KAUKAVESI VALMISTUI ILOKSI KAJAANILAISILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KAUKAVESI VALMISTUI ILOKSI KAJAANILAISILLE"

Transkriptio

1 ALANSA YKKÖNEN 1/2014 xxxxxxxxxxxxxx Uusi hankintaxxxxxxxxxxxxxx laki lisää xxxxxxxxxxxxxx harkintavaltaa, xxxxxxxxxxxxxx Juha Myllymäki xxxxxxx. sanoo. sivu 44 Malmön Hylliestä Tanskan ja Ruotsin kohtauspaikka sivu 22 Tekninen sektori mukana kuntien säästötalkoissa sivu 40 Konsulttitoiminnan sopimusehtoihin täsmennyksiä sivu 50 Omaperäinen allasratkaisu jakaa mielipiteitä KAUKAVESI VALMISTUI ILOKSI KAJAANILAISILLE sivu 6

2

3 SISÄLTÖ 1/ tammikuuta asukkaan Oripään kuntaan valmistui historian ensimmäinen liikuntahalli runsas vuosi sitten. Maalämmöllä lämpiävä halli on kuntalaisten keskuudessa hyvin suosittu. 18 Espoon Tapiolaan, kulttuurikeskuksen ja uimahallin naapuriin, valmistui laadukas luistelualue ja -reitti paviljonkeineen. 22 Hyllie Malmössä on Tanskan ja Ruotsin uusi kohtauspaikka asema- ja areenakomplekseineen. Malmö on myös pyöräilykaupunki. 26 Sähköbussiliikennettä kokeiltiin kesällä Hyvinkäällä ja Porvoossa. Hiljaiset ja päästöttömät sähköbussit miellyttivät asiakkaita. LIIKUNTAPAIKAT Kajaani sai monen mutkan jälkeen uuden vesiliikuntakeskuksen 6 Itsellinen Oripää rakennutti nykyaikaiset sisäliikuntatilat 12 Tapiolaan rakennettiin korkeatasoinen tekojäärata 18 Kulkulaarista apua kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen 20 YHDYSKUNTA Ruotsi ja Tanska kohtaavat rajusti muuttuneessa Hylliessä 22 Porvoo ja Hyvinkää kokeilivat sähköbussiliikennöntiä 26 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 31 UKTY 38 Kuntien putkimestarit 39 TEKNISET PALVELUT Tekninen sektori mukana kuntien säästötalkoissa 40 Direktiiviehdotus tuo lisää vipua hankintoihin 44 Asiantuntijoille oppisopimustyyppistä täydennyskoulutusta 48 Konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot uudistuivat 50 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Latua 21 Kolumni/Päivi Ahlroos: Tutkimus ja kehitys 29 Pakina/Eero Hiltunen: Poliitikot lampunvaihdossa 51 Uutisia 52 Kirjallisuutta 55 Henkilöuutisia 56 Tapahtumia 57 Palveluja 58 lehti.kuntatekniikka.fi

4

5 lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö Kannen kuva: Miska Puumala TOIMITUS Toinen linja 14, Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh , Toimitussihteeri Sirpa Kulonen Puh Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi Puh , TOIMITUSNEUVOSTO Marika Kämppi Heikki Lonka Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale Petri Vainio TILAUKSET Puh Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 73 (+ alv 10 %) Vuosikerta 82 (+ alv 10 %) Irtonumero 10 (+ alv 24 %) ILMOITUKSET Marianne Lohilahti Puh TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab, Kouvola ISSN X 69. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale Äly hoi, älä jätä! Ihmisten kehittämien koneiden, laitteiden, rakenteiden ja jopa asusteiden kyky ratkaista ongelmia ja tehdä itsenäisiä valintoja on lisääntynyt huimasti viime vuosina. Se on muuttanut kansalaisten tai ainakin koulutetun eliitin ajattelu- ja keskustelukulttuuria. Puhutaan älykkäistä kaupungeista, älyliikenteestä, älypuhelimista, älykkäistä taloista ja älykkäistä vaatteista. Älyä on jo joka paikassa ihan älyttömästi. Tieto- ja viestintätekniikan liittäminen arkipäivän erilaisiin palveluihin ja tuotteisiin tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia tehokkaampaan työskentelyyn, liikkumiseen, viestintään ja elämyksiin. Sen myötä myös kuntatekniikan ammattilaisten työympäristö mullistuu. Tietomallit ja koneohjaus ovat yhä laajemmin käytössä. Kiinteistöjen ja infraomaisuuden kunnossapidon prosessit muuttuvat nopeasti, kun ajantasainen tieto on käytettävissä kaikkialla, missä sitä tarvitaan. Samalla kun äly lisääntyy, lisääntyy myös häiriöherkkyys. Useimmat toiminnot vaativat edelleen joko verkkovirtaa tai akun, jota joutuu säännöllisesti lataamaan. Häiriötön sähkön saanti on älytekniikkaan perustuvalle yhteiskunnalle yhtä tärkeää kuin vesi ihmiselle: ilman sitä kaikki romahtaa muutamassa päivässä. Näihin tilanteisiin varautumista on tutkittu ja suunniteltu eri tahoilla, mutta silti jatkuva sähköriippuvuuden lisääntyminen epäilyttää. Mieleen tulee Helsingin Sanomien artikkeli jostakin 1990-luvulta. Siinä nykyisin Yhdysvaltojen suurimman teleoperaattorin AT&T:n silloinen pääjohtaja arvioi jokseenkin niin, että 2080-luvulla robotit rakentavat tietokoneita, joissa ei ole käynnistyskytkintä. On jännittävää kuvitella, miten ihminen tulee toimeen itseään älykkäämpien olioiden kanssa. Pelastetaan duunit Pelastetaan duunit -niminen tv-sarja esitteli äskettäin pk-yritysten ratkaisuja haasteellisissa rahoitus- ja markkinatilanteissa. Tosi-tv:n valtakaudella työpaikkojen saamista, pitämistä ja menettämistäkin tehdään tutuksi kansalle televisiosarjan muodossa. Samaan aikaan elävässä elämässä pukkaa yyteetä toisensa perään. Suomen yrityshistorian suurimpien joukkoon kuuluvat yt-neuvottelut alkoivat juuri valtionyhtiössä, jonka ydintehtävänä on tämänkin lehden toimittaminen teille lukijoille kotiin tai työpaikalle. Samalla kun väkeä vähennetään, tulisi muistaa katsoa pitemmälle tulevaisuuteen myös kunnissa. Kesätöiden tarjoaminen koululaisille ja opiskelijoille on kuntatekniikan alallakin parhaita keinoja pelastaa niin tulevaisuuden duunit kuin niiden tekijätkin. Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 2/ Vesihuolto Kiinteistöt Jäähallit 3/ Jätehuolto Liikenne ja väylät Ilmasto Kuntien ilmastokonferenssi / Rakentaminen Maankäytön suunnittelu 5/ Kiinteistöt Vesihuolto Hankinnat Kuntamarkkinat / Jätehuolto Ympäristö Liikenne ja väylät 7/ Turvallisuus ICT kuntatekniikassa Vesihuolto 8/ Energia Valaistus

6 Kajaani sai monen mutkan jälkeen uuden uljaan Kaukavesi täytti Kaukavesi on kajaanilaisten uusi ylpeyden aihe. Arkkitehti Paavo Karjalaisen suunnittelema noin 14 miljoonaa euroa maksanut vesiliikuntakeskus avattiin yleisölle marraskuussa 2013, ja käyttäjien kommentit ovat olleet imartelevia. Uusi vesiliikuntakeskus korvasi vuonna 1977 valmistuneen vanhan uimahallin, joka oli tullut totaalisesti tiensä päähän. TEKSTI Pekka Moliis KUVAT Miska Puumala Tämä on loistava paikka. Olen päättäjänä ollut monenlaisia päätöksiä tekemässä, mutta kyllä tämä on ehdottomasti yksi parhaista. Vielä kun saadaan se miesten saunan toinen laudekin jäähtymään, niin tämä on täydellinen, naurahtaa aamu-uinnilta saapuva kaupunginvaltuutettu Markku Halonen. Vesiliikuntakeskuksen aamuhyörinää seuraava hallipäällikkö Heikki Ovaska tietää ongelman ja ratkaisua etsitään. Muutama viikko käyttöönoton jälkeen on vielä joitakin yksityiskohtia, joiden säätämisessä menee aikansa. Näin suuri kokonaisuus ei ole heti valmis. Meillä on tässä viisi erilaista vesiprosessia, kun edellisessä oli vain kaksi. Meidän on pitänyt hieman rakentaa lisää säätölaitteita, jotta on pystytty niitä yksilöllisesti säätämään, Ovaska selvittää. Pitkä vääntö rahasta ja kaavoituksesta Uimahallin rakentaminen oli Kajaanissa pitkään esillä. Rakentaminen oli lähellä jo aiemmin, mutta pari kertaa talou- 6 Kuntatekniikka 1/2014

