Päätös Nro 5/2013/1 Dnro ESAVI/83/04.08/2011. Salo Seaport Oy:n Maalaissataman toimintaa koskeva ympäristölupahakemus,

Transkriptio

1 j Etelä-Suomi Päätös Nro 5/2013/1 Dnro ESAVI/83/04.08/2011 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Salo Seaport Oy:n Maalaissataman toimintaa koskeva ympäristölupahakemus, Salo LUVAN HAKIJA Salo Seaport Oy Satamakatu Salo Y-tunnus TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Satama sijaitsee Toijalan kylässä Salon keskustasta noin 11 km etelään Merikulmantien länsipuolella hakijan omistamalla kiinteistöllä rajautuen Korvensalmen rantaan. Sataman pinta-ala on noin 2,3 ha. Salmen vastarannalla sijaitsee Vartsalansaari. Sataman kautta kuljetetaan kuivia bulklasteja, pääasiassa puutavaraa. Hakemus koskee olemassa olevaa satamatoimintaa. Lisäksi alueelle suunnitellaan veneiden talvisäilytystä hallissa sataman eteläosassa. Satamassa liikennöidään vain jäättömänä aikana. ASIAN VIREILLETULO Hakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Pääosin kauppamerenkulun käyttöön tarkoitetun ja yli tonnin vetoisille aluksille soveltuvan sataman tai lastaus- taikka purkulaiturin toimintaan on oltava ympäristölupa ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 12 a) perusteella. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Aluehallintovirasto ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin kohdan 12 a) perusteella. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUS Satamaa koskevat luvat Kaavoitus Satamatoiminnalle ei ole aikaisempia ympäristölainsäädännön mukaisia lupia. Alueella on aiemmin toiminut Sucros Oy:n (alkujaan Salon Sokeri Oy:n) sokeritehtaan satama viime vuosikymmeninä. Sataman kautta on kuljetettu sokerijuurikkaita, puuta, kalkkikiveä, turvetta, kivihiiltä ym. Sitä ennen satama on toiminut Uskelan sataman nimellä ainakin 1960-luvulla, jolloin sieltä on viety haketta muun muassa Ruotsiin. Salo Seaport Oy on jatkanut Sucros Oy:n satamatoimintaa omistusoikeuden siirryttyä sille kesällä Lounais-Suomen ympäristökeskus on vastauskirjeessään Sucros Oy:lle todennut, että yhtiön pitää hakea ympäristölupa satamalaiturilleen. Sucros Oy on tehnyt Uskelan satamasta ympäristönsuojelulain 65 :n mukaisen ilmoituksen ja esittänyt aluksista aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemisestä annetun lain (300/1979) 26 c :n mukaisen sataman jätehuoltosuunnitelman Lounais-Suomen ympäristökeskukselle ympäristönsuojelun tietojärjestelmään merkitsemiseksi. Lounais-Suomen ympäristökeskus on merkinnyt edellä mainitun sataman ympäristönsuojelun tietojärjestelmään (aluspaikkoja 1 kpl ja aluskäyntejä 50 kpl/a). Salon kaupungin rakennustarkastaja on hyväksynyt Sucros Oy Salon tehtaan ilmoituksen rakentaa uusi betoninen pengerlaituri vanhan puulaiturin paikalle tilan Rantapere RN:o 1:135 edustalle yhteiselle vesialueelle, johon tilalla on osuus. Turun vesi- ja ympäristöpiiri puolsi hakemusta ja totesi, ettei hankkeelle tarvita vesioikeuden lupaa laiturialueen oltua jo aikaisemmin vastaavanlaisessa satamakäytössä. Salon kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta on myöntänyt Pilpola Yhtiöt Oy:lle ympäristönsuojelulain 29 :n mukaisen ympäristöluvan betonijätteen murskaukselle ja hyödyntämiselle kiinteistöllä Betonimursketta on hyödynnetty kentän kantavana rakenteena. Selvitysten mukaan materiaali alitti eräiden jätteiden hyödyntämisestä maarakentamisessa annetun asetuksen (VNA 591/2006) raja-arvot. Hakija on tämän hakemuksen vireillä ollessa lunastanut kiinteistön (Rantapereen laituri) edustalla olevan, yhteiseen vesialueeseen kuuluneen vesijättömaan (2 857 m 2 ), jolla satamalaituri sijaitsee, ja lunastettu alue on liitetty kiinteistöön Salon seudun maakuntakaavassa (vahvistettu ) alue on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M) ja alue sisältyy kulttuuriympäristön ja maiseman kannalta tärkeälle maisema-alueelle.

3 3 Sataman alueella on voimassa oikeusvaikutteinen Salon yleiskaava 2020 (lainvoimainen alkaen), jossa sataman alue on merkitty satamaalueeksi (LS). Sataman alue rajoittuu pohjoisessa ja idässä maa- ja metsätalousalueisiin (MU) ja etelässä venesatama- ja telakka-alueeseen (LV) sekä luonnonsuojelualueeseen (SL, Lehun jalopuumetsikkö ja pähkinäpensaslehto). Salon kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Salo Seaportin asemakaavan, jonka mukaan hakemuksen mukainen satama-alue sijaitsee satama-alueella (LS-1), jonne saa sijoittaa satama- ja venetelakkatoimintaa palvelevia laitteita ja rakennelmia sekä säilytys- ja huoltorakennuksia. Rakennusta ei saa sijoittaa 4 m lähemmäksi naapuritontin rajaa. Rakennukset on sovitettava maastoon siten, että huomattavia leikkauksia tai täyttöjä ei alueella ole tarpeen tehdä. Julkisivujen värisävynä tulee olla harmaa. Rakennusten enimmäiskorkeus maanpinnasta on 14 m. Alueella ei saa pitkäkestoisesti varastoida vaaralliseksi luokiteltuja aineita ja alueella käsiteltävien ympäristölle ja terveydelle vaarallisten aineiden pääsy maaperään ja vesistöön tulee estää. Venetelakkatoiminnat on rajattava satamatoiminnoista vähintään 1,7 m korkealla aidalla ja venetelakka-alueelle tulee järjestää oma satamatoiminnoista erotettu sisäänkäynti. Alueen rakentamiskorkeuden tulee olla vähintään +2,3 m keskivedenkorkeuden yläpuolella. Alueelle on osoitettava 1 autopaikka 100 kerros-m 2 :ä kohden. SATAMAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Sijainti Satama sijaitsee haja-asutusalueella Merikulmantien ja Korvensalmen välisellä rantavyöhykkeellä. Vesialue välittömästi sataman edustalla on Vähämerikorven muodostaman vesioikeudellisen kylän yhteistä vesialuetta ( ). Lähin yksittäinen asuinrakennus sijaitsee noin 130 metrin päässä satamasta satamaan johtavan tien ja Merikulmantien risteyksen tuntumassa. Korvensalmen vastarannalla Varstalansaaressa on pari asuinrakennusta (vakituista tai vapaa-ajan). Etäisyys niihin on noin 400 m. Satamakiinteistön kaakkoisnurkalla pohjois-eteläsuunnassa aluetta halkoo 20 kv:n sähköjohdolle varattu alueen osa ja samassa linjassa kulkee myös vanha vesiosuuskunnan vesijohtolinjaus. Salo Teijo-siirtoviemärilinja sekä vesijohto on suunniteltu upotettavaksi mereen kaava-alueen länsipuolelle. Lähin jätevesipumppaamo on siirtoviemärisuunnitelmissa esitetty noin 280 m satama-alueesta etelään. Satama ei sijaitse pohjavesialueella. Sataman maaperä on pääosin moreenia eikä alueella ole paljasta kallioperää. Satama-aluetta lukuun ottamatta rannat ovat puuston peittämät ja ruovikkoiset. Alueella vuosikymmeniä harjoitetun satamatoiminnan vuoksi satamakiinteistön alueella maastoa on muokattu ja tasoitettu toiminnan mahdollistamiseksi. Maisemallisesti satama-alue muodostaa jo nykyisin aukon muutoin puustoisessa ja mäkisessä rantamaisemassa.

