Lounais-Suomessa metsä kasvaa hyvin

Transkriptio

1 Millainen on salonseutulainen keskivertometsänomistaja? Hän on noin 60-vuotias mies, omistaa metsää noin 22 hehtaaria, asuu maalla tai taajamassa, on siirtymässä kaupunkimetsäomistajaksi ja pikkuhiljaa eläkkeelle. Hän kuuluu siis yhteen kolmesta suurimmasta metsänomistajaryhmästä, jotka ovat maatilayrittäjät, palkansaajat ja eläkeläiset. Yhä enemmän alkaa metsänomistajissa olla jo naisiakin mukana. Me suomalaiset olemme metsäkansaa ja saamme hyvinvointia metsästä, sanoo kehittämispäällikkö Mikko Savolainen Lounais-Suomen metsäkeskuksesta. Hänen tehtävänsä on kannustaa metsänomistajia hyvään metsänhoitoon ja metsäluonnon säilyttämiseen ja hoitamiseen. Hoitavatko suomalaiset hyvin metsiään? Hoitavat, mutta paljon on silti tehtävää. Näyttää nimittäin siltä, että metsänhoidon taso on viime vuosina laskenut, sanoo Savolainen. Hyvien taimikoiden osuus on vähentynyt. Erityisesti nuoren metsän hoito on tärkeää. Taimikoiden kasvua pitää seurata vuosittain. Metsien hoitopakkoa ei Suomessa ole, mutta jos puita kaataa, uusia täytyy istuttaa ja hakkuista täytyy tehdä ilmoitus. Metsänomistajat harmaantuvat Metsä on tuottava ja turvallinen sijoituskohde Lounais-Suomessa metsä kasvaa hyvin Metsänomistajien keski-ikä on 60 vuotta. Metsä siirtyy pääasiassa perintönä tai suvun sisäisillä kaupoilla. Kuolinpesien hallussa on yli 10 % yksityismetsistämme. Verotuksellisilla keinoilla, lähinnä perintö- ja Mikko Savolaisen tausta on maaseudulla, jossa myös metsurin työt ovat tulleet tutuiksi. Erikoisammattimies puunkaataja Pasanen työhuoneessaan, jossa hän viihtyy. lahjaveron huojennuksilla, voitaisiin antaa potkua sukupolven vaihdolle ja tilakoon suurentamiselle. Tulevien vuosikymmenien aikana metsäomaisuus on siirtymässä kaupunkilaissukupolvelle, jolle metsätietämys ei tule äidinmaidossa. Samalla metsänomistajien tavoitteet tulevat moninaistumaan. Osa haluaa lyödä puut heti rahoiksi, osa näkee pitemmälle ja huolehtii hyvin tuottavaa metsäomaisuuttaan. Tärkeätä on tehdä hakkuu- ja hoitosuunnitelma 10 vuodeksi ja taata metsän kasvun jatkuvuus. Menee nimittäin vuotta ennen kuin istutettu taimi on hakkuukypsä. Metsänhoito on siis yli sukupolven kestävää työtä, jossa Metsäkeskus, voi olla apuna ja tukena, sanoo Savolainen. Salo voisi tuplata puuperäisen energian käytön Metsävaralaskelmien mukaan Salon seudulla voisi kestävästi tuplata nykyisen puuperäisen energian käytön. Tämä edellyttää, että hakkuumahdollisuudet hyödynnetään täysimääräisesti. Samoin metsien hoitotoimenpiteet tehdään ajallaan. Näin toimien myös alueen työllisyydelle olisi energiapuun lisäkäytöstä merkittävää etua. Salon kaupungilla on 2500 hehtaaria metsää, joka on pieninä, hajallaan olevina palstoina. Mikko Savolaisen mielestä Salon kannattaisi olla aktiivinen ja olla mukana yhteismetsän perustamisessa yhdessä yksityisten metsänomistajien kanssa. Koko Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella on metsää noin 1 miljoona hehtaaria, eikä tuo pinta-ala ole merkittävästi muuttunut vuosikymmenten kuluessa. Metsänhoitomenetelmien muutos, metsänviljely ja soiden ojitus ovat kuitenkin vaikuttaneet siihen, että metsien hakkuista huolimatta niiden puumäärä on runsaasti lisääntynyt ja kasvu parantunut. Metsä on turvallinen sijoitus Jos haluaa ostaa metsää, ohjeita saa esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksiltä ja kiinteistöyrityksiltä. Metsän hintaan vaikuttavat tietenkin mm. puuston kunto ja metsän sijainti. Tarkka tila- ja hinta-arvio kannattaa teettää asiantuntijalla, joita löytyy mm. Metsäkeskuksesta. Metsätalouden aloittelijalle sopii hehtaarin alue, toteaa Savolainen. Samat tahot avustavat myös silloin, kun joku haluaa myydä metsää. Savolainen on ollut Salon seudulla metsäasioiden asiantuntijana jo lähes neljäkymmentä vuotta. Metsähommia hän pääsee harrastamaan omilla metsäpalstoillaan Salossa Eihän metsä yleisesti ottaen kultakaivos ole, mutta se on tuottava ja turvallinen sijoitus, joka on pitänyt ajan saatossa pintansa. Omaisuutta kannattaa sitoa moneen paikkaan, ja yksi hyvä sijoituskohde silloin on metsä, neuvoo Savolainen. Juuri nyt elämme puun käytön suhteen murrosaikaa, kun paperin kysyntä vähenee ja puutuotteiden kannattavuus on koetuksella. Usko puun tulevaisuuteen ekologisena ja uusiutuvana materiaalina on kuitenkin laajaa. Savolainenkin on luottavainen. Metsänkasvatusmallit näyttävät pysyvän siltä osin ennallaan, että jos puun onnistuu kasvattamaan järeäksi, siitä saa parhaan hinnan. Savolainen on havainnut, että kiinnostus metsäpalstoihin Salon seudulla on viime vuosina lisääntynyt. Metsän arvostus on nousussa. Ei metsäteollisuudesta ehkä maallemme uutta Nokiaa tule, mutta uskon metsäteollisuuden tulevaisuuteen, sillä uusia puupohjaisia tuotteita kehitetään koko ajan, ja niistä voi kehittyä uudenlaista, esimerkiksi muovin raaka-aineen korvaavaa, teollisuutta. Teksti ja kuvat: Mikä on Metsäkeskus? Metsäkeskukset, joita on Suomessa 13, ovat julkisen aluehallinnon organisaatioita, jotka toimivat maa- ja metsätalousministeriön (ministeri Sirkka-Liisa Anttila) ohjauksessa. Ne johtavat alueellista metsäpolitiikkaa ja palvelevat metsätaloutta. Lakisääteisenä tehtävänä on muun muassa metsätalouden kehittäminen, ja tavoitteena on kannustaa metsänomistajia hyvään metsänhoitoon sekä metsäluonnon säilyttämiseen ja hoitamiseen. Metsäkeskusorganisaatio uudistuu vuoden 2012 alussa. Metsäkeskus palvelee metsänomistajia myös sähköisesti osoitteessa www. metsakeskus.fi SISÄLTÖ Paremminvointi, verot ja persut Liisa Tuominen s. 2 Tapahtumakalenteri s. 2 Kielipolitiikkaa Kanadan tapaan Timo Alanen s. 4 Kokoomusyhdistykset s. 8 VAALIT Pertti Hemmilä s. 3 Hanna Munter s. 5 Juhani Nummentalo s. 6 Annika Viitanen s. 7 Varsinais-Suomen Kokoomus s. 9 METSÄ Lounais-Suomessa metsä kasvaa hyvin s. 1 Nyt on sopiva aika kutsua puunkaataja s. 2 LIIKENNE Palvelukuljetusten keskittämisellä säästöjä Ralf Hellsberg s. 10 Logistiikka talouden mittarina Ralf Hellsberg s. 10 Lunta kuljetettu ennätysmäärä Ralf Hellsberg s. 10 Kantatie 52 Someron vinkkelistä Matti Härkönen s. 10 Liikenneturvallisuus ja auto Taina Kirves-Järvinen s. 11

2 2 PÄÄKIRJOITUS Paremminvointi, verot ja persut Paremminvointi On helppoa olla samaa mieltä siitä, että yhteiskunnan tehtävä on turvata kansalaisten hyvinvointi. Myös silloin, kun ajat ovat hankalat. Valtio luo puitteet ja olosuhteet hyvinvoinnille. Me ihmiset luomme kuitenkin itse mahdollisuuden sille, että voimme paremmin. Paremminvointi rakennetaan työllä, yrittämisellä ja välittämisellä. Innostuksella, eteenpäinkatsomisella ja suvaitsevaisuudella. Ottamalla vastuun siitä, että ketään ei jätetä ja huolehtimalla, ettei kaikkein heikoimmassa asemassa olevilta leikata. Vapaaehtoistyöllä ei silti pidä korvata peruspalveluja eikä peruspalveluilla vapaaehtoistyötä, sillä molempia tarvitaan. Mutta uskotaan tulevaisuuteen, ei pelätä haasteita ja otetaan tarvittaessa härkää sarvista. Verot Hyvinvointiyhteiskunnan ylläpito vaatii verotuloja. Verotuksen painopistettä on siirrettävä työn tekemisen ja työllistämisen verottamisesta edelleen kohti ympäristöä kuluttavan toiminnan verotusta. Työtulojen ja sosiaaliturvan yhteensovittamisessa on vielä parantamisen varaa eikä byrokratia saisi estää työllistymistä missään olosuhteissa, sillä kaikki työ on arvokasta. Veroja on syytä jatkossakin kerätä maksukyvyn mukaan, sillä se on oikeudenmukaista. Arvonlisäveron nostaminen ei vie Suomea kohti tasaveroa. Kulutuksen verottaminen ohjaa kuluttajien päätöksentekoa, kalliimmista hankinnoista veron euromääräinen osuus on suurempi. Verotuksella voidaan Kari Pasanen, erikoispuunkaataja, lähdössä työkeikalle. Puunkaataja Kari Pasanen on erikoisammattimies, joka viettää suurimman osan työpäivästään muutaman metrin korkeudella puussa. Mitä vaikeampi puu ja mitä vaikeammassa paikassa, sinne kutsutaan Puunkaataja Pasanen tolppakenkineen ja sahoineen. Puunkaato pihapiirissä herättää aina tunteita, ja kaadettava puu naapurin tontin rajalla voi osoittautua yllättävän pyhäksi puuksi, lähes sukukalleudeksi. Kari Pasanen valmistui metsuriksi Rajamäen metsäkoulusta Hän teki metsurin töitä metsänhoitoyhdistyksille parikymmentä vuotta ja siinä ohessa kiipeili myös ohjata luonnonvarojen säästeliäämpään