asetti1 ympäristöarvoihimme Hiihtolatu putkilinjalla Bensa vaihtui maakaasuun LNG-laitoksen asennustyöt käynnissä Alueteemassa kasvuvoimainen Uusimaa

Transkriptio

1 Ga asetti Gasum-konsernin n n sidosryhmälehti Hiihtolatu putkilinjalla Bensa vaihtui maakaasuun LNG-laitoksen asennustyöt käynnissä Alueteemassa kasvuvoimainen Uusimaa Mikko Saarela, Hansaprint Maakaasu sopii ympäristöarvoihimme

2 PÄÄKIRJOITUS Ei mistään kotoisin tai ehkä sittenkin " Pala palalta paikallisista ratkaisuista toivottavasti syntyy kokonaisuus. Varsinais-Suomessa sijaitseva syntymäkotikuntani Yläne liittyi vuosi sitten Pöytyään. Samalla loppui myös aikanaan minutkin kirjoihinsa kirjanneen Yläneen seurakunnan olemassaolo. Vuodenvaihteessa heitettiin vielä läänitkin romukoppaan. Leikkimielellä olenkin todennut, että nyt minä en ole enää oikein mistään kotoisin. Onko näin nurkkakuntaiselle ajattelulle tarvetta globalisoituvassa maailmassa? Eivätkö internet, Euroopan unioni ja vapaasti maasta toiseen halvan työvoiman perässä vaeltavat pääomat ole jo yhdistäneet kaikkien mantereiden asukkaat yhdeksi kyläksi vastaansanomattomalla tavalla? Kööpenhaminan ilmastokokouksessa ilmeni, että maailmankylässäkin nurkkakuntaisuus nostaa helposti päätään. Ongelmat tunnistettiin, yhteisymmärrystä laskujen maksajasta vain ei oikein löytynyt. Kuluneen talven pakkaset ja hanget sekä epäselvyydet YK:n ilmastopaneelin tutkimustuloksissa ovat tosin jo saaneet jotkut päättelemään, että ilmastonmuutos on peruttu. Toisaalta hyvinvointi ei edelleenkään maailmassa jakaudu oikeudenmukaisesti, eikä energiaa esimerkiksi valoksi, lämmöksi ja puhtaaksi vedeksi jalostettuna ole tarjolla läheskään riittävästi. Ilmastonmuutoksen torjunnan työkalut, kuten energiatehokkuuden ja vähäpäästöisten polttoaineiden osuuden lisääminen, ovat Suomessa monesti hyvin paikallisia päätöksiä. Kunnalliset energiayhtiöt ja kuntapäättäjät ovat paljon vartijoina. Päättäjät myös tuntevat vastuunsa ja sen vaatimukset. Gasumin läntisen Uudenmaan kuntapäättäjille tekemässä Ilmastonmuutos paikallisena haasteena -tutkimuksessa nousi esiin kuntapäättäjien tarve ja toive saada selkeää ja ymmärrettävää tietoa päätöksentekonsa tueksi. Toivon, että Gasetti-lehti tarjoaa lisätietoa siitä, millaisia tuotteita ja palveluja Gasumilla on tarjolla paikallisten energiahaasteiden ratkaisemiseen. Pala palalta paikallisista ratkaisuista toivottavasti syntyy se kokonaisuus, jolla ratkeavat myös maailmankylän haasteet. Uuden vuosikymmenen kunniaksi uudistimme Gasetin ilmettä. Otamme mielellämme vastaan palautetta lehdestämme sekä ehdotuksia lukijoitamme kiinnostavista aiheista. Energistä kevättä! Minna Ojala päätoimittaja Gasetti Gasum Oy, PL 21, Miestentie 1, Espoo, p , Päätoimittaja: Minna Ojala, p Toimitusneuvosto: Minna Ojala, Anne Poikolainen, Veli-Heikki Niiranen, Tuija Dag, Nina Perttula, Tommy Mattila ja Jukka Isokoski Toimitussihteeri: Johanna Pelto-Timperi, OSG Viestintä, Toimitus ja taitto: OSG Viestintä, p Kannen kuva: Markku Ojala Painos: kpl Paino: Finepress Osoitelähde: Gasum Oy:n asiakas- ja sidosryhmärekisteri, PL 21, Espoo. GasettiJulkaisija: Ympäristömerkitty painotuote,

3 " Biokaasun ja maakaasun yhdistämisellä saadaan paras kokonaishyöty. ESA VAKKILAINEN LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO 22 Tässä lehdessä KUVASTIN Janne Viinasen tavoitteena ovat luonnolliset kuvat. MEDIA JA MAAILMALTA AJANKOHTAISTA GASUMILLA MAAKAASU KIINNITTÄÄ VÄRIN HANSAPRINTISSÄ Painokoneen uuni lämmitetään maakaasulla. 12 VIERASKYNÄ Tapani Kaakkuriniemi venäläisessä junassa. 13 GASETTI TEEMA: ALUETEEMA OSA 1 Maakaasu valtaa alaa Uudellamaalla. 17 IDEA Kevät ja tapahtumat lataavat akut. 18 BENSA VAIHTUI MAAKAASUUN Jyrki Mutasen autoon asennettiin maakaasulaitteisto. 20 MARKKINAT Ennätyksiä kaasukaupassa. 22 GASSI JA ARTO SINUNKAUPAT Laura Piiparin kanssa. 26 LYHYESTI MITÄ KUULUU HELENA VÄNSKÄ? 27 ESA VAKKILAISEN MIELESTÄ MAAKAASU VÄHENTÄÄ YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIA " " Välillä työssä on osallisena asiakkaiden arjen suurissa muutoksissa. LAURA PIIPARI, GASUM 25 Gasum antoi Itämeri-sitoumuksen. 26

4 4

5 KUVASTIN TEKSTI MAIJA RAUHA JANNE VIINANEN, 35, on tamperelainen valokuvaaja, jonka tavoitteena ovat aidot ja luonnolliset kuvat. Innostus alalle lähti luontokuvauksesta, mutta enimmäkseen Janne kuvaa ihmisiä asiakaslehtiin ja esineitä markkinointitarkoituksiin. Hyvä kuva on sellainen, josta kuvattava sanoo: Juuri tuolta minä näytän, mutta onpa hyvä kuva! Suomen suosituinta liikuntaa Maastohiihto on maailman monipuolisinta liikuntaa ja Suomen suosituin talviurheilulaji, jota melkein kansalaista harrastaa yli kolme kertaa viikossa. Tänä talvena sitä suosivat sekä sää että muoti. Suksia kaivettiin esiin jopa kymmenien vuosien tauon jälkeen, ja voi sitä riemua! Hiihto on hauskaa, mennään sitten kovaa tai hiljaa. Maisemat vain vaihtuvat eri vauhdilla. Mikäpä on suksilla sujutellessa, kun alla on hyvä latu. Maakaasuverkostoa rakennettaessa täytyy metsään jättää 5 10 metrin levyinen vapaa alue putken tarkastuksia ja huoltoa varten, ja tätä aluetta käytetään monin paikoin virkistykseen. Kuvan hiihtolatu sijaitsee Pirkkalassa. Moottorikelkalla saa metsässä ja maakaasuputken linjalla ajella vain maanomistajan luvalla, mutta hiihtäjälle latu on vapaa. 5

6 " Projektipäällikkö " Maakaasuyhtiö MEDIA Alpo Kitinoja Vaasan yliopistosta sanoo, että biokaasu olisi kannattavin (uusiutuva energialähde) juuri liikennekäytössä. "Lisäksi liikenne on juuri nyt se, jonka päästöt kasvavat ja ne pitäisi saada kuriin", muistuttaa Kitinoja. YLE Pohjanmaa Gasumin toimitusjohtaja Antero Jännes ehdottaa, että pääkaupunkiseudun voimaloissa voitaisiin tulevaisuudessa käyttää myös biokaasua. Se tuotaisiin pääkaupunkiseudun voimaloihin jo olemassa olevaa maakaasuputkistoa pitkin kauempaa Suomesta. Puuhakekuljetusten rekkarallilta vältyttäisiin. Tekniikka & Talous KUVA LEHTIKUVA OY/VALTIONEUVOSTON KANSLIA REPLIIKKI "On parempi, että energia kuljetetaan putkessa kuin että sitä kuljetetaan laivoilla, junilla tai maanteillä. Tämä ratkaisu on myös ympäristön kannalta parempi, Vanhanen sanoo. Hänen mukaansa ratkaisu on myös eurooppalaisittain hyvä, koska se lisää Euroopan energiaturvallisuutta. PÄÄMINISTERI MATTI VANHANEN YLE Nord Stream -putken ympäristölupapäätöksestä. MAAILMALTA KOONNUT NORA FORSMAN KUVAT DREAMSTIME JA ENTSOG ENTSOG on kaasunsiirtoyhtiöiden yhteistyöelin Eurooppalaiset kaasunsiirtoyhtiöt perustivat joulukuussa 2009 uuden yhteistyöorganisaation ENTSOGin. Lyhenne tulee sanoista European Network of Transmission System Operations for Gas. Organisaatioon kuuluu 31 yritystä 21 Euroopan maasta, mukana on myös Gasum. Yhteistyöelin ENTSOG pyrkii toteuttamaan kantaverkkoyhtiöiden tiiviimpää yhteistyötä verkkotoimintaan liittyvien teknisten verkkokoodien ja eurooppalaisen verkon kehittämissuunnitelman valmistelemiseksi. Näin halutaan varmistaa, että verkkoa suunnitellaan ja käytetään eurooppalaiset sähkön ja maakaasun yhteismarkkinat huomioon ottaen. Venäjä pelasti Iso-Britannian kaasunsaannin Ennätyksellisen kylmä talvi on vaikeuttanut kaasutoimituksia Iso-Britanniaan. Alkuvuodesta Norja ei kyennyt toimittamaan kaasua keskeytyksettä saarivaltion teollisuuden käyttöön, jolloin Iso-Britannia sai apua Venäjältä. Suurin osa keskeytyksistä johtui teknisistä ongelmista Norjan kaasukentillä. Järjestelmää paikattiin toimittamalla kaasua muista lähteistä, esimerkiksi nesteytetyn maakaasun laivatuonnilla sekä manner-euroopan kautta toimitetulla venäläisellä maakaasulla. Iso-Britanniassa havahduttiin toimivan kaasun tuontijärjestelmän tärkeyteen, kun maa ei jatkossa enää aiempaan malliin voi turvautua omaan kaasuntuotantoonsa Pohjanmeren kenttien ehtyessä. Airbus lentää maakaasulla Eurooppalainen lentokonevalmistaja Airbus on ollut tärkeä vaikuttaja vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön lisääntymiselle lentoliikenteessä. Airbusin testien ja tuen ansiosta synteettisten ja biopolttoaineiden sekoituksen käyttö hyväksyttiin vuonna 2009 kaupallisille lennoille. Viime lokakuussa Airbus, Qatar Airlines ja Shell veivät läpi maailman ensimmäisen reittilennon, jolla polttoaineesta puolet oli valmistettu maakaasusta ja puolet oli tavallista kerosiinia. Tammikuussa 2010 Airbus käynnisti yhteistyön Qatarin kanssa kehittääkseen synteettisiä ja biopolttoaineita. Tavoitteena on tuoda markkinoille täysin vaihtoehtoinen polttoaine. Airbus ennustaa, että vuonna 2030 jopa 30 prosenttia suihkukoneissa käytetystä polttoaineesta on vaihtoehtoista. 6

7 AJANKOHTAISTA GASUMILLA KOONNUT JUKKA ISOKOSKI KUVAT JUKKA ISOKOSKI JA LENTOKUVA VALLAS Gasum toimittaa jatkossa maakaasua Kangasalan Lämmölle ja Saarioisten tehtaille Gasum solmi 27. tammikuuta maakaasun toimitus sopimukset Kangasalan Lämmön ja Saarioinen-konserniin kuuluvan Ruoka- Saarioisten kanssa. Sopimukset kattavat vuositasolla yhteensä noin 200 GWh maakaasutoimitukset. Sopimuksiin liittyen Gasum rakentaa 34 kilometriä pitkän maakaasun siirtoyhteyden Lempäälästä Kangasalan Huutijärven kautta Sahalahteen. Maakaasutoimitukset uutta siirtoyhteyttä pitkin alkavat syksyllä Maakaasuputki-investoinnin arvo on noin 10 miljoonaa euroa. Hankkeen suunnittelu on edennyt pitkälle. Gasum on selvittänyt putken rakentamisen ympäristövaikutukset ja valinnut toteutettavan putkilinjauksen. Mikäli hankkeen lupamenettely etenee odotetusti, päästään rakennustyöt putkilinjalla aloittamaan kuluvan vuoden loppupuolella. Gasum hakee lunastuslupaa Mäntsälä Siuntio-siirtoputkelle Gasum jätti tammikuussa valtioneuvostolle hakemuksen, jolla haetaan lupaa lunastaa Mäntsälästä Siuntioon suunnitellun maakaasun siirtoputken rakentamista varten tarvittavat maa-alueet. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely päättyi joulukuussa Gasumin tavoitteena on päästä aloittamaan rakennustyöt putkilinjalla tulevana kesänä, jolloin noin 90 kilometriä pitkä maakaasuputki saadaan käyttöön lämmityskaudelle Uusi putki tuo lisää kaasun siirtokapasiteettia pääkaupunkiseudulle. Lisäksi siirtoyhteyden rakentaminen mahdollistaa kaasutoimituksien aloittamisen Nurmijärvelle ja Vihtiin. LNG-laitos kesällä Kilpilahteen Nesteytetyn maakaasun (LNG) tuotantolaitoksen rakennustyöt Porvoon Kilpilahdessa ovat käynnissä. Laitoksen maanrakennus- ja perustustyöt saatiin valmiiksi ennen vuodenvaihdetta, jonka jälkeen työmaalla on aloitettu varsinaiset tuotantolaitoksen asennustyöt. Tuotantoyksikön yhteyteen suunnitellut mittavat LNG:n tuotevarastosäiliöt toimitettiin työmaalle helmikuussa. Tuotevaraston kolmeen säiliöön mahtuu yhteensä noin 2000 kuutiometriä nesteytettyä maakaasua. Uuden tuotantolaitoksen ja tuotevaraston on määrä valmistua heinäkuun alkuun mennessä. 36 metriä pitkien LNG:n tuotevarastosäiliöiden kuljettaminen satamasta Gasumin työmaalle aiheutti erikoisjärjestelyjä Kilpilahden teollisuusalueella Porvoossa helmikuussa. Viime kesänä Gasum rakensi maakaasuputken Vanajaveden alitse. Vesistön alituksen pituus oli noin neljä kilometriä. Maakaasuputkella ei merkittäviä vaikutuksia vesistöön Vanajavedellä Gasum rakensi kevään ja kesän 2009 aikana maakaasun siirtoputken Vanajaveden Makkaranselän alitse. Putken rakentamisen vaikutukset vesistöön jäivät melko vähäisiksi. Tiedot ilmenevät Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen laatimasta vesistötarkkailun loppuraportista. Pääosa rakennustöistä tapahtui rannan tuntumassa ja vesistövaikutukset rajoittuivat kulloisenkin työpaikan lähietäisyydelle. Vaikutukset näkyivät veden samentumisena ja kiintoainepitoisuuden kohoamisena. Myös fosforipitoisuudet kohosivat lievästi. Veden samentuminen oli lievää ja sen leviämistä estettiin tehokkaasti ranta-alueille rakennetuilla suojaverhoilla. Haitta-aineiden osalta ei todettu kohonneita pitoisuuksia. PCB- ja kadmiumpitoisuudet jäivät alle määritysrajan. Sinkkipitoisuudet pysyivät luonnontasolla. Maakaasuputken rakennustyöt Vanajavedellä liittyivät Hämeenlinnasta Lempäälään rakennettuun maakaasun rinnakkaisputkeen. 43 kilometriä pitkä siirtoputki valmistui ja otettiin käyttöön syksyllä Vesistövaikutusten loppuraportti on luettavissa kokonaisuudessaan Gasumin verkkosivuilla KUVA LENTOKUVA VALLAS 7

8 Hansaprintin Vantaan yksikössä on kaksi volyymipainokonetta, joiden maakaasukäyttöiset polttimet lämmittävät uunit 750 asteeseen. Kun paperi syöksyy uunin läpi lähes 15 m/s, kuivuu painoväri paperin pintaan 200 asteen lämmössä. Tehdaspäällikkö Mikko Saarela on tyytyväinen ympäristöystävälliseen ja käyttötaloudellisesti edulliseen maakaasuun. 8

9 Maakaasu kiinnittää värin Hansaprintissä TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT MARKKU OJALA Hansaprintin Vantaan aikakauslehtipaino otti Suomen ensimmäisenä painotalona maakaasun käyttöön viime syksynä. Tehdaspäällikkö Mikko Saarela vakuuttaa, että maakaasuun siirrytään heti myös Turun Hansaprintissä, kun maakaasu saadaan Länsi-Suomeen. 9

10 Hansaprint on ympäristöasioissa edelläkävijä, joten maakaasun käyttöönotto sopii hyvin arvoihimme. Nyt painaminen on taas askeleen verran ympäristöystävällisempää, ja voimme myös reilusti mainostaa sitä, Mikko Saarela toteaa. Hansaprintin Vantaan painotalossa modernit heatset-painokoneet suoltavat katkeamatonta vauhtia aikakauslehtiä, kuvastoja ja muuta markkinointimateriaalia. Teemme vientitöitä Ruotsiin ja Venäjälle. Painamme monia todella upeita lehtiä Venäjälle, paljastaa Mikko Saarela. Vantaan volyymipainossa hoidetaan painotuotteiden myyntiä, esituotantoa, painatusta ja jälkikäsittelyä. Palveluun kuuluvat myös arkkiasemointi ja sivusuunnittelu, joita kaikki painot eivät enää tarjoa. Kahden painokoneen Vantaan yksikkö on Turun aikakauslehtitehdasta pienempi, Artu- " kaisissa painokoneita on viisi. Kokonaisuutena Hansaprintin volyymituotantoon keskittyvä Print-liiketoimintayksikkö pystyykin tuottamaan suuria painoksia. Koska koneet ovat samanlaisia molemmissa paikoissa, voidaan turvata katkeamaton painotoiminta myös huoltojen aikana. Vantaan painotalon 160 työntekijästä ahertaa 110 henkeä volyymipainamisen puolella, loput keskittyvät tarvepainamiseen, myyntiin ja markkinointiin. Monikanavainen tarjonta Mikko Saarela korostaa, ettei Hansaprint ole vain paino, vaan monikanavainen kokonaispalveluja tarjoava kumppani. Perinteistä painotuotantoa täydentävät digitaalinen tarvepainaminen ja esimerkiksi Direct-yksikön tarjoama painotuotteiden personointi. Myös verkko- ja printtituotteiden yhdistäminen on painotalojen nykypäivää. Painoalalla kilpailu on kovaa, mikä suurelta osin johtuu ylikapasiteetista niin Suomessa kuin koko Euroopassakin. Tämä on vaikuttanut kotimaan kysynnän lisäksi myös vientiimme. Tulee löytää mahdollisimman paljon ratkaisuja, joilla voi pitää kustannuskilpailukyvyn kohdallaan, miettii Saarela. Avaimet käteen -periaatteella Vantaan Hansaprintissä päätettiin vuosi sitten tammikuussa siirtyä nestekaasusta maakaasun käyttöön painoprosessissa. Keväällä päästiin kaivamaan tarvittava jakeluputki ja tekemään kiinteistöliittymä. Rakennukseen oli helppo vetää oma jakeluhaara läheiseltä Gasumin paineenvähennysasemalta, joka on Vantaan Energian Martinlaakson voimalaitoksen tontilla. Painotaloon tehtiin 4 megawatin liittymä, arvioitu energiatarve on megawattituntia vuodessa. Teimme Gasumin kanssa sopimuksen avaimet käteen -periaatteella. Heinä elokuun aikana käyttöputkistoa vedettiin painon sisällä. Syyskuussa yhden viikonlopun aikana sitten nestekaasu vaihtui maakaasuksi. Vaihdosta ei aiheutunut ongelmia, ja kaikki on muutenkin sujunut hyvin, toteaa Mikko Saarela. Gasum vastasi putken vetämisestä kiinteistölle ja sisätilojen putkituksesta. Hansaprintin vastuulle jäi painokoneiden polttimien vaihto maakaasukäyttöisiksi. Gasum hoiti myös kaikki luvat. Tulee löytää mahdollisimman paljon ratkaisuja, joilla voi pitää kustannuskilpailukyvyn kohdallaan. Väri kiinnittyy 200 asteessa Mikko Saarela kertoo, että Hansaprint on ensimmäinen painotalo Suomessa, jonka prosessissa hyödynnetään maakaasua. Keski- Euroopassa se on yleisin polttoaine painoissa. 10

11 " Teimme Gasumin kanssa sopimuksen avaimet käteen -periaatteella. Mihin maakaasua painotalossa sitten tarvitaan? Maakaasulla lämmitetään painokoneen uuni, jossa painoväri kuivataan kiinni paperiin. Uunin polttolämpötila on 750 astetta, mutta kuivaus tapahtuu noin 200 asteessa, koska paperirata kulkee vauhdilla uunin läpi. Uunissa on puhaltimet, ja paperiradan nopeus on lähes 15 m/s. Paperi menee 15-metrisen uunimme läpi siis yhdessä sekunnissa. Tässä ajassa värin liuottimet haihtuvat ja painoväri asettuu kiinni paperiin. Mikko Saarela kertoo yrityksen vihreisiin periaatteisiin kuuluvan, ettei lämpöä päästetä harakoille. Vapautuva lämpö otetaan talteen toisiokierrolla. Olemme lähes omavarainen lämmön talteenotossa. Meidän tarvitsee ostaa vain noin neljän kuukauden ajan kaukolämpöä Vantaan Energialta. Ja sehän on myös tuotettu maakaasulla. Käyttötaloudellisesti edullista Maakaasu on yksi keino pysyä mukana kustannuskilpailussa. Maakaasun valintaan oli monta syytä. Meille tärkeää on tietysti se, että maakaasu on ympäristöystävällinen energianlähde, ja se sopii ympäristöarvoihimme ja täydentää niitä. Toinen asia on turvallisuus; nyt monta asiaa voidaan toteuttaa aikaisempaa yksinkertaisemmin. Pitkällä juoksulla maakaasu on käyttötaloudellisesti edullisempaa esimerkiksi nestekaasuun verrattuna. Kun vuositasolla seuraa maakaasun hintaa, on se muita vaihtoehtoja edullisempi, vaikka lyhyen aikavälin seuranta voi näyttää muuta, laskee Saarela. Nestekaasun käyttöön ja varastointiin liittyi monia viranomaismenettelyjä, joita maakaasua käytettäessä ei tarvita. Olemme saaneet käyttökoulutusta Gasumilta. Käytön valvonta on toistaiseksi myös Gasumilla, mutta se siirtyy vähitellen meille. Hansaprint on ollut edelläkävijä monissa ympäristöön liittyvissä asioissa. Ympäristöjohtamisen perustana on kaikissa Suomen yksiköissä ISO standardi ja päätös alentaa jatkuvasti toiminnasta aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Painotalolla on SFS-Ympäristömerkinnän myöntämä oikeus käyttää Joutsenmerkkiä painotöissä. Hansaprintille myönnettiin Joutsenmerkin käyttölupa ensimmäisenä heatset-painona Suomessa. On selvää, että Hansaprintin Turun aikakauslehtitehtaalla otetaan maakaasu käyttöön, kun putki saadaan vedettyä Länsi- Suomeen. Artukaisten käyttö olisi kolme kertaa suurempi meihin verrattuna eli lähes megawattituntia vuodessa, Mikko Saarela toteaa. HANSAPRINT on Pohjoismaiden suurin painotalo ja Itämeren alueen johtava markkinointiviestinnän kokonaisratkaisuihin erikoistunut palveluyhtiö. Hansaprintillä on tytäryhtiöitä ja yhteistyökumppaneita kaikissa Pohjoismaissa sekä Länsi-Euroopassa, Venäjällä ja Unkarissa. Yrityksen liikevaihto oli vuonna 2008 noin 186 miljoonaa euroa, josta viennin ja kansainvälisten toimintojen osuus oli 27,5 prosenttia. Hansaprint kuuluu TS-Yhtymään, ja sen toinen merkittävä omistaja on Sanoma (Sanoma Magazines Finland Oy). Hansaprintin Vantaan yksikön arvioitu maakaasun käyttö on megawattituntia vuodessa. Maakaasu kuivaa, paahtaa, sulattaa ja lämmittää Maakaasua ei tarvitse jalostaa, oli vastaan - ottajana sitten leipuri tai teräksentekijä. HARRI MIELONEN Maakaasua voidaan käyttää monipuolisesti erilaisissa teollisuusprosesseissa. Sen etuna on monikäyttöisyys: maakaasua ei tarvitse jalostaa, oli sitten vastaanottajana leipuri tai teräksentekijä. Teollisuudessa maakaasu voi olla suoraan tai epäsuoraan yhteydessä tuotteeseen. Esimerkiksi kahvia voidaan paahtaa suoraan maakaasun savukaasuilla, kun taas painotalossa kuivataan paperia maakaasulla lämmitetyssä uunissa. Leipomoissa pullat saavat ruskean sävyn säteilijöistä, jotka lämpiävät maakaasulla. Terästeollisuuden vaatimia korkeita lämpötiloja voi- " daan maakaasulla tuottaa esimerkiksi erilaisten paineilmapolttimien avulla, kertoo tekninen asiantuntija Harri Mielonen Gasum Energiapalveluista. Maakaasusta tuotetaan lämpöä muun muassa rakennustyömailla ja teollisuushalleissa ilmalämmittimillä, säteilijöillä ja erilaisilla kattiloilla, kuten kondenssi- ja puhallinpoltinkattiloilla. Tavoitteena on kokonaisvaltainen palvelutarjonta. Esimerkiksi Hansaprintin Vantaan yksikköön teimme suunnitelman jakelu- ja käyttöputkistosta, johon liittyi lupien hakeminen Turvatekniikan keskuksesta, alueellinen rakennuslupa ja ilmoitus käyttöputkiston rakentamisesta. Suunnittelun osa-alueena on myös maakaasuasetukseen liittyvät laitteet kuten sulkuventtiilit, suodattimet, paineensäätimet ja varolaitteet. Avaimet käteen -projektissa me suunnittelemme, haemme luvat, rakennamme putket, annamme käytönopastuksen ja tarjoamme väliaikaisen käytönvalvonnan, Harri Mielonen kertoo. 11

