Kansanopiston johtaminen ja arviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kansanopiston johtaminen ja arviointi"

Transkriptio

1 Kansanopiston johtaminen ja arviointi Aki Ojakangas Antiikin filosofi Senecan mukaan tyynellä säällä voi kuka tahansa on perämiehenä. Kun meri käy, tarvitaan sellaista perämiestä, jonka taidoilla, tiedoilla ja kokemuksella saavutaan tavoiteltuun määränpäähän. Onnistunut matka vaatii perämieheltä ja koko miehistöltä osaamista: näkyvää ja näkymätöntä, kuuluvaa ja hiljaista. Sataman saavuttaminen tuottaa positiivista arviointia ellei sitten saavuta myöhässä. Ja joskus onnistunutkin tulos mitätöidään, kenties uudeksi perämieheksi pyrkivän toimesta. Hukkaan joutuminen kirvoittaa epämiellyttävää kritiikkiä perämiehen ammattitaidosta. Yhtä kaikki, peränpitäjä kantaa muita suurempaa vastuuta koko toiminnasta. Kansanopistojen johtaminen on muuttunut kaiken aikaa liikkeen yli 100-vuotisen historian aikana. Muuttumatonta on, että kansanopistot voivat edelleen painottaa omaa aatetaustaansa, valita itse pedagogiikkansa, suunnitella koulutustarjontansa ja opetussuunnitelmansa ja edelleen ne kantavat valtaosan kustannuksistaan itse. Lainsäädäntö tukee tätä opistojen vapautta, joskin valtiovalta ulottaa kontrollinsa nyt arvioinnin kautta kansanopistoihin. Viime vuosisadan loppupuolella kansanopistojen toimintaa leimasi kasvava markkinaehtoisuus. Sen kasvu luo ristiriitaa kansanopistoliikkeen toimintaan, jonka arvoja ovat tasa-arvo, demokratia, moniarvoisuus ja yhteisöllisyys. Johtajuutta kansanopistossa arvioidaan sen mukaan, miten yhteiskunnan, koulutusjärjestelmän, opiskelevan yksilön ja taustayhteisöjen sekä henkilöstön odotukset toteutetaan organisaatiossa nimeltä kansanopisto. Rehtorin johtamisrooleista Kansanopistojen kansallisen arvioinnin (2001) tulosten mukaan johtaminen on keskeinen avainalue opistojen selviytymisessä ja kehittämisessä. Raportin mukaan rehtorin vaihtuminen muutamissa opistoissa vaikeuttaa niiden johtamista ja pitkäjännitteistä kehittämistyötä. Myös opiston sisäisen kulttuurin ja ns. äänettömän ammattitaidon säilymisen kannalta rehtorin vaihtuminen on epäedullista. Arvioitsijat päättelevät, että kansanopistot ovat selvästi oman rehtorinsa luomuksia. Johtamisroolien muutosta kuvaa arvio, jonka mukaan koveneva kilpailu on tuonut rehtorin rooliin vahvaa toimitusjohtajamaisuutta. Rehtoreiden johtamisroolit ovat moninaistuneet. Laajassa johtamistutkimuksessa todetaan, että oppilaitosten rehtorit eivät ole enää perinteiseen tapaan pedagogisia johtajia ja virkamiehiä, vaan näiden roolien rinnalle on muodostunut uudenlaisia johtamisrooleja, kuten yrittäjä, toimitusjohtaja ja talousjohtaja. (HTL Ilpo Ojalan lisensiaattityö 1998, Vaasan yliopisto.) Tutkimuksen tuloksena päädyttiin seuraaviin havaintoihin. 1. Rehtoreiden perinteisten johtamisroolien, pedagogiroolin ja virkamiesroolin rinnalle näyttää muodostuneen uudentyyppisiä johtamisrooleja, kuten yrittäjärooli, toimitusjohtajarooli sekä talousjohtajarooli. 2. Johtamisroolien sisältö muodostuu seuraavasti: Yrittäjärooli liittyy keskeisimmiltä osiltaan ostopalveluiden käyttöön ja sopimusohjaukseen, toimitusjohtajarooli liittyy kilpailua ja yhteistyötä koskevaan strategiseen päätöksentekoon ja talousjohtajarooli puolestaan oppilaitosten taloudellisen toimintavapauden lisääntymisen aiheuttamaan rehtoreiden taloudellisen päätöksenteon lisääntymiseen.