käyttöön. Persut ja vaalit Perussuomalaisten kannatuksen huikea gallup-nousu takaa huippujännittävät vaalit. Välillä puolueaktiivit ovat tuskailleet, kun politiikka ei tunnu kiinnostavan ketään, ja nyt vaalit ovatkin äkisti kaikkien huulilla. Persut ovat tehneet palveluksen politiikalle ja yhteiskunnalle. Asiat kiinnostavat ja näinhän monipuoluejärjestelmän ja demokratian kuuluukin toimia. Itselle sopivaa ehdokasta etsiessä kannattaa silti tutustua vaaliohjelmiin ja ennen kaikkea itse ehdokkaisiin. Protestiääni ei välttämättä ole se ääni, joka takaa hyvinvointiyhteiskunnan jatkuvuuden. Kokoomuksen vaaliohjelmaan, Matkaopas hyvinvointivaltiosta paremminvointivaltioon voi tutustua netissä os. Kokoomuksella on Varsinais- Suomessa 17 erinomaista ehdokasta (s. 9). Näistä neljä on Salon seudulta. Heiltä löytyy juuri sitä asennetta, jolla haasteita pelkäämättä kannetaan vastuuta ja rakennetaan tulevaisuutta. Lue lisää Pertti Hemmilästä (s. 3), Hanna Munterista (s. 5), Juhani Nummentalosta (s. 6) ja Annika Viitasesta (s. 7). Tervetuloa tapaamaan ehdokkaitamme tori- ja kahvilatapahtumiin! Liisa Tuominen Kokoomuksen Salon Kunnallisjärjestö ry, pj eli teki erikoispuunkaatohommia. Näitä töitä tuntui riittävän, joten suunnitelma omasta yrityksestä toteutui Nyt Pasasen yrityksen toiminta-alue ulottuu Helsingistä Turkuun, ja asiakaskunta on jokseenkin vakiintunut. Asiakkaita ovat mm. yksityiset, kaupungit ja seurakunta, eli kaikki sellaiset tahot, jotka haluavat hoitaa luontoa ja ympäristöään. Milloin tontinomistaja soittaa puunkaatajan paikalle? -Jos pihapiirissä on puu, joka halutaan kaataa, käyn katsomassa tilanteen, teen työsuunnitelman aikatauluineen ja hinta-arvion. Asiakas saattaa lähettää etukäteen sähköpostilla kuvan kaadettavista puista, jolloin tiedän, millaisia varusteita tarvitaan, tarvitaanko nostolava-autoa tai apumiehiä, kertoo Pasanen. Puun maanpäällinen osuus kuuluu minun työhöni, kantomiehet ovat erikseen. Vien myös pois sopimuksen mukaan risut, oksat ja sahatun puun ja teen vaikka klapeiksi, jos niin sovitaan. Nyt on juuri sopiva aika katsella pihapiirin puita sillä silmällä, pitäisikö niitä harventaa tai poistaa. Jos haluaa, että nurmikko on kesällä kunnossa, kaato kannattaa tehdä nyt, kun lumikinoksetkin ovat madaltuneet, sanoo Pasanen. Työtilanne on Salon seudulla hyvä, kilpailevia tahoja on muutamia. Muun muassa VPK hoitaa puiden kaatoa. Suomalaiset kunnioittavat metsää. Puut pihapiirissä ovat tärkeitä ja herättävät aina tunteita, kun niihin kajotaan. Kyllä tässä joskus täytyy olla psykologista silmää ja diplomaattista otetta, kun naapurit kiihkeästi keskustelevat kaadettavaksi suunnitellun puun kohtalosta, sanoo Pasanen. Metsien miehet ja metsien miehet Televisiossa nähdyt amerikkalaiset metsuriohjelmat, Metsien miehet, lähinnä naurattavat ammattimiestä. Siellä ne harppovat jättikokoisten kaatuvien puiden seassa ryteikössä paljain käsin, t-paita päällä, heppoinen kypärä päälaella. Alkeellisia näyttävät työkalut ja kuljetuskalustokin olevan. Kyllä meillä Suomessa on metsien miehillä aina asialliset vermeet: turvavaljaat, kypärä, työkäsineet ym. - ja kalliit vakuutukset päälle. Vahinkoja ei onneksi ole sattunut, kaikki sormetkin ovat tallella. Tapahtumakalenteri Kokoomus kuuntelee vaikka korvat punaisina. Tervetuloa kahville, olitpa sitten puolesta, vastaan tai jotain siltä väliltä. Korva-kahvila os. Turuntie 5, Salo, avoinna arkisin klo , lauantaisin klo Kokoomuksen Salon Kunnallisjärjestö ry Kokoomus kuuntelee Kiskossakin! Kahvila Korva on avoinna Kukkanurmessa maanantaista 4.4. aina lauantaihin Arkisin 9 17, lauantaisin Poikkea kahvikupille, kuunnellaan ja keskustellaan puolin ja toisin. Vaalien aattona lauantaina tarjoamme kakkukahvit. Yhteistyössä Kiskon Kokoomus ja Kukkanurmi. Su vaalikahvit, avoinna klo Tervetuloa jännittämään vaalituloksia Salon Korva-kahvilaan! Ma kiitoskahvit Salon Korva-kahvilassa, avoinna klo Muut tapahtumat La 2.4. klo tavataan torilla Tervetuloa tapaamaan Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaita. Hernesoppatarjoilu! Kokoomuksen Salon Kunnallisjärjestö ry Ke 6.4. klo naisehdokkaiden ilta Tule tapaamaan kokoomuslaisia naisehdokkaita Korva-kahvilaan, Turuntie 5, Salo! Mukana Annika Viitanen, Anne-Mari Virolainen, Saara-Sofia Sutela, Kaija Hartiala, Tiina Perho ja Sisko Hellgren. Kahvitarjoilu. Piritan Kokoomusnaiset ry Pe 8.4. Kiskolassa avaa ovensa vaalikahvila, jossa voit tavata päivän mittaan kokoomuksen, keskustan, vihreiden ja kristillisdemokraattien ehdokkaita Salon seudulta ja kauempaakin. Tule ja tenttaa: löydä oma ehdokkaasi. Pistäydy hernekeitolle, kahville ja pullalle kello 12 18! Tervetuloa! Kiskon Kokoomus ry Nyt on sopiva aika kutsua Puunkaataja Pasanen paikalle Kiipeileminen on ketterän työntekijän puuhaa. Vieläkö puunkaataja kiipeilee kuuskymppisenä? Kyllä aion kiipeillä, ja siksi pidän kunnostani huolta: juoksen muutaman maratonin kesässä, käyn kuntosalilla ja elän terveesti. Sitten, 1. Puun kaatamisesta kannattaa ensin keskustella taloyhtiön kokouksessa ja pyytää hallituksen lupa. Myös naapureille on syytä kertoa aikeistaan. Pitää myös selvittää, onko puu maisemaluvan varainen tai suojeltava puu. 2. Asemakaava-alueella puun kaatamiseen tarvitaan aina asianmukainen lupa. Lupa pyydetään Salossa kaupungin rakennusvalvonnan kansliasta, puh (02) tai (02) Somerolla lupa pyydetään ympäristönsuojelusihteeri Timo Klemelältä, puhelin: (02) , Kun lupa kaupungilta on saatu, tilataan puunkaadon hallitseva ammattimies kaatotyöhön. Ammattihakemistosta löytyy puunkaatajia, ja lisäksi VPK voi käydä kaatamassa puun. Pe 8.4. klo Perniön torilla teltta ja ehdokkaita. Tervetuloa tapaamaan ja keskustelemaan! Perniön Kokoomus ry La 9.4. klo tavataan torilla Tervetuloa tapaamaan ulkoministeri Alexander Stubbia ja Kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtaja Laura Rätyä Salon torille. Mukana myös eduskuntavaaliehdokkaita. Lohisoppatarjoilu. Kokoomuksen Salon Kunnallisjärjestö ry La klo tavataan torilla Tervetuloa tapaamaan Kokoomuksen eduskuntavaaliehdokkaita. Lohisoppatarjoilu. Kokoomuksen Salon Kunnallisjärjestö ry Ma 2.5. klo Kevättuulia -ilta HiusStudio Merinellissä, Länsiranta 8, Salo (Maripuotia vastapäätä). Nähdään ja kuullaan mm. kevään hius-, vaate- ja kenkäesittelyjä. Mukana HiusStudio Merinellin hiusyrittäjä Pirjo Merikukka ja Maria Mäkelä, Muotiperhon yrittäjä Kristiina Lempiäinen ja kenkä- ja vaateliike Zapaton yrittäjä Titti Nyberg sekä Snob Shop. Luvassa pientä tarjoilua. Ilmoittautumiset ke mennessä Taina Kirves-Järviselle: taina.kirvesjarvinen@sss.fi tai p Piritan Kokoomusnaiset ry To Kevätretki Perniöön. Vierailemme Teijo-Talojen tehtaalla, Joutnantie 73, Perniö. Teijo-Talot valmistaa erilaisia rakennuksia, jotka rakennetaan täysin valmiiksi jo tehtaalla. Yrityksen toimintaa esittelee Mari Ojanen. Lähtö torilta kimppakyydillä klo Tilaisuus alkaa klo 18, jos tulet paikalle omalla autolla. Ilmoittaudu Arja Lystilälle ma 9.5 mennessä, p Salon Kokoomusnaiset ry La Toivo-tanssit Vuohensaaren lavalla klo Tanssiorkesteri Esterin tahdissa. Kokoomuksen Salon Kunnallisjärjestö ry La Oktoberfest Kuusjokitalolla klo 20 alkaen. Illan tähtivieraana on Kaija Koo. Kuusjoen Kokoomus ry La vietetään Halloweenia Café Salossa. Illan musiikista vastaa Iskelmäyhtye Jet-Line. Kokoomuksen Salon Kunnallisjärjestö ry Tervetuloa! kun kiipeily loppuu, siirryn suunnittelemaan ja kunnostamaan ihmisten pihapiirejä. Tai teen klapeja. Nyt olen tosi tyytyväinen työhöni. En osaa ajatellakaan, mitä muuta tekisin. Ja työtä riittää, sillä ei Suomesta metsä lopu. Haluan kaataa tontilta puun, mitä pitää tehdä? 4. Kutsu kaataja katsomaan puuta ja työmaata etukäteen ja sovi hinta. 5. Sovi myös, mitä kaadetulle puulle tehdään: viekö kaataja pois pölkyt, oksat ja risut. Tekeekö klapeiksi? Onko puulla käyttöä esimerkiksi huonekalun tekijöille tai muille nikkareille? 6. Puunkaataja ei yleensä kajoa kantoon, vaan kantomiehet ovat erikseen. Heidät kutsutaan paikalle, jos kanto halutaan hävittää. 7. Ajoita puunkaato sellaiseen ajankohtaan, että mahdollinen nurmikko ehtii kuntoutua kesään mennessä. Kannon jyrsiminen saattaa tehdä pahaa jälkeä pihassa. 8. Jos mahdollista, istuta uusi puu kaadetun tilalle. Aseta ainakin kannon päälle kukkapurkki.