12 VIERASKYNÄ Tapani Kaakkuriniemi on koulutuspäällikkö Helsingin yliopiston alaisessa Aleksanteriinstituutissa. Hän johtaa valtakunnallista Venäjänja Itä-Euroopan tutkimuksen maisterikoulua. Pienen maan pienet ongelmat TEKSTI TAPANI KAAKKURINIEMI KUVA JOHNNY KORKMAN " Barentsinmeressä Talven keskustelujen ja uutisten ykkösteema on ollut itse talvi. On kuulemma paljon lunta, lumi on vääränlaista, lumi ja pakkanen aiheuttavat vaikeuksia ja niin edelleen. En oikein tiedä, miten siihen suhtautua. Pohjois-Suomessa, josta olen lähtöisin, on talvella aina ollut lunta. Kulkuväyliltä lumi on aurattu pois. Kyllä pohjoisessakin tulee vaikeuksia, jos pakkanen pysyttelee pitkään 30 asteen paremmalla puolella. Vesijohto saattaa jäätyä tai auto hyytyä. Onhan talvi ollut tavanomaista ankarampi: Koreassa ei ole 1930-luvun jälkeen nähty niin paljon lunta kuin nyt. Britanniassa on värjötelty päiväkausia miinus viiden asteen lukemissa. Siellähän ulko- ja sisälämpötiloissa ei ole suurta eroa. Floridassa paleltuivat appelsiinipuut. Suomessa ei ole ollut muuta poikkeuksellista kuin se, että lunta on tullut etelärannikon kaistaleella tavallista enemmän, mutta muualla Suomessa on jääty jälkeen tavanomaisista keskiarvoista. Kainuussa on hädin tuskin päästy 60 sentin lumensyvyyteen, mikä on normaalia vähemmän. Ja jo tuntuu kuin poikkeustila olisi ollut vallalla koko talven, varsinkin rautateillä. Miksi junaliikenne hyytyy Suomessa ja Ruotsissa, kun talvella on lunta ja kohtuullisessa määrin pakkasta? Ennen ei tällaista kaaosta tullut. Kuljin Kekkosen aikaan koulussa lättähatulla, ja yli 40 asteen pakkasessakin niiden Valmet-dieselit palvelivat jokseenkin moitteettomasti, eivätkä jarrutkaan jäätyneet. Mutta silloin valtion piti tilata junia kotimaasta. Mikä on junien ja koko kansantalouden huoltovarmuus nykyisin? Työni puolesta liikun usein Venäjällä, jossa kätevin kulkuneuvo on juna. Junalla pääsee Moskovasta vaikka Vladivostokiin tai Ulan-Batoriin asti. Se tosin kestää viikon, mutta erityisesti lyhyemmillä, noin vuorokauden mittaisilla matkoilla junaa voi suositella matkustusmuodoksi. Rautatiekulttuuri heillä on pitkällisen kehityksen ja asennekasvatuksen tulos, koska yhteiskunnan toiminta perustuu paljolti rautatielaitokseen. Miksi olevan kaasukentän avaamista odotetaan innolla, koska kaasunkuljetuslaitteistojen rakennuttaminen toisi töitä. Venäjänmaalla junat selviävät talvesta hyvin? Oletan, että kyse on kaluston huollosta ja huollettavuudesta. Pitempien pysähdysten (20 minuuttia) aikana asemahenkilökunta tankkaa vaunujen vesisäiliöt, vie roskasäkit pois ja tarkistaa junan teknisen kunnon. Joku koputtelee jarrukenkiä ja kuuntelee, onko klangi sellainen kuin pitää. En tiedä, mitä tapahtuisi, jos jarrukenkä osoittautuisi murtuneeksi. Ehkä jarruvikainen vaunu poistettaisiin letkasta. Useampi mies koputtelee pois jäät ja lumipaakut. He siis tekevät sen, mitä VR yrittää kuumalla vedellä ja höyryllä sillä seurauksella, että ulos tultaessa junan rakenteet jäätyvät. Venäjän rautateillä liikkuu paljon polttoainetta, jos voi päätellä asemilla seisovista loputtoman pitkissä säiliövaunujunista. Vaikka joka toinen säiliöjuna olisi tyhjä ja joka toinen täysi, niin kuin tuntuisi loogiselta, niin täysienkin vaunujen yhteenlasketun kuutiomäärän täytyy olla valtava, kun näitä junia näkee lähes joka asemalla. Se kai on huoltovarmuuden takaamista. Murmanskissa käydessä huomasin, että siellä eletään odotuksen vallassa. Ilmassa väreilee jotakin, aivan kuin kaamoksen keskellä olisi jo kevät tulossa. Mutta kyseessä ei ole kevät vaan Štokman tai Štokmanovskoje, siis Barentsinmeressä oleva kaasukenttä, jonka avaamista odotetaan innolla, koska kaasunkuljetuslaitteistojen rakentaminen toisi työtä ja vaatisi suunnittelulta paljon ennenkokeilemattomia ratkaisuja. Jos kaasukentän rakentaminen laman oloissa pääsee käyntiin, sen heijastusvaikutus Pohjois-Suomeen olisi vähintäänkin sama kuin Kostamuksen rakentamisen vaikutus oli ja 1980-luvuilla. Tosin nykytilanteen ja Kostamuksen välillä on se ero, että nyt urakoita ei solmita presidentin johdolla, vaan osana kansainvälistä tarjouskilpailua. Tässä suhteessa suomalaisilla olisi parantamisen varaa, sillä monet suuret urakat ovat menneet sivu suun. Toivottavasti suomalaisilla on nyt parempi tuuri ja toivottavasti he valmistautuvat haasteisiin. 12

13 OSA1 ALUETEEMA Energistä kasvuvoimaa Uudellamaalla LIITTEEN TOIMITUS VIESTINTÄTOIMISTO POVITASKU OY KUVA DREAMSTIME GasettiTeema Kuntapäättäjät: Maakaasu sopii taajamiin TEKSTI MAIJU PAASIVIITA GRAFIIKKA GASUM Uudenmaan kuntapäättäjät antoivat maakaasulle hyvän arvosanan Gasumin teettämässä kyselyssä *). Heidän mielestään maakaasu on tehokkain vaihtoehto taajama-alueiden energiantuotannossa. Gasum toteutti joulukuussa 2009 sähköpostikyselyn, jonka tavoitteena oli selvittää läntisen Uudenmaan kuntapäättäjien ja -vaikuttajien mielipiteitä energiantuotannosta, suhtautumista maakaasuun ja biokaasuun sekä mielikuvia Gasumista yrityksenä. Kuntapäättäjät seuraavat melko aktiivisesti ilmastonmuutokseen liittyvää keskustelua, mutta eivät tunne kovin hyvin omalle kunnalleen asetettuja päästövähennystavoitteita. Tutkimukseen vastanneet toivoivatkin lisää ajantasaista tietoa ilmasto- ja energiapäätösten tueksi. Tutkimuksen mukaan maakaasulla on edelleen merkittävä rooli energiantuotannon hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Maakaasun käyttökohteina tärkeimmiksi nousivat yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto, liikennekäyttö ja erillinen lämmön tuotanto. Vastaajat pitävät erityisen tärkeänä, että Gasum jatkaa panostuksia biokaasuliiketoiminnan kehittämiseen, ja näkevät Gasumin tavoin biokaasulla merkittävän roolin muun muassa liikenteen polttoaineena. Gasum mielletään vastaajien keskuudessa ympäristötietoiseksi ja vastuulliseksi yritykseksi, joskin Gasumin tunnettuudessa on vielä parannettavaa. *) Kysely kuntapäättäjälle Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten, Keravan, Hyvinkään, Järvenpään, Karkkilan, Kirkkonummen, Lohjan, Mäntsälän, Siuntion, Tuusulan ja Vihdin alueella. Vastaajia 343 eli 25 prosenttia kyselyn saaneista. Puhdas vaihtoehto kivihiilelle ja öljylle TEKSTI MAIJU PAASIVIITA KUVA MARKKU OJALA Espoon Suomenojalla Fortum Heat and Power Oy otti käyttöön uuden maakaasuvoimalan loppuvuodesta Kivihiilen ja öljyn korvaaminen maakaasulla Espoon lämmöntuotannossa vähentää vuotuisia hiilidioksidipäästöjä kaikkiaan 150 kilotonnilla. Lisäksi rikkidioksi- ja hiukkaspäästöt laskevat alueella lähes 40 prosenttia. Vantaalla käynnistyvät vuonna 2011 jätevoimalan rakennustyöt. Vuonna 2014 käyttöön otettava laitos käyttää jätteen käsittelyssä maakaasua noin 60 miljoonaa kuutiota vuosittain. Kivihiilen käyttö vähenee 30 prosenttia, ja Vantaan Energian kokonaispäästöt laskevat 20 prosenttia nykyisestä tasosta. Tunnetko omalle asuinkunnallesi asetetut hiilidioksidin päästövähennystavoitteet? (%) Asiantuntijat n= % Luottamusmiehet n= % Kaikki n= % Kyllä Maakaasun arvosana k.a. 8,35 n= En % 66 % 68 % Kiitettävä Hyvä Tyydyttävä Välttävä 7 0 Heikko Maakaasulla tuotetaan puhdasta kaukolämpöä. 13

14 Maakaasun käyttö TEKSTI RIIKKA VAKKURI KUVAT JUHA JARVA JA DREAMSTIME Lohjalaiset yritykset ovat tyytyväisiä maakaasu valintaansa. Maakaasun paikallisjakelukäyttö on Lohjalla kymmenessä vuodessa kaksinkertaistunut. Käyttömahdollisuudet laajenevat entisestään, kun uusi tankkausasema ja Mäntsälä Siuntion maakaasuputki valmistuvat. Cembrit Oy:n tuotantojohtaja Mikko Ylikopsa (vas.) ja toimitusjohtaja Jari Paukkonen ovat tyytyväisiä tehtaan kuivauslinjan maakaasukattilaan. Kattila ei tarvitse jatkuvaa valvontaa toimitusvarmuutensa vuoksi. Maakaasuverkkoon liittyi Lohjalla ensimmäisenä Kirkniemen paperitehdas reilu kymmenen vuotta sitten. Ojamon Lämpö Oy ja Virkkalan Lämpö Oy siirtyivät lämmöntuotannossaan raskaasta polttoöljystä maakaasuun vuonna Vuosikymmenen puolivälissä maakaasun ottivat käyttöön Minerit Oy:n, nykyisen Cembrit Oy:n kuitusementtitehdas ja Lemminkäinen Infra Oy:n asvalttiasema. " Maakaasun etuna on puhdas palaminen, joka ei aiheuta pienhiukkas- eikä rikkidioksidipäästöjä. Kokonaispäästöt pienenivät Lohjan energiatuotannon ja teollisuuden päästöt ovatkin vähentyneet kahdenkymmenen viime vuoden aikana voimakkaasti. Yhtenä tekijänä on ollut maakaasun käyttö. Lohjan ympäristölautakunnan raportin mukaan Lohjan rikkidioksidin, typen oksidin ja hiukkasten kokonaispäästöjen määrä väheni merkittävästi, kun Kirkniemen paperitehtaan voimalaitos siirtyi vuonna 1998 käyttämään kivihiilen sijasta pääosin maakaasua. Maakaasun etuna on puhdas palaminen, joka ei aiheuta pienhiukkas- eikä rikkidioksidipäästöjä. Maakaasu aiheuttaa myös kivihiileen verrattuna huomattavasti vähemmän hiilidioksidipäästöjä saman energiamäärän tuottamisessa. Autoliikenne on Lohjalla merkittävin ilmanlaatuun vaikuttava tekijä, joten ilmanlaatua parantaa myös se, että maakaasu vähentää polttoainekuljetuksia. Cembritissä vaihto sujui helposti Cembrit Oy:ssä voidaan tarkastella maakaasun käyttöä viiden vuoden kokemuksella. Yritys on yksi maailman suurimmista kuitusementtisten tasolevyjen valmistajista. Maakaasu on käytössä niin tuotannossa kuin tehtaan lämmityksessäkin. Aiemmin Cembrit käytti tuotannossa polttoaineena nestekaasua ja kattilalaitoksessa raskasta polttoöljyä. Tehtaan päästöissä maakaasuun siirtyminen näkyi selkeänä muutoksena. Rikkidioksidipäästöt olivat alle kymmenen prosenttia edellisen vuoden määrästä. Myös hiilidioksidipäästöt vähenivät, ja hiukkaspäästöjä ei syntynyt enää juuri lainkaan. Ympäristöystävällisyyden lisäksi Cembritin energiavalintaan vaikutti taloudellisuus. Esimerkiksi muutostöiden takaisinmaksuaika kesti vain alle vuoden. Maakaasuun siirtyminen oli helppoa eikä vaatinut meiltä suuria investointeja. Liittymäputken rakentaminen sekä muutamien suuttimien ja säätimien vaihtaminen riittivät, Cembrit Oy:n tuotantojohtaja Mikko Ylikopsa kertoo. Käytössä kustannuksia alentaa lämmön talteenotto maakaasulla toimivalla kuivauslinjalla. Sen avulla saadaan talteen huomattava määrä kiinteistön lämmitysenergiasta. Viidessä vuodessa on huomattu myös maakaasun käytön helppous. Maakaasukattila ei tarvitse jatkuvaa valvontaa toimintavarmuutensa vuoksi. Cembritissä ei ole maakaasuun siirtymisen jälkeen käytetty tuotannossa ja lämmityksessä muuta energiaa. 14

15 kaksinkertaistunut Lohjalla Uusi tankkausasema Lähiaikoina Lohjalla, Cembritin tontilla avautuu maakaasun tankkausasema. Asemalla tankataan jatkossa Cembritin maakaasutrukkeja, mutta se on tarkoitettu myös maakaasuautoilijoille. Maakaasu trukki ei eroa käytöltään juurikaan nestekaasu- tai dieseltrukista, mutta sillä on selkeitä etuja. Tankkausasema on meitä oivallisen lähellä. Toinen syy maakaasutrukkeihin siirtymiseen on ympäristökysymys. On hyvä, ettei pohjavesialueella tarvitse pitää öljysäiliötä, Mikko Ylikopsa toteaa. Maakaasun tankkausasemalla ei ole mitään, mikä voisi valua pilaamaan pohjavettä. Maakaasutrukkeihin vaihtaminen parantaa työturvallisuuttakin, sillä ne tuottavat vähän päästöjä ja sopivat siten hyvin käytettäväksi sisätiloissa. Maakaasutrukeissa on myös kustannusetuja, Ylikopsa kertoo. Tankkausasema sijainti valikoitui kaasuverkon läheisyyden ja hyvien liikenneyhteyksien pohjalta. Asema sijaitsee vilkkaasti liikennöidyn valtatie 1:n vieressä. Uusi putki avaa mahdollisuuksia Lohjan alueella maakaasuputken utken koko kapasiteetti on lähes myyty. Maakaasulle löytyisi kuitenkin käyttöä yli 50 miljoonan kuution edestä, sillä alueella on edelleen paljon kivihiileen perustuvaa tuotantoa. Tilanne muuttuu ensi vuonna, jolloin maakaasua voidaan tarjota uusille käyttäjille. Gasumin tavoitteena on ra- Toimitusvarmuus itusvarmuus " kentaa Mäntsälä Siuntio-putki syksyyn 2011 lisääntyy koko pääkaupunkiseudulla. mennessä. Se tarjoaa valmistuessaan maakaasua paitsi Lohjalle myös aivan uusille alueille kuten Vihtiin, Karkkilaan ja Nurmijärvelle. Samalla uusi putki parantaa entisestään maakaasun toimitusvarmuutta koko pääkaupunkiseudun alueella. GasettiTeema Vähäpäästöistä polttoainetta työmatkaliikenteeseen Tankkausasemaverkosto tihenee TEKSTI MAIJU PAASIVIITA KARTTA GASUM Tilastokeskuksen mukaan joka kolmas Suomen työllisistä käy töissä asuinkuntansa ulkopuolella. Eniten pendelöidään ympäristökunnista suuriin kaupunkeihin kuten Helsinkiin. Liikenne on merkittävä ilmanlaatuun vaikuttava tekijä erityisesti taajama-alueilla. Autoteollisuus panostaa jatkuvasti vähäpäästöisemmän teknologian kehitykseen, mutta nopeimmin päästöjä voidaan vähentää valitsemalla puhtain käytettävissä oleva polttoaine. Maakaasukäyttöisten autojen hiilidioksidipäästöt ovat merkittävästi pienemmät kuin bensiinikäyttöisten. Dieselautoihin verrattuna maakaasu palaa puhtaammin, eikä aiheuta lähes lainkaan hengitysilmalle haitallisia hiukkaspäästöjä. Tankkausverkosto jo nyt kattava Maakaasuautoille tarkoitettuja tankkauspisteitä on jo useassa työmatkaliikenteen kannalta merkittävässä solmukohdassa. Nykyisen tankkausasemaverkoston lähialueelta Espoosta, Hyvinkäältä, Riihimäeltä, Mäntsälästä, Lohjalta ja Porvoosta matkustaa Helsinkiin yli henkilöä päivittäin. Tilastokeskuksen mukaan heistä noin 64 prosentilla on joko oma tai työsuhdeauto. Varovaisen arvion mukaan maakaasun tankkausasemaverkoston kattamalta alueelta ajetaan Helsinkiin ja takaisin päivittäin yli miljoona työmatkakilometriä. Jos kilometrit ajettaisiin maakaasuautolla, hiilidiok- 1 Espoo E A 3 D Helsinki Vantaa Maakaasun tankkausasemaverkosto laajenee koko ajan. Seuraavaksi avataan Lohjan ja Espoon Friisilän asemat 4 B C A KARTALLA NÄKYVÄT ASEMAT B CEspoo, Vermo A DHelsinki, Malmi B EHelsinki, Roihupelto C FHelsinki, Ruskeasuo D G E H UUDELLAMAALLA LISÄKSI: Hyvinkää I Porvoo J Riihimäki K Mäntsälä L Lohja (avataan maaliskuussa) M MUUALLA: N Kotka O Hamina P Kouvola Q Lappeenranta Lahti R Tampere S Laukaa sidipäästöt vähenisivät jopa 25 prosenttia. Bensiinikäyttöiseen autoon verrattuna maakaasuauton polttoainekustannukset jäävät puoleen eli noin 70 senttiin litralta. Espoo, Friisilä (avataan huhtikuussa) 15

16 GasettiTeema Vihdin vahvuus on ihmisissä TEKSTI LOTTA SUISTORANTA KUVA JUHA JARVA Vihdissä on tilaa kaikille, maalaismaisemia ja tiiviimpää asuinympäristöä. Kaviomäärällä laskettuna Vihti on Suomen suurin hevospitäjä ja valtaosa Nuuksion kansallispuistosta on Vihdissä, Tarja Jokiniemi ja Rauno Kujanpää kertovat. Lähes asukkaan Vihti on viime vuosina kasvanut reilut kaksi prosenttia vuodessa. Olemme suunnitelmallisen kasvun tiellä. Vain 10 prosenttia vihtiläisistä on yli 60-vuotiaita. Tarjoamme elinkeinoelämälle paljon potentiaalista työvoimaa, Vihdin markkinointipäällikkö Tarja Jokiniemi sanoo. Vihti kilpailee muiden kehyskuntien tapaan asukkaista ja työpaikoista. Haasteina ovat yritysten houkutteleminen sekä joukkoliikenteen kehittäminen. Pendelöinti kasvaa koko ajan. Noin 60 prosenttia kunnan työllisistä käy töissä muualla, pääasiassa Espoossa, Helsingissä ja Lohjalla, Jokiniemi kertoo. Vihti odottaa Espoon ja Turun välille kaavailtua uutta länsirataa sekä Hanko-Hyvinkää-radan uudelleen avaamista. Tekninen ja ympäristöjohtaja Rauno Kujanpää muistuttaa hankkeiden vievän kuitenkin kymmeniä vuosia. Rata on tärkeä, mutta sujuva tieliikenne on oleellista kasvun kannalta jo nyt. Vihdistä ajaa autolla Helsingin keskustaan alle tunnissa, Kujanpää sanoo. Etelä-Nummela kutsuu elinkeinoelämää Vihti on asumisen kunta, mutta se satsaa myös yritysten joustavaan ja nopeaan palvelemiseen. Vihdin elinkeinorakenne on monipuolinen, yhtä suurta veturia ei ole. Kasvun mukaan räätälöitävä tontti sekä liikenneväylien läheisyys ovat tärkeitä yrityksille, Tarja Jokiniemi sanoo. Vihti on kylien kunta, jossa on kolme isompaa taajamaa. Suurimmassa, Nummelassa, asuu lähes puolet Vihdin asukkaista ja se on kunnan kaupallinen keskus. Nummelan väkimäärä tuplaantuu tulevina vuosina. Etelä-Nummela on elinkeinoelämälle ja tiiviimmälle asutukselle sopivaa aluetta ja Vihdin suurin kaavoitushanke, Rauno Kujanpää sanoo. Etelä-Nummela sopii monenlaisille yrityksille. Se ei ole pohjavesialuetta, ja harva asutus ei vaikeuta isompien, yhtenäisten alueiden kaavoittamista. Valtateiden kolmiossa Valtatie 25:n, Turuntien ja Porintien kolmiossa sijaitseva Etelä-Nummela on eteläisen Suomen ainoita rakentamattomia valtateiden risteyksiä. Alueen kehityssuunnitelmissa kiinnitetään huomiota paitsi liikenteen sujuvuuteen myös luontoarvoihin. Kasvava Vihti haluaa Etelä- Nummelaan yrityksiä, palveluja ja tiiviimpää asumista. Jatkossa maakaasun käyttö tukee näiden tavoitteiden saavuttamista esimerkiksi liikennekäytössä ja lämmöntuotannossa. Hangosta Porvooseen ulottuva liikenteen, matkailun, yrittäjyyden ja markkinoinnin yhteishanke Kehä V on merkittävä Vihdillekin. Kehä V kulkee suurimmaksi osaksi harjun päällä, jossa luonto on herkkää. Kasvihuonepäästöjä aiheuttaa eniten läpiajoliikenne, Kujanpää sanoo. Tulevaisuudessa Jokiniemi ja Kujanpää toivovat kehätielle sähkö- tai kaasuautoja. Kaasutankkauspisteitä on jo kehän itäisessä päässä Porvoossa sekä Hyvinkäällä ja pian myös Vihdin eteläisessä naapurikunnassa Lohjalla. Isännöitsijät innostuivat maakaasulämmityksestä Gasum järjesti länsiuusimaalaisille isännöitsijöille infotilaisuuden maakaasuun toimittamiseen liittyvistä ratkaisuista ja palveluista. Tilaisuus herätti mielenkiintoa enemmän kuin ennakoimme. Se poiki keskusteluja, tarjouspyyntöjä ja yllättyneitä kommentteja Gasumin energiapalveluiden tarjonnan laajuudesta, Gasumin aluemyyntipäällikkö Timo Jokila sanoo. Tilaisuuteen osallistuneet, pääosin vihtiläiset ja lohjalaiset asuinja liikekiinteistöjen isännöitsijät edustivat kiinteistökantaa, joka kuluttaa lämmitykseen yli kolme miljoonaa öljylitraa vuodessa. Jokila arvelee maakaasun aiheena kiinnostavan, koska esimerkiksi Vihdissä ei ole aiemmin ollut vaihtoehtoja energiatehokkaiksi lämmitysratkaisuiksi. Isännöitsijöiden viesti oli selvä: päästöjen vähentäminen kiinnostaa, mutta kustannustehokkaan lämmityksen saaminen helposti ratkaisee. Maakaasutoimitukset Vihdin alueella alkavat näillä näkymin marraskuussa 2011, kun Mäntsälä-Siuntio-siirtoputki valmistuu ja maakaasu saadaan myös vihtiläisten energiankuluttajien ulottuville. 16

17 Hedelmäpommi Keväiset aamut lähtevät energisesti vauhtiin, kun nautit lasillisen vitamiinipitoista juomaa. IDEA 6 limettiä 3 appelsiinia 2 greippiä 3 dl Hartwallin kivennäisvettä 1 vaniljatanko Purista hedelmien mehu kannuun ja lisää joukkoon maakaasun lämmössä valmistettu Hartwallin kivennäisvesi. Lisää juomaan halkaistu vaniljatanko ja anna maustua jääkaapissa. Energistä kevättä TEKSTI PIRKKO SOININEN KUVAT TAPAHTUMIEN JÄRJESTÄJÄT JA DREAMSTIME Kevätaurinko lataa ulkoilijan akut. Lisäenergiaa saa näyttelyistä, teatterista ja musiikista. Jalalla koreasti Rock 'n' Roll on hyvää sielulle, laulaa Lone Star Dreamers. Gasumin laatupäällikkö Rami Saajorannan yhtyeen ensimmäinen pitkäsoitto Rock 'n' Roll is good for the soul ilmestyi joulukuussa. Ilman instrumentteja esiintyvä bändi yhdistää musiikissaan vastaansanomattomasti rock 'n' rollin perinteiseen a cappella -lauluun. Musiikki tuo hymyn huulille. Let's rock. Voimia taiteesta Afrikan voima -näyttely tuo Espoon modernin taiteen museoon, EMMAan, upean kokoelman taidetta, joka on saanut innoituksensa Afrikasta. Näyttelyssä vuoropuhelua käyvät perinteiset afrikkalaiset veistokset ja naamiot sekä eurooppalainen taide. Monet 1900-luvun alun nimekkäistä taiteilijoista Fernand Légeristä Kazimir Malevitshiin inspiroituivat afrikkalaisesta kulttuurista. Samaan aikaan EMMAssa on esillä myös eteläafrikkalaisen Candice Breitzin neljä videoteosta, joista yhdessä Meryl Streepin roolihenkilöt käyvät vuoropuhelua keskenään. Gasum tukee EMMAn toimintaa. Aikan voima kolme näkökulmaa, Candice Breitz, Sotta Pyttynen -näytelmän pääosissa nähdään Kirsti Wallasvaara ja Anna Vihanto. Merkillinen tarina Maakaasukaupunki Lahdessa kevään riemuista voi nauttia isoäiti Sotta Pyttysen ja hänen nelivuotiaan lapsenlapsensa Ida Pyttysen seurassa. Lahden kaupunginteatterin esityksessä kaikki on vähän nurinperin. Hurmaavan anarkistinen Sotta Pyttynen tarjoaa perheen pienimmille hauskan ensikokemuksen teatterissa ja antaa samalla lapsille ja vähän isommillekin katsojille sinapinsiemenen verran tapakasvatusta. Teemu Mäki: Voodoo Women (Three Generations of Mami Wata Voodoo Women: Adjovi, Ayaba and Napa Gbagassi), öljy kankaalle, 2009, taiteilijan omistuksessa. 17

18 Oragasin Davide D Angelantonio (vas.) kertoo, että kaasulaitteiston asentaminen Jyrki Mutasen (oik.) autoon onnistui pienellä vaivalla, sillä Volvo on jälkiasennuksen kannalta helppo merkki. Bensa vaihtui maakaasuun TEKSTI JA KUVAT JUKKA ISOKOSKI 18

19 Jyrki Mutasen auton takakontista löytyy kaasusäiliö. Muutostyössä on konepellin alle lisätty kaasun paineen säätämiseen ja moottorille syöttämiseen tarvittavat laitteet sekä kaasun tankkausliitin. Kotkalainen Jyrki Mutanen asennutti viime keväänä autoonsa maakaasukäytön mahdollistavat laitteet. Näin hänen työmatkansa sekä perheen kauppa- ja lomamatkat ovat taittuneet maakaasun voimin. Vajaassa vuodessa edullisia kaasukilometrejä on kertynyt kymmenen tuhatta. Jälkiasennetut maakaasuautot ovat Suomessa melko uusi ilmiö. Jyrki Mutanen oli viime huhtikuussa toimintansa aloittaneen asennusliike Oragasin ensimmäisiä asiakkaita. Tätä ennen yksittäisiä ei-tehdasvalmisteisia kaasuautoja oli tuotu maahan esimerkiksi Saksasta. Mutanen innostui maakaasusta liikenteen polttoaineena aloitettuaan työt Gasumilla Kaakkois-Suomen paikallisjakeluputkiston verkoston valvojana. Siinä yhdistyi niin monta hyvää asiaa: taloudellisuus, ympäristöseikat ja uusi tekniikka. Tiesin heti, että haluan maakaasuauton, Jyrki Mutanen kuvailee. Harkitsin myös uuden tehdasvalmisteisen kaasuauton hankintaa. Nykyisellä autollani oli tuolloin ajettu vain kilometriä, enkä olisi saanut siitä vaihdossa tyydyttävää summaa. Onneksi kuulin mahdollisuudesta asentaa kaasulaitteet jälkikäteen ja päätin kokeilla sitä autooni. Taloudellisia kilometrejä Mutanen on ollut valintaansa tyytyväinen. Kaasulaitteisto maksaa asennettuna noin kolmetuhatta euroa. Liikenteen polttoaineena maakaasu maksaa tällä hetkellä noin puolet bensiinin hinnasta. Alkuinvestoinnin maksaa takaisin kolmessa vuodessa, mikäli kilometrejä kertyy noin vuodessa. Mutasen autoon asennettiin 75 litran kaasusäiliö, johon mahtuu noin 12 kiloa maakaasua. Yhdellä tankillisella ajaa noin 230 kilometriä. Tavanomaista tiheämpi tankkaustahti ei kuitenkaan Mutasta ole haitannut. Kotkassa tankkausasema on työmatkani varrella. Etelä-Suomessa asemia alkaa olla jo melko tiheästi. Jos kaasu pääsee loppumaan, niin sitten jatkan bensalla, joka oli aiemmin ainoa vaihtoehto tässä autossa. Toimivaa tekniikkaa Jyrki Mutasen farmari-volvosta ei päältäpäin huomaa, että auto on muutettu maakaasukäyttöiseksi. Konepellin alle on lisätty " Kaasutekniikan toimivuuden kanssa ei ole ollut ongelmia. kaasun paineen säätämiseen ja moottorille syöttämiseen tarvittavat laitteet sekä kaasun tankkausliitin. Pieniä muutoksia on tehty myös auton kojelautaan, jossa on nyt nappi polttoaineen valintaa varten. Takakontista löytyy kaasusäiliö, joka Mutasen toivomuksesta on jätetty koteloimatta. Näin tätä on helpompi esitellä uteliaille. Lisäksi se vie vähemmän tilaa. Lastenrattaat mahtuvat edelleen kyytiin. Kaasutekniikan toimivuuden kanssa ei ole ollut ongelmia. Kovat talvipakkasetkaan eivät ole estäneet maakaasulla ajoa. Vikoja ei ole ollut sen enempää kuin aiemmissa autoissani keskimäärin. Täytyy kyllä kehua asennusliikkeen ammattitaitoa ja teknistä osaamista, Jyrki Mutanen hehkuttaa. Jälkiasennuksille kysyntää Jälkiasennusliike Oragasin toimitusjohtaja Davide D Angelantonio kertoo, että yhtiö on tehnyt vajaan vuoden aikana yli sata jälkiasennusta. Määrä on huomattava, sillä Suomessa on tällä hetkellä noin 700 maakaasukäyttöistä ajoneuvoa. Kaasulaitteiston asentamisen näkökulmasta on olemassa helppoja ja vaikeampia automerkkejä. Muutostyö on helppoa toteuttaa esimerkiksi Volvoihin, Nissaneihin ja Fiateihin sekä yleisesti ottaen GM:n amerikkalaisiin autoihin. Vähän vaikeampiinkin merkkeihin, kuten Opeleihin, asennus onnistuu, mutta se vain vaatii meiltä enemmän työtä. Tehdasvalmisteisten maakaasuautojen valikoima on viime aikoina monipuolistunut. Tästä huolimatta D Angelantonio uskoo, että Suomessa on kysyntää myös laadukkaasti tehdyille jälkiasennuksille. Monissa Euroopan maissa, joissa maakaasun liikennekäyttö on suhteellisen uusi asia, on nopein kasvu kaasuautokannassa tapahtunut nimenomaan jälkiasennuksilla. Monille automerkki on mieltymysasia, eivätkä he ole välttämättä valmiita vaihtamaan suosikkiautoaan vain sen vuoksi, että kilpailevalla merkillä on tarjolla maakaasuautoja. Eikä minun mielestä tarvitsekaan. Maakaasulaitteet voidaan asentaa myös jälkikäteen. 19

20 MARKKINAT KOONNUT SONJA HELLÉN-NIEMINEN, SATU RAIKASLEHTO JA MINNA OJALA KUVAT GASUM JA DREAMSTIME Ennätyksiä kaasukaupassa Vuosi alkoi hyvin kaasun käytön suhteen. Tammikuussa maakaasua kului GWh, mikä lähenteli vuoden 2002 kuukausiennätystä, joka oli GWh. Vuorokausikulutuksessa tehtiin 27. tammikuuta ennätys, joka on 204,5 GWh. Edellinen ennätys oli 204 GWh ja se tehtiin 3. tammikuuta vuonna Maakaasun historian suurin tuntikulutus MW saavutettiin 8. tammikuuta kello " Myös Kaasupörssissä käytiin tammikuussa kauppaa ennätysmäisesti. Pakkaskausi jatkui vielä helmikuussa. Kaiken kaikkiaan tammi helmikuun kaasun kulutus oli noin viidenneksen suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Pääasiallinen syy kaasun käytön lisääntymiseen oli kylmä sää. Tammi helmikuu oli maakaasu- Suomen alueella noin kahdeksan astetta kylmempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Myös Kaasupörssissä käytiin tammikuussa kauppaa ennätysmäisesti. Kuukausivaihdoksi muodostui 591 GWh, josta jälkimarkkinakaasun osuus oli 72 GWh ja Gasum Plussan 519 GWh. Lukumääräisesti kauppoja tehtiin kappaletta. Kehitys maltillista Vuonna 2009 maakaasua käytettiin Suomessa 40,6 TWh. joka oli 10 prosenttia vähemmän kuin vuonna Maakaasun tuonti oli yhteensä 4,06 miljardia kuutiota. Viime vuoden huippukulutuspäivä oli 15. joulukuuta, jolloin kaasua käytettiin 19,6 miljoonaa kuutiota. Fortumin Suomenojan voimalaitos otettiin käyttöön loppuvuodesta 2009, ja se osaltaan nostanee yhdyskuntien maakaasun käyttöä kuluvana vuonna. Myös teollisuudessa näkyy elpymisen merkkejä. GWh : 45,2 TWh MaakaasunkulutusSuomessa2009 Gasum 1/ : 43,4 TWh 2008: 45,0 TWh 2009: 40,6 TWh Maakaasun kulutus kasvoi loppuvuodesta Pienentynyt kaasun myynti laski Gasumin liikevaihtoa, joka vuonna 2009 oli 1 064,7 miljoonaa euroa. Maakaasukaupassa käytettävien vertailupolttoaineiden hintakehitys paransi Gasumin myyntimarginaaleja ja tulosta edelliseen vuoteen verrattuna. Gasumin investoinnit vuonna 2009 olivat 68,6 miljoonaa euroa. Henkilöstöä Gasum-konsernissa oli keskimäärin 222. Uusi suojaustuote hiilen hinnalle Keväällä 2008 käynnistetty asiakaskohtaisesti räätälöity maakaasun hinnan suojauspalvelu Gasumin asiakkaille vakiinnuttaa toimintatapojaan ja kehittyy edelleen. Peruspalveluihin sisältyy jokapäiväinen kaupankäynti, hin taindikaatioiden antaminen eri tuotteille, markkinainformaatio öljyn tulevaisuuden (forward) hinnoista, suojausraportit sekä raportointi maakaasun hintaan vaikuttavista energiamarkkinoista. Osa asiakkaista ostaa yksinomaan raportointipalvelun, hintasuojauspalvelun asiakkaille se kuu-uluu palvelupakettiin. Uutena tuotteena asiakkaille on tarjolla nyt myös maakaasun hiilisidonnaisuuden suojaava tuote Gasum Hiilisuoja. Sen myynti tapahtuu johdannaisena, kun Gasum Öljysuojaa voi hankkia sekä fyysisenä että johdannaisena. Gasum Kiinteä -tuotetta puolestaan ostetaan vain fyysisenä tuotteena. Gasumin Online-järjestelmästä löytyvät tuotteiden yleiset sopimusehdot esimerkkilaskelmineen. Vuoden 2009 aikana Gasumin suojaustuotteita myytiin yli 3,5 TWh määrälle kaasua, mikä on lähes 9 prosenttia kaikesta toimitetusta kaasusta Suomessa. Vuodelle 2010 suojausta on hankittu jo 5,2 TWh määrälle kaasua. Myös vuosille 2011 ja 2012 suojauksia on myyty yli 3 TWh:lle. Kehityskohteena vuonna 2010 on muun muassa päästökaupan tuotteiden tarjoaminen kaasun myynnin yhteydessä sekä päästökaupan ulkopuolisille että sen piiriin kuuluville asiakkaille. Riskienhallintatoiminto tuottaa indeksiennusteita Gasumin sisäiseen käyttöön sekä asiakkaille. Maakaasun hinnan ennakoiminen on tärkeää itse kullekin toiminnan suunnittelemisessa. Viime vuonna kehitettiin ennusteisiin liittyviä palveluita Online-järjestelmässä. 20