2 3. Myös perinteisten johtamisroolien sisällä arvioitiin tapahtuneen muutoksia: Pedagoginen johtamisrooli painottuu entistä enemmän tutkijan ja kehittäjän roolin suuntaan ja virkamiesrooli puolestaan oppilaitoksen toiminnan arvioijan roolin suuntaan. Kansanopistossa on leimallista, että rehtori toimii yhteisöllisenä johtajana, joka yhdistää henkilöstön johtamisen tuotantoprosessiin. Työyhteisön jäsenten verrattain pysyvä keskinäinen vuorovaikutus on johtamisen voimavara, jos sitä käytetään hyväksi. Kansanopiston sisäoppilaitosluonne on etu yhteisön johtamiselle, koska toimintamuoto edellyttää henkilöstöltä enemmän kuin pelkän vastuualueensa ydintehtävän suorittamisen. Se edellyttää jokaisen arviota osuudestaan internaattiin, ja keskustelua siitä, miten tätä pedagogista ja sosiaalista vahvuutta kehitetään. Rehtorin tehtävänä on johtaa ja tukea tätä keskustelua. Tutkija Kimmo Kevätsalon (1999) mukaan työyhteisöissä tuhlataan resursseja, koska luottamusta niiden käyttöönottamiseen ei ole. Kansanopistoissa oma päätösvalta on lisääntynyt ja sen viisas käyttö vaatii dialogia henkilöstön kanssa. Tämä heijastuu myös rehtoreiden pedagogiseen johtamiseen. Ojalan tutkimuksen mukaan perinteinen kasvattajan rooli perustuu pääasiassa rehtorin ja koulunjohtajan toimimiseen itse opettajana. Johtaminen tapahtuu tällöin ikään kuin esikuvana toimimisen kautta. Toinen pedagoginen johtamisrooli, tutkijan ja kehittäjän rooli, voi toimia myös johtamisen välineenä. Tämän kaltainen johtamisrooli perustuu asiantuntijuuteen ja laajaan tiedolliseen perustaan sekä tiedon soveltamiseen osaksi oman oppilaitoksen toimintaa. Tutkimuksen mukaan rehtoreiden mahdollisuuksia opetustoiminnan kehittämiseen tai ohjaamiseen rajoittavat opetuksen perinteet, ammattinormit ja opettajien perinteisesti itsenäinen asema opetuksen suhteen. Nämä elementit on löydettävissä myös kansanopistoista. Muutoksen johtaminen edellyttää tietoisuutta niistä opistokohtaisista hallinnon ja ajattelun rakenteista, jotka edistävät muutosta ja toisaalta pysyttävät nykyisyyttä. Kehittämistyötä tukee se tosiasia, että jokaisen kansanopiston henkilöstöstä löytyy yleensä sellaisia yksilöitä ja jopa kokonaisia henkilöstöryhmiä, joiden tietoisuus opiston toiminnan päämääristä edistää motivoitumista työssä. Yksi kehittämisen haaste on, miten laajennetaan päämääristä tietoisten osuutta henkilöstössä: Käytetty työaika ei ole enää riittävä mittari. Oikeudenmukaisuus johtamisessa Johtamista arvioidaan yleisesti sen mukaan, kuinka oikeudenmukaista se on. Arvioitsijat ovat joko yksilöitä, henkilöstöryhmiä, sidosryhmien edustajia tai opiskelijoita. Tällaista arviointia voidaan harvoin pitää objektiivisena, sillä useimmiten se on tunnepitoista tulkintaa tilanteista ja johtamistavasta. Tulkinta on aina seurausta jostakin, joka on koettu joko oikeudenmukaisuudeksi tai epäoikeudenmukaisuudeksi. Sosiaalista oikeudenmukaisuutta työyhteisössä voidaan hahmottaa kahtena erilaisena kokonaisuutena: menettelytapoja koskevana oikeudenmukaisuutena ja resurssien ja palkintojen jakoa koskevana oikeudenmukaisuutena. Menetelmiä koskeva oikeudenmukaisuus on ikään kuin linjakysymys, ja toisaalta resurssien ja palkitsemisen jakoa koskeva oikeudenmukaisuus koetaan enemmän ainutkertaisena asiana. Olipa kyse kummasta tahansa, rehtorin on oltava tietoinen ratkaisujensa oikeudenmukaisuudesta ja pyrittävä toimillaan ylläpitämään oikeudenmukaisuutta työyhteisössään. Ruohotien (2000) mukaan esimies voi varmistua sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta luottamuksen, asemansa ja neutraalisuuden avulla. Luottamus saavutetaan ottamalla päätöksenteossa huomioon toisten ihmisten tarpeet ja mielipiteet. Rehtorin asema riippuu myös vuorovaikutukseen liittyvistä seikoista, kuten toisten arvostamisesta, heidän oikeuksiensa tunnustamisesta ja kunnioittamisesta. Neutraalisuus edellyttää tosiasioihin perustuvaa päätöksentekoa ja siipien katkaisemista tarjotuilta taruilta sekä rehellisyyttä.

3 Oikeudenmukaista johtamista on, kun työntekijää kuullaan omassa asiassaan. Oikeudenmukaista johtamista on, kun säännöt ovat samat kaikille ja ihmisiä kohdellaan samojen periaatteiden mukaan tänään ja huomenna. Edelleen oikeudenmukaisuutta edistää päätöksenteon perustuminen mahdollisimman totuudellisiin tietoihin. Päätöksenteon perusteet selvitetään niille, joita päätökset koskevat. Pyrkimys oikeudenmukaisuuteen tuottaa työyhteisön sisään vakautta ja vähentää epävarmuutta. Oikeudenmukaiseksi koettu johtaminen suojaa myös työntekijöiden terveyttä. Suomalaisvoimin tehdyssä laajassa, henkilöstön kokemuksia johtamisen oikeudenmukaisuudesta selvittävässä, tutkimuksessa todetaan, että oikeudenmukaiseksi koettu johtaminen vähentää sairastumisriskiä. Tutkimus tehtiin sairaalaympäristössä, mutta tutkijoiden tulokset ovat laajennettavissa myös muille aloille. Tulosten mukaan oikeudenmukaiseksi koetussa työyksikössä sairastumisriski voi jäädä jopa puoleen verrattuna niihin, jotka kokivat oikeudenmukaisuuden johtamisessa heikoksi. (Työterveyslaitoksen tutkimustiedote artikkelista, joka julkaistiin American Journal of Public Health -tiedelehden numerossa 1/2002. Tulos perustuu suomalaistutkimukseen, jonka ovat tehneet tutkijat Marko Elovainio, Mika Kivimäki ja Jussi Vahtera ) Rehtorin johtamistyön avainprosessit Johtamistyö kansanopistossa on monien prosessien ohjaamista, kehittämistä ja arviointia. Johtamisen arviointia ja kehittämistä voidaan tarkastella johtamisen eli lähinnä rehtorin, työprosessien kautta Rehtorin johtamistyö voidaan purkaa keskeisiksi avainprosesseiksi, jotka muodostavat yhtenäisen kokonaisuuden rehtorin tehtäviin kuuluvista vastuualueista. Ne toistuvat enemmän tai vähemmän samanlaisina ja samalla aikataululla (syklisyys) vuodesta toiseen. Prosessikuvausten avulla pyritään hahmottamaan rehtorin toimeen liittyvät avaintulokset sekä näiden tulosten saavuttamiseksi tarvittavat tehtävät. Prosessit etenevät opiston työvuoden kierrossa eri aikatauluissa ja prosessikuvauksella halutaan tuoda esiin, mitkä prosessit ovat keskeisimmässä asemassa vuoden eri jaksoilla. Artikkelin liitteenä olevan lomakkeen (liite 1) avulla voi jokainen kansanopiston johtotehtävissä oleva hahmottaa omat avainprosessinsa ja liittää niihin ne tavoitteet ja tehtävät, joiden avulla hänen strateginen työnsä toteuttaa asetettuja tavoitteita ja viime kädessä opiston missiota. Avainprosessien avulla voidaan jäsentää rehtorin työaikaa, arvioida käytettävissä olevan työajan riittävyyttä eri jaksojen aikana ja luoda perusta lyhyemmän aikavälin työn ja ajankäytön suunnittelulle. Rehtorin keskeiset työprosessit voitaneen määritellä seuraavasti. Luettelo ei ole varmaankaan kaikille yhteinen, mutta yhteisiä vuosirytmiin liittyviä prosesseja siinä varmasti on: 1) strategiaprosessi (kehittämisprosessi) 2) vuosisuunnitteluprosessi (toimintasuunnitelmaprosessi) 3) resursointiprosessi 4) hallintoprosessi (tarvittavien päätösten aikaansaaminen) 5) tuotantoprosessi (vuosisuunnitelman toteuttaminen opetus- ja palveluprosessina) Nämä prosessit ovat limittäisiä ja johtajan ajankäyttö jakaantuu niiden kesken. Strategiaprosessi sisältää ne toimet ja työt, jotka rehtori kohdistaa opistonsa tulevaisuuden varmistamiseen. Strategia tarkoittaa tässä keskeisten tavoitteiden ja toiminnan suuntaviivojen valintaprosessia, ja olemassa olevan strategian muuttamista toimintaympäristön muutoksia ennakoiden. Tavoiteltava aikaulottuvuus on 2-5 vuotta. Opiston tulevaisuuden kannalta strategiaprosessi on elintärkeä, vaikka usein rehtorista saattaa tuntua, että kunhan selviäisi seuraavaan lukuvuoteen.

4 Strategisen toiminnan vaihtoehdot voidaan pelkistää kolmeen vaihtoehtoiseen tyyppiin. Tulevaisuuteen voidaan ajautua, jolloin odotetaan, mitä muu maailma meille tehtäväksi asettaa. Toisen vaihtoehdon mukaan voidaan sisäisin muutoksin sopeutua ulkoisiin vaatimuksiin, reagoida ja toimia ulkoisten muutosten myötä. Kolmantena vaihtoehtona on ennakoida muutoksia, valmistautua niihin ja tehdä tulevaisuutta jo tässä ajassa. Strategiaprosessin keskeisiä kysymyksiä ovat miksi ja mitä. Strategia ei ole pelkästään muutoksen väline, vaan sen avulla pyritään luomaan mahdollisimman suurta vakautta muutoksen keskelle. Tämän päivän opistomaailmaan kuuluu luontevasti se, että strategian muotoilemiseen osallistuvat niin hallintoelimet, sidosryhmät kuin henkilöstökin. Opettajillekaan ei enää riitä se, että he hyvin kehittävät omaa oppiainettaan. Heidän osaamistaan tarvitaan koko opistoa koskevien muutosten valmisteluun ja toteuttamiseen. Rehtorin tehtävänä on johtaa tämä monenlaisia näkökulmia, intressejä ja toiveita sisältävä prosessi ehjäksi strategiaksi, johon koko opisto voi sitoutua. Vuosisuunnitteluprosessi kattaa kaikki ne toimet ja työt, jotka kohdistuvat seuraavan toimintavuoden suunnitteluun. Rehtori tämän prosessin johtajana joutuu näkemään opistonsa osiaan suurempana kokonaisuutena. Hän johtaa suunnittelun kokonaisuudeksi, jolla opiston toiminta-ajatusta toteutetaan mahdollisimman hyvin. Yhteistyö henkilöstön ja sidosryhmien kanssa korostuu tässä prosessissa. Myös erilaiset ristiriidat erilaisista toimintaa koskevista näkemyksistä nouseva usein suunnittelun yhteydessä esille. Johtajan tehtävänä on edistää erilaisten näkemysten yhteensovittamista toimivaksi toteuttamiskelpoiseksi suunnitelmaksi. Toiminnan ja talouden suhde on vuosisuunnittelun perusta. Vuosisuunnittelussa on siksi oltava oikea tieto meneillään olevan kauden taloudesta ja koulutuksen toteutumasta. Selkeä, helposti tulkittava ja toiminnan keskeisten tunnuslukujen muodostama arviointikooste voi olla tarpeen. Tämän artikkelin liitteenä (liite 2) on erään opiston laatima tunnuslukukooste, jonka avulla kuluvan kauden toimintaa ja taloutta voidaan seurata. Seurannan tarve riippuu tietysti kunkin opiston toimintatavasta ja - rytmistä. Lyhytkurssiopistoissa tiheämpi mittaaminen on tarpeen, kun taas pitkien linjojen opistoissa toiminnan kuormitusmittarit (esim. opiskelijaviikot) mitataan harvemmin vuoden kuluessa. Johtamisen keskeinen alue on huolehtia niistä resursseista, joilla tavoiteltu tulos toteutetaan. Henkilöstön työnjako, jaksaminen ja osaamisen kehittäminen ovat rehtorin johtamistyön arkipäiväistä aluetta. Henkilöstön ja talouden yhteys on kansanopistoissa vankka, sillä kiinteiden kustannusten, etenkin palkkojen, osuus koko opistotaloudesta on suuri. Resursointiprosessi toimii sitä sujuvammin, mitä selkeämmin työnjako opistossa on kuvattu. Selkeä, mutta joustava tehtäväkuvaus, yhteistyön mahdollisuus sekä tavoitteiden selkeys antavat mahdollisuuden jokaiselle työntekijälle itsenäiseen työskentelyyn omassa lähiryhmässään. Sujuva työ ja yhteistyö mahdollistavat johtamisen suuntaamisen strategiaan ja suunnitteluun yksityiskohtaisen työnjohtamisen sijasta. Opiston itsearviointi taas tuottaa rehtorille tietoa siitä, miten tuo työnjako ja yhteistyö toimii suhteessa tavoitteisiin. Palveluketjun yhtenäisyys ja sujuvuus ovat osa toiminnan tehokkuutta. Sitä lisäävät mm. palveluketjujen kuvaukset ja niiden työkokonaisuuksien yhteinen hahmottaminen, joita kullakin työalueella on. Yhteiset työalueittaiset (mm. ravintola, toimisto, johtoryhmä, kiinteistö, siivous) kuvaukset edistävät yhteisen näkemyksen luomista yhteisistä työprosesseista. Jo niiden yhteinen laatiminen tuottaa yhteistä tietoa! Liitteenä (liite 3) on erään opiston johtoryhmän laatima kuvaus tehtävistään. Resursointiprosessiin osallistuvat kaikki, mutta resursointipäätökset, jotka noudattavat omaksuttua strategiaa, tehdään hallintoprosessissa. Opiston johdon tehtävänä on huolehtia siitä, että opiston hallinto on ohut, virtaviivainen, tehokas ja oikeudenmukainen. Rehtorin ja muun opistojohdon on huolehdittava siitä, että aikapanos, joka käytetään hallintoon, mukaan lukien hallintoelimet, on riittävä,

5 mutta niukka. Hallintoprosessin tulee taata opiston järkevä toiminta sekä toiminnan sujuminen omaksuttujen sääntöjen ja asetettujen säädösten mukaisesti. Johtajan on hallittava opistotoiminnan säädöstö ja huolehdittava opiston omissa käsissä olevan säännöstön ajanmukaisuudesta ja toimivuudesta. Sisäiset määräykset ovat opiston toiminnan ohjauskeinoja, eivät järkevän toiminnan esteitä. Joskus on johtajan tehtävä määrittää, mikä on tuo opistossa noudatettava järkevä toimintatapa. Tällaisia tilanteita tulee silloin, kun esitetään erilaisia tulkintoja jonkin yhteisen säännöksen noudattamisesta. Opiston hallintoprosessin tulee olla mahdollisimman selkeä, vakaa ja ennustettava. Siksi opiston päätöksentekohierarkian on oltava sellainen, että samoja päätöksiä ei tarvitse tehdä monella tasolla. Edelleen on hallintotoiminnan laatua tehdä vain sellaisia päätöksiä, jotka voidaan toteuttaa ja jotka toteutetaan. Tämän varmistamiseksi on syytä ajoittain tarkistaa hallintoelinten pöytäkirjoista kokouksissa tehdyt päätökset. Sitten on arvioitava, mitkä niistä on toteutettu ja mitkä ovat prosessissa. Näin edistetään päätöksenteon ja toteuttamisen yhteyttä. Opiston korkeimman päättäjän eli johtokunnan tulee tehdä vain ne päätökset, jotka sille johtosäännön nojalla kuuluu. Rehtorin on johtokunnan puheenjohtajan kanssa huolehdittava siitä, että johtokunnan strateginen rooli säilyy ja kehittyy. Paperiliittimien hankintapäätökset eivät kuulu johtokuntaan, vaikka ne kenties jäsenten mielestä olisivat mukavan konkreettisia päätöksiä. Opiston johtoryhmän on käsiteltävä sellaisia asioita, jotka edistävät johtamista ja toiminnan sujumista opistossa. Rehtorin, talouspäällikön, linjajohtajien, emäntien, palvelupäällikön jne. päätöksenteon tulee olla selkeää, ja merkittävistä päätöksistä on pidettävä luetteloa. Tuotantoprosessi sisältää sen arkipäiväisen toiminnan, joka toteuttaa tehtyjä suunnitelmia ja tähtää strategian toteuttamiseen. Osa opistoarjen toiminnasta ei kuitenkaan toteudu suunnitelmien mukaan tai se on sellaista, jossa on aihetta muuttaa strategian vaatimusten mukaisiksi. Tällaisessa tilanteessa korostuu muutosjohtaminen. Johtajan on luotava yhteistyössä henkilöstön kanssa turvallisuutta, muutosmotivaatiota ja dialogia. Turvalliseksi koetussa työyhteisössä muutosten tekeminen on sujuvaa. Muutokset voidaan käsittää siirtymisenä uuteen turvalliseen tilaan, josta taas aiheutuu muutostarpeita ja niin edelleen. Tuotantoprosessiin kuuluu myös rehtorin oma opetustyö. Monissa opistoissa rehtorin toimitusjohtajarooli vie suurimman osan aikaa. Henkilöstöjohtaminen ja talousjohtaminen kuuluvat siihen. Opettajakunta varmaan odottaa rehtorilta myös pedagogista panosta, kokemusta opettamisen työstä. Rehtorin opetustyön suhde opiston kokonaisjohtamiseen, jonka osia esitellyt prosessit ovat, ratkaisee paljon. Rehtorin opetustuntimäärä on aina opistokohtainen asia, mutta kuinka hyvin voi opistonsa prosesseja johtaa rehtori, joka joutuu opetustyössään urakoimaan jatkuvasti yli 700 tuntia vuodessa? Toisaalta rehtori, jolla ei ole minkäänlaista opetuskontaktia opiskelijoihin, saattaa irtaantua arjen prosesseista ja näkemys opettamisesta näivettyy. Esimerkki: Arviointikohteena ajankäyttö Kansanopistotyön laatua on johtajan järkevä ajankäyttö. Sitä voidaan arvioida edellisten avainprosessien analysoinnin avulla. Voidaan selvittää, miten rehtorin ajankäyttö vaihtelee avainprosessien kesken. Käypiä välineitä ovat työpäiväkirjat, ajankäytön tarkka kirjaaminen ja tehokas, mutta raskas varjostamisprosessi. Seuraavat ajankäytön analyysin välineet perustuvat kirjoittajan omaan kehittämisprojektiin, joka tehtiin varjostamismenetelmää käyttäen. Varjostaja seurasi ajankäyttöä kuuden viikon ajan yhtäältä arvioimalla työn ennakkosuunnittelua ja toisaalta arvioimalla ennakkoon sitomattoman

