OULAISTEN KAUPUNKI MAASELÄNKANKAAN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA VASTINEET PENTTI JA MARJA WIKSTRÖMIN SEKÄ JOUNI KUKKURAN TEKEMÄÄN VALITUKSEEN

Transkriptio

1 OULAISTEN KAUPUNKI MAASELÄNKANKAAN TUULIPUISTON OSAYLEISKAAVA VASTINEET PENTTI JA MARJA WIKSTRÖMIN SEKÄ JOUNI KUKKURAN TEKEMÄÄN VALITUKSEEN Pohjois- Suomen hallinto-oikeus PL OULU (Saapunut ) Asia Oulaisten Maaselänkankaan tuulipuiston osayleiskaava Muutoksen hakijat Pentti ja Marjo Vikström Jouni Kukkura Päätös, johon haetaan muutosta ja vaatimukset hallinto-oikeudelle Oulaisten kaupunginvaltuuston päätös (Liite6) Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Maaselänkankaan tuulipuiston osayleiskaavan. Maaselänkankaan tuulipuiston osayleiskaava on kumottava kokonaisuudessaan tai siitä on poistettava vähintään kolme eteläisintä voimalaa, siis tuulivoimalat numero 6, 7 ja 8. Valituksen sisältöajatus lyhyesti Pyrimme osoittamaan, että kaupunginvaltuuston päätös perustuu taloudellisiin ja henkilökohtaisiin syihin jopa kyseenalaisin keinoin jättämällä voimala-alueen lähiasutukselle koituvat todennäköiset tuulivoimalamelun epävarmuustekijöistä seuraavat, jopa naapurikunnissa todetut, meluhaitat täysin huomiotta hiljaisessa ympäristössämme, vaikka meluhaittoja voitaisiin myös Oulaisissa ennaltaehkäistä ja laiminlyömällä EU:n lintudirektiivin mukaisen metson soidinalueen suojelun erityistoimin. 1. TALOUDELLISIA SYITÄ 1.1 Oulaisten seurakunta Maaselänkankaan tuulivoimahankkeen maanomistus on muutamalla yksityisellä maanomistajalla ja Oulaisten seurakunnalla. Kaikki kahdeksan tuulivoimalapaikkaa ovat seurakunnan omistamalla maalla. (Liite 1; Liite 5). Oulaisten kirkkovaltuusto hyväksyi yksimielisesti seurakunnan maa-alueen käyttö- ja vuokrasopimuksen. Sen allekirjoittajina ovat vuokranantajana Oulaisten kirkkoherra Matti Hirvilammi ja talouspäällikkö Mervi Heikkilä-Matinlauri sekä vuokralaisena Scandinavian Wind Energy SWE OY:stä Kaarel Kollo ja Peter Voecks. (Liite 1)

2 Kaarel Kollo on Elimäen seurakunnan kanttori. Hänen edellä mainittu yhtiönsä toimii 2500 osakepääomalla. Siitä ei ole merkitty työnantajarekisteriin (Kauppalehti). Sopimuksen mukaisesti vuokralainen on siirtänyt voimaloiden rakentamisen tuulivoimayhtiölle wpd). Maa-alueen vuokralla on Oulaisten seurakunnalle merkittävää taloudellista hyötyä, koska vuokralainen maksaa kunkin laitteen käyttöönottovuodesta alkaen seurakunnalle vuokraa 3,0% vuodessa sähkön nettomyynnistä, kuitenkin vähintään 5000 kutakin asennettua generaattoria kohti, siis vähintään Taloudellisen merkityksen toteaa myös kirkkoherra Hirvilammi SeutuMajakka-lehdessä: "Seurakunnan taloudellisessa tilanteessa vuokraus oli meille iloinen asia, sillä tällä sopimuksella korjaamme paljon taloustilannetta" (Seutumajakka ). Talouspäällikkö Heikkilä- Matinlaurin mukaan "seurakunnan verotulot ovat tällä hetkellä jäljessä budjetista " (Seutumajakka , Liite 7) 1.2 Oulaisten kaupunki Oulaisten kaupungille on taloudellista hyötyä tuulivoimaloista ainakin kiinteistöveron muodossa. Jos yhden voimalan vero on esim. 8000, niin kahdeksan voimalaa tuottaa ensimmäisenä vuonna. Vuosittainen vero laskee 2,5%, kunnes päädytään 40%:iin alkuperäisestä. 1.3 Maanrakennusalan yrittäjät Tuulivoimayhtiö Tuuliwatin mukaan tuulivoimalan hinta on n. 1,4milj. /MW. Siitä hankekehitys, maanrakennus, tiet ja perustus ovat n. 10% (Tuuliwatti 2013 sivu 8). Suoraan noista luvuista laskettuna mainittu 10% tarkoittaa Maaselänkankaan osalta enimmillään 4,2milj., josta osa jää paikallisille maanrakennusalan yrittäjille. Vastine: Kaupunki on laatinut vastineen kohdasta 1 Taloudellisia syitä. 2. TUULIVOIMALOIDEN MELUSTA JA MELUMALLINNUSTEN EPÄVARMUUKSISTA Melun vaikutus ihmisten terveyteen ja viihtyvyyteen on kiistaton (Heinonen-Guzejev; Keinänen, Pekkola). Suuret tuulivoimalat ovat tuoneet muassaan täysin uudentyyppisen melun lähteen (Vesa Viljanen, Pietarsaaren Sanomat, Liite 2). Sitä kuvaillaan VTT:n tiedotteessa 2529 (Uosukainen). "Ääniasiantuntijoiden sekä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) mukaan terveyshaitat ovat jääneet tuulivoimaloiden suunnittelubuumissa turhan vähälle huomiolle. (Helsingin Sanomat ). Tuulivoimalamelu on häiritsevämpää kuin liikenteen melu. Alla olevassa kuvassa on Pedersenin tutkimuksen tulos suuresti häiriytyvien suhteellisesta osuudesta melualtistuksessa. Melun aiheuttajana ovat kuljetusvälineet ja tuuliturbiinit.

3 "Pedersenin mukaan tuulivoimalan melusta häiriytyy enemmän kuin kuljetusvälinemelun häiriytyvyys-riippuvuus antaisi olettaa. Myös häiriytyvien määrä melualtistuksen funktiona kasvaa huomattavasti nopeammin kuin kuljetusvälineiden tapauksessa (ks. kuva yllä). Tämän katsotaan johtuvan näkö- ja kuulohavainnon yhteisvaikutuksesta sekä tuulivoimalamelun erityisen häiritsevistä ominaisuuksista." (Uosukainen 2010, 29). Vastine: Tuulivoimalaitosten melun on osoitettu olevan häiritsevämpää kuin monen muun melulähteen (esimerkiksi tie- tai raideliikenteen melu). Valituksessa esitetty kuvaaja perustuu kuitenkin Pedersenin virheellisesti tekemään tutkimukseen. Ko. tutkimuksessa verrattiin tuulivoimalaitosten aiheuttamia sisätilojen melutasoja eri liikennemelujen ulkotasoihin. Tämä on todettu mm. tuoreessa Työterveyslaitoksen julkaisussa Tuulivoimalamelun terveysvaikutukset (Valtteri Hongisto, Lokakuu 2014), jonka kannessa on esitetty oikein laadittu vertailukuvaaja: Amplitudimodulaatio on tuulivoimaloiden melun häiritsevin piirre. VTT:n tutkija Denis Siposen mukaan tuulivoimaloiden melun häiritsevin piirre on amplitudimodulaatio, joka on usean tekijän

4 (esim. tuulivoimaloiden yhteisvaikutus, sääolosuhteet, inversio) summa. Tuulivoimaloiden koon kasvu lisää amplitudimodulaatiota. (Denis Siponen 2013). Vastine: Tuulivoimalaitosten melun on todettu usein olevan sykkivää. Merkitykselliselle sykkimiselle (myös käytetty termiä ylisykintä ) on säädetty häiritsevyyskorjaus. Amplitudimodulaatio ei ole sama kuin merkityksellinen sykkiminen. Amplitudimodulaation voi suomentaa esimerkiksi sanalla sykintä ja sanapari ylisykintä on käännös englanninkielisestä termistä excess amplitude modulation. Suuret voimalat aiheuttavat unihäiriöitä Suomessa. Tilastojen ja lehtitietojen mukanaan Suomeen oli vuoden 2014 alussa rakennettu hieman yli 200 tuulivoimalaa. Niistä suurin osa oli sijoitettu satamiin, kauas asutuksesta tai olivat pieniä. Muualle sijoitettuja yli 2MW voimaloita oli noin 80 ja niistä noin puolet aiheutti unihäiriöitä lähiasukkaille esim. Haminassa, Huittisissa, Iissä, Inkoossa, Raahessa ja Vaasassa. (Melu Haminassa; Melu Porissa; Melu Raahessa). Yksi syy suurten voimaloiden yömeluun on auringon matala paistekulma, jolloin pohjoisissa oloissamme esiintyy runsaasti pintainversiota. Voimalan suuresta tehosta (yli 2,4MW), suuresta kokonaiskorkeudesta (yli 190m), moottorin laajasta pyyhkäisypinta-alasta (yli 10000m 2 ) ja meteorologisista olosuhteista johtuen esiintyy häiritsevää amplitudimodulaatiota (ylisykinää) erityisesti ilta- ja aamuyöstä, jolloin maanpinnalla on lähes tyyntä, mutta tuulivoimaloiden korkeudella tuulee. (Larsson, Öhlund; Uosukainen). Vastine: Mm. Haminassa ja Vaasassa havaittujen meluongelmien syynä on ollut joko rikkinäinen laite (Hamina) tai pienen laitevalmistajan puutteellinen kehitys- ja testaustyö (Hamina ja Vaasa). Nimenomaan tuulivoimalaitosten melusta aiheutuvia unihäiriöitä ei ole kuitenkaan raportoitu mittavassa määrin niin Suomessa kuin kansainvälisestikään, kun otetaan huomioon hankkeiden määrä sekä hankealueiden ympäristössä asuvien ihmisten kokonaismäärä. 2.1 Esimerkkitapaus meluongelmasta Otamme tuoreen esimerkin kotikuntamme Oulaisten naapurikunnasta Raahesta. (Kopsan tuulivoimapuisto 2013, 88). Raahen Kopsassa sijaitsevassa Kerästen omakotitalossa on erittäin paha sisämeluongelma melumallinnuksesta huolimatta (Kopsa, Keränen). Talon asukas Marja-Leena Keränen toteaa Pietarsaaren Sanomissa: "Jos ohi ajaa yöllä rekka, emme herää, mutta jos voimalat käynnistyvät, valvomme. Edes korvatulpat eivät auta. Roottorin ujellus tunkee seinien läpi ja vie yöunet. Pahimmillaan nouseva ja laskeva matalataajuinen ääni on tuulen voimakkuuden ollessa 10-14m/s. Ulkonakaan tavallinen puhe ei kanna juuri mihinkään" (Liite 2). Työterveyslaitoksen Valtteri Hongisto on mitannut melua kyseisessä asuinkiinteistössä lähes vuoden, vuoden 2013 marraskuusta lähtien.

5 Marja-Leena Keräsen kuvailema amplitudimodulaatio (ylisykintä) näkyy selvästi alla olevassa Valtteri Hongiston ja työterveyslaitoksen raportissa lokakuulta (Hongisto 2014, 47). Vertailukohtana edelliseen esimerkkitapaukseen olkoon kaksi puheenvuoroa Oulaisten kaupunginvaltuuston kokouksesta Kaupunginvaltuutettu Raimo Räisänen vertasi tuulivoimaloiden ääntä "kellon tikitykseen" ja kaupunginvaltuutettu Anneli Rajaniemi "oli käynyt Ii:ssä ottamassa tuulta korviinsa todeten liikenteen melun voimakkaammaksi". Räisänen on nykyisen kirkkovaltuuston jäsen ja on ehdolla myös uuteen kirkkovaltuustoon. Rajaniemen aviomies Aarno Rajaniemi pyrkii kirkkovaltuustoon, ollen nykyisessä kirkkovaltuustossa varajäsenenä. (Liite 3, Liite 8). Vastine: Työterveyslaitos on Kopsassa tehtyjen mittausten johtopäätöksissä todennut, että vaikka tuulivoimalaitosten melu saattaa ylittää kuulokynnyksen asuintalon sisätiloissa, ei melu ylitä STM:n Asumisterveysohjeessa annettuja ohjearvoja. 2.2 Valittajien tilanne verrattuna Kopsan meluongelmaiseen asuinkiinteistöön Kaukastentie 33 (Vikström Pentti ja Marjo) Omakotitalomme Oulaisten Kaukastentie 33:ssa on lähempänä suunniteltuja Maaselänkankaan tuulivoimaloita kuin Raahen Kopsan vakavalle tuulivoimamelulle altistunut omakotitalo. Maaselänkankaan voimalat ovat myös kookkaampia kuin Raahen Kopsan voimalat. Vertailutiedot on koottu seuraavan sivun taulukkoon:

6 Yllä olevan taulukon perusteella paha melualtistus Kaukaistentie 33:ssa on todennäköinen. Omakotitalomme Kaukastentie 33:ssa on vuonna 1989 pystytetty Honkarakenteen pyöröhirsitalo, jossa ei ole lisäeristystä ulkopuolella eikä sisäpuolella, siis ilmeisen meluherkkä omakotitalo. Omakotitalomme pisin sivu on myllyaluetta kohti kumpareella, josta lähimpiin voimaloiden on pääosin peltoa, avohakkuuta ja nuorta kasvatusmetsää, siis ei juuri mahdollisesti melua vaimentavaa peitteisyyttä. Taloamme ei ole suunniteltu estämään tuulivoimaloiden rakenteiden läpi tunkevaa kauaskantoista matalataajuista melua.

7 Lähin voimala on suunnitteilla n. 1400m päähän keskellä näkyvän keltaisen leikkimökin taakse ja kaksi siitä vasemmalle riviin. Voimaloiden etäisyys toisistaan Maaselänkankaalla olisi n m. Leikkimökin takana on m kaistale 25- vuotiasta ensiharvennettua männikköä, siten avohakkuuta, peltoa ja Oulaisten seurakunnan palstat, joille voimaloita on tarkoitus Maaselänkankaan osayleiskaavan perusteella pystyttää Kaukastentie 13 (Kukkura Jouni) Pyöröhirsinen asunto Kaukastentie 13:ssa, rakennusvuosi Yllä olevan taulukon perusteella paha melualtistus Kaukastentie 13:ssa on todennäköinen. Vastine: Kopsassa tehtyjen melumittausten perusteella melu ei ylitä ohjearvoja mittauskohteena olleen asunnon sisätiloissa. Kopsan hankkeesta tehdyt mallinnukset on tehty kaavoitusvaiheessa eri ohjeistuksen perusteella kuin Maaselänkankaan mallinnukset, joten niiltä osin vertailu on harhaanjohtavaa. Mainittakoon että Kopsassa on verrattu myös mitattua tuulivoimaloiden melua ja 2/2014 meluohjeistuksen mukaan tehtyjä tietokonemallinnuksia. Esitettyjen tulosten mukaan melumittausten ja tietokonemallinnusten välillä on selkeä yhdenmukaisuus. Johtopäätöksenä on esitetty että tieokonemallinnukset antavat kuitenkin hieman suurempia äänitasoja kuin todelliset mittaukset. 2.3 Maaselänkankaan voimaloiden meluongelmia lähiasukkaiden näkökulmasta Osayleiskaava mahdollistaa melumallinnusta kookkaammat ja tehokkaammat voimalat, koska osayleiskaavan kaavamääräyksissä todetaan: "Maankäyttö- ja rakennuslain 77 :n mukaan määrätään, että tämän osayleiskaavan saatua lainvoiman kaupunki voi myöntää suoraan rakennusluvat kaavan mukaisille tuulivoimaloille." Maaselänkankaan osayleiskaavassa todetaan: 1. voimaloiden sallittu kokonaiskorkeus on enintään 230m

8 2. voimala-alueen yhteenlasketun nimellistehon tulee olla alle 30MW 3. yksittäisen voimalan teho on noin 3MW. Osayleiskaavaan on merkitty 8 voimalapaikkaa. Osayleiskaavan luvat mahdollistavat osayleiskaavan käsittelyssä käytettyä melumallinnusta huomattavasti kookkaampia voimaloita. Esimerkiksi: - 160m tornikorkeudella mahdollistuu jopa 140m oleva roottorin halkaisija (laaditussa melumallinnuksessa roottorin halkaisija on 117m). Tällöin pyyhkäisypinta-ala olisi 15394m 2 eli 43% suurempi kuin mallinnuksessa. Liekö tuulivoimakonsultti Pekka Kujala ennakoinut tulevaa tilannetta, kun hän esitteli kaupunginvaltuuston kokouksessa havainnekuvia, joissa voimaloiden siivet olivat 65m pitkiä. Tuolloin roottorin halkaisija olisi 130m, siis ei melumallinnuksen 117m. (Liite 3). Osayleiskaavan luvut mahdollistavat osayleiskaavan hyväksymisessä käytettyä melumallinnusta huomattavasti tehokkaampia voimaloita. Esimerkiksi: - suunnitellussa kahdeksan voimalan tapauksessa mahdollistuu keskimäärin kahdeksan 3,75MW voimalaa (8x3,75MW=30MW), jolloin yksittäinen voimala on 25% suurempi kuin mallinnuksessa käytetty - tai viisi 6MW voimalaa (5x6MW=30MW), jolloin yksittäinen voimla on 100% suurempi kuin mallinnuksessa käytetty. Voimaloiden koon kasvattaminen lisää meluhaittoja toteavat esim. ääniasiantuntija Vesa Viljanen (Helsingin sanomat ) ja VTT:n asiantuntija Denis Siponen (Denis Siponen 2013). Vastine: Tuulivoimalaitoksen fyysinen koko ei suoraan korreloi laitoksen tuottaman äänen kanssa. Ks. myös edellä vastine nimellistehosta ja äänitehosta Amplitudimodulaatiota ei huomioida Maaselänkankaan melumallinnuksessa ei huomioida suurten tuulivoimaloiden häiritsevintä piirrettä, eli amplitudimodulaatiota. Mallinnuksen liitteessä todetaan vain, että "amplitudimodulaatiota ei ole ilmoitettu". Melumallinnuksessa todetaan: "Ympäristöministeriön mallinnusohjeen 2/2014 mukaan kaavoitusvaiheen meluselvityksessä ei edellytetä melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän (amplitudimodulaatio) tarkastelua, vaan oletetaan että kyseiset vaikutukset sisältyvät laitosvalmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin. Tässä selvityksessä käytetyt melun lähtötiedot ovat laitevalmistajan ilmoittamia arvoja, mutta laitevalmistaja ei anna melupäästöarvoille takuuta." (Melumallinnus, 7) Siis laitevalmistaja ei anna melupäästöille takuuarvoa, joten mallinnuksen laatija käyttää laitevalmistajan ilmoittamaa arvoa! (Lisäksi vrt. sivu 3 "Amplitudimodulaatio on tuulivoimaloiden melun häiritsevin piirre."). Ja kuitenkin "osayleiskaavan saatua

9 lainvoiman kaupunki voi myöntää suoraan rakennusluvat kaavan mukaisille tuulivoimaloille". Vastine: Ympäristöministeriön mallinnusohjeen 2/2014 mukaan kaavoitusvaiheen meluselvityksessä ei edellytetä melun impulssimaisuuden ja merkityksellisen sykinnän (amplitudimodulaatio) tarkastelua, vaan oletetaan että kyseiset vaikutukset sisältyvät laitosvalmistajan ilmoittamiin melupäästön takuuarvoihin Voimaloiden yhteisvaikutusta ei huomioida Maaselänkankaan melumallinnuksessa ei ole ymmärtääksemme lainkaan huomioitu omakotitalojamme lähinnä olevien voimaloiden yhteisvaikutusta asuntoihimme kohdistuvaan meluun. Entisenä sysiikan opettajana (Pentti Vikström) tiedän, että äänilähteiden yhteisvaikutus lisää melua. Hollantilainen Van den Gerg totesi 2007 jo pienten tuulivoimaloiden vahvistavan toistensa melua jopa 10dB, mikä tarkoittaa äänenpainetason kymmenkertaistumista (Van den Berg). Vastine: Mallinnuksessa on huomioitu kaikki hankkeeseen suunnitellut voimalaitokset. Laskentamalli laskee yhteen erillisten voimalaitosten yksinään aiheuttamat melutasot kussakin tarkastelupisteessä. Van den Bergin mittausraportissa viitattiin amplitudimodulaation vaihteluvoimakkuuteen, ei keskiäänitasoon. Mallinnuksella on selvitetty hetkellisten enimmäistasojen sijaan juuri keskiäänitasot, koska suunnitteluohjearvot on annettu keskiäänitasoina eikä hetkellisille huippuarvoille ei ole vertailuarvoja Suomessa Tuulen nopeuden vaikutus Maaselänkankaan teoreettisessa melumallinnuksessa on käytetty tuulennopeutta 8m/s. Kuitenkin esimerkiksi Promethorin käytännön mittauksissa Haminan Petkeleessä todetaan: "Tuulivoimaloiden melupäästö kasvaa merkittävästi tuulen nopeuden ollessa noin yli 9m/s" (Promethor 2012). Vastine: Melumallinnus tehdään valmistajan ilmoittamiin melupäästötietoihin perustuen. Maaselänkankaalla mallinnetun Nordex N117/3000- tuulivoimalaitoksen ilmoitettu äänitehotaso on suurimmillaan tuulennopeudella 8 m/s (10 m korkeudella maanpinnasta), josta se ei enää valmistajan ilmoituksen mukaan nouse tuulennopeuden kasvaessa. Tuulivoimalaitoksen äänitehotaso on mitattu standardin IEC mukaisesti. Eri voimalaitoksilla äänitehotason suurin arvo osuu erilaisista teknisistä ratkaisuista johtuen eri tuulennopeudelle. Joillakin voimalamalleilla suurin äänitehotason arvo saavutetaan jo 7 m/s tuulennopeudella (10 m korkeudella maanpinnasta), joillain voimalamalleilla äänitehotason suurin arvo saavutetaan vasta 11 m/s tuulennopeudella (10 m korkeudella maanpinnasta). Petkeleessä on eri voimalaitosmalli kuin mitä

10 Maaselänkankaalle on suunniteltu, joten näitä kahta kohdetta ei tässä suhteessa voi suoraan verrata keskenään Tuulivoimamelun terveysvaikutustutkimukset Valtteri Hongisto on koonnut Työterveyslaitokselle julkaisun, jonka tavoitteena oli koota yhteen ulkomaalainen tutkimustieto tuulivoimalamelun terveysvaikutuksia asuinympäristöissä. Julkaisussa todetaan: "Tuulivoimalamelun aiheuttamista terveysongelmista tutkimuksia on toistaiseksi julkaistu vähän ja niihin liittyy useita epävarmuustekijöitä niin äänitasoihin, kyselymenetelmiin, aineistojen laajuuteen kuin tulosten tulkintoihin liittyen. Tutkimusta melun terveysvaikutuksista tulisi tehdä myös Suomessa, koska asuinympäristöt ja rakennukset poikkeavat ulkomaalaisista merkittävästi. Jatkotutkimuksissa tulisi kiinnittää huomiota epävarmuustekijöiden vähentämiseen". (Hongisto Valtteri 2014, 42). Edellä mainitussa julkaisussa ainoastaan yhdessä kansainvälisessä tutkimuksessa voimalat olivat 2,3MW kokoisia, kaikki muut 11 tutkimusta oli tehty hyvin pienten (0,01-1,5MW) voimaloiden mahdollisista terveyshaitoista (Hongisto 2014, 55). Saman toteaa yleisemmin ääniasiantuntija Vesa Viljanen Noisere/Noisecontrol-yrityksestä "Melututkimukset on tehty 1-2 megawatin tehoisilla voimaloilla. Merkittäviä melualtistumisia tulee kokemukseni ja mittausteni mukaan kolmen megawatin ja sitä suurempien voimaloiden kohdalla". (Helsingin sanomat ). Kuin vastauksena edelliseen STM:n ylitarkastaja Vesa Pekkola totesi Helsingin sanomissa: "Suunnittelussa ja päätöksenteossa pitää ottaa huomioon epävarmuustekijät. Ei siltaakaan rakenneta kestämään juuri ja juuri sitä käyttävien autojen painoa, Vesa Pekkola toteaa". (Helsingin Sanomat ). Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on edellyttänyt vuonna 2013 Pohjois-Savon tuulivoimamaakuntakaavasta ja Varsinais-Suomena tuulivoimavaihemaakuntakaavasta antamissaan lausunnoissa 2 kilometrin etäisyyttä tuulipuistojen ja asutuksen välille. (Tuulivoimayhdistyksen lausunto 2013, 1). Vastine: Sekä Asumisterveysohjeessa mainitut asuntojen sisätilojen melun ohjearvot että ympäristöministeriön julkaisussa 4/2012 esitetyt tuulivoimalaitosten melun suunnitteluohjearvot on annettu siksi, että voidaan mahdollisimman hyvin välttää haitalliset vaikutukset ihmisten terveyteen ja viihtyvyyteen. Maaselänkankaan hankkeesta laaditun meluselvityksen mukaan tuulivoimalaitosten melu ei ylitä niin ulkomelulle kuin sisätilojen melulle annettuja ohjearvoja ympäristön asuintalojen kohdalla. Valituksessa mainittu STM lausunto on annettu maakuntakaavasta, jossa tehtävät selvitykset ovat erilaisia kuin yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa. Mainittakoon lisäksi, että STM:n tulkinta kategorisesta 2 km suojaetäisyydestä perustuu väärään tulkintaan Iso-Britanniassa käytetystä ohjeistuksesta, minkä STM on itsekin myöntänyt.

11 2.3.6 Epävarmuustekijöiden huomioiminen Pyhäjoelle, Raahessa ja Oulaisissa Pyhäjoki, Raahe. Naapurikunnissamme Pyhäjoella ja Raahessa meluongelmia pyritään ehkäisemään ennakolta valtuustojen päätöksillä 2km puskurivyöhykkeestä asutuksen ja tuulivoimaloiden välissä. Raahe noudattaa tuulivoimarakentamisessa melumallinnusta ja 2 kilometrin etäisyyttä vakituisista asuinkiinteistöistä ja ympärivuorokautiseen asumiseen soveltuvista vapaa-ajan asunnoista. Lähemmäksi voi rakentaa vain kiinteistön omistajan luvalla. Pyhäjoella tuulivoimarakentaminen ohjataan 2 kilometrin etäisyydelle vakituisesta asutuksesta. Lähemmäksi voi rakentaa vain vakituisten asukkaiden suostumuksella. (Liite 9, Liite 10). Oulainen. Kun palamme Oulaisten kaupunginvaltuuston kokoukseen , niin kaupungin tekninen johtaja Markku Ketonen hylkäsi totaalisesti epävarmuustekijät ja unohti naapurikunnan tuulivoimaloiden meluongelmat todetessaan: "Tuulipuiston kohdalla noudatetaan aina viimeisimmän lainsäädännön lukemia" (Liite3). Talouden korostaminen ilmenee mainitun lehden saman numeron pääkirjoituksessa. Siinä todetaan, että kaupungin virkamies oli ilmaissut oman kantansa tuulivoimalan tarpeellisuudesta jo Maaselänkankaan osayleiskaavaan esittelypuheenvuorossaan (Liite 4). Vastine: Ks. vastine edellisessä kohdassa koskien kategorista 2 km. suojaetäisyyttä. Kunta kaavoituksesta päättäessään voi ohjata tuulivoimahankkeita tietyille alueille ja se voi käyttää tietyissä rajoissa suunnitteluohjearvojen lisäksi myös muita kriteerejä kaavapäätöksissään. 2 km kategorinen suojaetäisyys ei perustu mihinkään faktatietoon. 3. METSON JA TEEREN SOIDINALUE 3.1 Metson soidinalue Maaselänkankaan tuulipuistoalueella (500ha) on kaavaselostuksen mukaan metson soidinalue. Kaavaselostuksessa todetaan: "Arvokkaimpia alueita linnuston suojelun kannalta arvioidaan olevan suunnittelualueen sisällä metson soidinalue". (Kaavaselostus, s.27). Riista- ja kalataloudentutkimuslaitoksen mukaan alueella on kaksi metson soidinaluetta, toinen alueen keskellä ja toinen sivummalla (Vastineet kaavaselostukseen, 9). Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion ja Riistakeskuksen johdolla kootussa työryhmäraportissa "Riistapainotteiset metsänhoitosuositukset" todetaan seuraavaa: "Metson soidinpaikka (noin 20ha) koostuu kukkojen soidinreviireistä. Soidinalue (noin 300ha) käsittää soidinpaikan ja kukkojen päiväreviirit, jolle kukot kerääntyvät soitimen huippuvaiheessa ja jossa parittelu tapahtuu. Soidinkeskuksen pysyvä sijainti voi jäädä epävarmaksi, sillä kasvatusmetsien uudet soitimet ovat usein epävakaita, ja vakiintuneillakin soitimilla soidinkeskus voi siityä valtakukon vaihtuessa." (sivut 16-17).

12 3.2 Metson elinympäristön suojelu BirdLife Suomen mukaan metso on uhanalainenlaji Pohjanmaan keskiboreaalisella alueella, johon Oulainen kuuluu. Suomessa EU:n metsojen pesimäkannasta pesii 68%. (BirdLife Suomi). Metsäkanalintujen kannalta tärkeimmät sopimukset, joihin Suomi on liitetty, ovat Bernin yleissopimus Euroopan luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön ja niiden elinympäristöjen suojelusta sekä biologista monimuotoisuutta koskeva yleissopimus. EU:n lintudirektiivi velvoittaa suojelemaan pyyn, teeren ja metson elinympäristöjä Suomessa erityistoimin (2009/147/EY, aiemmin 79/409/ETY). Edelliseen liittyen Suomen maa- ja metsätalousministeriö on hyväksynyt "Suomen metsäkanalintujen hoitosuunnitelman". Hoitosuunnitelmassa todetaan: " Metsäkanalintujen elinympäristövaatimuksia on mielekästä tarkastella kolmessa hierarkkisessa mittakaavassa: metsikön, maiseman ja maantieteellisellä tasolla. Elinympäristövaatimukset tunnetaan varsinkin metsikkötasolla hyvin. Ne ovat suhteellisen kapeat, joten metsäkanalinnut ovat herkkiä elinympäristöjen muutoksille. Metso suosii varttunutta metsää, mutta myös nuoret kasvatusmetsät kelpaavat, ja tärkein puulaji on mänty. Maisemalta metso vaatii metsäisyyttä, sillä metson soidinalueen keskikoko on 300ha, ja soitimelta on oltava metsäyhteys naapurisoitimiin." (sivu 6). "Autoihin ja erilaisiin rakenteisiin törmäämisestä johtuvan kuolevuuden uskotaan kasvaneen viime vuosikymmeninä, mutta tarkempaa tietoa törmäyskuolevuudesta ei ole." (sivu 7). "Metson soidinpaikan ja koko soidinalueen käsittelylle on omat ohjeistuksensa. Tavoitteena on soitimen turvaaminen varovaisin ja vaiheistetuin hakkuin tai jättämällä soidinkeskus hakkaamatta. Soidinpaikan tavoitekuvana on perinteinen mäntymetsä tai tiheydeltään vaihteleva mäntyvaltainen sekametsä ja siellä täällä tiheikköjä suojaksi. Soidinalueen tavoitekuvana on peitteinen ja mosaiikkimainen metsämaisema siten, että soidinpaikan

13 ympärillä on metson päiväreviiriksi soveltuvaa elinympäristöä. Yli puolet soidinpaikan ja yli kolmannes soidinalueen pinta-alasta tulee olla keskipituudeltaan vähintään 6 m korkeaa metsää. Puuston riittävyys varmistetaan paikkatietojärjestelmän Metso-analyysitoiminnolla." (sivu 10). "Metsäkanalintujen pahimmiksi uhiksi Euroopassa arvioidaan elinympäristöjen huonontuminen, väheneminen ja pirstoutuminen." (sivu11). "Maiseman metsäisyys on varsinkin metson soitimien elinkelpoisuudelle välttämätöntä". (sivu 23). "Metsokannan elinvoimaisuuden edellytyksenä on toisiinsa yhteydessä olevien soitimien verkosto. Tämä vaatii maiseman, jossa varttuneen metsän osuus on yli 30% pinta-alasta (Wegge & Rolstad 1986). Keinoksi säilyttää metsälajistonelinvoimaisuus ja parantaa levähdysyhteyksiä, jotka talouskäytössäkin olisivat riittävän metsäpeitteisiä, on esitetty laajojen metsäsiltojen muodostamista (Lindén ym. 200, 2001)". (sivu 28). "Alueellisten leviämisyhteyksien turvaaminen liittyy kaavoitukseen". (sivu 29). Tuulivoimalat muuttavat alueen elinympäristöä merkittävästi pirstomalla metsäisen alueen voimaloilla, teillä, sähkölinjoilla, verkkoaidoilla ja muilla rakennelmilla sekä aiheuttavat törmäysriskin ja meluhaitan. Meluun liittyen on huomattava, että lintujen kuuloaisti on samaa luokkaa kuin ihmisten (Gridi-Papp).

14 Omien havaintojeni mukaan (Pentti Vikström) perusteella Maaselänkanaan suunnitellun tuulivoima-alueen etelä/lounaispuolella on soidinäänten perusteella teeren soidinpaikka. Kevättalvella ruokailevat teeret ovatkin tuttu näky pihapiirimme koivuissa. Alla oleva kuva on otettu Kaukastentie 33 omakotitalon ikkunasta kevättalvella. Tuulivoimaloiden rakentaminen soidinalueille on jyrkässä ristiriidassa EU:n lintudirektiivin (2009/147/EY) kanssa. Mainittu direktiivi velvoittaa suojelemaan pyyn teeren ja metson elinympäristöjä erityistoimin.

15 Vastine: Maaselänkankaan tuulipuiston osayleiskaava sijoittuu metsätalousvaltaiselle alueelle. Kaava-alueesta on hankittu metsätaloussuunnitelman kuviotiedot metsänhoitoyhdistykseltä, josta selviävät alueen metsätaloussuunnitelman mukaiset metsänhoitotoimet kuvioittain. Kaava-alueelle ja kaavan vaikutusalueelle on laadittu metson soidinpaikkakartoitus osana luonto- ja linnustoselvityksiä. Viranomainen (Ely-keskus) on todennut viranomaisneuvottelussa luontoselvitysten olevan riittäviä ja mm. pesimälinnuston ja metson sekä teeren osalta hyvin laaditut. Luontoarvot on merkitty kaavaan viranomaisen hyväksymällä tavalla ja kaavan linnustovaikutukset on arvioitu osana luontovaikutusten arviointia. Pesimälinnuston osalta on laadittu eri versiot julkiseen käyttöön ja viranomaiskäyttöön viranomaisen pyynnöstä. Metson soidin ja soidinalueen keskeiset elinympäristön osat on huomioitu kaavassa, eikä niille ole osoitettu tuulivoimahankkeen myötä heikentävää maankäyttöä. Soidinalueella sijaitsee myös Metsälain 10 mukaisia elinympäristöjä. Soidinalueet kattavat mm. keskeisimmät kallio- ja suoalueet kaava-alueella. Edelleen muihinkaan metsätalouskuvioiden erirakenteisiin kitumaan avokallio- ja kalliomaan alueisiin (muut mahdolliset kohteet) ei kohdisteta rakentamistoimilla merkittäviä vaikutuksia. Tuulivoimalat sijoittuvat metrin etäisyydelle metson soidinalueesta, jota soidinpaikkakartoituksen mukaisesti rajattiin noin 45 hehtaaria. Soidinalue koostuu kahdesta osa-alueesta, joita kaavaratkaisu ei eristä toisistaan uuden tiestön, voimajohtojen (ilmajohto tai maakaapeli) tai voimaloiden muodossa. Uutta tiestöä rakennetaan kohtalaisen vähän

16 alueen kokoon nähden ja sen linjaukset sijoittuvat olemassa olevan tiestöä mukaillen. Tiestön suunnittelussa on pyritty mahdollisimman vähäiseen aluetta pirstovaan vaikutukseen ja riistan kannalta vähiten haitalliseen vaihtoehtoon. Rakennettavat voimalapaikat vievät kaava-alueen pinta-alasta muutaman prosentin. Kaavaratkaisulla ei ole merkittävää metsäekosysteemiä pirstovaa vaikutusta. Teeren soidin on myös huomioitu linnustoselvityksessä ja kaavaratkaisussa ja mm. kanalintujen kannalta tärkeät luonnontilaiset ja luonnontilaisen kaltaiset ojittamattomat suot. EU:n lintudirektiivin mukaisesti jokaisen jäsenmaan on ylläpidettävä linnuston suotuisa suojelutaso erityisten suojelualueiden eli SPA-alueiden avulla. Lintudirektiivin liitteen I mukaisten erityistä suojelua edellyttäviä lintulajeja varten perustetaan Natura 2000 alueita. Lintudirektiivin lintulajeja käytetään luonnon monimuotoisuuden indikaattoreina Naturaalueiden ulkopuolellakin, mm. hankearvioinnissa, mutta niillä ei ole oikeusvaikutusta, mikäli kyseessä ei ole Natura-alueeseen kohdistuvasta vaikutuksesta. Metso ja teeri on luokiteltu uhanalaisluokituksen mukaisesti silmälläpidettäväksi (NT) lajiksi. Metso on Oulaisten korkeudella lisäksi alueellisesti uhanalainen (RT) laji. Kaavaratkaisu ei kuitenkaan uhkaa metson tai teeren suotuisan suojelun tasoa valtakunnallisesti, alueellisesti tai paikallisesti. Metsätaloustoiminta ja metsästys ovat kanalintujen kannalta merkittävimmät ihmisen aiheuttamat vaikutukset. Alueen Metso- ja teerikantaa ja soidinta on mahdollista seurata hankkeen edetessä ja hankkeen valmistumisen jälkeen linnustovaikutusten selvittämiseksi Maaselänkankaan tuulivoimahankkeissa. 4. KAUPUNGINVALTUUTETTUJEN ESTEELLISYYS Kuntalain 52 :n mukaan on valtuustossa esteellinen käsittelemään asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä taikka hänen hallintolain (434/2003) 28 :n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua läheistään. Milloin valtuutettu ottaa osaa asian käsittelyyn muussa toimielimessä, häneen sovelletaan mitä kyseisen toimielimen jäsenen esteellisyydestä säädetään. Hallintomenettelylain 10.1 mukaan esteellisyysperusteita ovat esim. osallisuus- ja intressijäävi, edustusjäävi sekä yhteisöjäävi. Maaselänkankaan tuulivoimapuistosta hyötyvät paikallistaloudellisesti lähinnä kaupunki, maata vuokranneet tahot sekä rakentamisvaiheessa maansiirtoyritykset. Tuulivoimalat (8kpl) ovat Oulaisten seurakunnan maalla, joten seurakunnalle vuokratulosta on huomattava taloudellinen hyöty. Moni nykyinen Oulaisten kaupunginvaltuutettu oli käsittelemässä ja hyväksymässä yksimielisesti seurakunnan tuulivoimahanketta jo seurakunnan kirkkovaltuustossa tai neuvostossa vuosina Kirkkovaltuustoon pyrkiviä tai siellä olevia kaupunginvaltuutettuja Kaupunginvaltuuston päätöksentekoon osallistuneista kaupunginvaltuutetuista tai varavaltuutetuista Oulaisten seurakunnan kirkkovaltuustoon ovat pyrkimässä Pajala Kai, Rahkola Pekka, Räisänen Raimo ja Ylikulju Arto. Näin heille muodostuu selkeä

17 henkilökohtainen intressi olla myötämielinen seurakunnan tuulivoimahankkeelle. Edellisten lisäksi nykyisessä Oulaisten seurakunnan kirkkovaltuustossa tai neuvostossa ovat kaupunginvaltuutetut Saari Pentti ja Tirilä Veli. (Liite 8; Liite 12). 4.2 Kaupunginvaltuutettu Pentti Saari Kaupunginvaltuutettu, valtuuston vanhin ja suurperheen isä Pentti Saari on kirkkovaltuustoon kuulumisen lisäksi esteellinen, koska on oletettavaa, että hänen useat lähisukulaisensa saavat huomattavaa taloudellista hyötyä tuulivoimaloiden teiden ja perustusten rakentamisvaiheessa tai maavuokrana. Esim. kahdella hänen pojistaan (Tapani Saari ja Juhani Saari) on kummallakin oma maansiirtoalan yritys. Lisäksi on oletettavaa, että valtuutettu Pentti Saaren poika Esa Saari hyötyy taloudellisesti, koska omistaa yhdessä vaimonsa kanssa tuulivoimakaavan alueelta palstan (Liite 5). 4.3 Kaupunginvaltuutettu Pentti Saari: "Saariperäntien asukkaat eivät vastusta tuulivoimalahanketta" Pyhäjokiseutu-lehti kuvaa kaupunginvaltuutettu Pentti Saaren puheenvuorossaan esittelemää "kyselytutkimusta" kaupunginvaltuuston kokouksessa käänteentekeväksi ja huojentavaksi Maaselänkankaan osayleiskaavan hyväksymisen kannalta (Liite 3). Samassa käsityksessä on SeutuMajakka. Lehti toteaa esim. valtuutettu Jaakko Kittilälle Pentti Saaren tutkimuksen olleen "mannaa hänen korvilleen, koska hän on itsekin tutkinut asiaa, mutta moitittavaa ei ole löytynyt" (SeutuMajakka ). Tarkastellaanpa valtuutettu Saaren "tutkimustuloksen" otannan luotettavuutta hieman lähemmin. Saariperäntie on yksi suunnitellun voimala-alueen teistä, joiden varrella on asutusta. Valtuutettu Saaren lisäksi Saariperäntiellä asuu hänen aiemmin mainittu poikansa, maansiirtoalan yrittäjä Juhani Saari, kahdessa kiinteistössä kaksi valtuutettu Saaren muuta sukulaista suoraan alenevassa polvessa sekä Esko Merilehto, jonka metsäpalsta on tuulivoimakaavan alueella. Voinee olettaa, että heillä ei ole taloudellisista tai sukulaisuuksista johtuvista syistä mitään tuulivoimaa vastaan. Noiden viiden talouden lisäksi tien varrella on kuusi muuta asuinkiinteistöä, joista niistäkin kolme asuinkiinteistöä on yli 2km päässä lähimmistä voimaloista. Miten moinen tutkimus voi olla kaupunginvaltuutetuille "käänteentekevä ja huojentava", jopa "mannaa korville" Maaselänkankaan osayleiskaavan hyväksymisen kannalta? 4.4 Kaupunginvaltuutettu Paulus Veteläinen Koska esteellisyys koskee myös valtuutetun aviopuolisoa, niin esim. kaupunginvaltuutettu Paulus Veteläinen on jäävi. Hänen vaimonsa on aiemmin mainitun maansiirtoalan yrittäjä Tapani Saaren tytär, siis kaupunginvaltuutettu Pentti Saaren pojan tytär. Vastine: Kaupunki on laatinut vastineen kohdasta 4 Kaupunginvaltuutettujen esteellisyys. 5. Lausuntoja 5.1 Haapaveden kaupunki, Ympäristöpalvelut helmi

18 Tuulivoimaloiden sijoittamisessa tulee erityisesti huomioida, että tuulivoimaloiden ääni, tärinä, valo tai muu verrattava tekijä ei aiheuta terveyshaittaa lähiasutukseen tai muihin tiloihin. Kaavaselostuksessa kyseiset asiat on huomioitu laskennallisella mallinnuksella, mutta tuulivoimaloiden todellinen vaikutus ympäristöönsä ilmenee vasta niiden ollessa käytössä. Tuulivoimapuiston sijoittaminen, rakentaminen sekä tuulivoimaloiden toiminta on järjestettävä siten, että terveyshaittojen syntyminen mahdollisuuksien mukaan estyy. (Vastineet kaavaehdotukseen, 4). 5.2 Nivalan alueellinen maaseutuhallinto Oulaisten toimisto Kyseiselle osayleiskaava-alueelle suunniteltu tuulipuisto muuttaa kuitenkin erittäin merkittävällä tavalla perinteistä maaseutukylämaisemaa. Varsinkin Irvan puoleiselle alueelle (lähellä asutusta) suunnitellut kolme tuulivoimalaa toteutuessaan aiheuttavat voimakkaan maisemamuutoksen ja rikkovat kauniin maiseman totaalisesti. (Vastineet kaavaehdotukseen, 4). Osayleiskaava-alueelle suunnitellut tuulivoimalat aiheuttavat myös toteutuessaan merkittävän melu- ja välkehaitan sekä ihmisille että eläimille. Kyseisellä osayleiskaava-alueella, etenkin Irvan puoleiselle alueelle suunnitellut kolme tuulivoimalaa tulee edelleenkin liian lähelle asutusta. (Vastineet kaavaehdotukseen, 5). Osayleiskaavaluonnoksessa olevat suunnitellut tuulivoimalat toteutuessaan aiheuttavat myös erittäin suuren uhkan alueen linnustolle. Alue sijaitsee herkällä lintualueella (Irva-Likalanjärvi akseli). Tehdyt haittaselvitykset ovat riittämättömiä ja palvelevat lähinnä alueen ulkopuolisia hyödynsaajia. (Vastineet kaavaehdotukseen, 5). 5.3 Pohjois-Pohjanmaan Museo Kaavan luonnosvaiheen jälkeen neljän voimalaitoksen paikkaa on siirretty hieman etäämmälle asutuksesta ja Irvanperän maakunnallisesti merkittävästä rakennetusta kulttuuriympäristöstä. Tästä huolimatta tuulivoimapuiston maisemavaikutukset ovat museon näkemyksen mukaan edelleen merkittävät Irvanperän viljelysmaisemassa (Vastineet kaavaehdotukseen, 6). 5.4 Ely-keskus ELY-keskus on lausunnossaan todennut, että suurimmat maisemavaikutukset kohdistuvat maakunnallisesti arvokkaalle Irvanperän alueelle. ELY-keskuson esittänyt, että kaavaehdotuksessa tulisi vielä tutkia onko kahta eteläisintä voimalaa mahdollista siirtää kauemmaksi Irvanperän alueelta. Voimaloita on siirretty hieman kauemmaksi, mutta ne sijaitsevat vielä niin sanotulla dominanssivyöhykkeellä. Kahden eteläisimmän voimalan säilyttämisestä tulisi arvioida vielä sosiaalisten vaikutusten näkökulmasta. (Vstineet kaavaehdotukseen, 7). 5.5 DIGITA Pyydettynä lausuntona Digita, toteaa, että tuulipuistot aiheuttavat merkittävää haittaa antennitv vastaanottoon ennen kaikkea takan olevissa vastaanottopaikoissa, mutta myös puiston etupuolella ja sivuilla olevissa kiinteistöissä ja vapaa-ajan asunnoissa. Lisäksi tuulivoimalat

19 voivat sijaita Digitan käyttämien radiolinkkijänteiden edessä, jolloin tiedonsiirto lähetysasemille katkeaa. (Vastineet kaavaehdotukseen, 8). 5.6 Riista- ja kalatalouden tutkimuskeskus Hankealue sijaitsee pääosin talousmetsäalueella. Hankealueella on metson soidinalue, joka voi häiriintyä alueen pirstoutumisesta ja rakennusaikaisista häiriöistä. Merkittävin soidinalue sijaitsee hankealueen keskellä ja toinen hieman sen ulkopuolella. Tuulivoimapuiston myötä alueen metsokanta tulee heikkenemään. Tuulivoiman rakentamisen ja maiseman pirstoutumisen vaikutusten lisäksi myös meluvaikutuksia metson soitimeen tulisi arvioida. Hankealue on myös merkittävä muiden kanalintujen ja vesilintujen esiintymisalue. (Vastineet kaavaehdotukseen, 9). 5.7 Pyhäjokialueen luonnonsuojeluyhdistys Pyhäjokialueen luonnonsuojeluyhdistys ry on huolestunut Maaselänkankaalle suunnitellun tuulivoimapuiston ympäristövaikutuksista. Massiiviset tuulivoimalat muokkaavat luonto- ja kulttuurimaisemaa alueella. Esimerkiksi idyllinen Pyhäjokivarren kulttuurimaisema muuttuu paikoin ratkaisevasti korkeiden tuulivoimaloiden noustessa hallitsemaan jokivarsi-idylliä. Osa voimaloista on mielestämme aivan liian lähellä asutusta. Odotettavissa on asukkaille meluhaittoja ja valosaastetta voimaloiden vilkkuvista valoista. (Vastineet kaavaehdotukseen, 14). Vastine: Lausuntokohtiin on otettu kantaa luonnos- ja ehdotusvaiheen vastineissa (kaavaasiakirjat). 6. JOHTOPÄÄTÖKSET On erittäin todennäköistä, että tuulivoimarakentaminen Maaselänkankaalle tuhoaa molemmat metsojen soidinalueet. On erittäin todennäköistä, että asuinkiinteistömme altistuvat meluhaitalle, ellei ainakin kolmea eteläisintä voimalaa (numerot 6, 7 ja 8) määrätä poistettavaksi Maaselänkankaan osayleiskaavasta. Tiedostamme voimalan vuokrasopimuksen laatijan, tuulivoimayhtiön, melu yms. selvitysten laatijan, Oulaisten seurakunnan, Oulaisten kaupungin ja maanrakennusalan yrittäjien taloudelliset intressit. Emme kuitenkaan hyväksy sitä, että päätöksentekoa, monista epävarmuustekijöistä huolimatta, ovat ohjanneet pelkästään taloudelliset tai henkilökohtaiset intressit. Asia kiteytyy Helsingin Sanomien artikkelissa sosiaali- ja terveysministeriön ylitarkastaja Vesa Pekkolan sanoin: "STM:n näkökulmasta on selvä: taloudelliset tavoitteet eivät saa mennä ihmisen terveyden edelle. Ministeriö haluaisi riittävän puskurivyöhykkeen tuulivoimaloille ja huolellisen terveysvaikutusten arvioinnin. Suunnittelussa ja päätöksenteossa pitää ottaa huomioon epävarmuustekijät. Ei siltaakaan rakenneta kestämään juuri ja juuri sitä käyttävien autojen painoa, Vesa Pekkola toteaa". (Helsingin Sanomat ).