4 4 Satama-alueelle johtaa hyväkuntoinen asfaltoitu autotie, joka on varustettu lukittavalla portilla. Satama-alueen rantaan johtaa 4,2 m:n syvyinen liikenneviraston ylläpitämä vesiväylä. Merialue Halikonlahti on kapea Saaristomereen kuuluva sisälahti, joka jakautuu kahteen haaraan Vartsalansaaren kohdalla. Itäinen haara (Korvensalmi) laskee Strömman kanavaan etelässä. Halikonlahden vesi on rehevää, savisameaa ja käyttökelpoisuudeltaan yleensä enintään välttävää. Halikonlahden pohjaeläintutkimusten mukaan pohja on paljolti saviliejua ja sulfidiliejua. Ekologiselta luokitukseltaan Halikonlahti on luokiteltu huonoksi eikä vesipuitedirektiivin tavoitetilaa hyvä voida saavuttaa vuoteen 2015 mennessä. Tavoitteena alueen vesienhoitosuunnitelmassa (Kokemäenjoen- Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015) on hyvän tilan saavuttaminen vuoteen 2027 mennessä. Lähimmät suojelualueet Sataman välittömässä läheisyydessä sen koillis- ja eteläpuolella sijaitsee luonnonsuojelulain 29 :n nojalla suojellut alueet, Lehun pähkinäpensaslehto (kohdenumero ) sekä Lehun jalopuumetsikkö ja pähkinäpensaslehto (kohdenumero ). Ne on suojeltu Lounais-Suomen ympäristökeskuksen päätöksellä Lehun pähkinäpensaslehdossa, joka sijaitsee pienen metsäkaistaleen erottamana sataman koillispuolella, on 80 vähintään kaksi metriä korkeaa tai latvukseltaan leveää pähkinäpensasta. Lehun jalopuumetsikkö ja pähkinäpensaslehto -niminen suojelualue alkaa välittömästi satama-alueen kaakkoiskulmasta ja siellä kasvaa luonnonvaraista saarnia kosteassa lehdossa alueen keskivaiheilla. Etelä- ja pohjoisosissa aluetta on pähkinäpensaslehtoa. Alueella kasvaa useita vaateliaita lehtolajeja saarnien ja pähkinäpensaiden joukossa. Alueen eteläpuolella välittömästi sijaitsee lisäksi Lehun lehto (kohdenumero ), joka on myös yleiskaavassa suojelualuetta. Alueella on Salon suurin lehtosinilatvaesiintymä; muita vaateliaita lehtolajeja ovat imikkä, näsiä, pähkinäpensas ja kotkansiipi. SATAMAN TOIMINTA Sataman rakenteet, varustelu ja lastit Satama-alue, noin 2,3 ha, käsittää yhden laiturin (noin 50 m) asfaltoituine lastausalueineen (1 946 m 2 ) ja kolme varastokenttää (pohjoisin m 2, m 2 ja eteläisin m 2 ), paikoitusalueen sekä satamatoimiston, jonka yhteydessä ovat sosiaalitilat, varasto, käymälä, jätteiden keräilypiste ja työkoneiden tankkauspiste. Kaikki varastokentät on tarkoitus asfaltoida. Satamaan johtava 4,2 metrin väylän syväys estää tällä hetkellä yli tonnin alusten liikennöinnin satamassa. Vuosittain satamassa käy noin 40 laivaa (39 vuonna 2010 ja 22 vuonna 2011) aluskoon vaihdellessa tonnin välillä (keskiviipymä alle 24 h). Vuonna 2010 sataman kautta kulki noin t bulklasteja. Sataman nykyisen tonnimäärän arvi-

5 5 oidaan kasvavan lähivuosina. Lastit ovat olleet lähinnä puuta (koivu-, mänty- ja kuusitukkeja), haketta, soraa, sepeliä, hiekkaa, maanparannuskalkkia, viljaa ja satunnaisesti turvetta (Vapo Oy:n Salon voimalaitoksen tarpeisiin). Toiminnan odotetaan jonkin verran kasvavan vuoteen 2013 mennessä. Lisäksi lastivalikoimaa aiotaan mahdollisesti laajentaa käsittämään myös kierrätystuotteita, kuten käytetyt autonrenkaat, kierrätyslasi, romu sekä muovipaalutettu poltettava yhdyskuntajäte ulkomaille vietäväksi. Renkaita myös mahdollisesti rouhittaisiin alueella. Kierrätettävien materiaalien käsittelyn hoitaisivat alihankintayritykset, jotka hankkivat omat ympäristöluvat toimintaansa. Kierrätettävien tuotteiden tonnimäärä olisi alle t/vuosi. Satamassa ei käsitellä tai varastoida vaarallisia tuotteita. Lastien purku ja lastaus tapahtuu satamassa omana toimintana pääosin 1 2 liikkuvalla kahmarilla ja pyörökuormaajalla suoraan laivasta autoon tai autosta laivaan. Lastien purkuun ja lastaukseen on vuonna 2010 tarvittu noin kuorma-autokäyntiä (yhdistelmäajoneuvoa). Satama-alueelle johtaa Merikulmantieltä asfaltoitu tie, jossa on kääntölenkki (liikennesilmukka) satamassa, jolloin turhat peruuttamiset vältetään. Stora Enso Oyj kuljettaa sataman kautta puutavaraa omille tehtailleen. Sataman kenttä toimii välivarastona, josta puut lastataan laivoihin ja proomuihin. Talvikaudella ennen meriyhteyden avautumista satamaan varastoidaan puuta, lähinnä mäntykuitupuuta ja sellukuusta. Keväällä meriyhteyden avauduttua aloitetaan taas kuljetukset. Kalkki ja turve puretaan laivasta laiturille ja siitä suoraan autoihin. Niitä saatetaan myös varastoida aumoihin satama-alueelle. Satamaan suunnitellaan myös noin m 2 :n suuruista puolilämmintä talvisäilytystilaa veneille moottori/purjevenettä vuodessa). Halli sijoitettaisiin sataman eteläosaan satamatoimiston ja rannan väliin. Rantaan satamalaiturin eteläpuolelle tulee mobiilinosturiauto veneille. Satamassa työskentelee 2 3 henkilöä. Kemikaalien ja polttonesteiden käyttö Veden hankinta ja viemäröinti Sataman työkoneiden polttoainetta säilytetään pieniä määriä noin 1 m 3 :n suuruisessa polttoainesäiliössä satamakonttorin läheisyydessä. Satamassa ei varastoida vaarallisia kemikaaleja. Satamassa ei ole kunnallista vesijohtoa. Välivarastointikentät tullaan varustamaan pintavesikaivoilla ja öljynerotuskaivoilla sade- ja sulamisvesien johtamiseksi. Sosiaalitilojen yhteydessä on Bajamaja-tyyppinen käymälä, joka tyhjennetään käymälävesien keräysautolla.

6 6 Energian käyttö Energian käyttö on vähäistä. Pääosa energiasta (noin kwh) kuluu kahteen laiturin valomastoon. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA -VAIKUTUKSET Päästöt vesiin ja viemäriin Päästöt ilmaan Melu Päästöt merialueelle ovat olemattomat ja ovat lähinnä hulevesiä ja lumen sulamisvesiä. Vesi- ja maaliikenteestä sekä työkoneista syntyy pakokaasupäästöjä, jotka ovat kuitenkin toiminnan mittakaava huomioon ottaen suhteellisen vähäisiä. Alusten päästöt vähenevät aina varustamojen hankkiessa ja ottaessa käyttöön tekniikaltaan uusia aluksia. Varustamojen laivoissa noudatetaan tiukkoja IMO/EU-ilmanpäästönormeja polttoaineissa. Pääsääntöisesti satama-alueella on koneiden ja autojen sekä laivojen tyhjäkäynti kielletty. Satunnaista pölyämistä voi tapahtua sepelin tai jyrsinturpeen lastauksessa (vuodessa vain muutamia yksittäisiä lastauksia syksyllä). Koska satama on sijainniltaan suojainen, on pölyäminen vähäistä. Tarvittaessa sepeliä on kasteltu. Lastauslaituri pidetään siistinä keräävällä harjakoneella, jolloin pölyä ei joudu veteen eikä leviä ympäristöön. Valosaastetta ei liioin aiheudu, koska valomastoja on vain kaksi ja toiminta rajoittuu lähinnä valoisaan vuodenaikaan. Insinööritoimisto Träsk Oy on tehnyt satama-alueen ympäristössä melumittauksia ja käsimittauksena (TENMARS TM-102 Autoranging -äänitasomittarilla). Ensimmäisellä mittauskerralla on lastattu laivaan puuhaketta. Laivan apukoneet olivat käynnissä ja lastausta tehtiin kahmarikauhalla varustetulla Liebherr 932 litronic -koneella. Laivan ruumassa oli käytössä Volvo 50L -pyörökuormaaja ja laiturilla Volvo 120L -pyörökuormaaja. Satamassa 30 metrin päässä lastauslaiturista mitattiin meluarvoksi 72 db. Vastarannalla Marttilan tilan rakennuksen edustalla salmessa (noin 400 m päässä satamasta) mitattiin meluarvoksi 47 db. Sataman pohjoispuolella Rantalan tilan kohdalla merialueella (noin 400 m päässä satamasta) mitattiin meluarvoksi 39 db. Satamakiinteistöllä satamakonttorin kohdalla mittaustulokseksi saatiin 60 db (etäisyys noin 120 m). Lähimmän asutun kiinteistön pihalta teiden risteysalueelta mitattiin meluarvoksi 46 db (etäisyys lastauslaiturilta noin 230 m). Samasta paikasta mitattiin meluarvoksi 53 db, kun henkilöauto ajoi tiellä.

7 7 Toisen mittauksen aikana laivaan lastattiin raakapuuta. Laivan keulapotkurin dieselmoottori oli käynnissä koko mittauksen ajan. Lastauskoneena käytettiin tukkikourakauhalla varustettua Liebherr 932 litronic -konetta. Laiturialueella tukkiautot Volvo FH520 ja Scania R620 siirsivät tukkeja laiturille. Satamassa 40 metrin päässä mitattiin meluarvoksi 64,5 db, kun Liebherr-lastauskone oli käynnissä. Kun myös tukkiautot olivat käynnissä, meluarvo oli 65,8 db. Laivan saapuessa laituriin (muut koneet eivät vielä käynnissä) mitattiin meluarvoksi 61 db satamassa 40 metrin päässä laiturista. Molemmilla mittauskerroilla oli tuuletonta ja sää oli pilvipoutainen tai kirkas, lämpötila oli ensimmäisellä kerralla +6 C ja jälkimmäisellä 0 C. Melupäästöt ovat kaiken kaikkiaan vähäisiä, samoin tärinävaikutus. Sataman toiminta ei aiheuta päiväohjearvon 55 db eikä yöohjearvon 50 db ylittymistä lähimmillä asutuilla alueilla. Jätteet ja niiden käsittely ja hyödyntäminen Päästöt maaperään Sataman toiminnassa syntyy vähäisiä määriä jätteitä, kuten kierrätettävää metallia, paperia ja pahvia sekä kierrätettävää lasia, yhdyskuntajätettä ja öljyisiä rättejä. Jätteet kerätään erillisiin muovisiin kierrätysastioihin, jotka tyhjennetään säännöllisesti jäteyhtiöiden toimesta ja toimitetaan Saloon asianmukaiseen käsittelyyn (Rouskis Oy:n Korvenmäen jätekeskukseen). Lajitteluastiat on merkitty myös englanninkielisin merkinnöin ja symbolein. Merenkulun ympäristönsuojelulain (1672/2009) mukaisesti satamaan voidaan järjestää tarvittaessa vastaanottopalveluita alusten harmaita, mustia ja pilssivesiä varten. Koska satamassa liikennöivät varsin pienet alukset eikä satamassa ole matkustajalaivaliikennettä, ei näitä palveluita ole toistaiseksi tarvittu. Päästöjä maaperään ei ole eikä satamassa ole todettu pilaantuneita maita; satamassa ei lastata öljyjä tai vaarallisia kemikaaleja. Poikkeuksellisiin tilanteisiin varautuminen Pienellä kuivabulk-satamalla ei ole juurikaan merialueelle kohdistuvia vahinkoriskejä. Työkoneista tai lastauskuorma-autoista saattaa konerikkotapauksissa aiheutua vähäisiä moottoriöljy- tai hydrauliikkaöljyvuotoja. Näihin on varauduttu muutamalla imeytysturvesäkillä. Muutoin ympäristöriskit ovat vähäisiä, koska satamassa ei käsitellä lasteina varallisia aineita eikä polttoöljyjä. Onnettomuuksien ja turvariskien varalla satamalle on tehty ISPSturvasuunnitelma. Pelastusviranomaisten kanssa valmistellaan lakisääteisiä harjoituksia onnettomuuksien varalta.

8 8 Vaikutukset ympäristöön ja luontoon Sataman toiminnalla ei ole vaikutusta yleiseen viihtyisyyteen eikä ihmisten terveyteen. Satamalla ei myöskään ole merkittävä tai oleellista vaikutusta luontoon. LAITOKSEN TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Sataman toiminnasta pidetään jatkuvasti operointikirjanpitoa, johon kirjataan aluskäynnit, purkuajat ja säätiedot sekä lastattavat/purettavat lastilajit, määrät ja lastaustavat. Lisäksi kirjataan jätehuollosta jätelajit määrineen ja toimituspaikkoineen. Vaikutustarkkailu on ollut lähinnä melun mittausta. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Hakemusta on täydennetty , , , ja hakijan toimesta sekä Salon kaupungin kaupunkisuunnitteluosaston toimittamalla Salo Seaportin asemakaavalla. Lupahakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemuksesta on tiedotettu kuuluttamalla Salon kaupungin ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla. Kuulutuksesta on lisäksi ilmoitettu Salon Seudun Sanomissa. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti erikseen annettu tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyydetty lausunnot Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta (ELY-keskus), Salon kaupungilta sekä Salon kaupungin ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta. 1) Varsinais-Suomen ELY-keskus katsoo lausunnossaan ( ), että toiminnalle voidaan myöntää ympäristölupa seuraavin edellytyksin. Luvan hakijan tulee ennen luvan myöntämistä esittää tarvittavat tiedot ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (468/1994) mukaisen arviointimenettelyn tarpeellisuuden arvioimiseksi. Mikäli toiminta edellyttää ko. arviointia, ympäristölupaa ei saa myöntää ennen kuin arviointimenettely on suoritettu. Hakijan tulee siten selvittää toiminnan volyymin muutokset, toiminnan laadulliset muutokset, toiminnan ajalliset muutokset, satamarakenteelliset muutokset sekä muutokset ympäristövaikutuksissa.

9 9 Toiminnanharjoittajan tulee joko lunastaa satama-alueeseen sisältyvät vesijättömaat tai hankkia vesialueen omistajan lupa toimintaan. Hakemuksessa tulee esittää tarkemmat tiedot jätteistä, melusta ja päästöistä ilmaan. Hulevesien laatu on selvitettävä ainakin kertaluonteisesti, samoin potkurivirtausten vaikutukset. Toimintaa ei saa harjoittaa siten, että lähistöllä sijaitsevien luonnonsuojelulain 29 :n nojalla suojeltujen luontotyyppien (Lehun jalopuumetsikkö ja pähkinäpensaslehto sekä Lehun pähkinäpensaslehto) ominaispiirteiden säilyminen vaarantuu. Erityisesti tulee huolehtia, että kyseisiä alueita ei epähuomiossakaan käytetä varastointiin tai maamassojen läjitykseen ja ettei niiden lähistöllä suoriteta maanrakennustöitä, joilla voisi olla vaikutusta luontotyyppialueiden vesitalouteen. Merkittävistä maanrakennus- ja ojitustöistä on ilmoitettava etukäteen ELY-keskuksen Y-vastuualueen luonnonsuojeluyksikköön. Lisäksi luonnonsuojelualueiden roskaantuminen tulee estää. Melu- ja pölyhaittoja on tarkkailtava (tarkkailusuunnitelma) ja toiminnanharjoittajan tulee osallistua vesialueen laadun tarkkailuun. Lisäksi vuosiraportissa on raportoitava päästöt, jätteet, tarkkailutulokset, työkoneiden polttoaineet määrineen ja laatuineen, energian ja veden kulutus, häiriöt ja poikkeamat sekä liikenne- ja lastitiedot ym. 2) Salon kaupungin rakennus- ja ympäristölautakunta toteaa, että lähin asuinrakennus, joka on parhaillaan tyhjillään, sijaitsee noin 100 metrin päässä satamakiinteistöstä. Noin 500 metrin säteellä satamasta on lisäksi Meri-Caravanin virkistysalue ja neljä vakituisesti asuttua asuinrakennusta. Satama-alueen läheisyydessä on luonnonsuojelulain perusteella suojeltu jalopuumetsikkö ja pähkinäpensaslehto. Toiminnan mahdollisesti laajentuessa tulee näille alueille varata riittävä suojavyöhyke niin, ettei alueiden suojelutaso vaarannu. Hienojakoisten tuotteiden käsittelystä voi aiheutua pölyhaittaa. Turpeen lastaaminen ja varastointi erityisesti tuulisella säällä voi aiheuttaa merkittäviä ja pitkälle kulkeutuvia pölypäästöjä. Pölyn leviäminen tulee estää kaikissa olosuhteissa. Satamassa tapahtuva lastaus, tuotteiden prosessointi ja raskas liikenne tuottavat melua, joka kulkeutuu helposti kauas ranta- ja merialueella. Toimintaa tulee harjoittaa siten, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa läheisille ympärivuotisille tai vapaa-ajan asukkaille. Melusta on tehty joitain yhteydenottoja kaupungin ympäristönsuojeluyksikköön. Sataman ja Vartsalansaaren välissä on noin 400 m leveä Korvensalmi. Saareen ei ole tieyhteyttä, vaan sinne liikennöidään osaksi sataman läheltä veneillä. Sataman nykyisessä toiminnassa ja myöhemmin sen mahdollisesti laajentuessa tulee turvata vanhojen kulkuväylien käyttö.

10 10 Muistutukset ja mielipiteet Mikäli alueella tapahtuu suunnitelmissa ollutta pienimuotoista kierrätystuotteiden käsittelyä, varastointia tai prosessointia, tulee kyseiselle toiminnalle hakea erikseen ympäristölupa. Salon kaupungilla on jätteenkäsittelyyn ja prosessointiin kaavoituksellisesti soveliaampia alueita, jonne jätteen käsittely- ja prosessointitoiminta tulisi keskittää. Satama on maastollisesti rinteessä, joten hule- ym. valumavedet kulkeutuvat luonnostaan mereen. Alueen maapohja tulee muotoilla niin, että pintavedet ovat kerättävissä ja johdettavissa hallitusti. 3) Salon kaupungin ympäristöterveydenhuolto katsoo, että melutaso ei saa ylittää ulkona (lähiasutukselle) melun A-painotetun ekvivalenttitason (L Aeq ) päiväohjearvoa (klo 7 22) 55 db eikä yöohjearvoa (klo 22 7) 50 db. Toiminnasta mahdollisesti aiheutuva pöly ei saa myöskään aiheuttaa lähistöllä asuville terveys- tai viihtyvyyshaittaa. Jätteen varastointi/kuljetus ei saa aiheuttaa haju- tai muita päästöjä. 4) Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri ry tuo esiin huolensa toiminnan haittavaikutuksista ja muistuttaa, että hankkeen ympäristövaikutusten arviointi tulee tehdä riittävän laajasti ja erityyppiset vaikutukset huomioiden (murskauksesta johtuva melu, turvepöly, liikenne, laivaväylän syvennys, ruoppausmassojen laatu sekä niiden läjityspaikka). Hakemuksesta tulisi käydä riittävästi ilmi, miten kierrätysromun varastointi ja käsittely satamaalueella aiotaan toteuttaa tulevaisuudessa. Kehitetäänkö satamasta laajempaa jätteiden käsittelyasemaa? Sataman läheisyydessä on useita arvokkaita luontokohteita (saarni- ja pähkinäpensasalueita sekä saaristoluontoa). Ilmeisesti asutustakin on lähempänä kuin hakemuksesta ilmenee. 5) Ismo Varjonen ( ) toteaa, että lähin asuinrakennus, muistuttajan vakituinen asunto, sijaitsee hakemuksesta poiketen vain noin 150 metrin päässä satamasta. Lisäksi kahden kilometrin säteellä sijaitsee koko Toijalan kylä. Noin 500 metrin etäisyydellä satamasta sijaitsee suuri vihannes- ja hedelmäviljelmä. Varsinaisesti sataman toimintaan ei kuitenkaan ole huomautettavaa. 6) AA ja BB sekä 8 muuta muistuttajaa ja mielipiteen esittäjää katsovat, että ympäristövaikutusten arviointi pitäisi tehdä kaikkien sellaisten hankkeiden suunnittelun yhteydessä, joilla saattaa olla vaikutusta ihmisiin, luontoon tai muuhun ympäristöön. Ympäristövaikutukset tulisi selvittää ennen kuin aloitetaan hankkeen toteutus. Hallintolain 31 :n mukaan viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot ja selvitykset. Muistutuksen tekijöiden mielestä hakemuksessa tarkoitettu toiminta aiheuttaa erinäisiä ympäristöhaittoja eikä ympäristölupaa tule haetussa mittakaavassa myöntää. Suunniteltuja toimintoja ei ole kuvattu riittävän yksityiskohtaisesti. On myös kyseenalaista, soveltuuko kyseinen paikka jätteiden käsittelyyn.

