OSA II KAIVOSTOIMINNAN TYÖVOIMAN JA OSAAMISTARPEIDEN KOKO- NAISSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OSA II KAIVOSTOIMINNAN TYÖVOIMAN JA OSAAMISTARPEIDEN KOKO- NAISSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 OSA II KAIVOSTOIMINNAN TYÖVOIMAN JA OSAAMISTARPEIDEN KOKO- NAISSUUNNITELMA Jarmo Finnilä ja Kalle Taipale 2007

2 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO YHTEENVETO KOKONAISSUUNNITELMAN TOIMENPIDE-EHDOTUKSISTA Kaivosalan osaamisen kehittäminen Kaivosalan osaajien rekrytointi alueelle Kaivosalaa palvelevan yritystoiminnan edistäminen alueella Alueellisen toimintaympäristön kehittäminen TAVOITETILA KAIVOSTOIMINTA SUOMESSA JA KESKI-POHJANMAALLA Kaivostoiminnan merkitys Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla Uudet kaivoshankkeet ja niiden suora työllistämisvaikutus Alan tulevaisuuden haasteet Lainsäädännön ja lupakäytäntöjen muutokset Osaava työvoima KAIVOSALAN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN ALUEELLA Rakentamisvaiheen osaaja- ja osaamisen kehittämistarpeet Prosessilaitteistojen valmistus ja asennus Maanrakennustyöt Kiinteistöjen ja toimitilojen rakentaminen sekä muu infrastruktuuri Toimintavaiheen osaaja- ja osaamisen kehittämisen tarpeet Louhinnan henkilöstö- ja osaamistarpeet Rikastusprosessin henkilöstö- ja osaamistarpeet Muiden toimintojen osaaja- ja osaamistarpeet Alihankintaverkoston osaamistarpeet OSAAJIEN REKRYTOINTI ALALLE JA KAUSTISEN SEUTUKUNTAAN Avainhenkilöiden rekrytointi Tuotannon henkilöstön rekrytointi Puolisotyöpaikat Alueen tontti-, vuokra-asunto- ja omistusasuntotarjonta Alueen houkuttelevuus ja alueen palvelut KAIVOSALAA PALVELEVAN YRITYSTOIMINNAN EDISTÄMINEN ALUEELLA Tiedottaminen ja palveluhalukkuuden kartoittaminen Osaamiskartoitukset ja osaamisen kehittämissuunnitelmat Laatu-, ympäristö- ja työturvallisuusosaamisen lisääminen Verkosto-osaamisen lisääminen ja verkostoitumisen edistäminen Benchmarking ALUEELLISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Julkisen toimijaverkon perehdyttäminen alaan Alueen julkisen yrityspalveluverkoston kehittäminen ja verkoston osaamisen lisääminen Kaivosalan perustiedon lisääminen alueen asukkaiden keskuudessa Kaivosasiamiespalvelukokonaisuuden perustaminen VISIOSTA TOIMINTAAN TOIMENPIDE-EHDOTUSTEN PAINOTUKSET JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMENPITEET LÄHTEET LIITE

3 3 1 JOHDANTO Kaivostoimiala elää Suomessa vahvaa kasvun aikaa. Uusia kaivoshankkeita on vireillä eri puolella maata. Uusista kaivoshankkeista kaksi on vireillä Kaustisen seutukunnassa. Seutukunnan alueella valmistellaan sekä litiumkaivoksen avaamista Keliber Resources Ltd Oy:n toimesta että ilmeniittikaivosta Kalvinit Oy:n toimesta. Litiumkaivoksen toiminnan on suunniteltu alkavan vuonna 2009 ja ilmeniittikaivoksen vastaavasti aikaisintaan Kaivostoiminta merkitsee seutu- ja maakunnalle uuden elinvoimaisen toimialan syntymistä. Tämä vaatii uutta osaamista niin kaivosten palvelukseen tulevilta työntekijöiltä kuin alueen potentiaalisilta kaivosyhtiölle palveluja ja tuotteita tuottavilta yrityksiltä. Myös alueen julkisen sektorin toimijoiden on päivitettävä oma osaamisensa kaivosalan tarpeita vastaavaksi. Seutu- ja maakunnan kannalta on erittäin tärkeää, että alueelta löytyy ja alueelle saadaan osaajia ja osaamista kaivosyhtiöiden tarpeisiin. Kaivostoiminnan tuloon valmistautuminen merkitsee alueellisen osaamisen kehittämisen lisäksi verkostomaisen toiminnan ja kulttuurin jatkokehittämistä alueen yrityksissä ja julkisten toimijoiden keskuudessa. Myös alueen markkinointi sekä julkisten palveluiden ja asuinympäristön kehittäminen tulevat yhä tärkeämmiksi kaivosyhtiöiden houkutellessa osaamista ja osaajia alueelle. Mitä paremmin eri toimijat ovat yhteistyössä valmistautuneet kaivosten tuloon, sitä suurempi osa kaivosten synnyttämästä työstä ja työpaikoista jää alueelle. Kaivosyhtiöiden toiminnan aikaansaama välillisten työpaikkojen syntyminen voi olla jopa suurempi kuin itse suora työllistämisvaikutus (esim. Ravaska & Nenonen, 1986; Mäenpää & Männistö, 1990; Nieminen, Naukkarinen & Jutila, 1999; Rosenqvist, 2005; Koski, 2005; Korhonen & Ponnikas, 2006). Seutukunnan ja koko maakunnan kannalta on tärkeää, että mahdollisimman suuri osa näistä työpaikoista syntyy alueelle ja alueen yrityksiin. Tämä käsillä oleva suunnitelma valottaa niin kaivosyhtiöiden osaaja- ja osaamistarpeita kuin myös yhtiöiden tarvitsemien palveluiden tarpeita. Suunnitelmassa esitetään alueen kaivostoiminnan edellyttämiä kehittämis- ja tukitoimenpiteitä. Suunnitelma keskittyy tarkemmin ensin toimintansa aloittavan litiumkaivoshankkeen osaaja- ja osaamistarpeiden kuvaamiseen, mutta monin osin samat kehittämistoimenpiteet palvelevat myös myöhemmin näköpiirissä olevan ilmeniittikaivoksen rakentamista ja osaamistarpeita. Kaivosalan kehittämiseksi ja käsillä olevassa kokonaissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseksi tarvitaan tekoja niin seutukunnassa, kunnissa, koulutus- ja kehittämisorganisaatioissa kuin alueen yrityksissäkin. Maakuntaohjelman mukaisesti tavoitteena tulee olla kaivos- ja kaivannaisalan ja siihen liittyvän yritystoiminnan edellytysten varmistaminen alueella (Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelma ).

4 4 2 YHTEENVETO KOKONAISSUUNNITELMAN TOIMENPIDE-EHDOTUKSISTA Seuraavissa alaluvuissa esitetään toimenpide-ehdotukset, joiden avulla voidaan varautua kaivostoiminnan aloittamiseen Kaustisen seutukunnassa ja laajemminkin Keski-Pohjanmaan alueella. Osaa toimenpide-ehdotuksista toteutetaan jo (mm. kaivosalalle suuntaava ammatillinen rikastamotyöntekijöiden koulutus sekä verkko-oppimisympäristöjen kehittäminen), mutta suurin osa toimenpiteistä odottaa toteutustaan, toteuttajaa ja rahoitusta. 2.1 Kaivosalan osaamisen kehittäminen 1. Alan tarpeisiin vastaavan kaivannaisalan ammatillisen koulutuksen järjestäminen lähellä yritystä / yrityksen tulevaa henkilöstöä 2. Oppimisympäristöjen jatkokehittäminen ja rakentaminen kaivannaisalan koulutustarpeita vastaaviksi (mm. verkko-oppimisympäristöt) 3. Työnjohtotason koulutuksen kehittäminen ja joustavien toteutusmallien luominen alan yritysten tarpeisiin 4. Tarvittavan laatu-, ympäristö- ja työturvallisuusosaamisen saannin varmistaminen alueelle 5. Alan täsmäkoulutustarpeisiin varautuminen mm. joustavien rahoitusmallien avulla 6. Kouluttajaorganisaatioiden yhteistyöverkoston luominen ammatilliseen koulutukseen ja korkeakoulutukseen (alueellisesti, maan laajuisesti) 2.2 Kaivosalan osaajien rekrytointi alueelle 7. Rekrytointipalvelun kehittäminen ja toteuttaminen alan yritysten tarpeisiin 8. Puolisotyöpaikkojen kartoittaminen tapauskohtaisesti 9. Seutukunnan alueen tontti-, vuokra-asunto- ja omistusasuntotarjonnan näkyväksi tekeminen 10. Alueen tunnettuuden lisääminen potentiaalisten alueelle muuttajien keskuudessa 11. Alueen julkisten palvelujen jatkuva ylläpito ja kehittäminen 2.3 Kaivosalaa palvelevan yritystoiminnan edistäminen alueella 12. Tiedotustilaisuudet alueen yrittäjille (erityisesti metalli-, lvi-, sähkö-, maanrakennusja kuljetusala) kaivostoiminnan tarjoamista mahdollisuuksista 13. Alueen yritysten kaivostoiminnan palveluhalukkuuden kartoittaminen 14. Alueen maanrakennus-, metalli-, lvi-, sähkö-, automaatio-, puu-, rakennus- ja kuljetusalan sekä muiden kaivannaisalan tarvitseminen palveluiden tuottajien osaamiskartoitukset ja osaamisen kehittämissuunnitelmat kaivostoimintaa palvelevan toiminnan näkökulmasta. 15. Alueen yritysten laatu-, ympäristö- ja työturvallisuusosaamisen lisääminen 16. Alueen yritysten verkosto-osaamisen lisääminen, verkostoitumisen edistäminen ja verkostojen muodostamisessa avustaminen kaivosalan tarpeita silmällä pitäen 17. Alueen kaivostoimintaa potentiaalisesti palvelevien yritysten tutustuttaminen muihin Suomen kaivospaikkakuntiin ja siellä kaivostoimintaa palvelevien yritysten toimintamalleihin (benchmarking)

5 5 2.4 Alueellisen toimintaympäristön kehittäminen 18. Alueen julkisen toimijaverkoston (mm. kunnat, työvoimahallinto, rahoittajaorganisaatiot) perehdyttäminen kaivostoiminnan erityispiirteisiin (esim. seminaarit, selvitykset, koulutukset) 19. Alueen yrityspalveluverkoston perehdyttäminen alan vaatimuksiin ja alan vaatiman erityisosaamisen lisääminen tässä verkostossa (mm. yrityspalveluorganisaatiot, koulutusorganisaatiot, työvoimahallinto) 20. Alueen julkisen toimijaverkoston tehtäväkentän ja osaamisalueiden tarkka selvittäminen sekä toimijoiden roolien selkeyttäminen ja oman osa-alueen erityisosaamisen syventäminen verkostossa 21. Kaivosalan perustiedon lisääminen alueen asukkaiden ja eri yhteisöjen keskuudessa (esim. peruskoulujen, lukioiden jne. opettajat) 22. Alueen kaivosyritysten sekä kaivosyrityksiä palvelevien organisaatioiden toimintaa edistävän kaivosasiamiespalvelukokonaisuuden kehittäminen alueelle

6 6 3 TAVOITETILA 2011 Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelmassa yhdeksi painopistealueeksi on asetettu kaivos- ja kaivannaisteollisuus. Maakuntaohjelmassa tavoitteeksi on asetettu, että alueella on vuonna 2010 ainakin yksi toimiva kaivos. ( Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelma ). Maakuntaohjelmassa esitettyä visiota ja tavoitetilaa voi täsmentää lähemmäksi käytännön toimenpiteitä seuraavasti: Toimivan kaivosyhtiön palveluksessa on osaava ja uutta kehittävä innovatiivinen henkilöstö. Kaivosalaa palvelevat alueen yritykset ovat verkostoituneet ja kykenevät verkostona palvelemaan niin alueen kaivosyhtiöitä kuin myös kaivosyhtiöitä muualla Suomessa. Kaivostoimintaa tukee alueella osaava ja jatkuvasti kehittyvä julkisten toimijoiden verkosto. Kaivostoiminnalla on käytettävissä innovaatioympäristönomaiset palvelut eri jatkojalosteiden kehittämiseksi ja uuden liiketoiminnan luomiseksi. Jotta edellä kuvattu tavoitetila saavutetaan, edellyttää se erilaisia toimenpiteitä ja toimenpidekokonaisuuksien eteenpäin viemistä. Kaivostoiminnan edistäminen vaatii seutukunnan ja koko maakunnan kattavia, eritasoisissa tehtävissä toimivien sidosryhmien aktiivisia toimenpiteitä, jotka liittyvät: - osaavan työvoiman saannin varmistamiseen Kaustisen seutukunnan kaivosyrityksiin - osaamisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen alueen yrityksissä, oppilaitoksissa ja muissa alaa palvelevissa organisaatioissa - toiminnallisten verkostojen kehittämiseen kaivannaisalaa palvelevien yritysten, oppilaitosten ja muiden alaa palvelevien organisaatioiden kesken sekä alueellisesti että kansallisesti - yhtenäisen palvelu- ja kehittämisympäristön rakentamiseen alueella toimivien oppilaitosten ja muiden kaivannaisalaa palvelevien organisaatioiden välille

7 7 4 KAIVOSTOIMINTA SUOMESSA JA KESKI-POHJANMAALLA 4.1 Kaivostoiminnan merkitys Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla Suomessa on vuosina ollut toiminnassa yli 1030 metalli-, teollisuusmineraali- tai karbonaattikivikaivosta. Niistä louhittujen arvoaineiden laskennallinen bruttoarvo on ollut reilusti yli 30 miljardia euroa. Varhaisvuosien kaivokset olivat nykymittapuun mukaan varsin pieniä ja malmi tai muu hyötykivi irrotettiin hitaalla ja vaivalloisella polttolouhinnalla. Vasta 1800-luvun lopulla ryhdyttiin käyttämään aluksi ruutia ja myöhemmin dynamiittia. Outokummun malmin löytymisestä vuonna 1910 alkoi mittavampi kaivostoiminnan aika, joka synnytti myöhemmin myös maailmanlaajuisesti merkittävän metallurgisen osaamisen ja kaivannaistoimintaan liittyvän metalliteollisuuden. Tämän päivän kaivannaisteollisuuden 1500 yritystä työllistävät suoraan vain henkeä, mutta alan tuotannosta riippuvien asiakastoimialojen yritystä työllistävät ihmistä. Tämä on 39 prosenttia kaikista teollisista työpaikoista. Näitä työpaikkoja ei viedä halvan työvoiman maihin. Keski-Pohjanmaalla kaivannaistoiminta on ollut vähäistä, jos ei oteta huomioon Nivalan Makolan ja Hituran, sekä Pyhäsalmen malmeja. Kuitenkin esimerkiksi raudan suhteen alue oli jokseenkin omavarainen jo 1600-luvulta lähtien. Ns. talonpoikainen raudanvalmistus oli tuolloin tarpeen, sillä vilkas laivanrakennus tarvitsi nauloja, heloja, ankkureita ja muuta rautatavaraa eikä vuorimalmia ollut helposti saatavilla. Laivoihin tarvittava rauta ostettiin enimmäkseen keskipohjalaisilta raudanvalmistajilta, joiden taito oli vanhaa isien perintöä. Raudanvalmistus keskittyi Lohtajan pitäjään, jossa sen paras kukoistuskausi sijoittui 1600-luvun loppupuolelle. Varmoja tietoja raudanvalmistuksesta ja myynnistä on ainakin Hillilän, Yliviirteen, Välikannuksen, Ylikannuksen ja Toholammin kylistä. Kalajoella rautaa valmistettiin myytäväksi ainakin Rautiossa. Rautaa tehtiin harkkohyteissä, joissa suosta nostettu ruskea, rautaoksidia sisältävä malmi sulatettiin sysiä polttamalla. Kun hyttiin puhallettiin samalla ilmaa käsivoimin lietsotuin palkein, rauta pelkistyi ja painui pohjalle malmissa olevan kiviaineksen jäädessä kevyempänä pinnalle. Rautakuonaa löytyy vielä tänäänkin maastosta todisteena entisajan rautateollisuudesta. Kuva 1. Poikkileikkaus Määttälän ruukista. Tämän tyyppiset harkkohytit olivat tavallisia ja vähäjärvisellä Pohjanmaan rannikkoseudulla niissä sulatettiin soista nostettua rautaoksidia, suomalmia. Lähde: Määttälä, Viljo, 2000: Rautamestareiden kylä. Toholammin Määttälän kylän raudanvalmistuksen ja sukujen vaiheita. Kokkola.

8 8 Raudasta taottiin myös ankkureita, mihin tarvittiin vesivoimalla käyvää väkivasaraa. Sellaisia oli ainakin Väli- ja Ylikannuksessa, Toholammilla ja Rautiossa. Näistä kylistä myytiin ankkureita Kokkolan ja Pietarsaaren porvarien laivoihin. Raudanvalmistus väheni 1700-luvulla, sillä ruotsalainen vuorimalmista tehty rauta oli lujempaa kuin pohjalaisten suomalmista valmistama. Kauimmin raudanvalmistus säilyi Toholammilla, jossa oli vielä vuoden 1800 tienoilla jokunen harkkohytti ja vesivoimalla käyvä vasarapaja. Raudan lisäksi louhittiin Kaustisen Kalliokankaalla ja Metsäkylässä , Kälviän Ruotsalossa Matalamäellä ja Rimminkalliolla noin vuonna 1785 sekä Kannuksen Huukissa ja Vetelin Räyringissä 1900-luvun alussa vähäisiä määriä rautakiisuja ja kuparia. Kuparin lisäksi Räyringistä saatiin myös kalkkikiveä, jota oli useaan otteeseen aina 1700-luvulta lähtien louhittu myös Kälviän Ruotsalossa. Räyringin esiintymään saattaisi liittyä perimätiedossa tunnettujen seppämestarien Juho Henrikki Alperin ja David Perälän hopeakaivos. Molemmat sepät käyttivät töissään tuntemattomasta lähteestä saatua hopeaa, toinen puukkojen heloitukseen ja toinen oman rahan tekemiseen. Pienenä erikoisuutena voi lisäksi mainita Vetelin Patanan, jossa paikalliset asukkaat louhivat vuonna 1912 yhteensä viitisen tonnia turmaliinia kolina eli pitivät tuota mustaa booripitoista silikaattimineraalia kivihiilenä. Hiiltä se tosin muistuttaakin, mutta ei pala. Tämän päivän kaivoshankkeista on pisimmällä Ullavan Läntän litiumhanke. Litiumpitoisen spodumeenin esiintyminen alueella on ollut pitkään tiedossa. Läntän lisäksi myös Kaustisen Vintturin ja Kruunupyyn Emmesin esiintymiä tutkittiin jo vuonna 1960, mutta vasta uusi rikastusmenetelmä ja energiaratkaisu yhdessä kohoavien hintojen kanssa tekivät spodumeenin hyödyntämisestä taloudellisesti kiinnostavan. Prosessin lopputuotteen, erittäin puhtaan litiumkarbonaatin kysyntä lisääntyy ja hinta vaikuttaa kehittyvän suotuisasti, joten kaivostoiminnan näkymät ovat hyvät. Myös raaka-ainetta on alueella runsaasti, joten toiminta voi jatkua pitkään. Kälviän Koivusaarennevan ja parin läheisen esiintymän, Peränevan ja Kairinevan ilmeniittimalmit ovat myös merkittäviä hyödyntämiskelpoisia mineraalivarantoja, joita on runsaasti. Ilmeniitti on titaani-rautaoksidi, josta saatu tärkein tuote on valkoinen väripigmentti, titaanivalkoinen. Näihin esiintymiin liittyvä kaivostoiminnan kehittäminen on toistaiseksi pysähdyksissä, mutta jatkuu lähivuosina. Malmiaiheen asteella alueella on mm. Himangan Hirsikankaan kultaesiintymä, jonka KTM:n tarjouskilpailusta hankki hallintaansa Belvedere Resources Ltd syksyllä Tämän lisäksi alueelta tunnetaan pieniä molybdeeni ja wolframiesiintymiä mm. Kaustiselta, Perhosta ja Halsualta. Metallien hintojen noustessa joku näistäkin voi ylittää hyödyntämisen kannattavuusrajan. 4.2 Uudet kaivoshankkeet ja niiden suora työllistämisvaikutus Metallien ja muiden raaka-aineiden hinnat ovat viime vuosina kohonneet ja suunnitelmat uusien kaivosten avaamiseksi Suomessa ovat edenneet nopeasti. Suomessa lähimmän kolmen vuoden sisällä arvioidaan avattavan ainakin yhdeksän uutta kaivosta (taulukko 1).

9 9 Taulukko 1. Toimintansa 2011 mennessä aloittavat uudet kaivoshankkeet. Yhtiö Louhittava hyödyke Paikkakunta Suunniteltu aloitus Arvioitu suora työllisyysvaikutus toiminnan aikana Keliber Resources Litium Ullava Ltd Oy Kaustinen Endomines Oy Kulta Ilomantsi Kalvinit Oy (Endomines Ilmeniitti Kälviä-Halsua 2011 (-2015) 65 Oy) Agnico-Eagle Kulta Kittilä Mines Ltd Talvivaara Oy Monimetalli Sotkamo Nordic Mines Ab Kulta Raahe Scandinavian Minerals Limited Monimetalli Sodankylä Silver Resources Oy Vulcan Resources Ltd Hopea Sotkamo Monimetalli Polvijärvi Uusien kaivoshankkeiden suora työllistävä vaikutus asettunee työpaikan välille. On huomattava, että kyseisestä tarkastelusta puuttuvat jo toiminnassa olevien kaivosten lisähenkilöstötarpeet. Näistä mm. Belvedere Resources on rekrytoimassa uusia osaajia Nivalassa ja Luikonlahdella. Edellä mainittujen hankkeiden lisäksi Northland Resources selvittää Kolarissa uuden rautamalmikaivoksen avaamista. Tämän hankkeen toteutuminen voi tuoda työpaikkoja jopa 1800 henkilölle (Kaleva.plus.pohjois-suomi, ). Samoin Adriana Resources selvittää Mustavaaran kaivoksen uudelleen avaamista Taivalkoskella ja Arctic Platinum Project valmistelee platinakaivoksen avaamista Rovaniemen eteläpuolella. Kaikkiaan Suomessa on tällä hetkellä 44 eri vaiheessa olevaa tutkimus- ja kaivoshanketta. (Current Projects and New Discoveries). Edellä kuvatut työllisyysvaikutukset ovat suuruusluokka-arvioita kaivoshankkeiden suorista työllisyysvaikutuksista. Tässä yhteydessä kaivoshankkeiden työllisyysvaikutusten tarkka arviointi koko maan mittakaavassa ei ole tavoitteena, mutta käytettäessä esimerkiksi työllisyyskerrointa 2,5 (ks. työllisyyskertoimista esim. Rosenqvist, 2005, 11 12), taulukossa 1 esitettyjen uusien kaivoshankkeiden kokonaistyöllistävyys asettuu välille työpaikkaa. Koko maan mittakaavassa työpaikkojen lisäys ei vaikuta kovinkaan suurelta, mutta paikallisesti vaikutukset ovat merkittäviä. Lisäksi kun huomioidaan hankkeiden maantieteellinen sijainti tyypillisesti harvaanasutuille ja työttömyyden vaivaamille alueille, on työllistämisaspektilla suuri merkitys. 4.3 Alan tulevaisuuden haasteet Uutta nousukautta elävän alan positiivisia näkymiä varjostavat myös erinäiset ongelmat. Seuraavissa alaluvuissa käsitellään lyhyesti kahta alaa eniten puhuttavaa haastetta eli lainsäädännön tulevia muutoksia sekä osaajien riittävyyttä Lainsäädännön ja lupakäytäntöjen muutokset Alan näkymät Suomessa ovat pääsääntöisesti hyvät, mutta alalla nähdään myös uhkia. Eräänä merkittävänä haasteena alalla nähdään valtausvaiheessa käyttöönotettu kuulemismenettely. Alalla tämän uskotaan jo vaikuttaneen malminetsinnän kiinnostavuuteen Suomessa. Vaikka on hieman vaarallista tehdä suoraviivaista riippuvuutta etsintäpanostusten ja kyseisen muutok-

10 10 sen välillä, ei panostus malminetsintään Suomessa ole vuoden 2005 jälkeen lisääntynyt niin voimakkaasti kuin esimerkiksi Ruotsissa (kuva 2). Kuva 2. Panostus malminetsintään vuosina Osaava työvoima Toinen alan merkittävä haaste on osaavan työvoiman saanti. Erityistä huolta aiheuttaa sellaisten asiantuntijoiden, suunnittelijoiden ja työnjohtotason henkilöiden määrä, joilla on kokemusta kaivosalalta. Osasyynä etenkin työnjohtotason osaajien puuttumiseen on alan teknikkotason koulutuksen päättyminen Lappeenrannassa (mm. Korhonen & Ponnikas, 2006, 50). Gehörin ja Holopaisen (2007) tekemän kyselytutkimuksen perusteella 1 2 vuoden sisällä tarvitaan 22 uutta rikastusinsinööriä ja 50 uutta geologia sekä vastaavasti 1 10 vuoden sisällä 99 rikastusinsinööriä ja 150 geologia. Söderholmin (2007) arviot seuraavan viiden vuoden sisällä tarvittavista lisäosaajista ovat seuraavanlaisia: - akateemisesti koulutettuja henkilöitä , - teknikkotason henkilöitä ja - työntekijöitä kaivoksille Edellä esitettyihin osaajatarpeisiin pystyttäneen vastaamaan pitkällä tähtäimellä hyvällä ennakoinnilla ja esimerkiksi jo aloitetuilla tai suunnitteilla olevilla muuntokoulutuksilla, mutta tämän hetkiseen akuuttiin tarpeeseen koulutusmäärien lisääminen ei tuo ratkaisua etenkään akateemisen koulutuksen saaneiden henkilöiden osalta. Tällä hetkellä kaivosyhtiöt palkkaavat osaajia toisiltaan tai sitten pyrkivät tuomaan osaajansa ulkomailta. Söderholm (2007) pitää alan nykyistä osaajapulaa yhtenä uhkana sille, että osa suunnitteilla olevista kaivoshankkeista ei koskaan käynnisty.

11 11 5 KAIVOSALAN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN ALUEELLA Kaustisen seutukuntaan syntyvän kaivostoiminnan osaaja- ja osaamistarpeita on aikaisemmin käsitellyt Rosenqvist teoksessa Kokkolan ja Kaustisen seutukuntien kaivostoimintaselvitys (2005). Kaivosalan osaaja- ja osaamistarpeiden tarkempi jatkoselvitys litiumkaivoshankkeen osalta on aloitettu yhteistyössä kaivosyhtiön toimivan johdon kanssa osana Länsi-Suomen lääninhallituksen rahoittamaa KASE NOSTE -hanketta keväällä Selvityksen alkuvaiheessa keskityttiin pitkälti rikastusprosessin tarpeisiin. Myöhemmässä vaiheessa tarkasteltiin tarkemmin muiden toimintojen osaaja- ja osaamistarpeita. Investointipäätöksen lähestyessä on paneuduttu tarkemmin myös muiden toimialojen osaajatarpeisiin. Osaaja- ja osaamistarpeiden tarkempi määrittely on siis aloitettu jo ennen kaivoksen varsinaista investointipäätöstä eli toisin kuin esimerkiksi Rosenqvist (2005, 30) suosittaa. Tätä lähestymistapaa puoltaa se, että toimintaansa aloittavan kaivosyhtiön on haasteellista selvittää tarvittavan koulutuksen toteutusmuotojen, koulutusten vaatimien aikataulujen sekä eri rahoitusmuotojen vaihtoehtoja. Mikäli koulutuksen suunnittelu ja yhteistyö aloitetaan vasta varsinaisen investointipäätöksen jälkeen, jää koulutuksen ja rekrytoinnin perusteelliselle suunnittelulle vähän aikaa. Esimerkiksi litiumkaivoshankkeen tapauksessa lopullisen investointipäätöksen ja kaivoksen avaamisen väliin jää enimmillään 18 kuukautta. Seuraavissa alaluvuissa tarkastellaan litiumkaivoshankkeen osaaja- ja osaamistarpeita sekä alueellisia osaamisen kehittämistarpeita. Asiat esitellään edellä esitetyistä toimenpideehdotusjaottelusta poiketen kaivoksen rakentamisvaiheeseen ja toimintavaiheeseen perustuvan jaottelun pohjalta. Alla esitetyt osaajatarvemäärät perustuvat pitkälle yhtiön esittämiin suunnitelmiin henkilöstötarpeestaan sekä etenkin rakentamisvaiheen osalta yhtiön esittämiin investointikustannuksiin ja vastaavanlaisiin arvioihin muista kaivoshankkeista (mm. Koski, 2005, Korhonen & Ponnikas, 2006). Etenkin rakentamisvaiheen luvut ovat suuruusluokka-arvioita, sillä välillisten vaikutusten arviointi tämän mittaluokan hankkeissa sisältää paljon epävarmuustekijöitä. 5.1 Rakentamisvaiheen osaaja- ja osaamisen kehittämistarpeet Litiumkaivoshankkeen noin kuukautta kestävän rakentamisjakson voi arvioida merkitsevän henkilötyövuotta. Tästä työvoimatarpeesta osa synnyttää työtä ja työpaikkoja Kaustisen seutukuntaan ja laajemminkin Keski-Pohjanmaan alueen kuntiin. Osa töistä valuu muualle Suomeen. Työn alueellista jakautumista on hankala arvioida, mutta tyypillisesti suurissa rakennushankkeissa huomattava osa vaikutuksista vuotaa alueen ulkopuolelle (Koski, 2005, 20 21). Kun otetaan huomioon Keski-Pohjanmaan aluetaloudellinen kokoluokka, voisi noin henkilötyövuotta olla keskipohjanmaalaisten yritysten ja työntekijöiden ulottuvilla. Tällaiseen työllistämisvaikutukseen rakentamisvaiheessa pääseminen vaatii kuitenkin panostusta alueen potentiaalisten alihankintayritysten osaamisen ja kilpailukyvyn kehittämiseen.

