3/2011. Hannu Takala: Luottona valvon insinöörienkin etuja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "3/2011. Hannu Takala: Luottona valvon insinöörienkin etuja"

Transkriptio

1 3/2011 Hannu Takala: Luottona valvon insinöörienkin etuja

2 sisältö YTN Kannen kuva: Tuulikki Holopainen Luottamusmies Hannu Takala on kiertänyt töiden merkeissä kaikki muut mantereet paitsi Etelä-Amerikan. Matkapäiviä on 100 vuodessa. Oma kokemus tuo näkemyksiä, kuinka vapaa-ajalla matkustaminen pitää korvata. Summit -seminaari keräsi lähes 300 henkilöstönedustajaa koolle. Työpajassa äänestettiin, millaisia valmiuksia työpaikoilla on etujen tiukemmassa ajamisessa. Pääkirjoitus... 5 Uutisia... 6 Kolumni... 8 Puheenjohtajan palsta Edunvalvonta Yhteiskunnasta Maailmalta Tekniikka Totta ja tutkittua Oikeus Opiskelija-asiaa Uutisia Työttömyyskassa Jäsentietopalvelu Järjestöyhteydet Tapahtumia

3 Kumulatiivinen palkkakehitys yleiskorotuksilla % Teknologiateollisuuden ylempien toimihenkilöiden palkkakehitys olisi ollut huomattavasti heikompi ilman yleiskorotuksia numero 3/2011 Insinöörien, insinööriopiskelijoiden ja muiden tekniikan ammattilaisten järjestölehti. Aikakauslehtien liiton jäsen. Julkaisija Uusi Insinööriliitto UIL ry Nya Ingenjörsförbundet UIL rf Osoite Ratavartijankatu 2, 8. krs Helsinki Puhelin, vaihde Faksi Päätoimittaja/Toimituspäällikkö Ilona Mäenpää Toimittaja Kirsi Tamminen Taitto Kaaripiste Oy Ilmestymispäivät , 1.9., 6.10., , Tarkastettu levikki kpl ( ) Painos Osoitteenmuutokset puh Painopaikka Oy Scanweb Ab Verkkolehti: Ilmoitushinnat Aukeama mv / 4-väri Sivu mv / 4-väri /2 sivu mv / 4-väri /4 sivu mv / 4-väri Japanin ydinvoimalaonnettomuus herätti ympäri maailman vilkkaan keskustelun ydinvoiman tulevaisuudesta. Kuva on TVO:n Olkiluoto 3:sta, jossa nostetaan viimeinen neljästä höyrystimestä paikalleen. Tilaushinta 50 /vuosikerta Ilmoitukset ja tilaukset Kirsi Tamminen ISSN UUSI INSINÖÖRI 3

4

5 pääkirjoitus Vihreätä vai orjatyötä Huhtikuu 2011 Ilona Mäenpää Kestävä tuotanto ja vihreät työt ovat kasvun edellytys tulevaisuudessa Pohjoismaissa. Näin totesi Pohjoismaiden Teollisuustyöntekijät IN seminaarissaan äskettäin. Uudet vihreät työt ja tuotteet eivät kuitenkaan yksin ratkaise ongelmia. Perinteisen tuotannon merkitystä ei saa unohtaa, sillä kestävä tulevaisuus perustuu kestävälle tuotannolle koko maailmanlaajuisessa tuotantoketjussa (lisää seminaarista s.18). Ympäristö- ja päästöstandardit vaihtelevat eri maissa paljon ja ovat monissa kehittyvissä maissa huomattavasti alhaisemmat kuin Euroopassa. Vihreiden töiden täytyy sekä perinteisessä että uudessa tuotannossa olla kunnollisia töitä, joihin kuuluu hyvä työympäristö. IN:n mukaan hiilivuodon voi estää vain sitovien maailmanlaajuisten standardien aikaansaaminen kasvihuonepäästöille. Näin estetään myös insinööritöiden, osaamisen ja hyvinvoinnin karkaaminen halpatuotantomaihin. Ympäristöstandardien lisäksi työelämän pelisäännöissä on eroja. Kunnollisia työoloja toivoisi myös Kiinan ja Intian teollisuuspuistoissa töitään tekeville. Sinne tuotantolaitoksensa pystyttäneet länsimaiset it-alan suuryritykset, myös suomalaiset, kiertävät paitsi veroja myös työelämän lainsäädäntöä. Ne käyttävät säälimättä hyväkseen paikallista kouluttamatonta työvoimaa. Kastiyhteiskunnan alimmalle tasolle kuuluvalla naisella ei ole mitään arvoa, kun voittoja maksimoidaan. Orjatyövoiman henki ei ole kallis. Kansainvälinen Metallityöväenliitto IMF, johon Uusi Insinööriliittokin kuuluu, vierailee jatkuvasti näissä yrityksissä ja vaatii parannuksia työskentelyoloihin. Suomen ammattijärjestöjen solidaarisuuskeskus SASK kartoittaa parhaillaan teollisuuspuistojen työskentelyolosuhteita. UIL on mukana projektissa. Kun tulokset saadaan myöhemmin tänä vuonna, on aika insinöörienkin toimia. UUSI INSINÖÖRI 5

6 uutisia Eero Suutari. Esko Kurvinen. UIL:n jäseniä valittiin eduskuntaan Tämän kevään eduskuntavaaliehdokkaiden joukossa oli 15 Uuden Insinööriliiton jäsentä, joista kaksi pääsi eduskuntaan. Uudet kansanedustajat ovat Esko Kurvinen ja Eero Suutari Oulun vaalipiiristä. Molemmat kuuluvat Kansallisen Kokoomuksen riveihin. Kurvisen tärkeimmät tavoitteet eduskunnassa ovat yrittäjyyden edistäminen ja suomalaisen huippuosaamisen tulevaisuuden varmistaminen. Suutari puolestaan haluaa panostaa maamme kilpailukyvyn parantamiseen ja kasvuyritysten luomiseen. Eduskuntavaalien äänestysprosentti oli 70,4. Äänestysaktiivisuus nousi kaikissa vaalipiireissä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Aktiivisimmat äänestäjät asuvat Etelä-Suomessa: Helsingin vaalipiirin äänestysprosentti oli 75,4 ja Uudenmaan 72,9. Keskimääräistä vilkkaammin äänestettiin myös Vaasan, Pirkanmaan ja Varsinais-Suomen vaalipiireissä. Vaalien jälkeen suurimmat puolueet ovat Kansallinen Kokoomus, Suomen Sosiaalidemokraattinen Puolue ja Perussuomalaiset. Kokoomus saa eduskuntaan 44 paikkaa, SDP 42 ja Perussuomalaiset 39. Palkkaneuvotteluja alkamassa YTN-sopimusaloilla YTN Teknologiateollisuuden neuvottelut palkoista käynnistyvät toukokuussa. Alan taustaryhmän yksimielisen päätöksen mukaan tavoitteena on yleiskorotus eikä lainkaan paikallisia eriä. Jos paikallisiin eriin kuitenkin päädytään, niin ne hyväksytään korkeintaan täydellä perälaudalla. Myös suunnittelu- ja energia-aloilla palkkaneuvottelut käynnistyvät toukokuussa. YTN ja Metsäteollisuus ry sopivat paperiteollisuuden ylempien toimihenkilöiden palkkojen korottamisesta 1,5 prosentin yleiskorotuksella ja yhden prosentin suuruisella paikallisella erällä. Yleiskorotus maksetaan huhtikuun alusta alkaen. Paikallisen erän jakotavasta ja -ajankohdasta päätetään yrityksissä yhdessä ylempien toimihenkilöiden edustajien kanssa. Erän käytössä pitää ottaa huomioon muun muassa toimihenkilöiden osaamisessa, pätevyydessä ja työnsuorituksessa sekä ansiokehityksessä tapahtuneet muutokset. Mikäli paikallisesti ei päästä jakotavasta yksimielisyyteen, erä jaetaan yleiskorotuksena 1.7. tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta. Palkkaratkaisun korotukset ja paikallisen erän jakotapa vastaavat Paperiliiton sopimusta. Sopimus on voimassa saakka. YTN: Järjestöjen kanneoikeus tärkeä ylemmille toimihenkilöille Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n puheenjohtajan Heikki Kaupin mielestä järjestöjen kanneoikeus pitää saada mukaan maan uuden hallituksen ohjelmaan. Ylempiin toimihenkilöihin kohdistuu voimakkaimmin työaikalain noudattamatta jättäminen. Tämän seurauksena kolme neljäsosaa ylemmistä on käytännössä vailla työaikalain suojaa, Kauppi sanoo. Työntekijöiden mielenilmaisut, kuten ulosmarssit työpaikoilta, aiheutuvat lähes aina yritysten lain tai sopimusvelvoitteiden laiminlyönneistä. Yksittäisen työntekijän oikeusturva UIL kiertää Nokian saitit Nokian insinööri, tule lievittämään stressiä ja hae UIL koko urasi käyttöjärjestelmä -pallo. Voit samalla kysyä asiamieheltämme tai päivystävältä lakimieheltä mitä tahansa työsuhteeseesi tai jäsenyyteesi liittyen. Kierrämme toukokuussa saiteilla henkilöstöravintoloiden edustoilla pitämässä ständiä noin kello Päivämäärät ja paikat: Tampere Salo Oulu, Peltola Oulu, Elektroniikkatie Helsinki ja Espoo Kesäkuussa on tulossa cv-klinikka kiertue. Päivitetty tieto Nokian muutosten vaikutuksista ja liiton toimenpiteistä: Sivustolla on tietoa myös Nokian alihankkijayrityksissä työskenteleville UIL:n jäsenille. on heikko työpaikoilla. Yksilö ei lähde kovin helposti käymään oikeutta työnantajaansa vastaan, vaikka työnantaja kohtelisi miten kaltoin, arvioi YTN:n varapuheenjohtaja Pertti Porokari. Hän arvioi, että järjestöjen kanneoikeudella ja sen tietoisuudella yritykset saadaan tehokkaammin noudattamaan sopimuksia ja lainsäädäntöä. Näin mahdollisiin oikeusprosesseihin ei tarvitsisi edes turvautua. Kollektiivinen kanneoikeus on käytössä muun muassa Ruotsissa, Norjassa ja Ranskassa. Myös Suomessa kuluttajilla on ryhmäkannemahdollisuus. 6

7 Yritysverotus tukemaan talouden kasvua Teollisuuden Palkansaajat -neuvottelukunnan (TP) mielestä vaalien jälkeisen hallituksen tärkeimpiä tehtäviä on saattaa maamme kasvu kestävälle pohjalle. Tähän tarvitaan yritysverotuksen merkittävää uudistamista. Yrityksiä on palkittava tuotannon laajenemisesta ja investoinneista. Keinoja voivat olla muun muassa poistojen muuttaminen etupainotteisiksi sekä tutkimus- ja kehitystyöhön liittyvien verokannustimien käyttöön ottaminen hyvittämällä yrityksille tähän työhön kohdistuvia palkka- ja sosiaalikustannuksia. Yrityksille pitää myös antaa mahdollisuus koulutusvarauksen tekemiseen kirjanpidossa. Tuotannon kilpailukyky turvataan pitkällä aikavälillä parhaiten alentamalla sen energia- ja erityisesti hiili-intensiteettiä. Kehitystä voidaan ohjata paitsi investoimalla vähäpäästöiseen energiaan myös ympäristöperusteista verotusta kiristämällä. Listaamattomien yritysten osinkojen verovapaus pitää poistaa, jotta tuotantoa tukeville verohelpotuksille saadaan toteuttamismahdollisuuksia vaarantamatta julkisen talouden tasapainoa. Pk-yritykset selvisivät odotettua paremmin lamasta Pienet ja keskisuuret yritykset ovat selvinneet lamasta pienin vaurioin. Konkurssien määrä kääntyi laskuun jo viime vuonna, työpaikkojen määrä väheni pkyrityksissä pelättyä vähemmän ja pankkien yritysluottotappiot pysyivät kurissa. Talouskriisi karsi työpaikkoja kevyel lä kädellä pk-yrityksissä. Tilastokeskuksen mukaan kokopäiväisiksi muunnettujen työpaikkojen määrä väheni vuonna 2009 eniten henkilöä työllistävissä yrityksissä. Sen sijaan alle 50 työntekijän yrityksissä vähennys jäi alle prosentin. Pienillä yrityksillä on ollut erityinen tarve pitää kiinni työntekijöistään, koska irtisanomiset merkitsisivät leikkauksia liiketoimintaan. Poisleikattua osuutta työvoimasta on vaikea saada nousukaudella takaisin, sillä asiakkaita ja osaavia työntekijöitä olisi saatettu menettää. Työolojen parantaminen vaatii uusia avauksia Työolot ovat pysyneet suhteellisen muuttumattomina viimeiset kymmenen vuotta. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden ihmisten määrä on kuitenkin kääntynyt pitkään jatkuneen nousun jälkeen laskuun vuoden 2007 jälkeen. Myös työtapaturmista johtuvat kuolemantapaukset ovat vähentyneet selvästi. Työn henkinen rasittavuus on vähentynyt. Vastaavien tietojen mukaan fyysinen kuormitus on sen sijaan lisääntynyt. Tiedot selviävät Työsuojelustrategian neljännestä seurantaraportista. Vuonna 1998 asetettuja tavoitteina ovat olleet työntekijöiden terveyden, turvallisuuden ja työkyvyn parantaminen sekä tapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. Uudet työsuojelun strategiset linjaukset korvaavat vanhan työsuojelustrategian tänä vuonna. Seurantatieto työolojen muuttumisesta on ollut keskeistä uusien linjausten valmistelussa. Nyt julkaistu raportti osoittaa, että vanhat keinot eivät enää riitä työhyvinvoinnin kohentamiseen nykytasosta, vaan vaaditaan tuoreita avauksia. Hallitus edistää yhteiskuntaja yritysvastuuta Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen yhteiskunta- ja yritysvastuun kehittämisestä eri sektoreilla. Esimerkiksi valtion keskushallinto ottaa kaikissa hankinnoissaan ympäristönäkökulman huomioon vuonna Vastuullisuuskysymykset tulevat esille tuotantotapojen valinnan, materiaalien hyödyntämisen, työvoiman käytön sekä irtisanomisten yhteydessä. Sen tähden työ- ja elinkeinoministeriö teettää vastuullisuustutkimuksen määräaikaisten ja toistaiseksi voimassa olevien työsuhteiden käytöstä yritysten ja julkisten organisaatioiden näkökulmasta. Yhteiskunta- ja yritysvastuu on vapaaehtoista toimintaa, joka ylittää lainsäädännön tai muiden säännösten asettamat vähimmäisvaatimukset. Siten vastuullisuus kasvattaa yrityksen kilpailukykyä ja edistää kestävän kehityksen mukaista toimintaa. Ilmastonmuutoksen hillitseminen sekä luonnonresurssien kestävä käyttö edellyttävät innovatiivista ympäristövastuuta. Työttömyyteen liittyviä neuvoja netissä Työ- ja elinkeinoministeriö, Kela ja Työttömyyskassojen Yhteisjärjestö TYJ kokeilevat kevään aikana yhteisneuvontaa Kysy työttömyysturvasta asiantuntijoilta -keskustelupalstalla Suomi24:ssä. Palvelun tarkoituksena on helpottaa asiakkaiden tilannetta vastaamalla useimpiin kysymyksiin yhdeltä luukulta eri viranomaisten yhteistyönä. Kohderyhmänä ovat erityisesti työttömäksi joutumassa olevat tai vasta työttömäksi jääneet henkilöt. Kysymyksiin vastataan yleisellä tasolla. Henkilökohtaisiin tilanteisiin vastaajat eivät voi ottaa kantaa. Uusi palsta sijaitsee Suomi24.fi:n Yhteiskunnan tuet ja avustukset -osiossa. Palstalla vastaajina toimivat Teppo Työkkäristä, Kirsi Kelasta ja Tiina Työttömyyskassasta. Nimimerkkien takana on joukko työttömyysturva-asiantuntijoita eri puolilta Suomea. Asiantuntijat vastaavat palstalla arkisin työaikana mahdollisimman moniin asiakkaita hyödyttäviin kysymyksiin. Keskustelupalsta on avoinna kesäkuun loppuun. UUSI INSINÖÖRI 7

8 kolumni Jyrki Raina Kirjoittaja toimii Kansainvälinen metallityöväen liitto IMF:n pääsihteerinä Genèvessä. IMF edustaa 25 miljoonaa metallialan työntekijää ja toimihenkilöä yli 100 maassa. Kohti parempaa maailmaa Suorana televisioidut kansannousut Pohjois-Afrikassa ja Lähi-idässä ovat tuoneet suomalaisiinkin koteihin tervetulleen muistutuksen siitä, mitkä ovat maailmamme todellisia ongelmia. Ihmiset ovat vihaisia ja kyllästyneitä köyhyyteen ja prosentin työttömyyteen. Järkyttävää kyllä, suurimmassa osassa maailman valtioita kapea valtaeliitti jakaa hyvinvointia vain keskenään. Kehitysmaissa prosenttia kansasta ei saa edes minkäänlaista sosiaaliturvaa tai eläkettä. Rajattomassa maailmassa kaikki vaikuttaa kaikkeen, siksi puheet globaalista solidaarisuudesta eivät voi jäädä korulauseiksi. Tuotantoa siirtyy teollisuusvaltioista Kiinan, Intian ja Indonesian tapaisiin maihin, jossa työntekijöiden tyypillinen kuukausipalkka on 150 euroa ja alle. Siellä meidän on pakko toimia ja auttaa nousua kohti parempaa elämää. UIL on jäsenenä Kansainvälisessä metallityöväen liitossa IMF:ssä, joka on yksi ammattiyhdistysliikkeen kymmenestä maailmanjärjestöstä. Järjestöt valvovat, että ay-oikeuksia kunnioitetaan, vahvistavat kehitysmaiden ammattiliittoja projektein ja rakentavat verkostoja monikansallisiin yrityksiin kuten Nokiaan. IMF on solminut 20 suuryrityksen kanssa kansainvälisen puitesopimuksen, jotka takaavat kohtuulliset työolot ja ay-oikeudet missä ikinä yritys toimii. Kumppaneitamme ovat muun muassa Saksan ja Ranskan autonvalmistajat ja Ruotsin Electrolux. Suomalaisfirmojen eettisen sitoutumisen tili näyttää edelleen nollaa. Suurimmassa osassa maailmaa on vaikea perustaa ammattiliittoa tai liittyä liittoon. Vuosittain 100 ay-aktiivia tapetaan ja tuhansia viruu vankilioissa. Etelä-Koreassa putkaan pääsee järjestämällä laillisen mielenosoituksen, jos se rikoslain vastaisesti häiritsee yritystoimintaa. Yhdysvalloissa yritys aloittaa 90 prosentissa tapauksista raivoisan ay-vastaisen kampanjan, kun ammattiliitto yrittää järjestää tehtaan työntekijöitä. Insinöörien oikeutta kuulua ammattiliittoihin on rajoitettu lainsäädännöllä suuressa osassa maailmaa. Se on vastoin kansainvälisen työjärjestö ILO:n perussopimuksia, mutta näinhän se maapallomme toimii. Mutta kyllä teitä riveistämme löytyy aina Brasiliasta Japaniin, useimmiten samoissa ammattiliitossa tuotannon työntekijöiden kanssa. Uudessa maailmassa kansainvälisen ulottuvuuden pitäisi olla luonnollinen osa toimitsijoiden ja luottamusmiesten toimenkuvaa. Sinäkin voit liittyä yrityksesi ay-verkostoon vaikkapa eurooppalaisen yritysneuvoston (EWC) kautta. Osallistu solidaarisuuskampanjaan lähettämällä viestin helposti nettisivuillamme voit saada vastauksen Meksikon presidentiltä. Feissarissa jaan omaa globaalia seikkailuani. Ammattiliittojen on aika siirtyä vain työssäkäyvien jäsenten etujen puolustamisesta kohti laajempaa yhteiskunnallista ja sosiaalista vastuuta. Parempi maailma kehittyy vain, jos kaikki sitä haluavat yhdistävät voimansa. 8

9 puheenjohtajan palsta Äänestämällä voi vaikuttaa Huhtikuu 2011 Pertti Porokari Suomessa käytiin pitkästä aikaa kansalaisia laajemmin kiinnostavat vaalit. Äänestysvilkkaus nousi hieman ja moni äänestäjä teki uusia ratkaisuja, sillä maahan saatiin neljäs suuri puolue perinteisten kolmen vanhan puolueen rinnalle. Kaikki muut puolueet paitsi perussuomalaiset menettivät kannatustaan, osa jopa huomattavasti. Ottamatta kantaa puoleen tai toiseen tämä on kuitenkin osoitus siitä, että äänestämällä kansa voi saada halutessaan muutoksia aikaan. Meidän jäsenistämme kaksi meni läpi ja osa sai niin rohkaisevia tuloksia, että kannattaa varmasti yrittää vielä neljän vuoden päästä uudelleen. Onnittelut siis vaaleissa menestyneille. Hallitusneuvotteluista tulee varmasti haastavat, mutta harvoin ne ovat muutakaan olleet. Toivottavasti vaalitulos saa jotain myönteistä aikaan palkansaajille, sillä liian kauan mentiin kolmella suurella puolueella, joita ei juuri tahtonut toisistaan erottaa. Politiikan teko oli irtaantunut tavallisen palkansaajan ongelmatilanteista jo niin kauas, että kansa halusi äänensä kuuluville, niin poikkeuksellinen vaalitulos oli. Suomen vaalitulos on herättänyt laajaa kiinnostusta EU:n sisällä ja nähtäväksi jää, miten taloudellisten ongelmien kanssa painivien maiden tukemiseen suhtaudutaan. Nyt ovat viimeiset hetket myös lobata hallitusohjelmatavoitteita. Nähtäväksi jää, hoituuko tulevalla hallituspohjalla palkansaajien, joita suurin osa väestöstä on, asema parempaan vai huonompaa kuntoon. Työurien pidentyminen, järjestöjen kanneoikeus ja työllisyyden merkittävä paraneminen ovat kärkitavoitteitamme. On tarkkaan harkittava, mitä yritysten tukemisella voi saada aikaan. Kela-maksun poisto yrityksiltä ilman vastinetta on viime aikojen suurimpiä virheitä. Toivottavasti yhteisöveron kanssa ei toimita yhtä tökerösti. Palkansaajan kukkarolla ei voida loputtomasti käydä, sillä ostovoiman heikentyminen pysäyttää talouskasvun. Yritysten tukemisen on myös näyttävä työllistämisenä. Lämmintä kevättä! INSINÖÖRI UUSI 9

10 edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen Kuvat: Tuulikki Holopainen Luottamusmies valvoo etuja työpaikalla Työpaikan luottamusmies on monessa mukana. Luottoa työllistävät esimerkiksi yhteistoimintaneuvottelut, paikalliseen sopimiseen liittyvät neuvottelut ja henkilöstön yksittäiset ongelmat. Kansainvälisessä tuotetuessa työskentelevä insinööri Hannu Takala on Konecranes Servicen ylempien toimihenkilöiden luottamusmies. Hän valvoo noin 150 ylemmän toimihenkilön etuja. Luottamusmiestehtäviä on takana kymmenisen vuotta, alkuun pari kautta varaluottona. Edunvalvonta merkitsee sitä, että jossain vaiheessa henkilöstölle on suotu etuja, joiden pysymistä, noudattamista ja lisäämistä on jonkun valvottava. Jos ei niitä kukaan valvo, ne otetaan pois, Takala määrittelee tehtäväänsä luottona. Nyt Konecranesilla menee hyvin, mutta pari vuotta sitten käytyjen yt-neuvottelujen seurauksena sanottiin irti ylempiäkin toimihenkilöitä. Osa heistä on otettu takaisin. Neuvottelut menivät kohtuullisen kivuttomasti, eiväthän ne koskaan mene täysin kivuttomasti. Ei ollut kuitenkaan tarvetta tehdä erimielisyysmuistiota, Takala kertoo. 10

11 Vaikka edellisen palkkaratkaisun lopputulos ei ollut mairitteleva paikallisen erän jakamisessa, niin Konecranesin ylempien luotot tekivät hyvää yhteistyötä keskenään, Hannu Takala sanoo. UUSI INSINÖÖRI 11

12 edunvalvonta sön yhteinen asia. Toisekseen henkilötasolla tietää, että osa henkilöistä eivät pärjää lopputuloksen kanssa kovin hyvin. Takala valmistautuu yt-neuvotteluihin käymällä läpi vanhoja neuvotteluja: mitä tapahtui, mitkä olivat neuvottelutulokset ja mitkä johtivat niihin. Taustaryhmä on yksi parhaista paikoista valmistautua, sillä sieltä saa paljon hyviä vinkkejä muilta eri tilanteisiin. Neuvottelujärjestö YTN:n teknologiateollisuuden taustaryhmässä Takala on ollut nelisen vuotta. Taustaryhmässä mukana olo tuo Takalalle tukea ennen kaikkea omaan luottamusmiestoimintaan. Eniten hyötyä hän kokee saaneensa työehtosopimuksen tulkitsemiseen ja palkkaratkaisujen soveltamiseen. Ryhmässä saa kattavan kuvan suomalaisesta teknologiateollisuudesta. Taustaryhmätyöskentely antaa yleissivistävää näköalaa talouselämään ja työmarkkinoihin, Takala arvioi. Tukea ja ymmärrystä edustettaville Hannu Takala pitää luottamustoimia ennemminkin työtehtävinä kuin harrastuksina, vaikka ne eivät palkkatyötä olekaan. Ylemmät toimihenkilöt eivät kovin paljon kysele luotolta, kun tieto talon ytneuvotteluista leviää. Ehkä he ovat paremmin perillä talon tilanteesta kuin muut henkilöstöryhmät, Takala aprikoi. Useimmiten yhteydenotot liittyvät työsuhteen päättymiseen tai työhyvinvointikysymyksiin. Takalan arvion mukaan kyselijät eivät ole aiemmin kiinnostuneita asioista eivätkä ole seuranneet talon tilannetta. Konecranessilla on Suomessa noin 500 ylempää toimihenkilöä ja neljä luottamusmiestä. Luottojen yhteistyö on hyvää: säännöllisiä kokoontumisia aina tarpeen vaatiessa. Yt-neuvottelujen aikana he miettivät yhdessä, millaisia ratkaisuja mihinkin yksikköön kohdistuu. Myös muiden henkilöstöryhmien kanssa on erittäin hyvä yhteistyösuhde. Yt-huolista ei pääse irti vapaa-aikanakaan Takalan mukaan yt-neuvotteluissa mukana olo luottamushenkilönä on yhtä aikaa mielenkiintoista ja raskasta. Mielenkiintoista neuvotteluissa on se, että niissä avautuu koko yrityksen senhetkinen tila. Raskautta tuo pelko, mitä tulee vastaan. Yt-neuvotteluajatuksiin vaikuttaa kaksi asiaa. Ensinnäkin ne ovat työyhtei- Luottamusmies joutuu välillä tasapainoilemaan kahden eri osapuolen kanssa. Takala kertoo tapauksesta, jossa molemmat osapuolet purkivat huoliaan luotolle: ongelmia aiheuttava sekä sen kohteeksi joutuneet. Tapauksessa kyse ei ollut varsinaisesta työpaikkakiusaamisesta, vaan yksittäinen henkilö käyttäytyi vastoin kaikkia yleisiä sääntöjä. Useita vuosia jatkuneet käyttäytyminen ja yhteistyökyvyttömyys myrkyttivät työilmapiiriä. Työnantajan käynnistämän prosessin seurauksena oli työsuhteen purku. Muu työporukka oli helpottunut ratkaisusta. Kolmikantaisessa yhteistyössä eli työnantajan, työntekijän ja luottamusmiehen kesken päädyttiin ilman isompaa riitaa siihen, että henkilön työsuhde päättyy. Järjestäytyneiden edunvalvonnassa Takala ei näe minkäänlaista ongelmaa, vaikka edustettava olisi kuinka vaikea. Kun tämän roolin on ottanut vastaan, homma on hoidettava. Liittoon kuulumattomien kanssa tilanne on toinen. Välillä joku järjestäytymätön käyttäytyy ylimielisesti ja arvostelee luottamusmies- ja järjestötoimintaa. 12

13 Teksti: Marketta Harinen, YTN Kun tulee vaikeuksia ja hän haluaa apua, niin häntä on vaikea edustaa. Sanon, että itse voisin ottaa yhteyttä liiton lakimieheen, mutta sinun kohdalla ei ole tätä vaihtoehtoa. Vapaa-ajalla matkustaminen yleistä Tällä hetkellä ajankohtaisin kysymys Konecranesin ylempien luotoilla on vapaaajalla matkustamisen sääntöjen laatiminen työnantajan kanssa. Tavoitteena on saada ne valmiiksi ensimmäisen vuosipuoliskon aikana. Meillä ei ole yhtenäistä korvauskäytäntöä, joten se ei ole tasa-arvoista, Takala toteaa. Huonoimmillaan ei saa mitään korvausta. Osalle taas korvataan vapaa-ajalla tapahtuva matkustaminen samanmittaisena vapaa-aikana. Eri vaihtoehtoja on käytössä eri konsernin osissa ja myös eri matkustajilla: kaikilla: ei ole rohkeutta pyytää korvausta. Luottamusmiehen yksi tehtävä on auttaa vähemmän rohkeita ihmisiä. Takalalla on ollut viimeisen vuoden aikana noin 100 matkapäivää ympäri maailmaa, vain Etelä-Amerikka puuttuu listalta. Matkapäivissä hän on työyhteisön ääripäässä. Oma matkustaminen on antanut hyvää näkökulmaa neuvotteluihin. Konecranes Servicen väki työskentelee asiakaspalvelussa ja matkapäiviä kertyy paljon sekä kotimaassa että ulkomailla. Takalan edustettavissa onkin enemmän matkustavia kuin muiden luottamusmiesten. Vaikea, mutta onnistunut prosessi Luottamusmiesvuosien tähänastinen kohokohta liittyy Hannu Takalalla erääseen sopeuttamiskuvioon. Osastosta luopumisen yhteydessä lähtökohta oli, että irtisanottavien joukossa oli myös ylempiä toimihenkilöitä. Onnistuimme niin, ettei yhtään ylempää tarvinnut irtisanoa, vaan kaikki sijoittuivat johonkin toiseen tehtävään, luotto muistelee. Työnantaja ymmärsi, että he olivat ammattitaitoisia henkilöitä. Sen sijaan paikkojen löytäminen oli vaikeaa. UUSI INSINÖÖRI Sirpa Pelttarille vuoden 2010 Vääntö-palkinto Sirpa Pelttari. Ylemmät toimihenkilöt YTN:n yritysyhdistysryhmä on palkinnut Orionin luottamushenkilö Sirpa Pelttarin vuoden 2010 Vääntö-palkinnolla. Pelttari on YTN:n kemian taustaryhmän puheenjohtaja, jolla on takanaan pitkä ura kemian alan ylempien toimihenkilöiden edunvalvontatyössä. Hän kunnostautui erityisesti viime keväänä, kun kemian alan ylemmät toimihenkilöt kävivät työtaisteluun oman työehtosopimuksen saamiseksi. Pelttarin työpaikka Orion oli ensimmäisenä lakossa kemian työehtosopimusneuvotteluja vauhdittaneessa hyppylakkojen sarjassa. Lakkoon jouduttiin, kun vuosikausia kestäneet neuvottelut eivät johtaneet työehtosopimuksen saamiseen alalle. Lakkoon meneminen alan ensimmäisenä yrityksenä oli suuri haaste. Orionin lakko oli onnistunut, hyvä esimerkki myös muiden yritysten ylemmille toimihenkilöille, kun lakot etenivät alalla, työpaikkatoiminnan vetäjä YTN:n Ville- Veikko Rantamaula kertoi luovuttaessaan palkinnon YTN:n Summitseminaarissa. Työtaistelu toi tulosta: ala sai oman työehtosopimuksen ja sen mukaisesti entistä säällisemmät työehdot. Yhteistyöllä parempiin tuloksiin Pelttari muistutti palkintoa vastaanottaessaan, että ay-toiminta ei ole sooloilua, vaan yhteistyötä. Siksi kiitos kuuluu koko taustaryhmälle ja kaikille työtaisteluun osallistuneille. Kiitos myös YTN:lle, joka panosti tähän työtaisteluun. Meillä on nyt työehtosopimus ja asiat ovat paljon paremmin. Ylemmät toimihenkilöt YTN:n yritysyhdistysryhmä jakaa vuosittain Vääntö-palkinnon esimerkillisestä työmarkkinateosta. Palkinnolla halutaan kunnioittaa hyviä suorituksia, itsensä peliin laittamista ja tuloksekasta edunvalvontaa, jolla on puolustettu yksityisellä sektorilla toimivien ylempien toimihenkilöiden oikeudellisia, palkkauksellisia sekä ammatillisia ja sosiaalisia etuja. Palkinnon saamisen edellytyksenä on toiminta YTN:ssä ja ylempien toimihenkilöiden hyväksi. Vääntö-palkinto on euroa. Veikko Somerpuro 13

14 edunvalvonta Teksti: Kirsi Tamminen Kuvat: Antonin Halas Samu Salo (vas.), Tuija Rinne-Ketonen ja Markku Kivelä kehuivat YTN-huippuseminaaria ja toivovat sille jatkoa. Työpaikoilla rikotaan lakia liian herkästi Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n järjestämässä seminaarissa noin 270 henkilöstönedustajaa kuunteli ajankohtaisia puheenvuoroja työelämästä. :n luottoja on noin 1 200, YTN työsuojeluvaltuutettuja on muutama sata ja yritysyhdistyksiäkin on toistasataa, joten huippuseminaarin osanottajat edustivat kattavasti YTN:n kenttää. Kuulijat arvioivat luennoitsijakaartin korkeatasoiseksi ja asiantuntevaksi. Ensimmäisessä puheenvuorossaan YTN:n puheenjohtaja Heikki Kauppi kiteytti neuvottelujärjestön tehtävän: YTN parantaa ylempien työehtoja. Hänen mukaansa työaikalain rikkominen Suomessa yhtä yleistä kuin tieliikennelain rikkominen. Työministeri Anni Sinnemäki painotti puheenvuorossaan, että tehdystä työstä, kuten ylitöistä, on saatava korvaus: työaikalain rikkomiseen ei saa suh- tautua pehmeämmin kuin muidenkaan lakien rikkomiseen. Muutamakin seminaarin alustaja vetosi viimeisimpään työolobarometriin, jonka mukaan etenkin yksityissektorilla työskentelevistä entistä suurempi osa kokee työnsä mielekkäämmäksi. Itsenäisesti ajattelevat ja päätöksentekoon osallistujat voivat hyvin työpaikoilla, joissa he jaksavat tehdä töitä pitkään, Sinnemäki sanoi. Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtaja Ole Johansson on asiasta samaa mieltä. Johdon vastuulla on, että työssä viihdytään. Kiire kiusaa, vaikka työ innostaa Professori Juha Siltalan mukaan ylemmistä toimihenkilöistä 70 prosenttia kokee kiirettä ja kireitä aikatauluja. Suomessa ylemmät työskentelevät euroop- 14

15 YTN Summit -seminaarin puheenvuoroja: palaisittain tiukassa aikataulupaineessa. Heistä kokee kiirettä vähintään kolmen neljänneksen verran työajasta. Euroopan unionin 27 jäsenmaista ainoastaan briteillä on tiukempi aikataulu kuin suomalaisilla. Siltalan mukaan stressi sinänsä ei ole välttämättä paha. Ponnistuksen ja palkinnon suhde syntyy, kun työn mielekkyys paranee eikä työntekijän tarvitse taistella asemastaan. Kun ylempi toimihenkilö kokee olevansa uhattuna, hän hoitaa työnsä rutiinilla. Jos hän tuntee olevansa turvassa, uskallus kokeilla uutta on parempi. Jos työntekijät nauttivat työstään, mutta kuormittuvat sen puitteiden myllerryksestä, on tuottavinta antaa heidän keskittyä työhönsä ja unohtaa puitteet niin pitkälle kuin mahdollista, Siltala totesi. YTN:n luotot, insinöörit Markku Kivelä, Tuija Rinne-Ketonen ja Samu Salo kiittelivät Siltalan ajatuksia herättävää esitystä. Muuttuvat työmarkkinat toivat jatkuvan neuvottelun Valtakunnansovittelija Esa Lonka kertoi odottaneensa tälle vuodelle enemmän riitoja kuin niitä on alkuvuonna ollut. Huhtikuun alkupuolella sovittelijalle oli ilmoitettu kahdeksasta työriidasta. Työmarkkinat ovat muutoksessa. Koska työehtosopimukset ovat hyvin erimittaisia, yhteistä työrauha-aikaa ei enää ole. Myös paikallinen sopiminen on lisääntynyt. Lonkan paikallinen sopiminen sinänsä on hyvä asia, jos on paikalliset, neuvottelukykyiset osapuolet. Kaikkialta ei kuitenkaan löydy päteviä neuvotteluosapuolia. Myöskään kaikille aloille paikallinen sopiminen ei sovi, Lonka arvioi. Oikeita neuvotteluja ei voida käydä, jos neuvottelijoilla ei ole toimivaltaa. YTN:n varapuheenjohtaja Pertti Porokari kommentoi seminaarin puheenvuoroja. Hänen mielestään paikallinen sopiminen sopii erittäin huonosti palkankorotuseriin. Uskomatonta, miten paljon energiaa aikaa ja rahaa tuhlataan prosentin kymmenysten kohdistamisen jähnäämiseen työpaikoilla, jossa pitäisi keskittyä tuottavaan työhön. Porokarin mielestä korvaukseton ja kontrolloimaton vapaa-ajankäyttö työtehtäviin tai työtehtäviin liittyvään matkustamiseen sekä muu harmaa talous on saatava kitkettyä pois suomalaisilta työmarkkinoilta. Verottajaakin on aina kiinnostanut tutkia talkootyötä. Tutkimuksen mukaan koko harmaa talous jättää noin neljän miljardin euron verovajeen. Ylempien aktiivit koolla suurella joukolla Monin tavoin henkilöstönedustajana toimiva, projektipäällikkö Markku Kivelä Andritzilta kehui seminaarin upeaa tunnelmaa. Esitykset antoivat uudenlaista näkemystä työelämään. Minulle aukesi Porokarin veto harmaasta taloudesta, kun työnantaja jättää ylitöitä ja matka-ajan korvauksia maksamatta. Samalla se ottaa ylempien kotona ja matkoilla tekemää työtä talkootunteina. Projektipäällikkö Samu Salolla VR Track Oy:stä on monta roolia henkilöstönedustajana. Hänen mielestään seminaarin parasta antia olivat esityksistä sekä tauoilla käydyistä keskusteluista saadut tiedot ja eri yritysten ratkaisut ylempiä toimihenkilöitä koskeviin ongelmiin. Matka-ajan palkan puuttuminen sekä ylitöiden korvaaminen tai korvaamattomuus vastoin lakia ovat tärkeitä kysymyksiä. Myös laatuinsinööri Tuija Rinne-Ketonen Neste Jacobs Oy:ltä on monessa mukana YTN-kentässä. Hän arvosti sitä, että niin laaja joukko YTN- aktiiveja oli koossa. Näin pystymme näyttäytymään myös työnantajapuolelle aktiivisena ja laajentuvana henkilöstöryhmänä. Iltapäivällä ohjelmassa oli kuusi eri työpajaa. Niissä aiheina olivat muun muassa matka-ajan korvaaminen, yleisimmät työsuhdeongelmat, tutkimustoiminnan hyödyntäminen paikallisesti ja työpaikkakohtainen viestintä. Rinne-Ketonen osallistui viimeksi mainittuun ja kiitteli kertausta viestinnän säännöistä. YTN:n varapuheenjohtaja Pertti Porokaria (oik.), puheenjohtaja Heikki Kauppia sekä valtakunnansovittelija Esa Lonkaa yhdistää näkemys paikallisen sopimisen ongelmallisuudesta. UUSI INSINÖÖRI 15

16 edunvalvonta Teksti ja kuvat: Ilona Mäenpää Alueasiamiehet edustavat liittoa alueilla Alueasiamiehen toimenkuva on monipuolinen työmarkkinatoimintaa, sidosryhmäyhteistyötä, jäsenpalvelujen markkinointia ja insinöörikoulutukseen vaikuttamista. Mutta tämä on vain jäävuoren huippu. Harri Haapasalo Pohjois-Suomi Työmarkkinatoimintaa on luottamusmiesten tukeminen, avustaminen paikallisessa sopimustoiminnassa, luottamusmiesten koulutus, työpaikkayhdistysten toiminnan ja perustamisen tukeminen, liiton palveluiden markkinoiminen, työehtosopimus toiminnassa avustaminen sekä jäsenistön avustaminen työsuhdeongelmissa. Alueasiamies on alueella kaikkia jäseniä varten, niin yksityisen kuin julkisen sektorin. Työmarkkinatoiminnassa pääasioita viime vuonna olivat kemianteollisuuden kenttäkierros ja työtaistelutoimet. Työtaistelutoimiin ajauduttiin myös metsäteollisuudessa. Tämä työllisti alueasiamiehiä kaikilla alueilla. Työttömyysturvainfoja järjestetään alueilla sekä yhdistyksissä että yrityksissä. Opiskelijatoiminta on tärkeä osa alueasiamiehen työtä. Heidän työhönsä kuuluu IOL:n paikallisyhdistysten toiminnan tukeminen sekä valmistuvien tilaisuudet ja päättäjäistilaisuudet. Opiskelijoille jaetaan työelämätietoutta tunneilla ja tuetaan mahdollisuuksien mukaan ammattikorkeakoulujen alumnitoimintaa. Paikallisyhdistykset pitävät aloittavien luokkien tilaisuuksia. Insinöörikoulutukseen alueasiamiehet pyrkivät omalta osaltaan vaikuttamaan pitämällä yhteyttä ammattikorkeakoulujen rehtoreihin, maaherroihin, kansanedustajiin, ministereihin ja maakuntaliittoihin. Sidosryhmäyhteistyötä alueasiamiehet tekevät Akavan aluetoimikunnissa sekä tapaamalla muiden liittojen edustajia. Alueyhdistysten kautta he ovat yhteydessä eri yhteiskunnallisiin järjestöihin. Hyvät yhteydet lehdistöön sekä tiedottaminen ja tapaamiset eri tilaisuuksissa, kuten messuilla ja kesätapahtumissa, on osa tärkeää alueilla tapahtuvaa yhteiskunnallista vaikuttamista. Jäsenpalvelujen markkinointi ja liiton palvelujen markkinointi on sekin osa alueasiamiesten työtä. Viime syksyn syyskiertueella asiamiehet olivat mukana järjestämässä tilaisuuksia ja jakamassa tietoa liitosta. Eri alueilla järjestetään lisäksi omia Insinööripäiviä, joissa vierailevina tähtinä ovat muun muassa Timo Ruoko Länsi-Suomi Olli Backman Keski-Suomi ja Päijät-Häme Tapio Soltin Pirkanmaa ja Kanta-Häme Marjo Nykänen Etelä-Suomi Eero Seppälä Itä- ja Kaakkois-Suomi alueen ministerit tai kansanedustajat. Järjestötoiminta pyritään alueilla tuomaan lähemmäksi jäsentä ja kehittämään uusia, eri ikäryhmiä houkuttelevia palveluja. Alueyhdistykset järjestävät omaa koulutusta ja toimintaa, joissa alueasiamies on mukana. Samoin he osallistuvat piirien ja työvaliokuntien kokouksiin. 16

17 Alueilla ollaan lähellä jäsentä Liiton toimistot alueilla Pohjois-Suomi Harri Haapasalo, puh Hallituskatu 29 A, IV krs Oulu Länsi-Suomi Timo Ruoko, puh Isolinnankatu 24, 5. krs Pori Häme ja Keski-Suomi Olli Backman (Keski-Suomi ja Päijät-Häme) puh Kalevankatu 4, 5. krs, Jyväskylä Tapio Soltin (Pirkanmaa ja Kanta-Häme) puh Otavalankatu 9 A, Tampere Itä- ja Kaakkois-Suomi Eero Seppälä, puh Vuorikatu 11 A 5, Mikkeli Etelä-Suomi Marjo Nykänen, puh Ratavartijankatu 2, 8krs., Helsinki Alueasiamies edustaa liittoa alueella, sanoo Länsi-Suomen piirin asiamies Timo Ruoko. Jäsenistön avustamisesta työsuhdeongelmissa on tullut yhä tärkeämpi osa työtä. Timo Ruokon kirjanpidon mukaan hän avusti jäsenistöä viime vuonna puhelimitse ja sähköpostitse kertaa sekä henkilökohtaisilla tapaamisilla 24 kertaa. Opiskelijoita hän on avustanut puhelimitse ja sähköpostitse 150 kertaa. Jäsenet ottavat mielellään yhteyttä meihin alueasiamiehiin, sillä he saavat meiltä samaa palvelua kuin keskustoimistostakin ja kenties nopeammin, Ruoko sanoo. Ruoko on ollut mukana järjestämässä alueellisia työttömyysturva-infoja, viime vuonna niitä järjestettiin kahdeksan kertaa. Yrityskohtaisia tapaamisia oli kuusi kertaa. Hän näkee työkseen myös tiedottaa liiton palveluista jäsenyhdistysten lehdissä ja nettisivuilla. Timo Ruoko pitää yhteyttä alue- ja paikallisyhdistyksiin ja niiden hallituksille järjestetään myös koulutustilaisuuksia, viime vuonna niitä oli kuusi. Opiskelijatoiminta Länsi-Suomen alueella onkin aktiivista. Opiskelijat järjestävät piiritapaamista ja valmistuvien tilaisuuksia. Viime vuonna niitä oli kaikilla oppilaitospaikkakunnilla. Ruoko käy puhumassa valmistujaistilaisuuksissa ja järjestää yhdessä paikallisyhdistysten kanssa saunailtoja niille luokille, joilla kaikki ovat liittyneet Insinööriopiskelijaliiton jäseniksi. Myös aikuisopiskelijatoimintaan on alueella kiinnitetty huomiota ja se on organisoitu uudella tavalla. Asiamies Mikko Sormunen piti aikuisopiskelijatilaisuudet. Timo Ruokolla on tapana pitää yhteyttä alueen ammattikorkeakoulujen rehtoreihin ja tekniikanyksiköiden johtajiin. Viime vuonna hän tapasi heidät kaikki. Työmarkkinatoimintaa Alueasiamies järjestää sekä työmarkkinaettä luottamusmieskoulutusta. Alueella toimii kuusi luottamusmiesrengasta ja niiden tapaamisissa on aina mukana myös koulutus, jossa yhdistysten uudet luottamushenkilöt koulutetaan, Ruoko kertoo. Timo Ruoko on Lounais-Suomen AVI:n työsuojelun vastuualueen työsuojelulautakunnan jäsen. Hän on mukana myös Porin seudun TE-toimikunnassa. Alueasiamies avustaa yhdistyksiä jäsenhankinnassa. Siihen kuuluu muun muassa opiskelijatilaisuuksien järjestäminen, lehtijuttujen kirjoittaminen yhdistysten lehtiin, yritysten luottamusmiesten aktivointi jäsenhankintaan, yrityksissä järjestettävät insinööri-illat, osallistumiset yhdistysten omiin jäsenhankintatilaisuuksiin ja liiton kevät- ja syyskiertueiden järjestelyihin osallistuminen. Piiritoiminta on liiton strategisten tavoitteiden toteuttamista paikallisesti alueella toimivien alueellisten ja valtakunnallisten yhdistysten yhteistyöllä UUSI INSINÖÖRI 17

18 edunvalvonta Teksti: Mikko Nikula, tiedottaja, Metallityöväen liitto Kuva: Future Climate Teollisuudella edessä suuri siirtymä vihreään tuotantoon Ekologisesti kestävään tuotantoon siirtyminen mullistaa teollisuustyötä tulevina vuosikymmeninä. Tulevaisuuden tuotannon on pääosin perustuttava nykyiseen teollisuuden tuotantorakenteeseen, linjattiin Pohjoismaiden Teollisuustyöntekijöiden Vihreät työt -konferenssissa. Tukholmassa maaliskuussa pidettyyn konferenssiin osallistui Pohjoismaiden teollisuustyöntekijöiden IN:n jäsenliittoja, yritysten edustajia ja tutkijoita. Kestävään tuotantoon siirtyminen ei suinkaan edellytä perinteisen teollisuustuotannon alasajoa, todettiin konferenssin julkilausumassa. Julkinen keskustelu on tältä osin ollut välillä yksisilmäistä ja jättänyt huomiotta sen, että perinteisiä teollisuustuotteita on hyvin mahdollista muuttaa tai muuntaa kestävän kehityksen mukaisiksi vihreiksi tuotteiksi. Tässä on tarjolla suuri työllisyyspotentiaali. Globaalia kestokykyä koettelee teollisuustuotannon siirtyminen kehittyneistä maista matalien ympäristöstandardien maihin, jotka eivät kiinnitä hiilidioksidipäästöihin ja energiatehokkuuteen suurta huomiota. Hiilivuodon pysäyttämiseksi tarvitaan siis maailmanlaajuisia, hallituksia sitovia päästöstandardeja. Niiden luominen on erittäin vaikea ja laajaa konsensusta edellyttävä työ, joka kuitenkin on välttämätön tehtävä. Tutkijoiden käsitykset ilmastonmuutoksesta eriävät. Silti on olemassa laaja konsensus siitä, että ihminen vaikuttaa ilmastoon. Meille ammattiyhdistysliikkeenä tämä konsensus riittää, sanoi Ruotsin metalliliiton puheenjohtaja Stefan Löfven. Ilmastonmuutoksen hillinnässä jotkin maat joutuvat tuotantoa muuttaes saan tekemään enemmän kuin toiset. Tästä voi tietenkin syntyä ristiriitoja. Ay-liike korostaa näissä tilanteissa oikeudenmukaisuusnäkökulmaa, Löfven muotoili. 18

19 Palkansaajan edut turvattava myös vihreissä töissä Tutkija Arne Jensen Tanskan metalliliitosta piti suotavana sitä, että bruttokansantuote kasvaisi kaikissa maissa. Ay-liikkeessä olemme solidaarisia ja toivomme kaikkien maailman kansojen rikastuvan. Olennaista onkin se, miten paljon energiaa käytämme hyvinvoinnin kasvattamisessa, Jensen huomautti. Ja vielä olennaisempaa on, miten paljon vaikutamme ympäristöön jokaista luomaamme energiayksikköä kohti eli kuinka paljon esimerkiksi yksi megawattitunnin tuottaminen aiheuttaa hiilidioksidipäästöjä. Jensen myös korosti, että niin sanotut vihreät työt eivät sinänsä ole sen parempia tai huonompia kuin muutkaan työt. Sen sijaan, että puhutaan vain itse tuotteesta ja sen sopivuudesta kestävään kehitykseen, on puhuttava myös itse työnteosta, ja palkansaajien työehdot pitää turvata. Konferenssin julkilausumassa todettiin, että ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä energiatehokkuuden parantaminen on loppujen lopuksi selvästi tehokkain tapa vähentää hiilidioksidipäästöjä. Se on usein myös taloudellisesti hyvin kannattavaa. Aivan arkisessa elämässä, kuten myös teollisuuden prosesseissa, on mahdollista olla huomattavasti tehokkaampia. Älykkäät sähköverkot tekevät sen, että voimme sovittaa tuotannon ja kulutuksen yhteen paljon nykyistä paremmin, kertoi johtaja Jukka Leskelä Energiateollisuus ry:stä. Teknologian kehitys on monessa kohtaa ollut äärimmäisen vauhdikasta, joten siinä mielessä optimismiin on perusteita, Luottamushenkilöiden koulutus suuri työ liitoille Pohjoismaisella yhteistoiminnalla on varmistettava se, että pohjoismaiden teollisuudella on kyky selviytyä siirtymästä, edellyttää Pohjoismaiden Teollisuustyöntekijät IN. Yhteiskunnalla, yrityksillä ja liitoilla on hankkeessa kullakin vastuunsa. Yhteiskunnan on oltava edelläkävijä ja suunnannäyttäjä vihreään, kestävään tuotantoon siirryttäessä. Pohjoismaiden yritysten on tärkeää kantaa yhteiskuntavastuunsa ja käydä dialogia ammattiliittojen sekä päätöksentekijöiden kanssa. Liittojen suuri haaste on se, miten hyvin ne pystyvät kouluttamaan luottamusmiehet ja muut luottamushenkilönsä, jotta nämä ymmärtävät, mistä teollisuuden murroksessa ja vihreissä töissä on kysymys sekä pystyvät hoitamaan luottamustehtäväänsä muuttuvassa maailmassa. Siinä on melkoinen pedagoginen tehtävä ay-liikkeelle, kun siirrytään vanhoista aloista uusiin aloihin, ja tämä pitäisi vielä pystyä tekemään hallitusti, Jensen arvioi. Uusilla aloilla myös järjestäytyminen voi olla heikompaa kuin vanhoilla, joten tässäkin asiassa liitoilta vaaditaan aktiivisia toimia. Ilmastonmuutos on aikamme suurin yhteiskunnallinen kysymys. Pohjoismailla on kuitenkin erinomainen tilaisuus löytää vastaukset ongelmaan ja pohjoismaiset teollisuusliitot tulevat tekemään tavoitteen eteen vahvasti töitä. Teollisuuden on pakko olla osa ratkaisua, oli konferenssin näkemys. Teksti: Heidi Husari, elinkeinoasioiden päällikkö Maapallon kestävyys asettaa haasteita teollisuudelle Ruotsin kasvupolitiikan tutkimuksen laitos ITPS:n ekonomisti Sandro Scocco luennoi otsikolla Vihreät työt ja kasvu muun muassa maapallon luonnonvarojen kestävyyden seurauksista teollisuudelle. Tällä luonnonvarojen kulutusvauhdilla tarvittaisiin 11 maapalloa on siis ryhdyttävä toimeen. Scoccon näkökulma oli ekonomistinen. Vaurauden lisääntyessä päästöt lisääntyvät ja vuoden 1990 taso on jo nyt epärealistine, sillä päästöt lisääntyvät jatkuvasti. Politiikkatoimijat ovatkin avainasemassa, jotta saavutetaan kattavat sopimukset ja vältytään hiilivuodolta, josta seuraisi teknologiavuoto, osaamisvuoto ja lopuksi hyvinvoinntivuoto Pohjoismaista halvemman kustannustason maihin. Euroopan metallityöläisten liitto EMF:n pääsihteeri Peter Scherrer piti puheenvuoron teollisuuden vihreästä tulevaisuudesta esimerkkinä Saksa. Syndexin tutkimuksessa esitettiin lukuja jopa 2,8 miljoonasta uudesta vihreästä työpaikasta. UIL mukana vaikuttamassa Norjan insinööriliitto NITO:n tutkimuspäällikkö Tone Tønnesen esitteli Future Climate -insinöörien ilmasto-ohjelmahanketta, jossa Uusi Insinööriliitto on mukana yhdessä Tekniikan akateemiset TEKin kanssa. IF-Metall:in tutkija Wille Birksten esitteli yhdessä kokoamamme yhteenvedon Pohjoismaiden vihreän tulevaisuuden toimintapolitiikan läpileikkauksesta. UIL on osallistunut konferenssin valmisteluryhmän työhön ja osaltaan vaikuttanut sisältöön ja painotuksiin. Ideana oli tuoda pohjoismainen teollisuuspainotteinen näkökulma vihreät työt -käsitteelle. Konferenssin annin perusteella seuraavaksi pitää tarkastella globaali taso, sillä Euroopan unioni ei yksin voi ratkaista ongelmaa. Kaikki muutkin kehittyneet maat tunnustautuvat mielellään ympäristöteknologioissa eturivin osaajiksi, joten Suomella tulee olemaan työpaikkojen säilyttämisen ja kehittämisen kanssa haasteita tulevina vuosina. UUSI INSINÖÖRI 19

20 edunvalvonta Teksti ja kuva: Maria Palo Palkkaneuvottelut paikallistasolla Ruotsissa palkkaneuvottelujen painopiste on siirtynyt keskustasolta paikallistasolle. Keskustason vaikutus palkkakehitykseen on heikentynyt merkittävästi viimeisten vuosikymmenien aikana. Talvi on hellittämässä otettaan, mutta palkkaneuvotteluissa ei kevään merkkejä näy. Ruotsi on päässyt irti talouslamasta. Tieto vauhdittaa monen yrityksen käynnissä olevia ja alkavia palkkaneuvotteluja. Parhaillaan meneillään olevissa ja alkavissa palkkaneuvotteluissa luottamus paikallistason osaavuuteen ja omaan neuvottelukykyyn näkyy selvästi. Kansainvälisen Semcon Ab paikallisen Sacon osaston palkkaneuvotteluista vastaa Tobias Nilsson. Hänellä on edessään pitkä neuvotteluputki. Semcon Eskilstunan teknillisen tuotekehityksen palveluksessa on reilut 180 työntekijää, joista suurin osa on korkeamman koulutustason insinöörejä. Ruotsissa insinöörit voivat kuulua kolmeen eri ammattiliittoon, Ruotsin Insinööriliittoon, Akateemikkojen liitto Sacoon tai Teknillisten liitto Sifiin. Korkeamman koulutustason insinööreistä osa kuuluu Insinööriliittoon, osa Akateemikkojen liitto Sacoon. Semcon Ab:ssa korkeamman koulutustason lukeneet ovat valinneet Sacon. Yksipuolinen neuvottelu Palkkaneuvottelut aloitetaan hyvissä ajoin, koska niillä on tapana venyä. Tobias Nilsson on valmistellut tulevia neuvotteluja tammikuusta lähtien, vaikka itse neuvottelut aloitetaan syyskuussa. Tämä voi tuntua oudolta, mutta aikatauluista sovitaan aina edellisten neuvottelujen jälkeen. Tarkoitus on, että vuoden 2011 palkat on neuvoteltu valmiiksi marraskuuhun mennessä, Nilsson sanoo. Palkkaneuvotteluissa on tapahtunut suuria muutoksia. Keskustasoa tarvitaan vähemmän. Nilssonin mukaan monet yritykset ovat ilman kollektiivisopimusta. Osassa yrityksistä ei ole ammattiliiton edustusta lainkaan. Tuolloin, parhaassa tapauksessa, palkkaneuvottelu käydään suoraan työnantajan ja työntekijän kesken. Tuskin niitä voidaan neuvotteluiksi kutsua, Nilsson huomauttaa. Usein työntekijä saa tietää uuden palkkansa ilmoitusasiana, mihin on suostuttava murisematta. Ruotsin lain mukaan vain kollektiivisopimuksen piirin kuuluvalla on oikeus saada kunnollinen ja perustava selvitys siitä, millä perusteilla hänen palkkansa on laskettu. Suositukset saattavat jumittaa Kollektiivisopimukseen kuuluvilla on paremmat asemat. Neuvottelujen ensimmäinen osa aloitetaan liiton edustajan ja työnantajan kanssa. Yhdessä käydään läpi halutut korotukset ja tuleva paikallinen lisä. Keskustellaan millä tavoin lisä ajetaan: jaetaanko se tasapuolisesti kaikkien kesken vai tarvitseeko joku erityinen ryhmä isomman osan. Valitettavaa on, että neuvottelujen molemmat osapuolet kiinnittävät liikaa huomiota keskustasolta tulleisiin sopimuksiin, unohtaen että ne ovat suosituksia, Nilsson sanoo. Tämä on turhan usein jumittanut neuvottelut. Paikallisen ammattiosaston ongelmat eivät jää tähän. Monet haluavat neuvotella palkkansa henkilökohtaisesti. Nilssonin mukaan näin käy entistä useammin. Suurin halu henkilökohtaisiin neuvotteluihin on johtoasemassa olevilla jäsenillä. Me liitymme mukaan vain siinä tapauksessa, että jäsenen aloittamat neuvottelut ovat kariutuneet. Henkilökohtaisesti neuvottelevat menettävät oikeutensa paikalliseen lisään. Lisä jaetaan niiden kesken, joiden palkat on neuvoteltu liiton edustajan kanssa, Nilsson toteaa. Ruotsissa on käyty paljon keskustelua, kumpi tapa on palkansaajalle kannattavampi: neuvotella itse vai antaako liiton ammattilaisen neuvotella. Nilssonin mukaan henkilökohtaisia neuvotteluja haluavat he, joilla on parhaat mahdollisuudet onnistua. Henkilökohtaisesti neuvottelevat jäävät paikallisen lisän ulkopuolelle. Loppuvaiheessa työnantaja kuitenkin päättää, miten lisä jakautuu. Sopimuksessahan on, että palkat ovat yksilöllisiä. Hyvän lopputuloksen saavuttaminen on kolmen kauppa. Jäsenet ja paikallinen osasto keskustelevat kunnolla mitkä ovat tavoitteet, mihin pyritään ja miten ne tavoitetaan. Peli on pelattava yhdessä, jotta saadaan kaikkien kannalta paras tulos, Nilsson sanoo. 20

Yhteistyöllä vahva liitto

Yhteistyöllä vahva liitto Yhteistyöllä vahva liitto Vaaliohjelma 2012 Yhteistyöllä vahva liitto Metallin yhteistyön vaaliliiton toiminnan perustana ovat työväenliikkeen keskeiset arvot: vapaus, tasa-arvo, solidaarisuus ja suvaitsevaisuus.

Lisätiedot

Työmarkkinoiden pelikenttä

Työmarkkinoiden pelikenttä Työmarkkinoiden pelikenttä Luennon sisältö Työmarkkinajärjestöt Palkansaajien keskusjärjestöt Työnantajien keskusjärjestöt Ammattiliitto Luottamusmiesjärjestelmä Paikallinen toiminta Toimihenkilökeskusjärjestö

Lisätiedot

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä

TYÖEHTOSOPIMUS INFO. Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä TYÖEHTOSOPIMUS INFO Materiaali on tarkoitettu työuransa alussa oleville työntekijöille taustatiedoksi työmarkkinoiden sopimusjärjestelmästä SISÄLTÖ: Mikä on työehtosopimus Työehtosopimuksen sitovuus Työehtosopimusneuvottelut

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010

EXTRA JÄRJESTÖSEKTORIN. tulevaa vuotta 2011. Iloisin mielin kohti. Sisällys. 4 Henkilöstöedustajien yhteystiedoista. Joulukuu 2010 JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Iloisin mielin kohti tulevaa vuotta 2011 Joulukuu 2010 Näin joulun alla on hyvä pysähtyä

Lisätiedot

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013

JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 JYTYN KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY syksy 2013 KENEEN SINÄ LUOTAT- KAMPANJAKYSELY Lähetettiin syyskuussa kaikille Jytyn jäsenille, joiden sähköpostiosoitteet olivat jäsenrekisterissä. Vastauksia yhteensä

Lisätiedot

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa.

Jäsenmaksu on 1,4 % veronalaisesta palkasta ja sen voi vähentää verotuksessa. Liittymällä Sähköliiton jäseneksi olet hyvässä seurassa. Meitä sähköliittolaisia on noin 36 000 ajamassa parempia työehtoja kaikille. Meitä on niin rakennustyömailla, voimalaitoksissa ja tehtaissa kuin

Lisätiedot

Yrityskohtaisen erän käyttö teknologiateollisuudessa

Yrityskohtaisen erän käyttö teknologiateollisuudessa Yrityskohtaisen erän käyttö teknologiateollisuudessa Toimihenkilöiden työsuhdepäivä 5.2.2009 Silja Symphony Jukka Tiihonen Teknologiateollisuus Roni Jokinen Toimihenkilöunioni TU 4 Palkankorotukset teknologiateollisuudessa

Lisätiedot

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011

1 (2) SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 1 (2) SOSIAALIALAN TYÖNANTAJAT RY ERITYISALOJEN TOIMIHENKILÖLIITTO ERTO RY SOSIAALIALAN JÄRJESTÖJÄ KOSKEVAN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA PALKKARATKAISUSTA VUODELLE 2011 Työehtosopimusosapuolet

Lisätiedot

Uuden Insinööriliiton jäsenyys kannattaa! VR Akava 2.11.2010 Tommi Grönholm

Uuden Insinööriliiton jäsenyys kannattaa! VR Akava 2.11.2010 Tommi Grönholm Uuden Insinööriliiton jäsenyys kannattaa! VR Akava 2.11.2010 Tommi Grönholm Lehdet Kalenteri Jäsenelle helposti näkyvät jäsenedut Työttömyyskassa Alennukset Vakuutukset Verovähennyskelpoisuus Vaikeammin

Lisätiedot

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry

Tradenomi kaupan alalla. Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi kaupan alalla Liiketalouden kehittämispäivät 16.11.2011 Mika Varjonen, toiminnanjohtaja Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomiliitto TRAL ry Tradenomi-, BBA- ja tradenomi (ylempi AMK)- tutkinnon suorittaneiden

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2015 Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden ammattiosasto on perustettu 1956. Osastoon kuuluu tällä hetkellä yli 2000 jäsentä. Ammattiosasto on ns. sekaosasto. Osastoon

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN

Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Syksyn 2012 yrityskohtainen palkkaneuvottelu UIL & YTN Agenda Avaus ja esittäytyminen Yrityskohtainen sopiminen (paikallinen sopiminen) Taustat ja tavoite Ohjeet Miten syksyn 2011 palkkaneuvottelut sujuivat?

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Edunvalvonta SPECIAssa

Edunvalvonta SPECIAssa 5.2016 Edunvalvonta SPECIAssa SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 1 SPECIAn edunvalvonnan organisoituminen ja tavoitteet 2 Päätöksenteko SPECIAssa ja edunvalvonnan organisaatio SPECIAn

Lisätiedot

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö

Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Suomen suurin ja vaikuttavin elinkeinoelämän järjestö Yrittäjien oma järjestö Paikallisyhdistykset Aluejärjestöt Toimialajärjestöt 400 20 54 Jäsenyrityksiä 116 000 Luottamushenkilöt yli 4 000 Jäseniä kuntien

Lisätiedot

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO

1 SOPIMUKSEN VOIMASSAOLO MEKAANISEN METSÄTEOLLISUUDEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN 2014-2016 ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet liitot sopivat työmarkkinoiden keskusjärjestöjen 30.8.2013 työllisyys- ja kasvusopimusta koskevan neuvottelutuloksen

Lisätiedot

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011

Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 JHL ry 240. Helsingin kaupungin toimistovirkailijat JHL ry 240. Toimintasuunnitelma 2011 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 0 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2011 Carita Bardakci 24.11.2010 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE

Lisätiedot

SMKJ pähkinänkuoressa. Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ

SMKJ pähkinänkuoressa. Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ SMKJ pähkinänkuoressa Myynnin ja markkinoinnin ammattilaiset SMKJ Toiminta-ajatus SMKJ toimii jäsentensä ammatillisena etujärjestönä, valvoo ja kehittää jäsenten yhteiskunnallisia, taloudellisia ja ammatillisia

Lisätiedot

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015

Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 14.11.2014 Yksityisen sosiaalialan palkallisiksi hyväksymät kurssit vuodelle 2015 Yksityinen sosiaalipalveluala Työnantajan tuen piiriin kuuluva koulutus vuonna 2015 - JHL YHTEENVETO ESITYKSEEN SISÄLTYVISTÄ

Lisätiedot

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori

EXTRA. Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori JÄRJESTÖSEKTORIN EXTRA Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry Ratavartijankatu 2 00520 Helsinki www.ytn.fi > Järjestösektori Elokuu 2011 Tiedätkö kuka sinua edustaa työpaikalla vai edustaako kukaan? Luottamusmies

Lisätiedot

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU ry JÄSENTUTKIMUS 2015/Yhteenvetoraportti 13.4.2015 Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Jäsentutkimus Tutkimusprosessi ja rakenne Jäsentyytyväisyystutkimuksessa vastaajaa

Lisätiedot

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA

YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA YLIOPISTOJEN YLEISEN TYÖEHTOSOPIMUKSEN ALLEKIRJOITUSPÖYTÄKIRJA Allekirjoittaneet järjestöt ovat sopineet Yksityisen Opetusalan Liitto ry:n jäsenenä olevien yliopistojen palveluksessa olevien työntekijöiden

Lisätiedot

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

MUUTOKSET. Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n. väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN Sopimus on voimassa 1.10.2012 31.10.2014 MUUTOKSET Viestinnän Keskusliiton ja Mediaunioni MDU:n väliseen TYÖEHTOSOPIMUKSEEN

Lisätiedot

Työntekijän vakuutukset

Työntekijän vakuutukset Työntekijän vakuutukset Työntekijän eläketurva Suomessa on kaksi eläkejärjestelmää, jotka täydentävät toisiaan: työeläkelaki ja kansaneläkelaki. Työeläkkeet ansaitaan omalla palkkatyöllä ja yrittämisellä

Lisätiedot

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK

Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja. Erkki Auvinen, STTK Henkilöstön edustaja -barometrin keskeisiä havaintoja, STTK 7.5.2015 Vastaajat Henkilöstön edustaja -barometriin vastasi 1 941 STTK:laista luottamusmiestä ja työsuojeluvaltuutettua Puolet kyselyyn vastanneista

Lisätiedot

Luottamusmiesasiaa. Minna Anttonen

Luottamusmiesasiaa. Minna Anttonen Luottamusmiesasiaa Minna Anttonen Luottamusmiesjärjestelmä Perustuu luottamusmiessopimukseen Tes:n liite 3, sivut 43-51 1 Sopimuksen soveltamisala Koskee Teknologiateollisuus ry:n jäseniä sekä niiden palveluksessa

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta

Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010. Edunvalvonta Sosiaalialan korkeakoulutetut Talentia Pohjois-Savo ry TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Edunvalvonta Talentia Pohjois-Savo ry:n hallitus kokoontuu vuonna 2010 vähintään viisi kertaa. Hallitus pyritään muodostamaan

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009

EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 2009 EUROOPAN PARLAMENTIN SUOMEN TIEDOTUSTOIMISTO KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 KANSALAISTEN KÄSITYKSET EU:N TULEVAISUUDESTA 9 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO MITKÄ TAVAT VAIKUTTAA EU:N TULEVAISUUTTA

Lisätiedot

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy

edustajistovaalit 2012 Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit 2012 AANESTa Ja Hyvinvointi Lisääntyy edustajistovaalit koko suomessa Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n edustajistovaalit järjestetään 12. - 28.3.2012. Vaaleissa Suomen suurin

Lisätiedot

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea

Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Henkilöstön irtisanomiset luottamusmiesten arkea Tutkija Päivi Soikkeli Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavan luottamusmiesbarometri 2015 Akavalaisille luottamusmiehille tammikuussa 2015 suunnattu

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään

Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Tulevaisuuden työelämä on täällä jo tänään Aki Ahlroth, Siili Solutions Oyj TEK - 20.5.2015 01 Siili Historia ja henkilöstö 13 153 365 Osaajiemme työkokemus Osaajiemme lisäys v. 2014 Työntekijämäärä Maaliskuu

Lisätiedot

Suomalaisen työpolitiikan linja

Suomalaisen työpolitiikan linja Suomalaisen työpolitiikan linja - Työmarkkinoiden muutostilanne ja haasteet - Suomalaisen työpolitiikan kokonaisuus ja tavoitteet - Suomen työmarkkinareformin lähtökohtia - Hallituksen periaatepäätös Työministeri

Lisätiedot

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta

Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta 1.2.28 Turun yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta: Tutkimus paikallisesta sopimisesta Tutkimus Turun yliopiston työoikeuden tutkijaryhmä on professori Martti Kairisen johdolla selvittänyt vuosien 25

Lisätiedot

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011

Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 Uudenmaan yhdistys ry TOIMINTASUUNNITELMA 2011 1 SISÄLLYS 1. YHDISTYKSEN TOIMINNAN TAVOITTEET 2 2. HALLITUS JA SEN KOKOONTUMINEN 2 3. JÄSENTOIMINTA 2 4. JÄRJESTÖ- JA PAIKALLISOSASTOTOIMINTA 3 5. OPISKELIJATOIMINTA

Lisätiedot

Kauppa vetovoimaisena työnantajana

Kauppa vetovoimaisena työnantajana Kauppa vetovoimaisena työnantajana Puheenjohtaja Ann Selin Vähittäiskaupan ennakointiseminaari 10.3.2015 PAM lukuina Jäseniä 232 381 (31.12.2014) Naisia n. 80 % jäsenistä Nuoria, alle 31-vuotiaita 30 %

Lisätiedot

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00

Elämä ja työ -kansanopistopäivät 8.8.2012 klo15.00 METALLITYÖVÄEN LIITTO RY Puhe 1 (5) Arvoisa ministeri, hyvät kansanopistopäiville osallistujat! Syyskuun alussa tulee kuluneeksi 35 vuotta tämän Murikkaopiston toiminnan käynnistämisestä. Päätös opiston

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015

Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Palvelualojen ammattiliiton strategia vuoteen 2015 Strategiatyön eteneminen Strategiaperusta 2015 Toimintaympäristön (työelämän) muutosvoimat Globalisaatio (Globaali) taloustaantuma /lama Ikääntyminen

Lisätiedot

Yrityskohtainen erä. Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto. Helsinki 24.3.2010

Yrityskohtainen erä. Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto. Helsinki 24.3.2010 Yrityskohtainen erä Suomen Journalistiliitto Viestinnän Keskusliitto Helsinki 24.3.2010 Ohjelma Ohjeita erän käytöstä Kokemuksia helmikuussa -09 paikallisesti neuvotellusta erän käytöstä Miten tästä eteenpäin

Lisätiedot

Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus

Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus TAUSTAMUISTIO 1 1 (5) 26.4.2016 Luottamusmies, luottamusvaltuutettu ja Suomen perustuslain 13 :n turvaama yhdistymisvapaus Työntekijöiden edustuksen nykytila Luottamusmies ja luottamusvaltuutettu Luottamusmiehen

Lisätiedot

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2014

TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 TOIMINTA- JA EDUNVALVONTASUUNNITELMA VUODELLE 2014 Turun Seudun Sähkötyöntekijöiden ammattiosasto on perustettu 1956. Osastoon kuuluu tällä hetkellä yli 2000 jäsentä. Ammattiosasto on ns. sekaosasto. Osastoon

Lisätiedot

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut

Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen. 6.11.2014 Eurosafety-messut Työtapaturmien ja ammattitautien vähentäminen 6.11.2014 Eurosafety-messut SISÄLTÖ Työterveys- ja työsuojelutyön strategiset tavoitteet Työkyky ja toimintaympäristö (Työkykytalo) Työtapaturmien ja ammattitautien

Lisätiedot

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi

JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi JHL 240 yhdistyksen toimintasuunnitelma 2015 59. toimintavuosi syys 13.11.2014 Liite 1 Tapahtuma/tehtävä Tavoite Kuka järjestää Milloin Arviointi Järjestötoiminta Tehdään jäsenkartoitus ammattinimikkeistä

Lisätiedot

Hallituksen kokoukset puheenjohtaja hallitus 4-5 kertaa vuodessa / tarvittaessa. Kevätkokous hallitus kaikki osaston jäsenet 1.2. 31.3.

Hallituksen kokoukset puheenjohtaja hallitus 4-5 kertaa vuodessa / tarvittaessa. Kevätkokous hallitus kaikki osaston jäsenet 1.2. 31.3. JYTT ry TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 JYTT ry toimii jäsentensä ammatillisten, taloudellisten, sosiaalisten, koulutuksellisten ja oikeudellisten etujen puolesta. Osaston toiminnan tavoitteena on inhimillinen

Lisätiedot

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin:

Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Yleisesti puhutaan liiton jäsenyydestä, mutta oikeasti homma menee näin: Sinä olet jäsen ammattiosastossa eli Jyväskylän Kirjatyöntekijäin Yhdistyksessä (JKY) JKY ja noin 300 muuta ammattiosastoa ovat

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA

YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA YHTEISTYÖSSÄ ON VALOVOIMAA TORJUNTAVOITTOJA JA BANAANIPOTKUJA ROHKEITA PELINAVAUKSIA JYTY PELAA SUJUVASTI MONILLA PELIKENTILLÄ JA TEKEE ROHKEITA PELINAVAUKSIA JÄSENTENSÄ HYÖDYKSI. ME EMME TYYDY VAIN TURVAAMAAN

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ

HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ HAASTATTELUKYSYMYKSIÄ Seuraavassa luettelossa on Tako-ryhmän käyttämiä ja toimivia aihepiireja eli teemoja kysymyksineen ja mahdollisia lisäkysymyksiä vapaasti sovellettavaksi. Ensin esittelemme kaikille

Lisätiedot

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset

Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Eurovaalit 2014: CSV-tiedoston numeroarvojen selitykset Kysymys: Puolue 170 = Itsenäisyyspuolue 171 = Suomen Kristillisdemokraatit (KD) 172 = Suomen Keskusta 173 = Kansallinen Kokoomus 174 = Köyhien Asialla

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 6.11.2015

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 6.11.2015 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 EK SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2016 Luottamusmiesten peruskurssi (3 pv + 2 pv, 5 pv) 1. 01.02. 05.02. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto

Lisätiedot

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen

Työmarkkinoiden kansainvälistyminen Työmarkkinoiden kansainvälistyminen Ulkomaiset yritykset tulevat 1 Puheenvuoron aiheet Kilpailuasetelma yritysten välillä Kilpailu työpaikoista Lainsäädäntö ja työehtosopimukset Päättäjien toimenpiteet

Lisätiedot

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1

Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Vakuutusalan palkalliset koulutukset vuonna 2012 1 Finanssialan Keskusliitto ja Vakuutusväen Liitto ovat sopineet vuoden 2012 palkalliset koulutukset. Oikeus osallistua koulutukseen määräytyy vakuutusalan

Lisätiedot

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista

Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden

Lisätiedot

Hätäkeskusammattilaisten liitto. www.halry.fi

Hätäkeskusammattilaisten liitto. www.halry.fi Hätäkeskusammattilaisten liitto 112 112 www.halry.fi TYÖTÄ SINUN TURVALLISUUTESI PUOLESTA Meidän HAL Me hätäkeskusammattilaiset teemme arvostettua ja vastuullista työtä yhteiskunnan turvallisuuden puolesta.

Lisätiedot

- Raahen seutukunnan paikallisjärjestön ( RAPJ ) toiminnasta tiedottaminen ja sen toiminnan kehittämiseen osallistuminen

- Raahen seutukunnan paikallisjärjestön ( RAPJ ) toiminnasta tiedottaminen ja sen toiminnan kehittämiseen osallistuminen 14.11.2011 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2012 Toiminnan painopisteitä ja tavoitteita - paikallisen edunvalvonta- ja työsuojeluorganisaation toimintaedellytysten ja toimintakyvyn kehittäminen ja vahvistaminen,

Lisätiedot

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA Esi$äjän nimi ja pvm. ELÄMÄNMITTAISTA YHTEISTYÖTÄ JA EDUNVALVONTAA

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko

AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE. Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko AJANKOHTAISTA TYÖOIKEUDESTA HR- AMMATTILAISILLE Uudista ja Uudistu -messut 2009 HUOMISEN JOHTAMINEN Asianajaja Anu Kaisko KKO 2007:69 Työntekijän takaisin ottaminen Työnantaja ja työntekijä olivat tehneet

Lisätiedot

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus

Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 Vähittäiskaupan esimiesten työehtosopimus 1.5.2014 31.1.2017 1 VÄHITTÄISKAUPAN ESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA ELÄVÄNÄ ELÄKKEELLE -KAMPANJAAN LIITTYEN MISSÄ IÄSSÄ SUOMESSA JÄÄDÄÄN ELÄKKEELLE? Ne, joilla on töitä ja jotka jaksavat, jäävät suoraan vanhuuseläkkeelle keskimäärin vähän yli 64-

Lisätiedot

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020

Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Työympäristön ja työhyvinvoinnin linjaukset vuoteen 2020 Ikäjohtamisen seminaari Tampereen yliopisto, 20.3.2012 Lars-Mikael Bjurström 21.3.2012 Taustaa linjausten valmistelulle Työsuojelustrategia 1998

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet T-Media Oy T-Media on vuonna 1997 perustettu työnantajakuvaan ja maineeseen erikoistunut tutkimus- ja viestintäyhtiö. T-Median missiona on auttaa asiakkaitaan luomaan sidosryhmilleen kestävää kilpailuetua

Lisätiedot

VAKUUTUSVÄKI IF RY Vakuutusväen Liiton jäsenyhdistys vuodesta 1964

VAKUUTUSVÄKI IF RY Vakuutusväen Liiton jäsenyhdistys vuodesta 1964 VAKUUTUSVÄKI IF RY Vakuutusväen Liiton jäsenyhdistys vuodesta 1964 EK-STTK Työsuhdepäivät 10. 12.2.2011 Pääluottamusmies Liisa Halme Vakuutusväen liitto Hallitus/Edustajisto/Työttömyyskassan hallitus Nordiska

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Tässä tiedotteessa: - Puheenjohtajan mietteitä - Ajankohtaista lakiasiaa - Sopimusaloilla tapahtuu. YTN:n puheenjohtajan mietteitä

Tässä tiedotteessa: - Puheenjohtajan mietteitä - Ajankohtaista lakiasiaa - Sopimusaloilla tapahtuu. YTN:n puheenjohtajan mietteitä 1(5) Tässä tiedotteessa: - Puheenjohtajan mietteitä - Ajankohtaista lakiasiaa - Sopimusaloilla tapahtuu YTN:n puheenjohtajan mietteitä YTN vahvistuu yrityksissä Tätä kirjoitettaessa valmistaudutaan kovaa

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.5.2010

Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.5.2010 Farmaseuttisen henkilöstön apteekkikohtainen erä 1.5.2010 Apteekkien Työnantajaliiton koulutusaineisto apteekeille 7.5.2010 / JKK 1 Tavoitteet Apteekkikohtainen erä on tarkoitettu henkilökohtaisen hyvän

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa

Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Reilu Peli työkalupakin käyttö Seinäjoen Lääkäritalossa Seinäjoen Lääkäritalo Yksityinen täyden palvelun lääkärikeskus Etelä- Pohjanmaalla, Seinäjoella Ammatinharjoittajien vastaanotot Työterveyshuolto

Lisätiedot

2 Luottamusmiehet ja luottamusmiespalkkiot (palkkatekijätunnus TI:315, YK:04258)

2 Luottamusmiehet ja luottamusmiespalkkiot (palkkatekijätunnus TI:315, YK:04258) 1 (6) Tiehallinnon luottamusmiessopimus 1 Sopimuksen soveltamisala Tiehallinnon ja tämän sopimuksen allekirjoittajajärjestöjen välisessä luottamusmiestoiminnassa noudatetaan tämän sopimuksen määräyksiä.

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 20.11.2014

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 20.11.2014 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 EK - SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2015 Luottamusmiesten peruskurssi (3 pv + 2 pv, 5 pv) 1. 26.01. 30.01. Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto

Lisätiedot

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012

Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 Kunniamaininnat tuottavuusyhteistyöstä 2012 RTK-Palvelu Oy: Kohti hyvää, monikulttuurista työyhteisöä RTK-Palvelu Oy on aktiivisesti kehittänyt työyhteisöään. RTK-Palvelu Oy on valtakunnallinen kiinteistöpalvelualan

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Akava ry. Yleisesitys

Akava ry. Yleisesitys Akava ry Yleisesitys Menestystä ja turvaa yhdessä Akava on korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö. Akavaan kuuluu 35 jäsenjärjestöä, joissa on lähes 600 000 jäsentä. Jäsenyys akavalaisessa jäsenjärjestössä

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen

Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Reilun Pelin työkalupakki: Pelisääntöjen laatiminen Tavoitteet Tämä diaesitys ohjaa työpaikkaa luomaan työpaikalle yhteiset pelisäännöt eli yhteiset toimintatavat. Yhteiset toimintatavat parantavat yhteishenkeä

Lisätiedot

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus

VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN. työehtosopimus VARASTO- JA KULJETUS- ESIMIESTEN työehtosopimus 1.4.2012-30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Palvelualojen ammattiliitto PAM ry ja Kaupan liitto Paino: Libris Oy,

Lisätiedot

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013

Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Jytyn Keneen sinä luotat-kampanjakyselyn tuloksia, lokakuu 2013 Toteutimme syyskuussa 2013 jäsenillemme kyselyn liittyen mm. työhyvinvointiin, ajankohtaisiin työmarkkina-asioihin sekä luottamusmiestoimintaan.

Lisätiedot

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies

Ketkä ovat täällä tänään? Olen. 13 1. Nainen. 16 2. Mies Ketkä ovat täällä tänään? Olen 13 1. Nainen 16 2. Mies 1 Taustatiedot Ketkä ovat täällä tänään? Ikä 5 1. < 25 1 6 8 6 3 2. < 35 3. < 45 4. < 55 5. < 65 6. 65 tai yli 2 7 3 5 1 9 Olen Ammatti 4 1. opiskelemassa

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miksi työtapaturmia kannattaa ehkäistä ja vähentää myös kunta-alalla? Tuula Räsänen, tiimipäällikkö, Työhyvinvointi ja turvallisuus -tiimi Organisaatio Palvelemme asiakkaita ja kumppaneita

Lisätiedot

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus

Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 Varasto- ja kuljetusesimiesten työehtosopimus 1.4.2012 30.4.2014 1 VARASTO- JA KULJETUSESIMIESTEN TYÖEHTOSOPIMUS SISÄLLYS 1 Sopimuksen ulottuvuus...

Lisätiedot

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN

MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN MENOSSA MUKANA INSINÖÖRIN KOMPASSI NÄYTTÄÄ SUUNNAN OPISKELIJAELÄMÄÄ UUDENMAAN INSINÖÖRIOPISKELIJAT UIO RY Onnittelut opiskelupaikasta! Aloittavien opiskelijoiden infossa kannattaa käväistä Opiskelun ei

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 11.11.2013

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 SUOMEN AMMATTILIITTOJEN KESKUSJÄRJESTÖ SAK 11.11.2013 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK KURSSILUETTELO 1 EK SAK KOULUTUSTYÖRYHMÄSSÄ HYVÄKSYTYT KURSSIT VUONNA 2014 Luottamusmiesten peruskurssi (3 pv + 2 pv, 5 pv) 1. 20.01. 22.01. Rakennusliitto 1. jakso (Tampere,

Lisätiedot

Työllistyminen taloushallintoalalla. 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen

Työllistyminen taloushallintoalalla. 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen Työllistyminen taloushallintoalalla 3.9.2013 LEAD messut ERTOn puheenjohtaja, OTL Juri Aaltonen Toimihenkilöliitto ERTO ry 17.000 jäsentä 6 jäsenyhdistystä Taloushallinnon ammattilaiset ry Erityistoimihenkilöt

Lisätiedot

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN.

1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä käytetään lyhennettä YTN. YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY SÄÄNNÖT 1 Rek.n:ro 138.504 (27.5.2014) Nimi ja kotipaikka 1 Yhdistyksen nimi on Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, De Högre Tjänstemännen YTN rf, josta myöhemmin näissä säännöissä

Lisätiedot

Yhteistoimintamenettely

Yhteistoimintamenettely Yhteistoimintamenettely Lain soveltamisala yms. Hotelli Cumulus Mikkeli 12.-13.2.2011 Tuula Sillanpää TEAM Teollisuusalojen ammattiliitto Lain soveltamisala (2 ) - Työntekijämäärä säännöllisesti vähintään

Lisätiedot

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha

Uusi työ on täällä. Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä. Kirsi Piha Uusi työ on täällä Tulevaisuuden tekijät uusi työelämä Kirsi Piha Dialogin missiona on parempi työelämä Dialogi mahdollistaa vuoropuhelun työnantajien ja nykyisten ja tulevien työntekijöiden välillä luo

Lisätiedot

Työllisyysaste Pohjoismaissa

Työllisyysaste Pohjoismaissa BoF Online 2008 No. 8 Työllisyysaste Pohjoismaissa Seija Parviainen Tässä julkaisussa esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajan omia eivätkä välttämättä edusta Suomen Pankin kantaa. Suomen Pankki Rahapolitiikka-

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Prosessialan näkymät ja vetovoiman lisääminen. Prosessiteollisuuden koulutuspäivät Uusikaupunki 2.6.2015

Prosessialan näkymät ja vetovoiman lisääminen. Prosessiteollisuuden koulutuspäivät Uusikaupunki 2.6.2015 Prosessialan näkymät ja vetovoiman lisääminen Prosessiteollisuuden koulutuspäivät Uusikaupunki 2.6.2015 Riitta Juvonen 2.6.2015 1 Sisältö Prosessiala Kemianteollisuus Tilanne ja näkymät tällä hetkellä

Lisätiedot

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta

Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Työeläkepäivä 14.11.2012, Seminaari 2 Työnantajien ja työntekijöiden näkemyksiä joustavan eläkeiän toimivuudesta Eila Tuominen Vanhuuseläkkeelle siirtyminen yleistynyt v. 2000 2011 Vuonna 2000 kolmasosa

Lisätiedot

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL

Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö JHL 015 ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2016. Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL Helsingin sosiaali- ja terveysviraston henkilöstö :n toimintasuunnitelma vuodelle 2016 :n toimintasuunnitelma 2016 Yhdistyksemme Yhdistyksemme on aktiivinen jäsenistönsä edunvalvonnassa, seuraamalla tarkoin

Lisätiedot