Tasekirja Tasekirja. Khall / 68 Kvalt / 23

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tasekirja 2014 1. Tasekirja. Khall 31.3.2015 / 68 Kvalt 22.6.2015 / 23"

Transkriptio

1 Tasekirja Tasekirja 2014 Khall / 68 Kvalt / 23

2 Tasekirja Sisällysluettelo Sivu ARVOT... 4 Strategiset menestystekijät valtuustokaudelle... 7 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA KAUPUNGIN HALLINTO Organisaatiokaaviot Kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen sekä lautakuntien jäsenet Henkilöstö...16 Koko henkilöstön määrä...16 Henkilöstön määrä hallintokunnittain YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS Yleinen taloudellinen tilanne Kansantalous KAUPUNGIN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS Strategisten painopisteiden toteutuminen Olennaiset tapahtumat tilikaudella Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2015 talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Toimintatuotot...22 Toimintakulut...22 Verotulot...23 Valtionosuudet...23 Muut rahoitustuotot ja -kulut...23 Vuosikate TOIMINNAN RAHOITUS KAUHAJOEN KAUPUNGIN TASE JA SEN TUNNUSLUVUT KOKONAISTULOT JA -MENOT KONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Konsernin toiminnan ohjaus Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut Kaupungin ja konsernijohdon lausuma sisäisestä valvonnasta Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Kuntalain 69 :n mukainen selvitys tasapainottamisen toteutumisesta TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN KÄYTTÖTALOUSOSA Kaupunginhallitus Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta Rakennuslautakunta INVESTOINTIOHJELMAN TOTEUTUMINEN KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU Käyttötalousosan toteutumisvertailu päävastuualueittain Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMISVERTAILU... 80

3 Tasekirja RAHOITUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU TILINPÄÄTÖSLASKELMAT Tuloslaskelma Rahoituslaskelma Tase Konsernin tuloslaskelma Konsernin rahoituslaskelma TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Kaupungin tuloslaskelman liitetiedot Taseen liitetiedot Konsernin liitetiedot KONSERNIYHTIÖIDEN TOIMINTA JA TALOUS Kauhajoen kaupungin konserni, tytär- ja osakkuusyhteisöt sekä kuntayhtymät (kaaviot) Konserniyhtiöiden toiminta ja talous Kauhajoen Lämpöhuolto Oy Kauhajoen Tennishalli Oy Kauhajoen Vesihuolto Oy Kiinteistö Oy Kauhajoen Liikenneterminaali Kiinteistö Oy Kauhajoen Teknologiakeskus Kiinteistö Oy Kauhajoen Vuokra-asunnot Suupohjan Seutupalvelukeskus Oy Kuntayhtymät Suupohjan Elinkeinotoimen kuntayhtymä Suupohjan Koulutuskuntayhtymä Suupohjan Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET LUETTELO KÄYTETYISTÄ TILIKIRJOISTA HENKILÖSTÖKERTOMUS

4 Tasekirja PERUSTEHTÄVÄ Vetovoimainen Kauhajoen kaupunki järjestää ja kehittää alueellaan peruspalveluita sekä luo edellytyksiä asua, tehdä työtä, yri t- tää ja harrastaa VISIO 2020 Turvallinen ja viihtyisä Kauhajoki on elinvoimainen Kauhajoen seudun hallinnollinen keskus sekä aktiivinen elinkeinoelämän ja sidosryhmien verkottaja, asiantunteva ja tehokas kumppani. VISION TÄSMENNYS Kaupunki yhdessä siihen liittyneiden kuntien kanssa muodostaa yrittäjäystävällisen ja ihmisläheisen yhteisön, joka hyödyntää verkostoit u- neita ja kehittyviä tuotanto- ja palvelumuotoja. Asiantuntijayhteisö muodostaa toimintaympäristön, jossa toiminnot järjestetään hyvinvointia edistävästi, kustannustehokkaasti ja vaikuttavasti. Kauhajoki tunnetaan laadukkaasta lasten kasvatuksesta ja opetuksesta sekä monipuolisista kulttuuri-, liikunta- ja muista vapaa-ajan palveluista. Kauhajoki menestyy materiaalien käsittelyjärjestelmien, maaseutuelinkeinojen, uusiutuvien energia-alojen, elintarvike-, puu- ja palvelualojen osaajana. ARVOT avoimuus asiakaslähtöisyys, turvallisuus, kestävä kehitys, yhdessä menestyminen, taloudellinen innovatiivisuus

5 Tasekirja Arvojen tarkoitukset: Avoimuus Mitä se tarkoittaa? Avoimuus tarkoittaa kaiken toiminnan läpinäkyvyyttä, avointa kommunikointia, avointa yhteistyötä sekä avoimuutta organisaatiota, yksilöitä ja yhteisöä koskevassa päätöksenteossa ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Mitä se meiltä edellyttää? Avoimuus edellyttää, että työyhteisöön ja päätöksentekoon luodaan avoin ja salliva ilmapiiri. Rakentava ja oikein annettu palaute viestii työntekijän ja hänen tekemänsä työn merkityksellisyydestä. Asiakaslähtöisyys Mitä se tarkoittaa? Asiakaslähtöisyys tarkoittaa, että näemme kuntalaiset itsenäisinä, vastuullisina ja kunnan kehitykseen myönteisesti vaikuttavina toimijoina ja palvelujen käyttäjinä. Kaupunkiorganisaation eri toimialat toimivat yhteistyössä varmistaen laadukkaat pa l- velut kuntalaisille. Mitä se meiltä edellyttää? Rakennamme asiakaslähtöisiä ja yhtenäisiä palvelukokonaisuuksia ja siirrämme tietoja tehokkaasti modernia tekniikkaa apuna käyttäen. Otamme asiakaspalautteen huomioon palveluja kehittäessämme. Turvallisuus Mitä se tarkoittaa? Kaupunki yhteisönä tarjoaa kaikille turvallisen ympäristön ja puitteet kasvaa, kehittyä ja toimia. Toimialoilla on käytössä ajantasaiset turvallisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin suunnitelmat. Mitä se meiltä edellyttää? Otamme kaikessa suunnittelussa ja tekemisessä huomioon turvallisuusnäkökohdat. Ennakoimme mahdolliset vaaratekijät.

6 Tasekirja Toteutamme suunnitelmat ja seuraamme aktiivisesti turvallisuuden ja terveyden kehittymistä. Kestävä kehitys Mitä se tarkoittaa? Meille on tärkeää, että yhdyskuntarakenne rakentuu tasapainoiseksi ja toiminnallisesti taloudelliseksi. Toimintamahdollisuudet ja elinolosuhteet turvataan tuleville sukupolville. Mitä se meiltä edellyttää? Päätöksenteossa ja toiminnassa huomioimme terveyden edistämisen ja ilmasto n- muutoksen hidastamisen, luonnon monimuotoisuuden sekä ympäristön ja luonnonvarojen vaalimisen. Edesautamme elinkeinoelämän perinteisten ja uusia innovaatioita hyödyntävien toimialojen kehittymistä. Yhdessä menestyminen Mitä se tarkoittaa? Yhdessä menestyminen tarkoittaa, että tarvitsemme toisiamme saavuttaaksemme tavoitteemme. Meille on tärkeää, että toimimme yhdessä yhteisen päämäärän hyväksi kukin omalla toimialallaan, kaupungin organisaatioissa, yrityksissä, yhteisöissä ja kodeissa. Mitä se meiltä edellyttää? Teemme kiinteää yhteistyötä paikallisen elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin kanssa vetovoimaisuuden lisäämiseksi. Taloudellinen innovatiivisuus Mitä se tarkoittaa? Taloudellinen innovatiivisuus tarkoittaa erityisesti ennakkoluulotonta uusien toimintamallien käyttöönottoa palvelujen järjestämisessä ja palvelurakenteissa. Mitä se meiltä edellyttää? Taloudellinen innovatiivisuus edellyttää tulevaisuuden realistista hahmottamista ja siitä johdettuja toimenpiteitä, jotka parantavat tehokkuutta, lisäävät tuottavuutta ja mahdollistavat palveluiden säilymisen kuntien keskiarvoa alhaisemmin kustannuksin.

7 Tasekirja STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT VALTUUSTOKAUDELLE Kaupungin palvelutoiminnan tehokkuus ja vaikuttavuus kuntatalouden tasapaino 2. Elinkeinojen kehittyminen ja kaupungin vetovoimaisuus 3. Konserniyhtiöiden ja kuntayhtymien toimintojen ohjaus 4. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen 5. Alueellisen yhteistyön tiivistäminen Strategiset menestystekijät valtuustokaudelle Strateginen menestystekijä Strateginen tavoite 1. Kaupungin palvelutoiminnan tehokkuus ja vaikuttavuus kuntatalouden tasapaino Strategian toteutuminen -> Kehittämis- ja rakenneohjelmien täytäntöönpano Laadukkaat ja tehokkaat palvelut ja tarkoituksenmukainen palvelurakenne kaikilla toimialoilla -> Optimaalinen palvelurakenne toteutuu kaikissa toiminnoissa ja palvelumuodoissa; perusopetuksessa, varhaiskasvatuksessa, vapaa-aika- ja tukipalveluissa Kehityksen mahdollistava ja kannustava kuntatalous -> Toiminta ja talous sopeutuvat taloudelliseen asemaan Tasapainottamisohjelmaan sitoutuminen yhteisvastuullisesti Palvelut tuotetaan maan keskiarvoa tehokkaammin Strategisesti järkevät investoinnit 2. Elinkeinojen kehittyminen ja kaupungin vetovoimaisuus Aktiivinen elinkeinopolitiikka -> Olemassa olevan ja uuden yritystoiminnan toimintaedellytysten mahdollistaminen Innovatiivisten uusien toimialojen käynnistymisen edistäminen

8 Tasekirja Kauhajoen kehittäminen alueellisena kaupan-, teollisuuden, koulutuksen ja hallinnon keskuksena Toisen asteen ammatillisen koulutuksen säilyttäminen Suupohjan alueella -> Kestävä maankäytön suunnittelu ja aktiivinen maapolitiikka Hallinnolliset palvelut säilyvät Kauhajoen hyvä julkisuuskuva ja näkyvyys -> Viestinnän ja markkinoinnin toimintamuotojen tehostaminen ja konkretisointi Keskusta-alueen kehittäminen ja viihtyisä kaupunkiympäristö 3. Konserniyhtiöiden ja kuntayhtymien toimintojen ohjaus Seudullisten yhteisöjen strateginen johtaminen -> Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän toiminnan sopeuttaminen kuntarakennemuutoksiin Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän toiminnan sopeuttaminen kuntarakennemuutoksiin Suupohjan koulutuskuntayhtymän toiminnan sopeuttaminen kuntarakennemuutoksiin Suoran kuntalaisdemokratian toteutuminen Hallinnon yksinkertaistaminen Perussopimusten tarkastelu Konserniyhtiöiden strateginen johtaminen -> Liike-, ym. kiinteistöjen hallinnoinnin uudelleen järjestäminen Konserniohjeistuksen päivittäminen 4. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Hyvinvointiohjelma on osa kuntasuunnittelun ja talousarvion seurantaa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistoiminnoilla saavutetaan myönteisiä vaikutuksia Nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen -> Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelma valmistellaan eri hallinnonalojen ja sidosryhmien yhteistyönä Hyvinvointikertomus valtuustokausittain ja vaikuttavuuden seuranta vuosittain -> Palvelurakenteet tukevat syrjäytymisen ehkäisemistä ja terveyserojen kaventamista 5. Alueellisen yhteistyön tiivistäminen Hallinnollisesti, toiminnallisesti ja taloudellisesti vahva Kauhajoen kaupunki Ennakkoluuloton yhteistyö yli kunta- ja maakuntarajojen -> Valmistautuminen Kauhajoen seudun kuntarakenteiden uudistuksiin vapaaehtoiselta pohjalta Kauhajoen seudun kuntaliitosjärjestelyt toimeen valtuustokauden aikana -> Uusien yhteyksien avaaminen Yhteistoiminta-alueiden laajentaminen

9 Tasekirja Strategiset painopisteet vuodelle Kaupungin palvelutoiminnan tehokkuus ja vaikuttavuus kuntatalouden tasapaino - Sitoutuminen tasapainottamisohjelmaan kaikilla tasoilla - Taloudellisen selviytymisen mahdollistavien rakenteellisten toimenpiteiden toteuttaminen - Päivähoidon rakenneohjelman kolmannen vaiheen loppuun saattaminen - Alakoulujen uudistetun palveluverkon toimeenpano - Kiinteistöohjelman täytäntöönpano - Henkilöstöä koskevan ohjeistuksen yhtenäistäminen - Energiatehokkuutta koskevan toimintasuunnitelman toteuttaminen 2. Elinkeinojen kehittyminen ja kaupungin vetovoimaisuus - Uusiutuvien energiamuotojen käyttöönoton valmistelu - Kestävä maankäytön suunnittelu potentiaalisten alueiden kaavoitus ja maanhankintatoimet - Ydinkeskusta-alueen maankäytön ja asumisvaihtoehtojen kehittäminen - Kaupungin elinkeinopoliittisen ohjelman toteuttaminen - Viestintä- ja markkinointisuunnitelman toteuttaminen ja arkiviestinnän lisääminen 3. Konserniyhtiöiden ja kuntayhtymien toimintojen ohjaus - kaupungin konserniyhtiöiden sekä omien toimintojen tarkastelu ja yhteensovittaminen - LLKY:n palvelurakenneselvityksen ja tarvittavien toimenpiteiden jatkaminen 4. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen - Kaikkien hallintokuntien sitoutuminen valtuuston hyväksymän hyvinvointisuunnitelman tavoitteisiin ja toimenpiteisiin - Hyvinvoinnin edistämisen näkyväksi tekeminen - Vuosittainen hyvinvointikertomuksen laatiminen - Osallistuminen hyvinvoinnin suunnitteluun maakunnallisesti 5. Alueellisen yhteistyön tiivistäminen - Kansalaisopiston ja Panula-opiston hallinnollinen yhdistäminen - Valmistautuminen kuntarakennemuutoksiin

10 Tasekirja Kaupunginjohtajan katsaus 2014 Kunnat muutoksessa Helmikuussa 1865 voimaan tullut kunnallisasetus siirsi runsaasti tehtäviä, kuten köyhäinhoidon, seurakunnilta kuntien vastattaviksi. Vuosi 2015 on kunnallisen itsehallinnon 150- vuotisjuhlavuosi. Tänä ajanjaksona kuntien tehtävät ja rooli on kasvanut merkittävästi. Erään tutkimuksen mukaan kuntien lakisääteisiä tehtäviä oli vuonna 2013 yhteensä 535. Siitä tehtävien määrä on vielä lisääntynyt, vaikka valtio on luvannut karsia kuntien tehtäviä ja siten myös tasoittaa tehtävien hoidosta aiheutuvia kuntien kustannuksia. Kuntarakennelaki (aikaisemmin kuntajakolaki)astui voimaan heinäkuun alusta Kyseisessä laissa mainitaan mm. kuntien yhteistyön selvitysvelvollisuudesta. Velvollisuus oli sidottu sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön uudistukseen, joka viime metreillä kaatui uudistusesityksen perustuslainvastaisuuteen. Kaupunki antoi vuoden mittaan lausuntoja mm. kyseisestä sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain hallituksen esityksen luonnoksesta, valtionosuusjärjestelmän uudistuksesta ja uudesta kuntalaista. Valtionosuusuudistus astui voimaan vuoden 2015 alusta. Laskennallisesti se hieman, 69 euroa/kuntalainen, kasvattaa Kauhajoen saamaa valtionosuutta. Viime vuonna kunnissa lausuntokierroksella ollut uusi kuntalaki hyväksyttiin nykyisen eduskunnan viimeisellä istuntoviikolla. Pitkään valmistelussa ollut laki tuo merkittäviä muutoksia kuntasektorille. Laki tiukentaa alijäämän kattamisvelvollisuutta, lisää sähköisen päätöksenteon edellytyksiä ja korostaa konsernijohtamista. Kuntastrategiasta tulee lakisääteinen ja hallintosääntö uudistuu siten, että siihen kerätään kunnan määräykset. Valtuuston toimikausi alkaa kesäkuussa, ja se tarkoittaa sitä, että nykyinen kaupunginvaltuusto ja muut määräajaksi valitut luottamushenkilöorganisaatiot jatkavat vuoden 2017 toukokuun loppuun saakka. Toisen asteen ammatillisen ja lukiokoulutuksen pitkään valmistellut lakiuudistukset kaatuivat eduskunnassa viimeisellä istuntoviikolla. Kaatuneet lait pitivät sisällään mm. järjestämislupien hakemista ja koulutuksen rahoitusta. Uuden eduskunnan ja hallituksen kiireisin ja tärkein tehtävä on saattaa sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntövalmistelu päätökseen. Talous ja investoinnit Viime vuoden tilinpäätös on oikean suuntainen, positiiviseksi vuosikatteeksi muodostui yli kolme miljoonaa euroa. Rakenneohjelmista ja palvelurakenneselvityksestä johdetut toimenpiteet ovat auttaneet siihen, että kaupungin oma toiminta on hoidettu noin miljoona euroa edullisemmin kuin vuonna Viime vuonna toteutettu henkilöstön lomautus ei tuottanut ihan sitä, mitä ennakoitiin, säästötavoite oli ja todellinen tuotto reilut satatuhatta vähemmän. Lomautuksen taloudelliset vaikutukset näkyvät viime vuoden tilinpäätöksessä, mutta muut vaikutukset näkyvät vielä pitkään. Lomautukset ja talkoovapaat olivat yhteensä työpäivää ja se pakostakin näkyy jonkin verran asioiden etenemisen hitautena, joskin lakisääteisistä tehtävistä on selviydytty säädettyinä määräaikoina. Koulukeskuksen, terveyskeskuksen ja kahden päiväkodin suuret investoinnit on saatu valmiiksi, mutta edessä on vielä mm. Aron uuden koulun rakentaminen. Kaupunginvaltuusto hyväksyi loppuvuodesta Aron koulun hankesuunnitelman. Työllisyystilanne on Kauhajoella edelleen vaikeahko. Vuodenvaihteessa vailla työtä oli 14 prosenttia paikkakunnan työikäisestä väestöstä. Huolestuttavaa tässä tilanteessa on nuorten, alle 25-vuotiaiden, suuri työttömyys.

11 Tasekirja Valtuuston ratkaisuja Kaupunginvaltuusto kokoontui päättyneen vuoden aikana viisi kertaa, pykäliä 60 ja kaupunginhallitus 30 kertaa, käsiteltyjä pykäliä 282. Tämän lisäksi hallituksen nimeämä talouden tasapainottamisen ohjausryhmä kokoontui keskustelemaan talousasioista 11 kertaa. Talousarvio- ja tilinpäätösasioiden lisäksi kaupungin valtuusto päätti mm. tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman, hallintosäännön muutoksen, Mustaisnevan ja Aronkylän Riutankallion tuulivoimaosayleiskaavat, Aron päiväkodin hankinnan, metsäalueiden kauppoja, kuntalaisaloitteen pohjalta Sahankylän koulun toiminnan jatkamisen ja koulun toiminnan siirtämisen Lustilan kylän koulukiinteistöön. Lisäksi valtuusto hyväksyi edellä mainitun Aron uuden koulurakennuksen hankesuunnitelman. Tulo-ja kiinteistöveroprosentit valtuusto päätti säilyttää entisellään sekä päätti lakkauttaa suunnittelupäällikön ja kehityspäällikön virat. Talousarviosta päättäessään kaupunginvaltuusto päätti mm., että lomautus ei ole vuonna 2015 yhtenä säästökeinona, sijoitusriskiä pienennetään sijoitusomaisuuden hajauttamisella ja investoinnit puristetaan minimiin. Esitän parhaat kiitokset vuoden 2014 toiminnasta kaupungin työntekijöille, luottamushenkilöille ja kaikille yhteistyössä mukana olleille. Keijo Kuja-Lipasti kaupunginjohtaja

12 Tasekirja TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA KAUPUNGIN HALLINTO 1.1. Organisaatiokaaviot Kauhajoen kaupunki Luottamushenkilöorganisaatio Kaupunginvaltuusto 35 jäsentä Kaupunginhallitus 9 jäsentä 5 jäsentä Vaalilautakunnat Henkilöstöjaosto 5 jäsentä Yhteistoimintalautakunta 14 jäsentä Sivistyslautakunta 9 jäsentä Tekninen lautakunta 9 jäsentä Rakennuslautakunta 9 jäsentä Tarkastuslautakunta Keskusvaalilautakunta Vapaa-aikajohtokunta 9 jäsentä Varhaiskasvatusjohtokunta 9 jäsentä Kauhajoen kaupunki Päävastuualueiden tehtävät Yhteistoimintalautakunta Peruspalvelujohtaja Hallintopalvelut Talous- ja henkilöstöpalvelut Elinkeinopalvelut - Elinkeinoelämän kehittäminen ja matkailu - Maatalouspalvelut - Elintarvikelaboratorio Hallinto-osasto Hallintojohtaja Hallinto Aamu- ja iltapäivätoiminta Esiopetus ja perusopetus Lukiokoulutus Kansalaisopisto Musiikkiopisto Yleinen ja seudullinen kulttuuritoimi Kirjasto- ja tietopalvelut Varhaiskasvatus Nuoriso- ja liikuntapalvelut Sivistysosasto Sivistysjohtaja Kaupunkisuunnittelu Kunnallistekniikka Toimitilapalvelut Rakennusvalvonta Tekninen osasto Tekninen johtaja Johtoryhmä Kaupunginjohtaja

13 Tasekirja Kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen sekä lautakuntien jäs e- net Kaupunginvaltuusto Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Hautala Lasse Ylinen Marko Ketola Jorma Valtuutetut Marja Aalto Karisamuli Korpela Petteri Opas Antti Ala-Kokko Marja Koskimäki Merja Paananen Petri Björkman Merja Kuusinen Tapio Pihlaja Paavo Haikonen Raija Kuusisto Mikko Rotola-Pukkila Taija Hakola Jari Köykkä Heikki Santala Kirsi Hietalahti Hannu Marttila Tarja Tapanainen Heikki Järviluoma Riitta Maunula-Craycroft Ilkka Tervonen Tero Kilpiö Niina Mustajärvi Satu Uitto Olli Kiukkonen Mika Muurimäki Hannu Viertola Timo Koivula Petri Mäki-Pantti Sami Yli-Rahnasto Kai Koivuniemi Markku Ojaniemi Poliittiset voimasuhteet KESK KOK SDP PS VAS KD YHTEENSÄ 35 Kaupunginhallitus Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Jäsenet Ala-Kokko Antti Järviluoma Heikki Koivuniemi Kai Kuusinen Merja Tapanainen Tarja Yli-Rahnasto Sami Paananen Merja Rinta-Halkola Katri Rotola-Pukkila Mikko Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Ylikoski Piia Rotola-Pukkila Mikko Jäsenet Ketola Jorma Tapanainen Tarja Yli-Rahnasto Sami

14 Tasekirja Tarkastuslautakunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Koskimäki Marja Muurimäki Mika Jäsenet Ala-Kyyny Esa Pietari Maria Tervonen Ilkka Keskusvaalilautakunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Kangasniemi Olavi Nummikoski Tarmo Jäsenet Arola Soili Haikonen Riitta Uitto Jorma Yhteistoimintalautakunta Puheenjohtaja I varapuheenjohtaja II varapuheenjohtaja Ranta-Muotio Aulis Ketola Jorma Hautaviita Timo Jäsenet Aalto Marja Niemelä Anne Sippola Eija Jokinen Riikka Ojaniemi Markku Syväluoma Saija Kalliomaa Seppo Rajala Veli Uitto Satu Saarinen Esa Leppäniemi Jukka ( saakka, hänen tilalleen valittiin Jorma Saarikoski) Sivistyslautakunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Pihlaja Tapio Marttila Hannu Jäsenet Björkman Petri Köykkä Jari Opas Petteri Heiniluoma Minna Mustajärvi Niina Uusi-Kokko Riitta Kuusisto Raija Vapaa-aikajohtokunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Hietalahti Kirsi Maunula-Craycroft Riitta Jäsenet Hautaviita Petri Rosenberg Jarno Tienhaara Niina Heikkilä Ritva Takanen Harri Uunila Kari Panula Jaakko

15 Tasekirja Varhaiskasvatusjohtokunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Ylinen Marko Mäki-Pantti Petri Jäsenet Grönstrand Kirsi Luukaslammi Katja Salonen Suvi Lahdenmaa Timo Pietari Seija Tumelius Sari Levä Pauli Tekninen lautakunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Kilpiö Tero Ojaniemi Markku Jäsenet Haanpää Paula Ilomäki Harri Mäki-Pantti Petri Hautamäki Harri Metsä-Turja Tanja Vantaa Emilia Heikkilä Marja Rakennuslautakunta Puheenjohtaja Varapuheenjohtaja Viertola Hannu Soini Pekka Jäsenet Jerkku Anne Korpela Karisamuli Passi Esa Latva-Lusa Jarmo Koskela Päivi Peltonen Pirjo Leppiniemi Onerva

16 Henkilöä Tasekirja Henkilöstö Vuoden viimeisenä päivänä työ- tai virkasuhteessa olevien määrä sisältää myös palkattomalla virkavapaalla ja työlomalla olevat, sekä vuosi- ja sairaslomasijaiset. Kaupungin palveluksessa oli vuoden 2014 lopussa yhteensä 611 henkilöä, joista 465 kokoaikaista (76,1%), 70 osa-aikaista (11,5%), joista 8 on osa-aikaeläkeläistä. 62 sivutoimista (10,1 %) sekä työllistettyjä 14 (2,3%). Työntekijöitä on 29 vähemmän kuin edellisvuonna. Vakinaisen henkilöstön määrä vuodenvaihteessa oli 455 henkilöä. Vakinaisen henkilöstön määrä väheni edellisvuoteen verrattuna 17 henkilöllä. Henkilöstöstä naisia oli 492 ja miehiä 119. Sairauspoissaolojen määrä on alentunut ollen 10,5 työpäivää /henkilö (ed. 12,42 pv/hlö). Koko henkilöstön määrä Kaupungin palveluksessa oleva henkilöstö Henkilöstön määrä hallintokunnittain Kokoaikaisia Työllistetyt Osa-aikaisia Sivutoimisia Yhteensä

17 Tasekirja YLEINEN TALOUDELLINEN KEHITYS Yleinen taloudellinen tilanne Kansantalous Valtiovarainministeriön kansantalousosaston ennusteen mukaan palkansaajien yhteenlasketun käytettävissä olevan reaalitulon eli ostovoiman arvioidaan supistuneen 0,6 % vuonna 2014, toista vuotta peräkkäin. Ostovoiman supistumiseen ovat vaikuttaneet työllisyystilanteen heikkeneminen, ansiokehityksen hidastuminen sekä veronkorotukset. Kuntien talouskehitys vuonna 2014 Kuntaliiton tiedotteen mukaan heikko talouskehitys ja kasvava työttömyys ovat hidastaneet kuntien verotulojen kasvua sekä lisänneet menoja. Vaikka peräti 156 kuntaa nosti tuloveroprosenttiaan vuodelle 2014, kunnallisverotulot kasvoivat vain 1,3 %. Kiinteistöja yhteisöverot kasvoivat yli 10 %. Kiinteistöverouudistus selittää ison osan kiinteistöverojen kasvusta. Kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen tehtiin vuonna 2014 noin 360 miljoonan euron lisäleikkaus. Tällä vaalikaudella tehtyjen valtionosuusleikkausten yhteismäärä oli viime vuonna 1,2 mrd euroa. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlasketuissa vuosikatteissa oli kasvua 2 % edellisvuodesta. Vuosikate oli negatiivinen 14 kunnassa, kun edellisvuonna näitä kuntia oli 28. Vuosikate jäi poistoja pienemmäksi 133 kunnassa. Valtionosuusleikkauksista ja heikosta verotulokehityksestä johtuen kuntien tulorahoitus ei riittänyt kattamaan investointeja, mikä selittää lähes kokonaan kuntien velkaantumisen kasvun. Kuntien ja kuntayhtymien lainakanta kasvoi edelleen 7 %. Kunnilla on nyt lainaa 2733 euroa jokaista asukasta kohti. 3. KAUPUNGIN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS 3.1 Strategisten painopisteiden toteutuminen 1. Kaupungin palvelutoiminnan tehokkuus ja vaikuttavuus kuntatalouden tasapaino - Sitoutuminen tasapainottamisohjelmaan kaikilla tasoilla - Taloudellisen selviytymisen mahdollistavien rakenteellisten toimenpiteiden toteuttaminen - Päivähoidon rakenneohjelman kolmannen vaiheen loppuun saattaminen - Alakoulujen uudistetun palveluverkon toimeenpano - Kiinteistöohjelman täytäntöönpano - Henkilöstöä koskevan ohjeistuksen yhtenäistäminen - Energiatehokkuutta koskevan toimintasuunnitelman toteuttaminen

18 Tasekirja Toteutuminen Kaupungin oman toiminnan uudelleen organisointi Perusopetuksen rakenneohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa Kaupunginvaltuusto päätti hyväksymänsä talous- ja palvelurakenneselvityksen täytäntöönpanona, että perusopetuksen järjestäminen Sahankylän ja Lustilan kouluissa lopetetaan alkaen jolloin koulun oppilaat siirtyvät Kauhajoen koulukeskuksen oppilaiksi. Valtuusto kuitenkin päätti asiasta uudelleen , 28, ja kumosi tekemänsä päätöksen siten, että Lustilan koulu avattiin uudelleen luokille 1 4 ja kahdelle esiopetusryhmälle. Talouden tasapainotus Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt talouden tasapainottamisohjelman vuodelle 2014 kaupungin talousarvion 2014 sekä taloussuunnitelman yhteydessä. Talouden tasapainotuksen lähtökohdaksi otettiin tulevina vuosina tapahtuva eläköityminen ja sen hyödyntäminen mahdollisimman tehokkaasti. Tämä on tarkoittanut osittain palvelutarjonnan supistamista, palvelujen uusia järjestämistapoja. Painopiste palvelujen supistamisessa on erityisesti ei-lakisääteisissä palveluissa. Pääpaino asetettiin toimintojen tehostamiseen omassa toiminnassa. Kokonaissäästötavoite palveluiden ja toimintojen osalta oli yhteensä euroa kolmen vuoden aikana. Henkilöstökulujen säästötavoite kolmelle vuodelle oli euroa. Tilinpäätöstiedoista selviää, että henkilöstökulut alenivat hieman yli miljoona euroa edellisvuoteen verrattuna. Lomautuksen osuus säästöstä on noin 0,45 milj. euroa. Moni merkittävä erä säästötoimenpiteisiin kirjatuista toimenpiteistä toteutui kesken tilivuoden ja siten niiden vaikutukset näkyvät vasta vuoden 2015 aikana. Talouden säästötoimien voidaan katsoa onnistuneen myös muilla toimenpiteillä, sillä toimintakate aleni yli 1,1 milj. euroa. Taseen velkamäärä ja kattamaton alijäämä pienenivät ensimmäistä kertaa. Vuosien 2013 ja 2014 aikana tehtyjen toimenpiteiden johdosta Kauhajoki on välttänyt kriisikuntastatuksen. 2. Elinkeinojen kehittyminen ja kaupungin vetovoimaisuus - Uusiutuvien energiamuotojen käyttöönoton valmistelu - Kestävä maankäytön suunnittelu potentiaalisten alueiden kaavoitus ja maanhankintatoimet - Ydinkeskusta-alueen maankäytön ja asumisvaihtoehtojen kehittäminen - Kaupungin elinkeinopoliittisen ohjelman toteuttaminen - Viestintä- ja markkinointisuunnitelman toteuttaminen ja arkiviestinnän lisääminen

19 Tasekirja Toteutuminen - tuulivoimakaavoitushankkeet ovat edenneet - yleiskaavoitus keskeisillä alueilla jatkuu - keskustaajaman kehittämishankkeet ovat toteutuneet - viestintää on aikataulutettu ja painotettu sähköisiin muotoihin 3. Konserniyhtiöiden ja kuntayhtymien toimintojen ohjaus - - kaupungin konserniyhtiöiden sekä omien toimintojen tarkastelu ja yhteensovittaminen - LLKY:n palvelurakenneselvityksen ja tarvittavien toimenpiteiden jatkaminen Toteutuminen - kaupunginhallitus seuraa ja ohjeistaa konserniyhtiöiden päätöksentekoa kokouksissaan sekä yhteisöjen toimielimissä kaupungin edustajien välityksellä - LLKY:n palvelurakenneselvitys jatkuu 4. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen - Kaikkien hallintokuntien sitoutuminen valtuuston hyväksymän hyvinvointisuunnitelman tavoitteisiin ja toimenpiteisiin - Hyvinvoinnin edistämisen näkyväksi tekeminen - Vuosittainen hyvinvointikertomuksen laatiminen - Osallistuminen hyvinvoinnin suunnitteluun maakunnallisesti Toteutuminen - hallintokuntia ohjeistettu hyvinvointinäkökulman huomioimiseen toimintansa suunnittelussa - hyvinvointiraportit otettu suunnittelun perustiedoiksi 5. Alueellisen yhteistyön tiivistäminen - Kansalaisopiston ja Panula-opiston hallinnollinen yhdistäminen - Valmistautuminen kuntarakennemuutoksiin Toteutuminen - selvittelytyö aloitettu mutta vielä kesken - kuntarakenneselvitykseen ei ole edetty, koska naapurikunnat eivät ole olleet kiinnostuneita selvityksen tekemisestä

20 Tasekirja Olennaiset tapahtumat tilikaudella Kauhajoen väestömäärä oli Väestörekisterikeskuksen mukaan vuoden 2014 lopussa henkeä. Muutos -67 (ed. v.- 74) henkeä nettovähennystä edellisvuodesta, jolloin väkiluku oli Työllisyystilanne heikkeni hieman vuoden loppua kohti ja työttömyys oli vuoden lopussa 14,0 % (ed. vuoden vastaava ajankohta 13,0 %). Työttömiä työnhakijoita oli 894 (ed. v. 843) ja työvoima 6407 (ed. v ) henkeä. Työttömiä työnhakijoita oli 51 henkilöä edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa enemmän. Keskimääräinen työttömyysaste oli vuoden aikana 11,6 %, (ed. vuoden k.a. 11,7 %). Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste oli vuoden aikana keskimäärin 18,3 % (ed. vuosi 17,8 %). Kunnallisveron tuotto perustui 22,00 %:n veroprosenttiin. Verotulojen kasvu oli 3,5 %, joka oli talousarvion mukainen. Tilinpäätös päätyi alijäämäiseksi ja vahvistettua talousarviota heikommaksi. Tilikauden alijäämäksi muodostui euroa. Kaupungin henkilöstökulut vähenivät 4,7 % edellisvuodesta. Palkat, palkkiot ja henkilöstökulut olivat tilinpäätösvuonna yhteensä 23,13 milj. euroa, Talouden hoidolle asetettu tavoite talouden tasapainottumisen suuntaan on tilinpäätöksen perusteella toteutunut. Toimintakulujen kasvu on taittunut ja taseen alijäämä on hieman supistunut. Kaupunginhallituksen päävastuualueen keskeinen tavoite on ollut kaupunginvaltuuston vahvistamaan strategian täytäntöönpano. Hallituksen päävastuualueella toimineen elintarvikelaboratorion toiminnoista luovuttiin liikkeenluovutusperiaatteella Seilab Oy:lle alkaen. Toimitilasta laadittiin vuokrasopimus. Kiinteää ja irtainta omaisuutta on edelleen myyty kulujen vähentämiseksi ja lainanoton vähentämiseksi. Erityisesti koulu- ja päiväkoti-investointien rahoitukseen anottua harkinnanvaraista valtionosuuden korotusta ei saatu. Vaikka talousarvion toimintakate ylittyi työllistämisen ja elinkeinojen kehittämisen vastuualueilla, kaupunginhallituksen toimintakate pieneni euroa vuodesta Yhteistoimintalautakunnan kuudentena toimintavuonna lautakunnan työ on keskittynyt edelleen palvelusopimuksen selkiinnyttämiseen liikelaitoskuntayhtymän ja kuntien välillä. Vuosi 2014 oli tuotteistamisen käyttöönottovuosi siten, että tuotteistaminen sovitettiin kuntien antamiin raameihin. Vuoden aikana sovittiin sitovuustasoista siten, että sitovuustaso on jäsenyhteisön kokonaistilauksen määrä. Tuotteistuksessa määriteltiin palveluille yhtenäinen hinta käynteinä, asumis- ja hoitopäivinä tai työaikana. Tuotteistaminen on tuonut toimintaan läpinäkyvyyttä. Llky tuottaa lautakunnalle kuukausittain palvelujen tuotteistuslaskelman. Lautakunta teki ensimmäisen tuotteistukseen perustuvan tilauksen varsinaisesti vuodelle Yhteistoimintalautakunnan nettomeno kasvoi maltillisesti edellisvuodesta eli 1,44 %, joka on euroa. Aiempina vuosina kasvu on ollut huomattavasti suurempaa.

21 Tasekirja Sivistystoimi saavutti talousarviovuodelle asetetut toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Talousarvioon nähden alituksia syntyi erityisesti varhaiskasvatuksessa mutta myös mm. perusopetuksessa. Sivistystoimen nettomenon alennus oli huomattava eli 6,14 % eli 1,48 milj. euroa. Tekninen lautakunnan toimialueen toimintakulut ovat alentuneet edellisvuodesta yli euroa. Nettomenojen kasvu edellisvuodesta selittyy sillä, että kiinteistöjen myynneistä tuloutuvat myyntivoitot vaihtelevat voimakkaasti vuosien välillä. Talouden tasapainottamistoimina tekninen osasto on toteuttanut töiden uudelleen järjestelyjä, palvelujen laadun laskemista asiakkaan kanssa sopien, myös määräaikaisia työsuhteita on lopetettu ja suunnittelupäällikön virka lakkautettiin. Vakinaisen henkilöstön vähennys vuodesta 2013 on 7 henkilöä. Kaavoituksessa ovat valmistuneet tuulivoimayleiskaavat Mustaisnevan alueella, joka on lainvoimainen, Riutankallion kaava puolestaan on valitusprosessissa. Kauan kaivattu kantateiden 44 ja 67 risteysjärjestelyiden ja kantatien 67 alikulun rakentaminen toteutui Elyn ja kaupungin yhteisrahoituksella ja valmistui marraskuussa Kaavan sisäisten maanteiden luovutus kaupungille tapahtui , jolloin kadut siirtyivät kaupungin kunnossapidettäviksi. Investointien nettomääräraha alittui 2,5 miljoonaa euroa. Investointien kokonaistoteuma oli 5,58 miljoonaa euroa ja nettomenot 5,1 miljoonaa euroa. 3.3 Tilinpäätöksen vaikutus vuoden 2015 talousarvioon ja arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä Talousarvion mukaan tilinpäätöksessä olisi tuloslaskelman kautta purettu taseesta vanha veronkorotus- ja käyttöpääomarahasto arvoltaan n euroa. Tilinpäätöksessä päädyttiin kumminkin purkamaan rahasto suoraan vanhojen yli-/alijäämien tilille koskeehan rahaston muodostaminenkin olennaisesti jo päättyneitä tilikausia. Tilinpäätös päätyi siten alijäämäiseksi ja vahvistettua talousarviota heikommaksi. Tilikauden alijäämäksi muodostui euroa. Jos rahasto olisi purettu tuloslaskelman kautta, olisi tulos ollut noin miljoona euroa ylijäämäinen. Lopputulos on kuitenkin purkamistavasta riippumatta sama: taseessa oleva aikaisempien vuosien alijäämä on 2014 lopussa rahaston verran pienempi. Taloustilanne on talousarvion laatimisajankohtaan verrattuna hieman parantunut ja yleiset kasvunodotukset ovat vuotta 2014 positiivisemmat. Siitä huolimatta kuntien talouden arvioidaan kiristyvän valtion ja kuntien velkaantuessa samalla kun talouden tasapainotusvaatimukset julkisessa taloudessa kasvavat.

22 Tasekirja Toimenpiteet talouden tasapainottamiseksi Huolimatta ylijäämäisestä tilinpäätöksestä 2013, talousarvion 2014 alijäämäisyyden ja talouden epävarmuuden vuoksi talousarvioon kirjatut ja siihen liittyvä talouden tasapainottamisen toimenpideohjelma toteutettiin valtuuston päätöksen mukaisesti. Tasapainotustarve on edelleen olemassa ja toimenpiteet tulee hallintokuntakohtaisesti yksilöidä käyttösuunnitelmissa toiminnan konkreettisina muutoksina alkuvuoden kuluessa. Talousarvion tarkistukset tulee käsitellä kesäkuussa kolmannesvuosikatsauksen yhteydessä. 4. TILIKAUDEN TULOKSEN MUODOSTUMINEN Tilikauden tuloksen muodostumista kuvataan tuloslaskelmalla. Tuloslaskelma osoittaa, miten tilikaudella syntyneet tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Tilinpäätöksen tuloslaskelmaan ei sisällytetä kaupungin talousarviossa mukana olevia sisäisiä meno- ja tuloeriä, mistä johtuen tilinpäätöksen luvut poikkeavat talousarvion luvuista. Toimintakate kertoo sen, paljonko käyttötalouden menoista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Verotuloilla ja valtionosuuksilla katettavaksi jäävä osuus kokonaismenoista oli kertomusvuonna 77,94 miljoonaa euroa. Veroilla ja valtionosuuksilla pystyttiin kattamaan koko toimintakate. Tilikauden tulos muodostuu, kun vuosikatteeseen lisätään rahoitustuotot ja kulut ja vähennetään suunnitelman mukaiset ja kertaluontoiset poistot (yhteensä 4,31 miljoonaa euroa). Tilikauden tulokseksi muodostuu -1,097 miljoonaa euroa. Toimintatuotot Kauhajoen kaupungin ulkoiset toimintatulot vuonna 2014 olivat 46,64 miljoonaa euroa, (ed. vuosi 46,94 miljoonaa euroa). Suurimman osan toimintatuotoista muodostaa Suupohjan peruspalveluliikelaitokselle maksettavat kuntaosuudet, jotka laskutetaan Isojoelta, Karijoelta ja Teuvalta (37,93 miljoonaa euroa) Tuottojen sisällä maksutuotot kasvoivat edellisestä tilinpäätöksestä 11,6 %, muut toimintatuotot kasvoivat 4,5 %. Tuet ja avustukset kasvoivat 20,9 %. Toimintakulut Toimintakulut pienenivät edellisvuodesta 0,6 % kulujen ollessa yhteensä 124,71 miljoonaa euroa (aik. 125,44 miljoonaa euroa). Erityisesti pienenivät henkilöstökulut, joissa näkyy lomautuksen kertaluonteinen vaikutus. Pysyviä henkilöstökustannuksia alentavia muutoksia ovat mm. sijaisten käytön väheneminen sekä hieman alentuneet eläkemenoperusteiset maksut. Henkilöstökuluista palkat ja palkkiot vähenivät 4,7 % (eläkekulut -3,2 %). Palvelujen ostot kasvoivat 1 %. Palvelujen oston nousun selittää muiden kuntien LLKY ostot. Kaupungin oman toiminnan osalta palvelujen ostot vähenivät. Isoin kasvu tapahtui aineissa, tavaroissa ja tarvikkeissa, joiden kustannukset nousivat 1,6 % edelliseen vuoteen verrattuna. Toimintakate supistui edellisestä vuodesta 0,4 %, (ed. vuonna kasvu oli 0,5 %).

23 Tasekirja Verotulot Kunnallisveron tuotto perustui 22,00 %:n veroprosenttiin. Verotuloja kaupunki sai 44,84 miljoonaa euroa eli 1,53 miljoonaa euroa edellisvuotta enemmän. Kasvua oli 3,5 %. Kunnallisveron osuus verotuloista oli 38,09 miljoonaa euroa - kasvua 1,6 %. Kiinteistöveroa kertyi 3,36 miljoonaa euroa, jossa kasvua 19 %. Yhteisöveroa kertyi 3,39 miljoonaa euroa, jossa kasvua 13,3 %. Verotulot toteutuivat talousarvion mukaisina. Valtionosuudet Valtionosuudet olivat 36,11 miljoonaa euroa ja kasvoivat edellisvuodesta 2,9 %. Muut rahoitustuotot ja -kulut Muut rahoitustuotot olivat 1,26 miljoonaa euroa eivätkä ne sisällä kertaeriä, kuten osakkeiden luovutusvoittoja. Laskua edellisvuodesta (jolloin myytiin Fortum Oyj:n osakkeita) oli 78,6 %. Rahoitustuotot muodostuivat osinkotulojen lisäksi v sijoitusomaisuuden arvonnoususta, jota kirjattiin Neste Oil Oyj:n osakkeelle. Osinkotuloja saatiin 1,03 miljoonaa euroa, pääosin Fortum Oyj:n ja Neste Oil Oyj:n osakkeista. Vuosikate Vuosikate toteutui muutosbudjetissa arvioitua parempana (muutostalousarvio 1,37 miljoonaa euroa) ollen 3,17 miljoonaa euroa. Saavutettu vuosikate ei riitä kattamaan vuosittaisia poistoja. Poistojen määräksi kirjattiin 4,25 miljoonaa euroa, joka on samalla tasolla kuin edellisellä tilikaudella. Aron koulun purkamisesta johtuen tehtiin muutostalousarviossa varaus lisäpoistolle. Lisäpoistoa tehtiin 0,06 miljoonan euron arvosta. Poistojen määrä yhteensä oli 4,31 miljoonaa euroa.

24 Tasekirja Tulos muodostui 1,142 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Poistoeron vähennyskirjauksen, ,07 euroa jälkeen tilikauden alijäämäksi muodostuu 1,097 miljoonaa euroa. Tehdyn rahastokirjauksen vuoksi taseen alijäämä aiemmilta vuosilta on pienentynyt ollen sen jälkeen ,96 euroa (2013 taseen alijäämä euroa). Tilikauden tulos huomioiden taseessa on alijäämää ,45 euroa. Taseen alijäämä on 738 euroa/asukas. Valtuuston vahvistamaan talousarvioon verrattuna, jossa muutosbudjetti on huomioitu, toimintakatteet (ulkoiset+sisäiset kustannukset) päävastuualueittain toteutuivat seuraavasti: kaupunginhallituksen päävastuualueella ylitystä euroa, yhteistoimintalautakunta alitusta euroa, sivistyslautakunta alitusta euroa, tekninen lautakunta alitusta euroa ja rakennuslautakunnalla ylitystä euroa.

25 Tasekirja T U L O S L A S K E L M A (ilman sisäisiä ja vyörytyseriä) Euroa tilinpäätös tilinpäätös TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT T o i m i n t a k a t e Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut 0 0 Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut -4-8 V u o s i k a t e Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Kertaluontoiset poistot Arvonalentumiset 0 0 Satunnaiset erät 0 0 T i l i k a u d e n t u l o s Poistoeron lisäys(-) tai vähennys(+) Varausten lisäys(-) tai vähennys(+) 0 0 Rahastojen lisäys(-) tai vähennys(+) TILIKAUDEN YLIJ- / ALIJÄÄMÄ TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 37,46 % Vuosikate / Poistot, % 116,73 % Vuosikate, EUR /asukas 354,04 Asukasmäärä 14007

26 Tasekirja

27 Tasekirja TOIMINNAN RAHOITUS Rahoituslaskelmalla tarkoitetaan tilikauden rahavirrat käsittävää laskelmaa, josta käy selville varojen hankinta ja varojen käyttö. Rahoituslaskelman avulla ennakoidaan taloudellista tilannetta ja rahoitusaseman sekä rahoitusrakenteen muutoksia. Tuloslaskelmaan verrattuna rahoituslaskelmassa käsitellään kunnan varsinaisen toiminnan lisäksi investoinnit ja rahoitustoiminta. Rahoituslaskelman alussa esitetään varsinaisesta toiminnasta kertyvä tulorahoitus. Tulorahoitus kuvaa erää, joka käyttötaloudesta riittää investointien katteeksi. Vuonna 2014 tulorahoitus oli 3,17 miljoonaa euroa positiivinen (2013 tulorahoitus oli 4,3 miljoonaa euroa). Investoinnit Investointien kohdalla rahoituslaskelmassa käsitellään muun muassa aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden hankinnasta suoritetut maksut sekä niiden myynnistä tai muusta luovuttamisesta saadut maksut. Tulovirtoina huomioidaan mm. saadut investointiavustukset. Käyttöomaisuusinvestointien kokonaismenot olivat 5,58 miljoonaa euroa. Investointien määrää nostaa (talousarvioon verrattuna) Aron päiväkodin rakentaminen omaan taseeseen leasing rahoituksen sijasta. Kaupunginvaltuusto päätti rahoitusmuutoksesta marraskuussa Varsinaisen toiminnan ja investointien nettorahavirta oli 1,93 miljoonaa euroa, joten rahoitustoimintaan ei jäänyt rahaa käytettäväksi investointeihin saatiin euroa rahoitusosuuksia. Muut tulot ovat kiinteistöjen myynnistä saatuja myyntituloja 0,52 miljoonaa euroa. Rahoituslaskelman kohdassa Rahoituksen rahavirta esitetään ne rahoitukselliset erät, joilla varsinaisesta toiminnasta ja investoinneista syntynyt rahoitustarve katetaan. Lainakannan muutokset Pitkäaikaista lainaa nostettiin tilikautena 4,1 miljoonaa euroa ja lyhennettiin 4,32 miljoonaa euroa. Lyhytaikaisten lainojen määrä väheni vuoden aikana 0,7 miljoonaa euroa. Lyhytaikaista kuntatodistuslainaa käytetään maksuvalmiuden ylläpitämiseksi. Kuntatodistuslainaa kierrätetään vuoden sisällä nosto ja takaisinmaksu tapahtuvat 12 kk:n aikana. Lyhytaikaisen lainan määrä on sallittu kasvaa lyhytaikaisen koron tason ollessa edullinen. Uutta antolainaa ei annettu Kassavarojen kehitys Kaupungin rahavarat lisääntyivät tilikauden aikana 0,3 miljoonaa euroa. Rahavaroihin lasketaan kassassa olevien rahojen lisäksi rahoitusarvopapereiden arvonkorotukset. Kassan riittävyys kuvaa maksuvalmiutta, joka vuoden lopussa oli 27 päivää (edellisvuosi 26 pv). Neste Oil Oyj:n osakkeiden hinta pörssissä oli 20,06 euroa osakkeelta. Tästä syystä osakkeiden kirjanpitoarvoksi kirjataan hankintahinta 15 /osake eli yhteensä euroa ( arvo oli ,60 eli 14,37 /osake). Neste Oil Oyj:n osakkeiden arvonnousuksi voitiin siis kirjata euroa. Osakkeita on kpl. Fortum Oyj:n osakkeiden hinta pörssissä oli 17,97 euroa osakkeelta. Osakkeiden kirjanpitoarvo on osakkeiden hankinta-arvo; ,23 euroa. Fortum

28 Tasekirja Oyj:n osakkeiden määrä vuoden lopussa on kpl ja niiden markkina-arvo oli vuoden päätöskurssista laskettuna euroa. Myydyistä Neste Oil -osakkeista muodostettujen sijoitussalkkujen markkina-arvo oli vuoden lopussa euroa euroa. Sijoitussalkkujen kirjanpitoarvo on hankintahinta ,99. Rahoituslaskelmasta laskettuja tunnuslukuja ovat toiminnan ja investointien rahavirran kertymä viideltä vuodelta, investointien tulorahoitusprosentti, lainanhoitokate sekä kassan riittävyys kaupungin rahoitus on parantunut kaikilla tunnusluvuilla mitattuna. Kaupungin tunnusluvuissa on kuitenkin vielä paljon parannettavaa: Mm. toiminnan ja investointien rahavirran tulisi olla positiivinen Kauhajoella se on 26,28 miljoonaa euroa negatiivinen. Investoinneista voitiin kattaa tulorahoituksella 58,7 %. Lainanhoitokate kertoo kunnan tulorahoituksen riittävyyden vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Lainanhoitokate oli 0,8 %.

29 Tasekirja RAHOITUSLASKELMA Tilinpäätös Tilinpäätös TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA 1000 EUR 1000 EUR Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät 0 0 Tulorahoituksen korjauserät * Investointien rahavirta 0 0 Pysyvien vastaavien investoinnit Rahoitusosuudet investointeihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot 0 0 Käyttöomaisuuden myyntitulot * Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta 0 0 A n t o l a i n a u k s e n muutokset 0 0 Antolainasaamisten lisäykset 0 0 Antolainasaam. vähennykset * L a i n a k a n n a n muutokset 0 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäykset Pitkäaikaisten lainojen vähennykset Lyhytaikaisten lainojen muutokset * O m a n p ä ä o m a n muutokset M u u t maksuvalmiuden muutokset 0 0 Toimeksiant.varojen/pääom.muutokset 0 0 Vaihto-omaisuuden muutos 8 35 Saamisten muutos Korottomien velkojen muutos * Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus % 58,7 % 46,7 % Lainanhoitokate % 0,8 % 1,3 % Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä

30 Tasekirja KAUHAJOEN KAUPUNGIN TASE JA SEN TUNNUSLUVUT T A S E VASTAAVAA VASTATTAVAA eur 1000 eur 1000 eur 1000 eur PYSYVÄT VASTAAVAT OMA PÄÄOMA Aineettomat hyödykkeet Peruspääoma Aineettomat oikeudet Muut omat rahastot Edell. tilikausien yli-/alijäämä Aineelliset hyödykkeet Tilikauden yli-/alijäämä Maa- ja vesialueet Rakennukset POISTOERO JA VAPAAEHT.VARAUKSET Kiinteät rakenteet ja laitteet Kertynyt poistoero Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet PAKOLLISET VARAUKSET Ennakkomaksut ja keskener. hank Muut pakolliset varaukset 0 0 Sijoitukset TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Osakkeet ja osuudet Valtion toimeksiannot Muut lainasaamiset Lahjoitusrahastojen pääomat Muut saamiset 0 0 Muut toimeksiantojen pääomat 0 0 TOIMEKSIANTOJEN VARAT VIERAS PÄÄOMA Valtion toimeksiannot Pitkäaikainen Lahjoitusrahastojen erityiskatt Lainat rah.- ja vak.laitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä VAIHTUVAT VASTAAVAT Muut pitkäaikaiset velat Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet Lyhytaikainen Valmiit tuotteet/ tavarat 0 0 Lainat rah.- ja vak.laitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Saamiset Saadut ennakot 0 0 Pitkäaikaiset Ostovelat Myyntisaamiset Muut velat Lyhytaikaiset Siirtovelat Myyntisaamiset VASTATTAVAA YHTEENSÄ Lainasaamiset Muut saamiset TASEEN TUNNUSLUVUT Siirtosaamiset Omavaraisuus-% 30,99 % 31,79 % Suhteellinen velkaantuneisuus,% 40,20 % 39,85 % Rahoitusarvopaperit Kertynyt yli-/alijäämä Osakkeet ja osuudet Kertynyt yli- alijäämä /asukas Muut arvopaperit Lainakanta Lainat /asukas 4266, ,87 Rahat ja pankkisaamiset Lainasaamiset VASTAAVAA YHTEENSÄ Asukasmäärä

31 Tasekirja KOKONAISTULOT JA -MENOT 1000 euroa %- kok.tuloista 1000 euroa %- kok.menoista Kokonaistulot ja -menot Tulot Menot Varsinainen toiminta Varsinainen toiminta Toimintatuotot ,9 Toimintakulut ,5 Verotulot ,7 -valm.omaan käyttöön ,1 Valtionosuudet ,0 Korkokulut ,8 Korkotuotot 39 0,0 Muut rahoituskulut 4 0,0 Muut rahoitustuotot ,9 Satunnaiset kulut Satunnaiset tuotot Tulorahoituksen korjauserät Tulorahoituksen korjauserät +/- pakollisten varausten muutos -Pysyvien vastaavien hyöd.luovutustulot ,2 -pysyvien vastaavien hyöd.luovutustappiot Investoinnit Investoinnit Rahoitusos.investointeihin 166 Investointimenot ,1 Muut investointitulot Pysyvien vastaavien hyöd.myyntitulot 516 0,4 Oman pääoman muutokset Rahoitustoiminta Rahoitustoiminta Antolainasaamisten vähennys 137 0,1 Antolainasaamisten lisäys 0 0,0 Lyhytaikaisten lainojen lisäys 0 0,0 Pitkäaikaisten lainojen vähennys ,2 Pitkäaikaisten lainojen lisäys ,1 Lyhytaikaisten lainojen vähennys 700 0,5 Oman pääoman vähennykset 0 0,0 Kokonaistulot yhteensä ,0 Kokonaismenot yhteensä ,0 7. KONSERNIN TOIMINTA JA TALOUS 7.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä Yhdistetty konsernitilinpäätökseen Yhdistetty (kpl) Ei yhdistetty (kpl) Tytäryhteisöt Yhtiöt Kiinteistö- ja asuntoyhtiöt 3 Kunnallista liiketoimintaa harjoittavat yhtiöt 2 Muut yhteisöt 2 Kuntayhtymät 7 Osakkuusyhteisöt 3 2 Yhteensä 17 2 Yhdistelemättömillä yhteis- ja omistusyhteysyhteisöillä ei ole olennaista merkitystä kaupungin konsernissa. Seuraavilla sivuilla esitetään Kauhajoen kaupungin konserni- ja osakkuusyhteisöt, kaupungin omistusosuudet niissä, niiden yhdistely sekä konsernitilinpäätös kokonaisuudessaan.

32 Tasekirja Konsernin toiminnan ohjaus Konserniyhteisöjen raportointi on toteutettu osana kaupungin seurantajärjestelmää. Konserniyhtiöiden tavoitteiden toteutuminen on liitetty talousarvioon sekä vuoden kuluessa laadittuihin osavuosikatsauksiin. Konserniyhteisöt ovat käyttäneet tasapainotetun tuloskortin mukaista ohjausjärjestelmää ja sen mukaista raportointia. 7.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat Konsernin lainakanta väheni - 0,7 % ollen 89,01 miljoonaa euroa (6340 /as). Yksityiskohtaisemmat konserniyhtiöiden toiminnan ja talouden tunnusluvut on esitetty liitetietona sivulta 86 alkaen. Kaupungille ei tullut tilivuoden aikana uusia takauspyyntöjä.

33 Tasekirja Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut KONSERNITULOSLASKELMA Toimintatuotot Toimintakulut Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta / tappiosta Toimintakate Verotulot Valtionosuudet Rahoitutuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut Vuosikate Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Kertaluonteiset poistot 0 0 Arvonalentumiset 0-10 Satunnaiset erät 0-35 Tilikauden tulos Tilinpäätössiirrot Vähemmistöosuudet Tilikauden ylijäämä (alijäämä) TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 51,4 % 51,4 % Vuosikate / Poistot, % 98 % 117 % Vuosikate, /asukas 526,69 619,05 Asukasmäärä

34 Tasekirja KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate Satunnaiset erät 0-35 Tulorahoituksen korjauserät Investointien rahavirta Investointimenot Rahoitusosuudet investointimenoihin Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Toiminnan ja investointien rahavirta Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainauksen lisäykset 0 0 Antolainauksen vähennykset 8 8 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset Vaihto-omaisuuden muutos Saamisten muutokset Korottomien velkojen muutokset Rahoituksen rahavirta Rahavarojen muutos Rahavarojen muutos Rahavarat Rahavarat Rahavarojen muutos KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % 82,0 54,5 Lainanhoitokate 1,0 1,0 Kassan riittävyys 34 32

35 Tasekirja K O N S E R N I T A S E V A S T A A V A A PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Osakkeet ja osuudet Muut lainasaamiset Muut saamiset PYSYVÄT VASTAAVAT yht TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen erityiskatteet Muut toimeksiantojen varat TOIMEKSIANTOJEN VARAT yht VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Saamiset Pitkäaikaiset Myyntisaamiset Lyhytaikaiset Myyntisaamiset Lainasaamiset Muut saamiset Siirtosaamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset VAIHTUVAT VASTAAVAT yht

36 Tasekirja K O N S E R N I T A S E V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA Peruspääoma Arvonkorotusrahasto Muut omat rahastot Edellisten tilikausien yli-/alijäämä Tilikauden yli-/alijäämä OMA PÄÄOMA yht VÄHEMMISTÖOSUUS POISTOERO JA VAPAAEHT.VARAUKSET Kertynyt poistoero Vapaaehtoiset varaukset POISTOERO JA VAPAAEHT.VARAUKSET yht PAKOLLISET VARAUKSET TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot Lahjoitusrahastojen pääomat Muut toimeksiantojen pääomat TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT yht VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rah.- ja vak.laitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Muut pitkäaikaiset velat Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rah.- ja vak.laitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Lainat muilta luotonantajilta 0 0 Saadut ennakot Ostovelat Muut velat Siirtovelat VIERAS PÄÄOMA yht KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuus-% 26,67 % 26,63 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 66,84 % 67,24 % Kertynyt ylijäämä (alijäämä), Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas Konsernin rahoitusvarallisuus / asukas Konsernin lainakanta , Konsernin lainat / asukas Konsernin lainasaamiset , Asukasmäärä

37 Tasekirja Kaupungin ja konsernijohdon lausuma sisäisestä valvonnasta Toimintakertomukseen tulee sisällyttää kunnan johdon arviointi sisäisen valvonnan asianmukaisuudesta ja riittävyydestä sekä sen perusteella laadittu lausuma sisäisen valvonnan tilasta ja olennaisista kehitystarpeista. Kaupunginhallituksen tulee ohjeistaa sisäinen valvonta. Lautakunnan, osastopäälliköiden ja tilivelvollisten tulee ohjeistuksen mukaan järjestää valvonta ja ylläpitää sitä. Kauhajoen kaupungin sisäisen valvonnan ohjeet on hyväksytty kaupunginhallituksessa , 333. Ohjeet ovat tulleet voimaan Sisäisen valvonnan ja siihen sisältyvän riskienhallinnan tarkoituksena on tuottaa kunnanhallitukselle ja -johtajalle sekä muille tilivelvollisille kohtuullinen varmuus kunnan ja kuntakonsernin strategian toteutumisesta palvelutuotannon tuloksellisuudesta sekä talousarviossa esitettyjen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisesta toiminnan asian- ja lainmukaisuudesta sekä hyvän hallintotavan mukaisista menettelyistä omaisuuden ja resurssien asianmukaisesta käytöstä ja hoidosta sekä toiminnallisen ja taloudellisen tiedon oikeellisuudesta ja riittävyydestä sekä raportoinnista Vuoden 2014 aikana on toteutettu kaupunginvaltuuston vahvistamaa strategiaa. Strategiset tavoitteet on jalkautettu päävastuualueiden (osastojen) ja vastuualueiden tuloskortteihin ja edelleen kehityskeskusteluissa henkilöstön tulostavoitteiksi. Kaupungin strategiset tavoitteet on saatettu myös konserniyhtiöiden huomioitavaksi konserniyhtiöiden johdon ja kaupungin johdon välisissä neuvotteluissa ja talousarvion ohjeistuksessa. Kaupungin ja konserniyhtiöiden toiminnan ja talouden toteutumista on seurattu kolmannesvuosikatsauksin. Katsausten perusteella on valtuustossa hyväksytty yksi muutosbudjetti: Talousarvio on toteutunut pääosin hyvin eikä oleellisia poikkeamia syntynyt. Toiminnan asian- ja lainmukaisuutta seurataan päätösten täytäntöönpanon yhteydessä. Lautakuntien päätökset raportoidaan suullisesti kaupunginhallituksen kokouksissa ja pöytäkirjat saatetaan kaupunginhallitukselle tiedoksi. Viranhaltijapäätökset saatetaan tiedoksi ao. toimielimelle, ja siltä osin kuin päätöksiä ei toimiteta lautakunnille, esimiehillä on mahdollisuus seurata niitä henkilöstötietojärjestelmässä. Sisäistä tarkkailua suoritetaan myös henkilöstöpäätösten ja tilinpidon osalta palkkalaskennan ja kirjanpidon yhteydessä systemaattisesti sekä pistokokein. Voidaan todeta, että kaupungin ja konsernin toiminnassa toteutetaan sen talouden ja toiminnan laajuuteen ja sisältöön sekä niihin liittyviin riskeihin nähden asianmukaisia menettelytapoja. Toteutettu sisäinen valvonta antaa riittävän kuvan talouden ja toiminnan laillisuudesta ja tuloksellisuudesta sekä varojen ja omaisuuden turvaamisesta. Valvonnan yhteydessä ei ole havaittu oleellisia puutteita kuluneella tilikaudella. Toiminnan kehittämiseksi organisaation sisäistä tiedonkulkua sekä sisäistä ja ulkoista viestintää parannetaan edelleen mm. tietojärjestelmiä kehittämällä sekä toimintaohjeita yhtenäistämällä. Asianhallintajärjestelmän käyttöönotto on kaupungin osalta toteutunut hyvin

38 Tasekirja ja pääosin myös muissa seutukunnan kunnissa sekä liikelaitoskuntayhtymässä, koulutuskuntayhtymässä ja elinkeinotoimen kuntayhtymässä. 7.6 Kaupunginhallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että 1. hyväksytään tilinpäätöksen muodostamiseksi seuraavat tilinpäätöskirjaukset: - poistoeron muutos, vähennystä ,07 2. Tilikauden alijäämä ,49, esitetään siirrettäväksi oman pääoman aikaisempien vuosien yli-/alijäämätilille. 3. Valtuuston päätöksen mukaisesti Veronkorotus- ja käyttöpääomarahastoista muodostettu rahasto puretaan. Rahasto ( ,58 euroa) puretaan edellisten tilikausien yli- /alijäämätilille. 7.7 Kuntalain 69 :n mukainen selvitys tasapainottamisen toteutumisesta Kuntalain 69 :n mukaan, jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. Vuoden 2014 alijäämän kirjaamiseen jälkeen taseen kertynyt alijäämä on euroa. Kaupunginvaltuuston hyväksymässä talousarviossa vuodelle 2014 ja taloussuunnitelmassa vuosille oli huomioitu taseeseen kertyvä alijäämä. Taseen alijäämän kattamiseksi laadittiin toimenpideohjelma. Valtuuston hyväksymä rakenneohjelma yltää vuoteen 2020 asti, jolloin saavutetaan kuntalain edellyttämä talouden tasapaino. Taloussuunnitelmassa on määritelty rakenneselvityksen mukaiset tavoitteet toimintojen vuotuiselle tuotto- ja kulukehitykselle, mutta yksityiskohtaiset toimenpiteet on määrätty tehtäväksi hallintokuntakohtaisesti. Hallintokunnille on laadittu toimenpideohjelmat, joilla taloussuunnitelman tuotto- ja kuluraami voidaan toteuttaa. Taloussuunnitelma ja toimenpideohjelma sisältävät periaatteet veroprosentin korottamiselle ja sijoitusomaisuuden tulouttamiselle rahoitustarpeen täyttämiseksi. Palvelurakenneselvitys Talousarviossa 2014 hallintokunnille on annettu seuraavat tavoitteet Hallinto-osasto Säästötavoite: Toimintakatteen muutos: / -1,24 % Yhteistoimintalautakunta Yhteistoimintalautakunta valvoo LLKY:n palvelurakenneselvityksen toteuttamista. Toimintakatteen muutos: / +1,44 % Sivistyslautakunta: Säästötavoite: Toimintakatteen muutos: / -6,14 %

39 Tasekirja Tekninen lautakunta: Säästötavoite: Toimintakatteen muutos: / +138,31 % Rakennuslautakunta: Sisältyy teknisen lautakunnan säästötavoitteeseen Toimintakatteen muutos: / +14,55 % Yleisesti voidaan sanoa palvelurakenneselvityksen etenevän ja toimivan vaikuttavasti. Tärkein mittari: kaupungin vuosikate on kehittynyt positiivisesti ollen nyt yli 3 miljoonaa euroa (ilman kertaeriä). Positiivisesta kehityksestä huolimatta talous ei vielä ole tasapainossa - vuosikatteella ei pystytä maksamaan poistoja. Tämän vuoksi talouden tasapainottamiseen on edelleen suhtauduttava vakavasti ja palvelurakenneselvityksen toimenpiteisiin on sitouduttava. Palvelurakenneselvityksen lisäksi on aktiivisesti etsittävä uusia tapoja toteuttaa palveluita ja siten vaikuttaa suotuisasti kustannuskehitykseen. Olennainen osa talouden tasapainoon saattamisella on tulopuolen (erityisesti verotulojen) kääntäminen kasvuun. Tämä tarkoittaa ponnisteluja ja resurssien keskittämistä kaupungin kehittämiseen.

40 Tasekirja TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN T O- TEUTUMINEN 8.1 KÄYTTÖTALOUSOSA Päävastuualueiden toteutuneet tuotot, kulut ja toimintakate on esitetty taulukossa sivulta 70 alkaen Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus PERUSTEHTÄVÄ Kaupunginhallitus johtaa strategisesti Kauhajoen kaupungin ja konserniyhtiöiden toimintoja ja taloutta kauaskantoisilla poliittisilla päätöksillä, hy vällä henkilöstö- ja aktiivisella kaupungin ja seutukunnan elinkeinopolitiikalla vahvistaen samalla seutua ja Kauhajoen asemaa sen keskuksena. Kaupunginhallituksen strategiset menestystekijät Strategiset tavoitteet Asiakas/ palvelutaso 1. Palvelutoiminnan ja päät öksenteon tehokkuus ja vaikuttavuus 1. Kaupungin palvelutoiminnan tehokkuus ja vaikuttavuus kuntatalouden tasapaino 2. Elinkeinojen kehittyminen ja kaupungin vetovoimaisuus 3. Konserniyhtiöiden ja kuntayhtymien toimintojen ohjaus 4. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen 5. Alueellisen yhteistyön tiivistäminen Toimenpiteet vuodelle Tavoitteiden saavuttaminen; Palvelurakenneselvityksen täytäntöönpano Avainmittarit 1. Seuranta ja raportointi Rakenneuudistuksen palvelutasovaikutusten arviointi 2. Hyvä maine ja imago 2. Myönteinen viestintä ja hallittu tiedottaminen 2. Viestintäsuunnitelman ohjeistus päivitetty 3. Elinkeinoelämän kilpailukyky ja vireys 3. Liike- ja teollisuustonttien riittävä tarjonta 3. Maanhankinnan, kaavoituksen ja markkinoinnin toteutuminen Toteutuminen Palvelurakenteen muutokselle asetetut tavoitteet ovat toteutuneet suunnit ellusti. Maanhankintaa on tote u- tettu harkitusti tulevia kaavoituksia ajatellen. Tonttitarjonta on edelleen riittävä. Osayleiskaavaa tarkist e- taan Viestinnän ja markkinoinnin parantamis eksi on talousarvion laadinnan yhteydessä tarkennettu vuosisuunnittelua yhteistyössä kulttuuri- ja markkinointitoimijoiden kesken Prosessi/ 4. Palvelujen tuottaminen ja järjestäminen optimaalisella tavalla omassa ja konserniyhteisöjen toiminnassa 5. Elinkeinojen kehittyminen ja kaupungin vetovoimaisuuden vahvistaminen 5.1 Toisen ja korkea-asteen koulutuksen säilyttäminen ja edistäminen 6. Konsernin toiminnan ohjaus ja 4. Palvelurakenteen optimointi yksikkökustannuksia alentavalla tavalla 5. Elinkeinopoliittisilla toimilla, kuten maankäyttö ja hankkeet, tuetaan työllisyyden pysyvyyttä ja kasvua 5.1 Hanketoimin esitetään Sööpärin koulutilojen ja SAIn toimintojen jatkumista ja kehittymistä 6. Ohjeistuksen mukainen edusta- 4. Palvelurakenneuudistuksen johdosta muuttuneet toimintatavat 5. Työttömyysaste on alle 9 %. Nuorten työttömyysaste on vuoden 2013 tasoa alhaisempi. 5.1 Sööpärin tiloihin saatu jatkotoimintaa ja SAIn opetus tukee yritystoimintaa 6. Konserniohjauksen toteutus,

41 Tasekirja hanketyön hallinta jien ohjeistaminen seuranta ja raportointi uudistettu 7. Terveyden ja hy vinvoinnin edistäminen 7. Sosiaaliseen ja terveydelliseen hy vinvointiin panostetaan ennalta ehkäisevin toimenpitein 8. Yhteistyö- ja yhdistymisneuvottelujen toteuttaminen 7. Sosiaali- ja tervey denhuollon kustannusten kasvu alentunut 8. Lain edellyttämät neuvottelut aloitettu 8. Alueellisen yhteistyön tiivistäminen Toteutuminen Palvelurakenteen muutosten johdosta erityisesti sivistyksen nettokustannukset ovat alentuneet, s a- moin monien muiden oman toiminnan kustannukset. - Työttömyys on pysytellyt korkeahkolla tasolla ja nuorisotyöllisyydessä on edelleen haasteita huolimatta kaupungin ja LLKY:n työllistämistoimenpiteiden laajentamisesta ja työllistämiskustannusten kasvusta. - Kaupunki tekee laajaa yhteistyötä LLKY kanssa työpajatoiminnan kehittämiseksi. Palvelurakennemuutoksia on toteutettu mm. kaupunginhallituksen vastuualueelle (elintarvikelaboratorion lakkauttaminen). - Ympäristötukisopimusneuvottelut käyty ja uusittu sopimus tullut voimaan. - Sööpärin tilojen käyttö ei ole selkiintynyt. - Päivitetyt konserniohjeet otettu käyttöön vuoden alusta. Sotu k ustannusten voimakas kas vu on taittunut. - kuntarakenneselvitykseen ei ole edetty, koska naapurikunnat eivät ole olleet kiinnostuneita selvityksen tekemisestä Henkilöstö/ johtaminen 9. Esimiesten strateginen johtamisosaaminen 10. Aktiivinen ja oppimista kannustava henkilöstöpolitiikka ja houkutteleva työyhteisö 9. Esimieskoulutus strategisesta johtamisesta 10. Henkilöstöohjeistuksen päivitys 9. Henkilöstökoulutusta 2 pv /hlö säästötavoitteet huomioiden 10. Työnvaativuuden arviointi järjestelmää sovelletaan käytännössä Toteutuminen Henkilöstön lomautus, henkilöstövähennykset ja muut henkilöstötavoitteet ovat toteutuneet yt - neuvottelutuloksen muk aisesti. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmat on hy väksytty. Koulutusseuranta toteutettu ja koulutuskorvaukset haettu. Talous 11. Kaupungin toiminnallinen tal o- us on tasapainoinen ja suunnitelmakauden lopussa taseessa ei ole alijäämää 12. Kaupungin talous toimii kestävällä tavalla siten, että verotus- ja velkaisuusaste on alle maan keskiarvon 11. Talouden tasapainottamisohjelman toteuttaminen taloussuunnitelman mukaisesti 12. Välttämättömien investointien toteutus edullisimman vaihtoehdon mukaisesti. Omaisuuden realisointi kokonaistaloudellisesti järkevällä tavalla 11. Talousarviovuoden tilinpäätös on toteutunut taloussuunnitelman mukaisesti. 12. Keskeiset talouden tunnusluvut ovat parantuneet. Velkamäärän kasvu pysähtyy. Toteutuminen Tilinpäätös 2014 toteutui talousarvion mukaisesti. Haasteet talouden tasapainottamiseksi edelleen jatk u- vat. Alijäämän määrä / asukas, pitäminen alle 1000 /as on toteutunut. Talouden tunnusluvuista velkaantuminen on kääntynyt laskuun ja suhteellisen velkaant umisen tunnusluku on parantunut. Investointiohjelma on toteutunut suunnitelman mukaan.

42 Tasekirja TA MUUTOS TA muutos TP 2014 MUUTOS % MUUTOS HALLINTO-OSASTO TP 2013 TA 2014 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,34 % Maksutuotot ,69 % 779 Tuet ja avustukset ,44 % Muut toimintatuotot ,00 % TOIMINTATUOTOT yhteensä ,01 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 0 0 TOIMINTAKULUT 0 Henkilöstökulut ,82 % Palvelujen ostot ,70 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,53 % Avustukset ,19 % Muut toimintakulut ,86 % TOIMINTAKULUT yhteensä ,16 % T o i m i n t a k a t e (SITOVA) ,24 % Hallinto-osasto Vastuualueen esimies: Hallintojohtaja Markku Vanhanen Toiminta-ajatus Hallintopalvelut -yksikkö vastaa kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen, keskusvaalilautakunnan ja kaupungin johtoryhmän sekä kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen asettamien eräiden toimikuntien ja työryhmien hallintopalvelujen tuottamisesta. Toimenpiteet palvelutuotannon kehittämiseksi Kaupungin arvojen mukaista avoimuutta parannetaan ajantasaisella tiedottamisella kaupungin omilla nettisivuilla, mm. kaikki esityslistat kaupunkilaisten luettavissa ennen kokousta ja kaupunginvaltuuston kokoukset seurattavissa internetin välityksellä reaaliaikaisesti. Hyvän tiedonhallintatavan toteutumiseksi kaupungin koko organisaatiossa annetaan opastusta ja koulutusta esimiehille ja henkilöstölle. Erityisesti talouden tasapainottamiseen liittyen palvelurakennetta ja palveluketjuja kehitetään. Asiakaspalvelussa palautteet ja kehittämisehdotukset hyödynnetään. Sähköisiä käytäntöjä edistetään, mm. kaupunginhallitus ja lautakunnat saavat kokousaineistot sähköisinä, jonka tavoitteena on tiedonvälityksen nopeutumisen lisäksi sekä henkilöstöettä materiaalikustannusten alentaminen. Elinkeinopalvelut Elinkeinoelämän kehittäminen ja hallinto Vastuualueen esimies: Hallintojohtaja Markku Vanhanen Toiminta-ajatus: Kaupungin elinkeinoelämän kehittäminen kaupungin käytössä olevilla toimenpiteillä. Kehittäminen Elinkeinoelämän kehittämistä sen vireyttä ja kilpailukykyä toteutetaan kaupungin omin toimenpitein ja Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän toimenpiteiden avulla, sekä yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa. Elinkeinoelämän kehittämisen tavoitteena on luoda edellytykset yritysten kasvulle ja sen myötä työpaikkojen määrän lisääntymiselle.

43 Tasekirja Talousarvion yhteydessä on elinkeinopoliittisena periaatteena hyväksytty, että kaupunki ei osallistu yritysten toimitilojen rakentamishankkeisiin pääomaosuudella suunnitelmakauden aikana. Kuitenkin aikaisemman käytännön mukaisesti voidaan erillisillä päätöksillä osallistua teollisuus- ja liikealueiden perustamiseen pohja- ja piha-alueiden osalta lunastussopimusperiaatteella. Ruokamessut Kuten valtuusto on linjannut, tullaan ruokamessuja jatkamaan nykyisen valtuustokauden ajan vuoteen Sen jälkeen jatkosta päätetään erikseen. Messutapahtumassa oli 2014 noin 150 näytteilleasettajaa ja maksavaa yleisöä oli noin henkilöä. Vastuualue: Maatalouspalvelut Vastuualueen esimies: Maaseutuasiamies Tuomo Varsamäki Aktiivisten maatilojen määrä pyritään säilyttämään. Tiloja on 503 kpl ja viljeltyä peltopintaalaa ha. Vuoden 2013 alusta lukien Suupohjan seutukunnan kuntien maaseutupalvelut on tuotettu yhteistoiminnassa Kauhajoen kaupungin isäntäkuntamallilla. Kaupungin palvelukseen siirtyi neljä viranhaltijaa yhteistoimintakunnista. Kustannukset jaetaan aktiivitilojen mukaan kuntien kesken. Maaseutupalvelut: toiminnalliset tavoitteet Toiminnallinen ja määrällinen tavoite TP 2013 TA 2014 Ennuste Toteutuma Maatiloja Viljeltyä peltoa Elintarvikelaboratorio Elintarvikelaboratorion toiminta on siirtynyt osaksi SeiLab Oy:n toimintaa alkaen. Henkilöstö- ja talouspalvelut Vastuualueen esimies: Hallintojohtaja Markku Vanhanen Toiminta-ajatus: Henkilöstö- ja talouspalvelut tuottaa talous- ja henkilöstöhallinnon palveluja kaupungin koko organisaatiolle. Toimisto antaa toimistopalvelut myös yhteistoimintalautakunnalle. Suupohjan Seutupalvelukeskus Oy on tuottanut palkanmaksu-, kirjanpito-, laskutus, maksatus ja perintäpalveluja sekä ICT- ja puhelinvaihdepalvelut seutukunnan kunnille ja niiden konserniyhteisöille ja kuntayhtymille vuoden 2010 alusta lukien. Henkilöstöhallinto: Kaupunginhallituksen henkilöstöjaosto päättää työnantajan päätösvaltaan kuuluvista henkilöstöasioista siltä osin kun niitä ei ole hajautettu eri palvelulohkojen ja tulosyksiköiden päätettäväksi. Henkilöstöhallintoon liittyy myös yleissopimuksen mukainen yhteistyötoimikunnan toiminta.

44 Tasekirja Työllistäminen Työllistämistoimenpiteiden piirissä, palkkatuella palkattuja, on ollut vuoden aikana eripituisia jaksoja yhteensä 47 eri henkilöä, työpanos yhteensä 22,24 henkilötyövuotta. Näistä työllistetyistä kaupungin yhteisin työllistämisvaroin palkattuja palkkatukityöllistettyjä henkilöitä oli 31 ja heidän työpanoksensa 16,54 henkilötyövuotta. Edellisien työllistettyjen lisäksi LLKY:lle kaupungin varoin palkkatukityöhön sijoitettuja oli yhteensä 30 henkilöä, yhteensä 17,21 htv. Yli 500 päivää työttömänä olleiden Kela-maksut / passiivituki on toteutunut vuoden 2014 lopussa ,47, joka on edellisvuoden vastaavaa ajankohtaa hiukan korkeampi ( ,68 vuonna 2013 ja ,20 v. 2012). TE -toimiston kautta kaupungille työllistettyinä on työkokeilussa ollut 12 henkilöä, joiden työaika on ollut yhteensä 1,97 henkilötyövuotta. Kuntouttavan työtoiminnan keinoin työllistettynä on ollut 7 henkilöä yhteensä 1,65 henkilötyövuoden työpanoksella. Työnsuunnittelijan palveluita on annettu myös LLKY:lle, jonka osalta tehdään palkkatukihakemukset ja -tilitykset sekä osittain työntekijöiden rekrytointi avoinna oleviin palkkatuki-, työkokeilu- ja kuntouttavan työtoiminnan paikkoihin. Alle 30-vuotiaiden nuorisotakuun toimenpiteet Kauhajoella v (ajalla ). Nuorisotakuun alaiset nuoret - Perusopetus Henkilöä Päivää Selitys - yhteishaku 150 yhteishaun piirissä / kevät 2015 Kaupungin työllistämistoimet - työkokeilu 12 - palkkatuki 9 - kuntouttava työtoiminta 1 Nuorisopalvelut - etsivän nuorisotyön kontaktit 63 - palveluseteli nuorille 130 á 250 Jakson kesto 1 6 kk. Työaika 1 5 pv / vko, 4 8 h / pv. Toimenpide toteutetaan yhteistyössä TE-toimiston kanssa. Työaika vähintään 85 % alan normaalista kokonaistyöajasta. Toimenpide suoritetaan yhteistyössä TE-toimiston kanssa. Jakson kesto 3 24 kk. Työaika 1 5 pv / vko, 4 8 h / pv. Toimenpide toteutetaan yhteistyössä TE-toimiston ja sosiaalitoimen kanssa. yhteydenotot ja tavoitetut (tavoitettuja 43, joista toimenpiteessä 34) Tilintarkastus: Tarkastaa, että kaupungin hallintoa ja taloutta on hoidettu lakien ja kaupunginvaltuuston asettamien tavoitteiden ja päätösten mukaisesti. Tarkastuslautakunnalle on talousarviossa varattu määräraha lautakunnan esityksen mukaisesti. Vastuullisena tilintarkastajana on toiminut JHTT, KHT, Nils Hellberg PwC Julkistarkastus Oy

45 Tasekirja Kehittäminen Seutukunnallisesti Seutupalvelukeskus Oy:n toimesta hankittu asianhallintajärjestelmä on otettu käyttöön vuoden 2011 aikana. Vuoden 2012 alusta on aloitettu lautakuntien sähköinen kokouskäytäntö, jolloin kokousasiakirjat on toimitettu sähköisessä muodossa. Käytäntö on vakiintunut. Henkilöstöhallinnon alueella on jatkettu työhyvinvointitoimintaa, jolla aktivoidaan henkilöstöä omaehtoiseen kuntoutumiseen. Tyky -toimintaa varten on varattu määräraha kaupunginhallituksen käyttösuunnitelmaan. Ohjelman keskeisenä toteuttajana on työterveyshuolto yhteistyössä liikuntatoimen kanssa. Koko tilivuoden ajan on toteutettu henkilöstökustannusten säästötoimia hyväksytyn tasapainottamisohjelman mukaisesti. Vuoden 2014 aikana toteutettiin koko henkilöstöä koskevat 10 työpäivän lomautukset. Lomautusten säästöksi muodostui noin euroa joka vastaa n. 11,6 henkilötyövuoden työpanosta.

46 Tasekirja Yhteistoimintalautakunta Yhtei stoimintalautakunnan PERUSTEHTÄVÄ on järjestää yhteistoiminta -alueen asukkaille sosiaali- ja terveyspalvelut lukuun ottamatta varhaiskasvatusta sekä järjestää ympäristönsuojelu-, ympäristöterveydenhuolto- ja eläinlääkintäpalvelut Lautakunnan strategiset menestystekijät Valtuustoon nähden sitovat mittarit Toimintakate 1. LLKY:n toimintojen strateginen ohjaus yhdessä kuntien kanssa 2. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tehokkuus ja vaikuttavuus Asiakas / palvelutaso Strategiset tavoitteet vuosille Laadukkaiden, vaikuttavien, yhdenvertaisten ja oikea-aikaisten peruspalvelutason palvelujen saatavuuden/ saavut ettavuuden turvaaminen Toimenpiteet vuodelle Hoito-, hoiva- ja sosiaalitakuun (määräajat) noudattaminen 1. 2 LLKY:n suorittamien asiakastyytyväisyyskyselyjen tulosten käsittely lautakunnassa Ko. näkökulmaa koskeva mittari (vain oleellisin, 0-3 kpl) 1.1 Määräajat toteutuvat 100 % 1.2 Asiakastyytyväisyys hyvä 2. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja hy vinvointi- ja terveyserojen kaventaminen 2.1 Ennalta ehkäisevien ja varhaisen tuen painottaminen 2.2 Kuntien ja sote-alueen tavoitteiden yhteensovittaminen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyössä 2.1 Laitossijoitusten ja ympärivuorokautisen avuntarpeen väheneminen 2.2 Hy vinvointikertomuksessa valittujen indikaattoriarvojen paraneminen 3. Monialainen yhteistyö 3. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden poikkitoiminnallinen joht oryhmä aloittanut toimintansa 3. Toimii kyllä/ei 1. Hoitotakuu Yhteistoiminta-alueella hoitotakuu toteutuu seuraavasti: Ei-kiireelliseen hoitoon lääkärille pääsee 3-4 viikossa, vastaanoton hoitajalle samana päivänä. Tiedot jonotusajoista tulee julkaista neljän kuukauden välein vähintään internetissä. Lautakunta on pyytänyt Llky:ää tiedottamaan lääkärin ajanvarausjärjestelmän toimivuudesta ja vastaanottoaikojen saat avuudesta, mihin Kauhajoen tarkastuslautakuntakin on kiinnittänyt huomiota. Lautakunta on korostanut lääkäripalvelujen saatavuutta lähipalveluna tasapuolisesti. Hoivatakuu Palvelutarpeen selvittäminen sekä kotihoidon palvelut ovat toteutuneet kaikissa kunnissa 7 vrk sisällä. Omaishoidontuen päätökset on tehty kahden kuukauden sisällä ja ympärivuorokautiseen palveluasumiseen pääsy on toteutunut vuoden 2014 viimeisen puolen vuoden aikana Is ojoella 0-1 kk:n ja Karijoella 0-2 kk:n sisällä. Kauhajoella palveluun on odotettu keskimäärin 0-6 kuukautta ja Teuvalla 0-12 kuukautta.

47 Tasekirja Vammaisen henkilön palvelujen ja tukitoimien tarpeen selvittäminen on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä viranomaiseen otetusta yhteydenotosta ja päätökset palveluista ja tukitoimista on tehtävä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa. Llky:lle saapui vuoden aikana yhteensä 449 vammaispalveluhakemusta, joista kaikkia ei ehditty ottaa käsittelyyn määräajassa. Päätökset on tehty miltei kaikissa tapauksissa määräajassa. Lastensuojeluilmoitukset on käsitelty lain asettaman seitsemän vuorokauden määräajassa, mutta kaikki lastensuojelutarpeen selvitykset eivät valmistuneet lain määräämässä kolmen kuuka u- den aikarajassa. Aluehallintovirasto seuraa määräaikojen toteutumista ja sille on annettu selvitys viimeksi ajalta , jolloin selvityksistä valmistui määräajassa Kauhajoella 70 %, Teuvalla 65 %, Isojoella 70 % ja Karijoella 100 %.Loppuvuoden aikana tilanne lasten -suojelussa kriisiytyi ja lastensuojeluilmoitusten määrä ja lastensuojelun tarve kas voi, joten loppuvuonna aloit e- tuista selvityksistä aiempaa suurempi osa ei valmistu aikarajassa. Sosiaalityöntekijöiden työtehtäviä muutetaan vuonna 2015 ja muutosten avulla lastensuojeluun saadaan yksi kokoaikainen sosiaalityöntekijä helmikuun alusta. Vuoden 2014 lopulla on arvioitu laajemminkin lastensuojelun resurssien riittävyyttä. Toimeentulotukilaissa olevat määräajat ovat toteutuneet. 1.2 Asiakastyytyväisyyskyselyt kotihoidossa, asumispalveluissa ja laitoshoidossa tehdään joka toinen vuosi. Viimeksi kysely on suoritettu syksyn 2014 aikana, mutta tuloksia ei ole vielä julkai s- tu. Polikliinisessa toiminnassa palautelaatikot ovat käytössä ja palautteet käsitellään osastopal a- vereissa. Vastaanot ot ja neuvolat ovat mukana Tampereen yliopiston joka toinen vuosi suoritt a- massa tutkimuksessa. Sosiaaliasiamieheen v yhteydenottoja (hoidettuja asiakokonaisuuksia) alueeltamme oli seuraavasti: Isojoki 4 (v ), Karijoki 1 (0), Kauhajoki 16 (17) ja Teuva 11 (13). Enimmäkseen asiat koskivat vammaispalvelua ja toimeentulotukea. Llky:n omaan potilasasiamieheen v yhteydenottoja on ollut yhteensä 74 kpl. Suurin osa koski lääkärin tai sairaanhoitajan vastaanottoa, laitoshoitoa ja perusterveydenhuollon erikoisho i- toa. Toimenpiteinä enemmyysjärjestyksessä ovat olleet muistutusneuvonta, yleinen neuvonta, potilasvahinkoneuvonta, kirjallinen avustaminen ja kanteluneuvonta. 2.1 Laitoshoitoa on purettu ja tilalle on perustettu tehostettua palveluasumista. Kauhajoen hoivaosastolta on lakkautettu 5 paikkaa ja kuntouttava osasto on lakkautettu siirtämällä 20 paikka i- nen intervalliyksikkö Sanssin palvelukodin yhteyteen. Karijoella vanhainkoti on lakkautettu ja muutettu Saliininkodin kanssa 33-paikkaiseksi asumispalveluyksiköksi. Isojoen osastolta poistuu 11 paikkaa ja se muutetaan asumispalveluyksiköksi. Lehtiharjun kaksi osastoa, yhteensä 34 paikkaa on lakkautettu ja muodostettu tilalle yksi 14-paikkainen asumispalveluyksikkö. Pitkäaikaista laitoshoitoa annetaan Kauhajoen hoivaosastolla ja vielä toistaiseksi Teuvan kuntouttavalla osastolla Kouluterveyskyselyjen tuloksista huolenaiheiksi nous evat erityisesti humalahakuinen juominen ja huumekokeilut sekä lasten ja nuorten ylipainoisuuden lisääntyminen. 3.Poikkihallinnollinen työryhmä on aloittanut kokoontumiset. Prosessi 1. LLKY:n toimintojen strateginen ohjaus yhdessä kuntien kanssa /sitoutuminen palvelurakenneselvityksen toimenpiteisiin 1. Yhdessä sovittujen toimenpit eiden toteuttaminen LLKY:n jk/yht.toim.ltk 1. Yhteiset neuvottelut 2. Tilaaja-tuottaja-mallin kehittäminen 2.1 Mallin käyttöönotto, tuotteistus 2.1 SoTe-palvelut tuotteistettu, tilaaminen tuotteistettujen palvelujen perusteella, toteutunut kyllä/ei

48 Tasekirja Palvelusopimuksen kehittäminen 2.2 Tilaaminen muutosblokkien avulla 1.Palvelurakenneselvityksen toimenpiteet jatkuivat, kuten laitoshoidon purku. 2.1 ja 2.2. Talousarvio 2014 valmisteltiin vielä kuntatunnisteittain. Tuotteistaminen tapahtui loppuvuodesta 2013 ja se sovitettiin jälkikäteen kuntien antamiin raameihin. Kesken vuoden johtokunta esitti tilaajatuottajamalliksi, että suoritteet olisivat sitovia eli tilaus sitoisi tilaajaa, mutta ei tuottajaa. Lautakunta ei hyväksynyt suoritekohtaista, yksityiskohtaista sitovuutta. Sitovuustasosta on määräykset myös llky:n peru s- sopimuksessa. Tuotteistaminen on prosessi, josta kuluvan vuoden aikana on opittu s ekä tilaajan että tuottajan tahoilla ja prosessin kehittäminen jatkuu. Nyt jo tuotteistaminen on tuonut läpinäkyvyyttä. Henkilöstö / johtaminen 1. Strategisen suunnittelun ja hy vinvointijohtamisen kehittäminen 1.1 Koulutus ja perehdytys 1.1 Toteutunut kyllä/ei 1.Huhtikuussa 2014 järjestettiin luottamushenkilöille ja viranhaltijoille koulutuspäivä Hy vinvointijohtam i- nen on kuntajohtamista, mutta koulutus jouduttiin peruuttamaan vähäisen osallistujamäärän takia. Koul u- tus järjestettiin uudelleen syksyn aikana, mutta se sai laimean vastaanoton erityisesti luottamushenkilöiden taholta. Peruspalvelujohtaja on kolmen kunnan sähköisen hy vinvointikertomuksen pääkäyttäjän om i- naisuudessa osallistunut hyvinvointijohtamisen verkoston tilaisuuksiin. Vuosittaiset hyvinvointikertomukset on hyväksytty Kauhajoen ja Teuvan valtuustoissa. Ensimmäiset laajat kertomukset Isojoella ja Karijoella käsitellään vv Määräykset terveyden ja hy vinvoinnin edistämisestä kunnassa ovat tervey denhuoltolaissa, mutta ne löytyvät myös sote-järjestämislakiluonnoksesta sekä uudesta sosiaalihuoltolaista. Alkuvuodesta eri työryhmät valmistelivat E-P:n shp:n johdolla varautumista sote-järjestämislain muutoksiin. Peruspalvelujohtaja toimi Hyvinvoinnin edistäminen laaja-alaisessa yhteistyössä-työryhmässä. Talous 1. Talouden hallinta (Yhteistoiminta-alueen resursseihin mitoitettu talous) 1.1 Lautakunta seuraa LLKY:n suoritteiden ja talouden kehitystä säännöllisesti 1.1. Budjetin pitävyys Yhteistoimintalautakunnan hallinnon toteutuma vyörytyserineen oli 80,7 %. Lisämäärärahaa Llky:lle joulukuussa suorittivat Karijoki euroa ja Teuva euroa. Llky:n ylitys myönnettyjen lisämäärärahojen/lisätilauksen jälkeen on yhteensä ,92 euroa jak aant uen kuntien kesken: Kauhajoen kaupungille palautetaan ,50 euroa ja Isojoen kunnalle ,50 euroa. Lisää maksettavaksi tulee Karijoen kunnalle 7 940,50 euroa ja Teuvan kunnalle ,42 euroa. Llky:n kas vuprosentti vu o- desta 2013 oli 1,51 % jakaantuen kuntien kesken: Isojoki -1,7 %, Karijoki 2,65 %, Kauhajoki 1,53 % ja Teuva 2,66 %. Lautakunta on toistuvasti korostanut Llky:lle talousarviossa pysymistä ottamalla käyttöön kaikki mahdolliset keinot tuottavuuden lisäämisestä aina lomautuksiin saakka. YHTEISTOIMINTA- TA MUUTOS TA muutos TP 2014 MUUTOS % MUUTOS LAUTAKUNTA TP 2013 TA 2014 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,46 % Maksutuotot 0 Tuet ja avustukset ,30 % Muut toimintatuotot ,19 % TOIMINTATUOTOT yhteensä ,27 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 0 0 TOIMINTAKULUT 0 Henkilöstökulut ,96 % Palvelujen ostot ,50 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,11 % 352 Avustukset 0 Muut toimintakulut ,88 % TOIMINTAKULUT yhteensä ,36 % T o i m i n t a k a t e (SITOVA) ,44 %

49 Tasekirja YHTEISTOIMINTALAUTAKUNTA Yhteistoimintalautakunta sisältää yhteistoimintalautakunnan hallinnon menot sekä kuntien antamat määrärahat Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän sille tuottamien sosiaali- ja terveyden-huollon, erikoissairaanhoidon, ympäristöterveydenhuollon ja eläinlääkinnän palvelujen hankintaan. Yhteistoimintalautakunta sisältää lisäksi Kauhajoen kaupungille mennessä syntyneet sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön sekä Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymästä aiheutuvat eläkemenoperusteiset menot sekä valtion kaupungille maksaman perustoimeentulotuen valtionosuuden ennakon, jonka kaupunki maksaa liikelaitoskuntayhtymälle maksuosuuksissaan. Yhteistoimintalautakunnan tuotot ja kulut sisältyvät Kauhajoen kaupungin talousarvioon. Kunnat maksavat maksuosuuksissaan yhteistoimintalautakunnalle ja edelleen Liikelaitoskuntayhtymälle peruspalveluihin varaamansa määrärahat sekä perustoimeentulotuen valtionosuuden. Lautakunnan hallinnon menot jaetaan kunnille asukasluvun suhteessa. Kuntien yhteistoiminnasta on säädetty kuntalain 10. luvussa. Kuntalaki antaa laajat mahdollisuudet kuntien väliselle yhteistyölle. Sopimuksella voidaan siirtää kuntien tehtäviä yhteisön hoidettavaksi. Koko toiminnan siirtäminen yhteisön toteuttamaksi siirtää suoran taloudellisen vastuun ja talous-arviosidonnaisuuden Liikelaitoskuntayhtymälle. Tällöin myös toimintaan liittyvä päätösvalta siirretään tietoisella päätöksellä oman kunnan ulkopuolelle. Yhteistoimintalautakunta toteuttaa osaltaan kuntien omistajaohjausta jäsenkuntien edustajana ja neuvotteluosapuolena vuotuisten palvelujen hankinnassa. Vuosi 2014 oli tuotteistamisen käyttöönottovuosi siten, että tuotteistaminen sovitettiin kuntien antamiin raameihin. Vuoden aikana sovittiin sitovuustasoista siten, että sitovuustaso on jäsenyhteisön kokonaistilauksen määrä. Tätä puoltaa palvelujen tuotteistaminen oman toiminnan osalta yhteishintaan ja toisaalta palvelujen läpilaskutus kunnilta toteutuneen talousarvion mukaan kuten avustuksien, esimerkiksi omaishoidon tuki, toimeentulotuki ja henkilökohtainen apu. Ostopalvelut, kuten esimerkiksi ostot yksityisiltä asumispalveluyksiköiltä ja sairaanhoitopiiriltä, peritään kunnilta myös käytön mukaan läpilaskutuksena. Tuotteistuksessa määriteltiin palveluille yhtenäinen hinta käynteinä, asumis- ja hoitopäivinä tai työaikana. Lautakunta päätti myös, että tilaajan suoritetilaus ei ole sitova huomioon ottaen palvelujen lakisääteisyys, asiakkaiden subjektiiviset oikeudet, kysynnän riippuvuus ulkoisista tekijöistä esim. yleisestä taloudellisesta tilanteesta ja palvelukysynnän vaihtelevuus pienessä asukasmäärässä. Tuotteistaminen on tuonut toimintaan läpinäkyvyyttä. Llky tuottaa lautakunnalle kuukausittain palvelujen tuotteistuslaskelman. Lautakunta teki historiansa ensimmäisen tuotteistukseen perustuvan tilauksen varsinaisesti vuodelle Yhteistoiminta-alueella tulee pyrkiä siihen, että palveluja tuotetaan tasapuolisesti riippumatta asiakkaan kotikunnasta. Yhteistoimintalautakunnan tehtävänä on toimia kuntien yhteisenä tilaajalautakuntana järjestettäessä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja yhteistoimintaalueen asukkaille. Lautakunnan tulee huolehtia, että laissa turvattuja palveluja on saatavilla ja että kuntalaiset saavat nämä palvelut lain turvaamalla tavalla. Kunnilla on kuitenkin rahoitusvastuu lakisääteisten palvelujen kustannusten kattamisessa. Järjestettävien palvelujen kustannuskehitykseen voidaan vaikuttaa määrätietoisella, kehittämishakuisella koko yhteistoimintaalueen palvelurakenteen kehittämiseen tähtäävällä toiminnalla.

50 Tasekirja Isojoki % Karijoki % Kauhajoki % Teuva % Suositus % Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet. % vastaavanikäisestä väestöstä (sisältyy tavallinen palveluasuminen ja yöpartio) Säännöllisen kotihoidon piirissä olleet 75 vuotta täyttäneet asiakkaat. % vastaavanikäisestä väestöstä. Ikääntyneiden tehostetussa palveluasumisessa Omaishoidon tuen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat % vastaavanikäisestä väestöstä. Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa terveyskeskuksissa olevat 75 vuotta täyttäneet % vastaavanikäisestä väestöstä , Ikäihmisten palvelurakenne vuoden 2014 lopussa. Lautakunnan antaman ohjeen mukaan palveluasuminen tulee järjestää ensisijaisesti alueen omissa yksiköissä. Terveydenhuoltolaki antaa asiakkaalle mahdollisuuden valita terveysasema joko oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen sisällä heti lain voimaantulosta alkaen ja koko maassa vuodesta 2014 alkaen. Llky:n alueella 37 henkilöä on valinnut tällä hetkellä muun alueen toimipisteen ja 5 henkilöä muualta Llky:n alueen toimipisteen. Tilanne elää vuosittain.

51 Tasekirja Sivistyslautakunta PERUSTEHTÄVÄ Järjestää laadukkaat, monipuoliset ja kehittyvät sivistyspalvelut sekä tarjoaa mahdollisuuden elinikäiselle oppimiselle. STRATEGISET MENESTYSTEKIJÄT Kaupungin palvelutoiminnan tehokkuus ja tiivis yhteistyö Kuntatalouden tasapaino Konsernin ja kuntayhtyminen toimintojen ohjaus Elinkeinopolitiikka, aluekehitys ja kaupungin vetovoimaisuus palvelukeskuksena Kauhajoki koulutus- ja kulttuurikaupunkina Strategiset tavoitteet Toimenpiteet vuodelle Ko. näkökulmaa koskeva Asiakas / palvelutaso vuosille Laadukkaiden, luotettavien ja monipuolisten varhaiskasvatuspalvelujen järjestäminen: päivähoidon eri muodot, avoin varhaiskasvatus, varhainen ja erityinen tuki sekä lasten kotihoidon tuki 2014 Varataan riittävästi laadukkaita päivähoitopaikkoja päivähoidon rakenneohjelman mukaisesti Varhaisen ja erityisen tuen yhtenäistäminen perusopetuksen kolmiportaisen tuen malliin mittari Toteutunut (kyllä /ei) Varhaiskasvatusyksiköissä on lapsen kehitystason mukainen ja toimiva kas vuympäristö sekä ajanmukainen ja asiantunt eva henkilöstö Esiopetuksen sekä aamuja iltapäivätoiminnan järjestäminen Laadukas ja tavoitteellinen perusopetus ja lukiokoul u- tus Lukiokoulutuksen kolmisarjaisuuden säilyminen ja vetovoimaisuus Oppilashuolt otyön kehittä- Edetään päivähoidon rakenneohjelman mukaisesti. Toteutetaan päivähoidon koulutusta täydennyskoulutusvelvoitteen mukaisesti. Järjestetään laadukasta esiopetusta ja ap/ip toimintaa talousarvion puitteissa Yhtenäiskoulupedagogiikan työn jatkaminen ja kehittäminen. Oppimistulosten seuraaminen Laadukkaiden oppimis- ympäristöjen monipuolinen käyttö ja kehittäminen Sähköinen lukio Lukion maakunnallinen markkinointi Lukion liikunt alinjan profiloituminen Kodin ja koulun yhteistyön vahvistaminen oppilashuoltotyössä Rakenneohjelman toteutumisaste ( %) Valtakunnallinen ja paikallinen oppimistulosten arviointi Oppilaiden sijoittuminen perusopetuksen jälkeiseen jatkokoulutukseen (%) Käytössä (kyllä/ei)

52 Tasekirja minen ja jalkauttaminen Oppilaiden ja vanhempien osallisuuden lisääminen koulujen toiminnassa Turvallisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Koululääkäripalveluiden tehokas käyttö syrjäytymisen ehkäisemisessä ja terveyserojen kaventamisessa OPS 2016 mukaisen arvokyselyn suorittaminen Turvallisuussuunnitelmat, terveyden ja hyvinvoinnin suunnitelmat otetaan käyttöön Toteutunut (kyllä / ei) Sähköisen viestinnän lisääminen - Wilma käytössä - Läsnä -atk-sovellus välineeksi päivähoidossa olevien lasten ja henkilöstön läsnäoloseuran- Asiakirjakokonaisuudet:Toteutuneet (kyllä /ei) Monipuoliset ja tasaarvoisesti saatavilla olevat elämänlaatupalvelut (yleinen kulttuuritoimi, nuoriso- ja liikuntapalvelut, kirjasto- ja tietopalvelut, kansalaisopisto, Panulaopisto). Asiakastyytyväisyyskyselyt vastuualueittain kolmen vuoden välein Moniammatillinen ja kehittyvä yhteistyö Tiedottaminen, viestinnän tehostaminen ja teknologian hyödyntäminen: Kuntalaisten viihtyvyyden ja hy vinvoinnin sekä elämänlaadun lisääminen huomioiden eri ikäryhmät - Kulttuurin terveys vaikutusten huomioiminen hyvinvointiohjelmassa - Liikunnan kehittämissuunnitelman : Liikkuva ja hyvinvoiva Kauhajoki, toimenpideohjelma - Nuorisotyön erityistarpeiden huomioinen ja kehittämissuunnitelman aloittaminen - Lasten ja nuorten tavoitteellinen taideopetus: TPO yleinen yhtenäinen OPS - Kulttuurikeskus Sanssi kansalaisopiston ja kulttuurin käytössä - Ajantasaisten kirjastopalveluiden turvaaminen (lukutaito) Elämänlaatupalvelut järjestävät asiakastyytyväisyyskyselyt Toimiva- ja vuorovaikutteinen yhteistyö sidosryhmien kanssa Sosiaalisen median käytön tehostaminen koulutuksen avulla Huomioitu (kyllä /ei) Toteutunut (kyllä/ei) Huomioitu (kyllä / ei) Toiminnot % Kulttuurikeskus Sanssissa Aukiolotunnit, käyttäjämäärät Suoritettu (kyllä / ei) Käytössä (kyllä/ei) Käyttöaste (%)

53 Tasekirja taan - Sähköinen asiointi eri palveluissa Toteutuma Sivistyksen hallinto- ja tukipalvelut Sivistyksen hallinto tarjoaa laadukkaat, monipuoliset ja kehittyvät hallintopalvelut sekä toimii joustavassa yhteistyössä kaikkien sivistyksen sektorien kanssa. Varhaiskasvatus Riittävät ja laadukkaat päivähoitopaikat on pystytty tarjoamaan olemassa olevissa kaupungin päivähoitoy k- siköissä sekä yksityisissä päiväkodeissa lakisääteisten määräaikojen puitteissa. Asiakastyytyväisyy skysely on toteutettu marraskuussa. 96 % asiakkaista oli joko täysin tai jokseenkin samaan mieltä, että palvelut ovat kokonaisuudessaan laadukkaita. Yksikään vastaaja ei ollut täysin tyytymätön varhaiskas vatuksen (päivähoidon) laatuun. Kokonaisuudessa varhaiskasvatuspalvelujen laatu on parantunut kahden viimeisen vuoden aikana. Varhaiskasvatuksen kolmiportaisen tuen malli on jalkautettu käyttöön. Asiakkaiden tiedottamista ja viestintää on tehostettu sähköisellä reissuviholla Muksu-netillä sekä varhaiskas vatuksen nettisivuja on pidetty ajan tasalla sekä palveluohjaukseen kiinnitetty huomiota. Opetus ja koulutus Esiopetusta järjestetään pääsääntöisesti koulujen yhteydessä. Lisäksi Pukkilan, Hyypän ja Koulukeskuksen esiopetusryhmät toimivat Sahankylän koululla, Menninkotkon päiväkodilla ja Filppulan esiopetuspi steessä. Koulukeskuksessa aloitti yksi uusi esiopetusryhmä Esiopetus toimii tiiviissä yhteistyössä sekä varhaiskas vatuksen että alkuopetuksen kanssa. Näin turvataan lasten siirtyminen päivähoidosta esiopetu k- seen ja esiopetuksesta perusopetukseen. Esiopetus on aikais emmin ollut Kauhajoella osa varhaiskas vatusta, joten järjestäminen kouluilla on merkinnyt kulttuurin ja asenteiden muutosta. Muutoksen haasteisiin on pystytty vastaamaan hy vin vanhempien ja koulun henkilökunnan yhteistyöllä. Esi- ja alkuopetuksen oppilaille on pystytty järjestämään maksullista aamu- ja iltapäivätoimintaa kattavasti koko kaupungissa. Taloudellisten resurssien vähenemisestä huolimatta opetus ja koulutus on pystytty järjestämään pääsää n- töisesti laadukkaasti. Lomautusten ja muiden poissaolojen aiheuttamat opetusjärjestelyjen muutokset ovat aiheuttaneet lisätyötä sekä opettajille että hallinnon henkilökunnalle. Yhtenäiskoulupedagogiikan kehittäm i- nen etenee yhdessä uuden OPS2016 valmistumisen kanssa. Jatkokoulutukseen sijoittuminen pyst ytään turvaamaan hyvällä perusopetuksen ja toisen asteen yhteistyöllä. Sähköiseen lukioon siirtyminen etenee ja opettajat ovat aloittaneet mm. sähköisten kokeiden toteuttam isen lukiossa. Lukiomme on edelleen vetovoimainen, mutta huolenaiheeksi on nousemassa paineet toisen a s- teen koulutusuudistuksista, joihin saadaan vastauksia vuoden 2015 aikana. Oppilashuoltotyön kehittäminen on edennyt voimaan tulleen uuden oppilas ja opiskelijahuollon lain mukaisesti. Kauhajoella on pystytty vastaamaan lain vaatimuksiin erittäin hy vin ja voimme tarjota yhteistyömahdollisuuden myös muille Suupohjan ja lähialueiden kunnille. Sähköinen arvokysely on toteutettu keväällä Koulukohtaiset kyselyt ovat osa opetussuunnitelmaty ö- tä, joka jatkuu edelleen. Asiakastyytyväisyyskyselyä ei toteutettu vuoden aikana. Asiakaspalautetta saadaan kuitenkin jatkuvasti osana koulun ja kodin yhteistyötä. Turvallisuussuunnit elmat, terveyden ja hy vi n- voinnin suunnitelmat on päivitetty vuoden aikana. Moniammatillinen yhteistyö toimii opetuksessa ja koulutuksessa erittäin hy vin koulujen sisällä. Perusopetuksen yhtenäistämisessä ei ole päästy toivottuihin tuloksiin. Kehittämistyötä haittaa resurssipula erityisesti ajankäytön suhteen. Päivittäisten työtehtävien lisäksi on ollut vaikeaa löytää yhteistä aikaa yhteistyölle. Myös muutokset hallinnossa ovat vaikeuttaneet kehittämistyötä. Tähän saataneen selkeyttä koko sivisty stä koskevan organisaation muutoshankkeen myötä vuoden 2015 aikana. Etelä-Pohjanmaan kuntien ja kaupunkien yhteistyö toimii erittäin hy vin o petuksen ja koulutuksen eri osaalueilla. Maakunnallinen opetussuunnitelmatyö ja yhteiset koulutukset sekä rehtorien ja sivistysjohtajien säännölliset kokoontumiset edesauttavat yhteistyötä yli paikkakuntarajojen. Kansalaisopisto Kansalaisopiston tulevaisuutta on värittänyt epävarmuus koko tilivuoden ajan. Rehtorin tehtävien hoito on

54 Tasekirja ollut valinkauhassa ja Teuvan kansalaisopiston kanssa tehty yhteistyö loppui. Vapaan sivistystyön hengessä järjestetty opetuksen volyymi on hieman pienentynyt, kuitenkin vähemmän kuin siihen saatu valtionosuus. Panula-opisto Lasten ja nuorten TPO yhteistyö eteni käytännön tasolla aikataulullisesti mahdollistettu eri taiteenalojen harrastaminen. Elämänlaatupalveluiden asiakastyytyväisyyskysely jäi hlöstöresurssin (virkavapaa) vuoksi tekemättä. Kirjasto ja tietopalvelut Turvallisuussuunnitelma on päivitetty. Kuntalaisten viihtyvyyttä, hyvinvointia ja elämänlaatua eri ikäryhmi ssä on huomioitu eri tavoin : Lukuinto-pilottiprojekti ja kirjavinkkaukset sekä arjen tiivis yhteistyö koulun kanssa ottaa huomioon esioppilaat ja kouluikäiset, satutuokiot päiväk oti-ikäiset, Senior Surf aikuiset ja iäkkäät, Kulttuurilla pitkään ikään projekti kaikenikäiset vauvasta vaariin, mutta erityisesti aikuiset (Maalaislääkäri K i- minkisen vierailu ja Milloin mennä lääkäriin ), TietoHoiva -kirjaston kotipalvelu tässä vaiheessa kotihoidon enimmäkseen iäkkäät asiakkaat. On myös annettu opastusta ja koulutusta sähköisessä asioinnissa (mm. tabletit) ja Sarjakuvasäpinät 2014 huomioi eri ikäryhmät. Ajantasaisten kirjastopalveluiden turvaamista haittasi kirjaston n. kuuden viikon kiinniolo kirjastojärjestelmän konversion ja henkilökunnan kaksiviikkoisen lomautuksen vuoksi, joiden vuoksi aukiolotunnit, lainaukset ja kävijämäärät luonnollisesti pienenivät (esim. n lainaa). Toimiva yhteistyö Krannit -kirjastojen ja muiden kirjastojen kanssa alueellisesti, koulun ja muiden oppilaitosten kanssa, kaupungin kotihoidon, kulttuuritoimen ja kolmannen sektorin kanssa. Toimiminen opiskelijaki r- jastona (Seamk). Sosiaalinen media on käytössä tiedotuskanavana ja vuorovaikutuksessa asiakkaiden kanssa. Sähköinen viestintä on laajasti käytössä, sähköiseen asiointiin annetaan opastusta. Nuoriso ja liikunta Toteutettu toiminta- ja käyttösuunnitelmia. Valmisteltu ja toteutettu yhteistyösuunnitelmia moniammatillisesti. Valmistelussa edelleen nuorisotiedotus (JIBBO) täysjäsenyys. Valmius -sekä turvallisuussuunnitelmista Virkun asiakirja hy väksytty. Vuokrattavien tilojen ja tarvikkeiden päivitys on tehty. Sali-, ym. maksut on päivitetty. Ryhmä- ja opetus hinnat on päivitetty. Parannettu tiedotusta ulkoliikunta -alueiden käytössä tilavarausjärjestelmän avulla. Verkostoyhteistyö seudullisesti, alueellisesti ja valtakunnallisesti, mm. Suupohjan kunnat ja laajemmi nkin, Etelä-Pohjanmaan virkistysuimalat sekä urheilutalot ja UKTY ry/jäsenyys, PLU-Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu ry, VAU ry ja AVI LSS/Liikunta ja nuoriso. Liikuntalain mukaiset avustusten jakoperusteet tarkistettu. Nuoriso- ja liikuntapalveluiden perus- ja kohdeavustukset on jaettu. Walkers -kahvilatoiminnan erityisavustaminen (srk) /nuoris otyö. Virkun ohjattu liikunt atoiminta läpi vuoden (11kk). Kesän toimint oina pa i- nopiste on lasten uimakouluissa. Syys- ja kevätlukukaudella koululaisten uimakoulujen lisäksi kokoontuu 23 erilaista liikuntaryhmää vauvauinnista (3kk) senioriliikuntaan erityisryhmät huomioon ottaen. Lisäksi Virkussa järjestetty resurssien mukaan tilattuja tyky -ja koulutuspäiviä. Ohjatun liikunnan lisäksi on tilattuja liikuntainfoja sekä kutsuttu koolle vuosittainen erityisliikunnan liikuntatoimikunta, joka on erityisliikuntaa järjestävien yhdistysten, järjestöjen ja seurojen yhteinen keskustelutilaisuus. Lasten uimakoulut Virkussa viikon mittaisina kursseina 23 ja oppilaita 285. Lisäksi oli erityislasten uimakoulu (20 lasta). Karijoen kunnan uimakoulu Virkussa 2 ryhmää, yhteens ä 30 lasta. Karvian alakoulujen uimak oulu (3 koulua) 4 ryhmää, y h- teensä 104 lasta. Isojoen kunnan uimakoulut 8 ryhmää, yhteensä 216 lasta. Vauvauinti (perhe): 20 ryhmää, 309 osallistujaa. Mini- ja eskariuim akoulut: 19 ryhmää, 345 lasta. Omien koululaisten uimaopetus ryhmää, 224 lasta ja xx ryhmää, xxx lasta.. Nummijärven camping rantavalvonta ajalla Työtunteja yhteensä 170 tuntia viideltä valvo n- ta-ajan viikolta. Rantavalvonnan ajankohdasta oli tiedotettu hyvissä ajoin ja tarvittavat huoltotoimenpiteet ranta-alueella tehty (viranomaistarkastus). Kävijät/pv kirjattu. Vain kolmena päivänä kuuden tunnin työja k- solla ylittyi >100 kävijän raja/pv. 7. PlayCity FunGo ajalla Kauhajoen Koulukeskuksessa. Yhteensä 9-12 v. lapsia 180. Vanhempia ohjaajina eri päivinä yhteensä 90 ja leirillä oli 40 erilaista työpajaa lasten valittavana. Leirin päävastuunkantaja PLU yhteistyössä Kauhajoen kaupungin nuoriso- ja liikunt apalvelut. Nuorten ohjaus - ja palveluverkoston sulautuminen seudulliseen lasten, nuorten ja lapsiperheiden johtoryhmän verkostoon on aloitettu.

55 Tasekirja Asiakastyytyväisyyskyselyjä on tehty ja koottu Virkussa ja tapahtumakohtaisesti. Liikunnan kehittämissuu n- nitelman toimenpideohjelman päivitys; ohjausryhmän kokoontuminen kolme kertaa ja työryhmät y hdessä ohjausryhmän kanssa kerran sekä kerran ryhmissä. Tiedottamista ja viestintää on tehostettu osavastuual u- eittain ja yhteistyössä kaupungin kokonaismarkkinoinnin kanssa. Prosessi Kustannustehokkaat ja laadukkaat päivähoito-, järjestelmät Päivähoidon rakenneohjelman toteuttaminen: - I-vaihe: Päiväkoti Pikku- Äijän toiminnan sisään ajaminen ja yhteisen pedagogiikan kehittäminen - II vaihe: Uuden Aron päiväkodin käyttöönotto kesällä 2014 sekä ryhmisten lakkauttaminen mahdollisuuksien/palvelun kysynnän mukaan - III-vaihe: Perhepäivähoitajien rekrytoiminen mahdollisuuksien ja tarpeiden mukaan sekä yksityisen päivähoidon lisääminen. - Yksityisen hoidon tuen kaupunkilisäjärjestelmän muuttaminen palvelusetelitoiminnaksi Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palvelujen (INNO) johtoryhmään kuuluminen ja toimintojen kehittäminen Kokoontumiskerrat Kuntien, kuntayhtymien ja eri hallintokuntien yhteistyö Aron koulun suunnittelu ja rakentaminen Tieto- ja viestintäteknologian käytön ajanmukaistaminen opetuksessa ja halli n- nossa Aloitetaan OPS-2016 prosessi esi ja perusopetuksessa Alakoulun palveluverkon tiivistäminen Koulukeskuksen toimint a- kulttuurin muodostaminen ja johtamisjärjestelmän sisään ajaminen Lukion oppimisympäristöjen ja oppimateriaalin sähköistäminen Aloitetaan Aron koulun rakentamisen suunnittelu Oppilashallinto-ohjelmien käytön laajentaminen Reitti- Gis karttaohjelman käytön kehittäminen Esi- ja perusopetuksen OPS työn aloittaminen aloittaminen yhtenäisen esi- perusopetuksen periaatteella Alakoulun palveluverkkouudistuksen toimeenpano E-tiedon lähteillä hanke Oppilashallinto-ohjelmien käyttöaste (%) Hankkeen eteneminen (valmiusaste %) Toteutunut (kyllä/ei)

56 Tasekirja Lukiokoulutuksen valmistautuminen uudistuviin ylioppilaskirjoituksiin Lukion langaton verkko Lukion valmistautuminen sähköisiin yo-kirjoituksiin Kokoukset (lkm) Toteutuma Kansalaisopiston, Panulaopiston ja yleisen kulttuuritoimen yhteistyön tiivistäminen ja toiminta-alueiden yhdenmukaistaminen Kirjastotalon muutostyöt Nuorisotyön ohjaus- ja palveluverkosto Etsivä nuorisotyö Liikuntapaikkojen rahoitussuunnitelma vuosille (ELY/OKM) Koulupäivän liikunnallistaminen;toiminnan jatkaminen ja kehittäminen Virkun virkistysuimalan asiakasturvallisuus Kansainvälisen toiminnan ylläpitäminen ja lisääminen Toiminnan vahvistaminen - työryhmät (koordinoiva ja NuKuTe/työkalu) Kansalaisopiston ja Panulaopiston hallinnon yhdistämisen valmistelu. Kansalaisopistotunnustelut aloitetaan Teuvan kanssa. Kirjastojärjestelmä Auroran päivitys Kirjasto- ja tietopalveluiden viestintäsuunnitelman valmistelu sekä TietoHoivakirjaston mobiilikotipalvelun kehittäminen hankkeen turvin Työparitoiminnan jatkaminen: okm:n myöntämä avustus, yhteistyö LLKY Rahoitussuunnitelman laadinta: > hankkeet (avustusta haetaan) sekä tiedot vähint hankkeista Liikkuva koulu -hanke ja siihen liittyvät koulutukset Virkun virkistysuimalan kuluttajaturvalain mukainen turvallisuus- ja asiakirjatarkistus Nykyisten kansainvälisten hankkeiden jatkaminen tal o- usarvion puitteissa Päivitetty (kyllä /ei) Päivitetty (kyllä/ei) Liikuntapaikkojen perustamishankkeiden yhteenveto -lomake Suoritettu (kyllä/ei) Sivistyksen hallinto- ja tukipalvelut Hallinnossa on kehitetty uusia toimintatapoja sähköisten järjestelmien kokonaisvaltaisempaan käyttöön. Primus-oppilashallinto-ohjelman laajennus opettajatietohallintoon on aloitettu. Oppilasasioiden halli ntaan käytetään sekä varhaiskasvatuksen että perusopetuksen hallinto -ohjelmia. Varhaiskasvatus Päivähoidon rakenneohjelma on edennyt suunnitelman mukaisesti. Aron uusi päiväkoti on aloittanut toimi n- tansa Yksityisen hoidon tuen kaupunkilisä-järjestelmän on muutettu varhaiskas vatuksen palve-

57 Tasekirja luseteli toiminnaksi Kesällä 2014 on päättynyt kolme ryhmäperhepäiväkodin (Lehmuksen, Metsätähden ja Tähkän) sekä päiväkoti Kerttulin toiminta rakennesuunnitelmien mukaisesti. Lisäksi päivähoidon vähäisen kysynnän vuoksi Nummijärven ryhmiksen toiminta on päättynyt. Nummijärven alueen päivähoito toteutetaan perhepäivähoitajan toimesta. Päivähoidon sähköisistä prosesseista on otettu käyttöön perhepäivähoitajien työaikasuunnittelun sähköinen versio sekä Muksu-netti reissuvihko lasten vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön ja kas vatuskum p- panuuteen. Myös vetuma-web:n hankinta on toteutettu talousarvioon vuodelle 2014 varatuin määrärahoin. Varhaiskasvatuksen vastuualue on mukana moniammatillisessa yhteistyössä eri vastuualueiden, hallintokuntien, kuntayhtymien ja kuntien kanssa. Erilaisten suunnitelmien päivittämiseen on osallistuttu ja suunnitelmiin asettuja toimenpiteitä on noudatettu. Opetus ja koulutus Aron koulun rakentamishanke eteni valtuustossa kesällä ja vanhan koulurakennuksen purku aloitettiin sy k- syllä Kauhajoki on mukana OPS uudistuksessa osana maakunnallista 18 kunnan Osaava -OPS ryhmää. Alueellisesti Kauhajoki tekee yhteistyötä Teuvan, Isojen ja Karijoen kanssa. Kauhajoelta on edustus ma a- kunnallisessa ohjaus ryhmässä ja vetovastuu Suupohjan opetussuunnitelmatyön koordinoinnis sa. Opettajien VESO päivät käytetään opetussuunnitelmatyöhön. Muuhun kehittämiseen ei ole käytettävissä määrärahoja. Sähköisten oppimateriaalien ja oppimisympäristön käyttöä on lisätty opetuksessa aktiivisesti, mikä mahdollistaa säästöt materiaalihankinnoissa tulevaisuudessa. Tvt -strategian päivittäminen on valmis ja lautakunt a on hy väksynyt strategian. Käytännön toimenpit eet uusien sähköisten opetusmenetelmien s i- säänajossa on aloitettu. Koulutusta on kuitenkin lisättävä, jotta opettajat saavat uuden opet ussuunnitelman mukaiset valmiudet sähköisten opetusmateriaalien ja välineiden käyttöön normaali opetuksessa. Koulukuljetusten suunnittelu Reitti-Gis ohjelmalla on tuonut säästöjä, mutta lukujärjestysten ja kuljetusten synkronoinnissa on vielä kehittämistä. Ohjelmassa on edelleen osa-alueita, jotka eivät ole käytössä. Primus-oppilashallinto-ohjelma ja Reitti-Gis ovat yhteensopivat, joten niiden yhteiskäyttöä on kehitetään. Alakoulun palveluverkko suunnitelman muutokset ovat osoittautuneet onnistuneiksi ja Sahankylän koulun toiminnan jatkaminen Lustilan entisessä koulurakennuksessa on vähentänyt koulukuljetuksia Lustilan al u- eella. Koulun toiminnan jatkuminen mahdollistaa esiopetuksen ja perusopetuksen yhteistyön uuden op e- tussuunnitelman mukaisena. Koulukeskuksen yhtenäiskoulun toiminta kehittyy hitaasti, siihen pyritään saamaan pontta yhteisten opettajien käytön lisäämisellä. Lukion E-tiedon lähteillä hanke on loppunut, toimintaa jatketaan omilla resursseilla opettajien aloitettua valmistautumisen sähköisiä kirjoituksia varten. Lukion sähköistäminen vaatii rakennukseen tehtäviä kaapelitöitä, jotka on suunniteltu kesälle Koulupäivän liikunnallistaminen etenee hitaasti. Pienemmillä kouluilla toteutuvat liikuntakerhot koulupäivien jälkeen, mutta koulukeskuksessa ei liikuntaryhmiin saada oppilaita. Tämä johtunee laajasta kerhojen iltatarjonnasta keskustan alueella. Kansainvälisen toiminnan ylläpitäminen on ollut lähinnä Comenius -hankkeen ja koulujen kielikerhojen varassa. Comenius-hanke loppui vuoden lopussa, joten kansainvälinen toiminta on hiipumassa perusopetuksessa. Myös kielten opiskelu lukiossa on vähen emään päin. Kansalaisopisto Teuvan kunnan halukkuudesta tehdä yhteistyötä kansalaisopistorintamalla ei ole saatu responssia, mutta yhteistyömahdollisuuksien suunnittelu jatkuu. Panula-opisto Tilikaudella 2014 yleinen kulttuuritoimi sijoittui yleishallinnon kuntamarkkinointiosaston alaisuuteen. Pan ulaopiston ja Kansalaisopiston hallinnon yhdistämisen työryhmä kokoontui 5 kertaa. Panula-opiston rehtorin virkavapaan ( ) aikana tehtävät karsittiin minimiin. Hallinnollisena rehtorina toimi kansalai s- opiston rehtori (7%) ja muut operatiiviset tehtävät jaettiin Panula -opiston opetushlöstön ja opistosihteerin kesken. Muun muassa kehittämis-, yhteistyö-, rahoituskanavien haku- sekä pedagogisen että henkilöstöjohtamisen tehtäviä ei suoritettu. Kansainvälis et vastavierailut peruttiin ja keskityttiin vain perustehtävään he n- kilöstön jaksamisen äärirajoilla.

58 Tasekirja Kirjasto ja tietopalvelut Eri hallintokuntien välistä yhteistyötä tehdään erityisesti kulttuuri- ja nuorisotoimen (Kriuhnaasut, Yökirjasto), koulun ja oppilaitosten, kotihoidon ja palvelukotien ja muiden perusturvan yksiköiden kanssa (Tiet ohoivapalvelu) ja kolmannen sektorin kanssa. Kirjaston ja koulun yhteistyön kirjaaminen on jo valtakunnallisesti esitetty kirjattavaksi tukevasti opetussuunnitelmiin, koska kirjasto- ja tietopalvelut ovat tärkeä koulutuksen ja opetuksen tukitoiminto. Kirjastojärjestelmä Aurora on päivitetty. TietoHoiva-kirjaston kotipalvelu on vakiintunutta palvelutoimintaa ja jatkuu hankkeena vielä vuoden Viestintäsuunnitelman valmist elua ei olla vielä aloitettu. Nuoriso ja liikunta Liikunnan kehittämissuunnitelman toimenpideohjelman päivitys on hyväksytty ohjausryhmäss ä ja esitetty edelleen eri hallintokunnille hy väksyttäväksi sekä omaksuttavaksi resurssien mukais esti pain o- alueina 1. Terveyttä edistävä liikunta, 2. Liikuntaympäristöt ja olosuhteet ja 3. Nuoriso- ja kilpaurheilu. Liikunnan kehittämissuunnitelman toimenpideohjelman sisällössä ovat asetetut tavoitteet, toimenpide - ehdotukset, tulevaisuus sekä toteutus/ vastuut aho ja aikatauluesitys. Terveyttä edistävässä liikunnassa pa i- notetaan - kouluikäisten liikunnan lisäämistä, - kouluikäisten liikunnan määrän lisäämistä, - arkiliikunnan tehostamista, - tiedottamisen tehostamista, - terveytensä kannalt a riittävästi liikkuvaa kuntalaista. Liikuntaympäristöissä ja olosuhteissa ovat keskeisinä liikuntaympäristöjen ja olosuhteiden kehittäminen Vapaaaikakeskuksessa ja Sotkan ulkoilu- ja urheilukeskuksessa. Nuoriso- ja kilpaurheilussa olivat - keskeisinä koulutuksen ja harjoittelun yhteensovittaminen sekä - yhteistyön tehostaminen kolmannen sektorin kanssa. Tärkeänä pidettiin liikuntalinjan vahvistamista ja profiloitumista sekä yhteyttä urheiluak atemiaan kehittämiselle. Tärkeitä vuotuisia foorumeita: Liikunt afoorumi (avoin kaikille) ja Valmentajafoorumi (kutsufoor u- mi).yhteinen tekeminen ja yhteiset päämäärät; monipuolinen seuratoiminta. Virkun turvallisuusasiakirjan sisältö on uudistettu. Turvallisuusasiakirjojen sisältöä on pohdittu yhdessä Trimmi koulutuksen yhteydessä Myös nuorisotalo Räimiskän turvallisuussuunnittelu asiakirjaksi on aloitettu. Kv-toiminnan osalta on pidetty Allianssi ry:n työleiri yhteistyössä Lustilan Kyläyhdistyksen ja Äijön koulun Vanhempainyhdistyksen kanssa ajalla Osallistujia leirillä oli 7 ulkolaista (Hollannista, Slovakiasta, Kanadasta, Ranskasta ja Koreasta). Lisäksi mukana oli suomalainen hankevetäjä Allianssi ry:n kautta. Kauhajoen Karhun juniorikoripallojoukkueen pojat syntyneet on kutsuttu osallistumaan European Youth Basketball -liigaan ajalla Pelejä pelataan Suomessa Tampereella, Puolassa ja Venäjällä. EVS -nuoren hakuprosessi on käynnissä. Yhteistyön virittäminen vuoden 2015 tapaamiselle Saksassa nuorten (jalkapallo) välillä; Kauhajoen Karhu ja Saksan Main Tauberin alue/ Tauberbischofsheim - Grossrinderfeld. Henkilöstö / johtaminen Henkilöstön kouluttautuminen Päivähoidon henkilöstön täydennyskoulutus velvoitteen toteuttaminen OPS koulutus Yhteisen opetushenkilöstön käyttö Työhyvinvoinnin lisääminen Esimieskoulutuksen lisääminen Opetushenkilöstön tarkoituksenmukainen rekrytointi TYHY-toiminnan ohjeen mukainen toiminta ja PAREE - hanke Sisäiset sekä toimialakohtaiset koulutukset Kehityskeskustelut (%) Työnohjauksen käytäntöjen selkeyttäminen Henkilöstörakenteen jatkuva tarkastelu Kaupungin talouden tasapainottamisohjelman mukaiset toimenpiteet

59 Tasekirja Toteutuma Sivistyksen hallinto- ja tukipalvelut Hallinnon henkilöstön koulut ukset ovat olleet minimissä kuten muissakin yksiköissä. Henkilöstön vähent y- minen hallinnossa näkyy jatkuvana kiireenä ja työtehtävien lisääntymisenä osalla henkilökunnasta. S ivistyksen organisaation uudistushankkeelle on asetettu hallinnossakin suuria paineita. Työhy vinvointiin on kiinn i- tetty huomiota järjestämällä viikottaiset osastopalaverit säännöllisesti. Kehityskeskustelut on käyty ja työte h- tävien määrään on kiinnitetty huomiota, mutta käytännössä työtehtävien uudelleen organisointi on ollut vaikeaa. Koko sivistyksen osalta keväällä 2014 järjestetty henkilökuntakysely on avannut kehittäm isen kohteita ja tarpeit a, joihin kohdistuvia toimintasuunnitelmia on tehty kaikissa yk siköissä. Hallinnon osalta kehittämistoimet on aloitettu jo keväällä Varhaiskasvatus Alkuvuodesta henkilöstön koulutuksista on toteutunut mm. Kolmiportaisen tuen mallin koulutukset, yksikkökohtaisia prosessikoulutuksia päiväk otien pedagogikasta ja toiminnan käynnistämisestä sekä Plu:n koul u- tuksia. Kasvatuskumppanuus koulutuksia on järjestetty syksyn aikana. Lisäksi on järjestetty seutukunnall i- nen varhaiskas vattajien koulutuspäivä Lastensuojelun laki päivähoidon näkökulmasta sekä yhteinen va r- haiskasvatuksen ja ravintopalvelujen henkilöstön ravitsemuskoulutus. Esimiesresurssien riittävyyttä/tarvetta on tarkasteltu suhteessa päivähoidon tarpeeseen. Esimiestyöhön liittyvää yhteistyötä ei Is ojoen kunnan kanssa syntynyt, vaan riittävät esimiesresurssit ratkaistaan vastuualueen sisäisillä siirroilla. Yhden varhaiskasvatuksen alue -esimiehen viran täyttämiseen sisäisillä siirroilla on saatu täyttölupa kaupungin johtoryhmältä Ko. henkilön työajasta 70 % on es imiestyötä ja 30 % lastentarhanopettajan työtä avoimessa päiväkodissa. Alaisten määrä alue-esimiestä kohti on kohtuullinen, ka. 28 alaista. Varhaisen puuttumisen malli on käytössä ja kehityskeskusteluja on käyty. Henkilöstön rekrytoininnissa on muulta osin onnistuttu, mutta muodollisesti pätevien ja tehtävään soveltuvien lastentarhanopettajien rekrytointi on haastavaa. Opetus ja koulutus Opetushenkilöstön rekrytoinnissa on huomioitu kaupungin talous. Lomautusten aiheuttamat poissaolot ovat heikentäneet henkilökunnan työturvallisuutta ja hyvinvointia. Tästä huolimatta sairaspoissaolojen määrä ei noussut huomattavasti. Usealle viikolle sijoittuvat lomautusjaksot sekoittivat koulujen arkea ja työskentelyä. Henkilök unnan poissaolopäivien jättämiä aukkoja korjataan pitkään. Koulutus ja -kehitysmäärärahojen supistaminen on aiheuttanut henkilökunnan motivaatioon selkeää laskua. Omaehtoinen kouluttautuminen ei ole mahdollista koulutusten korkean hinnan vuoksi. Koulutuksiin ei ole voitu lä hteä lomautustenkaan vuoksi, koska henkilökunta toimii toistensa otoina. Rehtoreiden työaikaseuranta on aloit ettu elokuussa ja ensimmäinen seurantajakso päättyi lokakuussa, jolloin pidettiin rehtoreiden kehityskeskustelut. Opettajien keh i- tyskeskusteluja on pidetty sekä henkilökoht aisesti että ryhmissä. Työajan riittämätt ömyys on yleinen ongelma koko sivistyksessä. Rehtoreiden tehtäväkuvien päivittäminen on osa sivistyksen hallinnon uudistusta, jonka valmistelu aloitettiin syksyllä. Kaikesta huolimatta henkilökunta on suoriutunut tehtävistään kunnialla ja osoittanut erinomaista ammattitaitoa koulujen arjen pyörittämisessä. Kansalaisopisto Tasapainottamisohjelman mukaisia tasapainotustoimenpiteitä on mietitty. Panula-opisto Panula-opiston esimiehen virkavapaan vuoksi kehityskeskusteluja ei käyty. Panula-opiston opetushlöstö osallistui IV-kauden Osaava-rahoituksella Tuntiopettajasta kansansivistäjäksi koulutuksiin sekä järjesti Sillanrakentajana koulutuksen kohdennettuna alueen TPO opetushlöstölle. Kirjasto ja tietopalvelut Henkilöstö on kouluttautunut työhön liittyvillä täydennyskoulutuksilla 42 henkilötyövuoden verran, lisäksi Aurora-järjestelmän koulutukset. Työhyvinvointiin liittyen on vuosittain pidetty Krannit kirjastojen yhteinen TYHY-päivä, joka syksyllä 2014 toteutui Teuvan kirjaston järjestämänä Teuvan Parr assa. Työhyvinvointia huomioidaan eri tavoin myös paikallisesti kirjastossa. Kehityskeskustelut toteutuivat henkilöstökyselyn käsi t- telyn yhteydessä ryhmäkeskusteluna. Kirjastossa pidetään pääsäänt öisesti viikottain perjantaiaamuisin ty ö- palaveri. Tasapainottamisohjelman mukaiset toimenpiteet on tehty-koko henkilökunnan lomautus samaan aikaan , jolloin kirjastoyksiköt olivat suljettuna.

60 Tasekirja Nuoriso ja liikunta Henkilöstön Trimmi -koulutus on pidetty. EA1 koulutus (16h) on pidetty toukokuulla yhteis työssä Kauhajoen kansalaisopiston kanssa. Kehityskeskustelut pidetty on pidetty. Pidetty vastuualueen yhteinen koul utus- ja tyky -päivä, teemana turvallisuussuunnitelmat ja jaksaminen. Huomioitavaa, että työnsä ohessa opiskelijoita on nuorisopalveluissa kaksi hlöä ja liikuntapalveluissa yksi hlö. Talous Toiminnan sopeuttaminen talous- ja palvelurakenneselvityksen mukaiseksi Rakenneohjelmien mukaiset toimenpiteet Toteutuma Tulojen osuuden lisääminen toimintakatteesta Ulkopuolisen kehittämisrahoituksen hankkiminen Koulukuljetuskustannusten tehostaminen Maksut ja taksat tarkistetaan Projektirahoituksen vastuuhenkilöt Toteutetaan kustannus vertailua paikallisella ja valtakunnallisella tasolla Koulukuljetussäännön päivityksen käyttöönotto Tarvittavat vastuuhenkilöt nimettyinä (kyllä/ei) Käytössä / ei Sivistysosaston talousarvion toteutuminen osoittaa valtuustoon nähden sitovan talousarvion määrärahan alitusta n euroa, jolloin toimintakate on 95,5 %. Toimintatuottoja kertyi n euroa (119,7 %) eli n euroa budjetoitua enemmän. Tuottojen arvioitua suurempi kehitys johtuu hankerahoitu k- sista, varhaiskasvatuksen tulojen lisääntymisestä ja erilaisten myyntituottojen kasvusta. Toimint akulut olivat n euroa (97,3 %), alituksen ollessa n euroa. Säästöjä on syntynyt henk ilöstökuluissa n euroa, palveluiden ostoista n euroa, joista koulukuljetuskustannusten lasku oli n euroa., ostoista n ja avustuksista euroa. Sivistysosaston poistot ovat euroa (TA:n ylitys n ) ja sisäiset vyörytyserät n euroa (TA:n ylitys n ). Talousarvion sisäiset menot (sisältyvät toimintakuluihin ja vuokriin) alittuivat siivouspalveluiden osalta n euroa ja ylittyvät ravintopalvelusten osalta n euroa ja toimitilapalveluiden osalta n euroa. Vuoteen 2013 verrattuna siivouspalvelut laskivat n euroa, ravint opalvelut lask i- vat n euroa ja toimitilapalvelut n euroa. Sisäisten menojen lasku on ollut mahdollista to imitilojen vähentymisen vuoksi. Laskennallisista eristä talous- ja henkilöstöhallinnon kustannukset nousivat arvioidusta n euroa. Sivistysosaston lomautussäästö oli n euroa, josta vähennetään lomautuspäätöksistä (880 kpl) syntyvät kustannukset palkkalaskentaan ja henkilökunnan työtunteina (n tuntia). Työtunt eihin lask e- taan sekä hallinnossa tehtävät keskeytyspäätökset että tehtävien järjestelyt yksiköissä. Sivistyksen hallinto- ja tukipalvelut Sisäiset menot (sisältyvät toimintakuluihin) alittuivat siivouspalveluiden osalta n euroa ja ylittyvät ravintopalvelusten osalta n euroa ja toimitilapalveluiden osalta n euroa. Koulukuljetusku s- tannusten lasku oli n euroa. Sivistyksen hallinnon ja tukipalveluiden osalta säästötoimenpiteet näkyvät lähinnä vakinaisen henkilöstön vähenemisenä. Hanketoimintaan saatavista rahoituksista ei ole tieto talousarvion laadinnan aikana, joten hanketoiminnasta johtuen hallinnon talousarvion toteutumisessa voi tulla suuriakin eroja. Toteutunut talous on hallinnon ja tukitoimien osalta vuonna 2014 lähellä arviota. Toimintatuotot kasvoivat 122,3 % eli n euroa ja toimintakulut ylittyivät 104,2 %, ylityksen ollessa n euroa, joten toimi ntakate on alittunut 98,1 %, alituksen ollessa n euroa. Varhaiskasvatus Talouden seurantaa on toteutettu kuukausittain.

61 Tasekirja Vuoden 2014 tilinpäätöksessä varhaiskasvatuksen vastuualueen toimintatuotot on 114,5 %, toimintak ulut 93,2 % ja toimintakate on 90,8 %. Vuoden aikana tuloja kertyi yhteensä euroa arvioitua enemmän, joista päivähoitotuloja euroa ja muita tuloja euroa (myyntituloja muilta kunnilta, oppis opimuskoulutuksen ohjauspalkkioita ja työllistämistukea). Toimintakulut alittuivat e uroa, jotka koostuivat mm. henkilöstökuluista, palveluseteliavustuksista ja kotihoidon tuesta. Toimintakate alittui y hteensä euroa. Vuoden 2014 talousarvioin laatiminen oli erittäin haasteellista päivähoidon rakenneohjelman luk ui s- ten muutosten vuoksi. Päivähoidon rakenneohjelman mukaisilla muut oksilla, vuoden 2013 lasten alhaisella synty vyydellä ja la k- kautettujen yksikköjen aiheuttamilla kerrannaisvaikutuksilla on ollut merkitystä kaikkiin toimintamenojen säästöihin (henkilöstökulut, aineet, tarvikkeet ja ta varat sekä avustukset ja vuokrat). Vuoden 2014 aikana uusia päivähoitopaikkoja ei ole tarvinnut perustaa. Uusittu päivähoitorakenne on mahdollistanut lasten sijoi t- tumisen olemassa oleviin omiin päivähoitoyksiköihin sekä yksityisiin päiväkoteihin. Rakennesu unnitelman mukaisesti lakkautettiin kolme ryhmistä ja yksi pieni päiväkoti kuukautta aikaisemmin kuin oli tal ousarvioon määrärahat varattu. Suunnitelmasta poiketen Nummijärven ryhmiksen toiminta on lakkautettu myös kesällä lasten määrän vähennyttyä. Vuoden 2014 aik ana päivähoitolasten lasten määrän suurella vaihtelulla on ollut vaikutusta sekä tulokert y- mään että kulujen säästöihin. Keväällä lasten määrä on ollut 32 suurempi kuin vuonna Syyskaudella lasten määrä on sen sijaan ollut 40 lasta vähemmän kuin v Syksyn tilanteeseen ovat vaikuttaneet Sahankylän (ent. Lustilan koulun) esioppilaiden päivähoito muuttuminen aamu - ja iltapäivätoiminnaksi, joka vähensi päivähoitolasten lukumäärää 20 lapsella sekä vuoden 2013 syntyneiden lasten vähäisellä määrällä ja työelämän lomautuksilla ja työttömyydellä. Talousarvioon oli varattu keskiarvolta 560 lapsen päivähoitoon määrärahat ja toteutuman mukaan lasten keskiarvo oli 570 lasta. Toimintatuottojen arvioitu suurempaan kertymään ( euroa) on vaikuttanut valtakunnallinen päivähoidon asiakasmaksujen indeksikorotus lukien, jota ei talousarvioin laadinnassa ole huomioitu sekä kevätkauden päivähoitolasten suuri määrä (enimmillään 605 lasta). Henkilöstökulujen määrärahat alittuivat euroa. Alitukseen johtivat rakenneohjelman mukaisten päivähoitoyksikköjen toiminnan lakkauttamisesta johtuvat henkilöstömuutokset ja määräaikaisten työsuhteiden päättymiset. Yksikköjen suunniteltua aikaisemmasta lakkauttamista aiheutui noin euron säästöt. Nykyisessä päivähoitorakenteessa sijaisten tarve on vähentynyt ja henkilöstön käyttö lyhytaikaisissa sija i- suuksissa on tehostunut (sijaiskulut ovat pienentyneet euroa vuodesta 2013). Lisäksi syksyllä selkeästi vähäisemmästä päivähoidon tarpeesta johtuen kolmen eläkkeelle jääneen perhepäivähoitajan sekä perhepäivähoitajan äitiys- ja työloman sijaisuuksiin ei ole tarvinnut palkata uusia perhepäivähoit ajia. Varhaiskas vatuksen henkilöstön lomautukset toteutettiin ajalla ja ja siitä aiheutuvat palkkasäästöt olivat euroa. Palvelujen ostoissa sisäiset ravintopalvelut ylittyivät euroa, josta noin euroa Päiväkoti Pikku-Äijässä ja euroa Aron päiväk odissa. Alitusta oli Filppulan päiväkodissa euroa. Ruok apalvelupäällikön selvityksen mukaan elintarvikekustannukset ylittyivät noin eurolla, jota ei suunnitteluvaiheessa osattu ottaa huomioon. Kiinteistömenot lisättiin keskuskeittiöiden (Pikku-Äijä, Koulukeskuksen keskuskeittiö) talousarvioon ja keittiöiden muiden kulujan kanssa ne vyörytystaulukon mukaisesti vyörytettiin kouluille ja päiväkodeille lapsimäärien mukaan. Menot kuitenkin ylittyivät, tällä kuulla on kuluja vyörytetty lisää keittiöille. Päiväkodeille on jonkin verran täytynyt hankkia uusia koneita ja laitteita, vanhojen koneiden ja laitteiden korjauskustannuksia. Nämä kustannukset siirtyivät käyttötalouspuolelle vuoden lopussa. Yksityisen hoidon tuen kaupunkilisäjärjestelmästä palveluseteliksi muutokseen arvioidut määrärahat alittu i- vat e. Määrärahojen varausta varhaiskasvatuksen palveluseteli toimintaan oli vaikea arvioida, sillä arviointi hetkellä ei ollut vielä tietoa, minkälainen toimintamalli yksityiseen toimintaan päätetään ja minkä suuruiset palvelusetelien kattohinnat ovat. Toimint a muuttui myös kesken talousarviovuoden. Kaikki palvelusetelit eivät olleet vielä vuoden loppuun mennessä käytössä johtuen päivähoidon kysynnästä. Lasten kot i- hoidon tuen määrärahojen alitus on euroa, johon vaikutti vuoden 2013 alhainen syntyvyys sekä yksityisen hoidon tuen muuttuminen palveluseteliksi. Vuokrien alitus on euroa. Vuokrien alituksessa näkyy rakenneohjelman muutos sekä toimitilojen että koneiden osalta.

62 Tasekirja Opetus ja koulutus Kokonaisuutena opetuksen ja koulutuksen taloudessa on pystytty tekemään erinomaisen paljon säästöjä perustoiminnoissa vuoden Esiopetuksen osalta toimint akulujen käyttöpros entti on 105,8 %, kulut yli t- tyivät n euroa, mikä joht uu siitä, että Sahankylän, Filppulan ja Koulukeskuksen esio petus on hoidettu alimitoitetulla budjetilla kolmen esiopetusryhmän puuttuessa talousarviosta. Esiopetuksen henk ilöstökulut ovat 95,4 %, alitus n euroa. Osa Koulukeskuksen esiopetuksen henkilöstökuluista on kirjattu peru s- opetuksen henkilöstökuluihin. Aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintakulut ylittyivät 146 % eli n euroa ja toimintakate oli 167 %, mikä selittyy sillä, että toiminnan siirtyminen kouluille on lisännyt alkuopetuksen oppilaiden osallistumista toimintaan. Aamu- ja iltapäivätoiminnan henkilöstökulut ovat 151 %, ylityksen ollessa n euroa, mikä johtuu myös toiminnan lisäyksestä. Perusopetuksen alakoulujen osalta toimintakulut ylittyivät 103,5 %, ylityksen ollessa n euroa. Su u- rin ylitys syntyi Aron koulun väistötiloista ja niiden ylläpidosta. Alakoulujen toimintakate oli 103, 5 %. Henk i- löstökulut ovat 99 %, alituksen ollessa n euroa. Perus opetuksen yläkoulun osalta toimintak ulut ali t- tuivat 91,3 % ja toimintakate 91,5 %, alituksen ollessa n euroa, henkilöstökulut ovat 88,7 %, alituksen ollessa n euroa. Lukiokoulutuksen osalta ovat toimintakulut 95,7 % ja alitus n euroa, toimintakate 95,1 % ja alitus n euroa ja henkilöstökulut 93,7 %, alituksen ollessa n euroa. Erityisopetuksen toimintatuotot nousivat talousarvioon nähden 207,5 % eli n euroa. Toimintak ulut ovat 98,6 %, alituksen ollessa n euroa, toimintakate 93,6 %, alituksen ollessa n euroa ja henkilöstökulut 96 %, alituksen ollessa n euroa. Erityisopetuksessa on pystytty vastaamaan kustannustehokkaasti uuden oppilas- ja opiskelijahuoltolain vaatimuksiin sekä kasvavaan oppilaiden tukitoimien tarpeeseen. Vaikuttavia tekijöitä ovat olleet mm. kotikuntakorvauslaskutukset ja niihin nykyään kuuluva aiheuttamisperiaate, joka mahdollistaa kohdennettujen henkilöstökulujen laskuttamisen oppilaan kot ikunnalta (avustajapalvelut). Perusopetuksen hankkeisiin on saatu rahoitusta n euroa ja kustannukset ovat olleet n euroa. Kaupungin omarahoituksen osuudeksi jää n euroa. Oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanon aiheuttamista lisäkustannuksista on selvitty hyvin. Koulujen opetukseen ja muihin toimintoihin varattavaa koulujen tuntikehystä ei pystytty leikkaamaan luk u- vuodelle , leikkausten suunnittelu on aloitettu uudelleen elokuussa ja uuteen tuntijak oon päästään syksyllä Koulukuljetusten osalta on saatu säästöjä uuden suunnitteluohjelman avulla. Esioppila i- den kuljetusrajan nostaminen 3 kilometriin tuo osaltansa säästöjä kuljetuksiin. Kansalaisopisto Talousarvion rajoja on koeteltu mahdollisimman runsaan valtionosuuspohjan tavoittamiseksi, mutta silti suunta on alaspäin. Kansalaisopiston toimintatuotot alittuivat 97,9 %. Mutta euromääräinen alitus on vain n euroa. Jäsenkuntien maksuosuus on n euroa budjetoitua pienempi. Toimintakulut ylittävät budjetin n euroa (103,1 %). Toimintakuluissa suurin ylitys on toimitilapal veluiden vuokrissa n euroa. Toimintakate on 104,7 %, ylityksen ollessa n euroa. Panula-opisto Panula-opiston vuoden 2013 tarkistettu osalliskuntalaskutus tuloutui viiveellä ja Panula-opiston uusien oppilaiden sisäänotto lähes tuplaantui. Nämä tekijät selittävät tulojen kas vua. Samaan aikaan rehtorin virkavapaan ajaksi karsitut ja jaetut tehtävät opetushlöstön, opistosihteerin ja kansalaisopiston rehtorin kesken toivat säästöä Aloitettu Musiikkiakatemia -hankey hteistyö Kankaanpään ja Alajärven musiikkiopiston Jalasjärven toimipisteen kanssa saatettiin menestyksekkäästi loppuun. Yleinen kulttuuritoimi oli kaupunginhallituksen alaisuudessa vuoden 2014 budjetissa. Panula-opiston toimintatuotot ylittyivät 110,2 % eli n euroa. Ylitys johtuu jäsenkuntien maksuosuuksien tarkistuksesta ja tilityksen kohdistumisesta vuodelle Toimintakuluissa on alitus 96,8 % eli n euroa Pan ulaopiston rehtorin virkavapaan sisäisten sijaisjärjestelyiden vuoksi. Suurin säästö näkyykin tuntipalkoissa. Toimintakate alittaa budjetin euroa (92,2 %). Kirjasto ja tietopalvelut Suunnitellut toimenpiteet on tehty. Lisäksi syntyi suunnittelematonta säästöä, kun kirjasto oli suljettu u uden

63 Tasekirja kirjastojärjestelmän konversion ja käyttöönoton valmistelun sekä koulutusten vuoksi eikä ennakkotil auksia voitu tehdä ajallaan. Sitä myös hidasti järjestelmän opettelu. Haittana oli ennakkoalennusten menettäminen ja aukot ajantasaisissa kokoelmissa. Maksut ja taksat on tarkistettu järjestelmän konversion y hteydessä. Kirjasto ja tietopalvelujen toimintatuotot ylittivät budjetoidun n euroa (353,6 %). Ulkopuolista rahoitusta saatu AVI:lta v neljään kirjastojen pieneen kehittämishankkeeseen (Kauhajoen sarjakuvasäpinät , Pohjalaista potkua Lukuintoon 4 500, Kulttuurilla pitkään ikään 2 000, IPadit kirjastoonhanke ) yhteensä Käynnissä olevassa TietoHoiva-kirjaston mobiilikotipalvelu -hankkeessa oli rahoitusta jäljellä vuoden 2014 lopussa n ( käyttöaikaa vielä v. 2015). Valtakunnallista ja alueellista kustannusvertailua kirjastojen välillä löytyy eri suoritteilla mitattuna Aluehallintoviraston ylläpitämistä kuntien kirjastotilastoista. Toimintakulut alittuivat 95,8 % eli n euroa ja toimintakate 89,8 % eli euroa. Nuoriso ja liikunta Nuoriso- ja liikuntapalveluiden toimintatuotot ylittyivät n euroa (107,3 %) ja toimintakulut alittuivat n eurolla (96,8 %), joten vastuualueen toimintakate alittui n eurolla (94,3 %). Kustannuslaskentaa ja vertailua on tehty vuoden 2014 aikana. Vertailuna vuodet Taksat ja muut maksut on tarkistettu. Voimaan alkaen. Vertailussa on seurattu asiakas - sekä tulokertymiä aiemmilta vuosilta. Liikuntapaikkojen rahoitussuunnitelma on päivitetty vuosille (AVI/OKM). LIPAS - liikuntapaikkojen valtakunnallisen tietopankin päivitys jatkuu. Uusia omia hankkeita ei ole suunniteltu (ongelmana omarahoitusosuuden löytäminen). Ollaan oltu ammatillisesti apuna yhteistyöhankkeissa; esim. OKM/lasten ja nuorten liikunnan sekä aikuisten terveysliikunnan kehittämisavustusten hakeminen (Liikkuva koulu- ja KKI -hankkeet). Etsivän nuorisotyö -projekti alkoi , jatkuen vuoden kerrallaan. Menossa oleva jatkohanke Uusi hankerahoitus mahdollistaa toiminnan jatkamisen Hanke mahdollistaa kahden etsivän nuorisotyöntekijän palkkauksen. TA MUUTOS TA muutos TP 2014 MUUTOS % MUUTOS SIVISTYSLAUTAKUNTA TP 2013 TA 2014 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,24 % Maksutuotot ,21 % Tuet ja avustukset ,98 % Muut toimintatuotot ,49 % TOIMINTATUOTOT yhteensä ,93 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN 0 0 TOIMINTAKULUT 0 Henkilöstökulut ,50 % Palvelujen ostot ,34 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,11 % Avustukset ,22 % Muut toimintakulut ,07 % TOIMINTAKULUT yhteensä ,78 % T o i m i n t a k a t e ,14 %

64 Tasekirja Toiminnan laajuus Tavoite TP 2013 TA 2014 TP 2014 Päivähoitolasten määrä - oma toiminta kaupunkilisä Esiopetuksen oppilasmäärä Apip-toimintaan osallistuvien lukumäärä Perusopetuksen vuosiluokkien oppilasmäärä Perusopetuksen vuosiluokkien oppilasmäärät Erityisen tuen piirissä olevien oppilasmäärä Lukion opiskelijat Kansalaisopiston opetustunnit Panula-opiston opetustunnit Kulttuuritoimen rahoittamat tilaisuuksien kävijämäärät Kirjaston lainaukset Kirjaston aukioloajat (h) Nuorisotalon kävijät, kohdatut Nuorisopalveluiden kohdatut Etsivä nuorisotyö (til.yht.) Walkers nuorisokahvilan kävijät (lask. vuoden lopussa) Bänditalo Peltomaa Virkistysuimala-urheilutalon kävijät - uimala - urheilutalo Koulukeskuksen liikuntahallin kävijät - koulut - vapaaajankäyttö Sivistyksen sairauslomat / henkilö Koulutuspäivät yhteensä

65 Asiakas / palvelutaso Tasekirja Tekninen lautakunta Teknisen lautakunnan PERUSTEHTÄVÄ Järjestää ja kehittää asiakkailleen asiantuntevasti ja laadukkaasti näiden tarvitsemat tekniset palvelut ja luo asiantuntevalla maankäytön suunnittelulla edellytyksen viihtyisän, terveellisen ja turvallisen asuin -, työja vapaa-ajan ympäristön rakentumiselle Teknisen lautakunnan strategiset menestystekijät Valtuustoon nähden sitovat mittarit 1. Palvelutoiminnan tehokkuus 2. Talouden tasapaino 3. Maankäytöllinen kehittäminen elinkeinojen ja kaupungin vetovoimaisuuden lisäämiseksi 1. Henkilöstömäärä 2. Toimintakate 3. Nettoinvestoinnit Strategiset tavoitteet vuosille Toimenpiteet vuodelle Yhdyskuntarakenteen kehittäminen 1.1. Osayleiskaava 2035 rakennemallin hyväksyminen 1.2. Oikeus vaikutteisen osayleiskaavan laatiminen taajamaa ympäröiville, rakennemallissa osoitetuille rakentamispaineisille alueille 1.3. Äijälän alueen kunnallistekniikan rakentaminen 1.4. Tonttien lohkominen Äijälän alueella 1.5. Rakennusjärjestys, uudistaminen yhteistyössä rakennusvalvonnan kanssa Ko. näkökulmaa koskeva mittari (vain oleellisin, 0-3 kpl) 1.1. Hyväksytty ja vahvistettu 1.2. Hanke aloitettu 1.3..Toteutuma/ määräraha 1.4. kpl 1.5. Valmis 2014 loppuun 2. Tehokas palvelutoiminta Toteutuma Suunnittelu- ja rakennuttamispalvelujen järjestäminen 2.2. Kiinteistöomaisuuden hoito ja kunnossapito 2.3.Ruoka-puhtaus,-ja varikkopalvelujen järjestäminen 2.4. Metsäomaisuuden ylläpito- ja hoito 2.5. Ammattitaitoinen palvelu ja hallinto sekä ajantasainen tiedottaminen 2.1.Suunnittelukohteiden määrä 2.2. Vuosittaisten kunnossapitotoimien määrä 2.3. Suoritemäärät esim. ateria/ vuosi 2.4. Suoritemäärät ha 2.5..Asioiden lyhyt käsittelyaika, tyytyväinen asiakas, reklamaatioiden määrä/ käsittely 1.1. Osayleiskaava Viranomaispalaveri on pidetty. Osayleiskaavaluonnos sekä hanketta koskeva tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) oli nähtävillä Tärkeitä lausuntoja ei saatu vuoden 2014 aikana, joten osayleiskaavan ehdotusvaihe siirtyy vuodelle Oikeusvaikutteisen OYK:n laatimista ei aloiteta taajaman lievealueille vuoden 2014 aikana 1.3 Äijälän alueen Pastorintien, Apupapinkujan ja Mamsellinkujan kunnallistekniikka on valmis Äijälän uuden kunnallistekniikan osalta valmistuneen alueen tontit 12 kpl on lohkottu Rakennusjärjestys on ollut ehdotuksena nähtävillä Suunnittelukohteiden määrä on 26 kpl. Kohteita ovat muun muassa: Sanssin palvelukodin korjaukset, Terveyskeskuksen B-osan saneeraus, Kuja-Kokon hankesuunnittelu, Aron uusi päiväkoti, Filppulan koulun

66 Prosessi Tasekirja piha- ja RAU-työt, koulukeskuksen M-siiven TATE-työt, keskuskeittiön IV-automatiikan uusiminen, Sanssinkoulun vesikaton korjaustoimenpiteet, Aron koulun hankes uunnittelu ja väistötilat, Urheilukentän huolt o- rak. sosiaalitilojen kunnostus, Virkun lämmönjakohuoneen suunnittelu, Lei rintäalueen pienet kunnostustoimet, Päntäneen neuvolan kuntot utkimus ja Lustilan koulun kattilahuoneen öljysäiliöt sekä Sahankylän ko u- lun tuottamat muutostyöt, Hämes- Havusen kattojen ym. kunnostukset Punainen tupa, Kuja -Kokko, pesulahanke, kaupungintalo, Elintarvikelaboratorion energiamittausmuutos Kunnossapitotoimia on 17 eri kiinteistökohteella. Toteutunut mm. keskuskeittiön väliovien uusiminen, elintarvikelaboratorion energiamittauksen rakentaminen, hammashoitolan kompressorihuoneen eristys ja kunnostus, Päntäneen koulun keittiön työtasojen uusiminen ja kirjaston tuloilmaan lisäsuodattimien ase n- nus, Aron koulun väistötilat, parakit ja Sanssin koulun varustaminen, ryhmiksien 4kpl toimitilojen tyhjäys, Lukion luokkien ilmastointikoneet 2 kpl, Filppulan koulun kiinteistöautomaation uusiminen, Kaupungintalon ikkunoiden osittainen uusiminen ja ulkoseinien sammaloit umisen torjunta, Uimahallin vedenkäsittelylaitte i- den korjaus ja entisen pannuhuoneen muutos varastoksi, Yhteiskoulun M-osan talotekniikan uusiminen, urheilukeskuksen huoltorakennuksen ulkovuorauksen korjausta ja inva wc rakentaminen, terveyskesku k- sen keskusvaraston lastauslaiturin laajennus, terveyskeskuksen sanssinkodon yhdyskäytävän katon korj a- us, kirjaston kaukolämmön alajakokeskuksen uusimi nen ja Aravatalossa ent. Lehmuksen huoneiston pint a- remonttia Siivottava pinta-ala on m2. Kouluateriat 1760 annosta/pv, päiväk otiateriat 760 annosta/pv, terveyskeskuksen ateriat 670 annosta/pv ja kahvituksia 150 annosta/pv Taimikon varhaishoitoa 20 ha, taimikonhoitoa/nuoren metsän hoitoa (metsurityö) 2,7 ha, ennakk o- raivausta n. 25 ha (mukaan lukien Kalkunmäen puistoalueet), -ensiharvennusta Vuorenrannassa 3,7 ha ja 330 m3 (hakkuu aloitettu vuoden 2013 puolella, tullut valmista tammikuun alussa), Kalkunmäen puistoalueiden harvennusta n. 4 ha ja 330 m3, lisäksi lukuisa määrä erilaisia tukipalveluja eri toiminnoille. Puumyy n- tiä toteutunut tilivuoden aikana yhteensä 4200 m Ei reklamaatioita, käsittelyajat pidetään resurssit huomioiden mahdollisimman lyhyinä. 1. Kestävä maankäytön suunnittelu 1.1.Kaavoituskatsaus 2013 ja kaavoitusohjelma Laadittu 01/ Maapoliittinen ohjelma 1.2.Jatketaan laadintaa 2. Ydinkeskusta-alueen kehittäminen 3. Kiinteistöohjelman täytäntöönpano 4. Energiatehokkuutta koskevan toimintosuunnitelman toteuttaminen 5. Uusiutuvien energiamuotojen käyttöönot on valmistelu 1.3.Asemakaavojen muutokset ja laajennukset kaavoitusohjelman mukaisesti 1.4. Maanhankinta tai -vaihdot keskusta-alueen läheisyydessä kaavoitettavaksi 2.1. Keskustan kehittämishankkeen tulokset, keskustakortteleiden yleiskaavamitoitus 3.1.Kiinteistöjen myynnin jatkaminen ja uusien kohteiden valmistelu myytäviksi 3.2. Kiinteistöjen toiminnallinen tehokkuus, energiatehokkuus, kustannusten ja tuottojen hallinta 4.1.Määrärahojen puitteissa tehdään energiatehokkuutta parantavia investointeja 4.2.Energian säästötoimet osaksi jokapäiväistä toimintaa 5.1.Tuulivoimakaava Mustaisnevalle ja Riuttakallion alueelle 1.3. Toteuma 1.4.Neuvottelut käyty ja hankinnat määrärahojen puitteissa 2.1.Toteutunut 3.1. Tavoite, kiinteistömenojen vähennys. Kiinteistömassa lisääntynyt 3.2..Energiansääst. tavoite Määrärahojen puitteissa Tietoiskut ja seuranta. Tehdään jatkumona. 5.1.Vahvistettu vuoden 2014 aikana

67 Henkilöstö / johtaminen Tasekirja Toteutuma Tuulivoimakaavan valmistelu Vöyrinkankaalle ja mahd. muille tuulivoima-alueille 5.2. Käynnistetään 1.1. Kaavoituskatsaus- ja ohjelma hyväksytty valtuustossa Pidetään asiaa esillä, ei ole valmistunut. Asemakaavat on yhdistetty ajantasa -asemakaavaksi. 1.3.Vuonna 2013 aloitettu asemakaavan muut oshanke valmistui, valtuustossa hy väksytty Muita as e- makaavahankkeita ei ole käynnistetty. 1.4 Myyntikauppoja on toteutunut 14 kpl, mm. omakotitalo Toivakan alueelta tontteineen (voittoa vajaa euroa), kaksi metsäkauppaa, jossa toisesta voittoa euroa ja toisesta tappiota euroa. Muista tonttikaupoista on voittoa tullut yhteensä vajaa euroa. Paukkulan alueelta on ostettu kaavaan rajoittuva peltoalue tukioikeuksineen eurolla, pikkutila Kauhajoen Lentokenttä Oy purkami s- toimenpiteenä ja Tokerotien varresta 2000 m 2 :n tila. Neva-Kokon alueen maakauppaneuvottelut ovat käynnissä Kehittämishanke on saatettu loppuun. Keskustan yleiskaavallinen tarkastelu luonnoksena on asetettu nähtäville osayleiskaava 2035-kaavaluonnoksen osana Yrjänäisen koulukiinteistö on myyty. Nummikosken ja Äijön koulukiinteistöt ja liikenneterminaali ovat edelleen myynnissä. Syksyllä myytiin Heinämiehentiellä toiminut ryhmäperhepäiväkoti Tähkä ja myynnissä on vielä entinen Sahankylän koulukiinteistö. Myynnissä on myös Päntäneen neuvolarakennus. Myyntitoimia tehostetaan käyttämällä myynnissä kiinteistönvälittäjää. Metsää on ollut myynnissä määräalat Puska 4 (49,3 ha), Puska 5 (76,2 ha), Kiiskilä (52,9 ha), Ruskeaharju (59,2 ha) ja Jorri (63,3 ha). Tiloista on myyty Puskan määräalat (125,5 ha) ja Kiiskilän (52,9 ha) määräala. Ruskeaharjusta ja Jorrista ei saatu tarjouksia. Metsätiloista on saatu myyntivoittoa n Kiinteistöjen energiakorjaus hankkeisiin on varattu Mm. kirjaston ja Sanssinkodon kaukolä m- mön alajakokeskusten uusiminen ja automatiikan päivittäminen on hankinnassa. Kotimaisen polttoaineen lämmityslaitteistojen kunnostustyöt ovat valmistuneet joulukuun aikana. 4.2.Energiansäästön seurantatoimia jatketaan, myös lämmönvaihtimia on uudistettu Tuulivoimakaavat on hyväksytty valtuustossa Mustaisnevan kaava on saanut lainvoiman, Riutankallion kaava on valitusprosessissa Vöyrinkankaan kaavan valmistelu aloitettiin sopimusneuvotteluilla uuden kaavoituspyynnön myötä. Kaavoitussopimus allekirjoitettiin vuoden 2015 puolella. 1. Toimiva palvelurakenne 1.1. Tasapainottamisohjelman mukaisten toimenpiteiden täytäntöönpano 1.1. Ohjelman mukaisesti toteutus ja sitoudutaan joka tasolla 2. Työhy vinvoinnin lisääminen 1.2.Henkilöstön koulutus ja työmenetelmien kehittäminen, palvelun tuottamismallien vertailu ja kokeilu 2.1.Henkilöstön motivointi ja kannustaminen 2.2.Työntekijät voivat mahdollisuuksien mukaan vaikuttaa työtehtäviensä sisältöön 2.3. Yhteishengen kohottaminen 2.4.Kehityskeskustelut 2.5. Varhaisen tukemisen malli 2.6.Työterveyshuollon kanssa tehtävä yhteistyö Määrärahojen puitteissa, säästötavoitteet palvelut uotannossa 2.1..Koulutustilaisuuden järjestäminen Tehtäväkuvien läpikäynti. 2.3.TYHY-päivän järjestäminen. 2.4 Käydään 2.5..Käytetään 2.6..Järjestetään tilaisuus

68 Talous Tasekirja Toteutuma Puhtauspalvelujen tasoa ja laatua on laskettu lopettamalla määräaikaiset työsuhteet ja vähentämällä ostopalvelua. Suunnittelupäällikön virka on lakkautettu kaupunginvaltuustossa Henkilöstön koulutusmäärärahat on minimoitu ja toteutettu osaston säästöohjelman mukaisesti Koulutustilaisuutta ei ole järjestetty säästöohjelman mukaisesti Tehtävänkuvat on läpikäyty kehityskeskustelussa TYHY-päivä on järjestetty Reinon tuvalla Kurikassa Kehityskeskustelut on käyty Varhaisen tukemisen malli on käytössä Yhteistyötä tehdään työterveyshuollon kanssa. 1. Tasapainottamisohjelmaan sitoutuminen 1.1. Taloutta seurataan jatkuvasti ja toiminnot sopeutet aan annettuihin resursseihin 1.1..Jatkuva seuranta, tulot, menot ja toimintakate 2. Strategisesti järkevät investoinnit 2.1.TK avohoito-osaston peruskorjaus jatkuu 2.2.Aronpäiväkodin rakentaminen 2.3.Aron koulun suunnittelemisen aloitus 2.1 Toteuma hankkeittain ja kokonaisnettoinvestointien toteuma. Toteutuma Taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet ovat osastolla toteutuneet suunnitellusti. Toimintatuotot ovat toteutuneet 102,9 % ja toimintakulut 100,7 %. Osaston toimintakatteen alitus on (86,1 %) nettoinvestoinneista on toteutunut (investointimeno). Omaisuuden myynnistä on kertynyt investointituloja Kunnallistekniikan vastuualueella on syntynyt säästöjä, koska vähäluminen alkutalvi pienensi talvikunnossapidon menoja. Ulkoliikuntapaikoilla luistelumahdollisuus koululaisten liikuntaa varten pidettiin yllä. Alk u- talven pakkaskausi edesauttoi mm urheilukeskuksen kaukalon jäädytystä pienentäen tekojään sähkökuluja. Talvikunnossapidon säästöillä on pystytty toteuttamaan asfalttirailojen paikkaamista ja liikenneturvallisuutta parantavia suojatie- ja ajoratamaalauksia ym toimenpiteitä, joita ei joka vuosi ole pystytty toteuttamaan. Kunnallistekniikan budjetti on toteutunut suunnitellusti. Kaavateiden kunnossapidon ja ulkoalueiden hoidon tason laskua on toteutettu käyttötaloussuunnitelman mukaisesti. Tieavustusmäärärahaa on vähennetty vuonna Kiinteistönhuoltopalvelujen ostoa on vähennetty vuodesta Teknisen sektorin järjes tämis vastuun tarkastelua ja osittaista ulkoistamista on selvitetty mm. henkilöstölle suunnatulla sähköpostikyselyllä ja käsite l- ty kiinteistönhuollon palaverissa. 2.1.TK:n avohoit o-os aston peruskorjaus valmistui sisäpuolisilta osin käyttökuntoon vuoden lo ppuun mennessä, jälkityöt ja ulkopuolisten opastekylttien asennus jatkuu suunnitelmien mukaisesti Aron päiväkodin rakennusurakka on valmistunut kesäkuun loppuun. Päiväkodin ns. omana työnä r a- kennettavat pihatyöt ovat valmistuneet heinäkuun loppuun m ennessä. Päiväkoti on luovutettu varhaiskasvatuksen käyttöön Aron koulun hankesuunnittelu on aloitettu ja kaupunginhallituksen nimeämä suunnittelun ohjausryhmä on antanut lausunnot ja päätöksentekoa varten. Hankesuunnitelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa. Tilaohjelma on tarkistettu kaupunginhallituksessa

69 Tasekirja TA MUUTOS TA muutos TP 2014 MUUTOS % MUUTOS TEKNINEN LAUTAKUNTA TP 2013 TA 2014 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot ,81 % Maksutuotot ,47 % Tuet ja avustukset ,90 % Muut toimintatuotot ,62 % TOIMINTATUOTOT yhteensä ,56 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN ,54 % TOIMINTAKULUT 0 Henkilöstökulut ,67 % Palvelujen ostot ,95 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,56 % Avustukset ,14 % Muut toimintakulut ,34 % TOIMINTAKULUT yhteensä ,64 % T o i m i n t a k a t e ,31 % Teknisen osaston käyttötalousmäärärahojen toteutumat vastuualueittain: - Kaupunkisuunnittelun vastuualueella toimintatuottojen on saatu arvioitua enemmän on käyttöomaisuuden myyntivoittoa. Vastuualueen toimintakatteen alitus Toimitilapalvelujen vastuualueella toimintatuottojen ylitys on Toimintakulujen ylitys on Vastuualueen toimintakatteen alitus Ruokapalveluissa toimintakulujen ylitys ( ) johtuu pääosin Koulukeskuksen ja Pikku-Äijän keskuskeittön määrärahojen alibudjetoinnista. Kiinteistöpalveluissa toimintakulujen ylitys on aiheutunut jetoimattomista kunnossapito- ja korjaustöistä sekä käyttäjäsektoreiden tilaamista muutostöistä. Selvitys menojen ylityksestä on esityslistan lisätietona. Siivouspalvelujen osalta toimintakulut ovat alittuneet johtuen laadun laskemisesta ja henkilöstökuluissa töiden uudelleen järjestelystä sekä sijaisuuksien vähentämisestä talouden tasapainottamisohjelman mukaisesti. - Kunnallistekniikan vastuualueella on toimintatuottojen alitusta ja toimintakulujen alitusta johtuen mm. urheilukeskuksen palkkamenojen säästöstä, sekä katujen ja yleisten alueiden talvihoidossa syntyneistä säästöistä. Vastuualueen toimintakatteen alitus Palo- ja pelastustoimen kustannuspaikalla on toimintakulujen alitusta yhteensä (pelastustoimelta tullut palautus). - Rakennusvalvonnan toimintatuotot ovat toteutuneet 78,7 % (alitus ) ja toimintakulut 92 % (alitus ). Rakennusvalvonnan toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen hyväksyy rakennuslautakunta. Talouden tasapainottamistoimina tekninen osasto on toteuttanut suunnitellusti mm. puhtaus- ja ruokapalveluissa on tehty töiden uudelleen järjestelyjä, laadun laskemista asiakkaidemme kanssa käytyihin neuvotteluihin perustuen ja määräaikaisia työsuhteita on lopetettu. Suunnittelupäällikön virka on lakkautettu valtuustossa.

70 Tasekirja Kunnallistekniikassa on toteutettu säästötoimia henkilöstökulujen vähentämiseksi mm. vähennetty määräaikaisia työntekijöitä ja eläköitymiset on hyödynnetty suunnitellusti. Teknisen osaston vakinaisen henkilöstön vähennys vuodesta 2013 on 7 henkilöä. Vuonna 2014 tieavustusten määrää pienennettiin , vähennys kohdistui kunnossapitoavustuksiin. Kunnallistekniikassa säästötoimina on lisäksi toteutettu kaavateiden kunnossapidon sekä ulkoliikunta-alueiden hoidon tason laadun laskua. Kaavoitusohjelma on hyväksytty valtuustossa Osayleiskaavaluonnos sekä hanketta koskeva tarkistettu osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on ollut nähtävillä saakka. Tärkeitä lausuntoja ei saatu vuoden 2014 aikana, joten osayleiskaavan ehdotusvaihe siirtyy vuodelle Mustaisnevan ja Riutankallion tuulivoimayleiskaavat on hyväksytty valtuustossa Mustaisnevan kaava sai lainvoiman, Riutankallion kaava on valitusprosessissa. Tärkeimpinä talonrakennuskohteina on valmistunut terveyskeskuksen avo-hoito-osan peruskorjaus sekä Aron päiväkoti, joka on luovutettu varhaiskasvatuksen käyttöön Meneillään olevista talonrakennushankkeista tärkein on Aron koulun rakentaminen. Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt hankesuunnitelman Tilaohjelmaan on tarkistettu kaupunginhallituksessa Elyn ja kaupungin yhteisrahoituksella toteutettu hanke kantateiden 44 ja 67 risteysjärjestelyiden ja kantatien 67 alikulun rakentaminen on valmistunut marraskuussa Kauan kaivattu liikenneturvallisuuden parantamiskohde on valmistunut ja kaupungin oma panostus hankkeeseen on ollut erittäin merkittävä. Ely on kesän aikana päällystänyt teitä ja kevyenliikenteen väyliä sovittuina toimenpiteinä kaavan sisäisten maanteiden luovuttamiseksi kaupungille. Kadunpitopäätös tehtiin teknisessä lautakunnassa lokakuussa 2014, kadut siirtyivät kaupungin kunnossapidettäviksi. Kaduiksi muuttuvien maanteiden yhteispituus on 10,925 kilometriä, josta aiheutuu jatkossa n :/vuosi kunnossapitokustannusten lisäys kunnallistekniikan vastuualueelle. Äijälän alueen laajennusosan kunnallistekniikka on kaupungin töiden osalta valmis. Kiinteistöistä on myyty Yrjänäisen entinen koulukiinteistö. Metsätiloista on myyty Puska määräala (125,5 ha) ja Kiiskilä (52,9 ha) määräala. Myynnissä ovat edelleen Sahankylän, Nummikosken ja Äijön koulukiinteistöt sekä liikenneterminaali. Vuoden 2014 työohjelmassa on kunnossapitotoimia 17 eri kiinteistökohteella. Suunnittelu- ja rakennuttamispalvelut on hoidettu kohteisiin suurimmaksi osaksi kaupungin omana työnä.

71 Tasekirja Rakennuslautakunta Rakennuslautakunnan PERUSTEHTÄVÄ Rakennuslautakunta huolehtii toimialaansa kuuluvan lupamenettelyn sekä valvonta - ja neuvontatoimen asianmukaisesta järjestämisestä Kauhajoen kaupungissa. Rakennus valvonta palvelee kaupunkilaisia ja huolehtii yleisen edun huomioon ottamisesta sekä käsittelee rakentamiseen tarvittavat luvat, suorittaa lupiin liittyvät tarkastukset ja antaa o hjeita rakentajille, seuraa rakentamisen yleistä kehitystä kaupungissa sekä vaikuttaa valmisteluun, joka liittyy rakentami - seen, maisema- ja kaupunkikuvaan sekä maankäytön suunnitteluun Lisäksi lautakunnan tehtäviin kuuluu maa-aineslupien käsittely ja valvonta Rakennuslautakunnan strategi set menesty s- tekijät Asiakaslähtöiset ja kustannustehokkaat peruspalvelut Valtuustoon nähden sitovat mittarit Asiakas / palvelutaso Asiakaslähtöiset, joustavat ja tehokkaat prosessit Strategiset tavoitteet vuosille Palvelujen tarkoituksenmukainen järjestämistapa Oman palvelutoiminnan kehittäminen Talousarvio Toimenpiteet vuodelle 2014 Kaupungin positiivista mainetta parannetaan aktiivisella tiedotuksella Ollaan mukana järjestettävissä tapahtumissa Ko. näkökulmaa koskeva mittari (vain oleellisin, 0-3 kpl) Tyytyväinen asiakas ja käyttäjä. Hyvinvoiva kuntalainen ja yhteisö. Lupakäsittelyn joustavuus ja asiakkaiden tarpeisiin vastaaminen Toteutuma Lupakäsittely ollut joustavaa ja sujuvaa, käsittelyajat lyhyet - Oman palvelun ja toiminnan kehittämistä tehdään koko ajan Prose ssi / Rakennusvalvonnan pääprosessit ovat: - lupavalmistelu - tarkastus - rakennetun ympäristön valvonta Nykyaikaiset tietojärjestelmät Tiedotuksen parant a- minen Maa-aineksien ottamistoiminnan valvonnan ja tietojärjestelmän kehittäminen Kehitetään kotisivuja ja tehostetaan tiedotusta. Hyödynnetään sosiaalista mediaa tiedottamisessa Lupakäsittelyn joustavuus Lupa-, ilmoitus- ja valvontaprosessien kehittämisen jatka-minen Rakennusjärjestyksen päivitystyön loppuun saattaminen Väestötietojärjestelmän pysyvä rakennustunnus käyttöön Kuntarekisteriohjelman ja aineistojen muutokset Toteutuma Rakennuslupia 175 kpl, toimenpidelupia 51 kpl, maisematyölupia 33 kpl, suunnittelutarveratkaisuja 7 kpl, poikkeamislupia 1 kpl ja maa-aineslupia 10 kpl. - Rakennuslupien määrä omakoti- ja rivitalojen suhteen lähes aikaisempien vuosien tasolla, teollisuusja liikerakentaminen hiljentynyt. - Rakennusjärjestysehdotus ollut nähtävillä loppuvuodesta ja voimaantulo loppukeväästä Hanke vaatinut merkittävää työpanostusta. - Kotisivuja päivitetty tarpeen mukaan, lomakkeita tarkistettu ja päivit etty vastaamaan muuttuneita lak e- ja ja määräyksiä. - Pysyvän rakennustunnuksen käyttöönotto VRK:n toimesta toteutunut, kunnissa ohjelmistot päivittyvät

72 Tasekirja vuoden 2015 aikana. Henkilöstö / johtaminen Henkilöstön koulutus ja tietojen ylläpito Henkilöstön hy vä valmius strategian toteuttamiseen. Henkilöstön osaamisen kehittäminen. Osaava, motivoitunut ja vastuullinen henkilöstö Töiden oikea mitoitus. Riittävä resurssimitoitus Työnjaon seuraaminen ja päivityksen toteuttaminen. Henkilök ohtaisten koulutustarpeiden huomioiminen. Kehityskeskustelut käydään kerran vuodessa Projektityöntekijän työpanoksen käyttö maaaineslupien ja valvonnan suorittamiseen jatkuu Rakennus valvonnan tietojen päivittäminen osallistumalla koulutuksiin Toteutuma Töiden mitoitus ja seuranta on jatkuvaa, resurssia pystytty käyttämään myös keskeneräisten raken - nushankkeiden selvittämiseen. - Maa-ainesluvat ja valvonta toiminut normaalisti. - Osallistuttu rakennusvalvonnan RTY-koulutuspäiville ja maa-aineskoulutukseen. - Lomautukset vaikuttaneet osaltaan tehtäviin ja katselmusten suoritusmääriin. - Kehityskeskustelut käyty loka-marraskuussa. - Projektityöntekijän työpanosta hyödynnetty teknisen toimen selvityksissä ja kunnallistekniikassa, myös jatkossa jaetaan työpanosta. Talous Talouden hallinta Maksut ja taksat kustannusten nousun mukaisesti ajan tasalle Toiminta suunnitellaan siten, että toimintakate saavutetaan; edellyttää, että resursseja voidaan panostaa myös maaainesasioihin Toimintakate talousarvion mukainen, korkeat eläkemaksut verottavat toimintakatetta Tarkoituksenmukainen taksa Kiinteistöverokertymä ja keskeneräiset rakennushankkeet Taksojen tarkistus, tasokorotus ja elinkustannus - indeksin huomioiminen Keskeneräisten hankkeiden loppuunsaattaminen Lupamaksujen kattavuuden parantaminen Kiinteistöjen verotusarvon kasvu, joka ei kuitenkaan näy suoraan rakennusvalvonnan taloudessa Toteutuma Rakennushankkeiden pienemmästä kokoluokasta johtuen tulot eivät ole muodostuneet arvion mukai - sesti, teollisuus- ja liikerakentamisessa edelleen hiljaista. - Keskeneräisiin rakennushankkeisiin käytetty edelleen työpanosta, kuitenkin lomautusten vaikutus näkyy. - Tuulivoimarakentaminen on työllistänyt voimakkaasti lupavaiheessa, tämä asia on huomioitu taks ojen tarkistuksessa. - Lautakunta päätti taksojen tarkistuksista loppuvuodesta ja uudet taksat tulevat voimaan Maa-ainesoton valvontamaksut taloustilanteesta johtuen arvioitua pienemmät, koska monien lupien osalta ei ottotoimintaa. Uusia lupia myönnetty keskimääräistä enemmän, mutta ottotoimintaa ei ole aloitettu.

73 Tasekirja RAKENNUSLAUTAKUNTA TP 2013 TA 2014 TA MUUTOS TA muutos TP 2014 MUUTOS % MUUTOS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot ,55 % Tuet ja avustukset ,75 % 361 Muut toimintatuotot 0 0 TOIMINTATUOTOT yhteensä ,72 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT 0 Henkilöstökulut ,02 % Palvelujen ostot ,47 % 796 Aineet, tarvikkeet ja tavarat ,15 % -29 Avustukset 0 0 Muut toimintakulut ,75 % TOIMINTAKULUT yhteensä ,76 % T o i m i n t a k a t e ,55 %

74 Tasekirja INVESTOINTIOHJELMAN TOTEUTUMINEN Investointiohjelman toteutumisvertailu on esitetty taulukossa sivuilla Investointien kokonaismenot olivat 5,582 miljoonaa euroa, johon tuloja kirjattiin 0,481 miljoonaa euroa. Nettomenoiksi muodostui siten 5,101 miljoonaa euroa. Suurimpia yksittäisiä kohteita olivat terveyskeskuksen B-osan saneeraus, 16 milj. euroa, Aron päiväkodin loppuosan rakentaminen 1,42 milj. euroa. Talonrakennuksen menot olivat yhteensä 3,574 milj. euroa. Kiinteiden rakenteiden ja laitteiden rakentamiseen käytettiin yhteensä 0,979 miljoonaa euroa; siitä katujen rakentaminen 0,257 miljoonaa euroa, katujen päällystäminen 0,17 miljoonaa euroa ja suurimpana osuus Aronkylän kantatien alikulun rakentamiseen 0,512 milj. euroa. Irtaimistohankintoihin käytettiin yhteensä nettomenona 0,226 miljoonaa euroa. Suurimpana kohteena oli sivistysosaston irtaimistohankinnat. Viemärilaitosinvestoinnit olivat yhteensä 0,28 miljoonaa euroa. Siitä sadevesiverkoston rakentaminen maksoi 0,186 miljoonaa euroa.

75 Tasekirja KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU Käyttötalousosan toteutumisvertailu päävastuualueittain HALLINTO-OSASTO TA 2014 TA muutos TA muutos Toteutuma Poikkeama Tulot , ,93 Valmistus omaan käyttöön 0,00 Menot , ,55 Toimintakate SITOVA , ,62 SIVISTYS LAUTAKUNTA TA 2014 TA muutos TA muutos Toteutuma Poikkeama Tulot , ,41 Menot , ,40 Toimintakate SITOVA , ,81 TEKNINEN TA LAUTAKUNTA TA 2014 TA muutos muutos Toteutuma Poikkeama Tulot , ,92 Valmistus omaan käyttöön , ,99 Menot , ,07 Toimintakate SITOVA , ,86 YHTEISTOIMINTA- LAUTAKUNTA TA 2014 TA muutos TA muutos Toteutuma Poikkeama Tulot , ,05 Menot , ,00 Toimintakate SITOVA , ,05 RAKENNUS- LAUTAKUNTA TA 2014 TA muutos TA muutos Toteutuma Poikkeama Tulot , ,34 Valmistus omaan käyttöön , ,00 Menot , ,59 Toimintakate SITOVA , ,75 KÄTYTTÖTALOUS YHTEENSÄ TA 2014 TA muutos TA muutos Toteutuma Poikkeama Tulot , ,97 Valmistus omaan käyttöön , ,99 Menot Toimintakate , ,35

76 Tasekirja Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta Ulkoinen + sisäinen Määräraha Tuloarvio KÄYTTÖTALOUSOSA TA 2014 muutos Tulosalue TA +muutos Toteutuma Poikkeama TA 2014 muutos TA +muutos Toteutuma Poikkeama Hallinto-osasto Yhteistoimintalautakunta Sivistyslautakunta Tekninen lautakunta Rakennuslautakunta KÄYTTÖTALOUSOSA YHT TULOSLASKELMAOSA 0 Verotulot Valtionosuudet Korkotulot Muut rahoitustulot Korkokulut Muut rahoitusmenot Satunnaiset erät TULOSLASKELMAOSA YHT

77 Tasekirja INVESTOINTIOSA Tietokoneohjelmistot 0 Maa- ja vesialueet Talonrakennus Kiinteät rakenteet ja laitteet Irtaimistohankinnat Osakkeet ja osuudet Viemärilaitosinvestoinnit INVESTOINTIOSA YHT RAHOITUSOSA Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaamisten vähennykset Lainakannan muutokset 0 0 Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen (kassavarojen muutos) RAHOITUSOSA YHT KAIKKI YHTEENSÄ

78 Tasekirja TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU TA TA TA TOTEUTUMA Poikkeama ulkoinen+sisäinen EUR 2014 MUUTOS MUUTOS TOIMINTATUOTOT Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot TOIMINTATUOTOT yhteensä VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Eläkekulut Muut henkilösivukulut Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Muut toimintakulut TOIMINTAKULUT yhteensä T o i m i n t a k a t e Verotulot Valtionosuudet Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot Muut rahoitustuotot Korkokulut Muut rahoituskulut V u o s i k a t e Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot Kertaluontoiset poistot Arvonalentumiset T i l i k a u d e n t u l o s Poistoeron lisäys(-) tai vähennys(+) Rahastojen lisäys(-) tai vähennys(+) TILIKAUDEN YLI- / ALIJÄÄMÄ

79 Tasekirja

80 Tasekirja INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMISVERTAILU INVESTOINNIT 2014 KATE TA 2014 Muutos TA + Muutos Toteutuma Poikkeama KP kp:lla MAA- JA VESIALUEET 9020 Maan hankinta ,00 58,00 " tulot , , Metsätilojen perusparantaminen , ,00 Maa- ja vesialueet yhteensä , ,29 TALONRAKENNUS 9135 Terveyskeskus , , Sanssin palvelukoti , , Terveyskeskus/B-osan saneeraus , ,45 " tulot , ,00 " tulot, muut tulot 753,40-753, Helppis, keh.vam.asuntola , , Kuja-Kokon palvelukoti , ,10 LLKY:n käytössä ol.kiint. yhteensä , , Aron päiväkoti , ,39 " tulot, muut tulot 2 286, , Aron koulu , , Yrjänäisen koulu , , Anin koulu , , Sanssin koulu , , Filppulan koulu , , Koulukeskus/ M,L ja J-osa , ,89 " tulot, muut tulot 510,00-510, Lukio , , Vapaa-aikakeskus , , Vapaa-aikatoimen pienet hankkeet , ,49 Sivistys yhteensä , , Elintarviketutkimuslaitos , , Kaupungintalon korjaustyöt , , Kiint.energiatal.parantaminen , , Teknisen pienet hankkeet , , Eri kiinteistökohteiden suunnittelu , ,40 Tekninen yhteensä , ,22 Talonrakennus yhteensä , ,66 KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET 9600 Katujen rakentaminen , , Katujen päällystäminen ja päällyst.korj , ,53 " tulot, muut tulot 6 302, , Kantatie 67 alikulku , , Puistojen rakentaminen , , Ympäristöhankkeet , , Tievalaistus , ,77 Kiinteät rakenteet ja laitteet yhteensä , ,14

81 Tasekirja Irtaimistohankinnat TIETOKONEOHJELMISTOT JA MUUT KONEET JA KALUSTOT 9835 Sivistyst.rakennushankk.irtain , , Sivistystoimen muut irtaimistohank , , Teknisen osaston irtaimisto , ,89 Irtaimistohankinnat yhteensä , ,33 Muut investoinnit OSAKKEET JA OSUUDET 9880 Tytäryhteisöosakkeet ja -osuudet ,00 150, Osakkeet ja osuudet , ,00 " tulot , ,00 KUNTAYHTYMÄOSUUDET 9885 Koulutuskuntayhtymä , ,38 Osakkeet ja osuudet yhteensä , ,62 VIEMÄRILAITOSINVESTOINNIT KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET 9920 Viemäriverkoston rakentaminen , , Sadevesiviem.rakentaminen , ,32 " tulot, muut tulot 1 968, ,65 Viemärilaitosinvestoinnit yhteensä , ,66 Investointimenot , ,64 Investointitulot, käyttöomaisuuden myynti , ,20 Investointitulot, rahoitusosuus , ,00 Investointitulot, muut tulot , ,86 Investoinnit yhteensä netto , ,70

82 Tasekirja RAHOITUSOSAN TOTEUTUMISVERTAILU RAHOITUSLASKELMA EUR TA TA+muutos Tilinpäätös Poikkeama Poikkeama 2014 TA-muutos TA/TOT TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Toiminnan rahavirta Vuosikate , , , , , ,01 Satunnaiset erät 0,00 0,00 0,00 Tulorahoituksen korjauserät , , , , ,41 * , , , , , ,60 Investointien rahavirta 0,00 Pysyvien vastaavien investoinnit , , , , , ,17 Rahoitusosuudet investointeihin , , ,85 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , , , ,00 Käyttöomaisuuden myyntitulot 0, , , ,35 * , , , , , ,97 Toiminnan ja investointien rahavirta , , , , , ,63 0,00 Rahoituksen rahavirta 0,00 A n t o l a i n a u k s e n muutokset 0,00 Antolainasaamisten lisäykset , , , ,00 Antolainasaam. vähennykset , , , , ,38 * ,00 0, , , , ,62 L a i n a k a n n a n muutokset 0,00 Pitkäaikaisten lainojen lisäykset , , ,00 0, ,00 Pitkäaikaisten lainojen vähennykset , , , , ,00 Lyhytaikaisten lainojen muutokset , , , , ,00 * ,00 0, , , , ,00 O m a n p ä ä o m a n muutokset 0,00 0,00 M u u t maksuvalmiuden muutokset 0,00 Toimeksiant.varojen/pääom.muutokset 0,00 Vaihto-omaisuuden muutos , ,76 Saamisten muutos , ,97 Korottomien velkojen muutos , ,09 * 0,00 0,00 0, , , ,30 Rahoituksen rahavirta ,00 0, , , , ,32 Rahavarojen muutos , , , , , ,95 0,00 Rahavarat , , ,14 Rahavarat , , ,19 Rahavarojen muutos , , ,95

83 Tasekirja

84 Tasekirja

85 Tasekirja TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 9.1. Tuloslaskelma TULOSLASKELMA muutos-% EUR tilinpäätös tilinpäätös tp2013 / tp2014 TOIMINTATUOTOT Myyntituotot , ,13 0,7 % Maksutuotot , ,27-7,2 % Tuet ja avustukset , ,44 5,1 % Muut toimintatuotot , ,76-13,9 % TOIMINTATUOTOT yhteensä , ,60-0,7 % VALMISTUS OMAAN KÄYTTÖÖN , ,80-39,1 % TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut , ,49 Palkat ja palkkiot , ,18-4,7 % Henkilösivukulut Eläkekulut , ,23-3,2 % Muut henkilösivukulut , ,08-8,1 % Palvelujen ostot , ,35 1,0 % Aineet, tarvikkeet ja tavarat , ,35 1,6 % Avustukset , ,84-15,5 % Muut toimintakulut , ,85-23,7 % TOIMINTAKULUT yhteensä , ,88-0,6 % T o i m i n t a k a t e , ,48-0,4 % Verotulot , ,95 3,5 % Valtionosuudet , ,00 2,9 % Rahoitustuotot ja -kulut Korkotuotot , ,93 59,8 % Muut rahoitustuotot , ,83-78,6 % Korkokulut , ,06 4,7 % Muut rahoituskulut , ,16-48,0 % V u o s i k a t e , ,01-36,0 % Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,81 0,0 % Kertaluontoiset poistot ,96 Arvonalentumiset T i l i k a u d e n t u l o s , ,20-260,7 % Poistoeron lisäys(-) tai vähennys(+) , ,41-13,2 % TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ / ALIJÄÄMÄ , ,61-243,9 % TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 37,40 % 37,46 % Vuosikate / Poistot, % 74,63 % 116,73 % Poisto-% 3,33 % 3,39 % Vuosikate, EUR /asukas 226,44 352,18 Asukasmäärä

86 Tasekirja Rahoituslaskelma RAHOITUSLASKELMA EUR Tilinpäätös Tilinpäätös Muutos % TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,01-36 % Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät , ,41-65 % * , ,60-31 % Investointien rahavirta Pysyvien vastaavien investoinnit , ,17-47 % Rahoitusosuudet investointeihin , , % Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot Käyttöomaisuuden myyntitulot , ,35-36 % * , ,97-50 % Toiminnan ja investointien rahavirta , ,37-64 % Rahoituksen rahavirta A n t o l a i n a u k s e n muutokset Antolainasaamisten lisäykset Antolainasaam. vähennykset , ,62 77 % * , ,62 77 % L a i n a k a n n a n muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäykset , ,00-74 % Pitkäaikaisten lainojen vähennykset , ,00 26 % Lyhytaikaisten lainojen muutokset , ,00-82 % * , , % O m a n p ä ä o m a n muutokset M u u t maksuvalmiuden muutokset Toimeksiant.varojen/pääom.muutokset Vaihto-omaisuuden muutos ,76-77 % Saamisten muutos , % Korottomien velkojen muutos , % * , , % Rahoituksen rahavirta , ,32-77 % Rahavarojen muutos , , % Rahavarat , ,14-4 % Rahavarat , ,19 16 % Rahavarojen muutos , , % RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä vuodelta, Investointien tulorahoitus % 58,7 % 46,7 % Lainanhoitokate % 0,8 % 1,3 % Kassan riittävyys, pv Asukasmäärä

87 Tasekirja Tase VASTAAVAA Tilinpäätös Tilinpäätös muutos % PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , , ,1 % , , ,1 % Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,83-1,1 % Rakennukset , ,66 4,0 % Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,53-4,7 % Koneet ja kalusto , ,49-19,5 % Muut aineelliset hyödykkeet , ,40 0,0 % Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,33-96,7 % , ,24 0,2 % Sijoitukset Osakkeet ja osuudet , ,01 1,1 % Muut lainasaamiset , ,90-9,4 % Muut saamiset (siirr.ryhmään pitkäaik.saamiset) 0,00 0, , ,91-0,2 % PYSYVÄT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,63 0,7 % TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot , ,69-27,4 % Lahjoitusrahastojen erityiskatteet , ,75 143,7 % TOIMEKSIANTOJEN VARAT yht , ,44 59,1 % VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Aineet ja tarvikkeet , ,08-7,4 % Valmiit tuotteet/ tavarat , ,08-7,4 % Saamiset Pitkäaikaiset Myyntisaamiset , ,82-6,0 % Lyhytaikaiset Myyntisaamiset , ,73-5,9 % Lainasaamiset , ,85-79,4 % Muut saamiset , ,92-34,6 % Siirtosaamiset , ,99 16,3 % , ,49-16,8 % Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet , ,74 4,1 % Muut arvopaperit , ,32 0,1 % , ,06 1,5 % Rahat ja pankkisaamiset , ,08-11,4 % VAIHTUVAT VASTAAVAT YHTEENSÄ , ,53-9,1 % , ,60-0,9 %

88 Tasekirja T A S E VASTATTAVAA Tilinpäätös Tilinpäätös OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,30 0,0 % Muut omat rahastot 0, ,58-100,0 % Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,15-22,9 % Tilikauden yli-/alijäämä , ,61-249,8 % OMA PÄÄOMA yht , ,34-3,3 % POISTOERO JA VAPAAEHT.VARAUKSET Kertynyt poistoero , ,20-7,2 % PAKOLLISET VARAUKSET Muut pakolliset varaukset 0,00 0,00 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot , ,69-27,4 % Lahjoitusrahastojen pääomat , ,75 143,7 % Muut toimeksiantojen pääomat 0,00 0,00 TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT yht , ,44 59,1 % VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen Lainat rah.- ja vak.laitoksilta , ,00-0,1 % Lainat julkisyhteisöiltä , ,00-15,4 % Muut pitkäaikaiset velat , ,14 42,5 % , ,14-0,4 % Lyhytaikainen Lainat rah.- ja vak.laitoksilta , ,00-5,6 % Lainat julkisyhteisöiltä , ,00 0,0 % Saadut ennakot 0,00 0,00 Ostovelat , ,29 6,3 % Muut velat , ,62-38,0 % Siirtovelat , ,57 21,8 % , ,48 1,3 % VIERAS PÄÄOMA yht , ,62 0,2 % , ,60-0,9 % TASEEN TUNNUSLUVUT ,0 % Omavaraisuus-% 30,99 % 31,79 % -2,5 % Oman pääoman sidottujen erien osuus, % 40,20 % 39,85 % 0,9 % Rahoitusvarallisuus EUR /asukas ,8 % Lainakanta EUR *) ,5 % Lainat EUR /asukas ,0 % Suhteellinen velkaantuneisuus -% 57,07 % 57,97 % -1,6 % Suhteellinen velkaantuneisuus -% (ilman muiden kuntien maks. os) 80,78 % 82,54 % -2,1 % Lainasaamiset EUR ,4 % Kertynyt ylijäämä / alijäämä ,0 % Kertynyt ylijäämä / alijäämä, EUR /asukas ,6 % Asukasmäärä ,5 % *) (Lainakanta =pankkilainat; ostovelat, siirtovelat ja muut pitkäaikaiset velat erotettu pois)

89 Tasekirja Konsernin tuloslaskelma KONSERNITULOSLASKELMA Toimintatuotot , ,11 Toimintakulut , ,93 Osuus osakkuusyhteisöjen voitosta / tappiosta , ,10 Toimintakate , ,72 Verotulot , ,95 Valtionosuudet , ,83 Rahoitutuotot ja -kulut Korkotuotot , ,19 Muut rahoitustuotot , ,03 Korkokulut , ,18 Muut rahoituskulut , ,09 Vuosikate , ,01 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot , ,79 Kertaluonteiset poistot 0,00 0,00 Arvonalentumiset 0, ,00 Satunnaiset erät 0, ,37 Tilikauden tulos , ,85 Tilinpäätössiirrot , ,94 Vähemmistöosuudet , ,38 Tilikauden ylijäämä (alijäämä) , ,29 TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toimintatuotot/Toimintakulut, % 51,4 % 51,4 % Vuosikate / Poistot, % 98 % 117 % Vuosikate, /asukas 526,69 619,05 Asukasmäärä

90 Tasekirja Konsernin rahoituslaskelma KONSERNIN RAHOITUSLASKELMA Toiminnan rahavirta Vuosikate , ,01 Satunnaiset erät 0, ,37 Tulorahoituksen korjauserät , ,38 Investointien rahavirta Investointimenot , ,20 Rahoitusosuudet investointimenoihin , ,80 Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot , ,18 Toiminnan ja investointien rahavirta , ,96 Rahoituksen rahavirta Antolainauksen muutokset Antolainauksen lisäykset 0,00 0,00 Antolainauksen vähennykset 7 721, ,45 Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys , ,46 Pitkäaikaisten lainojen vähennys , ,93 Lyhytaikaisten lainojen muutos , ,00 Oman pääoman muutokset , ,30 Muut maksuvalmiuden muutokset Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset , ,45 Vaihto-omaisuuden muutos , ,88 Saamisten muutokset , ,48 Korottomien velkojen muutokset , ,89 Rahoituksen rahavirta , ,44 Rahavarojen muutos , ,48 Rahavarojen muutos Rahavarat , ,75 Rahavarat , ,26 Rahavarojen muutos , ,48 KONSERNIN RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, Investointien tulorahoitus, % 82,0 54,4 Lainanhoitokate 1,0 1,0 Kassan riittävyys 34 32

91 Tasekirja Konsernitase K O N S E R N I T A S E V A S T A A V A A muutos-% PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet , ,80 136,5 % Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet , ,66-0,5 % Rakennukset , ,71 2,5 % Kiinteät rakenteet ja laitteet , ,61-5,1 % Koneet ja kalusto , ,66-1,9 % Muut aineelliset hyödykkeet , ,03 31,9 % Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat , ,13-42,5 % , ,80 0,2 % Sijoitukset Osakkeet ja osuudet , ,99 0,0 % Muut lainasaamiset , ,06-9,0 % Muut saamiset , ,28-0,1 % , ,33-0,3 % PYSYVÄT VASTAAVAT yht , ,93 0,7 % TOIMEKSIANTOJEN VARAT Valtion toimeksiannot , ,42-30,4 % Lahjoitusrahastojen erityiskatteet , ,88 43,5 % Muut toimeksiantojen varat , ,53-6,8 % TOIMEKSIANTOJEN VARAT yht , ,83 0,0 % VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus , ,51-8,9 % Saamiset Pitkäaikaiset Myyntisaamiset , ,19-8,5 % , ,19-8,5 % Lyhytaikaiset Myyntisaamiset , ,62 5,8 % Lainasaamiset , ,85-79,1 % Muut saamiset , ,88-19,1 % Siirtosaamiset , ,02-27,7 % , ,37-6,9 % Rahoitusarvopaperit , ,28 6,8 % Rahat ja pankkisaamiset , ,47-7,3 % VAIHTUVAT VASTAAVAT yht , ,82-4,6 % , ,58-0,4 %

92 Tasekirja K O N S E R N I T A S E ,9 % V A S T A T T A V A A OMA PÄÄOMA Peruspääoma , ,30 0,0 % Arvonkorotusrahasto , ,63-2,0 % Muut omat rahastot , ,23-47,1 % Edellisten tilikausien yli-/alijäämä , ,91-28,6 % Tilikauden yli-/alijäämä , ,28-158,6 % OMA PÄÄOMA yht , ,53-1,4 % VÄHEMMISTÖOSUUS , ,45 6,2 % POISTOERO JA VAPAAEHT.VARAUKSET Kertynyt poistoero , ,81 8,9 % Vapaaehtoiset varaukset , ,83 20,6 % POISTOERO JA VAPAAEHT.VARAUKSET yht , ,64 10,7 % PAKOLLISET VARAUKSET , ,84 44,0 % TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT Valtion toimeksiannot , ,92-16,1 % Lahjoitusrahastojen pääomat , ,74 37,2 % Muut toimeksiantojen pääomat , ,58 47,1 % TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT yht , ,24 7,0 % VIERAS PÄÄOMA Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rah.- ja vak.laitoksilta , ,97-0,7 % Lainat julkisyhteisöiltä , ,05-21,6 % Muut pitkäaikaiset velat , ,62 3,5 % , ,64-0,8 % Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rah.- ja vak.laitoksilta , ,09-1,2 % Lainat julkisyhteisöiltä , ,55-4,0 % Saadut ennakot , ,55-57,3 % Ostovelat , ,14 3,5 % Muut velat , ,61-24,8 % Siirtovelat , ,30 3,4 % , ,24-0,5 % VIERAS PÄÄOMA yht , ,88-0,7 % , ,58-0,4 % KONSERNITASEEN TUNNUSLUVUT Omavaraisuus-% 26,67 % 26,63 % Suhteellinen velkaantuneisuus, % 66,28 % 67,24 % Kertynyt ylijäämä (alijäämä), Kertynyt ylijäämä (alijäämä), /asukas Konsernin rahoitusvarallisuus / asukas Konsernin lainakanta , Konsernin lainat / asukas Konsernin lainasaamiset , Asukasmäärä

93 Tasekirja TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT Tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Käyttöomaisuuden arvostus Pysyvien vastaavien aineettomat ja aineelliset hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla ja investointimenoihin saaduilla rahoitusosuuksilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet. Kaupunginvaltuusto on vahvistanut voimaan tulevan uuden poistosuunnitelman ( ). Vuosina 2013 ja 2014 valmistuneille hyödykkeille poistot on laskettu uuden poistosuunnitelman mukaisesti. Vuonna 2013 on tarkistettu myös vanhojen, ennen vuotta 2013 valmistuneiden hyödykkeiden poistoajat ja tehty niihin korjauksia (poistoaikoja lyhennetty). Tämä muutos on lisännyt vuoden 2013 poistojen määrää ,00 euro. Vaihto-omaisuus Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen FIFO-periaatteen mukaisesti hankintamenon tai sitä alemman todennäköisen hankintamenon tai todennäköisen luovutushinnan määrästä Sijoitusten arvostus Pysyvien vastaavien sijoitukset on merkitty taseessa hankintamenoon tai sitä alempaan arvoon. Arvostuksen perusteena on ollut hyödykkeen todennäköisesti tulevaisuudessa kerryttämä tulo tai sen arvo palvelutuotannossa Pysyvien vastaavien sijoitusluonteiset erät on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Jaksotusperiaatteet Tulot ja menot on jaksotettu vuodelle suoriteperusteen mukaan, poikkeuksena verotulot, jotka on kirjattu maksuperusteen mukaan kirjanpitolautakunnan kuntajaoston ohjeiden perusteella. Rahoitusomaisuus Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon tai sitä alempaan todennäköiseen arvoon. Rahoitusomaisuusarvopaperit on merkitty taseeseen hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen luovutushintaan. Muut erät Lomapalkat ja lomarahat on kohdistettu tilikaudelle, jolle lomapäivien perusteena olevat palkat merkitään. Tuloslaskelman toimintakulut sisältävät tilikauden aikana ansaittujen lomien ja niihin liittyvien henkilösivukulujen osuudet. Velkana taseessa on huhti - joulukuussa 2014 ansaitut lomat sekä mahdollisesti muut pitämättömät lomat sekä niihin liittyvät henkilösivukulut. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Vuoden 2013 tuloslaskelmaan on kirjattu osakkeiden myyntivoittoa ,17 euroa. Ilman myyntivoittoa vuosikate olisi ollut ,84 euroa ja tilikauden alijäämä ,56 euroa.

94 Tasekirja Verotulojen kertymäjaksojen ja sitä kautta tilitysajankohdan aikaistaminen on lisännyt verotuloja vuonna 2013 n euroa. Vuonna 2014 on rahastopääoma, ,58 euroa, siirretty edellisten tilikausien yli- /alijäämään. Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot Konsernitilinpäätöksen laajuus Konsernitilinpäätökseen on yhdistetty kaikki tytäryhteisöt sekä kuntayhtymät, joissa kaupunki on jäsenenä. Kauhajoen Lentokenttä Oy:n toiminta on loppunut vuonna 2014, yhtiö on yhdistettynä vuoden 2013 konsernitilinpäätökseen, mutta vuoden 2014 konsernitilinpäätöksessä se ei ole mukana. Vuoden 2014 tilinpäätökseen on yhdistetty kolme osakkuusyhteisöä. Yhdistämättömillä osakkuusyhteisöillä ei ole saatu tilinpäätöstietoja ja niillä on vähäinen merkitys konsernitilinpäätökseen. Keskinäisen omistuksen eliminointi Kaupungin ja sen tytäryhteisöjen keskinäinen omistuksen eliminointi on tehty pariarvomenetelmällä. Kuntayhtymien yhdistely on tehty peruspääoman jäsenosuuksien suhteessa. Sisäiset liiketapahtumat ja katteet Sisäiset velat ja saamiset on eliminoitu samoin periaattein kuin keskinäinen omistus. Sisäiset tuotot ja kulut on eliminoitu tuloslaskelman eristä samoin kuin edellä. Sisäiset tulorahoituksen korjauserät, lainauksen muutokset, oman pääoman muutokset ja rahoituslaskelman erät on eliminoitu samoin kuin edellä. Vähemmistöosuudet Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin omasta pääomasta. Vapaaehtoisista varauksista ja poistoeroista vähemmistöosuutta ei ole eliminoitu. Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin tuloksesta. Suunnitelmapoistojen oikaisu Kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöiden käyttöomaisuuden poistot on muutettu vastaamaan kaupungin poistosuunnitelmaa. Osakkuusyhteisöt Osakkuusyhteisöt on yhdistetty pääomaosuusmenetelmällä konsernitilinpäätökseen. Edellisen tilikauden tietojen vertailukelpoisuus Kauhajoen Lentokenttä Oy on yhdistettynä vuoden 2013 konsernitilinpäätökseen, mutta vuoden 2014 konsernitilinpäätöksessä sitä ei ole mukana. Yhtiön toiminta on loppunut vuonna Kauhajoen kaupungin kirjanpidossa vuonna 2014 on rahastopääoma, ,58 euroa, siirretty edellisten tilikausien yli- /alijäämään.

95 Tasekirja Kaupungin tuloslaskelman liitetiedot Toimintatuotot tehtäväalueittain Hallinto-osasto , ,00 Yhteistoiminta , ,39 Sivistys , ,51 Tekninen , ,11 Rakennusvalvonta , ,59 Toimintatuotot yhteensä , ,60 Yhteistoiminta sisältää Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän jäsenkunnilta laskutetut kuntaosuudet, ,77 euroa (vuonna ,19 euroa), jotka ovat läpikulkueriä. Verotulojen erittely Kunnan tulovero , ,40 Osuus yhteisöveron tuotosta , ,71 Kiinteistövero , ,84 Verotulot yhteensä , ,95 tulovero -% verotettava tulo 1000 muutos-% Verovuosi , ,4 % Verovuosi , ,6 % Verovuosi , ,3 % Verovuosi , ,8 % Verovuosi , ,4 % Verovuosi , ,7 % Verovuosi , ,2 % Verovuosi , ,5 % Verovuosi , ,2 % Verovuosi , ,6 % Verovuosi , ,9 % Verovuosi 2014 (ennuste) 22, ,9 % Valtionosuuden erittely Kunnan peruspalvelujen valtionosuus , ,00 Siitä: Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus , ,00 Järjestelmämuutoksen tasaus , ,00 Opetus ja kulttuuritoimen muut valtionsouudet , ,00 Harkinnanvarainen valtionos.korotus 0,00 Valtionosuudet yhteensä , ,00

96 Tasekirja Selvitys suunnitelman mukaisten poistojen perusteista kunnan tilinpäätöksessä Käyttöomaisuuden poistojen määrittämisessä on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa, jonka valtuusto on päivittänyt ( ) vastaamaan kirjanpitolautakunnan yleisohjetta. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenoista arvioidun taloudellisen pitoajan mukaan. Arvioidut poistoajat ja niitä vastaavat poistoprosentit ovat: PYSYVIEN VASTAAVIEN POISTOSUUNNITELMA Aineettomat hyödykkeet Poistoaika Poistomenetelmä Kehittämismenot 3 tasapoisto Muut pitkävaikutteiset menot ATK ohjelmistot (ei lisenssit) 3 tasapoisto Järjestelmät 3 tasapoisto Muut pitkävaikutteiset menot 3 tasapoisto Aineelliset hyödykkeet Maa- ja vesialueet Kiinteistöjen liittymismaksut Vuokraoikeudet, liittymismaksut Maa- ja vesialueiden arvonkorotukset ei poistoaikaa ei poistoaikaa ei poistoaikaa ei poistoaikaa Rakennukset ja rakennelmat Hallinto- ja laitosrakennukset ja sen jälkeen valmistuneet hallinto- ja laitosrakennukset Kvalt tasapoisto Ennen valmistuneet hallinto- ja laitosrakennukset enintään 20 tasapoisto Tehdas- ja tuotantorakennukset 20 tasapoisto Talousrakennukset 20 tasapoisto Vapaa-ajanrakennukset 20 tasapoisto Asuinrakennukset 20 tasapoisto Rakennusten perusparannukset 15 tasapoisto Kiinteät rakenteet ja laitteet Kadut, tiet, torit, puistot 15 % menojäännöspoisto Sillat, laiturit ja uimalat 15 % menojäännöspoisto Muut maa- ja vesirakenteet 15 % menojäännöspoisto Vedenjakeluverkosto 10 % menojäännöspoisto Viemäriverkko 10 % menojäännöspoisto Kaukolämpöverkko 15 % menojäännöspoisto Sähköjohdot, ulkovalaistuslaitteet 20 % menojäännöspoisto Liikenteen ohjauslaitteet 25 % menojäännöspoisto Muut putki- ja kaapeliverkot 20 % menojäännöspoisto Vesilaitoksen koneet, laitteet 20 % menojäännöspoisto Kiinteät nosto- ja siirtolaitteet 20 % menojäännöspoisto Muut kiinteät koneet ja rakenteet 20 % menojäännöspoisto

97 Tasekirja Koneet ja kalusto Perustamisirtaimisto / uudet hallinto- ja laitosrakennukset 30 % menojäännöspoisto Irtaimisto 40 % menojäännöspoisto Muut kevyet koneet 30 % menojäännöspoisto Muut kuljetusvälineet 30 % menojäännöspoisto Atk-laitteet 40 % menojäännöspoisto Muut aineelliset hyödykkeet Luonnonvarat Arvo- ja taide-esineet Ennnakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet käytön mukainen poisto ei poistoa ei poistoaikaa ei poistoaikaa Keskimääräiset poistot ja investoinnit vuosina Suunnitelman mukaiset poistot Poistonalaisten investointien omahankintameno Poikkeama ( ) Poikkeama (%) -32 Selvitys poikkeaman syistä Investointi- ja poistotason poikkeama johtuu osin siitä, että tarkastelujaksoon ajoittui poikkeuksellisen suuria investointihankeita. Pysyvien vastaavien hyödykkeiden myyntivoitot- ja tappiot Muut toimintatuotot Maa- ja vesialueiden myyntivoitot , ,92 Rakennusten myyntivoitot , ,76 Myyntivoitot yhteensä , ,68 Muut toimintakulut Maa- ja vesialueiden myyntitappiot , ,27 Myyntitappiot yhteensä , ,27 Myyntivoittojen ja tappioden erotus , ,41

98 Tasekirja Taseen liitetiedot Aineelliset hyödykkeet Muut aineelliset hyödykkeet Ennakkomaks.j a keskener. hankinnat Maa- ja vesialueet Rakennukset Kiint.rakentee t ja laitteet Koneet ja kalusto Yhteensä Poistamaton hankintameno , , , , , , ,24 Lisäykset tilikauden aikana (inv) , , , , , ,71 Siir.ed.vuoden keskeneräisistä , ,53 0,00 Siirto tase-erien välillä 0,00 0,00 0,00 Rahoitusosuudet tilikaudella ,00 0, ,00 Vähennykset tilikauden aikana , ,91 0,00 0, ,20 Tilikauden poisto , , , ,45 Lisäpoistot ,94 0, , , ,96 Poistamaton hankintameno , , , , , , ,34 Kirjanpitoarvo , , , , , , ,34 Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Muut pitkäv. menot Ennakkomaksut Yhteensä Poistamaton hankintameno ,48 0,00 0, ,48 Lisäykset tilikaudella (inv) , , ,41 Vähennykset tilikauden aikana 0,00 0,00 Tilikauden poisto , , ,58 Lisäpoistot 0,00 0,00 Poistamaton hankintahinta , ,04 0, ,31 Kirjanpitoarvo , ,04 0, ,31 Pysyvien vastaavien sijoitukset Osakkeet ja osuudet Jvk-, muut laina- ja muut saamiset Osakkeet Kuntayhtymäosuudet Osakkeet omistusyht. Muut osakkeet Saamiset Saamiset muut konserniyhtiöt yhteisöt ja osuudet konserniyhteisöt yhteisöt Yhteensä Hankintameno , , , , , , ,91 Lisäykset (inv) 150, , ,38 Vähennykset ,00 0,00 0, ,99 0, ,98 Arvonalentumiset 0,00 0,00 Hankintameno , , , , , , ,31 Kirjanpitoarvo , , , , , , ,31

99 Tasekirja Olennaiset kuntayhtymäosuuksien arvon muutokset Lisäykset tilikaudella Vähennykset tilikaudella Tasearvo Kunnan osuus kuntayhtymän peruspääomasta Tase-arvo 1.1. Ero Eskoon sosiaalipalvelujen ky ,15 0,00 0, , , ,16 Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ,93 0,00 0, , , ,13 Seinäjoen koulutuskuntayhtymä ,07 0,00 0, , , ,35 Omistukset muissa yhteisöissä Kunnan omistusosuus % Kuntakonsernin osuus (1000 euroa) omasta vieraasta pääomasta pääomasta tilikauden voitosta/ tappiosta Nimi Kotipaikka Tytäryhtiöt Kauhajoen Lämpöhuolto Oy Kauhajoki 100 % Kauhajoen Tennishalli Oy Kauhajoki 93 % Kauhajoen Vesihuolto Oy Kauhajoki 84,00 % Kiinteistö Oy Kj. Liikenneterminaali Kauhajoki 100 % Kiinteistö Oy Kj. Teknologiakeskus Kauhajoki 64,28 % Kiinteistö Oy Kj. Vuokra-asunnot Kauhajoki 100 % Suupohjan Seutupalvelukeskus Oy Teuva 51,40 % Yhteensä Kuntayhtymät Eskoon sosiaalipalvelujen ky Seinäjoki 3,95 % Etelä-Pohjanmaan Liitto Seinäjoki 7,11 % Etelä-Pohjanmaan Sairaanhoitopiiri Seinäjoki 7,50 % Seinäjoen koulutuskuntayhtymä Seinäjoki 5,52 % Suupohjan Elinkeinotoimen ky Karijoki 47,57 % Suupohjan Koulutuskuntayhtymä Kauhajoki 54,20 % Suupohjan peruspalveluliikelaitosky Kauhajoki 59,00 % Yhteensä Osakkuusyhteisöt Suupohjan Seutuverkko Oy Kauhajoki 41,10 % Kauhajoen Kunnallislehti Oy Kauhajoki 20,0 % Botniarosk Oy Teuva 29,0 % Yhdistelemättömät osakkuusyhteisöt Päntäneen Vesihuolto Oy Kauhajoki 51%/äänivalta 25 % Länsi-Suomen Luontomatkailu Oy Kauhajoki 28,0 % Yhteensä Yhdistämättömistä osakkuusyhteisöillä ei ole olennaista merkitystä konsernissa.

100 Tasekirja Saamisten erittely 2014 Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Saamiset tytäryhteisöiltä Myyntisaamiset , ,78 Lainasaamiset ,24 Muut saamiset Siirtosaamiset Yhteensä 0, ,14 0, , Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta on jäsenenä Myyntisaamiset 0, ,66 0, ,73 Muut saamiset ,51 Siirtosaamiset , ,75 Yhteensä 0, ,41 0, ,99 Saamiset yhteensä 0, ,55 0, ,01 Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Lyhytaikaiset siirtosaamiset Tulojäämät Siirtyvät korot ja korkosaamiset , ,55 Kelan korvaus työterveyshuollosta , ,00 EU-tuet ja avustukset , ,44 Ely-keskuksen maksamat työllistämistuet , ,04 Henkilösivukulujen saamiset ,00 Muut tulojäämät , ,96 Tulojäämät yhteensä , ,99 Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä , ,99 Rahoitusarvopaperit Osakkeet ja osuudet Jälleenhankintahinta , ,80 Kirjanpitoarvo , ,74 Erotus , ,06 Muut arvopaperit Jälleenhankintahinta , ,93 Kirjanpitoarvo , ,32 Erotus , ,61 Yhteensä rahoitusarvopaperit , ,06

101 Tasekirja Oma pääoma erittely Peruspääoma , ,30 Peruspääoma , ,30 Muut omat rahastot Käyttörahaston pääoma , ,58 Siirrot rahastoon tilikaudella 0,00 Siirrot rahastosta tilikaudella ,58 0,00 Käyttörahaston pääoma , ,58 Muut omat rahastot , ,58 Edellisten tilikausien alijäämä , ,15 Tilikauden ali- /ylijäämä , ,61 Siirto rahastosta ,58 Edellisten tilikausien alijäämä , ,54 Oma pääoma yhteensä , ,34 Pitkäaikaiset velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Lainat julkisyhteisöiltä Pitkäaikaiset velat yhteensä Vieras pääoma Velat tytäryhteisöille 2014 Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Pitkäaikaiset Lyhytaikaiset Ostovelat ,15 Yhteensä 0, ,25 0, , Velat kuntayhtymille, joissa kunta on jäsenenä Ostovelat , ,15 Muut velat 980,00 0,00 Siirtovelat , ,58 Yhteensä 0, ,58 0, ,73 Vieras pääoma yhteensä 0, ,83 0, ,88

102 Tasekirja Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Lyhytaikaiset siirtovelat Menojäämät Lomapalkkajaksotus ja hen.sivukulut , ,45 Menojäämäpalkka-ajot , ,38 Korkojaksotukset , ,35 Valtionosuus/ -avustusennakot , ,49 Henkilöstön vakuutusmaksut , ,53 Perustoimeentulotuen valtionos.palautus , ,00 Suupohjan peruspllky, tasauslasku ,92 Suupohjan peruspllky, tasauslasku Isojoen kunta ,50 Hyvityslaskut Suupohjan peruspllky:lle ,36 Muut menojäämät , ,37 Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä , ,57 Siirtovelat yhteensä , ,57 Elatustuen takautumissaatavan laskennallinen korvaus Taseen saamisiin merkitty määrä , ,00 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Leasingvastuiden yhteismäärä (arvonlisäveroineen) Seuraavalla tilikaudella maksettavat , ,43 Myöhemmin maksettavat , ,88 Yhteensä , ,31 Vastuusitoumukset Takaukset samaan konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta Alkuperäinen pääoma , ,40 Jäljellä oleva pääoma , ,81 Takaukset muiden puolesta Alkuperäinen pääoma , ,92 Jäljellä oleva pääoma , ,71 Jäljellä oleva pääoma yhteensä , ,52 Vastuu Kuntien takauskeskuksen takausvastuista Kunnan osuus takauskeskuksen kattamattomista takausvastuista , ,59 Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus takauskeskuksen rahastoista , ,66

103 Tasekirja Muut taloudelliset vastuut Arvonlisäveron palautusvastuu Yhteensä Kauhajoen kaupunki on tehnyt rahoitusyhtiön kanssa koronvaihtosopimuksen, jonka pääoma on 3 milj. euroa. Pääoma alenee vuosittain ja sopimus päättyy Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkioita koskevat liitetiedot Henkilöstön lukumäärä Hallinto-osasto Yhteistoiminta 1 1 Sivistys Tekninen Rakennusvalvonta 5 5 Yhteensä Henkilöstökulut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot , ,00 Henkilösivukulut Eläkekulut , ,23 Muut henkilösivukulut , ,08 Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät , ,82 Yhteensä tuloslaskelman mukaan , ,49 Henkilöstökuluja aktivoitu käyttöomaisuuteen , ,74 Henkilöstökulut yhteensä , ,23 Tilintarkastajan palkkiot PwC Julkistarkastus Oy Tilintarkastuspalkkiot , ,75 Muut tilintarkastajan lausunnot 93,00 0,00 Tarkastuslautakunnan sihteerin tehtävät 0,00 Muut palkkiot 0,00 Palkkiot yhteensä , ,75

104 Tasekirja Konsernin liitetiedot Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot Toimintatuotot tehtäväalueittain, konserni Hallinto-osasto ja elinkeinopalvelut , ,34 Sosiaali- ja terveyspalvelut , ,43 Opetus- ja kulttuuripalvelut , ,11 Yhdyskuntapalvelut , ,23 Muut palvelut 0,00 0,00 Toimintatuotot yhteensä , ,11 Yhteistoiminta sisältää Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän jäsenkunnilta laskutetut kuntaosuudet, ,42 euroa (vuonna ,19 euroa), jotka ovat läpikulkueriä. Valtionosuuksien erittely Kunnan peruspalvelujen valtionosuus , ,00 Opetus ja kulttuuritoimen muut valtionsouudet , ,00 Ammatillisen koulutuksen yksikköhintarahoitus , ,83 Valtionosuudet yhteensä , ,83 Satunnaisten tuottojen ja kulujen erittely Konserni Satunnaiset kulut Fuusiotappio 0, ,37 Satunnaiset kulut yhteensä 0, ,37 Pakollisten varausten muutokset Konserni Potilasvahinkovakuutusmaksu , ,96 Lisäykset tilikaudella , ,61 Vähennykset tilikaudella , ,73 Potilasvahinkovakuutusmaksu , ,84

105 Tasekirja Taseen vastaavaa koskevat liitetiedot Arvonkorotukset Konserni Maa- ja vesialueet Arvo , ,33 Arvonkorotukset 0,00 0,00 Arvonkorotusten purku 0,00 0,00 Arvo , ,33 Rakennukset Arvo , ,30 Arvonkorotukset Arvonkorotusten purku , ,00 Arvo , ,30 Arvonkorotukset yhteensä , ,63 Seinäjoen koulutuskuntayhtymä on tehnyt arvonkorotuksia valtiolta saatuun käyttöomaisuuteen. Rakennuksiin kohdistuvat arvonkorotukset on tehty ennen vuotta 2005 varovaisuuden periaatetta noudattaen. Arvonkorotus on tehty kaikkiin maa-alueisiin. Konsernitilinpäätökseen arvonkorotus on otettu omistusosuuden mukaan. Siirtosaamisiin sisältyvät olennaiset erät Konserni Lyhytaikaiset siirtosaamiset Tulojäämät Siirtyvät korot , ,55 Projektien saamiset , ,45 Työllistämistuet , ,92 Valtionosuussaamiset ,05 0,00 Kelan korvaus työterveyshuollosta , ,36 Muut tulojäämät , ,74 Tulojäämät yhteensä , ,02 Lyhytaikaiset siirtosaamiset yhteensä , ,02

106 Tasekirja Taseen vastattavaa liitetiedot Oman pääoman erittely Konserni Peruspääoma , ,30 Lisäykset 0,00 0,00 Vähennykset 0,00 0,00 Peruspääoma , ,30 Arvonkorotusrahasto , ,30 Lisäykset 0,00 0,00 Vähennykset , ,67 Arvonkorotusrahasto , ,63 Muut omat rahastot , ,23 Muutos ,13 0,00 Muut omat rahastot yhteensä , ,23 Edellisten tilikausien ylijäämä , ,91 Tilikauden yli- alijäämä , ,28 Alijäämä yhteensä , ,63 Oma pääoma yhteensä , ,53 Kauhajoen kaupunkin on tilinpäätöksessä 2014 siirtänyt rahastopääoman ,58 euroa kohdasta "Muut ovat rahastot" kohtaan "Edellisten tilikausien yli-/alijäämä". Kauhajoen Lentokenttä Oy on purettu vuonna 2014, se osuus konsernin alijäämästä vuoden 2013 lopussa on ollut ,09 euroa. Pitkäaikaiset velat, jotka erääntyvät myöhemmin kuin viiden vuoden kuluttua Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta , ,41 Lainat julkisyhteisöiltä , ,00 Pitkäaikaiset velat yhteensä , ,41 Pakolliset varaukset Muut pakolliset varaukset Potilasvahinkovakuutusmaksuvastuu , ,84 Muut pakolliset varaukset , ,84

107 Tasekirja Muiden velkojen erittely Pitkä- ja lyhytaikaiset Liittymismaksut , ,00 Muut velat , ,00 Muut velat yhteensä (pitkä- ja lyhytaikaiset) , ,00 Siirtovelkoihin sisältyvät olennaiset erät Konserni Lyhytaikaiset siirtovelat Tuloennakot Menojäämät Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotus , ,26 Korkojaksotukset , ,06 valtionosuusennakot , ,95 Muut menojäämät , ,03 Lyhytaikaiset siirtovelat yhteensä , ,30 Siirtovelat yhteensä , ,30 Vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot Velat, joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä kiinteistöihin Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta Vakuudeksi annetut kiinnitykset , ,73 Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä , ,73 Leasingvastuiden yhteismäärä Seuraavalla tilikaudella maksettavat , ,50 Myöhemmin maksettavat , ,79 Yhteensä , ,29 Muut taloudelliset vastuut Konserni Konserni Konserni Vuokravastuut , ,75 Professuurit , ,55 Arvonlisäveron palautusvastuu , ,15 Muut taloudelliset vastuut yhteensä , ,45

108 Tasekirja KONSERNIYHTIÖIDEN TOIMINTA JA TALOUS 12.1 Kauhajoen kaupungin konserni, tytär- ja osakkuusyhteisöt sekä kuntayhtymät (kaaviot) KAUHAJOEN KAUPUNGIN KONSERNI Kauhajoen kaupunki Kiinteistö Oy Kauhajoen Vuokra-asunnot 100 % Kauhajoen Lämpöhuolto Oy 100 % Suupohjan Seutupalvelukeskus Oy 51,4 % Kauhajoen Vesihuolto Oy 81,2 % Kauhajoen Tennishalli Oy 93 % Kiinteistö Oy Kauhajoen Teknologiakeskus 64,28 % Kiinteistö Oy Kauhajoen Liikenneterminaali 100 % KAUHAJOEN KAUPUNGIN TYTÄRYHTEISÖT, Kuntalain 16 a mukaiset tytäryhteisöt (Osakepääoma >50 %, määräysvalta yhtiössä) Kiinteistö Oy Kauhajoen Vuokra-asunnot 100 % Kauhajoen Lämpöhuolto Oy 100 % Kiinteistö Oy Kauhajoen Liikenneterminaali 100 % Suupohjan Seutupalvelukeskus Oy 51,4 % Suupohjan perupalveluliikelaitoskuntayhtymä 59 % Kauhajoen Tennishalli Oy 93 % Kauhajoen Vesihuolto Oy 84,00 % Kiinteistö Oy Kauhajoen Teknologiakeskus 64,28%

109 Tasekirja KAUHAJOEN KAUPUNGIN OSAKKUUSYHTEISÖT (Omistus >20 %, ei määräysvaltaa) Päntäneen Vesihuolto Oy 51,0 % (äänivalta 25 %) Botniarosk Oy 29,0 % Kauhajoen Kunnallislehti Oy 20,4 % Länsi-Suomen Luontomatkailu Oy 28 % Suupohjan Seutuverkko Oy 41,1% KAUHAJOEN KAUPUNKI Kuntayhtymät, jotka eivät ole tytäryhteisöjä Kauhajoen kaupunki Eskoon sosiaalipalvelujen ky. 3,95% Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 7,50% Seinäjoen koulutuskunta- Yhtymä 5,52 % Suupohjan koulutus- Kuntayhtymä 53,40% Suupohjan Elinkeinotoimen Kuntayhtymä 47,57% Etelä-Pohjanmaan liitto 7,11%

110 Tasekirja Konserniyhtiöiden toiminta ja talous Kauhajoen Lämpöhuolto Oy Kauhajoen Lämpöhuolto Oy TP 2012 TA 2013 TA 2014 TP 2014 Kaupungin omistusosuus 100 % 100 % 100 % 100 % Henkilöstö Tulot / Liikevaihto Menot Poistot Tilikauden tulos Toimitusjohtajan katsaus Kauhajoen Lämpöhuolto Oy tuotti vuonna 2014 lämpöä reilut 65 GWh. Vuoden 2014 keskilämpö oli toiseksi lämpimin yli kahteenkymmeneen vuoteen. Tämä näkyi erityisesti lämmöntarpeessa sekä raskaan öljyn säästönä. Pääasiallisena polttoaineena oli palaturve(53%) sekä puuhake(40%). Lisäksi poltettiin jonkin verran raskasta polttoöljyä(7%). Biopolttoaineen kosteus on ollut keskimäärin turpeen osalta 34,72% ja hakkeen osalta 38,08%. Erityisesti hakkeen osalta pitää kosteutta saada alaspäin, ettei hake pääse talvella jäätymään polttoaineasemiin. Ensi kesänä terminaalin puupinot järjestellään eri tavalla, jotta ne pääsevät kuivamaan paremmin. Toimitusjohtaja Tapio Suonvieri Kauhajoen Tennishalli Oy Kauhajoen Tennishalli TP 2012 TA 2013 TA 2014 TP 2014 Kaupungin omistusosuus 95 % 95 % 95 % 95 % Henkilöstö Tulot / Liikevaihto Menot Tilikauden tulos Toimitusjohtajan katsaus Tilikausi toteutui toiminnallisesti normaaliin tapaan, lukuun ottamatta liikehdintää käyttäjien määrässä. Yhtiö kerää tuottonsa vuoromaksuista, muista vuokratuloista ja mainostilasta. Hallitilaa käyttävät yritykset, järjestöt, kaupungin koulut, muun muassa liikuntalukio ja yksityiset asiakkaat. Yhtiölle on realisoitumassa pieni luottotappio asiakkaan saneerausmenettelyssä, mutta muita tulosta heikentäviä uhkia ole tiedossa. Tilivuoden tulos on hieman tappiollinen. Tulosta on heikentänyt myytyjen vuorojen vähenem i- nen normaalisti suhdanneriippuvaisuudesta johtuen. Toimitusjohtaja Hannu Törrönen

111 Tasekirja Kauhajoen Vesihuolto Oy Kauhajoen Vesihuolto Oy TP 2012 TA 2013 TA 2014 TP 2014 Kaupungin omistusosuus 82,50 % 82,50 % 82,50 % 84,00 % Henkilöstö Tulot / Liikevaihto Menot Poistot Tilikauden tulos Toimitusjohtajan katsaus Kauhajoen Vesihuolto Oy:n 69 toimintavuoden toiminnassa vuosi 2014 oli vesijohtoverkoston ja lähteiden saneerauksen vuosi. Viemärilaitoksen ja puhdasvesipuolen yhdistyminen sujui jo hyvin ja yhteinen organisaatio toimii hyvin. Yhtiön liikevaihto oli vuonna 2014 puhdasvesipuolella n.828 t ja muut tuotot n.35 t sekä viemärilaitospuolella n.1,97 milj. ja muut tuotot n.26 t. Koko yhtiön liikevaihto oli yhteensä n. 2,8 milj. ja muut tuotot n. 61 t. Kauhajoen Vesihuolto Oy:n v.2014 aikana uusia kiinteistöjä liitettiin puhtaanveden runkoverkostoon 23kpl. Uusien vesiliittymien määrä väheni kymmenellä edellisvuodesta. Vuoden lopussa kulutuspisteitä oli kaikkiaan kappaletta. Jätevesiliittymiä liitettiin 13 kpl. Vuoden lopussa kulutuspisteitä oli kaikkiaan 2241 kappaletta. Viemärilaitoksen toiminta-alueella myytiin vettä m 3, josta teollisuuden osuus m 3 ja puhdistamo otti vastaan m 3 joka on 2847 m 3 vuorokausikeskiarvona. Vuotovesien osuus oli 48,1 %, joka suhteellisen suuri. Tulevina vuosina täytyy panostaa viemärien saneeraukseen ja sadevesiviemäreiden rakentamiseen vanhoille viemäröidyille alueille mistä puuttuu sadevesiviemärit. Veden kokonaismyynti oli m 3 ja veden myynti kasvoi edellisvuoteen nähden m 3, joka on 4,9 %. Suurimman verkostoon pumpatun vesimäärän tammikuun m 3 /kk seuraavana heinäkuu m 3 /kk ja pienimmän kulutuskuukauden marraskuun m 3 /kk välinen ero oli 1276 m 3 /d. Tammikuulla pumpattu vesimäärä oli keskimäärin 6015m 3 /d ja vedenottoluvat yhteensä ovat 6300 m 3 /d. Tammikuun suuri vedenotto selittyy Sotkanrinteiden lumetuksesta ja isosta vuodosta joenalituksessa Aronkylässä, jota etsittiin viikkoja. Vedenoton reservi on noin 4,5 % vuorokaudessa huippukuukautena joka pitäisi olla vähintään 30 %. Runko- ja vesijohtolinjoja rakennettiin yhteensä n.2,8 km Kauhajoen kaupungin taajama- ja haja-asutusalueille. Vanhoja linjoja saneerattiin n.0,9 km jotka poistuivat ja näiden tilalle asennettiin 0,5km uutta linjaa. Täysin uusia linjoja asennettiin n.2,3 km. Yksittäisiä kaivantoja tehtiin 109 kpl ja lisäksi linjarakentamisen kaivannot. Vesijohtoverkoston pituus vuoden lopussa oli kaikkiaan noin 501,7 kilometriä. Aluehallintovirasto on hyljännyt Kirkasveden ja Uitonmäen vedenottamoita koskevat lupahakemukset. Se miksi päätös on kielteinen perustuu lähinnä Päntäneenjoessa ja Möykkyluomassa esiintyvään taimenkantaan, joka lisääntyy luontaisesti.

112 Tasekirja Vaasan hallinto-oikeudelle on tehty Kirkasvedestä ja Uitonmäen päätöksestä valitus Aluehallintovirasto myönsi Kauhajoen Vesihuolto Oy:lle Siniharjun pohjavedenottamon rakentamiseen Kauhajoen kaupungissa tilan Leiriranta alueelle ja pohjaveden ottamiseen siitä lupamääräyksessä 1 sanotun määrän hakemukseen liitetyn suunnitelman mukaisesti. 1. Pohjavettä saa ottaa Siniharjun vedenottamosta kuukausikeskiarvona laskettuna enintään 3000 m 3 /d. Päätöksestä kuitenkin tehtiin kolme valitusta valitusajan mennessä. Vaasan hallinto-oikeudelle osoitettu vastine on toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon viimeistään Toimitusjohtaja: Pekka Mäkinen Kiinteistö Oy Kauhajoen Liikenneterminaali Kiinteistö Oy Kauhajoen Liikenneterminaali TP 2013 TA 2014 TP 2014 Kaupungin omistusosuus 100,00 % 100,00 % 100,00 % Henkilöstö - - Tulot / Liikevaihto , , ,65 Menot , , ,40 Tilikauden tulos , , ,68 Toimitusjohtajan katsaus Yhtiön tarkoituksena on ylläpitää kiinteistöä, jossa on toimitilat autokatsastukselle ja jossa on myös jonkin verran muuta hallitilaa. Yhtiön osakkeet omistaa 100 %:sti Kauhajoen kaupunki. Yhtiön tulot muodostuvat kaupungilta perittävistä pääoma- ja hoitovastikkeista ja vuokrista sekä pieneltä osin kiinteistön käyttäjiltä perittävistä sähkökuluista. Näillä tuloilla saadaan katettua kaikki kiinteistön ylläpito- ja lainanhoitokulut sekä osa poistoista. Osa poistoista on jouduttu kirjaamaan yhtiöllä tappioksi. Kaupunki vuokraa tiloja edelleen ja tilat ovat vuoden alussa olleet 100 % käytössä. Kuntarahoitukselta otettua lainaa yhtiöllä on jäljellä ,00. Yhtiön hallitukseen kuuluu Jussi Sillanpää pj., Pauli Hautala, Pentti Kujanpää, Unto Lyly- Yrjänäinen ja Tuomo tuuri. Kaupunkia yhtiökokouksessa edustaa Markku Ojaniemi ja varalla Petri Mäki-Pantti. Yhtiön toiminta on jatkunut aikaisempien vuosien tapaan vakaana. Yhtiö on hyväksynyt uusitun yhtiöjärjestyksen, joka otetaan käyttöön v alusta. Toimitusjohtaja: Kari Männistö

113 Tasekirja Kiinteistö Oy Kauhajoen Teknologiakeskus Kiinteistö Oy Kauhajoen Teknologiakeskus TP 2012 TA 2013 TA 2014 TP 2014 Kaupungin omistusosuus 64,28 % 64,28 % 64,28 % 64,28 % Henkilöstö Tulot / Liikevaihto Menot Tilikauden tulos Toimitusjohtajan katsaus Toimintavuoden 2014 aikana yhtiön toiminnan laadussa tai laajuudessa ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia. Yhtiön talous on tarkasteluaikana toteutunut talousarvion mukaisesti käyttökatteen ollessa 43 %. Kiinteistön toiminta ja siihen läheisesti liittyvät muut palvelut ovat hyvällä vakiintuneella tasolla. Toimintavuoden 2014 aikana saatettiin valmiiksi pysäköintiä parantavia toimia lisäämällä talossa työskentelevien lämmityspistokepaikkoja sekä vierailijapaikkoja. Toimistotilojen käyttöaste vuoden lopussa oli n. 87 % (edellinen 93 %). Käyttöasteessa tapahtui vuoden lopulla jonkin verran laskua, mutta alkuvuodesta on jo tapahtunut kehitystä parempaan suuntaan. Toimitusjohtaja Tarja Pienimäki Kiinteistö Oy Kauhajoen Vuokra-asunnot Kiinteistö Oy Kauhajoen Vuokra-asunnot TP 2012 TA 2013 TA 2014 TP 2014 Kaupungin omistusosuus 100,00 % 100,00 % 100,00 % 100,00 % Henkilöstö Tulot / Liikevaihto Menot Poistot Tilikauden tulos Toimitusjohtajan katsaus Vuosi 2014 toteutui pääosin laaditun budjetin mukaisena. Kiinteistö Oy Kauhajoen Aarnenkujan sulauduttua emoyhtiöön kasvoi yhtiön liikevaihto ja kulut vastaavasti. Vuokrausaste saatiin pidettyä lopulta budjetoidulla vähintään 90 %:in tasolla, toteutuman ollessa 90.28%. Yhtiön toiminnan merkittävimpinä tapahtumina kertomusvuonna voitaneen pitää kiinteistöjen ulkoalueiden näkyvää kunnossapitoa mm. Kalkunmäen kiinteistökohteiden osalta, missä yhteensä neljän erillisen kiinteistökohteen tiilikatot saneerattiin peruspuhdistuksen ja maalauksen toimin. Edelleen usean kiinteistökohteen ulkoalueilta poistettiin merkittävästi puustoa, joka on kuormittanut rakennusten ulkopintoja. Näillä toimin on pyritty pidentämään rakennusten ulkomaalipintojen kestoikää ja pienentämään vuotuista kertyvää korjausvelkaa.

114 Tasekirja Yhtiön taloudenpidossa on onnistuttu ja tämä näkyy mm. asuintalovarauksen kirjaamisena jo kolmantena vuonna peräkkäin. Taseen loppusummasta 16.6M on omaa pääomaa 0,67M ja poistoeroa sekä asuintalovarausta yhteenlaskettuna yhteensä 0,85 M. Kaukolämpökohteiden lämmönohjausautomatiikka on uudistettu ja ohjausparametreja voidaan päivittää etäkäytön avulla. Toimitusjohtaja Tuomas Kuusinen Suupohjan Seutupalvelukeskus Oy Suupohjan Seutupalvelukeskus Oy TP 2012 TA 2013 TA 2014 TP 2014 Kaupungin omistusosuus 51,40 % 51,40 % 51,40 % 51,40 % Henkilöstö Tulot / Liikevaihto Menot Tilikauden tulos Toimitusjohtajan katsaus Vuosi 2014 on tasaisen toiminnan vuosi. Henkilöstömenojen osuus kaikista menoista on yli puolet. Lisäksi kiinteät ohjelmistokustannukset muodostavat suuren osan menoista. Luonnollisen poistuman avulla on henkilöstömenoja pystytty vähentämään. Toimitusjohtaja: Antti Niemi-Aro

115 Tasekirja Kuntayhtymät Suupohjan Elinkeinotoimen kuntayhtymä Kulunut toimintavuosi 2014 oli Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän (SEK) kahdeksastoista. Suomen talous on jatkanut alavireisenä 2008 lähtien eikä näköpiirissä ole oleellisia piristyksen merkkejä. Suupohjan seutukunta ei ole välttynyt taantuman negatiivisilta vaikutuksilta. Etelä-Pohjanmaalla työttömyys on kasvanut suhteellisesti eniten Suupohjan seutukunnassa. Työttömien työnhakijoiden tasossa ei lähiaikoina odoteta tapahtuvan merkittäviä muutoksia. Julkisen talouden kestävyysvaje on valtionvarainministeriön arvion mukaan pysynyt 10 miljardin suuruisena. Tämä on 4,7 % BKT:sta. Kestävyysvaje kertoo, kuinka paljon julkista taloutta tulee sopeuttaa, jotta julkiset velvoitteet voidaan hoitamaan ilman, että velkaantuminen pitkällä ajalla karkaa kestämättömälle uralle. Suomen julkisen talouden pitkän aikavälin haasteena on suurten ikäluokkien siirtyminen pois työelämästä ja odotettavissa oleva hoivan tarve. Siksi verotulot eivät pitkällä ajalla riitä kattamaan julkisia menoja. Ongelmana on kärjistynyt tuotantopohjan rapautumisen sekä julkisten hyvinvointipalvelujen heikon tuottavuuskehityksen takia. Elinkeinoelämän keskusliiton näkemyksen mukaan tärkeimmät keinot kestävyysvajeen selättämiseksi ovat vanhuseläkeiän nostaminen sekä julkisen sektorin tuottavuuden parantaminen ja tehtävien karsiminen. Yrittäjyys on Suupohjan seutukunnan kehityksen voimavara. Alueella kehitetään kasvuhakuista ja monialaista yritystoimintaa. Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän toimialueen merkittävimpiä elinkeinovahvuuksia ovat maataloustuotanto ja elintarvikkeiden jatkojalostus, metallija koneteollisuus sekä huonekalu- ja puusepänteollisuus. Vuonna 2014 yritysten määrä pysyi edellisten vuosien tasolla. Starttirahojen kysyntä Suupohjan alueella oli vaisua. Elinkeinoelämän investointien aktiivisuuteen on vaikuttanut negatiivisesti mm. EU rakennerahastoohjelman sekä maaseudun kehittämisrahapäätöksen viivästyminen. Pk-barometrin mukaan yritysten arviot lähitulevaisuuden suhdannenäkymistä ovat kuitenkin kohtuullisen myönteisiä. Toisaalta ekonomistien arviot suhdannetilanteen kehittymisestä synkkenivät loppukesällä. Myös Euroopan mittakaavassa loppuvuoden talousindikaattorit osoittivat aikaisempaa vaisumpaa kehitystä. Taustalla oli epävarmuuden lisääntyminen, johon vaikuttivat osaltaan Ukrainan kriisin seuraukset, Venäjän taloudellinen alamäki ja Kreikan valtion velkaantuminen ja taloudellinen ahdinko. Vuoden 2014 aikana SEK:ssä kartoitettiin avaintoimialoja/-toimintoja, joihin sekä taloudellisia että henkisiä voimavaroja tullaan panostamaan. Tällaisia toimintoja ovat digitaalisuus, uusiutuva energia, kasvuyrittäjyys ja kansainvälisyys. Digitaalisuuden osalta SEK on ollut mukana kansainvälisessä Engage hankkeessa, joka keskittyi laadukkaan kuituverkon rakentamiseen haja-asutusalueella. Loppuvuonna alettiin suunnitella Engage II jatkohanketta, jonka tarkoituksena on edistää mm. sellaisten digitaalisten palvelukonseptien syntyä ja kehitystä, jotka vastaavat erityisesti haja-asutusalueiden tarpeisiin ja haasteisiin sekä auttavat aluetta nousemaan digitaaliseksi referenssikohteeksi koko Euroopan haja-asutusalueille. Uusiutuvilla energialähteillä tarkoitetaan mm. aurinko-, tuuli-, vesi- ja bioenergiaa. SEK on ollut aktiivisesti mukana tuulivoimaan ja bioenergiaan liittyvissä kehityshankkeissa, joiden liiketaloudellisena tavoitteina on tuoda Suupohjan alueelle uusia työpaikkoja ja investointeja. Kansainvälisyys teeman puitteissa SEK on ollut mukana Arktisuus hankkeessa, jonka tarkoituksena on edesauttaa Suupohjan yritysten liiketoimintamahdollisuuksia Pohjois-Norjan ja Ruotsin alueilla. Maatalouslomituksen lomituspalvelut ovat merkittävä osa Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymää. Lomitustyö on luonteeltaan vaativaa eikä onnettomuuksilta ja vahingoilta ole voitu vält-

116 Tasekirja tyä. SEK:ssä sairauspoissaolojen määrä henkilöä kohden vuodessa oli noin 30 päivää. Lomitusyksikön työhyvinvoinnin parantamiseksi käynnistettiin Hyvä Sulo hanke. Hankkeen pyrkimyksenä on vähentää sairauspoissaolojen määrää ja parantaa yksikön työntekijöiden työhyvinvointia. Maatalousyrittäjien eläkelaitos (MELA) irtisanoi SEK:n ja MELA:n välisen yhteistyösopimuksen marraskuussa Irtisanominen johtui Kurikan ja Jalasjärven kuntaliitoksesta. Lomituspalveluiden uudelleenjärjestely tulee vähentämään lomituspäivien määrää n. 30 %:lla vuoden 2016 alusta. Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymä hallinnoi kansainvälisyyskeskus INKA:n toimintaa. INKA palvelee Suupohjan alueella ja Kurikassa asuvia maahanmuuttajia sekä heidän perheitään. INKA:n tehtävänä on auttaa työnantajia, joilla on ulkomaalaistaustaista työvoimaa sekä yrityksiä, jotka suunnittelevat rekrytointia ulkomailta. Aktiiviasiakkaita on n. 180 viidestätoista eri maasta. Kuntayhtymän talous kehittyi vuonna 2014 suotuisasti. Tilikauden ylijäämäksi muodostui ,18 euroa. Vuoden 2014 kuntalaskutus alitti vuoden 2014 talousarviossa arvioidun kuntalaskutuksen eurolla. Yhtymän perinteinen elinkeinotoiminta toteutui budjetoidun mukaisesti ja osoitti 0-tulosta, mutta lomituspalvelun hallinnon tehokkuus ja lomapalkkojen jaksotuksen muutoskäytäntö vaikuttivat ylijäämän suuruuteen. Suupohjan alueen asukaskohtainen maksuosuus oli 27,54 euroa. Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän palveluksessa oli vuoden 2014 lopussa yhteensä 156 työntekijää. Näistä 9 työntekijää oli hallintopalveluissa, eri projekteissa ja yrityspalveluissa. 6 työntekijää työskenteli lomituspalveluiden hallinnossa ja 151 lomitustoiminnoissa. Työntekijöiden keski-ikä oli 44,57 vuotta. Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän kehitysjohtaja Timo Vesiluoma siirtyi Satakuntaliiton aluekehitysjohtajaksi syksyllä Kehitysjohtajan virkaa ei täytetty vaan aluekehitystoiminta siirtyi elinkeinojohtaja Olli Forstènin vastuulle. Samassa yhteydessä määräaikaiseksi kehittämiskoordinaattoriksi nimitettiin DI Paavo Laaksonen. Olli Forstèn elinkeinojohtaja Suupohjan Koulutuskuntayhtymä Opetus ja kulttuuriministeriön myöntämän koulutuksen järjestämisluvan opiskelijapaikkamäärä vuodelle 2014 pieneni 20 paikalla, joka pienentää noin euroa toimintatuottoja. Suurin pudotus opiskelijapaikoissa on vuodelle 2015, 100 opiskelijapaikkaa, minkä johdosta sopeuttamistoimet opintolinjojen suhteen olisi tullut tehdä talousarvion mukaisesti vuoden 2014 alussa niin, että jo lukuvuoden tarjontaan olisi reagoitu paikkojen leikkauksen vaatimalla voimakkuudella. Syksyllä 2014 alkavassa koulutuksessa vain puualan perustutkintoon ei enää otettu uusia opiskelijoita. Tästä seurasi merkittävä ylitäyttö vuodelle 2015 ja sopeuttamistoimien päätökset myöhäisellä aikataululla. Toiminnan taloudellisuuden kannalta opiskelijaryhmä koolla on erittäin suuri merkitys. Vuoden 2014 keskimääräinen opiskelijaryhmä koko oli 13,5 opiskelijaa, joka on hieman pienempi kuin edellisenä vuonna. Tarjottavien linjojen ryhmäkokoon tulee kiinnittää erityistä huomiota jatkossa. Kuntayhtymän koulutuksen järjestämisluvassa on opetus ja kulttuuriministeriö määräys järjestäjäverkon rakenteellisesta kehittämisestä. Ministeriö edellyttää kuntayhtymää käynnistämään aktiiviset kehittämisen toimenpiteet koulutustoiminnan fuusioimiseksi Seinäjoen koulutuskuntayhtymään päivätyn aiesopimuksen mukaisesti. Neuvotteluja käytiin kesäkuun 2013 ja maaliskuun 2014 välisenä aikana ja ne päätettiin keskeyttää poikkeaviin näkemykseen siitä, mitä linjoja koulutustarjonnassa Kauhajoella säilyisi. Yhtymähallitus on päättänyt jatkaa neuvotteluja Seinäjoen koulutuskuntayhtymän kanssa syyskuussa 2015.

117 Tasekirja Vuonna 2013 aloitettu, Suomessakin ensimmäisten joukossa oleva tuulivoimaasentajakoulutus toteutettiin ESR-rahoituksena ja ensimmäiset asentajat valmistuivat lokakuussa Toinen ryhmä on koulutuksessa aikuiskoulutuksen rahoituksella. Jatkossa tulee arvioitavaksi, laajeneeko tuulivoimakoulutus osaksi uusiutuvien energioiden koulutuskokonaisuutta missä, mukana olisivat muiden muassa aurinko, biokaasu ja muut energiaa säästävät ratkaisut. Kuntayhtymän ISO -laatujärjestelmän osalta tehtiin kahden standardin osalta ulkoinen auditointi ja sertifioinnin uudistaminen. Tämän lisäksi kuntayhtymälle luovutettiin joulukuussa erityismaininta ISO -laatujärjestelmän kehittämisestä oppilaitosympäristössä. Erityismaininnan luovutti sertifiointilaitos DNV-GL. Ammatillisten koulutuksenjärjestäjien laatujärjestelmien itsearviointi suoritetaan vuoden 2015 alussa ja sillä on osaltaan merkitystä koulutuksen järjestämislupien uudistamisessa. Kuntayhtymän lähivuosien merkittävin investointi on uuden navetan rakentaminen. Vuonna 2015 valmistuvan omana rakentamisen toteutetun hankkeen kokonaisinvestointi on noin 1,3 m, mistä vuoden 2014 osuus on noin Hanke etenee suunnitellun aikataulun mukaisesti. Jatkossa tulee arvioitavaksi se, kuinka suureneva lietelantamäärä käsitellään? Yhtenä vaihtoehtona on biokaasulaitoksen avulla, minkä selvitykset ja suunnittelu etenee ja tulee päätettäväksi kevään 2015 aikana. Lokakuussa yhtymähallitus teki päätöksen käynnistää yhteistoimintaneuvottelut tuotannollistaloudellisten syiden johdosta. Merkittävä toimintatuottojen alenema vähentyvien opiskelijapaikkojen johdosta edellyttää merkittäviä toiminnan kulujen karsimista. Neuvottelut käynnistyivät ja jatkuvat tarvittavan ajan. Keskeiset kysymykset ovat; millä mallilla vähennetään hallitusti kokonaisopiskelijamäärää sekä miten henkilöstövähennykset toteutetaan? Tämän lisäksi tulee löytää toiminnallisia muutoksia joiden avulla saadaan käyttötalouden kustannustehokkuutta lisättyä. Rehtori Ari Loppi Suupohjan Peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä Johtajan katsaus Maakunnan liitto oli tilannut THL:lta jatkovalmistelun sote-uudistukseen. Työryhmien työskentely päättyi helmikuussa Tavoitteeksi oli asetettu vuosi Valtakunnan tasolla maaliskuussa 2014 Eduskunnan poliittisten puolueiden johtajat tekivät yllättäen aivan uudet linjaukset. Niiden mukaan sote-palvelujen järejstäminen tulisi 5 suurelle alueelle ja tuotanto jakautuisi pienemmille alueille kuten maakunnan kokoisille kuntayhtymille. Tavoitteeksi asetettiin tuotannon aloittaminen uudella tavalla Rahoitus oli auki ja siitä julki tulleet laskelmat kuntien kustannusmuutoksiksi olivat ristiriitaisia sisältäen suuria muutoksia nykytilanteeseen. STM ei julkaissut omia laskelmiaan. Tämä aiheutti sen, että merkittävä määrä kuntia käynnisti sote-palvelujensa ulkoistamisprosessin. Etelä-Pohjanmaalla erityisesti itäiset alueet lähtivät tähän mukaan (Alavus, Ähtäri, Kuortane ja Soini). Ulkoistuksen valmistelu heikensi ratkaisevasti koko maakunnan kattavan sote-tuotantokuntayhtymän perustamismahdollisuuksia. Valtakunnan tason poukkoilu ja sekavuus on aiheuttanut suurta vahinkoa sille, että saataisiin sote uudelleen organisoiduksi EP:lla edes vuonna Rahoitus on edelleen avoinna. Yhteistoiminta-alueiden ja kuntien sote-vastuuhenkilöiden työtä on paljon mennyt hukkaan vaikkakin suurta osaa siitä voitaneen jatkossa toki hyödyntää. Tuotteistuksen osalta vuoden 2013 tilinpäätöstietoihin pohjautuen tehtiin laskelma mainitusta vuodesta. Vuoden 2014 talousarviossa tuotteistus oli jo mukana ja sen mukaisesti tehtiin kuukausiraportointi sekä tilinpäätöslaskelmat. Tuotteistus on tuonut merkittävästi läpinäkyvyyttä toimintaan ja palvelujen kustannukset tasa-arvoisiksi kaikkien jäsenkuntien kannalta. Talous-

118 Tasekirja arviossa lähtökohtaisesti Teuvan osalta oli varattu liian vähän määrärahaa suhteessa talousarvion valmistelutietoihin. Teuvan kunta korjasi tämän kohdan syksyllä. Tämän korjauksen jälkeen tuotteistukseen perustuva kustannusten jakautuma jäsenkunnille perustui todelliseen palvelujen käyttöön. Hoidon ja hoivan palveluissa suuri toiminnallinen muutos oli Etelä-Pohjanmaan yhteisen potilastietojärjestelmän käyttöönotto Toiminnalliset muutokset olivat kaikissa toiminnoissa merkittäviä. Myös ereseptin käyttöönotto oli samanaikaisesti meneillään. EPPotin käyttöönotossa oli paljon suuria hankaluuksia tietojärjestelmien toiminnassa ja tietojen siirrossa sekä yhtenäisten käytäntöjen käyttöönotossa. Työterveyshuolto kärsi muutoksesta pitkään, koska sen laskutus oli käytännössä seisahduksissa puoli vuotta. Onneksi merkittäviltä tappioilta vältyttiin, mutta ongelma vaikutti mm. tuotteistusraportoinnin oikeellisuuteen pitkään. Jäsenkuntien maksuosuudet olivat talousarviossa tuotteistuslaskelman mukaan , lisätalousarviossa ja toteutuivat lopulta Ylitys alkuperäiseen talousarvioon oli noin ja lisätalousarvioon verrattuna ,92, josta yhteistoimintalautakunta on tehnyt kattamispäätöksen, jolloin LLKY:n tulos on 0. Nyt viimeistään on nähtävissä, että palvelutuotannon kannalta koko alueen olisi hyvä olla yksi kunta. Tällöin talousarvio olisi toteutunut loppuvaiheessaan 0,4 % tarkkuudella, mikä vastaa noin yhden ihmisen raskaampia terveyspalveluja vuodessa. Nyt kuitenkin kuntakohtaiset erot ovat vielä suuret, kun Isojoki saa huomattavan palautuksen ja Teuva maksaa merkittävästi lisää asiakaspalvelujensa käytöstä. Maksu tulee nyt käytön mukaan, joten myös Teuvan asukkaat käyttävät palveluja tuon kustannuksen verran. Erikoissairaanhoitoon oli varattu , lisätalousarvion jälkeen ja lopulta toteutui Ylitys alkuperäiseen talousarvioon oli siten noin ja lisätalousarvioon verrattuna noin Ylitys kertyi syksypainotteisesti, joten sen ennakointi oli vaikeata. Oman toiminnan ja siihen liittyvien välittömien ostopalvelujen osalta talousarviossa oli kuntien maksuosuudeksi varattu , lisätalousarvion jälkeen ja toteutui Alkuperäiseen talousarvioon verrattuna ylitystä oli noin ja lisätalousarvioon verrattuna alitusta noin Myös investointien poistot toteutuivat noin talousarviota pienempänä. Tuotannon ja johtamisen ohjaustoimia on tehty jatkuvasti. Tuotteistuksen käyttöönotto on tapahtunut vuoden aikana opiskellen. Talousarvio tehtiin vielä kuntatunnisteille, joten seurannassa on vielä ollut hankaluuksia. Vuodelle 2015 kuntatunnisteilta siirtyivat yhteisettunnisteelle tuotteistettujen palvelujen määrärahat, mikä helpottaa seurantaa. Oman toiminnan osalta on tehty henkilöstökulujen seurantaan ja hallintaa koko vuoden ja tulos on nähtävissä. Tässä esimiehet ja henkilöstö ovat tehneet hyvää yhteistyötä. Oman toiminnan kustanusten säästöllä on lopulta voitu rahoittaa erikoissairaanhoidon kustannusten ylitystä. Sosiaalipalveluihin varattiin talousarvion tuotteistuslaskelmassa jäsenkuntaosuuksiin , lisätalousarviossa varaus oli ja lopulta toteutui Ylitys alkuperäiseen talousarvioon verrattuna oli noin ja lisätalousarvioon verrattuna noin Hoidon ja hoivan palveluissa talousarvion tuotteistuslaskelmassa oli varattu jäsenkuntaosuuksiin , lisätalousarviossa ja toteutui Alitus talousarvioon verrattuna oli noin ja lisätalousarvioon verrattuna noin

119 Tasekirja Ympäristöpalveluissa jäsenkuntien maksuosuuksiin oli varattu talousarviossa , lisätalousarviossa samoin ja toteutui Alitusta syntyi noin Merkittävää on, että LLKY:n omien palvelujen tuotteistuksen osuus oli talousarviossa , lisätalousarviossa ja toteutui Tuotteistettu osa alitti talousarvion noin ja lisätalousarvion noin Merkittävä osa säästöstä toteutui arvion mukaan henkilöstökustannusten hallinnalla. Tuotteistuksessa mukana olevat (mm. lastensuojelun palvelujen ostot, ostettavat tukipalvelut, asumispalvelut, ostopalvelulääkärit, hoitotarvikejakelu, avustukset ym.) oman toiminnan ostot olivat talousarviossa , lisätalousarviossa ja toteutuivat Ylitystä talousarvioon verrattuna oli noin ja alitusta lisätalousarvioon verrattuna noin Vuoden aikana Lehtiharjun osasto 3 toiminta päättyi maaliskuussa, osasto 2 toiminta päättyi toukokuussa ja uutena perustettiin Lehtiharjun tehostetun asumisen 14-paikkainen palvelukoti kesäkuussa. Muutos edellytti pitkän prosessin niin asiakkaiden kuin henkilökunnankin osalta, koska toiminta muuttui merkittävästi. Saliininkodin laajennus valmistui keväällä. Toiminta 33-paikkaisena tehostetun palveluasumisen yksikkönä käynnistyi huhtikuussa. Samalla Karijoen vanhainkodin toiminta viimeisenä vanhainkotina päättyi. Luppokodon osalta toiminta oli käytännössä paljon enemmän hoitoisuutta vaativaa kuin oli oletettu talousarvion valmistelussa. Kustannukset Luppokodon osalta toteutuivat huomattavasti korkeampana kuin talousarviossa oli ennakoitu. Isojoen Koivukartanon osaston muutos palvelukodiksi käynnistettiin. Osaston toiminta päättyi vuoden lopussa. Entinen Koivukodin palvelukoti loppui vuoden lopussa. Koivukodin ja Koivukartanon tiloissa jatkaa uusi Koivukartanon palvelukoti vuonna Samalla asukaspaikkojen määrä on selvästi pienempi kuin aikaisempien potilas-/asukaspaikkojen yhteenlaskettu määrä. Prosessin valmistelu tapahtui kuten Teuvalla Lehtiharjussa. Isojoella kunta rakensi terveyskeskuksen välittömään yhteyteen asuntoja ikäihmisille. Tältä osin toiminta käynnistyi syksyllä yhteistyössä kotihoidon ja palveluasumisen kanssa. Yöpartiotoiminta tuli uutena mukaan Isojoelle. Kauhajoella valmisteltiin syksyn aikana suuri muutos koskien kahta palvelualuetta. Validiakodin toiminta päättyi Kauhajoella vuoden lopussa. Ikäihmisten tehostetun palveluasumisen ostot loppuivat ja tilalle tuli uusi vastaava oman toiminnan yksikkö Asuuliin. Asuuliin siirtyvät samalla kehitysvammahuollon Helppiksen ja Kuja-Kokon asukkaat vuonna Prosessin valmistelutyö tapahtui erityisesti asiakkaat ja työntekijät kohderyhminä. OSAKE-koulutus on strategisesti tärkeä ja sitä jatketaan edelleen uusin kohderyhmin. Sen kautta kehitetään toimintaa mukana olevissa työyksiköissä kokonaisvaltaisesti. Tavoitteena on asiakkaan aktivoiminen ja omatoimisuuden selkeä lisääminen. Onnistuessaan toiminta vaikuttaa kustannuksiinkin. Festarit järjestetään jälleen vuonna 2015 ja niillä esitellään yleisölle ja erityisesti päättäjille LLKY:ssä tehtyä kehittämistyötä. Hankkeita on ollut pajatoiminnassa ja työvoiman rekrytoinnissa. Adelante-hanke on onnistunut erityisen hyvin. Syksyllä järjestettiin asiasta suuri seminaari, johon osallistuivat mm. maakunnan liitto, Espanjan suurlähetystö, Espanjan EURES ja Työ- ja elinkeinoministeriö. EP:n alueelle luotu työnantajien verkostoa osallistava rekrytointimalli tulee myös ministeriön ohjeistuksessa huomioiduksi jatkossa. Adelante-hankkeessa on rekrytoitu sairaanhoitajia, hammaslääkäreitä ja lääkäreitä. Hanke jatkuu vielä vuonna Maakunnassa maakuntakorkeakoulun

120 Tasekirja kautta alkoi sairaanhoitajien aikuiskoulutus Kauhajoella. Siitä valmistuvat sairaanhoitajat vuoden 2018 alussa. Ympäristöpalveluissa syntyneestä säästöstä osa selittyy sillä, että toimistosihteeri siirtyi työskentelemään sisäisessä tukipalvelussa ja toisaalta sillä, että valvontaeläinlääkärin viranhoito piti järjestää määräaikaisin ratkaisuin. Sisäinen tukipalvelu sisältäen hallinnon pysyi talousarvion määrärahoissa vuonna Jäsenkuntien väestörakenne on sellainen, että Kauhajoella työikäistä väestöä on suhteellisesti eniten ja muissa kunnissa puolestaan ikäihmisten osuus on suurempi. Tämä haastaa erityisesti pienempien kuntien osalta talouden resursseja. Siksi toteutetut palvelurakennemuutokset raskaampien palvelujen vähentämiseksi kaipaavat jatkotoimenpiteitä. Samanaikaisesti on jatkettava työtä alueen ehjän palvelukokonaisuuden luomiseksi huomioiden tulevat soteratkaisut. Henkilöstön osaamista tulee määrätietoisesti pyrkiä kohottamaan ja monipuolistamaan. Ilahduttavaa on, että jo toisena vuonna on voitu Isojoen kunnalle palauttaa jäsenkunnan maksuosuuksia. Siihen toki on varaa, kun lasketaan asukaskohtaiset sote-kustannukset, jotka vieläkin ovat alueen korkeimmat. Alueen kustannuksia voidaan parhaiten alentaa yhtenäisillä toimintatavoilla. Vuoden aikana on myös yhteistyötoimikunnan työskentely saatu hyvään vauhtiin. Henkilöstöjärjestöjen luottamushenkilöiden kanssa pidettiin myös epävirallisia neuvonpitoja vuoden aikana. Vuosi 2014 oli erittäin suurten muutosten vuosi. Vastuullisia viranhaltijoita, esimiehiä ja kaikkia työntekijöitä voidaan hyvällä syyllä kiittää jaksamisesta ja erittäin hyvin tehdystä työstä. Asiakkaille on tuotettu palvelut. Olemme asiakkaita varten! Tavoitteet saavutettiin hyvin. Ministeri Risikon sanoin: LLKY on tehnyt sitä työtä, mitä valtakunnassa haluttiin tehtävän suuressa mittakaavassa. Kiitos kaikille! Kari Nuuttila Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymän johtaja

121 Tasekirja TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET Kauhajoella Kaupunginjohtaja Kaupunginhallitus TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ Suoritetusta tarkastuksesta on tänään annettu tilintarkastuskertomus Kauhajoella. päivänä kuuta 2015 PwC Julkistarkastus Oy JHTT-yhteisö Nils Hellberg JHTT, KHT

122 Tasekirja LUETTELO KÄYTETYISTÄ TILIKIRJOISTA LUETTELO KÄYTETYISTÄ TILIKIRJOISTA JA TOSITELAJEISTA SEKÄ NIIDEN SÄILYTTÄMISTAVOISTA 2014 Käytetty ohjelmisto:pro Economica TALOUSHALLINTO Kirjanpito Päiväkirjat vuosittain viimeinen Säilytystapa Tositelajit tositenumero käytetty alaraja - yläraja tos.n:o 100 Pankkitositteet (tiliotekirj.) Paperituloste 110 Kassat Paperituloste 200 Muistiotositteet Paperituloste 300 Ostolaskut Paperituloste 320 Ostolaskut, sähköinen kierrätys Sähköinen arkisto 400 Ostolaskujen suoritus Paperituloste 600 Palkkatositteet, liittymä Paperituloste 610 Matkalaskut, liittymä Paperituloste 700 Yleislaskutus, kanslia Paperituloste 705 Yleislaskutus, elinkeinopalvelut Paperituloste 710 Yleislaskutus, raha Paperituloste 720 Yleislaskutus, sivistys Paperituloste 725 Yleislaskutus, tekninen Paperituloste 730 Yleislaskutus, ympäristö Paperituloste 750 Liittymä, laskutus EFFICA Paperituloste 760 Liittymä, laskutus Elintarv.tutk.laitos Paperituloste 770 Yleislaskutus, sivistys (uusi) Paperituloste 780 Yleislaskutus, tekninen (uusi Paperituloste 800 Myyntiresk.suoritukset Paperituloste 810 Myyntiresk.sekal.suoritukset ja poistot Paperituloste 900 Käyttöomaisuuskirjanpito Paperituloste 910 Vyörytystapahtumat Paperituloste 999 Avaava tase Konsernitositteet Paperituloste Päiväkirjat kuukausittain aj > Raportit kuukausittain, talousarviotilien tapahtumat arkistointi sähköisesti Rondossa Pääkirja kustannuspaikoittain aj > Vientien listaus päävastuualueittain, talousarviotilien tapahtumat arkistointi sähköisesti Rondossa Pääkirja aj > Vientien listaus, tasetilien tapahtumat arkistointi sähköisesti Rondossa Reskontrat Ostoreskontra aj Laskupäiväkirjat (tapahtumat sisältyvät kirjanpidon päiväkirjoihin) Maksatuslistat (päivittäiset maksatuslistat) Suorituspäiväkirjat (tapahtumat sisältyvät kirjanpidon päiväkirjoihin) Reskontralistat (tapahtumat ajettu Rondoon) Myyntireskontra aj Laskupäiväkirjat (tapahtumat sisältyvät kirjanpidon päiväkirjoihin koontina) Suorituspäiväkirjat (tapahtumat sisältyvät kirjanpidon päiväkirjoihin koontina) Reskontralistat (tapahtumat ajettu Rondoon) Säilytetään paperitulosteena (muut paitsi reskontralistaukset sekä pääkirjatja päiväkirjat Rondossa, ks.edellä))

123 Tasekirja HENKILÖSTÖKERTOMUS KAUHAJOEN KAUPUNKI HENKILÖSTÖKERTOMUS VUODELTA 2014

124 Tasekirja JOHDANTO KAUPUNGIN HALLINTO-ORGANISAATIO HENKILÖSTÖPOLIITTISET PERIAATTEET PALKKA- JA HENKILÖSTÖKULUT HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Koko henkilöstön määrä Henkilöstön määrä hallintokunnittain Vakinainen henkilöstö Henkilöstömäärä sopimusaloittain Henkilöstömäärä palkkausmuodoittain Palkattomalla työ-/virkavapaalla olevien lukumäärä Henkilöstö ammattinimikkeittäin Palkkatuella palkatut ja oppisopimussuhteessa olleet henkilöt Vakinaisen henkilöstön yhteisössä oloaika Vakinaisen henkilökunnan vaihtuvuus HENKILÖTYÖVUOSI TYÖAJAN JAKAUTUMINEN HENKILÖSTÖN IKÄ- JA SUKUPUOLIRAKENNE Henkilöstön sukupuolijakauma ikäryhmittäin POISSAOLOT Terveysperusteiset poissaolot Sairaslomat, työ- ja työmatkatapaturmat sekä ammattitaudit Koulutuspäivät Koulutuskorvaus Säästövapaat ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN Eläkkeelle siirtyneet vuonna Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä Kaupungin maksamat Varhe-maksut Vanhuuseläkkeelle siirtyvät vuosina TYÖTERVEYSHUOLTO Työhyvinvointi HENKILÖSTÖKYSELY YHTEISTOIMINTA Työsuojelutoimikunta JOHTAMINEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Tiedotus, seuranta sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelman ylläpito...162

125 Tasekirja JOHDANTO Henkilöstökertomus sisältää kaupungin henkilöstöä kuvailevia tunnuslukuja, jotka kertovat henkilöstön määrästä, tilasta, toiminnasta ja kustannuksista. Tarkastelun tehtävänä on aikaansaada arviointia henkilöstövoimavarojen nykytilanteesta ja konkreettisista kehittämistarpeista. Tulosten perusteella on tehtävä johtopäätöksiä sekä ennakoitava tulevia kehityssuuntia laadittaessa henkilöstöpoliittisia tavoitteita ja toimenpiteitä. Henkilöstön hyvinvointia ja työssä jaksamista kuvaavat sairastavuus- ja poissaolotilastot. Ikääntyvän henkilöstön eläkkeellesiirtymisen myöhentäminen on lähivuosien keskeisiä tavoitteita työkykyä ylläpitävässä toiminnassa. Työkykyä ylläpitävä toiminta on tärkeää paitsi taloudellisesti myös odotettavissa olevan työvoimapulan ehkäisyssä. KAUPUNGIN HALLINTO-ORGANISAATIO KAUPUNGINVALTUUSTO 35 jäsentä KAUPUNGINHALLITUS 9 jäsentä KAUPUNGINHALLITUKSEN HENKILÖSTÖJAOSTO 5 jäsentä Puheenjohtaja Piia Ylikoski varaj. Kai Koivuniemi Varapuheenjohtaja Mikko Rotola- varaj. Timo Koivula Pukkila Jäsenet Jorma Ketola Tarja Tapanainen Sami Yli-Rahnasto varajäsenet Seija Pietari Heikki Ahola Katri Rinta-Halkola Henkilöstöjaoston toimialana on hoitaa kunnan luottamushenkilöitä ja henkilöstöä koskevat henkilöstöasiat. Henkilöstöjaoston kokouksia on pidetty 5 kpl. Henkilöstölle on laadittu seuraavat ohjeistukset: Työterveyshuollon toimintasuunnitelma vuosille Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma Koulutussuunnitelma Päivitettiin Kauhajoen kaupungin päihdeohjelma/hoitoonohjausjärjestelmä Päivitettiin OVTES:n sopimusalueen työn vaativuuden arviointia, mutta asia on vielä kesken. Uusi TVA on tarkoitus ottaa käyttöön

126 Tasekirja Lautakunnat ja esimiesasemassa olevat viranhaltijat päättävät henkilöstöasioista hallintosäännön antamin valtuuksin. HENKILÖSTÖPOLIITTISET PERIAATTEET Henkilöstöpoliittinen ohjelma sisältää ne arvot ja päämäärät, joihin pyritään kaupungin henkilöstöhallintoa hoidettaessa. Päämääränä on kaupunkilaisille tuotettavien palvelujen korkea taso hyvin motivoidun ja tehtävänsä hallitsevan henkilökunnan avulla. Yleistavoitteena henkilöstösuunnittelussa on saada kaupungin palvelukseen sellainen henkilöstö, joka vastaa määrällisesti ja rakenteellisesti organisaatiolle kuuluvien tehtävien asettamia vaatimuksia. Palkka- ja palvelussuhdeasioissa edistetään työn tuloksellisuutta oikeudenmukaisilla palkkaratkaisuilla sekä muilla sosiaalisilla etuuksilla. Sopimusten soveltaminen ja riitaisuuksien ratkaiseminen toteutetaan yhteistyössä henkilöstön ja ammattijärjestöjen kanssa. Yhteistoimintajärjestelmillä turvataan henkilöstölle vaikutusmahdollisuudet omaa työtään, työn toteuttamista ja työyhteisöä koskevien päätösten valmistelussa sekä mahdollisuus parantaa henkisten ja taloudellisten voimavarojen hyväksikäyttöä Henkilöstön kehittämisessä tavoitteena on parantaa työvalmiuksia, ylläpitää ja kehittää niitä. Työsuojelun tehtävä on lisätä työsuojelullisin toimenpitein henkilöstön työturvallisuutta. Työterveydenhuoltotoimenpiteet suunnataan ensisijaisesti työpaikkojen terveydellisten olojen kehittämiseen ja ennalta ehkäisevään terveydenhuoltotyöhön. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyyn kohdistuvalla toiminnalla pyritään välttämään sairauksien syntyä ja hidastamaan niiden kehitystä. Päihdeongelmista kärsivää henkilöä rohkaistaan ja ohjataan hakeutumaan hoitoon. Henkilöstöpalveluilla pyritään turvaamaan toimintakykyinen ja työssään viihtyvä henkilöstö. Toimintamuotoja ovat työpaikkaruokailu, lasten päivähoidon järjestäminen, harrastus-, virkistys- ja tyky -toiminta sekä henkilöstön merkkipäivien ym. huomioiminen. PALKKA- JA HENKILÖSTÖKULUT Palkat, palkkiot ja henkilöstökulut olivat tilinpäätösvuonna yhteensä 23,6 milj. euroa, joka on noin 1,08 milj. edellisvuotta vähemmän. Henkilöstökulujen osuus palkoista v oli 33,95 %, koulutuksen osuus 0,19 % ja työterveyshuollon osuus 0,37 %. Palkat ja palkkiot laskivat edellisvuoteen verrattuna 4,73 % ja henkilösivukulut vähenivät yhteensä 4,22 %. Koulutuksen osuus oli 6,15 % edellisvuotta pienempi. Työterveyshuoltoon käytettiin 2,96 % edellisvuotta vähemmän.

127 Tasekirja Kuntien yhteistoimintaan henkilöstösivukuluihin sisältyy kaupungin vastuulle jääneet Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymään siirtyneen henkilöstön eläkemenoperusteiset ja VARHE -maksut. Investointeihin sisältyvät palkat on esitetty erillisenä taulukossa. Koulutuskohtaan sisältyvät atk-ohjelmistokoulutuspalvelut ja henkilöstön muut koulutuspalvelut. Euromäärät ilmenevät seuraavasta taulukosta. PALKKA- JA HENKILÖSTÖKULUT 2014 Vastuualue Palkat ja palkkiot Henkilösivukulut Yhteensä Koulutus Työterveyshuolto Koulutus/ palkat % Työterv. huolto/ palkat % Hallintopalvelut , , , , ,68 0,35 % 0,36 % Elinkeinopalvelut , , ,63 0,00 556,00 0,00 % 0,54 % Talous-ja henkilöstöpalvelut , , , ,98 292,69 0,88 % 0,20 % yht.kaupunginhallitus , , , , ,37 0,47 % 0,16 % Kuntien yhteistoiminta , , ,45 0,00 195,00 0,00 % 0,02 % Sivistys , , , , ,39 0,27 % 0,39 % Tekninen , , , , ,68 0,14 % 0,56 % investointien palkat , , ,34 Rakennusvalvonta , , , ,00 323,00 0,93 % 0,12 % , , , , ,44 0,26 % 0,37 % Osuus palkkasummasta % 33,95 % 0,19 % 0,37 % Vuosi , , , , ,79 0,26 % 0,37 % Muutos , , , , ,35 0,34 % 0,24 % Muutos % -4,73 % -4,22 % -4,60 % -6,15 % -2,96 % HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Vuoden viimeisenä päivänä työ- tai virkasuhteessa olevien määrä sisältää myös palkattomalla virkavapaalla ja työlomalla olevat, sekä vuosi- ja sairaslomasijaiset. Kaupungin palveluksessa oli vuoden 2014 lopussa yhteensä 611 henkilöä, joista 465 kokoaikaista (76,1%), 70 osa-aikaista (11,5%), joista 8 on osaaikaeläkeläistä. 62 sivutoimista (10,1 %) sekä työllistettyjä 14 (2,3%). Työntekijöitä on 29 vähemmän kuin edellisvuonna. Vakinaisen henkilöstön määrä vuodenvaihteessa oli 455 henkilöä. Vakinaisen henkilöstön määrä väheni edellisvuoteen verrattuna 17 henkilöllä. Henkilöstöstä naisia oli 492 ja miehiä 119.

128 Henkilöä Tasekirja Koko henkilöstön määrä Kaupungin palveluksessa oleva henkilöstö Kokoaikaisia Työllistetyt Osa-aikaisia Sivutoimisia Yhteensä Henkilöstön määrä hallintokunnittain Osastoittain suurin henkilöstömäärä (sis. määräaikaiset ja sijaiset) oli sivistysosastolla 312 henkilöä (51,1% henkilöstöstä) ja teknisellä osastolla 145 henkilöä (23,7%). Kolmanneksi suurin oli varhaiskasvatus 130 henkilöä (21,3%). Hallinto- ja elinkeinopalvelujen henkilöstö, yhteensä 24 henkilöä edustaa 3,9 %:n osuutta koko henkilöstöstä. Henkilöstömäärä sisältää myös työllistetyt (14). Henkilöstön määrä vaihtelee vuoden kuluessa, joten keskimääräinen luku poikkeaa hiukan vuoden lopun tilanteesta.

129 Tasekirja PALVELUSSUHTEESSA Miehet Naiset Yhteensä Vakinaiset Määräaikaiset joista työllistettyjä Yhteensä Muutos% ed.vuodesta Vakinainen henkilöstö MÄÄRÄAIKAISUUDEN PÄÄASIALLISIMMAT PERUSTEET Lkm Miehet Naiset Määräaikainen virka/tehtävä Oppisopimussuhteinen 1 1 Työllistämistuki Sijaisuudet Yhteensä VAKINAISEN HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄ VUODEN LOPUSSA Vuosi Kokoaik. Osa-aik. Osaaikaeläkkeellä Sivutoim. Yht. % koko henkilökunnan määrästä Muutos hlöä ,18 % ,67 % ,20 % ,92 % ,49 % ,37 % ,24 % ,75 % ,47 % KAUHAJOEN KAUPUNKI Vakinaisen henkilöstön määrä (31.12) vuosina Sivutoim Osa-aikaeläk-keellä 8 Osa-aik Kokoaik

130 Tasekirja VAKINAISEN HENKILÖKUNNAN MÄÄRÄ PÄÄVASTUUALUEITTAIN 2014 v v v Kokoaik. Osa-aik. Sivutoim. Yht. yht. erotus Yleishallinto Varhaiskasv Sivistys Tekninen Yhteensä Vakinainen henkilöstö päävastuualueittain v Tekninen; 117; 25,7 % Yleishallinto; 22; 4,8 % Varhaiskasvatus; 109; 24,0 % Sivistys 207; 45,5% Henkilöstömäärä sopimusaloittain VAKINAISET HENKILÖT SOPIMUSALOITTAIN Hlöä % KVTES ,5 % OVTES ,0 % KANSAL.OP. 4 0,9 % MUSIIKKIKOULU 12 2,6 % PERH.PV.HOIT. 32 7,0 % TS 25 5,5 % TTES 11 2,4 % ,0 % Työntekijöistä 54,5 % on KVTES:n alaisia. OVTES:n alaisuuteen kuuluu yhteensä 30,5 % työntekijöistä, joista toiseksi suurin ryhmä ovat opettajat (27,0 %). OVTES:n alaisuuteen kuuluvat myös kansalaisopiston (0,9 %) ja musiikkikoulun opettajat (2,6 %). KVTES:n LIITTE 12 piiriin (perhepäivähoitajat) kuuluu 7,0 % työntekijöistä. Teknisen sopimuksen alaisia on 5,5 % ja tuntipalkkaisia 2,4 % vakinaisesta henkilöstöstä.

131 Tasekirja Henkilöstömäärä palkkausmuodoittain VAKITUISET HENKILÖT PALKKAUSMUODOITTAIN Palkkausmuoto Lkm % Kuukausipalkka ,9 % Tuntipalkka 11 2,4 % Periodityö ,2 % Muu 2 0,4 % Yht ,0 % Vakituisen henkilöstön määrä palkkausmuodoittain Muu 2 / 0,4% Periodityö 142 /31,2,0 % Kuukausipalkka 300 / 65,9% Tuntipalkka 11 / 2,4 %

132 Tasekirja Vakituisen henkilöstön määrä palkkausmuodoittain Muu 2 / 0,4% Periodityö 142 /31,2,0 % Kuukausipalkka 300 / 65,9% Tuntipalkka 11 / 2,4 % Palkattomalla työ-/virkavapaalla olevien lukumäärä Palkattomalla työ-/ virkavapaalla oli 44 vakinaista työntekijää, joista miehiä 3 ja naisia 41, sekä 9 määräaikaista työntekijää, jotka kaikki olivat naisia. Henkilöstö ammattinimikkeittäin Erilaisia ammattinimikkeitä oli käytössä 119 kpl. Perusopetuksen luokanopettajan nimikkeellä oli eniten työntekijöitä (44kpl). Perusopetuksen lehtorin (32), lastenhoitajan (31) ja perhepäivähoitajan nimikkeellä (30 kpl). Tilahuoltajia oli (22 kpl) ja keittäjiä (20 kpl). Nimikkeitä, joissa oli vain yksi työntekijä, oli 67 kpl.

133 Tasekirja VAKINAISEN HENKILÖSTÖN AMMATTINIMIKKEITÄ perusopetuksen luokanopettaja perusopetuksen lehtori lastenhoitaja perhepäivähoitaja tilahuoltaja keittäjä lastentarhanopettaja tuntiopettaja (päätoiminen) koulunkäyntiohjaaja koulunkäyntiohjaaja-aamu-ja iltapäi erityisluokanopettaja päivähoidon avustaja toimistosihteeri lukiokoulutuksen lehtori erityisopettaja,peruskoulussa kirjastovirkailija laitoshuoltaja kouluhuoltaja palvelusihteeri musiikkiopiston opettaja koulusihteeri talonmies ravitsemistyöntekijä kiertävä perhepäivähoitaja vastaava lastentarhanopettaja lukiokoulutuksen lehtori aamu-ja iltapäivätoiminnanohjaaja varhaiskasvatuksen alue-esimies 4 Palkkatuella palkatut ja oppisopimussuhteessa olleet henkilöt PALKKATUELLA PALKATUT SEKÄ SEKÄ OPPISOPIMUSSUHTEESSA OLLEET HENKILÖT Palkkatuki Vuosi Kaupunki LLKY yht Oppisop. Yhteensä

134 Tasekirja TYÖHARJOITTELU / TYÖELÄMÄVALMENNUS, TYÖKOKEILU JA KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA Vuosi Työharj. Työkok. Kuntoutt.työt. Yhteensä Työllistämistuella palkattuna kaupungille on vuoden 2014 aikana ollut 47 henkilöä (8118 pv / 22,24 henkilötyövuotta) ja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymälle 30 henkilöä (6281 pv / 17,21 henkilötyövuotta), kuntouttava työtoiminta 7 henkilöä (602 pv / 1,65 henkilötyövuotta) ja työkokeilussa 12 henkilöä (720 pv / 1,97 henkilötyövuotta). Harjoittelut ym. ovat työnantajalle maksuttomia vaihtoehtoja. Nuorisotoimen kautta toteutetulla palvelusetelillä kesätyötä sai kaikkiaan 127 nuorta, eli 13 vähemmän kuin edellisvuonna. Seteleitä jaettiin 133 kpl ja niistä jäi käyttämättä 6 kpl. Määrärahaa oli vuonna 2014 käytettävissä , eli sama määrä kuin edellisvuonna. Kauhajoen kaupunki työllisti 43 nuorta (2013/41) ja Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä 2 nuorta (2013/15). Kauhajokelaisista yrityksistä kesätyötä sai 51 nuorta, 5 vähemmän kuin edellisvuonna. Kauhajoen karhun eri jaostot työllistivät 10 (2013/8), yhdistykset 7 (2013/8), yksityishenkilöt 0 (2013/2), Kauhajoen Seurakunta 6 (2013/5) ja Suupohjan Koulutuskuntayhtymä 8 nuorta (2013/5). Palveluseteleitä jäi hakematta 7 kpl. Oppisopimussuhteessa on ollut 1 lastenhoitaja.

135 Henkilöä Tasekirja Vakinaisen henkilöstön yhteisössä oloaika KAUHAJOEN KAUPUNKI Vakinaisen henkilöstön yhteisössä oloaika v 3-4v 5-9v 10-14v 15-19v 20-24v 25-29v Yli 30v Kauhajoen kaupungin palveluksessa henkilöstö on viihtynyt pitkään. Työntekijöistä 202 (44,4 %) on ollut palveluksessa 15 vuotta tai yli. Yli 30 vuotta palveluksessa olleita on 66 (14,51 %). Alle 5 vuotta palveluksessa olleita on 85 (18,68 %). Vakinaisen henkilöstön yhteisössä oloaika Yli 30 v/14,51 % 0-2 v./9,45 % 3-4 v./ 9,23 % v./13,19 % v./5,49 % 5-9 v./18,46 % 15-19v./11,21% v./18,46 %

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot

1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1. Kunnan/kuntayhtymän tilinpäätöstiedot 1.1 Tuloslaskelma, ulkoinen Toimintatuotot Myyntituotot Maksutuotot Tuet ja avustukset Muut toimintatuotot Valmistevarastojen muutos +/- Valmistus omaan käyttöön

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen

Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1(16) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tilinpäätöstietojen tiedonkeruun sisältö tilastovuodesta 2015 alkaen 1. KUNNAN JA KUNTAYHTYMÄN TILINPÄÄTÖSLASKELMAT... 2 1.1. Kunnan ja kuntayhtymän tuloslaskelma,

Lisätiedot

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014

ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 ASIKKALAN KUNTA Tilinpäätös 2014 Historiallisen hyvä tulos Ylijäämää kertyi 5,5 miljoonaa euroa, jolloin kumulatiivista ylijäämää taseessa on noin 7,4 miljoonaa euroa. Se on enemmän kuin riittävä puskuri

Lisätiedot

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä

TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014. Yleistä TIEDOTE 23.3.2015 TIEDOTE: KARKKILAN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2014 Yleistä Karkkilan kaupungin tilikauden tulos vuodelta 2014 on 698 379,68 euroa ylijäämäinen. Tulos on 1 379 579,68 euroa talousarviota

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös

Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Forssan kaupungin vuoden 2014 tilinpäätös Mediatiedote 8. huhtikuuta 2015 Vuoden 2014 tilinpäätös Tilinpäätös on 0,3 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Kaupungin vuosikate on 5 miljoonaa euroa eli 283 euroa/asukas.

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

Pelastusjohtaja Jari Sainio

Pelastusjohtaja Jari Sainio TILINPÄÄTÖS 2010 Varsinais-Suomen aluepelastuslautakunta VARSINAIS-SUOMEN ALUEPELASTUSLAUTAKUNTA Tilivelvollinen viranhaltija: Pelastusjohtaja Jari Sainio STRATEGINEN KEHYS Toiminta-ajatus: Visio: Laadukkaat

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia.

Työllisyystilanne oli hyvä ja 3,57 prosentin työttömyysaste oli maan alhaisempia. LUODON KUNTA Tilinpäätös 2014 - tiivistelmä Kunnanjohtajan yleiskatsaus Kuntatalouden sopeuttaminen jatkui. Valtionosuuksien uudet yleiset leikkaukset otettiin käyttöön samalla kun luvatut leikkaukset

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013. Kaupunginhallitus 31.3.2014 Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2013 Kaupunginhallitus 31.3.2014 Kuntien yhdistyminen Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vertailua edellisen vuoden tilinpäätökseen ei ole perusteltua tehdä, koska vuonna 2013

Lisätiedot

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS

Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Tilinpäätös Emoyhtiön tuloslaskelma Emoyhtiön tuloslaskelma, FAS Milj. Liite 1. 1. 31. 12. 2012 1. 1. 31. 12. 2011 Liikevaihto 1 12,5 8,9 Liiketoiminnan muut tuotot 2 4,6 3,6 Materiaalit ja palvelut 3

Lisätiedot

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi.

Uusi liikekeskus City-marketteineen avattiin marraskuussa Torinrannassa. Palvelualan työpaikat lisääntyivät Valkeakoskella merkittävästi. 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 28.3.2013 Päiväys: 28.3.2013 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 040 335 6803 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Rahoitusosa 2013 2016

Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa 2013 2016 Rahoitusosa... 194 Rahoituslaskelma... 194 Rahoitussuunnitelma... 195 Täydentäviä tietoja... 197 Vantaa talousarvio 2013, taloussuunnitelma 2013 2016 193 Rahoitusosa Rahoituslaskelma

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2012 2015

RAHOITUSOSA 2012 2015 271 RAHOITUSOSA 2012 2015 272 273 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014

Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.2015 klo 9. Maaningan kunta Tilinpäätös 2014 Lehdistötiedote Julkaisuvapaa 31.3.215 klo 9 Maaningan kunta Tilinpäätös 214 3.3.215 Kunnan toimintaympäristö ja vetovoimaisuus Maaningan kunnan ja Kuopion kaupungin kuntaliitos valmisteltiin päätösten

Lisätiedot

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen

Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014. Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Mikkelin kaupungin TILINPÄÄTÖS 2014 Kaupunginhallitus 30.3.2014 Talousjohtaja Arja-Leena Saastamoinen Kestävää kasvua ja hyvinvointia Lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn panostettiin erityisesti

Lisätiedot

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS

TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS TASEKIRJA 2014 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI KUNTAYHTYMÄHALLITUS 16.3.2015 1 2 3 4 5 6 7 8 9 POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ KUNTAYHTYMÄN TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMISVERTAILU VUODELTA 2014

Lisätiedot

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13)

KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) KULULAJIPOHJAISEN TULOSLASKELMAN KAAVA LIITE 1 (Yritystutkimus ry 2011, 12-13) Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen lisäys (+) tai vähennys (-) Valmistus omaan käyttöön (+) Liiketoiminnan

Lisätiedot

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala

Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Timo Kenakkala Tilinpäätös 014 31.3.015 Timo Kenakkala Eräitä merkittäviä hankkeita ja päätöksiä 014 Kestävä elämäntapa -ohjelman hyväksyminen Henkilöstöohjelman 014 00 hyväksyminen Palvelu- ja hankintaohjelman hyväksyminen

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI. Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018. Raamit kaupunki Ohjeistus liikelaitokset UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 kaupunki Ohjeistus liikelaitokset Kaupunginhallitus 16.06.2015 Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2016-2018 Perusteita Hallitusohjelma

Lisätiedot

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010

TILINPÄÄTÖS 2009. Helena Pitkänen 29.03.2010 TILINPÄÄTÖS 2009 Helena Pitkänen 29.03.2010 2009 2008 Toimintatuotot 3.403.488 3.567.682 TA-toteutuma 102,95 % 113,5 % Toimintatuotot /asukas 1.188 1.240 Toim.tuotot % toimintakuluista 19,30 % 20,57 %

Lisätiedot

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014

TIEDOTE VUODEN 2013 TILINPÄÄTÖS. 1 Yleistä. Valkeakosken kaupunki PL 20 37601 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.2014 1 TIEDOTE Valkeakosken kaupunki PL 2 3761 VALKEAKOSKI JULKAISTAVISSA 31.3.214 Päiväys: 31.3.214 Lisätietoja: - kaupunginhallituksen puheenjohtaja Pekka Järvinen, puh. 4 335 683 pekka.jarvinen@valkeakoski.fi

Lisätiedot

Vuosivauhti viikoittain

Vuosivauhti viikoittain 1 3.6.215 Väestö Kesäkuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.415, josta Lieksassa 12.9, Nurmeksessa 8.45 ja Valtimolla 2.361 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.117. Pielisen Karjalan väestökehitys

Lisätiedot

YH Asteri yhdistys YH14

YH Asteri yhdistys YH14 TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet Sijoitukset VAIHTUVAT VASTAAVAT Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset Myyntisaamiset pitkäaik. Muut pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset

Lisätiedot

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli

Yhdistys ry Asteri kirjanpito-ohjelman tulostusmalli TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit

Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Mallipohjaisen päätöksenteon seminaari, osa I: talousmallit Kunnan talouden mallipohjainen suunnittelu Kuntien tilinpäätöskortti Valtiovarainministeriö/Kunta- ja aluehallinto-osasto,5.12.213 KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015

Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 Pyhäjoen kunta Talousarvion muutokset 2015 Kunnanhallitus 7.12.2015 Valtuusto 16.12.2015 PYHÄJOEN KUNTA (sitovuus) TALOUSARVION MUUTOKSET VUODELLE 2015 TULOSLASKELMA MUUTOKSET LOPULLINEN (Ulkoinen/Sisäinen)

Lisätiedot

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto)

TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TULOSLASKELMA (ml. vesihuolto) TP09 TA10 TPE10 TA11HK ehd TA11KV TS12 TS13 TS14 1 000 eur 1 000 eur 1 000 eur HK11 / TPE10 KHehd11 / TPE10 TOIMINTATUOTOT ulk. 29 451 950 30 856 981 31 660 981 33 948 085

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (yh11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset Tilikauden tulos

Lisätiedot

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13)

Yhdistys - Asteri mallitilikartta (Yh13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 Aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 Maa- ja vesialueet 1110 Rakennukset ja rakennelmat 1120 Koneet ja kalusto Sijoitukset 1200

Lisätiedot

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014

ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 ALAVIESKAN KUNTA TASEKIRJA 2013 KUNNANHALLITUS 31.3.2014 KUNNANVALTUUSTO 16.6.2014 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1. Kunnanjohtajan katsaus. 1 1.2. Kunnan visio 2025.. 3 1.3. Strategia... 3 1.4.

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2015 Tilanteessa 31.3.2015 kaupungin tuloslaskelman vuosikate on 1.242.673 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 219.483 euroa ylijäämäinen. Talousarvion 2015

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 39 TULOSSUUNNITELMA 40 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014

TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 1 TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Kaupunginhallitus 22.9.2014 Kaupunginvaltuusto 29.9.2014 2 KÄYTTÖTALOUS JA TULOSLASKELMA HALLINTOPALVELUKESKUS Vastuualue Tulosta parantavat (-) ja tulosta heikentävät (+) Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111)

Urheiluseura - Asteri mallitilikartta (u111) TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014

TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan energia Oy VuOsikertOmus 2014 TULOSTIEDOT 24 Lappeenrannan Energia Oy Vuosikertomus 2014 Konserni Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2014 1.1. 31.12.2013 LIIKEVAIHTO 128 967 121 379 Valmistus omaan käyttöön 4 869 4 273 Liiketoiminnan

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013

OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2013 Tilanteessa 31.3.2013 kirjanpidollinen tuloslaskelman vuosikate on 1.040.476 euroa positiivinen ja tilikauden osavuositulos on 118.034 euroa ylijäämäinen. Kun otetaan

Lisätiedot

Tasekirja 2013 1. Tasekirja. Khall 31.3.2014 / 71 Kvalt 30.6.2014 / 25

Tasekirja 2013 1. Tasekirja. Khall 31.3.2014 / 71 Kvalt 30.6.2014 / 25 Tasekirja 2013 1 Tasekirja 2013 Khall 31.3.2014 / 71 Kvalt 30.6.2014 / 25 Tasekirja 2013 2 Sisällysluettelo Sivu KAUHAJOEN KAUPUNGIN PERUSTEHTÄVÄ... 5 VISIO 2015... 5 Vision täsmennys... 5 ARVOT... 5 Strategiset

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 45 TULOSSUUNNITELMA 46 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA

KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA KIINTEISTÖN TULOSLASKELMA Tilikausi Edellinen tilikausi Kiinteistön tuotot Vastikkeet Hoitovastikkeet 0,00 0,00 Hankeosuussuoritukset 0,00 0,00 Kulutusperusteiset vastikkeet 0,00 0,00 Erityisvastikkeet

Lisätiedot

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla.

Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. 41 TULOSSUUNNITELMA 42 TULOSSUUNNITELMAN LUKUOHJE Tuloslaskelmaosan määrärahat sisältyvät vähennyslaskukaavan muotoiseen tuloslaskelmaan, joka on esitetty viereisellä sivulla. TOIMINTAKATE on ilmoittaa

Lisätiedot

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS)

Emoyhtiön tilinpäätöksen liitetiedot (FAS) 1 1 000 euroa 1.1. - 31.12.2006 1.1. - 31.12.2005 1 TULOSLASKELMAN LIITETIEDOT 1.1 LIIKEVAIHTO JA LIIKEVOITTO Liikevaihto toimialoittain Päällystys- ja kiviainesryhmä 266 897 260 025 Rakennusmateriaaliryhmä

Lisätiedot

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013

TALOUDELLINEN YHTEENVETO 2013 TALOUDELLINEN YHTEENVETO 213 Taloudellinen yhteenveto 213 Sisältö Oulun Energia konserni... 3 Oulun Energia... 4 Oulun Sähkönmyynti Oy... 6 Oulun Energia Siirto ja Jakelu Oy... 8 Oulun Energia Urakointi

Lisätiedot

Ravintola Gumböle Oy

Ravintola Gumböle Oy Ravintola Gumböle Oy Gumbölentie 20 02770 Espoo Kotipaikka: Espoo Y-tunnus: 2463691-9 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023 asti Tilinpäätöksen toteutti: Gumböle Golf

Lisätiedot

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI

TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI SIIKAJOEN KUNTA TALOUSARVION 2015 SEURANTARAPORTTI 30.9.2015 Talousarvion seurantaraportti 30.9.2015 Tuloslaskelma: Tasaisen kertymän mukaan toimintatuotot ja toimintakulut saisivat olla syyskuun lopussa

Lisätiedot

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010

KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 KONSERNIN TILINPÄÄTÖS 2010 TOIMINTAKERTOMUS Sivu 1 Yhtiö on Jyväskylän kaupungin tytäryhteisö ja kuuluu Jyväskylän kaupunkikonserniin sen alakonsernina. Yhtiön osakepääoma Jakautuu 864 osakkeeseen. Kaikilla

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014

Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy T A S E K I R J A 31.12.2014 Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus Oy Y-tunnus: 0582075-3 Kotipaikka: Joensuu Säilytä 31.12.2024 asti Pohjois-Karjalan Tietotekniikkakeskus

Lisätiedot

TULOSTILIT (ULKOISET)

TULOSTILIT (ULKOISET) HYRYNSALMEN KUNTA RAPORTTI 20.5.2010 LIITE 3 TALOUSARVION SEURANTA 30.4.2010 TULOSLASKELMA Talousarvio on toteutumassa suunniteltua paremmin. HYRYNSALMEN KUNTA 30.4.2010 Tilinpäätös Talousarvio Toteutuma

Lisätiedot

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017

VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS. Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 VAKKA-SUOMEN VESI LIIKELAITOS Talousarvio 2015 ja taloussuunnitelma 2015-2017 Vakka-Suomen Veden johtokunta 2.10.2014 1 Sisällysluettelo Tuloslaskelma 2015-2017... 2 Myyntituotot 2015-2017... 3 Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo

Turun seudun kuntien taloudesta. Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Turun seudun kuntien taloudesta Kuntajakoselvityksen aloituskokous 9.1.2014 kello 10-12 Turun kaupungintalo Tulorahoituksen riittävyys selvityksen lähtötilanteessa Tuloslaskelmien yhdistelmä* Koko maa

Lisätiedot

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat.

Rahoitusosassa sitovia eriä ovat antolainaukseen varatut määrärahat. Talousarvion täytäntöönpanomääräysten 2.1 kohdan mukaan Tehtäväalueen määräraha on kaupunginvaltuuston vahvistama menojen yhteissumma ottaen huomioon talousarvion ensikertaisen hyväksymisen jälkeen tehdyt

Lisätiedot

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI

KAUPUNGINHALLITUKSEN TALOUS- JA TOIMINTARAPORTTI HEINÄKUU 1 KAUPUNKI/KONSERNI TOIMINTATUOTOT JA KULUT JOHTAMINEN, OSAAMINEN JA HENKILÖSTÖ Tammi-heinäkuussa 1 on kirjattu henkilöstökuluja n., milj. euroa (, %) viimevuotista enemmän. Muutos johtuu työllistämistuella

Lisätiedot

RAHOITUSOSA 2011 2014

RAHOITUSOSA 2011 2014 279 RAHOITUSOSA 2011 2014 280 281 RAHOITUSOSA Rahoituslaskelma koostuu kaupungin ja liikelaitosten varsinaisen toiminnan ja investointien sekä rahoitustoiminnan rahavirtojen muutoksista. Rahoituslaskelma

Lisätiedot

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1

Hyvigolf Oy TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014. Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 Hyvigolf Oy Golftie 63 05880 Hyvinkää Kotipaikka: Hyvinkää Y-tunnus: 0677032-1 TASEKIRJA 1.1.2014-31.12.2014 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2024 asti Tilinpäätöksen toteutti: Visma Services Oy Helsinki

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS

TALOUSKAT SAUS. i.i. - 31.i.ZOiS TALOUSKAT SAUS i.i. - 31.i.ZOiS Khall 9.2.2015 T A LO UD EL L IN EN T I LANN E 1. 1. - 3 1.1.2015 Yleinen tilanne Kansainvälisen talous kasvoi vuonna 2014 hitaanlaisesti. Eu-alueella talous kasvoi vajaan

Lisätiedot

TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y.

TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. 1 / 15 TASEKIRJA Suomen Ilmailuliitto - Finlands Flygförbund R.Y. Y-tunnus: 01.01.2012-31.12.2012 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2022 asti 2 / 15 Tilinpäätös tilikaudelta 01.01.2012-31.12.2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9

Kullo Golf Oy TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010. Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 Kullo Golf Oy Golftie 119 06830 KULLOONKYLÄ Kotipaikka: PORVOO Y-tunnus: 1761478-9 TASEKIRJA 1.1.2010-31.12.2010 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2020 asti Tilinpäätöksen laatija: Tilisampo Oy 1 TILINPÄÄTÖS

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25

Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Suomen Asiakastieto Oy 29.06.2010 09:25 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin

Lisätiedot

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7

Rahoituksen rahavirta *Lyhytaik.lainojen lisäys/vähenn 0,9 30,7 *Lainojen takaisinmaksut -29,7 0,0 *Omien osakkeiden hankinta -376,2-405,0 0,0 30,7 RAHOITUSLASKELMA (1000 euroa) VUODELTA 2014 Liiketoiminnan rahavirta *Myynnistä ja muista liiketoim. tuotoista saadut maksut 1010,4 1044,3 *Maksut liiketoiminnan kuluista -839,9-860,6 *Saadut korot 3,8

Lisätiedot

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015

TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 TULOSTIEDOT 2 LAPPEENRANNAN ENERGIA OY VUOSIKERTOMUS 2015 KONSERNI Tuloslaskelma (1 000 ) 1.1. 31.12.2015 1.1. 31.12.2014 LIIKEVAIHTO 124 532 128 967 Valmistus omaan käyttöön 4 647 4 869 Liiketoiminnan

Lisätiedot

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen

Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Kunnanhallitus 98 13.04.2015 Rautavaaran kunnan vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen ja allekirjoittaminen Khall 13.04.2015 98 Kuntalain (365/1995) 68 :n mukaan kunnan tilikausi on kalenterivuosi. Kunnanhallituksen

Lisätiedot

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT

KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT KONSERNIN KESKEISET TUNNUSLUVUT 1 6/2015 1 6/2014 1 12/2014 Liikevaihto, 1000 EUR 17 218 10 676 20 427 Liikevoitto ( tappio), 1000 EUR 5 205 1 916 3 876 Liikevoitto, % liikevaihdosta 30,2 % 17,9 % 19,0

Lisätiedot

Vastaavat 150 Vaihto-omaisuus 150 Aineet ja tarvikkeet 1500 Aineet ja tarvikkeet 151 Keskeneräiset tuotteet

Vastaavat 150 Vaihto-omaisuus 150 Aineet ja tarvikkeet 1500 Aineet ja tarvikkeet 151 Keskeneräiset tuotteet Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Taso 5 Taso 6 Nimi 100 Tase Vastaavaa 100 Pysyvät vastaavat 100 Aineettomat hyödykkeet 102 Kehittämismenot 1020 Kehittämismenot 103 Aineettomat oikeudet 1030 Aineettomat oikeudet

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24

Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Tulosta Suomen Asiakastieto Oy 20.01.2009 12:24 Yrityksen Talousraportti Suomen Asiakastieto Oy Työpajankatu 10 00580 Helsinki Y-tunnus 01110279 Kaupparekisterinumero 161689 Kotipaikka Helsinki Rekisteröity

Lisätiedot

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (yb11)

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (yb11) TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta Kulut Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Kulut Sijoitus- ja rahoitustoiminta Kulut Satunnaiset erät Satunnaiset tuotot Satunnaiset kulut Yleisavustukset

Lisätiedot

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA

16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 16.2.2016 1 (11) Y-tunnus 1506926-2 FINEXTRA OY TILINPÄÄTÖS JA TASEKIRJA 01.01.2015-31.12.2015 FINEXTRA OY 2(11) SISÄLLYSLUETTELO Sivu Tuloslaskelma 3 Tase 4 Rahoituslaskelma 5 Tilinpäätöksen liitetiedot

Lisätiedot

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli

U1 - Urheiluseura (yhdistyksen kaava) - Asterin malli TULOSLASKELMA VARSINAINEN TOIMINTA Henkilöstökulut Poistot Muut kulut Varainhankinta Sijoitus- ja rahoitustoiminta Yleisavustukset TILIKAUDEN TULOS Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Veroperust. varausten

Lisätiedot

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat

RAHOITUSOSA. Talousarvion 2005 rahoituslaskelma. Taloussuunnitelmakauden rahoituslaskelmat RAHOITUSOSA RAHOITUSOSA n rahoitusosaan kootaan käyttötalous-tuloslaskelma- ja investointiosan tulojen ja menojen aiheuttama kassavirta (varsinaisen toiminnan ja investointien kassavirta). Lisäksi rahoitusosaan

Lisätiedot

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (Yb13)

Yhdistys - ALV - Asteri mallitilikartta (Yb13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 maa- ja vesialueet 1110 rakennukset ja rakennelmat 1120 koneet ja kal. kauden alussa 1121

Lisätiedot

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle

PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PMA:n peruskaavat tuloslaskelmalle ja taseelle PIENYRITYKSEN KULULAJIKOHTAINEN TULOSLASKELMA 1. LIIKEVAIHTO 2. Valmiiden ja keskeneräisten tuotteiden varastojen muutos 3. Valmistus omaan käyttöön 4. Liiketoiminnan

Lisätiedot

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu

Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta. Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Mitä numerot kertovat kaupungin taloudesta Luottamushenkilökoulutus 7.3.2013 Laskentapäällikkö Merja Uuttu Tuloslaskelma Tuloslaskelman laadinnasta on säädetty kirjanpitolain 3.luvun 1 :ssä Kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016

TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 TALOUSARVION LAADINTAOHJEET 2016 SIIKAJOEN KUNTA Kunnanhallitus 24.8.2015 TALOUSARVION 2016 SEKÄ VUOSIEN 2017 2018 TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMAN VALMISTELU- JA KÄSITTELYAIKATAULU Yleistä Palkat Kunnanhallitus

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18

Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Suomen Asiakastieto Oy 22.12.2009 14:21:18 Yrityksen perustiedot Malliyritys Oy Yritystie 5 00100 Helsinki Y-tunnus 011111111 Kaupparekisterinumero Kotipaikka Helsinki Rekisteröity kaupparekisteriin 01.01.2000

Lisätiedot

Urheiluseura - ALV - Asteri mallitilikartta (Ub13)

Urheiluseura - ALV - Asteri mallitilikartta (Ub13) TASE Vastaavaa PYSYVÄT VASTAAVAT Aineettomat hyödykkeet 1000 aineettomat hyödykkeet Aineelliset hyödykkeet 1100 maa- ja vesialueet 1110 rakennukset ja rakennelmat 1120 koneet ja kal. kauden alussa 1121

Lisätiedot

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR

EMOYHTIÖN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT, FAS 1 000 EUR n tilinpäätös, FAS Efore Oyj vuosikertomus 2008 1. Liikevaihto markkina-alueittain Asiakkaiden mukaan Suomi 2008 10 544 2007 6 693 Muut EU-maat 25 996 18 241 USA 1 229 194 Muut maat 6 775 8 386 Yhteensä

Lisätiedot

Directors' Institute of Finland - Hallitusammattilaiset ry TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013

Directors' Institute of Finland - Hallitusammattilaiset ry TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Directors' Institute of Finland - Hallitusammattilaiset ry Aleksanterinkatu 48 A 00100 Helsinki Kotipaikka: Helsinki Y-tunnus: 1831814-8 TASEKIRJA 1.1.2013-31.12.2013 Tämä tasekirja on säilytettävä 31.12.2023

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017

Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2014 tilinpäätösarviot sekä talousarviot ja taloussuunnitelmat vuosille 2015-2017 Tiedotustilaisuus 11.2.2015 Toimitusjohtaja Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma 8,0 Kuntasektorin

Lisätiedot

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka)

Pielisen Karjalan suhteellinen vuotuinen väestömuutos (pl Juuka) 1 31.5.2015 Väestö 0,00 Toukokuun lopussa Pielisen Karjalan väkiluku oli 22.448, josta Lieksassa 12.052, Nurmeksessa 8.049 ja Valtimolla 2.347 asukasta. Juuan väkimäärä oli 5.111. Toukokuussa Nurmeksen

Lisätiedot

sivu Kaupunginjohtajan terveiset 3 Kauhajoen kaupungin strategia vuosille 2013-2016 4 Kauhajoen kaupungin perustehtävä ja visio 4-6

sivu Kaupunginjohtajan terveiset 3 Kauhajoen kaupungin strategia vuosille 2013-2016 4 Kauhajoen kaupungin perustehtävä ja visio 4-6 1 2 Sisällysluettelo sivu Kaupunginjohtajan terveiset 3 Kauhajoen kaupungin strategia vuosille 2013-2016 4 Kauhajoen kaupungin perustehtävä ja visio 4-6 Strategiset menestystekijät valtuustokaudelle 2013-2016

Lisätiedot

Varsinaisen toiminnan tuotto- / kulujäämä -1 951 104,22-1 758 750,67. Tuotot Jäsenmaksut 39 140,00 37 720,00. Kulut Varainhankinnan kulut 516,19 0,00

Varsinaisen toiminnan tuotto- / kulujäämä -1 951 104,22-1 758 750,67. Tuotot Jäsenmaksut 39 140,00 37 720,00. Kulut Varainhankinnan kulut 516,19 0,00 SUOMEN LUTERILAINEN EVANKELIUMIYHDISTYS RY TULOSLASKELMA Varsinainen toiminta 1.1.-31.12.2009 1.1.-31.12.2008 Testamentit 140 489,00 275 845,49 Srk:n talousarviomäärärahat 1 203 139,49 1 351 418,02 Vapaaehtoinen

Lisätiedot

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen

Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen Kunnanhallitus 174 14.09.2015 Vesihuoltolaitoksen kirjanpidollisen taseyksikön perustaminen 235/02.00.00/2015 Kunnanhallitus 14.09.2015 174 Valmistelija: kunnansihteeri Asian tausta: Sonkajärven kunnan

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta

Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2004 Valtioneuvoston asetus kirjanpitoasetuksen muuttamisesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty kauppa- ja teollisuusministeriön esittelystä,

Lisätiedot

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011

Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 Sivu1 (13) Demoyritys Oy Oikotie 8 00200 HELSINKI Y-tunnus: 0000000-0 Demoyritys Oy TASEKIRJA 1.1.2011-31.12.2011 . 2 Sisällysluettelo Sivu Hallituksen toimintakertomus 3 Tuloslaskelma 4 Tase (vastaavaa)

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA UHKOILA. Y-tunnus 2009335-5 TASEKIRJA 31.12.2010. Toimintakertomus. Tilinpäätös

VESIOSUUSKUNTA UHKOILA. Y-tunnus 2009335-5 TASEKIRJA 31.12.2010. Toimintakertomus. Tilinpäätös VESIOSUUSKUNTA UHKOILA Y-tunnus 2009335-5 1 TASEKIRJA 31.12.2010 Toimintakertomus Tilinpäätös VESIOSUUSKUNTA UHKOILA Sisällyslueftelo: Toimintakertomus 1 Tuloslaskelma 2 Tase 3-4 Liitetiedot 5-6 Päiväys

Lisätiedot

Rahoituslaskelma 1 000 EUR 1.1. 31.12.2011 1.1. 31.12.2010

Rahoituslaskelma 1 000 EUR 1.1. 31.12.2011 1.1. 31.12.2010 Rahoituslaskelma 1.1. 31.12.2011 1.1. 31.12.2010 Liiketoiminnan rahavirta Liiketulos 4 163,1 27 575,2 Oikaisut liikevoittoon: Suunnitelman mukaiset poistot Realisoitumattomat kurssivoitot ja tappiot 61,8

Lisätiedot

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080.

Lisätietoja: laskentapäällikkö Anna-Miia Liimatalta, puh.2071 tai talousjohtaja Pekka Kivilevolta, puh.2080. HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA Kunnanhallituksen antamat toimintakertomusta koskevat ohjeet Kuntalain 69 :n mukaan toimintakertomus on osa kunnan virallista tilinpäätöstä. Toimintakertomuksen

Lisätiedot

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014.

Talousarviokirja on toimitettu osastopäälliköille paperiversiona. Talousarviokirja löytyy Dynastystä asianumerolla 647/2014. MYNÄMÄEN KUNTA Kh 19.1.2015 1 Vuoden 2015 talousarvion täytäntöönpano-ohjeet Talousarvio Talousarvion käsittelyä, hyväksymistä, velvoittavuutta, sisältöä ja rakennetta sekä talousarvioperiaatteita koskevat

Lisätiedot

Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Taso 5 Taso 6 Nimi 100 Tase Vastaavaa 100 Pysyvät vastaavat 100 Aineettomat hyödykkeet 102 Kehittämismenot 1020

Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Taso 5 Taso 6 Nimi 100 Tase Vastaavaa 100 Pysyvät vastaavat 100 Aineettomat hyödykkeet 102 Kehittämismenot 1020 Taso 1 Taso 2 Taso 3 Taso 4 Taso 5 Taso 6 Nimi 100 Tase Vastaavaa 100 Pysyvät vastaavat 100 Aineettomat hyödykkeet 102 Kehittämismenot 1020 Kehittämismenot 103 Aineettomat oikeudet 1030 Aineettomat oikeudet

Lisätiedot

Tilikartta: Yhdistystesti 301004, 21.06.2007

Tilikartta: Yhdistystesti 301004, 21.06.2007 Tilikartta: Yhdistystesti 301004, 21.06.2007 100 Tase Vastaavaa 100 Pysyvät vastaavat 100 Aineettomat hyödykkeet 102 Kehittämismenot 1020 Kehittämismenot 103 Aineettomat oikeudet 1030 Aineettomat oikeudet

Lisätiedot

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610

4999 TOIMINTAKATE/JÄÄMÄ -16.363-12.018,66 73,5-13.391,54 1.372,88-3.933,38-17.325-15.952-15.610 00001000 TARKASTUSLAUTAKUNTA (02) 4001 Henkilöstökulut -3.060-1.318,92 43,1-1.487,56 168,64-738,33-2.226-2.057-2.660 4300 Palvelujen ostot -12.460-9.774,01 78,4-11.261,05 1.487,04-3.084,21-14.345-12.858-12.000

Lisätiedot

VESIOSUUSKUNTA UHKOILA. Y-tunnus 2009335-5 TASEKIRJA 31.12.2009. Toimintakertomus. Tilinpäätös

VESIOSUUSKUNTA UHKOILA. Y-tunnus 2009335-5 TASEKIRJA 31.12.2009. Toimintakertomus. Tilinpäätös Y-tunnus 2009335-5 Tilinpäätös Toimintakertomus TASEKIRJA 31.12.2009 VESIOSUUSKUNTA UHKOILA VESIOSUUSKUNTA UHKOILA TOIMINTAKERTOMUS Sisällysluettelo: Toimintakertomus 1-2 Vesiosuuskunta Uhkoilan perustamiskokous

Lisätiedot