12 12 Taulukko 2. Litiumkaivoshankkeen rakentamisen aikaisen työvoimatarpeen erittely. Toiminta Henkilötyövuodet Laitteistojen suunnittelu, valmistus ja asennus Maanrakennustyöt Kiinteistöjen ja toimitilojen rakentaminen Muu infrastruktuuri 5 15 Työvoimantarve rakentamisvaiheessa yhteensä Prosessilaitteistojen valmistus ja asennus Alihankkijoilla valmistettavien ja asennettavien prosessilaitteistojen työllistävyydeksi voitaneen arvioida henkilötyövuotta (taulukko 2). Todennäköisesti suurin osa alihankkijoille tulevista töistä ei työllistä Keski-Pohjanmaalla asuvia. Varsinaisten prosessilaitteistojen osalta lähinnä Kokkolan seutukunnasta löytyy yrityksiä, jotka tällä hetkellä voivat toimia päähankkijoiden kumppaneina prosessilaitteistojen suunnittelu-, rakennus- ja asennusvaiheissa. Prosessilaitteistojen ja erityisesti prosessin vaatimien paineastioiden valmistamisen suhteen osaamisen kehittäminen sekä valmistuksessa tarvittavien lupien hankkiminen ja laatujärjestelmien rakentaminen parantaisi oleellisesti Kaustisen seutukunnan metalliyritysten mahdollisuuksia saada osakokonaisuuksia näistä urakoista. Tällä hetkellä esimerkiksi Kaustisen seutukunnan metalliyrityksistä paineenalaisten astioiden valmistamislupa on vain yhdellä yrityksellä. Auditoitua laatujärjestelmää ei ole vielä yhdessäkään metallirakentamiseen tai koneistukseen erikoistuneessa yrityksessä. Laatujärjestelmiä ja laatuosaamista kehitetään useammassakin seutukunnan metalliyrityksessä osin hankerahoituksen avulla. Tämän kehitystyön tulee jatkua sekä saada asiantuntija- ja rahoitustukea jatkossakin. Suurin osa seutukunnan metallirakentamiseen ja koneistukseen keskittyneistä yrityksistä on kooltaan pieniä. Verkostoituminen ja keskittyminen verkostossa omien vahvuusalueiden kehittämiseen parantavat myös omalta osaltaan alueen yritysten mahdollisuuksia suurempien osakokonaisuuksien valmistamisessa. Tämä edellyttää verkosto-osaamisen kehittämistä ja edistämistä alueen metalliyrityksissä Maanrakennustyöt Rakentamisvaiheen maanrakennustyöt merkitsevät noin henkilötyövuotta. Maanrakennustöiden suunnittelusta ja kokonaisurakoinnista tullee vastaamaan suurempi toimija ja osin työt tullaan hoitamaan komennusmiesten avulla. Alueelta kuitenkin löytyy alan osaamista ja kapasiteettia maanrakennustöiden suorittamiseen. Alueen maanrakennusyritysten mahdollisuuksia saada osaurakoita rakennusvaiheen maanrakennustöistä lisäisi alueen yritysten verkostoituminen. Samoin on pidettävä huolta siitä, että etenkin yritysten laatu- ja työturvallisuusosaaminen on ajan tasalla. Jatkossa tarvitaan tarkempaa selvitystä alueen maanrakennusalan yritysten kiinnostuksesta kaivoshankkeita kohtaan. Jatkotoimenpiteenä tulee selvittää kiinnostuneiden yritysten osaajatarpeet ja osaamisen kehittämistarpeet sekä nykyinen osaaminen ja mahdolliset osaamisen kehittämissuunnitelmat. Toimenpiteillä tähdätään siihen, että yritykset voisivat riittävän osaamisen ansiosta saada rakentamisvaiheen urakoita.

13 Kiinteistöjen ja toimitilojen rakentaminen sekä muu infrastruktuuri Rikastamon sekä muiden kiinteistöjen rakentamisessa paikallisilla yrityksillä on mahdollisuuksia metallirakentamisessa (esimerkiksi metallirakenteet, kuten rikastamon erilaiset hoitotasot ja ei-paineenalaiset astiat), betoni- ja puurakentamisessa, lvi-urakoinneissa. Osaajina tarvitaan siis kirvesmiehiä, maalareita, hitsareita, lvi-asentajia, peltimiehiä, pinnoittajia, raudoittajia ja muita rakennusalan ammattilaisia. Seutu- ja maakunnasta löytyy sekä yrityksiä että osaamista kiinteistöjen ja toimitilojen rakentamiseen. Samoin muun infrastruktuurin mm. kunnallistekniikan rakentamisen ja suunnittelun osaamista löytyy alueelta. Huomiota on syytä kiinnittää riittävään yritysten laatu- ja työturvallisuusosaamiseen ja tarvittaviin lupiin (mm. työturvakortti, tulityökortti jne.). Kaivoshankkeen laajuus saattaa kuitenkin merkitä ainakin ajoittaista pulaa joistakin osaajista. Ongelmia aiheuttanee erityisesti osaavien hitsareiden ja mahdollisesti lvi-asentajien saanti. 5.2 Toimintavaiheen osaaja- ja osaamisen kehittämisen tarpeet Kaivostoiminnan ydinprosessit voidaan mieltää monella tavalla. Tässä suunnitelmassa ydinprosesseilla tarkoitetaan litiumkaivoksen osalta sekä malmin louhintaa että litiumkarbonaatin rikastusta. Näiden ydinprosessien osalta yhtiö tekee työt omalla henkilöstöllään. Lisäksi yhtiö työllistää suoraan myös muita osaajia esimerkiksi johto-, asiantuntija- ja hallintotehtäviin. Kuten edellä on jo tullut esiin, kaivostoiminnan työvoimatarveanalyysiä Keski-Pohjanmaan osalta on tehnyt aiemmin Rosenqvist (2005). Hän käsittelee toiminnan aiheuttamia määrällisiä tarpeita välittömien ja välillisten vaikutusten kautta. Rosenqvist (2005, 14) arvioi, että Keski- Pohjanmaan kaivostoiminnassa kokonaistarve on 252 työpaikkaa. Luku käsittää molempien näköpiirissä olevien kaivoshankkeiden sekä välittömät että välilliset työllisyysvaikutukset. Keski-Pohjanmaan osuudeksi näistä työpaikoista Rosenqvist arvioi 134. Rosenqvistin (2005, 14) tekemässä selvityksessä litium-kaivoshankkeen arvioitu välitön työllisyysvaikutus on 40 työpaikkaa ja välillinen 56 työpaikkaa. Välillisistä työpaikoista hän esittää syntyvän Keski-Pohjanmaalle 11 työpaikkaa (taulukko 3). Taulukko 3. Rosenqvistin (2005, 14) esittämä arvio litiumkaivoshankkeen toiminnan aikaisista työllisyysvaikutuksista. Yhteensä Keski-Pohjanmaa Muu Suomi Keliber välittömästi Keliber välillisesti Litium-kaivos yhteensä Viimeisin arvio litiumkaivoksen osaajatarpeista (kaivosyhtiön oma arvio) ydinprosesseihin on keväältä 2007 (Siren, esitelmä Litiumkaivoshanke, ). Tässä arviossa kaivosyhtiön henkilökuntamäärä on henkilöä (taulukko 4). Näistä 8 on avainhenkilöitä, kuten kaivosgeologi, kaivosinsinööri, rikastamon käyttöinsinööri, liuottamon käyttöinsinööri, laboratoriopäällikkö, markkinointipäällikkö, tutkimus- ja kehitysjohtaja sekä tehtaan tuotantojohtaja. Tuotannon (rikastus) ja yleisen hallinnon tehtävissä tulee toimimaan työntekijää. Kaivoksessa louhinnassa, lastauksessa ja murskauksessa tulee työskentelemään osaajaa eri tehtävissä. Vaikka onkin tyypillistä, että louhinnassa työskentelevät henkilöt ovat usein alihankkijan palveluksessa ainakin avolouhosvaiheessa, on tämänhetkinen suunnitelma hoitaa louhinta yhtiön omana työnä.

14 14 Taulukko 4. Litiumkaivoshankkeen henkilöstön kokonaistarve kaivosyhtiön osalta (Siren, 2007). Toiminto Määrällinen tarve hlöä työjohto (avainhenkilöt) 8 kaivos prosessi valvomo 5 pakkaus 2 varasto 2 laboratorio 3 huolto- ja kunnossapito 3 5 talous- ja hallinto 3 5 Yhtiö yhteensä Louhinnan henkilöstö- ja osaamistarpeet Louhinnassa tarvitaan erilaista osaamista riippuen siitä tehdäänkö louhintaa avolouhintana vai maanalaisena louhintana. Toiminta alkaa avolouhoksena, jolloin osaajatarve yhtiön tämän hetken suunnitelmissa on Osaajatarve kasvaa siirryttäessä maanalaiseen louhintaan noin viiden vuoden päästä toiminnan aloituksesta. Louhinta ja murskaus kaivoksessa edellyttävät erityisosaamista panostuksessa, porauksessa, murskauksessa sekä maa- ja kalliorakentamisessa. Lisäksi tulevilla työntekijöiden tulee hallita laatu-, ympäristö- ja työturvallisuusasiat sekä laitteistojen kunnossapito. Kuva 3. Murskattua spodumeenipegmatiittia (kuva Olle Sirén). Tämän hetken kiivaassa kaivosten rakentamisbuumissa on vaikeaa löytää valmiita kokeneita panostajia, poravaununkuljettajia, murskausoperaattoreita tai monitaitoisia kaivosmiehiä. Korhosen ja Ponnikkaan (2006, 40 41) mukaan näistä osaajista käydään paikoin jopa kilpailua. Nämä henkilöt on siis todennäköisesti koulutettava joko alueen työttömistä työnhakijoista tai alan vaihtajista. Alan koulutusosaamista löytyy tällä hetkellä sekä Pohjois-Karjalan aikuisopistosta että Lapin ammattiopistosta. Litiumkaivoshankkeen osaajatarpeiden vähäisestä määrästä huolimatta koulutus on kyettävä tuomaan alueelle mahdollisimman lähelle potentiaalisia työntekijöitä.

15 15 Tämä tavoitteen toteuttamista helpottaa verkko-oppimisympäristöjen kehittäminen ja joustavien rahoitusratkaisujen löytyminen. Verkko-oppimisympäristöjen kehittäminen louhinnan ja murskauksen koulutuksiin auttaa myös osaltaan koko maan kaivoshankkeiden koulutustarpeita Louhinnan ja murskauksen koulutuksen tuominen alueelle edellyttää myös eri oppilaitosten yhteistyötä. Keski-Pohjanmaan aikuisopisto on jo kouluttanut alan osaajia yhdessä Lapin ammattiopiston ja Pohjois-Karjalan aikuisopiston kanssa. Tästä yhteistyöstä on saatu hyviä kokemuksia. Malmin louhinnan ja murskauksen osaamisen kehittämiseen tähtäävä koulutus tulisi mahdollisuuksien mukaan järjestää tutkintotavoitteisesti. Tutkintotavoitteisuus lisää motivaatiota opintojen suorittamiseen, koska opiskelijalla on työllistymisen lisäksi toinenkin selkeä lopputavoite. Tutkintotavoitteisuus voidaan toteuttaa joko niin, että pyritään suorittamaan koko tutkinto tai sitten osatutkintoja. Soveltuvia tutkintoja louhinta- ja murskausosaamisen lisäämiseen ovat esimerkiksi maanrakennusalan ammattitutkinto tai kaivosalan ammattitutkinto. Tällä periaatteella on viime aikojen koulutukset pääosin toteutettu Pohjois-Karjalan aikuisopiston ja Lapin ammattiopiston toimesta. Louhinnan ja murskauksen osalta suurimmaksi osaajahaasteeksi muodostunee löytää kaivosgeologi ja kaivosinsinööri, joilla on kokemusta sekä avolouhinnasta että maanalaisesta louhinnasta. Tämän hetkisen toteutusaikataulun puitteissa ei ole helppo löytää osaajia näihin tehtäviin. Kilpailu näistä osaajista on kiivasta ja palkalla kilpaileminen ei ole ainoa keino tämän ongelman ratkaisemisessa. Tähän aiheeseen palataan myöhemmin luvussa Osaajien rekrytointi alalle ja Kaustisen seutukuntaan Rikastusprosessin henkilöstö- ja osaamistarpeet Rikastusprosessin työntekijän osaamistarve määräytyy pitkälti sen mukaan, missä osassa prosessia hän työskentelee. Prosessissa tulisi alustavien suunnitelmien mukaan työskentelemään työntekijää. Lisäksi valvomossa olisi 5, pakkauksessa 2, varastossa 2 ja laboratoriossa 3 työntekijää. Lisäksi tarvitaan 3 5 huollosta ja kunnossapidosta vastaavaa osaajaa, jotka tuntevat sekä rikastusprosessin että louhinnan käytännön ja laitteistot. Kuva 4. Litiumkarbonaatin koerikastusta (Kuva Olle Sirén). Prosessinhoitajien ja -valvojien sekä kunnossapitohenkilöstön osaamistarpeisiin voidaan vastata Keski-Pohjanmaan aikuisopiston järjestämällä ja jo toteutusvaiheessa olevalla tutkintotavoitteisella prosessityöntekijäkoulutuksella. Koulutus sisältää laaja-alaisesti prosessitekniikkaa, kunnossapitoa, automaatiota sekä työturvallisuuteen, laatujärjestelmiin ja ympäristösuo-

16 16 jeluun liittyviä kokonaisuuksia. Kunnossapitoon valikoituvalle henkilöstölle on jatkossa mahdollista järjestää lisäkoulutusta esimerkiksi kunnossapidon ammattitutkinnon avulla. Verkko-oppimisympäristöjen kehittäminen rikastamohenkilöstön koulutukseen on jo aloitettu ja niiden jatkokehittäminen on tärkeää. Koulutettavat asuvat pääsääntöisesti Keski- Pohjanmaan alueella, mutta mukana on myös paluumuuttajia. Etäisyydet Keski-Pohjanmaalla ja seutukunnassa ovat suuria ja koulutettavat ovat tällä hetkellä tyypillisesti vuorotyössä. Prosessinhoitajakoulutuksessa Kaustisella oleville opiskelijoille tehdyn kyselyn perusteella verkko-opiskelu sopii heille hyvin. Kyselyyn vastanneista lähes 60 prosenttia koki verkkoopetuksen hyväksi tai erinomaiseksi opiskeluvaihtoehdoksi. Verkkoympäristön jatkokehittämistä puoltaa myös koko toimialan koulutustarve eri puolella Suomea. Rikastamon, kuten myös louhinnan ja murskauksen osalta, on erittäin tärkeää, että osa nyt koulutettavasta henkilöstöstä saa tarvittavan johtamisosaamisen. Lähiesimiestaidot hallitsevien osaajien tarve on ilmeinen maan muissakin kaivoshankkeissa (mm. Korhonen & Ponnikas, 2006, 50 51; Söderholm, 2007). Työnjohto- ja esimiestason henkilöiden kouluttamisessa on alueen eri koulutusorganisaatioiden tehtävä tiivistä yhteistyötä keskenään sekä maan muiden alalle soveltuvaa koulutusta antavien koulutusorganisaatioiden kanssa. Lisäksi työelämän tarpeet ja toiveet on huomioitava tarkasti rakennettaessa alalle sopivaa koulutusratkaisua. Mahdolliset väylät työnjohtotason osaajien kouluttamiseen ovat mm. johtamisen erikoisammattitutkinnon koulutuksen kehittäminen tai ammattikorkeakoulututkintojen jatkokehittäminen kaivosalan nykyiset ja tulevaisuuden tarpeet huomioiden. Alueella toimivista koulutusorganisaatioista erityisesti Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun ja Keski-Pohjanmaan aikuisopiston sekä myös Chydenius-instituutin on otettava osaa alan esimiestason koulutusten suunnitteluun ja rakentamiseen. Erityisesti ammattikorkeakoulun prosessi-insinöörikoulutuksen mahdollisuudet tuottaa osaajia kaivosalan vaativiin esimiestehtäviin tulee selvittää nopeasti. Nykyiseen akuuttiin tarpeeseen esimerkiksi liuotusinsinööreistä tai rikastusinsinööreistä ei kuitenkaan ole mahdollista edellä kuvatuilla ratkaisuilla vastata. Litiumkaivoshankkeessa nämä henkilöt joudutaan houkuttelemaan alueelle muualta. Tähän ongelmakenttään palataan myöhemmin luvussa Osaajien rekrytointi alalle ja Kaustisen seutukuntaan Muiden toimintojen osaaja- ja osaamistarpeet Litiumkaivos tulee työllistämään myös 3 5 talouden ja hallinnon osaajaa. Talouden- ja hallinnon osalta alueella löytyy koulutustarjontaa useilta eri koulutustasoilta. Tämän lisäksi päteviä osaajia löytynee joko työpaikanvaihtajista tai jopa työttömien reservistä. Näiden työntekijöiden osaamisen päivittäminen on mahdollistettava räätälöitynä täsmäkoulutuksena. Esimerkiksi taloushallintoon tarvitaan mm. reskontran hoitajia (myynti- ja ostoreskontra), palkkahallinnon ja kirjanpidon osaajia ja sisäisen laskennan osaajia sekä osaaja henkilöstöhallinnollisiin tehtäviin. Näiden henkilöiden löytämisessä ei todennäköisesti suuria vaikeuksia tulla kokemaan. Muiden osaajien osalta saattaa olla ongelmallista löytää kansainvälisen raaka-ainekaupan osaaja sekä sellainen henkilö, jolla on osaamista ja kokemusta laatu- ja ympäristöasioista. Näidenkään henkilöiden löytäminen ei liene kuitenkaan niin haastavaa kuin edellä mainittujen kaivosgeologin, kaivosinsinöörin, rikastusinsinöörin ja liuotusinsinöörin löytäminen Alihankintaverkoston osaamistarpeet Kaivostoiminta on nykyään yhä lisääntyvässä määrin yhteistyöverkostoihin perustuvaa toimintaa. Litiumkaivoshankkeeseen yhtiö aikoo hankkia osaamisen ulkopuolelta ainakin kuljetuksiin, kaivosmittauksiin, kiinteistönhoitoon sekä mahdollisesti myös ympäristövalvontaan. Samoin osa prosessilaitteistojen ja kaluston kunnossapidosta ja huollosta ostetaan mitä todennäköisimmin ulkopuolisilta toimijoilta.

17 17 Kuljetusratkaisujen osalta on todennäköistä, että yhtiön kuljetuksista vastaava kumppani hankkii kuljettajat lähialueelta, mikäli vain osaajia on alueella saatavissa. Rosenqvistkin (2005,) mainitsee, että komennusmiesten avulla tehtävä työ tulee alihankkijalle liian kalliiksi. Sirenin (2007) mukaan kuljetukset työllistävät 5 6 työntekijää. Kuljetusyrityksen henkilöstöltä vaaditaan ainakin yhdistelmäajoneuvon kuljettajan pätevyyttä sekä vankkaa laatu-, ympäristö- ja turvallisuusosaamista. Kuva 5. Esimerkki kuljetuskalustosta malmin kuljetukseen (kuva Olle Sirén). Kunnossapidon ja huollon osalta paikallisilla yrityksillä voi olla läheisen sijaintinsa ansiosta kilpailuetua, jota ei ole mahdollista kuitenkaan realisoida ilman tuntemusta ja osaamista kaivosyhtiön käyttämistä koneista ja laitteista. Kunnossapidon ja huollon saaminen paikallisten hoidettavaksi edellyttääkin alueen yrityksiltä osaamisen kehittämistä jopa kone- ja laitteistokohtaisesti. Tämän osaamisen kehittämiseen tulee alueen yrityksille löytää sopivat täsmäkoulutus- ja rahoitusratkaisut. Muut toiminnan aikaiset ulkopuoliset palvelut työllistävät 8 10 työntekijää. Osa näistä tehtävistä on ainakin kaivostoiminnan kannalta osa-aikaisia. Tällaisia tehtäviä ovat edellä mainittujen kiinteistönhuoltoon, kaivosmittauksiin, ympäristön valvontaan ja kunnossapitoon ja huoltoon liittyvien palveluiden lisäksi esimerkiksi vartiointiin, henkilökuljetuksiin, majoitus- ja ravitsemustoimintaan liittyvät palvelut.

18 18 6 OSAAJIEN REKRYTOINTI ALALLE JA KAUSTISEN SEUTUKUNTAAN Alueen tulevan kaivostoiminnan tarvitsemien osaajien rekrytointi tulee olemaan haasteellista, kun otetaan huomioon alueen tunnettuus ja se, että alueella ei juuri ole perinteitä tämänmuotoisesta kaivostoiminnasta. Alueen työttömien reservistä ei voida olettaa saatavan osaajia kaikkiin tarvittaviin toimintoihin työnhakijoiden osaamisen lisäämisen avulla. Osaltaan tämä johtuu mm. kaivosyhtiöiden avainhenkilöiden osaamisvaatimuksista sekä alueen työvoimareservin kapeudesta. Seuraavissa luvuissa esitetään toimenpiteitä, joilla kaivoshankkeiden työvoimatarpeisiin voitaisiin vastata tai on jo pyritty vastaamaan lähinnä litiumkaivoshankkeen osaajatarpeiden osalta. 6.1 Avainhenkilöiden rekrytointi Kuten jo aikaisemmin on mainittu, kaivosalan asiantuntijoiden, suunnittelijoiden ja työnjohtotason vähäisen tai osin jopa viime vuosina puuttuneen koulutuksen seurauksena Suomessa on vähän korkeammin koulutettua henkilöstöä, jolla on työkokemusta kaivosalalta. Valmiita rikastusinsinöörejä, liuottamon käyttöinsinöörejä, kaivosinsinöörejä tai kaivosgeologeja ei ole vapaana työmarkkinoilla. Edellä mainittuihin tehtäviin ei lyhyellä koulutuksella pätevöidytä, vaan kyse on parhaimmillaan usean vuoden korkeakouluopintojen suorittamisesta. Kaivosyhtiöille on niin ikään elintärkeää onnistua rekrytoimaan osaajia, joilla on kokemusta kansainvälisen raaka-ainekaupan, teollisen tuotantolaitoksen talousjohtamisen sekä laatu- ja ympäristöjärjestelmien rakentamisesta ja ylläpitämisestä. Nämä henkilöt, kuten edellä mainitut kaivosgeologi, rikastusinsinööri ja liuotusinsinööri, on rekrytoitava muista yrityksistä. Toimintaansa käynnistävän yrityksen on käytännössä mahdotonta ottaa henkilöä kasvamaan työssään. Heillä tulee olla aikaisempaa kokemusta ja valmiuksia kehittää toimintaansa aloittavaa yritystä omien kokemustensa pohjalta eteenpäin. Avainhenkilöiden rekrytoinnin suurimpana haasteena on tällä hetkellä voimakas kaivosalan buumi. Alueen kaivoshankkeita pidemmälle edenneet hankkeet, kuten esimerkiksi Sotkamon Talvivaara ja Kittilän Suurkuusikko, ovat jo palkanneet useita kokeneita alan osaajia riveihinsä ja rekrytointi näissä hankkeissa jatkuu yhä voimakkaana. Samoin Kevitsan kaivoshanke rekrytoi aktiivisesti uusia osaajia riveihinsä. Osaajista kilpailevat kotimaisten kaivoshankkeiden lisäksi myös ulkomailla uusia kaivoksia perustavat yritykset. Suomalaiset kaivosalan osaajat ovat kysyttyjä mm. muissa Pohjoismaissa (Söderholm, 2007). Lähtökohtaisesti voitaneen ajatella, että yhtiöt vastaavat henkilöstönsä rekrytoinnista ja palkkaamisesta, mutta asia ei nykytilanteessa ole näin yksiselitteinen. Avainhenkilöiden saaminen voi olla, kuten Söderholm (2007) pelkää, kaivoshankkeen käynnistymisen kannalta jopa elämän ja kuoleman kysymys. Henkilöiden saaminen alueen kaivosyhtiöiden palvelukseen ei voi olla yksin kaivosyhtiöiden vastuulla. On selvitettävä kaivannaisalan osaamisvaatimuksia tuntevan henkilön tarjoamista alueen yritysten tueksi. Rekrytointiin on kehitettävä toimintamalli ja palveluverkosto, jonka avulla potentiaaliset avainhenkilöt saadaan kartoitettua, kontaktoitua, valikoitua ja valittua alueen kaivosyrityksiin yhteistyössä kaivosyritysten kanssa. Tämän hetkisessä alan kireässä työllisyystilanteessa tämä edellyttää myös kansainvälisen rekrytointitoiminnan osaamista. 6.2 Tuotannon henkilöstön rekrytointi Tuotantohenkilöstö on mahdollista rekrytoida koulutuksen kautta. Mikäli näin toimitaan, on otettava huomioon kunkin tehtävän osaamisvaatimusten lisäksi koulutuksen toteutuksen ja rekrytoinnin vaatima aika. On oltava liikkeellä hyvissä ajoin ennen kaivoksen avaamista. Lisäksi on huomioitava alueellinen työllisyystilanne. Esimerkiksi työttömyyden vieläkin vaivaamissa Kainuussa ja Lapissa tuotantohenkilöstöä on lähdetty kouluttamaan työttömistä työnhakijoista.

19 19 Kaustisen seutukunnan ja koko maakunnan positiivisen työllisyystilanteen takia ei alueen kaivoshankkeiden henkilöstön koulutusrekrytointia ole kuitenkaan mielekästä kohdistaa pelkästään työttömiin työnhakijoihin. Kun litiumkaivoshankkeen rikastamohenkilöstön rekrytointia ja koulutusta lähdettiin suunnittelemaan vuoden 2006 lopulla, oli Kaustisen seutukunnan työttömyys lokakuussa työtöntä eli 6,3 prosenttia koko työvoimasta. Kaustisella ja Ullavassa (litiumkaivostoiminnan sijoittumispaikkakunnat) vastaavat luvut olivat 130 työtöntä (6,1 %) ja vastaavasti 21 työtöntä (4,2 %). Koulutuksen järjestämistapa ja rekrytointi päätettiin toteuttaa siten, että työvoimareservin lisäksi myös alan vaihtajat pystyivät hakeutumaan kaivosalalle suunnattuun koulutukseen. Tällä tavoin suuntaamalla saatiin koulutukseen yhteensä 112 hakijaa, joista 34 oli hakuhetkellä työttömänä, opiskelemassa tai vanhempainvapaalla sekä 78 työssä toisella työnantajalla tai yrittäjänä. Koulutukseen valittiin näistä 28 henkilöä, joista saadaan myös litiumkaivoshankkeelle tehtaan tuotannon ydin. Tämä alan vaihtajien kouluttamismahdollisuus on otettava huomioon myös, kun koulutetaan litiumkaivoksen tarpeisiin louhinnan ja murskauksen osaajia. Mikäli työllisyystilanne säilyy alueella yhtä hyvänä tulevaisuudessakin, on ilmeniittikaivoshankkeen tuotantohenkilöstön rekrytoinnin suhteen meneteltävä samalla tavoin. On siis mahdollistettava kouluttautuminen työttömien lisäksi alan vaihtajille. Koulutuksen kautta rekrytoinnissa on erittäin tärkeää ottaa alan koulutuksen asiantuntijat mahdollisimman aikaisessa vaiheessa mukaan koulutuksen suunnitteluun. Tällä tavoin saadaan parhaalla mahdollisella tavalla yhtiöiden tarpeita vastaavat koulutustoteutukset. 6.3 Puolisotyöpaikat Yksi merkittävä toimenpiteitä vaativa asia on avainhenkilöiden puolisoiden työpaikat. Näiden työpaikkojen selvittämistä ja järjestämistä ei voida tietysti sälyttää ensisijaisesti sen enempää kaivosyhtiölle kuin alueen kunnillekaan. Asia on kuitenkin molemmille edellä mainituille tärkeä. Ilman perheen juurruttamista alueelle on yhtiön hankalampaa pitää palkkaamistaan avainhenkilöistä kiinni. Tämän hetkisessä työllisyystilanteessa tämän riskin kantaminen on mahdotonta. Alueen eri toimijoiden voimavarat on kyettävä yhdistämään, jotta kaivosyhtiöiden toiminnan käynnistyminen suunnitellussa aikataulussaan on mahdollisimman joustavaa. Ratkaisuna puolisotyöpaikkaan liittyvään haasteeseen voisi toimia edellä mainittu avainhenkilöiden rekrytointiin keskittyvä rekrytointipalvelu, joka auttaa kartoittamaan myös puolisoiden osaamisen, kiinnostuksen kohteet ja mahdolliset alueen työpaikat jopa tapauskohtaisesti. 6.4 Alueen tontti-, vuokra-asunto- ja omistusasuntotarjonta Alueelle työperäistä muuttoa harkitseville henkilöille on tärkeää työn lisäksi mielekäs elinympäristö. Perusedellytyksenä on, että alueen kunnista löytyy potentiaalisille alueelle muuttaville henkilöille asunto tai tontti. Ei ole yhteiskunta- tai aluetaloudellisesti järkevää ajautua Kittilässä jo ainakin osin toteutuneeseen tilanteeseen, jossa lähestulkoon kaikki kaivosyhtiön avainhenkilöt asuvat muualla kuin Kittilässä. Kuntien on kyettävä varautumaan omalla kaavoitus- ja rakentamispolitiikallaan etenkin yhtiöiden avainhenkilöiden asumistarpeisiin. Seutukunnan kuntien tontti-, vuokra-asunto- ja omistusasuntotarjonta ei ole kovinkaan hyvin löydettävissä. Jatkossa tuleekin kiinnittää huomiota edellä mainitun tarjonnan markkinointiin. Yksi esimerkki kuntien välisestä yhteistyöstä tämän tyyppisessä markkinoinnissa on Onni asuu maalla -internetsivusto. Muun muassa tästä markkinointikokonaisuudesta saadut kokemukset ja parhaat käytännöt tulisi kartoittaa ja selvittää, onko tämän pohjalta mahdollista kehittää olemassa olevia ja -sivustoja.

20 Alueen houkuttelevuus ja alueen palvelut Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelmassa esitettyä alueen hyvinvointipalvelujen ja vetovoimaisuuden kehittämistoimenpiteitä on tuettava voimakkaasti. Kaivosalan osaajien mielessä seutukunta kilpailee palveluillaan ja vetovoimaisuudellaan mm. Kittilän Levin ja Sotkamon Vuokatin kaltaisten kansallisesti tunnettujen alueiden kanssa. Lisäksi kaivosalan huippuosaajilla on vaihtoehtona työskennellä myös muualla maailmassa. Kaivosalan näkökulmasta Kaustisen seutukuntaan kohdistuvia alueen vetovoimaisuuteen ja palveluiden kehittämiseen tähtääviä kehittämistoimenpiteitä on kiirehdittävä ja priorisoitava.

Keski-Pohjanmaan aikuisopisto

Keski-Pohjanmaan aikuisopisto Kaivosseminaari Kokkola 2-4.6.2010 Tapani Salomaa: Keski-Pohjanmaan aikuisopisto Prosessikoulutus ja muu kaivannaisalan tukitoiminta Aikuisopisto lyhyesti: - alueellinen ja valtakunnallinen toimija - yrityslähtöinen

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

seminaari Oulu 18.1.2012 Pekka Peiponen Anne Multas Koillis-Suomen Aikuiskoulutus Oy www.ksak.fi

seminaari Oulu 18.1.2012 Pekka Peiponen Anne Multas Koillis-Suomen Aikuiskoulutus Oy www.ksak.fi TYKE-hankkeiden seminaari Oulu 18.1.2012 Pekka Peiponen Anne Multas Koillis-Suomen Aikuiskoulutus Oy www.ksak.fi ESITYKSEN SISÄLTÖ Koillis-Suomen Aikuiskoulutus Oy lyhyesti y TYKE-hankkeemme Kaivostoiminnalla

Lisätiedot

Martti Korhonen: kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012)

Martti Korhonen: kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012) Martti Korhonen: Ympäristönäkökulma äkök kaivostoiminnan kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012) Suomen tärkeimmät kaivokset Kaivosinvestoinnit 2008-2011 > 1,3 Mrd Tulevat investoinnit 2012-2017 > 3 Mrd Kaivostoiminnan

Lisätiedot

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA

Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020. Olavi Rantala ETLA Kaivannaisalan talous- ja työllisyysvaikutukset vuoteen 2020 Olavi Rantala ETLA 1 Kaivannaisalan talousvaikutusten arviointi Kaivannaisala: - Metallimalmien louhinta - Muu mineraalien kaivu: kivenlouhinta,

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan kysely 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan kysely 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan kysely 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Yrityksen toimiala Yrityksen liikevaihto Uusiutuvan energian osuus liikevaihdosta Henkilöstömäärän kehitys uusiutuvan

Lisätiedot

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Kyselyn toteutus Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden jäsenyritykset. Kyselyyn osallistui 17 kauppakamaria.

Lisätiedot

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Yrityksenne henkilömäärä: 2-4 16 20,00% 5-9 17 21,25% 10-49 21 26,25% 4.

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Poolian palkkatutkimus 2011

Poolian palkkatutkimus 2011 Poolian palkkatutkimus 2011 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa sekä

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä. Maria Dahlberg 1.12.2011

ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä. Maria Dahlberg 1.12.2011 ISS Palveluiden esitys Työ- ja elinkeinoministeriölle nuorten työllisyyden kehittämisestä Maria Dahlberg 1.12.2011 Tavoitteemme nuorten yhteiskuntatakuu projektiin liittyen 1. Haluamme olla mukana kehittämässä

Lisätiedot

KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT

KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT Suomen teollisen ekologian foorumi Ekotehokkuus teollisuudessa KAIVOSTEOLLISUUDEN MATERIAALIVIRRAT tiina.harma@oulu.fi Esitys sisältää Tutkimuksen taustaa Yleistä kaivostoiminnasta Kaivostoiminnan historia

Lisätiedot

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Kestävä kaivostoiminta III Kaivosten ja prosessiteollisuuden sivuvirtojen tuotteistaminen Vuokatti 13.6.2013 Maija Uusisuo Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Uudet kiinteistöpalvelualan ammatti- ja erikoisammattitutkinnot voimaan 1.8.2013. Huomioi uudet tutkinnot palvelua tilatessasi!

Uudet kiinteistöpalvelualan ammatti- ja erikoisammattitutkinnot voimaan 1.8.2013. Huomioi uudet tutkinnot palvelua tilatessasi! Uudet kiinteistöpalvelualan ammatti- ja erikoisammattitutkinnot voimaan 1.8.2013 Huomioi uudet tutkinnot palvelua tilatessasi! Sisällys Koulutusuudistuksen taustaa Mikä muuttuu? Alan ammatillinen koulutus,

Lisätiedot

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014 Harri Kosonen MITÄ YHTEISTÄ ON KIVELLÄ JA KITARALLA? Varsinkin nuorilla on harvoin tietoa kaivannaisalasta ILMAN KAIVOSTEOLLISUUTTA ET SOITA KITARAAKAAN (etkä

Lisätiedot

Poolian hakijatutkimus 2012

Poolian hakijatutkimus 2012 Poolian hakijatutkimus 2012 Hakijatutkimuksen taustoja ja tietoja Pooliasta Tämän hakijatutkimuksen tarkoituksena on täydentää vuosittaisen palkkatutkimuksemme antamaa kuvaa työnhakijoidemme toiveista

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Green Mining Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Mineraalialan kehitys Suomessa Suomi on vastuullisen kaivostoiminnan tunnustettu osaaja joka vie asiantuntemustaan maailmalle Tekesin Green Mining -ohjelma

Lisätiedot

TUULIVOIMAN TYÖLLISTÄVÄ VAIKUTUS

TUULIVOIMAN TYÖLLISTÄVÄ VAIKUTUS TUULIVOIMAN TYÖLLISTÄVÄ VAIKUTUS Sweco Ympäristö Oy Kimmo Koski 20.1.2015 1 YLEISTÄ RAKENTAMISHANKKEIDEN TYÖLLISYYSVAIKUTUKSISTA Merkittävät rakentamishankkeet (tuulivoimalat, radat, kaivokset, hotellit

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Työvoimakoulutuksen suunnittelun lähtökohtia vuodelle 2015. Petri Järvinen Koulutusasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus

Työvoimakoulutuksen suunnittelun lähtökohtia vuodelle 2015. Petri Järvinen Koulutusasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus Työvoimakoulutuksen suunnittelun lähtökohtia vuodelle 2015 Petri Järvinen Koulutusasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Työmarkkinatilanne Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Jyväskylän seudun työryhmän näkemyksiä 27.11.2008 2008 Olli Patrikainen Johtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Kannattavan Kannattavan

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 Yritysyhteistyötutkimus 2014 Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Julkinen yhteenveto tutkimusraportista Yritysyhteistyötutkimus 2014 Julkinen yhteenveto tutkimusraportista 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten tarjoamista

Lisätiedot

Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin

Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin Tapaustutkimus Northland Resources in kaivoshankkeesta Muonion paliskunnan ja Muonion lapinkylän alueilla Teresa Komu (2013) Retoriikkaa

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Rakennus- ja puualan uuden liiketoiminnan kehittäminen Kaustisen seutukunnassa (Kaustinen, Veteli, Halsua, Lestijärvi, Perho)

Rakennus- ja puualan uuden liiketoiminnan kehittäminen Kaustisen seutukunnassa (Kaustinen, Veteli, Halsua, Lestijärvi, Perho) 1 Lestijärven kunta / Kaustisen seutukunta Lestintie 39 69440 LESTIJÄRVI TARJOUSPYYNTÖ Rakennus- ja puualan uuden liiketoiminnan kehittäminen Kaustisen seutukunnassa (Kaustinen, Veteli, Halsua, Lestijärvi,

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 10 Sisältö 5.1 (Riski)rahoittajia Ylä-Savoon... 3 5.2 biodieselin valmistus... 4 5.3 Biodiesel ja ympäristö... 5 5.4 Asiantuntijapalvelut...

Lisätiedot

Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys. Kevät 2013

Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys. Kevät 2013 Energia-alan osaamis- ja työvoimatarpeet yritysselvitys Kevät 2013 Yritysvastaajia 22 yli kolmannes vastaajista edusti yli 500 työntekijän yritystä Yrityksen toimintaympäristö energia-alalla 45,00 % 4

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa

Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa Elinvoima, ja palvelut 2030 Jyväskylän paviljonki 7.5.2013 Sirpa projektipäällikkö TÄSTÄ ON KYSYMYS - Kompetenssit tänään: A B C... kunta- ja palvelurakenne Y ja Z

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013

Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013 Poolian Palkkatutkimus 2013 05/2013 Palkkatutkimuksen taustoja Palkkatutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa työnhakijoidemme nykyistä palkkatasoa ja verrata sitä heidän koulutukseensa ja työkokemukseensa

Lisätiedot

Poolia Suomi Oy / ProCountor International Oy REKRYTOINTIOHJELMA TILITOIMISTOILLE

Poolia Suomi Oy / ProCountor International Oy REKRYTOINTIOHJELMA TILITOIMISTOILLE Poolia Suomi Oy / ProCountor International Oy REKRYTOINTIOHJELMA TILITOIMISTOILLE Poolia Suomi Oy - Rekrytointiohjelma ProCountor International Oy:n tilitoimistokumppaneille Poolia on toiminut ProCountorin

Lisätiedot

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014

Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,

Lisätiedot

Rakennus- ja puualan verkostot ja niiden kehittäminen Kaustisen seutukunnassa (Kaustinen, Veteli, Halsua, Lestijärvi, Perho)

Rakennus- ja puualan verkostot ja niiden kehittäminen Kaustisen seutukunnassa (Kaustinen, Veteli, Halsua, Lestijärvi, Perho) 1 Lestijärven kunta / Kaustisen seutukunta Lestintie 39 69440 LESTIJÄRVI TARJOUSPYYNTÖ Rakennus- ja puualan verkostot ja niiden kehittäminen Kaustisen seutukunnassa (Kaustinen, Veteli, Halsua, Lestijärvi,

Lisätiedot

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma

Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Suomen cleantech strategia ja kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijyyden - toimintaohjelma Mari Pantsar-Kallio Strateginen johtaja Cleantechin strateginen ohjelma Cleantech kasvaa Maailmanmarkkinat

Lisätiedot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola, 19.3.2015 Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas 18.3.2015 1 Esiintyjän nimi Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014

Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Kanava työvoimaa avoimille työmarkkinoille 2014 Toiminta-aika 1.4.2011-31.12.2014 4 palveluohjaajaa + projektipäällikkö Rahoitus ESR 85% ja kuntaosuus 15% mukana olevien kuntien mukaan asukasmäärien suhteessa:

Lisätiedot

KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. ProMainari

KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN. ProMainari KAIVOSALAN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN KEHITTÄMINEN ProMainari MIKÄ? Selvitys kaivosalan ammattityöntekijöiden koulutuksen: nykytilasta tason kehittämisestä ja yhtenäistämisestä koordinointitarpeesta laadusta

Lisätiedot

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010

NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 NEUVOA-ANTAVA KYSELY 2010 PALTAMON YRITTÄJIEN JA YRITTÄJÄJÄRJESTÖN YHTEISTYÖ TYÖVOIMATALON KANSSA Kysely postitettu 27.10.2010 Kyselyn saanut n. 111 yritystä (n=111) Yhteistyössä Kainuun Yrittäjien kanssa

Lisätiedot

Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke

Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke Työperäinen maahanmuutto, COFI (Coping with Finns) -hanke SUOMI Kouluttajaosaamista lähtömaihin Työllistävät Yritykset Jääminen, viihtyminen Viranomaistoimijat; TE-keskus, työhallinto Työperäistä maahanmuuttoa

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yhteishankintakoulutus: Rekry, Täsmä ja Muutos

Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yhteishankintakoulutus: Rekry, Täsmä ja Muutos Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yhteishankintakoulutus: Rekry, Täsmä ja Muutos Bioenergia ja puukuljetusten tulevaisuus -seminaari Kemi 27.10.2010 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Loimu-projekti,

Lisätiedot

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen

Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Opsodiili, nuorten oppisopimuskoulutuksen toteutusedellytysten vahvistaminen Pertti Karhunen, Esedu Hannu Fyhr, SAMIedu Juva 8.5.2015 Vedet virtaamaan - Etelä-Savon oppimisen, ohjauksen - Ja nuorisotakuun

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020

Keski-Pohjanmaan toisen asteen. yhteistyöstrategia 2015-2020 Keski-Pohjanmaan toisen asteen yhteistyöstrategia 2015-2020 Taustaa Toisen asteen koulutuksen järjestäjien välinen yhteistyö on saanut alkunsa jo 1990-luvulla toteutetun nuorisoasteen koulutuskokeilun

Lisätiedot

RAAHEN TEKNIIKAN JA TALOUDEN KAMPUSTA KOSKEVA SELVITYS

RAAHEN TEKNIIKAN JA TALOUDEN KAMPUSTA KOSKEVA SELVITYS RAAHEN TEKNIIKAN JA TALOUDEN KAMPUSTA KOSKEVA SELVITYS Pertti Törmälä 22.1.2010 Selvitystarve Ammattikorkeakoulun Raahen toimipisteen mahdollisuudet toimia ammattikorkeakoulun toimipisteverkossa arvioidaan

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus Kuva Mikko Jokinen Hankkeesta vastaava Northland Mines Oy YVA-konsultti Ramboll Finland Oy Northland Mines Oy HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten

Lisätiedot

BIOTALOUDEN TYÖLLISYYS- JA KOULUTUSNÄKYMÄT

BIOTALOUDEN TYÖLLISYYS- JA KOULUTUSNÄKYMÄT 12.2.2015 Hannu Korhonen BIOTALOUDEN TYÖLLISYYS- JA KOULUTUSNÄKYMÄT Keski-Suomi on osaava ja hyvinvoiva bio- ja digitalouden kansainvälinen maakunta 1 Keski-Suomen strategia: Biotalous toimii Keski-Suomen

Lisätiedot

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa)

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Tiistai 23.8.2011, Rauma Rauman Merimuseo Oppilaitos-yhteistyöyritys -työmalli ja opinnollistaminen: käytännöllinen

Lisätiedot

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit

Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit Aikuis-keke hanke - Aikuiskoulutuksen kestävän kehityksen sisällöt, menetelmät ja kriteerit E N E M M Ä N O S A A M I S T A 21.11.2012 1 Mihin tarpeeseen hanke vastaa ja miten? Ammatillisella aikuiskoulutuksella

Lisätiedot

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella

Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Osaavaa työvoimaa yhteishankintakoulutuksella Rekry Täsmä Muutos 8.10.2014 1 RekryKoulutus Työnantaja tarvitsee uusia ammattitaitoisia työntekijöitä, eikä heitä ole tarjolla työnhakijoina tai lähiaikoina

Lisätiedot

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla

ARVOSTAN KONSEPTI. Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista. HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla ARVOSTAN KONSEPTI Kokemuksia hoito- ja hoiva-alan ennakoivasta rekrytoinnista HYVÄ-asiantuntijafoorumi Osaavan työvoiman saanti hyvinvointialalla 14.5.2009 Ennakoivan rekrytointityön perusteluja 1/2 Hoito-

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia

Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia Sosiologian yliopistonlehtori Leena Suopajärvi, YTK, Lapin yliopisto DILACOMI-tutkimushankkeen loppuseminaari 27.9.2013, Rovaniemi Puheenvuoron rakenne

Lisätiedot

Rauman kauppakamarin koulutustarvekysely 2012

Rauman kauppakamarin koulutustarvekysely 2012 Rauman kauppakamarin koulutustarvekysely 2012 Rauman kauppakamarin koulutustarvekysely 2012 Koulutustarvekyselyn tarkoituksena oli kartoittaa ja täsmentää yritysten koulutustarpeita vuodelle 2012 ja 2013

Lisätiedot

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 13.05.2013 Markku Savolainen Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013 Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 1 Kiinnostaako seudulle sijoittuminen nyt tai ensi vuonna? Markkinatutkimus keväällä 2011: noin 3000

Lisätiedot

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi KAIVOSTOIMINTA SUOMESSA TÄNÄÄN Kaivostoiminnalla Suomessa on pitkät perinteet sekä kokemusta ja osaamista Parainen > 100 v, Pyhäsalmi

Lisätiedot

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS

MARKKINOINTIKANAVAT JA LOGISTISET VAIHTOEHDOT - SELVITYS sivu 1 hankevastaava Pirjo Korjonen p. +358 40 301 2417 pirjo.korjonen@proagria.fi ProAgria Pohjois-Karjala PL 5, Koskikatu 11 C 80101 JOENSUU www.proagriapohjois-karjala.fi www.kareliaalacarete.fi MARKKINOINTIKANAVAT

Lisätiedot

Kaivostoiminta. Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi. Esityksessä

Kaivostoiminta. Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi. Esityksessä Kaivostoiminta Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi 5.5.2010/Maija Uusisuo Esityksessä Globaali toimintaympäristö Suomen kansainvälinen kilpailukyky Ajankohtaisia kaivoshankkeita

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii

Oppisopimuskoulutus. Tekemällä oppii Oppisopimuskoulutus Tekemällä oppii Sopii kuin nakutettu Perustietoa oppisopimuksesta Oppisopimus on käytännöllinen tapa kouluttautua ja kouluttaa yritykseen ammattitaitoista henkilöstöä sekä kehittää

Lisätiedot

Työkoneet, tuotekehitys ja muotoilu

Työkoneet, tuotekehitys ja muotoilu Työkoneet, tuotekehitys ja muotoilu Sampo Oy, puimurin kehitys, vasemmalla luonnos ja oikealla valmis tuote Normet Oy, kaivosajoneuvon kehitys Tana Oy, kaatopaikkajyrän kehitys Logset Oy, Titan harvesterin

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen

Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Kaakkois-Suomen työllisyyden kehittäminen Aki Keskinen 16.11.2015 Esityksen sisältö 1. Yleistä rakennemuutoksesta ja työllisyydestä Kaakkois-Suomessa 2. Työllisyyden kehittämisen nykytilanne 3. Lyhyesti

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO Ammattikorkeakoulut perustivat konsortion 14.11.2007. Konsortio

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Maahanmuuttajien työllistäminen

Maahanmuuttajien työllistäminen Maahanmuuttajien työllistäminen Kansainvälinen työvoima -projekti 11.10.2012 Kuka on maahanmuuttaja? Ulkomailta Suomeen muuttanut henkilö, joka on jonkin toisen maan kansalainen tai kokonaan kansalaisuutta

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2014 Sisällysluettelo 1. Selvityksen yleistiedot... 3 1.1. Toimialat... 3 1.2. Taustatiedot... 4 2. Liikevaihto ja talousodotukset... 4 2.1. Liikevaihtoindeksit... 4

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Käytännön esimerkkejä osaamiskartoituksista. Jani Munne Projektipäällikkö

Käytännön esimerkkejä osaamiskartoituksista. Jani Munne Projektipäällikkö Käytännön esimerkkejä osaamiskartoituksista Jani Munne Projektipäällikkö Mistä kaikki alkoi Haasteina työntekijöillä olevan osaamisen selvittäminen, jotta voitaisiin Jakaa osaamista organisaation sisällä

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

Koulutus Robotiikan Muuttuvassa Ajassa

Koulutus Robotiikan Muuttuvassa Ajassa Koulutus Robotiikan Muuttuvassa Ajassa Robottiviikko 24.11.2015 TEAK Teuvan Aikuiskoulutuskeskus Ari Maunuksela Toimitusjohtaja/Rehtori TEAK lyhyesti Koulutustoiminta aloitettu 1959 Pääpaino työvoimakoulutuksissa

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN OSAAMISTARVESELVITYS LIITEAINEISTO 27.11.2014

TYÖELÄMÄN OSAAMISTARVESELVITYS LIITEAINEISTO 27.11.2014 TYÖELÄMÄN OSAAMISTARVESELVITYS LIITEAINEISTO 7..4 Sisällys Toimialojen vertailu keskiarvoittain Asiantuntijapalvelut Kauppa ja matkailu Kiinteistö- ja jätehuolto Prosessiteollisuus ja automaatio Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Valmistautuminen ulkomaisen työvoiman tuloon viestintävälineet kuntoon Salla Korhonen 10.9.2015

Valmistautuminen ulkomaisen työvoiman tuloon viestintävälineet kuntoon Salla Korhonen 10.9.2015 Valmistautuminen ulkomaisen työvoiman tuloon viestintävälineet kuntoon Salla Korhonen 10.9.2015 Mitä aluevaikutuksia ydinvoimalan rakentamis hankkeelta odotetaan Pyhäjoelle ja ympäröiviin seutukuntiin?

Lisätiedot

Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke-2012

Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke-2012 22.10.2012 31.12.2013 OPH:n rahoittama hanke Hankekoodi J322 Hanketta koordinoi KAO, Kainuun ammattiopisto KSAK, Koillis-Suomen aikuiskoulutus Oy, Kuusamo JEDU, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä OAKK,

Lisätiedot

Biokaasu -esiselvityshankkeen varsinaisena kohderyhmänä ja tämän tarjouspyynnön kohteena olevan asiantuntijapalvelun kohderyhminä ovat:

Biokaasu -esiselvityshankkeen varsinaisena kohderyhmänä ja tämän tarjouspyynnön kohteena olevan asiantuntijapalvelun kohderyhminä ovat: 1 Lestijärven kunta / Kaustisen seutukunta Lestintie 39 69440 LESTIJÄRVI TARJOUSPYYNTÖ Kaustisen seutukunnan Biokaasu -esiselvityshanke -asiantuntijapalvelu selvitystyön laatimiseksi kunnallisista jätevedenpuhdistamolietteistä

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT

KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT KESKI-SUOMEN TE-TOIMISTON TYÖNANTAJA- JA YRITYSPALVELUT 1 Tarkoitus Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen > työnantajat saavat tarpeisiinsa pohjautuvaa osaavaa työvoimaa ja henkilöasiakkaat saavat osaamiseensa

Lisätiedot

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa. 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa. 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä Pohjois Savon biotalousosaajat Projektin tavoitteet tunnistaa ja priorisoida biotalouden osaamistarpeita

Lisätiedot

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi Hankkeen tiedot Projektin nimi: Keskipohjalainen koulutusväylä Kohdealue: Kokkolan ja Kaustisen seudut Päättymisaika: 6/2014 Toteuttaja: Centria ammattikorkeakoulu Osatoteuttajat: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot