Laurea-ammattikorkeakoulu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Laurea-ammattikorkeakoulu"

Transkriptio

1 Laurea-ammattikorkeakoulu Kerava Metropolian kirjaston verkkopalvelujen käytettävyyden arviointi ja sosiaalinen media kirjaston viestinnässä Päivi Ylitalo-Kallio Käyttäjäkeskeisen suunnittelun erikoistumisopinnot Hankeraportti Toukokuu, 2009

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO AIHEEN VALINTA JA RAJAUS VERKKOPALVELUT JA NIIDEN SUUNNITTELU Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Informaatiosisällön suunnittelu Verkkoon kirjoittaminen Käyttäjän auttaminen KIRJASTOJEN VERKKOPALVELUT KÄYTETTÄVYYS KÄYTETTÄVYYDEN ARVIOINTIMENETELMÄT Heuristinen arviointi Kognitiivinen läpikäynti Käytettävyystestaus SOSIAALINEN MEDIA KÄYTETTÄVYYSTUTKIMUKSEN TOTEUTUS Heuristisen arvioinnin ja kognitiivisen läpikäynnin toteutus Käytettävyystestien toteutus Viestintäkyselyn toteutus KÄYTETTÄVYYSTUTKIMUKSEN TULOKSET Heuristisen arvioinnin ja kognitiivisen läpikäynnin tulokset Käytettävyystestin tulokset Kirjaston www-sivut MetCat Viestintäkyselyn tulokset Taustatiedot Kirjastokäynnit Sosiaalisen median käyttö Yhteenveto ja johtopäätökset JATKOTUTKIMUSTARPEET JA OMAN OPPIMISEN ARVIOINTIA Jatkotutkimustarpeet Oma oppiminen... 35

3 LÄHTEET KUVAT TAULUKOT... 39

4 4 (39) 1 JOHDANTO Hankkeen aihe on Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjaston verkkopalvelujen käytettävyyden tutkiminen sekä kartoitus sosiaalisen median käyttöönotosta kirjaston viestinnän välineenä. Raportissa avaan käytettävyyden ja sosiaalisen median käsitteitä sekä esittelen käytettävyyden arvioinnissa käytettäviä menetelmiä. Tutkimusosiossa esittelen kolmeosaisen käytettävyystutkimuksen sekä viestintäkyselyn tuloksia. Käytettävyystutkimuksen kohteena ovat Metropolian kirjaston verkkopalvelut, tarkemmin kirjaston www-sivut ja aineistotietokanta MetCat. Metropolia Ammattikorkeakoulu on perustettu , kun Helsingin ammattikorkeakoulu Stadia ja EVTEK-ammattikorkeakoulu yhdistyivät. Tältä ajalta ovat myös kirjaston palvelut nykymuodossaan, varsin tuoreita siis. Tavoitteena on käytettävyystutkimuksen avulla parantaa Metropolian kirjaston verkkopalvelujen käytettävyyttä ja viestintäkyselyn avulla kartoittaa Metropolian kirjaston asiakkaitten sosiaalisen median käyttöä sekä halukkuutta ja kiinnostusta sosiaalisen median välineiden käyttöön kirjaston viestinnässä. Heuristinen arviointi, kognitiivinen läpikäynti ja käytettävyystestit pureutuvat käytettävyysongelmiin, viestintäkyselyllä puolestaan pyritään kartoittamaan kirjaston asiakkaiden sosiaalisen median käyttöä ja mielenkiintoa välineiden käytössä kirjaston viestinnässä. Käytettävyyttä tutkittiin kolmeosaisen käytettävyystutkimuksen avulla. Käytettävyystutkimuksen kolme osaa ovat heuristinen arviointi, kognitiivinen läpikäynti sekä käytettävyystestaus. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Laurea ammattikorkeakoulun kanssa. Heuristinen arviointi, kognitiivinen läpikäynti ja käytettävyystestit ovat luonteeltaan kvalitatiivista tutkimusta. Näiden lisäksi toteutettiin viestintäkysely e-lomakekyselynä. Viestintäkyselyosio toteutettiin yhteistyössä Metropolian kirjaston viestintästrategiaa varten suunnitellun kyselyn kanssa ja siksi kysely oli pidempi kuin mitä se yksinään minun tarpeisiini olisi ollut ja myös käsiteltävää aineistoa on runsaasti. Viestintäkyselyn tulokset ovat luonteeltaan kvantitatiivista aineistoa. 2 AIHEEN VALINTA JA RAJAUS Valitsin hankkeen aiheeksi alun perin kirjaston www-sivujen käytettävyyden tutkimisen, mutta aihe laajeni verkkopalvelujen käytettävyydeksi yhteistyökumppani Laurean toiveesta. Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjaston verkkopalvelut ovat elinkaarensa siinä vaiheessa, että käytettävyystestaus oli ajankohtaista. Molemmat palvelut on nykymuodoissaan perustettu kesällä Tein keväällä 2008 opinnäytetyönäni EVTEKin ja Stadian kirjastojen sivuista käytettävyystestit uusien sivujen suunnittelun avuksi, ja jo silloin totesin käytettävyyden kartoittamisen olevan tärkeä myös tulevaisuudessa. Käytettävyyden arvioinnin tulisi erityisesti asiakkaille tarkoitetussa palvelussa olla jatkuva prosessi.

5 5 (39) Tutkimuksessa kartoitetaan Metropolian kirjastojen verkkopalvelujen käytettävyyttä. Tavoitteena on tunnistaa käytettävyysongelmat ja korjata ne. Ovatko palvelujen rakenteet käyttäjän mielestä loogiset? Toimiiko MetCat-tietokannassa haku käyttäjän näkökulmasta loogisesti? Löytyykö tarvittava tieto? Millainen on käyttäjäkokemus? Visuaaliseen ilmeeseen, sivustojen tekniseen toteutukseen tai valikkopalkkien sijoitteluun ja rakenteisiin voidaan tässä projektissa vaikuttaa rajoitetusti. Käytettävyyttä on tarkoitus tutkia nimenomaan tarvittavan tiedon löytyvyyden kannalta ja toiveena on, että tutkimus auttaa löytämään keinot suunnitella asiakkaiden mielestä helppokäyttöisemmät verkkopalvelut. Työssä pohdin myös kirjastojen verkkopalveluja yleisemmin. Web on olennainen osa kirjastojen viestintää, ja suuri osa kokoelmista on elektronisessa muodossa verkkopalvelusovelluksissa, jotka käyttäjät löytävät kirjastojen www-sivustoilta. Kirjastojen verkkosivuilla on perinteisesti paljon linkkejä myös vapaasti internetissä oleviin aineistoihin. Kirjastoissa ollaan myös innostuttu sosiaalisen median sovellusten käyttöönotossa, Web 2.0-käsitteestä on muotoiltu versio Kirjasto 2.0. Tosin nykyään puhutaan jo Web 3.0 käsitteestä, joka kuvastaa verkkomaailman huiman nopeaa kehitystä. 3 VERKKOPALVELUT JA NIIDEN SUUNNITTELU Verkkopalvelu on sähköisessä verkossa oleva joukko aktiviteetteja, joiden käyttö tuo lisäarvoa käyttäjälle. Verkkopalvelut ovat verkkojen välityksellä jaettavia, tuotettavia tai käytettäviä palveluja, jotka täydentävät tai korvaavat perinteisiä tai ovat täysin uudentyyppisiä palveluja. Ne voivat olla hyötypalveluja, kuten tiedon välittämistä, tai vaikkapa viihtymis- ja elämyspalveluja. Vaikka verkkopalvelut voidaan jakaa staattisiin ja dynaamisiin, on raja niiden välillä aika epäselvä ja useimmat ovat jonkinlaisia hybridejä. (Sinkkonen, Nuutila & Törmä 2009, ) Hyvän www-sivuston suunnittelemista voi verrata golfin pelaamiseen: on muutama tapa lyödä pallo reikään ja miljoona tapaa lyödä ohi. Jo puolittain onnistuminen on loistava suoritus. Käytettävyyteen kannattaa panostaa, sillä vaikeasti käytettäviä sivustoja ei käytetä kovin usein. Käyttäjää ei pitäisi pakottaa ajattelemaan, www-sivuista pitäisi tehdä niin päivänselviä ja selityksiä kaipaamattomia kuin mahdollista. Sivuston jujun, sen miten sitä käytetään ja mikä se on, pitäisi aueta käyttäjälle ilman, että hänen tarvitsee kuluttaa energiaa ajattelemiseen. Sivuston on tehtävä vaikutus yhdellä silmäyksellä, sillä käyttäjät kuluttavat verkkosivuston katsomiseen vain vähän aikaa. (Krug 2006, 7-19.)

6 6 (39) Jakob Nielsenin mukaan yksi tärkeimmistä verkkosivujen suunnittelukriteereistä on se, että käyttäjät viettävät suurimman osan ajastansa muiden sivuilla, joten se, miten muut sivut on tehty vaikuttaa vahvasti käyttäjien odotuksiin siitä, miten sivustojen tulisi toimia (Nielsen 1999). Vaikeakäyttöisyys web-sivuilla karkottaa lukijat, antaa huonon kuvan yrityksestä ja karkottaa asiakkaat. Opittavuus säästää käyttäjiä tuotteeseen turhautumiselta ja stressiltä. (Sinkkonen ym. 2006, 227.) 3.1 Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Tuotteen käytettävyys ja siten hyvä käyttäjäkokemus rakennetaan käyttäjäkeskeisillä suunnittelumenetelmillä (Sinkkonen, Nuutila & Törmä 2009, 27). Käyttäjäkeskeisen tuotesuunnittelun perusfilosofia on se, että tuotteen pitäisi soveltua käyttäjälle eikä toisinpäin (Courage & Baxter 2005, 3). Käyttäjäkeskeinen suunnittelu tarkoittaa, että käytettävyyssuunnittelu on osa tuotteen kehittämisprosessia ja käytettävyystestausta tehdään koko prosessin ajan. Työtapa on iteratiivinen. Käytettävyystesteissä on kuitenkin vaikea mitata käyttäjän subjektiivista tyytyväisyyttä sovellusta kohtaan. Käyttöhalukkuus perustuu ihmisen omiin asenteisiin ja uskomuksiin. Uskomukset sekä käsitykset laitteen tai sovelluksen käytön helppoudesta ja hyödyllisyydestä, sekä erityisesti tietokoneissa myös miellyttävyyden kokemus, vaikuttavat halukkuuteen käyttää laitetta ja sovellusta. Vaikuttamalla käyttökokemuksen miellyttävyyden ja hyödyllisyyden tunteisiin voidaan periaatteessa vaikuttaa ihmisen halukkuuteen käyttää sovellusta. (Ermi, 2002, 56.) 3.2 Informaatiosisällön suunnittelu Sisältöarkkitehtuuri verkossa muodostuu informaation ja tiedon rakenteista. Kuten rakennusarkkitehtuurissa, vaaditaan verkkojen sisällön arkkitehtuuriltakin kestävyyttä, käytettävyyttä ja kauneutta. Saavutettavuus, toimivuus ja viihtyvyyttä luova tunnelma kuuluvat päävaatimuksiin. Verkkosisältöjen tuottajan on hyvä ymmärtää arkkitehtuurin merkitys verkkotuotteissa ja -palveluissa. Arkkitehtuuri muodostuu erilaisten tilojen, rakenteiden ja kulkuväylien yhdistämisestä. Verkkopalvelussakin on erilaisia alueita, kuten aloitussivu ja erilaiset sisältöalueet. Nämä voidaan järjestää erilaisten hierarkioiden tai assosiatiivisten jäsennysten pohjalta. Kulkuväylät muodostuvat linkeistä ja hakukoneiden kuljetusreiteistä. Opasteina ovat otsikoinnit, hakemistot, kursori, symbolit ja ikonit. Verkko ja sen osoitteet ajatellaan paikkoina, joihin mennään ja joissa ollaan. (Kauhanen-Simanainen 2001, ) Verkkosivusto rakennetaan useimmiten hierarkkisen informaatioarkkitehtuurin pohjalle. Hierarkkinen rakenne peilaa ihmisten tapaa luokitella ja järjestää asioita ylä- ja alakäsitteisiin. Teoriassa verkkopalvelun rakenne voi olla millainen vain, mutta käytännössä on havaittu hierarkian olevan helpoimmin ymmärrettävä. Verkkosivuston käytettävyysongelma on se, että

7 7 (39) haluttua tietoa ei löydy, eikä edes tiedä onko etsitty tieto löydettävissä sivuilta. Mitä enemmän tietoa on, sitä vaikeampaa sieltä on löytää tarvittava tietoa. Tähän auttaa tietojen selkeä organisointi käyttäjän näkökulmasta käsin. Valitettavasti käyttäjillä ei ole olemassa vain yhtä näkökulmaa, vaan ihmisillä on hyvin erilaisia tapoja jäsentää informaatiota, ja siksi tarvitaan kompromisseja. (Sinkkonen, Nuutila & Törmä 2009, ) Sisältöarkkitehtuuri ei synny itsestään, vaan se pitää suunnitella. Alkuvaiheessa on tutkittava useita vaihtoehtoja, luonnosteltava erilaisia reittejä. Sisältöarkkitehdin tulisi tuntea käyttäjien verkkolukutaidot ja osata luoda niitä tukevia reittejä ja opastuksia, tiedon haun välineitä. Loogisen ja analyyttisen ajattelutavan lisäksi tarvitaan erilaisten ihmisten tietokäyttäytymisen tuntemusta. (Kauhanen-Simanainen 2001, ) Kuva 1. Leveä informaatiohierarkia (Lazar 2005, 111). Www-sivuston informaatiosisällön suunnittelun yksi kulmakivistä on: leveä vai syvä hierarkia? Leveä sivusto (kuva 1) jakautuu jokaisella tasolla moneen luokkaan, mutta siinä on vähän tasoja, joten hierarkian pohjalle pääsee vähillä klikkauksilla. Syvä sivusto (kuva 4) sisältää monta tasoa ja pohjalle pääsy vaatii enemmän klikkauksia, mutta kullakin tasolla on vähemmän vaihtoehtoja harkittavaksi. Klikkausten määrää pidetään usein www-sivujen käytettävyyden kriteerinä. Pelkkä klikkausten määrä ei kuitenkaan hermostuta käyttäjää, kunhan se on vaivatonta ja käyttäjä voi olla koko ajan varma siitä, että on oikeilla jäljillä. Nyrkkisäännöksi Krug esittää, että kolme helppoa klikkausta vastaa yhtä ajattelua vaativaa klikkausta. (Krug 2006, 41.)

8 8 (39) Kuva 2. Syvä informaatiohierarkia (Lazar 2005, 111). Käyttäjät ovat erilaisia ja myös tiedolla on erilaisia olomuotoja. Data on vain merkkijono. Informaatio on dataa, jolle vastaanottaja on antanut merkityksen. Tieto on informaation ja vaikutuksen yhteissumma. Osaaminen on tietoa muodossa, joka mahdollistaa sen soveltamisen ongelman ratkaisemiseen. Sisällön jalostusaste on aina sidoksissa käyttäjään. Teksti tai kuva, joka yhdelle palvelee osaamisen kartuttamista, jää jollekin toiselle merkityksettömäksi merkkijonoksi. Kerroksinen rakenne antaa mahdollisuuden siihen, että sivusto palvelee sekä alan asiantuntijoita että vähemmän asiasta tietäviä. (Alasilta 2004, 147.) 3.3 Verkkoon kirjoittaminen Www-sivuille kirjoitettaessa pitää muistaa ruudulta lukemisen hankaluudet - tekstin on oltava kaikin puolin parempaa ja lyhyempää kuin paperilla. Kiteyttämisen taito on arvossaan. Wwwsivuilla olisi pystyttävä ilmaisuun, jonka ansiosta sisältö esiintyy verkossa edukseen. Harvaa kiehtoo kuiva, tasainen tekstierämaa, mutta myöskään villi multimediaviidakko ei välttämättä miellytä. (Alasilta 2004, ) Kirjoittaminen www-sivuille on erilaista kuin painettuun mediaan, sillä verkossa luetaan eri tavalla. Lukijat mieluummin silmäilevät sivuja kuin lukevat niitä järjestelmällisesti ja kokonaan. Morkes ja Nielsen (1997) havaitsivat tutkimuksessaan, että lukijat etsivät tekstistä sanoja tai lauseita, joista löytyisi vastaus nopeasti. Lukijat eivät pidä vieritettävistä sivuista eivätkä markkinointihenkisestä tekstistä. Verkossa käyttäjät eivät tutki sivuja läpikotaisin, vaan he vilkaisevat jokaista uutta sivua, lukaisevat osan tekstistä ja napsauttavat ensimmäistä linkkiä, joka herättää heidän mielenkiintonsa ja muistuttaa edes hämärästi heidän etsimäänsä asiaa. Suurin osa sivusta jää heiltä kokonaan näkemättä. Www-sivun lukeminen on kuin lukisi tienvarsimainosta satasen vauhdis-

9 9 (39) sa. Web-sivujen suunnittelijan on mukauduttava kolmeen web-elämän tosiasiaan: (Krug 2006, ) 1. Käyttäjä ei lue sivuja, vaan silmäilee niitä. Käyttäjä keskittyy niihin sanoihin ja lauseisiin, jotka näyttävät vastaavan suoritettavana olevaa tehtävää tai kiinnostuksen kohdetta. 2. Käyttäjä ei tee optimivalintoja, vaan kelvollistaa. Kelvollistaminen tarkoittaa sitä, että käyttäjä ei valitse parasta vaihtoehtoa, vaan ensimmäisen kohtuullisen hyvän vaihtoehdon. 3. Käyttäjä ei selvitä, miten jokin toimii, vaan suoriutuu sen käyttämisestä. Käyttäjät eivät yleensä vaivaudu lukemaan käyttöohjeita, vaan toimivat niin kuin parhaaksi katsovat. Niin tekevät sekä aloittelijat että teknisesti valveutuneet käyttäjät. Hyvä otsikointi - ja väliotsikointi - on erityisen tärkeää verkkoon kirjoittamisessa. Hyvässä otsikossa on kokonainen ajatus, joka tavallisesti edellyttää, ettei yksittäinen irtosana riitä. Hyvässä otsikossa on myös liikettä, joten verbiä ei kannata jättää pois. Verkkoviestinnässä taitamattoman otsikoinnin haitat korostuvat. Tehokkaat otsikot sen sijaan säästävät lukijoilta turhan harhailun. Jokainen sivu olisi hyvä aloittaa sisällön ytimeen porautuvalla pääotsikolla. Jos sivulla on vieritettävää tekstiä ovat otsikot sijoitettava niin, että niiden sisältö ei ylitä ruudun mittaa. (Alasilta 2004, ) Jakob Nielsenin (2007a) mielestä johdantoteksti on tärkeä, sillä se kertoo olennaisen sivun sisällöstä. Sen täytyy kuitenkin olla lyhyt ja ytimekäs. Tervetuloa sivuillemme -tyyppiset johdantotekstit joutavat roskakoriin. Sivun johdannon tulisi yksinkertaisesti vastata kahteen kysymykseen: mitä ja miksi? Krug (2006, 45 48) puolestaan nimeää johdannon ohjeiden lisäksi yhdeksi pahimmista sanahelinän lähteistä. Sanahelinää - sisällyksetöntä puhetta, jonka tarkoitus on vain osoittaa sosiaalisuutta - tulisi välttää, sillä käyttäjät haluavat päästä suoraan asiaan. 3.4 Käyttäjän auttaminen Navigointivälineiden tehtävä on auttaa meitä löytämään etsimämme ja kertoa, missä me olemme. Pysyvät navigointivälineet näkyvät sivuston jokaisella sivulla etusivua lukuun ottamatta. Niihin kuuluu viisi osaa, joiden pitäisi olla aina käsillä: sivuston tunnus, linkki etusivulle, linkki hakusivulle, osastot sekä lisätoiminnot. (Krug 2006, 59.) Käytännössä navigointivälineet usein katoavat näkyvistä, jos sivua joutuu vierittämään kovin paljon. Ihmisen muistin rajoittuneisuus asettaa rajoituksia ihmisen kyvylle työstää asioita. Käyttäjää voi auttaa muun muassa käyttämällä mielekkäitä itsenäisiä sanoja keinotekoisien koodien

10 10 (39) sijaan sekä laittamalla lähekkäiset tiedot yhteen ja järjestämällä tiedot hyvin. Jos käyttäjä pystyy liittämään tuotteen tuomat asiat suoraan oppimiinsa skeemoihin, järjestäytyneisiin ja jäsenneltyihin informaatiokokonaisuuksiin, tuotteen ymmärtäminen ja opettelu helpottuu. Käytetyt termit ja looginen tapa luokitella asioita ovat tärkeitä. Erityisesti www-sivuston suunnittelua varten kannattaa selvittää käyttäjien käsitys asioista ja asioiden suhteista niin, että sivujen sisällön rakenne vastaa sitä. Erityisen huolellinen täytyy olla siinä, että linkin selitys vastaa sitä, mitä sen takaa löytyy ja käyttäjät välttyvät arvailulta. (Sinkkonen ym. 2006, 193.) Kaikilla sivustoilla on yksi tai kaksi kummajaista, jotka eivät tahdo sopia mihinkään ylimmän tason luokkaan. Syynä on niiden moniselitteisyys, puolet etsii elokuvia taide- ja puolet viihde-osastolta. Tällaisten tilanteiden välttäminen on mahdotonta ja Krug suositteleekin, että sen sijaan että laitetaan asia kahteen paikkaan, laitetaan se vain toiseen ja lisätään toisen paikan ohjeistusta. (Krug 2006, 157.) Itse olen käytännössä havainnut, että tiedon laittaminen vain yhteen paikkaan helpottaa myös sivujen päivittämistä. Jos sama asia on kahdessa tai useammassa paikassa lisääntyy riski, että päivitys muistetaan tehdä vain yhteen paikkaan ja toisaalle sivustolla jää vanhentunutta tietoa. Leivänmuru-nimitys on peräisin leivänmurupolusta, jonka sadussa Hannu sirotteli metsään, että hän ja Kerttu löytäisivät takaisin kotiin. Leivänmurut kertovat, mitä reittiä käyttäjä on kulkenut sinne missä on. Leivänmurut eivät kuitenkaan voi korvata vähintään kahden ylimmän hierarkiatason näyttämistä, koska leivänmurut eivät anna tarpeeksi tietoa. Ne tarjoavat näkymän sivustoon, mutta näkymä ei ole esteetön. (Krug 2006, 76.) Leivänmurut ovat tärkeitä käyttäjän muistin auttamisessa varsinkin isoilla web-sivustoilla. Sen lisäksi vierailtujen linkkien värin tulisi muuttua, sivuston nimen tulisi olla aina näkyvillä, mielellään sivuston vasemmassa nurkassa, ja navigointipainikkeiden laittamista useaan paikkaan tulisi välttää. (Sinkkonen ym. 2006, ) Viimeisen vuosikymmenen aikana käyttäjät ovat oppineet käyttämään webin sellaisia ominaisuuksia, jotka eivät ole kovin käytettäviä ja niinpä ehdottomuus niiden välttämisessä on vähentynyt. Tällaisia Nielsenin aiemmin kieltämiä, mutta nyt pannasta päässeitä ominaisuuksia ovat: (Nielsen & Loranger 2006, ) 1. Epämääräiset linkit, jotka eivät näytä klikattavilta, kuten kuvat. Käyttäjät ovat jo oppineet, että kuvat voivat olla linkkejä. 2. Siniset linkit. Linkkien ei tarvitse enää olla vain sinisiä, käyttäjät ovat oppineet, että muutkin värit voivat toimia linkkeinä. Sen sijaan sinistä alleviivattua tekstiä ei tulisi käyttää tekstissä, joka ei ole linkki.

11 11 (39) 3. Sivun vieritys. Vieritysongelma on pienentynyt, mutta ei kadonnut kokonaan. Käyttäjät nykyään useimmiten osaavat vierittää pitkiä sivuja, mutta ovat usein haluttomia tekemään sitä. Pitkän sivun alaosassa olevat asiat ovat aina suuremmassa riskissä jäädä löytymättä. 4. Rekisteröityminen. Aiemmin käyttäjät pelkäsivät rekisteröitymistä enemmän, mutta nykyään siihen on jo totuttu ja kynnys on madaltunut, kunhan ollaan tunnetun palveluntarjoajan sivuilla ja halutaan jotain, mikä vaatii rekisteröitymistä. 5. Monimutkaiset ja pitkät url-osoitteet. Pitkät url-osoitteet ovat tarpeettomia, mutta koska käyttäjät eivät enää laske yhtä paljon sen varaan, merkitys on vähentynyt. 6. Alasveto- ja porrasvalikot. Käyttäjät ovat tottuneet varsinkin alasvetovalikoihin, joten niiden käyttöä voi harkita, jos se todella hyödyttää sivustoa. 4 KIRJASTOJEN VERKKOPALVELUT Verkkopalvelut voivat olla sisällöltään staattisia tai dynaamisia. Staattisen verkkopalvelun sisältö on kaikille sama ja säilyy samanlaisena pitkiäkin aikoja. Dynaaminen verkkopalvelu muuttuu käyttökertojen välillä joko sivun tekijän toimesta (esimerkiksi uutiset) tai käyttäjien toiminnan vaikutuksesta, jolloin sisältö on toiminnallista. (Sinkkonen, Nuutila & Törmä 2009, 26.) Tämän hankkeen tutkimuksessa olleista verkkopalveluista MetCat on dynaaminen ja kirjaston www-sivusto on staattinen. Karhulan (2005) mukaan kirjaston verkkopalvelujen käyttäjien odotukset ovat kovin erilaiset kuin kirjastoa paikan päällä käyttävien asiakkaiden. Vaatimukset ovat kuitenkin yksinkertaisia: verkkopalveluilta odotetaan helppokäyttöisyyttä, teknistä toimivuutta sekä laadukasta ja ajantasaista sisältöä. Helsingin yliopiston kirjastossa tehdyn kyselyn mukaan asiakkaat kaipaavat erityisesti selkeää informaatioarkkitehtuuria, kuten yksinkertaisia hakupolkuja, suoria linkkejä tärkeimpiin palveluihin sekä opasteaineistojen löytymistä yhdestä paikasta. Tiedon on siis oltava verkkokäyttäjälle jatkuvasti ja nopeasti saatavilla, mahdollisimman helposti löydettävissä ja ymmärrettävissä, mikä edellyttää panostamista laatuun, käytettävyyteen sekä informaatioarkkitehtuuriin. (Karhula 2005, 155.) Norlinin ja Wintersin (2002) mukaan www-sivusto on palvelu. Kirjastojen www-sivustojen suunnittelussa ongelma on usein kirjastoihmisten tiedämme paremmin -asenne. Kirjastossa työskentelevät organisoivat usein www-sivustot samalla tavalla kuin kirjastot - pikkutarkasti ja valtavan informaatiomäärän kera. Kirjastoihmiset käyttävät alansa termejä, joita he olettavat asiakkaittensakin ymmärtävän. Kirjaston www-sivustot sisältävät pääsääntöisesti dokumentteja, grafiikkaa sekä dataa. Materiaalin tulisi olla jäsennetty käyttäjälle tutulla tavalla, esim. aakkos-, aika-, maantieteelliseen tai aiheenmukaiseen järjestykseen. Sivujen tulisi myös olla johdonmukaiset ja mutkattoman yksinkertaiset, että vähemmän järkevä käyttäjäkin

12 12 (39) osaisi niitä käyttää, sillä helppokäyttöisyys saa käyttäjät palaamaan sivustolle. Käytettävän kielen tulisi olla yksinkertaista ja sellaista, että sitä ymmärtää sekä noviisi että kokenut käyttäjä. (Norlin & Winters 2002, viii-13.) Metropolian www-sivusto on, kuten useat oppilaitoskirjastojen sivustot, osa suurempaa kokonaisuutta. Sivusto on Metropolian www-sivuston alasivusto ja sidottu organisaation sivuston tasolla tehtyihin linjauksiin. Metropolian www-sivusto on koko organisaation tasolla ensisijaisesti ulkoisen viestinnän väline kohderyhmänään ulkoiset asiakkaat. Tämä linjaus ei täysin päde kirjaston alasivustoon, sillä kirjastolla on sekä ulkoisia että sisäisiä asiakkaita, joille kaikille pyritään viestimään ensisijaisesti kirjaston www-sivuston kautta. MetCat on kirjaston Voyager-kirjastojärjestelmän kokoelmien näyttöluettelo verkossa, niin kutsuttu OPAC eli Open Access Catalogue. Voyager on hankittu 1990-luvun alussa ja on käytössä Suomessa laajalti, kaikissa korkeakoulukirjastoissa sekä monissa erikoiskirjastoissa. WebVoyagerissa on aika paljon kirjastokohtaisesti räätälöitäviä ominaisuuksia, mutta järjestelmän haku- ja varaustoimintojen toiminnallisuus ei valitettavasti kuulu muokattaviin ominaisuuksiin. Käytön laajuus sen sijaan auttaa käyttäjää: jos on jo opetellut käyttämään vaikkapa jonkin yliopiston tietokantaa, osaa aika paljon paremmin käyttää myös muiden, erot ovat pieniä ja pääsääntöisesti palvelujen visuaalisessa ilmeessä. Voyager on järjestelmänä elinkaarensa loppupäässä ja tällä hetkellä Kansalliskirjaston johdolla on käynnissä asiakasliittymäprojekti, jonka yhteydessä korvattaisi nimenomaan Voyagerin www-versio WebVoyage. 5 KÄYTETTÄVYYS Käytettävyys on vahvoja mielikuvia luova termi, eikä yksi määritelmä riitä avaamaan sitä yksiselitteisesti. Tässä kappaleessa esittelen muutamien käytettävyysasiantuntijoiden määritelmiä käytettävyydestä. Standardin mukaan käytettävyys mittaa, miten hyvin määrätyt käyttäjät voivat käyttää tuotetta määrätyssä käyttötilanteessa saavuttaakseen määritetyt tavoitteet tuloksellisesti, tehokkaasti ja miellyttävästi (SFS-EN ISO , 6). Standardi nostaa esille tuoton, tehokkuuden ja miellyttävyyden. Tuotto tarkoittaa sitä, kuinka monta toimintoa on opittu ja kuinka monta prosenttia käyttäjistä on oppinut tietyt asiat. Tehokkuudella tarkoitetaan sitä, paljonko aikaa menee tiettyjen asioiden oppimiseen ja paljonko aikaa menee tiettyjen asioiden uudelleen oppimiseen. Miellyttävyys tarkoittaa sitä, kuinka helppona oppia tuotetta pidetään. (Sinkkonen 2006, 227). Ehkä tunnetuimman käytettävyysasiantuntijan, Jakob Nielsenin, mukaan käytettävyys on osa järjestelmän hyväksyttävyyttä. Kuvassa 3 esitellään Nielsenin ajatusta alkuperäisessä englan-

13 13 (39) ninkielisessä kieliasussaan. (Nielsen 1993, ) Nielsen määrittää käytettävyyden osaksi minkä tahansa laitteen tai sovelluksen käyttökelpoisuutta (Parkkinen 2002, 28). Kuva 3. Käytettävyys järjestelmän yleisessä hyväksyttävyydessä. (Nielsen 1993, 25.) Nielsen jakaa käytettävyyden viiteen ominaisuuteen: opittavuus, tehokkuus, muistettavuus, virheettömyys ja miellyttävyys. Opittavuudella (learnability), tarkoitetaan sitä, että järjestelmä on helppo oppia ja sen käytön pystyy siten aloittamaan nopeasti. Tehokkuudella tarkoitetaan, että opittuaan järjestelmän käyttäjä pystyy työskentelemän sillä tuottavasti. Järjestelmän käytön tulisi olla niin miellyttävää, että käyttäjät haluavat käyttää sitä. Muistettavuudella (memorability) tarkoitetaan sitä, että satunnainen käyttäjä pystyy jonkin ajan kuluttua palaamaan helposti järjestelmää käyttämään. Virheettömyydellä (errors) tarkoitetaan sitä, että järjestelmässä tulisi olla mahdollisimman vähän virheitä, ja jos niitä on, niistä tulisi pystyä toipumaan helposti. Katastrofaalisia virheitä ei järjestelmässä tulisi olla ollenkaan. Miellyttävyys (satisfaction) tarkoittaa sitä, että järjestelmä on helppokäyttöinen ja että käyttäjät ovat tyytyväisiä sitä käyttäessään. Sinkkosen ym. mukaan käytettävyys on menetelmä- ja teoriakenttä, jonka kautta käyttäjän ja laitteen yhteistoimintaa pyritään saamaan tehokkaammaksi ja käyttäjän kannalta miellyttävämmäksi. Käytettävyys käyttää hyväksi kognitiivisen psykologian sekä ihmisen ja koneen vuorovaikutuksen tutkimusta. (Sinkkonen ym. 2006, 17.) Käytettävyyttä voidaan ajatella muiden ihmisten parempana ymmärtämisenä, suunnittelun eettisempänä puolena, sillä se auttaa suunnittelijoita ymmärtämään käyttäjien toimintaa ja ajattelutapaa paremmin. Hyvä käytettävyys mahdollistaa suuremman suorituskyvyn tai positiivisemman tunnereaktion. Joka tapauksessa käytettävyys auttaa toimivamman ja hyödyllisemmän tuotteen suunnittelussa. (Sinkkonen ym. 2006, 272.)

14 14 (39) Kuva 4. Käytettävyys. Lähde: Käytettävyys on tuotteen ominaisuus, joka kuvaa, kuinka sujuvasti tuotteen toimintoja käyttäjä käyttää päästäkseen haluamaansa päämäärään. Käytettävyydessä on kyse ihmisen ja koneen vuorovaikutuksesta, ja englanninkielisen termin usability rinnalla käytetäänkin usein ihminen-tietokone -vuorovaikutus -käsitettä puhuttaessa tietoteknisten sovellusten käytettävyydestä. Käytettävyys ei ole kuitenkaan vain tietoteknisten, vaan kaikkien tuotteiden ominaisuus (kuva 4). (Kuutti 2003, 14.) Kuutti (2003) mainitsee käytettävyyden osa-alueiden (opittavuus, muistettavuus, tehokkuus, pieni virhealttius ja miellyttävyys) lisäksi intuitiivisuuden. Intuitiivisuus on aiempien kokemusten myötä tullutta tuttuutta. Jos käytämme uutta laitetta, joka muistuttaa kovasti aikaisemmin tuntemiamme laitteita, se on intuitiivinen ja osaamme käyttää sitä. Kaikilla ei kuitenkaan ole samoja aiempia kokemuksia. Käytettävyys tieteenalana on poikkitieteellinen ja käsittelee ja tutkii niitä ominaisuuksia, jotka tekevät tuotteen käytettävyydestä hyvän tai huonon. Käytettävyys käsittelee niitä menetelmiä, joilla käytettävyydeltään hyviä tuotteita suunnitellaan ja arvioidaan. Käytettävyyden ominaisuuksista tehokkuudella on jopa kansantaloudellista merkitystä. (Kuutti 2003, ) Hyysalon mukaan käytettävyys koostuu kuudesta osa-alueesta. Hyysalon lista on laitepainoitteinen, mutta pienellä muokkauksella toimii hyvin verkkoympäristöön. Alla Hyysalon lista www-sivuston suunnittelun näkökulmaan muokattuna: (Hyysalo 2006, ) 1. Toimintojen ja käyttäjien pyrkimysten vastaavuus. Usein turhia asioita on liikaa, mutta joitain keskeisiä puuttuu.

15 15 (39) 2. Ryhmittely. Tärkeät asiat näkyville ja harvoin käytettävät syrjään, samaan kokonaisuuteen kuuluvat yhteen ja toisiinsa helposti sekaantuvat asiat selkeästi erilleen. 3. Liikkuminen osien sisällä ja osasta toiseen. Käyttäjän tulisi olla koko ajan selvillä, missä hän on, mihin suuntaan etenemällä hän pääsee tavoittelemaansa toimintoon ja milloin hän on tehnyt jotain. Käyttäjän tulisi tuntea, että on turvallista tutkia sivustoa eksymättä ja miten hän pääsee takaisin aloitussivulle. 4. Vastaavuus käyttäjien tottumuksien ja kokemusten kanssa. Ihmiset nojaavat aiempiin kokemuksiinsa ja esimerkiksi www-sivun oletetaan toimi kuten muut vastaavat. 5. Graafinen suunnittelu ja väritys ovat imagon lisäksi myös käytettävyystekijä. Viivoilla, muodoilla ja väreillä voidaan korostaa, ryhmitellä, erotella ja häivyttää toimintoja. 6. Nimeäminen. Huonolla nimeämisellä saadaan helposti aikaan virheitä. Hyvät termit vastaavat käyttäjien käsitystä toiminnosta eivätkä sekoitu toisiin toimintoihin. Kun käytettävyyteen lisätään tunteet, motiivit ja tarpeet, syntyy käsite käyttäjäkokemus. Käyttäjäkokemus koostuu kaikista niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat käyttäjän ja organisaation suhteisiin erityisesti silloin, kun kanssakäyminen tapahtuu tuotteen välityksellä. Käyttäjäkokemukseen vaikuttavat lisäksi käyttämiskokemus, valmistajan brändi, käyttäjän aiemmat mielikuvat sekä kokemukset koko tuoteperheestä. Nämä jo aiemmin syntyneet mielikuvat vaikuttavat tuotteesta itsestään syntyvään mielikuvaan sekä niihin odotuksiin ja oletuksiin, joita käyttäjä tuotteelle asettaa. Käytettävyys voidaan ajatella käyttäjäkokemuksen osatekijäksi. (Sinkkonen ym. 2006, ) Käytettävyystestien avulla tulisi varmistua siitä, että tuotteen rakenne sekä vastaa käyttäjän tietorakenteita kyseisestä asiasta että sopii tämän tehtäviin. Testaus on erityisen tärkeää silloin, kun tuote rakennetaan useamman valikon varaan. Valikon intuitiivisuus on tärkeä. Jos valikkorakenne eli tuotteen käsitehierarkia on käyttäjälle outo, käyttäjä joutuu kulkemaan edestakaisin valikoissa etsiessään haluamaansa. (Sinkkonen ym. 2006, 195.) Wiion (2000) mukaan, jos vastaanottaja ei ymmärrä sanomaa, se ei ole vastaanottajan vika, vaan lähettäjä ei ole ottanut huomioon vastaanottajan edellytyksiä sanoman ymmärtämiseksi. Vastaanottaja ei ehkä ymmärrä käytettyä ammattikieltä, tai vastaanottajalla on liian vähän taustatietoa tai koulutusta sanoman ymmärtämiseksi. Oudot ja vaikeat sanat estävät mielekkäiden ajatuskokonaisuuksien syntymisen aivoissa. Pitkät ja monimutkaiset lauseet ylikuormittavat pikamuistia, jossa kaikki käsiteltävä kieli ensin työstetään. (Wiio 2000, 94.) Käytettävyydeltään hyvä eli käyttäjäystävällinen ohjelma tai systeemi on ymmärrettävä, vaivaton, kattava sekä esteettisesti miellyttävä. Ymmärrettävän laitteen tai sovelluksen käyttäjän on helppo päätellä, miten se toimii tai mitä sillä voi tehdä. Ymmärrettävyys on kuitenkin aina myös yksilökohtaista. (Wiio 2004, )

16 16 (39) 6 KÄYTETTÄVYYDEN ARVIOINTIMENETELMÄT Näyttöpäätteiden ja tietojärjestelmien käytettävyyden suunnittelun ja arvioinnin tavoitteena on auttaa käyttäjää saavuttamaan tavoitteensa ja täyttämään tarpeensa tietyssä käyttötilanteessa. ISO-standardi selittää käytettävyyden mittaamisen hyödyt käyttäjän suoriutumisen kannalta (kuva 5). Nämä mitataan sillä, miten hyvin halutut tavoitteet saavutetaan, miten paljon työtä tarvitaan tavoitteiden saavuttamiseksi ja miten mukavaksi käyttäjä kokee tuotteen käytön. Tavoitteet täytyy tunnistaa, että käytettävyyttä voidaan määrittää tai mitata. Käytettävyyden osatekijät tuloksellisuus, tehokkuus ja tyytyväisyys sekä käyttötilanteen tekijä täytyy jakaa osatekijöihin, jotka voidaan mitata ja joiden piirteet voidaan todentaa. (SFS- EN ISO , 6-10.) Kuva 5. Käytettävyyden käsiterakenne (SFS-EN ISO , 10). Hyvän www-sivuston aikaansaamiseksi sivusto on testattava. Suunnittelija, joka tekee pitkään töitä sivuston kanssa, ei näe sitä enää uusin silmin, sillä hän tietää sivustosta liikaa. Ainoa tapa selvittää sivuston toimivuus on testata se. (Krug 2006, 133.) Käytettävyyden arviointiin on monia menetelmiä. Eri menetelmillä pystytään selvittämään erilaisia ja eriluonteisia käytettävyysongelmia. Dumas ja Redish (1999, 82) ovat verranneet käytettävyystutkimusta, heuristista arviointia sekä kognitiivista läpikäyntiä ja listanneet huomioitaan niistä: Käytettävyystestauksessa löytyy o enemmän käytettävyysongelmia kuin muissa menetelmissä o enemmän yleispäteviä (global) ongelmia kuin muissa menetelmissä o ainutlaatuisempia ongelmia kuin muilla metodeilla o vähemmän paikallisia ongelmia kuin muilla metodeilla

17 17 (39) Käytettävyystestaus vie enemmän aikaa kuin muut metodit, mutta on kustannushyödyllinen (cost effective), kun lasketaan kustannukset/löytynyt ongelma Heuristinen arvio on parempi metodikäytettävyysongelmien löytämiseen kuin läpikäynti (walkthrough) Heuristisen arvion hyöty lisääntyy, kun usea asiantuntija tekee arvion itsenäisesti Heuristisessa arviossa löydetään enemmän pieniä käytettävyysongelmia, mutta näiden ongelmien poistaminen ei välttämättä vaikuta käytettävyyteen Kognitiivinen läpikäynti ei ole yhtä tehokas menetelmä kuin heuristinen arvio tai käytettävyystestaus käytettävyysongelmien löytämiseen Ohjelmistosuunnittelijat eivät ole kovin hyviä löytämään käytettävyysongelmia, vaikka heille annettaisi koulutusta ihminen-kone -vuorovaikutuksesta 6.1 Heuristinen arviointi Asiantuntija-arviointi on käytettävyyden arviointimenetelmä, jonka suorittaa asiantuntija tai asiantuntijaryhmä. Asiantuntija-arvioinnista puhutaan heuristisena arviointina silloin, kun arviointi tehdään perustuen erilaisiin heuristiikkalistoihin, joiden tarkoitus on auttaa käyttöliittymän tai tuotteen arvioinnissa. Asiantuntija-arvioinnit ovat nopeita, kustannustehokkaita ja helppoja oppia. Menetelmän oleellisin heikkous on loppukäyttäjien puuttuminen. (Korvenranta 2005, 111.) Heuristiikat, joihin käytettävyyden heuristinen arviointi perustuu, ovat listoja säännöistä ja ohjeista, joita käytettävyydeltään hyvän käyttöliittymän tulisi noudattaa. Heuristiikkoja ovat miettineet ja koonneet useat käytettävyyden ja käyttöliittymien kanssa työskentelevät. On olemassa yleisiä ja erikoiskäyttöön tarkoitettuja heuristiikkoja. Varhaiset heuristiikan olivat usein laajoja ja yleispäteviä, mutta juuri siksi epäkäytännöllisiä. Nykyään käytössä ovat yleistyneet kymmenkunta kohtaa sisältävät kevyemmät heuristiikat, kuten Nielsenin lista. Oikein käytettyinä kevyiden heuristiikkojen avulla saadaan paljastetuksi kaikkein yleisimmät ja vakavimmat käytettävyysongelmat. (Kuutti 2003, 47.) Heuristiikkoja käytetään apuna silloin, kun muuttujien määrä on niin suuri, ettei muita menetelmiä voi käyttää tai päättelystä tulisi muuten liian mutkikas. Käytettävyystutkimuksen tunnetuimmat heuristiikat ovat Nielsenin kymmenen heuristista sääntöä, joiden avulla tarkastetaan käyttöliittymän käytettävyys. Käyttöliittymää arvioidaan listan avulla, kun tutkijalla on liian suuri ongelma-avaruus tutkittavanaan. Heuristiikoilla rajataan avaruus pienemmäksi ennalta havaittujen hyvien ohjeiden avulla. (Sinkkonen ym. 2006, 206.) Heuristinen arvio on halpa, nopea ja helppo tapa arvioida käyttöliittymää ja siksi se onkin suosituin käytettävyyden arviointimenetelmä. Se on käyttöliittymän käytettävyyden syste-

18 18 (39) maattista tarkastelua. Päämääränä on löytää käytettävyysongelmat, että niihin voitaisiin puuttua osana iteratiivista suunnitteluprosessia. Heuristisessa arvioinnissa pieni määrä arvioijia arvioi käyttöliittymää tunnustettujen käytettävyysperiaatteiden eli heuristiikkojen avulla. (Nielsen 2005b.) Nielsenin 10 heuristiikkaa: (Nielsen 2005a) 1. Järjestelmän tilan näkyminen. Järjestelmän tilan tulisi aina näkyä käyttäjälle palautteen muodossa. Käyttäjä ei voi tietää, mitä on tapahtunut tai tapahtumassa, ja mitä hänen pitää tehdä, ellei sitä kerrota hänelle. 2. Järjestelmän ja todellisen maailman vastaavuus. Järjestelmän tulisi puhua käyttäjille tuttua kieltä käyttäjille luonnollisilla sanoilla ja käsitteillä järjestelmäkeskeisen kielen sijaan. Sisällön tulee olla luonnollisesti ja loogisesti järjestettyä. 3. Käyttäjän kontrolli ja vapaus. Käyttäjät tekevät virheitä ja siksi tarvitsevat selkeät reitit pois eri tilanteista ja mahdollisuuden palata edelliseen tilanteeseen. 4. Yhteneväisyys ja standardit. Koska jo opittu helpottaa uuden oppimista ja ymmärtämistä, järjestelmä tulisi toteuttaa kauttaaltaan tavalla, johon käyttäjä on jo tottunut. 5. Virheiden estäminen. Hyviä virheviestejä parempi vaihtoehto on huolellinen suunnittelu, joka ehkäisee virhetilanteet. Eliminoi virhealttiit tilanteet tai tarjoa käyttäjille mahdollisuus vahvistaa valinta ennen kuin he valitsevat toiminnon. 6. Tunnistaminen mieluummin kuin muistaminen. Minimoi käyttäjän muistikuormitus kertomalla näkyvästi eri elementtien käyttötarkoitus. Käyttäjän ei tulisi joutua muistamaan, miten asiat tehdään, hänen pitäisi pystyä päättelemään se. Ohjeiden tulisi olla helposti saatavilla. 7. Käytön joustavuus ja tehokkuus. Tehokäyttäjälle tulee tarjota oikopolkuja, jotka eivät saa häiritä tottumatonta käyttäjää. Käyttäjien pitäisi pystyä räätälöimään usein käytettyjä toimintoja. 8. Esteettinen ja minimalistinen suunnittelu. Valintaikkunoissa ei saisi olla tietoa, joka on epärelevanttia tai harvoin tarvittavaa. Kaikki tarpeeton tieto kilpailee huomiosta tarpeellisen tiedon kanssa.

19 19 (39) 9. Virhetilanteiden tunnistaminen, määrittely ja korjaus. Virheilmoitusten pitäisi olla ilmaistu yksinkertaisesti, kertoa ongelmasta täsmällisesti ja antaa ratkaisuehdotus. 10. Aputoiminto ja ohjeistus. Vaikka onkin parempi, jos järjestelmää voi käyttää ilman ohjeita, ovat aputoiminto ja ohjeistus välttämättömiä. Ohjeet tulisi olla helppo löytää, niiden tulisi keskittyä käyttäjän tehtävään ja niiden tulisi olla lista konkreettisia vaiheita, eivätkä ne saa olla liian pitkiä. 6.2 Kognitiivinen läpikäynti Kognitiivinen läpikäynti on menetelmä, jossa selvitetään tuotteen käytettävyyttä ilman loppukäyttäjää. Siinä keskitytään erityisesti käytettävyyden yhteen osa-alueeseen: oppimisen helppouteen. Kognitiivisella läpikäynnillä yritetään kohderyhmän käyttäjää jäljittelemällä mallintaa käyttäjän ajatuksia ja toimintaa, kun hän käyttää käyttöliittymää ensimmäistä kertaa. Kognitiivisella läpikäynnillä ei ole tarkoitus korvata käytettävyystestausta, vaan sen avulla voidaan vähentää käyttöliittymän virheitä ennen käytettävyystestausta. Käyttäjät ovat harvoin kiinnostuneita käyttöohjeista ja todennäköisesti mieluummin tutustuvat tuotteeseen tai opettelevat uusia toiminnallisuuksia mieluummin tutkimalla kuin lukemalla käsikirjoista tai osallistumalla koulutukseen. Kognitiivisessa läpikäynnissä keskitytään yksittäisiin tehtäviin toisin kuin heuristisessa arvioinnissa, jossa arvioidaan käyttöliittymää sen koko laajuudessa. Kognitiivinen läpikäynti ja heuristinen arviointi täydentävät hyvin toisiaan. (Ranne 2005, ) Kognitiivisen läpikäynnin aikana arvioijat tutkivat käyttäjän ja arviointikohteen vuorovaikutusprosessia perusteellisesti yksi tehtäväskenaario kerrallaan. Arvioijat tarkastelevat järjestyksessä jokaista käyttäjän tehtävän suorituksessa tarvitsemaa työvaihetta ja kysyvät, mitä käyttäjä yrittäisi missäkin työvaiheessa tehdä. Tähän tarkoitukseen on kehitetty neljä kysymystä: (1) Onko käyttäjällä käyttöliittymän kannalta oikea tavoite? (2) Huomaako käyttäjä, että oikea toiminto on saatavilla? (3) Yhdistääkö käyttäjä kyseisen toiminnon tavoitteeseensa? (4) Kun oikea toiminto on suoritettu, kertooko palaute, että tehtävä etenee oikeaan suuntaan? (Ranne 2005, 130.) Tehtävän kohdalla arvioijat tarkastelevat järjestyksessä jokaista toimintoa, jonka käyttäjä tarvitsee päästäkseen tavoitteeseensa. Arvioijat pyrkivät kertomaan uskottavan tarinan siitä, miten tyypillinen käyttäjä toimisi käyttöliittymän kanssa. Uskottava tarina pohjautuu oletuksiin, jotka perustuvat taustatietoihin, tavoitteisiin ja ongelmanratkaisuprosessiin, jonka avulla käyttäjä voi päätellä tai arvata oikean toiminnon. Kognitiivinen läpikäynti on hyvä menetelmä, kun tutkittava käyttöliittymä ei ole suuri ja käyttöliittymää on tarkoitus käyttää ilman

20 20 (39) erillistä opastusta. Menetelmän näkökulma on kapea, mutta se on suunnittelijoiden käyttämänä melko tehokas. (Ranne 2005, ) 6.3 Käytettävyystestaus Käytettävyystestaus on käytettävyyden arvioinnin menetelmä, jolla pyritään aitoja käyttötilanteita muistuttavien tehtävien avulla selvittämään, kuinka käyttäjät toimivat tuotetta käyttäessään. Käytettävyystestaus sopii käytettävyyden arviointimenetelmäksi silloin, kun halutaan saada paljon tietoa tuotteen käytettävyydestä sen todellisen käyttäjän näkökulmasta. Käytettävyystestien toteutus vaatii enemmän resursseja kuin monet muut käytettävyystutkimuksen menetelmät, sillä testauksen suunnittelu, testikäyttäjien hankkiminen, sopivan testausympäristön järjestäminen ja kerätyn aineiston analysointi vie aikaa ja usein myös rahaa. (Koskinen 2006, 187.) Käytettävyystestauksen idea on yksinkertainen: tarkkaile miten muutama koehenkilö yrittää käyttää tuotetta, ohjelmistoa tai www-sivustoa ja kirjoita muistiin ongelmia tuottaneet kohdat. Sitten viat korjataan ja tehdään uusi testi. Käytettävyystestissä yhdelle käyttäjälle kerrallaan esitetään jotain (esim. www-sivusto tai sivuston prototyyppi) ja häntä pyydetään joko miettimään mistä on kysymys tai suorittamaan jokin tavanomainen tehtävä. (Krug 2006, ) Nielsenin mukaan käytettävyystesteillä voidaan saada aikaiseksi hyviä tuloksia halvalla ja nopeasti. Hän puhuu käytettävyyden alennusmyyntimetodeista (discount usability methods), ne ovat halpoja ja nopeita, ja tulokset ovat nopeasti saatavilla. Käytettävyystestaus tulisi tehdä suunnittelun jokaisessa vaiheessa, yhteen testiin riittää viitisen testihenkilöä. Vaikka näin ei saada ehkä selville kaikkea, tulokset saadaan nopeasti ja kun testit toistetaan tuotesuunnittelun kaikissa vaiheissa, toisella ja kolmannella kierroksella tulee ilmi asioita, jotka jäivät ensimmäisellä kierroksella testaamatta. (Nielsen 2007b.) Krug vie Nielsenin halvan testauksen ajatusta vielä pidemmälle. Hänen mukaansa testin koehenkilömääräksi riittää kolme tai enintään neljä. Koehenkilöiden laadulla ei ole suurta merkitystä, vaan koehenkilöksi kelpaa lähes kuka tahansa, joka on käyttänyt jonkin verran webiä. Tilojen tai testiohjaajan ei tarvitse olla kummoisia, minkä vuoksi testit voidaan toteuttaa nopealla aikataululla. Keveytensä vuoksi testejä voidaan toistaa koko kehitysprosessin ajan. Testiraportteja ei tarvita, riittää että kehitystiimi kokoontuu keskustelemaan testien tuloksista. (Krug 2006, ) Testiä suunniteltaessa on otettava huomioon seuraavat seikat (Nielsen 1993, 170):

21 21 (39) Mitä testillä halutaan selvittää? Missä testi suoritetaan Kuinka pitkään kukin testi-istunto kestää? Mitä laitteistoja ja ohjelmistoja testiä varten tarvitaan? Missä tilassa testattavan kohteen tulee olla testin alussa? Minkälaiset järjestelmän tai verkon vasteaikojen tulee olla? Vasteaikojen tulisi vastata normaalia tilannetta Ketkä toimivat arvioijina testitilanteessa? Kuinka monta koehenkilöä tarvitaan Mitä testitehtäviä käyttäjiä pyydetään suorittamaan Mitä kriteereitä käytetään päätettäessä onko koehenkilö suorittanut tehtävän onnistuneesti? Mitä apuvälineitä käyttäjille annetaan (esimerkiksi manuaalit, on-line help?) Kuinka paljon testinohjaaja saa auttaa koehenkilöitä testitilanteessa? Minkälaista dataa kerätään ja miten se analysoidaan? Mikä osoittaa kohteen hyvän käytettävyyden? Yleensä tämä saadaan käytettävyystavoitteiden suunniteltu -tasosta. Voidaan päättää, että suunniteltu taso on esim. enintään tietty määrä käyttäjien tekemiä virheitä. Dumas ja Redish listaavat testin suunnittelun vaiheiksi lisäksi osallistujien rekrytoinnin ja pilottitestin tekemisen. He suosittavat kirjallisen testisuunnitelman tekemistä, sillä kun suunnitelma kirjoitetaan, sitä myös paremmin mietitään. He korostavat, että testin suunnittelussa on erityisesti etukäteen mietittävä: (Dumas ja Redish 1999, ) 1. Mitkä osat tuotteesta eivät ehkä ole niin käytettäviä kuin voisivat olla 2. Kuinka hyvin testihenkilöt edustavat tuotteen käyttäjiä 3. Mitä tehtäviä käyttäjille testitilanteessa annetaan 4. Mitä tietoa testin aikana kerätään 5. Millä tavoin testissä kertynyt tieto analysoidaan 6. Mitä käytettävyystesteissä kertyneellä tiedolla testin jälkeen tehdään Nielsen luettelee käytettävyystestiin kuuluvaksi itse testitilanteen lisäksi myös muita vaiheita, jotka ovat: valmistelut, testauksen aloitus, testitilanne ja testin loppuun kuuluvat tehtävät. Testin ohjaajan on testitilanteessa hyvä korostaa, että kyse on tuotteen testaamisesta, ei koehenkilön. Kaikki tämä on otettava huomioon testiä suunniteltaessa ja testi on hyvä pilotoida huolella ennen varsinaista käytettävyystestiä. Jos pilottitestissä ilmenee tarve tehdä muutoksia testin kulkuun, on testin pilotointi tehtävä uudestaan viimeiseen versioon asti. (Nielsen 1993, 191.)

22 22 (39) Testin ohjaajan ei tarvitse välttämättä olla kokenut ammattilainen. Testin ohjaajan tehtäviin kuuluu kertoa koehenkilöille, mitä heidän tulisi tehdä, rohkaista heitä ajattelemaan ääneen, kuuntelemaan mitä heillä on sanottavaa sekä suojella heitä. Testin ohjaajan pitää muistaa tietyt seikat: olla ystävällinen, kärsivällinen ja rohkaiseva. (Krug 2000, ) Testin ohjaajan tulisi myös olla tietoinen siitä, miten äänen sävyllä tai kehon kielellä voi tahattomasti johdatella koehenkilöä. Nämä asiat tiedostamalla niitä voi yrittää välttää. Koehenkilöitä ei saisi myöskään auttaa, kun he eksyvät, vaan niissä tilanteissa pitäisi rohkaista heitä kertomaan tunteistaan. (Rubin 1994, ) 7 SOSIAALINEN MEDIA Sosiaalisessa mediassa sisältö on pääosin käyttäjien yhdessä tuottamaa. Sisällön tuottamisen ja kuluttamisen raja on hämärtynyt, koska sama henkilö voi sekä kuluttaa sisältöä että tuottaa uutta. Yksilöt eivät ole verkossa kuluttajia, vaan aktiivisia toimijoita. Kynnys julkaista tällaisissa medioissa on hyvin matala, osallistumisesta ei yleensä saa rahapalkkaa, julkaistu sisältö leviää välittömästi ja sisältöjä ei yleensä valvo kukaan ulkopuolinen etukäteen. Sosiaaliselle medialle on myös tyypillistä, että se toimii yleensä vapaasti hyödynnettävillä alustoilla, joiden ylläpitäjät eivät ohjaa julkaisutoimintaa perinteisen median tavoin. (Wikipedia.) Sosiaalisen median sovelluksille on tyypillistä osallistuminen, avoimuus, keskustelu, yhteisöt ja verkottuminen (Mayfield 2008). Sosiaalisessa mediassa yksilöt voivat verkostoitua ja muodostavaa yhteisöjä. Sosiaalisen median yhteisöllisyyden mahdollistavat uudet kulttuuriset käytännöt muovaavat laajalti yhteiskuntaa. Näistä yhteisöistä puhuttaessa voidaan käyttää sanoja kuten sosiaalinen verkko, kansalaisjournalismi, vertaismedia tai osallistuva media. (Wikipedia.) Sisältöjen avoin jakaminen ja yhteisöjen muodostuminen edellyttävät verkkoteknologioita, jotka yhdistävät ihmiset ja sisällöt vaivatta, avoimesti ja pääosin ilmaiseksi. Tim O'Reillyn lanseeraama käsite web 2.0 ymmärretään usein tarkoittavan juuri uusia teknologioita, palveluita ja välineitä, joita sosiaalinen media hyödyntää. Näitä palveluita ovat esimerkiksi wikit, keskustelupalstat, podcastit ja blogit. (Wikipedia.) 8 KÄYTETTÄVYYSTUTKIMUKSEN TOTEUTUS Metropolian verkkopalveluista www-sivujen visuaaliseen ilmeeseen ei tämän hankkeen yhteydessä voida suoraan vaikuttaa, sillä se on Metropolian viestintäosaston vastuulla. Sivut on julkaistu kesällä 2008, kun Metropolia aloitti toimintansa (kuva 6). Sen sijaan kirjaston sivujen sisältöön ja rakenteeseen voidaan tutkimustulosten perusteella tehdä muutoksia.

23 23 (39) Kuva 6. Metropolian www-sivujen etusivu. MetCat-verkkopalveluun voidaan muutoksia tehdä järjestelmän sallimissa rajoissa. Mikään kirjaston ulkopuolinen taho ei määritä MetCatin (kuva 7) ulkoasua tai sisältöä, väritys on kuitenkin pyritty tekemään Metropolian virallisten värimääritysten mukaisiksi.

24 24 (39) Kuva 7. MetCatin etusivu. 8.1 Heuristisen arvioinnin ja kognitiivisen läpikäynnin toteutus Palvelujen heuristiset arvioinnit ja kognitiiviset läpikäynnit toteuttivat Laurean tietojenkäsittelyn opiskelijat opettajansa Janne Lahden luotsaamina. Opiskelijat toimivat kuudessa kahden kolmen hengen ryhmässä, kolme ryhmää kirjaston www-sivujen parissa, kolme aiheenaan MetCat. Arviointien tulokset he lähettivät minulle suoraan sähköpostitse. Arviointeja tehtiin yhteensä Käytettävyystestien toteutus Käytettävyystestit toteutettiin yhteistyössä Laurean tietojenkäsittelyn Käytettävyyskurssin opiskelijoiden kanssa. Kuusi kahden - kolmen hengen opiskelijaryhmää toteutti yhteensä 24 käytettävyystestiä, 12 molemmista palveluista. Ryhmät suunnittelivat itse omat testitehtävänsä, joten molemmista palveluista tehtiin kolme erilaista testiä, joissa kussakin oli neljä testihenkilöä. Testirungot testattiin pilottitesteillä ennen varsinaisia käytettävyystestejä. Tutkimukset tehtiin Laurean käytettävyyslaboratoriossa ja dokumentoitiin Moraeohjelmiston avulla, mikä mahdollistaa tutkimustilanteeseen palaamisen myöhemmin. Jokainen ryhmä työsti erillisen tutkimusraportin.

25 25 (39) Tutkimuksen toteuttaminen opiskelijavoimin tuo tiettyjä haasteita eikä ehkä sovi näin laajan ja vapaamuotoisena yritysten tilattaviksi, mutta tässä projektissa oli ihan toimiva ratkaisu. Eräs ryhmä totesikin raportissaan, että tällainen tutkimusmenetelmä olisi ehkä kaupalliseen käyttöön liian pitkäkestoinen ja raskas. 8.3 Viestintäkyselyn toteutus Viestintäkyselyn halusin toteuttaa kehittämishankkeen yhteydessä tavoitteena saada tietoa käyttäjien asenteista ja mielipiteistä sosiaalisen median sovelluksia kohtaan. Kollegani teki samanaikaisesti opinnäytteenään Metropolian kirjaston viestintästrategiaa ja yhdistimme voimamme tekemällä yhteisen kyselyn. Aiheemme täydensivät sopivasti toisiaan niin, että voimme käyttää tutkimuksen tuloksia hyväksemme molemmat. Kyselystä tulikin siten aika laaja ja kartoitti myös www-sivujen käyttöä laajemmin. Kyselyn tulosten pohjalta on helpompi suunnitella kirjaston viestinnän välineitä, niistä kun on enemminkin runsaudenpula kuin puute. Viestintäkysely toteutettiin e-lomakkeena, joka laitettiin näkyville sekä kirjaston wwwsivuille että Metropolian Tuubiin. Vastausaikaa oli eli noin kaksi viikkoa. Vastauksia tuli yhteensä 232, mikä on ihan hyvä otos, vaikkakin potentiaalisia vastaajia, jos sellaisiksi ajatellaan kaikki Metropolian opiskelijat ja koko henkilökunta, olisi ollut noin Tiedot analysoitiin SPSS-ohjelman avulla. SPSS (Statistical Package for the Social Sciences) on tilastotieteelliseen analysointiin suunniteltu ohjelmisto. Tiedot syötettiin SPSS-ohjelmaan suoraan e-lomakesovelluksesta, joskin muutaman kysymyksen osalta tiedot vaativat aikamoista jälkikäsittelyä. Syöttövirheitä tuloksissa tuskin kuitenkaan on. 9 KÄYTETTÄVYYSTUTKIMUKSEN TULOKSET 9.1 Heuristisen arvioinnin ja kognitiivisen läpikäynnin tulokset Heuristisen arvioinnin hyvä puoli on se, että sen avulla voi arvioitavana olevaa palvelua käydä läpi hyvinkin tarkasti kohta kohdalta. Kognitiivisessa läpikäynnissä ja käytettävyystestissä keskitytään tietyn annetun tehtävän suorittamiseen eikä niissä ole mahdollisuutta vastaavaan kokonaisvaltaiseen arvioon. Varsinkaan käytettävyystesteissä ei voida etukäteen ennakoida, mihin koehenkilö tehtävää suorittaessaan päätyy. Heuristisen arvioinnin tekeminen auttoi tässä kehittämishankkeessa myös tutkimuksen toteuttaneita opiskelijoita perehtymään tutkimuskohteeseen. On äärimmäisen tärkeää, että testin toteuttavat henkilöt itse perehtyvät tutkimuskohteeseen mahdollisimman perusteellisesti. Kognitiivisen läpikäynnin olisi kenties voinut jättää väliin tai olisin voinut suorittaa sen itse,

26 26 (39) sillä se on menetelmänä aika vaativa. Ranne (2005, 134) mainitsee, että kognitiivinen läpikäynti on suunnittelijoiden käyttämänä melko tehokas, mutta siinäkin tapauksessa vain jos suunnittelijoille annetaan lisäopetusta kognitiivisesta teoriasta. Hän myös mainitsee, että kognitiivisen läpikäynnin arvo ja saatavat tulokset ovat riippuvaisia arvioijien perehtyneisyydestä ja ammattitaidosta. Toisaalta tämä projekti oli opiskelijoille hyvä harjoitusprojekti. Asiantuntija-arvioinneista nousee tyypillisesti pieniä, mutta tärkeitä käytettävyysongelmia, joita käytettävyystesteissä ei kenties huomattaisi. Tällaisia olivat muun muassa kirjaston www-sivujen etusivun ajankohtaista-tekstien omituinen sijainti tai MetCat-tietokannan alttekstien puuttuminen useista linkeistä. 9.2 Käytettävyystestin tulokset Käytettävyystestien tarkemmat tulokset löytyvät tutkimusryhmien raporteista enkä toista niitä kaikkia tässä raportissa. Kaiken kaikkiaan testit sujuivat hyvin ja tehtävistä suoriuduttiin kohtalaisen nopeasti. Näin vaikka joissain tehtävissä oli nähtävissä, etteivät tehtävien laatijatkaan olleet ihan ymmärtäneet testattavaa palvelun osaa tai käyttivät terminologiaa, joka saattoi olla osittain jopa harhaanjohtavaa. Olin kahta testiä lukuun ottamatta läsnä kaikissa käytettävyystesteissä ja kun minulla ei ollut varsinaista roolia testeissä, saatoin testejä tarkkaillessani samalla tehdä vapaita muistiinpanoja ja pohtia kehitellä parannusehdotuksia palvelujen ominaisuuksiin. Tällaiseen palvelujen syvällisempään tutkiskeluun ei tahdo muuten aikaa löytyä. Tässä luvussa esittelen muutamia Laurean opiskelijoiden raporteissaan esittelemiä sekä testien aikana itse havaitsemiani ongelmia Kirjaston www-sivut Www-sivut on verkkopalveluna kohtuullisen suppea ja yksinkertainen ja siksi myös sivuihin liittyvistä tehtävistä suoriuduttiin muutamaa tehtävää lukuun ottamatta varsin hyvin. Eniten pieniä ongelmia oli henkilökunnan tietojen löytäminen valikon Aukioloajat ja toimipisteet - sivun alta. Sivun nimi onkin sittemmin vaihdettu Aukioloajat ja yhteystiedot nimiseksi. Näin, vaikka alun perin valikkotason käsitteet valittiin assosiaatiotestin avulla (Ylitalo-Kallio 2009, 27-28). Suurimpia ongelmia käyttäjillä oli löytää tietoa kaukopalvelun hinnoista. Syynä se, ettei kaukopalvelu-termi tarkoita peruskäyttäjälle mitään. Palvelu on suunnattu muille kirjastoille eikä termiä voi siksi vaihtaa tai poistaa, mutta termi ja sen tarkoittama palvelu vaativat lisäseli-

27 27 (39) tyksen sivulla ja lisäksi myös tarkennuksen siitä, että se ei tarkoita toimipisteestä toiseen tilattavia kirjoja. Käsitettä eivät ymmärtäneet myöskään testitehtävän laatijat. Yllättävä huomio oli se, miten vähän käyttäjät hyödynsivät sivuilla olevia leivänmurupolkuja. Sen sijaan sivuston hakutoimintoa käytettiin ahkerasti, jos jokin kohta ei valikossa heti osunut silmiin. Hakutuloslistausta tosin jotkut moittivat sekavaksi. Hyvä hakutoiminto auttaa tiedon etsijää silloin, kun hän ei osaa heti intuitiivisesti päätellä, minkä valikon alle jokin asia voisi kuulua. Haussa on kuitenkin ongelmana se, että jos etsii eri käsitteellä kuin mitä sivustolla on käytetty tai vaikkapa vain kirjoittaa sanan väärin, haku ei löydä etsittävää tietoa. Leivänmurupolut sen sijaan auttavat varsinkin sivustolla harhailevaa olemaan eksymättä ja pääsemään helposti takaisin aloituspisteeseen tai vaikka puoliväliin jo kuljettua matkaa. Myös sivuston oikean laidan läpi koko kirjaston sivuston samanlaisena näkyvä Pikalinkki-osio koettiin ongelmalliseksi. Oikeassa palkissa on suoria linkkejä kirjaston tärkeimpiin palveluihin ja sivuihin. Palkkia ja samalla koko sivustoa elävöittämään on laitettu muutamia pieniä kuvia, jotka toimivat myös linkkeinä. Nämä kuvat koettiin hieman liian hallitseviksi. Samoin myös tuntui siltä, että koko oikean palkin perusajatus jäi epäselväksi. Metropolian sivuston oikeassa yläkulmassa on samankaltaisella ajatuksella toimiva alasvetovalikko: Oikopolut, ja kirjaston sivuilla kannattaisikin mitä ilmeisimmin käyttää samaa oikopolut-käsitettä pikalinkki-käsitteen sijaan vaikkapa muodossa Kirjaston oikopolut. Näin käyttäjää ei sekoiteta kahdella erilaisella samaa tarkoittavalla termillä MetCat MetCat-aineistotietokanta on verkkopalveluna hyvin erilainen kuin kirjaston www-sivut. Se on niin sanottu dynaaminen palvelu, sillä on taustalla tietokanta, josta haetaan tietoa, ja käyttäjän näkemä yksi sivu on tosiasiassa muodostunut monesta eri tiedostosta, sekä staattisista että dynaamisista palasista. MetCatin käytettävyystesteissä tuli myös ilmi monia pieniä ja hieman suurempiakin käytettävyysongelmia. Suurin käytettävyysongelma palvelussa oli kohtalaisen keskeisellä paikalla sivulla oleva teksti Ongelmatilanteissa ota yhteys kirjastoon, missä kirjasto-sana oli linkki sähköpostiin html:n maito: -toiminnolla (kuva 8). Suorat sähköpostilinkin eivät ole suositeltavia, sillä ne toimivat konekohtaisesti useimmiten niin, että pyrkivät avaamaan jonkin sähköpostiohjelman. Jos käyttäjä ei ole palvelussa omalla henkilökohtaisella koneellaan, on tämä toiminto harmillinen. Yksi testihenkilö myös kiinnitti huomiota itse tekstiin ja sanaan ongelmatilanteissa pohtien josko yhteyttä saa ottaa vain ongelmatilanteissa.

28 28 (39) Kuva 8. MetCat-palvelun etusivun ylälaita. MetCatista puuttuivat myös alt-tekstit lähes kaikista linkeistä sekä title-tag, jonka perusteella sivun nimi näkyy muun muassa selaimen yläpalkissa. Oikean ylälaidan linkit (Vesa, MeSH ja LCSH) herättivät erityistä kummastusta, sillä ne tarjoavat käyttäjille aikamoisen niukasti informaatiota linkin sisällöstä. Päävalikon vihreä teksti koettiin kontrastiltaan riittämättömäksi ja linkkien termit epäselviksi. Sivun visuaalinen ilme koettiin myös hieman vanhanaikaisiksi. MetCatin kirjautumissivua pidettiin kautta linjan epäselvänä ja kirjautumista kolmen eri kentän (kirjastokortin numero, PIN-koodi ja sukunimi) tietojen avulla kyseenalaistettiin. Lisäksi ihmeteltiin miksi sekä kirjastokortin numero että PIN-koodi on suojattu echo off toiminnolla niin, että kirjoitettujen numeroiden sijaan näytöllä näkyy merkki. Hakutuloksen saatavuus tietoa pidettiin epäselvänä (kuva 9) ja hakutuloksen toimipistekohtaisille tiedoille kaivattiin hahmotusta selventämään vaikkapa laatikkoa. Harmaan huomaamattoman palkin Koko Viite tietoa oli vaikea löytää tehtävässä, jossa piti etsiä kirjan ISBNnumero. Ongelma on sekä harmaa palkki, jossa toimisi vaikkapa välilehti-metafora harmaita huomaamattomia ja painonapin näköisiä linkkejä paremmin. Toinen ongelma on käsite Koko viite, joka ei sano juuri mitään juuri kenellekään, paitsi kirjastoammattilaisille. Kuva 9. MetCat-palvelun saatavuustieto.

29 29 (39) 9.3 Viestintäkyselyn tulokset Esittelen tässä kappaleessa viestintäkyselyn tärkeimmät tulokset tämän hankkeen kannalta, sillä kyselyssä oli aika paljon pieniä kysymyksiä, joiden kaikkien esittely tekisi tästä raportista aikamoisen pitkän ja olisi aikamoinen urakka Taustatiedot Vastauksia kyselyyn tuli kaiken kaikkiaan 232 kappaletta (taulukko 1). Vastaajista suurin osa, 47 %, oli päiväopiskelijoita. Seuraavaksi suurin ryhmä, 25 % vastaajista, oli opettajat ja kolmanneksi suurin 13 %:lla oli muu henkilökunta. Kirjastohenkilökunta oli erotettu kysymyksessä omaksi kategoriakseen, sillä he ovat luonnollisesti hieman eri asemassa kirjaston viestinnän suhteen ja lisäksi oli perusteltua varata mahdollisuus erotella kirjastohenkilökunnan vastaukset muista vastauksista. Kolme vastaajaa oli valinnut kaksi eri vaihtoehtoa, ja siksi heidän vastauksensa piti hylätä. Lkm % Päiväopiskelija Iltaopiskelija 13 6 YAMK-opiskelija 7 3 Opettaja Muu henkilökunta Kirjastohenkilökunta 10 4 Ulkopuolinen asiakas 1 0 Yhteensä Puuttuu 3 1 Yhteensä Taulukko 1. Viestintäkyselyn vastaajien jakauma Kirjastokäynnit Vastaajista 22 % kertoo käyvänsä kirjastossa monta kertaa kuukaudessa ja 20 % monta kertaa viikossa. Vain 15 % vastaajista kertoo käyvänsä kirjastossa harvemmin kuin kerran kuukaudessa, joten voidaan sanoa, että vastaajat ovat keskimääräistä ahkerampia kirjastonkäyttäjiä.

30 30 (39) Taulukko 2. Vastaajien kirjastokäynnit Sosiaalisen median käyttö Kyselyn tarkoitus oli kartoittaa kirjaston asiakkaitten sosiaalisen median sovellusten nykykäyttöä kirjaston asiakkaitten parissa. Kyselyssä kysyttiin erikseen seuraavien sosiaalisen median sovellusten käyttöä: blogit, wikit, Facebook, SecondLife, Twitter ja lisäksi annettiin jokin muu, mikä? Vaihtoehdossa muu oli useimmin mainittu IRC-galleria. Taulukko 3. Sosiaalinen median käyttö: blogit. Blogien käyttö näyttäisi tämän kyselyn valossa olevan aika yleistä (taulukko 3). Päivittäin blogeja lukee 9 %, viikoittain 15 % ja silloin tällöin 37 % vastaajista. 34 % kuitenkin ilmoittaa,

31 31 (39) ettei käytä tai lue blogeja ollenkaan. 5 %:a asia kiinnostaa, vaikka eivät vielä palveluja käytäkään. Taulukko 4. Sosiaalisen median käyttö: wikit. Wiki-sovelluksia tämän kyselyn perusteella käyttää kirjaston asiakkaista 39 % silloin tällöin, 25 % viikoittain ja 8 % päivittäin. 24 % ilmoittaa, ettei käytä wikejä koskaan. 4 %:a aihe kiinnostaa, vaikka eivät tällä hetkellä wikejä käytä (taulukko 4). Taulukko 5. Sosiaalisen median käyttö: Facebook.

32 32 (39) Facebookia käytetään sosiaalisen median sovelluksista ahkerimmin: peräti 36 % vastaajista ilmoittaa käyttävänsä Facebookia päivittäin. Viikoittain tai silloin tällöin Facebookia käyttää yhteensä 23 % vastaajista. 6 % ei käytä, mutta aihe kiinnosta. 36 % ei koskaan käytä Facebookia (taulukko 5). Taulukko 6. Sosiaalisen median käyttö: SecondLife. SecondLifen käyttö on vastausten perusteella hyvin vähäistä kirjaston käyttäjien parissa (taulukko 6). Vain 3 % vastaajista käyttää SecondLifea silloin tällöin, 97 % e käytä, mutta kuitenkin peräti 14 %:a vastaajista aihe kiinnostaa. SecondLifen käytön harvinaisuus ei ole mikään yllätys, sillä se on nyt kartoitetuista palveluista ainoa, joka ei toimi suoraan wwwselainohjelmalla, vaan sen käyttö vaatii erillisen ohjelmiston. Niinpä siellä ei voi vain käväistä ohimennen, kuten selaimilla käytettävissä palveluissa. Twitterin (taulukko 7) käyttöluvut ovat vastaavansuuruisia, mikä johtunee siitä, että palvelu on vielä suhteellisen uusi ja tuntematon.

33 33 (39) Taulukko 7. Sosiaalisen median käyttö: Twitter. Kysymykseen: Olisiko sosiaalisen median sovellusten käytöllä Metropolian kirjaston viestinnässä sinulle hyötyä, suurin osa vastasi En osaa sanoa. Kyllä vaihtoehto sai vähiten kannatusta: 16 % ja Ei vaihtoehto 32 % (taulukko 8). Mielenkiintoista on epävarmojen suuri määrä. Syytä voi vain arvailla, mutta ehkäpä asiaan vaikuttaa se, että ei olla ihan varmoja miten kirjasto sosiaalisen median sovellusten kautta voisi viestintää hoitaa. Taulukko 8. Sosiaalisen median sovellusten hyöty kirjaston viestinnässä.

34 34 (39) 9.4 Yhteenveto ja johtopäätökset Käytettävyystesteissä ilmeni, että asiat löytyvät palveluista kohtuullisen hyvin ja yllättävänkin nopeasti. Verkkosivut ovat ehkä rakenteeltaan ja sisällöltään helpompi kokonaisuus kuin MetCat-tietokanta ja se näkyi sekä testitehtävissä että niiden suorittamisessa. Kirjaston wwwsivuilla osattiin käyttää hyväksi hakutoimintoa oikean tiedon löytämiseksi. Katastrofaalisia käytettävyysongelmia ei tuloksista tulkintani mukaan löytynyt, mutta sen sijaan muutama suuri ja monia pieniä kyllä. Viestintäkyselyssä kartoitettiin myös kirjaston asiakkaiden mielipiteitä www-sivuista. Kyselyn tulokset eivät varsinaisesti kuulu tämän tutkimuksen piiriin enkä niitä sen kummemmin tässä raportissa esittele, mutta kyselyn tulokset tukevat käsitystäni siitä, että kirjaston verkkosivujen käytettävyys on kohtuullisella tasolla. Kysyttäessä kirjaston kotisivujen rakenteen helppokäyttöisyydestä (taulukko 9) 61 % vastaajista oli täysin tai jonkin verran samaa mieltä 14 %:n ollessa jonkin verran tai täysin eri mieltä. Taulukko 9. Mielikuvat kirjaston kotisivujen rakenteesta. 10 JATKOTUTKIMUSTARPEET JA OMAN OPPIMISEN ARVIOINTIA 10.1 Jatkotutkimustarpeet Käytettävyyden tutkiminen ei saisi olla kertaluontoinen projekti, vaan prosessin pitäisi olla iteratiivinen ja läsnä koko tuotteen elinkaaren ajan. Käytännössä palvelut myös päivittyvät ja muuttuvat jo vuodessa niin paljon, että testit tulisi uusia vähintään kerran vuodessa. Päivitysten yhteydessä palveluihin voi hyvin muodostua uudenlaisia käytettävyysongelmia, joita ei voi

Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Kerava. Käytettävyys ja ymmärrettävyys kirjastojen www-sivustoilla

Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Kerava. Käytettävyys ja ymmärrettävyys kirjastojen www-sivustoilla Laurea-ammattikorkeakoulu Laurea Kerava Käytettävyys ja ymmärrettävyys kirjastojen www-sivustoilla Päivi Ylitalo-Kallio Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma Opinnäytetyö Huhtikuu, 2008 Laurea-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Heuristisen arvioinnin muistilista - lyhyt versio

Heuristisen arvioinnin muistilista - lyhyt versio Alla oleva kymmenkohtainen muistilista on sovellettu Jakob Nielsenin heuristisen arvioinnin muistilistasta (Nielsen, 1994), hyödyntäen Keith Instonen wwwpalveluiden arviointiin muokattua samaista listaa

Lisätiedot

Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa. Miksi käytettävyys on tärkeää? Mitä käytettävyys on? Nielsen: käytettävyysheuristiikat

Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa. Miksi käytettävyys on tärkeää? Mitä käytettävyys on? Nielsen: käytettävyysheuristiikat Mitä käytettävyys on? Käytettävyys verkko-opetuksessa 21.8.2002 Jussi Mantere Learnability (opittavuus) Efficiency (tehokkuus) Memorability (muistettavuus) Errors prevented (virheiden tekeminen estetty)

Lisätiedot

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle

Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle Käytettävyyslaatumallin rakentaminen verkkosivustolle Tapaus kirjoittajan ABC-kortti Oulun yliopisto tietojenkäsittelytieteiden laitos pro gradu -tutkielma Timo Laapotti 9.6.2005 Esityksen sisältö Kirjoittajan

Lisätiedot

Kirjaston verkkopalvelun suunnittelu käyttäjäkeskeisesti

Kirjaston verkkopalvelun suunnittelu käyttäjäkeskeisesti Kirjaston verkkopalvelun suunnittelu käyttäjäkeskeisesti STKS Tietoaineistoseminaari 14.3.2012 Päivi Ylitalo-Kallio Eduskunnan kirjasto (Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjasto) Vähän minusta Päivi Ylitalo-Kallio

Lisätiedot

SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus

SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus SEPA-päiväkirja: Käytettävyystestaus & Heuristinen testaus Lehmus, Auvinen, Pihamaa Johdanto Käyttäjätestauksella tarkoitetaan tuotteen tai sen prototyypin testauttamista todellisilla käyttäjillä. Kehittäjät

Lisätiedot

Good Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi

Good Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi Good Minton Sulkapalloliiton Kilpailujärjestelmä SEPA: Heuristinen arviointi Versiohistoria: Versio: Pvm: Laatijat: Muutokset: 0.1 2006-11-25 Janne Mäkelä Alustava 1.0 2006-12-10 Janne Mäkelä Valmis 1.

Lisätiedot

TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTIA, TOTEUTUS ja HYÖDYT Kalle Saastamoinen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto LTY 2003

TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTIA, TOTEUTUS ja HYÖDYT Kalle Saastamoinen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto LTY 2003 KÄYTETTÄVYYDEN TUTKIMISELLAKO TOIMIVAMMAT WWW-SIVUT? TUTKIMUKSEN LÄHTÖKOHTIA, TOTEUTUS ja HYÖDYT Kalle Saastamoinen Lappeenrannan Teknillinen Yliopisto LTY 2003 Sisältö Mitä on tarkoitetaan sanalla käytettävyys

Lisätiedot

KÄYTETTÄVYYSTESTAUS OSANA KETTERÄÄ KEHITYSTÄ

KÄYTETTÄVYYSTESTAUS OSANA KETTERÄÄ KEHITYSTÄ KÄYTETTÄVYYSTESTAUS OSANA KETTERÄÄ KEHITYSTÄ Eeva Kangas 05.11.2015 @FixUi Oy 2013 2015 FIXUI "Autamme yrityksiä suunnittelemaan sellaisia tuotteita, joita ihmiset osaavat ja haluavat käyttää" Käyttäjätutkimukset

Lisätiedot

Kirjaston verkkopalvelun suunnittelu käyttäjäkeskeisesti. Päivi Ylitalo-Kallio Eduskunnan kirjasto (Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjasto)

Kirjaston verkkopalvelun suunnittelu käyttäjäkeskeisesti. Päivi Ylitalo-Kallio Eduskunnan kirjasto (Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjasto) Kirjaston verkkopalvelun suunnittelu käyttäjäkeskeisesti STKS Tietoaineistoseminaari 14.3.2012 Päivi Ylitalo-Kallio Eduskunnan kirjasto (Metropolia Ammattikorkeakoulun kirjasto) tietoisku Oppiva kirjasto

Lisätiedot

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Käytettävyyden arviointi paperiprototyypeillä Kirsikka Vaajakallio TaiK 18.4.2007

KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op. Käytettävyyden arviointi paperiprototyypeillä Kirsikka Vaajakallio TaiK 18.4.2007 KÄYTETTÄVYYDEN PERUSTEET 1,5op Käytettävyyden arviointi paperiprototyypeillä Kirsikka Vaajakallio TaiK 18.4.2007 1. MÄÄRITTELE 2. TUNNISTA RATKAISU 5. ARVIOI 3. MÄÄRITTELE 4. LUO Aiheena keskiviikkona

Lisätiedot

Käytettävyyssuunnittelu. Kristiina Karvonen Käytettävyysasiantuntija Nokia Networks

Käytettävyyssuunnittelu. Kristiina Karvonen Käytettävyysasiantuntija Nokia Networks Käytettävyyssuunnittelu Kristiina Karvonen Käytettävyysasiantuntija Nokia Networks Mitä on käytettävyys helppo käyttää helppo oppia helppo muistaa virheetön miellyttävä käyttää Käyttäjän tehtävänä ei ole

Lisätiedot

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT

Rakennusautomaation käytettävyys. Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT Rakennusautomaation käytettävyys Rakennusautomaatioseminaari 30.5.2013 Sami Karjalainen, VTT 2 Oma tausta Perusinsinööri DI, lvi-tekniikka, TKK 1993 Herääminen käytettävyysasioihin noin 2002 Tekniikan

Lisätiedot

Kotisivu. Hakutoiminnon on oltava hyvin esillä lähes kaikilla kotisivuilla. Hakutoiminto on hyvä sijoittaa heti kotisivun yläosaan.

Kotisivu. Hakutoiminnon on oltava hyvin esillä lähes kaikilla kotisivuilla. Hakutoiminto on hyvä sijoittaa heti kotisivun yläosaan. Kotisivu Kotisivu on sivuston pääsivu Ensi kertaa sivustolle saapuvan käyttäjän pitäisi pystyä päättelemään sivuston tarkoitus kotisivun nähtyään. Usein lähtökohtana sivuston hierarkinen pääjaottelu, mutta

Lisätiedot

Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen. Jouni Nevalainen

Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen. Jouni Nevalainen Käyttöliittymän suunnittelu tilastotieteen verkko-opetukseen Jouni Nevalainen Esityksen sisällysluettelo Työn tausta Ongelman asettelu Käsitteitä ja määritelmiä Käytetyt menetelmät Tulokset Johtopäätökset

Lisätiedot

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio Asta Bäck Sosiaalisen median mahdollisuuksia Palvelu voi rakentua kokonaan käyttäjien tuottaman aineiston ja käyttäjien aktiviteetin ympärille Flickr

Lisätiedot

ividays BLOG Design Elina / Tomi / Timo / Otso / 23.9.2013

ividays BLOG Design Elina / Tomi / Timo / Otso / 23.9.2013 ividays BLOG Design Elina / Tomi / Timo / Otso / 23.9.2013 1. Suunnitelma Konsepti 1. Yksinkertainen ja rento tapa välittää konkreettisempaa ja epämuodollisempaa tietoa digiviestinnän opiskelun arjesta

Lisätiedot

Miksi tarvitsemme verkkokirjoittamisen taitoa?

Miksi tarvitsemme verkkokirjoittamisen taitoa? Verkkokirjoittaminen Luento Miksi tarvitsemme verkkokirjoittamisen taitoa? Mitä on verkkokirjoittaminen? Ennen: internet-sivujen tekeminen Nyt: blogit, wikit, sähköpostit Sosiaalisen median aikakautena

Lisätiedot

Nelli-portaalin käytettävyys. Saija Lukkarila Pro gradu, kevät 2005 Informaatiotutkimus, OY

Nelli-portaalin käytettävyys. Saija Lukkarila Pro gradu, kevät 2005 Informaatiotutkimus, OY Nelli-portaalin käytettävyys Saija Lukkarila Pro gradu, kevät 2005 Informaatiotutkimus, OY Pro gradu -tutkimus Nelli-portaalin hyödyllisyys tutkimustyöhön liittyvän tiedonhankintaprosessin tukemisessa

Lisätiedot

Nimi: Opnro: Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä. 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla:

Nimi: Opnro: Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä. 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla: Harjoitustyön suoritus: ( ) syksy 2006 ( ) syksy 2005 ( ) muu, mikä 1. Selitä seuraavat termit muutamalla virkkeellä ja/tai kaaviolla: a) käytettävyys b) käyttäjäkeskeinen suunnittelu c) luonnollinen kieli

Lisätiedot

Heuristinen arviointi. Laskari 7

Heuristinen arviointi. Laskari 7 Heuristinen arviointi Laskari 7 Heuristinen arviointi Arvioidaan käyttöliittymää suunnitelusääntöjen avulla Useimmiten käytetään Jakob Nielsenin kymmentä sääntöä Eräs asiantuntija-arviointitavoista Etsitään

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA HSL REITTIOPAS

ARVIOINTISUUNNITELMA HSL REITTIOPAS ARVIOINTISUUNNITELMA HSL REITTIOPAS MATHM-47300 Verkkopalvelun käyttökelpoisuus ja arviointi 1.10.2012 Ryhmä: Kipinä Sari Herrala, 228850 2 SISÄLLYS Arvioitava verkkopalvelu... 3 Arvioinnin tavoitteet...

Lisätiedot

COTOOL dokumentaatio SEPA: Käytettävyystestaus

COTOOL dokumentaatio SEPA: Käytettävyystestaus Table of Contents Käytettävyystestaus......................................................................... 1 1 Johdanto.................................................................................

Lisätiedot

Miksi käytettävyys on tärkeää

Miksi käytettävyys on tärkeää WWW-suunnittelu Webissä tärkeintä on käytettävyys. Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että jos käyttäjä ei löydä jotakin tuotetta, hän ei myöskään osta sitä. Webissä asiakas on kuningas, hiiri aseenaan

Lisätiedot

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify

Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto. Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Perussurffaajat: Tiia Tirkkonen, Teppo Porkka, Janne Tuomisto Verkkopalvelun arviointisuunnitelma Spotify Tampereen teknillinen yliopisto Hypermedia MATHM- 00000 Hypermedian opintojakso 30.9.2011 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Käyttäjäkeskeinen suunnittelu

Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Aapo Puskala Käytettävyystutkija, CEO User Point Oy aapo.puskala@userpoint.fi www.userpoint.fi Aapo Puskala Käytettävyystutkija, CEO +358 40 722 0706 aapo.puskala@userpoint.fi

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0

KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014. Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu. Järjestelmän nimi. versio 1.0 KÄYTTÄJÄKOKEMUKSEN PERUSTEET, TIE-04100, SYKSY 2014 Käyttäjätutkimus ja käsitteellinen suunnittelu Järjestelmän nimi versio 1.0 Jakelu: Tulostettu: 201543 Samuli Hirvonen samuli.hirvonen@student.tut.fi

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Vasteaika. Vasteaikaa koskeva ohje ei ole juuri muuttunut Robert B. Millerin vuonna 1968 pitämästä esityksestä:

Vasteaika. Vasteaikaa koskeva ohje ei ole juuri muuttunut Robert B. Millerin vuonna 1968 pitämästä esityksestä: Nielsen: "Olen tutkinut Webin käytettävyyttä vuodesta 1994, ja jokaisessa tutkimuksessa esiin on noussut sama asia: käyttäjät haluaisivat sivujen latautuvan nopeammin. Aluksi olin sitä mieltä, että käyttäjät

Lisätiedot

Purot.net Wiki. Tutkielma. Paavo Räisänen. Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012

Purot.net Wiki. Tutkielma. Paavo Räisänen. Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012 Purot.net Wiki Tutkielma Paavo Räisänen Centria Ammattikorkeakoulu 24.10.2012 Sisällysluettelo 1: Esittely 2: Perustaminen 3: Uuden sivun luonti 4: Kuvien lisääminen 5: Linkin lisääminen 6: Lopuksi 1:

Lisätiedot

Ohjelmiston testaus ja laatu. Testaus käytettävyys

Ohjelmiston testaus ja laatu. Testaus käytettävyys Ohjelmiston testaus ja laatu Testaus käytettävyys Yleistä - 1 Käytettävyys on osa tuotteen laatuominaisuutta Käytettävyys on mittari, jolla mitataan tuotteen käytön tuottavuutta, tehokkuutta ja miellyttävyyttä.

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius

Verkkokirjoittaminen. Anna Perttilä Tarja Chydenius Verkkokirjoittaminen Anna Perttilä Tarja Chydenius 1 Suosi lyhyttä tekstiä 2 Kenelle kirjoitat 3 Helpota lukijan työtä; lajittele tekstisi 3.1 Otsikot 3.2 Johdanto 3.3 Väliotsikot 3.4 Pääteksti 4 Linkit:

Lisätiedot

25.3.2014 Juha Sjöblom Taideyliopiston ensimmäinen yhteinen intranet, Artsi

25.3.2014 Juha Sjöblom Taideyliopiston ensimmäinen yhteinen intranet, Artsi Taideyliopiston ensimmäinen yhteinen intranet, Artsi Juha Sjöblom Yliopistojen intrapäivä 25.3.2014 Eri organisaatiokulttuurien yhdistymisen haasteet Intranet ja yhdistymisen haasteet Taideyliopiston opiskelijat

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Studio ART Oy. Yritysesittely. Studio ART Oy. Kasöörintie 14 90420 Oulu p. 040-5799073 www.studioart.fi

Studio ART Oy. Yritysesittely. Studio ART Oy. Kasöörintie 14 90420 Oulu p. 040-5799073 www.studioart.fi Studio ART Oy Yritysesittely Studio ART Oy Kasöörintie 14 90420 Oulu p. 040-5799073 www.studioart.fi Pekka Klemetti Managing Director pekka.klemetti@studioart.fi Studio ART Oy Toimiala ICT Avainsana Tuotekehitys,

Lisätiedot

Webropol-kyselyt. Tarja Heikkilä

Webropol-kyselyt. Tarja Heikkilä Webropol-kyselyt Tarja Heikkilä Internet-kyselyt Soveltuvat kyselyihin, joissa kaikilla perusjoukon jäsenillä on mahdollisuus internetin käyttöön, toisin sanoen on mahdollisuus edustavan aineiston saamiseen.

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

KÄYTETTÄVYYDEN ARVIOINTIMENETELMÄT

KÄYTETTÄVYYDEN ARVIOINTIMENETELMÄT Johanna Mustaniemi KÄYTETTÄVYYDEN ARVIOINTIMENETELMÄT Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimi mainittava 1.0 Suomi lisenssillä. Nähdäksesi lisenssin vieraile http://creativecommons.org/licenses/by/1.0/fi/

Lisätiedot

Sitnet-projektissa kehitettävän sähköisen tenttimisen järjestelmän käytettävyystestaus

Sitnet-projektissa kehitettävän sähköisen tenttimisen järjestelmän käytettävyystestaus 1/9 Sitnet-projektissa kehitettävän sähköisen tenttimisen järjestelmän käytettävyystestaus Tehtävä ja tavoitteet Tehtävänä on arvioida Sitnet-projektissa tuotettavan sähköisen tenttimisen sovelluksen demoversion

Lisätiedot

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN

TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN TOIMIVAN NÄYTÖN JA TYÖSSÄ OPPIMISEN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN Uudistuva korkeakoulujen aikuiskoulutus oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus ja erityispätevyydet Opetusministeriö 8.10.2009 Petri Haltia

Lisätiedot

Käytettävyys tuotekehityksessä mitä pitäisi osata?

Käytettävyys tuotekehityksessä mitä pitäisi osata? Käytettävyys tuotekehityksessä mitä pitäisi osata? ( mitä tehdä konkreettisesti ja kuinka paljon?) Timo Jokela, FT, dos. Joticon Oy (Oulun yliopisto, Helsingin yliopisto) Käytettävyyseminaari Oulu 15.4.2011

Lisätiedot

LIITE 1. KÄYTETTÄVYYSONGELMAT JA KÄYTTÄJIEN TOIVEET, NIIDEN MÄÄRÄ, LUOKITTELU JA PARANNUSEHDOTUKSET

LIITE 1. KÄYTETTÄVYYSONGELMAT JA KÄYTTÄJIEN TOIVEET, NIIDEN MÄÄRÄ, LUOKITTELU JA PARANNUSEHDOTUKSET LIITE 1. KÄYTETTÄVYYSONGELMAT JA KÄYTTÄJIEN TOIVEET, NIIDEN MÄÄRÄ, LUOKITTELU JA PARANNUSEHDOTUKSET Käytettävyysongelmat Tässä liitteen luvussa käsitellään kaikki testeissä esiintyneet käytettävyysongelmat,

Lisätiedot

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori

Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle. Antti Jääskeläinen Matti Vuori Testauksen tuki nopealle tuotekehitykselle Antti Jääskeläinen Matti Vuori Mitä on nopeus? 11.11.2014 2 Jatkuva nopeus Läpäisyaste, throughput Saadaan valmiiksi tasaiseen, nopeaan tahtiin uusia tuotteita

Lisätiedot

Käytettävyyden arviointi ja käytettävyystestauksen soveltaminen terveydenhuollon tietojärjestelmien valinnassa

Käytettävyyden arviointi ja käytettävyystestauksen soveltaminen terveydenhuollon tietojärjestelmien valinnassa Käytettävyyden arviointi ja käytettävyystestauksen soveltaminen terveydenhuollon tietojärjestelmien valinnassa Janne Pitkänen Adusso Oy, Aalto yliopisto Matti Pitkäranta Adusso Oy Terveydenhuollon tietojärjestelmien

Lisätiedot

Käytettävyystyön laatu: tarjotaanko oikeita palveluja, tuotetaanko oikeita tuloksia?

Käytettävyystyön laatu: tarjotaanko oikeita palveluja, tuotetaanko oikeita tuloksia? Käytettävyystyön laatu: tarjotaanko oikeita palveluja, tuotetaanko oikeita tuloksia? Timo Jokela, FT Timo Jokela, FT historiaa 1990-luvun alussa VTT:llä käyttöliittymien mallinnusta 1995 Nokia Mobile Phones,

Lisätiedot

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset

Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Infopankin kävijäkysely 2014 - tulokset Suomi sinun kielelläsi - Finland in your language www.infopankki.fi Mitä tutkittiin? Ketä Infopankin käyttäjät ovat ja miten he löytävät Infopankin? Palveleeko sivuston

Lisätiedot

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta

1) Ymmärrä - ja tule asiantuntijaksi askel askeleelta Tarkkailuharjoitus 4..4. Tarkkailu- harjoitus Tarkkailuvihkotekniikka Alla on kuvattu askel askeleelta etenevät ohjeet siitä, kuinka kuluttajien tarpeita voidaan paljastaa. Tämä metodi auttaa sinua tekemään

Lisätiedot

Käytettävyys ja sen merkitys

Käytettävyys ja sen merkitys Kuvat kirjasta Sinkkonen, Nuutila, Törmä. Helppokäyttöisen verkkopalvelun suunnittelu, 2009 Käytettävyys ja sen merkitys Irmeli Sinkkonen Adage Oy irmeli.sinkkonen@adage.fi www.adage.fi www.adage.fi Sisältö

Lisätiedot

VERKKOKIRJOITTAMINEN. www.mediamylly.fi

VERKKOKIRJOITTAMINEN. www.mediamylly.fi VERKKOKIRJOITTAMINEN Verkkolukeminen Verkkolukeminen verkkosivuja "skannataan" lukeminen on 25% hitaampaa kuin paperilla lukeminen on osittain hyppimistä sivun eri osioissa lukeminen on väsyttävää F-tyyppinen

Lisätiedot

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi

Silmänliike kertoo totuuden. Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliike kertoo totuuden Otavamedian asiakastilaisuuden esitys Musiikkitalossa 29.10.2013 Tiivistelmä Mikko Puosi Silmänliiketutkimus Ruudulla, lukulaitteella tai älypuhelimella näytetään tutkittava

Lisätiedot

Helppokäyttöisen www-sivuston suunnittelu Verkkomultimedia ICT1tn004

Helppokäyttöisen www-sivuston suunnittelu Verkkomultimedia ICT1tn004 Helppokäyttöisen www-sivuston suunnittelu Verkkomultimedia ICT1tn004 17.8.2009 Elina Ulpovaara Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Tavoitteena: * käytettävyys tuotteeseen * hyvä käyttökokemus käyttäjälle tuotteen

Lisätiedot

MIIKKA VUORINEN, SANTERI TUOMINEN, TONI KAUPPINEN MAT-81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi

MIIKKA VUORINEN, SANTERI TUOMINEN, TONI KAUPPINEN MAT-81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi AMPPARIT.COM VERKKOPALVELUN ARVIOINTISUUNNITELMA RYHMÄ VUTUKA MIIKKA VUORINEN, SANTERI TUOMINEN, TONI KAUPPINEN MAT-81100 Verkkopalvelun laadukkuus ja arviointi II SISÄLLYS 1 Arvioitava verkkopalvelu 3

Lisätiedot

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen

Kiipulan ammattiopisto. Liiketalous ja tietojenkäsittely. Erja Saarinen Kiipulan ammattiopisto Liiketalous ja tietojenkäsittely Erja Saarinen 2 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Hyvät internetsivut... 3 3. Kuvien koko... 4 4. Sivujen lataus... 4 5. Sivukartta... 5 6. Sisältö...

Lisätiedot

Helppokäyttöisen www-sivuston suunnittelu Verkkomultimedia ICT1tn004. Elina Ulpovaara

Helppokäyttöisen www-sivuston suunnittelu Verkkomultimedia ICT1tn004. Elina Ulpovaara Helppokäyttöisen www-sivuston suunnittelu Verkkomultimedia ICT1tn004 Elina Ulpovaara Käyttäjäkeskeinen suunnittelu Tavoitteena: * käytettävyys tuotteeseen * hyvä käyttökokemus käyttäjälle tuotteen liiketoiminnalliset

Lisätiedot

Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu

Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu Graafiset käyttöliittymät Sivunparantelu Johdanto Tarkoituksenamme on parantaa Konebox.fi-verkkokaupan nettisivuja. Ensivaikutelman perusteella sivusto tuntuu todella kömpelöltä ja ahdistavalta. Sivu on

Lisätiedot

KÄYTETTÄVYYS KÄYTETTÄVYYSPÄIVÄ 17.4.2014. Mitä käytettävyys on? Mitä merkitystä sillä on? Mitkä ovat suurimmat haasteet sen saavuttamikseksi?

KÄYTETTÄVYYS KÄYTETTÄVYYSPÄIVÄ 17.4.2014. Mitä käytettävyys on? Mitä merkitystä sillä on? Mitkä ovat suurimmat haasteet sen saavuttamikseksi? PÄIVÄ 17.4.2014 Johanna Silvennoinen (Perustuu Meeri Mäntylän kalvoihin, sis. osia Anne Pirisen esityksestä) Mitä käytettävyys on? Mitä merkitystä sillä on? Mitkä ovat suurimmat haasteet sen saavuttamikseksi?

Lisätiedot

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen

Verkkokirjoittaminen. Verkkolukeminen 0 Nopeaa silmäilyä: Pääotsikot, kuvat, kuvatekstit, väliotsikot, linkit, luettelot, korostukset. 0 Hitaampaa kuin paperilla olevan tekstin lukeminen 0 F-tyyppinen lukeminen Verkkolukeminen Verkkokirjoittaminen

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Mikä Eräverkko? Kaikki eräelämykset yhdestä osoitteesta.

Mikä Eräverkko? Kaikki eräelämykset yhdestä osoitteesta. Mikä Eräverkko? Eräverkko on eräihmisten ja -palveluiden kohtauspaikka, josta löydät helposti ja nopeasti metsästysmahdollisuudet sekä metsästyksen oheispalvelut. Kaikki eräelämykset yhdestä osoitteesta.

Lisätiedot

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Erikoiskirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

Webforum. Version 14.4 uudet ominaisuudet. Viimeisin päivitys: 2014-12-6

Webforum. Version 14.4 uudet ominaisuudet. Viimeisin päivitys: 2014-12-6 Webforum Version 14.4 uudet ominaisuudet Viimeisin päivitys: 2014-12-6 Sisältö Tietoja tästä dokumentista... 3 Yleistä... 4 Yleistä & hallinnointi... 5 Dokumentit... 5 Perättäinen tarkistus- ja hyväksymisprosessi...

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen käytettävyystarpeet

Ammatillisen koulutuksen käytettävyystarpeet Ammatillisen koulutuksen käytettävyystarpeet Aapo Puskala Käytettävyysasiantuntija, CEO User Point Oy aapo.puskala@userpoint.fi www.userpoint.fi Aapo Puskala Käytettävyystutkija, CEO +358 40 722 0706 aapo.puskala@userpoint.fi

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin www-sivujen käyttäjäkysely 2015

Nurmeksen kaupungin www-sivujen käyttäjäkysely 2015 1 (8) Nurmeksen kaupungin www-sivujen käyttäjäkysely 2015 1. Kuinka usein käyt kaupunkimme www-sivuilla? 2. Mitä kautta päädyit verkkosivuillemme? 2 (8) Avoimet vastaukset: Toisella sivulla sijaitsevan

Lisätiedot

Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%)

Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Suhteellinen osuus maksimiarvosta (%) Oppimisaihion arviointi / Arvioinnin tulos 9 Aineiston arvioinnin tulos arviointialueittain Lahden, Pohjois Karjalan ja Kemi Tornion AMK Effective Reading > 80 % 80 60 % 60 50 % < 50 % Arviointialue Ominaisuuksien

Lisätiedot

Testaajan eettiset periaatteet

Testaajan eettiset periaatteet Testaajan eettiset periaatteet Eettiset periaatteet ovat nousseet esille monien ammattiryhmien toiminnan yhteydessä. Tämä kalvosarja esittelee 2010-luvun testaajan työssä sovellettavia eettisiä periaatteita.

Lisätiedot

SEPA päiväkirja. Dokumentti: SEPA_diary_EM_PV.doc Päiväys: 26.10.2004 Projekti : AgileElephant Versio: V0.9

SEPA päiväkirja. Dokumentti: SEPA_diary_EM_PV.doc Päiväys: 26.10.2004 Projekti : AgileElephant Versio: V0.9 AgilElephant T-76.115 Esa Mommo, 57197J Pauli Vesterinen, 65220P Tekijä: Esa Mommo/Pauli Vesterinen Omistaja: ElectricSeven Aihe: Sivu 1 of 6 Dokumentti Historia Revisio Historia Revision päiväys: 26.10.2004

Lisätiedot

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti

KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI. Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 1 KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUJEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT OHJEET KÄYTÄNNÖN KUVAAMISEKSI Kehitysvammaliitto / Hyvät käytännöt -projekti 2 Tuotetaan käytännöstä tietoa yhdessä Käytännön kuvaamisen tarkoituksena on

Lisätiedot

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ

AINA KANNATTAA YRITTÄÄ AINA KANNATTAA YRITTÄÄ www.yrittajat.fi futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com AINA KANNATTAA YRITTÄÄ ohjeita esityksen pitäjälle futureimagebank.com futureimagebank.com futureimagebank.com

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

Psykologitiimi Päämäärä Oy

Psykologitiimi Päämäärä Oy Psykologitiimi Päämäärä Oy Perustettu 1994 Turussa Päätoimiala soveltuvuustutkimukset ja opiskelijavalintojen tutkimukset Valintakoeyhteistyötä 14 toisen asteen oppilaitoksen ja 5 ammattikorkeakoulun kanssa

Lisätiedot

Mikä ihmeen Global Mindedness?

Mikä ihmeen Global Mindedness? Ulkomaanjakson vaikutukset opiskelijan asenteisiin ja erilaisen kohtaamiseen Global Mindedness kyselyn alustavia tuloksia Irma Garam, CIMO LdV kesäpäivät 4.6.2 Jun- 14 Mikä ihmeen Global Mindedness? Kysely,

Lisätiedot

lineitä oppimisen tueksi

lineitä oppimisen tueksi Moodlen välineitv lineitä oppimisen tueksi Ennakkotehtävä Sinulle: 1. Mieti valmiiksi aihe, josta alat laatia verkkokurssia tai kurssin osaa. Verkko tutuksi -kurssilla on tavoitteena suunnitella joko kokonainen

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat

Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) Avoimet web-rajapinnat Järjestelmäarkkitehtuuri (TK081702) SOA yleistyvät verkkopalveluissa Youtube Google... Avaavat pääsyn verkkopalvelun sisältöön. Rajapintojen tarjoamia tietolähteitä yhdistelemällä luodaan uusia palveluja,

Lisätiedot

Miten suunnitella hyvä käyttöliittymä?

Miten suunnitella hyvä käyttöliittymä? Miten suunnitella hyvä käyttöliittymä? 6.5.2010 Timo Jokela Timo Jokela FT (2001), dosentti (Oulun yliopisto 2009) historiaa 1990-luvun alussa VTT:llä käyttöliittymien mallinnusta 1995 Nokia Mobile Phones,

Lisätiedot

Fiksumpi käyttöliittymä kuntaan. Miten kuntien tietojärjestelmät saadaan palvelemaan kuntalaisia? LapIT-päivät 2015

Fiksumpi käyttöliittymä kuntaan. Miten kuntien tietojärjestelmät saadaan palvelemaan kuntalaisia? LapIT-päivät 2015 Fiksumpi käyttöliittymä kuntaan Miten kuntien tietojärjestelmät saadaan palvelemaan kuntalaisia? LapIT-päivät 2015 Otso Kivekäs 20.8.2015 Otso Kivekäs+ Codento Kehittämispäällikkö, kunta-alan projektit

Lisätiedot

Sitnet-projektissa kehitettävän sähköisen tenttimisen järjestelmän käytettävyystestaus

Sitnet-projektissa kehitettävän sähköisen tenttimisen järjestelmän käytettävyystestaus 1/11 Sitnet-projektissa kehitettävän sähköisen tenttimisen järjestelmän käytettävyystestaus Tehtävä ja tavoitteet Tehtävänä on arvioida Sitnet-projektissa tuotettavan sähköisen tenttimisen sovelluksen

Lisätiedot

Paperiteollisuuden perustutkinto

Paperiteollisuuden perustutkinto Paperiteollisuuden perustutkinto Ammatti-osaamisen näyttö erikoispäällystys ja laminointi opintokokonaisuudesta Kuva: Janne Hietanummi: Valkeakosken ammattiopisto Taustaa Ammattiosaamisen näyttö suoritettiin

Lisätiedot

SYMBIANIN SERIES 60 JA PUHELIMEN PERUSTOIMINNOT

SYMBIANIN SERIES 60 JA PUHELIMEN PERUSTOIMINNOT T-121.200 KÄYTTÖLIITTYMÄPSYKOLOGIA SYMBIANIN SERIES 60 JA PUHELIMEN PERUSTOIMINNOT Kirsi Männistö kmannist@cc.hut.fi T-121.200 Käyttöliittymäpsykologia 1 (7) Kirsi Männistö Sisällysluettelo 1 JOHDANTO...

Lisätiedot

Uudelleenkäytön jako kahteen

Uudelleenkäytön jako kahteen Uudelleenkäyttö Yleistä On pyritty pääsemään vakiokomponenttien käyttöön Kuitenkin vakiokomponentit yleistyneet vain rajallisilla osa-alueilla (esim. windows-käyttöliittymä) On arvioitu, että 60-80% ohjelmistosta

Lisätiedot

Matopeli C#:lla. Aram Abdulla Hassan. Ammattiopisto Tavastia. Opinnäytetyö

Matopeli C#:lla. Aram Abdulla Hassan. Ammattiopisto Tavastia. Opinnäytetyö Matopeli C#:lla Aram Abdulla Hassan Ammattiopisto Tavastia Opinnäytetyö Syksy 2014 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Projektin aihe: Matopeli C#:lla... 3 3. Projektissa käytetyt menetelmät ja työkalut

Lisätiedot

Käytettävyyden arviointi ilman käyttäjiä

Käytettävyyden arviointi ilman käyttäjiä Käytettävyyden arviointi ilman käyttäjiä Sirpa Riihiaho Teknillinen korkeakoulu Käytettävyysryhmä Käytettävyyteen tulisi panostaa ja sitä tulisi arvioida koko tuotekehitysprosessin ajan. Turhan usein käytettävyyttä

Lisätiedot

S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 2

S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 2 Syksy 2005, laskari 2 Sisältö 1. Havainnointi 2. Havainnointi käytettävyystestissä 3. Contextual Inquiry Miten valita menetelmä? To study what people: say think SAY Haastattelut Kyselylomakkeet do use

Lisätiedot

TT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD)

TT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD) TT00AA12-2016 - Ohjelmoinnin jatko (TT10S1ECD) Ohjelmointikäytännöt 21/3/11 Mikko Vuorinen Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Sisältö 1) Mitä on hyvä koodi? 2) Ohjelmointikäytäntöjen merkitys? 3) Koodin asettelu

Lisätiedot

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan

Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Oikeat tavoitteet avain onnistuneeseen tapahtumaan Onnistunut tapahtuma 12.11.2008 Mika Lehtinen toimitusjohtaja Expology Oy Associated Partner of the Esityksen tavoitteet Miksi mitattavien tavoitteiden

Lisätiedot

tsoft Tarkastusmenettelyt ja katselmukset Johdanto Vesa Tenhunen 4.2.2004

tsoft Tarkastusmenettelyt ja katselmukset Johdanto Vesa Tenhunen 4.2.2004 Tarkastusmenettelyt ja katselmukset tsoft Vesa Tenhunen 4.2.2004 http://cs.joensuu.fi/tsoft/ Johdanto Yksi tärkeimmistä tekijöistä laadukkaiden ohjelmistojen tuottamisessa on puutteiden aikainen havaitseminen

Lisätiedot

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi

Meidän visiomme......sinun tulevaisuutesi Meidän visiomme... Asiakkaittemme akunvaihdon helpottaminen...sinun tulevaisuutesi Uusia asiakkaita, lisää kannattavuutta ja kehitystä markkinoiden tahdissa Synergy Battery Replacement Programme The Battery

Lisätiedot

julkaiseminen verkossa

julkaiseminen verkossa julkaiseminen verkossa SuPerin webmastereiden koulutuspäivä Viestintä-Piritta Piritta Seppälä Vuosi 2015 www.viestintapiritta.fi viestintä-pirittan piritta @piritta Sosiaalisen median kouluttaja ja asiantuntija

Lisätiedot

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14

Arkkitehtuurikuvaus. Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy. Ryhmä 14 Arkkitehtuurikuvaus Ratkaisu ohjelmistotuotelinjan monikielisyyden hallintaan Innofactor Oy Ryhmä 14 Muutoshistoria Versio Pvm Päivittäjä Muutos 0.4 1.11.2007 Matti Eerola 0.3 18.10.2007 Matti Eerola 0.2

Lisätiedot

Maastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla

Maastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla Maastotietokannan torrent-jakelun shapefile-tiedostojen purkaminen zip-arkistoista Windows-komentojonoilla Viimeksi muokattu 5. toukokuuta 2012 Maastotietokannan torrent-jakeluun sisältyy yli 5000 zip-arkistoa,

Lisätiedot

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA

TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA TUNNE ITSESI TYÖNHAKIJANA Sisällysluettelo: 1. Johdanto 2. Omien taitojen tunnistaminen 3. Omista taidoista kertominen 4. Työnhaun viidakko 5. Miten ylläpitää motivaatiota? 6. Työntekijöiden terveisiä

Lisätiedot

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013

Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Yleisten kirjastojen kansallinen käyttäjäkysely 2013 Hyvä asiakkaamme! Pyydämme sinua vastaamaan kirjastopalveluita koskevaan asiakaskyselyyn. Kyselyn tuloksia käytetään kirjastopalveluiden arvioinnissa

Lisätiedot

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS

TIETO- JA VIESTINTÄTEKNIIKAN OPETUSKÄYTÖN OSAAMINEN (1-6 lk.) OSAAMISEN KEHITTÄMISTARVEKARTOITUS 1/4 Koulu: Yhteisön osaamisen kehittäminen Tämä kysely on työyhteisön työkalu osaamisen kehittämistarpeiden yksilöimiseen työyhteisön tasolla ja kouluttautumisen yhteisölliseen suunnitteluun. Valtakunnallisen

Lisätiedot

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet:

1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: 1(7) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Verkkopalvelujen tuottaminen ja ylläpito 15 osp Tavoitteet: Opiskelija tuottaa verkkopalvelujen sisältöä verkkopalvelusovellukseen. Hän osallistuu

Lisätiedot

SoberIT Software Business and Engineering Institute T-121.110. Testaussuunnitelma paperiprototyyppi ja Kevät 2003 HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY

SoberIT Software Business and Engineering Institute T-121.110. Testaussuunnitelma paperiprototyyppi ja Kevät 2003 HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY T-121.110 Testaussuunnitelma paperiprototyyppi ja Kevät 2003 Yleistä Palautus viikolla 10 Vaiheessa palautetaan Prototyypin testaussuunnitelma Prototyypin navigaatiokartta Prototyyppi 1. Paperiprototyyppi

Lisätiedot

HELIA 1 (1) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu 02.11.00 16:08

HELIA 1 (1) Outi Virkki Käyttöliittymät ja ohjelmiston suunnittelu 02.11.00 16:08 HELIA 1 (1) Luento 9 Käytettävyyden arviointi... 2 Yleistä... 2 Menetelmiä... 3 Etuja... 3 Ongelmia... 3 Palautteet... 4 Käyttäjäkyselyt ja haastattelut... 5 Ryhmäläpikäynti... 7 Käyttäjien havainnointi...

Lisätiedot

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot