asetti1 ympäristöarvoihimme Hiihtolatu putkilinjalla Bensa vaihtui maakaasuun LNG-laitoksen asennustyöt käynnissä Alueteemassa kasvuvoimainen Uusimaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "asetti1 ympäristöarvoihimme Hiihtolatu putkilinjalla Bensa vaihtui maakaasuun LNG-laitoksen asennustyöt käynnissä Alueteemassa kasvuvoimainen Uusimaa"

Transkriptio

1 Ga asetti Gasum-konsernin n n sidosryhmälehti Hiihtolatu putkilinjalla Bensa vaihtui maakaasuun LNG-laitoksen asennustyöt käynnissä Alueteemassa kasvuvoimainen Uusimaa Mikko Saarela, Hansaprint Maakaasu sopii ympäristöarvoihimme

2 PÄÄKIRJOITUS Ei mistään kotoisin tai ehkä sittenkin " Pala palalta paikallisista ratkaisuista toivottavasti syntyy kokonaisuus. Varsinais-Suomessa sijaitseva syntymäkotikuntani Yläne liittyi vuosi sitten Pöytyään. Samalla loppui myös aikanaan minutkin kirjoihinsa kirjanneen Yläneen seurakunnan olemassaolo. Vuodenvaihteessa heitettiin vielä läänitkin romukoppaan. Leikkimielellä olenkin todennut, että nyt minä en ole enää oikein mistään kotoisin. Onko näin nurkkakuntaiselle ajattelulle tarvetta globalisoituvassa maailmassa? Eivätkö internet, Euroopan unioni ja vapaasti maasta toiseen halvan työvoiman perässä vaeltavat pääomat ole jo yhdistäneet kaikkien mantereiden asukkaat yhdeksi kyläksi vastaansanomattomalla tavalla? Kööpenhaminan ilmastokokouksessa ilmeni, että maailmankylässäkin nurkkakuntaisuus nostaa helposti päätään. Ongelmat tunnistettiin, yhteisymmärrystä laskujen maksajasta vain ei oikein löytynyt. Kuluneen talven pakkaset ja hanget sekä epäselvyydet YK:n ilmastopaneelin tutkimustuloksissa ovat tosin jo saaneet jotkut päättelemään, että ilmastonmuutos on peruttu. Toisaalta hyvinvointi ei edelleenkään maailmassa jakaudu oikeudenmukaisesti, eikä energiaa esimerkiksi valoksi, lämmöksi ja puhtaaksi vedeksi jalostettuna ole tarjolla läheskään riittävästi. Ilmastonmuutoksen torjunnan työkalut, kuten energiatehokkuuden ja vähäpäästöisten polttoaineiden osuuden lisääminen, ovat Suomessa monesti hyvin paikallisia päätöksiä. Kunnalliset energiayhtiöt ja kuntapäättäjät ovat paljon vartijoina. Päättäjät myös tuntevat vastuunsa ja sen vaatimukset. Gasumin läntisen Uudenmaan kuntapäättäjille tekemässä Ilmastonmuutos paikallisena haasteena -tutkimuksessa nousi esiin kuntapäättäjien tarve ja toive saada selkeää ja ymmärrettävää tietoa päätöksentekonsa tueksi. Toivon, että Gasetti-lehti tarjoaa lisätietoa siitä, millaisia tuotteita ja palveluja Gasumilla on tarjolla paikallisten energiahaasteiden ratkaisemiseen. Pala palalta paikallisista ratkaisuista toivottavasti syntyy se kokonaisuus, jolla ratkeavat myös maailmankylän haasteet. Uuden vuosikymmenen kunniaksi uudistimme Gasetin ilmettä. Otamme mielellämme vastaan palautetta lehdestämme sekä ehdotuksia lukijoitamme kiinnostavista aiheista. Energistä kevättä! Minna Ojala päätoimittaja Gasetti Gasum Oy, PL 21, Miestentie 1, Espoo, p , Päätoimittaja: Minna Ojala, p Toimitusneuvosto: Minna Ojala, Anne Poikolainen, Veli-Heikki Niiranen, Tuija Dag, Nina Perttula, Tommy Mattila ja Jukka Isokoski Toimitussihteeri: Johanna Pelto-Timperi, OSG Viestintä, Toimitus ja taitto: OSG Viestintä, p Kannen kuva: Markku Ojala Painos: kpl Paino: Finepress Osoitelähde: Gasum Oy:n asiakas- ja sidosryhmärekisteri, PL 21, Espoo. GasettiJulkaisija: Ympäristömerkitty painotuote,

3 " Biokaasun ja maakaasun yhdistämisellä saadaan paras kokonaishyöty. ESA VAKKILAINEN LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO 22 Tässä lehdessä KUVASTIN Janne Viinasen tavoitteena ovat luonnolliset kuvat. MEDIA JA MAAILMALTA AJANKOHTAISTA GASUMILLA MAAKAASU KIINNITTÄÄ VÄRIN HANSAPRINTISSÄ Painokoneen uuni lämmitetään maakaasulla. 12 VIERASKYNÄ Tapani Kaakkuriniemi venäläisessä junassa. 13 GASETTI TEEMA: ALUETEEMA OSA 1 Maakaasu valtaa alaa Uudellamaalla. 17 IDEA Kevät ja tapahtumat lataavat akut. 18 BENSA VAIHTUI MAAKAASUUN Jyrki Mutasen autoon asennettiin maakaasulaitteisto. 20 MARKKINAT Ennätyksiä kaasukaupassa. 22 GASSI JA ARTO SINUNKAUPAT Laura Piiparin kanssa. 26 LYHYESTI MITÄ KUULUU HELENA VÄNSKÄ? 27 ESA VAKKILAISEN MIELESTÄ MAAKAASU VÄHENTÄÄ YMPÄRISTÖVAIKUTUKSIA " " Välillä työssä on osallisena asiakkaiden arjen suurissa muutoksissa. LAURA PIIPARI, GASUM 25 Gasum antoi Itämeri-sitoumuksen. 26

4 4

5 KUVASTIN TEKSTI MAIJA RAUHA JANNE VIINANEN, 35, on tamperelainen valokuvaaja, jonka tavoitteena ovat aidot ja luonnolliset kuvat. Innostus alalle lähti luontokuvauksesta, mutta enimmäkseen Janne kuvaa ihmisiä asiakaslehtiin ja esineitä markkinointitarkoituksiin. Hyvä kuva on sellainen, josta kuvattava sanoo: Juuri tuolta minä näytän, mutta onpa hyvä kuva! Suomen suosituinta liikuntaa Maastohiihto on maailman monipuolisinta liikuntaa ja Suomen suosituin talviurheilulaji, jota melkein kansalaista harrastaa yli kolme kertaa viikossa. Tänä talvena sitä suosivat sekä sää että muoti. Suksia kaivettiin esiin jopa kymmenien vuosien tauon jälkeen, ja voi sitä riemua! Hiihto on hauskaa, mennään sitten kovaa tai hiljaa. Maisemat vain vaihtuvat eri vauhdilla. Mikäpä on suksilla sujutellessa, kun alla on hyvä latu. Maakaasuverkostoa rakennettaessa täytyy metsään jättää 5 10 metrin levyinen vapaa alue putken tarkastuksia ja huoltoa varten, ja tätä aluetta käytetään monin paikoin virkistykseen. Kuvan hiihtolatu sijaitsee Pirkkalassa. Moottorikelkalla saa metsässä ja maakaasuputken linjalla ajella vain maanomistajan luvalla, mutta hiihtäjälle latu on vapaa. 5

6 " Projektipäällikkö " Maakaasuyhtiö MEDIA Alpo Kitinoja Vaasan yliopistosta sanoo, että biokaasu olisi kannattavin (uusiutuva energialähde) juuri liikennekäytössä. "Lisäksi liikenne on juuri nyt se, jonka päästöt kasvavat ja ne pitäisi saada kuriin", muistuttaa Kitinoja. YLE Pohjanmaa Gasumin toimitusjohtaja Antero Jännes ehdottaa, että pääkaupunkiseudun voimaloissa voitaisiin tulevaisuudessa käyttää myös biokaasua. Se tuotaisiin pääkaupunkiseudun voimaloihin jo olemassa olevaa maakaasuputkistoa pitkin kauempaa Suomesta. Puuhakekuljetusten rekkarallilta vältyttäisiin. Tekniikka & Talous KUVA LEHTIKUVA OY/VALTIONEUVOSTON KANSLIA REPLIIKKI "On parempi, että energia kuljetetaan putkessa kuin että sitä kuljetetaan laivoilla, junilla tai maanteillä. Tämä ratkaisu on myös ympäristön kannalta parempi, Vanhanen sanoo. Hänen mukaansa ratkaisu on myös eurooppalaisittain hyvä, koska se lisää Euroopan energiaturvallisuutta. PÄÄMINISTERI MATTI VANHANEN YLE Nord Stream -putken ympäristölupapäätöksestä. MAAILMALTA KOONNUT NORA FORSMAN KUVAT DREAMSTIME JA ENTSOG ENTSOG on kaasunsiirtoyhtiöiden yhteistyöelin Eurooppalaiset kaasunsiirtoyhtiöt perustivat joulukuussa 2009 uuden yhteistyöorganisaation ENTSOGin. Lyhenne tulee sanoista European Network of Transmission System Operations for Gas. Organisaatioon kuuluu 31 yritystä 21 Euroopan maasta, mukana on myös Gasum. Yhteistyöelin ENTSOG pyrkii toteuttamaan kantaverkkoyhtiöiden tiiviimpää yhteistyötä verkkotoimintaan liittyvien teknisten verkkokoodien ja eurooppalaisen verkon kehittämissuunnitelman valmistelemiseksi. Näin halutaan varmistaa, että verkkoa suunnitellaan ja käytetään eurooppalaiset sähkön ja maakaasun yhteismarkkinat huomioon ottaen. Venäjä pelasti Iso-Britannian kaasunsaannin Ennätyksellisen kylmä talvi on vaikeuttanut kaasutoimituksia Iso-Britanniaan. Alkuvuodesta Norja ei kyennyt toimittamaan kaasua keskeytyksettä saarivaltion teollisuuden käyttöön, jolloin Iso-Britannia sai apua Venäjältä. Suurin osa keskeytyksistä johtui teknisistä ongelmista Norjan kaasukentillä. Järjestelmää paikattiin toimittamalla kaasua muista lähteistä, esimerkiksi nesteytetyn maakaasun laivatuonnilla sekä manner-euroopan kautta toimitetulla venäläisellä maakaasulla. Iso-Britanniassa havahduttiin toimivan kaasun tuontijärjestelmän tärkeyteen, kun maa ei jatkossa enää aiempaan malliin voi turvautua omaan kaasuntuotantoonsa Pohjanmeren kenttien ehtyessä. Airbus lentää maakaasulla Eurooppalainen lentokonevalmistaja Airbus on ollut tärkeä vaikuttaja vaihtoehtoisten polttoaineiden käytön lisääntymiselle lentoliikenteessä. Airbusin testien ja tuen ansiosta synteettisten ja biopolttoaineiden sekoituksen käyttö hyväksyttiin vuonna 2009 kaupallisille lennoille. Viime lokakuussa Airbus, Qatar Airlines ja Shell veivät läpi maailman ensimmäisen reittilennon, jolla polttoaineesta puolet oli valmistettu maakaasusta ja puolet oli tavallista kerosiinia. Tammikuussa 2010 Airbus käynnisti yhteistyön Qatarin kanssa kehittääkseen synteettisiä ja biopolttoaineita. Tavoitteena on tuoda markkinoille täysin vaihtoehtoinen polttoaine. Airbus ennustaa, että vuonna 2030 jopa 30 prosenttia suihkukoneissa käytetystä polttoaineesta on vaihtoehtoista. 6

7 AJANKOHTAISTA GASUMILLA KOONNUT JUKKA ISOKOSKI KUVAT JUKKA ISOKOSKI JA LENTOKUVA VALLAS Gasum toimittaa jatkossa maakaasua Kangasalan Lämmölle ja Saarioisten tehtaille Gasum solmi 27. tammikuuta maakaasun toimitus sopimukset Kangasalan Lämmön ja Saarioinen-konserniin kuuluvan Ruoka- Saarioisten kanssa. Sopimukset kattavat vuositasolla yhteensä noin 200 GWh maakaasutoimitukset. Sopimuksiin liittyen Gasum rakentaa 34 kilometriä pitkän maakaasun siirtoyhteyden Lempäälästä Kangasalan Huutijärven kautta Sahalahteen. Maakaasutoimitukset uutta siirtoyhteyttä pitkin alkavat syksyllä Maakaasuputki-investoinnin arvo on noin 10 miljoonaa euroa. Hankkeen suunnittelu on edennyt pitkälle. Gasum on selvittänyt putken rakentamisen ympäristövaikutukset ja valinnut toteutettavan putkilinjauksen. Mikäli hankkeen lupamenettely etenee odotetusti, päästään rakennustyöt putkilinjalla aloittamaan kuluvan vuoden loppupuolella. Gasum hakee lunastuslupaa Mäntsälä Siuntio-siirtoputkelle Gasum jätti tammikuussa valtioneuvostolle hakemuksen, jolla haetaan lupaa lunastaa Mäntsälästä Siuntioon suunnitellun maakaasun siirtoputken rakentamista varten tarvittavat maa-alueet. Hankkeen ympäristövaikutusten arviointimenettely päättyi joulukuussa Gasumin tavoitteena on päästä aloittamaan rakennustyöt putkilinjalla tulevana kesänä, jolloin noin 90 kilometriä pitkä maakaasuputki saadaan käyttöön lämmityskaudelle Uusi putki tuo lisää kaasun siirtokapasiteettia pääkaupunkiseudulle. Lisäksi siirtoyhteyden rakentaminen mahdollistaa kaasutoimituksien aloittamisen Nurmijärvelle ja Vihtiin. LNG-laitos kesällä Kilpilahteen Nesteytetyn maakaasun (LNG) tuotantolaitoksen rakennustyöt Porvoon Kilpilahdessa ovat käynnissä. Laitoksen maanrakennus- ja perustustyöt saatiin valmiiksi ennen vuodenvaihdetta, jonka jälkeen työmaalla on aloitettu varsinaiset tuotantolaitoksen asennustyöt. Tuotantoyksikön yhteyteen suunnitellut mittavat LNG:n tuotevarastosäiliöt toimitettiin työmaalle helmikuussa. Tuotevaraston kolmeen säiliöön mahtuu yhteensä noin 2000 kuutiometriä nesteytettyä maakaasua. Uuden tuotantolaitoksen ja tuotevaraston on määrä valmistua heinäkuun alkuun mennessä. 36 metriä pitkien LNG:n tuotevarastosäiliöiden kuljettaminen satamasta Gasumin työmaalle aiheutti erikoisjärjestelyjä Kilpilahden teollisuusalueella Porvoossa helmikuussa. Viime kesänä Gasum rakensi maakaasuputken Vanajaveden alitse. Vesistön alituksen pituus oli noin neljä kilometriä. Maakaasuputkella ei merkittäviä vaikutuksia vesistöön Vanajavedellä Gasum rakensi kevään ja kesän 2009 aikana maakaasun siirtoputken Vanajaveden Makkaranselän alitse. Putken rakentamisen vaikutukset vesistöön jäivät melko vähäisiksi. Tiedot ilmenevät Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen laatimasta vesistötarkkailun loppuraportista. Pääosa rakennustöistä tapahtui rannan tuntumassa ja vesistövaikutukset rajoittuivat kulloisenkin työpaikan lähietäisyydelle. Vaikutukset näkyivät veden samentumisena ja kiintoainepitoisuuden kohoamisena. Myös fosforipitoisuudet kohosivat lievästi. Veden samentuminen oli lievää ja sen leviämistä estettiin tehokkaasti ranta-alueille rakennetuilla suojaverhoilla. Haitta-aineiden osalta ei todettu kohonneita pitoisuuksia. PCB- ja kadmiumpitoisuudet jäivät alle määritysrajan. Sinkkipitoisuudet pysyivät luonnontasolla. Maakaasuputken rakennustyöt Vanajavedellä liittyivät Hämeenlinnasta Lempäälään rakennettuun maakaasun rinnakkaisputkeen. 43 kilometriä pitkä siirtoputki valmistui ja otettiin käyttöön syksyllä Vesistövaikutusten loppuraportti on luettavissa kokonaisuudessaan Gasumin verkkosivuilla KUVA LENTOKUVA VALLAS 7

8 Hansaprintin Vantaan yksikössä on kaksi volyymipainokonetta, joiden maakaasukäyttöiset polttimet lämmittävät uunit 750 asteeseen. Kun paperi syöksyy uunin läpi lähes 15 m/s, kuivuu painoväri paperin pintaan 200 asteen lämmössä. Tehdaspäällikkö Mikko Saarela on tyytyväinen ympäristöystävälliseen ja käyttötaloudellisesti edulliseen maakaasuun. 8

9 Maakaasu kiinnittää värin Hansaprintissä TEKSTI JOHANNA PELTO-TIMPERI KUVAT MARKKU OJALA Hansaprintin Vantaan aikakauslehtipaino otti Suomen ensimmäisenä painotalona maakaasun käyttöön viime syksynä. Tehdaspäällikkö Mikko Saarela vakuuttaa, että maakaasuun siirrytään heti myös Turun Hansaprintissä, kun maakaasu saadaan Länsi-Suomeen. 9

10 Hansaprint on ympäristöasioissa edelläkävijä, joten maakaasun käyttöönotto sopii hyvin arvoihimme. Nyt painaminen on taas askeleen verran ympäristöystävällisempää, ja voimme myös reilusti mainostaa sitä, Mikko Saarela toteaa. Hansaprintin Vantaan painotalossa modernit heatset-painokoneet suoltavat katkeamatonta vauhtia aikakauslehtiä, kuvastoja ja muuta markkinointimateriaalia. Teemme vientitöitä Ruotsiin ja Venäjälle. Painamme monia todella upeita lehtiä Venäjälle, paljastaa Mikko Saarela. Vantaan volyymipainossa hoidetaan painotuotteiden myyntiä, esituotantoa, painatusta ja jälkikäsittelyä. Palveluun kuuluvat myös arkkiasemointi ja sivusuunnittelu, joita kaikki painot eivät enää tarjoa. Kahden painokoneen Vantaan yksikkö on Turun aikakauslehtitehdasta pienempi, Artu- " kaisissa painokoneita on viisi. Kokonaisuutena Hansaprintin volyymituotantoon keskittyvä Print-liiketoimintayksikkö pystyykin tuottamaan suuria painoksia. Koska koneet ovat samanlaisia molemmissa paikoissa, voidaan turvata katkeamaton painotoiminta myös huoltojen aikana. Vantaan painotalon 160 työntekijästä ahertaa 110 henkeä volyymipainamisen puolella, loput keskittyvät tarvepainamiseen, myyntiin ja markkinointiin. Monikanavainen tarjonta Mikko Saarela korostaa, ettei Hansaprint ole vain paino, vaan monikanavainen kokonaispalveluja tarjoava kumppani. Perinteistä painotuotantoa täydentävät digitaalinen tarvepainaminen ja esimerkiksi Direct-yksikön tarjoama painotuotteiden personointi. Myös verkko- ja printtituotteiden yhdistäminen on painotalojen nykypäivää. Painoalalla kilpailu on kovaa, mikä suurelta osin johtuu ylikapasiteetista niin Suomessa kuin koko Euroopassakin. Tämä on vaikuttanut kotimaan kysynnän lisäksi myös vientiimme. Tulee löytää mahdollisimman paljon ratkaisuja, joilla voi pitää kustannuskilpailukyvyn kohdallaan, miettii Saarela. Avaimet käteen -periaatteella Vantaan Hansaprintissä päätettiin vuosi sitten tammikuussa siirtyä nestekaasusta maakaasun käyttöön painoprosessissa. Keväällä päästiin kaivamaan tarvittava jakeluputki ja tekemään kiinteistöliittymä. Rakennukseen oli helppo vetää oma jakeluhaara läheiseltä Gasumin paineenvähennysasemalta, joka on Vantaan Energian Martinlaakson voimalaitoksen tontilla. Painotaloon tehtiin 4 megawatin liittymä, arvioitu energiatarve on megawattituntia vuodessa. Teimme Gasumin kanssa sopimuksen avaimet käteen -periaatteella. Heinä elokuun aikana käyttöputkistoa vedettiin painon sisällä. Syyskuussa yhden viikonlopun aikana sitten nestekaasu vaihtui maakaasuksi. Vaihdosta ei aiheutunut ongelmia, ja kaikki on muutenkin sujunut hyvin, toteaa Mikko Saarela. Gasum vastasi putken vetämisestä kiinteistölle ja sisätilojen putkituksesta. Hansaprintin vastuulle jäi painokoneiden polttimien vaihto maakaasukäyttöisiksi. Gasum hoiti myös kaikki luvat. Tulee löytää mahdollisimman paljon ratkaisuja, joilla voi pitää kustannuskilpailukyvyn kohdallaan. Väri kiinnittyy 200 asteessa Mikko Saarela kertoo, että Hansaprint on ensimmäinen painotalo Suomessa, jonka prosessissa hyödynnetään maakaasua. Keski- Euroopassa se on yleisin polttoaine painoissa. 10

11 " Teimme Gasumin kanssa sopimuksen avaimet käteen -periaatteella. Mihin maakaasua painotalossa sitten tarvitaan? Maakaasulla lämmitetään painokoneen uuni, jossa painoväri kuivataan kiinni paperiin. Uunin polttolämpötila on 750 astetta, mutta kuivaus tapahtuu noin 200 asteessa, koska paperirata kulkee vauhdilla uunin läpi. Uunissa on puhaltimet, ja paperiradan nopeus on lähes 15 m/s. Paperi menee 15-metrisen uunimme läpi siis yhdessä sekunnissa. Tässä ajassa värin liuottimet haihtuvat ja painoväri asettuu kiinni paperiin. Mikko Saarela kertoo yrityksen vihreisiin periaatteisiin kuuluvan, ettei lämpöä päästetä harakoille. Vapautuva lämpö otetaan talteen toisiokierrolla. Olemme lähes omavarainen lämmön talteenotossa. Meidän tarvitsee ostaa vain noin neljän kuukauden ajan kaukolämpöä Vantaan Energialta. Ja sehän on myös tuotettu maakaasulla. Käyttötaloudellisesti edullista Maakaasu on yksi keino pysyä mukana kustannuskilpailussa. Maakaasun valintaan oli monta syytä. Meille tärkeää on tietysti se, että maakaasu on ympäristöystävällinen energianlähde, ja se sopii ympäristöarvoihimme ja täydentää niitä. Toinen asia on turvallisuus; nyt monta asiaa voidaan toteuttaa aikaisempaa yksinkertaisemmin. Pitkällä juoksulla maakaasu on käyttötaloudellisesti edullisempaa esimerkiksi nestekaasuun verrattuna. Kun vuositasolla seuraa maakaasun hintaa, on se muita vaihtoehtoja edullisempi, vaikka lyhyen aikavälin seuranta voi näyttää muuta, laskee Saarela. Nestekaasun käyttöön ja varastointiin liittyi monia viranomaismenettelyjä, joita maakaasua käytettäessä ei tarvita. Olemme saaneet käyttökoulutusta Gasumilta. Käytön valvonta on toistaiseksi myös Gasumilla, mutta se siirtyy vähitellen meille. Hansaprint on ollut edelläkävijä monissa ympäristöön liittyvissä asioissa. Ympäristöjohtamisen perustana on kaikissa Suomen yksiköissä ISO standardi ja päätös alentaa jatkuvasti toiminnasta aiheutuvia ympäristövaikutuksia. Painotalolla on SFS-Ympäristömerkinnän myöntämä oikeus käyttää Joutsenmerkkiä painotöissä. Hansaprintille myönnettiin Joutsenmerkin käyttölupa ensimmäisenä heatset-painona Suomessa. On selvää, että Hansaprintin Turun aikakauslehtitehtaalla otetaan maakaasu käyttöön, kun putki saadaan vedettyä Länsi- Suomeen. Artukaisten käyttö olisi kolme kertaa suurempi meihin verrattuna eli lähes megawattituntia vuodessa, Mikko Saarela toteaa. HANSAPRINT on Pohjoismaiden suurin painotalo ja Itämeren alueen johtava markkinointiviestinnän kokonaisratkaisuihin erikoistunut palveluyhtiö. Hansaprintillä on tytäryhtiöitä ja yhteistyökumppaneita kaikissa Pohjoismaissa sekä Länsi-Euroopassa, Venäjällä ja Unkarissa. Yrityksen liikevaihto oli vuonna 2008 noin 186 miljoonaa euroa, josta viennin ja kansainvälisten toimintojen osuus oli 27,5 prosenttia. Hansaprint kuuluu TS-Yhtymään, ja sen toinen merkittävä omistaja on Sanoma (Sanoma Magazines Finland Oy). Hansaprintin Vantaan yksikön arvioitu maakaasun käyttö on megawattituntia vuodessa. Maakaasu kuivaa, paahtaa, sulattaa ja lämmittää Maakaasua ei tarvitse jalostaa, oli vastaan - ottajana sitten leipuri tai teräksentekijä. HARRI MIELONEN Maakaasua voidaan käyttää monipuolisesti erilaisissa teollisuusprosesseissa. Sen etuna on monikäyttöisyys: maakaasua ei tarvitse jalostaa, oli sitten vastaanottajana leipuri tai teräksentekijä. Teollisuudessa maakaasu voi olla suoraan tai epäsuoraan yhteydessä tuotteeseen. Esimerkiksi kahvia voidaan paahtaa suoraan maakaasun savukaasuilla, kun taas painotalossa kuivataan paperia maakaasulla lämmitetyssä uunissa. Leipomoissa pullat saavat ruskean sävyn säteilijöistä, jotka lämpiävät maakaasulla. Terästeollisuuden vaatimia korkeita lämpötiloja voi- " daan maakaasulla tuottaa esimerkiksi erilaisten paineilmapolttimien avulla, kertoo tekninen asiantuntija Harri Mielonen Gasum Energiapalveluista. Maakaasusta tuotetaan lämpöä muun muassa rakennustyömailla ja teollisuushalleissa ilmalämmittimillä, säteilijöillä ja erilaisilla kattiloilla, kuten kondenssi- ja puhallinpoltinkattiloilla. Tavoitteena on kokonaisvaltainen palvelutarjonta. Esimerkiksi Hansaprintin Vantaan yksikköön teimme suunnitelman jakelu- ja käyttöputkistosta, johon liittyi lupien hakeminen Turvatekniikan keskuksesta, alueellinen rakennuslupa ja ilmoitus käyttöputkiston rakentamisesta. Suunnittelun osa-alueena on myös maakaasuasetukseen liittyvät laitteet kuten sulkuventtiilit, suodattimet, paineensäätimet ja varolaitteet. Avaimet käteen -projektissa me suunnittelemme, haemme luvat, rakennamme putket, annamme käytönopastuksen ja tarjoamme väliaikaisen käytönvalvonnan, Harri Mielonen kertoo. 11

12 VIERASKYNÄ Tapani Kaakkuriniemi on koulutuspäällikkö Helsingin yliopiston alaisessa Aleksanteriinstituutissa. Hän johtaa valtakunnallista Venäjänja Itä-Euroopan tutkimuksen maisterikoulua. Pienen maan pienet ongelmat TEKSTI TAPANI KAAKKURINIEMI KUVA JOHNNY KORKMAN " Barentsinmeressä Talven keskustelujen ja uutisten ykkösteema on ollut itse talvi. On kuulemma paljon lunta, lumi on vääränlaista, lumi ja pakkanen aiheuttavat vaikeuksia ja niin edelleen. En oikein tiedä, miten siihen suhtautua. Pohjois-Suomessa, josta olen lähtöisin, on talvella aina ollut lunta. Kulkuväyliltä lumi on aurattu pois. Kyllä pohjoisessakin tulee vaikeuksia, jos pakkanen pysyttelee pitkään 30 asteen paremmalla puolella. Vesijohto saattaa jäätyä tai auto hyytyä. Onhan talvi ollut tavanomaista ankarampi: Koreassa ei ole 1930-luvun jälkeen nähty niin paljon lunta kuin nyt. Britanniassa on värjötelty päiväkausia miinus viiden asteen lukemissa. Siellähän ulko- ja sisälämpötiloissa ei ole suurta eroa. Floridassa paleltuivat appelsiinipuut. Suomessa ei ole ollut muuta poikkeuksellista kuin se, että lunta on tullut etelärannikon kaistaleella tavallista enemmän, mutta muualla Suomessa on jääty jälkeen tavanomaisista keskiarvoista. Kainuussa on hädin tuskin päästy 60 sentin lumensyvyyteen, mikä on normaalia vähemmän. Ja jo tuntuu kuin poikkeustila olisi ollut vallalla koko talven, varsinkin rautateillä. Miksi junaliikenne hyytyy Suomessa ja Ruotsissa, kun talvella on lunta ja kohtuullisessa määrin pakkasta? Ennen ei tällaista kaaosta tullut. Kuljin Kekkosen aikaan koulussa lättähatulla, ja yli 40 asteen pakkasessakin niiden Valmet-dieselit palvelivat jokseenkin moitteettomasti, eivätkä jarrutkaan jäätyneet. Mutta silloin valtion piti tilata junia kotimaasta. Mikä on junien ja koko kansantalouden huoltovarmuus nykyisin? Työni puolesta liikun usein Venäjällä, jossa kätevin kulkuneuvo on juna. Junalla pääsee Moskovasta vaikka Vladivostokiin tai Ulan-Batoriin asti. Se tosin kestää viikon, mutta erityisesti lyhyemmillä, noin vuorokauden mittaisilla matkoilla junaa voi suositella matkustusmuodoksi. Rautatiekulttuuri heillä on pitkällisen kehityksen ja asennekasvatuksen tulos, koska yhteiskunnan toiminta perustuu paljolti rautatielaitokseen. Miksi olevan kaasukentän avaamista odotetaan innolla, koska kaasunkuljetuslaitteistojen rakennuttaminen toisi töitä. Venäjänmaalla junat selviävät talvesta hyvin? Oletan, että kyse on kaluston huollosta ja huollettavuudesta. Pitempien pysähdysten (20 minuuttia) aikana asemahenkilökunta tankkaa vaunujen vesisäiliöt, vie roskasäkit pois ja tarkistaa junan teknisen kunnon. Joku koputtelee jarrukenkiä ja kuuntelee, onko klangi sellainen kuin pitää. En tiedä, mitä tapahtuisi, jos jarrukenkä osoittautuisi murtuneeksi. Ehkä jarruvikainen vaunu poistettaisiin letkasta. Useampi mies koputtelee pois jäät ja lumipaakut. He siis tekevät sen, mitä VR yrittää kuumalla vedellä ja höyryllä sillä seurauksella, että ulos tultaessa junan rakenteet jäätyvät. Venäjän rautateillä liikkuu paljon polttoainetta, jos voi päätellä asemilla seisovista loputtoman pitkissä säiliövaunujunista. Vaikka joka toinen säiliöjuna olisi tyhjä ja joka toinen täysi, niin kuin tuntuisi loogiselta, niin täysienkin vaunujen yhteenlasketun kuutiomäärän täytyy olla valtava, kun näitä junia näkee lähes joka asemalla. Se kai on huoltovarmuuden takaamista. Murmanskissa käydessä huomasin, että siellä eletään odotuksen vallassa. Ilmassa väreilee jotakin, aivan kuin kaamoksen keskellä olisi jo kevät tulossa. Mutta kyseessä ei ole kevät vaan Štokman tai Štokmanovskoje, siis Barentsinmeressä oleva kaasukenttä, jonka avaamista odotetaan innolla, koska kaasunkuljetuslaitteistojen rakentaminen toisi työtä ja vaatisi suunnittelulta paljon ennenkokeilemattomia ratkaisuja. Jos kaasukentän rakentaminen laman oloissa pääsee käyntiin, sen heijastusvaikutus Pohjois-Suomeen olisi vähintäänkin sama kuin Kostamuksen rakentamisen vaikutus oli ja 1980-luvuilla. Tosin nykytilanteen ja Kostamuksen välillä on se ero, että nyt urakoita ei solmita presidentin johdolla, vaan osana kansainvälistä tarjouskilpailua. Tässä suhteessa suomalaisilla olisi parantamisen varaa, sillä monet suuret urakat ovat menneet sivu suun. Toivottavasti suomalaisilla on nyt parempi tuuri ja toivottavasti he valmistautuvat haasteisiin. 12

13 OSA1 ALUETEEMA Energistä kasvuvoimaa Uudellamaalla LIITTEEN TOIMITUS VIESTINTÄTOIMISTO POVITASKU OY KUVA DREAMSTIME GasettiTeema Kuntapäättäjät: Maakaasu sopii taajamiin TEKSTI MAIJU PAASIVIITA GRAFIIKKA GASUM Uudenmaan kuntapäättäjät antoivat maakaasulle hyvän arvosanan Gasumin teettämässä kyselyssä *). Heidän mielestään maakaasu on tehokkain vaihtoehto taajama-alueiden energiantuotannossa. Gasum toteutti joulukuussa 2009 sähköpostikyselyn, jonka tavoitteena oli selvittää läntisen Uudenmaan kuntapäättäjien ja -vaikuttajien mielipiteitä energiantuotannosta, suhtautumista maakaasuun ja biokaasuun sekä mielikuvia Gasumista yrityksenä. Kuntapäättäjät seuraavat melko aktiivisesti ilmastonmuutokseen liittyvää keskustelua, mutta eivät tunne kovin hyvin omalle kunnalleen asetettuja päästövähennystavoitteita. Tutkimukseen vastanneet toivoivatkin lisää ajantasaista tietoa ilmasto- ja energiapäätösten tueksi. Tutkimuksen mukaan maakaasulla on edelleen merkittävä rooli energiantuotannon hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä. Maakaasun käyttökohteina tärkeimmiksi nousivat yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto, liikennekäyttö ja erillinen lämmön tuotanto. Vastaajat pitävät erityisen tärkeänä, että Gasum jatkaa panostuksia biokaasuliiketoiminnan kehittämiseen, ja näkevät Gasumin tavoin biokaasulla merkittävän roolin muun muassa liikenteen polttoaineena. Gasum mielletään vastaajien keskuudessa ympäristötietoiseksi ja vastuulliseksi yritykseksi, joskin Gasumin tunnettuudessa on vielä parannettavaa. *) Kysely kuntapäättäjälle Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten, Keravan, Hyvinkään, Järvenpään, Karkkilan, Kirkkonummen, Lohjan, Mäntsälän, Siuntion, Tuusulan ja Vihdin alueella. Vastaajia 343 eli 25 prosenttia kyselyn saaneista. Puhdas vaihtoehto kivihiilelle ja öljylle TEKSTI MAIJU PAASIVIITA KUVA MARKKU OJALA Espoon Suomenojalla Fortum Heat and Power Oy otti käyttöön uuden maakaasuvoimalan loppuvuodesta Kivihiilen ja öljyn korvaaminen maakaasulla Espoon lämmöntuotannossa vähentää vuotuisia hiilidioksidipäästöjä kaikkiaan 150 kilotonnilla. Lisäksi rikkidioksi- ja hiukkaspäästöt laskevat alueella lähes 40 prosenttia. Vantaalla käynnistyvät vuonna 2011 jätevoimalan rakennustyöt. Vuonna 2014 käyttöön otettava laitos käyttää jätteen käsittelyssä maakaasua noin 60 miljoonaa kuutiota vuosittain. Kivihiilen käyttö vähenee 30 prosenttia, ja Vantaan Energian kokonaispäästöt laskevat 20 prosenttia nykyisestä tasosta. Tunnetko omalle asuinkunnallesi asetetut hiilidioksidin päästövähennystavoitteet? (%) Asiantuntijat n= % Luottamusmiehet n= % Kaikki n= % Kyllä Maakaasun arvosana k.a. 8,35 n= En % 66 % 68 % Kiitettävä Hyvä Tyydyttävä Välttävä 7 0 Heikko Maakaasulla tuotetaan puhdasta kaukolämpöä. 13

14 Maakaasun käyttö TEKSTI RIIKKA VAKKURI KUVAT JUHA JARVA JA DREAMSTIME Lohjalaiset yritykset ovat tyytyväisiä maakaasu valintaansa. Maakaasun paikallisjakelukäyttö on Lohjalla kymmenessä vuodessa kaksinkertaistunut. Käyttömahdollisuudet laajenevat entisestään, kun uusi tankkausasema ja Mäntsälä Siuntion maakaasuputki valmistuvat. Cembrit Oy:n tuotantojohtaja Mikko Ylikopsa (vas.) ja toimitusjohtaja Jari Paukkonen ovat tyytyväisiä tehtaan kuivauslinjan maakaasukattilaan. Kattila ei tarvitse jatkuvaa valvontaa toimitusvarmuutensa vuoksi. Maakaasuverkkoon liittyi Lohjalla ensimmäisenä Kirkniemen paperitehdas reilu kymmenen vuotta sitten. Ojamon Lämpö Oy ja Virkkalan Lämpö Oy siirtyivät lämmöntuotannossaan raskaasta polttoöljystä maakaasuun vuonna Vuosikymmenen puolivälissä maakaasun ottivat käyttöön Minerit Oy:n, nykyisen Cembrit Oy:n kuitusementtitehdas ja Lemminkäinen Infra Oy:n asvalttiasema. " Maakaasun etuna on puhdas palaminen, joka ei aiheuta pienhiukkas- eikä rikkidioksidipäästöjä. Kokonaispäästöt pienenivät Lohjan energiatuotannon ja teollisuuden päästöt ovatkin vähentyneet kahdenkymmenen viime vuoden aikana voimakkaasti. Yhtenä tekijänä on ollut maakaasun käyttö. Lohjan ympäristölautakunnan raportin mukaan Lohjan rikkidioksidin, typen oksidin ja hiukkasten kokonaispäästöjen määrä väheni merkittävästi, kun Kirkniemen paperitehtaan voimalaitos siirtyi vuonna 1998 käyttämään kivihiilen sijasta pääosin maakaasua. Maakaasun etuna on puhdas palaminen, joka ei aiheuta pienhiukkas- eikä rikkidioksidipäästöjä. Maakaasu aiheuttaa myös kivihiileen verrattuna huomattavasti vähemmän hiilidioksidipäästöjä saman energiamäärän tuottamisessa. Autoliikenne on Lohjalla merkittävin ilmanlaatuun vaikuttava tekijä, joten ilmanlaatua parantaa myös se, että maakaasu vähentää polttoainekuljetuksia. Cembritissä vaihto sujui helposti Cembrit Oy:ssä voidaan tarkastella maakaasun käyttöä viiden vuoden kokemuksella. Yritys on yksi maailman suurimmista kuitusementtisten tasolevyjen valmistajista. Maakaasu on käytössä niin tuotannossa kuin tehtaan lämmityksessäkin. Aiemmin Cembrit käytti tuotannossa polttoaineena nestekaasua ja kattilalaitoksessa raskasta polttoöljyä. Tehtaan päästöissä maakaasuun siirtyminen näkyi selkeänä muutoksena. Rikkidioksidipäästöt olivat alle kymmenen prosenttia edellisen vuoden määrästä. Myös hiilidioksidipäästöt vähenivät, ja hiukkaspäästöjä ei syntynyt enää juuri lainkaan. Ympäristöystävällisyyden lisäksi Cembritin energiavalintaan vaikutti taloudellisuus. Esimerkiksi muutostöiden takaisinmaksuaika kesti vain alle vuoden. Maakaasuun siirtyminen oli helppoa eikä vaatinut meiltä suuria investointeja. Liittymäputken rakentaminen sekä muutamien suuttimien ja säätimien vaihtaminen riittivät, Cembrit Oy:n tuotantojohtaja Mikko Ylikopsa kertoo. Käytössä kustannuksia alentaa lämmön talteenotto maakaasulla toimivalla kuivauslinjalla. Sen avulla saadaan talteen huomattava määrä kiinteistön lämmitysenergiasta. Viidessä vuodessa on huomattu myös maakaasun käytön helppous. Maakaasukattila ei tarvitse jatkuvaa valvontaa toimintavarmuutensa vuoksi. Cembritissä ei ole maakaasuun siirtymisen jälkeen käytetty tuotannossa ja lämmityksessä muuta energiaa. 14

15 kaksinkertaistunut Lohjalla Uusi tankkausasema Lähiaikoina Lohjalla, Cembritin tontilla avautuu maakaasun tankkausasema. Asemalla tankataan jatkossa Cembritin maakaasutrukkeja, mutta se on tarkoitettu myös maakaasuautoilijoille. Maakaasu trukki ei eroa käytöltään juurikaan nestekaasu- tai dieseltrukista, mutta sillä on selkeitä etuja. Tankkausasema on meitä oivallisen lähellä. Toinen syy maakaasutrukkeihin siirtymiseen on ympäristökysymys. On hyvä, ettei pohjavesialueella tarvitse pitää öljysäiliötä, Mikko Ylikopsa toteaa. Maakaasun tankkausasemalla ei ole mitään, mikä voisi valua pilaamaan pohjavettä. Maakaasutrukkeihin vaihtaminen parantaa työturvallisuuttakin, sillä ne tuottavat vähän päästöjä ja sopivat siten hyvin käytettäväksi sisätiloissa. Maakaasutrukeissa on myös kustannusetuja, Ylikopsa kertoo. Tankkausasema sijainti valikoitui kaasuverkon läheisyyden ja hyvien liikenneyhteyksien pohjalta. Asema sijaitsee vilkkaasti liikennöidyn valtatie 1:n vieressä. Uusi putki avaa mahdollisuuksia Lohjan alueella maakaasuputken utken koko kapasiteetti on lähes myyty. Maakaasulle löytyisi kuitenkin käyttöä yli 50 miljoonan kuution edestä, sillä alueella on edelleen paljon kivihiileen perustuvaa tuotantoa. Tilanne muuttuu ensi vuonna, jolloin maakaasua voidaan tarjota uusille käyttäjille. Gasumin tavoitteena on ra- Toimitusvarmuus itusvarmuus " kentaa Mäntsälä Siuntio-putki syksyyn 2011 lisääntyy koko pääkaupunkiseudulla. mennessä. Se tarjoaa valmistuessaan maakaasua paitsi Lohjalle myös aivan uusille alueille kuten Vihtiin, Karkkilaan ja Nurmijärvelle. Samalla uusi putki parantaa entisestään maakaasun toimitusvarmuutta koko pääkaupunkiseudun alueella. GasettiTeema Vähäpäästöistä polttoainetta työmatkaliikenteeseen Tankkausasemaverkosto tihenee TEKSTI MAIJU PAASIVIITA KARTTA GASUM Tilastokeskuksen mukaan joka kolmas Suomen työllisistä käy töissä asuinkuntansa ulkopuolella. Eniten pendelöidään ympäristökunnista suuriin kaupunkeihin kuten Helsinkiin. Liikenne on merkittävä ilmanlaatuun vaikuttava tekijä erityisesti taajama-alueilla. Autoteollisuus panostaa jatkuvasti vähäpäästöisemmän teknologian kehitykseen, mutta nopeimmin päästöjä voidaan vähentää valitsemalla puhtain käytettävissä oleva polttoaine. Maakaasukäyttöisten autojen hiilidioksidipäästöt ovat merkittävästi pienemmät kuin bensiinikäyttöisten. Dieselautoihin verrattuna maakaasu palaa puhtaammin, eikä aiheuta lähes lainkaan hengitysilmalle haitallisia hiukkaspäästöjä. Tankkausverkosto jo nyt kattava Maakaasuautoille tarkoitettuja tankkauspisteitä on jo useassa työmatkaliikenteen kannalta merkittävässä solmukohdassa. Nykyisen tankkausasemaverkoston lähialueelta Espoosta, Hyvinkäältä, Riihimäeltä, Mäntsälästä, Lohjalta ja Porvoosta matkustaa Helsinkiin yli henkilöä päivittäin. Tilastokeskuksen mukaan heistä noin 64 prosentilla on joko oma tai työsuhdeauto. Varovaisen arvion mukaan maakaasun tankkausasemaverkoston kattamalta alueelta ajetaan Helsinkiin ja takaisin päivittäin yli miljoona työmatkakilometriä. Jos kilometrit ajettaisiin maakaasuautolla, hiilidiok- 1 Espoo E A 3 D Helsinki Vantaa Maakaasun tankkausasemaverkosto laajenee koko ajan. Seuraavaksi avataan Lohjan ja Espoon Friisilän asemat 4 B C A KARTALLA NÄKYVÄT ASEMAT B CEspoo, Vermo A DHelsinki, Malmi B EHelsinki, Roihupelto C FHelsinki, Ruskeasuo D G E H UUDELLAMAALLA LISÄKSI: Hyvinkää I Porvoo J Riihimäki K Mäntsälä L Lohja (avataan maaliskuussa) M MUUALLA: N Kotka O Hamina P Kouvola Q Lappeenranta Lahti R Tampere S Laukaa sidipäästöt vähenisivät jopa 25 prosenttia. Bensiinikäyttöiseen autoon verrattuna maakaasuauton polttoainekustannukset jäävät puoleen eli noin 70 senttiin litralta. Espoo, Friisilä (avataan huhtikuussa) 15

16 GasettiTeema Vihdin vahvuus on ihmisissä TEKSTI LOTTA SUISTORANTA KUVA JUHA JARVA Vihdissä on tilaa kaikille, maalaismaisemia ja tiiviimpää asuinympäristöä. Kaviomäärällä laskettuna Vihti on Suomen suurin hevospitäjä ja valtaosa Nuuksion kansallispuistosta on Vihdissä, Tarja Jokiniemi ja Rauno Kujanpää kertovat. Lähes asukkaan Vihti on viime vuosina kasvanut reilut kaksi prosenttia vuodessa. Olemme suunnitelmallisen kasvun tiellä. Vain 10 prosenttia vihtiläisistä on yli 60-vuotiaita. Tarjoamme elinkeinoelämälle paljon potentiaalista työvoimaa, Vihdin markkinointipäällikkö Tarja Jokiniemi sanoo. Vihti kilpailee muiden kehyskuntien tapaan asukkaista ja työpaikoista. Haasteina ovat yritysten houkutteleminen sekä joukkoliikenteen kehittäminen. Pendelöinti kasvaa koko ajan. Noin 60 prosenttia kunnan työllisistä käy töissä muualla, pääasiassa Espoossa, Helsingissä ja Lohjalla, Jokiniemi kertoo. Vihti odottaa Espoon ja Turun välille kaavailtua uutta länsirataa sekä Hanko-Hyvinkää-radan uudelleen avaamista. Tekninen ja ympäristöjohtaja Rauno Kujanpää muistuttaa hankkeiden vievän kuitenkin kymmeniä vuosia. Rata on tärkeä, mutta sujuva tieliikenne on oleellista kasvun kannalta jo nyt. Vihdistä ajaa autolla Helsingin keskustaan alle tunnissa, Kujanpää sanoo. Etelä-Nummela kutsuu elinkeinoelämää Vihti on asumisen kunta, mutta se satsaa myös yritysten joustavaan ja nopeaan palvelemiseen. Vihdin elinkeinorakenne on monipuolinen, yhtä suurta veturia ei ole. Kasvun mukaan räätälöitävä tontti sekä liikenneväylien läheisyys ovat tärkeitä yrityksille, Tarja Jokiniemi sanoo. Vihti on kylien kunta, jossa on kolme isompaa taajamaa. Suurimmassa, Nummelassa, asuu lähes puolet Vihdin asukkaista ja se on kunnan kaupallinen keskus. Nummelan väkimäärä tuplaantuu tulevina vuosina. Etelä-Nummela on elinkeinoelämälle ja tiiviimmälle asutukselle sopivaa aluetta ja Vihdin suurin kaavoitushanke, Rauno Kujanpää sanoo. Etelä-Nummela sopii monenlaisille yrityksille. Se ei ole pohjavesialuetta, ja harva asutus ei vaikeuta isompien, yhtenäisten alueiden kaavoittamista. Valtateiden kolmiossa Valtatie 25:n, Turuntien ja Porintien kolmiossa sijaitseva Etelä-Nummela on eteläisen Suomen ainoita rakentamattomia valtateiden risteyksiä. Alueen kehityssuunnitelmissa kiinnitetään huomiota paitsi liikenteen sujuvuuteen myös luontoarvoihin. Kasvava Vihti haluaa Etelä- Nummelaan yrityksiä, palveluja ja tiiviimpää asumista. Jatkossa maakaasun käyttö tukee näiden tavoitteiden saavuttamista esimerkiksi liikennekäytössä ja lämmöntuotannossa. Hangosta Porvooseen ulottuva liikenteen, matkailun, yrittäjyyden ja markkinoinnin yhteishanke Kehä V on merkittävä Vihdillekin. Kehä V kulkee suurimmaksi osaksi harjun päällä, jossa luonto on herkkää. Kasvihuonepäästöjä aiheuttaa eniten läpiajoliikenne, Kujanpää sanoo. Tulevaisuudessa Jokiniemi ja Kujanpää toivovat kehätielle sähkö- tai kaasuautoja. Kaasutankkauspisteitä on jo kehän itäisessä päässä Porvoossa sekä Hyvinkäällä ja pian myös Vihdin eteläisessä naapurikunnassa Lohjalla. Isännöitsijät innostuivat maakaasulämmityksestä Gasum järjesti länsiuusimaalaisille isännöitsijöille infotilaisuuden maakaasuun toimittamiseen liittyvistä ratkaisuista ja palveluista. Tilaisuus herätti mielenkiintoa enemmän kuin ennakoimme. Se poiki keskusteluja, tarjouspyyntöjä ja yllättyneitä kommentteja Gasumin energiapalveluiden tarjonnan laajuudesta, Gasumin aluemyyntipäällikkö Timo Jokila sanoo. Tilaisuuteen osallistuneet, pääosin vihtiläiset ja lohjalaiset asuinja liikekiinteistöjen isännöitsijät edustivat kiinteistökantaa, joka kuluttaa lämmitykseen yli kolme miljoonaa öljylitraa vuodessa. Jokila arvelee maakaasun aiheena kiinnostavan, koska esimerkiksi Vihdissä ei ole aiemmin ollut vaihtoehtoja energiatehokkaiksi lämmitysratkaisuiksi. Isännöitsijöiden viesti oli selvä: päästöjen vähentäminen kiinnostaa, mutta kustannustehokkaan lämmityksen saaminen helposti ratkaisee. Maakaasutoimitukset Vihdin alueella alkavat näillä näkymin marraskuussa 2011, kun Mäntsälä-Siuntio-siirtoputki valmistuu ja maakaasu saadaan myös vihtiläisten energiankuluttajien ulottuville. 16

17 Hedelmäpommi Keväiset aamut lähtevät energisesti vauhtiin, kun nautit lasillisen vitamiinipitoista juomaa. IDEA 6 limettiä 3 appelsiinia 2 greippiä 3 dl Hartwallin kivennäisvettä 1 vaniljatanko Purista hedelmien mehu kannuun ja lisää joukkoon maakaasun lämmössä valmistettu Hartwallin kivennäisvesi. Lisää juomaan halkaistu vaniljatanko ja anna maustua jääkaapissa. Energistä kevättä TEKSTI PIRKKO SOININEN KUVAT TAPAHTUMIEN JÄRJESTÄJÄT JA DREAMSTIME Kevätaurinko lataa ulkoilijan akut. Lisäenergiaa saa näyttelyistä, teatterista ja musiikista. Jalalla koreasti Rock 'n' Roll on hyvää sielulle, laulaa Lone Star Dreamers. Gasumin laatupäällikkö Rami Saajorannan yhtyeen ensimmäinen pitkäsoitto Rock 'n' Roll is good for the soul ilmestyi joulukuussa. Ilman instrumentteja esiintyvä bändi yhdistää musiikissaan vastaansanomattomasti rock 'n' rollin perinteiseen a cappella -lauluun. Musiikki tuo hymyn huulille. Let's rock. Voimia taiteesta Afrikan voima -näyttely tuo Espoon modernin taiteen museoon, EMMAan, upean kokoelman taidetta, joka on saanut innoituksensa Afrikasta. Näyttelyssä vuoropuhelua käyvät perinteiset afrikkalaiset veistokset ja naamiot sekä eurooppalainen taide. Monet 1900-luvun alun nimekkäistä taiteilijoista Fernand Légeristä Kazimir Malevitshiin inspiroituivat afrikkalaisesta kulttuurista. Samaan aikaan EMMAssa on esillä myös eteläafrikkalaisen Candice Breitzin neljä videoteosta, joista yhdessä Meryl Streepin roolihenkilöt käyvät vuoropuhelua keskenään. Gasum tukee EMMAn toimintaa. Aikan voima kolme näkökulmaa, Candice Breitz, Sotta Pyttynen -näytelmän pääosissa nähdään Kirsti Wallasvaara ja Anna Vihanto. Merkillinen tarina Maakaasukaupunki Lahdessa kevään riemuista voi nauttia isoäiti Sotta Pyttysen ja hänen nelivuotiaan lapsenlapsensa Ida Pyttysen seurassa. Lahden kaupunginteatterin esityksessä kaikki on vähän nurinperin. Hurmaavan anarkistinen Sotta Pyttynen tarjoaa perheen pienimmille hauskan ensikokemuksen teatterissa ja antaa samalla lapsille ja vähän isommillekin katsojille sinapinsiemenen verran tapakasvatusta. Teemu Mäki: Voodoo Women (Three Generations of Mami Wata Voodoo Women: Adjovi, Ayaba and Napa Gbagassi), öljy kankaalle, 2009, taiteilijan omistuksessa. 17

18 Oragasin Davide D Angelantonio (vas.) kertoo, että kaasulaitteiston asentaminen Jyrki Mutasen (oik.) autoon onnistui pienellä vaivalla, sillä Volvo on jälkiasennuksen kannalta helppo merkki. Bensa vaihtui maakaasuun TEKSTI JA KUVAT JUKKA ISOKOSKI 18

19 Jyrki Mutasen auton takakontista löytyy kaasusäiliö. Muutostyössä on konepellin alle lisätty kaasun paineen säätämiseen ja moottorille syöttämiseen tarvittavat laitteet sekä kaasun tankkausliitin. Kotkalainen Jyrki Mutanen asennutti viime keväänä autoonsa maakaasukäytön mahdollistavat laitteet. Näin hänen työmatkansa sekä perheen kauppa- ja lomamatkat ovat taittuneet maakaasun voimin. Vajaassa vuodessa edullisia kaasukilometrejä on kertynyt kymmenen tuhatta. Jälkiasennetut maakaasuautot ovat Suomessa melko uusi ilmiö. Jyrki Mutanen oli viime huhtikuussa toimintansa aloittaneen asennusliike Oragasin ensimmäisiä asiakkaita. Tätä ennen yksittäisiä ei-tehdasvalmisteisia kaasuautoja oli tuotu maahan esimerkiksi Saksasta. Mutanen innostui maakaasusta liikenteen polttoaineena aloitettuaan työt Gasumilla Kaakkois-Suomen paikallisjakeluputkiston verkoston valvojana. Siinä yhdistyi niin monta hyvää asiaa: taloudellisuus, ympäristöseikat ja uusi tekniikka. Tiesin heti, että haluan maakaasuauton, Jyrki Mutanen kuvailee. Harkitsin myös uuden tehdasvalmisteisen kaasuauton hankintaa. Nykyisellä autollani oli tuolloin ajettu vain kilometriä, enkä olisi saanut siitä vaihdossa tyydyttävää summaa. Onneksi kuulin mahdollisuudesta asentaa kaasulaitteet jälkikäteen ja päätin kokeilla sitä autooni. Taloudellisia kilometrejä Mutanen on ollut valintaansa tyytyväinen. Kaasulaitteisto maksaa asennettuna noin kolmetuhatta euroa. Liikenteen polttoaineena maakaasu maksaa tällä hetkellä noin puolet bensiinin hinnasta. Alkuinvestoinnin maksaa takaisin kolmessa vuodessa, mikäli kilometrejä kertyy noin vuodessa. Mutasen autoon asennettiin 75 litran kaasusäiliö, johon mahtuu noin 12 kiloa maakaasua. Yhdellä tankillisella ajaa noin 230 kilometriä. Tavanomaista tiheämpi tankkaustahti ei kuitenkaan Mutasta ole haitannut. Kotkassa tankkausasema on työmatkani varrella. Etelä-Suomessa asemia alkaa olla jo melko tiheästi. Jos kaasu pääsee loppumaan, niin sitten jatkan bensalla, joka oli aiemmin ainoa vaihtoehto tässä autossa. Toimivaa tekniikkaa Jyrki Mutasen farmari-volvosta ei päältäpäin huomaa, että auto on muutettu maakaasukäyttöiseksi. Konepellin alle on lisätty " Kaasutekniikan toimivuuden kanssa ei ole ollut ongelmia. kaasun paineen säätämiseen ja moottorille syöttämiseen tarvittavat laitteet sekä kaasun tankkausliitin. Pieniä muutoksia on tehty myös auton kojelautaan, jossa on nyt nappi polttoaineen valintaa varten. Takakontista löytyy kaasusäiliö, joka Mutasen toivomuksesta on jätetty koteloimatta. Näin tätä on helpompi esitellä uteliaille. Lisäksi se vie vähemmän tilaa. Lastenrattaat mahtuvat edelleen kyytiin. Kaasutekniikan toimivuuden kanssa ei ole ollut ongelmia. Kovat talvipakkasetkaan eivät ole estäneet maakaasulla ajoa. Vikoja ei ole ollut sen enempää kuin aiemmissa autoissani keskimäärin. Täytyy kyllä kehua asennusliikkeen ammattitaitoa ja teknistä osaamista, Jyrki Mutanen hehkuttaa. Jälkiasennuksille kysyntää Jälkiasennusliike Oragasin toimitusjohtaja Davide D Angelantonio kertoo, että yhtiö on tehnyt vajaan vuoden aikana yli sata jälkiasennusta. Määrä on huomattava, sillä Suomessa on tällä hetkellä noin 700 maakaasukäyttöistä ajoneuvoa. Kaasulaitteiston asentamisen näkökulmasta on olemassa helppoja ja vaikeampia automerkkejä. Muutostyö on helppoa toteuttaa esimerkiksi Volvoihin, Nissaneihin ja Fiateihin sekä yleisesti ottaen GM:n amerikkalaisiin autoihin. Vähän vaikeampiinkin merkkeihin, kuten Opeleihin, asennus onnistuu, mutta se vain vaatii meiltä enemmän työtä. Tehdasvalmisteisten maakaasuautojen valikoima on viime aikoina monipuolistunut. Tästä huolimatta D Angelantonio uskoo, että Suomessa on kysyntää myös laadukkaasti tehdyille jälkiasennuksille. Monissa Euroopan maissa, joissa maakaasun liikennekäyttö on suhteellisen uusi asia, on nopein kasvu kaasuautokannassa tapahtunut nimenomaan jälkiasennuksilla. Monille automerkki on mieltymysasia, eivätkä he ole välttämättä valmiita vaihtamaan suosikkiautoaan vain sen vuoksi, että kilpailevalla merkillä on tarjolla maakaasuautoja. Eikä minun mielestä tarvitsekaan. Maakaasulaitteet voidaan asentaa myös jälkikäteen. 19

20 MARKKINAT KOONNUT SONJA HELLÉN-NIEMINEN, SATU RAIKASLEHTO JA MINNA OJALA KUVAT GASUM JA DREAMSTIME Ennätyksiä kaasukaupassa Vuosi alkoi hyvin kaasun käytön suhteen. Tammikuussa maakaasua kului GWh, mikä lähenteli vuoden 2002 kuukausiennätystä, joka oli GWh. Vuorokausikulutuksessa tehtiin 27. tammikuuta ennätys, joka on 204,5 GWh. Edellinen ennätys oli 204 GWh ja se tehtiin 3. tammikuuta vuonna Maakaasun historian suurin tuntikulutus MW saavutettiin 8. tammikuuta kello " Myös Kaasupörssissä käytiin tammikuussa kauppaa ennätysmäisesti. Pakkaskausi jatkui vielä helmikuussa. Kaiken kaikkiaan tammi helmikuun kaasun kulutus oli noin viidenneksen suurempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Pääasiallinen syy kaasun käytön lisääntymiseen oli kylmä sää. Tammi helmikuu oli maakaasu- Suomen alueella noin kahdeksan astetta kylmempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan. Myös Kaasupörssissä käytiin tammikuussa kauppaa ennätysmäisesti. Kuukausivaihdoksi muodostui 591 GWh, josta jälkimarkkinakaasun osuus oli 72 GWh ja Gasum Plussan 519 GWh. Lukumääräisesti kauppoja tehtiin kappaletta. Kehitys maltillista Vuonna 2009 maakaasua käytettiin Suomessa 40,6 TWh. joka oli 10 prosenttia vähemmän kuin vuonna Maakaasun tuonti oli yhteensä 4,06 miljardia kuutiota. Viime vuoden huippukulutuspäivä oli 15. joulukuuta, jolloin kaasua käytettiin 19,6 miljoonaa kuutiota. Fortumin Suomenojan voimalaitos otettiin käyttöön loppuvuodesta 2009, ja se osaltaan nostanee yhdyskuntien maakaasun käyttöä kuluvana vuonna. Myös teollisuudessa näkyy elpymisen merkkejä. GWh : 45,2 TWh MaakaasunkulutusSuomessa2009 Gasum 1/ : 43,4 TWh 2008: 45,0 TWh 2009: 40,6 TWh Maakaasun kulutus kasvoi loppuvuodesta Pienentynyt kaasun myynti laski Gasumin liikevaihtoa, joka vuonna 2009 oli 1 064,7 miljoonaa euroa. Maakaasukaupassa käytettävien vertailupolttoaineiden hintakehitys paransi Gasumin myyntimarginaaleja ja tulosta edelliseen vuoteen verrattuna. Gasumin investoinnit vuonna 2009 olivat 68,6 miljoonaa euroa. Henkilöstöä Gasum-konsernissa oli keskimäärin 222. Uusi suojaustuote hiilen hinnalle Keväällä 2008 käynnistetty asiakaskohtaisesti räätälöity maakaasun hinnan suojauspalvelu Gasumin asiakkaille vakiinnuttaa toimintatapojaan ja kehittyy edelleen. Peruspalveluihin sisältyy jokapäiväinen kaupankäynti, hin taindikaatioiden antaminen eri tuotteille, markkinainformaatio öljyn tulevaisuuden (forward) hinnoista, suojausraportit sekä raportointi maakaasun hintaan vaikuttavista energiamarkkinoista. Osa asiakkaista ostaa yksinomaan raportointipalvelun, hintasuojauspalvelun asiakkaille se kuu-uluu palvelupakettiin. Uutena tuotteena asiakkaille on tarjolla nyt myös maakaasun hiilisidonnaisuuden suojaava tuote Gasum Hiilisuoja. Sen myynti tapahtuu johdannaisena, kun Gasum Öljysuojaa voi hankkia sekä fyysisenä että johdannaisena. Gasum Kiinteä -tuotetta puolestaan ostetaan vain fyysisenä tuotteena. Gasumin Online-järjestelmästä löytyvät tuotteiden yleiset sopimusehdot esimerkkilaskelmineen. Vuoden 2009 aikana Gasumin suojaustuotteita myytiin yli 3,5 TWh määrälle kaasua, mikä on lähes 9 prosenttia kaikesta toimitetusta kaasusta Suomessa. Vuodelle 2010 suojausta on hankittu jo 5,2 TWh määrälle kaasua. Myös vuosille 2011 ja 2012 suojauksia on myyty yli 3 TWh:lle. Kehityskohteena vuonna 2010 on muun muassa päästökaupan tuotteiden tarjoaminen kaasun myynnin yhteydessä sekä päästökaupan ulkopuolisille että sen piiriin kuuluville asiakkaille. Riskienhallintatoiminto tuottaa indeksiennusteita Gasumin sisäiseen käyttöön sekä asiakkaille. Maakaasun hinnan ennakoiminen on tärkeää itse kullekin toiminnan suunnittelemisessa. Viime vuonna kehitettiin ennusteisiin liittyviä palveluita Online-järjestelmässä. 20

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä

Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Kaasun tankkausasemaverkoston kehittyminen Suomessa vuoteen 2030 mennessä Lähivuosien kehitysnäkymät sekä pitkän tähtäimen suunnitelma Julkaisu on laadittu Suomen liikennekaasualan yritysverkoston sekä

Lisätiedot

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.

Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12. Kaasuautoilu Suomessa ja Keski-Suomessa Gasum Oy:n (ja Biovakka Suomi Oy:n) silmin TÄYTTÄ KAASUA ETEENPÄIN, KESKI-SUOMI! Jyväskylä 10.12.2009 Gasum Oy Myyntipäällikkö Jussi Vainikka jussi.vainikka@gasum.fi

Lisätiedot

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ

KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ KAASU LÄMMÖNLÄHTEENÄ MAA- JA BIOKAASUN MAHDOLLISUUDET 2 1 Luonnonkaasusta on moneksi 3 Gasumin kaasuverkosto kattaa puolet suomalaisista Korkeapaineista kaasun siirtoputkea 1 286 km Matalan paineen jakeluputkea

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA

LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA LUONNOSTAAN PAREMPIA ENERGIARATKAISUJA GASUMIN PÄÄMÄÄRÄ Luomme monipuolisilla energiaratkaisuilla puhtaampaa hyvinvointia. PAIKALLISJAKELUN TUNNUSLUVUT 2008 Maakaasun myynti 452 GWh Verkoston pituus 550

Lisätiedot

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa.

Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Suuresta mahdollisuudesta todeksi biokaasun edistäminen Suomessa. Satakunnan biokaasu- ja energiapäivä 1.9.2016 BIOENERGIA RY TIIVISTETTYNÄ Historiamme ulottuu 70 vuoden taakse (Turveteollisuusliitto 1943,

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö

ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö ENERGIA JA ITÄMERI -SEMINAARI 16.7.2009 Energiayhteyksien rakentaminen ja ympäristö Tapio Pekkola, Manager for Baltic and Nordic Organisations, Nord Stream Miksi Nord Stream? - Energiaturvallisuutta varmistamassa

Lisätiedot

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016. 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1

LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016. 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1 LIIKENNEKAASUT JA ASEMAVERKOSTO PORI 24.05.2016 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 1 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 2 Gasum s year 2015 24.05.2016 Gasum Oy Jussi Vainikka 3 24.05.2016 Gasum Oy Jussi

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä

Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Avoinkirje kasvihuoneviljelijöille Aiheena energia- ja tuotantotehokkuus. Vähennä energian kulutusta ja kasvata satoa kasvihuoneviljelyssä Kasvihuoneen kokonaisenergian kulutusta on mahdollista pienentää

Lisätiedot

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta,

Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Bioöljyjen tuotanto huoltovarmuuden näkökulmasta, Johtava analyytikko Hannu Hernesniemi Suomesta bioöljyn suurvalta seminaari, Lahti 15.10.2012 15.10.2012 1 Kotimaisen bioöljytuotannon huoltovarmuusvaikutuksia

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

BIOKAASUN JA KAASUINFRAN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDESSA

BIOKAASUN JA KAASUINFRAN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDESSA BIOKAASUN JA KAASUINFRAN HYÖDYNTÄMINEN KIERTOTALOUDESSA KAASUPÄIVÄ 12.11.2015 JUKKA METSÄLÄ 12.11.2015 Gasum Jukka Metsälä 1 12.11.2015 Gasum Jukka Metsälä 2 12.11.2015 Gasum Jukka Metsälä 3 KULUTTAJAN

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio,

ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA. AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, ENERGIAYHTIÖN NÄKÖKULMIA AURINKOENERGIASTA AURINKOSÄHKÖN STANDARDOINTI, SESKO Atte Kallio, 20.9.2016 ESITYKSEN SISÄLTÖ Helen lyhyesti Suvilahden ja Kivikon aurinkovoimalat PPA-uutuus Muuta aurinkoenergiaan

Lisätiedot

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016

Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 2016 Sähkömarkkinoiden tilanne nyt mitä markkinoilla tapahtui vuonna 216 Energiaviraston tiedotustilaisuus 17.1.217 Ylijohtaja Simo Nurmi, Energiavirasto 1 Sähkön tukkumarkkinat Miten sähkön tukkumarkkinat

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010

Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Energia 2011 Kivihiilen kulutus 2010, 4. vuosineljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 25 prosenttia vuonna 2010 Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan kivihiiltä käytettiin vuoden 2010 aikana sähkön- ja lämmöntuotannon

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti

Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti 1 Fortum Venäjällä Sähkön ja lämmön tuotanto sekä myynti OAO Fortum (aiemmin TGC-10) Toimii Uralilla ja Länsi-Siperiassa Tjumenin ja Khanti- Manskin alueella öljyn ja kaasun tuotantoalueiden ytimessä sekä

Lisätiedot

Riikinvoiman ajankohtaiset

Riikinvoiman ajankohtaiset Riikinvoiman ajankohtaiset Yhdyskuntajätteestä energiaa kiertopetitekniikalla 18.2.2016 Sisältö 1. Hanke- ja prosessiesittely 2. Kiertopetitekniikan haasteet ja mahdollisuudet 3. Tilannekatsaus Riikinvoiman

Lisätiedot

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030

Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Liikenteen khk-päästöt tavoitteet ja toimet vuoteen 2030 Mitä päästöjä tarkastellaan? Kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä keskipitkän aikavälin ilmastopoliittinen suunnitelma koskevat ainoastaan

Lisätiedot

Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö

Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö Tuusulalla on keskeinen sijainti Tuusula on yksi pääkaupunkiseudun kehyskunnista eli KUUMA-kunnista

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Äänekosken biotuotetehdas

Äänekosken biotuotetehdas Äänekosken biotuotetehdas Metsä Groupin avainluvut 2014 METSÄ GROUP Liikevaihto 5,0 mrd. euroa Henkilöstö 10 500 METSÄLIITTO OSUUSKUNTA Konsernin emoyritys Omistajina 122 000 suomalaista metsänomistajaa

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm

Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, Toimialapäällikkö Markku Alm Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Säätytalo, 12.5.2016 Toimialapäällikkö Markku Alm Missä olemme? Minne menemme? Millä menemme? Uusiutuva energia Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan aurinko-, tuuli-,

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä

Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Aurinkoenergian tulevaisuuden näkymiä Oulun Energia / Oulun Sähkönmyynti Oy Olli Tuomivaara Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa työpaja 25.8.2014. Aurinkoenergian globaali läpimurto 160000

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä

Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Energia 2009 Kivihiilen kulutus Kivihiilen kulutus 2009, ensimmäinen neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 60 prosenttia vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Kivihiiltä käytettiin vuoden 2009 tammi-maaliskuussa

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen,

Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset. Markku Ihonen, Teknologiateollisuus ry:n Team Finland-kyselyn tulokset Markku Ihonen, 23.3.16 Team Finland-kyselyn tausta Tammikuussa 16 Teknologiateollisuuden 16 jäsenyrityksen toimitusjohtajalle, saatu 1 vastausta

Lisätiedot

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä.

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä. Metsäteollisuuden tuotanto Tuotanto Suomessa tammi-syyskuussa 25 Paperia ja Puuta Tuotanto normaalitasolla kolmannella neljänneksellä Kuluvan vuoden heinä-syyskuussa metsäteollisuuden tuotantolaitokset

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

Pelletti Euroopan energialähteenä

Pelletti Euroopan energialähteenä Pelletti Euroopan energialähteenä Pellettienergian info-ilta OAMK, Oulu, 31.3.2009 Veli Pohjonen Helsingin yliopisto Euroopan metsävyöhyke (tumman vihreä) source: European Forest Institute Bioenergia on

Lisätiedot

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä)

Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 2020 (miljardia tonnia hiiltä) Maailman hiilidioksidipäästöt fossiilisista polttoaineista ja ennuste vuoteen 22 (miljardia tonnia hiiltä) 1 8 6 4 2 19 191 192 193 194 195 196 197 198 199 2 21 22 Yhteensä Teollisuusmaat Kehitysmaat Muut

Lisätiedot

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus

Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Neuvottelukunnan kokous Ajankohtaiskatsaus Energia- ja ilmastostrategian linjaukset ovat samansuuntaisia Fingridin näkemysten kanssa Nykyisenkaltaisesta tuulivoiman syöttötariffijärjestelmästä luovutaan

Lisätiedot

Hyvinkää. Yrityksesi oikea osoite

Hyvinkää. Yrityksesi oikea osoite Hyvinkää Yrityksesi oikea osoite Tule yrittäjyyden ykkösketjuun Millaisia odotuksia asetat yrittämiselle? Tule tekemään tulosta Hyvinkäälle! Meillä ranteesta ja rakenteesta löytyy ruista: erinomainen liikenteellinen

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia

Helen tänään Jarmo Karjalainen. Helsingin Energia 17.2.2010 Helen tänään Jarmo Karjalainen 1 EU:n tavoite sähkömarkkinoiden kehittymisestä Harmonisoitujen alueellisten markkinoiden kautta...... yhtenäiseen eurooppalaiseen markkina-alueeseen Pohjola Brittein

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Hanhikivi 1 -hanke. KIP Ympäristöpäivä Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija

Hanhikivi 1 -hanke. KIP Ympäristöpäivä Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija Hanhikivi 1 -hanke KIP Ympäristöpäivä 27.5.2016 Minttu Hietamäki, ydintekniikka-asiantuntija Voimajärjestelmän tila 27.5. klo 10 2 Sähkön lähteet Suomessa 2015 Turve 3,3 % Maakaasu 6,1 % Kivihiili 6,7

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes

Kivihiilen kulutus. Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna , neljäs neljännes Energia 2010 Kivihiilen kulutus 2009, neljäs neljännes Kivihiilen kulutus kasvoi 18 prosenttia vuonna 2009 Kivihiiltä käytettiin vuonna 2009 sähkön- ja lämmöntuotannon polttoaineena 4,7 miljoonaa tonnia

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016

Q1-Q3/2016. Autoalan vuosi. Tammi-syyskuu 2016 Q1-Q3/216 Autoalan vuosi Tammi-syyskuu 216 Henkilöautojen ensirekisteröintien kehitys 14 12 1 8 6 4 2 12 1 8 6 4 2 213 214 215 216 Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu Heinäkuu Elokuu

Lisätiedot

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut

Henkilöstöpalvelut. Liikevaihtotiedustelu. Henkilöstöpalvelut. Henkilöstöpalvelut j Liikevaihtotiedustelu zvuoden 1 alussa kyselyyn tehtiin muutoksia ja otettiin mukaan kokonaan uusi liikevaihtokategoria. Muutoksista johtuen kaikki vuoden 1 luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia vuoden

Lisätiedot

RASTU-SEMINAARI. Liikenteen tilaajan näkökulma. Reijo Mäkinen

RASTU-SEMINAARI. Liikenteen tilaajan näkökulma. Reijo Mäkinen RASTU-SEMINAARI Liikenteen tilaajan näkökulma Reijo Mäkinen 9.5.2006 MISSIO YTV tuottaa laajentuvan pääkaupunkiseudun asukkaille tärkeitä YTV-lain mukaisia tai kuntien YTV:n tehtäviksi sopimia palveluja

Lisätiedot

V U O S I K A T S A U S

V U O S I K A T S A U S VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY VUOSIKATSAUS 2002 POWEST OY omistaa sellaisia palvelu- ja teknologiayhtiöitä, jotka ovat voimantuotannon kannalta strategisesti tärkeitä. Pohjolan Voima Oy haluaa Powestin omistajana

Lisätiedot

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016

Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja. Varsinainen yhtiökokous 2016 Toimitusjohtajan katsaus 2015 Jyri Luomakoski toimitusjohtaja Varsinainen yhtiökokous 2016 Liikevaihto Uponor-konserni, M 2014 2015 Muutos Liikevaihto 1 023,9 1 050,8 2,6 % Orgaaninen kasvu 5,2 % ilman

Lisätiedot

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset

Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Tieliikenteen 40 %:n hiilidioksidipäästöjen vähentäminen vuoteen 2030: Kansantaloudelliset vaikutukset Saara Tamminen Juha Honkatukia, VATT 26.5.2015 Laskennan lähtökohdat (1/2) Useita eri vaihtoehtoja

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009

Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7.2009 Kotkan meripäivät Itämeren aallot 16.7. Energiahankkeiden vaikutus Itämeren turvallisuustilanteeseen Dosentti, erikoistutkija Alpo Juntunen MpKK, strategian, Helsinki 0 Suomenlahti ja Itämeri ovat olleet

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani

Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus. Liikevoittomarginaali parani Cargotecin tammi syyskuun 2016 osavuosikatsaus Liikevoittomarginaali parani Mika Vehviläinen, toimitusjohtaja Mikko Puolakka, talous- ja rahoitusjohtaja 25. lokakuuta 2016 Keskeistä kolmannella vuosineljänneksellä

Lisätiedot

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Envor Group Toimitusjohtaja Mika Laine Järkivihreä Forssa - Turbonousuun Forssa 19.4.2011 Envor Group Neljä yritystä, vanhin perustettu

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Ruskeasuon huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2010 20. heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q2 2010: Kokonaisuudessaan vahvaa kehitystä Q2/2010 Q2/2009 Historiallinen muutos 2009 Saadut tilaukset Me

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA

GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA GLOBAALIT TRENDIT ENERGIAMARKKINOILLA Suomen Kaasuyhdistyksen kaasupäivä 18.11.2014 18.11.2014 HEIKKI PIKKARAINEN NESTEJACOBS.COM Kehittyvät taloudet ovat kasvun vetureita energiamarkkinoilla MOE= Miljoonaa

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2011 Energian hankinta ja kulutus 2011, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 2 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan noin 1029

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

Keski-Suomen biokaasuekosysteemi

Keski-Suomen biokaasuekosysteemi 20.12.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Keski-Suomen biokaasuekosysteemi 16.12.2016 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Ilmanlaatu paikkatietona Tilannekuva ilmanlaadun heikennyttyä Maria Myllynen, ilmansuojeluasiantuntija

Ilmanlaatu paikkatietona Tilannekuva ilmanlaadun heikennyttyä Maria Myllynen, ilmansuojeluasiantuntija Ilmanlaatu paikkatietona 4.11.2009 -Tilannekuva ilmanlaadun heikennyttyä Maria Myllynen, ilmansuojeluasiantuntija YTV vastaa ilmanlaadun seurannasta pääkaupunkiseudulla YTV huolehtii Helsingin, Espoon,

Lisätiedot

Energian hankinta ja kulutus

Energian hankinta ja kulutus Energia 2013 Energian hankinta ja kulutus 2012, 3. neljännes Energian kokonaiskulutus laski 5 prosenttia tammi-syyskuussa Energian kokonaiskulutus oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan yhteensä noin

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Marraskuun työllisyyskatsaus 11/ Julkaisuvapaa perjantaina 20.12. klo 9.00 Työttömiä työnhakijoita vajaa neljännes enemmän

Lisätiedot

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2014

Tammikuun työllisyyskatsaus 1/2014 NÄKYMIÄ TAMMIKUU UUDENMAAN ELY-KESKUS Lisätiedot: Jouni Nupponen 0295 021 117 Tuunia Keränen 0295 020 914 Tammikuun työllisyyskatsaus 1/ Julkaisuvapaa tiistaina 25.2. klo 9.00 Avoimia työpaikkoja tammikuun

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa

Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Energia 2012 Kivihiilen kulutus 2012, 3 vuosineljännes Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia tammi-syyskuussa Kivihiilen kulutus väheni 35 prosenttia Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan tämän vuoden

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 116. Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 13.11.2014 Sivu 1 / 1 4278/11.01.00/2014 116 Lausunto Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Fortum Power and Heat Oy:n Kivenlahden lämpökeskuksen toiminnan muutosta ja ympäristöluvan

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Tilastokatsaus YVA-menettelylyihin

Tilastokatsaus YVA-menettelylyihin Kimmo Heikkinen Jorma Jantunen 23.8.216 Tilastokatsaus YVA-menettelylyihin 1994-215 Laki (468/1994)- ja valtioneuvoston asetus (792/1994) ympäristövaikutusten arviointimenettelystä tulivat voimaan 1.9.1994.

Lisätiedot