Arviointiteema arviointikulttuurin luominen Pirjo Berg ja Anne Kaarnasaari

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Arviointiteema arviointikulttuurin luominen 20.1. 22.1.2009 Pirjo Berg ja Anne Kaarnasaari"

Transkriptio

1 Sosiaalitaito Oy Lapsuuden hyvinvoinnin kehittämisyksikkö hanke Länsi- ja Keski-Uudellamaalla LAPSUUDEN ARVOKAS ARKI - ARVO Arviointiteema arviointikulttuurin luominen Pirjo Berg ja Anne Kaarnasaari 1

2 Arviointi Arviointikulttuurin luominen ja Päivän aloitus Heidi Gerdt Mitä on arviointi on ja miksi sitä tulee tehdä Arvioinnin määritelmä Esitellään erilaisia menetelmä Mitä voidaan arvioida Arviointikäytännöt ja prosessi - harjoitustyö Lounas Harjoituksen purku Kahvi Mitä arviointi edellyttää Mitä hyötyjä arvioinnista on Päivän lopetus

3 Taustaa arvioinneille Arviointi on oleellinen osa kunnan johtamisjärjestelmää ja kunnan toiminnan ja palvelujen kehittämisen väline. Arvioinnin tuloksena tehtävät johtopäätökset ohjaavat toimintaa, vaikuttavat uusien tavoitteiden asettamiseen tai entisten tarkistamiseen. Arvioinnin tehtävänä valtuustotasolla on osoittaa strategioiden tarkistamisen tarpeet ja kehittämisen kohteet. Kunnanvaltuuston asettamat tavoitteet ja niiden arviointi Kuntalaisten suorista osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksissa (palvelujen saatavuus ja laatu)

4 Arviointi Arviointikulttuurin luominen 1. Mitä on arviointi on ja miksi sitä tulee tehdä A. Arvioinnin määritelmä B. Esitellään erilaisia menetelmä 2. Mitä voidaan arvioida 3. Arviointikäytännöt ja prosessi 4. Mitä arviointi edellyttää 5. Mitä hyötyjä arvioinnista on

5 Määritelmiä arvioinneille Kuntaliiton hallituksen antama valtuustotason arviointia kunnassa käsittelevä suositus (yleiskirje 31/80/2000) määrittelee arvioinnin seuraavasti: Arvioinnin ydin on arvottaminen eli sen osoittaminen, onko jokin asia hyvin vai huonosti, arvokas vai arvoton, hyödyllinen vai hyödytön. Kunnallisessa palvelutoiminnassa koko järjestelmän olemassaolon tarkoitus on kansalaisten peruspalveluista huolehtiminen ja hyvinvointiyhteiskunnan rakenteiden tuloksellinen toiminta. Peruskysymys kunnallisen toiminnan ja tuotettujen palveluiden arvioinnissa on, kuinka hyvin kunta onnistuu tehtäviensä hoitamisessa ja järjestämisessä.

6 Perusperiaatteita arvioinneille Perusperiaatteita Eettistä toimintaa Luottamus, rehellisyys ja hienovaraisuus (luottamusta herättävää) Rehellistä, tarkkaa ja oikeudenmukaista raportointia Havainnot, johtopäätökset ja raportit heijastavat arviointia rehellisesti ja tarkasti. Objektiivisiin todisteisiin perustuvaa Arviointinäyttö on todistettavissa. Se perustuu saatavissa olevan informaation otoksiin. 6

7 Perusperiaatteita arvioinneille Erilaisissa arvioinneissa keskitytään palvelujärjestelmän toimivuuteen ja rakenteisiin toimintaprosesseihin, käytäntöihin ja työtapoihin toiminnan tuloksiin laadunhallintaan, ympäristönäkökulmiin, työterveyteen ja työhyvinvointiin KAIKKI ARVIOINNIT TULEE POHJAUTUA OMAN ORGANISAATION STRATEGIAAN 7

8 JULKISEEN SEKTORIN ARVIOITIIN LIITTYVÄT ERI TASOT VALTIO KUNTALIITTO KUNNANVALTUUSTO JA HALLITUS / LAUTAKUNNAT STRATEGIA SOSIAALITOIMI / TERVEYSPALVELUT / OPETUSTOIMI YKSIKÖT TYÖYHTEISÖ YKSILÖT 8

9 Perusperiaatteita arviointien toteuttamiselle Arvioinnin mahdollistavia tekijöitä Määrittämällä aluksi yhtenäinen käsitteistö Kuvaamalla palvelujärjestelmä ja palvelurakenne sekä palvelun tuottamisen tavat riittävällä tarkkuudella Ottamalla huomioon vallitseva toimintaympäristö (nykytila / tulevaisuus) Arvioinnin tukeminen resurssit ja johdon tuki Arviointitiedon hyödyntäminen luo toiminnan arvioimisen ja kehittämisen kulttuuria opettaa tunnistamaan oman toiminnan vahvuuksia ja heikkouksia mahdollistaa tiedostetun resurssien jaon = tietoiset valinnat Tuo toimintaa läpinäkyväksi eri sidosryhmien luottamuksen tueksi Mahdollisuus vaikuttaa / keskustella vaikeistakin asioista

10 Erilaisia arviointimenetelmiä STRATEGIA Toiminnan ja palveluiden (prosessien, tavoitteiden) arvioinnit - Itsearvioinnit - Vertaisarvioinnit - Benchmarking - Auditoinnit (sisäiset ja ulkoiset; itse tehdyt, toimittaja-auditoinnit kolmannen osapuolen tekemät riippumattomat arvioinnit) - Kyselytutkimukset

11 Itsearvioinnit Teemmekö oikeita asioita? Vaativat peilin, joka kuvastaa oikeita asioita - Arvot, perustehtävä, strategia ja tavoitteet Itsearvioinnin kohde on käytännön arkityö teemmekö asiat oikein Toimintaa ohjataan sellaiseksi, että visio toteutuu Itsearvioinnissa työyhteisön jäsen tai jäsenistä koostuva ryhmä arvioi oman organisaationsa toimintaa ja tuloksia koko ajan peilaten niitä organisaation arvoihin, perustehtävään, visioon ja keskeisiin tavoitteisiin Itsearvioinnin avulla saadaan kokonaiskuva organisaation päämääristä ja toiminnasta tunnistetaan organisaation toiminnan vahvuudet ja parantamisalueet osallistetaan henkilöstöä ja edistetään tiedonkulkua organisaatiossa sitoutetaan henkilöstöä toiminnan kehittämiseen saadaan tosiasioihin perustuvaa tietoa kehittämistarpeiden määrittelemiseksi asetetaan tärkeysjärjestykseen tarvittavat parantamistoimenpiteet ja strategiset kehittämishankkeet. Toiminnan ja tulosten parantuminen oikein suunnattujen kehittämistoimenpiteiden johdosta 11

12 Itsearvioinnit Teemmekö oikeita asioita? Toiminta 1. Toimintaperiaatteet ja strategia 2. Johtajuus 3. Henkilöstö 4. Kumppanuudet ja resurssit 5. Prosessit Miten järkeviä, riittäviä ja tarpeiden mukaisia toimintatavat ovat? Miten systemaattisesti ja kattavasti toimintatapoja sovelletaan käytäntöön? Arvioidaanko ja parannetaanko toimintatapoja? Otetaanko oppia muualta? Tulokset 1. Asiakastulokset 2. Henkilöstötulokset 3. Yhteiskunnalliset tulokset 4. Keskeiset suorituskykytulokset prosessit / talous 5. Kehittyminen Onko tavoitteet asetettu ja ovatko ne tarkoituksenmukaisia? Onko tavoitteet saavutettu? Millaisia tulokset ovat verrattuna edellisiin vuosiin? Ovatko tulokset hyviä verrattuna muihin? Ovatko tulokset seurausta omasta toiminnasta? Kattavatko tulokset olennaiset toiminnan alueet? 12

13 Itsearviointia - kehikko Johtamis- / hallintotapa Riskien hallinta Laadun, talouden, tehokkuuden, virheettömyyden tms. valvontatapa Raportointi ja viestintä Seuranta Arvioinnin lopuksi voidaan pisteyttää 1. ei tietoa asiasta, ei suoritettu toimenpiteitä, melkein kaikki kehittämisen kohteena 2. asia havaittu ja yksittäisiä toimenpiteitä tehty, kehittämistoimenpiteet päätetty aloittaa 3. asioita toteutettu paljon ja järjestelmät pääosin kunnossa, kehittämistoimenpiteitä tehdään 4. asiat on kunnossa, valvontajärjestelmä toimii ja hallintotavan keskeiset elementit sekä esimiesten että henkilöstön tiedossa, kehittämistoimenpiteitä tehdään aktiivisesti osana arkipäivän toimintaa 13

14 ASIAKAS / PALVELUT - saatavuus/saavutettavuus (mm. etäisyys, aukiolo, yhteydenotto, odotus-/jonotusaika) - aineelliset tekijät (tilat, varusteet, välineet, ympäristö) - ammattitaitoa ja tehtävän suorittamistapaa kuvaavat ominaisuudet (ammattitaito, asiantuntemus, nopeus, virheettömyys ) - vuorovaikutus asiakkaan kanssa - asiakkaan kohtelu, palveluhalukkuus, ohjeiden ymmärrettävyys ja selkeys - palvelun luonteeseen oleellisesti liittyvät lisätekijät esim. arvio asiapapereiden ymmärrettävyydestä viestit vanhemmille TALOUS - tehokkaat toimintatavat, hallinto kevyttä, päällekkäisyydet pois, prosessit kuntoon - omistajaohjaus, kuntalaiset maksavat - ennustettavuutta, pitkäjänteisyyttä 14

15 Mitä on benchmarking? Benchmarking on metodi, jota käytetään mm. prosessien, tuotteiden tai palveluiden vertaamiseen organisaatioiden välillä (Allan 1993) Benchmarkingin ydin on yksiköiden välisen suorituskyvyn vertailu: mikä selittää paremman suorituskyvyn ja miten voimme parantaa suorituskykyä parhaiden tasolle (Denkena et al 2006) Miksi, miten? Tuottavuus 10 5 NHG Benchmarking 0 A B C 15

16 Bencmarkingin eri muodot ja mahdolliset hyödyt Strateginen benchmarking Esim. markkinat, asiakkaat, fokus Mitä verrataan? Suorituskyvyn benchmarking Esim. Laatu, tuottavuus, taloudellisuus Prosessien benchmarking Esim. Resursointi, ajanvaraus-, aikataulutus-, palveluprosessi Sisäinen benchmarking Vertailu oman yksikön sisällä Mittareiden ja oman suorituskyvyn arviointi (Allan 1993) Keneen verrataan? Kilpailijabenchmarking Kilpailevien toimijoiden välinen vertailu Toimialan benchmarking Vertailu toimialan muihin toimijoihin Toimialat ylittävä benchmarking Esim. Osaprosessien vertailu toisen Nordic Healthcare toimialan prosesseihin Group Oy NHG Benchmarking Benchmarking auttaa tarkastelemaan toimintaa laajemmassa mittakaavassa (out-of-the-box thinking) (Spendolini 1992) Tietoisuus muiden toimijoiden käytännöstä ja positiointi (Camp 1989) Mahdollistaa portaittaiset suorituskyvyn kehitykset, joita on vaikea tunnistaa perinteisen johtamisen keinoin (Sedgwick 1995) Edistää käytäntöjen implementointia ja muutosta (Fernandez et al 2001)

17 Perusteluja vertaisarvioinnille Palvelut erityisen tarkastelun kohteena Lainmuutokset, esim. erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto -> terveydenhuoltolaki, vammaispalvelulain ja kehitysvammalain yhdistäminen Paras -lain sisällön toteuttaminen eri palvelujen osalta Palvelurakenteen muuttamisen paineet; esim. vanhuspalveluissa ja (kehitys)vammaispalveluissa laitoshoidosta kevyempiin asumisen ja palvelun ratkaisuihin Perheiden/kuntalaisten odotusten ja vaatimusten kasvaminen suhteessa palveluihin Kuntatalouden paineet vertailutietojen vaatimus kohdeyhteisöjen omaa kehitystyötä hidastaa sekä yhteisen käsitteistön että vertailutiedon puute Toiminnan tärkein tekijä eli henkilöstö kokee työnsä usein kiireiseksi ja työn melko raskaaksi. Henkilöstön saatavuus on entistä haasteellisempaa perusteluja, imagon parantamista ja haluttuuden nostamista Vertailutietojen käyttäminen luo toiminnan arvioimisen ja kehittämisen kulttuuria opettaa tunnistamaan oman toiminnan vahvuuksia ja heikkouksia Mahdollistaa tiedostetun resurssien jaon = tietoiset valinnat

18 Mitä hyötyä benchmarkingista voi olla? Parhaita käytäntöjä muilta toimijoilta: miten voidaan kehittää palveluprosessin laatua ja tuottavuutta Tieto oman toiminnan tasosta verrattuna muihin Keskeisten kehittämiskohteiden tunnistaminen yksityiskohtaisen tunnuslukuanalyysin pohjalta Ammattilaisten keskustelufoorumi: voidaan keskustella yleisistä ongelmakohdista ja ratkaisuista Ratkaisut oman toiminnan jatkuvaan mittaamiseen ja vertaamiseen sekä edelleen kehittämiseen Organisaation vastuiden selkiyttäminen sekä aikaisempaa parempi henkilöstöresurssien hallinta ja suunnittelu Vertaisarviointi tukee johtamista ja toiminnan kehittämistä monella eri tavalla: Tukee strategisten tavoitteiden asettelua ja palvelujen kehittämistä mm. auttamalla määrittämään optimaalisen palvelutuotannon tason. Saadaan tietoa toimintaympäristön vaikutuksista (organisointi, poliittinen, väestötiedot, esiintyvyystiedot). Kuormittavien toimintamallien karsiminen parantaa henkilöstön viihtyvyyttä ja työhyvinvointia Vertaisarviointi tukee muutoksen läpivientiä, koska se tuo konkreettista tietoa vaihtoehtoisista toimintamalleista, resursoinnista yms.

19 Toteutustapa Voidaan toteuttaa jatkuvana toimintana tai projektina Ulkopuolinen arvioitsija tekee analyysin, jota vielä yhdessä tarkastellaan Mittarit Evaluoidaan yhdessä kohdeyhteisöjen kanssa Rakennetaan yhdessä Hyödynnetään soveltuvin osin aikaisemmin tehdyt arvioinnit ja olemassa olevat mittarit Analyysi tehdään kohdeyhteisön toimittamista tiedoista. Valtakunnallisista tilastotiedoista Haastattelun perusteella saatavasta lisäinformaatiosta Työskentelyn/ Projektin etenemisestä ohjaa ja tukee ohjausryhmä jatkuva vuoropuhelu väliraportointeja ennalta sovitulla tavalla loppuraportointi laajemmalle yhteisölle

20 Toimintamallien vertaisarviointi - toteutus Valitaan vertailun kohteena oleva palvelu tai toiminta Tehdään rajaukset ja täsmennetään vertailun kohde Asetetaan tavoitteet: kuvataan, mitä tietoja vertailun kautta etsitään, mihin etsitään vastauksia? Esimerkiksi ehp-bm: Tavoitteena on selvittää toimintamallit, joiden avulla kehitysvammaiset henkilöt voivat hyvin ja pystyvät olemassa olevien voimavarojensa ja tarjotun palvelun turvin selviytymään asumisestaan ja arjen askareistaan Toimintaa voidaan vertailla kolmesta eri näkökulmasta 1) tuottajanäkökulma 2) asiakasnäkökulma ja 3) palvelujärjestelmänäkökulma Lähestymistasoina ovat Makrotaso 1 = palvelujärjestelmä (yksikön/toiminnan rooli kuntien palvelujärjestelmissä- kokonaisuus-taso) yksikkötaso = palvelujen vertaaminen kunnan sisällä, eri yksiköt suhteessa toisiinsa Mikrotaso = millä toimintamalleille palvelut tuotetaan, esim. moniammatilliset tiimit Makrotaso 2 = valtakunnallisen tason selvitys ja kuvaus toiminnan tietojen vertaamisesta; erillinen hanke, johon hankerahoituksen hakeminen Vertaaminen mahdollistuu määrittämällä aluksi yhtenäinen käsitteistö, minkä kautta tietojen vertailukelpoisuus varmistuu Kuvaamalla palvelujärjestelmä ja palvelurakenne sekä palvelun tuottamisen tavat riittävällä tarkkuudella Ottamalla huomioon palveluita ohjaavat mekanismit ja muiden palvelujen määrä sekä laatu

21 Erilaiset auditoinnit Mitä auditointi on järjestelmällinen, riippumaton ja dokumentoitu prosessi hankittavaa auditointinäyttöä arvioidaan objektiivisesti sen määrittelemiseksi, missä määrin sovitut auditointikriteerit on täytetty Hahmotetaan Vahvuudet Kehityskohteet Poikkeamat Sisäiset audiotinnit ja ulkoiset audiotinnit Itse tehdyt audiotinnit; CAF, kuntien laatupalkinnot Kolmannen riippumattoman osapuolen tekemät auditoinnit Erilaiset sertifioinnit, laatupalkinnot Toimittaja-arvioinnit eli kumppanuusarvioinnit 21

22 Auditointien erityispiirteitä Perustuu vuosiohjelmaan, joka tukee strategiaa ja tavoitteita Varmistetaan, että kaikki kriittiset toiminnot ja prosessit arvioidaan ja niille voidaan tehdä uudelleenarviointi Varmistetaan, että vain koulutetut ja pätevät arvioijat suorittavat arvioinnin Edistää yhteistyötä, toiminnan läpinäkyvyyttä Auttaa keskittymään kehitystyössä oleellisimpiin asioihin Käytännön arviointi on strukturoitu kirjattu prosessi Perustuu selkeisiin ohjeisiin kuka tekee, mitä tekee ja milloin Työohjeet suunnittelusta raportointiin Perustuu ennakkoon tehtyyn päiväkohtaiseen / arviointikohtaiseen ohjelmaan Päiväkohtainen raamitus aloitus / arviointi/ raportointi/ loppupalaveri Arvioitava paikka / toiminta / aikataulu / haastateltavat henkilöt / arvioijat Eri organisaatiotasot Moniammatillista tiimityötä 22

23 Toimittaja -arviointi Parantaa yhteistyötä auttaa ymmärtämään palvelulle (tuotteelle) asetettuja vaatimuksia Auttaa valitsemaan kumppanit Vaatimuksenmukaisen toiminnan valvonta ja kehittäminen Asiakasvaatimusten selkeytyminen Tavat Toiminnan seuraaminen Haastattelut ja yhteiset palaverit Dokumentaatioon tutustuminen Sovi kirjaamiskäytännöt ja jatkotoimenpiteet (vastuut, valtuudet ja aikataulut)

24 Kyselytutkimukset Työhyvinvointi Asiakas / asukastyytyväisyys Viestintä Talous / kustannustehokkuus / tuottavuus Toimintaympäristöanalyysit Tietovirtakysely 24

25 Miksi arvioida - eri näkökulmia Tavoitteena on tukea toiminnan ja palveluiden kehittämistä nykytilan arviointi kehityskohteiden ja kehitysmahdollisuuksien tunnistaminen hyvien piirteiden ja periaatteidentunnistaminen riskien ennakointi

26 Arviointi Arviointikulttuurin luominen 1. Mitä on arviointi on ja miksi sitä tulee tehdä A. Arvioinnin määritelmä B. Esitellään erilaisia menetelmä 2. Mitä voidaan arvioida 3. Arviointikäytännöt ja prosessi 4. Mitä arviointi edellyttää 5. Mitä hyötyjä arvioinnista on

27 Mitä voidaan arvioida Palvelut ja toiminta (projektit) Työprosessin hallinta; kokonaisuudessaan suunnittelusta toteuttamiseen ja arviointiin Palveluun liittyvät materiaaliset ja aineelliset tekijät Työmenetelmien, työvälineiden ja erilaisten materiaalien hallinta Työturvallisuusasioiden hallinta Tietojärjestelmät ja tiedonvälitys Määritellyt periaatteet ja toimintatavat, tiedon hyödyllisyys ja luotettavuus, yhteensopivat tietojärjestelmät Tarvittavan ja hyödyllisen tiedon saatavuus, nopea tiedonvälitys Palveluprosessin tukeminen (nopeus, laatu, saatavuus ja saavutettavuus) Toiminta poikkeavissa tilanteissa Henkilöstö Ammattitaito, kokemus, koulutus, monitaitoisuus, tiimiorganisaatio, kannuste ja aloitejärjestelmät, työturvallisuus, joustavuus, työssä tarvittavien tietojen hallinta Asiakasnäkökulma Oikea palvelu oikeaan aikaan Kansalaisoikeuksien toteutuminen, kuntalaisten yhdenvertaiset oikeudet Kaikille aloille yhteinen ydinosaaminen (oppimis- ja ongelmanratkaisutaidot, vuorovaikutus- ja viestintätaidot, yhteistyötaidot, eettiset ja esteettiset taidot) Vaikutukset

28 PROSESSIT VINKKEJÄ - MITÄ PROSESSEISTA ANALYSOIDAAN? Läpimenoaika mihin aika menee? Kustannukset missä kustannukset syntyvät? Lisäarvo ja virtaviivaisuus - mikä on välttämätöntä? Ongelmat ja riskit mikä voi mennä pieleen? mitkä ovat perimmäiset syyt? Osaaminen mitä tehdään (aiotaan tehdä)? mitä osataan? Lisäksi esim: työmotivaatio byrokratia Tavoitteiden toteutuminen Periaatteiden noudattaminen Vastuiden toteutuminen ja implementointi Prosessikokonaisuus Asiakkaat, tavoitteet, resurssit, vastuu ja valta, päävaiheet, laadunvalvonta, informaatio, työkalut, taidot, mittarit, kehittäminen 28

29 Arviointi Arviointikulttuurin luominen 1. Mitä on arviointi on ja miksi sitä tulee tehdä A. Arvioinnin määritelmä B. Esitellään erilaisia menetelmä 2. Mitä voidaan arvioida 3. Arviointikäytännöt ja prosessi 4. Mitä arviointi edellyttää 5. Mitä hyötyjä arvioinnista on

30 Arviointiprosessi - harjoitustehtävä Näkökulma: Yksittäisen itsearvioinnin toteuttaminen. Pyri kuvaamaan arviointiprosessi suunnittelusta raportointiin ja jälkihuoltoon. Suunnittelu (millaisia asioita arvioinnin suunnittelussa huomioidaan) Toteutus (mistä tietoa kerätään) Raportointi (mitä asioita raportoidaan ja kenelle) Kehittäminen (miten tulokset käsitellään ja miten kehityskohteet priorisoidaan) Jatkumo Määritä haluatko kuvata arviointiprosessin jonkun esimerkin kautta (valitse prosessi, toiminta ja toteuta arviointi) Kirjaa työsi tavoite itsellesi Muista myös kirjata itse arviointiprosessin kuvaus Valitse ryhmästäsi pj. ja sihteeri Valmistaudu esittelemään työsi

31 Arviointiprosessi - suunnittelu Valitaan arvioinnin kohde ja tehdään tarvittavat rajaukset (strategia) Sovitaan työn ja vastuun jako (kuka, mitä ja milloin) Mihin pyritään, mitä halutaan selvittää Suunnittelun pohdinnalle on tärkeä kerrata organisaation perustehtävä ja tavoitteet sekä käsitteet Pohditaan mitkä ovat organisaatiokohtaiset määritelmät, erilaisille asioille kuten esimerkiksi keitä tarkoitetaan johdolla, asiakkailla, yhteistyökumppaneilla ja henkilöstöllä ja mitkä ovat strategiassa määriteltyjä oikeita asioita organisaation päämäärien saavuttamiseksi. Onko muita vaatimuksia

32 Arviointiprosessi - suunnittelu Valitaan viitekehys (toiminta ja tulokset) Toiminta 1. Johtajuus 2. Toimintaperiaatteet ja strategia 3. Henkilöstö 4. Kumppanuudet ja resurssit 5. Prosessit Tulokset 1. Asiakastulokset 2. Henkilöstötulokset 3. Yhteiskunnalliset tulokset 4. Keskeiset suorituskykytulokset

33 Arviointiprosessi - suunnittelu Tiedotetaan organisaatiossa Varataan resurssit (aika) Sovitaan raportointikäytännöt Sovitaan kenelle raportoidaan

34 Toteutus Mistä tietoa kerätään Objektiiviset todistusaineistot Operatiivisesta kohteesta kerättävä tieto Raportit, pöytäkirjat, suunnitelmat, työaikaseuranta, palautteet jne. Prosesseihin liittyvien mittareiden ja niiden trendien tutkiminen Olemassa olevat lomakkeet, luettelot ja niiden käyttö arjessa Menettelytapaohjeet, työohjeet, viiteaineistot Henkilöstön haastattelut, henkilökohtainen toiminnan havainnointi Faktojen pyytäminen Kaikkien havaintojen tulee olla jäljitettäviä Arvioinnin havainnot Arvioinnin johtopäätelmät 34

35 Arviointiprosessi - raportointi Vahvuudet Kehityskohteet Asiat, jotka täytyy korjata heti Arviointiraportti työstetään valmiiksi heti ja viedään esimiehelle tiedoksi.

36 Arviointiprosessi - kehittäminen Korjattavat asiat laitetaan itse kuntoon, mikäli valta riittää Käsitellään vastuuhenkilön kanssa Käsitellään tulokset yhdessä Arvioinnin onnistuminen edellytys on hyvä tiedonkulku ylhäältä alas ja alhaalta ylös Priorisoidaan kehittämiskohteet

37 Miten priorisoida kehityskohteet asiakastyytyväisyyden kannalta olennainen kysymys koskee erityisen tärkeää asiakasta tai asiakasryhmää koskee organisaation kriittisiä menestystekijöitä, keskeisiä palveluja tai ydintoimintoja liittyy organisaation strategiaan ja sen mahdollisin muutoksiin vaikuttaa moniin toimintoihin vaikuttaa organisaation julkiseen kuvaan vaikuttaa organisaation taloudellisiin toimintaedellytyksiin koetaan muutoin tärkeäksi kehittämiskohteeksi 37

38 Arviointiprosessi - jatkumo Kun on korjattu jotakin se katselmoidaan Arvioidaan vaikutuksia mitä on saatu aikaiseksi Raportit säilytetään (arkistointikäytännöt sovitaan yhdessä) Arviointiprosessin läpikäyminen Tehdään uudelleenarviointi

39 Arviointi Arviointikulttuurin luominen 1. Mitä on arviointi on ja miksi sitä tulee tehdä A. Arvioinnin määritelmä B. Esitellään erilaisia menetelmä 2. Mitä voidaan arvioida 3. Arviointikäytännöt ja prosessi 4. Mitä arviointi edellyttää 5. Mitä hyötyjä arvioinnista on

40 Mitä arviointi edellyttää Johdon tukea ja sitoutumista Resurssiedellytykset vaatimusten mukaiseen työhön ja arviointiin Arviointikulttuurin tukeminen Varustetaso ja henkilökuntaresurssit vastattava hyvää käytäntöä tukevaa toimintaa Henkilöstön innostumista ja ymmärrystä Koulutusta Henkilökunnalla on oltava mahdollisuudet ylläpitää ja kehittää tietojaan ja taitojaan Asiakkaaseen liittyvät tiedot on kirjattava ja säilytettävä huolellisesti tietojen salassapitovelvoitteet huomioiden. Toimenpiteistä, päätöksistä ja muista asiakkaaseen liittyvistä seikoista on tehtävä asianmukaiset merkinnät niin että tiedot ja tapahtumat ovat jäljitettävissä. Suositusten ja ohjeiden on oltava niitä tarvitsevien saatavilla. On suositeltavaa, että toimintayksiköt laatisivat käyttöönsä toimintakäsikirjan ja valvoisivat sen ohjeiden noudattamista.

41 Arviointi Arviointikulttuurin luominen 1. Mitä on arviointi on ja miksi sitä tulee tehdä A. Arvioinnin määritelmä B. Esitellään erilaisia menetelmä 2. Mitä voidaan arvioida 3. Arviointikäytännöt ja prosessi 4. Mitä arviointi edellyttää 5. Mitä hyötyjä arvioinnista on

42 Parhaimmillaan arviointi antaa Johdolle Tietoa ja palautetta päätöksen tekoa varten (strategisten tavoitteiden toteuttamisesta, johtaminen, muutos- ja kehitystarpeet, tavoitteisiin pääseminen, asenne kehittämiseen ja tuloksen tukemiseen) Esimiehille Tuo esille mitä myönteistä työyhteisössä on Tuo esille rajapintaongelmia ja pullonkauloja Tiedonkulullisia haasteita, ohjelmistojen puutteita ja toimimattomuutta tarpeita osaamisessa, haasteita työhyvinvoinnissa ja viihtymisessä sekä sitoutumisessa Koneisiin, laitteisiin ja tiloihin liittyviä puutteita Työntekijöille Mahdollisuus tulla kuulluksi ei toiveiden tynnyri Vaikutuskanava Arvioijille Näköalapaikka organisaation toimintaan Lisää ymmärrystä & kehittää kokonaisvaltaiseen ajatteluun 42

43 Arviointien hyötyjä Tosiasioihin perustuva tieto päätöksenteossa lisääntyy tiedetään oma taso Hyvät käytännöt leviävät / huonot karsiutuvat Vastuukysymykset selkenevät Mittarit ja indikaattorit Prosessien kehittäminen (laatu, tuottavuus, vaikutukset) Sitouttaa henkilöstöä Vuorovaikutuksen lisääntyminen Avoimuuden kulttuuri ja asiakaslähtöisyyden korostaminen

44 ARVIOINNIT JA TULEVAISUUS Nyt ollaan vaiheessa, jossa siirrytään rakenteiden tarkastelusta kohti palvelujen sisällön tarkasteluun Arvioinnit tulevat lisääntymään Ole itse mukana luomassa oman organisaatiosi arviointikulttuuria 44

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi

Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi 1 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Pirjo Berg, Anna Maksimainen & Olli Tolkki 16.11.2010 Potilasturvallisuuden johtaminen ja auditointi Taustaa STM velvoittaa sairaanhoitopiirit laatimaan

Lisätiedot

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä

EFQM kansalaisopiston kehittämisessä OSAAVAT KÄDET LUOVAT MAAILMOJA. EFQM kansalaisopiston kehittämisessä Kansalaisopistojen laatuseminaari 25.11.2011 Tampere Outi Itäluoma/Petäjä-opisto EFQM (European Foundation for Quality Management) Opiston

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008

JIK-HANKE. Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 JIK-HANKE Liikelaitoskuntayhtymän perustaminen 14.2.2008 Asialista NHG:n esittely Sosiaali- ja terveydenhuollon yleisiä haasteita Projektin sisältö Toimeksianto ja tavoitteet Toteutus Aikataulu Keskustelu

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen

Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Miten kerätä tietoa toiminnan jatkuvaan kehittämiseen Tuija Sinervo FINAS - akkreditointipalvelu Mitä kehitetään? Asiakaspalvelua Osaamista Toiminnan sujuvuutta, tehokkuutta Tekniikkaa, toimintaympäristöä

Lisätiedot

Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä

Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä Arviointi uuden luomisessa Näkökulma työntekijänä ja luottamushenkilönä Laadun varmistus päätöksenteon pohjana 10.3.2015 Kuntatalo, B 3.8 Turun kaupunki Hyvinvointitoimiala Laatuasiantuntija, terveyspalvelujen

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

CAF mallin rakenne ja sisältö. 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi

CAF mallin rakenne ja sisältö. 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi CAF mallin rakenne ja sisältö 22.8.2007 Johanna Nurmi VM/HKO johanna.nurmi@vm.fi caf@vm.fi Toimintatapojen ja tulosten arviointi TOIMINTA TULOKSET Henkilöstö Henkilöstötulokset Johtajuus Strategiat ja

Lisätiedot

Osaava-hanke 13.2.2014 Mirja Antila Kankaanpään opisto

Osaava-hanke 13.2.2014 Mirja Antila Kankaanpään opisto Laadunhallinnan eri menetelmiä Osaava-hanke 13.2.2014 Mirja Antila Kankaanpään opisto Laadunkehittämismallit EFQM (Euroopan laatupalkintomalli ) Excellence Model 2010 Erinomaisuuden tunnuspiirteiden arviointimalli

Lisätiedot

Laatua ja tehoa toimintaan

Laatua ja tehoa toimintaan Laatua ja tehoa toimintaan CAF JULKISEN SEKTORIN LAADUNARVIOINTIMALLI 24.9.2013 Page 1 CAF Yhteinen arviointimalli (CAF Common Assessment Framework) on julkisen sektorin organisaatioille tarkoitettu laadunarviointityökalu.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä

Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Toimintasuunnitelma akuuttivuodeosastohoidon ja siihen liittyvien hoitoprosessien tuottamiseksi Päijät-Hämeessä Seminaari 27.8.2014 Johdanto Terveyskeskussairaaloiden rooli on muuttunut koko maassa. Tavoitteena

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014 Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto 2014 EFQM-malli ja ammatillisen koulutuksen laatupalkinto - hakemuksen laatiminen, kokemuksia aiempien hakukierrosten prosessista ja arvioinnista Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Keijo Mäenpää Liikkeenjohdon konsultti Diplomi-insinööri Tavoitteena Sujuvasti toimiva kyvykäs organisaatio

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Projektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki

Projektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki KEHITTÄMISKESKUS OY 28. 29.2.2012 Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki Pertti Melonen, toimitusjohtaja, Pro HR Consulting Oy Erkki Rajala,

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Alihankintaverkostojen laatu ja osaaminen hankinnan suhteen

Alihankintaverkostojen laatu ja osaaminen hankinnan suhteen Alihankintaverkostojen laatu ja osaaminen hankinnan suhteen Alihankinta 2010 21.9.2010 Pia Kauma Laatukeskus Excellence Finland Yhdistyksen tarkoitus Laatuyhdistyksen tarkoitus on edistää laatujohtamista

Lisätiedot

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013

Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Aki Jääskeläinen Tutkijatohtori Tampereen teknillinen yliopisto aki.jaaskelainen@tut.fi www.tut.fi/pmteam 17.5.2013 Esityksen sisältö Keskeiset käsitteet Mittaamisen tila kuntien teknisessä toimessa Näkökulmia

Lisätiedot

EFQM Excellence malli

EFQM Excellence malli Laatukeskus EFQM Excellence malli 10.10.2012 Heikki Niemi p. 040 536 6001 heikki.niemi(at)laatukeskus.fi Copyright 2012 Laatukeskus ja EFQM EFQM Excellence -malli Erinomaisuuden tunnuspiirteet Huipputulosten

Lisätiedot

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab

SKI-kyvykkyysanalyysi. Kyvykäs Oy Ab SKI-kyvykkyysanalyysi Kyvykäs Oy Ab Sisällysluettelo STRATEGISEN KYVYKKYYDEN INDEKSI... STRATEGISET TAVOITTEET JA PÄÄAKSELIEN STRATEGISET PAINOARVOT... 5 PÄÄAKSELIT... 6 1. HENKILÖSTÖKYVYKKYYS... 7 1.1

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Pedagogisen johtamisen hankkeen johtoryhmän jäsen Ritva Ylitervo ja AMKEn kehittämispäällikkö

Lisätiedot

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko

Lisätiedot

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola

Integrated Management System. www.ims.fi, Ossi Ritola Integrated Management System www.ims.fi, Ossi Ritola Mitä prosessien tunnistaminen on? Löydämme ja ryhmittelemme organisaation toistettavat työnkulut optimaalisimmalla tavalla organisaation tulevaisuuden

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita

Tuloksellisuudesta. Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma. Tuloksellisuussuositus. Haasteita Tuloksellisuudesta Mitä on tuloksellisuus? Henkilöstönäkökulma Tuloksellisuussuositus Haasteita Mitä on tuloksellisuus? Käsitteet: Tuloksellisuus = vaikutukset / kustannukset Tuottavuus = tuotokset / panokset

Lisätiedot

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu

Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Tuloksellinen kunta on kaikkien etu Tulevaisuuden kunnalliset palvelut perustuvat kestävään tuottavuuskehitykseen ja vastuulliseen työelämään. Tämä tarkoittaa työelämän

Lisätiedot

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY

Sosten arviointifoorumi 4.6.2015. Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY Sosten arviointifoorumi 4.6.2015 Elina Varjonen Erityisasiantuntija, RAY 1 Mistä on kysymys? Arviointi = tiedon tuottamista toiminnasta, siihen liittyvistä kehittämistarpeista sekä toiminnan vaikuttavuudesta

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

Satakunnan koulutuskuntayhtymän laatujärjestelmä. RUORI Matti Isokallio Noormarkku 10.8.2010

Satakunnan koulutuskuntayhtymän laatujärjestelmä. RUORI Matti Isokallio Noormarkku 10.8.2010 atakunnan koulutuskuntayhtymän laatujärjestelmä RUORI Matti Isokallio Noormarkku 10.8.2010 Kokemäenjokilaakson kky Pohjois-atakunnan kky Kokemäenjokilaakson mmattiopisto Kokemäki Kokemäenjokilaakson mmattiopisto

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla

Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla Uudistuva strateginen laadunhallinta Vantaan kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla Meri-Tuuli Lehmuskallio Erityisasiantuntija Kehittämisyksikkö Talous- ja hallintopalvelut Vantaan kaupungin

Lisätiedot

He who stops being better stops being good

He who stops being better stops being good 1 He who stops being better stops being good - Oliver Cromwell 23.3.2010 2 Tuotantojärjestelmän arviointi ja kehittäminen: Työkalu tilauskohtaisia tuotteita valmistaville yrityksille Työkalun tavoite ja

Lisätiedot

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus

Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Kunta-alan tuloksellisen toiminnan kehittämistä koskeva suositus Bjarne Andersson Työelämän kehittämisen asiantuntija Kunnallinen työmarkkinalaitos Kuopio 19.11.2009 Miten suositus toimii? KT ja järjestöt

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007

Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli. OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Oulun yliopiston laatujärjestelmä: Toiminnan kehittämisen malli OKTR-puheenjohtajien koulutus 10.12.2007 Korkeakoulut kehittävät laadunvarmistusjärjestelmiään siten, että ne täyttävät Euroopan korkeakoulutusalueen

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Miksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja

Miksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja Miksi auditoidaan? Pirkko Puranen FT, Ylitarkastaja Vaatimus kudoslaitoksille: Fimean määräys 3/2014 Liite V 6. Laatukatselmus 6.1 Toiminnoille, joille lupaa haetaan, on oltava käytössä auditointijärjestelmä.

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

ARVO. Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Asiakas/ kumppanuus ja toimintaympäristö Ryhmä 1 ja 5 (opponoi) Kasvatuskumppanuuden toteutuminen vauvasta

Lisätiedot

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen

1 Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Teknisen ja ympäristötoimen mittareiden laatiminen Liikenneväyliä ja yleisiä alueita koskeva mittariprojekti Päijät-Hämeen kunnissa PÄIJÄT-HÄMEEN LIITTO PAKETTI Kuntien palvelurakenteiden kehittämisprojekti

Lisätiedot

Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen

Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen KPMG Muutoksen hallittu johtaminen ja osaamisen varmistaminen Riskienhallinta on keskeinen osa muutoshallintaa Henkilöstöriskien tunnistaminen ja merkitys muutoksen johtamisessa ADVISORY SERVICES Muutoksen

Lisätiedot

SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015

SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 Luennon sisältö Mitä sosiaalinen tilinpito tarkoittaa? Keskeisiä käsitteitä sosiaaliseen tilinpitoon liittyen Sosiaalisen tilinpidon prosessi: tavoitteiden

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: "Tulevaisuuden koulu - mitä suuntaviivoja ops2016 antaa koulun ja opetuksen kehittämiseen" - uuden opetussuunnitelmaluonnoksen

Lisätiedot

Sisäisen tarkastuksen ohje

Sisäisen tarkastuksen ohje Sisäisen tarkastuksen ohje Kuntayhtymähallitus 17.3.2009 SISÄLLYSLUETTELO 1 TARKOITUS JA PERIAATTEET 3 2 TEHTÄVÄT JA ARVIOINTIPERUSTEET 3 3 ASEMA, TOIMIVALTA JA TIETOJENSAANTIOIKEUS 3 4 AMMATILLINEN OSAAMINEN

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM

ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM TERVETULOA! Ohjelma: sivu 1/2 Klo 10.00 10.10 Päivän avaus Heidi Gerdt, erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori

OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 ISO 14001 OHSAS 18001 SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY 24.9.2015. Marika Kilpivuori SATAFOOD KEHITTÄMISYHDISTYS RY Laatu- ja ympäristöjärjestelmät 24.9.2015 Marika Kilpivuori OMAVALVONTA ISO 9001 ISO / FSSC 22000 BRC ISO 14001 OHSAS 18001 IFS 1 MIKÄ JÄRJESTELMÄ MEILLÄ TARVITAAN? Yrityksen

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2014-2018

Henkilöstöstrategia 2014-2018 Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Innovaatioympäristö ja osaaminen Mirja Hannula 20.2.2009

ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Innovaatioympäristö ja osaaminen Mirja Hannula 20.2.2009 ELINKEINOELÄMÄN KESKUSLIITTO EK MUISTIO 1 (5) Opetusministeriö Merja Lehtonen PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO PALAUTE PERUSOPETUKSEN LAATUKRITEERIT -VÄLIRAPORTISTA Opetusministeriön asettamassa työryhmässä

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088

Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Quality Consulting M.Mikkola OY Mari.mikkola@qcmm.fi 050-3205088 Laadunhallintajärjestelmän tulisi olla organisaation strateginen päätös ISO9001 tarkoituksena ei ole edellyttää, että kaikilla laadunhallintajärjestelmillä

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

Johtaminen laadun tuottajana

Johtaminen laadun tuottajana Johtaminen laadun tuottajana Varhaiskasvatuksen seminaari 15.11.2010 Eeva Hujala Tampereen yliopisto 2010 JOHTAJUUS varhaiskasvatuksessa on toimijoiden sitouttamista perustehtävän tavoitteelliseen kehittämiseen

Lisätiedot

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

Ulkoiset auditoinnit osana auditointijärjestelmää. ELT, ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri Outi Lepistö EnviroVet

Ulkoiset auditoinnit osana auditointijärjestelmää. ELT, ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri Outi Lepistö EnviroVet Ulkoiset auditoinnit osana auditointijärjestelmää ELT, ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri Outi Lepistö EnviroVet Auditointihanke, taustaa Tarve kunnallisen elintarvikevalvonnan (ja koko ympäristöterveydenhuollon)

Lisätiedot

Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta

Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta Kokonaisarkkitehtuurin ja laatutyön yhteensovittaminen KKA:n näkökulmasta KOKOA seminaari 10.10.2013 Kuopio Pääsuunnittelija Sirpa Moitus & erikoissuunnittelija Touko Apajalahti KKA:n auditointimallin

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Sihteerifoorumi 5.6.2012 Sanna-Marja Heinimo 6.6.2012 1 Työssä tarvittava osaaminen Mitä osaamista tarvitset työssäsi? -Asiaosaaminen

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet

Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3: ICT-tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Työpaja 3 : ICT tuen jatkovaihe tavoitetila ja kehittämiskohteet Ohjelma klo 13.30 15.15 Porin seudun ICT-ympäristön nykytilan tulosten esittely

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SIIKAJO- EN KUNNASSA JA KUNTAKONSERNISSA Kunnanvaltuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteista (13

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

Tervetuloa Laatutyön asiantuntija -koulutuksen kolmannelle lähijaksolle!

Tervetuloa Laatutyön asiantuntija -koulutuksen kolmannelle lähijaksolle! Tervetuloa Laatutyön asiantuntija -koulutuksen kolmannelle lähijaksolle! Aika Aihe / teema Alustaja / vastuuhenkilö klo 13.00 13.20 klo 13.20 14.15 klo 14.15 14.45 klo 14.45 15.00 Tervetulosanat ja välitehtävien

Lisätiedot

Laatua yhteistyöllä. Kommenttipuheenvuoro 29.5.2012 Eeva Honkanummi Kehittämisyksikkö, Sotet, Espoon kaupunki

Laatua yhteistyöllä. Kommenttipuheenvuoro 29.5.2012 Eeva Honkanummi Kehittämisyksikkö, Sotet, Espoon kaupunki Laatua yhteistyöllä Kommenttipuheenvuoro Eeva Honkanummi Kehittämisyksikkö, Sotet, Espoon kaupunki Joku on sen jo keksinyt miten otan sen meillä käyttöön Miten ajatella kokonaisvaltaisesti Miten toteuttaa

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden

Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen laadunhallinta- ja itsearviointikäytänteiden arviointi Elina Harjunen Pro Lukio ry 9.5. Arviointi pohjautuu OKM:n toimeksiantoon Karvi kartoittaa perusopetuksen ja lukiokoulutuksen

Lisätiedot

Kuntapalveluiden tuotekehittämisen koulutusohjelma, 30 op

Kuntapalveluiden tuotekehittämisen koulutusohjelma, 30 op Kuntapalveluiden tuotekehittämisen koulutusohjelma, 30 op Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia www.helsinki.fi/yliopisto 7.6.2011 1 Kuntapalveluiden tuotekehittämisen koulutusohjelman toteuttajat Koulutuksen

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Kankaanpään kaupunki SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 2 Sisällys SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET... 3 Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tavoite ja tarkoitus... 3 Vastuut

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007

Merlin Systems Oy. Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi. Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlin Systems Oy Kommunikaatiokartoitus päätöksenteon pohjaksi Riku Pyrrö, Merlin Systems Oy 8.11.2007 Merlinin palvelujen toimittaminen ja Asiakasratkaisuyksikön tehtäväkenttä Merlin Asiakasratkaisut

Lisätiedot

Konsernijohdon vastuu tuloksellisesta johtamisesta ja riskienhallinnasta. Markus Kiviaho, Johtaja, sisäinen tarkastus JHTT, CGAP

Konsernijohdon vastuu tuloksellisesta johtamisesta ja riskienhallinnasta. Markus Kiviaho, Johtaja, sisäinen tarkastus JHTT, CGAP Konsernijohdon vastuu tuloksellisesta johtamisesta ja riskienhallinnasta Markus Kiviaho, Johtaja, sisäinen tarkastus JHTT, CGAP Konsernijohdon vastuu tuloksellisesta johtamisesta Konsernijohdon vastuulla

Lisätiedot

Akkreditointi menestyksen takeena

Akkreditointi menestyksen takeena Akkreditointi menestyksen takeena VANK seminaari 14.6.2013 Säätytalo, Helsinki Dos. Jaakko-Juhani Himberg Akkreditointiasiain valtuuskunnan pj JJH VANK-seminaari 14.6.2013 1 Strategian määritelmiä (Mantere

Lisätiedot

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali

Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu. Esittelymateriaali Viitta talous- ja henkilöstöhallinnon itsearviointityökalu Esittelymateriaali Esityksen sisältö Viitta-työkalun tausta Miten työkalu on syntynyt? Viitta-työkalun tavoitteet ja hyödyt Itsearviointiprosessi

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta

Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta Sopimuksiin perustuva toiminnan jatkuvuuden hallinta Haasteena verkoston toimintavarmuuden kehittäminen Ohjaus heikkenee Häiriö toimijan toiminnassa vaikuttaa verkoston toiminnan jatkuvuuteen 2 Vaatimuksia

Lisätiedot

Laadunhallintajärjestelmän rakentaminen ja kehittäminen. Laatuseminaari Tero Pippola 2014.12.11

Laadunhallintajärjestelmän rakentaminen ja kehittäminen. Laatuseminaari Tero Pippola 2014.12.11 Laadunhallintajärjestelmän rakentaminen ja kehittäminen Laatuseminaari Tero Pippola 2014.12.11 Esityksen aiheita Laatu 2 Johtaminen laatu- ja johtamisjärjestelmät Standardit Miksi johtamisjärjestelmät

Lisätiedot

Tiedolla johtamisen ja tietovarastoinnin kehittämistyö AMKE:ssa

Tiedolla johtamisen ja tietovarastoinnin kehittämistyö AMKE:ssa Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys AMKE ry. Tiedolla johtamisen ja tietovarastoinnin kehittämistyö AMKE:ssa LARK, workshop 30.10.2012 Tellervo Tarko Johdettaisiinko tiedolla, onko tiedolla merkitystä?

Lisätiedot

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena

Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Tervetuloa Lahteen! Muutosmentori esimiestyön ja työyhteisön tukena Muutos on mahdollisuus 21.10.2015 Työhyvinvointipäällikkö Päivi Maisonlahti Strategisen työhyvinvoinnin osa-alueet (Aura & Saarikoski,

Lisätiedot

Työkykyjohtamisen opintopolku Lähipäivä 1 Työkykyjohtaminen johtoryhmän vastuulla 6.2.2014

Työkykyjohtamisen opintopolku Lähipäivä 1 Työkykyjohtaminen johtoryhmän vastuulla 6.2.2014 Työkykyjohtamisen opintopolku Lähipäivä 1 Työkykyjohtaminen johtoryhmän vastuulla 6.2.2014 OPINTOPOLKU 2014 LIITY OPINTOPOLKU LINKEDIN RYHMÄÄN! Mukana jo 467 ihmistä! LIITY OPINTOPOLKU LINKEDIN RYHMÄÄN!

Lisätiedot

Laatua päihdetyöhön. Maria Inkinen, 19.4.2006 fläppiesityksestä muokattu Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus

Laatua päihdetyöhön. Maria Inkinen, 19.4.2006 fläppiesityksestä muokattu Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus Laatua päihdetyöhön Maria Inkinen, 19.4.2006 fläppiesityksestä muokattu Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus Yleinen määritelmä Laatu on niistä ominaisuuksista muodostuva kokonaisuus, johon perustuu

Lisätiedot

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE)

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) 20.5.2010 1 / 5 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Finlands Universitetsfastigheter Ab:n (jäljempänä yhtiö ) päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan osakeyhtiölakia

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12.

HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla. Hankesuunnitelma 18.12. HYVINVOIVA LÄNSIRANNIKKOLAINEN Sosiaali- ja terveydenhuollon työhyvinvoinnin kehittäminen Länsirannikolla Hankesuunnitelma 18.12.2014 KASTE-ohjelma VI Johtamisella tuetaan palvelurakenteen uudistamista

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET

SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET SALON SEUDUN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Hall. 01.04.2014 Valt. 29.04.2014 1 Voimaantulo 01.07.2014 1 Lainsäädännöllinen perusta ja soveltamisala Kuntalain 13

Lisätiedot