OPAS EU-PROJEKTIN TOTEUTTAJALLE
|
|
- Jalmari Koskinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 OPAS EU-PROJEKTIN TOTEUTTAJALLE Versio VI Länsi-Suomen lääninhallitus
2 2
3 3 SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle 5 I RAHOITUKSEN HAKEMINEN 1. Hyvä EU -projekti 6 2. Rahoitusta hakevan muistilista 6 3. Hakemuksen käsittely 9 II YLEISTÄ HANKKEIDEN HALLINNOINNISTA 1. Projektin hallinnoijan tehtävät Ohjausryhmä Projektipäällikkö Projektin asiakirjat Projektikäsikirja Projektipäiväkirja 15 III RAHOITUS 1. Rahoituspäätös Rahoituspäätöksen ja projektisuunnitelman muutokset Jatkorahoitushakemuksen tekeminen Rahoituksen maksaminen 21 IV PROJEKTIN TOTEUTTAMINEN 1. Kilpailuttaminen Tekijänoikeusasiat Projektin raportointi Projektin arviointi Projektin verkottuminen ja tiedottaminen Projektin päättäminen 29 V EU-PROJEKTIEN TALOUSHALLINTO 1. Projektin kirjanpito Tukikelpoisuusehdot Yleistä Mitä ovat tukikelpoiset kustannukset? 33 VI MAKSATUS 1. Toteuttajan kirjanpitoon tulevat kustannukset Laskennalliset kustannukset ja luontoissuoritukset Maksatuksen hakeminen Maksatushakemuksen liitteet Maksatuspäätös 46 VII VALVONTA JA TARKASTUS 47 LÄHTEET 49 LIITTEET: Rahoituspäätösmalli, maksatushakemuslomakkeet
4 4
5 5 Lukijalle Tämä opas on tarkoitettu Länsi-Suomen lääninhallituksen rahoittamille EU:n rakennerahastoprojekteille. Projekteja sääntelevät säädökset ja eri ministeriöiden ohjeet on oppaassa esitetty siten, että opas tarjoaa ratkaisumalleja käytännön projektityölle. Ohjeet sisältävät myös tarkastuksissa saatua palautetta sekä projektien itsensä esittämiä kysymyksiä. Opas perustuu Etelä-Suomen lääninhallituksen Projektin vetäjän oppaaseen, jonka ovat laatineet Eija Karhatsu ja Merja Rossi (ESLH:n rakennerahastojulkaisut 2, 2002). Länsi-Suomen lääninhallituksen version oppaasta valmistelivat EU-koordinaattorit Katriina Kunelius, Salme Lehtola, Tuire Raudaskoski sekä sivistystoimentarkastaja Marianne West-Ståhl. Oppaan sisältö perustuu Länsi-Suomen lääninhallituksen viranomaisohjeisiin ja omiin linjauksiin. Näiden muuttuessa kesken ohjelmakautta, opas päivitetään siltä osin ja ajan tasalla oleva opas on saatavilla lääninhallituksen internet-sivuilta osoitteesta Sivuilta löytyvät myös Länsi-Suomen lääninhallituksessa EU-rahoitustehtävissä työskentelevien yhteystiedot pidetään yhteyttä! Onnea ja menestystä projektityössä toivottaen Länsi-Suomen lääninhallituksen sivistysosasto
6 6 I RAHOITUKSEN HAKEMINEN 1. Hyvä EU-projekti Hyvin toteutettu ja tavoitteiltaan kohderyhmää hyvin palveleva kehittämishanke saa aikaan monenlaista positiivista kehitystä. Se lisää aina toteuttajansa osaamista ja kokemusta, joiden tuloksena kehittyy usein uusia toimintamalleja, hyviä käytäntöjä. EU-projektin toteuttamiseen liittyy paljon määrämuotoista dokumentointia, seurantaa. Niiltä ei voi valitettavasti välttyä, koska hankkeiden toteuttamista säätelevät säännökset ja määräykset ovat samat kaikille EU:n osarahoittamien projektien toteuttajatahoille. Ne ovat rahoituksen myöntämisen ehtoja, joista selviää parhaiten tekemällä niin kuin rahoittaja ohjeistaa. Hyvä hanke on arvokas koko ohjelma-alueelle, kohderyhmälle ja toteuttajalle. Parhaimmillaan se Lisää alueen vetovoimaa, kilpailukykyä ja osaamista Luo pohjaa uusien työpaikkojen ja yritysten syntymiselle Edistää teknologiaa Lisää yhteistyötä On levittämiskelpoinen ja laajasti hyödynnettävissä Vaikuttaa positiivisesti ympäristöön ja tasa-arvon kehittymiseen Tekee tunnetuksi projektitoimia ja toimijoita Rakentaa osaltaan toteuttajaorganisaation profiilia 2. Rahoitusta hakevan muistilista Kilpailu rahoituksen saamisesta hankkeelle kovenee ja hakemusten taso nousee vuosi vuodelta. Hankkeen suunnittelu on paitsi mielenkiintoista ja avartavaa, myös varsin työlästä ja siis aina riskin ottamista, joten projektin suunnitteluun kannattaa panostaa. Suunnittele projekti hyvin Anna suunnittelulle ja idean kypsymiselle riittävästi aikaa Ohjelmien avulla halutaan kehittää uutta mieti, mitä uutta hanke luo Hankkeiden tehtävänä on tuottaa pysyviä vaikutuksia puntaroi, miten hankkeen tulokset näkyvät projektin jälkeen ja miten tuloksia levitetään Tutustu ohjelma-asiakirjoihin ja tarkista, sopiiko hankeidea niiden tavoitteisiin. Usein törmää hyvään ideaan, joka ansaitsisi tulla rahoitetuksi, mutta joka ei sovi mihinkään ohjelmaan sisältönsä ja tavoitteidensa puolesta. EU-ohjelmilla edistetään vain tiettyjä, valittuja teemoja ja rahoitusta on mahdollista saada vain niihin Huomaathan, että ESR-hankkeet kohdistuvat pääosin työelämässä jo oleviin tai sinne pyrkiviin, yli 15-vuotiaisiin henkilöihin. Rahoittaja voi asettaa myös tätä korkeampia ikärajoja. Myöskään eläkeläiset eivät voi olla kohteena muuta kuin poikkeustapauksissa, esimerkiksi pyrkiessään siirtymään eläkkeeltä takaisin työelämään Rajaa hanke hallittavaksi kokonaisuudeksi, älä kerää liian paljon erilaisia tavoitteita ja toimintoja samaan hankkeeseen, laadi realistinen aikataulu Jätä myös loppuraportoinnille riittävästi aikaa Selvitä yhteistyömahdollisuudet, ohjelmissa suositaan erilaisia kumppanuusrakenteita
7 7 Hankkeesi kilpailee muiden vastaaviin tavoitteisiin pyrkivien hankkeiden kanssa rahoituksesta, laadi siis kustannusarvio realistisesti Rahoittajalta saat tarvittaessa lisätietoja haettavana olevasta rahoituksesta, rahoitusrakenteesta sekä ohjeita ja neuvoja hakuprosessiin Tavoite 3 ohjelmaa toteutetaan koko Länsi-Suomen läänin alueella, lukuun ottamatta tavoite 1-aluetta. Alueet, joilla toteutetaan tavoite 1- ja 2-ohjelmia näkyvät kartasta
8 8 Muista suunnitellessasi, että hankehakemuksen käsittely vie aikaa vähintään 3 kk, yleensä enemmän
9 Valmistaudu myös siihen, ettei hankkeesi saa rahoitusta Täytä hakemus huolellisesti 9 Hakemuslomake on se asiakirja, jonka perusteella hanketta arvioidaan, täytä siis kaikki kohdat Käytä selkeää kieltä ja tiivistä tarvittaessa Kerro tarkasti, mitä hankkeessa konkreettisesti tehdään ja mihin rahat käytetään Keksi hankkeellesi lyhyt ja ytimekäs nimi Kaiken oleellisen tiedon tulee olla hakemuslomakkeessa: muista kaikki pakolliset liitteet, mutta vältä suurta ylimääräisten liitteiden määrää. EAKR hankkeissa erillinen hankesuunnitelma on pakollinen liite. Varmista rahoitussuunnitelmaa tehdessäsi kunnallisen ja yksityisen rahan saanti; 100 % EU:n ja valtion tukea ei voi hankkeelle saada Yksityisiltä toteuttajilta (yrityksiltä, yhdistyksiltä ja säätiöiltä) vaaditaan verottajan antama todistus verojen ja työnantajasuoritusten hoitamisesta (verovelkatodistus) rahoitushakemuksen liitteenä Varmista, että hakemuksen allekirjoittaa hakijaorganisaation nimenkirjoitusoikeuden omaava henkilö Muista päivätä hakemus Noudata hakuaikoja Hankerahoitusten hakuajoista ilmoitetaan internetissä ja pääsääntöisesti myös maakuntalehdissä Kaikki hakuajan loppuun mennessä tulleet hakemukset käsitellään samanaikaisesti Hakuajan päättymisen jälkeen tulleet hakemukset palautetaan hakijalle Huomaa, että hakemus tulee saattaa toimivaltaisen viranomaisen käsiteltäväksi hakuajan kuluessa ei siis riitä, että sen toimittaa jollekin valtion viranomaiselle 3. Hakemuksen käsittely Saat hakemuksen saapumisesta Länsi-Suomen lääninhallitukselta ilmoituksen, josta löytyvät hakemuksen käsittelijän yhteystiedot Hakemuksen käsittelyvaiheessa siihen saatetaan pyytää lisäselvityksiä hanke hioutuu vielä käsittelyn aikana, ole siis kärsivällinen Vaikka hakemuksesi tulisikin väärälle viranomaiselle, toimitetaan se viran puolesta (=hallintolain nojalla) oikeaan osoitteeseen. Saat myös siirrosta kirjallisen ilmoituksen. Siirto saattaa kuitenkin johtaa hakemuksen käsittelyn viivästymiseen tai pahimmassa tapauksessa hakemus voi jäädä ao. haussa kokonaan käsittelemättä, ellei siirtoa ehditä tehdä hakuajan puitteissa. Tavoite 1- ja tavoite 2-ohjelmissa eli ns. alueohjelmissa rahoituspäätös tehdään vasta sen jälkeen, kun hanke on saanut puoltavan lausunnon eri rahoittajaviranomaisten muodostamassa hankeryhmässä tai maakunnan yhteistyöryhmän (MYR) sihteeristössä ja isojen hankkeiden osalta myös yhteistyöryhmässä Tavoite 3-ohjelman rahoitus/valintaprosessi toteutetaan kokonaisuudessaan lääninhallituksessa
10 10 Lisäksi: lääninhallitus pyytää korkeakoulututkintoon johtavan koulutushankkeen aloittamisesta sekä yliopistojen rakennushankkeista opetusministeriön lausunnon lääninhallitus pyytää merkittäviin museotoiminnan piiriin kuuluviin kulttuurihankkeisiin museoviraston tai maakuntamuseon lausunnon kulttuuritoiminnan piiriin lukeutuvista hankkeista lääninhallitus pyytää lausunnot alueellisilta taidetoimikunnilta; tarvittaessa lausuntoa pyydetään myös muilta asiantuntijatahoilta hankkeen toimialan ja sisältöalueen mukaisesti maakunnittain vaihtelevan käytännön mukaisesti hankkeesta (lähinnä EAKRhankkeista) tarvitaan myös ympäristövaikutusten arviointi (YVA) aloittaminen ennen rahoituspäätöksen saamista on aina hakijalle riski lääninhallituksen EU-rahoitustehtävissä työskentelevät opastavat hakuun ja toteutukseen liittyvissä asioissa hyväksyttyjen hankkeiden toteuttaja-/hallinnoijaorganisaatioille (vetäjät, taloushallinto ym.) järjestetään sekä projektityön hyviä käytäntöjä että projektin taloushallintoa ja maksatuskäytäntöjä koskevaa koulutusta. Jos hankkeen toteuttamiseen osallistuu osatoteuttajia (partnereita), hallinnoijaorganisaation tulee toimittaa saamansa kutsu myös näille.