11 11 Mikäli lupa myönnetään, toiminta pitää rajoittaa tapahtuvaksi arkisin klo 6 22 ja toimintaa tulisi rajoittaa kesällä ja talvella ottaen huomioon asutuksen läheisyys. Lisäksi toiminnalle tulee asettaa meluraja ja jätteiden polttokielto. Toiminnassa tulee käyttää parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa, jotta ympäristövaikutusten leviäminen minimoidaan ja rajataan pelkästään satamakiinteistön alueelle. Jo tällä hetkellä ovat turpeen kuljetukset aiheuttaneet vesialueelle mittavia haittoja. Raakapuun käsittely on järjestettävä niin, etteivät tuhohyönteiset pääse leviämään ympäristöön, läheisiin metsiin ja luonnonsuojelualueisiin. Toiminnan lisääntyessä raskas liikenne lisääntyy ja siitä aiheutuvat onnettomuus- ym. riskit ja haitat. Lisääntyvä laivaliikenne kapealla ja matalalla merenlahdella tulisi huomattavasti vaikeuttamaan muuta vesialueen käyttöä. Mikäli hankkeelle myönnetään lupa ja myöhemmin ilmenee, että toiminta aiheuttaa vahinkoa ihmisille tai omaisuudelle, tulee luvan myöntäjän vaatia hakijalta riittävää vakuutta tai vakuutusta korvausten suorittamiseksi. 7) CC ja DD katsovat, että maalaissataman kasvusuuntainen ja laajeneva toiminta sisäsaariston lahdessa vakituisen asutuksen, kesämökkien ja suojeltujen alueiden välittömässä läheisyydessä antaa aihetta ympäristövaikutusten tarkkaan selvittämiseen. Ympäristölupaa haetaan jälkikäteen jo olemassa olevalle toiminnalle, jolle odotetaan merkittävää kasvua. Onko toiminnan laajuus (vuositonnimäärä) kohtuullinen kiinteistön kokoon ja sataman sijaintiin nähden? Satamahankkeesta laajennussuunnitelmineen, mukaan lukien väylän syventäminen, tulisi järjestää yleisön kuulemistilaisuus. Vesi on hyvin ääntä kantava elementti, joten sataman toiminta-aika 24 h/7 vrk on kohtuuton. 8) EE (muun muassa ) toteaa, että ympäristölupaa haetaan varsin monimuotoiseen satamatoimintaan ottaen huomioon sataman pieni pinta-ala. Muistuttaja omistaa metsäalueita muun muassa sataman naapurikiinteistöllä ja mahdollinen tuontipuutavara sisältää suuren riskin tuoda mukanaan myös ulkomaisia tuholaisia, jotka voivat aiheuttaa merkittävää tuhoa metsissä. Sama uhka sisältyy myös kotimaasta tuotavaan puutavaraan, jos sitä seisotetaan kesäaikana satama-alueella (kotimaiset tuholaislajit). Mikäli satama levittää tuholaisia alueelle, tulee sillä olla valmius myös korvausten maksamiseen. Raakapuuta tullaan ilmeisesti myös hakettamaan satama-alueella, mistä syntyy pöly- ja äänisaastetta lähiympäristöön sekä naapureille. Kierrätysmateriaalit (autonrenkaat, metalliromu) aiheuttavat vähintään esteettisiä haittoja tärvellen alueen maisema-arvoa. Lisäksi etenkin romujen käsittelyyn liittyy helposti riski öljyjen ym. haitallisten aineiden kulkeutumisesta ympäristöön.

12 12 Hakijan kuuleminen ja vastine Toiminnan harjoittajalta tulisi edellyttää perusteellinen ympäristövaikutusten arviointi ennen ympäristöluvan myöntämistä. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt hakijalta vastineen ympäristölupahakemuksesta annetuista lausunnoista, muistutuksista ja mielipiteistä. Hakija toteaa vastineessaan, että suunnitellut muutokset maalaissataman toiminnassa eivät ole oleellisia tai merkittäviä eivätkä aiheuta merkittäviä ympäristövaikutuksia, joten YVA-menettely ei ole tarpeen. Sataman kautta kulkeva irtolasti/kappaletavaraliikenne kasvaa lähivuosina vain maltillisesti tai pysyy lähes ennallaan. Vuonna 2011 sataman kautta kulki vähemmän ( t/a) rahtia kuin vuonna 2010 ( t). Alusmäärät olivat 22 ja 39. Sataman kautta kulkeva rahtiliikenne ei tule muuttumaan kuivabulkista esimerkiksi nestebulkiksi jälkimmäisen pääomaintensiivisyyden vuoksi ja laivojen vaatiman suuren syväyksen vuoksi. Satama tulee edelleen toimimaan erityisesti pyöreään puutavaraan (kuusi-, mänty-, koivutukit) keskittyvänä kauttakulkusatamana hyvien liikenneyhteyksien vuoksi. Muut tuotteet eli sora, puuhake, sepeli, kivi, turve (vähäisiä määriä turvetta tai joskus kivihiiltä toimitetaan varmuusvarastoksi Salon Voimavasu Oy:n pihalle) pysyvät edelleen lastivalikoimassa. Satamassa ei käsitellä tai varastoida lainkaan vaarallisia tuotteita. Satamaan ei tulla rakentamaan minkäänlaista teollista jätteen käsittelyä, metallijätteen käsittelylinjaa tms. Satamasta voidaan viedä tai tuoda joitain yksittäisiä koeluontoisia yhdyskuntajäte-eriä muovitettuina, hajuttomina paaleina. Myös muiden materiaalien koe-eriä ja laivauksia voidaan tehdä. Muita uusia tuotteita voivat olla ainoastaan autonrenkaat tai niiden valmisrouheet sekä kappaletavarat. Kierrätettävien tuotteiden tonnimäärä on suhteellisen vähäinen, arviolta noin t/a. Yleiskaavassa hakemusalue on merkitty satama-alueeksi ja eteläpuolinen alue venesatama-alueeksi. Toiminta tulee olemaan myöhemmin vahvistettavan asemakaavan mukaista. Salo Seaport Oy ei suunnittele toiminnan muuttamista ympärivuotiseksi, vaan satama tulee jatkossakin kuljettamaan kuivalasteja (ensisijaisesti puuta) vain avovesikauden eli jäiden tuloon asti. Pääsääntöisesti sataman perustoiminta, purku ja lastaus, tapahtuu valoisaan aikaan, mutta toiminnan tulee olla mahdollista sesonkiaikana ympärivuorokautisesti 7 päivänä viikossa, koska alus- ja lastimäärät ovat pieniä. Alukset saapuvat sataman pitäjästä riippumattomina aikoina ja satamassa on vain yksi laituri laivaa varten. Satamassa on aikaisemman sataman pitäjän, Sucros Oy:n toimesta rakennettu uusi laituri v. 1997, satama-alue on ruopattu v ja alueen asfaltointitöitä on tehty v Sataman kautta on kuljetettu vuosittain kym-

13 13 meniä tuhansia tonneja puuta, sokerijuurikkaita, kalkkikiveä ja turvetta tai kivihiiltä voimalaitoksen energiatuotantoon. Salo Seaport Oy suunnittelee m 2 :n suuruista puolilämmintä veneiden talvisäilytystilaa satama-alueelle. Satamaan ei tule varsinaisia lisäpalveluita, vaan ainoastaan veneiden talvinostot ja kevätlaskut vesille laiturista mobiililla nosturiautolla veneiden säilytyksen lisäksi. Hallissa ei tulla tekemään veneiden perus- tai huoltokorjauksia. Säilytettävien veneiden määrä on noin vuodessa. Sataman työkoneiden polttoaineita tullaan säilyttämään pieniä määriä määräykset täyttävässä noin litran säiliössä satamakonttorin läheisyydessä. Samassa yhteydessä ovat sosiaalitilat ja jätepiste. Etäisyys rantaan on noin 250 m. Varastokenttien hulevedet ohjataan kallistuksin öljynerotuskaivojen (2 kpl) kautta asfalttikenttien valmistuttua. Öljynerotuskaivojen paikat on osoitettu Salon kaupungin toimenpidelupien ( , , ) yhteydessä. Sataman ympäristöpäällikkö selvittää kertaluonteisesti hulevesien laadun ja toimittaa näytteet alan laboratorioon maan routimisen jälkeen keväällä. Mikäli tarvetta ilmenee, tarkkailua ja vesinäytteitä voidaan tarvittaessa selvittää pidemmällä ajalla. Koska satamassa ei ole vesijohtoa, ei jätevesiä myöskään synny. (Makeaa vettä on tuotu noin 1 m 3 :n säiliössä.) Alue ei liioin sijaitse pohjavesialueella. Satamaan tulee merikarttaan merkitty, helposti navigoitava 4,2 m:n meriväylä, jolloin pientonnisten ( tonnin vetoiset) alusten satamamanööverit jäävät vähäisiksi. Alus pääsee väylältä kiinnittymään suoraan satamalaituriin, jolloin turhia manööverejä potkurikäyttöineen ei tarvita. Satama palvelee vain yhtä alusta kerrallaan eikä satama-alueella ole muita aluksia odottamassa tai väistämässä alusta. Raskastonniset ( t) alukset eivät edes pääse väylälle. Silmämääräisesti satamalaiturilta ei ole havaittu minkäänlaista eroosiota potkurivirroista. Satamassa syntyy vuosittain muutamia kymmeniä kiloja jätettä, joille on omat kierrätys/lajitteluastiat (metalli, lasi, öljyiset rätit, toimistojäte). Ne toimitetaan asianmukaiseen käsittelyyn jätelajin mukaisesti. Laivojen kiinteitä jätteitä tai pilssivesiä ei pääsääntöisesti oteta satamassa vastaan, vaikka palvelua voidaankin pakottavissa tilanteissa järjestää alan alihankkijoiden toimesta (esim. Hans Langh -säiliöautot). Toimintavuosien 2010 ja 2011 aikana harmaita/mustia vesiä ja pilssivesiä ei ole satamaan jätetty aluksilta kertaakaan. Satamassa ja sen ympäristössä on vuonna 2011 tehty melumittauksia, joita koskeva raportti on liitetty hakemukseen. Satamasta aiheutuva melutaso lähiasutuksen luona ei ylitä päiväohjearvoa 55 db eikä yöohjearvoa 50 db. Mittausten yhteydessä havaittiin, että ohiajavat autot aiheuttivat suurempia

14 14 melutasoja kuin satamatoiminnat. Esimerkiksi veden yli lähimmän asutuksen (noin 430 m satamasta) edustalla mittaustulos oli 39 db. VTT:ltä ja Meriauralta saatujen Meeri- ja Lipasto-laskentajärjestelmien mukaan 22 aluksen päästöt vuonna 2011 ovat olleet seuraavat: SO x noin 11 kg, NO x noin 330 kg, CO 2 noin 19 t ja pienhiukkaset noin 7 kg sekä ajoneuvopäästöt (noin rekkaa kilometrin ajomatkalla): SO x noin 1 kg, NO x noin 16 kg, CO 2 noin 2 t/a ja pienhiukkaset alle 1 kg. Aluspolttoainelaatuna on käytetty säädösten mukaista vähärikkistä polttoainetta. Sataman oman lastauskaluston (Liebherr-kauhakuormaaja) polttoainekulutus oli l (vähärikkistä laatua). Satamasta ei aiheudu hajupäästöjä (alueella ei varsinaisesti varastoida eikä käsitellä jätteitä). Satunnaisia pölyhaittoja (turvelastit) vähennetään tarvittaessa kastelulla, lastauksen ajoittamisella tuulen mukaan sekä muovilla peittelemällä. Lisäksi turpeen varastointia alueella pyritään vähentämään kuormaamalla lasti pääsääntöisesti välittömästi turverekkoihin, jotka on varustettu sähkökäyttöisillä kuormakattosuojilla. Sähköä on kulunut noin kwh lähinnä valaistukseen. Salo Seaport Oy valvoo säännöllisin tarkastuksin, että Lehun luonnonsuojelualueet säilyvät vaarantumatta. Satamakonttorin seinään on merkitty kartalle luonnonsuojelualueet työntekijöitä varten. Varsinaisesti satamassa ei lastata mitään lentäviä roskia eikä yhdyskuntajätteitä tai kierrätyspaperia. Turpeen lastausalue siivotaan purkamisen jälkeen ja puhdistusjäte kerätään kuormaan. Yleensäkään kentällä ei säilytetä lasteja pitkäaikaisesti, vaan lastit ohjataan minimivarasto-logistiikka-ajattelun mukaisesti mahdollisimman pian asiakkaalle pidetyssä vesijättömaan lunastustoimituksessa Salo Seaport Oy on lunastanut vesijättömaan, m 2 yhteisestä vesialueesta ja se on liitetty satamakiinteistöön Rantapereen laituri, kiinteistörekisteritunnus Sataman pääasiallinen asiakas on Stora Enso Oyj, joka on ilmoittanut kuljettavansa vain kotimaista puutavaraa Salon sataman kautta. Puun välivarastoinnissa otetaan huomioon laki hyönteis- ja sienituhojen torjunnasta. Talvikaudella ennen meriyhteyden avautumista satamaan varastoidaan puuta. Keväällä jään sulettua aloitetaan merikuljetukset. Satamaan talven aikana tuotu puutavara on kaadettu syyskuun alun jälkeen. Merikuljetukset on suunniteltu niin, että puskurissa oleva mäntypuutavara toimitetaan 1. heinäkuuta mennessä ja kuusipuutavara 1. elokuuta mennessä tehtaille. Mikäli toukokuussa todetaan, että kaikkea mäntypuutavaraa ei kesäkuun aikana saada sataman alueelta kuljetettua pois, kuoritaan varastossa olevat puutavarapinot (poistetaan päällimmäinen puoli metriä pinosta). Jos satamaan ajetaan metsävarastoista loppukeväästä puuta, se lastataan suoraan proomuun. Mahdollisen väylän syventämisen tekee Liikennevirasto, joka myös vastaa tarvittavista luvista ja läjityksistä.

15 15 Lähin osaksi asuttu asunto sijaitsee noin 250 metrin päässä satamalaiturista, muut asunnot sijaitsevat noin puolesta yhteen kilometrin etäisyydellä. ELY-keskuksen lausunto hakijan vastineen johdosta Hakijan kirjeet Varsinais-Suomen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -yksikkö toteaa lausunnossaan ( ) kantanaan, että sataman toiminta tulee arvioida ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (468/1994) mukaisessa menettelyssä. Vaikka satamatoimintaa on jo pitkään harjoitettu alueella aiemmin sijainneen sokeritehtaan toimintaan liittyvänä, sillä ei ole ollut ympäristöluvanvaraiseen toimintaan oikeuttavaa lupaa. Sataman toiminta ei ole sisältynyt sokeritehtaan ympäristölupaan eikä sillä ole myöskään ollut erillistä ympäristölupaa, sijoituspaikkalupaa eikä sitä vastaavaa detaljikaavaa. Näin ollen sataman ympäristölupahakemus tulee käsitellä uutta toimintaa koskevana. Tämä merkitsee myös sitä, että hanke tulee arvioida YVA-lain tarkoittamassa ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä, VNA 713/ :ssä esitetyn hankeluettelon 9 f -kohdan (pääosin kauppamerenkulun käyttöön rakennettavat meriväylät, satamat, lastaus- tai purkulaiturit yli 1350 tonnin aluksille) perusteella. Koska hanke on tarpeen arvioida ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaisessa menettelyssä, ympäristölupahakemusta ei voida ratkaista ennen kuin ko. menettely on saatettu päätökseen. Salo Seaport Oy toteaa oikeudellisena kannanottonaan edelliseen lausuntoon, että hakemuksen kohteena olevassa satamassa kävi jo kesällä laivaa, jotka veivät haketta Ruotsiin (kirjeen liitteenä on lehtileike vuodelta 1965). Kyseinen satama on toisin sanoen ollut toiminnassa jo 1960-luvun alussa. Toisin kuin ELY-keskus on esittänyt, kyse ei ole mistään uuden sataman rakentamisesta, vaan satama on ollut olemassa jo vuosikymmeniä. Tämän vuoksi on katsottava, että ympäristövaikutusten arviointimenettelyä ei tule käynnistää. Vuonna 1964 satamassa kävi yhteensä 50 laivaa ja vuonna 2011 puolestaan 22 laivaa, joten laivojen käyntimäärät eivät ole lisääntyneet, vaan päinvastoin vähentyneet. Kyse ei näin ollen ole myöskään sellaisesta satamatoiminnan laajentamisesta, joka edellyttäisi YVA-menettelyyn ryhtymistä. Salo Seaport Oy pyytää saapuneella kirjeellä aluehallintovirastoa ratkaisemaan ympäristölupahakemuksen ilman YVA-menettelyä. Kyseessä on pienehkö maalaissatama, joka käyttää muutamia kertoja kesässä ainoastaan yhtä lastauslaituria noin 2,4 hehtaarin kiinteistöllään. Kokonaistarkastelun perusteella ympäristövaikutukset on arvioitu vähäisiksi alueelle valmistuvassa asemakaavassa (laatija Salon kaupunki). Varsinais-Suomen ELY-keskuksen lausunto on ristiriidassa muiden vastaavantyyppisten pienten ja kauan toimineiden satamien kanssa, jotka ovat saaneet ympäristöluvan ilman YVA-menettelyä, esim. Länsi-Suomen ym-

16 16 päristölupaviraston päätökset 42/2009/2 (Skogbyn satama) ja 29/2005/2 (Pohjankurun satama). Myös muita vastaavia päätöksiä löytyy. Nyt kyseessä on varsinaisen sataman sijaan pikemminkin pelkästä pienestä, yksittäisestä lastauslaiturista, jota käytetään vain joitakin kertoja vuodessa ja lähinnä kesäaikaan (laituri ei ole talvella lainkaan käytössä). Vuosikymmeniä olemassa ollut pieni lastauslaituri ei tarvitse suurehkojen varsinaisten satamien mukaista YVA-selvitysmenettelyä. Samaan johtopäätökseen on tullut myös Salon kaupungin kaupunkisuunnittelu- ja ympäristöjaosto, joka laatii parhaillaan Salo Seaport Oy:n 2,4 hehtaarin kiinteistölle asemakaavaa (valmis syksyllä 2012). Salon kaupungin mukaan ympäristövaikutukset voidaan arvioida nykytoiminnan mukaisesti vähäisiksi. Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaisesti kaava perustuu jo riittäviin olemassa oleviin ympäristövaikutusten arviointeihin ja selvityksiin sataman alueella, joten erillistä YVA-menettelyä ei tarvita. Lisäksi alueella on jo oikeusvaikutteinen Salon yleiskaava 2020, jossa alue on yksiselitteisesti merkitty satamaalueeksi (kaavamerkintä LS). Todisteellisesti sataman alueella on toiminut satamalaituri jo 1960-luvulta lähtien. ELY-keskuksen lausunnossa mainittu lainkohta viittaa uuteen, rakennettavaan satamaan tai sen luonteiseen uuteen hankkeeseen, jollaisesta ei siis ole kyse. Myöskään määrällisesti tai laadullisesti nykyinen toiminta ei ole muuttunut eikä toimintaa ole lainkaan talviaikoina. ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Luparatkaisu Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan Salo Seaport Oy:n Maalaissataman satamatoiminnalle kiinteistöllä Salon Toijalassa. Sataman sijainti on esitetty tämän päätöksen liitteessä 1. Satamassa voidaan lastata ja lyhytaikaisesti varastoida erilaisia kiinteitä bulk-lasteja, lähinnä puuta, haketta, soraa, sepeliä, hiekkaa, maanparannuskalkkia ja viljaa sekä (satunnaisesti) turvetta tai kivihiiltä, sekä kappaletavaraa. Lisäksi sataman kautta voidaan kuljettaa vähäisessä määrin, noin 15 % lasteista, kierrätysmateriaaleja (kuten käytettyjä autonrenkaita, paalutettua muovijätettä, lumppua tms.), joista ei aiheudu haju- tai muuta haittaa ympäristölle. Näitä ei kuitenkaan prosessoida tai muutoinkaan käsitellä satamassa. Sataman yhteydessä voidaan lisäksi säilyttää veneitä talvikaudella. Sataman toiminnassa on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä: Lupamääräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi Melu, pöly ym. päästöt 1. Toiminnan tulee tapahtua pääsääntöisesti päiväsaikaan klo Satamatoimintojen aiheuttama melu ei saa ylittää asuinrakennusten piha-alueilla

17 17 päivällä klo ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 55 db eikä yöllä klo ekvivalenttimelutasoa (L Aeq ) 50 db. Melun iskumaisuus tai kapeakaistaisuus on huomioitava vertailtaessa mittaustuloksia raja-arvoihin. 2. Hienojakoisia pölyäviä lasteja ei saa käsitellä voimakastuulisella säällä ja tarvittaessa lasteja on kostutettava tai peitettävä pölyämisen estämiseksi. 3. Laiturialueen ja kenttien, joilla varastoidaan hienojakoisia lasteja, on oltava asfaltoituja. Samoin työkoneiden tankkauspaikan sekä veneiden talvisäilytysalueen tulee olla asfalttipäällysteinen. Päällystäminen on toteutettava vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. 4. Hulevedet on kerättävä sadevesikaivojen kautta mereen johdettaviksi. Ainakin veneiden huoltoalueella ja työkoneiden tankkauspaikalla sadevesiviemärin yhteydessä on oltava öljynerotuskaivo. Vesien johtamisjärjestelyjen tulee olla toteutettu vuoden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. 5. Pölyämistä ja turpeen, kalkin ym. hienojakoisen aineksen sekä kaarnan ja hakkeen joutumista mereen on tehokkaasti estettävä puhdistamalla laiturialue tarpeen mukaan esimerkiksi keräävää harjakonetta käyttäen. Tarvittaessa laiturialue on kiintoaineen mereen pääsyn estämiseksi varustettava reunakorokkeella meren suuntaan. Jätteet ja polttoaineet 6. Alusjätteiden vastaanottoa varten satamassa on oltava pysyvät vastaanottolaitteet tai sataman on tilattava alusjätteiden vastaanottopalvelu. Tarkemmat määräykset aluksista peräisin olevien jätteiden jätehuollon järjestämisestä antaa Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus merenkulun ympäristönsuojelulain (1672/2009) 9 luvussa tarkoitetussa sataman jätehuoltosuunnitelman hyväksymisratkaisussa. Satamatoiminnassa syntyvät ja aluksista vastaanotettavat jätteet on lajiteltava ja erilaatuiset jätteet on kerättävä erillisiin astioihin. 7. Hyötykäyttökelpoiset jätteet on toimitettava hyödynnettäväksi ympäristöluvan saaneelle laitokselle. Hyötykäyttöön kelpaamattomat jätteet on toimitettava kaatopaikkasijoitettavaksi tai muuhun laitokseen tai paikkaan, jolla on lupa kyseisenlaisten jätteiden vastaanottamiseen. 8. Vaaralliset jätteet (aikaisemmin ongelmajätteet) on sijoitettava kullekin jätetyypille suunniteltuihin ja tarkoitettuihin astioihin, säiliöihin tai pakkauksiin ja varastoitava siten, ettei varastoastioista mahdollisesti vuotava neste pääse muihin tiloihin tai maaperään. Vaaralliset jätteet on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisenlaisten jätteiden käsittely.

18 18 9. Polttoainesäiliö on sijoitettava suoja-altaaseen (100 %) tai sen tulee olla kaksoisvaippasäiliö. Suojelualueiden turvaaminen 10. Satama-alue on aidattava tai muuten selvästi esimerkiksi paaluin merkittävä maastoon niin, että toiminta ei hallitsemattomasti leviä alueen ulkopuolelle ja vaaranna viereisiä Lehun suojelualueita. Häiriö- ja poikkeustilanteet 11. Vahingoista, onnettomuuksista ja muista häiriötilanteista, joista aiheutuu tai uhkaa aiheutua määrältään ja laadultaan tavanomaisesta poikkeavia päästöjä ilmaan, pinta- tai pohjaveteen taikka maaperään, on viipymättä ilmoitettava Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Salon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Poikkeuksellisissa tilanteissa on viivytyksettä ryhdyttävä asianmukaisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi ja päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi sekä tapahtuman toistumisen estämiseksi. Vuotoina ympäristöön päässeet kemikaalit, polttoaineet ja muut haitalliset aineet on kerättävä välittömästi talteen. Vaarallisten aineiden käsittelyalueilla on oltava riittävästi imeytysmateriaalia ja muu tarvittava torjuntakalusto. 12. Sataman turvallisuus- ja pelastussuunnitelma on pidettävä ajantasaisena ja alkusammutusvälineistön sijainnista on tiedotettava satamassa kulloinkin työskenteleville. Tarkkailua ja raportointia koskevat määräykset 13. Laituri- ja kenttäalueiden päällysteiden kuntoa on seurattava, samoin kentän vesien johtamisjärjestelyjen toimivuutta ja tarvittaessa ryhdyttävä korjaustoimiin. Öljynerotuskaivojen toimivuutta on seurattava ja ne tulee tyhjentää öljyisistä jätteistä tarpeen mukaan. 14. Sataman toiminnasta aiheutuva ekvivalenttimelutaso (L Aeq ) on mitattava vähintään kolmen vuoden välein satamaa lähinnä olevien asuinrakennusten pihoilla (satamaan johtavan yksityistien varressa sekä sataman vastarannalla Varstalansaaressa). Mittausta koskeva suunnitelma on esitettävä viimeistään kolme kuukautta ennen mittausten suorittamista Varsinais- Suomen ELY-keskuksen hyväksyttäväksi. Melumittausraportti on toimitettava tiedoksi Varsinais-Suomen ELY-keskukselle ja Salon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa mittauksen suorittamisesta. Melumittaukset on toteutettava ympäristöministeriön ohjeen 1/1995 "Ympäristömelun mittaaminen" mukaisesti. Melun iskumaisuus ja kapeakaistaisuus tulee selvittää ja huomioida tuloksissa.

19 Sataman toiminnasta on pidettävä kirjaa, josta ilmenee aluskäynnit ja satamassaoloajat lastityypit määrineen lastausajat päällysteiden kunnon ja sadevesiviemäröinnin toimivuuden seuraaminen ja korjaaminen satamassa syntyneet jätteet luokiteltuina jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen (179/2012) mukaisesti. Jätteistä ilmoitetaan määrät, käsittely sekä toimituspaikat ja -ajankohdat. aluksista vastaanotetut jätteet luokiteltuina asetuksen 179/2012 mukaisesti. Jätteistä ilmoitetaan määrät, käsittely sekä toimituspaikat ja -ajankohdat. öljynerotuskaivojen tarkkailu ja tyhjennykset työkoneiden kuluttaman polttoaineen määrä ja laatu energian ja veden kulutus mahdollisen melumittauksen tulokset poikkeukselliset tilanteet, niiden syyt ja korjaustoimenpiteet. Jätekirjanpito on säilytettävä kuuden vuoden ajan ja muu kirjanpito kolmen vuoden ajan. Kirjanpito on esitettävä pyydettäessä ympäristöluvan valvontaviranomaisille. 16. Sataman toiminnasta on tehtävä vuosiraportti. Raportin on sisällettävä yhteenveto kirjanpidosta ja selvitys sataman ympäristökuormituksesta. Raportti on toimitettava tarkkailuvuotta seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Salon kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnan lopettaminen 17. Satamatoiminnan lopettamisesta on tehtävä toimivaltaiselle lupaviranomaiselle ilmoitus viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan päättymistä. Ilmoituksessa on esitettävä suunnitelma toiminnan hallitusta lopettamisesta aikatauluineen (kiinteistön kunnostamistoimet liittyen vesiensuojeluun, ilmansuojeluun, maaperänsuojeluun ja jätehuoltoon sekä ympäristön tilan jälkitarkkailu). RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet ja luvan myöntämisen edellytykset Satamakiinteistöllä on harjoitettu pienimuotoista satamatoimintaa vuosikymmeniä, ainakin 1960-luvun alusta lähtien, jolloin satama toimi Uskelan sataman nimellä ja sen jälkeen Salon sokeritehtaan satamana. Kyse on näin ollen vakiintuneeksi katsottavasta satamatoiminnasta, jolloin lupa voidaan myöntää ilman YVA-menettelyä. Satamalla ei ole aikaisempaa ympäristölupaa tai vastaavaa sijoituslupaa, koska satamilta ja lasta-

20 20 us/purkulaitureilta ei sataman toiminnan aloittamisen aikaan edellytetty tuon hetkisen lainsäädännön perusteella sijoituslupaa tai muuta vastaavaa lupaa. Myöskään terveydenhoitolaki (469/1965, voimaan ) ja terveydenhoitoasetus (55/1967) eivät edellyttäneet sijoituslupaa satamilta ja lastaus/purkulaitureilta. Alueellinen ympäristökeskus on vasta , sokeritehtaan kyselyn johdosta, todennut, että Sucros Oy:n pitäisi hakea ympäristölupa satamalaiturille. Määräaikaa ei kuitenkaan asetettu eikä liioin edellytetty ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Sucros Oy myi sittemmin (v. 2010) satamakiinteistön luvan hakijalle. Satama on merkitty satama-alueeksi oikeusvaikutteiseen Salon yleiskaavaan ja nyttemmin myös asemakaavaan, joka on hyväksytty Salon kaupunginvaltuustossa Aluehallintovirasto katsoo, että alueella voidaan harjoittaa nykyisen tyyppistä satamatoimintaa tietyin reunaehdoin, joilla varmistetaan, että toiminnasta ei aiheudu vahinkoa aivan sataman vieressä sijaitseville luonnonsuojelualueille (Lehun pähkinäpensaslehto, Lehun jalopuumetsikkö ja pähkinäpensaslehto) ja niiden suojelluille luonnonsuojelulain 29 :n 1 momentin mukaisille luontotyypeille, seudun kulttuurimaisemalle tai haittaa muuten ympäristölle eikä häiriötä lähiasutukselle. Sataman alueella ei alkuperäisestä hakemuksesta poiketen harjoiteta teollista toimintaa, kuten jätteiden/raaka-aineiden murskausta tai prosessointia. Lupaharkinnan perusteena on ollut sataman aluskoon säilyminen ennallaan ja laivakäyntien sekä lastimäärän pysyminen aiemmalla tasolla (noin aluskäyntiä vuodessa ja lastimäärä noin t/a) ja ottaen huomioon, että satama ei toimi ympärivuotisesti. Veneiden talvisäilytys on satamatoimintaa täydentävää toimintaa, eikä siitä aiheudu ympäristön pilaantumisen vaaraa, kun huolehditaan, että säilytysalueella kenttä asfaltoidaan ja sadevesiviemäri varustetaan öljynerotuskaivolla. Myös veneiden telakointi alueella on asemakaavan mukaista toimintaa. Sataman toiminta, kun sitä harjoitetaan tämän päätöksen mukaisesti, ei aiheuta terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta naapureille. Toiminnasta ei, lastityypit ja toiminnan pienimuotoisuus huomioon ottaen, aiheudu sellaisia päästöjä, että vesienhoitosuunnitelman (Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015) tavoitteiden saavuttaminen vaikeutuisi. Annetut lupamääräykset ovat tarpeen, jotta Maalaissataman toiminta täyttää ympäristönsuojelu- ja jätelaissa sekä niiden nojalla annetuissa asetuksissa mainitunlaiselle toiminnalle asetetut vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty.