Työtä eri rytmissä. Teksti: Tanja Seppänen

Transkriptio

1 Teksti: Tanja Seppänen Vastavalo / Pekka Piiparinen Työtä eri rytmissä Vuorotyö on edellytys poliisin ja hätäkeskuksen palveluiden saatavuudelle kellonajasta riippumatta. Kiertävä vuorojärjestelmä ja yötyö ovat kuitenkin haastavia työntekijän vuorokausirytmille. Tutkimustiedon avulla voidaan vähentää vuorotyön kuormittavuutta, mutta jokaisen on itse päätettävä, mikä sopii omalle kohdalle. Vuorotyö vaikuttaa vireystilaan aikalailla. On äreä, unirytmit sekaisin. Vuorotyössä oleva havaitsee itse ilmeisimmät haitat, kuten väsymyksen ja vireystilan huonontumisen. Vuorotyöstä seuraa myös kuormittumista, jota ei havaita. Käytännössä samat asiat ovat olotilan ja erilaisten sairausriskien taustalla, selventää Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Sampsa Puttonen. Puttonen kuvailee univajeen ja väärän vuorokauden ajan vaikutuksia elimistön stressitilaksi. Ilman unta kehon palautuminen estyy. Tämä näkyy myös aivojen toimintakyvyssä, hän kiteyttää. 6 Poliisi & Oikeus 8/2013

2 sien riskitekijöiden tasoa ja laskee aivojen toimintakykyä. Fyysisten oireiden lisäksi vuorotyön haitat ulottuvat väsymyksen kautta työsuoritukseen ja vuorokierron muodossa perheiden arkeen ja vapaa-ajalle. Poliisissa terveydelle aiheutuvia riskejä kartoitetaan lomakkeella, kertoo poliisin valtakunnallinen työsuojeluvaltuutettu Marko Kovanen. Hän on lomakkeeseen tyytyväinen, koska siitä selviää sekä työterveyshuollolle että työntekijälle itselleen, mille kaikelle haitalliselle henkilö altistuu työssään. Mukaan lasketaan yövuorojen määrä ja merkitään laajasti eri stressitekijät. Lomake on perusta lain määräämille työterveystarkastuksille, ja sisältö tarkistetaan vuosittain kehityskeskusteluissa. Työvuorot keveämmiksi mutta miten? Pitkät 12 h kestävät vuorot verottavat kovasti. Yövuoron jälkeinen lepopäivä menee lähes täysin lepäämiseen ja toipumiseen. välit, häiritsi myös eniten nukkumista. Projektissa haettiin työsuunnitteluun vaihtoehtoja, joissa yhdistyisi kohtuullisen pituinen työjakso riittäviin vuoroväleihin välttäen päällekkäisyydet. Kokonaistyöaika ei kuitenkaan taipunut kolmivuoromalliin, jossa nämä ominaisuudet olisivat toteutuneet. Kahdessa laitoksista kokeiltiin 12 tunnin työvuoroja päivä-yökierrolla. Noin puolen vuoden kokeilujakson jälkeen tarkasteltiin muutoksia. Kokeiltu järjestelmä oli vähemmän kuormittavampi kuin kolmivuoromalli ja työntekijät palautuivat paremmin pidempien vapaiden aikana. Miinuksena oli pitkien työvuorojen uuvuttavuus, etenkin paljon tehtäviä sisältäneissä vuoroissa. Projektin aikana ei löydetty vuorotyömallia, joka olisi terveyden, hyvinvoinnin tai turvallisuuden kannalta suositeltava. Se kuitenkin antoi suosituksia työsuunnittelun kehittämiseen. Näihin kuuluivat esimerkiksi kuormittavimman työvuoron rajaaminen 10 tuntiin ja minimissään yksi vapaa viikonloppu kuukaudessa. SPJL:n jäsenille vuorotyö haittoineen on tuttua vuosien toisille vuosikymmentenkin ajalta. Poliisi & Oikeus -lehti kysyi kokemuksia aiheesta marraskuussa ja sai 13 vastausta. Niistä lähes kaikissa kerrottiin ainakin vireystilan laskusta. Työterveyslaitoksella tehdyssä tutkimuksessa onkin havaittu, että jo viisi päivää jatkunut univaje heikentää sokeriaineenvaihduntaa, nostaa tulehdusarvojen sekä muiden sydän- ja verisuonisairauk- Työnantaja uhkailee aina vähän väliä muuttavansa työvuorot lyhyempiin 6 8 tunnin vuoroihin. Sehän tietää kahta lähtöä päivässä töihin ja lyhyempiä vapaita. Ei onnistu, varsinkaan jos työmatka on vähänkin pidempi niin kuin täällä maalla saattaa hyvinkin olla. Poliisin työvuorosuunnittelussa on haastavaa yhdistää hyvinvoinnin ja turvallisuuden vaatimukset työsopimusten kokonaistyöaikaan ja saatavilla olevan henkilöstön määrään. Asiaa valottaa projekti, jonka toteutti Työterveyslaitoksen tutkija Tarja Hakola vuonna Siinä haettiin poliisille työvuoromallia, joka tukisi työssä jaksamista ja huomioisi ikääntymisen. Projektiin osallistui kolme keskikokoista poliisilaitosta eri puolilta Suomea. Laitoksilla tehtyyn peruskyselyyn vastasi 79 % jaksotyöaikaa tekevistä poliiseista. Vastauksista selvisi muun muassa, että kolmivuorotyötä tekevät kokivat suurinta fyysistä ja henkistä kuormitusta. Kolmivuorotyö, joka kiersi nopeasti taaksepäin ja jossa oli hyvin lyhyet 9 tunnin vuoro- Ikääntyvä vuorotyössä Puttosen mukaan tutkimuksissa on havaittu, että palautumisessa on parikymppisen ja viisikymppisen välillä iso ero. Vanhempi saattaa jaksaa valvoa paremmin vuorossa, mutta valvomisesta palautumiseen menee pidempi aika. Toisin kuin yleisesti uskotaan, unen tarpeen ei ole havaittu vähentyvän vanhemmiten vuotiaana unen kanssa voi tulla ongelmia, koska uni kevenee ja nukahtaminen on vaikeampaa. Iän myötä uni on siis katkonaisempaa. Myös perussairaudet, kuten verenpainetauti ja uniapnea, heikentävät unen laatua, Puttonen luettelee. Hän muistuttaa, ettei kunnon pitäisi antaa romahtaa. Päiväaikaisen väsymyksen syyt tulisi tutkia, sillä kaikki eivät itse huomaa kärsivänsä vaikkapa uniapneasta. Ikääntyvä joutuu myös miettimään tarkemmin, ovatko nukkumisolosuhteet kunnossa. Vanhat tottumukset on haastettava, jos on ongelmia jaksamisen kans- >> Poliisi & Oikeus 8/2013 7

3 sa, Puttonen rohkaisee. Joskus pitkään vuorotyötä tehneellä väsymys voi tuntua luonnolliselta osalta arkea. Eron vireystasossa ja sitä myöten toimintakyvyssä huomaa helpoimmin loman tullessa. Jos ero työviikkoihin on dramaattinen, voi olla syytä miettiä vuorotyön mielekkyyttä ja ainakin käydä lääkärissä varmistamassa, olisiko syy sairaudessa, Puttonen toteaa. Lääkäri voi tarpeen vaatiessa kirjoittaa todistuksen siitä, että henkilö ei ole sopiva yö- tai vuorotöihin. Marko Kovanen kertoo, että valtakunnallisesti on olemassa useita tapauksia, joissa näin on tehty. Esimies on tällöin etsinyt henkilölle uusia tehtäviä. Moni päivätöihin vaihtanut on tullut vuosien jälkeen sanomaan, ettei enää palaisi vuorotöihin. He ovat kertoneet elämänlaadun nousseen tuntuvasti. Mihin tehtäviin poliisi voi siirtyä, kun vuorotyö ei sovi omalle kohdalle? Rikostutkinnan tehtäviä on laidasta laitaan, sitten liikennevalvonta, lupahallintoa tukevat poliisitehtävät ja palvelupäivystys, vastaa Kovanen. Hän arvioi, että tehtäviä löytyy helpommin, kun vuoden vaihteessa siirrytään isompiin laitoksiin. Nyt kun eläkeiän pidentäminen on valtiovallan tahtotila, tulee vääjäämättä eteen, että ikääntyvät työntekijät vaihtavat uusiin tehtäviin. On siis huomioitava TTL:n vanhemman tutkijan Sampsa Puttosen mukaan vuorotyön vaikutukset ovat yksilöllisiä. Tutkijan näkökulmasta tärkeintä on löytää keinoja riskien alentamiseen. (Kuva: Tanja Seppänen) Valon merkitys vuorokausirytmille Vuorotyötä tekevän on tärkeää löytää itselleen sopivin vuorokausirytmi. Valo ja unirytmi auttavat sopeutumaan vuorokiertoon. Vuorotyöntekijän tulisi yrittää nukkua niin hyvin kuin mahdollista. Unen määrää olisi lisättävä erityisesti yövuorojen välissä, ja ennen aikaisia aamuvuoroja. Elimistön biologista kelloa voi tahdistaa auringonvalon ja kirkkaan keinovalon avulla. Eri vuorojärjestelmissä valoa hyödynnetään eri tavoin. Valo viivästyttää elimistön vuorokausirytmiä voimakkaimmin kello 5 aamulla ja toisaalta aikaistaa tehokkaimmin kello 8. Keskipäivällä valo ei vaikuta vuorokausirytmiin. Illalla otettu kirkasvalohoito viivästää vuorokausirytmiä ja voi haitata unta. Nopeassa vuorokierrossa, noin 1 3 yövuorossa työskentelevän tulisi pitää kiinni päivärytmistä mahdollisimman pitkälle. Valolle kannattaa altistua klo 5 alkaen. Hitaassa vuorokierrossa, jossa yövuoroja on vähintään neljä, on omaksuttava yövuororytmi. Valoa kannattaa välttää esimerkiksi aurinkolasien avulla klo Sama auttaa myös jatkuvassa yötyössä. Tavallinen huonevalaistus on luksia, joka ei riitä rytmittämiseen. Vaikuttaakseen keinovalon voimakkuuden on oltava luksia. Lähde: Hyvinvointia vuorotyöhön, Työterveyslaitos Poliisi & Oikeus 8/2013

4 ryhmä, jolla on edessä aivan uusi virkaura. Henkilöstön työsuunnittelussa on katsottava kokonaisuutta. Tämä vaatii johdolta, että he miettivät ratkaisuja laajemmasta näkökulmasta. Henkilöstön ikääntyminen vaatii myös yksilöllisyyden huomioimista. Työjärjestelyt pitää räätälöidä niin, että työtä voi tehdä mielekkäästi. Toimintakykyiselle henkilölle löytyy kyllä tehtäviä, Kovanen uskoo. Kenelle vuorotyö sopii Tykkään vuorotöistä vaikka se välillä koville ottaakin. On vaikeaa kuvitella, että siirtyisin vielä normi toimistoaikaan vaikka se olisi todennäköisesti parempi terveyden kannalta. En tiedä, että sopiiko se kenellekään. Nyt on jotenkin tunne, että voisi siirtyä päivävuoroon, mutta se on myös rahakysymys! Sopii, erityisesti yövuorot sopivat hyvin eikä valvominen ole minulle vaikeata. Vuorotyön sopivuus on hyvin yksilöllistä, kuten kyselyn vastaukset kuvastavat. Myös syyt työn tekemiseen vaihtelevat. Moni kertoi jatkavansa vuorotyössä, vaikka terveys on alkanut heittää kapuloita rattaisiin. Syyksi mainittiin useimmiten raha. Muutama koki hyötyvänsä myös päivätyötä joustavammasta rytmistä. Vuorotyön tekoa on harkittu tarkoin, ja mietitty, kuinka se muuttaa perheen arkea. Perhe-elämä kärsii. Vuorotyö on antanut kuitenkin mahdollisuuden, että lapsien tarvitsee olla keskimäärin vähemmän hoidossa. Hyvinvointia tukisi, että jokainen saisi vaikuttaa vuorokiertoon ja kertoa mielipiteensä. Kyselyn perusteella kokemukset omista vaikuttamismahdollisuuksista vaihtelevat laidasta laitaan. Pystyn tekemään toivomuksia ja yleensä ne myös toteutetaan. En. En sitten yhtään. Kovasen mukaan vuorolistoihin vaikuttaminen on mahdollista vapaapäivien kohdalla. Muutaman vuoron kohdalla vapaan yleensä saa, mutta ison yksikön työ Työaika on työturvallisuusasia Työaika vaikuttaa työntekijöiden terveyteen. Työajoilla on merkitystä myös työn ja muun elämän yhteensovittamiselle ja sitä kautta laajemmin työntekijän hyvinvoinnille. Työaikasuojelun kannalta keskeisin säädös on työaikalaki, mutta sen soveltamisala rajaa lain ulkopuolelle useita aloja ja tilanteita. Ongelmana on myös muu työsidonnaisuus kuin varsinainen työaika. Työmarkkinoiden keskusjärjestöjen aloitteesta työaikasuojelua haluttiin parantaa lainsäädännöllisesti. Tämä tehtiin täsmentämällä työturvallisuuslakia, jonka soveltamisala on työaikalakia laajempi. Kesäkuusta 2013 lähtien työajat on nimenomaisesti mainittu työturvallisuuslaissa (10 ) yhtenä seikkana, josta aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät työnantajan on selvitettävä ja arvioitava. Työajoista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät kuuluivat jo aiemmin selvitettäviin asioihin, mutta täsmennyksellä haluttiin vahvistaa työaikasuojelua. Sen ansiosta työaikaan vuorosuunnittelussa joustoilla on rajansa. Työntekijöiden toiveet ovat myös osittain ristiriidassa hyvinvointia tukevien vuorosuunnitelmien kanssa. Pitkät työmatkat olisivat hankalia lyhyisiin vuoroihin yhdistettäessä. Miten jaksaa paremmin liittyvien kuormitustekijöiden merkitys ja laaja-alainen arviointi työntekijöiden terveydelle, turvallisuudelle ja hyvinvoinnille korostuu. Säännöksen tarkoituksena ei kuitenkaan ole vain työpaikan vaarojen ja haittojen tunnistaminen, vaan arvioinnin seurauksena työnantajan tulee poistaa tai alentaa havaitut vaarat ja haitat sille tasolle, että työntekijän turvallisuus ja terveys vaarantuvat mahdollisimman vähän. Uudistuksessa haluttiin myös korostaa, että työajoista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät on ymmärrettävä laajasti. Varsinaisten työaikojen lisäksi merkitystä on myös muulla työnantajan toimenpiteistä johtuvalla työntekijän työsidonnaisuudella. Tällaisia ovat esimerkiksi matkustaminen, jonka ei pääsääntöisesti katsota kuuluvaan työaikaan, sekä ne tilanteet, joissa työnantaja edellyttää työntekijän vastaavan puhelimeen tai sähköposteihin varsinaisen työaikansa ulkopuolella. Rita Ridanpää Tutkimusten pohjalta huonojen elämäntapojen ja vuorotyön yhdistelmä näyttäisi kaksinkertaistavan riskin sairastua, mutta hyvinsopeutuvilla riskit ovat Puttosen mukaan pienemmät. Haittoja voi itse pienentää esimerkiksi unirytmiä säätelemällä, ruokailun rytmittämisellä ja säännöllisellä liikunnalla. Vuorotyökyselyyn vastanneet luettelivat samantyyppisiä palautumistapoja. Ulkoilu, muu urheilu ja ajan viettäminen puolison tai ystävien seurassa olivat tärkeitä. Palautumistaan voi tehostaa kehon vuorokausirytmiin vaikuttamalla. Parhaimmat keinot ovat uni ja ruoka. Puttonen lisää listaan valon, mutta tietyin reunaehdoin. Viimeisen 20 vuoden aikana seurantatutkimuksissa on havaittu, että altistuminen kirkkaalle valolle väärään aikaan vuorokaudesta liittyy kohonneeseen syöpäriskiin. Erityisesti yhteys rintasyöpään on osoitettu. Eturauhassyövästä ei ole riittävästi tutkimuksia, joissa yhteys olisi havaittu, mutta asiaa tutkitaan. Toisin sanoen kirkasvalon käyttöä yöllä ei suositella edes piristymiseen. Onneksi on muitakin keinoja. Ensimmäinen yövuoro on vaikein hereillä pysymisen kannalta. Hyvä apu >> Poliisi & Oikeus 8/2013 9

5 on nukkua päiväunet alkuillasta ennen vuoroa, Puttonen ohjeistaa. Myös nokoset vähentävät toimintakyvyn notkahtamista yöllä. Ne nostavat vireyttä 1 2 tunniksi. Työpaikalla olisi hyvä sopia yövuoroissa otettavista nokosista ja varata niille oma tilansa. Elimistö reagoi myös ruokailurytmiin. Säännöllinen rytmi ja valmiiksi mietitty sisältö helpottavat samalla sopivan ruokavalion omaksumista. Yötyöläisen hyvä tiedostaa, ettei ruoansulatus toimi samoin kuin päivällä. Varhain nautittu aamiainen aikaistaa rytmiä, mutta yöllä valvoessa syöminen siirtää sitä eteenpäin. Tärkeää on löytää säännöllinen ruokailurytmi. Toiminnastaan pitää tulla tässäkin tietoiseksi. Univajeessa elimistö huijaa ylimääräisellä näläntunteella, ja voi viedä ihmistä, perustelee Puttonen. Öisin rasva- ja glukoosiaineenvaihdunta väistämättä heikkenevät. Tämän vuoksi illan viimeisen ison aterian nauttimista suositellaan viimeistään puolilta öin. Sen jälkeen tulisi syödä kevyesti. Aineenvaihdunnalla on öisin lepovaihe, joten rasvainen ruoka voi myös väsyttää enemmän. Myöskään sokerilla ei kannata itseään virkistää. Elimistö siis pitää kiinni päivärytmistään. Onko oikeastaan edes mahdollista siirtää se yörytmiin? Noin yksi neljäsosa jatkuvaa yötyötä tekevistä on niin sanotussa käänteises- Poliisin työsuojeluvaltuutettu Marko Kovanen kannustaa käyttämään asiantuntijoita työvuorosuunnittelussa. (Kuva: Tanja Seppänen) sä rytmissä, Puttonen toteaa. Eli suurella osalla elimistö noudattaa päivärytmiä. Puttosen mukaan enemmistö pystyy tästä huolimatta tekemään yötyötä elämänrytmin ollessa kunnossa. Sekin, että motivaatio on kohdillaan ja tykkää työstään, parantaa jaksamista, hän summaa. n Antti Palola, 54, valittiin yksimielisesti STTK:n puheenjohtajaksi. (Kuva: Liisa Valonen) Tuttu mies STTK:n johtoon Työelämän lait ja pelisäännöt ovat ay-liikkeen pitkäaikaisen työn tulos. Tätä työtä haluan STTK:n puheenjohtajana jatkaa ja vahvistaa yhteistyön hengessä, sanoi Antti Palola hetki sen jälkeen, kun hänet oli valittu Mikko Mäenpään seuraajaksi STTK:n johtoon. Tässä ajassa yksilön ääni on voimakas ja joku pitää sopimusyhteiskuntaa vanhanaikaisena. Palolan Suomi on sopimisen ja yhteistyön Suomi. Palola on tuttu mies ainakin kaikille SPJL:n hallituksessa ja valtuustossa viime vuosina vaikuttaneille. Pardian puheenjohtaja on usein vieraillut SPJL:n kokouksissa. Hänen viestinsä ydin pysyi samana, vaikka edustettavien määrä ja toimialat laajenivat STTK:n johtoon valinnan myötä. Tasa-arvo, julkisten palvelujen merkitys, sopiminen, suvaitsevaisuus ja yli rajojen ulottuva vastuu kanssaihmisistä olivat esillä myös valinnan jälkeisissä puheissa. n 10 Poliisi & Oikeus 8/2013