7 LIIKUNTAPAIKAT vesiliikuntakeskuksen toiveet Silmä tarkkana. Liikunnanohjaaja Emma Leinonen valvoo menoa Kaukavedessä. delliset syyt pakottivat valtuutetut ottamaan aikalisän. Lopussa väännettiin vielä kättä sijainnista ja kaavoituksesta. Valituskierroksen jälkeen rakentamaan päästiin lopulta syksyllä Etukäteen eniten keskusteltiin vesiliikuntakeskuksen sijainnista. Paikkavaihtoehtoja oli useita, joista lopulta valikoitui Kaukametsän alue Kajaaninjoen rannassa. Kaikki sijaintipaikaksi esitetyt alueet olivat puolen kilometrin säteellä keskustasta, joten etäisyyksien suhteen sijainnilla ei ollut mitään merkitystä. Jokaisella paikalla olisi ollut omat hyvät ja huonot puolet. Tässä päästiin todella hienojen maisemien äärelle ja rakennus istuu valtavan hyvin maisemaan, ihastelee kaupungin tilapalvelupäällikkö Markku Haverinen. Rakennusteknisesti sijainti ahtaalla alueella Kajaaninjoen partaalla ei ollut paras mahdollinen. Vesiliikuntakeskuksen alta jouduttiin siirtämään Kajaanin Veden viemäri- ja vesijohtolinjoja sekä paikallisen sähköyhtiön sähkölinjoja. Keskus kytkeytyy maanalaisen käytävän kautta viereiseen hotelliin, ja alueella sijaitsevat myös Kaukametsän kulttuurikeskus, musiikkiopisto ja kansalaisopisto. Kuntatekniikka 1/2014 7

8 LIIKUNTAPAIKAT Hallipäällikkö Heikki Ovaska on tyytyväinen uuteen vesiliikuntakeskukseen. Töitä on riittänyt laitoksen käynnistämisessä, mutta asiakkaiden palaute palkitsee. Rakennuksen sijoittaminen Kaukametsän ja hotellin väliin oli kuin kenkälusikalla sovittamista. Korkeudeltaan keskus piti sovittaa myös Kaukametsän ja hotellin välisen maanalaisen yhdyskäytävän yhteyteen. Joki ja pohjavesi asettivat omat rajoitteensa rakennuksen pohjalle. Ja kaiken piti istua toiminnallisesti. Hyvin haastava paikka suunnittelun kannalta, arkkitehti Paavo Karjalainen arvioi. Ainutlaatuinen pääallas Kaukaveden erikoisuus on L-kirjaimen muotoinen pääallas, jolle ei Suomesta esikuvaa löydy. Ahdas tontti ja tiukka budjetti olivat ratkaisun takana. Tontin ahtauden ja budjetin niukkuuden vuoksi päädyttiin tähän ratkaisuun. Jos olisi lähdetty kilpauimareiden toiveen mukaisesti rakentamaan kahdeksanra- Kaukavesi sijoittuu Kajaaninjoen rantaan Kaukametsän kulttuurikeskuksen kupeeseen. 8 Kuntatekniikka 1/2014

9 Kajaanilaisia hemmotellaan useilla erilaisilla allaskokonaisuuksilla, joista jokaiselle löytyy omat käyttäjänsä. tainen täyspitkä allas, niin sitten olisi pitänyt olla katsomotkin, ja siihen ei tilaa olisi ollut, arkkitehti Paavo Karjalainen huomauttaa. Ensikokemusten perusteella allasratkaisu on lisännyt allastilan monipuolista käyttöä. L-kirjaimen muotoisessa 820 neliön altaassa on neljä 50 metrin rataa, joiden vieressä vielä neljä 25 metrin rataa. Pidemmällä osuudella on siirrettävä väliseinä, joka avulla altaasta voidaan rajata 8-ratainen 25 metrin allas, ja samalla syntyy neliratainen 25 metrin allas. Väliseinää siirretään aina tarpeen mukaan. Käsipelillä siihen menee aikaa noin minuuttia. Jakamalla altaita osiin saamme allastilat monipuoliseen käyttöön eri ryhmille. Nyt täältä löytyy yhtä aikaa omat tilat samasta allaskokonaisuudesta vesijumppaajille, vesijuoksijoille, kuntouimareille tai ponnahduslaudalta hyppijöille, Heikki Ovaska kertoo. Vesipinta-alaa uudessa vesiliikuntakeskuksessa on kaikkiaan neliötä. Opetusallas on kooltaan 115 neliötä, monitoimiallas 120 neliötä ja kuumaallas 15 neliötä. Lapsille on tarjolla 11 neliön kahluuallas ja 45 metrin vesiliukumäki. Ja tunteita pääsee viilentämään kylmäaltaaseen, jossa veden lämpötila on 5 8 astetta. Vielä meillä on hieman hiomista siinä, miten tiloja ja vuoroja jaetaan eri ryhmien käyttöön. Mutta aikaa myöden sekin varmasti selkiytyy, Ovaska arvioi. Energiaratkaisut perinteisiä Kun ensimmäisiä luonnostelmia uudesta vesiliikuntakeskuksesta tehtiin , niin yhtenä vaihtoehtona pienentää energialaskua oli hyödyntää kajaanilais- Kuntatekniikka 1/2014 9

10 Uuden vesiliikuntakeskuksen erikoisuus on L-kirjaimen muotoinen pääallas, josta saa liikuteltavan välisillan siirtämällä neljärataisen 50 metrin altaan oleva lastenallas taas palvelee perheen nuorimpia. Nuoret ovat löytäneet uuden vesiliikuntakeskuksen. Kaukaveden kävijämäärät ovat olleet positiivinen yllätys. ten jätevesiä. Vesiliikuntakeskuksen vierestä kulkee Kajaanin Veden iso viemäriputki, jota pitkin kulkee jätevesiä noin kuutiota vuorokaudessa. Ajatus viemäriveden lämmön hyödyntämisestä tuli kuitenkin haudattua ideana jo alkuvaiheessa. Toisena ajatuksena oli maalämmön hyödyntäminen, mutta siinä ongelmaksi muodostui Kaukaveden sijainti. Tontti oli ahdas lämpökaivojen sijoittamiseen, ja rakennuksen alapuolella on Kainuun Voiman Kajaaninjoen tunnelivoimalan purkutunneli, jonka takia ei olisi päästy tarpeeksi syvälle, Markku Haverinen kertaa energiaratkaisujen perusteita. Energiaratkaisujen osalta Kajaanissa on tyydytty perinteisiin ratkaisuihin nykyaikaista tekniikkaa hyväksikäyttäen. Talotekniikka on uusinta 10 Kuntatekniikka 1/2014

11 LIIKUNTAPAIKAT Kuin kalat vedessä. Aivan joka altaaseen uimarit eivät pääse, vaan jotain on pyhitetty kaloillekin. ja nelirataisen 25 metrin altaan. Etualalla Vanhassa hallissa ei hyppäämään päässyt, mutta nyt löytyy oma hyppypaikka nuorisolle. Perheen pienimpien on helppo ottaa tuntumaan uintihommiin turvallisessa ja valvotussa ympäristössä. uutta, ja lämpö otetaan talteen muun muassa pesuvesistä, sillä sitä kautta karkaa paljon energiaa. Meidän energiaratkaisut ovat perinteisempiä ja hyväksi todettuja, Haverinen arvioi Iso harppaus eteenpäin on otettu myös henkilöstön suhteen. Kun vanhassa hallissa allasosaston puolella oli yksi vakituinen työntekijä, niin nyt lisää on palkattu kuusi liikunnanohjaajaa. Hallin tekniikasta oli tarkoitus alun perin selvitä kahden hallimestarin voimin, mutta nyt on rinkiin tulossa jo kolmas työntekijä. Ostopalveluja tarvitsemme viikonloppuisin valvonnassa ja henkilöstön poissaolojen aikana. Tällä henkilöstöllä pystymme pyörittämään ja kehittämään toimintojamme, hallipäällikkö Heikki Ovaska arvioi. Painuma säikäytti Suurimmat ongelmat Kaukaveden rakentamisessa syntyivät vesiliikuntakeskuksen pohjatöiden yhteydessä. Rakentamisen aikana havahduttiin siihen, että pääaltaan pohja oli syvästä päästä painunut muutaman kymmenen neliön alalta. Painuma oli suurimmillaan noin kymmenen sentin luokkaa. Veden jäätyminen todennäköinen syy Vesiliikuntakeskuksen pääurakoitsijana toiminut RPK Rakennus Kemppainen Oy ja kaupunki ryhtyivät etsimään ongelmiin syytä ja ratkaisua. Konsulttiapuna toimi Pöyry Consulting. Pöyryn raportissa todettiin, että todennäköisin syy tapahtuneelle on rakennuksen pohjaan nousseen pohja- tai perusvesien jäätyminen rakennuksen pohjatöiden aikana. Sen seurauksena tiivistyminen estyi, vaikka maanrakennustyöt ja tiivistäminen sinänsä on tehty asianmukaisesti. Kun lämpöä sitten oli riittävästi, niin jäätynyt vesi suli ja painumista tapahtui, kaupungin tilapalvelupäällikkö Markku Haverinen selvittää. Luovutus myöhästyi kuukaudella Tilanteen korjaamiseksi pääaltaan syvä pää injektoitiin alkukesästä Injektoinnin jälkeen painumista ei ole enää tapahtunut. Injektoinnin hinta oli noin euroa. Olihan se pikkuinen shokki, kun asia huomattiin. Asiasta otettiin tosissaan kiinni, ja urakoitsija suhtautui asiaan hyvin vakavasti. Ikävä asiahan se sinällään oli, mutta se päätettiin hoitaa yhteistuumin alta pois ja selvittää laskun maksajia vasta jälkikäteen. Tilaajana meidän kanta on koko ajan ollut, että urakoitsija vastaa tapahtuneesta. Urakoitsija on ollut eri mieltä ja esittää osaa kustannuksista tilaajan maksettavaksi, Haverinen pohtii tapahtunutta. Injektoinnin johdosta rakennustyöt viivästyivät hiukan ja vesiliikuntakeskus luovutettiin kuukautta suunniteltua myöhemmin tilaajalle. Tosin luovutuksen viivästymiseen oli myös muita syitä. Kuntatekniikka 1/

12 Teknisen johtajan lisäksi toimistossa työskenteli rakennusmestari, mutta kun hän jäi eläkkeelle, virka lakkautettiin. Laitosmies kuoli ja yksi kunnan siivoojista jäi virkavapaalle. Itsellinen Oripää rakennutti nykyaikaiset sisä Pienen kunnan voim Piskuinen Oripään kunta rakennutti historiansa ensimmäisen sisäliikuntahallin. Ennen neliömetrin rakennuksen valmistumista kunnan ainoat sisäliikuntatilat sijaitsivat kunnantalon kellarissa. TEKSTI JA KUVAT Sari Järvinen Ennen Varsinais-Suomessa sijaitsevan Oripään kunnan sisäliikuntalajit oli helppo luetella. Kunnantalon kellarin pienessä salissa joukko nuoria ryntäili sählypallon perässä ja joskus yleisurheilijat notkistelivat siellä jäseniään. Siwan kiinteistössä jumppasivat varttuneemmat leidit. Lajeja oli siis kolme. Jo 1990-luvulla Oripäässä haaveiltiin oikeasta liikuntahallista. Projekti lähti käyntiin ja valtio- 12 Kuntatekniikka 1/2014

13 LIIKUNTAPAIKAT Otto Isotalon mielestä liikuntahalli on kiva juttu. liikuntatilat annäyte kin nyökkäsi: taloudellista tukea luvattiin. Hallihanke kuitenkin tyssäsi yhteen ääneen. Kunnanvaltuusto päätti jättää rakennuksen tekemättä. Ilmeisesti silloin ei päästy yksimielisyyteen siitä, minne halli rakennettaisiin, Oripään tekninen johtaja Pekka Paju kertoo. Lopulta vuonna 2010 Varsinais-Suomessa oli kaksi kuntaa, joissa ei ollut omaa liikuntahallia. Oripää oli niistä toinen. Iso ponnistus pienelle Jos valtion viranhaltijoita soimataan hitaudesta, se ei päde Varsinais-Suomen ely-keskukseen. Ei ainakaan oripääläisten uudelleen vuonna 2009 liikkeelle laittaman hallihankkeen kanssa, jonka ely hyväksyi oitis. Hankkeen kustannukset olivat vajaat 2,2 miljoonaa euroa ja valtion tukea saatiin euroa. Kunta otti hankkeeseen lainaa Yleensä tämän tapaisten Kuntatekniikka 1/

14 LIIKUNTAPAIKAT Kun liikuntahalli rakennettiin virastotalon ja päiväkodin viereen, säästyttiin isommalta parkkipaikkojen rakentamiselta. hankkeiden kanssa on jonoteltu viisikin vuotta. Hyvä, että saimme vielä tukea. Jatkosta ei tiedä, mihin valtion rahankäyttö ohjautuu, Paju pohtii. Hallin rakennuttaminen ohjautui kunnan tekniselle toimistolle, joka on yksi Suomen pienimmistä. Tekniselle johtajalle Pekka Pajulle kuuluvat kaikki rakentamiseen liittyvät asiat kuten vesi- ja viemärihuolto, kunnallistekniikka, kiinteistöt, puistot ja ympäristönsuojelu. Hänen lisäkseen toimistossa työskenteli rakennusmestari, mutta kun hän jäi eläkkeelle, virka lakkautettiin. Laitosmies kuoli ja yksi kunnan siivoojista jäi virkavapaalle. Vuoden 2010 joulukuussa teknisenä sihteerinä aloitti Minna Vuorinen, joka sai ensi töikseen osallistua kahden miljoonan euron liikuntahallin rakennuttamiseen. Haastavinta oli suunnittelu Vuorinen ei ollut ainut, kenelle liikuntahalli oli uusi asia. Arkki- Arkkitehti Mauri Turkan suunnittelema puuverhoiltu halli sai maalaismaisemaan sopivasta ulkonäöstään kiitosta paikkakuntalaisilta. Lentopallolle on tilaa, sillä katto vietiin kahdeksaan metriin. tehti Mauri Turkka oli suunnitellut vuodesta 1974 lähtien lukuisia kouluja, terveyskeskuksia, kirjastoja ja palvelutaloja, mutta ei ainuttakaan liikuntahallia. Mies oli Oripäässä todettu ammattinsa hyvin taitavaksi, sillä hänelle oli uskottu koulun ja kunnanviraston korjauksien suunnittelu. Haastavinta oli saada liikuntahallin suunnittelu läpi luottamuselimissä. Alkusuunnitelma oli vaatimaton, mutta siihen tuli lisää ja lisää. Parvelle haluttiin juoksurata ja pituushyppypaikka ja katsomo. Niihin myönnyttiin, jotta yleisurheilijat saatiin hankkeen taakse, Paju kertoo. Sitten haluttiin keittiö ja juhlatila, mutta ne torpattiin. Koulujen juhlia varten päätettiin hankkia halliin näyttämö. Turkka ei tuskastunut alati muuttuviin suunnitelmiin. Olen aikaa myöten tottunut. Uutta oli, että piti perehtyä pelikenttien mitoituksiin. Kentälle piirrettiin 7 8 erikokoista kenttää, joilla voi harrastaa esimerkiksi lentopalloa, tennistä ja salibandyä. Se 14 Kuntatekniikka 1/2014

15 Varsinais-Suomen gallialaisten kylän tekninen johtaja Pekka Paju vinkkaa rakentamaan mahdollisimman ison liikuntasalin, jotta eri lajeille on tilaa. Parvi toimii väliaikaisena katsomona. Suomen rikkain Lions Club Puhdasta mukavuutta matonpesuun. - moduulimitoitus, altaiden määrää helppo lisätä - liitetään suoraan viemärijärjestelmään - oikea ergonomia Varsinais-Suomen pienin suomenkielinen kunta Oripää on kuin gallialaisten kylä keskellä kuntaliitospaineita. Sen voimajuoman aineksena on paikallisen Lions Clubin järjestämä Okramaatalousnäyttely, jonka tuotto on tehnyt yhdistyksestä Suomen rikkaimman leijonakerhon. Näyttelyn voitto menee hyväntekeväisyyteen. Lions Club Oripää maksaa kuntalaisten terveyskeskusmaksut ja tukee paikallisia veteraaneja sekä kulttuuritoimintaa. Mutta liikuntahallihankkeelle yhdistys ei myöntänyt senttiäkään. Tosin huonosti ei mene kunnalla muutenkaan. Ennen hallihanketta oripääläisillä oli lainaa 300 euroa/asukas. Liikuntahallin takia lainamäärä kaksinkertaistui. Keskimäärin suomalaisilla kunnilla oli vuonna 2011 lainaa euroa/asukas. Maaseudulla väestön on arvioitu ikääntyvän ja harvenevan, mutta Oripään väkimäärä on viimeiset kymmenen vuotta hieman kasvanut viime vuotta lukuun ottamatta. Tietysti. Oripää on mielettömän hyvä paikka asua. Meillä on talous ja peruspalvelut kunnossa. Taistelemme virkkusia vastaan ja olemme itsenäisiä ja itsepäisiä. Ehkä vähän pölhöjäkin, mutta älä laita sitä siihen juttuun, Paju hymyilee. Kysy lisätietoja ja pyydä tarjous! Koskentie 89, KANUNKI puh. (02) , fax (02) Kuntatekniikka 1/

16 Liikuntahallin rakentaminen koulun ja päiväkodin viereen sopi hyvin eskarilaisille. oli mielenkiintoista. Mielenkiintoisimpia kohteita ovat aina olleet ne, joita on tehnyt ensimmäistä kertaa, Turkka sanoo. Samalla vanha liikuntasali jaettiin korkeussuunnassa kahtia. Uuden euroa maksaneen välipohjan päälle tuli 150 neliömetriä kirjastoa ja alle kuntosali. Minna Vuorinen nostaa parven juoksusuoran reunaa, jonka alla on pituushyppypaikka. Arkkitehti vähentäisi holhousta Yksi asia oli selvä. Kun Oripäässä hallin paikasta kerran oli päätetty, sitä ei enää muutettu. Ei metriäkään. Paikka oli haastava. Liikuntahallin vieressä oli päiväkoti, mikä ei ole koskaan kiva. Liikuntahalli olisi tullut esille näyttävämmin, jos sen olisi siirtänyt eteenpäin tontilla. Tilaa maaseudulla olisi ollut, mutta kaavaa ei muutettu, Turkka sanoo. Liikuntasalin koon kasvaessa alkuperäisestä oli myös suurennettava varastoja ja pukutiloja. Valtiolta sai tarkat ohjeet. Turkan mielestä hieman liiankin tarkat. Valtio holhoaa liikaa. Joskus raamit eivät sovi kunnan tarpeisiin ja voi tulla ristiriitaisuuksia. Tosin Oripäässä ei tullut. Halli valmistui lämmitys ei Oripään kunnan keskusta on rakentunut harvakseltaan ja nauhamaisesti, minkä vuoksi kaukolämpöverkoston rakentaminen on koettu kalliiksi. Kunnanvirasto, koulu, esikoulu, paloasema ja päiväkoti lämpiävät koulun pannuhuoneessa sijaitsevan öljykattilan voimin. Vanhasta pannuhuoneesta ei kuitenkaan riittänyt tehoa liikuntahallin kuutiometrin rakennustilavuuden lämmittämiseen. Kunta pyysi tarjouksia 0,5 megawatin pellettilämmityslaitoksesta. Sillä olisi korvattu koko vanha öljylämmitys, mutta yhtään tarjousta ei tullut. Paju ei tiedä miksi. Aikaa lämmitysmuodon valitsemiseen tuhraantui niin paljon, että liikuntahalli valmistui syksyllä 2012 ennen kuin lämmitystä oli löytynyt. Yhteisestä öljykattilasta riitti liikuntahalliin lämpöä marraskuuhun asti. Lopulta valittiin maalämpö, vaikka uusi öljykattila olisi ollut halvempi. Aika on ajanut sen ohi. Maalämpökaivoja tehtiin neljä, joihin kuhunkin porattiin kaksi yli 200 metristä keruuputkea. Maalämpö on riittänyt yllättävän hyvin lämmittämään noin kerrosneliömetrin hallin, Paju kertoo. Innosti liikkumaan Ratkaisevaksi lajiksi hallisuunnittelussa nousi salibandy, jonka perusteella vedettiin sivurajojen mitat. Pehmeä Pulastic-lattia joustaa tossujen alla. Koripalloilijoiden mielestä se joustaa liiankin hyvin. Naapurikunnan Loimaan Nilan Bisonsit eivät suostuneet astumaan jalallaan halliin, kun heiltä pyydettiin näytösottelua. Oripäässä ei ollut aiemmin yhtään koripalloilijaa, eikä taida tämän hallin jälkeenkään olla. Kyllä koripalloa voi silti hallissa 16 Kuntatekniikka 1/2014

17 LIIKUNTAPAIKAT Pesuhuoneiden rakentaminen maksoi liikuntasalia enemmän. harrastaa, mutta liigatasolle lattia ei sovi, Paju sanoo. Koripalloilijoiden sijaan hallissa kävivät pelaamassa lentopalloa Loimaan Hurrikaanit, jotka olivat juuri menestyneet liigassa. Oripään liikuntahallissa kokeiltiin pitää alakoululaisille omaa lentopalloryhmää. Meillä on 1 6-luokalla yhteensä 135 oppilasta. Lentopalloryhmään tuli yli 50 lasta. Ohjaaja taisi olla helisemässä ensimmäisillä tunneilla, Vuorinen hymyilee. Oripääläiset innostuivat urheilemaan muutenkin, sillä hallin vuorot arki-iltaisin varattiin nopeasti. Viikonloppuisin saattaa löytyä joitakin vapaita vuoroja, mutta silloin on usein turnauksia. Vaikka hallihanke oli pienelle kunnalle iso, Paju ja Vuorinen eivät myönnä, että hanke olisi pidentänyt työpäiviä. Kun kunnassa on vähän porukkaa, tiedetään, mitä kukin tekee. Kukaan ei pääse lorvimaan. Jos olen itse lomilla, otamme tarvittaessa ostopalveluna rakennus- tai ympäristötarkastajan, Paju toteaa. Nyt kaksikolla on käynnissä palvelutalon rakennuttaminen. Siihen on valittu jo maalämpö. Huoletonta käyttövarmuutta Ammattitaitoisella ja säännöllisellä huollolla voidaan pidentää laitteiden elinkaarta ja parantaa toimintavarmuutta. Vahvistuneelta huoltotiimiltämme saat räätälöityjä huoltopalveluja ja saneerauskartoituksia, joiden avulla pystyt maksimoimaan laitteistosi turvallisuuden, toimivuuden ja pitkän käyttöiän sekä minimoimaan kustannukset. Ota yhteys ja pyydä ehdotus sinulle sopivasta huoltopaketista tai huoltosopimuksesta. Puh Kuntatekniikka 1/

18 Espoon puutarhakaupunki uudistuu Tapiolaan rakennettiin korkeatasoinen Tapiolassa saadaan nauttia talvipuutarhasta, kun keskusaltaaseen rakennettiin tekojäärata. Kesäajaksi allas täytetään vedellä. Pirjo Siren Suunnittelupäällikkö Espoon kaupunki Espoossa tehtiin joitakin vuosia sitten valtuustoaloite talvisen tekojääradan toteuttamisesta Tapiolan keskustaan. Sen paikaksi valikoitui selvitysten jälkeen Garden-hotellin ja Kulttuurikeskuksen välillä oleva keskusallas. Keskusaltaan tekojääradan eli talvipuutarhan pohjoispuolella sijaitsee Tapiolan uimahalli (vuodelta 1965), itäpuolella Tapiolan kirkko (1965) ja kirkkotarha, eteläpuolella Tapiola Garden-hotelli (1974) ja länsipuolella Aarne Ervin aukio sekä kulttuurikeskus (1989). Paavo Taipale Tapiolan keskusaltaaseen rakennettiin luistelualue. Vasemmalla näkyvä matala paviljonki on koottu kahdeksasta säksi myös jäähdytin- ja lauhdutinlaitteistot sekä sähkökeskus. Paviljonki puretaan kesäajaksi. Paviljongin taustalla Metron tulo luo kehittämisedellytyksiä Tapiolan keskusta on Suomen arvokkaimpia 1950-luvun kansallismaisemia puutarhakaupunkina, jota Espoossa uudistetaan parhaillaan. Metron tulo Tapiolaan luo edellytykset kehittää Tapiolan keskuksesta elävä ja monipuolinen kaupunkikeskus, joka turvaa Tapiolan kehittymisen erittäin arvokkaana puutarhakaupunkina. Alueella on käynnissä tai käynnistymässä useita muitakin mielenkiintoisia, laajoja ja haastavia puistojen ja katujen suunnittelu- ja rakennuttamistöitä. Koska keskusaltaan talvipuutarha sijoittui erityisen haastavaan ympäristöön, teknises- sä keskuksessa tiedostettiin jo varhaisessa vaiheessa hankkeen reunaehdot sekä myös tällaisten hankkeiden harvinaislaatuisuus Suomessa. Tästä syystä jo suunnittelua valmistellessa panostettiin monialaiseen osaamiseen sekä tilaajan ohjausryhmän että suunnittelun puitesopimuskonsultin osalta. FCG Oy toimi suunnittelun aikana vuonna liikuntapaikkojen puitesopimuskonsulttina ja vastasi myös talvipuutarhan paviljonkien arkkitehtuurisuunnittelusta. Maisema-arkkitehtitoimisto Byman & Ruokonen Oy puolestaan toimi maisemasuunnittelun puitesopimuskonsulttina. Myös rakenne-, geotekniikka-, vesihuolto-, LVI-, sähkö-, valaistus-, äänentoisto- ja visualisointiasiantuntemus oli käytössä. Tilaajana toimi Espoon teknisen keskuksen suunnittelun yksikkö yhteistyössä tekojääradan ylläpidosta ja käytöstä vastaavan liikuntapalveluiden kanssa. Myös Espoon kaupungin eri hallintokunnista kuten rakennusvalvonnasta oli asiantuntijoita ohjaamassa työtä. Korkeatasoinen konttiratkaisu Jo hankesuunnitteluvaiheessa alkuvuonna 2012 kaikki toiminnot sijoitettiin altaan länsipäätyyn. Palvelukokonaisuus kahviloineen, wc-tiloineen ja pukuhuoneineen suunniteltiin arkkitehtuuriltaan ja kaupunkikuvaltaan korkeatasoisiksi paviljongeiksi, mutta konttiratkaisuina. Kahdeksan paviljongin (konttien) kokonaisuuden mitat ovat 8,8 x 38 metriä. Näistä konteista kolmeen ns. tekniikkakonttiin on sijoitettu jäähdytin- ja lauhdutinlaitteistot sekä sähkökeskus. Jäädytettävä alue koostuu yhtenäisestä, paviljonkien laiturin edessä olevasta luistelukentästä, noin 30 x 59 metriä. Jäähdytysputkisto toteutettiin luistelukentän lisäksi laajemmalle allasalueelle sijoittuvalle luisteluradal- 18 Kuntatekniikka 1/2014

19 LIIKUNTAPAIKAT tekojäärata ympäristörakentamisen periaatteiden noudattamista, Gardenhotellin edustan arvokkaiden mäntyjen huomioimista suuntoporaamalla vesihuoltoa sekä kieltoa rakentaa uusi muuntamo. Tästä taas oli esimerkiksi seurauksena, että suunnitelma-asiakirjoihin sisällytettiin sähkön rajallista saatavuutta täsmentävä kohta. Fortum toimittaa sähköä nykyiseen muuntajaan enintään 350 kw:n teholla veden lämmittämiseen ja tekojääradan jäähdytykseen sekä lauhdutukseen. Urakan sai YIT Rakennus Oy, ja rakennustyöt alkoivat keväällä Vesialtaan tyhjennys vei yli kolme viikkoa ja sen jälkeinen pohjan sorastus kuukauden. Jäähdytysputkiston kokonaismäärä tekojääradan raudoitetussa betonilaatassa oli noin 35 kilometriä. Sen asennus sujui nopeasti kahdessa viikossa. YIT:n aliurakoitsijan Yleiskylmä Findri Ltd:n urakkaan sisältyi konttien laitteiston toimitus, asennukset ja tarvittava yksityiskohtainen suunnittelu. kontista, joissa sijaitsevat kahvilatilojen li- Aarne Ervin aukio ja Espoon kulttuurikeskus. Paavo Taipale Paavo Taipale Kesäaikaan tekojääradan alueella on vesiallas. 30 x 59 metrin jääkentän lisäksi alueelle on rakennettu keskusallasta kiertävä luistelureitti. le. Altaan keväiseen täyttämiseen sekä alkutalven jäädyttämiseen käytettävä vesi otetaan kaupungin vesijohtoverkosta. Hankkeen investointien kustannusarvio oli hankesuunnitteluvaiheessa 2,06 miljoonaa euroa. Espoon valtuusto hyväksyi kaupunginhallituksen esityksestä hankesuunnitelman vuonna Valtuusto esitti lisäksi toivomuksenaan, että erityistä huolellisuutta kohdennetaan kaupunkikuvalliseen korkeatasoisuuteen ja design-luonteeseen osana Tapiolan kulttuurimaisemaa. Tämän jälkeen laadittiin urakkaa varten ja Espoon rakennusvalvonnalle paviljonkirakennusten rakennuslupia varten rakennussuunnitelmat. Maisemalliset vaikutukset huolestuttivat vastustajia Garden-hotellin vesialtaan muuttaminen talven ajaksi luisteluareenaksi herätti hankesuunnitteluvaiheessa myös vastustusta, koska hankkeen maisemallisia vaikutuksia pelättiin. Kaupunginvaltuuston hankepäätöksestä tehty valitus hylättiin oikeuskäsittelyssä. Korkeatasoinen arkkitehtuuri sekä sijainnin reunaehdot merkitsivät hankkeessa paviljonkien ohella myös esimerkiksi Tapiolan Tekojää käytössä marras-maaliskuussa Kesäajaksi allas täytetään vedellä: paviljonkimaiset tekniikkakontit ja rakenteet on arvioitu purettavan. Purkaminen ja uudelleenkasaaminen toistuvat vuosittain. Siitä vastaa ainakin kaksivuotisen takuuajan loppuun asti pääurakoitsija YIT Rakennus Oy. Paviljonkien liittymien irrotus sähkö-, viemäri- ja putkiverkostosta ja vastaavasti tekniikan uudelleen liittäminen kuuluu aliurakoitsija Yleiskylmä Findri Ltd:lle. Tekojääradan vuosittainen käyttöaika on suunnilleen marraskuun alusta maaliskuun loppuun. Laitteisto on mitoitettu +5 C:een. Aikarajat ovat ohjeelliset ja riippuvat luonnollisesti kunkin vuoden sääolosuhteista. Suunnittelun aikana arvioitiin Tapiolan tekojääradan luistelukauden keskimääräisiksi liikuntapalveluiden vuosittaisiksi käyttökustannuksiksi noin euroa. Tekojääradan rakennus- ja talotekniikkatyöt päättyivät siten, että vietettiin avajaiset. Avajaisten jälkeen Tapiolan talvipuutarha on ollut erittäin suosittu ja pidetty eri-ikäisten talviliikunnan ja ulkoilun paikka. Luistelu on maksutonta, ja jään käyttöön on tehty myös tärkeäksi koettu linjaus: ei mailoja, mailapelejä, maaleja, ja jäälle mennään ainoastaan luistimilla. Alueen ylläpidosta vastaa kaupungin liikuntapalvelut. Kuntatekniikka 1/

20 LIIKUNTAPAIKAT Suunnitteluohjeita, tutkimuksia, kampanjakonsepteja KULKULAARISTA APUA kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen Pyöräilykuntien verkosto ry Rongankadun alikulku Tampereella. Kulkulaari kävelyn ja pyöräilyn kansallinen tietopankki on ollut toiminnassa marraskuun alusta lähtien. Asiantuntijapainotteinen sivusto tarjoaa tietoa virkamiehille, kuntapäättäjille ja järjestöjen toimijoille. Tarkoituksena on edistää parhaimpien suunnitteluratkaisujen käyttöönottamista ja pyöräilyn markkinointia Suomessa. Petteri Nisula Projektipäällikkö Pyöräilykuntien verkosto Palvelun perustaminen on yksi Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallisen toimenpidesuunnitelman 2020 toimenpiteistä. Tietopankin perustamisen pontimena on koota tieto yhteen paikkaan helposti hyödynnettäväksi. Vaikka lähes kaikki tietopankin sisältämät dokumentit löytyvät verkosta Googlella, tietopankki tarjoaa tietoa etsivälle myös muita saman aihepiirin asiakirjoja. Kulkulaarissa on panostettu erityisesti selkeään navigaatioon ja hyviin hakutoimintoihin. Dokumentit ja kuvat löytyvät lisäksi asiasanoilla. Kulkulaarin on rahoittanut Liikennevirasto, ja sen tuottamisesta ja ylläpidosta vastaa Pyöräilykuntien verkosto. Liikennevirasto valitsi Pyöräilykuntien verkoston tietopankin toteuttajaksi, koska järjestöllä on valmiiksi aihepiirin tietämystä ja suuri osa pyöräilyn ja kävelyn asiantuntijaverkostoa kuuluu järjestön sidosryhmiin. Liikenneviraston näkökulmasta Pyöräilykuntien verkosto tuo myös jatkuvuutta tietopankin ylläpitoon ja kehittämiseen; virastojen ylläpitämillä sivustoilla henkilövaihdokset ja organisaatiomuutokset saattavat helpommin johtaa sivustojen unohtumiseen ja lopulta alasajoon. Kulkulaarista löytyy muun muassa koti- ja ulkomaisia tutkimuksia, selvityksiä, edistämisohjelmia, kampanjakonsepteja ja verkkopalveluita. Tietopankissa on lyhyt tiivistelmä dokumentin tai nettisivuston sisällöstä ja linkki dokumenttiin tai nettisivuun. Koska kävely ja pyöräily ovat hyvin erityyppisiä kulkumuotoja, ne on käsitelty erillisinä sivuston rakenteessa. Kuvapankissa on esimerkkejä koti- ja ulkomaisista suunnitteluratkaisuista ja edistämiskeinoista. Kuvista on kerrottu kuvauspaikka ja aika. Kuvatekstissä on mahdollista kertoa lisätietoa kuvasta. Tietopankin kuvat julkaistaan Creative Commons -lisenssillä (CC), mikä mahdollistaa sen, että kuvaaja voi tarkoin määritellä kuvan jatkokäyttämisestä. Tällä hetkellä kaikki kuvat on julkaistu CC-nimeä lähde -lisenssillä, eli kuvia voi käyttää vapaasti, kunhan ilmoittaa kuvaajan. Dokumentteja ja kuvia on kerätty laajasti eri yhteistyötahoilta: kunnilta, ministeriöiltä ja virastoilta sekä järjestöiltä. Dokumentteja ja verkkosivuja on tällä hetkellä 218 ja kuvia 112. Sisältö kasvaa koko ajan. Pyöräilykuntien verkosto päivittää sivustoa jatkuvasti, ja lisäksi kerran vuodessa toteutetaan keskitetty tiedonkeruu sidosryhmiltä. Kulkulaari löytyy osoitteesta: Pyöräilykuntien verkosto ottaa erittäin mielellään vastaan palautetta sivustosta ja lisäysehdotuksia sisältöön, niin dokumentteja, nettisivuja kuin kuvia. Yhteystiedot ja ohjeet sisältöehdotusten lähettämiseen löytyvät Kulkulaarista. 20 Kuntatekniikka 1/2014

Arandur / Kaivomestarin hanke

Arandur / Kaivomestarin hanke 7.10.2010 Richard Malm Arandur / Kaivomestarin hanke Kaivomestari - ensimmäinen julkisen ja yksityisen sektorin kiinteistöalan kumppanuushanke Suomessa. Elinkaaritoimitus: mitä sopimus sisältää? Substanssipalvelut

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 197. Kaupunginhallitus 18.06.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 197. Kaupunginhallitus 18.06.2012 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 18.06.2012 Sivu 1 / 1 2926/10.03.01/2012 197 Tapiolan keskusaltaan hankesuunnitelman hyväksyminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Sirén Pirjo, puh. (09) 816 84380 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat

EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää. äätöksenteon paikat EUROOPAN RAKENNUSPERINTÖPÄIVÄT 2009 Teemana kunnan- ja kaupungintalot Kankaanpää ään n pääp äätöksenteon paikat Näyttelyn kokosi Maija Anttila avustajinaan Teija Kaarnametsä, Marjo Lahtinen ja Margit Mantila

Lisätiedot

Palloiluhallin valmistelu

Palloiluhallin valmistelu Palloiluhallin valmistelu Tausta, mitoitus, sijainti ja jatkovalmistelu Seuraparlamentti 10.4.2014, Lieto Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen 14.4.2014 Esittäjän nimi 1 Kaksi pääperustetta hallille

Lisätiedot

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella Pressi Leena Manner Markkinointipäällikkö SRV 11.12.2013 Pressi Kaikki palat kohdallaan Uutta ajattelua toimitiloihin Toimisto, tuotanto ja logistiikka

Lisätiedot

MENNÄÄN BUSSILLA. Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä

MENNÄÄN BUSSILLA. Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä MENNÄÄN BUSSILLA Aja ilmaiseksi paikallisliikenteessä Tapahtuman logo Kansainvälinen autoton päivä Tapahtuma on ajoitettu kansainväliseen autottomaan päivään. Kansainvälistä autotonta päivää vietetään

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä. Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki

Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä. Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki Esityksen sisältö Taustaa Ominaisuuksia ja hyötyjä Kokemuksia ja tilastoja

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi

Sipoon Jokilaakso. Sipooseen! Sijoita kasvavaan. Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa. www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakso Uusi asuinalue Nikkilän keskustassa Sijoita kasvavaan Sipooseen! www.sipoonjokilaakso.fi Sipoon Jokilaakson etuja ovat sijainti, luonto ja palvelut Sipoon Jokilaakso 2 Nikkilän keskustan

Lisätiedot

Vuoden 2013 pääkampanjat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Vuoden 2013 pääkampanjat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Vuoden 2013 pääkampanjat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Kevätloma autoilusta 8.4. 12.5.2013 Kampanjakuvaus HSL kampanjoi autoilijakohderyhmälle printissä, verkossa ja radiossa teemalla Ota kevätloma

Lisätiedot

Uutta tilaa yritysmaailman ytimessä

Uutta tilaa yritysmaailman ytimessä EKOTEHOKAS TOIMIstoTALO KEILANIEMEssä www.keilaranta.fi Uusi, aidosti muunneltava toimistokokonaisuus Keilaranta :ssä sijaitsee lähimpänä Keilaniemen tulevaa metroasemaa. Viihtyisiä tiloja sekä pienille

Lisätiedot

VALIMO. Parviainen Arkkitehdit Oy

VALIMO. Parviainen Arkkitehdit Oy VALIMO Parviainen Arkkitehdit Oy VALIMO s 3-5 PERUSTIEDOT s 6-8 MUUNNELTAVAT TILAT s 9-11 VIIHTYISÄ TYÖYMPÄRISTÖ 2 Yrityksesi uusi toimitila löytyy Pitäjänmäestä! Valimon uusi toimitilakokonaisuus sijoittuu

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi

Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella. Pressi Ainutlaatuinen toimitilakohde Kehäradan varrella Pressi Jenita Kokkoniemi SRV 1.4.2014 Pressi Kaikki palat kohdallaan Uutta ajattelua toimitiloihin Toimisto ja tarpeen mukaisesti aputilat (huolto, showroom,

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa

Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Liikkumisen ohjaus olennainen osa uutta liikennepolitiikkaa Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Liikkumisen ohjaus ohjelman avajaistilaisuus 30.9.2010 Liikkumisen ohjaus Liikkumisen ohjauksella

Lisätiedot

Uusia mahdollisuuksia lasten LUISTELUALUEIDEN. toteuttamiseen

Uusia mahdollisuuksia lasten LUISTELUALUEIDEN. toteuttamiseen Uusia mahdollisuuksia lasten LUISTELUALUEIDEN toteuttamiseen 1 Lisää luistelupaikkoja! Lasten perinteiset talviliikuntamahdollisuudet ovat supistumassa pakkaspäivien vähentyessä. Valtakunnalliset jääurheiluliitot

Lisätiedot

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE

Lisätiedot

JOUKKOLIIKENNE

JOUKKOLIIKENNE <PVM> JOUKKOLIIKENNE Joukkoliikenne 1. Miten joukkoliikenne palvelee liikenneturvallisuutta 2. Palveluliikenne 3. Joukkoliikenteen esteettömyys 4. Pysäkkijärjestelyt 5. Maankäyttö 6. Mikä on joukkoliikenteen

Lisätiedot

AMOS ANDERSON LASIPALATSI

AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI AMOS ANDERSON LASIPALATSI HANKE Ajatus Amos Andersonin taidemuseon muutosta uusiin tiloihin syntyi keväällä 2013. Ensimmäisissä hahmotelmissa museon tilaohjelmaa sovitettiin Lasipalatsiin

Lisätiedot

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS

KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS KANNELMÄEN PERUSKOULU, PERUSKORJAUS RUNONLAULAJANTIE 40 00420 HELSINKI Bruttoala 5410 Valmistunut 2009 KOULUN PÄÄSISÄÄNKÄYNTI KOHDE Koulu on rakennettu vuonna 1966 Etelä-Kaarelan Yhteiskouluksi. Rakennuksen

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Tekninen virasto Kaavoitus 19.05.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Uuden rakennus- ja maankäyttölain

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1. 92 Valtuustoaloite puistokummitoiminnan käynnistämisestä Espoossa (Pöydälle 21.5.

Espoon kaupunki Pöytäkirja 92. Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1. 92 Valtuustoaloite puistokummitoiminnan käynnistämisestä Espoossa (Pöydälle 21.5. Valtuusto 11.06.2012 Sivu 1 / 1 659/10.03.01/2012 Kaupunginhallitus 136 7.5.2012 Valtuusto 71 21.5.2012 92 Valtuustoaloite puistokummitoiminnan käynnistämisestä Espoossa (Pöydälle 21.5.2012) Valmistelijat

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

PYSÄKÖINTITALON HANKESUUNNITELMA

PYSÄKÖINTITALON HANKESUUNNITELMA ETELÄ-SAVON HANKESUUNNITELMA SAIRAANHOITOPIIRI 15.5.2014 Sivu 1/7 Tilaaja: Etelä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Porrassalmenkatu 35-37 50100 Mikkeli Hanke: ESPER 2014 PYSÄKÖINTITALON HANKESUUNNITELMA

Lisätiedot

KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014

KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014 KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät Itämeren alueella -verkosto 1.10.2014-31.10.2014 Perustiedot ja kohderyhmä KESTI Kestävän aluerakentamisen uudet teknologiat ja menetelmät

Lisätiedot

KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ

KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ Ylikorkeat rakennukset Opintomatka Paloesimies Petri Strandberg Helsingin kaupungin pelastuslaitos Korkean rakentamisen nykytila Suomessa Suomessa on tähän mennessä rakennettu

Lisätiedot

KONEET. Rolac VIIHTYISÄN YMPÄRISTÖN YLLÄPITOON MORE CARE. BUILT IN.

KONEET. Rolac VIIHTYISÄN YMPÄRISTÖN YLLÄPITOON MORE CARE. BUILT IN. Rolac KONEET VIIHTYISÄN YMPÄRISTÖN YLLÄPITOON MORE CARE. BUILT IN. Lundberg on erityisesti ympäristönhoitoon kehitetty taajamatraktori, joka on suunniteltu alan töiden monipuolisuus ja erityisvaatimukset

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne

Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne Jyväskylän kaupunkiseudun joukkoliikenne Miksi uudistus? - EU:n palvelusopimusasetus - Joukkoliikennelaki (2009) Toimijat 1.7.2014 alkaen Joukkoliikennejaosto - joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen

Lisätiedot

Pilotin yleisesittely

Pilotin yleisesittely TUKEFIN-PILOTTI MAAKAASUPUTKI LEMPÄÄLÄ-KANGASALA Pilotin yleisesittely Projekti on Tukefin - ohjelmaan kuuluva pilottihanke, jossa testataan julkisen sektorin teettämän kohteen kilpailutuksen valintakriteereitä

Lisätiedot

Uutta tilaa yritysmaailman ytimessä

Uutta tilaa yritysmaailman ytimessä Uutta tilaa yritysmaailman ytimessä Meren rannalle Keilaniemen sydämeen nousee uusi, kestävän kehityksen periaatteella toteutettava toimistokiinteistö. Keilaranta :n uudisrakennuksen suunnittelussa on

Lisätiedot

Kestävien arvojen koti

Kestävien arvojen koti Kestävien arvojen koti huolto ja siivous yhdellä soitolla yksilöllinen paikalla rakennettu korjaukset ja laajennukset verovähennyksillä Se tehdään kestämään sata vuotta Koralli Koti ei ole pelkkä talo,

Lisätiedot

Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy

Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy Viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? 24.9.2013 Sara Lukkarinen, Motiva Oy Esityksen sisältö Lähtökohdat viisaan liikkumisen työlle Mitä on viisas liikkuminen ja liikkumisen ohjaus? Liikkumisen ohjauksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 2658/10.03.01/2012 127 Lausunnon antaminen kaupunginhallitukselle tiesuunnitelmasta Vihdintien (mt 120) parantaminen Mariannantien ja Juvanmalmintien kohdalla

Lisätiedot

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS

KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS KY 2014 H3 ASEMAKAAVASELOSTUS Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo 1. Perus ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ramsinniemi, Vuosaari Helsinki Ramsinkeskuksen asemakaava Olli Ojatalo, maisema-arkkitehtuurin

Lisätiedot

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella projektinjohtaja Reijo Sandberg Marja-Vantaa-projekti Maankäytön ja ympäristön toimiala www.vantaa.fi/marja-vantaa Marja- Vantaa city ASUNTOMESSUT 2015 KESKUSTA

Lisätiedot

Kivistöön on rakenteilla jotain ihan uutta

Kivistöön on rakenteilla jotain ihan uutta Kivistöön on rakenteilla jotain ihan uutta Nurmijärvi Klaukkala Tuusula Kivistö Tikkurila Myyrmäki Pasila Helsinki Visio Kasvun keskus metropolialueella Hotelli ja toimistoja Bussiterminaali Hypermarketit

Lisätiedot

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta

Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Vauhtia tuotantoon Ruskon teollisuusalueelta Toimiva tuotanto-, varasto- ja toimistotila/teollisuustila osoitteessa Konetie 33, Oulu. E8 5,8 KM VALTATIE 20 2 MIN LENTOASEMA 16 KM OULUN KESKUSTA 8,5 KM

Lisätiedot

Kivistön kaupunkikeskus / kaupunkikuvallinen konseptikäsikirja 13.10.2014

Kivistön kaupunkikeskus / kaupunkikuvallinen konseptikäsikirja 13.10.2014 Cederqvist & Jäntti 1 2 3 Alueen yleiskuvaus, 01.1 Sijainti ja kaupunkirakenne 4 Asemapiirros Kivistön kaupunkikeskus / kaupunkikuvallinen konseptikäsikirja 13.10.2014 Alueen yleiskuvaus, 01.1 Sijainti

Lisätiedot

Paikoillanne, valmiina, Suomen suurin liikunta- ja kuntoutusalan ammattilaistapahtuma Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 24.-25.3.

Paikoillanne, valmiina, Suomen suurin liikunta- ja kuntoutusalan ammattilaistapahtuma Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 24.-25.3. Paikoillanne, valmiina, Suomen suurin liikunta- ja kuntoutusalan ammattilaistapahtuma Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa 24.-25.3.2011 Johtava liikuntapaikkojen ammattimessutapahtuma Sportec 2011 -messutapahtuma

Lisätiedot

Uudenlaisen asumisen alue!

Uudenlaisen asumisen alue! Uudenlaisen asumisen alue! Sydän täynnä elämää Jyväskylän Kangas mullistaa käsityksesi siitä, mitä kaikkea tulevaisuuden kaupunginosa voi olla. Ja Kankaan tulevaisuus on ihan nurkan takana, raikkaana ja

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/4 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 26.4.2007

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/4 1 b KAUPUNKISUUNNITTELULAUTAKUNTA 26.4.2007 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Lsp/4 1 b 4 LAUSUNTO JOKERI-LINJAN PYSÄKKIJÄRJESTELYISTÄ ESPOON MÄKKYLÄSSÄ Kslk 2007-646, Khs 2007-914/662 5.4.2007 Lausuntopyyntö Pääkaupunkiseudun yhteistyövaltuuskunnan

Lisätiedot

TERVEISIÄ SUUNNITTELIJOILLE

TERVEISIÄ SUUNNITTELIJOILLE 23.1.2015 TERVEISIÄ SUUNNITTELIJOILLE Yleiskaavaluonnoksen Hetki kriitikkona -tapahtumissa kirjoitettujen lappujen sisältö Kantakaupunki ja eteläinen Helsinki Info- ja näyttelykeskus Laituri 19.1.2015

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 255. Kaupunginhallitus 24.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 255. Kaupunginhallitus 24.08.2015 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 24.08.2015 Sivu 1 / 1 2111/02.05.05/2013 255 Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n lainalle myönnetyn omavelkaisen takauksen tarkistaminen (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Viktoria Hindsberg-Karkola,

Lisätiedot

Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla. Mitä me siitä tiedämme ennalta

Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla. Mitä me siitä tiedämme ennalta Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla Mitä me siitä tiedämme ennalta Uusi brandy Mikä on Kehärata Suunnittelijan visio radasta http://www.youtube.com/watch?v=zkg4xunimmg 3 Aviapoliksen asema elokuu 2014

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä. siirtyy kunnille.

Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä. siirtyy kunnille. Bussivuorot katoavat, jos seutulippujen käyttö loppuu. Vastuu joukkoliikenteestä siirtyy kunnille.? Arvoisa kuntapäättäjä Linja-autoliikenteen tulevaisuus ratkaistaan tänä syksynä valittavien valtuustojen

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

Ylits e muiden. metriä. metro. Noin. työpistettä

Ylits e muiden. metriä. metro. Noin. työpistettä To i m i s t o ta l o Ylits e muiden Noin 3000 työpistettä 111 metriä metro 2015 Kau ko kat s e i Keilaranta Tower nousee edustavalle paikalle aivan meren äärelle Espoon Keilaniemeen. Sen korkeus tulee

Lisätiedot

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN.

LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. LUONNONKAASUA TEOLLISUUDELLE NYT KAIKKIALLE SUOMEEN. ENERGIATEHOKASTA JA YMPÄRISTÖ- YSTÄVÄLLISTÄ. Luonnonkaasu on tarjonnut suomalaiselle teollisuudelle turvallisen, energiatehokkaan ja kokonaishinnaltaan

Lisätiedot

Esi ja perusopetuksen oppilaiden koulukuljetukset

Esi ja perusopetuksen oppilaiden koulukuljetukset 17.1.2013 Esi ja perusopetuksen oppilaiden koulukuljetukset Kysymys 1: Oppilaiden koulunkäyntiajat tarvitaan tarjouslaskelman tekemiseen. Tarjouspyynnön liitteessä kohteet on mainittu ajoajat. Koulujen

Lisätiedot

Jätehuollon kevätpäivä 2014 Keskitetty jätehuoltoratkaisu Hiukkavaara. Antero Kiljunen suunnitteluinsinööri, Oulun Jätehuolto

Jätehuollon kevätpäivä 2014 Keskitetty jätehuoltoratkaisu Hiukkavaara. Antero Kiljunen suunnitteluinsinööri, Oulun Jätehuolto Jätehuollon kevätpäivä 2014 Keskitetty jätehuoltoratkaisu Hiukkavaara Antero Kiljunen suunnitteluinsinööri, Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto Oulun kaupungin liikelaitos Maan viidenneksi suurin jätelaitos

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kiinteistö Oy Mikonkatu 2 Pohjoisesplanadi 35. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä

Kiinteistö Oy Mikonkatu 2 Pohjoisesplanadi 35. Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa. Toimitilaa Helsingin ytimessä Kiinteistö Oy 2 Pohjoisesplanadi 35 Historiallisesti arvokas kiinteistö Gasellikorttelissa Toimitilaa Helsingin ytimessä 1 Merkittävä osa Helsingin rakennushistoriaa Helsingissä elettiin 1880-luvulla voimakkaan

Lisätiedot

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES.

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES. SURF IDEA BOOK 2013 Arkkitehti: Ota yhteyttä saat 15 itunes App Store -lahjakortin käytettäväksi iphone ja ipad -applikaatioihin! Linkki sisällä 1 2 Vapaus keskittyä arkkitehtuurin suunnitteluun Puucomp

Lisätiedot

KUOPION SAARISTOKATU onnistunut kokonaisuus

KUOPION SAARISTOKATU onnistunut kokonaisuus KUOPION SAARISTOKATU onnistunut kokonaisuus Katupäällikkö, DI, Ismo Heikkinen, Kuopion kaupunki Projektipäällikkö, DI, Ari Kalliokoski, Destia Oy Kuntatekniikan päivät 2009 KUOPION SAARISTOKAUPUNGIN SIJAINTI

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Asuntomessut Hyvinkäällä 2013. Marraskuu 2011

Asuntomessut Hyvinkäällä 2013. Marraskuu 2011 Asuntomessut Hyvinkäällä 2013 Marraskuu 2011 LE ISEVIL M U H KÄÄN HYVIN LE NOUSEE IL LUE HARJU JAN ASUINA A UUDEN HYVINKÄÄ Hyvinkää maalattiin maailmankartalle vuonna 1917. Tuohon aikaan kunnan katuja

Lisätiedot

Minulle on suuri ilo toivottaa Teidät kaikki oikein lämpimästi tervetulleeksi Rovaniemelle viettämään Talvipäiviä.

Minulle on suuri ilo toivottaa Teidät kaikki oikein lämpimästi tervetulleeksi Rovaniemelle viettämään Talvipäiviä. TALVIPÄIVÄT ROVANIEMELLÄ 12. 14.4.2013 Talvipäivien suojelijan tervehdys Rakkaat Jyty Ystävät, Minulle on suuri ilo toivottaa Teidät kaikki oikein lämpimästi tervetulleeksi Rovaniemelle viettämään Talvipäiviä.

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus ja liikenneturvallisuustyö käytännössä Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Liikkumisen ohjaus ja liikenneturvallisuustyö käytännössä Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Liikkumisen ohjaus ja liikenneturvallisuustyö käytännössä Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 000 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista

Lisätiedot

Muuntautuvat työtilat. Vapautta työntekoon. Lönkka 11

Muuntautuvat työtilat. Vapautta työntekoon. Lönkka 11 Muuntautuvat työtilat. Vapautta työntekoon. Lönkka 11 Vaivattomasti perille. E12 VANTAA 45 E75 Sijainti Keskeinen sijainti Helsingin keskustassa Kampissa, muutaman korttelin päässä Mannerheimintiestä.

Lisätiedot

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset

Lisätiedot

Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen. Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05.

Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen. Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05. Sähköisen liikenteen tiekarttatutkimus tuloksista tulevaisuuteen Sähköisen liikenteen foorumi 2014 Dipoli, Espoo 14.05.2014 Pekka Malinen Sisältö 1. Tausta 2. Visio 3. Toimenpideohjelma 4. Kehityspolut

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Menestystarina jatkuu

Menestystarina jatkuu Menestystarina jatkuu Kaikki tietävät Autotalon Kamppia on kehitetty kaupunkilaisia palvelevana alueena yli 100 vuotta. Sotien jälkeen Helsingin keskustaan rakennettiin kiihtyvään tahtiin liikerakennuksia,

Lisätiedot

Infraomaisuuden hallinta kunnissa strategista johtamista, tietojärjestelmiä vai utopiaa?

Infraomaisuuden hallinta kunnissa strategista johtamista, tietojärjestelmiä vai utopiaa? Kuntatekniikan päivät 2013, Jyväskylä kehittämispäällikkö Päivi Ahlroos Espoon kaupunki, kaupunkisuunnittelukeskus Infraomaisuuden hallinta kunnissa strategista johtamista, tietojärjestelmiä vai utopiaa?

Lisätiedot

Laukaan Ekokoulu. Antti Tourunen Puukouluseminaari 20.5.2015

Laukaan Ekokoulu. Antti Tourunen Puukouluseminaari 20.5.2015 Laukaan Ekokoulu Antti Tourunen Puukouluseminaari 20.5.2015 Laukaan Ekokoulu-hanke Hankkeessa suunnitellaan Vuonteen alueelle Savion, Tarvaalan ja Vuonteen kylien yhteistä kylien koulua, joka on monella

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja TNS 2014

Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja TNS 2014 RIGHT MA Kansalaisten käsityksiä taiteesta osana arkiympäristöä ja julkisia tiloja A TNS 0 RIGHT MA Tutkimuksen toteuttaminen ja sisältö Kysely toteutettiin osana TNS Gallup Oy:n puhelinomnibustutkimusta.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 121. Valtuusto 07.09.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 121. Valtuusto 07.09.2015 Sivu 1 / 1 Valtuusto 07.09.2015 Sivu 1 / 1 2111/02.05.05/2013 Kaupunginhallitus 255 24.8.2015 121 Tapiolan Keskuspysäköinti Oy:n lainalle myönnetyn omavelkaisen takauksen tarkistaminen Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Valtuutettu Väyrysen ym. valtuutettujen aloite koskien koululaisten bussimatkoja

Valtuutettu Väyrysen ym. valtuutettujen aloite koskien koululaisten bussimatkoja Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 408/08.01.00/2015 47 Valtuutettu Väyrysen ym. valtuutettujen aloite koskien koululaisten bussimatkoja historia Kaupunginvaltuusto 20.10.2008 156 Valtuutettu Heikki

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. Valtuusto 26.01.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 12. Valtuusto 26.01.2015 Sivu 1 / 1 Valtuusto 26.01.2015 Sivu 1 / 1 5118/02.05.06/2014 Kaupunginhallitus 348 15.12.2014 12 Kaupungin omavelkaisen takauksen myöntäminen Kiinteistö Oy Jousenpuiston pysäköinnin lainalle Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt

Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012. Ryhmätyöt Yleisötilaisuus Haukiluoman yleissuunnitelmaluonnoksista 29.5.2012 Ryhmätyöt Ryhmä 1 Kulkusiltoja Ylöjärven puolelle Nykyinen kadunvarsipysäköinti on liian ahdas Runkokadun mutkassa Pysäköintilaitos parantaa

Lisätiedot

KALASATAMA 7.2.2014. 7.2.2014 Hannu Asikainen 1

KALASATAMA 7.2.2014. 7.2.2014 Hannu Asikainen 1 KALASATAMA 7.2.2014 7.2.2014 Hannu Asikainen 1 Kalasatama numeroina 20 000 asukasta 8 000 työpaikkaa noin 1 100 asuntoa valmistunut noin 1 700 asukasta 7.2.2014 Hannu Asikainen 2 Sörnäistenniemi 7.2.2014

Lisätiedot

KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA

KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA Vastaanottaja Joensuun kaupunki Asiakirjatyyppi Suunnitelmaselostus Päivämäärä 30.11.2015 KARHUNMÄKI, JOENSUU KARHUNMÄEN IV KAAVA-ALUE KUNNALLISTEKNIIKAN YLEIS- SUUNNITELMA KUNNALLISTEKNIIKAN YLEISSUUNNITELMA

Lisätiedot

UNELMIESI KOTI PICKALAAN

UNELMIESI KOTI PICKALAAN UNELMIESI KOTI PICKALAAN Parasta aikaa kotona ja vapaalla Pickalan asuntoalue sijaitsee luonnon keskellä meren rannassa, pääkaupunkiseudun tuntumassa vain reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingistä.

Lisätiedot

tarvitsetko tilaa ja kustannustehokkuutta?

tarvitsetko tilaa ja kustannustehokkuutta? tarvitsetko tilaa ja kustannustehokkuutta? Optimointiin ja hätään Tilan määrä Kun pääkonttoriin iskee vesivahinko tai luokat täyttyvät koululaisista, vastaus on Cramo. Saat laadukkaat ratkaisut kaikkiin

Lisätiedot

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi

KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli (at) sipoo.fi Valtuusto 9 07.04.2014 9 S 23 Söderkullan asemakaavan eteläosan kumoaminen, ehdotus 324/10.02.03/2013 KAAVJAOS 10 Kaavoitusjaosto 18.1.2012 Valmistelija: kaavoitusarkkitehti Johanna Horelli johanna.horelli

Lisätiedot

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen

Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas. 29.11.2012 Mika Muinonen Ristiinan biologistiikkakeskus ja biohiilipellettitehdas 29.11.2012 Mika Muinonen Taustaa (1) Bioenergia on maakunnallinen kärkiala Etelä-Savossa maan parhaat metsät ja suurin hyödyntämätön potentiaali

Lisätiedot

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1

REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 REITTITARKASTELU - KESKUSTASTA ITÄÄN 1 KEVYEN LIIKENTEEN REITTITARKASTELUT KESKUSTASTA ITÄÄN - ESISELVITYS 1. Työn sisältö ja tarkoitus Keskustasta itään suuntautuva reitti kulkee Lapinniemestä Rauhaniementien

Lisätiedot

Sää- ja ilmastolähtöinen kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen, 6.3.2013 Espoon kaupunkisuunittelukeskus / Torsti Hokkanen

Sää- ja ilmastolähtöinen kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen, 6.3.2013 Espoon kaupunkisuunittelukeskus / Torsti Hokkanen FINNOO ILMASTONMUUTOKSEN TORJUNNAN KAUPUNGINOSA Sää- ja ilmastolähtöinen kaupunkisuunnittelu ja rakentaminen, 6.3.2013 Espoon kaupunkisuunittelukeskus / Torsti Hokkanen Finnoo kartalla HKI 12 km Finnoo

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖPALVELUT 25.03.2015 Heikinkuja 4, 04600 Mäntsälä TS/TL s. 1/8

MAANKÄYTTÖPALVELUT 25.03.2015 Heikinkuja 4, 04600 Mäntsälä TS/TL s. 1/8 YTONTIT KESKUSTA MAANKÄYTTÖPALVELUT 25.3.215 Heikinkuja 4, 46 Mäntsälä TS/TL s. 1/8 KESKUSTAN YTONTIT SIJANTI JA VERTAILU 1) Isoniityntie Ytontti VARATTU PÄIVÄKODILLE 24km2 / I kerrokseen Edut haitat Valmis

Lisätiedot

Raahen kaupunginhallitus teki 16.2.2015 äänestyspäätöksen myötä esityksen siitä, että lukion lisäsiipi rakennettaisiin.

Raahen kaupunginhallitus teki 16.2.2015 äänestyspäätöksen myötä esityksen siitä, että lukion lisäsiipi rakennettaisiin. Arvoisa kaupunginvaltuutettu, kun tarkastellaan kassamaksuja, investointikustannuksia sekä nykyarvomenettelyä on edullisin ratkaisu katettuputki sekä vuokraus. Merikadun hidasteet tai tienkatkaisu häviävät

Lisätiedot

Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008

Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008 Partiolippukunta Kalevan Karhut nro 1 / 2008 TÄSSÄ NUMEROSSA - LIPPUKUNTALEHTI - 36. vuosikerta JULKAISIJA Ä-tervehdys... 3 www.kalevankarhut.net... 4 Ötökän elämää... 5 Silppusäkki... 6 Virkailijat...

Lisätiedot

Tarjous (21.1.2015) LUOTTAMUKSELLINEN Kainuun liitto Liikennebiometaanin tuotanto ja jakelu Kainuussa selvitys

Tarjous (21.1.2015) LUOTTAMUKSELLINEN Kainuun liitto Liikennebiometaanin tuotanto ja jakelu Kainuussa selvitys Tarjous (21.1.2015) LUOTTAMUKSELLINEN Kainuun liitto Liikennebiometaanin tuotanto ja jakelu Kainuussa selvitys Lähtökohta 1. 8-12/2014 Oulun yliopiston/kajaanin yliopistokeskuksen tilaama Liikennebiokaasun

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

Lisätietoa tuotteista saa Pemcon nettisivuilta www.pemco.fi, soittamalla Pemcolle p. 03 887410 tai käymällä Finnbuild messuosastollamme 6d31.

Lisätietoa tuotteista saa Pemcon nettisivuilta www.pemco.fi, soittamalla Pemcolle p. 03 887410 tai käymällä Finnbuild messuosastollamme 6d31. [1] Erittäin hiljaisia ja huippulaatuisia puhallinpattereita vaativiin kohteisiin. Pemco Oy on ottanut omia tuotteitaan täydentämään saksalaiset Roller puhallinpatterit. Niiden äänenpainetaso on alhaisimmillaan

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Puurakentamisen edistäminen Espoossa 20.5.2015

Puurakentamisen edistäminen Espoossa 20.5.2015 Puurakentamisen edistäminen Espoossa Puurakentamisen edistäminen Espoossa 20.5.2015 Espoon puurakentamisen edistämisohjelma vuosille 2014-2020 Espoon kaupungilla on puurakentamisen edistämisohjelma vuosille

Lisätiedot

Liikenteen tavoitteet

Liikenteen tavoitteet HLJ 2015 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos Sini Puntanen 1 Liikenteen tavoitteet Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky

Lisätiedot

! 9. p OTE PÖYTÄKIRJASTA. Anl Hallitus RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71.

! 9. p OTE PÖYTÄKIRJASTA. Anl Hallitus RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71. OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 K a u n i a i n e n K v & K h G r a n k u l l a S t f & S t s Anl. p 12-06- 2014 Hallitus 81 15.04.2014 CNo! 9 RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71.710/2013

Lisätiedot

Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon

Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon Nopean toimitusketjun kaista Äimärautioon Avaa ovet varasto- ja logistiikkatilaan osoitteessa Äimäkuja 6, Oulu. TERMINAALIT 2,5 KM KESKUSTA 3,5 KM ORITKARIN SATAMA 1 KM LIMINGANTIE 700 M POIKKIMAANTIE

Lisätiedot

DC- yhdistyksen hallituksen kokous 10 / 2014

DC- yhdistyksen hallituksen kokous 10 / 2014 DC- yhdistyksen hallituksen kokous 10 / 2014 Aika 25.11.2014, 16:30 17:45 Paikka Läsnä Ilmailumuseon auditorio Arho Ari Heilala Hannu, puheenjohtaja Jaakkola Mikko Pohjola Kari Pohjonen Ahti, sihteeri

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4

Espoon kaupunki Pöytäkirja 4 07.06.2012 Sivu 1 / 1 24/00.02.02/2011 4 Pelastustoimen rakennushankkeet vuosina 2013-2017 Valmistelijat / lisätiedot: Lindholm Stefan, puh. (09) 816 83061 Pietikäinen Olli, puh. (09) 816 26820 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat

Lisätiedot

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi KODISTA MUKAVAMPI JA TERVEELLISEMPI JÄÄHDYTYKSELLÄ ASUINMUKAVUUTTA JA PAREMPIA YÖUNIA Toimistot ja ostoskeskukset pysyvät jäähdytyksen avulla

Lisätiedot