Nostetta Jouluun! > Turussa juhlittiin. > Autonkuljettajalla ei ole. t. Ramilaiset. Telineet 137 metrin korkeuteen. Ramikontakti:

Transkriptio

1 Asiakaslehti 3/2008 Ramikontakti: Nostetta Jouluun! t. Ramilaiset Tänä jouluna olemme lahjoittaneet joulutervehdyksiimme varaamamme rahat Pelastakaa Lapset ry:lle suomalaisten lapsiperheiden tukemiseen. Telineet 137 metrin korkeuteen Oulun Stora Ensolla telineasentajia ei huimannut Oulun Stora Enson tehtaan 137 metriä korkeata tiilipiippua piti loppukesästä lyhentää kolmisen metriä, koska yläosa oli rapautunut. Työt toteutettiin Telineramin asentamalta telineeltä. sivu 3 > Turussa juhlittiin uutta palvelukeskusta sivu 5 > Autonkuljettajalla ei ole kahta samanlaista päivää sivu 6 > Suomen suurin Bauhaus Oulun Kaakkurinkulmalle sivu 8

2 Kone- ja laitevuokraus markkinamuutoksessa Kone- ja laitevuokraus on toimialana saanut nauttia pitkään hyvästä markkinatilanteesta. Lähes koko 2000-luku on ollut vahvaa kasvun ja kehittymisen aikaa. Markkinatilanne on nyt kuitenkin muuttumassa myös vuokraajan näkökulmasta. Konevuokrausala ei ole Suomessa ollut ensimmäisten alojen joukossa kohtaamassa yleismaailmallisen taloudellisen kriisin vaikutuksia, mutta tulevaisuuden näkymät ovat heikentyneet selvästi. Asiakasyritystemme heikentyneet tilauskannat rakentamisessa ja teollisuudessa, sekä toistaiseksi jäädytetyt investointihankkeet vaikuttavat luonnollisesti myös meihin. Muuttuva markkinatilanne luo paineita monenlaisille muutoksille. Sanotaan, että hyvät yritykset pärjäävät aina, myös huonoina aikoina. Niin me Ramilaisetkin uskomme pärjäävämme kohdatessamme suhdannekäänteen. Tilanteessa, jossa kaikkien yritysten on sopeutettava kustannuksiaan laskeviin tuloihin ja parannettava tehokkuuttaan, on kone- ja laitevuokrauksella paljon annettavaa. Suomessa rakennuskoneiden ja -laitteiden käyttö on edelleen alhaisempaa suhteessa esimerkiksi muihin Pohjoismaihin tai Länsi-Euroopan maihin. Monissa rakentamisen ja teollisuuden prosesseissa koneiden käyttöä lisäämällä ja tehostamalla voidaan lisätä kustannustehokkuutta. Myös vuokrauksen penetraatio on edelleen Suomessa kohtuullisen alhainen. Uskommekin, että vuokraus on entistä varteenotettavampi ja tarpeellisempi vaihtoehto kaluston omistamiselle. Ramirentin rakennuskone ja -laitevuokraus on kehittynyt paljon korkeasuhdanteen aikana. Vuokrattava kalusto on lisääntynyt ja monipuolistunut. Samalla tekninen kehitys on ollut nopeaa. Koneiden lisäksi tuotamme yhä enemmän koneisiin ja laitteisiin liittyviä palveluja. Pyrkimyksenä on ollut luoda kyky laajempiin kokonaistoimituksiin. Tätä kehitystä pidämme tärkeänä edelleen myös suhdanteiden muuttuessa. Konkreettisena esimerkkinä tästä on palveluverkostomme jatkuva kehittäminen. Panostamme edelleen vahvasti myynnin ja asiakaspalvelun kehittämiseen, samoin kuin entistä tehokkaamman logistiikan luomiseen. Ensimmäinen uuden konseptimme mukainen palvelukeskus on avattu Turussa ja toinen on valmistumassa Kuopiossa tammikuussa. Työt ovat käynnissä jo myös Tampereella, ja suunnittelu useilla paikkakunnilla. Toimintaympäristö muuttuu markkinoiden myötä, mutta on edelleen mahdollisuuksia täynnä. Kaikkien Ramilaisten puolesta kiitän asiakkaitamme ja yhteistyökumppaneitamme kuluneesta vuodesta! Hyvää ja rauhallista joulua, Kari Aulasmaa P ä ä k i r j o i t u s Kuva. Vaula Aunonen Ramirent näkyy myös urheilutapahtumissa Ramirentin logot ovat tuttu näky erilaisissa urheilutapahtumissa. Ramirentin työmaatiloista rakennetaan huolto-, puku- ja lehdistötiloja. Myös lisävalaistukset ja lämmityslaitteet ovat tapahtumien järjestäjien hankintalistoilla. Henkilönostimilla muun muassa televisiokamerat pääsevät haluamiinsa korkeuksiin kuvaamaan. Monipuolisesta vuokrauskalustosta löytyykin aina uusia käyttötarkoituksia myös suurten tapahtumien järjestäjille. Elokuussa Porvoossa järjestetyssä Race of Porvoo -katuratakilpailussa näkyivät myös Ramirentin koneet. Tapahtumassa ajoivat muun muassa formulaisät Seppo Kovalainen ja Matti Räikkönen. Race of Porvoo -tapahtuma keräsi radan varrella arvioiden mukaan jopa kymmenen tuhatta kävijää. l Ramirent sponsoroi vuoden 2009 jääkiekon MM-kisoja R amirent on yksi vuoden 2009 IIHF World Championship-tapahtuman virallisista sponsoreista. Jääkiekon MM-kilpailut käydään Sveitsin Bernissä ja Zurich-Klotenissa 24. huhtikuuta ja 10. toukokuuta välisenä aikana vuonna Tämä on ensimmäinen kerta kun Ramirent toimii jääkiekon MM-kisojen sponsorina. Ramirent toimii Euroopassa 13 eri maassa, joista yhdeksässä jääkiekolla on merkittävä rooli sekä vahvat edustusjoukkueet vuoden 2009 MM-kilpailuissa. Sveitsille nämä 73. jääkiekon MM-kilpailut Bernissä ja Zurich-Klotenissa tulevat olemaan vuoden 2009 merkittävin urheilutapahtuma. Yli katsojan odotetaan saapuvan kisapaikalle seuraamaan otteluita, minkä lisäksi noin 600 miljoonaa ihmistä katsoo otteluita television välityksellä. l Ramirent-konsernin osavuosikatsaus tammi-syyskuu 2008 Tammi-syyskuun 2008 pääkohdat Liikevaihto kasvoi 16,7 % ollen 530,1 (1-9/2007: 454,5) Me Liikevoitto ennen poistoja(ebitda) kasvoi 1,8 % ollen 172,3 (169,2) Me Liikevoitto (EBIT) oli EUR 99,4 (111,2) Me, liikevoittomarginaali 18,8 % (24,5%) Osakekohtainen tulos 0,57 (0,72) e Bruttoinvestoinnit 204,5 (187,4) Me, josta kone- ja laiteinvestoinnit 168,9 (185,2) Me Nettovelka 362,4 (264,5) Me, nettovelkaantumisaste 105,7 % (84,1 %) Sijoitetun pääoman tuotto (ROI) 24,4 % (29,1 %) Ramirent arvioi koko vuoden 2008 liikevaihdon kasvavan, mutta tuloksen ennen veroja ja osakekohtaisen tuloksen jäävän selvästi alle vuoden 2007 tason Lisäkustannussäästöohjelmia käynnistetty Ramirentin toimitusjohtaja Kari Kallio: Maailmanlaajuinen rahoituskriisi ja talouden hidastuminen heikensivät kolmannella vuosineljänneksellä edelleen konevuokrausmarkkinoita useimmissa Ramirentin maista. Investoinnit uusiin rakennushankkeisiin ja teollisuuden pro- jekteihin laskevat nopeasti, kun taas korjausrakentamisen taso on vakaampaa. Pohjoismaissa liiketoimintamme jatkui korkealla tasolla Suomessa ja Ruotsissa, kun taas Norjassa toimintamme heikkeni johtuen rakennusmarkkinoiden hidastumisesta. Tanskassa rakennustoiminta supistui edelleen, millä on negatiivinen vaikutus toimintaamme. Europe Eastissä voimakas kasvu jatkui Venäjällä ja Ukrainassa, mutta liiketoimintamme ja kannattavuutemme laskivat kaikissa Baltian maissa edelliseen vuoteen verrattuna. Europe Centralissa voimakas kasvu jatkui Puolassa, Tsekin tasavallassa ja Slovakiassa, mutta Unkarissa toiminnan taso pysyi alhaisena heikoista markkinoista johtuen. Markkinoiden nopeasta hidastumisesta johtuen katteemme ja kannattavuutemme laskivat. Lisäämme toimenpiteitä liiketoimintamme sopeuttamiseksi uuteen markkinatilanteeseen. Tehostamme ylimääräisen kalustokapasiteetin uudelleensijoittamista maihin, joissa markkinat ovat suotuisammat. Ryhdymme myös lisätoimenpiteisiin kustannusrakenteen keventämiseksi parantaaksemme kilpailukykyä ja kassavirtaa. Mahdollisesti edelleen heikkenevien markkinoiden varalta valmistelemme toimenpidesuun- nitelmia, jotta olemme tarvittaessa valmiit tekemään nopeita muutoksia. Olemme valmiit selviytymään tästä talouden laskusuhdanteesta vahvan taseemme ja vakaan kassavirran ansiosta. Arvioimme koko vuoden 2008 liikevaihdon kasvavan, mutta tuloksen ennen veroja ja osakekohtaisen tuloksen jäävän selvästi alle vuoden 2007 tason. Suomessa liiketoiminta jatkui korkealla tasolla Suomessa liiketoiminta kasvoi edelleen. Liikevaihto kasvoi 19 % ollen 115,6 (97,5) Me. Asuntorakentamisen supistumisesta huolimatta kokonaismarkkinat kasvoivat johtuen rakennusmarkkinoiden, telakoiden ja teollisuusprojektien vahvasta kehityksestä. Liikevoitto oli 27,6 (26,2) Me ja liikevoittomarginaali 23,9 % (26,8 %). Operatiivisen leasingin lisääntymisellä oli lievä negatiivinen vaikutus liikevoittomarginaaliin. Lue Ramirent Oyj:n osavuosikatsaus kokonaisuudessaan osoitteessa: l Heli Iisakka Talousjohtaja Ramirent Oyj

3 3 Telineet 137 metrin korkeuteen Oulun Stora Ensolla telineasentajia ei huimannut Oulun Stora Enson tehtaan 137 metriä korkeata tiilipiippua piti loppukesästä lyhentää kolmisen metriä, koska yläosa oli rapautunut. Työt toteutettiin Telineramin asentamalta telineeltä. Kyseessä oli tiettävästi Suomessa kautta aikojen korkeimmalle rakennettu riipputeline. Teksti ja kuvat: Marko Enberg O limme tiiviisti yhteydessä meteorologien kanssa, kun pohdimme sopivia telineen asennuspäiviä. Kaikkiaan asentaminen kesti 6-7 päivää, mutta päivät piti valita huolella, kertoo asennusryhmään kuulunut Miika Luttinen. Myös itse piipun purkutyö venyi kelien takia. Sateen ja ukkosen riski oli kesällä suuri, joten kolmen viikon homma venyi kuukausiksi. Kaikki sujui kuitenkin hienosti ja nyt piippu on 134 metriä ja 40 senttiä pitkä, sanoo Stora Enson Oulun tehtaan kunnossapitorakennusmestari Kari Heikkala. Puretut metrit olivatkin melkoisen pehmeitä. Ei siellä tarvinnut paljon porakonetta näyttää, naurahtaa Luttinen. Heikkala kävi ennen töiden aloittamista tarkastamassa piipun ja latvassa olleen hoitotason kunnon. Teline rakennettiin hoitotason alle piipun ympäri. Teline ankkuroitiin kiinni piippuun ja se saatiin osittain sidottua myös entiseen hoitotasoon. Telineiden alle rakennettiin uusi hoitotaso, jonka jälkeen teline kiinnitettiin osittain siihen ja entinen hoitotaso saatettiin purkaa. Teline kiersi ympäri, joten se oli vähän niin kuin vanne. Ja kun piippu on kartio, niin se ei olisi pystynyt edes putoamaan alas, Heikkala muistuttaa. Telineen rakennustyö vaati tarkat suunnitelmat. Meitä oli kolme miestä asentamassa. Sähkövinssillä vedimme materiaalit ylös piippuun. Järjestys piti miettiä tarkkaan, sillä materiaalia ei mahtunut varastoimaan mihinkään vaan telineosat lyötiin kiinni sitä mukaa, kun ne saatiin ylös, valaisee Luttinen. Piippuun kiivettiin kerran päivässä eli sieltä ei lähdetä ruokatunniksi alas, nauraa Luttinen. Alamies veti eväät vinssillä ylös telineelle, Luttinen jatkaa. Tämä tiilipiippu on tehtaan varapiippuna nykyisin. Sitä käytetään viikon verran vuodessa. Toki sinne ajetaan koko ajan ilmaa, joka estää piippua rapautumasta. Tuollainen piippu on kovilla suomalaisissa olosuhteissa, kun se jäätyy ja kastuu moneen kertaan vuoden aikana, Heikkala muistuttaa. Heikkala myöntää yllättyneensä, miten helposti telineen toteuttaminen onnistui. Telineramilla oli riveissään venäläinen teollisuusvuorikiipeilijä Sergei Zykov, joka toimi yhtenä kohteen toteuttajana. Hänellä oli kokemusta Venäjältä yli 300 metrin pituisistakin piipuista. Hän on yksi Telineramin asentajista, joka työskentelee täällä Stora Enson Oulun tehdasalueella, kehaisee Heikkala. Meillä on kaiken aikaa useampiakin Teline-Ramin asentajia alueella. Huoltokatkosten eli seisokkien aikaan määrä kasvaa merkittävästi. Muutama viikko sitten, kun oli edellinen seisokki, niin täällä oli kymmeniä telineasentajia töissä, kertoo Heikkala. Myös seisokissa telineitä tehtiin melkoisen eksoottisiin paikkoihin. Teline-Ramin materiaali on todella monipuolista. Sitä ei osaa oikein edes kuvitella, että minkälaisiin paikkoihin telineitä voi tehdä. Säiliöiden sisälle esimerkiksi tehtiin paljon erilaisia telineitä, Heikkala jatkaa. Telineramin väki saa ammattitaitonsa lisäksi positiivista palautetta myös työturvallisuuteen liittyvistä asioista. Kemikaaleilta ja muilta suojaaminen on erittäin tärkeä asia. Telineasentajien asenne työturvallisuutta kohtaan on ollut esimerkillistä. Vaikka tänne tulee seisokkeihin uusiakin telineasentajia muilta työmailta, niin työturvallisuus on kunnossa. Kaikkien kanssa ei ole näin helppoa, kiittelee Heikkala. Stora Enson syksyn seisokissa oli myös suuri määrä Ramirentin työmaatiloja, sekä erilaista pienkalustoa käytössä. Seuraava isompi seisokki tehtaalla on toukokuussa l

4 Ramirentin asiakkuuspäällikkö Seppo Kumpula (vas.) ja Okan Viljo Laitinen. Ramirent ja AGA toimittavat nestekaasun työmaille avaimet käteen -periaatteella. Palvelupaketti koostuu suunnittelusta, asennuksesta, käyttöön kouluttamisesta ja työmaalle toimittamisesta. AGA:n propaanimaksipullo ratkaisu lämmitystarpeisiin Tehokkaasti tuotettua ja tarkasti kohdennettua lämpöä tarvitaan talvirakentamisessa moniin tarkoituksiin kuten lämmitykseen, sulatukseen ja kuivaukseen. Nestekaasun käyttö tällaisissa kohteissa on tullut yhä suositummaksi kohtuullisten kustannusten ja käytön helppouden vuoksi. Ramirentin asiakkuuspäällikkö Seppo Kumpula, Agan Itä- Suomen piiripäällikkö Rauli Rapo ja Ramirentin Olosuhdepalvelut tuotelinjapäällikkö Sami Metso esittelevät AGA:n propaanimaksipulloa, jossa uutta koon lisäksi on kaksi ulosottoventtiiliä. Teksti: Markku Summa Kuvat: Vaula Aunola R amirent teki kuluvan vuoden helmikuussa yhteistyösopimuksen, jonka mukaan yrityksen vuokrapisteillä myytävä kaasu tulee AGA:n tehtaalta. Uutuutena AGA on tuonut markkinoille uudenlaisen pullon, jota kutsutaan maksipulloksi.yhdestä pullosta saa kaasua 184 kg. Propaanimaksi P190 sopii hyvin kohteisiin, joissa nestekaasun tarve on tavallista suurempi. Ison pullon suurin etu on tuotelinjapäällikkö Sami Metson mukaan käytön helppous. Pullo pysyy pystyssä itsekseen ja sen käsittely sujuu hyvin joko trukilla tai nosturilla. Maksipullossa on yli viiden 33 kg:n pullon verran kaasua! Propaanimaksipullossa on uutta koon lisäksi kaksi ulosottoventtiiliä, joiden ansiosta nestekaasua voi ottaa pullosta jo- ko kaasumaisena tai nestemäisenä. Kaasupinnanilmaisimesta on nähtävissä jäljellä olevan propaanin määrä. Propaanimaksipullon höyrystyskyky on noin 5-6 kg/h, millä pystytään tuottamaan noin 70 kw/h lämmitystehoa. Koska kaikki propaanimaksipullot ovat viivakoodattuja, järjestelmästä on helppo nähdä, kuka pullon on ottanut ja millä työmaalla se kulloinkin sijaitsee. Myös kaasukeskus mahdollinen AGA on kehittänyt P190 propaanimaksipulloista myös toimituskonseptin, jossa kaksi maksipulloa sijoitetaan lämmitettyyn suojarakennukseen ja kytketään kaasukeskukseen. Silloin kun kaasun varastoitava määrä on yli 200 kg, siitä on tehtävä ilmoitus paikalliselle palopäällikölle. Asiantuntijamme auttavat sijoituspaikan valinnassa ja varastointi-ilmoituksen laadinnassa sekä tarvittavien teknisten asiakirjojen tuottamisessa. Kun työmaalta otetaan meihin yhteyttä, lähdemme katsomaan, minkälainen ratkaisu on paras ja mitä laitteitta siellä tarvitaan, Ramirentin asiakkuuspäällikkö Seppo Kumpula kertoo. Pullot ovat seuraavan työpäivän aikana tilaajan kohteessa, kun tilaus tehdään ennen puoltapäivää. Tällä hetkellä ratkaisu on tarjolla eteläisen Suomen rakennustyömaille. Kun pulloja saadaan lisää ja kokemusta karttuu, palvelu on tarkoitus ulottaa muuallekin, AGA:n Itä- Suomen piiripäällikkö Rauli Rapo sanoo. l Ramirentillä Suomen suurin kurottajavalikoima Ramirent vahvisti kurottajavalikoimaansa entisestään, kun se teki Suomen suurimman yksittäisen kurottajahankinnan. Ramirent hankki kaikkiaan 48 JCB-merkkistä kurottajaa. Uusien koneiden ulottuvuudet ovat 10,5 metristä aina 17 metriin asti. Teksti ja kuvat: Marko Enberg H ankimme koneita, jotta pystymme paremmin tarjoamaan tämän tyyppisiä koneita asiakkaille. Aikaisempaa kalustoa ei näkynyt toimipisteillä käytännössä lainkaan, kun ne menivät asiakkaalta toiselle. Nyt saimme tarjontaa huomattavasti lisää, kertoo Ramirentin maanrakennuskoneiden tuotelinjapäällikkö Marko Turunen. Mietimme hankintaa kokonaistaloudellisesti ja päädyimme JCB-merkkiin. Valintaan vaikuttivat myös koneiden toimitusajat ja jälkimarkkinointipalvelut, paljastaa Turunen. Nämäkin tuotteet ovat luonnollisesti Ramirent-konsernin kaikkiin maihin hyväksyttyjä tuotemerkkejä. Kurottajat ovat ulottuvia pyöräkuormaajia. Niitä käytetään rakennus- ja asennustyömailla, teollisuuden materiaalin käsittelyssä ja vaikkapa lumitöissä. Myös pihatöissä mullat ja murskeet on helppo nostaa vaikeampiinkin paikkoihin. Kurottaja on mainio kone esimerkiksi kuormien purkuun. Tällä materiaalit voidaan nostaa, vaikka suoraan aina neljänteen kerrokseen asti, Turunen muistuttaa. Meidän kurottajia on paljon esimerkiksi Olkiluodon ydinvoimalatyömaalla, Talvivaaran kaivoksella ja ympäri Suomea rakennustyömailla, Turunen kertoo. Uudet koneet asettuvat toimipisteille kysynnän mukaan. Pääosa koneista tulee varmasti asettumaan Oriveden kalustokeskukselle ja pääkaupunkiseudulle. Mutta vuokralle niitä saa kaikilta Ramirentin pisteiltä kuten muutakin kalustoa, Turunen muistuttaa. l

5 5 Toimiva malli koko valtakuntaan Turussa juhlittiin uutta palvelukeskusta Ramirentin uuden palvelukeskuksen avajaiset pidettiin Turun Urusvuoressa marraskuun 19. päivänä. Muutaman kuukauden kokemus on osoittanut, että entistä kokonaisvaltaisemmalle palvelulle on selvä tilaus. Turku toimii nyt esikuvana koko palvelukeskusverkoston kehittämiselle. Teksti ja kuvat: Jari Malm Kutsuvierastilaisuuteen oli saapunut iso joukko asiakkaita ja muita yhteistyökumppaneita. Palvelukeskuksen esimiehenä toimii Jarmo Hyytinen (vasemmalla). Toimitusjohtaja Kari Aulasmaa kiitti kaikkia, jotka ovat antaneet panoksensa Turun palvelukeskuksen perustamiseen ja rakentamiseen. Uusinta uutta. Hemmo Aaltonen esitteli kulunvalvontaporttia, joka on juuri otettu Ramirentin tuotevalikoimaan. Toimitusjohtaja Kari Aulasmaa kuvaili, että Ramirentin palvelu muuttuu koko ajan kokonaisvaltaisemmaksi tarjonnaksi. NCC:n vastaava työnjohtaja Toni Lindberg kertoi tiiviistä yhteistyöstä Ramirentin kanssa. Taikuri Pete Poskiparta viihdytti illan kutsuvierasjoukkoa. Ramirent Finland Oyj:n toimitusjohtaja Kari Aulasmaa totesi avajaispäivän iltajuhlassa, ettei Ramirentin toiminta ole enää yksittäisten laitteiden vuokraamista. Se on muuttunut erilaisten palvelujen tarjonnaksi. Turussa pystytään jo kokonaisvaltaisiin palvelutoimituksiin. Jopa täydelliset olosuhdepalvelut ovat pian mahdollisia. Tämä on Suomen ensimmäinen palvelukeskus. Siitä saatuja kokemuksia voimme nyt hyödyntää palvelukeskusverkoston rakentamisessa. Aulasmaan mukaan päätös Turun palvelukeskuksen perustamisesta syntyi pari vuotta sitten varsin nopeassa tahdissa. Vauhtia hankkeelle antoi se, että asiakkaat kaipaavat palveluilta kokonaissisältöä. Aulasmaa luonnehti paria viimeistä vuotta voimakkaan kasvun ajaksi Ramirentille. Nyt toimintaa pyörittää jo ramilaista 13 eri maassa. Suomessa on maan kattava 95 toimipisteen verkosto, joissa työskentelee 720 ramilaista. Suomen Ramirentin liikevaihto on ylittänyt ensimmäistä kertaa 150 miljoonaa euroa. Meillä on ollut tapana kuunnella asiakasta hyvin tarkkaan, vaikka asiakkaiden tarpeiden huomioonottaminen ei ole aina kovin yksinkertaista, Aulasmaa sanoi viitaten kotimaisen toiminnan monimuotoisuuteen. Suomessa Ramirent palvelee hyvin laaja-alaisesti niin rakennustoimintaa, teollisuutta, laivanrakennusta kuin palvelusektoriakin. Kokonaistoimitusten kysyntä kasvaa Turun uuden palvelukeskuksen esimies Jarmo Hyytinen kertoi, että toiminta pääsi täyteen vauhtiinsa syyskuussa, kun Urusvuoren ja Itäharjun toimipisteiden muutot olivat ohi. Asiakkaatkin löysivät tänne heti yllättävän hyvin, vaikka hieman etukäteen jännitimme, että se ottaisi oman aikansa. Nyt kun kaikki on samalla tontilla telineitä, nostimia ja työmaatiloja myöten, pääsemme paljon vähäisemmillä sisäisillä siirroilla ja toimitukset ovat nopeutuneet, Hyytinen kuvaili kokemuksia. Viimeaikaiset talousuutiset ennakoivat väistämättä kilpailun kiristymistä entisestään. Hyytinen arvioi, että siinä Ramirentin yhtenä valttina on luotettavuus toimittajana. Etuna on myös hyvä valmius kokonaistoimituksiin. Esimerkiksi työmaatilojen täydelliset toimitukset asennuksineen ovat selvästi lisääntyneet viime aikoina. Yksi iltajuhlan kutsuvieraista oli NCC:n vastaava työnjohtaja Toni Lindberg. Hän kertoi, että Ramirent on toimittanut yhtiön työmaille täyden työmaatilapaketin jo kaksi kertaa. Me teimme vain pedit ja Ramirent hoiti loput. Toimimme samoin, jos on kyse hisseistä tai nostureista. Suuntauksena on, että teetämme yhä enemmän tämän tyyppisiä töitä ulkopuolisilla, jotka hallitsevat ne. Meidän ei enää tarvitse sitoa omia miehiämme niihin, Lindberg totesi. l

6 Ratin pyöritys on Virkilällä verissä Autonkuljettajalla ei ole kahta samanlaista päivää Turkulainen Ramirentin autonkuljettaja Mikko Virkilä sanoo olevansa jokapaikan höylä, jonka jokainen päivä on erilainen. Työn parasta antia ovat sen vaihtelevuus ja mainiot työkaverit. Teksti ja kuvat: Jari Malm T yypillinen autonkuljettajan päivä? Sellaista ei olekaan. Tässä työssä ei koskaan kohtaa kahta samanlaista päivää, Mikko Virkilä naurahtaa. Usein työpäivä on sovittu kuljetuksia täyteen jo etukäteen. Jonain päivänä taas tulee pelkästään yllättäviä äkkilähtöjä. Jos kuljetuksia on vähän, tarkastan koneita, siivoan ja palvelen asiakkaita. Olen vähän sellainen jokapaikan höylä. Virkilän mukaan juuri työn vaihtelevuus tekee siitä mielenkiintoisen. Oman mausteensa päiviin antaa hyvä työporukka. Huumoria riittää ja välillä se on rankkaakin kuten rakennusalalla on tapana. Se vain antaa piristystä arkeen. Virkilä lisää, että huumori kukkii myös tuttujen asiakkaiden työmailla. Siellä tietysti mennään asiakkaiden ehdoilla, koska autonkuljettaja toimii firmansa käyntikorttina. Venyvää asiakaspalvelua Virkilän asemapaikkana on Turun Ramirentin Itähajun toimipiste. Tyypillisimpiä kuljetettavia ovat henkilönostimet, saksinostimet ja alumiinitelineet. Käytännössä kuskaan niiden lisäksi kaikkea laidasta laitaan. Vien työmaille sähkötyökaluja sekä erilaisia tarvikkeita kuten esimerkiksi laikkoja tai pölypusseja. Yleensä kuljen yksin. Jos pystytettävänä on telineitä, silloin joku lähtee mukaan, Virkilä kuvailee. Autojen lisäksi Virkilälle ovat tulleet tutuiksi myös trukit ja kaivurit. Lastaaminen käy kuntoilusta. Kiipeilyä riittää. Jos kuljetusrintamalla on hiljaista, Virkilä osallistuu asiakkaiden palveluun, tarkastaa koneita tai siivoaa.

7 7 Rakennus-Lundénilla ja Ramirentillä on pitkä yhteinen taival Joustavuus tuo säästöä työmaille Turun vanhimpiin rakennusliikkeisiin kuuluva Rakennus-Lundén on tehnyt Ramirentin kanssa tiivistä yhteistyötä lähes parikymmentä vuotta. Koko aikana kumppanuus ei ole ollut katkolla kertaakaan. Janne Lundén (vasemmalla) toteaa, että työmailla on tiukat aikataulut. On erittäin tärkeää, että apua saadaan heti kun sitä tarvitaan. Palaverissa mukana Kop-kolmion työmaan vastaava mestari Jouni Allén ja Ramirentin Petri Parkkinen. Teksti ja kuva: Jari Malm äin pitkän yhteistyön jatkuminen perustuu N luottamukseen ja Ramirentin joustavuuteen. Työmailla on tiukat aikataulut, ja töitä paiskitaan aamusta iltaan kuutena päivänä viikossa. On erittäin tärkeää, että apua saadaan heti kun sitä tarvitaan, toimitusjohtaja Janne Lundén perustelee. Luonnollisesti olemme aina silloin tällöin kilpailuttaneet vuokraamoja. Muutaman kymmenen sentin eroilla tuntivuokrissa ei ole kuitenkaan mitään merkitystä. Tärkeintä on, että toimitukset ovat nopeita eikä koneita tarvitse odotella. Seisovaan kalustoon ei kannata investoida Ramirentin Itäharjun toimipisteen esimies Petri Parkkinen laskee, että Rakennus-Lundén kuuluu pisteen viiden suurimman asiakkaan joukkoon. Yritys käyttää Ramirentin koneita, isoja nostimia ja sähkötyökaluja lähes kaikkea, mitä hyllystä löytyy. Lundén toteaa, että Rakennus-Lundénilla on toki oma peruskalustonsa. Työmaiden määrä ja koko kuitenkin vaihtelevat jatkuvasti. Ei olisi mitään järkeä investoida kalustoon, joka seisoo osan ajasta toimettomana. Nyt kun kilpailu kiristyy entisestään, tehokkuuteen on panostettava aina vain enemmän. Työmaalla ei saa olla minkäänlaista tyhjäkäyntiä. Siinä myös hyvien alihankkijoiden rooli korostuu. Suhdanteissa pilkottaa valoakin Rakennus-Lundénin työmailla työskentelee tällä hetkellä lähes 70 henkeä. Heistä noin puolet on firman omia miehiä. Meneillään on muun muassa Turun ydinkeskustassa sijaitsevan Kop-kolmiona tunnetun liiketalon saneeraustyöt. Turun lisäksi työmaita on myös Lempäälässä ja Helsingissä. Näillä näkymin töitä riittää ainakin vuodeksi. Vaikka asuntorakentamisen suhdanteet näyttävät heikoilta, uskon että korjaus- ja teollisuusrakentamisen osalta tilanne on parempi. Nythän on hyvä aika investoida, kun rakennusmateriaalien ja raaka-aineiden hinnat ovat tulleet alaspäin, Lundén toteaa. l Asiakaspalvelu on viety pitkälle. Puran itse kuomat ja tarvittaessa käyn vaikkapa asentamassa uuden laikan timanttileikkuriin. Monesti asiat on näytettävä kädestä pitäen, sillä nykyään työmailla on paljon ulkomaalaisia työntekijöitä, jotka eivät ymmärrä englantia. Virkilä kertoo, että hänen keikkansa suuntautuvat ympäri Varsinais-Suomea aina saaristoa myöten. Suurin osa asiakkaista on kuitenkin Turussa tai sen naapurikunnissa. Kantapään kautta oppii Virkilän varsinaisena työkaluna on kahdeksantonninen MANkuorma-auto, jossa on kappaletavaranosturi. Pienemmät kuljetukset hoituvat avopakulla. Suuri osa nostimista on niin painavia, että ne on pantava kuorma-auton perään. Sellaisen yhdistelmän kuljettamiseen tarvitaan rekkakortti. Muilla sitä ei ole tässä toimipisteessä, Virkilä toteaa. Autojen lisäksi tässä hommassa ovat tulleet tutuksi myös kaivurit ja trukit. Näinä vuosina olen oppinut ajamaan kaikenlaisia koneita. Virkilä on ollut Ramirentin autonkuljettajana lähes seitsemän vuotta. Mieleenpainuvimmaksi kokemukseksi hän nostaa juuttumisen turkulaiselle työmaalle. Olin käynyt samalla työmaalla jo aikaisemmin ja silloin kaikki meni hyvin. Seuraavalla kerralla kevätaurinko oli sulattanut maan, ja auto painui mutaan akseleita myöten. Kiskoin sen Hiabilla kuiville pari metriä kerrallaan. Tekevälle sattuu ja kantapään kautta oppii. Vuosien mittaan olosuhteet ovat parantuneet huomattavasti. Nykyään työmaat rakennetaan jo alkuvaiheessa liikennöitävään kuntoon, Virkilä vertaa. Pitsapojasta ison auton rattiin 27-vuotias Virkilä sanoo hymyssä suin, että kuljettaminen ja autoilu ovat hänellä verissä. Aloitin pitsalähetin hommat 15-vuotiaana. Silloin pitsoja kuljettiin mopoilla, oli keli mikä hyvänsä. Parinkymmenen asteen pakkasella mopo oli pidettävä käynnissä kaiken aikaa, ettei se hyytynyt kesken työpäivän. Kun sain ajokortin, jatkoin samaa hommaa autolla. Armeijassa ajoin yhdistelmäkortin ja sen jälkeen tulin Ramirentille töihin. Olen viihtynyt täällä hyvin. Virkilä sanoo elävänsä poikamiehen huoletonta elämää, jossa vapaa-ajan virikkeinä ovat moottoripyöräily, musiikki ja elokuvat. Tässä vaiheessa en kanna suurta huolta huomisesta. Uskon, että tekevälle riittää aina töitä. l Huumoria riittää ja välillä se on rankkaakin kuten rakennusalalla on tapana, Virkilä naurahtaa. Hiabilla lastaus ja purkaminen onnistuvat helposti ilman muiden apua. Virkilä kertoo, että tyypillisimpiä kuljetettavia ovat henkilönostimet, saksinostimet ja alumiinitelineet.

8 8 Suomen suurin Bauhaus Oulun Kaakkurinkulmalle Oulun Kaakkurinkulmalle avataan vielä tämän vuoden puolella Suomen suurin Bauhaus -tavaratalo sekä suuri liikekeskus ja liikenneasema. Teksti ja kuvat: Marko Enberg Uuden tavaratalon myötä Bauhaus tulee myös Pohjois-Suomen markkinoille. Oulun myymälä on Suomen viides Bauhaus. Monipuolisia Bauhaus tavarataloja löytyy entuudestaan Turusta, Tampereelta, Vantaalta ja Espoosta. Myös Viron puolelle avattiin hiljattain ensimmäinen Bauhaus. Oulun tavaratalossa on neliömetrin sisustus- ja rakennustarvikeosasto, sekä neliömetrin puutarhamyymälä ja neliömetrin Drive In -halli. Kylpyhuoneosastolla on esillä kokonaisia kylpyhuoneita. Bauhausin lisäksi Kaakkurinkulmalle valmistuu lähes neliömetrin kokoinen liikerakennus ja parintuhannen neliön liikenneasema. Kohteen rakentamisesta on vastannut Lemcon Oy-Palmberg-Rakennus Oy -työyhteenliittymä. Myös Ramirentin kalusto on ollut työmaalla ahkerassa käytössä. Työt alkoivat mittavalla paalutustyöllä. Tämä on vanhaa merenpohjaa, joten paikka oli alkujaan melkoisen vetelä, kertoo työyhteenliittymän työmaapäällikkö Jorma Rajaniemi. Keskipituudeltaan 14,5 metriä pitkiä paaluja paukuteltiin kaikkiaan noin kappaletta, Rajaniemi laskee. Bauhausin kellarikerrokseen tulivat noin 800 neliön väestösuojat ja sosiaalitilat. Ja tavaratalon kolmanteen kerrokseen puolestaan valmistuivat laaja toimistokokonaisuus ja tilat ilmanvaihtokoneille. Tähän tuli teräsrunko ja käytimme seininä termoelementtejä. Asennustöissä henkilönostimet olivat erittäin hyvä apuväline. Täällä oli kymmeniä nostimia samaan aikaan käytössä, Rajaniemi pohtii. Bauhausin tavaratalo on kahdeksan metriä korkea halli, joten aivan pienillä nostimilla täällä ei pärjännyt. Meillä oli Ramirentiltä myös toimistotiloja, muotteja, jyriä, sekä pienempää kalustoa, Rajaniemi sanoo. Vuokrakoneiden keskittäminen tuo isoille työmaalle merkittäviä hyötyjä. Esimerkiksi Oulun Kaakkurinkulmalla kävi Ramirentin edustaja säännöllisesti kierroksella huoltamassa nostimia, sekä opastamassa niiden käytössä. Koneilla oli paljon käyttäjiä, joten perehdytys paikalla oli todella tarpeen. Kaikki toimet, jotka lisäävät työturvallisuutta ovat aina eduksi. Se on merkittävä työturvallisuusriski, jos koneiden kanssa toimitaan väärin, tietää Rajaniemi. Tietyn tason ylläpito on kaikkien osapuolten parhaaksi. Kaikki ovat toimineet, kuten olemme olettaneetkin, Rajaniemi sanoo. Rajaniemi on työskennellyt Palmbergilla reilut parikymmentä vuotta. Toistakymmentä vuotta tuli työskenneltyä siltojen parissa, mutta nyt olen siirtynyt näihin isoihin rakennuksiin. Olin muun muassa tekemässä Oulun Joutsensiltaa, joka oli valmistuessaan Pohjoismaiden pisin maasilta, Rajaniemi hymyilee. Uralle on mahtunut paljon erilaista rakentamista, kuten Rovaniemen K-Raudan laajennus, Lidlin työmaa, Raahen Citymarket, Linnanmaan Kauppakeskus ja Oulun palloiluhalli Arina Arena, Rajaniemi muistelee. l

9 9 Rami-tiloissa saunotaan ja nukutaan päiväunia Jyväskylässä Ramirentin monipuolisilla työmaatiloilla on ratkaistu vuosien saatossa lukematon määrä erilaisia tilaongelmia. Väliaikaiset toimistotilat ovat kaikille tuttuja, mutta kaiken aikaa löytyy lisää uusia mielenkiintoisia käyttökohteita. Teksti: Marko Enberg Kuvat: Marko Enberg ja Futureimagebank Jyväskylässä Keski-Suomen Pelastuslaitoksella henkilöstö saunoo työn vastapainoksi Ramirentin kopeista tehdyssä saunatilassa. Päivärinteen päiväkodissa puolestaan pienet lapset nukkuvat päiväunensa Ramirentin tiloissa. Molemmissa tapauksissa kosteusvauriot ja homeongelmat pakottivat meidät erikoisratkaisuihin. Päiväkodin kohde ei ollut tilallisesti kovin haastava, koska siihen soveltuivat perustilat ja sinne kerrossängyt, kertoo rakennusterveysasiantuntija ja Inmeco Oy Rakennuskonsulttien toimitusjohtaja Pasi Korhonen. Pelastuslaitoksella puhutaan reilusti yli sadan neliömetrin kokoisesta tilasta, jonne tulivat sauna, pesuhuone, pukukaappitilat, ambulanssikuskien majoitustilat, sekä parit toimistotilat. Kyse on tämän hetken arvion mukaan viiden vuoden tilaratkaisusta, sanoo Korhonen. Pelastuslaitoksen tilat eivät erotu tavallisen kulkijan silmään, sillä ne pyrittiin ulkoa rakentamaan pääraken- nuksen näköiseksi jatkoksi. Nostimme koppeja metrin verran maasta, jolloin pääsimme vanhan rakennuksen kerroskorkeuksiin. Lisäksi koppien päälle tulivat kattotuolit, päärakennuksen mukainen kattopinnoite ja normaali ulkoverhous, paljastaa Korhonen. Pelastuslaitoksen väliaikaiset tilat tulivat Ramirentiltä valmiina osina eli sauna oli paneloituna ja lauteet paikoillaan, kun lähetys saapui Jyväskylään. Ne nostettiin vain paikoilleen ja kytkettiin käyttöön. Ilmanvaihdon kanavoinnit tehtiin paikalla. Tässä on pari normaalin omakotitalon käyttämän IV-koneen kokoista laitetta pyörittämässä, toteaa Korhonen. Niin kuin monesti tilapäisratkaisuissa toimituksella oli kiire. Jyväskylään tilat tarvittiin ja myös saatiin kahdessa kuukaudessa. Toimitusnopeus oli yksi valintaan vaikuttanut asia. Ramirent pystyi lupaamaan meille tilat toiveidemme mukaisesti, miettii Korhonen. Minkälaista palautetta väliaikaisista ratkaisuista on tullut käyttäjiltä? Eikö paras palaute ole se, kun kaikki käyttäjät ovat tyytyväisiä ja hiljaa? Kellarin vanhat saunat piti kosteusvaurioiden vuoksi sulkea kokonaan, joten kyllähän täällä saunaa jo kaipailtiin. Väliaikainen ratkaisuhan tämä on. Rakennus tullaan tämän hetken tiedon mukaan purkamaan muutaman vuoden kuluttua. Tulevaisuudessa on tarkoitus siirtyä kahden aseman käyttöön eli uudet asemat tulisivat näillä näkymin Seppälänkankaalle ja Kukkumäkeen. Kahden aseman myötä kaikkiin kohteisiin päästään hälytystilanteessa alle viidessä minuutissa. Lähtövalmius ja hälytysaika piti tarkkaan huomioida myös näitä väliaikaisia tiloja suunniteltaessa. Hälytysajoneuvon on oltava hälytyksestä minuutissa ulkona hallista. Tilojen pitää olla sellaiset, että tuo on mahdollista toteuttaa. Nyt näin on, Korhonen hymyilee. Rakennusterveysasiantuntijalle, Pasi Korhoselle kosteusongelmaiset kohteet ovat tulleet tutuiksi. Hän vitsaileekin, että väliaikaistilojen toimittaja on tällä hetkellä Suomen suurin koulurakentaja. Korhosen edustama Inmeco Oy on toteuttanut muun muassa koulujen sisätilaratkaisuja, sekä toimii rakennuttajana lukuisissa kohteissa ympäri maata. Tälläkin hetkellä rakenteilla ovat esimerkiksi hotelli Helsinkiin ja autoliike Porin suunnalle. l Orivedellä huolehditaan Ramirentin isoimmista koneista Ramirentin Oriveden piste poikkeaa yhtiön muista toimipisteistä melkoisesti. Pinta-alaltaan ylivoimaisesti suurimman Ramirentin pisteen tontilla on tilaa hehtaarikaupalla ja pihamaalla nähtävien koneiden pyörätkin ovat jo miehen korkuisia. Teksti ja kuvat: Marko Enberg Kyseessä on Ramirentin kalustokeskus, joka toimii jyräkaluston, kaivinkoneiden ja kuormaajien kotipaikkana. Pisteellä on palveltu asiakkaita jo vuodesta 1972 lähtien. Asiakkaat ovat pääsääntöisesti maanrakennusalan ammattilaisia. Kalustokeskuksella toimii myös niin sanottu tavallinen Rami-piste eli oriveteläiset ja lähialueen asukkaat saavat kaikki Ramirentin palvelut samasta paikasta. Oriveden kalustokeskus on noin 150 isomman koneen kotipaikka. Kuormaajista Orivedeltä löytyvät koneet kuusitonnisista ylöspäin, kaivinkoneista isoimmat mallit, sekä kaikki jyrät, valaisee Ramirentin maanrakennuskoneiden tuotelinjapäällikkö Marko Turunen. Olemme lisäksi keskittäneet isojen koneiden parhaan osaamisemme Orivedelle. Pisteellä työskentelee viisi työkonetekniikkaan erikoistunutta asentajaa, joista kokeneimmat ovat työskennelleet alalla reilut parikymmentä vuotta, kertoo toimipisteen esimies Janne Laurikainen. Itse tulin tänne ammattikorkeakoulusta kesätöihin ja lopulta valmistuttuani päädyin tänne, kertoo Laurikainen joka on syntyperäinen oriveteläinen. Itse asiassa miehen kotipaikka sijaitsee vain 600 metrin päässä kalustokeskuksesta. Kalustokeskuksen väki suorittaa itse kaikki tarkastukset ja testaukset. Koneiden huoltoväli on pääsääntöisesti 500 tuntia. Koneita on satoja ja ne ovat ympäri maata. Miten voitte tietää, koska kone kaipaa huoltoa? Meillä on oma tietojärjestelmämme. Lisäksi yhteistyö asiakkaiden kanssa pelaa todella hyvin. Asiakkaiden aktiivisuus on merkittävä apu. Toki asiakkaat ymmärtävät, että huolloilla varmistamme toimintavarmuuden, kertoo Laurikainen. Miten hyvin asiakas sitten tietää, minkälaista kalustoa kohteeseen tarvitaan? Suurin osa tietää hyvin, koska kyseessä on maanrakennusalan ammattilaisia. Me tietysti autamme koneen valinnassa. Käymme läpi, minkälaiset maakerrokset pitää tiivistää. Liian iso kone ei ole hyvä ja liian pienellä maata ei vastaavasti saa tiiviiksi. Me olemme täällä siksi, että asiakas saa oikean koneen tarpeidensa mukaan, Laurikainen muistuttaa. Käytännössä homma etenee siten, että kun miltä tahansa Ramirentin pisteeltä kysytään tällaista suurta kalustoa, niin tilaus ohjataan Oriveden kalustokeskukseen. Näin varmistamme, että asiakas saa palvelunsa parhaalta mahdolliselta ammattilaiselta. Laurikainen auttaa asiakasta konevalinnassa ja järjestää kaiken kuljetuksesta lähtien. Meillä on omaa kuljetuskalustoa ja vakituisia alihankkijoita käytössä, koska näitä tuotteita ei joka autolla liikutella, kertoo Marko Turunen. Meidän vakioituneet kuljettajat vievät koneet paikalle. He ovat näiden koneiden asiantuntijoita ja pystyvät näin opastamaan asiakkaille koneen käytön luovuttaessaan koneen, Laurikainen toteaa. Oriveden kalustokeskuksella tavara liikkuu vilkkaasti keväällä ja syksyllä. Talviaikaan jyräkalusto on suurimmaksi osaksi pisteen pihalla. Eivät toki tuolloinkaan tyhjänpanttina. Kaikki koneet käydään huolella talven aikana läpi, jotta keväällä asiakkaille ovat tarjolla taas parhaat mahdolliset huolletut koneet, Laurikainen hymyilee. Valitettavasti lunta ei tarvitse talvella tiivistää. Kuormaajat ovat talviaikaan lumi- ja auraushommissa, Laurikainen päättää. l

10 10 RAMI Golf 2008 Yritysgolfin aatelia Perinteinen RAMI Golf -kutsukilpailu järjestettiin jo seitsemännentoista kerran. Ramirent Finland Oy:n asiakkaille tarkoitettu kutsukilpailu pelattiin Tallinnan Jõelähtmen Golf -kentällä. Teksti ja kuvat: Juhani Sippola Kilpailu järjestetään vuosittain samana ajankohtana. Kymmenet golfbagit valtasivat tämänkin vuoden elokuun ensimmäisenä torstaina Helsingin Länsisataman terminaalin. Jokaista golfbagin omistajaa yhdisti Ramirent ja intohimoinen suhtautuminen golfiin. Pelikokemusta päivän kestävään kilpailuun kutsutuilla yritysten edustajilla oli muutamasta vuodesta yli kahteenkymmeneen. Runsas osanotto Kutsukilpailussa oli tänä vuonna mukana 58 pelaajaa. Kilpailuun osallistui yritysten edustajia eri puolelta Suomea. Kaukaisimmat osanottajat olivat saapuneet Kemistä ja Kainuusta. Vuodesta 1991 lähtien pelatun turnauksen kiertopalkinnon saa vuodeksi haltuunsa turnauksen tasoituksellisen lyöntipelin paras pelaaja (HCP). Kilpailussa palkitaan myös tasoituksettoman lyöntipelin voittaja (Scratch), jossa paremmuus ratkaistaan lyöntimäärän avulla. Euroopan kauneimpia kenttiä Kilpailu on järjestetty viimeisten vuosien aikana Tallinnan läheisyydessä sijaitsevalla Estonian Golf & Country Clubin omistamalla PGA-kentällä, joka täyttää kansainvälisen ammattilaisturnauksen laadukkaat kriteerit niin kentän kuin klubirakennuksen ja muiden palveluiden suhteen. SRV Toimitilat Oy:n hankintainsinööri Jorma Laakso kuvailee kenttää yhdeksi kauneimmista Euroopassa. Hänen mukaansa viheriö otti pallot hyvin vastaan. Olen pelannut vähintään 96 kentällä niin Suomessa kuin eri puolilla maailmaa. Keskimäärin pelaan 70 kierrosta vuodessa, hän jatkaa. Peab Seicon Oy:n aluejohtaja Jouko Alapoikela myötäilee Laaksoa arvioidessaan kenttää. Hyvin hoidettu kenttä, jonka viheriöiden laatu pysyy väylästä toiseen tasaisena. Erityisesti hieno kumpuileva maasto jäi 20 vuotta golfanneen Alapoikelan mieleen kentästä. Hänen mukaansa hyvän tuloksen saavuttaminen vaatii kaiken onnistumista. Golf kuuluu lajeihin, joissa suoritus vaihtelee voimakkaasti. Pienestä epäonnesta huolimatta hän sijoittui lopputuloksissa kahdenneksikymmenenneksi. Sijoitusta voi pitää erinomaisena johtuen kilpailun suuresta osanottajamäärästä ja pelaajien hyvistä tasoituksista. Työasiat unohdetaan päiväksi Kilpailu kuuluu Suomen suosituimpiin ja tasokkaimpiin yritysgolf-tapahtumiin. Tämän vuoden turnauksen osanottajista kolmenkymmenenviiden pelaajan tasoitus oli alle viisitoista ja yhdeksän alle kymmenen. Ramirent Finland Oy:n toimitusjohtaja Kari Aulasmaa toteaa kilpailun saavuttaneen suuren suosion. Tällä hetkellä menemme äärirajoilla, mitä tulee osanottajien lukumäärään. Jotta järjestelyt toimivat hyvin ja kaikki ennättävät pelata täyden kierroksen, osanottajien lukumäärää ei valitettavasti voida enää kasvattaa, hän kertoo. Aulasmaan mukaan suuren suosion johdosta Ramirent kutsuu vuosittain mukaan myös asiakkaita, jotka eivät ole aikaisemmin osallistuneet tapahtumaan. Tarjoamme asiakkaillemme mahdollisuuden rentoutua yhteisen harrastuksen parissa. Vaikka työasiat jätetään sivuun yhden päivän ajaksi kilpailun puitteissa, tapahtuma tarjoaa asiakkaillemme hyvän tilaisuuden myös verkostoitua, hän sanoo. Perinteikäs yritysgolf-tapahtuma Lajin hienoimpiin piirteisiin kuuluu sen sosiaalisuus, myöntää jo kolme vuotta sitten Ramirent Finland Oy:n johtotehtävistä eläkkeelle jäänyt Reijo Fernelius. Vuonna 1989 golfkipinän saanut Fernelius ymmärsi jo seitsemäntoista vuotta sitten, että yritysgolf-tapahtuma soveltuu mainiosti rentoon yhdessäoloon asiakkaiden kanssa. Hänen aloitteestaan ja organisoimanaan pelattiin ensimmäinen RAMI Golf Nurmijärven golfklubilla. Vaikka puitteet olivat aluksi vaatimattomia ja osanottajien lukumäärä jäi noin kolmeenkymmeneen, tapahtumalle oli sosiaalinen tilaus. Pelaajien tasoitusten keskiarvo lähenteli silloin kahtakymmentä, hän kertoo. Mielestäni eräs kilpailun suosion salaisuuksista piilee siinä, että se järjestetään aina golfin ehdoilla. Tietääkseni RAMI Golf kuuluu niihin harvoihin yritysgolf-tapahtumiin, joissa kilpaillaan lyöntipelinä täysillä tasoituksilla ja myös Scratchinä, Fernelius korostaa. Kilpailusta poisjääminen tuntuu kutsutuista aivan mahdottomalta ajatukselta. Taannoin erään kutsutun passista oli sivu irronnut eikä pelaaja läpäissyt passintarkistusta. Tulen mukaan vaikka uiden, huusi kyseinen pelaaja juostessaan taksiin ja lähti lentokentälle, jossa sai väliaikaisen passin. Ferneliuksen mukaan kaveri piti lupauksensa. Hän ennätti perille lähes yhtä aikaa muiden kanssa, muistelee Fernelius. Lähes kaikissa kilpailuissa Eräs ensimmäiseen kilpailuun osallistuneista oli kemiläisen Rakennusliike M. Kurtti Oy:n toimitusjohtaja Mikko Kurtti.

11 Voittajat vasemmalta oikealle Pekka Punnonen, Rauno Kinnunen, Mait Schmidt, Raine Hakala, Ari Ruotsalainen, Petteri Metiäinen ja Vesa Nurmi. uutiset 11 Yllätysvoittaja kovatasoisessa joukossa Seitsemäntoista vuoden aikana ainoastaan yhden kerran en ole ennättänyt mukaan RAMI Golfiin. Kilpailun alkuvuosina jopa voitin kilpailun, kertoo tasoituksella 13,5 tänä vuonna kilpailuun lähtenyt Kurtti. Hänen mukaansa vuodesta toiseen Ramirent hoitaa tapahtuman järjestelyt aina yhtä tyylikkäästi. Mukava koko päivän kestävä yhdessäolo onkin luonut vuosien varrella paljon pitkäaikaisia tuttavuuksia, kertoo Kurtti. Sekoitus huumoria ja golfia Kolme vuotta sitten golfin aloittanut oululainen Mitta Oy:n konsultti Ari Simojoki vahvistaa Kurtin mielipiteen tapahtumasta. Hänen mukaansa hyvin järjestetyssä tapahtumassa on sopivassa suhteessa huumoria, hyvää seuraa ja golfia. Pelini meni yllättävän hyvin. Loppusijoitukseni tasoituksellisessa kilpailussa oli viides, kertoo tasoituksella 21,7 kilpaillut Simojoki. Toista kertaa kilpailuun osallistuva Simojoki pitää tapahtumaa loistavana tilaisuutena tutustua uusiin alan harrastajiin. Yksi tällainen golfiin intohimoisesti suhtautuva osanottaja on kuusankoskelainen UPM-Kymmene Oyj Kymi -yhtiön rakennuspäällikkö Petteri Metiäinen. Jossain vaiheessa elämää täytyy harjoitella erittäin paljon viitenä päivänä viikossa. Toistoja täytyy tehdä satojatuhansia. Myös fysiikka on saatava hyvään kuntoon, kertoo Metiäinen. Tällä reseptillä Metiäinen on painanut tasoituksensa lukemaan 4,7. Tämän vuoden Scratch-kilpailussa hän sijoittui toiseksi lyöntimäärällä 80. Hän hävisi voiton ainoastaan kahdella lyönnillä Estonian Golf & Country Clubin toimitusjohtaja Mait Schmidtille, jonka tasoitus oli 4,2. Metiäisen mukaan RAMI Golfin pelikenttä on upea. Kenttä tarjoaa haasteita, joissa joutuu miettimään tarkkaan mailavalintoja. Laji haastaa pelaajan Kentän ohella myös peli tarjoaa jatkuvia haasteita. Golfissa joutuu haastamaan jatkuvasti itsensä. Kiehtovaan lajiin jää helposti koukkuun. Golf on mielestäni älyllinen laji. Laji vaatii paineensietokykyä ja taktista silmää. Se on myös erittäin sosiaalinen laji, jonka avulla saa paljon uusia ystäviä. Tällä hetkellä tasoitukseni on 11, toteaa Skanska Talonrakennus Oy:n tulosyksikön johtaja Vesa Tähti. Tähti kertoo aloitteena lajin 47-vuotiaana vuonna Laji sopii erinomaisesti kunnon ylläpitäjäksi. Golf vaatii täydellistä keskittymistä, mikä auttaa rentoutumaan esimerkiksi työhön liittyvistä asioista.18-reikäisen kentän pelaamisen aikana tutustuu hyvin pelikavereihin. Golf tarjoaa yritysmaailmassa hyvän tavan tavata liikekumppaneita ja asiakkaita, sanoo Tähti. YIT Rakennus Oy:n työpäällikkö Ralf Salosen mielestä RAMI Golf on korkeatasoisin yritysgolf-tapahtuma. Mielestäni se kuuluu parhaimpien joukkoon. Ramirent on ymmärtänyt golfareiden tarpeet, ja järjestelyt toimivat erittäin hyvin, toteaa Salonen. Erityisesti mahdollisuus kilpailla sekä tasoituksellisessa että tasoituksettomassa lyöntipelissä saa häneltä kiitosta. Myös SRV Lounais-Suomi Oy:n aluejohtaja Heikki Kallio, tasoitus 33,5 ja Neste Oil Oyj:n kunnossapitoinsinööri Timo Järvinen, tasoitus 35,7, antavat kiitosta hienoille maisemille ja hyvälle kentälle. Heidän mielestään tapahtuma on mukava tapa tavata kollegoita. l Tämän vuoden RAMI Golf -asiakaskutsukilpailun kiertopalkinnon voittaja yllättyi itsekin hyvästä pelistään. Teksti ja kuvat: Juhani Sippola RAMI Golf sai yllätysvoittajan. Ennakko-odotusten perusteella tasoituksellisen lyöntipelin (HCP) kiertopalkinnon veisi tänä vuonna joku kutsukilpailun konkareista. Kuitenkin voittajaksi ylsi nettotuloksella 68 ensimmäistä kertaa Ramirentin kilpailuun osallistunut Raine Hakala. Yllätys kuvaa parhaiten ensimmäisiä tuntemuksiani, kertoi Hakala voittopokaali käsissään. Tasoitus antaa vertailukelpoista tietoa pelaajan taitotasosta. Golfin tasoitusjärjestelmän ansiosta eritasoiset pelaajat lähtevät kilpailuun ikään kuin samalta lähtöviivalta. Korjausrakentamiseen keskittyvän Rakennus Oy Paanurakenteen palveluksessa työskentelevä Hakala innostui golfista vasta muutama vuosi sitten. Yhtiön Helsingin ja Tampereen alueen hankinnoista vastaava Hakala kertoi pelaavansa kesäisin keskimäärin täyttä kierrosta. Tavoitteet varovaisia Hän kertoi asettaneensa itselleen melko varovaisia tavoitteita ennen kilpailua. Tarkka henkilökohtainen tasoitukseni ennen kilpailua oli 30,5. Kun kenttäkohtainen slope otettiin huomioon, lähdin kilpailuun pelitasoituksella 36. Mietin, että pääsisin pelaamaan myös ensimmäistä kertaa tasokkaalla PGA-kentällä, jolla järjestetään kansainvälisiä ammattilaistasoisia kilpailuja, hän pohti. Tallinnan Jõelähtmen kentän väylien kapeudet jännittivät jo etukäteen, mistä syystä tavoitteenani oli kokonaislyöntimäärän pitäminen sadan tuntumassa. Tällöin voisin sanoa onnistuneeni jo erinomaisesti. Ensimmäiset havainnot vahvistivat ennakkokäsitystäni siitä, että kenttä tuntui keskimääräistä vaikeammalta. Peliväylien kapeus aiheutti ongelmia, kuten olin odottanutkin. Pääroolissa golf Kaikesta näkyi, että Ramirentin tapahtumassa golf todellakin oli pääroolissa, minkä jälkeen vasta keskityttiin rentoon yhdessäoloon. Myös pelikavereiden hyvät tasoitukset mietityttivät Hakalaa etukäteen. Perinteinen Rami Golf -kutsukilpailu järjestettiin jo seitsemännentoista kerran. Suomalaisille Ramirentin asiakkaille tarkoitettu kutsukilpailu pelattiin Tallinnan Jõelähtmen Golf -kentällä. Kilpailun kiertopalkinnon voitti Raine Hakala. Vuodesta 1991 lähtien pelatun turnauksen kiertopalkinnon saa vuodeksi haltuunsa turnauksen tasoituksellisen pelin paras pelaaja (HCP). Kilpailun tasoituksettoman pelin (Scratch) voitti puolestaan Mait Schmidt. Kutsukilpailuun ilmoittautui tänä vuonna ennätykselliset 58 pelaajaa. Kilpailuun osallistui yritysten edustajia eri puolelta Suomea. Kaukaisimmat osanottajat olivat saapuneet Kemistä ja Kainuusta. Kilpailu kuuluu Suomen suosituimpiin ja tasokkaimpiin yritysgolf -tapahtumiin. Tämän vuoden turnauksen osanottajista kolmenkymmenenviiden pelaajan tasoitus oli alle viisitoista ja yhdeksän alle kymmenen. l Uskon, että kilpailu kuuluu tämän alan Suomen tasokkaimpiin yritysgolf-tapahtumiin, koska turnauksen kolmenkymmenenviiden pelaajan tasoitus oli alle viisitoista ja yhdeksän alle kymmenen. Pelaajien määrä kohosi yli kuudenkymmenen, hän arvioi. Aluksi en ollut tyytyväinen peliini. Sisääntulot greeneille tuottivat vaikeuksia. Lisäksi ne tuntuivat liukkailta suhteutettuna ainakin omaan lyöntitekniikkaani, hän kuvaili. Ratkaisu takaysillä Avauslyönteihin käytin yleensä joko puu-5-mailaa tai draiveria. Jatkossa etenkin takaysin avauksen jälkeinen lyöntipeli greeneille onnistui paremmin. Se ratkaisi myös voiton. Sitä vastoin puttipeliini en ollut tyytyväinen. Se takkuili koko ajan. Yli puolet rei`istä pelasin joko par- tai bogi-tuloksilla, mikä oli merkittävä syy voittoon. Erityisesti haluan kiittää hyvää ryhmääni, jonka kannustus siivitti myös peliäni, hän kertoi. Neljä lyöntiä alle tasoituksen Tasoituksellisessa lyöntipelissä voittajan on yleensä pelattava paremmin suhteessa aikaisempaan tasoonsa. Hakala onnistui tässä erinomaisesti, koska hän pelasi neljä lyöntiä paremmin kuin oma tasoituksensa. Kokonaislyöntimääräksi kertyi yhteensä 104 ja nettotulokseksi pelikohtaisen tasoituksen jälkeen 68. Toiseksi sijoittuneen Vesa Nurmen nettotulokseksi kertyi 70 lyöntiä ja kolmanneksi sijoittuneen Ari Ruotsalaisen 71 lyöntiä. Hiekkaesteet, vesiesteet ja kumpuileva maasto tekivät hyväkuntoisesta kentästä erittäin miellyttävän pelata. Erityisen kiitoksen ansaitsevat turnauksen mukava tunnelma ja hyvin hoidetut järjestelyt, hän muistutti. Haluan ilman muuta tulla puolustamaan kiertopalkinnon voittoa myös vuonna Mutta voitto ei muuta golf-asennettani, joka ei ole erityisen kunnianhimoinen. Tavoittelen tasoitukseni pudottamista tämän kesän päätteeksi kahteenkymmeneenviiteen tai hieman sen alapuolelle, hän lisäsi. l Raine Hakala voitti RAMI Golf kilpailun RAMI Golf -tulokset HCP (kiertopalkinto) 1. Raine Hakala 2. Vesa Nurmi 3. Ari Ruotsalainen SCRATCH 1. Mait Schmidt 2. Petteri Metiäinen 3. Pekka Punnonen PISIN DRIVE Rauno Kinnunen LÄHIMMÄKSI LIPPUA Mait Schmidt

12 12 Ramirentillä oma toimipiste Stora Enson Anjalankosken tehtaan kattilaremontissa Stora Enson Anjalankosken tehtaan voimalaitoksella toteutettiin mittava remontti, jonka jälkeen tehdasintegraatti on lähes omavarainen sähkön suhteen. Kun remontti toteutetaan keskelle käynnissä olevaa laitosta, niin se tuo omat haastavuutensa projektin läpiviemiseen. NIMITYSUUTISET JA TOIMIPISTEMUUTOT Teksti ja kuvat: Marko Enberg K2 Opti-projektissa modifioitiin vanhaa laitosta. Projektin tavoitteena oli vähentää maakaasun käytön tarvetta ja lisätä puolestaan omaa sähköntuotantoa. K2 on meidän pääkattilamme. Me kasvatimme kattilan kiinteän polttoaineen polttokapasiteettia levittämällä petiä, kertoo Stora Enson projektipäällikkö Teijo Karhi. Polttoaineena täällä käytetään muun muassa kaasua, öljyä, turvetta, haketta ja pdf:ää eli kierrätyspolttoainetta. Nimenomaan tämän pdf:n polttomäärää kasvatetaan jatkossa, Karhi selvittää. Suunnittelutyöt aloitettiin jo vuonna Varsinainen investointipäätös syntyi kesällä Hankkeen kustannusarvio on tuollaiset 16,8 miljoonaa euroa, Karhi toteaa. Remontti piti ajoittaa kesäajalle, jolloin tehdas pärjää tarvittaessa yhdelläkin kattilalla. Niin pitää muistaa, että tehdas käy koko ajan. Yleensä meillä on kaksi kattilaa käytössä, mutta remontin ajan piti pärjätä yhdellä. Helmikuussa alkoivat varsinaiset rakennustyöt ja tuossa huhtikuun paikkeilla oli ensimmäisten asennusten vuoro, laskee Karhi. Juhannuksen jälkeen lähes puolet uusista laitteista oli jo tuotannollisessa koekäytössä, Karhi miettii. Remontin aikana alueella työskenteli kolmisenkymmentä eri urakoitsijaa. Näitä palvelemaan Stora Enso sai Ramirentin mukaan projektiin. Ramirent rakensi oman väliaikaisen pisteen aivan pääportin tuntumaan. Se on kaikkien etu, kun vuokrakalustoa on vieressä saatavilla. Urakoitsijoilta on tullut pelkästään positiivista palautetta. Nyt kaluston pystyi tarvittaessa ajamaan vuokrauspisteeltä suoraan kohteeseen tai nostamaan vaikka trukilla suoraan paikalle, Karhi miettii. Elokuun alussa työt olivat vilkkaimmillaan. Päivittäinen miesvahvuus oli tuolloin noin 160. Tuolloin asennustyöt etenivät ympäri vuorokauden. Se olisi vienyt merkittävän määrän arvokasta työaikaa jos koneita ja laitteita olisi tarvinnut hakea kauempaa, Karhi pohtii. Ramirent oli meille tuttu yritys entuudestaan, sillä meillä on ollut heidän kalustoa varmaan kaikilla työmailla, Karhi sanoo. Henkilönostimia Ramirentiltä oli paljon. Ne ovat käytännöllisiä asennustöissä. Täältä purettiin samalla noin 300 metriä ilmassa kulkevia kuljetinsiltoja. Niitä purettaessa nostimet olivat myös hyvä työkalu. Edelleen on myös sellaisia paikkoja, joihin perinteinen teline on sopivampi. Teijo Karhi on pitkänlinjan storaensolainen. Storalla oli aikoinaan jo eka työpaikkani insinöörinä. Tehtaita on tullut nähtyä useampiakin. Tämän Anjalankosken lisäksi olen työskennellyt muun muassa Kotkassa ja Summassa. Pari vuotta tuli 1990-luvun puolivälissä työskenneltyä Barcelonassa, kun sinne rakennettiin Stora Enson kartonkitehtaalle uusi voimalaitos, Karhi hymyilee. l Marja Laakso on nimitetty laskentapäälliköksi Markku Korkeamäki on nimitetty Länsi-Suomen palvelupäälliköksi Matti Nieminen on nimitetty Espoo, Lommilan toimipisteen esimieheksi Sami Metso on nimitetty Olosuhdepalvelut-tuotelinjan päälliköksi. Tomi Holmberg on nimitetty Rakennuskoneet-tuotelinjan päälliköksi Hannu Kulmala on nimitetty muotit ja tuenta-tuotelinjan tekniseksi päälliköksi. Juha Pohjola on nimitetty aluemyyntipäälliköksi vastuualueenaan Kauhajoen, Ylivieskan ja Kokkolan alueet ympäristöineen Marko Heinonen on nimitetty aluemyyntipäälliköksi vastuualueenaan Turun alue ympäristöineen. Vaasan toimipiste on muuttanut ja uusi osoite on Valimotie 2, Vaasa Huittisissa uusi yhteistyökumppani Rautia/K-maatalous Huittinen Kauppiaskatu 1, Huittinen Turussa on avattu uusi palvelukeskus Urusvuorenkatu 7, Turku Päätoimittaja: Kari Aulasmaa Ramirent Finland Oy PL 31, Helsinki Puh Faksi kari.aulasmaa@ramirent.fi Toimitus: Soile Pousár Ramirent Finland Oy PL 31, Helsinki Puh Faksi soile.pousar@ramirent.fi Toimituspäällikkö: Mirkka Kortelainen/Edita Press Oy Ulkoasu: Marjut Vikkula/Edita Press Oy Painopaikka: Edita Prima Oy, Helsinki, 2008 Painosmäärä: Pääkirjoitus: toimitusjohtaja Kari Aulasmaa