OSA II KAIVOSTOIMINNAN TYÖVOIMAN JA OSAAMISTARPEIDEN KOKO- NAISSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "OSA II KAIVOSTOIMINNAN TYÖVOIMAN JA OSAAMISTARPEIDEN KOKO- NAISSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 OSA II KAIVOSTOIMINNAN TYÖVOIMAN JA OSAAMISTARPEIDEN KOKO- NAISSUUNNITELMA Jarmo Finnilä ja Kalle Taipale 2007

2 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO YHTEENVETO KOKONAISSUUNNITELMAN TOIMENPIDE-EHDOTUKSISTA Kaivosalan osaamisen kehittäminen Kaivosalan osaajien rekrytointi alueelle Kaivosalaa palvelevan yritystoiminnan edistäminen alueella Alueellisen toimintaympäristön kehittäminen TAVOITETILA KAIVOSTOIMINTA SUOMESSA JA KESKI-POHJANMAALLA Kaivostoiminnan merkitys Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla Uudet kaivoshankkeet ja niiden suora työllistämisvaikutus Alan tulevaisuuden haasteet Lainsäädännön ja lupakäytäntöjen muutokset Osaava työvoima KAIVOSALAN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN ALUEELLA Rakentamisvaiheen osaaja- ja osaamisen kehittämistarpeet Prosessilaitteistojen valmistus ja asennus Maanrakennustyöt Kiinteistöjen ja toimitilojen rakentaminen sekä muu infrastruktuuri Toimintavaiheen osaaja- ja osaamisen kehittämisen tarpeet Louhinnan henkilöstö- ja osaamistarpeet Rikastusprosessin henkilöstö- ja osaamistarpeet Muiden toimintojen osaaja- ja osaamistarpeet Alihankintaverkoston osaamistarpeet OSAAJIEN REKRYTOINTI ALALLE JA KAUSTISEN SEUTUKUNTAAN Avainhenkilöiden rekrytointi Tuotannon henkilöstön rekrytointi Puolisotyöpaikat Alueen tontti-, vuokra-asunto- ja omistusasuntotarjonta Alueen houkuttelevuus ja alueen palvelut KAIVOSALAA PALVELEVAN YRITYSTOIMINNAN EDISTÄMINEN ALUEELLA Tiedottaminen ja palveluhalukkuuden kartoittaminen Osaamiskartoitukset ja osaamisen kehittämissuunnitelmat Laatu-, ympäristö- ja työturvallisuusosaamisen lisääminen Verkosto-osaamisen lisääminen ja verkostoitumisen edistäminen Benchmarking ALUEELLISEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMINEN Julkisen toimijaverkon perehdyttäminen alaan Alueen julkisen yrityspalveluverkoston kehittäminen ja verkoston osaamisen lisääminen Kaivosalan perustiedon lisääminen alueen asukkaiden keskuudessa Kaivosasiamiespalvelukokonaisuuden perustaminen VISIOSTA TOIMINTAAN TOIMENPIDE-EHDOTUSTEN PAINOTUKSET JOHTOPÄÄTÖKSET JA JATKOTOIMENPITEET LÄHTEET LIITE

3 3 1 JOHDANTO Kaivostoimiala elää Suomessa vahvaa kasvun aikaa. Uusia kaivoshankkeita on vireillä eri puolella maata. Uusista kaivoshankkeista kaksi on vireillä Kaustisen seutukunnassa. Seutukunnan alueella valmistellaan sekä litiumkaivoksen avaamista Keliber Resources Ltd Oy:n toimesta että ilmeniittikaivosta Kalvinit Oy:n toimesta. Litiumkaivoksen toiminnan on suunniteltu alkavan vuonna 2009 ja ilmeniittikaivoksen vastaavasti aikaisintaan Kaivostoiminta merkitsee seutu- ja maakunnalle uuden elinvoimaisen toimialan syntymistä. Tämä vaatii uutta osaamista niin kaivosten palvelukseen tulevilta työntekijöiltä kuin alueen potentiaalisilta kaivosyhtiölle palveluja ja tuotteita tuottavilta yrityksiltä. Myös alueen julkisen sektorin toimijoiden on päivitettävä oma osaamisensa kaivosalan tarpeita vastaavaksi. Seutu- ja maakunnan kannalta on erittäin tärkeää, että alueelta löytyy ja alueelle saadaan osaajia ja osaamista kaivosyhtiöiden tarpeisiin. Kaivostoiminnan tuloon valmistautuminen merkitsee alueellisen osaamisen kehittämisen lisäksi verkostomaisen toiminnan ja kulttuurin jatkokehittämistä alueen yrityksissä ja julkisten toimijoiden keskuudessa. Myös alueen markkinointi sekä julkisten palveluiden ja asuinympäristön kehittäminen tulevat yhä tärkeämmiksi kaivosyhtiöiden houkutellessa osaamista ja osaajia alueelle. Mitä paremmin eri toimijat ovat yhteistyössä valmistautuneet kaivosten tuloon, sitä suurempi osa kaivosten synnyttämästä työstä ja työpaikoista jää alueelle. Kaivosyhtiöiden toiminnan aikaansaama välillisten työpaikkojen syntyminen voi olla jopa suurempi kuin itse suora työllistämisvaikutus (esim. Ravaska & Nenonen, 1986; Mäenpää & Männistö, 1990; Nieminen, Naukkarinen & Jutila, 1999; Rosenqvist, 2005; Koski, 2005; Korhonen & Ponnikas, 2006). Seutukunnan ja koko maakunnan kannalta on tärkeää, että mahdollisimman suuri osa näistä työpaikoista syntyy alueelle ja alueen yrityksiin. Tämä käsillä oleva suunnitelma valottaa niin kaivosyhtiöiden osaaja- ja osaamistarpeita kuin myös yhtiöiden tarvitsemien palveluiden tarpeita. Suunnitelmassa esitetään alueen kaivostoiminnan edellyttämiä kehittämis- ja tukitoimenpiteitä. Suunnitelma keskittyy tarkemmin ensin toimintansa aloittavan litiumkaivoshankkeen osaaja- ja osaamistarpeiden kuvaamiseen, mutta monin osin samat kehittämistoimenpiteet palvelevat myös myöhemmin näköpiirissä olevan ilmeniittikaivoksen rakentamista ja osaamistarpeita. Kaivosalan kehittämiseksi ja käsillä olevassa kokonaissuunnitelmassa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamiseksi tarvitaan tekoja niin seutukunnassa, kunnissa, koulutus- ja kehittämisorganisaatioissa kuin alueen yrityksissäkin. Maakuntaohjelman mukaisesti tavoitteena tulee olla kaivos- ja kaivannaisalan ja siihen liittyvän yritystoiminnan edellytysten varmistaminen alueella (Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelma ).

4 4 2 YHTEENVETO KOKONAISSUUNNITELMAN TOIMENPIDE-EHDOTUKSISTA Seuraavissa alaluvuissa esitetään toimenpide-ehdotukset, joiden avulla voidaan varautua kaivostoiminnan aloittamiseen Kaustisen seutukunnassa ja laajemminkin Keski-Pohjanmaan alueella. Osaa toimenpide-ehdotuksista toteutetaan jo (mm. kaivosalalle suuntaava ammatillinen rikastamotyöntekijöiden koulutus sekä verkko-oppimisympäristöjen kehittäminen), mutta suurin osa toimenpiteistä odottaa toteutustaan, toteuttajaa ja rahoitusta. 2.1 Kaivosalan osaamisen kehittäminen 1. Alan tarpeisiin vastaavan kaivannaisalan ammatillisen koulutuksen järjestäminen lähellä yritystä / yrityksen tulevaa henkilöstöä 2. Oppimisympäristöjen jatkokehittäminen ja rakentaminen kaivannaisalan koulutustarpeita vastaaviksi (mm. verkko-oppimisympäristöt) 3. Työnjohtotason koulutuksen kehittäminen ja joustavien toteutusmallien luominen alan yritysten tarpeisiin 4. Tarvittavan laatu-, ympäristö- ja työturvallisuusosaamisen saannin varmistaminen alueelle 5. Alan täsmäkoulutustarpeisiin varautuminen mm. joustavien rahoitusmallien avulla 6. Kouluttajaorganisaatioiden yhteistyöverkoston luominen ammatilliseen koulutukseen ja korkeakoulutukseen (alueellisesti, maan laajuisesti) 2.2 Kaivosalan osaajien rekrytointi alueelle 7. Rekrytointipalvelun kehittäminen ja toteuttaminen alan yritysten tarpeisiin 8. Puolisotyöpaikkojen kartoittaminen tapauskohtaisesti 9. Seutukunnan alueen tontti-, vuokra-asunto- ja omistusasuntotarjonnan näkyväksi tekeminen 10. Alueen tunnettuuden lisääminen potentiaalisten alueelle muuttajien keskuudessa 11. Alueen julkisten palvelujen jatkuva ylläpito ja kehittäminen 2.3 Kaivosalaa palvelevan yritystoiminnan edistäminen alueella 12. Tiedotustilaisuudet alueen yrittäjille (erityisesti metalli-, lvi-, sähkö-, maanrakennusja kuljetusala) kaivostoiminnan tarjoamista mahdollisuuksista 13. Alueen yritysten kaivostoiminnan palveluhalukkuuden kartoittaminen 14. Alueen maanrakennus-, metalli-, lvi-, sähkö-, automaatio-, puu-, rakennus- ja kuljetusalan sekä muiden kaivannaisalan tarvitseminen palveluiden tuottajien osaamiskartoitukset ja osaamisen kehittämissuunnitelmat kaivostoimintaa palvelevan toiminnan näkökulmasta. 15. Alueen yritysten laatu-, ympäristö- ja työturvallisuusosaamisen lisääminen 16. Alueen yritysten verkosto-osaamisen lisääminen, verkostoitumisen edistäminen ja verkostojen muodostamisessa avustaminen kaivosalan tarpeita silmällä pitäen 17. Alueen kaivostoimintaa potentiaalisesti palvelevien yritysten tutustuttaminen muihin Suomen kaivospaikkakuntiin ja siellä kaivostoimintaa palvelevien yritysten toimintamalleihin (benchmarking)

5 5 2.4 Alueellisen toimintaympäristön kehittäminen 18. Alueen julkisen toimijaverkoston (mm. kunnat, työvoimahallinto, rahoittajaorganisaatiot) perehdyttäminen kaivostoiminnan erityispiirteisiin (esim. seminaarit, selvitykset, koulutukset) 19. Alueen yrityspalveluverkoston perehdyttäminen alan vaatimuksiin ja alan vaatiman erityisosaamisen lisääminen tässä verkostossa (mm. yrityspalveluorganisaatiot, koulutusorganisaatiot, työvoimahallinto) 20. Alueen julkisen toimijaverkoston tehtäväkentän ja osaamisalueiden tarkka selvittäminen sekä toimijoiden roolien selkeyttäminen ja oman osa-alueen erityisosaamisen syventäminen verkostossa 21. Kaivosalan perustiedon lisääminen alueen asukkaiden ja eri yhteisöjen keskuudessa (esim. peruskoulujen, lukioiden jne. opettajat) 22. Alueen kaivosyritysten sekä kaivosyrityksiä palvelevien organisaatioiden toimintaa edistävän kaivosasiamiespalvelukokonaisuuden kehittäminen alueelle

6 6 3 TAVOITETILA 2011 Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelmassa yhdeksi painopistealueeksi on asetettu kaivos- ja kaivannaisteollisuus. Maakuntaohjelmassa tavoitteeksi on asetettu, että alueella on vuonna 2010 ainakin yksi toimiva kaivos. ( Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelma ). Maakuntaohjelmassa esitettyä visiota ja tavoitetilaa voi täsmentää lähemmäksi käytännön toimenpiteitä seuraavasti: Toimivan kaivosyhtiön palveluksessa on osaava ja uutta kehittävä innovatiivinen henkilöstö. Kaivosalaa palvelevat alueen yritykset ovat verkostoituneet ja kykenevät verkostona palvelemaan niin alueen kaivosyhtiöitä kuin myös kaivosyhtiöitä muualla Suomessa. Kaivostoimintaa tukee alueella osaava ja jatkuvasti kehittyvä julkisten toimijoiden verkosto. Kaivostoiminnalla on käytettävissä innovaatioympäristönomaiset palvelut eri jatkojalosteiden kehittämiseksi ja uuden liiketoiminnan luomiseksi. Jotta edellä kuvattu tavoitetila saavutetaan, edellyttää se erilaisia toimenpiteitä ja toimenpidekokonaisuuksien eteenpäin viemistä. Kaivostoiminnan edistäminen vaatii seutukunnan ja koko maakunnan kattavia, eritasoisissa tehtävissä toimivien sidosryhmien aktiivisia toimenpiteitä, jotka liittyvät: - osaavan työvoiman saannin varmistamiseen Kaustisen seutukunnan kaivosyrityksiin - osaamisen ylläpitämiseen ja kehittämiseen alueen yrityksissä, oppilaitoksissa ja muissa alaa palvelevissa organisaatioissa - toiminnallisten verkostojen kehittämiseen kaivannaisalaa palvelevien yritysten, oppilaitosten ja muiden alaa palvelevien organisaatioiden kesken sekä alueellisesti että kansallisesti - yhtenäisen palvelu- ja kehittämisympäristön rakentamiseen alueella toimivien oppilaitosten ja muiden kaivannaisalaa palvelevien organisaatioiden välille

7 7 4 KAIVOSTOIMINTA SUOMESSA JA KESKI-POHJANMAALLA 4.1 Kaivostoiminnan merkitys Suomessa ja Keski-Pohjanmaalla Suomessa on vuosina ollut toiminnassa yli 1030 metalli-, teollisuusmineraali- tai karbonaattikivikaivosta. Niistä louhittujen arvoaineiden laskennallinen bruttoarvo on ollut reilusti yli 30 miljardia euroa. Varhaisvuosien kaivokset olivat nykymittapuun mukaan varsin pieniä ja malmi tai muu hyötykivi irrotettiin hitaalla ja vaivalloisella polttolouhinnalla. Vasta 1800-luvun lopulla ryhdyttiin käyttämään aluksi ruutia ja myöhemmin dynamiittia. Outokummun malmin löytymisestä vuonna 1910 alkoi mittavampi kaivostoiminnan aika, joka synnytti myöhemmin myös maailmanlaajuisesti merkittävän metallurgisen osaamisen ja kaivannaistoimintaan liittyvän metalliteollisuuden. Tämän päivän kaivannaisteollisuuden 1500 yritystä työllistävät suoraan vain henkeä, mutta alan tuotannosta riippuvien asiakastoimialojen yritystä työllistävät ihmistä. Tämä on 39 prosenttia kaikista teollisista työpaikoista. Näitä työpaikkoja ei viedä halvan työvoiman maihin. Keski-Pohjanmaalla kaivannaistoiminta on ollut vähäistä, jos ei oteta huomioon Nivalan Makolan ja Hituran, sekä Pyhäsalmen malmeja. Kuitenkin esimerkiksi raudan suhteen alue oli jokseenkin omavarainen jo 1600-luvulta lähtien. Ns. talonpoikainen raudanvalmistus oli tuolloin tarpeen, sillä vilkas laivanrakennus tarvitsi nauloja, heloja, ankkureita ja muuta rautatavaraa eikä vuorimalmia ollut helposti saatavilla. Laivoihin tarvittava rauta ostettiin enimmäkseen keskipohjalaisilta raudanvalmistajilta, joiden taito oli vanhaa isien perintöä. Raudanvalmistus keskittyi Lohtajan pitäjään, jossa sen paras kukoistuskausi sijoittui 1600-luvun loppupuolelle. Varmoja tietoja raudanvalmistuksesta ja myynnistä on ainakin Hillilän, Yliviirteen, Välikannuksen, Ylikannuksen ja Toholammin kylistä. Kalajoella rautaa valmistettiin myytäväksi ainakin Rautiossa. Rautaa tehtiin harkkohyteissä, joissa suosta nostettu ruskea, rautaoksidia sisältävä malmi sulatettiin sysiä polttamalla. Kun hyttiin puhallettiin samalla ilmaa käsivoimin lietsotuin palkein, rauta pelkistyi ja painui pohjalle malmissa olevan kiviaineksen jäädessä kevyempänä pinnalle. Rautakuonaa löytyy vielä tänäänkin maastosta todisteena entisajan rautateollisuudesta. Kuva 1. Poikkileikkaus Määttälän ruukista. Tämän tyyppiset harkkohytit olivat tavallisia ja vähäjärvisellä Pohjanmaan rannikkoseudulla niissä sulatettiin soista nostettua rautaoksidia, suomalmia. Lähde: Määttälä, Viljo, 2000: Rautamestareiden kylä. Toholammin Määttälän kylän raudanvalmistuksen ja sukujen vaiheita. Kokkola.

8 8 Raudasta taottiin myös ankkureita, mihin tarvittiin vesivoimalla käyvää väkivasaraa. Sellaisia oli ainakin Väli- ja Ylikannuksessa, Toholammilla ja Rautiossa. Näistä kylistä myytiin ankkureita Kokkolan ja Pietarsaaren porvarien laivoihin. Raudanvalmistus väheni 1700-luvulla, sillä ruotsalainen vuorimalmista tehty rauta oli lujempaa kuin pohjalaisten suomalmista valmistama. Kauimmin raudanvalmistus säilyi Toholammilla, jossa oli vielä vuoden 1800 tienoilla jokunen harkkohytti ja vesivoimalla käyvä vasarapaja. Raudan lisäksi louhittiin Kaustisen Kalliokankaalla ja Metsäkylässä , Kälviän Ruotsalossa Matalamäellä ja Rimminkalliolla noin vuonna 1785 sekä Kannuksen Huukissa ja Vetelin Räyringissä 1900-luvun alussa vähäisiä määriä rautakiisuja ja kuparia. Kuparin lisäksi Räyringistä saatiin myös kalkkikiveä, jota oli useaan otteeseen aina 1700-luvulta lähtien louhittu myös Kälviän Ruotsalossa. Räyringin esiintymään saattaisi liittyä perimätiedossa tunnettujen seppämestarien Juho Henrikki Alperin ja David Perälän hopeakaivos. Molemmat sepät käyttivät töissään tuntemattomasta lähteestä saatua hopeaa, toinen puukkojen heloitukseen ja toinen oman rahan tekemiseen. Pienenä erikoisuutena voi lisäksi mainita Vetelin Patanan, jossa paikalliset asukkaat louhivat vuonna 1912 yhteensä viitisen tonnia turmaliinia kolina eli pitivät tuota mustaa booripitoista silikaattimineraalia kivihiilenä. Hiiltä se tosin muistuttaakin, mutta ei pala. Tämän päivän kaivoshankkeista on pisimmällä Ullavan Läntän litiumhanke. Litiumpitoisen spodumeenin esiintyminen alueella on ollut pitkään tiedossa. Läntän lisäksi myös Kaustisen Vintturin ja Kruunupyyn Emmesin esiintymiä tutkittiin jo vuonna 1960, mutta vasta uusi rikastusmenetelmä ja energiaratkaisu yhdessä kohoavien hintojen kanssa tekivät spodumeenin hyödyntämisestä taloudellisesti kiinnostavan. Prosessin lopputuotteen, erittäin puhtaan litiumkarbonaatin kysyntä lisääntyy ja hinta vaikuttaa kehittyvän suotuisasti, joten kaivostoiminnan näkymät ovat hyvät. Myös raaka-ainetta on alueella runsaasti, joten toiminta voi jatkua pitkään. Kälviän Koivusaarennevan ja parin läheisen esiintymän, Peränevan ja Kairinevan ilmeniittimalmit ovat myös merkittäviä hyödyntämiskelpoisia mineraalivarantoja, joita on runsaasti. Ilmeniitti on titaani-rautaoksidi, josta saatu tärkein tuote on valkoinen väripigmentti, titaanivalkoinen. Näihin esiintymiin liittyvä kaivostoiminnan kehittäminen on toistaiseksi pysähdyksissä, mutta jatkuu lähivuosina. Malmiaiheen asteella alueella on mm. Himangan Hirsikankaan kultaesiintymä, jonka KTM:n tarjouskilpailusta hankki hallintaansa Belvedere Resources Ltd syksyllä Tämän lisäksi alueelta tunnetaan pieniä molybdeeni ja wolframiesiintymiä mm. Kaustiselta, Perhosta ja Halsualta. Metallien hintojen noustessa joku näistäkin voi ylittää hyödyntämisen kannattavuusrajan. 4.2 Uudet kaivoshankkeet ja niiden suora työllistämisvaikutus Metallien ja muiden raaka-aineiden hinnat ovat viime vuosina kohonneet ja suunnitelmat uusien kaivosten avaamiseksi Suomessa ovat edenneet nopeasti. Suomessa lähimmän kolmen vuoden sisällä arvioidaan avattavan ainakin yhdeksän uutta kaivosta (taulukko 1).

9 9 Taulukko 1. Toimintansa 2011 mennessä aloittavat uudet kaivoshankkeet. Yhtiö Louhittava hyödyke Paikkakunta Suunniteltu aloitus Arvioitu suora työllisyysvaikutus toiminnan aikana Keliber Resources Litium Ullava Ltd Oy Kaustinen Endomines Oy Kulta Ilomantsi Kalvinit Oy (Endomines Ilmeniitti Kälviä-Halsua 2011 (-2015) 65 Oy) Agnico-Eagle Kulta Kittilä Mines Ltd Talvivaara Oy Monimetalli Sotkamo Nordic Mines Ab Kulta Raahe Scandinavian Minerals Limited Monimetalli Sodankylä Silver Resources Oy Vulcan Resources Ltd Hopea Sotkamo Monimetalli Polvijärvi Uusien kaivoshankkeiden suora työllistävä vaikutus asettunee työpaikan välille. On huomattava, että kyseisestä tarkastelusta puuttuvat jo toiminnassa olevien kaivosten lisähenkilöstötarpeet. Näistä mm. Belvedere Resources on rekrytoimassa uusia osaajia Nivalassa ja Luikonlahdella. Edellä mainittujen hankkeiden lisäksi Northland Resources selvittää Kolarissa uuden rautamalmikaivoksen avaamista. Tämän hankkeen toteutuminen voi tuoda työpaikkoja jopa 1800 henkilölle (Kaleva.plus.pohjois-suomi, ). Samoin Adriana Resources selvittää Mustavaaran kaivoksen uudelleen avaamista Taivalkoskella ja Arctic Platinum Project valmistelee platinakaivoksen avaamista Rovaniemen eteläpuolella. Kaikkiaan Suomessa on tällä hetkellä 44 eri vaiheessa olevaa tutkimus- ja kaivoshanketta. (Current Projects and New Discoveries). Edellä kuvatut työllisyysvaikutukset ovat suuruusluokka-arvioita kaivoshankkeiden suorista työllisyysvaikutuksista. Tässä yhteydessä kaivoshankkeiden työllisyysvaikutusten tarkka arviointi koko maan mittakaavassa ei ole tavoitteena, mutta käytettäessä esimerkiksi työllisyyskerrointa 2,5 (ks. työllisyyskertoimista esim. Rosenqvist, 2005, 11 12), taulukossa 1 esitettyjen uusien kaivoshankkeiden kokonaistyöllistävyys asettuu välille työpaikkaa. Koko maan mittakaavassa työpaikkojen lisäys ei vaikuta kovinkaan suurelta, mutta paikallisesti vaikutukset ovat merkittäviä. Lisäksi kun huomioidaan hankkeiden maantieteellinen sijainti tyypillisesti harvaanasutuille ja työttömyyden vaivaamille alueille, on työllistämisaspektilla suuri merkitys. 4.3 Alan tulevaisuuden haasteet Uutta nousukautta elävän alan positiivisia näkymiä varjostavat myös erinäiset ongelmat. Seuraavissa alaluvuissa käsitellään lyhyesti kahta alaa eniten puhuttavaa haastetta eli lainsäädännön tulevia muutoksia sekä osaajien riittävyyttä Lainsäädännön ja lupakäytäntöjen muutokset Alan näkymät Suomessa ovat pääsääntöisesti hyvät, mutta alalla nähdään myös uhkia. Eräänä merkittävänä haasteena alalla nähdään valtausvaiheessa käyttöönotettu kuulemismenettely. Alalla tämän uskotaan jo vaikuttaneen malminetsinnän kiinnostavuuteen Suomessa. Vaikka on hieman vaarallista tehdä suoraviivaista riippuvuutta etsintäpanostusten ja kyseisen muutok-

10 10 sen välillä, ei panostus malminetsintään Suomessa ole vuoden 2005 jälkeen lisääntynyt niin voimakkaasti kuin esimerkiksi Ruotsissa (kuva 2). Kuva 2. Panostus malminetsintään vuosina Osaava työvoima Toinen alan merkittävä haaste on osaavan työvoiman saanti. Erityistä huolta aiheuttaa sellaisten asiantuntijoiden, suunnittelijoiden ja työnjohtotason henkilöiden määrä, joilla on kokemusta kaivosalalta. Osasyynä etenkin työnjohtotason osaajien puuttumiseen on alan teknikkotason koulutuksen päättyminen Lappeenrannassa (mm. Korhonen & Ponnikas, 2006, 50). Gehörin ja Holopaisen (2007) tekemän kyselytutkimuksen perusteella 1 2 vuoden sisällä tarvitaan 22 uutta rikastusinsinööriä ja 50 uutta geologia sekä vastaavasti 1 10 vuoden sisällä 99 rikastusinsinööriä ja 150 geologia. Söderholmin (2007) arviot seuraavan viiden vuoden sisällä tarvittavista lisäosaajista ovat seuraavanlaisia: - akateemisesti koulutettuja henkilöitä , - teknikkotason henkilöitä ja - työntekijöitä kaivoksille Edellä esitettyihin osaajatarpeisiin pystyttäneen vastaamaan pitkällä tähtäimellä hyvällä ennakoinnilla ja esimerkiksi jo aloitetuilla tai suunnitteilla olevilla muuntokoulutuksilla, mutta tämän hetkiseen akuuttiin tarpeeseen koulutusmäärien lisääminen ei tuo ratkaisua etenkään akateemisen koulutuksen saaneiden henkilöiden osalta. Tällä hetkellä kaivosyhtiöt palkkaavat osaajia toisiltaan tai sitten pyrkivät tuomaan osaajansa ulkomailta. Söderholm (2007) pitää alan nykyistä osaajapulaa yhtenä uhkana sille, että osa suunnitteilla olevista kaivoshankkeista ei koskaan käynnisty.

11 11 5 KAIVOSALAN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN ALUEELLA Kaustisen seutukuntaan syntyvän kaivostoiminnan osaaja- ja osaamistarpeita on aikaisemmin käsitellyt Rosenqvist teoksessa Kokkolan ja Kaustisen seutukuntien kaivostoimintaselvitys (2005). Kaivosalan osaaja- ja osaamistarpeiden tarkempi jatkoselvitys litiumkaivoshankkeen osalta on aloitettu yhteistyössä kaivosyhtiön toimivan johdon kanssa osana Länsi-Suomen lääninhallituksen rahoittamaa KASE NOSTE -hanketta keväällä Selvityksen alkuvaiheessa keskityttiin pitkälti rikastusprosessin tarpeisiin. Myöhemmässä vaiheessa tarkasteltiin tarkemmin muiden toimintojen osaaja- ja osaamistarpeita. Investointipäätöksen lähestyessä on paneuduttu tarkemmin myös muiden toimialojen osaajatarpeisiin. Osaaja- ja osaamistarpeiden tarkempi määrittely on siis aloitettu jo ennen kaivoksen varsinaista investointipäätöstä eli toisin kuin esimerkiksi Rosenqvist (2005, 30) suosittaa. Tätä lähestymistapaa puoltaa se, että toimintaansa aloittavan kaivosyhtiön on haasteellista selvittää tarvittavan koulutuksen toteutusmuotojen, koulutusten vaatimien aikataulujen sekä eri rahoitusmuotojen vaihtoehtoja. Mikäli koulutuksen suunnittelu ja yhteistyö aloitetaan vasta varsinaisen investointipäätöksen jälkeen, jää koulutuksen ja rekrytoinnin perusteelliselle suunnittelulle vähän aikaa. Esimerkiksi litiumkaivoshankkeen tapauksessa lopullisen investointipäätöksen ja kaivoksen avaamisen väliin jää enimmillään 18 kuukautta. Seuraavissa alaluvuissa tarkastellaan litiumkaivoshankkeen osaaja- ja osaamistarpeita sekä alueellisia osaamisen kehittämistarpeita. Asiat esitellään edellä esitetyistä toimenpideehdotusjaottelusta poiketen kaivoksen rakentamisvaiheeseen ja toimintavaiheeseen perustuvan jaottelun pohjalta. Alla esitetyt osaajatarvemäärät perustuvat pitkälle yhtiön esittämiin suunnitelmiin henkilöstötarpeestaan sekä etenkin rakentamisvaiheen osalta yhtiön esittämiin investointikustannuksiin ja vastaavanlaisiin arvioihin muista kaivoshankkeista (mm. Koski, 2005, Korhonen & Ponnikas, 2006). Etenkin rakentamisvaiheen luvut ovat suuruusluokka-arvioita, sillä välillisten vaikutusten arviointi tämän mittaluokan hankkeissa sisältää paljon epävarmuustekijöitä. 5.1 Rakentamisvaiheen osaaja- ja osaamisen kehittämistarpeet Litiumkaivoshankkeen noin kuukautta kestävän rakentamisjakson voi arvioida merkitsevän henkilötyövuotta. Tästä työvoimatarpeesta osa synnyttää työtä ja työpaikkoja Kaustisen seutukuntaan ja laajemminkin Keski-Pohjanmaan alueen kuntiin. Osa töistä valuu muualle Suomeen. Työn alueellista jakautumista on hankala arvioida, mutta tyypillisesti suurissa rakennushankkeissa huomattava osa vaikutuksista vuotaa alueen ulkopuolelle (Koski, 2005, 20 21). Kun otetaan huomioon Keski-Pohjanmaan aluetaloudellinen kokoluokka, voisi noin henkilötyövuotta olla keskipohjanmaalaisten yritysten ja työntekijöiden ulottuvilla. Tällaiseen työllistämisvaikutukseen rakentamisvaiheessa pääseminen vaatii kuitenkin panostusta alueen potentiaalisten alihankintayritysten osaamisen ja kilpailukyvyn kehittämiseen.

12 12 Taulukko 2. Litiumkaivoshankkeen rakentamisen aikaisen työvoimatarpeen erittely. Toiminta Henkilötyövuodet Laitteistojen suunnittelu, valmistus ja asennus Maanrakennustyöt Kiinteistöjen ja toimitilojen rakentaminen Muu infrastruktuuri 5 15 Työvoimantarve rakentamisvaiheessa yhteensä Prosessilaitteistojen valmistus ja asennus Alihankkijoilla valmistettavien ja asennettavien prosessilaitteistojen työllistävyydeksi voitaneen arvioida henkilötyövuotta (taulukko 2). Todennäköisesti suurin osa alihankkijoille tulevista töistä ei työllistä Keski-Pohjanmaalla asuvia. Varsinaisten prosessilaitteistojen osalta lähinnä Kokkolan seutukunnasta löytyy yrityksiä, jotka tällä hetkellä voivat toimia päähankkijoiden kumppaneina prosessilaitteistojen suunnittelu-, rakennus- ja asennusvaiheissa. Prosessilaitteistojen ja erityisesti prosessin vaatimien paineastioiden valmistamisen suhteen osaamisen kehittäminen sekä valmistuksessa tarvittavien lupien hankkiminen ja laatujärjestelmien rakentaminen parantaisi oleellisesti Kaustisen seutukunnan metalliyritysten mahdollisuuksia saada osakokonaisuuksia näistä urakoista. Tällä hetkellä esimerkiksi Kaustisen seutukunnan metalliyrityksistä paineenalaisten astioiden valmistamislupa on vain yhdellä yrityksellä. Auditoitua laatujärjestelmää ei ole vielä yhdessäkään metallirakentamiseen tai koneistukseen erikoistuneessa yrityksessä. Laatujärjestelmiä ja laatuosaamista kehitetään useammassakin seutukunnan metalliyrityksessä osin hankerahoituksen avulla. Tämän kehitystyön tulee jatkua sekä saada asiantuntija- ja rahoitustukea jatkossakin. Suurin osa seutukunnan metallirakentamiseen ja koneistukseen keskittyneistä yrityksistä on kooltaan pieniä. Verkostoituminen ja keskittyminen verkostossa omien vahvuusalueiden kehittämiseen parantavat myös omalta osaltaan alueen yritysten mahdollisuuksia suurempien osakokonaisuuksien valmistamisessa. Tämä edellyttää verkosto-osaamisen kehittämistä ja edistämistä alueen metalliyrityksissä Maanrakennustyöt Rakentamisvaiheen maanrakennustyöt merkitsevät noin henkilötyövuotta. Maanrakennustöiden suunnittelusta ja kokonaisurakoinnista tullee vastaamaan suurempi toimija ja osin työt tullaan hoitamaan komennusmiesten avulla. Alueelta kuitenkin löytyy alan osaamista ja kapasiteettia maanrakennustöiden suorittamiseen. Alueen maanrakennusyritysten mahdollisuuksia saada osaurakoita rakennusvaiheen maanrakennustöistä lisäisi alueen yritysten verkostoituminen. Samoin on pidettävä huolta siitä, että etenkin yritysten laatu- ja työturvallisuusosaaminen on ajan tasalla. Jatkossa tarvitaan tarkempaa selvitystä alueen maanrakennusalan yritysten kiinnostuksesta kaivoshankkeita kohtaan. Jatkotoimenpiteenä tulee selvittää kiinnostuneiden yritysten osaajatarpeet ja osaamisen kehittämistarpeet sekä nykyinen osaaminen ja mahdolliset osaamisen kehittämissuunnitelmat. Toimenpiteillä tähdätään siihen, että yritykset voisivat riittävän osaamisen ansiosta saada rakentamisvaiheen urakoita.

13 Kiinteistöjen ja toimitilojen rakentaminen sekä muu infrastruktuuri Rikastamon sekä muiden kiinteistöjen rakentamisessa paikallisilla yrityksillä on mahdollisuuksia metallirakentamisessa (esimerkiksi metallirakenteet, kuten rikastamon erilaiset hoitotasot ja ei-paineenalaiset astiat), betoni- ja puurakentamisessa, lvi-urakoinneissa. Osaajina tarvitaan siis kirvesmiehiä, maalareita, hitsareita, lvi-asentajia, peltimiehiä, pinnoittajia, raudoittajia ja muita rakennusalan ammattilaisia. Seutu- ja maakunnasta löytyy sekä yrityksiä että osaamista kiinteistöjen ja toimitilojen rakentamiseen. Samoin muun infrastruktuurin mm. kunnallistekniikan rakentamisen ja suunnittelun osaamista löytyy alueelta. Huomiota on syytä kiinnittää riittävään yritysten laatu- ja työturvallisuusosaamiseen ja tarvittaviin lupiin (mm. työturvakortti, tulityökortti jne.). Kaivoshankkeen laajuus saattaa kuitenkin merkitä ainakin ajoittaista pulaa joistakin osaajista. Ongelmia aiheuttanee erityisesti osaavien hitsareiden ja mahdollisesti lvi-asentajien saanti. 5.2 Toimintavaiheen osaaja- ja osaamisen kehittämisen tarpeet Kaivostoiminnan ydinprosessit voidaan mieltää monella tavalla. Tässä suunnitelmassa ydinprosesseilla tarkoitetaan litiumkaivoksen osalta sekä malmin louhintaa että litiumkarbonaatin rikastusta. Näiden ydinprosessien osalta yhtiö tekee työt omalla henkilöstöllään. Lisäksi yhtiö työllistää suoraan myös muita osaajia esimerkiksi johto-, asiantuntija- ja hallintotehtäviin. Kuten edellä on jo tullut esiin, kaivostoiminnan työvoimatarveanalyysiä Keski-Pohjanmaan osalta on tehnyt aiemmin Rosenqvist (2005). Hän käsittelee toiminnan aiheuttamia määrällisiä tarpeita välittömien ja välillisten vaikutusten kautta. Rosenqvist (2005, 14) arvioi, että Keski- Pohjanmaan kaivostoiminnassa kokonaistarve on 252 työpaikkaa. Luku käsittää molempien näköpiirissä olevien kaivoshankkeiden sekä välittömät että välilliset työllisyysvaikutukset. Keski-Pohjanmaan osuudeksi näistä työpaikoista Rosenqvist arvioi 134. Rosenqvistin (2005, 14) tekemässä selvityksessä litium-kaivoshankkeen arvioitu välitön työllisyysvaikutus on 40 työpaikkaa ja välillinen 56 työpaikkaa. Välillisistä työpaikoista hän esittää syntyvän Keski-Pohjanmaalle 11 työpaikkaa (taulukko 3). Taulukko 3. Rosenqvistin (2005, 14) esittämä arvio litiumkaivoshankkeen toiminnan aikaisista työllisyysvaikutuksista. Yhteensä Keski-Pohjanmaa Muu Suomi Keliber välittömästi Keliber välillisesti Litium-kaivos yhteensä Viimeisin arvio litiumkaivoksen osaajatarpeista (kaivosyhtiön oma arvio) ydinprosesseihin on keväältä 2007 (Siren, esitelmä Litiumkaivoshanke, ). Tässä arviossa kaivosyhtiön henkilökuntamäärä on henkilöä (taulukko 4). Näistä 8 on avainhenkilöitä, kuten kaivosgeologi, kaivosinsinööri, rikastamon käyttöinsinööri, liuottamon käyttöinsinööri, laboratoriopäällikkö, markkinointipäällikkö, tutkimus- ja kehitysjohtaja sekä tehtaan tuotantojohtaja. Tuotannon (rikastus) ja yleisen hallinnon tehtävissä tulee toimimaan työntekijää. Kaivoksessa louhinnassa, lastauksessa ja murskauksessa tulee työskentelemään osaajaa eri tehtävissä. Vaikka onkin tyypillistä, että louhinnassa työskentelevät henkilöt ovat usein alihankkijan palveluksessa ainakin avolouhosvaiheessa, on tämänhetkinen suunnitelma hoitaa louhinta yhtiön omana työnä.

14 14 Taulukko 4. Litiumkaivoshankkeen henkilöstön kokonaistarve kaivosyhtiön osalta (Siren, 2007). Toiminto Määrällinen tarve hlöä työjohto (avainhenkilöt) 8 kaivos prosessi valvomo 5 pakkaus 2 varasto 2 laboratorio 3 huolto- ja kunnossapito 3 5 talous- ja hallinto 3 5 Yhtiö yhteensä Louhinnan henkilöstö- ja osaamistarpeet Louhinnassa tarvitaan erilaista osaamista riippuen siitä tehdäänkö louhintaa avolouhintana vai maanalaisena louhintana. Toiminta alkaa avolouhoksena, jolloin osaajatarve yhtiön tämän hetken suunnitelmissa on Osaajatarve kasvaa siirryttäessä maanalaiseen louhintaan noin viiden vuoden päästä toiminnan aloituksesta. Louhinta ja murskaus kaivoksessa edellyttävät erityisosaamista panostuksessa, porauksessa, murskauksessa sekä maa- ja kalliorakentamisessa. Lisäksi tulevilla työntekijöiden tulee hallita laatu-, ympäristö- ja työturvallisuusasiat sekä laitteistojen kunnossapito. Kuva 3. Murskattua spodumeenipegmatiittia (kuva Olle Sirén). Tämän hetken kiivaassa kaivosten rakentamisbuumissa on vaikeaa löytää valmiita kokeneita panostajia, poravaununkuljettajia, murskausoperaattoreita tai monitaitoisia kaivosmiehiä. Korhosen ja Ponnikkaan (2006, 40 41) mukaan näistä osaajista käydään paikoin jopa kilpailua. Nämä henkilöt on siis todennäköisesti koulutettava joko alueen työttömistä työnhakijoista tai alan vaihtajista. Alan koulutusosaamista löytyy tällä hetkellä sekä Pohjois-Karjalan aikuisopistosta että Lapin ammattiopistosta. Litiumkaivoshankkeen osaajatarpeiden vähäisestä määrästä huolimatta koulutus on kyettävä tuomaan alueelle mahdollisimman lähelle potentiaalisia työntekijöitä.

15 15 Tämä tavoitteen toteuttamista helpottaa verkko-oppimisympäristöjen kehittäminen ja joustavien rahoitusratkaisujen löytyminen. Verkko-oppimisympäristöjen kehittäminen louhinnan ja murskauksen koulutuksiin auttaa myös osaltaan koko maan kaivoshankkeiden koulutustarpeita Louhinnan ja murskauksen koulutuksen tuominen alueelle edellyttää myös eri oppilaitosten yhteistyötä. Keski-Pohjanmaan aikuisopisto on jo kouluttanut alan osaajia yhdessä Lapin ammattiopiston ja Pohjois-Karjalan aikuisopiston kanssa. Tästä yhteistyöstä on saatu hyviä kokemuksia. Malmin louhinnan ja murskauksen osaamisen kehittämiseen tähtäävä koulutus tulisi mahdollisuuksien mukaan järjestää tutkintotavoitteisesti. Tutkintotavoitteisuus lisää motivaatiota opintojen suorittamiseen, koska opiskelijalla on työllistymisen lisäksi toinenkin selkeä lopputavoite. Tutkintotavoitteisuus voidaan toteuttaa joko niin, että pyritään suorittamaan koko tutkinto tai sitten osatutkintoja. Soveltuvia tutkintoja louhinta- ja murskausosaamisen lisäämiseen ovat esimerkiksi maanrakennusalan ammattitutkinto tai kaivosalan ammattitutkinto. Tällä periaatteella on viime aikojen koulutukset pääosin toteutettu Pohjois-Karjalan aikuisopiston ja Lapin ammattiopiston toimesta. Louhinnan ja murskauksen osalta suurimmaksi osaajahaasteeksi muodostunee löytää kaivosgeologi ja kaivosinsinööri, joilla on kokemusta sekä avolouhinnasta että maanalaisesta louhinnasta. Tämän hetkisen toteutusaikataulun puitteissa ei ole helppo löytää osaajia näihin tehtäviin. Kilpailu näistä osaajista on kiivasta ja palkalla kilpaileminen ei ole ainoa keino tämän ongelman ratkaisemisessa. Tähän aiheeseen palataan myöhemmin luvussa Osaajien rekrytointi alalle ja Kaustisen seutukuntaan Rikastusprosessin henkilöstö- ja osaamistarpeet Rikastusprosessin työntekijän osaamistarve määräytyy pitkälti sen mukaan, missä osassa prosessia hän työskentelee. Prosessissa tulisi alustavien suunnitelmien mukaan työskentelemään työntekijää. Lisäksi valvomossa olisi 5, pakkauksessa 2, varastossa 2 ja laboratoriossa 3 työntekijää. Lisäksi tarvitaan 3 5 huollosta ja kunnossapidosta vastaavaa osaajaa, jotka tuntevat sekä rikastusprosessin että louhinnan käytännön ja laitteistot. Kuva 4. Litiumkarbonaatin koerikastusta (Kuva Olle Sirén). Prosessinhoitajien ja -valvojien sekä kunnossapitohenkilöstön osaamistarpeisiin voidaan vastata Keski-Pohjanmaan aikuisopiston järjestämällä ja jo toteutusvaiheessa olevalla tutkintotavoitteisella prosessityöntekijäkoulutuksella. Koulutus sisältää laaja-alaisesti prosessitekniikkaa, kunnossapitoa, automaatiota sekä työturvallisuuteen, laatujärjestelmiin ja ympäristösuo-

16 16 jeluun liittyviä kokonaisuuksia. Kunnossapitoon valikoituvalle henkilöstölle on jatkossa mahdollista järjestää lisäkoulutusta esimerkiksi kunnossapidon ammattitutkinnon avulla. Verkko-oppimisympäristöjen kehittäminen rikastamohenkilöstön koulutukseen on jo aloitettu ja niiden jatkokehittäminen on tärkeää. Koulutettavat asuvat pääsääntöisesti Keski- Pohjanmaan alueella, mutta mukana on myös paluumuuttajia. Etäisyydet Keski-Pohjanmaalla ja seutukunnassa ovat suuria ja koulutettavat ovat tällä hetkellä tyypillisesti vuorotyössä. Prosessinhoitajakoulutuksessa Kaustisella oleville opiskelijoille tehdyn kyselyn perusteella verkko-opiskelu sopii heille hyvin. Kyselyyn vastanneista lähes 60 prosenttia koki verkkoopetuksen hyväksi tai erinomaiseksi opiskeluvaihtoehdoksi. Verkkoympäristön jatkokehittämistä puoltaa myös koko toimialan koulutustarve eri puolella Suomea. Rikastamon, kuten myös louhinnan ja murskauksen osalta, on erittäin tärkeää, että osa nyt koulutettavasta henkilöstöstä saa tarvittavan johtamisosaamisen. Lähiesimiestaidot hallitsevien osaajien tarve on ilmeinen maan muissakin kaivoshankkeissa (mm. Korhonen & Ponnikas, 2006, 50 51; Söderholm, 2007). Työnjohto- ja esimiestason henkilöiden kouluttamisessa on alueen eri koulutusorganisaatioiden tehtävä tiivistä yhteistyötä keskenään sekä maan muiden alalle soveltuvaa koulutusta antavien koulutusorganisaatioiden kanssa. Lisäksi työelämän tarpeet ja toiveet on huomioitava tarkasti rakennettaessa alalle sopivaa koulutusratkaisua. Mahdolliset väylät työnjohtotason osaajien kouluttamiseen ovat mm. johtamisen erikoisammattitutkinnon koulutuksen kehittäminen tai ammattikorkeakoulututkintojen jatkokehittäminen kaivosalan nykyiset ja tulevaisuuden tarpeet huomioiden. Alueella toimivista koulutusorganisaatioista erityisesti Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun ja Keski-Pohjanmaan aikuisopiston sekä myös Chydenius-instituutin on otettava osaa alan esimiestason koulutusten suunnitteluun ja rakentamiseen. Erityisesti ammattikorkeakoulun prosessi-insinöörikoulutuksen mahdollisuudet tuottaa osaajia kaivosalan vaativiin esimiestehtäviin tulee selvittää nopeasti. Nykyiseen akuuttiin tarpeeseen esimerkiksi liuotusinsinööreistä tai rikastusinsinööreistä ei kuitenkaan ole mahdollista edellä kuvatuilla ratkaisuilla vastata. Litiumkaivoshankkeessa nämä henkilöt joudutaan houkuttelemaan alueelle muualta. Tähän ongelmakenttään palataan myöhemmin luvussa Osaajien rekrytointi alalle ja Kaustisen seutukuntaan Muiden toimintojen osaaja- ja osaamistarpeet Litiumkaivos tulee työllistämään myös 3 5 talouden ja hallinnon osaajaa. Talouden- ja hallinnon osalta alueella löytyy koulutustarjontaa useilta eri koulutustasoilta. Tämän lisäksi päteviä osaajia löytynee joko työpaikanvaihtajista tai jopa työttömien reservistä. Näiden työntekijöiden osaamisen päivittäminen on mahdollistettava räätälöitynä täsmäkoulutuksena. Esimerkiksi taloushallintoon tarvitaan mm. reskontran hoitajia (myynti- ja ostoreskontra), palkkahallinnon ja kirjanpidon osaajia ja sisäisen laskennan osaajia sekä osaaja henkilöstöhallinnollisiin tehtäviin. Näiden henkilöiden löytämisessä ei todennäköisesti suuria vaikeuksia tulla kokemaan. Muiden osaajien osalta saattaa olla ongelmallista löytää kansainvälisen raaka-ainekaupan osaaja sekä sellainen henkilö, jolla on osaamista ja kokemusta laatu- ja ympäristöasioista. Näidenkään henkilöiden löytäminen ei liene kuitenkaan niin haastavaa kuin edellä mainittujen kaivosgeologin, kaivosinsinöörin, rikastusinsinöörin ja liuotusinsinöörin löytäminen Alihankintaverkoston osaamistarpeet Kaivostoiminta on nykyään yhä lisääntyvässä määrin yhteistyöverkostoihin perustuvaa toimintaa. Litiumkaivoshankkeeseen yhtiö aikoo hankkia osaamisen ulkopuolelta ainakin kuljetuksiin, kaivosmittauksiin, kiinteistönhoitoon sekä mahdollisesti myös ympäristövalvontaan. Samoin osa prosessilaitteistojen ja kaluston kunnossapidosta ja huollosta ostetaan mitä todennäköisimmin ulkopuolisilta toimijoilta.

17 17 Kuljetusratkaisujen osalta on todennäköistä, että yhtiön kuljetuksista vastaava kumppani hankkii kuljettajat lähialueelta, mikäli vain osaajia on alueella saatavissa. Rosenqvistkin (2005,) mainitsee, että komennusmiesten avulla tehtävä työ tulee alihankkijalle liian kalliiksi. Sirenin (2007) mukaan kuljetukset työllistävät 5 6 työntekijää. Kuljetusyrityksen henkilöstöltä vaaditaan ainakin yhdistelmäajoneuvon kuljettajan pätevyyttä sekä vankkaa laatu-, ympäristö- ja turvallisuusosaamista. Kuva 5. Esimerkki kuljetuskalustosta malmin kuljetukseen (kuva Olle Sirén). Kunnossapidon ja huollon osalta paikallisilla yrityksillä voi olla läheisen sijaintinsa ansiosta kilpailuetua, jota ei ole mahdollista kuitenkaan realisoida ilman tuntemusta ja osaamista kaivosyhtiön käyttämistä koneista ja laitteista. Kunnossapidon ja huollon saaminen paikallisten hoidettavaksi edellyttääkin alueen yrityksiltä osaamisen kehittämistä jopa kone- ja laitteistokohtaisesti. Tämän osaamisen kehittämiseen tulee alueen yrityksille löytää sopivat täsmäkoulutus- ja rahoitusratkaisut. Muut toiminnan aikaiset ulkopuoliset palvelut työllistävät 8 10 työntekijää. Osa näistä tehtävistä on ainakin kaivostoiminnan kannalta osa-aikaisia. Tällaisia tehtäviä ovat edellä mainittujen kiinteistönhuoltoon, kaivosmittauksiin, ympäristön valvontaan ja kunnossapitoon ja huoltoon liittyvien palveluiden lisäksi esimerkiksi vartiointiin, henkilökuljetuksiin, majoitus- ja ravitsemustoimintaan liittyvät palvelut.

18 18 6 OSAAJIEN REKRYTOINTI ALALLE JA KAUSTISEN SEUTUKUNTAAN Alueen tulevan kaivostoiminnan tarvitsemien osaajien rekrytointi tulee olemaan haasteellista, kun otetaan huomioon alueen tunnettuus ja se, että alueella ei juuri ole perinteitä tämänmuotoisesta kaivostoiminnasta. Alueen työttömien reservistä ei voida olettaa saatavan osaajia kaikkiin tarvittaviin toimintoihin työnhakijoiden osaamisen lisäämisen avulla. Osaltaan tämä johtuu mm. kaivosyhtiöiden avainhenkilöiden osaamisvaatimuksista sekä alueen työvoimareservin kapeudesta. Seuraavissa luvuissa esitetään toimenpiteitä, joilla kaivoshankkeiden työvoimatarpeisiin voitaisiin vastata tai on jo pyritty vastaamaan lähinnä litiumkaivoshankkeen osaajatarpeiden osalta. 6.1 Avainhenkilöiden rekrytointi Kuten jo aikaisemmin on mainittu, kaivosalan asiantuntijoiden, suunnittelijoiden ja työnjohtotason vähäisen tai osin jopa viime vuosina puuttuneen koulutuksen seurauksena Suomessa on vähän korkeammin koulutettua henkilöstöä, jolla on työkokemusta kaivosalalta. Valmiita rikastusinsinöörejä, liuottamon käyttöinsinöörejä, kaivosinsinöörejä tai kaivosgeologeja ei ole vapaana työmarkkinoilla. Edellä mainittuihin tehtäviin ei lyhyellä koulutuksella pätevöidytä, vaan kyse on parhaimmillaan usean vuoden korkeakouluopintojen suorittamisesta. Kaivosyhtiöille on niin ikään elintärkeää onnistua rekrytoimaan osaajia, joilla on kokemusta kansainvälisen raaka-ainekaupan, teollisen tuotantolaitoksen talousjohtamisen sekä laatu- ja ympäristöjärjestelmien rakentamisesta ja ylläpitämisestä. Nämä henkilöt, kuten edellä mainitut kaivosgeologi, rikastusinsinööri ja liuotusinsinööri, on rekrytoitava muista yrityksistä. Toimintaansa käynnistävän yrityksen on käytännössä mahdotonta ottaa henkilöä kasvamaan työssään. Heillä tulee olla aikaisempaa kokemusta ja valmiuksia kehittää toimintaansa aloittavaa yritystä omien kokemustensa pohjalta eteenpäin. Avainhenkilöiden rekrytoinnin suurimpana haasteena on tällä hetkellä voimakas kaivosalan buumi. Alueen kaivoshankkeita pidemmälle edenneet hankkeet, kuten esimerkiksi Sotkamon Talvivaara ja Kittilän Suurkuusikko, ovat jo palkanneet useita kokeneita alan osaajia riveihinsä ja rekrytointi näissä hankkeissa jatkuu yhä voimakkaana. Samoin Kevitsan kaivoshanke rekrytoi aktiivisesti uusia osaajia riveihinsä. Osaajista kilpailevat kotimaisten kaivoshankkeiden lisäksi myös ulkomailla uusia kaivoksia perustavat yritykset. Suomalaiset kaivosalan osaajat ovat kysyttyjä mm. muissa Pohjoismaissa (Söderholm, 2007). Lähtökohtaisesti voitaneen ajatella, että yhtiöt vastaavat henkilöstönsä rekrytoinnista ja palkkaamisesta, mutta asia ei nykytilanteessa ole näin yksiselitteinen. Avainhenkilöiden saaminen voi olla, kuten Söderholm (2007) pelkää, kaivoshankkeen käynnistymisen kannalta jopa elämän ja kuoleman kysymys. Henkilöiden saaminen alueen kaivosyhtiöiden palvelukseen ei voi olla yksin kaivosyhtiöiden vastuulla. On selvitettävä kaivannaisalan osaamisvaatimuksia tuntevan henkilön tarjoamista alueen yritysten tueksi. Rekrytointiin on kehitettävä toimintamalli ja palveluverkosto, jonka avulla potentiaaliset avainhenkilöt saadaan kartoitettua, kontaktoitua, valikoitua ja valittua alueen kaivosyrityksiin yhteistyössä kaivosyritysten kanssa. Tämän hetkisessä alan kireässä työllisyystilanteessa tämä edellyttää myös kansainvälisen rekrytointitoiminnan osaamista. 6.2 Tuotannon henkilöstön rekrytointi Tuotantohenkilöstö on mahdollista rekrytoida koulutuksen kautta. Mikäli näin toimitaan, on otettava huomioon kunkin tehtävän osaamisvaatimusten lisäksi koulutuksen toteutuksen ja rekrytoinnin vaatima aika. On oltava liikkeellä hyvissä ajoin ennen kaivoksen avaamista. Lisäksi on huomioitava alueellinen työllisyystilanne. Esimerkiksi työttömyyden vieläkin vaivaamissa Kainuussa ja Lapissa tuotantohenkilöstöä on lähdetty kouluttamaan työttömistä työnhakijoista.

19 19 Kaustisen seutukunnan ja koko maakunnan positiivisen työllisyystilanteen takia ei alueen kaivoshankkeiden henkilöstön koulutusrekrytointia ole kuitenkaan mielekästä kohdistaa pelkästään työttömiin työnhakijoihin. Kun litiumkaivoshankkeen rikastamohenkilöstön rekrytointia ja koulutusta lähdettiin suunnittelemaan vuoden 2006 lopulla, oli Kaustisen seutukunnan työttömyys lokakuussa työtöntä eli 6,3 prosenttia koko työvoimasta. Kaustisella ja Ullavassa (litiumkaivostoiminnan sijoittumispaikkakunnat) vastaavat luvut olivat 130 työtöntä (6,1 %) ja vastaavasti 21 työtöntä (4,2 %). Koulutuksen järjestämistapa ja rekrytointi päätettiin toteuttaa siten, että työvoimareservin lisäksi myös alan vaihtajat pystyivät hakeutumaan kaivosalalle suunnattuun koulutukseen. Tällä tavoin suuntaamalla saatiin koulutukseen yhteensä 112 hakijaa, joista 34 oli hakuhetkellä työttömänä, opiskelemassa tai vanhempainvapaalla sekä 78 työssä toisella työnantajalla tai yrittäjänä. Koulutukseen valittiin näistä 28 henkilöä, joista saadaan myös litiumkaivoshankkeelle tehtaan tuotannon ydin. Tämä alan vaihtajien kouluttamismahdollisuus on otettava huomioon myös, kun koulutetaan litiumkaivoksen tarpeisiin louhinnan ja murskauksen osaajia. Mikäli työllisyystilanne säilyy alueella yhtä hyvänä tulevaisuudessakin, on ilmeniittikaivoshankkeen tuotantohenkilöstön rekrytoinnin suhteen meneteltävä samalla tavoin. On siis mahdollistettava kouluttautuminen työttömien lisäksi alan vaihtajille. Koulutuksen kautta rekrytoinnissa on erittäin tärkeää ottaa alan koulutuksen asiantuntijat mahdollisimman aikaisessa vaiheessa mukaan koulutuksen suunnitteluun. Tällä tavoin saadaan parhaalla mahdollisella tavalla yhtiöiden tarpeita vastaavat koulutustoteutukset. 6.3 Puolisotyöpaikat Yksi merkittävä toimenpiteitä vaativa asia on avainhenkilöiden puolisoiden työpaikat. Näiden työpaikkojen selvittämistä ja järjestämistä ei voida tietysti sälyttää ensisijaisesti sen enempää kaivosyhtiölle kuin alueen kunnillekaan. Asia on kuitenkin molemmille edellä mainituille tärkeä. Ilman perheen juurruttamista alueelle on yhtiön hankalampaa pitää palkkaamistaan avainhenkilöistä kiinni. Tämän hetkisessä työllisyystilanteessa tämän riskin kantaminen on mahdotonta. Alueen eri toimijoiden voimavarat on kyettävä yhdistämään, jotta kaivosyhtiöiden toiminnan käynnistyminen suunnitellussa aikataulussaan on mahdollisimman joustavaa. Ratkaisuna puolisotyöpaikkaan liittyvään haasteeseen voisi toimia edellä mainittu avainhenkilöiden rekrytointiin keskittyvä rekrytointipalvelu, joka auttaa kartoittamaan myös puolisoiden osaamisen, kiinnostuksen kohteet ja mahdolliset alueen työpaikat jopa tapauskohtaisesti. 6.4 Alueen tontti-, vuokra-asunto- ja omistusasuntotarjonta Alueelle työperäistä muuttoa harkitseville henkilöille on tärkeää työn lisäksi mielekäs elinympäristö. Perusedellytyksenä on, että alueen kunnista löytyy potentiaalisille alueelle muuttaville henkilöille asunto tai tontti. Ei ole yhteiskunta- tai aluetaloudellisesti järkevää ajautua Kittilässä jo ainakin osin toteutuneeseen tilanteeseen, jossa lähestulkoon kaikki kaivosyhtiön avainhenkilöt asuvat muualla kuin Kittilässä. Kuntien on kyettävä varautumaan omalla kaavoitus- ja rakentamispolitiikallaan etenkin yhtiöiden avainhenkilöiden asumistarpeisiin. Seutukunnan kuntien tontti-, vuokra-asunto- ja omistusasuntotarjonta ei ole kovinkaan hyvin löydettävissä. Jatkossa tuleekin kiinnittää huomiota edellä mainitun tarjonnan markkinointiin. Yksi esimerkki kuntien välisestä yhteistyöstä tämän tyyppisessä markkinoinnissa on Onni asuu maalla -internetsivusto. Muun muassa tästä markkinointikokonaisuudesta saadut kokemukset ja parhaat käytännöt tulisi kartoittaa ja selvittää, onko tämän pohjalta mahdollista kehittää olemassa olevia ja -sivustoja.

20 Alueen houkuttelevuus ja alueen palvelut Keski-Pohjanmaan maakuntaohjelmassa esitettyä alueen hyvinvointipalvelujen ja vetovoimaisuuden kehittämistoimenpiteitä on tuettava voimakkaasti. Kaivosalan osaajien mielessä seutukunta kilpailee palveluillaan ja vetovoimaisuudellaan mm. Kittilän Levin ja Sotkamon Vuokatin kaltaisten kansallisesti tunnettujen alueiden kanssa. Lisäksi kaivosalan huippuosaajilla on vaihtoehtona työskennellä myös muualla maailmassa. Kaivosalan näkökulmasta Kaustisen seutukuntaan kohdistuvia alueen vetovoimaisuuteen ja palveluiden kehittämiseen tähtääviä kehittämistoimenpiteitä on kiirehdittävä ja priorisoitava.

seminaari Oulu 18.1.2012 Pekka Peiponen Anne Multas Koillis-Suomen Aikuiskoulutus Oy www.ksak.fi

seminaari Oulu 18.1.2012 Pekka Peiponen Anne Multas Koillis-Suomen Aikuiskoulutus Oy www.ksak.fi TYKE-hankkeiden seminaari Oulu 18.1.2012 Pekka Peiponen Anne Multas Koillis-Suomen Aikuiskoulutus Oy www.ksak.fi ESITYKSEN SISÄLTÖ Koillis-Suomen Aikuiskoulutus Oy lyhyesti y TYKE-hankkeemme Kaivostoiminnalla

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi

Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi OSSI - osaaminen esiin hanke 1.8.2015-31.1.2018 Projektipäällikkö Siru Kilpilampi 2.10.2015 Ossi -hankkeessa tuotetaan ohjaus- ja koulutusmalli, joka edistää

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 Yritysyhteistyötutkimus 2014 Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten

Lisätiedot

SUOMEN KAIVOSTEOLLISUUDEN TILANNE. Kaivosseminaari

SUOMEN KAIVOSTEOLLISUUDEN TILANNE. Kaivosseminaari SUOMEN KAIVOSTEOLLISUUDEN TILANNE Kaivosseminaari 090616 Aiheita 1. Kaivosteollisuus tänään 2. Kaivospolitiikka 3. Kestävä kaivostoiminta 4. Koulutus 5. Tulevaisuus KAIVOSTEOLLISUUS TÄNÄÄN Kaivosteollisuus

Lisätiedot

Yhteishankintakoulutukset/ monialat rekrytoinnin muotona

Yhteishankintakoulutukset/ monialat rekrytoinnin muotona Yhteishankintakoulutukset/ monialat rekrytoinnin muotona Työllistämisen tuet yrittäjälle 14.1.2016 Sirpa Kursula 1 Yhteishankintakoulutuksen muodot RekryKoulutus Tuki 70 % TäsmäKoulutus Tuki 50-70 % MuutosKoulutus

Lisätiedot

Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin

Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin Poronhoitoyhteisöjen osallistaminen kaivosten suunnitteluprosessiin Tapaustutkimus Northland Resources in kaivoshankkeesta Muonion paliskunnan ja Muonion lapinkylän alueilla Teresa Komu (2013) Retoriikkaa

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Henkilöstöselvitys 2016 Raportin kuvat

Henkilöstöselvitys 2016 Raportin kuvat Henkilöstöselvitys 216 Raportin kuvat 1.3.214 Tekstiosaan tulevat kuvat 2 Teknologiateollisuuden henkilöstö Suomessa ja ulkomailla 25-212 sekä arvio Suomen henkilöstön määrästä vuodelle 216 34 32 3 28

Lisätiedot

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen

KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014. Harri Kosonen KAIVOSALALLE TYÖ ELÄMÄÄN -TAPAHTUMA 21.1.2014 Harri Kosonen MITÄ YHTEISTÄ ON KIVELLÄ JA KITARALLA? Varsinkin nuorilla on harvoin tietoa kaivannaisalasta ILMAN KAIVOSTEOLLISUUTTA ET SOITA KITARAAKAAN (etkä

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset (Alustava) TYÖLLISTÄMISYKSIKKÖ Tehtävät Yksikön tehtävänä on kuntalaisten työllistymistä edistävien palvelujen järjestäminen sekä näiden palvelujen

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö

Peer Haataja. Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö 16.3.2016 Peer Haataja Työelämän ja ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteistyö Osaamistarveselvitys 2015 - tavoitteet Työelämän osaamistarveselvitys sai alkunsa tunnistetusta tarpeesta selvittää, kuinka

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Etelä-Savo Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 1 Rakentaminen Kauppa 18 16 16 17 Palvelut 54 59 Muut 2 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Satakunta

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Satakunta Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 12 Rakentaminen Kauppa 18 16 18 17 Palvelut 51 59 Muut 1 1 1 2 3 4 5 6 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy

Lisätiedot

EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Toimintalinja: Erityistavoite : Maantieteellinen kohdealue

EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Toimintalinja: Erityistavoite : Maantieteellinen kohdealue EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 2631/31/15 Hakemuksen saapumispvm 17.9.2015 Hakijan virallinen nimi Geologian tutkimuskeskus Hankkeen julkinen nimi Mineral

Lisätiedot

6Aika-strategian ohjausryhmä

6Aika-strategian ohjausryhmä 6Aika-strategian ohjausryhmä Sähköpostikokous 17.1.2017 klo 13-17 Muistio 1. ESR-haun hakusisällöt ja 6Aika-kriteerien asettaminen Tausta päätöksenteon pohjaksi ja päätösesitys: 6Aika-johtoryhmän kokouksessa

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Pirkanmaa Pk-yritysbarometri, syksy 214 Alueraportti, 1 1: Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus 8 Rakentaminen Kauppa 1 16 16 17 Palvelut 8 9 Muut 1 1 2 3 4 6 7 2 2: Henkilökunnan määrän muutosodotukset

Lisätiedot

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta

LARK5-seminaari Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta LARK5-seminaari 22.9.2016 Salpaus Ammatillisen koulutuksen rahoitus-, ohjaus sääntelyjärjestelmä perustettavan uuden oppilaitoksen näkökulmasta Perho Liiketalousopisto Oy:n tavoite Perho Liiketalousopisto

Lisätiedot

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi KAIVOSTOIMINTA SUOMESSA TÄNÄÄN Kaivostoiminnalla Suomessa on pitkät perinteet sekä kokemusta ja osaamista Parainen > 100 v, Pyhäsalmi

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta

Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta. elinkeinoelämän näkökulmasta Ammatillinen koulutus ja ammattiosaamisen näytöt Toisen asteen koulutuksen kehittäminen elinkeinoelämän näkökulmasta elinkeinoelämän näkökulmasta Mirja Mirja Hannula Elinkeinoelämän keskusliitto EK EK

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia

Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia Sosiologian yliopistonlehtori Leena Suopajärvi, YTK, Lapin yliopisto DILACOMI-tutkimushankkeen loppuseminaari 27.9.2013, Rovaniemi Puheenvuoron rakenne

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund

Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Oppisopimuskoulutusta koskevien selvitysten tuloksia 3.6.2015 Opetusneuvos Mari Pastila-Eklund Käsiteltävät selvitykset: Selvitys nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen toimenpideohjelman tuloksellisuudesta

Lisätiedot

AMMATILLINEN OSAAMISKARTOITUS rakennus- ja lvi-ala. Pasi Ollikainen

AMMATILLINEN OSAAMISKARTOITUS rakennus- ja lvi-ala. Pasi Ollikainen AMMATILLINEN OSAAMISKARTOITUS rakennus- ja lvi-ala Pasi Ollikainen 8.9.2016 Amiedu yli 40 vuoden kokemus koulutuksesta Vuonna 2015 yli 22 000 opiskelijaa 300 aikuiskoulutuksen asiantuntijaa ja laaja yhteistyöverkosto

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

Kaivannaisalan koulutuksen ja tutkimuksen kehitys

Kaivannaisalan koulutuksen ja tutkimuksen kehitys Kaivannaisalan koulutuksen ja tutkimuksen kehitys Kari Knuutila Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi -kutsuseminaari Johdanto Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä.

Ennakointi on yhteistyötä. Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. Mitä ennakointi on ja miten siihen tulee suhtautua Seija Kiiskilä, Keski-Suomi ennakoi Mistä työvoima 2020 26.08.2011 Ennakointi on yhteistyötä Koska tulevaisuutta ei voi tietää, se on tehtävä. 2 1 Tehdäänkö

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 TYKO-hanke: Yrityskyselyn tulokset t Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 Sisältö Tarve Odotukset t Yrityskyselyn palaute Johtopäätökset t 2 Teknologiateollisuuden henkilöstö Arvioitu muutos 2013 2009:

Lisätiedot

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus

HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten arviointiselostus Kuva Mikko Jokinen Hankkeesta vastaava Northland Mines Oy YVA-konsultti Ramboll Finland Oy Northland Mines Oy HANNUKAISEN KAIVOSHANKE ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila,

Vesialan korkeakoulutus. Harri Mattila, Vesialan korkeakoulutus Harri Mattila, 26.5.2015 VESIHUOLTOALAN KORKEA- KOULUOPETUKSEN TARVE JA TULEVAISUUS loppuraportti RIITTA KETTUNEN Vesihuolto 2105 20-21.5.2015 Turun messu- ja kongressikeskus 2

Lisätiedot

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto

Eturivin taitajia Strategia Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Strategia 2015-2017 Etelä-Savon Koulutus Oy Etelä-Savon ammattiopisto Eturivin taitajia Opiskelijan parhaaksi Työelämän parhaaksi Laadukasta koulutusta, joustavasti ja uudistuen Osaava,

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen

Puu-Hubi toimintamalli. Ari Hynynen Puu-Hubi toimintamalli Ari Hynynen 09.06.2015 Puurakentamisen innovaatioympäristö puurakentamisen ekosysteemi kunnat SeAMK kaupungit metsäkeskus 2 1 yliopistot maakuntaliitto yksilöt ELY-keskus verkostoituminen

Lisätiedot

Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke Kai Ollila

Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke Kai Ollila Kaivannais- ja energiateollisuuden TYKE-hanke 2012 16.5.2013 Kai Ollila Mitä on TYKE-toiminta? Toiminnalla tarkoitetaan yrityksille ja julkisyhteisöille, erityisesti pienyrityksille tarjottavia osaamisen

Lisätiedot

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen

Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen Yhteistoimintalainsäädännön uudistaminen 14.2.2017 Taustaa Nykyisen YT-lain tavoitteet: 1. Edistää työnantajan ja työntekijän välistä sekä henkilöstöryhmien keskinäistä vuorovaikutusta perustuen oikea-aikaisesti

Lisätiedot

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit

ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit ICT-yksiköstä valmistuneet insinöörit 1.1.2005 31.5.2006 Yhteenveto tutkimuksesta ICT-yksiöstä valmistuneet insinöörit työllistyneet erinomaisesti 85% prosenttia valmistuneista insinööreistä työllistynyt

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

VÄLITYÖMARKKINOILLA ASIAKASTYÖTÄ TEKEVIEN HENKILÖIDEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN KAINUUSSA. Veera Valtanen, Markku Similä.

VÄLITYÖMARKKINOILLA ASIAKASTYÖTÄ TEKEVIEN HENKILÖIDEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN KAINUUSSA. Veera Valtanen, Markku Similä. VÄLITYÖMARKKINOILLA ASIAKASTYÖTÄ TEKEVIEN HENKILÖIDEN OSAAMISEN KEHITTÄMINEN KAINUUSSA Veera Valtanen, Markku Similä Tammikuu 2012 taustalla Kainuun ammattiopiston ammatillisten täydennyskoulutusten kehittämistyö

Lisätiedot

Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan. Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010

Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan. Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010 Vakaalla ohjauksella oikeaan suuntaan Kiinteistönhoidon työtehtävät Työnantajakäynnit Rovaniemi ja Meri-Lappi 2009-2010 LÄHTÖKOHTA: - Rovaniemen TYP:n työllistämisvaiheen asiakkaista kiinteistönhoitajia

Lisätiedot

Keskustelut osa 1 Elinvoimatoimijoiden roolit ja vastuut Page 1

Keskustelut osa 1 Elinvoimatoimijoiden roolit ja vastuut Page 1 Keskustelut osa 1 Elinvoimatoimijoiden roolit ja vastuut 12.5.2015 Page 1 (alku)keskustelut osa 1_Elinvoimatoimijoiden roolit ja vastuut Yrityspuisto Oy Toiminta tulisi olla muutakin kuin kiinteistöjen

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Kaivostoiminta. Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi. Esityksessä

Kaivostoiminta. Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi. Esityksessä Kaivostoiminta Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi 5.5.2010/Maija Uusisuo Esityksessä Globaali toimintaympäristö Suomen kansainvälinen kilpailukyky Ajankohtaisia kaivoshankkeita

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

Päämäärät: Tavoitteet

Päämäärät: Tavoitteet Visio: Kestävää kilpailukykyä ja osaamista jokaiselle Varsinais-Suomen ennakoiva, osuva ja verkostoitunut koulutusjärjestelmä varmistaa asukkaiden ja työelämän osaamisen, tukee hyvinvointia sekä toimii

Lisätiedot

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 4314/31/14 Hakemuksen saapumispvm 31.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen julkinen nimi Alkamispäivämäärä

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Toiminta konkretisoituu seutukuntakohtaisesti räätälöityjen, yhteisten koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden

Toiminta konkretisoituu seutukuntakohtaisesti räätälöityjen, yhteisten koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden MAAKUNTAKORKEAKOULU / POHJOIS-LAPIN OSAAMISSTRATEGIA 2010-2015 1. Maakuntakorkeakoulun tavoitteet Lapin maakuntakorkeakoulu on Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston ja Lapin

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

8 Keski-Pohjanmaa. 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

8 Keski-Pohjanmaa. 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 8 Keski-Pohjanmaa 8.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 8.1. KESKI-POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 1 kpl Maaseutumaiset: 6 kpl Keski-Pohjanmaa

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Henkilöstömäärän muutos ja yritysten kokoluokittain, henkilöä

Henkilöstömäärän muutos ja yritysten kokoluokittain, henkilöä Henkilöstömäärän muutos 2001 2011 ja 2001 2012 yritysten kokoluokittain, henkilöä 55 000 50 397 2001 2011 45 000 35 000 25 000 15 000 5 000-5 000 43 698 21 017 20 053 16 826 18 500 12 494 10 856 10 2049

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ARENE tiedotustilaisuus 23.4.2010 - Helsinki Vesa Saarikoski YHTÄÄLTÄ: RAKENTAKAA

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/3 11.4.2016

Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Kaupunginhallitus Kj/3 11.4.2016 Helsingin kaupunki Pöytäkirjanote 14/2016 1 (5) Liikenne- ja viestintäministeriö 327 Lausunto ehdotuksesta valtioneuvoston periaatepäätökseksi automatisaatiosta ja robotisaatiosta HEL 2016-002831 T 03

Lisätiedot

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin

Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto. Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Professori Seppo Kellomäki Metsätieteiden osasto Metsätieteellisen koulutuksen vastaus haasteisiin Metsätieteet yliopistoissa Yliopiston tehtävät Tutkimus, uuden tiedon tuottaminen Opetus, uuden tiedon

Lisätiedot

KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET

KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET KAIVOSHANKKEIDEN SOSIAALISET JA TYÖLLISTÄVÄT VAIKUTUKSET Professori Asko Suikkanen, Lapin yliopisto Tutkija Marika Kunnari, Lapin yliopisto 13.4.2011 Muutosten ennakointi - esimerkkinä SVA Lainsäädäntö

Lisätiedot

Arviointiverkosto. Toimintasuunnitelma. Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009

Arviointiverkosto. Toimintasuunnitelma. Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009 Arviointiverkosto Toimintasuunnitelma Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009 SISÄLTÖ 1 Arviointiverkoston tausta ja tarve... 3 2 Arviointiverkoston toiminta-alue ja kohderyhmät... 5 3 Arviointiverkoston

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014

TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 TEK Työttömyystutkimus 2013-2014 Perustuloksia Arttu Piri Mitä ja miksi? Tutkimuksen fokusalueita: - Työttämien tekkiläisten demografiset taustat - Irtisanomispaketit: - yleisyys ja sisältö - Oman työnhakuosaamisen

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu

Yrittäjän ammattitutkinto. 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän ammattitutkinto 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Dnro 53/011/2012 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 1 3.1 Yritystoiminnan suunnittelu Yrittäjän AT-0316-1 A. Yritystoiminnan suunnittelu...

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY

Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Tilannekatsaus Kasvupalveluista ELO-verkostolle lokakuu 2016 Tea Raatikainen / Lähde: J. Tonttila/ TEM, Pasi Patrikainen KESELY Kasvupalvelu TE-palvelut ja yrityspalvelut kootaan julkiseksi kasvupalveluksi.

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki

Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia. Ennakointiseminaari Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla - ennakointituloksia Ennakointiseminaari 16.2.2016 Ilpo Hanhijoki Esityksen sisältö 1. Työvoima ja koulutustarpeet 2020- luvulla - ennakointituloksia 2. Opetus- ja kulttuuriministeriön

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Kaivostoiminnan hyväksyttävyys paikallisyhteisöissä - vakituiset asukkaat ja loma-asukkaat

Kaivostoiminnan hyväksyttävyys paikallisyhteisöissä - vakituiset asukkaat ja loma-asukkaat Kaivostoiminnan hyväksyttävyys paikallisyhteisöissä - vakituiset asukkaat ja loma-asukkaat Ylläs Jazz-Blues seminaari 1.2.2013 Marika Kunnari Lapin yliopisto, DILACOMI-hanke Kysymyksenasettelun taustalla:

Lisätiedot