TALOUSARVIO 2014 TALOUSSUUNNITELMA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

Transkriptio

1 TALOUSARVIO TALOUSSUUNNITELMA Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto

2 TALOUSARVIO VUODELLE SISÄLLYSLUETTELO YLEISPERUSTELUT 3 Yleinen taloudellinen tilanne 3 Kuntatalous 4 Kaupungin taloudellinen tilanne 5 VUODEN TALOUSARVION PERUSTELUJA 8 Muutokset organisaatiossa 8 Verotulot 9 Valtionosuudet 12 Käyttötalous 13 Investoinnit ja poistosuunnitelma 14 TALOUSARVION SITOVUUS 15 PALVELUKESKUSTEN TOIMINNALLISET TAVOITTEET 16 HALLINTOPALVELUKESKUS 16 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS 22 SIVISTYSPALVELUKESKUS 51 Tekninen palvelukeskus - Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto 68 KÄYTTÖTALOUS 73 Hallintopalvelukeskus 73 Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus 74 Sivistyspalvelukeskus 76 Tekninen palvelukeskus 78 Lieksan kaupunki käyttötalous yhteensä 78 TULOSLASKELMA KAUPUNKI YHTEENSÄ 79 INVESTOINNIT 81 VESIHUOLTOLAITOS 86 PIELISEN KARJALAN TILITOIMISTOLIIKELAITOS 87 LIEKSAN KAUPUNKI JA PIELISEN KARJALAN TILITOIMISTOLIIKELAITOS 88 RAHOITUSLASKELMA 89 LIITE: KUSTANNUSLASKENNAN HIERARKIA.docx

3 YLEISPERUSTELUT YLEINEN TALOUDELLINEN TILANNE Talouden epävarmuus jatkuu edelleen. Eurooppa on selvästi USA:ta jäljessä bruttokansantuotteen kasvussa. Bkt: kasvu neljännesvuosittain USA:ssa, Suomessa, EU:ssa ja euro-alueella vuoden 2011 viimeisestä neljänneksestä kuluvan vuoden toisen neljänneksen loppuun OECD:n tilastojen mukaan EU-komissio ennustaa talousennusteessaan euroalueen talouden supistuvan tänä vuonna 0,4 prosenttia, mutta kääntyvän ensi vuonna lievään 1,1 prosentin kasvuun. Komissio ennustaa Suomen talouden kasvun olevan heikompaa kuin euroalueella keskimäärin; tänä vuonna -0,6 prosenttia, ensi vuonna +0,6 prosenttia ja vuonna ,6 prosenttia. "Suomen ennustetaan menettävän osuuksiaan maailman markkinoista, joskin hitaammin kuin viime vuosina, koska jotkut rakenteelliset muutokset ovat jo alkaneet näkyä", komissio sanoo Suomea koskevassa osiossaan. Valtiovarainministeriön syyskuinen ennuste ensi vuoden BKT:n kasvuksi on 1,2 prosenttia. Suomen vienti on ollut heikkoa. Erityisesti elektroniikka- ja paperiviennin hiipumista ei ole pystytty korvaamaan uusilla tuotteilla ja palveluilla. Valtiovarainministeriö ennustaa, että Suomen vienti lähtee kasvuun ensi vuonna. Suurimmat kasvuodotukset on kemianteollisuuden ja palvelujen viennillä. Palvelujen tuonti on kuitenkin tällä hetkellä vientiä suurempaa ja ero kasvoi viime vuonna huomattavasti. Vaihtotaseen alijäämä vuonna 2012 oli 3,6 miljardia euroa. Alijäämä supistuu ennustevuosina palvelujen taseen ja pääomakorvausten taseen vahvistuessa, kun maailmankaupan kasvu kiihtyy. Vuonna 2015 vaihtotaseen alijäämä on 0,8 % bruttokansantuotteesta.docx

4 Vuoden 2012 lopulla alkanut työllisyyden heikkeneminen jatkuu edelleen. Tuotannon orastava kasvu ei näy välittömästi työllisyyden paranemisena, koska työnhakijoiden ja työpaikkojen yhteensopivuudessa on ongelmia, ja toisaalta siksi, että yritykset hakevat kasvua tuottavuutta parantamalla. Työvoiman supistuminen väestön ikääntyessä nostaa työllisyysastetta selvästi vuosina ja KUNTATALOUS Vuonna 2012 kuntien toimintamenot kasvoivat noin 5,5 prosenttia. Verotulojen ja valtionosuuksien kasvu jäi 2,5 prosenttiin. Investoinnit kasvoivat edelleen. Kuntien velka kasvoi ennätyksellisen paljon, noin 1,5 miljardia euroa. Vuodesta 2000 lähtien kuntien bruttovelka on kolminkertaistunut, ja velkaantuminen jatkuu tulevina vuosina. Peruspalvelubudjetin mukaan ensi vuonna kuntien toimintamenojen arvioidaan kasvavan 3,5 prosenttia, verotulojen (ilman veronkorotuksia) kasvavan 2 % ja valtionosuustulojen pienenevän.docx

5 valtiontalouden sopeutustoimiin liittyvien leikkausten myötä 1,5 prosenttia. Näillä oletuksilla kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate heikkenisi lähes 800 miljoonalla eurolla, ja kuntatalouden alijäämä syvenisi. Velan määrä kasvaisi runsaalla kahdella miljardilla eurolla. Laskelma ei ole ennuste, vaan painelaskelma, joka osoittaa velkaantumisen kasvun, jos sopeuttamistoimenpiteitä ei tehdä. Taulukon luvut kuvaavat koko kuntakenttää. Erot kuntien välillä ovat suuria ja kasvavat entisestään. Kuntien toimintamenojen kehitys keskipitkällä aikavälillä riippuu mm. yleisestä talouskehityksestä, tulevista palkkaratkaisuista sekä siitä, miten rakenteellisilla uudistuksilla onnistutaan parantamaan kuntasektorin tuottavuutta. Hallituksen rakennepoliittinen ohjelma lastaa kunnille suuren osan tulevaisuuden sopeuttamisista, veronkorotuksista, rakennemuutoksista ja tehokkuuden nostosta. Rakennepoliittisen ohjelman mukaan kuntien tehtäviä vähennetään niin, että kuntien menot vuonna 2017 ovat miljardin alemmalla tasolla kuin ilman tehtävien karsimista. Ensi vuonna kuntien tehtäviä kuitenkin lisätään esimerkiksi toisen asteen oppilashuollossa. Vuonna 2015 työmarkkinatuen uudistus laajentaa kuntien vastuuta ja lisää niiden tehtäviä ja kustannuksia. Sen lisäksi, että kuntien kustannuksia pyritään pienentämään tehtäviä leikkaamalla, tulee kuntien omilla toimenpiteillään tasapainottaa talouttaan miljardilla eurolla. Näitä omia toimenpiteitä ovat lähinnä tuottavuuden parantaminen ja verojen korottaminen. Tämän lisäksi hallitus odottaa kunta- ja sote-uudistuksen nostavan julkisen palvelutuotannon tuottavuutta puoli prosenttiyksikköä vuosittain. KAUPUNGIN TALOUDELLINEN TILANNE Toisen osavuosiraportin jälkeen vuoden 2013 tulosennuste näyttää 3,3 miljoonan euroa alijäämää. Tällaisena alijäämä pienentäisi kaupungin taseeseen kertynyttä ylijäämää 6,7 miljoonaan euroon. Ennakoitu tulos on 1,5 miljoonaa euroa heikompi kuin vuoden 2012 joulukuussa hyväksytyn talouden tervehdyttämispaketin tavoite oli. Toimintakate-ennuste on jopa 3 miljoonaa euroa tavoitetta heikompi, mutta toimintakatteen alapuoliset erät (valtionosuudet, verotulot, rahoituserät ja poistot) toteutuvat tervehdyttämislaskelmien arviota parempina. Talouden tervehdyttämispaketissa sovittuja toimenpiteitä ei ole pystytty viemään läpi tai korvaamaan muilla..docx

6 Kaupungin kassavarat vuoden 2012 lopussa olivat yhdeksän miljoonaa euroa. Investointeihin on vuonna 2013 käytetty huomattavasti budjetoitua vähemmän rahaa. Tulorahoituksella ja kassavaroja pienentämällä on saatu rahoitettua käyttötalous, investoinnit ja lainanhoito- ja muut rahoituskulut. Uutta lainaa ei vuoden 2013 aikana näillä näkymin oteta, joten kaupungin lainakanta alkavan talousarviovuoden alussa on pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Pielisen Karjalan seutukunnassa oli lokakuun 2013 lopussa työttömiä 1.613, työttömyysaste oli 16,9 %, kun se vuotta aiemmin oli 15,7 % (1508 työtöntä). Lieksassa työttömänä oli lokakuun lopussa 958 työnhakijaa, 68 enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Työttömistä 587 oli miehiä ja 371 naisia. Työttömyysaste oli 19,0 (17,4 lokakuussa 2012). Nurmeksen työttömyysaste oli 15,1 ja Valtimon 12,8. Lieksan, Pielisen Karjalan seutukunnan, Pohjois-Karjalan maakunnan ja koko maan työttömyysaste kuukausittain vuosina 2012 ja Lieksan työttömyysaste kuukausittain 2001, , koko maan työttömyysaste docx

7 Lieksan asukasluku vuoden 2012 lopussa oli Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan lieksalaisia oli lokakuun 2013 lopussa Oheinen kaavio näyttää kuinka eri tekijät; luonnollinen väestönmuutos (syntyneiden ja kuolleiden määrien erotus), kuntien välinen nettomuutto ja siirtolaisuus ovat vuodesta 1980 lähtein vaikuttaneet kokonaisväestönmuutokseen..docx

8 VUODEN TALOUSARVION PERUSTELUJA Lieksan kaupungin strategian uudistustyö on käynnissä ja valmistuu tammikuussa. Lähtökohtana on kaupungin asema alueensa hallinnollisena, kaupallisena, teollisena ja hallinnollisena osaamis- ja palvelukeskuksena. Vuoden talousarvion laadinnassa tärkein painopiste on talouden tervehdyttäminen. Kaupungin toimintaa ei ole pystytty sopeuttamaan riittävästi suhteessa vero- ja valtionosuustuloihin. Kaupunginhallitus ohjeisti palvelukeskukset ja lautakunnat tekemään talousarvion vuonna 2012 laaditun talouden tervehdyttämispaketin raamien mukaisesti. Käytännössä tämä tarkoitti, että inflaation ja palvelutarpeen kasvun vaikutus piti kompensoida kokonaan tervehdyttämistoimenpiteillä; toimintakatteen heikkeneminen vuodesta 2012 vuoteen olisi saanut olla vain 0,5 % Koska kustannusten karsiminen vuonna 2013 ei ole toteutunut ohjelman mukaisesti, keinovalikoimaan annettiin myös lomautukset, mikäli tavoitteeseen ei muuten päästä. Lomautukset ja muut kertaluontoiset toimenpiteet eivät sellaisenaan muuta kustannusrakennetta, joten se antaa lisäaikaa sopeuttamiselle, mutta ei poista sen tarvetta tulevina vuosina. Lautakuntien talousarvioesitysten pohjalta tehty alustava tuloslaskelma, johon huomioitiin noin kahden viikon lomautusten vaikutus, jäi toimintakatteessa noin kolme miljoonaa euroa asetetusta tavoitteesta. Valtuusto päätti kokouksessaan nostaa kunnallisveroa yhdellä prosenttiyksiköllä 21,00 prosenttiin. Korotus nostaa kaupungin verotuloja 1,5 miljoonalla eurolla vuonna. Kaupunginhallitus päätti kokouksessaan palauttaa talousarvion palvelukeskusten päälliköille uudelleen valmisteltavaksi. Vaatimuksena oli päästä talouden tervehdyttämispaketin mukaisiin tavoitteisiin. Lomautusten tuomina henkilöstökulusäästöinä on huomioitu viikon henkilöstökulut ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan sekä kotihoidon henkilöstön osalta, ja muiden osalta kahden viikon henkilöstökulut. Lopputuloksena on talousarvio, joka on 1,8 miljoonaa euroa ylijäämäinen, ja jossa lainakantaa kasvatetaan vain hyvin vähän. on erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen osalta tavoitteellinen, eikä se tule toteutumaan ilman johdonmukaisia toimenpiteitä. Keskushallinnon ja palvelukeskusten hallinnon virtaviivaistaminen ja tuottavuuden lisääminen edellyttää toimintojen keskittämistä pääsääntöisesti yhteen palvelupisteeseen. Tämä yhdessä muun asiakaspalvelupisteen kehittämisen kanssa mahdollistaa tilojen käytön tehostamisen ja eläkkeelle siirtymisten käyttämisen hyväksi. Tuottavuuden parantaminen edellyttää palvelukeskuksilta esityksiä rakenteellisista muutoksista ja luottamushenkilöiltä rohkeutta saada päätökset aikaan. MUUTOKSET ORGANISAATIOSSA Kuntarakenneselvitys, jossa ovat mukana Lieksan ja Nurmeksen kaupungit sekä Juuan ja Valtimon kunnat, valmistuu syksyllä. Tämän jälkeen kuntien valtuustot päättävät kukin oman kuntansa osalta jatkotoimenpiteistä. Kaupungin toimintoja on joiltakin osin organisoitu uudelleen vuoden talousarviossa. Hallintopalvelukeskukseen on siirretty toimintoja, jotka hoidetaan maakunnallisesti. Palo - ja pelastustoimi siirrettiin teknisestä palvelukeskuksesta ja ympäristöterveydenhuolto sosiaali - ja terveyspalvelukeskuksesta. Viimeksi mainittu siirtyi Joensuun hallinnoimaan Pohjois-Karjalan yhteistoiminta-alueeseen vuoden 2013 huhtikuun alussa. Vuoden alussa otetaan käyttöön muualla maakunnassa jo käytössä olleet talous- ja henkilöstöhallinnon ohjelmistot. Samalla kustannuslaskennan organisaatiot on käyty läpi ja niitä on jonkun verran muutettu ohjaamisen ja seurannan helpottamiseksi. Eniten muutoksia on tehty hallintopalvelukeskuksen ja sosiaali- ja terveyspalvelukeskuksen hierarkioissa. Uusi hierarkia kustannuspaikkatasolle asti on kuvattu liitteessä 1. Tulosyksiköistä vastaavien henkilöiden nimet löytyvät toiminnallisten tavoitteiden osiosta..docx

9 VEROTULOT Hallitus on tehnyt syksyn 2013 budjettiriihessä, kevään 2013 kehysriihessä ja aiemmin päätöksiä veroperustemuutoksista jotka vaikuttavat kuntien verotuloihin vuonna. Muutoksia on tehty niin kunnallisverotuksen veroperusteisiin kuin yhteisöverotukseen ja kiinteistöverotukseenkin vuodesta alkaen. Lisäksi on päätetty vahvistaa kuntien omaa veropohjaa osoittamalla jäteveron tuottoa vastaava lisäys valtionosuuksien lisänä kunnille vuodesta alkaen. Suurin kunnallisveron tuottoon vaikuttava muutos on osinkotulojen verotusjärjestelmän uudistaminen. Kunnallisverotulot kasvavat, kun entistä suurempi osa osinkotuloista verotetaan ansiotuloina. Esimerkiksi kunnallisveron perusvähennyksen ja työtulovähennyksen enimmäismäärän korotus taas laskevat kuntien verotuloja. Veroperustemuutosten aiheuttamat lisäykset tai vähennykset verotuloihin on esitetty kompensoitavaksi valtionosuusjärjestelmän kautta valtionosuuksia lisäten tai vähentäen. Lieksan kaupungin valtionosuuksiin vuonna lisätään noin euroa kompensaationa veroperustemuutoksista johtuvista verotulomenetyksistä. Lieksan kunnallisveroprosentti nostettiin vuodelle ,5 prosentista 20 prosenttiin. Vuodelle valtuusto päätti nostaa kunnallisveroprosentin 21:een. MAKSETTAVA KUNNALLISVERO VEROTETTAVA TULO ** 2013** ** 2015** 2016** Ansiotulot - vähennykset Tuloveroprosentti 19,50 20,00 20,00 21,00 21,00 21,00 VERO (Tulon perust.) Työtulovähennys Muut vähenn. verosta Vähenn. Verosta yht MAKSUUNPANTAVA VERO Muutos % 3,0 3,7 1,9 5,6 1,7 2,2 Jää kertymättä, (n 0,5-1 %) KERTYY KOLMEN VUODEN AIKANA Verovuosi ** 2013** ** 2015** 2016** Verotettava tulo Muutos % 3,0 1,1 1,9 0,6 1,7 2,2 Verotett. tulo /Asukas Muutos % 3,8 2,6 3,4 2,0 3,0 3,4 Efektiivinen veroaste % 13,68 13,76 13,82 14,54 14,56 14,59 KUNNALLISVERON TILITYKSET TILIVUOSI ** ** 2015** 2016** TA-VUODEN ENNAKOT Koko maan kertymä, milj Kuntaryhmän jako-osuus 0,6286 0,6241 0,0337 TA-vuonna tilitetään 0,91 0,912 0,916 Tilitys kunnilleta-vuodelta, milj Kunnan jako-osuus vuoden alussa 0, , , , , , Tark. jako-os. vuoden lopussa 0, , , , , , Kunnan osuus tilityksistä Muutos % 1,4 4,0 0,5 6,3 1,8 2,2 Osuus maksuunpanosta % 92,5 92,8 91,6 92,2 92,3 92,3 TILITYKSET EDELLISELTÄ VUODELTA ** ** 2015** 2016** Kuntaryhmän ennakot, milj Kunnan jako-osuus 0, , , , , , Ennakot (tammi-lokakuu) Maksuunpanotilitys,(marraskuu) Verotuslain muk. tilitykset, (marraskuu-) Tilitykset ed. vuodelta yhteensä docx TILITYKSET VUODELTA t ** ** 2015** 2016** Kuntaryhmän tilitykset, milj

10 Kunnan osuus tilityksistä Muutos % 1,4 4,0 0,5 6,3 1,8 2,2 Osuus maksuunpanosta % 92,5 92,8 91,6 92,2 92,3 92,3 TILITYKSET EDELLISELTÄ VUODELTA ** ** 2015** 2016** Kuntaryhmän ennakot, milj Kunnan jako-osuus 0, , , , , , Ennakot (tammi-lokakuu) Maksuunpanotilitys,(marraskuu) Verotuslain muk. tilitykset, (marraskuu-) Tilitykset ed. vuodelta yhteensä TILITYKSET VUODELTA t ** ** 2015** 2016** Kuntaryhmän tilitykset, milj Lisäkannot + muut tilitykset, TILITYKSET AIKAISEMMILTA VUOSILTA ** ** 2015** 2016** Muut tilitykset, v t-3-> TILITYKSET YHTEENSÄ Muutos % -1,3 5,5 1,8 5,7 1,4 2,2 Kiinteistöverolakiin esitetyt muutokset vaikuttavat kiinteistöverotuloon nostamalla sekä rakennusten että maapohjien verotusarvoja. Lieksan kiinteistöverotuotoissa muutos näkyy noin euron kasvuna. Kiinteistöveroprosentit, jotka käyvät ilmi oheisesta taulukosta, pidetään vuoden 2012 tasolla. KIINTEISTÖVERON VEROPOHJA VEROTUSARVOT ja % ** ** 2015** 2016** Yleisen kiint.v-% alaiset maa-alueet rakennukset Vero % (0,60-1,35) 0,67 0,82 1,00 1,00 1,00 1,00 VERO Vak. asuinrakennukset Vero % (0,32-0,75) 0,32 0,32 0,43 0,43 0,43 0,43 VERO Muut asuinrakennukset Vero % (V.as +0,6, maks. 1,35) 0,75 0,82 0,95 0,95 0,95 0,95 VERO Voimalaitokset Vero % (maks. 1,4 /2,85) 2,85 2,85 2,85 2,85 2,85 2,85 VERO Yleishyödylliset yhteisöt Vero % 0,67 0,82 1,00 1,00 1,00 1,00 VERO Rakentamaton rakenn.paikka Vero % (1,00-3,00) 0,67 0,82 1,00 1,00 1,00 1,00 VERO Verotusarvot yhteensä Muutos % 0,1 2,0 2,3 8,8 0,0 0,0 MAKSETTAVA KIINT.VERO Muutos % -0,1 11,0 23,3 7,7 0,0 0,0 Yhteisöverokanta laskee vuonna nykyisestä 24,5 prosentista 20 prosenttiin. Vähennyskelpoisten kulujen rajoituksilla yhteisöveron tuottoa nostetaan jonkun verran. Tämä kompensoi pienen osan yhteisöverotuoton pienenemisestä. Yhteisöverotukseen tehdyt veroperustemuutokset on esitetty kompensoitavaksi kuntien yhteisöveron jako-osuutta muuttamalla. Alustavien laskelmien mukaan kuntien jako-osuudeksi vuodelle tulisi muutosten jälkeen 35,35 % ja vuodelle ,98 %..docx

11 MAKSETTAVA YHTEISÖVERO VEROVUOSI 2011** 2012** 2013** ** 2015** 2016** VEROTETTAVA TULO Yhteisöveroprosentti 24,5 24,5 20,0 20,0 20,0 MAKSETTAVA YHTEISÖVERO Kuntaryhmän osuus 0,3199 0,2834 0,2949 0,3517 0,3416 0,2804 Kuntaryhmän osuus, miljoonaa euroa Kunnan jako-osuus 0, , , , , , KUNNAN OSUUS YHT.VEROSTA Muutos % -13,2-21,2 7,8 5,4 8,1-13,6 YHTEISÖVERON TILITYKSET TILIVUOSI 2011** 2012** 2013** ** 2015** 2016** Verovuodelta 2008 kunnalle tilitetään muokkaus Verovuodelta 2009 kunnalle tilitetään muokkaus Verovuodelta 2010 kunnalle tilitetään muokkaus Verovuodelta 2011 kunnalle tilitetään muokkaus Verovuodelta 2012 kunnalle tilitetään muokkaus Verovuodelta 2013 kunnalle tilitetään muokkaus Verovuodelta kunnalle tilitetään muokkaus Verovuodelta 2015 kunnalle tilitetään muokkaus Verovuodelta 2016 kunnalle tilitetään muokkaus 0 0 TILITYKSET YHTEENSÄ Muutos % 5,4-36,7 17,8 7,6 3,8-16,8 Yhteenveto TILIVUOSI ** ** 2015** 2016** Verolaji Kunnallisvero Muutos % -1,3 5,5 1,8 5,7 1,4 2,2 Yhteisövero Muutos % 5,4-36,7 17,8 7,6 3,8-16,8 Kiinteistövero Muutos % -0,1 11,0 23,3 7,7 0,0 0,0 VEROTULOKSI KIRJATTAVA Muutos % -0,5 0,8 4,5 6,0 1,5 0,3 Kaupungin verotuloiksi vuonna budjetoidaan yllä olevien laskelmien mukaisesti yhteensä 39,87 miljoonaa euroa..docx

12 VALTIONOSUUDET Osana hallituksen sopeuttamistoimia tehdään kuntien valtionosuuksiin lisäleikkauksia vuonna. Peruspalvelujen valtionosuusprosentti laskee 30,96:sta 29,57:een. Vuonna 2011 valtionosuusprosentti oli 34,11 ja vuonna ,42. Valtionosuuksiin on tehty 2,4 prosentin kustannustason tarkistus. Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla valtionosuusindeksi jäädytetään säästösyistä vuodeksi Lieksan kaupungin valtionosuustuloja nämä leikkaukset pienensivät vuonna ,46 miljoonaa euroa ja vuonna ,74 miljoonaa euroa. vuoden leikkaukset ovat 2,55 miljoonaa euroa. VALTIONOSUUDET (milj. ) TILIVUOSI Tilinpäätös Vahvistettu 2013 Sos. ja terv. palveluiden laskennalliset kustannukset 55,8 58,3 58,7 60,9 Esi- ja perusopetuksen, kulttuuripalvelujen lask. kustannukset 9,7 9,5 9,5 9,5 Kunnan peruspalvelujen omarahoitusosuus -38,1-39,5-39,5-41,1 Peruspalvelujen valtionosuus yht. 27,4 28,4 28,7 29,4 Yleinen osa 1,6 1,7 1,7 1,7 Valtionosuusjärjestelmämuutoksen tasaus -0,3-0,3-0,3-0,3 Valtionosuuteen tehtävät vähennykset ja lisäykset 2,8 2,9 2,8 3,0 Verotulontasaus 5,1 5,8 5,9 6,5 Yhden putken valtionosuus yhteensä 36,7 38,4 38,8 40,3 Opetus- ja kulttuuritoimen muut valtionosuudet -1,4-1,5-1,1-1,6 Valtionosuudet yhteensä 35,3 37,0 37,7 38,7 Muutos edellisestä vuodesta % 5,8 4,7 6,8 4,5.docx

13 KÄYTTÖTALOUS Vuonna 2012 kaupungin toimintakate heikkeni 7,8 %:lla edellisestä vuodesta. Vuoden 2013 toisen osavuosiraportin mukaan toimintakate kuluvana vuonna heikkenee 1,7 % vuodesta Vuoden talousarvion toimintakate on -73,4 miljoonaa euroa; toimintakate on näin 1,2 prosenttia (0,89 miljoona euroa) parempi kuin vuoden 2013 ennuste. Henkilöstökustannuksia pienennetään vuonna koko henkilökuntaa koskevilla lomautuksilla miljoonalla eurolla. Henkilöstökustannusten osuus kaupungin ulkoisista toimintakuluista vuonna on 45 %. sisältää palvelukeskusten säästötavoitteita, joita on kuvattu toiminnallisissa tavoitteissa. Toimintatuottojen ja kustannusten vertailun helpottamiseksi on alla olevassa taulukossa organisaatiossa tapahtuneet muutokset huomioitu niin, että toimintojen tulot ja kustannukset on jokaisessa sarakkeessa sisällytetty sen palvelukeskuksen lukuihin, joissa toiminto on vuonna : Ympäristöterveydenhuollon tuotot ja kustannukset on vuoden 2012 ja 2013 sarakkeissa eliminoitu sosiaalija terveyspalvelukeskuksen luvuista ja siirretty hallintopalvelukeskuksen lukuihin, koska se on vuonna budjetoitu hallintopalvelukeskuksen alle. Samoin palo- ja pelastustoimen luvut on vähennetty teknisen palvelukeskuksen luvuista ja lisätty hallintopalvelukeskukseen. Samoin on huomioitu vuoden 2013 alussa tapahtuneet toimintojen siirrot. Muutettu Hallintopalvelukeskus TP 2012 TA 2013 TA 2013 TA Muutos 2013:sta Muutos 2012:sta Tuotot ,9 % ,6 % Kulut ,5 % 221-2,9 % Netto ennen poistoja ,3 % 119-2,5 % Muutettu Sosiaali- ja terveyspalvelukeskus TP 2012 TA 2013 TA 2013 TA Muutos 2013:sta Muutos 2012:sta Tuotot ,4 % ,1 % Kulut ,5 % ,7 % Netto ennen poistoja ,7 % ,8 % Muutettu Sivistyspalvelukeskus TP 2012 TA 2013 TA 2013 TA Muutos 2013:sta Muutos 2012:sta Tuotot ,8 % ,5 % Kulut ,0 % ,7 % Netto ennen poistoja ,3 % ,8 % Muutettu Tekninen palvelukeskus TP 2012 TA 2013 TA 2013 TA Muutos 2013:sta Muutos 2012:sta Tuotot ,1 % 555 5,9 % Kulut ,9 % 332-3,3 % Netto ennen poistoja ,6 % ,3 % Muutettu Käyttötalous yhteensä TP 2012 TA 2013 TA 2013 TA Muutos 2013:sta Muutos 2012:sta Tuotot ,8 % ,5 % Kulut ,7 % ,8 % Netto ennen poistoja ,2 % ,6 %.docx

14 INVESTOINNIT JA POISTOSUUNNITELMA Vuoden talousarviossa nettoinvestoinnit ovat euroa. Moisionkadun koulun peruskorjaus valmistuu vuonna. Pääkirjaston peruskorjaus ajoittuu vuosille Poistosuunnitelma 2013 PYSYVÄT VASTAAVAT Poisto- Poisto- %/ Poistoarvio menetelmä poistoaika v AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Aineettomat oikeudet Tasapoisto 2-5 vuotta Tietokoneohjelmistot Tasapoisto 2-5 vuotta Muut pitkävaikutteiset menot Tasapoisto 2-10 vuotta MAA- JA VESIALUEET Maa- ja vesialueet Ei poistoa RAKENNUKSET Asuinrakennuset Tasapoisto vuotta Hallinto-ja laitosrakennukset Tasapoisto vuotta Muut rakennukset Tasapoisto vuotta KIINTEÄT RAKENTEET JA LAITTEET Maa- ja vesirakenteet Kadut,tiet,torit ja puistot Menojäännöspoisto % Sillat,laiturit ja uimalat Menojäännöspoisto % Vesi- ja viemäriverkostot Menojäännöspoisto 7-10 % Johtoverkostot ja laitteet Menojäännöspoisto % Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet Menojäännöspoisto % KONEET JA KALUSTO Kuljetusvälineet Tasapoisto 4 vuotta Muut liikkuvat työkoneet Tasapoisto 5 vuotta Raskaat koneet Tasapoisto 10 vuotta Kevyet koneet Tasapoisto 5 vuotta Sairaala- yms. laitteet Tasapoisto 5 vuotta Viestintälaitteet Tasapoisto 3-5 vuotta Muut laitteet ja kalusteet Tasapoisto 3-5 vuotta MUUT AINEELLISET HYÖDYKKEET Arvo- ja taide-esineet ENNAKKOMAKSUT JA KESKENERÄISET Keskeneräiset hankinnat Ei poistoa Ei poistoa OSAKKEET JA OSUUDET Osakkeet ja osuudet Ei poistoa Yhteensä euroa 0 Pysyvien vastaavien aktivointiraja on euroa. Pysyvien vastaavien poistojen laskeminen aloitetaa tavaran tai rakennuksen käyttöönottokuukauden alusta. Paitsi: * Muiden pitkävaikutteisten menojen poistot aloitetaan sen tilivuoden alusta, jolloin meno syntyy * Kiinteille rakenteille ja laitteille tehdään koko tilivuoden menojäännöspoisto Rakennuksen ja rakennelmien osien korjausinvestointien poistoaika määritellään joko koko rakennuksen tai korjatun osan jäljellä olevan käyttöiän mukaisesti..docx

15 TALOUSARVION SITOVUUS on valtuuston tärkein ja vaikuttavin toiminnan ja talouden ohjausväline. Valtuusto päättää talousarvion määrärahojen lukumäärästä ja euromääräisestä tasosta. on tulee ottaa toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. on hyväksytään sitoviksi toiminnan mitattavissa olevat tavoitteet. Sitoviksi tarkoitettujen tavoitteiden lisäksi perusteluina ja informaationa voidaan esittää muita tavoitteita, jotka ovat ohjeellisia ja kaupunginhallituksen ja lautakuntien toimintaa ohjaavia. 1. Määrärahojen käytössä on tarkoin noudatettava hallintosäännön määräyksiä ja näitä erityisohjeita sekä kaupunginvaltuuston ja -hallituksen erikseen tekemiä päätöksiä. Kutakin määrärahaa on lupa käyttää vain talousarviossa tai sen perusteluissa vahvistettuun tarkoitukseen. 2. Määrärahojen käyttöä ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamista seurataan osavuosiraporteissa. Mahdolliset määrärahamuutosesitykset sisällytetään osavuosiraportteihin. muutoksia käsitellään valtuustossa osavuosikatsausten ulkopuolella vain poikkeustapauksissa. 3. Kaupunginhallitus ja kukin lautakunta sekä tilivelvollinen viranhaltija on vastuussa menoista ja tuloista sekä määrärahatavoitteista. Kaikille tulosyksiköille ja kustannuspaikoille on nimetty vastuuhenkilöt. Tulosyksikkövastaavat on nimetty talousarvion toiminnalliset tavoitteet osiossa kunkin tulosyksikön kohdalla. Kustannuspaikkavastaavat kirjataan käyttösuunnitelmaan. 4. KÄYTTÖTALOUSOSA 4.1. Valtuuston hyväksymä käyttötalousosa sitoo kaupunginhallitusta ja lautakuntia sekä tulo- että menoarvioiden osalta bruttotasolla tulosyksikkötasolla (Kuntalain tarkoittama määräraha ja tuloarvio) 4.2. Palkkausmäärärahat ja niiden perustelut sekä niitä koskevat liitteet ovat siten sitovia, ettei uusia virkoja eikä työsopimussuhteisia toimia voida perustaa ilman kaupunginhallituksen nimenomaista päätöstä tai hallintokunta palkata vastaavanlaista henkilökuntaa, ellei kaupunginvaltuusto ole myöntänyt sitä varten erikseen määrärahaa 5. TULOSLASKELMAOSA 5.1. Tulosyksikkö 800 Rahoitus tulosyksikkötasolla 6. INVESTOINTIOSA 6.1. Kaupunginvaltuuston hyväksymä talousarvio sitoo investointien osalta palvelukeskuksia ja lautakuntia seuraavasti: Kaikilla tulosyksiköillä on valtuustoon nähden sitova taso: kustannuspaikkataso, mikäli määräraha on annettu kustannuspaikkatasolla projektitaso, mikäli määräraha on annettu projektitasolla Paitsi: ulkoilu- ja liikuntapaikkojen kustannuspaikat ovat yhteissummiltaan valtuustoon nähden sitovia vesihuollon kustannuspaikat vesilaitos ja viemärilaitos ovat yhteissummiltaan valtuustoon nähden sitovia. Investoinneissa, jotka alkavat talousarviovuonna ja jatkuvat useamman vuoden aikana, myös investoinnin kokonaiskustannusarvio on valtuustoon nähden sitova. 7. VESIHUOLTOLAITOS Laskennallisesti eritytettynä taseyksikkönä vesihuoltolaitoksen talousarvio esitetään myös erikseen tuloslaskelman muodossa ja sitovuustaso valtuustoon nähden on tilikauden tulos. 8. PIELISEN KARJALAN TILITOIMISTOLIIKELAITOS Valtuustoon nähden sitova taso on liikelaitoksen nettotulos..docx

16 PALVELUKESKUSTEN TOIMINNALLISET TAVOITTEET HALLINTOPALVELUKESKUS Tulosyksiköt 1110 Vaalit 1210 Tarkastustoimi 1310 Kaupunginvaltuusto 1410 Kaupunginhallitus 1420 Alueellinen yhteistyö 1430 Keskushallinto 1440 Keskitetyt toiminnot 1450 Ruokahuolto Hallintopalvelukeskus avustaa kaupunginvaltuustoa, kaupunginhallitusta ja kaupunginjohtajaa päätöksenteossa ja johtamisessa. Palvelukeskus vastaa keskitetystä henkilöstöhallinnosta ja ruokahuollosta 1110 VAALIT Tulosyksikkövastaava: Matti Taponen 1110 Vaalit Toiminnalliset tavoitteet EU-vaalit organisoidaan Sähköinen äänestäjärekisteri otetaan käyttöön Talous Europarlamenttivaalit toimitetaan kaikissa EU:n jäsenvaltiossa Suomessa vaalipäivä on sunnuntai 25. toukokuuta. Ennakkoäänestys kotimaassa on toukokuuta. Kunnat ovat velvollisia huolehtimaan keskusvaalilautakunnan menoista sekä ennakkoäänestämisen ja vaalipäivän äänestämisen järjestämisestä aiheutuvista kustannuksista. Oikeusministeriö suorittaa kunnalle eduskuntavaaleissa, presidentinvaalissa ja europarlamenttivaaleissa kertakorvauksena ministeriön vahvistaman euromäärän kutakin kunnassa asuvaa äänioikeutettua kohden TARKASTUSTOIMI Tulosyksikkövastaava: Johanna Tähkiö 1210 Hallinnon ja talouden tarkastus Toiminnalliset tavoitteet Hallinnon ja talouden tarkastamisen seuranta. Kuntakonsernin hallinnon ja talouden tarkastamisen yhteen sovittaminen. Riskienhallinnan ja konsernivalvonnan seuranta. Taloudelliset resurssit Kokousten ja arviointikäyntien määrä n. 10 kpl/vuosi. Vastuullisen tarkastajan tarkastuspäivät kaupunginvaltuuston hyväksymän tilintarkastustarjouksen mukaan. Valtuuston toimielimille ja tytäryhteisöille asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumisen arviointi. Talouden tasapainottamisen toteutumisen, taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyyden arviointi Raportointi hallintokunnittain kokouksissa. Tytäryhtiöiden kuuleminen kerran vuodessa; vuonna painopisteenä riskienhallinta. Toimielinten päätösten seuranta ja viranhaltijoiden kuuleminen sekä toimipaikkakäynnit riittävässä laajuudessa Vastuullisen tarkastajan tarkastuspäivien määrä 10 kpl, toteutumisen seuranta. Laaditun arviointisuunnitelman ja vuosityöohjelman mukaisesti. Tilinpäätöksen valmistuttua annetaan kokonaisarviointi arviointikertomuksen muodossa..docx

17 Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Jäsenet osallistuvat tarpeellisessa määrin koulutukseen kehittääkseen tarkastus-lautakunnan toimintaa ja toiminnan vaikuttavuutta. Kaikki jäsenet osallistuvat vähintään yhteen koulutustilaisuuteen vuodessa. Arviointisuunnitelman kehittäminen. raportoinnin ja seurannan kehittäminen KAUPUNGINVALTUUSTO Tulosyksikkövastaava: Matti Taponen 1310 Kaupunginvaltuusto Toiminnalliset tavoitteet Kaupungin virka- ja luottamushenkilöorganisaatioiden tehtäväjaon ja toimintatapojen selkiyttäminen KAUPUNGINHALLITUS Tulosaluevastaava: Esko Lehto 1410 Kaupunginhallitus 1411 Nuorten kesätyöt 1420 Avustukset 1430 Elinkeinotoimi 1450 EU- ym. projektit Toiminnalliset tavoitteet Sähköisten palvelujen merkittävä lisääminen sekä organisaation omassa toiminnassa että kuntalaisille tarjottavissa palveluissa Taloudelliset resurssit Talouden tervehdyttämisohjelman toteuttaminen ja valtuuston, hallituksen, lautakuntien ja palvelukeskusten sitouttaminen Kaupungin palveluprosessien uudistaminen, ASPA-mallin kehittäminen edel- asianhallintatoiminnot siirretään aspaan Koko kaupungin keskitetyt kirjaamo- ja leen ja yhteispalvelukeskuksen luominen mennessä. Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Henkilöstölähtöisen kehittämisen juurruttaminen kaupungin toimintaan LATUhankkeen päättymisen jälkeen Henkilöstölähtöinen kehittäminen mukana strategiassa, a talousarviossa ja vuosikelloissa. Kehittämisideoiden käsittelyn vakiinnuttaminen. Palvelukeskusten LATU-vastaavien toiminnan aloittaminen Sisäisten uudistajien toiminnan määrittely Talous Kaupunginhallituksen avustuksiin varataan euroa. Määrärahasta jaetaan kaupunginhallitukselta haettavat toiminta-, tapahtuma-, kylätoimikunta- ja talojen korjausavustukset sekä WaskiAreenan avustus ja kerrostalojen hissiavustukset. Omalle kustannuspaikalleen on varattu elinkeinotoiminnan tukemiseen tarkoitetut avustukset ja yhteistoimintaosuudet:.docx

18 2013 Muutos Pikes Oy ,3 % Karelia-Expert Oy ,0 % Teollisuuskylä Oy ,3 % Vaskiviikon kannatusyhdistys ry ,0 % Kolin matkailuyhdistys ry ,0 % Lieksan kaupunkikeskusyhdistys ry ,0 % Lieksa-Nurmes lentokenttä Oy ,0 % Muu matkailun edistäminen ,7 % Yhteensä ,0 % Karelia-Expertin kanssa on sovittu kustannusten laskemisesta viidellä prosentilla osana kaupungin talouden tervehdyttämistä. Teollisuuskylä Oy:n avustus lopetetaan vaiheittain neljän vuoden aikana. Vuonna 2013 avustus pudotettiin eurosta euroon ja vuonna avustus on Vaskiviikon kannatusyhdistys on hakenut avustuksen nostamista euroon. ssa avustus on pidetty ennallaan eurossa. EU- ym. projektit kustannuspaikalla on kaupungin hallinnoima LuontoKolin kasvusysäys -hankkeen osatoteutus, joka jatkuu asti. Kustannuspaikalle on varattu myös kaupungin osuudet Lieksan Teollisuuskylä Oy:n hallinnoimiin Puun käytön laaja-alaistaminen ja Seutukaupunkipilottihankkeisiin (5.100 ja euroa). Muihin suunnitteilla oleviin hankkeisiin on varattu lisäksi euroa. Yhteisöjen valvonta: Teollisuuskylä Oy: Esko Lehto (Johanna Tähkiö) Ajoharjoitteluratasäätiö: Esko Lehto (Tuomo Kotilainen) Pikes Oy: Esko Lehto (Matti Taponen, Johanna Tähkiö) Karelia Expert Matkailupalvelu Oy: Johanna Tähkiö (Matti Taponen) Kiinteistö Oy Lieksan Vuokratalot: Matti Taponen (Tuomo Kotilainen) PKSSK: Tero Oinonen (Erkki Tiainen) Tuustaipaleen päihdehuolto: Tero Oinonen (Erkki Tiainen) PKKY: Arto Sihvonen (Matti Taponen) PKS: Esko Lehto (Tuomo Kotilainen) Pohjois-Karjalan Energia Holding: Esko Lehto (Tuomo Kotilainen) Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu: Arto Sihvonen (Asko Saarelainen) Pohjois-Karjalan pelastuslaitos: Tuomo Kotilainen (Ilkka Puumalainen) Lieksa-Nurmeksen lentokenttä Oy: Tuomo Kotilainen (Matti Taponen) 1420 ALUEELLINEN YHTEISTYÖ Tulosaluevastaava: Esko Lehto 1460 Palo- ja pelastustoimi 1470 Pielisen Karjalan kyytikoordinaattori 1475 Joukkoliikenteen tukeminen 1480 Jäsenmaksut ja yhteistoimintaosuudet 1490 Maaseutuhallinto 1495 Ympäristöterveydenhuolto Palo- ja pelastustoimesta vastaa Pohjois-Karjalan pelastuslaitos, joka toimii Joensuun kaupungin liikelaitoksena. Pielisen karjalan kyytikoordinaattori on Lieksan, Juuan, Nurmeksen ja Valtimon yhteinen pilotti, jota on sovittu jatkettavan vuoden 2015 loppuun. Lieksan kaupunki on palkannut kyytikoordinaattorin ja laskuttaa muilta kunnilta niiden osuudet sopimuksen mukaan (KH ) Joukkoliikenteen tukeminen kustannuspaikalla käsitellään maakuntaliput sekä Kolin kimppakyyti. Jäsenmaksut ja yhteistoimintaosuudet kustannuspaikalle kirjataan kaupungin osuus verotuskustannuksista, maakuntaliiton ja kuntaliiton maksuosuudet sekä joitakin muita pienempiä jäsenmaksuja. Maaseutuhallinto hoidetaan seudullisesti ja sitä hallinnoi Nurmeksen kaupunki. Ympäristöterveydenhuollon järjestämisestä Pohjois-Karjalan yhteistoiminta-alueella vastaa Joensuun kaupunki..docx

19 Toiminnalliset tavoitteet Ympäristöterveydenhuollon arkiston päättäminen (oma toiminta loppunut helmikuun lopussa 2013) Talous 1430 KESKUSHALLINTO Tulosyksikkövastaava: Matti Taponen 1500 Kanslia 1510 Rahatoimisto 1520 Henkilöstöhallinto 1530 Sähköinen kokouskäytäntö 1535 ICT-palvelut Toiminnalliset tavoitteet Kaupungin ja yritysten yhteisrekrytointi Opetushenkilöstön TVA Sähköinen arkistointi Kuntien yhteinen tehtäväluokitus käyttöön 1.3. Sähköinen arkistointi käytössä vuoden aikana Pöytäkirjojen tekeminen kokouksissa Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Henkilöstövoimavarojen arviointi KT:n uusi suositus henkilöstöraportoinnista otetaan käyttöön vuoden 2013 raportoinnissa Dynasty: valmistelijoiden koulutus (asianhallinta, kokoushallinta, sopimushallinta, sähköinen arkistointi) Koulutusten koordinointi yli palvelukeskusrajojen, yhteiset koulutukset Organisaation ja oman työn kehittämisen valmiuksien lisääminen, työnanta- teemakoulutukset (4-6 koulutusta/v). Esimiesten säännölliset puolen päivän jan roolin esille ottaminen Mukaan otetaan ammattijärjestöjen edustajia. Talous Henkilökunnan virkistysmääräraha pidetään vuoden 2013 tasolla eurossa KESKITETYT TOIMINNOT Tulosyksikkövastaava: Riikka Boren 1540 Asiakaspalvelukeskus Toiminnalliset tavoitteet E-palveluiden tarjonnan lisääminen Ainakin yksi uusi palvelu käyttöön Uuden kotisivualustan ja sosiaalisen Liferay-alustan käyttöönotto vuoden median käyttöönotto aikana Viranomaispalvelujen tarjonta lisääntyy Yksi uusi viranomaispalvelu Palveluiden laadun seuranta Asiakastyytyväisyysmittaus Palvelutarpeiden kartoitus Palvelukeskusten johtoryhmien tapaamiset, 1 uusi palvelu/palvelukeskus Palvelukeskusten yhteisen asianhallintatiimin perustaminen asiahallintatiimiin. Tiimi antaa asianhal- Palvelukeskuksista siirtyy 1-2 henkilöä lintaan liittyviä palveluja kaikille palvelukeskuksille yhdestä työpisteestä. Taloudelliset resurssit.docx

20 Skannauksen ja tulostuksen uudelleenjärjestely Käyttötarpeen selvittäminen, vanhojen laitteiden kartoitus ja korvaaminen yhdellä monitoimilaitteella Asiakaspalvelupisteeseen siirretyt palvelut tuotetaan tehokkaasti ½-1 hlötyövuoden vähennys/palvelukeskus Tilaratkaisut (tilojen käytön tiivistäminen) QF-laatukäsikirjan ja prosessiportaalin hyödyntäminen Palveluprosessit ja työohjeet ylläpidetään ja käytetään sähköisesti Aspan tunnettavuuden kasvu (sisäinen ja ulkoinen) Tilavarausten tehokas hallinta Palveluneuvojien TVA Avoimet ovet tapahtuma nimenannon yhteydessä, ollaan esillä tapahtumissa, lehdistötiedotteet uusien palvelujen käyttöönotoista Maakunnallisen tilavarausjärjestelmän käyttöönotto ja tilavaraustiedon tuottaminen Liferaysta infotv:n selvitetään, Outlook kalentereiden tehokkaampi hyödyntäminen Palveluneuvojien TVA suoritetaan sivistystoimen TVA.n yhteydessä tai otetaan käyttöön valtiovarainministeriön asiakaspalvelu hankkeen tuotoksena tehty TVA. Uudistuminen ja henkilöstön työkyky Palveluja annetaan 12kk/5pv/9-15 Jokainen työntekijä osaa sijaistaa kahta palvelukokonaisuutta ja tuottaa QF työohjeet omasta palvelukokonaisuudesta Tietotaidon kasvu Jokainen työntekijä osallistuu 3 koulutuspäivään Muutosvaiheen parempi hallinta työpaikkakokoukset viikoittain, kehityskeskustelun 2x/v, yhteiset virkistyspäivät, Asiakaspalvelu työryhmätyöskentelytilan hyödyntäminen Talous Asiakaspalvelupisteen kustannukset jaetaan osittain muille palvelukeskuksille. ssa aspan määrärahoissa on mukana vain asiakaspalvelu ja aspan rakentamisesta aiheutuvat kulut; kirjaamo- ja asiahallintatoimintojen keskittämiseen liittyvät talousarviomuutokset tehdään ensimmäisessä osavuosiraportissa RUOKAHUOLTO Tulosyksikkövastaava: Leena Tuupanen 1600 Ruokahuolto Ruokapalvelun asiakkaina ovat päiväkoti, koulut, vanhustenhoito ja laitoshoito sekä ulkoiset asiakkaat. Kustannukset veloitetaan asiakkailta täysimääräisinä suoritteiden perusteella. Toiminnalliset tavoitteet Vastataan kysyntään laadukkain palveluin ja kilpailukykyisin hinnoin. Laatua ja toimintaa seurataan asiakastyytyväisyyskyselyin. Taloudelliset resurssit Raaka-aine hankinnat hankintasopimuksen mukaisesti, valitaan mahdollisuuksien mukaan lähellä tuotettuja ja kotimaisia raaka-aineita n noudattaminen. Tavoiteltavat kustannussäästöt 4 henki- Toimitaan palvelusopimuksen mukaisesti ja tuotetaan ateriat huomioiden eri ikäkausiryhmät (päivähoito, koulut, laitosasiakkaat) Asiakastyytyväisyyskyselyt toteutetaan kaksi kertaa vuodessa. Asiakas palautteet käsitellään, raportoidaan ja tehdään tarvittavat toimenpiteet Kustannusten seuranta ja raportointi kuukausittain johtotiimissä sekä osa-.docx