11 11 II YLEISTÄ HANKKEIDEN HALLINNOINNISTA 1. Projektin hallinnoijan tehtävät Projektin hallinnoija on se organisaatio, joka on jättänyt allekirjoitetun projektihakemuksen. Hallinnoija on kokonaisvastuussa hankkeen toteutuksesta Länsi-Suomen lääninhallituksen hyväksymän projektisuunnitelman mukaisesti, kustannus- ja rahoitusosio mukaan lukien. Hallinnoija vastaa suhteessa rahoittajaan myös mahdollisten toteuttamiseen osallistuvien osatoteuttajien toiminnasta siksi kannattaa neuvotella ja varmistaa jo etukäteen, mitä tämä yhteistyö osapuolilta vaatii ja tehdä kirjallinen sopimus asiasta. Hallinnoija esittää hyväksyttäväksi projektin aloittamisen, mahdolliset projektisuunnitelman muutokset, keskeyttämisen ja päättämisen nimeää projektin ohjausryhmän kaikkiin Länsi-Suomen lääninhallituksen rahoittamiin projekteihin on nimettävä ohjausryhmä lääninhallituksen EU-rahoitustehtävissä työskentelevät eivät ole ohjausryhmän jäseniä, vaan osallistuvat ohjausryhmän kokouksiin rahoittajaviranomaisen edustajana, valvojan ominaisuudessa. Rahoituspäätöksessä mainitulle hankkeen valvojalle toimitetaan kaikki ohjausryhmälle lähetettävä materiaali, esimerkiksi kokouskutsut, pöytäkirjat, raportit ja kokousaineistot. Ainakin ensimmäisen ohjausryhmän kokouksen ajankohta onkin hyvä sopia hankkeen valvojan kanssa. Pääsääntöisesti hankkeen valvojana lääninhallituksessa toimii rahoituspäätöksen esittelijä vastaa siitä, että projektilla on käytettävissä tarvittavat henkilö- ja tilaresurssit huolehtii siitä, että projektin asiakirjat allekirjoittaa toteuttajaorganisaation nimenkirjoitusoikeuden omaava tai valtuuttama henkilö. Johtosäännössä, yhtiöjärjestyksessä tai vastaavassa on mainittu kenellä on oikeus allekirjoittaa organisaation viralliset sopimukset ym. asiakirjat 2. Ohjausryhmä Hyvä ohjausryhmä on projektin vetäjän paras apu. Se voi edistää ratkaisevasti projektin tavoitteiden toteuttamista ja verkottumista. Hyvä ohjausryhmä koostuu sellaisten organisaatioiden ja sidosryhmien edustajista, joille hankkeen toteutuminen on tärkeä ja mielenkiintoinen haaste, ei ylimääräinen velvollisuus ja vaivalloinen lisätyö. Ohjausryhmässä on hyvä olla myös toiminnan kohteena olevan ryhmän edustus. Ohjausryhmän tulee kokoontua vähintään kaksi kertaa vuodessa. Käytännössä se kokoontuu yleensä useamminkin. Hankkeen ensimmäisessä ohjausryhmän kokouksessa ohjausryhmälle selvitetään sille annetut tehtävät, nimetään puheenjohtaja ja sihteeri ja sovitaan kokouskäytännöistä, kuten kokouskutsujen ja muistioiden lähettämisestä sekä siitä, maksetaanko ohjausryhmän jäsenille kokouspalkkioita ja/tai korvauksia matkakuluista. Kokouspalkkioita tai korvausta matkakuluista ei makseta henkilöille, joiden työnkuvaan tai virkatehtäviin kuuluvat ohjausryhmätyöskentelyn kaltaiset tehtävät. Ohjausryhmän kokouspalkkion suuruus määritellään yhdenmukaiseksi toteuttajaorganisaation muussa toiminnassa soveltaman käytännön mukaan. Ohjausryhmällä ei ole päätösvaltaa projekti- tai rahoitussuunnitelman muutoksiin, vaan päätökset niistä tekee lääninhallitus hankkeen hallinnoijan esityksestä. Ohjausryhmän
12 12 tehtävänä on kuitenkin käsitellä mahdollisia projektisuunnitelman muutosesityksiä ennen niiden esittämistä rahoittajalle. Ohjausryhmä: 3. Projektipäällikkö - käsittelee projektin toteuttajan tarkentaman toimintasuunnitelman - käsittelee projektin tavoitteet ja toiminnan / yhteistyön pelisäännöt - käsittelee suunnitelmiin tulevat muutokset - valvoo ja seuraa projektin edistymistä - arvioi hankkeen etenemistä mahdollisen itsearvioinnin pohjalta - levittää projektin tuloksia - seuraa rahankäyttöä - käsittelee / hyväksyy projektin raportit - antaa asiantuntemuksensa projektin käyttöön - toimii linkkinä sidosryhmiin - vastaa osaltaan projektin vaikuttavuudesta ja tuloksellisuudesta - käy viimeisessä kokouksessaan projektin tulokset ja palautteet läpi sekä sopii tulosten levittämisestä myös hankkeen päättymisen jälkeen Ohjausryhmän kolme tärkeintä kysymystä projektin vetäjälle: Miksi? Miten? Mitä hyötyä? Ohjausryhmän tärkein kysymys itselleen: Mitä me voimme tehdä projektin edistämiseksi? Projekti tarvitsee onnistuakseen hyvän vetäjän. Kehittämishankkeen, projektin, vetäminen vaatii paljon. Kokeneilta projektipäälliköiltä saadun palautteen mukaan hyvän projektinvetäjän ominaisuuksiin kuuluvat ainakin seuraavat seikat: rohkeus aito innostuneisuus asiaan avoimuus, ulospäin suuntautuneisuus ahkeruus rehellisyys organisointikyky ja kyky hallita kokonaisuutta lojaalisuus toteuttajaorganisaatiota kohtaan kyky innostaa muita joustavuus pitkäjänteisyys stressin sietokyky jämäkkyys kustannustietoisuus kyky pitää asiat ja paperit järjestyksessä Luettelossa ovat siis kaikki hyvälle työntekijälle, johtajalle, kehittäjälle jne. asetetut odotukset, joita tarvitaan missä tahansa toimessa. Hänen ei välttämättä tarvitse olla projektin sisällön asiantuntija. Projektin vetäjä on yhteistyön virittäjä ja siltojen rakentaja
13 13 myös rahoittajan suuntaan. Hankkeen vetämiseen tarvittavat ominaisuudet ja tiedot ovat ensisijaisia avuja. Kokemus EU-rahoitteisen hankkeen vetämisestä on aina arvokas ja painava asia projektin vetäjää valittaessa. Projektin vetäjä on se henkilö, jonka käsissä projektikokonaisuus lopulta on. Hän pitää huolen siitä, että suunnitellut toiminnot toteutuvat ja työnjako ja muu organisointi tapahtuu tarkoituksenmukaisella tavalla. Projektipäällikkö: on isäntäorganisaation eli hankkeen toteuttajaorganisaation edustaja; vastaa projektin toteutuksesta johtaa toimeenpanoa ja tehtävien antoa informoi rahoittajaa projektin etenemisestä ja mahdollisista yhteystietojen muutoksista huolehtii dokumentoinnista ja arkistoinnista valmistelee ohjausryhmän kokoukset vastaa projektin tiedottamisesta laatii raportit vastaa talouden seurannasta ja maksatushakemusten tekemisestä Projektipäällikön tehtävät kannattaa määritellä selkeästi. Ne on hyvä todeta myös kirjallisessa työsopimuksessa. Usein tehtäväkuvauksen perusmalli on esitetty organisaation oman projektitoiminnan käsikirjassa, mikäli sellainen on laadittu. Projektipäällikkö vaihtui projektissa ja uusi henkilö tuli dokumenttien kanssa lääninhallitukseen kysymään mitä hänen nyt pitäisi tehdä ja miten jatkaa kesken jäänyttä työtä jota ei tunne. Hyvä näin, koska voitiin neuvoa uutta päällikköä käytännöissä, mutta organisaation pitää ottaa vastuu työntekijänsä perehdyttämisessä. Projektin maksatushakemusta ei toimitettu lääninhallitukseen. Asiaa päätettiin tiedustella projektilta, mutta projektin puhelinnumero oli vaihtunut eikä sähköpostiin vastannut kukaan. Selvisi, että projektipäällikkö oli vaihtunut jo useita kuukausia aiemmin ja projektitoimisto muuttanut uuteen osoitteeseen. Maksatushakemuksen täyttämisessäkin oli ongelmia, joten projektin säännöllinen maksatus kangerteli tietokatkoksen vuoksi. Aina kannattaa kysyä hankkeen valvojalta, jos epäröi tai haluaa varmistaa omaa ratkaisumalliaan asioihin. Kysyminen on viisautta! Verkotu myös muiden alueesi rakennerahastohankkeiden kanssa vastaavia kokemuksia saattaa olla muillakin. 4. Projektin asiakirjat Projektin kaikki aineisto tulee säilyttää huolellisesti. On erittäin tärkeää koota talteen asiakirjat kilpailuttamisesta, koulutukseen ja muihin hankkeen toimenpiteisiin osallistuneista, kopiot lehti-ilmoituksista, kaikki tiedotus- ja markkinointiaineisto, tehdyt sopimukset, ohjausryhmän pöytäkirjat, rahoituspäätökset, maksatushakemukset ja -päätökset jne. Projektimapin tulee sisältää ainakin:
14 4.1 Projektikäsikirja 14 - rahoituspäätökset, jatkorahoitus- ja muutospäätökset (myös esim. kuntien rahoituspäätökset hankkeen osarahoituksen osalta) - hyväksytty projektisuunnitelma - hankintaluettelo (erityisesti EAKR -hankkeissa) - maksatushakemukset ja -päätökset - ohjausryhmän kokouskutsut ja pöytäkirjat - yhteistyösopimukset - hankintasopimukset (koneet, laitteet, palvelut) - kilpailuttamisasiakirjat: kirjalliset tarjouspyynnöt, saadut tarjoukset, tarjousten avauspöytäkirjat ja hankintapäätökset tai dokumentit muulla tavoin tehdyistä kyselyistä, kirjallinen selvitys saaduista vastauksista ja perusteista, joilla valinta on tehty - toteutettujen koulutusten ja seminaarien ohjelmat - luettelot koulutuksiin, tiedotustilaisuuksiin ym. projektin tapahtumiin osallistuneista mieluiten niin, että osallistuja on itse omalla nimikirjoituksellaan vahvistanut osallistumisensa kustakin tilaisuudesta erikseen; osallistujaluettelojen tulee sisältää tieto osallistujan kotipaikasta tai työpaikan sijaintipaikkakunnasta - lehti-ilmoitukset, esitteet, lehtiartikkelit ja muu projektin julkistamiseen liittyvä aineisto - projektihenkilöstön työaikaseurannat - selvitykset, ilmoitukset ja yhteenvedot erikseen raportoitavista laskennallisista kustannuksista - tositekopiot, pääkirjan raportit ja muut talousseurannan dokumentit - vuosi- ja seurantaraportit Organisaation, jolla on useita hankkeita, kannattaa koota projektitoiminnan pelisäännöt kirjalliseen, helposti jaettavaan muotoon henkilökunnalleen ohjeeksi ja avuksi projektien toteuttamiseen. Käsikirja kertoo, miten organisaatiossa hankkeita suunnitellaan, haetaan ja hallinnoidaan omaa tehtäväkenttää ja profiilia vahvistaen. Näin organisaation jokaisella projektin toimijalla on yhtenäiset tiedot ja käytännöt sekä selkeä kuvaus omista tehtävistään. Käsikirjan sisältö voisi olla esim. seuraavanlainen: 1. Projektitoiminnan periaatteet organisaatiossa; mikä lisäarvo hankkeilla on organisaatiolle, mikä sopii toteuttajan profiiliin ja toimintaan 2. Projektin suunnittelu ja rahoituksen hakeminen 3. Projektiorganisaatio, vastuu ja valtuudet ohjausryhmä projektipäällikkö muu projektihenkilöstö organisaation sisäiset palvelutoiminnot 5. Toimeenpano, aikataulut ja päätöksenteko 6. Tapa, jolla hankkeen etenemistä seurataan 7. Mahdollinen hankkeen itsearviointi tai muu palautteen kerääminen 8. Markkinointi ja tiedottaminen 9. Raportointi ja dokumentointi 10. Arkistointiohjeet 11. Ohjeet kilpailuttamisesta, hankintaohjeet
15 Valvonta ja tarkastuksiin varautuminen Käsikirja voi liittää myös kuvauksen hallinnoijaorganisaation seuraavista käytännöistä: Hallinto- ja johtosäännöt Asiahallintajärjestelmät Arkistointisuunnitelma Kirjanpitojärjestelmä Arvonlisäveron käsittely Tilikartta Sopimuskäytännöt Projektikäsikirjaa ei kannata kopioida muilta toteuttajilta, vaan jokaisen organisaation kannattaa itse pohtia ja kirjata omat käytäntönsä käsikirjaksi ja ohjenuoraksi oman organisaationsa toimijoille. Käsikirja on siis mitä suurimmassa määrin organisaatiokohtainen. 4.2 Projektipäiväkirja Hyvä käytäntö ja luotettava tapa dokumentoida projektin tapahtumia on kirjata ne projektipäiväkirjaksi. Malleja löytyy varmaankin lähes yhtä monta kuin on projektipäiväkirjojen pitäjiä. ESR -rahoitteiset hankkeet voivat kerätä aineistoa loppuraporttia varten viranomaisten ylläpitämän ESR rahastonhallintajärjestelmä ESRA:n loppuraporttipohjalle. Aineistoa kannattaa kerätä hankkeen alusta alkaen. Lisätietoja ESRA:sta saat tämän oppaan kappaleesta IV 6 Projektin päättäminen. Projektit ovat keskenään erilaisia ja työtavat ovat persoonallisia, joten tässä oppaassa ei esitetä mitään yksiselitteistä parasta käytäntöä malliksi. Päiväkirjaan kirjataan yleensä hankkeen tärkeimmät tapahtumat, kuten esim. koulutustilaisuudet ja neuvottelut ja niistä ajankohta, aihe, tiedotustoimenpiteet, osallistujat, sisältö, tulokset ja palautteet. Lisäksi projektipäiväkirjaan voi dokumentoida käytyä kirjeenvaihtoa ja keskustelua rahoittajan kanssa. Projektipäiväkirja palvelee ennen muuta raportointia sekä projektitoimien arviointia. Se toimii muistin tukena mietittäessä myös hyvien käytäntöjen toistamista ja levittämistä. Projektipäiväkirja ei kuitenkaan korvaa ohjausryhmän ja muiden ryhmien kokousten pöytäkirjoja ja muistioita.
16 16 III RAHOITUS Rahoituspäätöksessä vahvistettu rahoitussuunnitelma sitoo hankkeen toteuttajaa. Eri ohjelma-asiakirjoissa (tavoiteohjelmat 1, 2 ja 3) määritellään, kuinka paljon EU:n ja valtion tukea voidaan enintään myöntää ja kuinka paljon hankkeisiin tulee saada yksityistä ja kuntarahoitusta. Päätöksessä on määritelty juuri kyseessä olevan hankkeen rahoituksen rakenne. Myöntäessään EU- ja valtion tukea lääninhallitus edellyttää, että muukin rahoitus on sovittu ja toteutuu rahoituksen hakijan esittämissä suhteissa. Kunnallisten ja yksityisten rahoittajien kanssa tulee sopia jo hakuvaiheessa rahoituksen järjestämisestä ja aikataulusta. Erityisesti on varmistettava yksityisen rahoittajan (osallistujien todelliseen tuntipalkkaan perustuvien) palkkakustannustietojen saaminen projektin käyttöön. Rahoitushakemuksen yhteydessä on toimitettava menolajikohtainen kustannusarvion täsmennys, jossa selvitetään, mitä kustannuksia ja kuinka paljon mihinkin menolajikohtaan sisältyy. Osallistujien palkka- ja matkakustannusten osalta on hyvä kertoa myös minkälaisiin oletuskustannuksiin ne perustuvat. Kustannusarvion täsmennyksen laatimisen tueksi on lääninhallituksen nettisivuilta saatavissa valmis lomakepohja. 1. Rahoituspäätös Rahoituspäätös muodostuu seuraavista asiakirjoista. 1. Päätöskirje, joka sisältää mm. seuraavat asiat: keskeiset tunnistetiedot (poimittuna viimeisimmästä hakemus- /projektisuunnitelmalomakkeesta), kuten hakijan nimi ja osoite sekä projektin nimi, rahoittajan hankkeelle antama koodinumero, hankkeen hyväksytty kokonaistoteutusaika ja tällä päätöksellä myönnetyn rahoituksen kestoaika hyväksytty kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma ja aika, jolle rahoitusta on myönnetty, tuen EU:n ja valtion osuus sekä kunnallisen ja yksityisen rahoituksen määrä lääninhallituksen nimeämän hankkeen valvojan nimi ja yhteystiedot 2. Liitteet Hyväksytty projektisuunnitelma = viimeisin täydennetty rahoitushakemus (eli kopio hakijan täyttämästä ja allekirjoittamasta hakemuslomakkeesta) Projektisuunnitelma määrittää, millaisiin toimiin rahoitus on myönnetty Rahoituksen käytölle asetettavat ehdot 3. Oikaisuvaatimusosoitus 4. Erityisliite valtion virastoille ja laitoksille tehtäviin rahoituspäätöksiin (sisältää mm. ohjeen arvonlisäverojen kirjauksesta) Projektin vastuuhenkilöiden tulee tutustua päätösaineistoon ja sen asiakirjoihin ja toimia niiden mukaisesti.
17 17 Rahoituspäätös (malli liitteenä 1.) on hallinnollinen asiakirja, joka sisältää keskeiset projektin toteuttamisen ehdot. Projektihenkilöstön kannattaa perehtyä tehtyyn päätöksen perusteellisesti. Ensimmäisessä rahoituspäätöksessä hyväksytään projektisuunnitelma kustannusarvioineen ja rahoitussuunnitelmineen koko projektin toteutusajalle, mutta useimmiten rahoitus myönnetään kerrallaan vain yhdelle tai kahdelle kalenterivuodelle. Seuraavien vuosien rahoituksesta tehdään aikanaan projektin jatkorahoituspäätös, mikäli projekti on edennyt projektisuunnitelman mukaisesti. Päätöksen otsikossa on maininta siitä, mihin tavoiteohjelmaan hanke kuuluu ja mistä rahastosta se saa tukea. EU:n kahden rakennerahaston toiminnallinen ero on seuraava: ESR (Euroopan sosiaalirahasto) on yhteisön tärkein väline alueiden inhimillisten voimavarojen kehittämiseksi. ESR edistää työllisyyden kehittämistä tukemalla työllistettävyyttä, yrittäjyyttä, sopeutumiskykyä ja tasaarvoa sekä investoimalla henkilöresursseihin. Toimenpiteet suunnataan lähinnä koulutukseen sekä osaamisen ja ammattitaidon lisäämiseen tavoitteena työmarkkinoiden kehittäminen ja uusien työpaikkojen synty. ESRprojekteihin ei voida sisällyttää investointeja. EAKR (Euroopan aluekehitysrahasto) edistää alueiden välisten kehitys- ja elintasoerojen ja muita heikommassa asemassa olevien alueiden jälkeenjääneisyyden vähentämistä. EAKR -rahoituksella voidaan tukea kehityksessä jälkeen jääneiden alueiden rakenteellista sopeuttamista ja niiden taloudellista uudistamista. Sen toimenpiteet suunnataan pääasiassa tuotannollisten investointien lisäämiseen ja infrastruktuurin tason parantamiseen sekä työllistävän kehityksen aikaansaamiseen ongelmallisimmilla alueilla. EAKR on rahoituslähteenä myös kulttuurialan hankkeissa. Projektikoodi Rahoittaja antaa projektille 5-numeroisen projektikoodin, jota käytetään kaikissa projektin asiakirjoissa. Koodi on tunniste, jonka avulla tiedot löytyvät rahoittajan tietojärjestelmistä. Sitä tulee käyttää kaikessa kirjeenvaihdossa rahoittajan kanssa ja se kannattaa liittää aina myös sähköpostikyselyihin Hankkeen nimi sama nimi on oltava myös kirjanpitoaineistossa, esitteissä, ilmoituksissa jne. keksi siis projektille lyhyt ja ytimekäs nimi Projektin toteutusaika kustannukset hyväksytään vain toteutusajalta Kohdealue toimenpiteiden on kohdennuttava ohjelma-alueelle ja kohderyhmän oltava kokonaisuudessaan ohjelma-alueelta ja rahoituspäätöksen mukaiselta kohdealueelta. Epäselvissä tapauksissa kannattaa asia varmistaa hankkeen valvojalta. Hyväksytty kustannusarvio ja kustannuslajit hyväksytty kustannusarvio ja kustannuslajien keskinäinen jako ovat toteuttajaa ja rahoittajaa sitovia
18 18 Hyväksytty rahoitussuunnitelma sitoo sekä toteuttajaa että rahoittajaa EU:n ja valtion osuudet on tarkasti määritelty: Länsi-Suomen lääninhallituksen myöntämää Euroopan sosiaalirahaston (ESR) tai Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta Länsi-Suomen lääninhallituksen myöntämää valtion rahoitusta enintään rahoituspäätöksen tukiprosentin mukaisesti sisältää myös muiden rahoittajien osuudet; kunta, muu julkinen, yksityinen Muu julkinen rahoitus Mm. seurakunnat (Suomessa verotusoikeuden omaavat seurakunnat; evankelis-luterilainen ja ortodoksinen), Raha-automaattiyhdistys (RAY) Valtion laitoksilla (esim. yliopistot) ei voi olla omaa rahoitusta Kuntien rahoitus Kuntien tai kuntayhtymien maksamat osallistumismaksut projektille Kuntien päätöksillään maksama tuki projektin toteuttamiseen, joka on projektin käytettävissä projektisuunnitelman mukaisiin kuluihin Muu kunnan rahoitus hankkeelle, esim. kunnan omarahoitus itse toteuttamalleen hankkeelle tai kuntien omistamien oppilaitosten omarahoitus Yksityinen rahoitus Yritysten maksamat osallistumismaksut projektille Yleensä koulutukseen osallistumisesta ei peritä maksuja osallistuvilta henkilöiltä, yritykset ja muut taustayhteisöt osallistuvat sen sijaan yleisesti hankkeen, myös sen sisältämän koulutuksen, rahoittamiseen Projektin projektisuunnitelman mukaiselta kohderyhmältä perityt suunnitelman mukaiset osallistumismaksut eivät ole tuloa vaan rahoitusta. Kohderyhmän ulkopuolisilta saadut osallistumismaksut ovat tuloa Yksityiseltä sektorilta tuleva muu rahoitusosuus hankkeelle, esim. yksityisen toteuttajan omarahoitus Projektin tulot Projektin tuottamien palveluiden ja tuotteiden myynnistä aiheutuva tulo (joka siis ei ole yksityistä rahoitusta) Jos hankkeen toimintoja tarjotaan muille kuin hankesuunnitelman mukaiselle kohderyhmälle, palveluista on perittävä markkinahintainen maksu. Hankerahoitusta ei siis saa käyttää hintojen alentamiseen Myös projektin päättymisen jälkeen kertyvät tulot otetaan huomioon (jopa 2 vuotta projektin päättymisestä) Ennen hankkeelle myönnettävän EU- ja valtion rahoituksen laskemista toteuttajan kustannuksista vähennetään aina projektin saama tulo. Tulojen ja rahoituksen erot: TULO Laskutetaan, sisältää yleensä arvonlisäveron
19 19 Korvaus hankkeen aikaansaamasta tuotoksesta, ts. myydään hankkeessa tehty tuote tai palvelu Projektin aikana hankittavat tulot esim. oppilastyöt Opiskelijoiden /osallistujien tekemien tuotteiden myynnistä saadut tulot RAHOITUS Perustuu maksajan päätökseen Hankkeen käytettävissä projektisuunnitelman mukaiseen toimintaan Erikseen raportoitava rahoitus (ns. laskennallinen rahoitus) ESR Kuntien rahoitus kuntien osallistujien palkka- ja matkakulut luontoissuoritukset, esim. tilojen ja laitteiden käyttökulut (Luontoissuorituksia ei voi olla, ellei niitä ole mainittu jo projektisuunnitelmassa ja hyväksytty rahoituspäätöksessä) Yksityinen rahoitus osallistujien koulutusajan palkka- ja matkakulut luontoissuoritukset talkootyö; hinnoitteluperiaatteet EAKR -hankkeiden ohjeiden mukaan, edellyttää talkootyöpäivää, josta selviää kuka talkootöitä on tehnyt, kuinka kauan ja mitä taksaa on käytetty Kirjanpidon järjestäminen osana hallinnoijan kirjanpitoa oma kustannuspaikka Aineiston säilytys vuoden 2015 loppuun, kaikki projektin lääninhallitukseen raportoima aineisto tarvitaan myös paperille tulostettuna sähköisessä muodossa oleva arkistointitapa on hyväksyttävä, mikäli aineiston säilyvyys ja arkistointiohjelmistojen käytettävyys voidaan taata vuoden 2015 loppuun saakka aineistosta on käytävä ilmi koko projektin elinkaari, saavutetut tulokset, syntyneet kustannukset ja perustelut niiden syntymisille Kysymys: Koska päätöksen ohjautuminen oikealle yhteyshenkilölle saattaa viipyä, eikö lääninhallitus voi lähettää projektin rahoituspäätöstä automaattisesti tiedoksi projektin yhteyshenkilölle tai muulle projektiin osallistuvalle? Vastaus: Päätös on virallinen asiakirja, joka toimitetaan hakijalle, joka on projektin hallinnoijaorganisaatio. Päätöksessä on maininta, että saajan on toimitettava päätös viipymättä tiedoksi projektin osapuolille. Hallinnoija on siis vastuussa päätöksen ja myös sen liitteiden jakelusta. Esimerkkejä rahoituksesta Esimerkki 1.
20 20 Rahoituspäätöksessä hankkeelle myönnettiin EU- ja valtion rahoitusta yhteensä 50 % kokonaiskustannuksista. Hankkeen hyväksytyt kokonaiskustannukset olivat: - toteuttajan kirjanpito erikseen raportoitavat Kokonaiskustannukset yhteensä Hanke oli saanut tuloa EU- ja valtion tuki laskettiin seuraavasti: Kirjanpidon kustannukset Laskennalliset kustannukset Yhteensä Tulot Nettokustannukset Tuki= 50% Esimerkki 2: Yhdistys XZ on tilannut projektilta esittelyvideon ja maksaa siitä 1000 euroa. Onko se projektille yksityistä rahoitusta vai tuloa? Vastaus: Se on tuloa. Yhdistys saa rahalleen selkeän, sovitun vastineen, jolloin on kyse myynnistä. 2. Rahoituspäätöksen ja projektisuunnitelman muutokset Joskus käy niin, että projektin kuluessa huomataan, ettei hankkeen toteuttaminen suunnitellulla tavalla ole järkevää tai mahdollista. Silloin tulee pikaisesti ottaa yhteys projektin valvojaan. Muutoksista tehdään rahoittajalle hakemus, jonka muoto riippuu siitä, mihin seikkaan muutosta haetaan. Projektin ohjausryhmän tulee käsitellä kaikki oleelliset projektisuunnitelman muutokset, mutta lopullinen päätösvalta niiden hyväksymisestä on aina lääninhallituksella. Jos muutos kohdistuu keskeisten projektitoimien toteutukseen ja/tai rahoitukseen liittyviin asioihin, tarvitaan uusi, päivitetty projektisuunnitelma/rahoitushakemuslomake kokonaan täytettynä ja asianmukaisesti allekirjoitettuna. Kaikkien muutostarpeiden osalta kannattaa kysyä neuvoa valvojalta siitä, millä tavalla ja minkälainen muutoshakemus tulee tehdä. Muutokset pitää hyväksyttää aina etukäteen ennen niiden toteutumista. Muutospäätöksiä ei tehdä projektin päättymisen jälkeen. Yleisimpiä muutoksen kohteita ovat toteutusaika, kustannuslajien väliset muutokset, rahoitukseen esitettävät muutokset sekä merkittävät muutokset toteutettavissa toimenpiteissä ja projektin sisällössä. Hakemus tulee tehdä heti, kun muutokset ovat tiedossa tai jatkorahoitushakemuksen yhteydessä, jolloin voidaan tarkentaa seuraavan vuoden suunnitelmia. Hakemuksessa tulee olla ainakin seuraavat tiedot: Kuvaus haetuista muutoksista (= mihin asiaan haetaan muutosta) Perustelut haetuille muutoksille
SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA
31.8.2012 SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA Hankkeen hallittu päättäminen Rahoituskoordinaattori Merja Rossi Kaakkois-Suomen ELY-keskus HANKKEEN PÄÄTTÄMINEN Päättäminen on osa hankkeen suunnitelmaa ja toteuttamista
LisätiedotVARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN OHJE ESR- JA EAKR RAHOITUKSEN HAKIJOILLE
VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN OHJE ESR- JA EAKR RAHOITUKSEN HAKIJOILLE 1.2.2012 Hyvin toteutettu ja tavoitteiltaan kohderyhmää hyvin palveleva hanke saa aikaan monenlaista positiivista kehitystä. Hyvä
LisätiedotHankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus
Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko
LisätiedotMaksatus Lump sum -hankkeissa
Maksatus Lump sum -hankkeissa Uudenmaan ELY-keskuksen Lump sum -koulutus 28.5.2013 Mikael Posti Uudenmaan ELY-keskus Maksatushakemus 1 Maksatushakemukset EURA:ssa rahoituspäätöksen mukaisessa aikataulussa
LisätiedotTuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä. Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA
Tuen myöntäminen rakennerahastohankkeissa - rahoituspäätökset EURA 2007 järjestelmässä Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA EURA 2007 järjestelmän rahoituspäätösmallit 2010 ESR:ssa käytössä seuraavat
LisätiedotETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi
ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia
LisätiedotMAKSATUSPROSESSIKOULUTUS ESR-HANKETOIMIJOILLE
Tuija Nikkari Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus MAKSATUSPROSESSIKOULUTUS ESR-HANKETOIMIJOILLE Seinäjoki 24.5.2011 Rahoituspäätös ja projektisuunnitelma Rahoituspäätös sisältää päätösasiakirjan
LisätiedotOhjausryhmä. Petri Veijalainen
Ohjausryhmä Petri Veijalainen 1 Ohjausryhmä Ohjausryhmä asetetaan, jos tuensaaja tai rahoittaja katsoo sen tarpeelliseksi Edellytetään esim. kun toiminta ulottuu useammalle alueelle tai on muuten laaja-alaista,
LisätiedotMAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus
MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHA Rahoitushakemus Hanke on Alueellinen kehittämishanke EU-rahoitteisen hankkeen valmisteluhanke Kyseessä on Uusi hakemus Jatkorahoitushakemus Korjaus/täydennys edelliseen hakemukseen
LisätiedotHankehallinnointikoulutus
Hankehallinnointikoulutus Kankaanpää 16.4.2010 Maija Saari EU-koordinaattori Yleiset edellytykset, VN asetus Menojen tulee olla: - hankkeen toteuttamisen kannalta tarpeellisia - määrältään kohtuullisia
LisätiedotOhjausryhmä. EAKR-hankkeiden starttikoulutus ja
Ohjausryhmä EAKR-hankkeiden starttikoulutus 2.10. ja 4.10.2018 Ohjausryhmä Pääsääntöisesti rahoittaja edellyttää hankkeelle ohjausryhmää Tarkista hankepäätöksestä edellytetäänkö hankkeeltasi ohjausryhmää
LisätiedotRAHOITUSHAKEMUS BOTNIA-ATLANTICA-OHJELMA
1(6) RAHOITUSHAKEMUS BOTNIA-ATLANTICA-OHJELMA HUOM! Hakemus tulee täyttää suomeksi tai ruotsiksi. Lue täyttöohjeet ennen lomakkeen täyttämistä! Uusi hakemus 1. Viranomainen, jolle hanke-esitys osoitetaan
LisätiedotRaahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004
Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi
LisätiedotLattiasta kattoon, pihalta luontoon - teemahanke
Lattiasta kattoon, pihalta luontoon - teemahanke Info toimenpiteiden toteuttajille 29.10.2018 Leader Varsin Hyvä Eeva Mettala-Willberg Toimenpiteen aloittaminen Toimenpiteen toteuttamisen on saanut aloittaa
LisätiedotINKOON KUNNAN HANKINTASÄÄNTÖ Voimaantulo Kunnanhallitus
INKOON KUNNAN HANKINTASÄÄNTÖ Voimaantulo 1.7.2019 Kunnanhallitus 10.6.2019 Hankintoja ohjaavat: - olemassa oleva lainsäädäntö, EU:n hankintadirektiivi (2014/24/EU) hankintalaki (1397/2016) kuntalaki (410/2015)
LisätiedotSOLID-rahastoseminaari 19.5.2015
SOLID-rahastoseminaari 19.5.2015 Ohjelma 12.00 Tilaisuuden avaus Ylijohtaja Laura Yli-Vakkuri Komission monitorointikäynnin tulokset Artsi Alanne SOLID-hankkeiden loppuraportointi Johanna Malmelin ja Artsi
LisätiedotValtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 10.11.2014, Opetushallitus
Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 10.11.2014, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä
LisätiedotHanketukien maksatus 2014-2020
Hanketukien maksatus 2014-2020 Yksinkertaistetut kustannusmallit ja maksatuksen hakeminen Anette Mäkelä 18.3.2015 Yksinkertaistetut kustannusmallit 2014-2020 Käytetään pääsääntöisesti Perustuvat EU:n yleisasetuksen
LisätiedotPOLTTOPUIDEN HANKINTA
TARJOUSPYYNTÖ sivu 1 (5) 09.07.2015 1 POLTTOPUIDEN HANKINTA Hankinnan kohde Nokiankaupunkipyytäätarjoustatoimeentulotukiasiakkaiden polttopuista. Vuosittainenhankintamäärävaihtelee,arviolta10-30 irtokuutiometriävuodessa.
LisätiedotYRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA
1 YRITYSTEN TOIMINTAYMPÄRISTÖN KEHITTÄMIS- AVUSTUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA Maksatuksen yleisiä edellytyksiä... 1 Hakemuksen täyttöohjeita... 2 Hakijan perustiedot... 3 Maksatuksen tiedot...
LisätiedotVÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI
Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille
LisätiedotKansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa
Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Kansainvälisten hankkeiden koulutus Susanna Ollila, Maaseutuvirasto susanna.ollila@mavi.fi Kansainväliset yhteistyöhankkeet
LisätiedotTempo-projektin raportointi
Tempo-projektin raportointi Aloituspalaveriohje: Näin raportoit projektista ja seuraat tavoitteiden saavuttamista 15.10.2018 (DM 2091936 v.1) Aluksi Lue rahoituspäätös sekä rahoitusehdot huolellisesti
LisätiedotPOP MAAKUNNAN ICT-VALMISTELU SOPIMUS PROJEKTIN TOTEUTTAMISESTA
POP MAAKUNNAN ICT-VALMISTELU SOPIMUS PROJEKTIN TOTEUTTAMISESTA 1. SOPIMUSOSAPUOLET Projektin toteuttaja: Y-tunnus: Osoite: Projektin tilaaja: Pohjois-Pohjanmaan liitto Y-tunnus: 0922484-4 Osoite: Sepänkatu
LisätiedotHankkeen hallinto ja raportointi - Ohjausryhmä - Hankkeen asiakirjat - Hankkeen raportointi
Maksatusprosessikoulutus ESR -hanketoimijoille Seinäjoki 24.5.2011 Hankkeen hallinto ja raportointi - Ohjausryhmä - Hankkeen asiakirjat - Hankkeen raportointi ESR - koordinaattori Terhi Pajumäki OHJAUSRYHMÄ
LisätiedotHankinnat ja kilpailuttaminen. Leena Karjalainen 27.4.2016
Hankinnat ja kilpailuttaminen Leena Karjalainen 27.4.2016 Sivu 1 27.4.2016 Hanki huolella Nämä ohjeet koskevat maaseuturahastosta ohjelmakaudella 2014-2020 rahoitettavia hankkeita Muutoksia voi tulla,
LisätiedotAlueelliset työkokoukset, syksy 2011 Prosenttipäätökset ja rahoituserien käsittely (kysymyksiin ja havaintoihin perustuen)
Alueelliset työkokoukset, syksy 2011 Prosenttipäätökset ja rahoituserien käsittely (kysymyksiin ja havaintoihin perustuen) Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA Rahoituspäätökset EURA 2007 -järjestelmässä
LisätiedotALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) Rahoitushakemus
ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) Rahoitushakemus Kymenlaakson liitto täyttää Saapumispvm Hakemusnumero Valmistelija Diaari-/muu tunnus 1. HANKE Kyseessä on Uusi hakemus Jatkorahoitushakemus Korjaus/täydennys
LisätiedotTEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS
TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS 17.1.-20.1.2011, Helsinki Vinkkejä jatkotyöskentelyyn Petri Veijalainen VARSINAINEN HAKUAIKA Varsinainen hakuaika päättyy 16.2.2011 klo 15 Hakemus laadittu internetissä
LisätiedotVALMISTELURAHOITUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA
1.2.2012 1 VALMISTELURAHOITUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA VALMISTELURAHOITUKSEN MAKSATUKSEN HAKEMISTA KOSKEVIA OHJEITA... 1 Maksatuksen yleisiä edellytyksiä... 1 Hakemuksen täyttöohjeita...
LisätiedotPIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS
PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS Joensuun KAKE -hanke Aloituspalaverin tarkoitus Aloituspalaverissa käydään läpi hankesuunnitelma ja rahoituspäätös sekä rahoittajan sekä Joensuun kaupungin ohjeistus osahankkeen
LisätiedotKansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa
Kansainväliset hankkeet käytännössä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 2014-2020 Kansainvälisten hankkeiden koulutus Susanna Ollila, Maaseutuvirasto susanna.ollila@mavi.fi Kansainväliset yhteistyöhankkeet
LisätiedotAloituskoulutus Leena Karjalainen
Aloituskoulutus 13.3.2018 Leena Karjalainen Missä olemme nyt: Nuoret tekijät - Hallitus puoltanut rahoitusta 5 hankkeelle 25.1.2018 - Tuensiirtosopimukset allekirjoitettu - Alahankkeisiin liittyvät dokumentit
LisätiedotKansainvälisten hankkeiden ajankohtaisia asioita Mavista Susanna Ollila ja Merja Uusi-Laurila
27.3.2018 Kansainvälisten hankkeiden ajankohtaisia asioita Mavista Susanna Ollila ja Merja Uusi-Laurila Kansainvälisen toiminnan muodot Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa 1. Varsinaiset kansainväliset
LisätiedotTiedotusohje EU-hankkeiden toteuttajille
Euroopan unionin rakennerahastojen ohjelmakausi 2007-2013 Tämä ohje on päivitetty komission asetuksen 846/2009 sisältämillä muutoksilla 1.3.2010 Tiedotusohje EU-hankkeiden toteuttajille EU-rahoitus velvoittaa
LisätiedotEUSA-järjestelmän ohje maksatushakemuksille
EUSA-järjestelmän ohje maksatushakemuksille 0 Sisällys Maksatushakemuksien täyttäminen sähköisessä järjestelmässä... 2 Ennakkomaksatushakemus... 2 Välimaksatushakemus... 3 Välimaksatushakemus operatiivinen
LisätiedotMaaseuturahaston hankkeiden toteuttaminen ELY-keskuksesta rahoitettujen kehittämishankkeiden toteuttajille
Maaseuturahaston hankkeiden toteuttaminen ELY-keskuksesta rahoitettujen kehittämishankkeiden toteuttajille Kukka Kukkonen ja Pirjo Onkalo Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Päivitetty 2.2.2017 Sivu 1 3.2.2017
LisätiedotTEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS 17.2. 19.2.2010, Helsinki
ETELÄ-KARJALA ITÄ-UUSIMAA KANTA-HÄME KYMENLAAKSO PÄIJÄT-HÄME UUSIMAA VARSINAIS-SUOMI TEEMAHANKKEIDEN VERKOSTOITUMISTILAISUUS 17.2. 19.2.2010, Helsinki Ohjeita jatkotyöskentelyyn 1 Varsinainen hakuaika
LisätiedotRahoittajien työkokoukset, maaliskuu 2011 Rahoituspäätökset: ajankohtaista, havaintoja, kysymyksiä ja esimerkkejä
Rahoittajien työkokoukset, maaliskuu 2011 Rahoituspäätökset: ajankohtaista, havaintoja, kysymyksiä ja esimerkkejä Ylitarkastaja Jenni Hyvärinen TEM/AKY/RAHA Muutoksia EURA -järjestelmässä Rahoituspäätösten
LisätiedotMaaseutuvirasto pyytää tarvittaessa hakijaa täydentämään hakemustaan, ja tekee maksuhakemusta käsiteltyään päätöksen tuen maksamisesta.
1(5) LOMAKKEEN 3317 TOIMINTARYHMÄN TOIMINTARAHAN MAKSUHAKEMUKSEN TÄYTTÖOHJE Lnro 3316A EUROOPAN UNIONI Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Manner-Suomen
LisätiedotValtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Kick off , Opetushallitus
Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Kick off 12.5.2014, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä perusteista
LisätiedotMaksatus Lump sum -hankkeissa. Aila Jumppanen
Maksatus Lump sum -hankkeissa Aila Jumppanen Maksatushakemus 1 Maksatushakemukset ja seurantaraportit tehdään EURA:ssa hankepäätöksen mukaisessa aikataulussa. Maksatuskaudet 1-2 ja palautuspäivät on mainittu
LisätiedotYlä-Savon Veturi ry Tapahtumatonni teemahanke Maksuinfo kevät 2019
Ylä-Savon Veturi ry Tapahtumatonni 2019 - teemahanke Maksuinfo kevät 2019 Yleistä hankkeesta Toimenpiteen toteuttaja vastaa siitä, että toimenpide toteutetaan allekirjoitetun sopimuksen mukaisesti Hankintojen
LisätiedotKaarinan kaupunki KAARINAN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ
Kaarinan kaupunki KAARINAN KAUPUNGIN HANKINTASÄÄNTÖ SISÄLLYSLUETTELO 1 Johtosäännön tarkoitus...1 2 Hankintakeskuksen tehtävä...1 3 Hankintojen toteutustapa...1 4 Hankintojen toteuttaminen kansallisen
LisätiedotTietoisku maksatushakemuksista
Tietoisku maksatushakemuksista Sisäasioiden rahastot Sonja Lyytikäinen 8.6.2017 Miksi raportoidaan? Hankkeen seuranta niin rahoittajan kuin tuen saajankin näkökulmasta Rahoituksen käyttäminen tukipäätöksen
LisätiedotLiikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola
Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola 27.3.2015 Avustuksen tausta: lainsäädäntö ja valvonta Avustuksen taustaa Avustuksella on tarkoitus tukea kestävien liikkumisen muotojen edistämiseen
LisätiedotTempo! De minimis -rahoitus
Tempo! De minimis -rahoitus Kustannusseurannan keventämisen pilotti 1.6.2017 31.5.2018 Miten projektin tavoitteita seurataan ja miten eteneminen raportoidaan Tekesille? Aluksi Lue rahoituspäätös sekä rahoitusehdot
LisätiedotTEM. Valtioneuvoston asetus kiertotalouden investointi- ja kehittämishankkeisiin myönnettävästä avustuksesta. Soveltamisala
1 LUONNOS 13.11.2017 TY TEM Valtioneuvoston asetus kiertotalouden investointi- ja kehittämishankkeisiin myönnettävästä avustuksesta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään valtionavustuslain (688/2001)
LisätiedotPYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET
PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI PYHÄJÄRVEN KAUPUNGIN HANKINTAOHJEET Kaupunginhallitus 16.6.2003 280 Paavo Leskinen Puheenjohtaja Kirsi-Tiina Ikonen Pöytäkirjanpitäjä Unto Matilainen Mauno Tuoriniemi 2 HANKINTAOHJEET
LisätiedotHissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein?
Hissi jälkiasennuksena - Miten kilpailutan oikein? Hallitusforum 6.10.2012 Helsingin Messukeskus Elina Skarra Lakimies Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen Kiinteistöliitto ry Taloyhtiön velvollisuus kilpailuttaa
LisätiedotEAKR-hankkeiden aloituspalaveri
EAKR-hankkeiden aloituspalaveri Flat rate 15% - EAKR 24.8.2016 Yksinkertaistettu kustannusmalli Flat rate 15% Käytössä perustelluissa rahoittajan hyväksymissä poikkeustapauksissa, joissa hankkeen sisällöstä
LisätiedotValtionavustuksen asianmukainen käyttö
Jaana Airaksinen, asiantuntija Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutus vuonna 2014 tiedotustilaisuus 1.11.2013, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki
LisätiedotLump sum pähkinänkuoressa
Lump sum pähkinänkuoressa Kertakorvausmallin käyttöönoton tarkoituksena on: pienten hankkeiden ja tuensaajien hallinnon keventäminen kansalaisjärjestöjen ja pienten toimijoiden osallistumisen lisääminen
LisätiedotPIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA. Joensuun KAKE -hanke
PIKKU KAKEN ALOITUSKOKOUS TAPAHTUMA Joensuun KAKE -hanke Aloituspalaverin tarkoitus Aloituspalaverissa käydään läpi hankesuunnitelma ja rahoituspäätös sekä rahoittajan sekä Joensuun kaupungin ohjeistus
LisätiedotRAHOITUSHAKEMUS. HUOM! Hakemus tulee täyttää suomeksi tai ruotsiksi. Lue täyttöohjeet ennen lomakkeen täyttämistä! Maakunta
1(6) RAHOITUSHAKEMUS Kansallinen maakunnan kehittämisraha Alueellinen koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO) Osaamiskeskusohjelma HUOM! Hakemus tulee täyttää suomeksi tai ruotsiksi. Lue täyttöohjeet ennen
LisätiedotKirjanpito ja kustannukset. Jarmo Heikkilä
Kirjanpito ja kustannukset Jarmo Heikkilä Kirjanpito Kirjanpitoon hankkeelle oma kustannuspaikka tai tili Kirjanpito on järjestettävä osaksi tuensaajan kirjanpitoa Tuettavan toimepiteen kirjanpito tulee
LisätiedotTuen hakemiseksi. Postitoimipaikka. Pankkiyhteys. Yhteyshenkilön puhelin. EI KYLLÄ (Täytä kohta 4.2)
UUSI HAKEMUS Tuen hakemiseksi JATKOHAKEMUS RAHOITUSHAKEMUS MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHASTA ETELÄ-KARJALAN KEHITTÄMISRAHASTOSTA KORJAUS/TÄYDENNYS EDELLISEEN HAKEMUKSEEN Viranomainen, jolle rahoitushakemus osoitetaan
LisätiedotEAKR-hankkeiden aloituspalaveri
EAKR-hankkeiden aloituspalaveri Flat rate 24% - EAKR 24.8.2016 Yksinkertaistettu kustannusmalli Flat rate 24% Hankkeen välilliset kustannukset korvataan prosenttimääräisenä hyväksyttävistä välittömistä
LisätiedotRahoitushakemus. Maakunnan kehittämisraha
Rahoitushakemus Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määräraha (AIKO) Maakunnan kehittämisraha Haettava rahoitus on Alueellisten innovaatioiden ja kokeilujen käynnistämisen määräraha
LisätiedotPIKKU KAKE HANKKEEN ALOITUSKOKOUS TALOUS /FLAT RATE 17%
PIKKU KAKE HANKKEEN ALOITUSKOKOUS TALOUS /FLAT RATE 17% YLEISTÄ Joensuun KAKE hankkeen budjetti 1 274 914 Pikku KAKE Palkkakustannukset Ostopalvelut Muut kustannukset Joensuun kaupungin rahoitus Kaupunki
LisätiedotEAKR-hankkeiden aloituspalaveri
EAKR-hankkeiden aloituspalaveri Tosiasiallisesti aiheutuneiden suorien kustannusten malli - EAKR 14.6.2016 Tosiasiallisesti aiheutuneiden suorien kustannusten malli Toteutetaan kokonaan investointina tai
LisätiedotTyöllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto
Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti
LisätiedotVapaa-aikalautakunnan avustussääntö
Vapaa-aikalautakunnan avustussääntö Kurikan vapaa-aikalautakunnan 16.3.2016 hyväksymä Voimaantulo, kun vapaa-aikalautakunnan päätös on lainvoimainen. Vuoden 2016 haettavat avustukset käsitellään hyväksytyn
LisätiedotAjankohtaista maksatuksessa. Raija Mikkonen ja Kati Niemilä
Ajankohtaista maksatuksessa Raija Mikkonen ja Kati Niemilä 1 KEHA-keskus Hoitaa ELY-keskusten ja TE-toimistojen hallinto-, maksatus- ja yleiset kehittämistehtävät Hoitaa ja kehittää AVIen ja maistraattien
LisätiedotESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE
ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 01.11.2010 Diaarinumero 31/545/2008 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S10947 Tunniste
LisätiedotTuen hakemiseksi. Postitoimipaikka. Pankkiyhteys. Yhteyshenkilön puhelin. EI KYLLÄ (Täytä kohta 4.2)
Tuen hakemiseksi RAHOITUSHAKEMUS UUSI HAKEMUS JATKOHAKEMUS ALUEELLISET INNOVAATIOT JA KOKEILUT (AIKO) -RAHASTA: Ennakoitu rakennemuutos Lappeenranta - Imatra -kasvusopimus ETELÄ-KARJALAN KEHITTÄMISRAHASTOSTA
LisätiedotLoppuraporttiohjeistus Innovaation siirto -hankkeille
Loppuraporttiohjeistus Innovaation siirto -hankkeille Päivitetty 13.3.2015 Yleistä sisällön raportoinnista Jokainen hanke toimittaa vain yhden väli- ja loppuraportin. Koordinaattori on vastuussa tietojen
LisätiedotOPETUSHALLITUKSEN RAHOITTAMIEN ESR-HANKKEIDEN MAKSATUSHAKEMUSTEN LAADINTA
OPETUSHALLITUKSEN RAHOITTAMIEN ESR-HANKKEIDEN MAKSATUSHAKEMUSTEN LAADINTA Yleistä maksaa hankkeelle rahoituksen maksatushakemuksen perusteella rahoituspäätöksen mukaisin ehdoin toteutuneisiin tukikelpoisiin
LisätiedotTUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN
TUKIKELPOISUUSASETUKSEN UUDISTAMINEN Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Aluestrategiaryhmä Hallitusneuvos Tuula Manelius Työkokoukset kevät 2011 Säädöspohja rr-toiminnassa EU-säädökset
LisätiedotKansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus. Tuomas Riihivaara 29.10.2009
Kansallisarkiston digitointihankkeen kilpailutus Tuomas Riihivaara 29.10.2009 Laki julkisista hankinnoista (348/2007) Kansallisarkiston on valtion viranomaisena kilpailutettava hankintansa hankintalaissa
LisätiedotHankekoulutus. Interreg IV A Pohjoinen Kemi 13.10.2010 TALOUSHALLINTO. Marja-Leena Miettinen
Hankekoulutus Interreg IV A Pohjoinen Kemi 13.10.2010 TALOUSHALLINTO Marja-Leena Miettinen Kansallinen tarkastaja Suomalaiset toimijat anovat TEM:ltä ( Työ-ja elinkeinoministeriö) sertifikaatin kansalliselle
LisätiedotUusi rahoituslaki ja soveltaminen. Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä
Uusi rahoituslaki ja soveltaminen Hallitusneuvos Tuula Manelius AKY/Aluestrategiaryhmä Rahoituslaki ja rahoitusasetus Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta
LisätiedotTulkkien ja välityskeskusten kilpailutus. Huom: esitys perustuu valmisteluvaiheen tietoihin, joihin voi tulla muutoksia tarjouskilpailussa
Tulkkien ja välityskeskusten kilpailutus Huom: esitys perustuu valmisteluvaiheen tietoihin, joihin voi tulla muutoksia tarjouskilpailussa Tulkkauspalvelujen hankinnan lakiperusta Hankintalaki 348/07 Valtioneuvoston
LisätiedotPäätös harkinnanvaraisen valtionavustuksen myöntämiseksi [hallituksen kärkihankkeeseen ]
Avustuspäätös, MALLI Päätös harkinnanvaraisen valtionavustuksen myöntämiseksi [hallituksen kärkihankkeeseen ] Päähakija Yhteistyökumppanit Avustushakemus Päätös (liite 1.) Ympäristöministeriö on valtionavustuslain
LisätiedotHUITTISTEN KAUPUNGIN PIENHANKINTAOHJEET
HUITTISTEN KAUPUNGIN PIENHANKINTAOHJEET Hyväksytty kh 8.4.2013 111 Päivitetty kh 18.8.2014 185 HUITTISTEN KAUPUNGIN PIENHANKINTAOHJEET 1. Tavoitteet pienhankinnoissa Pienhankinnoilla tarkoitetaan kansallisen
LisätiedotTeamFinland Explorer-rahoitus Hyväksyttävät kustannukset ja projektiseuranta
TeamFinland Explorer-rahoitus Hyväksyttävät kustannukset ja projektiseuranta Rahoitusehdot: Yritysten de minimis -avustus 30.8.2017 DM 1817112 v.2 Copyright Tekes Projektin vastuullinen johtaja: Lue rahoituspäätös
LisätiedotSuomen kansallinen tarkastus ja maksatusten hakeminen
Suomen kansallinen tarkastus ja maksatusten hakeminen Haaparanta 15.9.2011 2.12.2010 Anna-Mari Auniola, Lapin liitto Ensimmäisen tason valvonta Suomessa Suomessa valvonnan järjestämiseen on valittu hajautettu
LisätiedotLiikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola
Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset Jenni Eskola 21.5.2014 Avustuksen tausta: lainsäädäntö Avustuksen taustaa Avustuksella on tarkoitus tukea kestävien liikkumisen muotojen edistämiseen tähtääviä hankkeita
Lisätiedot2. Maksatushakemuksen laatiminen hankkeen toteuttajan toimesta
3.7.2008 Liite 11 OHJE MAKSATUSHAKEMUKSISTA 1. Yleistä Hankkeen kokonaiskustannukset on hyväksytty rahoituspäätöksessä ja hyväksytyssä projektisuunnitelmassa. Rahoituspäätöksessä on myös asetettu hankkeen
LisätiedotTulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen?
Tulot rakennerahastohankkeissa Yleisasetuksen (EY) N:o 1083/2006 55 artiklan vai kansallisen tukilainsäädännön soveltaminen? Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Rakennerahastojen hallinnointiryhmä
LisätiedotValtionavustuksen asianmukainen käyttö. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus
Valtionavustuksen asianmukainen käyttö Opetustoimen henkilöstökoulutuksen Tiedotustilaisuus 7.5.2015, Opetushallitus Valtionavustuslaki (688/2001) Valtionavustuslaki on yleislaki, jossa säädetään niistä
LisätiedotTUUSULAN LIIKENNEMALLITARKASTELU
1/7 TARJOUSPYYNTÖ 7.9.2012 TUUSULAN LIIKENNEMALLITARKASTELU Pyydämme tarjoustanne jäljempänä määritellyn liikennemallitarkastelun laadinnasta tässä tarjouspyynnössä ja tarjouspyynnön liitteissä kuvatulla
LisätiedotPROJEKTIAPULAINEN Kooste kokemuksista: Projektikäytäntöjä esimerkein ohjelmakausi 2007-2013
Päivitetty 26.9.2008 Tätä koostetta päivitetään viranomaisohjeiden täydentymisen mukaan PROJEKTIAPULAINEN Kooste kokemuksista: Projektikäytäntöjä esimerkein ohjelmakausi 2007-2013 Etelä-Suomen lääninhallitus
LisätiedotOsatarjoukset eivät ole sallittuja. Vaihtoehtoiset tarjoukset eivät ole sallittuja.
Tarjouspyyntö 1 (5) 1 Poikkitien yritysalueen esirakentaminen Järvenpään kaupungin Tekninen palvelukeskus pyytää vertailuhintatarjoustanne Poikkitien yritysalueen esirakentamiseen liittyvistä töistä tämän
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä Rahoituksen hakeminen mikä muuttuu
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Rahoituksen hakeminen mikä muuttuu Iisalmi 18.3.2014 Varkaus 19.3.2014 Kuopio 27.3.2014 Sisältö: Sähköinen asiointi Hakuprosessi EURA 2014 Ennakko, luontoissuoritukset
LisätiedotTEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus Artikla 13 tarkastukset ja niiden havainnot
TEMin hallinnonalan itse toteuttamien rakennerahastohankkeiden hallinnointi koulutus 31.8.-1.9.2010 Artikla 13 tarkastukset ja niiden havainnot Riitta Mensalo Neuvotteleva virkamies Työ- ja elinkeinoministeriö
LisätiedotEväitä hyvän tarjouksen tekemiseen Iisalmi 4.6.2015
Eväitä hyvän tarjouksen tekemiseen Iisalmi 4.6.2015 Minna Heikka Hankinta-asiamies p. 044 718 2921 minna.heikka@is-hankinta.fi Onnistuneen kaupankäynnin lähtökohtia: 2 Tunne tuotteesi Tunne kauppatapa
LisätiedotPALVELUSETELIN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JJR-KUNNISSA 1.3.2012 ALKAEN
Yhteislautakunnan liite nro 14 / 26.1.2012 PALVELUSETELIN MYÖNTÄMISEN PERUSTEET JJR-KUNNISSA 1.3.2012 ALKAEN Perusturvan yhteislautakunta 22.1.2009 7 26.1.2012 14 2 Palvelusetelin käyttö JJR-kunnissa Kunnalla
LisätiedotLiikkumisen ohjauksen valtionavustukset 2016
Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset 2016 Toni Bärman 22.3.2016 Liikkumisen ohjauksen valtionavustukset, taustaa 18.3.2016 2 Taustaa, laki & asetus Valtionavustuslaki 688/2001 Hakemus-, myöntö-, maksatusprosessi
Lisätiedottoteutuneet kustannukset
ESR-PROJEKTIN MAKSATUSHAKEMUS- JA RAHOITUSSEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11800 Tunniste S11800.0000 Tila
LisätiedotValtionavustuspäätös, avustuksen käyttö ja raportointi. Ohjeistus on suuntaa-antava. Tarkista tulkinta ollessasi epävarma valtiovarainministeriöstä.
Valtionavustuspäätös, avustuksen käyttö ja raportointi Ohjeistus on suuntaa-antava. Tarkista tulkinta ollessasi epävarma valtiovarainministeriöstä. Valtionavustuspäätös Valtiovarainministeriö tekee kirjallisen
LisätiedotPois syrjästä hankkeen toteuttamisaika on 1.1.2014 31.10.2016.
Tiedote 4.9.2014 1(5) Kehittämisosioiden vastuuhenkilöille Hanketyöntekijöille Kehittämisosion taloudesta vastaavat MAKSATUSHAKEMUSTEN TOIMITTAMINEN JA RAPORTOINTI 1. AIKATAULU Pois syrjästä hankkeen toteuttamisaika
LisätiedotLänsirannikon Koulutus Oy pyytää tarjoustanne simulaattorista maarakennuskoneen kuljettajien kouluttamista varten tämän tarjouspyynnön mukaisesti.
Sivu 1 / 6 Tarjouspyyntö 22.6.2015 MAARAKENNUSSIMULAATTORIN HANKINTA Hankinnan kohde ja hankintamenettely Länsirannikon Koulutus Oy pyytää tarjoustanne simulaattorista maarakennuskoneen kuljettajien kouluttamista
LisätiedotHYDRAULISEN PELASTUSVÄLINESARJAN HANKINTA
1 HYDRAULISEN PELASTUSVÄLINESARJAN HANKINTA Itä-Uudenmaan pelastuslaitos pyytää tarjoustanne hydraulisesta pelastusvälinesarjasta. Hankintamenettely Osatarjous Vaihtoehtotarjous Tarjoajan kelpoisuus Hankintamenettely
LisätiedotASIAKASPALVELUN UUSI TOIMINTAMALLI AUTETAAN ASIAKASTA DIGITAALISTEN PALVELUIDEN KÄYTÖSSÄ (AUTA)
VM056:00/2016 3.10.2016 ASIAKASPALVELUN UUSI TOIMINTAMALLI AUTETAAN ASIAKASTA DIGITAALISTEN PALVELUIDEN KÄYTÖSSÄ (AUTA) 1. AUTA-hankkeen valtionavustusohje Tässä ohjeessa kuvataan AUTA-hankkeen kokeilulle
LisätiedotRahoituskelpoinen ESR-hakemus Keski-Suomen ELY-keskus
Rahoituskelpoinen ESR-hakemus Keski-Suomen ELY-keskus Rahoituskelpoisen ESR-hankkeen suunnittelussa huomioon otettavat seikat 1. Hyvä ESR-hanke vastaa johonkin havaittuun alueelliseen tarpeeseen tai ongelmaan
LisätiedotKeski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä HANKINTAOHJE. Hyväksytty: Yhtymähallitus
Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymä HANKINTAOHJE Hyväksytty: Yhtymähallitus 26.9.2017 36 Yleiset periaatteet Keski-Uudenmaan sote-kuntayhtymän hankinnat toteutetaan tämän ohjeen mukaisesti. EU-kynnysarvon
LisätiedotTÄYDELLINEN PROSESSI
14.11.2017 2 1 14.11.2017 3 TÄYDELLINEN PROSESSI Tarjouspyynnön läpikäynti Aiempiin tarjouksiin tutustuminen Analysointi Resurssien kartoitus Tarjouksen teko Tarjouksen lähettäminen Päätöspalaveri ja analysointi
LisätiedotPAIKAL Kansalaistoimijalähtöinen paikallinen kehittäminen Turussa, Raisiossa, Kaarinassa ja Salossa Päähakija ja hankkeen hallinnoija
PAIKAL Kansalaistoimijalähtöinen paikallinen kehittäminen Turussa, Raisiossa, Kaarinassa ja Salossa Päähakija ja hankkeen hallinnoija Salon alueen koordinaattori/tuensiirron saaja Hankeprosessi Hankkeen
Lisätiedot