KAUKAVESI VALMISTUI ILOKSI KAJAANILAISILLE

Transkriptio

1 ALANSA YKKÖNEN 1/2014 xxxxxxxxxxxxxx Uusi hankintaxxxxxxxxxxxxxx laki lisää xxxxxxxxxxxxxx harkintavaltaa, xxxxxxxxxxxxxx Juha Myllymäki xxxxxxx. sanoo. sivu 44 Malmön Hylliestä Tanskan ja Ruotsin kohtauspaikka sivu 22 Tekninen sektori mukana kuntien säästötalkoissa sivu 40 Konsulttitoiminnan sopimusehtoihin täsmennyksiä sivu 50 Omaperäinen allasratkaisu jakaa mielipiteitä KAUKAVESI VALMISTUI ILOKSI KAJAANILAISILLE sivu 6

2

3 SISÄLTÖ 1/ tammikuuta asukkaan Oripään kuntaan valmistui historian ensimmäinen liikuntahalli runsas vuosi sitten. Maalämmöllä lämpiävä halli on kuntalaisten keskuudessa hyvin suosittu. 18 Espoon Tapiolaan, kulttuurikeskuksen ja uimahallin naapuriin, valmistui laadukas luistelualue ja -reitti paviljonkeineen. 22 Hyllie Malmössä on Tanskan ja Ruotsin uusi kohtauspaikka asema- ja areenakomplekseineen. Malmö on myös pyöräilykaupunki. 26 Sähköbussiliikennettä kokeiltiin kesällä Hyvinkäällä ja Porvoossa. Hiljaiset ja päästöttömät sähköbussit miellyttivät asiakkaita. LIIKUNTAPAIKAT Kajaani sai monen mutkan jälkeen uuden vesiliikuntakeskuksen 6 Itsellinen Oripää rakennutti nykyaikaiset sisäliikuntatilat 12 Tapiolaan rakennettiin korkeatasoinen tekojäärata 18 Kulkulaarista apua kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen 20 YHDYSKUNTA Ruotsi ja Tanska kohtaavat rajusti muuttuneessa Hylliessä 22 Porvoo ja Hyvinkää kokeilivat sähköbussiliikennöntiä 26 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 31 UKTY 38 Kuntien putkimestarit 39 TEKNISET PALVELUT Tekninen sektori mukana kuntien säästötalkoissa 40 Direktiiviehdotus tuo lisää vipua hankintoihin 44 Asiantuntijoille oppisopimustyyppistä täydennyskoulutusta 48 Konsulttitoiminnan yleiset sopimusehdot uudistuivat 50 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Latua 21 Kolumni/Päivi Ahlroos: Tutkimus ja kehitys 29 Pakina/Eero Hiltunen: Poliitikot lampunvaihdossa 51 Uutisia 52 Kirjallisuutta 55 Henkilöuutisia 56 Tapahtumia 57 Palveluja 58 lehti.kuntatekniikka.fi

4

5 lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö Kannen kuva: Miska Puumala TOIMITUS Toinen linja 14, Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh , Toimitussihteeri Sirpa Kulonen Puh Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi Puh , TOIMITUSNEUVOSTO Marika Kämppi Heikki Lonka Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale Petri Vainio TILAUKSET Puh Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 73 (+ alv 10 %) Vuosikerta 82 (+ alv 10 %) Irtonumero 10 (+ alv 24 %) ILMOITUKSET Marianne Lohilahti Puh marianne.lohilahti@netti.fi TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: toimitus@kuntatekniikka.fi Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab, Kouvola ISSN X 69. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale paavo.taipale@kuntatekniikka.fi Äly hoi, älä jätä! Ihmisten kehittämien koneiden, laitteiden, rakenteiden ja jopa asusteiden kyky ratkaista ongelmia ja tehdä itsenäisiä valintoja on lisääntynyt huimasti viime vuosina. Se on muuttanut kansalaisten tai ainakin koulutetun eliitin ajattelu- ja keskustelukulttuuria. Puhutaan älykkäistä kaupungeista, älyliikenteestä, älypuhelimista, älykkäistä taloista ja älykkäistä vaatteista. Älyä on jo joka paikassa ihan älyttömästi. Tieto- ja viestintätekniikan liittäminen arkipäivän erilaisiin palveluihin ja tuotteisiin tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia tehokkaampaan työskentelyyn, liikkumiseen, viestintään ja elämyksiin. Sen myötä myös kuntatekniikan ammattilaisten työympäristö mullistuu. Tietomallit ja koneohjaus ovat yhä laajemmin käytössä. Kiinteistöjen ja infraomaisuuden kunnossapidon prosessit muuttuvat nopeasti, kun ajantasainen tieto on käytettävissä kaikkialla, missä sitä tarvitaan. Samalla kun äly lisääntyy, lisääntyy myös häiriöherkkyys. Useimmat toiminnot vaativat edelleen joko verkkovirtaa tai akun, jota joutuu säännöllisesti lataamaan. Häiriötön sähkön saanti on älytekniikkaan perustuvalle yhteiskunnalle yhtä tärkeää kuin vesi ihmiselle: ilman sitä kaikki romahtaa muutamassa päivässä. Näihin tilanteisiin varautumista on tutkittu ja suunniteltu eri tahoilla, mutta silti jatkuva sähköriippuvuuden lisääntyminen epäilyttää. Mieleen tulee Helsingin Sanomien artikkeli jostakin 1990-luvulta. Siinä nykyisin Yhdysvaltojen suurimman teleoperaattorin AT&T:n silloinen pääjohtaja arvioi jokseenkin niin, että 2080-luvulla robotit rakentavat tietokoneita, joissa ei ole käynnistyskytkintä. On jännittävää kuvitella, miten ihminen tulee toimeen itseään älykkäämpien olioiden kanssa. Pelastetaan duunit Pelastetaan duunit -niminen tv-sarja esitteli äskettäin pk-yritysten ratkaisuja haasteellisissa rahoitus- ja markkinatilanteissa. Tosi-tv:n valtakaudella työpaikkojen saamista, pitämistä ja menettämistäkin tehdään tutuksi kansalle televisiosarjan muodossa. Samaan aikaan elävässä elämässä pukkaa yyteetä toisensa perään. Suomen yrityshistorian suurimpien joukkoon kuuluvat yt-neuvottelut alkoivat juuri valtionyhtiössä, jonka ydintehtävänä on tämänkin lehden toimittaminen teille lukijoille kotiin tai työpaikalle. Samalla kun väkeä vähennetään, tulisi muistaa katsoa pitemmälle tulevaisuuteen myös kunnissa. Kesätöiden tarjoaminen koululaisille ja opiskelijoille on kuntatekniikan alallakin parhaita keinoja pelastaa niin tulevaisuuden duunit kuin niiden tekijätkin. Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 2/ Vesihuolto Kiinteistöt Jäähallit 3/ Jätehuolto Liikenne ja väylät Ilmasto Kuntien ilmastokonferenssi / Rakentaminen Maankäytön suunnittelu 5/ Kiinteistöt Vesihuolto Hankinnat Kuntamarkkinat / Jätehuolto Ympäristö Liikenne ja väylät 7/ Turvallisuus ICT kuntatekniikassa Vesihuolto 8/ Energia Valaistus

6 Kajaani sai monen mutkan jälkeen uuden uljaan Kaukavesi täytti Kaukavesi on kajaanilaisten uusi ylpeyden aihe. Arkkitehti Paavo Karjalaisen suunnittelema noin 14 miljoonaa euroa maksanut vesiliikuntakeskus avattiin yleisölle marraskuussa 2013, ja käyttäjien kommentit ovat olleet imartelevia. Uusi vesiliikuntakeskus korvasi vuonna 1977 valmistuneen vanhan uimahallin, joka oli tullut totaalisesti tiensä päähän. TEKSTI Pekka Moliis KUVAT Miska Puumala Tämä on loistava paikka. Olen päättäjänä ollut monenlaisia päätöksiä tekemässä, mutta kyllä tämä on ehdottomasti yksi parhaista. Vielä kun saadaan se miesten saunan toinen laudekin jäähtymään, niin tämä on täydellinen, naurahtaa aamu-uinnilta saapuva kaupunginvaltuutettu Markku Halonen. Vesiliikuntakeskuksen aamuhyörinää seuraava hallipäällikkö Heikki Ovaska tietää ongelman ja ratkaisua etsitään. Muutama viikko käyttöönoton jälkeen on vielä joitakin yksityiskohtia, joiden säätämisessä menee aikansa. Näin suuri kokonaisuus ei ole heti valmis. Meillä on tässä viisi erilaista vesiprosessia, kun edellisessä oli vain kaksi. Meidän on pitänyt hieman rakentaa lisää säätölaitteita, jotta on pystytty niitä yksilöllisesti säätämään, Ovaska selvittää. Pitkä vääntö rahasta ja kaavoituksesta Uimahallin rakentaminen oli Kajaanissa pitkään esillä. Rakentaminen oli lähellä jo aiemmin, mutta pari kertaa talou- 6 Kuntatekniikka 1/2014

7 LIIKUNTAPAIKAT vesiliikuntakeskuksen toiveet Silmä tarkkana. Liikunnanohjaaja Emma Leinonen valvoo menoa Kaukavedessä. delliset syyt pakottivat valtuutetut ottamaan aikalisän. Lopussa väännettiin vielä kättä sijainnista ja kaavoituksesta. Valituskierroksen jälkeen rakentamaan päästiin lopulta syksyllä Etukäteen eniten keskusteltiin vesiliikuntakeskuksen sijainnista. Paikkavaihtoehtoja oli useita, joista lopulta valikoitui Kaukametsän alue Kajaaninjoen rannassa. Kaikki sijaintipaikaksi esitetyt alueet olivat puolen kilometrin säteellä keskustasta, joten etäisyyksien suhteen sijainnilla ei ollut mitään merkitystä. Jokaisella paikalla olisi ollut omat hyvät ja huonot puolet. Tässä päästiin todella hienojen maisemien äärelle ja rakennus istuu valtavan hyvin maisemaan, ihastelee kaupungin tilapalvelupäällikkö Markku Haverinen. Rakennusteknisesti sijainti ahtaalla alueella Kajaaninjoen partaalla ei ollut paras mahdollinen. Vesiliikuntakeskuksen alta jouduttiin siirtämään Kajaanin Veden viemäri- ja vesijohtolinjoja sekä paikallisen sähköyhtiön sähkölinjoja. Keskus kytkeytyy maanalaisen käytävän kautta viereiseen hotelliin, ja alueella sijaitsevat myös Kaukametsän kulttuurikeskus, musiikkiopisto ja kansalaisopisto. Kuntatekniikka 1/2014 7

8 LIIKUNTAPAIKAT Hallipäällikkö Heikki Ovaska on tyytyväinen uuteen vesiliikuntakeskukseen. Töitä on riittänyt laitoksen käynnistämisessä, mutta asiakkaiden palaute palkitsee. Rakennuksen sijoittaminen Kaukametsän ja hotellin väliin oli kuin kenkälusikalla sovittamista. Korkeudeltaan keskus piti sovittaa myös Kaukametsän ja hotellin välisen maanalaisen yhdyskäytävän yhteyteen. Joki ja pohjavesi asettivat omat rajoitteensa rakennuksen pohjalle. Ja kaiken piti istua toiminnallisesti. Hyvin haastava paikka suunnittelun kannalta, arkkitehti Paavo Karjalainen arvioi. Ainutlaatuinen pääallas Kaukaveden erikoisuus on L-kirjaimen muotoinen pääallas, jolle ei Suomesta esikuvaa löydy. Ahdas tontti ja tiukka budjetti olivat ratkaisun takana. Tontin ahtauden ja budjetin niukkuuden vuoksi päädyttiin tähän ratkaisuun. Jos olisi lähdetty kilpauimareiden toiveen mukaisesti rakentamaan kahdeksanra- Kaukavesi sijoittuu Kajaaninjoen rantaan Kaukametsän kulttuurikeskuksen kupeeseen. 8 Kuntatekniikka 1/2014

9 Kajaanilaisia hemmotellaan useilla erilaisilla allaskokonaisuuksilla, joista jokaiselle löytyy omat käyttäjänsä. tainen täyspitkä allas, niin sitten olisi pitänyt olla katsomotkin, ja siihen ei tilaa olisi ollut, arkkitehti Paavo Karjalainen huomauttaa. Ensikokemusten perusteella allasratkaisu on lisännyt allastilan monipuolista käyttöä. L-kirjaimen muotoisessa 820 neliön altaassa on neljä 50 metrin rataa, joiden vieressä vielä neljä 25 metrin rataa. Pidemmällä osuudella on siirrettävä väliseinä, joka avulla altaasta voidaan rajata 8-ratainen 25 metrin allas, ja samalla syntyy neliratainen 25 metrin allas. Väliseinää siirretään aina tarpeen mukaan. Käsipelillä siihen menee aikaa noin minuuttia. Jakamalla altaita osiin saamme allastilat monipuoliseen käyttöön eri ryhmille. Nyt täältä löytyy yhtä aikaa omat tilat samasta allaskokonaisuudesta vesijumppaajille, vesijuoksijoille, kuntouimareille tai ponnahduslaudalta hyppijöille, Heikki Ovaska kertoo. Vesipinta-alaa uudessa vesiliikuntakeskuksessa on kaikkiaan neliötä. Opetusallas on kooltaan 115 neliötä, monitoimiallas 120 neliötä ja kuumaallas 15 neliötä. Lapsille on tarjolla 11 neliön kahluuallas ja 45 metrin vesiliukumäki. Ja tunteita pääsee viilentämään kylmäaltaaseen, jossa veden lämpötila on 5 8 astetta. Vielä meillä on hieman hiomista siinä, miten tiloja ja vuoroja jaetaan eri ryhmien käyttöön. Mutta aikaa myöden sekin varmasti selkiytyy, Ovaska arvioi. Energiaratkaisut perinteisiä Kun ensimmäisiä luonnostelmia uudesta vesiliikuntakeskuksesta tehtiin , niin yhtenä vaihtoehtona pienentää energialaskua oli hyödyntää kajaanilais- Kuntatekniikka 1/2014 9

10 Uuden vesiliikuntakeskuksen erikoisuus on L-kirjaimen muotoinen pääallas, josta saa liikuteltavan välisillan siirtämällä neljärataisen 50 metrin altaan oleva lastenallas taas palvelee perheen nuorimpia. Nuoret ovat löytäneet uuden vesiliikuntakeskuksen. Kaukaveden kävijämäärät ovat olleet positiivinen yllätys. ten jätevesiä. Vesiliikuntakeskuksen vierestä kulkee Kajaanin Veden iso viemäriputki, jota pitkin kulkee jätevesiä noin kuutiota vuorokaudessa. Ajatus viemäriveden lämmön hyödyntämisestä tuli kuitenkin haudattua ideana jo alkuvaiheessa. Toisena ajatuksena oli maalämmön hyödyntäminen, mutta siinä ongelmaksi muodostui Kaukaveden sijainti. Tontti oli ahdas lämpökaivojen sijoittamiseen, ja rakennuksen alapuolella on Kainuun Voiman Kajaaninjoen tunnelivoimalan purkutunneli, jonka takia ei olisi päästy tarpeeksi syvälle, Markku Haverinen kertaa energiaratkaisujen perusteita. Energiaratkaisujen osalta Kajaanissa on tyydytty perinteisiin ratkaisuihin nykyaikaista tekniikkaa hyväksikäyttäen. Talotekniikka on uusinta 10 Kuntatekniikka 1/2014

11 LIIKUNTAPAIKAT Kuin kalat vedessä. Aivan joka altaaseen uimarit eivät pääse, vaan jotain on pyhitetty kaloillekin. ja nelirataisen 25 metrin altaan. Etualalla Vanhassa hallissa ei hyppäämään päässyt, mutta nyt löytyy oma hyppypaikka nuorisolle. Perheen pienimpien on helppo ottaa tuntumaan uintihommiin turvallisessa ja valvotussa ympäristössä. uutta, ja lämpö otetaan talteen muun muassa pesuvesistä, sillä sitä kautta karkaa paljon energiaa. Meidän energiaratkaisut ovat perinteisempiä ja hyväksi todettuja, Haverinen arvioi Iso harppaus eteenpäin on otettu myös henkilöstön suhteen. Kun vanhassa hallissa allasosaston puolella oli yksi vakituinen työntekijä, niin nyt lisää on palkattu kuusi liikunnanohjaajaa. Hallin tekniikasta oli tarkoitus alun perin selvitä kahden hallimestarin voimin, mutta nyt on rinkiin tulossa jo kolmas työntekijä. Ostopalveluja tarvitsemme viikonloppuisin valvonnassa ja henkilöstön poissaolojen aikana. Tällä henkilöstöllä pystymme pyörittämään ja kehittämään toimintojamme, hallipäällikkö Heikki Ovaska arvioi. Painuma säikäytti Suurimmat ongelmat Kaukaveden rakentamisessa syntyivät vesiliikuntakeskuksen pohjatöiden yhteydessä. Rakentamisen aikana havahduttiin siihen, että pääaltaan pohja oli syvästä päästä painunut muutaman kymmenen neliön alalta. Painuma oli suurimmillaan noin kymmenen sentin luokkaa. Veden jäätyminen todennäköinen syy Vesiliikuntakeskuksen pääurakoitsijana toiminut RPK Rakennus Kemppainen Oy ja kaupunki ryhtyivät etsimään ongelmiin syytä ja ratkaisua. Konsulttiapuna toimi Pöyry Consulting. Pöyryn raportissa todettiin, että todennäköisin syy tapahtuneelle on rakennuksen pohjaan nousseen pohja- tai perusvesien jäätyminen rakennuksen pohjatöiden aikana. Sen seurauksena tiivistyminen estyi, vaikka maanrakennustyöt ja tiivistäminen sinänsä on tehty asianmukaisesti. Kun lämpöä sitten oli riittävästi, niin jäätynyt vesi suli ja painumista tapahtui, kaupungin tilapalvelupäällikkö Markku Haverinen selvittää. Luovutus myöhästyi kuukaudella Tilanteen korjaamiseksi pääaltaan syvä pää injektoitiin alkukesästä Injektoinnin jälkeen painumista ei ole enää tapahtunut. Injektoinnin hinta oli noin euroa. Olihan se pikkuinen shokki, kun asia huomattiin. Asiasta otettiin tosissaan kiinni, ja urakoitsija suhtautui asiaan hyvin vakavasti. Ikävä asiahan se sinällään oli, mutta se päätettiin hoitaa yhteistuumin alta pois ja selvittää laskun maksajia vasta jälkikäteen. Tilaajana meidän kanta on koko ajan ollut, että urakoitsija vastaa tapahtuneesta. Urakoitsija on ollut eri mieltä ja esittää osaa kustannuksista tilaajan maksettavaksi, Haverinen pohtii tapahtunutta. Injektoinnin johdosta rakennustyöt viivästyivät hiukan ja vesiliikuntakeskus luovutettiin kuukautta suunniteltua myöhemmin tilaajalle. Tosin luovutuksen viivästymiseen oli myös muita syitä. Kuntatekniikka 1/

12 Teknisen johtajan lisäksi toimistossa työskenteli rakennusmestari, mutta kun hän jäi eläkkeelle, virka lakkautettiin. Laitosmies kuoli ja yksi kunnan siivoojista jäi virkavapaalle. Itsellinen Oripää rakennutti nykyaikaiset sisä Pienen kunnan voim Piskuinen Oripään kunta rakennutti historiansa ensimmäisen sisäliikuntahallin. Ennen neliömetrin rakennuksen valmistumista kunnan ainoat sisäliikuntatilat sijaitsivat kunnantalon kellarissa. TEKSTI JA KUVAT Sari Järvinen Ennen Varsinais-Suomessa sijaitsevan Oripään kunnan sisäliikuntalajit oli helppo luetella. Kunnantalon kellarin pienessä salissa joukko nuoria ryntäili sählypallon perässä ja joskus yleisurheilijat notkistelivat siellä jäseniään. Siwan kiinteistössä jumppasivat varttuneemmat leidit. Lajeja oli siis kolme. Jo 1990-luvulla Oripäässä haaveiltiin oikeasta liikuntahallista. Projekti lähti käyntiin ja valtio- 12 Kuntatekniikka 1/2014

13 LIIKUNTAPAIKAT Otto Isotalon mielestä liikuntahalli on kiva juttu. liikuntatilat annäyte kin nyökkäsi: taloudellista tukea luvattiin. Hallihanke kuitenkin tyssäsi yhteen ääneen. Kunnanvaltuusto päätti jättää rakennuksen tekemättä. Ilmeisesti silloin ei päästy yksimielisyyteen siitä, minne halli rakennettaisiin, Oripään tekninen johtaja Pekka Paju kertoo. Lopulta vuonna 2010 Varsinais-Suomessa oli kaksi kuntaa, joissa ei ollut omaa liikuntahallia. Oripää oli niistä toinen. Iso ponnistus pienelle Jos valtion viranhaltijoita soimataan hitaudesta, se ei päde Varsinais-Suomen ely-keskukseen. Ei ainakaan oripääläisten uudelleen vuonna 2009 liikkeelle laittaman hallihankkeen kanssa, jonka ely hyväksyi oitis. Hankkeen kustannukset olivat vajaat 2,2 miljoonaa euroa ja valtion tukea saatiin euroa. Kunta otti hankkeeseen lainaa Yleensä tämän tapaisten Kuntatekniikka 1/

14 LIIKUNTAPAIKAT Kun liikuntahalli rakennettiin virastotalon ja päiväkodin viereen, säästyttiin isommalta parkkipaikkojen rakentamiselta. hankkeiden kanssa on jonoteltu viisikin vuotta. Hyvä, että saimme vielä tukea. Jatkosta ei tiedä, mihin valtion rahankäyttö ohjautuu, Paju pohtii. Hallin rakennuttaminen ohjautui kunnan tekniselle toimistolle, joka on yksi Suomen pienimmistä. Tekniselle johtajalle Pekka Pajulle kuuluvat kaikki rakentamiseen liittyvät asiat kuten vesi- ja viemärihuolto, kunnallistekniikka, kiinteistöt, puistot ja ympäristönsuojelu. Hänen lisäkseen toimistossa työskenteli rakennusmestari, mutta kun hän jäi eläkkeelle, virka lakkautettiin. Laitosmies kuoli ja yksi kunnan siivoojista jäi virkavapaalle. Vuoden 2010 joulukuussa teknisenä sihteerinä aloitti Minna Vuorinen, joka sai ensi töikseen osallistua kahden miljoonan euron liikuntahallin rakennuttamiseen. Haastavinta oli suunnittelu Vuorinen ei ollut ainut, kenelle liikuntahalli oli uusi asia. Arkki- Arkkitehti Mauri Turkan suunnittelema puuverhoiltu halli sai maalaismaisemaan sopivasta ulkonäöstään kiitosta paikkakuntalaisilta. Lentopallolle on tilaa, sillä katto vietiin kahdeksaan metriin. tehti Mauri Turkka oli suunnitellut vuodesta 1974 lähtien lukuisia kouluja, terveyskeskuksia, kirjastoja ja palvelutaloja, mutta ei ainuttakaan liikuntahallia. Mies oli Oripäässä todettu ammattinsa hyvin taitavaksi, sillä hänelle oli uskottu koulun ja kunnanviraston korjauksien suunnittelu. Haastavinta oli saada liikuntahallin suunnittelu läpi luottamuselimissä. Alkusuunnitelma oli vaatimaton, mutta siihen tuli lisää ja lisää. Parvelle haluttiin juoksurata ja pituushyppypaikka ja katsomo. Niihin myönnyttiin, jotta yleisurheilijat saatiin hankkeen taakse, Paju kertoo. Sitten haluttiin keittiö ja juhlatila, mutta ne torpattiin. Koulujen juhlia varten päätettiin hankkia halliin näyttämö. Turkka ei tuskastunut alati muuttuviin suunnitelmiin. Olen aikaa myöten tottunut. Uutta oli, että piti perehtyä pelikenttien mitoituksiin. Kentälle piirrettiin 7 8 erikokoista kenttää, joilla voi harrastaa esimerkiksi lentopalloa, tennistä ja salibandyä. Se 14 Kuntatekniikka 1/2014

15 Varsinais-Suomen gallialaisten kylän tekninen johtaja Pekka Paju vinkkaa rakentamaan mahdollisimman ison liikuntasalin, jotta eri lajeille on tilaa. Parvi toimii väliaikaisena katsomona. Suomen rikkain Lions Club Puhdasta mukavuutta matonpesuun. - moduulimitoitus, altaiden määrää helppo lisätä - liitetään suoraan viemärijärjestelmään - oikea ergonomia Varsinais-Suomen pienin suomenkielinen kunta Oripää on kuin gallialaisten kylä keskellä kuntaliitospaineita. Sen voimajuoman aineksena on paikallisen Lions Clubin järjestämä Okramaatalousnäyttely, jonka tuotto on tehnyt yhdistyksestä Suomen rikkaimman leijonakerhon. Näyttelyn voitto menee hyväntekeväisyyteen. Lions Club Oripää maksaa kuntalaisten terveyskeskusmaksut ja tukee paikallisia veteraaneja sekä kulttuuritoimintaa. Mutta liikuntahallihankkeelle yhdistys ei myöntänyt senttiäkään. Tosin huonosti ei mene kunnalla muutenkaan. Ennen hallihanketta oripääläisillä oli lainaa 300 euroa/asukas. Liikuntahallin takia lainamäärä kaksinkertaistui. Keskimäärin suomalaisilla kunnilla oli vuonna 2011 lainaa euroa/asukas. Maaseudulla väestön on arvioitu ikääntyvän ja harvenevan, mutta Oripään väkimäärä on viimeiset kymmenen vuotta hieman kasvanut viime vuotta lukuun ottamatta. Tietysti. Oripää on mielettömän hyvä paikka asua. Meillä on talous ja peruspalvelut kunnossa. Taistelemme virkkusia vastaan ja olemme itsenäisiä ja itsepäisiä. Ehkä vähän pölhöjäkin, mutta älä laita sitä siihen juttuun, Paju hymyilee. Kysy lisätietoja ja pyydä tarjous! Koskentie 89, KANUNKI puh. (02) , fax (02) project@antti-teollisuus.fi Kuntatekniikka 1/

16 Liikuntahallin rakentaminen koulun ja päiväkodin viereen sopi hyvin eskarilaisille. oli mielenkiintoista. Mielenkiintoisimpia kohteita ovat aina olleet ne, joita on tehnyt ensimmäistä kertaa, Turkka sanoo. Samalla vanha liikuntasali jaettiin korkeussuunnassa kahtia. Uuden euroa maksaneen välipohjan päälle tuli 150 neliömetriä kirjastoa ja alle kuntosali. Minna Vuorinen nostaa parven juoksusuoran reunaa, jonka alla on pituushyppypaikka. Arkkitehti vähentäisi holhousta Yksi asia oli selvä. Kun Oripäässä hallin paikasta kerran oli päätetty, sitä ei enää muutettu. Ei metriäkään. Paikka oli haastava. Liikuntahallin vieressä oli päiväkoti, mikä ei ole koskaan kiva. Liikuntahalli olisi tullut esille näyttävämmin, jos sen olisi siirtänyt eteenpäin tontilla. Tilaa maaseudulla olisi ollut, mutta kaavaa ei muutettu, Turkka sanoo. Liikuntasalin koon kasvaessa alkuperäisestä oli myös suurennettava varastoja ja pukutiloja. Valtiolta sai tarkat ohjeet. Turkan mielestä hieman liiankin tarkat. Valtio holhoaa liikaa. Joskus raamit eivät sovi kunnan tarpeisiin ja voi tulla ristiriitaisuuksia. Tosin Oripäässä ei tullut. Halli valmistui lämmitys ei Oripään kunnan keskusta on rakentunut harvakseltaan ja nauhamaisesti, minkä vuoksi kaukolämpöverkoston rakentaminen on koettu kalliiksi. Kunnanvirasto, koulu, esikoulu, paloasema ja päiväkoti lämpiävät koulun pannuhuoneessa sijaitsevan öljykattilan voimin. Vanhasta pannuhuoneesta ei kuitenkaan riittänyt tehoa liikuntahallin kuutiometrin rakennustilavuuden lämmittämiseen. Kunta pyysi tarjouksia 0,5 megawatin pellettilämmityslaitoksesta. Sillä olisi korvattu koko vanha öljylämmitys, mutta yhtään tarjousta ei tullut. Paju ei tiedä miksi. Aikaa lämmitysmuodon valitsemiseen tuhraantui niin paljon, että liikuntahalli valmistui syksyllä 2012 ennen kuin lämmitystä oli löytynyt. Yhteisestä öljykattilasta riitti liikuntahalliin lämpöä marraskuuhun asti. Lopulta valittiin maalämpö, vaikka uusi öljykattila olisi ollut halvempi. Aika on ajanut sen ohi. Maalämpökaivoja tehtiin neljä, joihin kuhunkin porattiin kaksi yli 200 metristä keruuputkea. Maalämpö on riittänyt yllättävän hyvin lämmittämään noin kerrosneliömetrin hallin, Paju kertoo. Innosti liikkumaan Ratkaisevaksi lajiksi hallisuunnittelussa nousi salibandy, jonka perusteella vedettiin sivurajojen mitat. Pehmeä Pulastic-lattia joustaa tossujen alla. Koripalloilijoiden mielestä se joustaa liiankin hyvin. Naapurikunnan Loimaan Nilan Bisonsit eivät suostuneet astumaan jalallaan halliin, kun heiltä pyydettiin näytösottelua. Oripäässä ei ollut aiemmin yhtään koripalloilijaa, eikä taida tämän hallin jälkeenkään olla. Kyllä koripalloa voi silti hallissa 16 Kuntatekniikka 1/2014

17 LIIKUNTAPAIKAT Pesuhuoneiden rakentaminen maksoi liikuntasalia enemmän. harrastaa, mutta liigatasolle lattia ei sovi, Paju sanoo. Koripalloilijoiden sijaan hallissa kävivät pelaamassa lentopalloa Loimaan Hurrikaanit, jotka olivat juuri menestyneet liigassa. Oripään liikuntahallissa kokeiltiin pitää alakoululaisille omaa lentopalloryhmää. Meillä on 1 6-luokalla yhteensä 135 oppilasta. Lentopalloryhmään tuli yli 50 lasta. Ohjaaja taisi olla helisemässä ensimmäisillä tunneilla, Vuorinen hymyilee. Oripääläiset innostuivat urheilemaan muutenkin, sillä hallin vuorot arki-iltaisin varattiin nopeasti. Viikonloppuisin saattaa löytyä joitakin vapaita vuoroja, mutta silloin on usein turnauksia. Vaikka hallihanke oli pienelle kunnalle iso, Paju ja Vuorinen eivät myönnä, että hanke olisi pidentänyt työpäiviä. Kun kunnassa on vähän porukkaa, tiedetään, mitä kukin tekee. Kukaan ei pääse lorvimaan. Jos olen itse lomilla, otamme tarvittaessa ostopalveluna rakennus- tai ympäristötarkastajan, Paju toteaa. Nyt kaksikolla on käynnissä palvelutalon rakennuttaminen. Siihen on valittu jo maalämpö. Huoletonta käyttövarmuutta Ammattitaitoisella ja säännöllisellä huollolla voidaan pidentää laitteiden elinkaarta ja parantaa toimintavarmuutta. Vahvistuneelta huoltotiimiltämme saat räätälöityjä huoltopalveluja ja saneerauskartoituksia, joiden avulla pystyt maksimoimaan laitteistosi turvallisuuden, toimivuuden ja pitkän käyttöiän sekä minimoimaan kustannukset. Ota yhteys ja pyydä ehdotus sinulle sopivasta huoltopaketista tai huoltosopimuksesta. Puh Kuntatekniikka 1/

18 Espoon puutarhakaupunki uudistuu Tapiolaan rakennettiin korkeatasoinen Tapiolassa saadaan nauttia talvipuutarhasta, kun keskusaltaaseen rakennettiin tekojäärata. Kesäajaksi allas täytetään vedellä. Pirjo Siren Suunnittelupäällikkö Espoon kaupunki Espoossa tehtiin joitakin vuosia sitten valtuustoaloite talvisen tekojääradan toteuttamisesta Tapiolan keskustaan. Sen paikaksi valikoitui selvitysten jälkeen Garden-hotellin ja Kulttuurikeskuksen välillä oleva keskusallas. Keskusaltaan tekojääradan eli talvipuutarhan pohjoispuolella sijaitsee Tapiolan uimahalli (vuodelta 1965), itäpuolella Tapiolan kirkko (1965) ja kirkkotarha, eteläpuolella Tapiola Garden-hotelli (1974) ja länsipuolella Aarne Ervin aukio sekä kulttuurikeskus (1989). Paavo Taipale Tapiolan keskusaltaaseen rakennettiin luistelualue. Vasemmalla näkyvä matala paviljonki on koottu kahdeksasta säksi myös jäähdytin- ja lauhdutinlaitteistot sekä sähkökeskus. Paviljonki puretaan kesäajaksi. Paviljongin taustalla Metron tulo luo kehittämisedellytyksiä Tapiolan keskusta on Suomen arvokkaimpia 1950-luvun kansallismaisemia puutarhakaupunkina, jota Espoossa uudistetaan parhaillaan. Metron tulo Tapiolaan luo edellytykset kehittää Tapiolan keskuksesta elävä ja monipuolinen kaupunkikeskus, joka turvaa Tapiolan kehittymisen erittäin arvokkaana puutarhakaupunkina. Alueella on käynnissä tai käynnistymässä useita muitakin mielenkiintoisia, laajoja ja haastavia puistojen ja katujen suunnittelu- ja rakennuttamistöitä. Koska keskusaltaan talvipuutarha sijoittui erityisen haastavaan ympäristöön, teknises- sä keskuksessa tiedostettiin jo varhaisessa vaiheessa hankkeen reunaehdot sekä myös tällaisten hankkeiden harvinaislaatuisuus Suomessa. Tästä syystä jo suunnittelua valmistellessa panostettiin monialaiseen osaamiseen sekä tilaajan ohjausryhmän että suunnittelun puitesopimuskonsultin osalta. FCG Oy toimi suunnittelun aikana vuonna liikuntapaikkojen puitesopimuskonsulttina ja vastasi myös talvipuutarhan paviljonkien arkkitehtuurisuunnittelusta. Maisema-arkkitehtitoimisto Byman & Ruokonen Oy puolestaan toimi maisemasuunnittelun puitesopimuskonsulttina. Myös rakenne-, geotekniikka-, vesihuolto-, LVI-, sähkö-, valaistus-, äänentoisto- ja visualisointiasiantuntemus oli käytössä. Tilaajana toimi Espoon teknisen keskuksen suunnittelun yksikkö yhteistyössä tekojääradan ylläpidosta ja käytöstä vastaavan liikuntapalveluiden kanssa. Myös Espoon kaupungin eri hallintokunnista kuten rakennusvalvonnasta oli asiantuntijoita ohjaamassa työtä. Korkeatasoinen konttiratkaisu Jo hankesuunnitteluvaiheessa alkuvuonna 2012 kaikki toiminnot sijoitettiin altaan länsipäätyyn. Palvelukokonaisuus kahviloineen, wc-tiloineen ja pukuhuoneineen suunniteltiin arkkitehtuuriltaan ja kaupunkikuvaltaan korkeatasoisiksi paviljongeiksi, mutta konttiratkaisuina. Kahdeksan paviljongin (konttien) kokonaisuuden mitat ovat 8,8 x 38 metriä. Näistä konteista kolmeen ns. tekniikkakonttiin on sijoitettu jäähdytin- ja lauhdutinlaitteistot sekä sähkökeskus. Jäädytettävä alue koostuu yhtenäisestä, paviljonkien laiturin edessä olevasta luistelukentästä, noin 30 x 59 metriä. Jäähdytysputkisto toteutettiin luistelukentän lisäksi laajemmalle allasalueelle sijoittuvalle luisteluradal- 18 Kuntatekniikka 1/2014

19 LIIKUNTAPAIKAT tekojäärata ympäristörakentamisen periaatteiden noudattamista, Gardenhotellin edustan arvokkaiden mäntyjen huomioimista suuntoporaamalla vesihuoltoa sekä kieltoa rakentaa uusi muuntamo. Tästä taas oli esimerkiksi seurauksena, että suunnitelma-asiakirjoihin sisällytettiin sähkön rajallista saatavuutta täsmentävä kohta. Fortum toimittaa sähköä nykyiseen muuntajaan enintään 350 kw:n teholla veden lämmittämiseen ja tekojääradan jäähdytykseen sekä lauhdutukseen. Urakan sai YIT Rakennus Oy, ja rakennustyöt alkoivat keväällä Vesialtaan tyhjennys vei yli kolme viikkoa ja sen jälkeinen pohjan sorastus kuukauden. Jäähdytysputkiston kokonaismäärä tekojääradan raudoitetussa betonilaatassa oli noin 35 kilometriä. Sen asennus sujui nopeasti kahdessa viikossa. YIT:n aliurakoitsijan Yleiskylmä Findri Ltd:n urakkaan sisältyi konttien laitteiston toimitus, asennukset ja tarvittava yksityiskohtainen suunnittelu. kontista, joissa sijaitsevat kahvilatilojen li- Aarne Ervin aukio ja Espoon kulttuurikeskus. Paavo Taipale Paavo Taipale Kesäaikaan tekojääradan alueella on vesiallas. 30 x 59 metrin jääkentän lisäksi alueelle on rakennettu keskusallasta kiertävä luistelureitti. le. Altaan keväiseen täyttämiseen sekä alkutalven jäädyttämiseen käytettävä vesi otetaan kaupungin vesijohtoverkosta. Hankkeen investointien kustannusarvio oli hankesuunnitteluvaiheessa 2,06 miljoonaa euroa. Espoon valtuusto hyväksyi kaupunginhallituksen esityksestä hankesuunnitelman vuonna Valtuusto esitti lisäksi toivomuksenaan, että erityistä huolellisuutta kohdennetaan kaupunkikuvalliseen korkeatasoisuuteen ja design-luonteeseen osana Tapiolan kulttuurimaisemaa. Tämän jälkeen laadittiin urakkaa varten ja Espoon rakennusvalvonnalle paviljonkirakennusten rakennuslupia varten rakennussuunnitelmat. Maisemalliset vaikutukset huolestuttivat vastustajia Garden-hotellin vesialtaan muuttaminen talven ajaksi luisteluareenaksi herätti hankesuunnitteluvaiheessa myös vastustusta, koska hankkeen maisemallisia vaikutuksia pelättiin. Kaupunginvaltuuston hankepäätöksestä tehty valitus hylättiin oikeuskäsittelyssä. Korkeatasoinen arkkitehtuuri sekä sijainnin reunaehdot merkitsivät hankkeessa paviljonkien ohella myös esimerkiksi Tapiolan Tekojää käytössä marras-maaliskuussa Kesäajaksi allas täytetään vedellä: paviljonkimaiset tekniikkakontit ja rakenteet on arvioitu purettavan. Purkaminen ja uudelleenkasaaminen toistuvat vuosittain. Siitä vastaa ainakin kaksivuotisen takuuajan loppuun asti pääurakoitsija YIT Rakennus Oy. Paviljonkien liittymien irrotus sähkö-, viemäri- ja putkiverkostosta ja vastaavasti tekniikan uudelleen liittäminen kuuluu aliurakoitsija Yleiskylmä Findri Ltd:lle. Tekojääradan vuosittainen käyttöaika on suunnilleen marraskuun alusta maaliskuun loppuun. Laitteisto on mitoitettu +5 C:een. Aikarajat ovat ohjeelliset ja riippuvat luonnollisesti kunkin vuoden sääolosuhteista. Suunnittelun aikana arvioitiin Tapiolan tekojääradan luistelukauden keskimääräisiksi liikuntapalveluiden vuosittaisiksi käyttökustannuksiksi noin euroa. Tekojääradan rakennus- ja talotekniikkatyöt päättyivät siten, että vietettiin avajaiset. Avajaisten jälkeen Tapiolan talvipuutarha on ollut erittäin suosittu ja pidetty eri-ikäisten talviliikunnan ja ulkoilun paikka. Luistelu on maksutonta, ja jään käyttöön on tehty myös tärkeäksi koettu linjaus: ei mailoja, mailapelejä, maaleja, ja jäälle mennään ainoastaan luistimilla. Alueen ylläpidosta vastaa kaupungin liikuntapalvelut. Kuntatekniikka 1/

20 LIIKUNTAPAIKAT Suunnitteluohjeita, tutkimuksia, kampanjakonsepteja KULKULAARISTA APUA kävelyn ja pyöräilyn edistämiseen Pyöräilykuntien verkosto ry Rongankadun alikulku Tampereella. Kulkulaari kävelyn ja pyöräilyn kansallinen tietopankki on ollut toiminnassa marraskuun alusta lähtien. Asiantuntijapainotteinen sivusto tarjoaa tietoa virkamiehille, kuntapäättäjille ja järjestöjen toimijoille. Tarkoituksena on edistää parhaimpien suunnitteluratkaisujen käyttöönottamista ja pyöräilyn markkinointia Suomessa. Petteri Nisula Projektipäällikkö Pyöräilykuntien verkosto Palvelun perustaminen on yksi Kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallisen toimenpidesuunnitelman 2020 toimenpiteistä. Tietopankin perustamisen pontimena on koota tieto yhteen paikkaan helposti hyödynnettäväksi. Vaikka lähes kaikki tietopankin sisältämät dokumentit löytyvät verkosta Googlella, tietopankki tarjoaa tietoa etsivälle myös muita saman aihepiirin asiakirjoja. Kulkulaarissa on panostettu erityisesti selkeään navigaatioon ja hyviin hakutoimintoihin. Dokumentit ja kuvat löytyvät lisäksi asiasanoilla. Kulkulaarin on rahoittanut Liikennevirasto, ja sen tuottamisesta ja ylläpidosta vastaa Pyöräilykuntien verkosto. Liikennevirasto valitsi Pyöräilykuntien verkoston tietopankin toteuttajaksi, koska järjestöllä on valmiiksi aihepiirin tietämystä ja suuri osa pyöräilyn ja kävelyn asiantuntijaverkostoa kuuluu järjestön sidosryhmiin. Liikenneviraston näkökulmasta Pyöräilykuntien verkosto tuo myös jatkuvuutta tietopankin ylläpitoon ja kehittämiseen; virastojen ylläpitämillä sivustoilla henkilövaihdokset ja organisaatiomuutokset saattavat helpommin johtaa sivustojen unohtumiseen ja lopulta alasajoon. Kulkulaarista löytyy muun muassa koti- ja ulkomaisia tutkimuksia, selvityksiä, edistämisohjelmia, kampanjakonsepteja ja verkkopalveluita. Tietopankissa on lyhyt tiivistelmä dokumentin tai nettisivuston sisällöstä ja linkki dokumenttiin tai nettisivuun. Koska kävely ja pyöräily ovat hyvin erityyppisiä kulkumuotoja, ne on käsitelty erillisinä sivuston rakenteessa. Kuvapankissa on esimerkkejä koti- ja ulkomaisista suunnitteluratkaisuista ja edistämiskeinoista. Kuvista on kerrottu kuvauspaikka ja aika. Kuvatekstissä on mahdollista kertoa lisätietoa kuvasta. Tietopankin kuvat julkaistaan Creative Commons -lisenssillä (CC), mikä mahdollistaa sen, että kuvaaja voi tarkoin määritellä kuvan jatkokäyttämisestä. Tällä hetkellä kaikki kuvat on julkaistu CC-nimeä lähde -lisenssillä, eli kuvia voi käyttää vapaasti, kunhan ilmoittaa kuvaajan. Dokumentteja ja kuvia on kerätty laajasti eri yhteistyötahoilta: kunnilta, ministeriöiltä ja virastoilta sekä järjestöiltä. Dokumentteja ja verkkosivuja on tällä hetkellä 218 ja kuvia 112. Sisältö kasvaa koko ajan. Pyöräilykuntien verkosto päivittää sivustoa jatkuvasti, ja lisäksi kerran vuodessa toteutetaan keskitetty tiedonkeruu sidosryhmiltä. Kulkulaari löytyy osoitteesta: Pyöräilykuntien verkosto ottaa erittäin mielellään vastaan palautetta sivustosta ja lisäysehdotuksia sisältöön, niin dokumentteja, nettisivuja kuin kuvia. Yhteystiedot ja ohjeet sisältöehdotusten lähettämiseen löytyvät Kulkulaarista. 20 Kuntatekniikka 1/2014