Lausunto ympäristöterveydenhuollon raportoinnista ja tiedonkeruusta

Transkriptio

1 Ympäristölautakunta Lausunto ympäristöterveydenhuollon raportoinnista ja tiedonkeruusta 194/620/2015 Ympäristölautakunta Ympäristölautakunta on kokouksessa pyytänyt valmistelemaan lausun non ympäristöterveysvalvonnan raportoinnista ja siihen liittyvistä on gelmis ta. Tällä hetkellä ympäristöterveydenhuollon valvontayksiköt ovat velvoitettuja an ta maan tietoa valvontakohteista, niille tehdyistä toimenpiteistä (val von tatie dot), valvontayksiköstä itsestään sekä valvontasuunnitelmista. Ym pä ris töter vey den huol lon toimialan laissa on velvoitteet toimittaa pyydettäessä tie toja (TsL 47, ElintL 52, KutuL 26, TupL 28a ) mm keskusvirastoille heidän määräämällä tavalla. Valvira on antanut erillisen määräyksen kohde- ja valvontatietojen raportoinnista kuluttajaturvallisuus-, ter vey densuo je lu-, ja tupakkalain valvonnan osalta. Ympäristöterveydenhuolto on valtakunnan tasolla kolmen keskusviraston Evi ra, Valvira ja Tukes, sekä kolmen ministeriön MMM, STM, TEM joh tamaa. Valvontakohteet. Elintarvike-, Terveydensuojelu-, Kuluttajaturvallisuus ja Tupakkalain mukai set kohteet luokitellaan seuraavan kaavan mukaan Kohteen toimija (yrittäjä) esim: Saarijärven Vesihuolto Oy Kohteen toimipaikka (osoite, vesistöt, vedenottamot yms) Kohteen toiminta: (a) Valvontalaji, (b) toimintaluokka ja (c) toi min tatyyp pi. esim: (a) Terveydensuojelu, (b) Talousveden jakelu ja käyttö, (c) Talousvettä toimittava laitos (asetus 461/2000) Toimintatyypeille on tyyppikohtaisia kysymyksiä. Esim Talousvettä toimit ta va laitos (asetus 461/2000) tyyppikohtaisia kysymyksiä on 95 kpl Vesilaitoksille tulee myös ilmoittaa vesinäytteenottopisteet, kyt kös vedenjakelualueeseen ja jakelualueen vedenottamot. Samalla valvontakohteella voi olla toimintaa usean valvontalajin alla. Esim. kou lu voidaan luokitella seuraavasti: Toimija: Saarijärven kaupunki Toimipaikka: koulu, Koulutie 1 Toiminnat 1. (a) Terveydensuojelu, (b) Opetustoiminta, koulut ja op pi lai tok set, (c) peruskoulu. Tyyppikohtaisia kysymyksiä 10 kpl 2. (a) Elintarvikevalvonta, (b) Elintarvikkeiden tarjoilu, (c) Suur ta lous,

2 tarjoilukeittiötoiminta. Tyyppikohtaisia ky sy myk siä 42 kpl 3. (a) Kuluttajaturvallisuus, (b) Kuluttajapalvelut, (c) Leik ki ken tät ja -puistot, myös perhe- ja asukaspuistot. Tyyp pi koh tai sia kysymyksiä 10 kpl. 4. (a) Tupakkavalvonta, (b) Tupakointikiellot ja rajoitukset, (c) Koulut ja oppilaitokset. Tyyppikohtaisia kysymyksiä 13 kpl. Luokittelukriteereiden toiminnoissa on (a) valvontalajeja 4 kpl, (b) toi min taluok kia 41kpl ja (c) toimintatyyppejä 203 kpl joiden mukaan kohteet luo kitel laan. Keskusviranomaisten tavoitteena on saada vielä yksilöidympää tietoa kohteiden toiminnasta. Pakollisen tiedon määrä tulee lisääntymään ja siihen tarvittava työaika lisääntyy. Jokaiselle kohteelle ja kohteen jokaiselle toiminnalle on tehtävä riskinarvio. Tä män perusteella muodostuu kohteelle tarkastustiheys tai useita tar kas tus tiheyk siä. Nykyinen riskinarvio pisteytys palvelee käytäntöä huonosti. Em tiedot syötetään ja täytetään kohdekohtaisesti val von ta re kis te ri oh jelmaan (meillä TerveKuu) ja lähetetään keskusvirastojen keskitettyyn tie to järjes tel mään, jota nykyään hallinnoi Maanmittauslaitos (Mitpa). Val von ta kohde re kis te rin ajantasalla pitäminen on lähes mahdoton tehtävä. Meidän pieneh kös sä valvontayksikössä vuoden 2015 valvontasuunnitelman mu kai sia kohteita 1296 kpl. Toimintoja on 2706 kpl, mukana myös suun ni tel mal li sen valvonnan ulkopuoliset toiminnat. Isommissa yksiköissä työmäärä on vie läkin suurempi. (valvonta-alueen asukasmäärä /tarkastajien mää rä/koh de määrät/elin kei no ra ken ne ja maantieteellinen koko ja sijainti) Luokittelukriteerit toimintaluokat tai toimintatyypit ovat vuosien aikana muut tu neet usein. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että ao valvontalajin (esim elintarvikevalvonta) kaikki kohteet on käytävä läpi ja luokiteltava uudel leen jos kriteereissä tapahtuu muutos. Esim. ensimmäisen luo kit te lu kierrok sen jälkeen on jouduttu kolmesti muuttamaan luokitusta tiettyjen koh deryh mien osalta. Käytössä on myös edelleen edellä kuvatun luokittelutavan li säk si osin vanhoja tapoja luokitella kohteita (ns ELTU, EVO, VASU) jotka sotkevat pakkaa. Edelleenkään kaikkien toimintatyyppien luokitusta ei pys ty tekemään ilman yksityiskohtaisia detaljeja, jotka toi min nan har joit ta jilta on pyydettävä. Nykyisin käytännössä täytetään virheellisillä tiedoilla, jot ta edes kohteen perustoimenpiteet (tarkastuskäynti, näytteenotto) voidaan vie dä kohteina järjestelmään. Toistaiseksi esim. vesinäytetuloksia ei saa säh köi ses ti sellaisessa muodossa analyysikohtaisesti laboratorioista, joissa ne kirjataan ensimmäisen kerran sähköisiin ohjelmiin. Valvontakohteen toimintatyyppiluokittelussa kerätään sekä tietoa, jolla ei ole merkitystä (lukuisat turhat vapaaehtoiset kentät) että tietoa, joka on jo ole mas sa järjestelmässä eri tasoilla, mutta joista ne joudutaan vielä erikseen ko koa maan (mekaanisesti käsin). Tällaisia tietoja ovat esim. ter vey den suo-

3 je lun kohteissa hyväksymispäivämäärät ja asiakaspaikkamäärät sekä tu pakka val von nan kohteissa esim. lupanumero, myyntipaikkojen lukumäärä, valvon ta mak su ja kohdetyyppi. Järjestelmä tulee rakentaa sellaiseksi että proses sis sa kertyvä tieto kulkee automaattisesti tarvittaville tahoille ilman monen ker tais ta kirjaamista. Tietojen tulee siirtyä suoraan päätös-, tarkastuskuin laskutuskentistäkin ilman erillistä käsityötä. Tupakkavalvonnan osalta myyntipaikkatiedot löytyvät täydellisinä valtakunnallisesta myyn ti lu pa rekis te ris tä sekä tästä valvontarekisteriohjelmastamme (TerveKuu). Pi däm me siis tältä osin käytännössä yllä kahta päällekkäistä rekisteriä. Valvontatiedot Valvontakohteittain raportoidaan ao kohteelle suoritetut toimenpiteet: Suunnitelmalliset tarkastukset, suunnitelman ulkopuoliset tarkastukset, ilmoitusten/hakemusten käsittely, näytteenotot, mittaukset, yhteydenotot, katselmukset, lausunnot, neuvottelut, tiedottamiset. Toiminnasta riippuen siitä annetaan erilaisia ja eri määrä tietoa. Vähintään sii hen käytetty aika, mutta esim Oiva-tarkastusten kohdalla tulee täyttää usei ta kymmeniä kohtia. Tietoja keskitettyyn tietojärjestelmään on lähetettävä myös val von ta suun nitel man ulkopuolisesta toiminnasta ja kohteista terveydensuojelun, ku lut taja tur val li suu den ja tupakkavalvonnan osalta. Esimerkiksi annetuista asunnon tar kas tuk sis ta, lausunnoista, katselmuksista, toimitetuista näytteistä, hait ta eläin va li tuk sis ta yms. Kohde on luotava edellä kuvatulla tavalla keski tet tyyn järjestelmään (toimija, toimipaikka, toiminta). Valvontayksikön tiedot ja valvontasuunnitelma Valvontayksikön on laadittava valvontalajikohtainen valvontasuunnitelma, jon ka lautakunta hyväksyy. Suunnitelma on laadittava myös eläin lää kin nälle. Käytännössä valvontasuunnitelma on päivitettävä vuosittain. Val von tasuun ni tel man toteutumisesta on myös laadittava pykälä lautakuntaan. Valvontayksiköistä itsestään on toimitettava tietoa erilliseen Ym pä ris tö tervey den huol lon valvontayksikkötietojen hallintajärjestelmään (Vyha). Vyhas sa raportoidaan valvontasuunnitelman toteutuminen val von ta sek to reittain (elintarvike-, eläinlääkintä, - kuluttajaturvallisuus-, terveydensuojelu ja tu pak ka lain valvonta) ja toteutuneet resurssit valvontasektoreittain. Ra portoin ti sisältää sektoreittain erinäisen määrän kysymyksiä. Vyhaan syötetään myös yksikön yleisiä tietoa; yhteystiedot, henkilöresurssit val von ta sek to reit-

4 tain, virkojen määrä, työntekijöiden määrä. Eläinlääkinnästä on erityisen tark ka kysymyspatteristo (mm klinikkamaksut, subventiot, vastaanotot, päivys tys alu eet, ostopalvelut ). Vyhan kysymysten asettelussa näkyy eri tyises ti se, ettei valvontayksiköitä ole otettu riittävästi valmisteluvaiheessa mukaan. Kuntaliiton kommentoinnin mukaan tarkoitus on, että Vyhan kautta kunta saa tulostettua myös itselleen raportit valvonnan toteutumisesta. Vyhan valmistelussa oli mukana kuntia ja sitä kolmessa kunnallisessa valvontayksikössä ennen julkaisemista. Vyha on tarkoitettu myös johdon ja arvioinnin työkaluksi. Valvontayksikkö voi hyödyntää Vyhaa valvontasuunnitelman vuotuisen toteutumisen arvioinnissa. Aluehallintovirasto kirjaa Vyhaan oman arviointi ja ohjaustyönsä. Sekalaiset raportit Valvontayksiköiden tulee täyttää edelleen myös seuraavia raportteja. Elintarvikevalvonnan ELTU raportti kohteista joita ei valvota Oivan kautta (mm alkutuotanto) tai tiedoista joita ei syötetä sinne mm elin tar vi kenäyt teen ot to. Eviran edellyttämät maitoalan laitosten erilliset raportoinnit. Eviran haaskarekisteri paperiversio Eläinlääkintä/-tautivalvonnan raportoinnit erillisiä paperiraportteja skannat tu na erillinen laskutus ja työaika-/ matkakulu-/ tarvikekulu-/ koh de seuran ta erillisenä AVIn kautta Ensisaapumisvalvonnasta päällekkäistä raportointia (TIKE ja eril li nen paperiversio) EU vesilaitosraportti vesilaitoksista jotka toimittavat vettä yli 1000m3/vrk tai 500 ihmiselle raportoidaan vuosittain ja laitoksittain otetut näytteet analyyseittäin. Samantyyppinen raportti on myös ns. Eu uimarannoilla. Tupakkavalvonnassa on olemassa toinen päällekkäinen Valviran yl lä pi tämä rekisteri tupakkatuotteiden myynnin lupahallintaan, Ter ve Kuun lisäksi. Muuta Edellä kuvatussa keskitetyssä tietojärjestelmässä on vuosien saatossa ollut lu ke ma ton määrä erilaisia virheitä jotka ovat osin vaatineet monikertaista työ tä, mm kohteiden poistamista / uudelleen syöttämistä. Kunnassa käsitellään myös nikotiinikorvaustuotteiden vä hit täis myyn ti lu vat Lääkelain nojalla. Edellä kuvattu tiedonkeruuvelvoite ei koske tätä toimintaa. Fimealle ilmoitetaan vain hyväksytyistä ja lo pe te tuis ta nikotiinikorvaustuotteiden luvista.

5 Valvontayksikköömme kuulu myös rakennusvalvonnan ja ym pä ris tön suo jelun viranomaisvalvontaa. Näillä toimialoilla ei juuri ole ra por toin ti vel voitet ta kohteistaan tai toiminnastaan valtionhallinnon suuntaan. Ym pä ris tönsuo je luun on tullut velvoite laatia valvontasuunnitelma. Ym pä ris tön suo jelus sa ilmoitetaan myönnetyt luvat ja rekisteröinnit sekä nitraattiasetuksen mu kai set tiedot valtionhallinnolle. Ajan kuluessa on tapahtunut iso muutos työn kuvassa. Aiemmin, jolloin nykyi sen kal tais ta raportointia ei ollut tai se oli kevyempää, oli aikaa oikeasti sel vit tää elinympäristömme ongelmia käytännöissä toimijoiden kuntalaisten kes kuu des sa. Nykyisin tunnutaankin dialogia käytävän lähinnä val vo ja-tieto jär jes tel mä -rajapinnassa eikä valvoja-toimija/asiakas -rajapinnassa. Tältä osin on vaarana että todellisuus hämärtyy myös täällä kuntakentässä eikä kes kus vi ras tois sa. Tiedonkeruun puutteet valvontayksikön näkökulmasta Keskusvirastolähtöinen tapa kerätä tietoa. Ei palvele itse val von ta työ tä. Rasittaa ja vie resursseja valvonnalta hallinnon ja raportoinnin suun taan. Lisää toiminnanharjoittajien kustannuksia. Vaaditaan liian yksityiskohtaisia tietoa, jolloin tiedon etsiminen ja ka saami nen vie valtavasti aikaa. Käytännössä ajan säästämiseksi val von ta yk siköis sä ei syötetä sitä tietoa mitä kysytään ja tietoa ei päi vi te tä. Kerätty tieto ei pidä paikkaansa tai on vanhentunutta eikä näin ol len palvele ketään. Raportointijärjestelmässä edelleen useita pienempiä tai suurempia vir heitä. Esim: Yhti-raportiointiosio jättää huomioimatta, että samalla tar kastuk sel la voi tosielämässä olla useampi tarkastaja. Todellisuutta vas taa vaa työaikaseurantaa sillä ei siis kuitenkaan voida tehdä. Sekava monikanavainen järjestelmä kerätä tietoa. Samaa tietoa kysytään järjestelmän eri tasoissa ja pidetään yllä pääl le käisiä rekistereitä joiden välillä tietoa ei siirry automaattisesti. Järjestelmä jatkuvassa muutos tai kehitystilassa. Toiminta ei ole va kiin tunut. Tiedonkeruu alkanut pienemmässä mittakaavassa jo 90-lu vul la. Minkäänlaisia kuntayksiköitä hyödyttäviä raportteja ei ole kerätystä tiedos ta saatu. Ainoastaan yhteenvetoja parin vuoden päästä, jolloin ne ovat olleet käytännössä yhdentekeviä nykyisen toiminnan kan nal ta. Eri keskusvirastoilla eri tavat kerätä tietoa ja vaatimukset mistä pitää rapor toi da. Erityisesti Evira vs Valvira ja Tukes Keskusvirastoilta ei ole tullut riittävästi oleellista ja oikeaa tukea val vontaan, esim riittävästi tarkastuslomakkeita kohteille. Lu kuun ot ta mat ta Eviran Oiva-järjestelmää ja osin Tukesin tuottamia val von ta oh jei ta, -lomakkeita. Kuntatason valvontayksiköt mukana vain osassa muutoksia. Yksityiskohtaisen tiedon keruu valtakunnallista valvontaa varten on psyko lo gi sel ta kannalta ajateltuna ahdistavaa ja vie osan työn mie lek kyy des-

6 tä. Toimenpide-ehdotukset 1. Kerätyn tiedon määrää karsittava rajusti. On hyvin tarkasti mietittävä mitä tietoa todella ja aivan välttämättä tarvitaan valvontakohteista, teh dyis tä toimenpiteistä ja itse valvontayksiköistä. Karsimalla tiedon mää rää myös sen luotettavuus kasvaa, järjestelmä monimutkaisuus vä he nee, toimintavarmuus paranee ja aikaa säästyy. 2. Järjestelmä tulee rakentaa sellaiseksi että prosessissa kertyvä tieto kul kee automaattisesti tarvittaville tahoille ilman moninkertaista kir jaa mis ta. Päällekkäisten rekisterien ylläpito lopetettava. 3. Kerätyn tiedon tulee palvella myös valvontayksikköjä itseään ja olla käytet tä vis sä valvontatyön kehittämisessä. 4. Kaikille valvontasektoreille ja valvontakohdetyypeille laadittava tar kastus lo mak keet. Lomakkeiden oltava valtakunnallisia, yhden tahon päi vi tyk ses sä ja vastuulla. Ei välttämättä kaikki lomakkeet yh den tahon vastuulla. Näin myös kohteiden ta sa puo li nen kohtelu paranee valtakunnan tasolla. Lomakkeiden oltava sähköisesti ja helposti täytettäviä. Ra ken net ta va siten, että voidaan täyttää sähköisesti val von ta koh tees sa ja lähettää tietojärjestelmään sieltä. Lomakkeiden avulla tai kautta täytyy syntyä myös tar kas tus ker to mus. Näin tehostetaan tarkastusprosessia huo mat ta vas ti. Tarkastustiedot suoraan lomakkeista keskitettyyn jär jes tel mään. Ei erillistä tarkastustietojen syöttämistä. Edellä kuvatun tapaiset tarkastuslomakkeet tukevat ja oleel li ses ti tehostetavat itse valvontatyötä. Elintarvikevalvonnan Oi va järjestelmä toimii jo hyvin pitkälle edellä mainitulla ta val la, tosin kehittämistä on siinäkin. 5. Kaikkeen kehittämiseen otettava valvontayksiköt mukaan. Asian on valmistellut vastaava ympäristötarkastaja Janne Litmanen Asian valmistelussa olleet mukana muut ympäristötarkastajat sekä Jy väs kylän kaupungin ympäristöterveysvalvonnan henkilöstö. Ehdotus Ympäristöjohtaja: Ympäristölautakunta käsittelee laaditun lausunnon ja hyväksyy sen toimitettavaksi eteenpäin kannanottona ympäristöterveydenhuollon raportoinnista ja tietojenkeruusta. Päätös Muutoksenhaku Toimenpiteet Hyväksyttiin. Muutoksenhakukielto Ote Evira, Valvira, Tukes, Sosiaali- ja terveysministeriö, Työ- ja elinkeinoministeriö, Maa- ja metsätalousministeriö, Maa- ja

7 metsätalousvaliokunta