3 3 Pertti Hemmilä 177 Suomen talouteen löydettävä uusi suunta! Pertti Hemmilä, Kansanedustajana vuodesta Tuleva eduskunta joutuu tekemään kovia ratkaisuja Suomen taloustilanteen ja yhteiskunnan toimivuuden turvaamiseksi. Suomen valtiontalous oli viime vuonna alijäämäinen yhdeksän miljardia euroa. Valtionvelka on kasvanut talouskriisin seurauksena voimakkaasti, jo yli 70 miljardiin euroon. Valtiovarainministeriön arvion mukaan valtiotalous pysyy alijäämäisenä seuraavan vaalikauden huolimatta talouskasvusta. Pahimmillaan tämä alijäämä voi kasvattaa valtion velkaa 32.5 miljardilla eurolla. Veronkorotukset eivät ole ratkaisu, sitä paitsi viime aikoina on esimerkiksi energian verotusta kiristetty sietorajan ylikin. Useat laskelmat osoittavat, että Suomi ei enää kestäisi uutta lamaa tai edes taantumaa. Suomen talouden tasapainottamiseksi eivät enää ollenkaan riitä tavanomaiset toimenpiteet. Tulevina vuosina tilannetta vaikeuttaa huollettavien määrän kaksinkertaistuminen nykyisestä eli ns. kestävyysvaje. Pienistä puroista ei nyt kasva riittävän suurta virtaa Julkisuudessa on esitetty kaikenlaisia keinoja julkisen talouden menojen hillitsemiseksi. Valtaosa keinoista on nappikauppaa siihen nähden, että Suomen valtion menot ovat 9 miljardia suuremmat kuin tulot. Nykyisen muotoisen ja laajuisen hyvinvointivaltion rahoitusperuste on nyt vakavassa vaarassa. Menojen sopeuttaminen ja työn tekemistä ja työssä olevien määrää lisäävien ja siihen voimakkaasti kannustavien lainsäädännöllisten ja rakenteellisten uudistusten tekeminen on parempi tapa kuin verotuksen kiristäminen julkisen talouden tasapainottamiseksi ja palveluiden turvaamiseksi. Lisävelanotto menoautomaattien rahoittamiseksi on vaarallista. Verojen korottaminen leikkaisi siivet yksityiseen kulutukseen ja investointeihin nojaavalta terveeltä talouskasvulta. Sen sijaan nyt kannattaisi ottaa huomioon kestävyysvaje, alati heikkenevä huoltosuhde ja maailmantalouden epävarmuus. Rakenteellisten uudistusten kannustettava voimakkaasti työn tekemiseen ja yrittämiseen Eräs keskeisimmistä ja tärkeimmistä keinoista julkisen talouden tasapainottamiseen on hallinnollisen taakan keventäminen ja byrokratian karsiminen. Suomessa on hallintobyrokratiaa ja sen aiheuttamaa taakkaa 20 miljoonan väestömäärälle. On yksinkertaistettava lainsäädäntöä ja vähennettävä kaikenlaista kansalaisten turhaa holhoamista. Näin voidaan saavuttaa mittavia säästöjä ja myös suunnata koulutusta ja ohjata työvoimaa tuottavampaan työhön ja aloille, joissa on työvoimapulaa. Hallinnon keventämisen edellytys on selkeä, täsmällinen, yksinkertainen ja tarkoituksenmukainen lainsäädäntö. Sauna ja avanto sillä jaksaa pitkälle. Vanhoilla totutuilla toimintatavoilla ei voida enää jatkaa. Tulevina vuosina tarvitaan aivan uudenlaista ajattelua, jotta hyvinvointiyhteiskunnan jatkuvuus voidaan turvata ja jotta Suomen taloudellinen tilanne pysyy edes kohtuullisena. Jouko Laxell, kansanedustaja, yrittäjä: Tunnen Pertin ja hänen tapansa toimia erittäin hyvin. Yhteistyötä olemme tehneet pitkään kansanedustajakollegoina. Pertissä olen oppinut arvostamaan erityisesti kovaa työntekoa, suoraselkäisyyttä ja rohkeutta toimia. Häneen pätee sanonta Mikä luvataan, se pidetään. Tuleva hallitus ja eduskunta joutuvat väistämättä tekemään kovia päätöksiä. Suomen taloudellinen tilanne, huolettavien määrän nopea kasvu suhteessa työssäkäyviin jne edellyttävät aivan uudenlaista ajattelua ja toimintaa. Pertti on sellainen päättäjä ja suoraselkäinen kansanedustaja, joita Suomi erityisesti tarvitsee nyt ja lähivuosina. Eduskunnassa olen seurannut Pertin työtä läheltä ja olemme tehneet yhteistyötä esimerkiksi yrittäjyyteen, talouteen sekä Varsinais- Suomeen ja Salon seutuun liittyvissä Jouko Laxell ja Tatu Johansson: Eduskuntaan tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan kokemusta ja osaamista! INFORUUTU Pertti Hemmilä asioissa. Pertti tunnetaan edustajakollegoiden, virkamiesten, yritysten ja järjestöjen keskuudessa ahkerana ja asiantuntevana päättäjänä, joka osaa asiansa ja tinkimättömästi tekee työtään yhdessä muiden kanssa. Pertillä on sellainen kansanedustajalle tärkeä ominaisuus, että hän onnistuu saamaan ajamalleen asialle enemmistön tuen. Tulevien vuosien haasteet ja tiukat ajat edellyttävät pitkää kokemusta ja monipuolista asiaosaamista. Yhtenä esimerkkinä Pertillä on rautainen osaaminen erityisesti talousasioissa. Hän on kyennyt luomaan itselleen laajan verkoston yhteiskuntaelämän eri osa-alueilla. Hänellä on päätöksiä tehtäessä kyky ottaa huomioon asioiden vaikutukset inhimilliseltäkin kannalta. Olen pannut merkille, että Pertille ehdottoman tärkeää on myös oikeudenmukaisuus ihan kaikessa, mitä hän tekee. Tatu Johansson: Olisin toivonut, että Joukokin olisi näissä vaaleissa vielä asettunut ehdolle. Hänen nyt luopuessa minun valinta oli varsin selkeä! Sekä Pertti että Jouko ovat tehneet työtä monien samojen asioiden puolesta Arvostan Pertissä hänen ahkeruutta ja suoraselkäisyyttä päätöksentekijänä ja asioiden ajajana. Monet niistä asioista, joiden puolesta Pertti tekee työtä, ovat sellaisia, jotka ovat minullekin tärkeitä. Jotain kertoo hänen ahkeruudesta ja asioihin paneutumisesta se, että Pertillä on enemmän valtiopäivätoimia kuin muilla kokoomuslaisilla, varsinaissuomalaisilla kansanedustajilla yhteensä. Pertti on tehnyt pitkään työtä lasten ja perheiden hyvinvoinnin eteen Mannerheimin Lastensuojeluliiton erilaisissa luottamustehtävissä, Eduskunnan Lapsen puolesta -ryhmän puheenjohtajana ja jäsenenä sekä tietysti Eduskunnan lainsäädäntö- ja budjettityössä. Hänen aloitteestaan aikanaan on syntynyt muun muassa lasten iltapäiväkerhotoiminta. Suomi on lähes saarivaltio, jolle erityisesti omavaraisuus on Tatu Johansson toimitusjohtaja, kaupunginvaltuutettu, Kokoomuksen Salon kunnallisjärjestön vpj, Salo-Uskelan Kokoomuksen pj erittäin merkittävää. Maailmalla sattuneet katastrofit ovat osoittaneet sen, että erityisesti kotimainen ruoan- ja energiantuotanto ovat ensiarvoisen tärkeitä ja meidän kaikkien etu. Pertti on tuloksekkaasti toiminut puhtaan, suomalaisen ruoantuotannon puolesta sekä kotimaisen energiantuotannon edistämiseksi. Salossa ja Salon seudulla kokoomuslaisten pitää keskittää äänet oikein, jotta saamme eduskuntaan kansanedustajan, jolla on todelliset edellytykset vaikuttaa eli Pertti Hemmilä. v Syntynyt v Neljä aikuista lasta v Kansanedustaja, poliisi, yrittäjä, maanviljelijä v Kansanedustajana vuodesta Vaalikaudella Valtiovarainvaliokunta, Tarkastusvaliokunta, Maa- ja metsätalousvaliokunnan vpj, Valtiontalouden tarkastusviraston neuvottelukunta, RAY:n hallitus, Kelan tilintarkastaja v Toiminut aktiivisesti 12 vuotta Eduskunnan Lapsen puolesta -ryhmän jäsenenä ja myös sen puheenjohtajana v Muita luottamustehtäviä: Halikon kunnanvaltuuston puheenjohtaja , MLL:n valtakunnallisia ja varsinaissuomalaisia luottamustehtäviä v Harrastukset: Hiihto, avantouinti, luonnossa liikkuminen v

4 4 Kielipolitiikkaa Kanadan tapaan VARATTU Vaikka Kanada on suomalaisille jotenkin tuttu maa, on siellä paljon yllätyksiä tarjolla. Ensinnäkin maa on jakaantunut osavaltioihin, jotka ovat aika itsenäisiä. Tämä näkyy havainnollisesti siinä, että kirjakaupoista on vaikea löytää koko Kanadaa kuvaavia karttoja, vaan tarjolla on etupäässä osavaltioiden karttoja. Löytämiini karttoihin ainakin isommat maastokohteiden nimet oli merkitty kahdella kielellä sekä englanniksi että ranskaksi: esimerkiksi Gulf of Sant Lawrence - Golve du Sant Laurent. Atlantin puoleisella itärannikolla on Quebecin osavaltio, jonka virallinen hallinnollinen kieli on ranska, muissa osavaltioissa käytetään virallisesti englantia. Quebecin osavaltion pääkaupunki on Montreal, jossa puhutaan sekä ranskaa että englantia, mutta ranskaa puhuva sai selvästi ystävällisemmän palvelun. Osavaltion toisessa suuressa kaupungissa Quebecissa ranskan valta-asema oli vielä vahvempi, sillä monet eivät osanneet lainkaan englantia vaan puhuivat ja ymmärsivät vain ranskaa. Esimerkiksi katujennimet oli siellä kirjoitettu ainoastaan ranskaksi. Ranskan korostus on mennyt yllättävän pitkälle, sillä esimerkiksi englanninkielisiä kauppaketjujen nimiä on vaadittu vaihdettavaksi ranskankieliseen asuun. Niinpä tunnetun ja vanhan tavarataloketju The Bayn nimi on pitänyt ranskantaa La Baieksi. Tunnetun kosmetiikkaketjun The Body Shopin nimeä on vaadittu ranskannettavaksi, mutta siinä ei ole vielä onnistuttu. Sen sijaan suomalaisen hissiyhtiö Koneen nimi oli kirjoitettu huoltoauton kylkeen asuun Koné. Quebeckin osavaltio on ranskan kielen liiallisen painottamisen vuoksi joutunut eristyksiin muista osavaltioista sekä USA:sta, joissa käytetään englantia. Eristyneisyydestä on seurannut tietynlaista takapajuisuutta ja kehittymättömyyttä. Esimerkiksi kännykät ja tietokoneet ovat paljon harvinaisempia kuin Suomessa. Kanadan kielipolitiikasta olisi hyvä oppia se, että yhden kielen korostaminen on vahingollista. Olisi hyvä, että pakkoruotsi poistettaisiinkin Suomen koululaitoksesta ja oppilaiden annettaisiin valita oman mieltymyksensä mukaan äidinkielen lisäksi kaksi vierasta kieltä. Timo Alanen, Somero Härkätien Kokoomus ry, puheenjohtaja Salon Keilahalli Pormestarinkatu 5 SALO puh Kokous-, saunatilat ja ravintola. Kaikki palvelut saman katon alta hohtokeilailuineen Sementtivalimo Matti Kultanen Ky Lummetie 6, Somero Puh , fax svalimo.kultanen@luukku.com Someron Sähkö ja Kone Oy SÄHKÖ-, LVI- JA KODINTEKNIIKAN AMMATTILIIKE Jukolantie 2, SOMERO puh. (02) , Reino Laine Satamakatu 4, Salo, toimisto , päivystys (02) Turuntie 372, Somero puh Turuntie 8, Salo Puh fax tuomo.erkkola@salonhammaslaakarikeskus.fi Tuotekatu 12, Raisio Hauninen, Myllyä vastapäätä P , Henkilöautot Ostot Pakettiautot Myynti Matkailuautot Rahoitus Teräskoriset retkeily-/matkailuautot Citoren Fiat Ford Ari Anttila Oy Aluosa Oy Puh./fax GSM Palmantie 1, Somero eero.manni@kolumbus.fi Astrum. PALVELEVA AUTO- JA VENETALO ASIANAJOTOIMISTO Perheen ja yrityksen lakiasiat kokemuksella. Turuntie 7, Salo, puh (02)

5 5 Hanna Munter 181 Poliittinen puhdistus Moni istuva kansanedustaja jättää paikkansa omasta tahdostaan eduskunnassa tänä keväänä. Uusia edustajia tulee valituksi väistämättä. On hyvä, että pylvästalossa väki vaihtuu, alkaa uusi aika. Politiikan moraalipohja on tahriintunut. Kentällä ilmenee tyytymättömyyttä. Moraalipohjan puhdistamiseen tarvitaan uusia ja rohkeita tekijöitä. Pohja ei puhdistu vain uusilla edustajilla vaan tarvitaan myös yhteistyökykyä sekä erityisesti rehellisyyttä. Likapyykin pesijöiksi on tarjolla paljon erilaisia uusia tulokkaita, mutta edustamani arvopuolueen lisäksi oma selkärankani kestää tulevan taakan. Tulevaisuuden hyvinvointivaltiossa tarvitaan rohkeita päättäjiä, tiukkaa talouskuria ja laaja-alaista vastuunkantoa, osaamista ja yhteistyötaitoja. Talouden kasvulla paikataan joiltakin osin kestävyysvajeesta johtuvia menoeriä. Suomeen on pystyttävä synnyttämään uusia työpaikkoja, jotta saadaan aitoa talouden kasvua eikä vain tilapäisiä tilastopiikkejä. Pitäjänteiseen, tulevaisuuteen suuntaavaan, tulokselliseen ja työllistävään politiikkaan tarvitaan työntekoa ja yrittäjyyttä lisääviä ja tukevia toimia. Verouudistukset onkin tehtävä yrittäjyyttä tukeviksi - ei kampittaviksi. Viime vuosina uudet työpaikat yksityisellä sektorilla ovat syntyneet suurilta osin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Suomalaista työtä ei tule verottaa liiaksi, sillä yliverottaminen liputtaa loputkin työnantajat Suomesta ulkomaille. Trendi on väistämätön. Kilpailukykyisten yritysten säilyminen Suomessa vaatii työntekoon kannustavaa järjestelmää sekä kohtuullisia veroratkaisuja yrityksille ja palkansaajille. Salon seutukunnan dynaamisesta tulevaisuudesta on huolehdittava. Seutukunnallamme elää yli ihmistä. Taajama-alueiden lisäksi seutukuntamme sisällä asuu huomattava joukko keskustaajamien ulkopuolella. Somerniemeläisenä yrittäjänä tunnen maalla asumisen ja yrittäjyyden haasteet ja haluan olla mahdollistamassa elämää elinvoimaisella maaseudulla. Koen vastuun omasta seutukunnasta ja maakunnasta on ilmeisen suureksi. Salo ja Somero muodostavat yhdessä seutukunnan, jonka yhteisenä edunvalvojana ja kehittäjänä teidän valtakirjalla tulisin toimimaan. Tahtoa ja intoa yhteisen seutukuntamme etujen ajamiseen riittää! Suomen luotsaaminen kohti hyvinvoivaa yhteiskuntaa on alkanut ja tähän työhön tarvitaan koko kansaa. Juuri sinua! Näissä puhdistustalkoissa tarvitaan työntekijöitä, työnantajia, eläkeläisiä, opiskelijoita, elämänsä ruuhkavuosia eläviä ihmisiä - aivan kaikkia! On kehitettävä turvallinen elinympäristö ihmisen koko elinkaaren ajaksi tulevaisuuden Suomelle. Tarmokas yrittäjänainen valmiina työhön! INFORUUTU Hanna Munter Ahkera yrittäjänainen valmiina työhön! v Ikä: 33 vuotta v Kotipaikka: Somerniemi, Somero v Perhe: Naimisissa, perheen lapset Teemu -90, Tuomas -92 ja Susanna -94 v Ammatti: Yrittäjä v Harrastukset: Lukeminen,järjestötoimintqa v v hannamunter@gmail.com Tuore osaaja ja yrittäjä Hanna Munter Eduskuntavaaleissa valittavat kansanedustajat ovat isojen kysymysten edessä. Uusi eduskunta joutuu kohta aluksi viemään loppuun kuntien palvelurakenneuudistuksen eli ns. PARAShankkeen. Someron palvelutasoa ei saa hukata pakkoliitoksilla, vaan on kehitettävä yhteistyötä ja verkostoitumista. Tässä Hannalla on annettavanaan paljon hyödyllistä osaamista niin eduskunnassa kuin alueellisestikin, jotta syntyisi kaikkia alueen asukkaita mahdollisimman hyvin hyödyttävä ratkaisu. Hanna on kotoisin entiseltä Somerniemeltä, joten hän tuntee vanhastaan yhdistymisen hyvät ja huonot puolet. Hän on myös nähnyt, miten liitosalueen asukkaat ovat menestyksekkäästi puolustaneet ja kohentaneet omia asemiaan. Hanna on monessa mukana: hän on yrittäjä, perheenäiti, opiskelija ja hän hoitaa lisäksi yhteisiä asioita. Hän oli Someron yrittäjien puheenjohtaja vuosina sekä on ollut Varsinais- Suomen yrittäjien puheenjohtaja vuodesta 2010 alkaen. Hanna on jo nyt vastuullisissa tehtävissä Hanna Munter matkalla Minillä ja Sisulla eduskuntaan. Vauhtia päätöksentekoon, uutta energiaa eduskuntaan! niin alueellisesti, maakunnallisesti kuin valtakunnallisestikin, joten hänellä on kokemusta yhteistyön merkityksestä asioiden hoidossa. Hänelle on tullut taitoa saada ratkaisu aikaan vaikeisiinkin kysymyksiin. Nyt tulevissa vaaleissa Hanna Munter, numero 181, on kaikkien käytettävissä alueen asioiden hoitajaksi kaikkien parhaaksi. Muista äänestää Hannaa, numero se kannattaa varmasti! Eero Manni, vaalipäällikkö Somero

6 6 Hyvä terveydenhuolto tarvitsee vahvat aluesairaalat ja saumatonta yhteistyötä erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen välillä. Juhani Nummentalo tekee työtä näiden asioiden eteen. Jyrki Tikkanen, apulaisosastolääkäri, Salon aluesairala Salo on Suomen maatalousvaltaisin kaupunki. Yhdistävä tekijä. Juhani Nummentalo. Salo on pidettävä kilpailukykyisenä ja elinvoimaisena. Se ei toteudu ilman tuoreita ajatuksia ja aktiivisuutta. Salo on pidettävä kilpailukykyisenä ja elinvoimaisena. Se vaatii yli puoluerajojen Se ei toteudu ulottuvaa ilman tuoreita yhteistyötä. ajatuksia ja aktiivisuutta. Nyt Se vaatii yli puoluerajojen ulottuvaa yhteistyötä. Nyt jos koskaan tarvitaan Salon jos koskaan edunvalvojaa tarvitaan Salon edunvalvojaa vaikuttamaan valtakunnallisesti. vaikuttamaan Kokenutta valtakunnallisesti. Kokenutta vastuunkantajaa, jolla on näyttöjä. Yhdistävänä tekijänä. jolla on näyttöjä. Yhdistävänä tekijänä. Vastuunkantaja toimii. Vastuunkantaja > Huolenpito. toimii. > Huolenpito. Numppa hoitaa ihmisia ja yhteisiä asioita. Vankka kokemus arjen asioista näkyy myös vastuullisessa päätöksenteossa. Terveydenhoitoalan ammattilainen osaa kuunnella ja toimia. Ketään ei saa jättää yksin. Numpalla on laajat ja valmiit verkostot myös valtakunnan tasolla. Hyvä terveydenhuolto tarvitsee vahvat aluesairaalat ja saumatonta yhteistyötä erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen välillä. Juhani Nummentalo tekee työtä näiden asioiden eteen. Jyrki Tikkanen, apulaisosastolääkäri, Salon aluesairala > Koulutus. Salo on Suomen maatalousvaltaisin kaupunki. Ne alueet, jotka satsaavat sivistykseen pärjäävät. Kun pystymme tarjoamaan monipuolisia koulutusmahdollisuuksia, voi maakuntamme hyvin. Maailman paras opetus lähikouluissa on opettajien asioidemme hoidossa. ansiota. Varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen. Resursseista Janne Lehmussaari, agr. ja jaksamisesta Mikko Jussila, agr. Terttu Mielikäinen, sosiaalineuvos on huolehdittava. Jaakko Nieminen, Se on maatalousyrittäjä kehityksen edellytys. Meille ja lapsillemme. Yhdistävä tekijä. Juhani Nummentalo. Numppa hoitaa ihmisia ja yhteisiä asioita. Vankka kokemus arjen asioista näkyy myös vastuullisessa päätöksenteossa. Terveydenhoitoalan ammattilainen osaa kuunnella ja toimia. Ketään ei saa jättää yksin. > Koulutus. Ne alueet, jotka satsaavat sivistykseen pärjäävät. Kun pystymme tarjoamaan monipuolisia koulutusmahdollisuuksia, voi maakuntamme hyvin. Maailman paras opetus lähikouluissa on opettajien ansiota. Varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen. Resursseista ja jaksamisesta on huolehdittava. Se on kehityksen edellytys. Meille ja lapsillemme. Ilman yrittäjyyttä ei ole työtä eikä kasvua. Ilman kasvua ei ole hyvinvointia. Numppa on teoillaan luottamustehtävissä osoittanut olevansa yrittäjän asialla. Vastuunkantaja toimii. Ari Aalto, yrittäjä Ilman yrittäjyyttä ei ole työtä eikä kasvua. Ilman kasvua ei ole hyvinvointia. Numppa on teoillaan luottamustehtävissä osoittanut olevansa yrittäjän asialla. Vastuunkantaja toimii. Ari Aalto, yrittäjä > Yrittäminen. Hyvinvointia Yrittäjyys kantaa Suomea luodaan ja Varsinais-Suomea. edistämällä talouskasvua. Mitä enemmän kiinnitämme siihen huomiota, sitä vähemmän meillä on paineita > verojen Saaristomeri. korotuksiin ja leikkauksiin. Kasvu ei onnistu ilman yrittäjyyden Ympäristön hyvinvointi tukemista on ja yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa. meidän hyvinvointiamme. Yrittäjyys kantaa Suomea ja Varsinais-Suomea. > Saaristomeri. Ympäristön hyvinvointi on meidän hyvinvointiamme. > Työllisyys. Mitä paremmin meille läheinen Erityisesti Turun ja Salon seutu ovat viime vuosina Saaristomeri painineet kasvaneiden voi, työttömyyslukujen sitä paremmin itse kanssa. voimme. Numppa on vaikuttanut vahvasti paikallisesti ja maakunnallisesti uusien työ- ja koulutuspaikkojen On tehtävä luomiseksi. päätöksiä, Nyt tarvitaan joista valtakirjaasi valtakunnalliseen vaikuttamiseen. Työtä lapsemmekin valoisamman tulevaisuuden voivat eteen. olla ylpeitä. Työ jatkuu. Yhdessä. > Työllisyys. Maa- ja metsätaloudella on keskeinen rooli maaseudun perusasutuksen sekä ympäristön monimuotoisuuden säilyttämisessä. Elinvoimainen maaseutu nojaa maa- ja metsätalouteen, mutta mm. alan heikko houkuttelevuus, ympäristöhaittojen perusteeton korostaminen, uusien energiavaihtoehtojen hidas kehittely ja mahdollisen verouudistuksen uhkat maatalouden kannalta huolettavat nykyisiä maatalousyrittäjiä. Olemme keskustelleet Juhanin kanssa alueemme maatalouteen vaikuttavista asioista ja tulimme vakuuttuneiksi, että Juhani vie huolemme eduskuntaan asti ja toimii jatkossakin kanavanamme Juhani Nummentalo. Salon kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Maakuntahallituksen jäsen. Mielenterveyshoitaja. Naimisissa, numppa.net 11 ja 14 vuotiaat tyttäret. Katso lisää netistä. Hän luo uskoa menestykseen. Toivoa Erityisesti Turun ja Salon seutu ovat viime huomiseen. Hän on enemmän vastuullisten tekojen ja tuoreiden ajatusten vuosina painineet kasvaneiden työttömyyslukujen kanssa. Numppa kuin katteettomien lupausten mies. Juhani Numppa on Nummentalo vaikuttanut on vahvasti meidän ehdokkaamme eduskuntaan. paikallisesti ja maakunnallisesti uusien työ- ja Eeva Ihanaranta Tapio Lehtonen koulutuspaikkojen Kauko luomiseksi. Ihanaranta Taisto Nyt Tulonentarvitaan Risto Lehti Pertti Vuorio valtakirjaasi valtakunnalliseen vaikuttamiseen. Työtä valoisamman tulevaisuuden eteen. Puh Kalle Pettilä, maanviljelysneuvos Pekka Rinne, maanviljelysneuvos Juha Wikström, agrol. > Yrittäminen. Hyvinvointia luodaan edistämällä talouskasvua. Mitä enemmän kiinnitämme siihen huomiota, sitä vähemmän meillä on paineita verojen korotuksiin ja leikkauksiin. Kasvu ei onnistu ilman yrittäjyyden tukemista ja yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa. Mitä paremmin meille läheinen Saaristomeri voi, sitä paremmin itse voimme. On tehtävä päätöksiä, joista lapsemmekin voivat olla ylpeitä. Työ jatkuu. Yhdessä. 183 Joukon työlle jatkaja. Nyt tarvitaan Salon edunajajaa. Me olemme olleet mukana viemässä Jouko Laxellia eduskuntaan. Nyt tarvitaan Joukon työn jatkajaksi kokenut salolaisten ja salonseutulaisten yhteinen edunvalvoja. Juhania voi kuvata parhaiten kahdella sanalla: saa aikaan. Hänessä yhdistyvät positiivisuus ja eteenpäin vievä asenne. Joukon työlle jatkaja. Nyt tarvitaan Salon edunajajaa. Me olemme olleet mukana viemässä Jouko Laxellia eduskuntaan. Nyt tarvitaan Joukon työn jatkajaksi kokenut salolaisten ja salonseutulaisten yhteinen edunvalvoja. Maa- ja metsätaloudella on keskeinen rooli maaseudun perusasutuksen sekä ympäristön monimuotoisuuden säilyttämisessä. Elinvoimainen maaseutu nojaa maa- ja metsätalouteen, mutta mm. alan heikko houkuttelevuus, ympäristöhaittojen perusteeton korostaminen, uusien energiavaihtoehtojen hidas kehittely ja mahdollisen verouudistuksen uhkat maatalouden kannalta huolettavat nykyisiä maatalousyrittäjiä. Olemme keskustelleet Juhanin kanssa alueemme maatalouteen vaikuttavista asioista ja tulimme vakuuttuneiksi, että Juhani vie huolemme eduskuntaan asti ja toimii jatkossakin kanavanamme asioidemme hoidossa. Mikko Jussila, agr. Janne Lehmussaari, agr. Terttu Mielikäinen, sosiaalineuvos Jaakko Nieminen, maatalousyrittäjä Kalle Pettilä, maanviljelysneuvos Pekka Rinne, maanviljelysneuvos Juha Wikström, agrol. Juhani Nummentalȯ Salon kaupunginhallituksen puheenjohtaja. Maakuntahallituksen jäsen. Mielenterveyshoitaja. Naimisissa, 11 ja 14 vuotiaat tyttäret. Katso lisää netistä. numppa.net Juhania voi kuvata parhaiten kahdella sanalla: saa aikaan. Hänessä yhdistyvät positiivisuus ja eteenpäin vievä asenne. Hän luo uskoa menestykseen. Toivoa huomiseen. Hän on enemmän vastuullisten tekojen ja tuoreiden ajatusten kuin katteettomien lupausten mies. Juhani Numppa Nummentalo on meidän ehdokkaamme eduskuntaan. Eeva Ihanaranta Kauko Ihanaranta Risto Lehti Tapio Lehtonen Taisto Tulonen Pertti Vuorio Puh

7 7 Annika Viitanen 189 Koulutus kasvattaa. Elämässä tarvitaan monenlaista tietoa ja taitoa. Koulutus luo mahdollisuuksien tasa-arvoa, eli antaa jokaiselle mahdollisuuden rakentaa oman näköistään elämää. Koulutus kasvattaa suomalaista henkistä pääomaa niin yhteiskunnan kuin yksilönkin kannalta. Maailmalla tunnettu suomalainen koulujärjestelmä kantaa läpi koko elämän. Turvallinen varhaiskasvatus ja laadukas perusopetus johtavat jatko-opintoihin 2. asteella, myöhemmin mahdollisesti korkeakouluissa. Elinikäiseen oppimiseen kuuluu mahdollisuus kehittää ja päivittää omaa osaamistaan. Vapaa sivistystyö tukee omalta osaltaan elämän monipuolisuutta. Suomalainen osaaminen on maailman parasta. Sivistynyt Suomi on kilpailukykyinen! Työ kannattaa. Työ on oikeus, joka tuo toimeentulon lisäksi mielekästä sisältöä vapaa-aikaan. Työnteon pitää aina olla kannattavampaa kuin joutenolo. Työllistämiseen, yrittämiseen ja työn vastaanottamiseen on kannustettava. Jokaisella suomalaisella tulisi olla oikeus tehdä työtä omien voimavarojensa mukaan. Työelämän laatu ja joustavuus vaativat kehittämistä, sillä työn ja perhe-elämän yhteensovittamisesta ei tarvitse joutua tuntemaan huonoa omaatuntoa. Kun työura on takana, tulee jokaisella suomalaisella työmiehellä ja naisella olla oikeus viettää ansaittuja eläkepäiviä. Suomalainen työ pitää talouden rattaat pyörimässä. Suomalainen työ luo paremminvointia! Yhteisöllisyys yhdistää. Politiikka on ihmisiä varten. Talous on keino toteuttaa hyvinvointia yhteiskunnassamme. Päätöksenteon keskiössä on aina suomalainen ihminen, perhe tai yhteisö. Yhteisöllisyys, toisista huolehtiminen ja yhdessä tekeminen kasvattavat hyvinvointia. Jokaisella suomalaisella on oikeus huolehtia ystävästään, naapuristaan tai vieraasta kadunkulkijasta. Välittäminen heijastuu positiivisesti tulevaisuuteen. Valmis työn tekijäksi. Päätöksenteossa tarvitaan vahvaa kokemusta ja uutta, rohkeaa näkemystä. Aito uudistuminen vaatii uusia tekijöitä. Vaalikentiltä saamani palaute on kannustanut eteenpäin. Tämä kevät on uudistumisen aikaa! Hyvä kansanedustaja kuuntelee, ottaa asioista selvää, on tavattavissa ja tavoitettavissa. Hyvä kansanedustaja puolustaa oman kotiseutunsa etua, on nöyrä ja ahkera. Hyvä kansanedustaja tekee töitä rohkeasti ja rehellisesti. Tähän työhön olen valmis. Kampanja-auto, tuttavallisemmin Ansku-biili, on maakuntamatkaajan luottopeli! INFORUUTU Annika Viitanen v s v musiikkipedagogi, jatko-opiskelija v Työskennellyt musiikin lehtorina yläkoulussa ja lukiossa v kaupunginvaltuutettu, kaupunginhallituksen varajäsen, kulttuuri- ja kirjastolautakunnan jäsen, Varsinais-Suomen liiton kulttuuritoimikunnan jäsen, Salon nuorisovaltuuston kummivaltuutettu, Salon Kokoomuksen Nuoret ry:n puheenjohtaja v Harrastaa vapaa-ajallaan hiihtoa, aikuisbalettia ja lenkkeilyä Helmi-koiran kanssa. Viettää mielellään aikaa kesämökillä Kiikalassa. v Motto: Sitä kuusta kuuleminen, jonka juurella asunto. v Tukitiimiläisiä kampanjan avausviikonloppuna Salon Veturitallissa Annikan konsertin jälkeen. Syksyisellä Turun kauppatorilla maistuivat oman puutarhan omenat Annika Viitanen Rehti! Minulla on ollut onni ja mahdollisuus tuntea Annika jo liki 20 vuotta. Tänä aikana olen saanut ilolla seurata Annikan kasvua tulevaisuuden tekijäksi. Se arvomaailma ja vastuuntunto yhteisistä asioista, joiden puolesta Annika on jo pienestä pitäen liputtanut, tekee minut luottavaiseksi tulevaisuuteen. Niiden oikeiden asioiden puolustaminen ja eteenpäin vieminen, jota turvallinen tulevaisuutemme kaikin puolin vaatii, on Annikalle sydämen asia. Annika ei ole tyypillinen poliittinen liturgisti, vaan hän uskaltaa tuoda esille ja keskustella myös vaikeista, haastavista ja ikävistäkin yhteiskunnallisista asioista. Ja etsiä niihin kaikin mahdollisin keinoin parasta ratkaisua. Hän on rohkea. Se johtuu hänen erinomaisista sosiaalisista taidoistaan. Ne vankkumattomat, reilut ja rehelliset arvot, jotka Annikaan aina liitän, näkyy myös hänen omassa elämässään. Hän on hoitanut elämänsä, koulutuksensa, harrastuksensa, työnsä ja ystäväpiirinsä arvosanalla 10. Se energia, kyky kuunnella ihmistä, taito tehdä porukassa päämäärästä totta, on kadehdittavaa. Kansanedustajaksi pyrkiessään tiedän voivani luottaa Annikaan sataprosenttisesti. Minkälainen maailma meillä on lähitulevaisuudessa? Minä, humanismin viimeinen linnake, annan siihen avaimet Annikalle. Risto Mattila, liikkeen harjoittaja

8 PUHEENJOHTAJAT YHTEYSTIETOINEEN 8 8 IKON SEPPÄ PUPAIKALLE pj. Leena Manner HALIKKOON! paikalle palvelujen leena.manner@annua.fi ja kauniin kirkon uusi, nykyaikainen ja laadukas KUUSJOEN KOKOOMUS RY. tilava pj. lasitettu Anne Passi parveke, huoneis-, lämmöntalteenotto, puh hissi, ovipuheli- ÄRVI OY Yhdistysten yhteystiedot um. KOKOOMUKSEN SALON KUNNALLISJÄRJESTÖ RY pj. Liisa Tuominen puh UTO- JA VENETALO liisa.tuominen@pp.inet.fi HALIKON KOKOOMUS RY pj. Mikko Mannonen puh mikko.mannonen@mikkomannonen. net HALIKON KOKOOMUSNAISET RY pj. Anne Järvinen puh anne.jarvinen@salo.fi HORNIN KOKOOMUS RY pj. Mika Hjelt puh mika.hjelt@seutuposti.fi KIIKALAN KOKOOMUS RY pj. Jouko Marjalaakso puh jouko.marjalaakso@hotmail.com KISKON KOKOOMUS RY puh anne.passi@gmail.com MUURLAN KOKOOMUS RY pj. Marjatta Halkilahti puh marjatta.halkilahti@wippies.fi krs 3. krs 1. krs PERNIÖN KOKOOMUS RY pj. Pasi Isokangas puh pasi.isokangas@seutuposti.fi PERTTELIN KOKOOMUS RY pj. Eila Lahti puh eila.lahti@pertteli.salonseutu.fi Antti-Teollisuus Oy PELTITÖITÄ ILMASTOINTIA Koskentie KANUNKI OY Myllyojank. 8 Salo puh Salon Tilipalvelu Oy Salo Turuntie ALFA 21OY LVI-INSINÖÖRITOIMISTO Turuntie SALO SALO Puh PUH: 651, 02/731 fax Hautauspalvelua neljännessä polvessa vuodesta 1939 Salon Hautaustoimisto Oy Helsingintie 9, Salo, LVI-INSINÖÖRITOIMISTO KIINTEISTÖ ALFA OY LAXELL Hornink. 11 A 3 Turuntie Puh SALO Puh , fax Asfalttipäällysteet Tiet, kadut ja pihat Lemminkäinen Infra Oy Päällystystoiminta Perämiehenkatu Salo Puh Kokoomuksen Salon Kunnallisjärjestö Liisa Tuominen puh liisa.tuominen@pp.inet.fi Halikon Kokoomus Timo Luukka puh timo.luukka@nokia.com Halikon Kokoomusnaiset Anne Järvinen puh anne.jarvinen@salo.fi Hornin Kokoomus Mika Hjelt Nro 1/2009 SALO Maaliskuu 2008 puh Päätoimittaja: mika.hjelt@seutuposti.fi Liisa Tuominen Ilmoitukset: Kiikalan Kokoomus Eino Nygren Toimituskunta: Jari Erikäinen Leena puh Liusvaara Eino Nygren Sanna jari.erikainen@luukku.com Saarinen Tatu Johansson Mika Kiskon Hjelt Kokoomus Taina Teemu Kirves Laitakoski Pekka puh Mäenpää Tommi teemu.laitakoski@novia.fi Virtanen Rauno Lahti Kokoomuksen Salon Kunnallisjärjestö ry Esterinkatu 4 A Salo Sivunvalmistus: Salonjokilaakso Painopaikka: Salon Lehtitehdas, 2009 Painos: kpl Jakelu: Suorajakelu Oy, Itella Oy Täyden palvelun Kuusjoen Kokoomus Anne Passi puh anne.passi@gmail.com Muurlan Kokoomus Marjatta Halkilahti puh marjatta.halkilahti@ muurla.salonseutu.fi Perniön Kokoomus Pasi Isokangas puh pasi.isokangas@seutuposti.fi Perttelin Kokoomus Eila Lahti puh eila.lahti@pertteli.salonseutu.fi MYLLYOJANKATU 15 SALO Piritan Kokoomusnaiset Taina Kirves-Järvinen puh taina.kirves-jarvinen@sss.fi Salon Kokoomusnaiset Pirkko Lönnqvist puh pirkko.lonnqvist@ salontilipalvelu.com Karl Forsström Ab vihannestalo Kimmon Vihannes Oy puh PUH RAKENNUSLIIKE T. RAUMAN OY Salo, Turuntie 8 puhelin , fax Kukkakimppu Helsingintie 5, Salo (02) , fax (02) Salon K Annika puh. 04 annika. Salo-U Leena L puh. 04 leena.li Suomu Juhani puh. 05 juhani. Särkisa Juha W puh. 04 nummi Lisäksi Kansal Salon Kansa Pentti puh. 0 pentti. o PIRITAN KOKOOMUSNAISET RY pj. Siv Ilola puh sivilola@dlc.fi SALO-USKELAN KOKOOMUS RY pj. Tatu Johansson puh tatu.johansson@iki.fi SALON KOKOOMUSNAISET RY pj. Arja Lystilä puh arja.simo@luukku.com SALON KOKOOMUSNUORET RY Antti-Teollisuus pj. Annika Viitanen Oy puh annika.viitanen@opettaja.fi Koskentie KANUNKI SUOMUSJÄRVEN KOKOOMUS RY pj. Juhani Koitto puh juhani.koitto@smail.fi SÄRKISALON KOKOOMUS RY pj. Juha Wikström puh nummi.wikstrom@kolumbus.fi SOMERO HÄRKÄTIEN KOKOOMUS RY pj. Timo Alanen puh timo.alanen.kuri@kolumbus.fi SOMERON KOKOOMUS RY pj. Kati Fonsell-Laurila puh kati.fonsell-laurila@somero. salonseutu.fi Hereford pihvilihaa SALON KOKOOMUKSEN PAIKALLISYHDISTYKSET Laatuheinää hevosille PUHEENJOHTAJAT YHTEYSTIETOINEEN Henrik Jensen p Kokoomuksen Salon Kunnallisjärjestö Liisa Tuominen puh liisa.tuominen@pp.inet.fi Halikon Kokoomus Timo Luukka puh timo.luukka@nokia.com Halikon Kokoomusnaiset Anne Järvinen puh anne.jarvinen@salo.fi Hornin Kokoomus Mika Hjelt puh mika.hjelt@seutuposti.fi Johtavaa kiinteistövälitystä jo vuodesta 1986 Taina lähtien. Kirves-Järvinen Kiikalan Kokoomus Jari Erikäinen puh jari.erikainen@luukku.com Kiskon Kokoomus Teemu Laitakoski puh teemu.laitakoski@novia.fi Kiinteistökolmio Oy LkV Helsingintie 14, Salo puh Kuusjoen Kokoomus Anne Passi puh anne.passi@gmail.com Muurlan Kokoomus Marjatta Halkilahti puh marjatta.halkilahti@ muurla.salonseutu.fi Perniön Kokoomus Pasi Isokangas puh pasi.isokangas@seutuposti.fi Perttelin Kokoomus Eila Lahti puh eila.lahti@pertteli.salonseutu.fi Piritan Kokoomusnaiset puh taina.kirves-jarvinen@sss.fi Salon Kokoomusnaiset Pirkko Lönnqvist puh pirkko.lonnqvist@ salontilipalvelu.com Perille toimitettuna tai noudettuna Jukka Elo Salon Kokoomusnuoret Annika Viitanen puh annika.viitanen@salo.fi Salo-Uskelan Kokoomus Leena Liusvaara puh leena.liusvaara@salo.fi Suomusjärven Kokoomus Juhani Koitto puh juhani.koitto@dnainternet.net Särkisalon Kokoomus Juha Wikström puh nummi.wikstrom@kolumbus.fi SALON METALELEKTRO SORV-ELEKTRO Lisäksi Salossa toimii Kansalliseen Senioriliittoon kuuluva Salon Seudun Kansalliset Seniorit ry Pentti Laakkio puh pentti.laakkio@halikko.salonseutu.fi Kiertokatu SALO

9 LKT lastenlääkäri 182 P E R U U T T A M A L L A E I P Ä Ä S E E T E E N P Ä I N.

10 10 Tekstit ja kuvat Ralf Hellsberg Palvelukuljetusten keskittämisellä säästöjä Salon kaupungille Palvelukuljetuksia pitäisi pyrkiä entistä enemmän keskittämään ja niiden koordinointi pitäisi antaa yhdelle asiantuntevalle toimistolle Salon kaupungissa, sanovat sekä Vainion Liikenteen toimitusjohtaja Matti Vainio että Salon Seudun Taksit ry:n puheenjohtaja Teuvo Heikkilä. Nykyisen tilanteen mukaan kaikki kuljetuksia tarvitsevat kaupungin eri toimialat määrittelevät logistiset tarpeensa, kilpailuttavat sekä toteuttavat kuljetuksensa itse. Palvelukuljetukset sosiaali- ja terveystoimessa, koululaisten kuljetukset sekä perinteinen linjaliikenne ovat aloja, joiden koordinointia ja toteutusta keskittämällä löytyisi väkisinkin synergiaetuja, kertoo Matti Vainio. Lisäksi Salon kokoisessa kaupungissa ylläpidetään valtavaa sisäistä postin- ja tavarankuljetuspalvelua eri pisteiden välillä. Kuljetusten yhdistämisen edellytyksenä olisi luonnollisesti myös se, että eri toimialat olisivat valmiita joustamaan sekä miettimään uusia ratkaisuja vanhojen toimintatapojen rinnalle ja tilalle. Tyypillistä tälle hetkelle on se, että kuljetusten tarvitsijat ovat laatineet itselleen minuuttiaikataulun, josta ei voi joustaa. Tämän seurauksena saattavat autot ajavat peräkkäin tai ristiin Salon alueella, kun oikealla koordinoinnilla ja asiakkaan 15 minuutin joustolla voitaisiin toteuttaa sama kuljetussuorite vähemmällä kalustolla ja edullisemmin. Tämä koskee suurinta osaa kaupungin kuljetuksista, pois suljettuja ovat ainoastaan alat kuten ruokakuljetukset, joissa elintarvikelait määrittävät mm. kuljetusajat sekä hygieniatason, joka estää lähes aina muiden tavaroiden kuljettamisen samassa kuormatilassa. Kyllä palveluliikenteen suunnitteluun pitäisi ottaa mukaan myös paikallisia operaattoreita. Miten helsinkiläisen konsulttifirman paikallistuntemus voi yksin riittää, ihmettelevät Matti Vainio ja Teuvo Heikkilä. Ruusuja teiden ja katujen kunnossapidolle Koko ammattiliikenteen osalta voidaan todeta, että niin Tiehallinto, yksityiset tienpitäjät kuin Salon kaupunkikin on panostanut Salon talousalueen teiden ja katujen kunnossapitoon menneenä talvena. Liekö johtunut siitä, että takana oli jo yksi ennätyskova talvi, jolloin saatiin runsaasti harjoitusta lumen aurauksessa, mutta joka tapauksessa teiden talvikunnossapito oli ammattiliikenteen näkökulmasta erittäin hyvin hoidettu, oltiin sitten yksityistiellä hakemassa pieniä koululaisia tai viemässä tavaraa taajaman teollisuusalueelle raskaalla ajoneuvoyhdistelmällä. Unohtaa ei Logistiikka talouden mittarina Logistiikka-ala on paitsi elintärkeä osa talouselämää, myös tunnustettu talouselämän mittari. Talouden kasvaessa logistiikka ja siihen liittyvä kysyntä kasvaa. Edellisen taantuman jälkeen näkyi selkeästi, kuinka syksyllä 2009 logistiikan kysyntä kääntyi kasvuun. Elinkeinoelämä alkoi elpyä ja siihen liittyvät investoinnit olivat kasvussa aina viime kevääseen asti, jolloin IMF eli Kansainvälinen valuuttarahasto ja EU-maat päättivät lainata Kreikalle yhteensä 110 miljardia euroa kolmen vuoden aikana. Suomi varasi rahaa budjetista tähän 1,6 miljardia euroa. Massiivinen tukilaina toiselle EUmaalle ja riski muista tukilainoista hidasti hyvin alkanutta kasvua ja teki liike-elämän varovaiseksi investointien suhteen. Nyt talouselämä näyttäisi palautuneen alkaneelle kasvu-uralle, joka heijastuu suoraan kasvaneena logistiikka-alan kysyntänä. Teollisuudenalasta riippuen on jopa ylitetty jo vuoden 2008 alun taso. Tieverkosto kansallisomaisuutemme Liikenneviraston mukaan Suomessa on tieverkkoa km, josta tieliikenteen runkoverkoksi on määritelty 3140 km. Valtio kerää tieliikenteestä veroina ja maksuina lähes 6,5 miljardia euroa vuosittain. Liikenneviraston pitkän aikavälin suunnitelman Liikenneolosuhteet 2035 mukaan tienpitoon tullaan käyttämään vuosittain 1,5 miljardia euroa, mikä on 200 miljoonaa euroa vähemmän kuin tähän asti. Tästä 1,5 miljardista eurosta kohdistuu suoranaiseen tienpitoon vain noin kolmasosa. Esitetty rahamäärä ei riitä kuin tämänhetkisen runkoverkon ylläpitämiseen. Koko alempi tieverkostomme rappeutuu siinä määrin, että sen korjaaminen tulevaisuudessa on jopa kalliimpaa kuin uuden rakentaminen. Ironista on, että toimimalla Liikenneviraston suunnitelman mukaisesti tuhotaan tieten tahtoen suomalaisten kansallisomaisuutta. Salon Itäinen ohikulkutie Liikenneviraston suunnitelmien mukaan uusien tiehankkeiden toteuttamiseen käytetään entistä vähemmän varoja tulevaisuudessa. Tämä heijastuu