6 työajan käyttöä. Arvioinnissa ei ole otettu huomioon matkatyöpäiviin sisältyvää kokonaistyöaikaa, joka usein on suurempi kuin ns. toimistotyöaika, eikä iltaisin ja viikonloppuisin pääasiassa kotona tehtyä työtä. Rehtorin ajankäyttö on mahdollista jakaa ennalta sidottuun työaikaan ja ennalta sitomattomaan työaikaan. Ensimmäiseen luokkaan kuuluu kaikki se työ, joka on kalenteriin ennakkoon merkitty: matkat, kokoukset, sovitut palaverit, opetustyö ja sen valmistelu jne. Toiseen luokkaan kuuluu se työ, jota ei ole kalenteriin sovittu, mutta joka on oleellinen osa johtamistyötä. Kuvatun jaottelun mukaan saatiin tulokseksi, että rehtorin työajasta 44% on ennalta tiukasti sidottua kokouksiin, palavereihin ja matkapäiviin. Opetustyöhön hän käytti noin 12 % työajasta. Ennalta sitomattomaan ns. toimistotyöskentelyyn jäi käytettäväksi näin ollen reilut 40 % työajasta. Ennalta sitomaton työaika koostuu kirjoitustyöstä, päivittäisistä ad hoc -palavereista, postinkäsittelystä, puheluista jne. Tästä työstä noin 40 % havaittiin vuorovaikutteiseksi toiminnaksi työyhteisön jäsenten tai muiden ihmisten kanssa. Työn edellyttämiin kirjoitustöihin kului noin 30 % ja vastaava aikamäärä kului sekalaisiin paperitöihin kuten postinkäsittelyyn, dokumenttien lukemiseen ja niiden etsimiseen. Kehittämisprojektissa selvisi, että suurimmat ajanryöstäjät kuuluivat ennakolta sitomattomaan työaikaan. Tarkemmin oli kyse rehtorin tavasta pitää jatkuvasti avoimia ovia, jolloin työn tekeminen keskeytyi asialla olleen ihmisen sisääntuloon. Toinen ajanryöstäjä oli tuo epämääräinen paperityön alue, jossa erityisesti arkistoinnin puutteet kostautuivat etsinnässä. Kokonaisuudessaan ajankäytön seuranta kertoi, että rehtorin ajankäytöstä 74 % oli vuorovaikutteista työtä. Näin on oltavakin, sillä ihmisten kanssa toimiminen on rehtorin arkipäivää. Työyhteisön johtaminen on suunnan pitämistä ja keskustelukumppanuutta vaihtoehtojen löytämiseksi ja ongelmien ratkomiseksi. Modernin johtamiskäsityksen mukaan esimiehen tehtävänä on luoda motivaatiota ja mahdollisuuksia alaistensa taitojen soveltamiselle työyhteisössä. Edelleen johtajan on tuettava alaistensa suoriutumista ja kehittymistä tehtävissään. Tämä sosiaalinen prosessi on väistämättä vuorovaikutteista ja keskeinen osa rehtorin työtä. Tähän prosessiluontoisuuteen kuuluu myös, että alaiset määrittävät johtajuutta. He arvioivat johtamista, ja rehtorin on syytä muistaa, että johtajuus ja johtajan persoona eivät ole sama asia! Rehtorin ajankäyttöä säätelevät siis johtamistyön avainprosessit. Työtehtävät vaihtelevat strategisen ja päivittäisjohtamisen välillä. Pedagoginen johtajuus on sidoksissa strategiaan ja päivittäisjohtamiseen. Oppimisen johtaminen koostuu opiston tarjoamien oppimismahdollisuuksien organisoimisesta, ylläpitämisestä ja kehittämisestä, pedagogiikan kehittämisestä ja resursoinnista. Toiminta-ajatuksen toteuttaminen on rehtorin kaiken työn tavoite. Se voidaan jakaa avainprosesseihin, joiden avulla johtamista voidaan arvioida ja kehittää

7 Lähteet ja kirjallisuutta Järvinen, Pekka Esimies ja työyhteisön kehittäminen. WSOY. Määttä, Jukka & Yrjölä, Pentti Perinteen ja nykyajan puristuksessa. Kansanopistojen arviointi. Arviointi 10/2001. Opetushallitus. Raivola, Reijo Tehoa vai laatua koulutukseen. WSOY. Ruohotie, Pekka Oppiminen ja ammatillinen kasvu. WSOY. Räty, Olli Rehtori johtajana, oppimisen johtaminen. Mänttä.

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella on yrityksen johtajalta edellytettävä yrityksen strategisen johtamisen

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op

KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS. KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op KASVATUSTIETEIDEN YKSIKKÖ VARHAISKASVATUKSEN KOULUTUS KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus - Pedagoginen harjoittelu 10 op Pedaopas 2016-2017 KASVARPH Pedagoginen harjoittelu / Varhaiskasvatus

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Asiakaspalvelu 30 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa toimia käytännön asiakaspalvelutehtävissä ja osoittaa ammattitaitonsa palvelutilanteessa,

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa

Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille Hyväksytty sivistyslautakunnassa Koulutuksen järjestäjän paikallinen kehittämissuunnitelma vuosille 2015-2020 Hyväksytty sivistyslautakunnassa 23.9.2015 Kaarinan strategia Visio Maailma muuttuu Kaarina toimii! Toiminta-ajatus Järjestämme

Lisätiedot

Henkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari

Henkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari Henkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari 21.6.2016 Äänessä tänään Kati Järvinen Johtava konsultti - Hyvinvointi ja tuottavuus Kokenut henkilöstön ja johtamisen kehittäjä Työtään rakastava ammattivalmentaja

Lisätiedot

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta

Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Tulevaisuuden johtajan osaamisprofiili Pohdintaa erityisesti strategisen johtamisen näkökulmasta Suomalaista sotea rakentamassa Lapin sairaanhoitopiiri Rovaniemi KTT, dos. Mikko Luoma 19.5.2016 Kuka? Mikko

Lisätiedot

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa

Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa Työturvallisuus osaksi ammattitaitoa ja työyhteisön toimintaa YTM, HTL Pasi Valtee Syvätutkimus Oy Syvätutkimus Oy Pyhäjärvenkatu 6, 33200 Tampere P. 03-2127855, 040-5583910 E-mail: syvatutkimus@yritys.soon.fi

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Pedagoginen johtaminen ja osaamisperusteisuus

Pedagoginen johtaminen ja osaamisperusteisuus Pedagoginen johtaminen ja osaamisperusteisuus Strategiset tavoitteet laadukkaaksi toiminnaksi pedagogisen johtamisen kehittämishanke vuosina 2011 2012. Hellevi Lassila, koulutusjohtaja, vararehtori Koulutuskeskus

Lisätiedot

Hyvä johtajuus hyvinvoiva lapsi Tampere Kestävä johtajuus -seminaari Ulla Soukainen

Hyvä johtajuus hyvinvoiva lapsi Tampere Kestävä johtajuus -seminaari Ulla Soukainen Hyvä johtajuus hyvinvoiva lapsi Tampere 8.11.2016 Kestävä johtajuus -seminaari Ulla Soukainen Taustaa Orientaatioprojekti 2008-2014 Toinen vaihe 2014-2016. Suomesta projektissa mukana Espoo, Helsinki,

Lisätiedot

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi 2.4.2014 Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto TYÖELÄMÄN JATKUVA MUUTOS HAASTAA KEHITTÄMÄÄN (Launis,

Lisätiedot

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa:

Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: JOHTAJASOPIMUS Savon koulutuskuntayhtymän hallitus ja kuntayhtymän johtaja Heikki Helve sopivat johtajasopimuksella hyvän johtamisen edellytyksistä seuraavaa: 1. Kuntayhtymän johtaminen Kuntayhtymän johtaja

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Yhteisopettajuudella yhteisöllisempää pedagogiikkaa. Leena Liusvaara aluerehtori

Yhteisopettajuudella yhteisöllisempää pedagogiikkaa. Leena Liusvaara aluerehtori Yhteisopettajuudella yhteisöllisempää pedagogiikkaa Leena Liusvaara aluerehtori Keskustan koulu Salossa 375 oppilasta 34 opettajaa, 10 avustajaa 23 por, joista 8 pienryhmiä Valmistavan opetuksen ryhmä

Lisätiedot

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15

JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ. KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 1 JOHTAMINEN JA KEHITTÄMINEN VARHAISKASVATUKSEN MUUTTUVASSA YMPÄRISTÖSSÄ KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA / VAKA/ Virpi Timonen 10/20/15 Long-range planning does not deal with the future decisions, but with

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016

KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016 KATSAUS HYVINKÄÄN STRATEGIAN = HYVINKÄÄN PELIKIRJAN VALMISTELUUN Hyvinkään kaupunki Kaupunkistrategian valmisteluryhmä 4/2016 STRATEGIAJOHTAMISEN JUURET Strategiajohtamisen juuret ovat kaukana historiassa.

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto. Ammatillisen näyttötutkinnon peruste

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto. Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto: Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella

Lisätiedot

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto. Ammatillisen näyttötutkinnon peruste

Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto. Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinto: Ammatillisen näyttötutkinnon peruste Yritysjohtamisen erikoisammattitutkinnon suorittaneella

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Katri Vataja HTT.

Katri Vataja HTT. Katri Vataja HTT katri.vataja@gmail.com Näkökulmani kehittävään arviointiin Projektit Hankkeet Johtamisen kehittäminen Strategiatyö Työyhteisökehittäminen Kehi%ävä arvioin- työyhteisössä MITÄ? Arviointiprosesseja

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Opetushallituksen kuulumiset

Opetushallituksen kuulumiset Opetushallituksen kuulumiset Helsinki 11.9.2015 SML:n pulmaparlamentti Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS 1 Uudistuvat opetussuunnitelmat 2012-2017 Yleissivistävä koulutus Esiopetus 2014 Perusopetukseen valmistava

Lisätiedot

Aiheet 20.4.2012 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ

Aiheet 20.4.2012 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Esimiehen vuosikello Mikko Weissenfelt Aiheet 1. Esittäytyminen 2. Yleistä organisaatiosta 3. Henkilöstöjohtaminen käytäntöön; esimiehen vuosikello 20.4.2012 1 Raahen

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymän sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Sisäinen valvonta ja riskienhallinta käsitteinä Kuntalain säännökset kuntayhtymän sisäisestä

Lisätiedot

HUMAKohjauskäytäntöjä. Pirkko Mikkonen 15.3.2005

HUMAKohjauskäytäntöjä. Pirkko Mikkonen 15.3.2005 HUMAKohjauskäytäntöjä Pirkko Mikkonen 15.3.2005 HUMAKIN TEHTÄVÄT koulutus korkeakoulutasolla tutkinnot ammatillinen jatko- ja täydennyskoulutus tutkimus- & kehittämis toiminta (HumaQ) opetuksen ja työelämän

Lisätiedot

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA

SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA SOTKAMON KANSALAISOPISTON LAATUKÄSIKIRJA Sotkamon kansalaisopiston henkilöstö on työstänyt Osaava - koulutuksen aikana vuosina 2011 2012 opistolle räätälöityä laatukäsikirjaa. Käsikirja on EFQM (European

Lisätiedot

Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa?

Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa? Hyvinvointia työstä Miten laadin tavoitteet ammatillisessa kuntoutuksessa? GAS-seminaari 2.12.2015 Hilkka Ylisassi, erikoistutkija, Työterveyslaitos Työterveyslaitos Työhyvinvoinnin tutkija, kehittäjä

Lisätiedot

Pedagoginen johtaminen

Pedagoginen johtaminen Pedagoginen johtaminen Pedagogisten johtajien koulutus 30.10.2006 Pedagoginen johtaminen Opetustoiminnan tukeminen Yhteisöllisyyden muodostumisen tukeminen Tavoite I Tavoite II Oppimisen edistäminen Laadukas

Lisätiedot

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet

Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet 1 Vieremän kunnan Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Valtuusto 23.3.2015 16 2 Vieremän kunnan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain

Lisätiedot

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä

Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa Sodankylä Laaja-alainen osaaminen ja monialaiset oppimiskokonaisuudet uusissa opetussuunnitelman perusteissa 5.9.2015 Sodankylä Opetusneuvokset Aija Rinkinen ja Anneli Rautiainen Opetushallitus Mistä tulemme? Minne

Lisätiedot

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus

Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma. Rovaniemi Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus For learning and competence Koulutuksen järjestäjän kehittämissuunnitelma Rovaniemi 30.9.2013 Anneli Rautiainen Esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö, Opetushallitus 21. vuosituhannen taidot haastavat

Lisätiedot

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat:

JOPE. Tutkimus- ja kehittämiskysymykset olivat: Lomake C1 HANKKEEN LOPPURAPORTTI - YHTEENVETO Hankkeen numero 1080107 Työsuojelurahaston valvoja Ilkka Tahvanainen Raportointikausi 1.5-1.12.2009 Arvio hankkeen toteutumisesta Hankkeen nimi lyhyesti JOPE

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTA SÄÄNTÖ 1.9.2013 ALKAEN

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTA SÄÄNTÖ 1.9.2013 ALKAEN VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTA SÄÄNTÖ 1.9.2013 ALKAEN 1 Toiminta alue Tuotantoalueen laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus rakentavat lapsen ja nuoren tulevaisuutta. Toimintaperiaatteina

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä?

Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Miksi työaikaa kohdennetaan? Onko tässä järkeä? Seija Friman 6.5.2015 Tilaisuus, Esittäjä Työajan kohdentaminen Kiekun myötä Kustannuslaskenta & tuottavuusnäkökulma Työajan kohdentaminen mahdollistaa kustannusten

Lisätiedot

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto

Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Kari Uusikylä professori emeritus Helsingin yliopisto Tavoitteista vuorovaikutusta, joka tähtää oppilaiden persoonallisuudenkehityksen edistämiseen kasvatustavoitteiden suunnassa. (Matti Koskenniemi) Mikä

Lisätiedot

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari

Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Taitaja 2016 Taitajat framilla - seminaari Ammatillisen koulutuksen muutoksen johtaminen Muutoksesta mahdollisuus 1 19.2.2015 Reija Lepola Reija Lepola, Kuntayhtymän johtaja, rehtori Seinäjoen koulutuskuntayhtymä

Lisätiedot

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit

LYSEON TIIMIEN PUHEENJOHTAJIEN HAASTATTELUT 5 / Tilatiimi Laatutyön osa-alueet: henkilöstö + kumppanuudet ja resurssit OULUN LYSEON LUKION LAATUTYÖ Omaa tarinaa laadusta Mitä koulu edustaa sinulle? Mitä haluat saada aikaan omassa työssäsi? Miksi laatutyötä tarvitaan? Miten haluat itse olla mukana laatutyössä? Miten sinun

Lisätiedot

Hallituksen itsearvointikysely 2016

Hallituksen itsearvointikysely 2016 Hallituksen itsearvointikysely 2016 Raportti tulostettu 8.8.2016 Vastausprosentti 71,4% (10/14) Ei sisällä avoimia vastauksia 1.1-1.3 Miten yhtymähallitus on onnistunut tehtävässään 1.1 Hallinto ja hallinnon

Lisätiedot

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN

OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN OPETTAJUUDEN KEHITTYMINEN JA ARVIOINNIN MUUTTUMINEN FT Katriina Sulonen 30.11.2016 Kehittämishankkeet ja uudistukset onnistuvat, kun - työyhteisössä on muutama aktiivinen, innostava henkilö - löytyy halu

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä

Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Toimiva laadunhallintaa ja laadun jatkuvaa parantamista tukeva järjestelmä Pilotoinnin perehdyttämispäivä 17.12.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen vastuualue Koulutuspolitiikan

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

Pedagogisen johtamisen malli, toiminnan tavoitteet ja niiden arviointi Forssan ammatti-instituutissa. Vantaa 8.2.2011. Tuula Koivula johtava rehtori

Pedagogisen johtamisen malli, toiminnan tavoitteet ja niiden arviointi Forssan ammatti-instituutissa. Vantaa 8.2.2011. Tuula Koivula johtava rehtori Pedagogisen johtamisen malli, toiminnan tavoitteet ja niiden arviointi Forssan ammatti-instituutissa Vantaa 8.2.2011 Tuula Koivula johtava rehtori Lounais-Hämeen ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Forssan

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen

Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kompleksisuus ja kuntien kehittäminen Kuntatutkijoiden seminaari 25.5.2011, Lapin yliopisto, Rovaniemi Pasi-Heikki Rannisto, HT Tampereen yliopisto Haasteita johtamiselle ja johtamisteorioille Miksi ennustaminen

Lisätiedot

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN

Uudistustyön suunta IRMELI HALINEN Uudistustyön suunta Missä perusteiden linjauksissa muutos ilmenee? (1) Koulun ja opetuksen suhde muuttuvaan yhteiskuntaan Arvoperusta, tehtävä ja velvoitteet Toimintakulttuuri ja koulutyön järjestäminen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo

Kemia. Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta. Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo Kemia Perusteluonnoksen 15.4.2014 pohjalta Hannes Vieth Helsingin normaalilyseo OPPIAINEEN TEHTÄVÄ Kemian opetus tukee oppilaan luonnontieteellisen ajattelun sekä maailmankuvan kehittymistä. auttaa ymmärtämään

Lisätiedot

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin

Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Työn ja organisaation ominaisuuksien vaikutus henkilöstön hyvinvointiin Timo Sinervo Timo Sinervo 1 Esityksen rakenne Kiireen merkitykset ja vaikutukset Job control / vaikutusmahdollisuudet Oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa

Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Uusi lainsäädäntö vahvistamassa kirjaston asemaa asukkaiden arjessa Osaava kirjasto ovi tulevaisuuteen Itä-Suomen kirjastopäivät 7.-8.6.2016, Mikkeli Leena Aaltonen Kirjastolain uudistaminen ei ole helppoa!

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 4: Talousohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA 1 Talousohjelman tausta ja lähtökohdat Järvenpään kaupunki TALOUSOHJELMA

Lisätiedot

Arto Hiltunen JOHTAMISESTA

Arto Hiltunen JOHTAMISESTA Arto Hiltunen JOHTAMISESTA Talentum Helsinki 2015 Copyright 2015 Talentum Media Oy ja Arto Hiltunen Kansi: Janne Harju Kannen kuva: Antti Mannermaa Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Finanssipalvelut 30 osp Tavoitteet: Opiskelija valmistautuu ja hoitaa finanssipalvelun työtehtäviä. Hän seuraa työnsä tuloksellisuutta ja

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola

Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät Merja Narvo-Akkola Sivistystoimen Talouspäälliköiden Kesäpäivät 6.6.2013 Merja Narvo-Akkola Suomi OPH, Hallitus Kunta Sivistys- ja opetustoimi Koulu Rehtori ja opettajat Opetussuunnitelma-uudistus Johtamisen laatukriteerit

Lisätiedot

KEHITTÄVÄ ARVIOINTI OSANA YHDISTYMISPROSESSIA. Jukka Ahonen

KEHITTÄVÄ ARVIOINTI OSANA YHDISTYMISPROSESSIA. Jukka Ahonen KEHITTÄVÄ ARVIOINTI OSANA YHDISTYMISPROSESSIA Jukka Ahonen KESKEISET PERIAATTEET AKTIVOINTI * Arvioitavien osallistaminen * Sidosryhmien sisällyttäminen METODI * Monimenetelmäisyys * Vuorovaikutteisuus

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen

Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä. Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki Opetusneuvos Kristiina Ikonen Eräitä oppilaan arvioinnin yleisiä kysymyksiä Kielitivolin koordinaattoritapaaminen Helsinki 5.11.2010 Opetusneuvos Kristiina Ikonen Oppilaan arvioinnin merkitys ja tehtävä opetussuunnitelman perusteissa

Lisätiedot

Esitykseni perustuu pääosin

Esitykseni perustuu pääosin Opetustoiminnan johtaminen osana Helsingin yliopiston akateemisten johtajien työnkuvaa. Anne Nevgi 17.3.2009 Esitykseni perustuu pääosin Maija Viitasalo: pro gradu tutkielma: Opetustoiminnan johtaminen

Lisätiedot

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015

Perheystävällinen työpaikka. Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Perheystävällinen työpaikka Anna Kokko, Erityisasiantuntija Väestöliitto 18.9.2015 Miksi perheystävällisyys kannattaa? Top 3 1.Perheystävällinen työpaikka houkuttelee parhaita osaajia ja sitouttaa heidät

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen

Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Reilun Pelin työkalupakki Toimenkuvien täsmentäminen Toimintamallin eteneminen Mallin tavoitteet ja hyödyt Osallistujat ja vastuut Mallin hyöty yksilöille ja organisaatioille Toimenkuvien analysointi Ratkaisujen

Lisätiedot

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä

Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelma 2013-2020 Tiivistelmä JOHDANTO Tämä dokumentti on Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman tiivistelmä ja koskee kautta 2013-2020. Kuopion lukiotoimen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Tulevaisuuden opettajat ja kouluttajat. Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka konferenssi , Helsinki

Tulevaisuuden opettajat ja kouluttajat. Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka konferenssi , Helsinki Tulevaisuuden opettajat ja kouluttajat Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka 2012- konferenssi 26.-27.2.2007, Helsinki Alustajat: Tulevaisuuden opettajat ja kouluttajat Hannele Niemi, professori,

Lisätiedot

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus

Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamalla muutokseen Opetusalan johtamisen foorumi 5.6.2014 Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Johtamisen haasteita Oppimistulosten heikkeneminen Valtion talouden tasapainottaminen, julkisten menojen

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA

SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA POHJOIS-KARJALAN SAIRAANHOITO- JA SOSIAALIPALVELUJEN KUNTAYHTYMÄ Johtoryhmä 7.4.2015 Yhtymähallitus 27.4.2015 SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET PKSSK:SSA Sisällys 1. Lainsäädäntö 3 2. Soveltamisala

Lisätiedot

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari

Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Riihimäen-Hyvinkään kauppakamari Johtamisen tuloksellisuus Pyry Airaksinen Laurea P2P projektiryhmä: Jani Moisiola, Jenni Rajakallio, Anssi Rajala, Joel Reikko, Anselmi Tuominen, Vera Veremenko 9/14/2012

Lisätiedot

Laatua Siikalatvalla

Laatua Siikalatvalla Laatua Siikalatvalla Päivän ohjelma 13.00-13.45 Yhteenvetoa tehdystä työstä huomioita tulevaan työhön Orientaatiota: Mainitkaa kolme asiaa, jotka mietityttävät tässä laatutyössä. 13.45-14.00 Tauko Poimintoja

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA.

ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. ESIMERKKI ARVIOINNIN TYÖKALUSTA LUKUVUODELLE, JOKA SISÄLTÄÄ 5 JAKSOA. Aloituspalaveri x.8.xxxx Käydään läpi opettajille muokatut tehtävä- ja tulostoimenkuvat. Keskustelu työelämälähtöisistä oppimisympäristöistä

Lisätiedot

8) Rehtorin työnkuva, pätevyysvaatimukset ja opetusalan työaikajärjestelyt tulevaisuudessa

8) Rehtorin työnkuva, pätevyysvaatimukset ja opetusalan työaikajärjestelyt tulevaisuudessa Aurora-sali, 1. krs 8) Rehtorin työnkuva, pätevyysvaatimukset ja opetusalan työaikajärjestelyt tulevaisuudessa pj. hallintojohtaja Matti Lahtinen, Opetushallitus opetusneuvos Kristiina Haavisto, Opetushallitus

Lisätiedot

1. Oppimisen arviointi

1. Oppimisen arviointi 1. Oppimisen arviointi Koulu vaikuttaa merkittävästi siihen, millaisen käsityksen oppilaat muodostavat itsestään oppijana ja ihmisenä. Arviointi ohjaa ja kannustaa oppilasta opiskelussa sekä kehittää oppilaan

Lisätiedot

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-

Lisätiedot

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki

Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki Hyväntuulinen Raahe kehittyvä käupunki TAIKAKUUn valokuvakilpailu Katse tulevaisuuteen Annika Oksa, Raahen lukio OPETUSTOIMEN STRATEGIA VUOSILLE 2016-2020 OPLA 20.1.2016 7 SISA LTO 1. OPETUSTOIMEN KESKEISET

Lisätiedot

Jaettu johtajuus - delegointiako? Pohjois-Suomen oppilaitosjohdon päivät Oulu Merja Narvo-Akkola

Jaettu johtajuus - delegointiako? Pohjois-Suomen oppilaitosjohdon päivät Oulu Merja Narvo-Akkola Jaettu johtajuus - delegointiako? Pohjois-Suomen oppilaitosjohdon päivät Oulu 21.-22.4.2016 Merja Narvo-Akkola Tarpeet johtamisen ja toimintakulttuurin kehittämiselle Muuttuva toimintaympäristö ja globaali

Lisätiedot

Jaettu johtajuus avaimena uudenlaiseen johtajuuteen. KT, lto 9.10.2010 Vaasa

Jaettu johtajuus avaimena uudenlaiseen johtajuuteen. KT, lto 9.10.2010 Vaasa Jaettu johtajuus avaimena uudenlaiseen johtajuuteen Leena Halttunen KT, lto 9.10.2010 Vaasa Esityksen sisältö Esityksen taustalla olevat tutkimukset Millaisista lähtökuopista lähdemme: Päivähoitotyö, johtajuus

Lisätiedot

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA

YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA YKSILÖIDEN TYÖPANOS JA TYÖYKSIKÖIDEN AIKAANSAAVUUS VALTIOLLA Työyhteisöjen aikaansaavuus mistä se syntyy ja miten sitä voi tukea? Irma Väänänen-Tomppo, erikoistutkija Valtiokonttori, Talous ja henkilöstö

Lisätiedot

Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön.

Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on hyväksynyt tämän johtosäännön. 14.12.2011 1 (5) Tampereen yliopiston normaalikoulun johtosääntö Yliopistolain (558/2009) 14 :n ja 88 :n nojalla Tampereen yliopiston hallitus on 14.12.1011 hyväksynyt tämän johtosäännön. 1 Yleisiä määräyksiä

Lisätiedot

Itsearviointimateriaali

Itsearviointimateriaali 03/2010 Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali Työrauha tavaksi julkaisun pohjalta laadittu itsearviointimateriaali tarjoaa mahdollisuuden kehittää niin kouluyhteisön kuin yksittäisen opettajan työrauhaa

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot