Kansanopiston johtaminen ja arviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kansanopiston johtaminen ja arviointi"

Transkriptio

1 Kansanopiston johtaminen ja arviointi Aki Ojakangas Antiikin filosofi Senecan mukaan tyynellä säällä voi kuka tahansa on perämiehenä. Kun meri käy, tarvitaan sellaista perämiestä, jonka taidoilla, tiedoilla ja kokemuksella saavutaan tavoiteltuun määränpäähän. Onnistunut matka vaatii perämieheltä ja koko miehistöltä osaamista: näkyvää ja näkymätöntä, kuuluvaa ja hiljaista. Sataman saavuttaminen tuottaa positiivista arviointia ellei sitten saavuta myöhässä. Ja joskus onnistunutkin tulos mitätöidään, kenties uudeksi perämieheksi pyrkivän toimesta. Hukkaan joutuminen kirvoittaa epämiellyttävää kritiikkiä perämiehen ammattitaidosta. Yhtä kaikki, peränpitäjä kantaa muita suurempaa vastuuta koko toiminnasta. Kansanopistojen johtaminen on muuttunut kaiken aikaa liikkeen yli 100-vuotisen historian aikana. Muuttumatonta on, että kansanopistot voivat edelleen painottaa omaa aatetaustaansa, valita itse pedagogiikkansa, suunnitella koulutustarjontansa ja opetussuunnitelmansa ja edelleen ne kantavat valtaosan kustannuksistaan itse. Lainsäädäntö tukee tätä opistojen vapautta, joskin valtiovalta ulottaa kontrollinsa nyt arvioinnin kautta kansanopistoihin. Viime vuosisadan loppupuolella kansanopistojen toimintaa leimasi kasvava markkinaehtoisuus. Sen kasvu luo ristiriitaa kansanopistoliikkeen toimintaan, jonka arvoja ovat tasa-arvo, demokratia, moniarvoisuus ja yhteisöllisyys. Johtajuutta kansanopistossa arvioidaan sen mukaan, miten yhteiskunnan, koulutusjärjestelmän, opiskelevan yksilön ja taustayhteisöjen sekä henkilöstön odotukset toteutetaan organisaatiossa nimeltä kansanopisto. Rehtorin johtamisrooleista Kansanopistojen kansallisen arvioinnin (2001) tulosten mukaan johtaminen on keskeinen avainalue opistojen selviytymisessä ja kehittämisessä. Raportin mukaan rehtorin vaihtuminen muutamissa opistoissa vaikeuttaa niiden johtamista ja pitkäjännitteistä kehittämistyötä. Myös opiston sisäisen kulttuurin ja ns. äänettömän ammattitaidon säilymisen kannalta rehtorin vaihtuminen on epäedullista. Arvioitsijat päättelevät, että kansanopistot ovat selvästi oman rehtorinsa luomuksia. Johtamisroolien muutosta kuvaa arvio, jonka mukaan koveneva kilpailu on tuonut rehtorin rooliin vahvaa toimitusjohtajamaisuutta. Rehtoreiden johtamisroolit ovat moninaistuneet. Laajassa johtamistutkimuksessa todetaan, että oppilaitosten rehtorit eivät ole enää perinteiseen tapaan pedagogisia johtajia ja virkamiehiä, vaan näiden roolien rinnalle on muodostunut uudenlaisia johtamisrooleja, kuten yrittäjä, toimitusjohtaja ja talousjohtaja. (HTL Ilpo Ojalan lisensiaattityö 1998, Vaasan yliopisto.) Tutkimuksen tuloksena päädyttiin seuraaviin havaintoihin. 1. Rehtoreiden perinteisten johtamisroolien, pedagogiroolin ja virkamiesroolin rinnalle näyttää muodostuneen uudentyyppisiä johtamisrooleja, kuten yrittäjärooli, toimitusjohtajarooli sekä talousjohtajarooli. 2. Johtamisroolien sisältö muodostuu seuraavasti: Yrittäjärooli liittyy keskeisimmiltä osiltaan ostopalveluiden käyttöön ja sopimusohjaukseen, toimitusjohtajarooli liittyy kilpailua ja yhteistyötä koskevaan strategiseen päätöksentekoon ja talousjohtajarooli puolestaan oppilaitosten taloudellisen toimintavapauden lisääntymisen aiheuttamaan rehtoreiden taloudellisen päätöksenteon lisääntymiseen.

2 3. Myös perinteisten johtamisroolien sisällä arvioitiin tapahtuneen muutoksia: Pedagoginen johtamisrooli painottuu entistä enemmän tutkijan ja kehittäjän roolin suuntaan ja virkamiesrooli puolestaan oppilaitoksen toiminnan arvioijan roolin suuntaan. Kansanopistossa on leimallista, että rehtori toimii yhteisöllisenä johtajana, joka yhdistää henkilöstön johtamisen tuotantoprosessiin. Työyhteisön jäsenten verrattain pysyvä keskinäinen vuorovaikutus on johtamisen voimavara, jos sitä käytetään hyväksi. Kansanopiston sisäoppilaitosluonne on etu yhteisön johtamiselle, koska toimintamuoto edellyttää henkilöstöltä enemmän kuin pelkän vastuualueensa ydintehtävän suorittamisen. Se edellyttää jokaisen arviota osuudestaan internaattiin, ja keskustelua siitä, miten tätä pedagogista ja sosiaalista vahvuutta kehitetään. Rehtorin tehtävänä on johtaa ja tukea tätä keskustelua. Tutkija Kimmo Kevätsalon (1999) mukaan työyhteisöissä tuhlataan resursseja, koska luottamusta niiden käyttöönottamiseen ei ole. Kansanopistoissa oma päätösvalta on lisääntynyt ja sen viisas käyttö vaatii dialogia henkilöstön kanssa. Tämä heijastuu myös rehtoreiden pedagogiseen johtamiseen. Ojalan tutkimuksen mukaan perinteinen kasvattajan rooli perustuu pääasiassa rehtorin ja koulunjohtajan toimimiseen itse opettajana. Johtaminen tapahtuu tällöin ikään kuin esikuvana toimimisen kautta. Toinen pedagoginen johtamisrooli, tutkijan ja kehittäjän rooli, voi toimia myös johtamisen välineenä. Tämän kaltainen johtamisrooli perustuu asiantuntijuuteen ja laajaan tiedolliseen perustaan sekä tiedon soveltamiseen osaksi oman oppilaitoksen toimintaa. Tutkimuksen mukaan rehtoreiden mahdollisuuksia opetustoiminnan kehittämiseen tai ohjaamiseen rajoittavat opetuksen perinteet, ammattinormit ja opettajien perinteisesti itsenäinen asema opetuksen suhteen. Nämä elementit on löydettävissä myös kansanopistoista. Muutoksen johtaminen edellyttää tietoisuutta niistä opistokohtaisista hallinnon ja ajattelun rakenteista, jotka edistävät muutosta ja toisaalta pysyttävät nykyisyyttä. Kehittämistyötä tukee se tosiasia, että jokaisen kansanopiston henkilöstöstä löytyy yleensä sellaisia yksilöitä ja jopa kokonaisia henkilöstöryhmiä, joiden tietoisuus opiston toiminnan päämääristä edistää motivoitumista työssä. Yksi kehittämisen haaste on, miten laajennetaan päämääristä tietoisten osuutta henkilöstössä: Käytetty työaika ei ole enää riittävä mittari. Oikeudenmukaisuus johtamisessa Johtamista arvioidaan yleisesti sen mukaan, kuinka oikeudenmukaista se on. Arvioitsijat ovat joko yksilöitä, henkilöstöryhmiä, sidosryhmien edustajia tai opiskelijoita. Tällaista arviointia voidaan harvoin pitää objektiivisena, sillä useimmiten se on tunnepitoista tulkintaa tilanteista ja johtamistavasta. Tulkinta on aina seurausta jostakin, joka on koettu joko oikeudenmukaisuudeksi tai epäoikeudenmukaisuudeksi. Sosiaalista oikeudenmukaisuutta työyhteisössä voidaan hahmottaa kahtena erilaisena kokonaisuutena: menettelytapoja koskevana oikeudenmukaisuutena ja resurssien ja palkintojen jakoa koskevana oikeudenmukaisuutena. Menetelmiä koskeva oikeudenmukaisuus on ikään kuin linjakysymys, ja toisaalta resurssien ja palkitsemisen jakoa koskeva oikeudenmukaisuus koetaan enemmän ainutkertaisena asiana. Olipa kyse kummasta tahansa, rehtorin on oltava tietoinen ratkaisujensa oikeudenmukaisuudesta ja pyrittävä toimillaan ylläpitämään oikeudenmukaisuutta työyhteisössään. Ruohotien (2000) mukaan esimies voi varmistua sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta luottamuksen, asemansa ja neutraalisuuden avulla. Luottamus saavutetaan ottamalla päätöksenteossa huomioon toisten ihmisten tarpeet ja mielipiteet. Rehtorin asema riippuu myös vuorovaikutukseen liittyvistä seikoista, kuten toisten arvostamisesta, heidän oikeuksiensa tunnustamisesta ja kunnioittamisesta. Neutraalisuus edellyttää tosiasioihin perustuvaa päätöksentekoa ja siipien katkaisemista tarjotuilta taruilta sekä rehellisyyttä.

3 Oikeudenmukaista johtamista on, kun työntekijää kuullaan omassa asiassaan. Oikeudenmukaista johtamista on, kun säännöt ovat samat kaikille ja ihmisiä kohdellaan samojen periaatteiden mukaan tänään ja huomenna. Edelleen oikeudenmukaisuutta edistää päätöksenteon perustuminen mahdollisimman totuudellisiin tietoihin. Päätöksenteon perusteet selvitetään niille, joita päätökset koskevat. Pyrkimys oikeudenmukaisuuteen tuottaa työyhteisön sisään vakautta ja vähentää epävarmuutta. Oikeudenmukaiseksi koettu johtaminen suojaa myös työntekijöiden terveyttä. Suomalaisvoimin tehdyssä laajassa, henkilöstön kokemuksia johtamisen oikeudenmukaisuudesta selvittävässä, tutkimuksessa todetaan, että oikeudenmukaiseksi koettu johtaminen vähentää sairastumisriskiä. Tutkimus tehtiin sairaalaympäristössä, mutta tutkijoiden tulokset ovat laajennettavissa myös muille aloille. Tulosten mukaan oikeudenmukaiseksi koetussa työyksikössä sairastumisriski voi jäädä jopa puoleen verrattuna niihin, jotka kokivat oikeudenmukaisuuden johtamisessa heikoksi. (Työterveyslaitoksen tutkimustiedote artikkelista, joka julkaistiin American Journal of Public Health -tiedelehden numerossa 1/2002. Tulos perustuu suomalaistutkimukseen, jonka ovat tehneet tutkijat Marko Elovainio, Mika Kivimäki ja Jussi Vahtera ) Rehtorin johtamistyön avainprosessit Johtamistyö kansanopistossa on monien prosessien ohjaamista, kehittämistä ja arviointia. Johtamisen arviointia ja kehittämistä voidaan tarkastella johtamisen eli lähinnä rehtorin, työprosessien kautta Rehtorin johtamistyö voidaan purkaa keskeisiksi avainprosesseiksi, jotka muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden rehtorin tehtäviin kuuluvista vastuualueista. Ne toistuvat enemmän tai vähemmän samanlaisina ja samalla aikataululla (syklisyys) vuodesta toiseen. Prosessikuvausten avulla pyritään hahmottamaan rehtorin toimeen liittyvät avaintulokset sekä näiden tulosten saavuttamiseksi tarvittavat tehtävät. Prosessit etenevät opiston työvuoden kierrossa eri aikatauluissa ja prosessikuvauksella halutaan tuoda esiin, mitkä prosessit ovat keskeisimmässä asemassa vuoden eri jaksoilla. Artikkelin liitteenä olevan lomakkeen (liite 1) avulla voi jokainen kansanopiston johtotehtävissä oleva hahmottaa omat avainprosessinsa ja liittää niihin ne tavoitteet ja tehtävät, joiden avulla hänen strateginen työnsä toteuttaa asetettuja tavoitteita ja viime kädessä opiston missiota. Avainprosessien avulla voidaan jäsentää rehtorin työaikaa, arvioida käytettävissä olevan työajan riittävyyttä eri jaksojen aikana ja luoda perusta lyhyemmän aikavälin työn ja ajankäytön suunnittelulle. Rehtorin keskeiset työprosessit voitaneen määritellä seuraavasti. Luettelo ei ole varmaankaan kaikille yhteinen, mutta yhteisiä vuosirytmiin liittyviä prosesseja siinä varmasti on: 1) strategiaprosessi (kehittämisprosessi) 2) vuosisuunnitteluprosessi (toimintasuunnitelmaprosessi) 3) resursointiprosessi 4) hallintoprosessi (tarvittavien päätösten aikaansaaminen) 5) tuotantoprosessi (vuosisuunnitelman toteuttaminen opetus- ja palveluprosessina) Nämä prosessit ovat limittäisiä ja johtajan ajankäyttö jakaantuu niiden kesken. Strategiaprosessi sisältää ne toimet ja työt, jotka rehtori kohdistaa opistonsa tulevaisuuden varmistamiseen. Strategia tarkoittaa tässä keskeisten tavoitteiden ja toiminnan suuntaviivojen valintaprosessia, ja olemassa olevan strategian muuttamista toimintaympäristön muutoksia ennakoiden. Tavoiteltava aikaulottuvuus on 2-5 vuotta. Opiston tulevaisuuden kannalta strategiaprosessi on elintärkeä, vaikka usein rehtorista saattaa tuntua, että kunhan selviäisi seuraavaan lukuvuoteen.

4 Strategisen toiminnan vaihtoehdot voidaan pelkistää kolmeen vaihtoehtoiseen tyyppiin. Tulevaisuuteen voidaan ajautua, jolloin odotetaan, mitä muu maailma meille tehtäväksi asettaa. Toisen vaihtoehdon mukaan voidaan sisäisin muutoksin sopeutua ulkoisiin vaatimuksiin, reagoida ja toimia ulkoisten muutosten myötä. Kolmantena vaihtoehtona on ennakoida muutoksia, valmistautua niihin ja tehdä tulevaisuutta jo tässä ajassa. Strategiaprosessin keskeisiä kysymyksiä ovat miksi ja mitä. Strategia ei ole pelkästään muutoksen väline, vaan sen avulla pyritään luomaan mahdollisimman suurta vakautta muutoksen keskelle. Tämän päivän opistomaailmaan kuuluu luontevasti se, että strategian muotoilemiseen osallistuvat niin hallintoelimet, sidosryhmät kuin henkilöstökin. Opettajillekaan ei enää riitä se, että he hyvin kehittävät omaa oppiainettaan. Heidän osaamistaan tarvitaan koko opistoa koskevien muutosten valmisteluun ja toteuttamiseen. Rehtorin tehtävänä on johtaa tämä monenlaisia näkökulmia, intressejä ja toiveita sisältävä prosessi ehjäksi strategiaksi, johon koko opisto voi sitoutua. Vuosisuunnitteluprosessi kattaa kaikki ne toimet ja työt, jotka kohdistuvat seuraavan toimintavuoden suunnitteluun. Rehtori tämän prosessin johtajana joutuu näkemään opistonsa osiaan suurempana kokonaisuutena. Hän johtaa suunnittelun kokonaisuudeksi, jolla opiston toiminta-ajatusta toteutetaan mahdollisimman hyvin. Yhteistyö henkilöstön ja sidosryhmien kanssa korostuu tässä prosessissa. Myös erilaiset ristiriidat erilaisista toimintaa koskevista näkemyksistä nouseva usein suunnittelun yhteydessä esille. Johtajan tehtävänä on edistää erilaisten näkemysten yhteensovittamista toimivaksi toteuttamiskelpoiseksi suunnitelmaksi. Toiminnan ja talouden suhde on vuosisuunnittelun perusta. Vuosisuunnittelussa on siksi oltava oikea tieto meneillään olevan kauden taloudesta ja koulutuksen toteutumasta. Selkeä, helposti tulkittava ja toiminnan keskeisten tunnuslukujen muodostama arviointikooste voi olla tarpeen. Tämän artikkelin liitteenä (liite 2) on erään opiston laatima tunnuslukukooste, jonka avulla kuluvan kauden toimintaa ja taloutta voidaan seurata. Seurannan tarve riippuu tietysti kunkin opiston toimintatavasta ja - rytmistä. Lyhytkurssiopistoissa tiheämpi mittaaminen on tarpeen, kun taas pitkien linjojen opistoissa toiminnan kuormitusmittarit (esim. opiskelijaviikot) mitataan harvemmin vuoden kuluessa. Johtamisen keskeinen alue on huolehtia niistä resursseista, joilla tavoiteltu tulos toteutetaan. Henkilöstön työnjako, jaksaminen ja osaamisen kehittäminen ovat rehtorin johtamistyön arkipäiväistä aluetta. Henkilöstön ja talouden yhteys on kansanopistoissa vankka, sillä kiinteiden kustannusten, etenkin palkkojen, osuus koko opistotaloudesta on suuri. Resursointiprosessi toimii sitä sujuvammin, mitä selkeämmin työnjako opistossa on kuvattu. Selkeä, mutta joustava tehtäväkuvaus, yhteistyön mahdollisuus sekä tavoitteiden selkeys antavat mahdollisuuden jokaiselle työntekijälle itsenäiseen työskentelyyn omassa lähiryhmässään. Sujuva työ ja yhteistyö mahdollistavat johtamisen suuntaamisen strategiaan ja suunnitteluun yksityiskohtaisen työnjohtamisen sijasta. Opiston itsearviointi taas tuottaa rehtorille tietoa siitä, miten tuo työnjako ja yhteistyö toimii suhteessa tavoitteisiin. Palveluketjun yhtenäisyys ja sujuvuus ovat osa toiminnan tehokkuutta. Sitä lisäävät mm. palveluketjujen kuvaukset ja niiden työkokonaisuuksien yhteinen hahmottaminen, joita kullakin työalueella on. Yhteiset työalueittaiset (mm. ravintola, toimisto, johtoryhmä, kiinteistö, siivous) kuvaukset edistävät yhteisen näkemyksen luomista yhteisistä työprosesseista. Jo niiden yhteinen laatiminen tuottaa yhteistä tietoa! Liitteenä (liite 3) on erään opiston johtoryhmän laatima kuvaus tehtävistään. Resursointiprosessiin osallistuvat kaikki, mutta resursointipäätökset, jotka noudattavat omaksuttua strategiaa, tehdään hallintoprosessissa. Opiston johdon tehtävänä on huolehtia siitä, että opiston hallinto on ohut, virtaviivainen, tehokas ja oikeudenmukainen. Rehtorin ja muun opistojohdon on huolehdittava siitä, että aikapanos, joka käytetään hallintoon, mukaan lukien hallintoelimet, on riittävä,

5 mutta niukka. Hallintoprosessin tulee taata opiston järkevä toiminta sekä toiminnan sujuminen omaksuttujen sääntöjen ja asetettujen säädösten mukaisesti. Johtajan on hallittava opistotoiminnan säädöstö ja huolehdittava opiston omissa käsissä olevan säännöstön ajanmukaisuudesta ja toimivuudesta. Sisäiset määräykset ovat opiston toiminnan ohjauskeinoja, eivät järkevän toiminnan esteitä. Joskus on johtajan tehtävä määrittää, mikä on tuo opistossa noudatettava järkevä toimintatapa. Tällaisia tilanteita tulee silloin, kun esitetään erilaisia tulkintoja jonkin yhteisen säännöksen noudattamisesta. Opiston hallintoprosessin tulee olla mahdollisimman selkeä, vakaa ja ennustettava. Siksi opiston päätöksentekohierarkian on oltava sellainen, että samoja päätöksiä ei tarvitse tehdä monella tasolla. Edelleen on hallintotoiminnan laatua tehdä vain sellaisia päätöksiä, jotka voidaan toteuttaa ja jotka toteutetaan. Tämän varmistamiseksi on syytä ajoittain tarkistaa hallintoelinten pöytäkirjoista kokouksissa tehdyt päätökset. Sitten on arvioitava, mitkä niistä on toteutettu ja mitkä ovat prosessissa. Näin edistetään päätöksenteon ja toteuttamisen yhteyttä. Opiston korkeimman päättäjän eli johtokunnan tulee tehdä vain ne päätökset, jotka sille johtosäännön nojalla kuuluu. Rehtorin on johtokunnan puheenjohtajan kanssa huolehdittava siitä, että johtokunnan strateginen rooli säilyy ja kehittyy. Paperiliittimien hankintapäätökset eivät kuulu johtokuntaan, vaikka ne kenties jäsenten mielestä olisivat mukavan konkreettisia päätöksiä. Opiston johtoryhmän on käsiteltävä sellaisia asioita, jotka edistävät johtamista ja toiminnan sujumista opistossa. Rehtorin, talouspäällikön, linjajohtajien, emäntien, palvelupäällikön jne. päätöksenteon tulee olla selkeää, ja merkittävistä päätöksistä on pidettävä luetteloa. Tuotantoprosessi sisältää sen arkipäiväisen toiminnan, joka toteuttaa tehtyjä suunnitelmia ja tähtää strategian toteuttamiseen. Osa opistoarjen toiminnasta ei kuitenkaan toteudu suunnitelmien mukaan tai se on sellaista, jossa on aihetta muuttaa strategian vaatimusten mukaisiksi. Tällaisessa tilanteessa korostuu muutosjohtaminen. Johtajan on luotava yhteistyössä henkilöstön kanssa turvallisuutta, muutosmotivaatiota ja dialogia. Turvalliseksi koetussa työyhteisössä muutosten tekeminen on sujuvaa. Muutokset voidaan käsittää siirtymisenä uuteen turvalliseen tilaan, josta taas aiheutuu muutostarpeita ja niin edelleen. Tuotantoprosessiin kuuluu myös rehtorin oma opetustyö. Monissa opistoissa rehtorin toimitusjohtajarooli vie suurimman osan aikaa. Henkilöstöjohtaminen ja talousjohtaminen kuuluvat siihen. Opettajakunta varmaan odottaa rehtorilta myös pedagogista panosta, kokemusta opettamisen työstä. Rehtorin opetustyön suhde opiston kokonaisjohtamiseen, jonka osia esitellyt prosessit ovat, ratkaisee paljon. Rehtorin opetustuntimäärä on aina opistokohtainen asia, mutta kuinka hyvin voi opistonsa prosesseja johtaa rehtori, joka joutuu opetustyössään urakoimaan jatkuvasti yli 700 tuntia vuodessa? Toisaalta rehtori, jolla ei ole minkäänlaista opetuskontaktia opiskelijoihin, saattaa irtaantua arjen prosesseista ja näkemys opettamisesta näivettyy. Esimerkki: Arviointikohteena ajankäyttö Kansanopistotyön laatua on johtajan järkevä ajankäyttö. Sitä voidaan arvioida edellisten avainprosessien analysoinnin avulla. Voidaan selvittää, miten rehtorin ajankäyttö vaihtelee avainprosessien kesken. Käypiä välineitä ovat työpäiväkirjat, ajankäytön tarkka kirjaaminen ja tehokas, mutta raskas varjostamisprosessi. Seuraavat ajankäytön analyysin välineet perustuvat kirjoittajan omaan kehittämisprojektiin, joka tehtiin varjostamismenetelmää käyttäen. Varjostaja seurasi ajankäyttöä kuuden viikon ajan yhtäältä arvioimalla työn ennakkosuunnittelua ja toisaalta arvioimalla ennakkoon sitomattoman

6 työajan käyttöä. Arvioinnissa ei ole otettu huomioon matkatyöpäiviin sisältyvää kokonaistyöaikaa, joka usein on suurempi kuin ns. toimistotyöaika, eikä iltaisin ja viikonloppuisin pääasiassa kotona tehtyä työtä. Rehtorin ajankäyttö on mahdollista jakaa ennalta sidottuun työaikaan ja ennalta sitomattomaan työaikaan. Ensimmäiseen luokkaan kuuluu kaikki se työ, joka on kalenteriin ennakkoon merkitty: matkat, kokoukset, sovitut palaverit, opetustyö ja sen valmistelu jne. Toiseen luokkaan kuuluu se työ, jota ei ole kalenteriin sovittu, mutta joka on oleellinen osa johtamistyötä. Kuvatun jaottelun mukaan saatiin tulokseksi, että rehtorin työajasta 44% on ennalta tiukasti sidottua kokouksiin, palavereihin ja matkapäiviin. Opetustyöhön hän käytti noin 12 % työajasta. Ennalta sitomattomaan ns. toimistotyöskentelyyn jäi käytettäväksi näin ollen reilut 40 % työajasta. Ennalta sitomaton työaika koostuu kirjoitustyöstä, päivittäisistä ad hoc -palavereista, postinkäsittelystä, puheluista jne. Tästä työstä noin 40 % havaittiin vuorovaikutteiseksi toiminnaksi työyhteisön jäsenten tai muiden ihmisten kanssa. Työn edellyttämiin kirjoitustöihin kului noin 30 % ja vastaava aikamäärä kului sekalaisiin paperitöihin kuten postinkäsittelyyn, dokumenttien lukemiseen ja niiden etsimiseen. Kehittämisprojektissa selvisi, että suurimmat ajanryöstäjät kuuluivat ennakolta sitomattomaan työaikaan. Tarkemmin oli kyse rehtorin tavasta pitää jatkuvasti avoimia ovia, jolloin työn tekeminen keskeytyi asialla olleen ihmisen sisääntuloon. Toinen ajanryöstäjä oli tuo epämääräinen paperityön alue, jossa erityisesti arkistoinnin puutteet kostautuivat etsinnässä. Kokonaisuudessaan ajankäytön seuranta kertoi, että rehtorin ajankäytöstä 74 % oli vuorovaikutteista työtä. Näin on oltavakin, sillä ihmisten kanssa toimiminen on rehtorin arkipäivää. Työyhteisön johtaminen on suunnan pitämistä ja keskustelukumppanuutta vaihtoehtojen löytämiseksi ja ongelmien ratkomiseksi. Modernin johtamiskäsityksen mukaan esimiehen tehtävänä on luoda motivaatiota ja mahdollisuuksia alaistensa taitojen soveltamiselle työyhteisössä. Edelleen johtajan on tuettava alaistensa suoriutumista ja kehittymistä tehtävissään. Tämä sosiaalinen prosessi on väistämättä vuorovaikutteista ja keskeinen osa rehtorin työtä. Tähän prosessiluontoisuuteen kuuluu myös, että alaiset määrittävät johtajuutta. He arvioivat johtamista, ja rehtorin on syytä muistaa, että johtajuus ja johtajan persoona eivät ole sama asia! Rehtorin ajankäyttöä säätelevät siis johtamistyön avainprosessit. Työtehtävät vaihtelevat strategisen ja päivittäisjohtamisen välillä. Pedagoginen johtajuus on sidoksissa strategiaan ja päivittäisjohtamiseen. Oppimisen johtaminen koostuu opiston tarjoamien oppimismahdollisuuksien organisoimisesta, ylläpitämisestä ja kehittämisestä, pedagogiikan kehittämisestä ja resursoinnista. Toiminta-ajatuksen toteuttaminen on rehtorin kaiken työn tavoite. Se voidaan jakaa avainprosesseihin, joiden avulla johtamista voidaan arvioida ja kehittää

7 Lähteet ja kirjallisuutta Järvinen, Pekka Esimies ja työyhteisön kehittäminen. WSOY. Määttä, Jukka & Yrjölä, Pentti Perinteen ja nykyajan puristuksessa. Kansanopistojen arviointi. Arviointi 10/2001. Opetushallitus. Raivola, Reijo Tehoa vai laatua koulutukseen. WSOY. Ruohotie, Pekka Oppiminen ja ammatillinen kasvu. WSOY. Räty, Olli Rehtori johtajana, oppimisen johtaminen. Mänttä.

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS) S I S Ä L T Ö I Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon osat ja muodostuminen ---------------------------------------- 3 II Yritysjohtamisen

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista

Opistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati

Lisätiedot

Opettaja pedagogisena johtajana

Opettaja pedagogisena johtajana Eeva Hujala Tampereen yliopisto Opettaja pedagogisena johtajana Potkua pedagogiikkaan Turussa 29.4.2014 Wanha wirsi Pohjanmaalta Asioiden paljous usein näköalat peittää anna silloin rohkeus syrjään kaikki

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen johtamisen arki

Varhaiskasvatuksen johtamisen arki Varhaiskasvatuksen johtamisen arki Eeva Hujala Varhaiskasvatuksen VI johtajuusfoorumi Tampereen yliopisto 2012 Leadership is one of the most observed and least understood phenomena on earth Johtajuus tutkimuskohteena:

Lisätiedot

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ

TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ TOIMIVAN LAADUNHALLINTAA JA LAADUN JATKUVAA PARANTAMISTA TUKEVAN JÄRJESTELMÄN KRITEERISTÖ Paasitorni 17.12.2013 Opetusneuvos Anu Räisänen AMMATILLISEN KOULUTUKSEN LAATUTYÖRYHMÄ 2012 (1) 1 Koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Johtaminen laadun tuottajana

Johtaminen laadun tuottajana Johtaminen laadun tuottajana Varhaiskasvatuksen seminaari 15.11.2010 Eeva Hujala Tampereen yliopisto 2010 JOHTAJUUS varhaiskasvatuksessa on toimijoiden sitouttamista perustehtävän tavoitteelliseen kehittämiseen

Lisätiedot

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen

toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen Jyväskylä 12.3.2008 Keskustelua vapaaehtoistoiminnasta ja yleishyödyllisyydestä YTT Juha Heikkala Yhdistyksen / järjestön toiminnan suunnittelu, johtaminen ja kehittäminen STRATEGINEN SUUNNITTELU Strategia:

Lisätiedot

Oikeudenmukainen johtaminen - arjen kokemuksia ja menetelmiä. Anneli Romana, Soili Keskinen, Esko Keskinen

Oikeudenmukainen johtaminen - arjen kokemuksia ja menetelmiä. Anneli Romana, Soili Keskinen, Esko Keskinen Oikeudenmukainen johtaminen - arjen kokemuksia ja menetelmiä Anneli Romana, Soili Keskinen, Esko Keskinen Tutkimuksen tavoitteena on kuvata oikeudenmukaisen johtamisen 1. sisältöjä 2. toteutumista lähityöyhteisössä

Lisätiedot

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

Miten työstä palkitaan Tampere 10.10.2006

Miten työstä palkitaan Tampere 10.10.2006 Studia generalia Työelämäosaamisen edistäminen Pirkanmaalla Suomen Palkitsemiskeskus Oy Strategiasta tekoihin Miten työstä palkitaan Tampere 10.10.2006 Juhani Kauhanen 040 585 9995 juhani.kauhanen@palkitsemiskeskus.fi

Lisätiedot

Osuva-kysely Timo Sinervo

Osuva-kysely Timo Sinervo Osuva-kysely Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Kunnat ja organisaatiot Kunta Vastaajat Jyväskylä 977 Eksote 1065 Länsi-Pohja 65 Akseli 59 Laihia-Vähäkyrö 52 Kaksineuvoinen 33 Terveystalo 31 Jyväskylän hoivapalv.

Lisätiedot

Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta.

Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, Merkonomi Tutkinnon osa Asiakaspalvelu Tarkastele työtehtävistä suoriutumista seuraavista näkökulmasta. Arvioi tutkinnon suorittajan ammattitaitoa / osaamista liiketalouden

Lisätiedot

Kehityskeskustelut urasuunnittelun välineenä

Kehityskeskustelut urasuunnittelun välineenä Kehityskeskustelut urasuunnittelun välineenä Tohtorit ja työelämä 29.10.2008 Kehityskeskustelu Kehityskeskustelulla tarkoitetaan ennalta sovittua ja suunniteltua esimiehen ja hänen alaisensa välistä keskustelua,

Lisätiedot

Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia. Kansallinen laatuverkostotapaaminen 23.3. 2010 Laila Bröcker

Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia. Kansallinen laatuverkostotapaaminen 23.3. 2010 Laila Bröcker Toimintajärjestelmä Mitä se on? Case Varia Kansallinen laatuverkostotapaaminen 23.3. 2010 Laila Bröcker Toimintajärjestelmä.. Mikä se on? Toimintajärjestelmä sisältää toimintaprosessit, toiminnan mittaamisen

Lisätiedot

Tehokas strategia ja toimeenpano

Tehokas strategia ja toimeenpano Opetusministeriö Korkeakoulujen ja tiedelaitosten sopimusneuvotteluihin valmistautuminen vuonna 2009 seminaari Helsinki Kari Neilimo vuorineuvos, taloustiet.tri Tehokas strategia ja toimeenpano Tehokas

Lisätiedot

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ.

6.10.2015. Esimiestyö on pääsääntöisesti vaativampaa kuin esimiehen johtaman tiimin/ryhmän toimihenkilöiden tekemä työ. Henkilöstöosasto 6.10.2015 ESIMIESTYÖN VAATIVUUSLUOKITUS Yleistä Esimiestyön vaativuuden arviointi perustuu vahvistettuun toimenkuvaukseen. Esimies toimii usein myös itse asiantuntijana, jolloin toimenkuvaukseen

Lisätiedot

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI

Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1 Hoiva- ja hoito Perusterveydenhuolto TEHTÄVÄNKUVAUS ja TEHTÄVÄN VAATIVUUDEN ARVIOINTI 1. TEHTÄVÄN PERUSTIEDOT Tehtävän nimike: Koulutus ja KVTES:n hinnoitteluryhmä: Työyksikkö (esim. kotihoito): Työpaikka

Lisätiedot

Talouden ja resurssien. suunnittelu osana. johtamista. Risto Purhonen 2013

Talouden ja resurssien. suunnittelu osana. johtamista. Risto Purhonen 2013 Talouden ja resurssien suunnittelu osana johtamista Risto Purhonen 2013 Pedagoginen johtaminen Pedagoginen johtaminen on laadukkaan koulunjohtamisen ydinosaamisaluetta: Pedagoginen johtaminen tähtää opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS

Vanajaveden Rotaryklubi. Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Vanajaveden Rotaryklubi Viikkoesitelmä 2.4.2009 Maria Elina Taipale PEDAGOGINEN JOHTAJUUS Organisaatio, systeemi, verkostot Yksilöiden ja tiimin kasvumahdollisuudet, oppiminen Tiimin tehtäväalue, toiminnan

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1 Parikkalan kunta SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET 1.1.2014 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017

Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Mustasaaren kunnan henkilöstöstrategia 2014 2017 Yhteistyötoimikunta 14.4.2014 Henkilöstöjaosto 12.5.2014 Kunnanhallitus 16.6.2014 Kunnanvaltuusto 22.9.2014 Mustasaaren kunnassa rima on korkealla. Haluamme

Lisätiedot

MITEN SAADA KUNTA KUKOISTAMAAN HENKILÖSTÖJOHTAMISEN AVULLA? Kuntatalo 17.2.2012 Pauli Juuti

MITEN SAADA KUNTA KUKOISTAMAAN HENKILÖSTÖJOHTAMISEN AVULLA? Kuntatalo 17.2.2012 Pauli Juuti MITEN SAADA KUNTA KUKOISTAMAAN HENKILÖSTÖJOHTAMISEN AVULLA? Kuntatalo 17.2.2012 Pauli Juuti Sisällys Joitakin väittämiä Vastaavatko perinteiset henkilöstöjohtamisen mallit nykyisiin haasteisiin? Miten

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 1 JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 Long-range planning does not deal with the future decisions, but with

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Miten HAO /JEDU toimii. Laatukoordinaattori Arto Veikkola

Miten HAO /JEDU toimii. Laatukoordinaattori Arto Veikkola MITTAREISTA Miten HAO /JEDU toimii Laatukoordinaattori Arto Veikkola JEDU/Hao oma toimintakäsikirja intrassa Mittaamista ohjaa vahvasti rahoitus, valtionosuudesta 3% otetaan kaikilta jaettavaksi tuloksellisuusrahana

Lisätiedot

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK

Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri. Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Korkeakoulun johtaminen ja kokonaisarkkitehtuuri Päivi Karttunen, TtT Vararehtori TAMK Mm. Kansainvälisesti korkeatasoisia ja omille vahvuusalueille profiloituneita korkeakouluja Entistä tuloksellisempaa

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ

OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ OSAAMISEN ARVIOINTIJÄRJESTELMÄ Anneli Kesola Tampereen seudun Osaavan osaamisen kehittämistiimi OSAAMISEN KEHITTÄMISTIIMI Anneli Kesola (Lempäälä) Pekka Jokela (Tampere) Teemu Keronen (Pirkkala) Jaana

Lisätiedot

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab

Liikunnanohjaus. Ammattitaidon osoittamistavat. Utbildning Ab 1/6 Liikunnanohjaus Ammattitaidon osoittamistavat Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osoittaa ammattitaitonsa toimimalla liikunnan ohjaustehtävissä. Hän hankkii tarvittavan tiedon, osallistuu tapahtuman

Lisätiedot

Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä?

Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä? Millainen palkitseminen kannustaa tuloksellisuuteen, erityisesti asiantuntijatyössä? Elina Moisio Tutkija, TkL, MBA 17.8.2011 Kannustaminen = suoritus- tai tulosperusteinen palkitseminen? Perinteinen oletus:

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät

Irmeli Halinen Saatesanat... 13. Aluksi... 15. Kertojat... 20. OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Sisältö Irmeli Halinen Saatesanat... 13 Aluksi... 15 Kertojat... 20 OSA 1 Koulun tehtävät ja kasvatuksen päämäärät Tulevaisuuden haasteet huomioiva koulu... 26 Kulttuurinen eetos... 28 Koulutuksen taustatekijät...29

Lisätiedot

Hiljaisen tietämyksen johtaminen

Hiljaisen tietämyksen johtaminen Hiljaisen tietämyksen johtaminen Uudista ja uudistu 2009 Hiljainen tietämys on osa osaamista Hiljainen ja näkyvä tieto Hiljainen tieto Tiedämme enemmän kuin kykenemme ilmaisemaan *) kokemusperäistä, alitajuista

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen

Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Henkilöstön kehittämisen kokonaissuunnitelma Osaamisen kehittäminen Sihteerifoorumi 5.6.2012 Sanna-Marja Heinimo 6.6.2012 1 Työssä tarvittava osaaminen Mitä osaamista tarvitset työssäsi? -Asiaosaaminen

Lisätiedot

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset

HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Henkilöstöpolitiikan ja henkilöstötyön linjaukset HOLLOLA ON HALUTTU Henkilöstöstrategia 2025 Visiomme 2025 Olemme osana Lahden aluetta tulevaisuutta innovatiivisesti rakentava, vetovoimainen ja ammattilaisiaan arvostava työpaikka Strateginen päämäärämme

Lisätiedot

Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014. Käsitelty Johtoryhmässä 22.8.2014 Hyväksytty YT-toimikunnassa 27.8.2014

Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014. Käsitelty Johtoryhmässä 22.8.2014 Hyväksytty YT-toimikunnassa 27.8.2014 Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014 Käsitelty Johtoryhmässä 22.8.2014 Hyväksytty YT-toimikunnassa 27.8.2014 Tiedoksi kunnanhallitukselle 15.9.2014 Toivakan kunnan koulutussuunnitelma 2014 1 (4) Toivakan

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

OPPIA IKÄ KAIKKI -HANKE. http://prezi.com/vuckxgt-0vzt/elbit-yleisesittely/

OPPIA IKÄ KAIKKI -HANKE. http://prezi.com/vuckxgt-0vzt/elbit-yleisesittely/ OPPIA IKÄ KAIKKI -HANKE http://prezi.com/vuckxgt-0vzt/elbit-yleisesittely/ Malli pohjautuu Kvalifikaatioihin, niiden kriteerien määrittämiseen, joista osaamisvaade syntyy Osaamisen tunnistamiseen ja mallintamiseen

Lisätiedot

Varaslähtö työaikasuunnitteluun: rehtoreiden työaikakokeilun esimerkkinä Tampere

Varaslähtö työaikasuunnitteluun: rehtoreiden työaikakokeilun esimerkkinä Tampere Varaslähtö työaikasuunnitteluun: rehtoreiden työaikakokeilun esimerkkinä Tampere Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Päivi Laukkanen Aluejohtaja Työaikakokeilu lukuvuonna 2013 2014 Mukana perusopetuksen

Lisätiedot

Aiheet 20.4.2012 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ

Aiheet 20.4.2012 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Esimiehen vuosikello Mikko Weissenfelt Aiheet 1. Esittäytyminen 2. Yleistä organisaatiosta 3. Henkilöstöjohtaminen käytäntöön; esimiehen vuosikello 20.4.2012 1 Raahen

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTA SÄÄNTÖ 1.9.2013 ALKAEN

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTA SÄÄNTÖ 1.9.2013 ALKAEN VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTA SÄÄNTÖ 1.9.2013 ALKAEN 1 Toiminta alue Tuotantoalueen laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus rakentavat lapsen ja nuoren tulevaisuutta. Toimintaperiaatteina

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työkyvyn ja työhyvinvoinnin ylläpitäminen: mikä auttaa jaksamaan jatkuvassa muutoksessa? Erikoistutkija Marjo Wallin TTL:n määritelmä työhyvinvoinnille Työhyvinvointi tarkoittaa, että

Lisätiedot

Pedagogisen johtamisen malli, toiminnan tavoitteet ja niiden arviointi Forssan ammatti-instituutissa. Vantaa 8.2.2011. Tuula Koivula johtava rehtori

Pedagogisen johtamisen malli, toiminnan tavoitteet ja niiden arviointi Forssan ammatti-instituutissa. Vantaa 8.2.2011. Tuula Koivula johtava rehtori Pedagogisen johtamisen malli, toiminnan tavoitteet ja niiden arviointi Forssan ammatti-instituutissa Vantaa 8.2.2011 Tuula Koivula johtava rehtori Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Forssan

Lisätiedot

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin

Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin. Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin Juha Pietarinen Riski = epävarmuuden vaikutus tavoitteisiin Valtionhallinnossa = epävarmuuden vaikutus lakisääteisten tehtävien suorittamiseen ja tavoitteisiin - Voiko riski olla mahdollisuus myös lakisääteisten

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Minna Kohmo, Henki-Tapiola 30.11.2011 23.11.2011 1 Tämä on Tapiola Noin 3 000 tapiolalaista palvelee noin 960 000 kuluttaja-asiakasta 63 000 yrittäjää 60 000 maa- ja metsätalousasiakasta

Lisätiedot

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Ammatillisen koulutuksen muutoksen johtaminen Muutoksesta mahdollisuus 1 19.2.2015 Reija Lepola Reija Lepola, Kuntayhtymän johtaja, rehtori Seinäjoen koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015. YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Yrityksessä toimiminen, 15 osp (vain ammatillisessa peruskoulutuksessa) Ammattitaitovaatimukset

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020

KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA VUOSILLE 2015-2020 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on

Lisätiedot

HUMAKohjauskäytäntöjä. Pirkko Mikkonen 15.3.2005

HUMAKohjauskäytäntöjä. Pirkko Mikkonen 15.3.2005 HUMAKohjauskäytäntöjä Pirkko Mikkonen 15.3.2005 HUMAKIN TEHTÄVÄT koulutus korkeakoulutasolla tutkinnot ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus tutkimus- & kehittämis toiminta (HumaQ) opetuksen ja työelämän

Lisätiedot

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA Sotkamon kansalaisopiston henkilöstö on työstänyt Osaava - koulutuksen aikana vuosina 2011 2012 opistolle räätälöityä laatukäsikirjaa. Käsikirja on EFQM (European

Lisätiedot

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi

10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10. Toiminnan jatkuva kehittäminen ja arviointi 10.1 Kuntakohtainen arviointi Uudistuneen perusopetuslain (628/1998) mukaan opetuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa

Lisätiedot

Henkilöstöstrategia 2014-2018

Henkilöstöstrategia 2014-2018 Henkilöstöstrategia 2014-2018 Liite 2: Tausta-aineisto Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Perustehtävämme ja arvoperustamme 3 2. Henkilöstövisiomme 2018 ja strategiset tavoitteemme 4 3.

Lisätiedot

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.

Osaamisen kehittymisen arviointi. Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6. Osaamisen kehittymisen arviointi Leena Nuuttila, henkilöstön kehittämispäällikkö Helsingin Energia ESR-Futurex hankkeen seminaari 6.6.2012 Helsinki Helsingin Energia Yksi Suomen suurimmista energiayrityksistä.

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Yliopiston ajatus ja strateginen johtaminen

Yliopiston ajatus ja strateginen johtaminen Yliopiston ajatus ja strateginen johtaminen Sosiologipäivät, Kuopio Korkeakoulutuksen sosiologia -työryhmä Jarkko Tirronen YTT Itä-Suomen yliopisto Kuopion kampus jarkko.tirronen@uef.fi Jarkko Tirronen

Lisätiedot

Pedagoginen johtaminen. Pro gradu tutkielma Marko Rutanen

Pedagoginen johtaminen. Pro gradu tutkielma Marko Rutanen Pedagoginen johtaminen Pro gradu tutkielma Marko Rutanen Kipinöitä organisaatio muutos: pienestä ja matalasta, suureen ja hierarkkiseen globaali näkökulma: kilpailutekijänä osaaminen ja sen kehittäminen

Lisätiedot

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen

ParTy. Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely. Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen ParTy Parempi Työyhteisö -ilmapiirikysely Luotettava väline työyhteisön vahvuuksien ja kehittämiskohteiden löytämiseen Parempi työyhteisö ilmapiirikysely Työyhteisön tilaa voi arvioida ja kehittää rakentavasti

Lisätiedot

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen

Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Ammattiosaamisen kehittämisyhtiö AMKE Oy Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen toiminnan johtaminen Pedagogisen johtamisen hankkeen johtoryhmän jäsen Ritva Ylitervo ja AMKEn kehittämispäällikkö

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT AMMATTITAITOVAATIMUKSET, KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT Tämän luvun ammattitaitovaatimusten määrittely sekä arvioinnin kohteet ja yleiset arviointikriteerit on tarkoitettu koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Valtion. ylimmän johdon valintaperusteet

Valtion. ylimmän johdon valintaperusteet Valtion ylimmän johdon valintaperusteet pähkinänkuoressa Valtionhallinnon johtajapolitiikkaa koskevan valtioneuvoston periaatepäätöksen mukaisesti valtiovarainministeriö on täsmentänyt yhdessä ministeriöiden

Lisätiedot

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Esimiesten näkemyksiä laadunhallinnasta miten laatua varmistetaan ja kehitetään eri aloilla

Esimiesten näkemyksiä laadunhallinnasta miten laatua varmistetaan ja kehitetään eri aloilla Esimiesten näkemyksiä laadunhallinnasta miten laatua varmistetaan ja kehitetään eri aloilla LARK-hankkeen workshop 3 3.9.2012 Laatu- ja arviointipäällikkö Sari Mikkola Esimieskeskustelut keväällä 2012

Lisätiedot

TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ

TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 1 TURVATEKNIIKAN KESKUS 11.12.2000 TUKES - PALKKAUSJÄRJESTELMÄ 2 1. PALKKAUSJÄRJESTELMÄ OSA JOHTAMISTA Palkkaus ja palkitseminen ovat keskeinen osa turvatekniikan keskuksen johtamisjärjestelmää. Organisaation

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN LAATUKRITEERITYÖ OULUN KAUPUNGISSA. 30.11.2011 Päivi Mäki

PERUSOPETUKSEN LAATUKRITEERITYÖ OULUN KAUPUNGISSA. 30.11.2011 Päivi Mäki PERUSOPETUKSEN LAATUKRITEERITYÖ OULUN KAUPUNGISSA 30.11.2011 Päivi Mäki Sisältö - Laatutyön tavoite - ja perusopetuksen laatukriteeri - Toteutus - Itsearviointi - Koulujen osallistaminen Laatutyön tavoite

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Talouspalvelut 30 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Talouspalvelut 30 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Talouspalvelut 30 osp Tavoitteet: Opiskelija kirjaa kirjanpidossa tavanomaiset tilitapahtumat. Hän laskee tavanomaisen maksettavan palkan

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 FINANSSIPALVELUT

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 FINANSSIPALVELUT Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 FINANSSIPALVELUT Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Finanssipalvelut Ammattitaitovaatimukset o valmistautuu finanssipalveluihin o hoitaa finanssipalvelun o

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään

Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään Tunnista tulevaisuuden johtamisen osaamistarpeet jo tänään Enemmän kuin irrallinen 360 -arviointi Agenssi360 HRM on ainutlaatuinen yhdistelmä johtamisen tavoitetilan määrittelyä, 360 -arviointia ja kasvokkaista

Lisätiedot

JOHTAJUUS OSUUSKUNNASSA - IHMISET JA VERKOSTOT

JOHTAJUUS OSUUSKUNNASSA - IHMISET JA VERKOSTOT JOHTAJUUS OSUUSKUNNASSA - IHMISET JA VERKOSTOT Jarmo Hänninen Idekoop osuuskunta Osuustoiminnan kehittäjät - Coop Finland ry:n juhlaseminaari Helsinki 30.10.2009 JOHTAJUUS, MITÄ SE ON? JOHTAJUUS, MITÄ

Lisätiedot

Henkilöstöjohtaminen ja. Kehityskeskustelu

Henkilöstöjohtaminen ja. Kehityskeskustelu Henkilöstöjohtaminen ja esimiestyö Kehityskeskustelu Heini Leino sijoitusasiantuntija Nordea Pankki Oyj Työnohjausmenetelmä: kehityskeskustelu Johtamisen perustyökalu Osa yrityksen henkilöstöhallintoa

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat

vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat Kuinka Tapiolan vastuullisuuslupaukset konkretisoituvat henkilöstöjohtamisessa? ht i Henry Foorumi Veera Lammi 9.11.2010 9.11.2010 1 Agenda Miksi vastuullinen johtaminen on tärkeää? Miten vastuullista

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia

Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Ikääntyvät työntekijät organisaatiomuutoksessa - ELDERS -projektin tuloksia Krista Pahkin Organisatoriset innovaatiot ja johtaminen -tiimi ELDERS -projektin aineisto 1. Kirjallisuuskatsaus 2. HYVIS -aineiston

Lisätiedot

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus

Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi. Jyväskylän oppisopimuskeskus Työpaikalla tapahtuva koulutus Oppisopimuksella ammattilaiseksi 1 Jyväskylän oppisopimuskeskus HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUOHJELMA SUUNNITTELU OPPISOPIMUSKOULUTUS PÄHKINÄNKUORESSA TYÖSSÄ OPPIMINEN JA OHJAAMINEN

Lisätiedot

8) Rehtorin työnkuva, pätevyysvaatimukset ja opetusalan työaikajärjestelyt tulevaisuudessa

8) Rehtorin työnkuva, pätevyysvaatimukset ja opetusalan työaikajärjestelyt tulevaisuudessa Aurora-sali, 1. krs 8) Rehtorin työnkuva, pätevyysvaatimukset ja opetusalan työaikajärjestelyt tulevaisuudessa pj. hallintojohtaja Matti Lahtinen, Opetushallitus opetusneuvos Kristiina Haavisto, Opetushallitus

Lisätiedot