valitettavalla tavalla myös Salon seutuun. Meille niin välttämätön kantatie 52 perusparannus, johon sisältyy Salon Itäisen ohikulkutien rakentaminen, on siten myös vastatuulessa. Tiehanketta, jonka ensimmäiset suunnitelmat tehtiin jo 80-luvulla, ei edes löydy Liikenneviraston Varsinais-Suomeen suunnitteilla olevien kymmenen kärkihankkeen joukosta. Hankkeen tärkeyttä voidaan tarkastella esimerkiksi Ely - keskuksen uusimman liikennemäärätilaston mukaan. Kantatie 52:n liikennemäärä Salon kohdalla on yli ajoneuvoa vuorokaudessa ja raskaan kaluston osalta noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Ohikulkutien toteutuessa suuri osa henkilöautoliikenteestä saataisiin pois Salon keskustasta. Raskaan kaluston osalta tilanne on vieläkin huolestuttavampi. Tällä hetkellä koko tien 52 etelästä tuleva raskas liikenne ohjataan Meriniityn teollisuusalueen kautta Halikkoon, 110-tielle. Kun samainen reitti on varattu myös adr-kuljetuksiin eli vaarallisten aineiden kuljettamiseen, on todella syytä huoleen: reitti kulkee Alhaisten asuinalueen läpi ylittäen vaarallisessa paikassa sähköisen rantaradan ja jatkaa edelleen katuverkkoa pitkin Halikkoon. Raskas ammattiliikenne on ollut huolestunut asiasta jo pitkään, asian tiimoilta on lähestytty myös Salon kaupunkia. Vahinkoja on jo sattunut kyseisellä tieosuudella. On ollut onni onnettomuudessa, että maahan valuneet kemikaalit eivät ole olleet ihmisiä tai ympäristöä vahingoittavia aineita. Asia on ollut viranomaisten tiedossa jo niin pitkään, että sen toivoisi vauhdittavan päätöksentekijöitä oikeaan ratkaisuun, kun käsitellään kantatien 52 peruskorjausta. Kantatie 52 Someron vinkkelistä Kehitys vaatii hyviä ja toimivia liikennereittejä. Yksi lähes unohduksiin jäänyt tie on nykyinen kantatie 52. Sen alku on Tammisaaressa, josta se on kulkenut Saloon. Tämä osuus on rakennettu uudelleen ja 1970-luvulla, mutta perussuunta noudattaa vanhan Kuninkaantien reittiä. Salosta kantatie jatkuu Somerolle. Tämä osuus on rakennettu 1960-luvulla ja kantatien aseman se sai vuoden 1996 tiennumerouudistuksessa. Somerolta kantatie 52 jatkuu Jokioisten Vaulammin risteykseen, jossa se kohtaa Turusta Lahteen johtavan valtatie 10:n. Tämä Someron ja Jokioisten välinen osuus on ollut vanha Helsingistä Poriin johtanut valtatie 2, joka vuoden 1996 uudistuksessa sen enemmälti korjaamatta nimettiin kantatieksi 52. Tie on muutaman kilometrin matkalta Someron taajaman pohjoispuolella rakennettu 1950-luvulla uudelleen, mutta lähes täysin vanhoillaan on tien pohjoispää. Samat mutkat on kierretty jo 1900-luvun alussa. Tie sai päällysteen vuonna Raskas tavaraliikenne on lisääntynyt tiellä huomattavasti, sillä Hangon satama on vilkastunut. Hankoon saapuva ja sieltä lähtevä liikenne käyttää osaltaan kantatietä 52. Liikennevirta suuntautuu Keski- ja Pohjois-Suomeen. Hangon satamasta laivat vievät tavaraa erityisesti Saksaan. Olisikin aika korjata kantatietä 52, erityisesti sen pohjoispäätä. Huomattava parannus saataisiin, jos pohjoispäässä olevat mutkat saataisiin oikaistua. Tällä osuudella on ollut huomattavan paljon liikenneonnettomuuksia, joskin henkilötappioilta toistaiseksi on vältytty. Uuden hallituksen ohjelmaan tulisi sisällyttää kantatie 52:n peruskunnostus. Matti Härkönen, Somero Vainion Liikenteen toimitusjohtaja Matti Vainio sekä Salon Seudun Taksit ry:n puheenjohtaja Teuvo Heikkilä. pidä tietenkään myöskään taajamien pyörätieverkostoja ja muita kevyeen liikenteen väyliä, jotka oli esimerkillisen hyvin hoidettu. Hatunnosto niille kymmenille ja kymmenille yrittäjille, kuljettajille ja muille asianosaisille, jotka ovat valvoneet taas viime talvenakin öitänsä varmistaakseen meille muille esteettömän ja turvallisen liikkumisen! Lunta kuljetettu lumenkaatopaikoille Salossa ennätysmäärä Maanrakennus Rannikko Oy:stä Jukka Rannikko kippaamassa lumikuormaa Vuohensaaren tien varrella. Kulunut talvi on ollut paitsi kylmä, niin myös ennätyksellinen lumen määrän suhteen. Salon kaupungin katumestari Kari Raidan mukaan Salossa ei liene koskaan ajettu näin paljon lunta lumenkaatopaikoille, ei edes edellinen talvi vedä vertoja kuluneelle kaudelle. Kuormamäärä taitaa lähestyä 6000 kuormaa, tarkkaa määrää ei ihan tiedetä, koska kaupungin ylläpitämille lumenkaatopaikoille on saanut ajaa lunta myös yksityisistä kiinteistöistä, Raita kertoo. Neljä eri lumenkaatopaikkaa Lumenkaatopaikkoja on ollut tänä talvena neljässä eri paikassa. Ensin ajettiin perinteisesti Vuohensaaren tien varteen, tosin Halikonlahden lintutornille vievä maakannas jätettiin tänä vuonna tyhjäksi. Syynä tähän oli, että kannas on Naturaaluetta, johon lumen läjitys todettiin viime talvena kyseenalaiseksi. Koska Vuohensaaren tien varteen haluttiin jättää tilaa kevään varalle, lumenkaatopaikka siirrettiin vuoden vaihteen tietämissä Ollikkalaan. Kyseessä oli noin viiden hehtaarin alue Veitakkalan tien varressa. Aluetta ei kuitenkaan uskallettu kuormittaa lumimassoilla kuin muutaman viikon, koska pelättiin lumikuormasta aiheutuvan painon rasittavan joen pengertä ja aiheuttavan mahdollisesti sortumia. Seuraavaksi aurattiin Palometsästä parin kolmen hehtaarin laajuinen alue lunta varten. Sinne ei ehditty ajamaan kuin runsaan viikon, kun kentän pohjana oleva peltomaa alkoi antamaan periksi ajokaluston pyörien alla. Neljäs lumenkaatopaikka tänä talvena oli Meriniityssä, Majalan krouvin alapuolella sijaitseva aurinkokukkapelto. Sinne ajettiin lunta helmikuun alusta alkaen. Alue täyttyi maaliskuun alkupäivinä, josta lähtien lunta on jälleen ajettu Vuohensaaren tien varteen. Katujen harjaus Lumityöt ovat käytännössä ohi tältä keväältä, seuraavana katujen kunnossapito-ohjelmassa on hiekoitussepelien harjaus, kertoo Kari Raita. Tämä työ on itse asiassa jo aloitettu ja kevätauringon näyttäessä voimansa on katujen harjaus kohta täydessä käynnissä.

11 11 11 Liikenneturvallisuus ja auto erottamaton pari Salon Autoalan Liikkeiden Yhdistyksen puheenjohtaja, Traktoauto Oy:n toimitusjohtaja Seppo Alanko iloitsee autokaupan selvästä piristymisestä. Autokauppa elpyi jo viime vuonna, joka oli vaihtoautokaupassakin hyvä vuosi. Taantuman aikana etsittiin edullisempia vaihtoehtoja, joten vaihtoautokauppa kävi ajoittain niinkin vilkkaana, että käytetyistä autoista syntyi jo pientä pulaakin. Autotyypeistä pienempien citymaastureiden suosio on viime aikoina kasvanut. Toivottavaa onkin, että pysäköintiruudut levenisivät samaan tahtiin! Luonto kiittää pienistä päästöistä Vähäpäästöisyys on autoissa päivän sana. Vaikka autojen koot selvästi suurenevat, niiden painot eivät. Nykyään auton rakenteissa käytetään laadukkaampaa terästä ja alumiinin käyttö on lisääntynyt; näin saadaan autoista kevyempiä. Kun auto kevenee, polttoaineen kulutus vähenee, niin päästöt pienenevät ja ympäristöystävällisyys paranee. Näin säästetään sekä kukkaroa että luontoa! Tulevaa aikaa ovat hybridi- ja sähköautot, joita jo tapaa, joskin melko harvoin. Turvaa liikenteeseen Nykyautoissa on liikenneturvallisuus otettu hyvin huomioon. Kolarien varalta autoista löytyy turvatyynyjä niin edestä kuin sivuiltakin. Turvallisuutta parantavat myös ajohallintajärjestelmät, kuten luistonesto ja tutkat edessä ja takana, sekä lukkiutumattomat jarrut ja lujemmat korirakenteet. Kehittyneet korirakenteet pienentävät myös jalankulkijan vammoja törmäystilanteessa. Pienienkin autojen turvallisuus on näiden varusteiden avulla parantunut merkittävästi, Seppo Alanko toteaa tyytyväisenä. Jo kolme polvea Alangon sukua on tehnyt autokauppaa Salossa. Volkswagenia ja Audia edustava Traktoauto Oy kuuluu Salon vanhimpiin yrityksiin saavuttaessaan ensi vuonna kunnioitettavan 60 vuoden iän. Taina Kirves-Järvinen Salon Autoalan Liikkeiden Yhdistyksen puheenjohtaja Seppo Alanko Vilhonkatu 8, SALO Puhelin (02) Telefax (02) Avoinna ma-pe 8-20, la 8-18, su Salo Paimio Salorankatu 5 7 Vistantie Salo Paimio VARATTU HIRSITALOJA VEHASEN TALOT KRUUSILA Puh , fax Kimmon Vihannes Oy puh. (02) Ympäristömme parhaaksi SALON JÄTEHUOLTO OY SALON HYÖTYKÄYTTÖ OY Satamakatu 31,24100 Salo Puh Fax Salolainen ohjelma tiekuntien hallinnointiin Tiekunta Pro Yksikköjen laskenta, tiemaksut, tiekunnan kokous, laskutus, kirjanpito PERNIÖ AS Ruokala Margit Heinä Pitopalvelu Kalkkitie 2, SALO P. (02) GSM

12 PELTITÖITÄ ILMASTOINTIA Myllyojank. 8 Salo puh OY Sähköurakointi LVI-INSINÖÖRITOIMISTO ALFA OY Turuntie SALO Puh , fax eiseli- juhlaillallisiin, perhejuhliin tai kokousten pitoon. Menu tarjoillaan makusi mukaan! arja Kankare Juhlapalvelu M MIKKO Nro 1/2009 SALO Maaliskuu 2008 MANNONEN OY p Päätoimittaja: Liisa Tuominen Ilmoitukset: Eino Nygren Toimituskunta: Leena Liusvaara Eino Nygren Sanna Saarinen Tatu Johansson Mika Hjelt Taina Kirves Pekka Mäenpää Tommi Virtanen Rauno Lahti Onnistuneet juhlasi järjestää: Juhlapalvelu Marja Kankare Oy (02) Gsm Perniöntie 11, Salo Kokoomuksen Salon Kunnallisjärjestö ry Esterinkatu 4 A Salo Elektroniikkateollisuuden testausjärjestelmät ja alihankintatyöt Sivunvalmistus: Salonjokilaakso Painopaikka: Salon Lehtitehdas, 2009 Painos: kpl Jakelu: Suorajakelu Oy, Itella Oy ON! n Loistavat tilat AXELL KIINTEISTÖ L Hornink. 11 A 3 Puh Isännöinti Matti Laakso Oy Täyden palvelun p vihannestalo Murunda Oy Myllyojankatu 4 A puh (02) Kimmon Lomahuvila Vihannes Oy Koivula s s s Salo puh Omista vähän, hyödy paljon. Asiakasomistajana olet yksi osuuskauppasi omistajista. Hyödyt sekä asiakkaana että omistajana. Asiakasomistaja on paitsi asiakas myös omalla sijoituksellaan yksi Suur-Seudun Osuuskauppa SSO:n omistajista. Eikä muita omistajia ole. Asiakasomistajille tämä tietää tuntuvia ja erityisiä etuja sekä vaikutusmahdollisuuksia. Lue lisää: Liity sinäkin SSO:n asiakasomistajaksi! Nyt Ykköspesä Avajaiset moottoritiellä matkalla Helsinkiin! Perille toimitettuna tai noudettuna Jukka Elo % SALON KOKOOMUKSEN PAIKALLISYHDISTYKSET Halikon Kokoomus Timo Luukka puh timo.luukka@nokia.com Halikon Kokoomusnaiset Anne Järvinen puh anne.jarvinen@salo.fi Hornin Kokoomus Mika Hjelt puh mika.hjelt@seutuposti.fi Päätoimittaja: Metsä on tuottava ja turvallinen sijoituskohde Lounais-Suomessa metsä SISÄLTÖ Paremminvointi, verot ja persut Liisa Tuominen s. 2 Tapahtumakalenteri s. 2 Kielipolitiikkaa Kanadan tapaan Timo Alanen s. 4 Kokoomusyhdistykset s. 8 kasvaa hyvin Liisa Tuominen p Kiikalan Kokoomus Jari Erikäinen Julkaisija: Kokoomuksen puh Salon Kunnallisjärjestö ry jari.erikainen@luukku.com Esterinkatu 4 A, Salo Kiskon Kokoomus Teemu Laitakoski Tiedotustoimikunta: puh Taina Kirves-Järvinen pj teemu.laitakoski@novia.fi Sivunvalmistus: SSS Lehtipalvelu / Helena Isotalo Painopaikka: Salon Lehtitehdas, 2011 Painos: kpl Jakelu: Suorajakelu Oy Itella Oy Millainen on salonseutulainen keskivertometsänomistaja? Hän on noin 60-vuotias mies, omistaa metsää noin 22 hehtaaria, asuu maalla tai taajamassa, on siirtymässä kaupunkimetsäomistajaksi ja pikkuhiljaa eläkkeelle. Hän kuuluu siis yhteen kolmesta suurimmasta metsänomistajaryhmästä, jotka ovat maatilayrittäjät, palkansaajat ja eläkeläiset. Yhä enemmän alkaa metsänomistajissa olla jo naisiakin mukana. Me suomalaiset olemme metsäkansaa ja saamme hyvinvointia metsästä, sanoo kehittämispäällikkö Mikko Savolainen Lounais-Suomen metsäkeskuksesta. Hänen tehtävänsä on kannustaa metsänomistajia hyvään metsänhoitoon ja metsäluonnon säilyttämiseen ja hoitamiseen. Hoitavatko suomalaiset hyvin metsiään? Hoitavat, mutta paljon on silti tehtävää. Näyttää nimittäin siltä, että metsänhoidon taso on viime vuosina laskenut, sanoo Savolainen. Hyvien taimikoiden osuus on vähentynyt. Erityisesti nuoren metsän hoito on tärkeää. Taimikoiden kasvua pitää seurata vuosittain. Metsien hoitopakkoa ei Suomessa ole, mutta jos puita kaataa, uusia täytyy istuttaa ja hakkuista täytyy tehdä ilmoitus. Metsänomistajat harmaantuvat Metsänomistajien keski-ikä on 60 vuotta. Metsä siirtyy pääasiassa perintönä tai suvun sisäisillä kaupoilla. Kuolinpesien hallussa on yli 10 % yksityismetsistämme. Verotuksellisilla keinoilla, lähinnä perintö- ja Mikko Savolaisen tausta on maaseudulla, jossa myös metsurin työt ovat tulleet tutuiksi. Erikoisammattimies puunkaataja Pasanen työhuoneessaan, jossa hän viihtyy. lahjaveron huojennuksilla, voitaisiin antaa potkua sukupolven vaihdolle ja tilakoon suurentamiselle. Tulevien vuosikymmenien aikana metsäomaisuus on siirtymässä kaupunkilaissukupolvelle, jolle metsätietämys ei tule äidinmaidossa. Samalla metsänomistajien tavoitteet tulevat moninaistumaan. Osa haluaa lyödä puut heti rahoiksi, osa näkee pitemmälle ja huolehtii hyvin tuottavaa metsäomaisuuttaan. Tärkeätä on tehdä hakkuu- ja hoitosuunnitelma 10 vuodeksi ja taata metsän kasvun jatkuvuus. Menee nimittäin vuotta ennen kuin istutettu taimi on hakkuukypsä. Metsänhoito on siis yli sukupolven kestävää työtä, jossa Metsäkeskus, voi olla apuna ja tukena, sanoo Savolainen. delle olisi energiapuun lisäkäytöstä merkittävää etua. Salon kaupungilla on 2500 hehtaaria metsää, joka on pieninä, hajallaan olevina palstoina. Mikko Savolaisen mielestä Salon kannattaisi olla aktiivinen ja olla mukana yhteismetsän perustamisessa yhdessä yksityisten metsänomistajien kanssa. Koko Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella on metsää noin 1 miljoona hehtaaria, eikä tuo pinta-ala ole merkittävästi muuttunut vuosikymmenten kuluessa. Metsänhoitomenetelmien muutos, metsänviljely ja soiden ojitus ovat kuitenkin vaikuttaneet siihen, että metsien hakkuista huolimatta niiden puumäärä on runsaasti lisääntynyt ja kasvu parantunut. Salo voisi tuplata puuperäisen energian käytön Metsä on turvallinen sijoitus Metsävaralaskelmien mukaan Salon seudulla voisi kestävästi tuplata nykyisen puuperäisen energian käytön. Tämä edellyttää, että hakkuumahdollisuudet hyödynnetään täysimääräisesti. Samoin metsien hoitotoimenpiteet tehdään ajallaan. Näin toimien myös alueen työllisyy- Jos haluaa ostaa metsää, ohjeita saa esimerkiksi metsänhoitoyhdistyksiltä ja kiinteistöyrityksiltä. Metsän hintaan vaikuttavat tietenkin mm. puuston kunto ja metsän sijainti. Tarkka tila- ja hinta-arvio kannattaa teettää asiantuntijalla, joita löytyy mm. Metsäkeskuksesta. Metsäta- louden aloittelijalle sopii hehtaarin alue, toteaa Savolainen. Samat tahot avustavat myös silloin, kun joku haluaa myydä metsää. Savolainen on ollut Salon seudulla metsäasioiden asiantuntijana jo lähes neljäkymmentä vuotta. Metsähommia hän pääsee harrastamaan omilla metsäpalstoillaan Salossa Eihän metsä yleisesti ottaen kultakaivos ole, mutta se on tuottava ja turvallinen sijoitus, joka on pitänyt ajan saatossa pintansa. Omaisuutta kannattaa sitoa moneen paikkaan, ja yksi hyvä sijoituskohde silloin on metsä, neuvoo Savolainen. Juuri nyt elämme puun käytön suhteen murrosaikaa, kun paperin kysyntä vähenee ja puutuotteiden kannattavuus on koetuksella. Usko puun tulevaisuuteen ekologisena ja uusiutuvana materiaalina on kuitenkin laajaa. Savolainenkin on luottavainen. Metsänkasvatusmallit näyttävät pysyvän siltä osin ennallaan, että jos puun onnistuu kasvattamaan järeäksi, siitä saa parhaan hinnan. Savolainen on havainnut, että kiinnostus metsäpalstoihin Salon seudulla on viime vuosina lisääntynyt. Metsän arvostus on nousussa. Ei metsäteollisuudesta ehkä maallemme uutta Nokiaa tule, mutta uskon metsäteollisuuden tulevaisuuteen, sillä uusia puupohjaisia tuotteita kehitetään koko ajan, ja niistä voi kehittyä uudenlaista, esimerkiksi muovin raaka-aineen korvaavaa, teollisuutta. Teksti ja kuvat: Mikä on Metsäkeskus? Metsäkeskukset, joita on Suomessa 13, ovat julkisen aluehallinnon organisaatioita, jotka toimivat maa- ja metsätalousministeriön (ministeri Sirkka-Liisa Anttila) ohjauksessa. Ne johtavat alueellista metsäpolitiikkaa ja palvelevat metsätaloutta. Lakisääteisenä tehtävänä on muun muassa metsätalouden kehittäminen, ja tavoitteena on kannustaa metsänomistajia hyvään metsänhoitoon sekä metsäluonnon säilyttämiseen ja hoitamiseen. Metsäkeskusorganisaatio uudistuu vuoden 2012 alussa. Metsäkeskus palvelee metsänomistajia myös sähköisesti osoitteessa www. metsakeskus.fi VAALIT Pertti Hemmilä s. 3 Hanna Munter s. 5 Juhani Nummentalo s. 6 Annika Viitanen s. 7 Varsinais-Suomen Kokoomus s. 9 METSÄ Lounais-Suomessa metsä kasvaa hyvin Nyt on sopiva aika kutsua puunkaataja s. 1 s. 2 LIIKENNE Palvelukuljetusten keskittämisellä säästöjä Ralf Hellsberg s. 10 Logistiikka talouden mittarina Ralf Hellsberg s. 10 Lunta kuljetettu ennätysmäärä Ralf Hellsberg s. 10 Kantatie 52 Someron vinkkelistä Matti Härkönen s. 10 Liikenneturvallisuus ja auto Taina Kirves Järvinen s. 11 Kuusjoen Kokoomus Anne Passi puh anne.passi@gmail.com Salon Kokoomusnuoret Annika Viitanen puh annika.viitanen@salo.fi Muurlan Kokoomus Marjatta Halkilahti puh marjatta.halkilahti@ muurla.salonseutu.fi Salo-Uskelan Kokoomus Leena Liusvaara puh leena.liusvaara@salo.fi Perniön Kokoomus Pasi Isokangas puh pasi.isokangas@seutuposti.fi Suomusjärven Kokoomus Turku Juhani Koitto puh juhani.koitto@dnainternet.netavoinna: Perttelin Kokoomus Eila Lahti puh eila.lahti@pertteli.salonseutu.fi Piritan Kokoomusnaiset Taina Kirves-Järvinen puh taina.kirves-jarvinen@sss.fi Kiitos myös kaikille, jotka veikkasitte puun ikää, joka on 133 vuotta. Onnetar suosi Esa Airikkaa ja Timo Kuhaa. Parhaimmat onnittelut! Toivotamme hyvää vapunaikaa kaikille! Ma-Pe 5-21 La-Su 8-21 Särkisalon Kokoomus Juha Wikström puh nummi.wikstrom@kolumbus.fi E18 Helsinki Puh Tervetuloa! Kuljetukset R. Koivuniemi Ky Salon Logistiikka Ky Lisäksi Salossa toimii Kansalliseen Senioriliittoon kuuluva Salon Seudun Kansalliset Seniorit ry Pentti Laakkio puh pentti.laakkio@halikko.salonseutu.fi Yli Salon Kokoomusnaiset Pirkko Lönnqvist puh pirkko.lonnqvist@ salontilipalvelu.com Avoinna: ark. 5 21, la, su 8 21 Ykköspesä Oy kiittää lukuisia yhteistyökumppaneita, ystäviä, kollegoja, urakkaan osallistuneita sekä kaikkia viikonloppuna käyneitä onnittelijoita. PUHEENJOHTAJAT YHTEYSTIETOINEEN Kokoomuksen Salon Kunnallisjärjestö Liisa Tuominen puh liisa.tuominen@pp.inet.fi YKKÖSPESÄ Meillä nautit itse leivotut sämpylät ja pullat sekä maukkaat kotiruuat. Jo yli Pohjolan vakuutuslaskua on maksettu OP-bonuksilla, joita kertyy pankkiasioinnista. Laske omat bonuksesi osoitteessa op.fi/bonuslaskuri ja tutustu lähemmin mahdollisuuteen saada viiden tähden laskuja Pohjolasta. OP-bonuksia saa sellainen Osuuspankin omistajajäsen, jonka oma tai perheen yhteinen pankki- ja/tai vakuutusasiointi on vähintään euroa kuukaudessa., *** ** hu YKKÖ