VUOROVAIKUTTEISUUS SOSIAALISESSA MEDIASSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VUOROVAIKUTTEISUUS SOSIAALISESSA MEDIASSA"

Transkriptio

1 VUOROVAIKUTTEISUUS SOSIAALISESSA MEDIASSA Sosiaalisen median käsiteanalyysia Jussi-Pekka Erkkola Puheviestinnän pro gradu -tutkielma syksy 2009 Viestintätieteiden laitos Jyväskylän yliopisto

2 !"#$%&"'$()"'*+,*%-+) )!"#$#%&'()*+*,)-&.(/) HUMANISTINEN!#%"78*+*9&(:15* Jussi-Pekka Erkkola!/;'*'"6"*+*!"(.#* VUOROVAIKUTTEISUUS SOSIAALISESSA MEDIASSA! Sosiaalisen median käsiteanalyysia 0)"(12*+*3#4)5(6#'(* VIESTINTÄTIETEIDEN <44")"'#*+*=&>7#-(* Puheviestintä Syksy !/;'*.)7"*+*0#?#.* Pro gradu -tutkielma ="?&68858*+*A&6>#5*1B*4)C#2*!""?"2(#.68*+*9>2(5)-(* Sosiaalisesta mediasta on puhuttu ja kirjoitettu viime vuosina paljon. Akateemisissa piireissä käsitteeseen ei kuitenkaan olla perehdytty kovinkaan syvällisesti. Yleisyydestään huolimatta sosiaalisen median käsitteen sisällöstä ei vallitse yksimielisyyttä. Internetin toisen aallon myötä käsitteistön systemaattiselle määrittelylle on tarvetta.!! Tutkimuksessa pyrittiin jäsentämään ja ymmärtämään sosiaalisen median käsitettä sekä tarkastelemaan sosiaalisen median seurauksia ja ilmiöitä. Tutkimuksessa keskityttiin sosiaalisen median käsitteen analysointiin kirjallisuuden ja tutkimusaineiston kautta. Tutkimus tarkastelee sitä, mitä sosiaalisen median käsitteellä tarkoitetaan, ja miten käsite on ymmärretty verkkotutkimuksessa ja lähdeaineistossa.!! Sosiaalisen median käsitettä tutkittiin Walkerin ja Avantin käsiteanalyysimallin avulla. Käsitettä analysoitiin ja tulkittiin ominaispiirteiden, ennakkoehtojen, seurauksien ja lähikäsitteiden pohjalta.!! Tutkimuksessa havaittiin, että sosiaalinen media on vuorovaikutteinen, teknologiasidonnainen ja rakenteinen prosessi, jossa verkottuneet yksilöt ja ryhmät rakentavat yhteisiä merkityksiä sisältöjen, yhteisöjen ja verkkoteknologioiden avulla vertaisja käyttötuotannon kautta. Samalla sosiaalinen media on jälkiteollinen ilmiö, jolla on tuotanto- ja jakelurakenteen muutoksen takia vaikutuksia yhteiskuntaan, talouteen ja kulttuuriin.!! Sosiaalisesta mediasta puhuttaessa tarkoitetaan 2000-luvulla kasvanutta ilmiötä, joka erottuu aikaisemmista internetin ja median kehitysvaiheista. Tämän takia se tarvitsee spesifin termin. Vuorovaikutteisen verkkoviestinnän arkipäiväistyessä ja viestinnän muotojen monipuolistuessa erilaisten internetiin ja yhteiskuntaan laajemmin liittyvien ilmiöiden sekä seurauksien ymmärtäminen auttaa alalla toimivia käsittelemään viestinnän koko kenttää laaja-alaisemmin. 92")2)')(*+*D#/E15$2* puheviestintä, internet, käsiteanalyysi, käyttäjälähtöinen sisältö, sosiaalinen media, vuorovaikutus =8"./(/24)"%%)*+*3#412"(15/* Jyväskylän yliopisto / Tourulan *

3 Sisällysluettelo 1.! Johdanto 1! 1.1.! Aiheenvalinta 4! 1.2.! Sosiaalisen median käsitteen tarve 7! 2.! Tavoitteet ja toteutus 9! 2.1.! Käsiteanalyysi menetelmänä 9! 2.2.! Tutkimuksen pääkysymys ja tutkimusongelmat 14! 2.3.! Tutkimusaineiston rajaus 16! 2.4.! Tutkimuksen toteutus 18! 2.5.! Sosiaalinen media kirjallisuudessa 20! 3.! Sosiaalisen median ominaispiirteet 23! 3.1.! Sosiaalisen median erot perinteiseen mediaan 25! 3.2.! Sosiaalisen median suhde vakiintuneisiin tietokäsityksiin 30! 3.3.! Sosiaalisen median teknologiasidonnaisuus 32! 3.4.! Sosiaalisen median kollektiivisuus 33! 3.5.! Sosiaalisen median kudelmaisuus 36! 3.6.! Sosiaalisen median genret 40! 4.! Sosiaalisen median ennakkoehdot 42! 4.1.! Sosiaalisen median käsitteen ilmenemisen ennakkoehdot 42! ! Verkostot, viestintäteknologia ja uusi media 43! ! Jälkiteollinen informaatioyhteiskunta 47! ! Postmoderni 50! ! Identiteetti 52! 4.2.! Sosiaalisen median käsitteen ennakkoehdot 54! 5.! Sosiaalisen median seuraukset ja hyödyt 66! 5.1.! Yhteiskunnan muutos 66! 5.2.! Talouden muutos 70! 5.3.! Tekijyys murroksessa 74! 5.4.! Uusyhteisöllisyys ja identiteetti 76! 5.5.! Mediakonvergenssi ja tekninen kehitys 80! 5.6.! Lähikäsitteet 82! 5.7.! Mitä sosiaalinen media on? 85! 6.! Päätäntö 89! 6.1.! Jatkotutkimusaiheita 93!

4 Kirjallisuus 94!

5 1. Johdanto Internetin myötä media on ollut murroksen kourissa. PEW Internet & American Life Projectin Teens and Social media -tutkimusraportin (2007) mukaan kaksi kolmesta amerikkalaisesta teinistä on osallistunut sisällöntuotantoon verkossa. Kolmessa vuodessa sisällöntuotanto on kasvanut seitsemän prosenttia. Pohjoismaissa yli yhdeksällä kymmenellä prosentilla nuorista on internet-yhteys kotona ja internetin käytöstä on muodostunut nuorten suosituin vapaa-ajan aktiviteetti (Livingstone & Haddon 2009, 7). Telia Soneran trendiraportin (2008) mukaan neljännes suomalaisista aikoo vähentää television katselua tulevaisuudessa. Saman raportin mukaan kolmannes suomalaisista aikoo käyttää kannettavaa tietokonettaan aikaisempaa enemmän. Internetin historiassa on meneillään kiinnostava ajanjakso. Nopeat verkkoyhteydet ovat levinneet koteihin, ja internet on sulautumassa osaksi ihmisten arkielämää. Uusia www-pohjaisia sovelluksia ja palveluja syntyy nopeammin kuin koskaan aiemmin. Verkko on täynnä toimintaa sekä elämää, ja entistä suurempi osa tästä on eikaupallista, yksityisten ihmisten tuottamaa informaatiota ja vuorovaikutusta (Majava 2006). Teknologiset uudistukset ja uudet liiketoimintamallit vaikuttavat osaltaan mediaan ja siihen, miksi se on muuttumassa. Staattinen verkko on jäämässä takaalalle reaaliaikaisen verkon noustessa entistä merkittävämpään asemaan ihmisten arkipäivässä. Mark Poster (1995) kutsuu nykyistä aikakautta toiseksi media-ajaksi. Ensimmäiselle, joukkoviestinnän aikakaudelle oli tyypillistä viestinnän yksisuuntaisuus. Pieni tuottajajoukko tarjosi informaatiota suurelle määrälle kuluttajia, ja journalistit toimivat portinvartioina. Toisen media-ajan viestintää leimaa puolestaan vuorovaikutteisuus ja hajaantuminen. (Poster 1995.) Uudet käytännöt ovat haastaneet perinteiset informaation tuotanto- ja jakelumallit. Yksi esimerkki uudesta käytännöstä on Wikipedian tiedontuotantomalli, joka muistuttaa journalistista prosessia, jossa tuotetaan uusinta informaatiota. Palvelu on kuin tietosanakirja, joka tähtää paikkaansa pitävään ja ajantasaiseen informaatioon. (Hintikka 2007b.) World Wide Webin ensimmäistä vuosikymmentä on kutsuttu myös luettavaksi (engl. read-only internet) internetiksi (Lessig 2006). Vaikka kotisivujen tekeminen oli mahdollista, se ei ollut kovin helppoa. Www:n eli webin kehityksen alkuvuosina www-sivujen tekeminen oli usein ainoastaan organisaatioiden ulottuvissa. Yksilöillä

6 oli mahdollisuus www-sivujen tekemiseen vain tietyissä tiedeyhteisöissä. Tilanne on kuitenkin muuttunut. Tim Berners-Leen alkuperäinen visio kirjoitettavasta (engl. writable, read/write web) webistä on jo todellisuutta (Gillmor 2004). Yksinkertaiset julkaisuvälineet, erityisesti wikit ja blogit, ovat yleistyneet. Ne ovat tehneet wwwjulkaisemisesta helppoa. Kirjoitettava web on synnyttämässä uudenlaisia informaatioympäristöjä, jotka ovat massamediaan verrattuna demokraattisempia, vuorovaikutteisempia ja moniäänisempiä. Vaikka internetissä toimivien verkostojen sosiaaliset mekanismit voivat itsessään toimia suodattimina, vertaistuotettu informaatioympäristö vaatii uudenlaista informaationlukutaitoa sekä menetelmiä informaation hallintaan ja suodattamiseen. (Majava 2006.) Internet luokitellaan edelleen osaksi uutta mediaa. Uusi media sijoitetaan puolestaan osaksi kronologista jatkumoa, jonka aikaisempia tasoja ovat olleet puhe, kirjoitus, piirustus, maalaus, valokuvaus, lennätin, puhelin, elokuva, radio ja televisio (Lister ym. 2003). Internet on lähtökohtaisesti vuorovaikutuksellinen media, ja lähes kaikki internetin välineet, toiminnot ja areenat ovat myös tavalla tai toisella vuorovaikutteisia (Barnes 2003). Vuorovaikutteisuus ja kaksisuuntaisuus ovatkin kenties uuden median keskeisimpiä piirteitä. Aiemmin joukkoviestintävälineet olivat lähinnä lähetysteknologioita, jotka sopivat parhaiten yleisluontoiseen viestien lähettämiseen suurelle joukolle vastaanottajia (Lievrouw 2003). Nykyään internetistä on muodostunut niin väline, julkisuusareena ja organisoitumismuoto kuin kasvavassa määrin myös toiminnan tapahtumapaikka ja kohde (Hintikka 2008b, 69). Internetin valtavirtaistumisen jälkeen internetistä on tullut perusteellinen heijastuspinta sosiaalisille verkostoille. Tietyllä tapaa internetin kohtalona oli alusta alkaen olla sosiaalinen media: internet oli avoin, ei-säädelty, laajennettavissa oleva ja ennustamaton. (Bowman & Willis 2003.) Yksilön omat kokemukset ja persoona vaikuttavat siihen, miten yksilö osallistuu internetissä. Paradoksaalisesti tämä yksilöllisyyden painottaminen saattaa osittain selittää uusien, eritoten yhteisöllisten verkostopalvelujen suosiota. Yksilöllisyyden presentointi edellyttääkin yhteisöllisiä verkostopalveluja. (Aula & Vapaa 2006.) David Weinbergerin (2002, 21 22) mukaan internetin sosiaalisuuden tarkastelu ohjaa huomion väistämättä myös identiteetin, yhteiskunnan, tiedon, ystävyyden, moraalin, auktoriteetin, yksityisyyden ja julkisuuden käsitteiden tarkasteluun. 2

7 Alex Bruns (2007) näkee internetin tämän hetkisen kehityksen merkittävänä paradigman muutoksena. Sosiaaliset sovellukset ja Web 2.0 -teknologiat vaikuttavat Brunsin mukaan syvällisesti yleisiin tapoihin, talouteen, lainsäädäntöön ja demokraattiseen yhteiskuntaan. (Bruns 2007.) On puhuttuu jopa vuorovaikutusteollisuuden synnystä. Googlen hakukone antaa social media -hakutermille lähes 92,2 miljoonaa tulosta (viitattu ). Vastaavasti Googlen blogihakukone antaa samalla hakutermille 23,8 miljoonaa tulosta (viitattu ). Sosiaalisesta mediasta on siis kirjoitettu internetissä paljon, mutta selkeää määritelmää käsitteelle ei silti ole olemassa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on jäsentää ja ymmärtää sosiaalisen median käsitettä sekä tarkastella sosiaalisen median seurauksia ja ilmiöitä. Erilaisten internetiin ja yhteiskuntaan laajemmin liittyvien ilmiöiden ja seurauksien ymmärtäminen auttaa tarkastelemaan viestinnän alan muuttuvaa työkenttää sekä uusia vuorovaikutuksen tapoja. Luonteeltaan tämä tutkimus on käsitteellinen ja sen tavoitteena on pyrkiä yhtenäiseen ja loogiseen kokonaisuuteen. Tutkimus koostuu käsitteiden valinnasta sekä käsitteiden analysoinnista, vertailusta ja syntetisoinnista. Käsitteet ovat esityksiä tai ajatuskonstruktioita, joiden avulla useista konkreettisista tosiseikoista voidaan tehdä yleistys (Eskola 1981). Marja-Liisa Kakkuri-Knuutilan (1999) mukaan käsitteen määrittely edellyttää käsitteen käytön analysoimista sekä käsitteelle annettavien erilaisten määrittelyjen suhteiden tunnistamista. Käsitteellisessä tutkimuksessa tavoitteen saavuttaminen ja tutkimuskysymyksiin vastaaminen edellyttää perehtymistä kirjalliseen aineistoon. Erityistä huomiota tulee kiinnittää lähdeaineiston määrään. Sitä tulee olla tarpeeksi, jottei aineisto jää liian suppeaksi. (Huuskonen 1989, 30 31, Puusan 2005, mukaan.) Tutkimusaineiston tulee koostua tieteenalalla aikaisemmin tehtyjen tutkimusten ja teorioiden tarkastelusta (Uusitalo 1991, Puusan 2005, mukaan). Paula Kyrön (2004) mukaan tutkimuksen taso ja sen syvyys perustuvat suurelta osin tutkimuksessa tehtyihin käsitevalintoihin. Kaakkuri-Knuutila (1999) korostaa, ettei lopputuloksen tule olla ainoastaan referaatti, vaan tutkijan pitää ajatella kriittisesti ja tehdä omia päätelmiä aikaisemmin esitetyn tutkimuksen valossa. Tämän tutkimuksen tutkittava käsite on sosiaalinen media, jonka englanninkielinen vastine on Social Media. Tutkimuksessa keskitytään sosiaalisen median käsitteen 3

8 analysointiin tutkimusaineiston ja -kirjallisuuden perusteella. Itse sosiaalisen ja median käsitteitä tarkastellaan Sosiaalisen median ennakkoehdot -luvussa, mutta näiden käsitteiden analysointi ei ole tutkimuksen keskiössä. Tutkimusaineisto tähän tutkimukseen on koottu pääosin kansanvälisistä markkinoinnin ja viestinnän alan lehdistä, blogeista sekä muista internet-lähteistä, joissa on käsitelty tai yritetty määrittää sosiaalista mediaa. Mukana on myös kotimaista tutkimusta ja raportteja. Yksittäisistä tutkimushankkeista mainittakoon Tampereen Yliopiston Hypermedialaboratorion johtama PARTECO (Participatory Economy and Beyond: Developing tools and processes for open and participatory knowledge creation and content production), jossa tutkittiin muun muassa sosiaalista mediaa. Sosiaalisen median käsitettä ei kuitenkaan ole liiemmin tutkittu tai yritetty määritellä akateemisissa tutkimuksissa tai kirjallisuudessa (ks. Jaiku.com 2008). Tätä havaintoa tukevat myös elektronisista, akateemisista tietokannoista (muun muassa Google Scholar ja EBSCOhost) tehdyt haut. Tutkimusaineiston muodostumista tarkastellaan myöhemmin tutkimusaineiston rajauksen yhteydessä. Tässä tutkimuksessa internetillä viitattaan eri puolelle maailmaa ulottuvaan tietoverkkoon, joka koostuu tuhansista pienemmistä kaupallisista, akateemisista tai valtiollisista verkoista, jotka on teknisesti liitetty toisiinsa. Internetiin viitataan paikoin myös vakiintuneella termillä verkko. Kyseessä olevaa tutkimusta kutsutaan aineistolähtöiseksi. Barney Glaser ja Anselm Strauss ovat käyttäneet teoreettisen saturaation periaatetta lähdeaineiston tarkastelussa. Saturaatiolla tarkoitetaan tarkastelun tilaa, jossa samat lähteet ja käsitteiden määritelmät alkavat toistua yhä uudelleen aineiston viittauksissa, ja aineistosta ei enää nouse uutta ja relevanttia tietoa. (Puusa 2005, 9.) Tässä tutkimuksessa aineiston tarkastelu lopetettiin, kun kyseinen saturaatioilmiö havaittiin eli uutta ja merkittävää aineistoa ei enää ilmentynyt Aiheenvalinta Käsitteisiin liittyy arkikielestä johtuvia ongelmallisia piirteitä, kuten monimielisyyttä ja erilaisia konnotaatiota eli sivumerkityksiä. Tieteelliset tutkimukset perustuvat aina käsitteiden varaan ja niiden käyttöön. Kaikkiin tutkimuksiin liittyy olennaisena osana käsitteisiin perehtyminen, niiden erittely, analysointi ja tutkiminen. Sirkka Hirsjärvi, Pirkko Remes ja Paula Sajavaara (1997) esittävät, että käsitteet toimivat tutki- 4

9 jan työkaluina, ja mitä paremmin käsitteet hallitsee, sitä suuremmalla todennäköisyydellä saa aikaan laadukasta tutkimusta. Umberto Econ (1989) lähestyminen aiheeseen on raadollisempi: Jos et osaa määritellä jotain käsitettä, niin vältä myös sen käyttöä. Jos käsite on jokin tutkielman perustermeistä, etkä osaa sitä määritellä, jätä koko juttu sikseen. Olet valinnut väärän tutkielman aiheen (tai ammatin). Hirsjärvi ym. (1997) jatkavat, että tieteessä tarvitaan käsitteen määrittelyä, koska määritelmä rajaa ja täsmentää käsitteen ja antaa sille merkityksen. Käsitteen määrittely esittää niin ikään kielellisen sopimuksen, luo normin käsitteen käytölle ja sitoo yhteen käsitteen ja sen merkityksen. (Hirsjärvi ym. 1997) Tieteessä pitäisi pyrkiä eksakteihin käsitteisiin, joiden merkitys on vakiinnutettu ja rajattu (Niiniluoto 2002). Huolellinen käsitteenmuodostus on kaiken perusta silloin, kun yritetään kuvata tai selittää ilmiötä (Walker & Avant 1992, 38). Viestinnässä käsitteellä on oltava jokin nimitys. Nimityksen ja käsitteen sitoo yhteen määritelmä, joka on käsitteen kielellinen kuvaus. Määritelmä rajaa käsitteen antamalla tietoja sen sisällöstä tai alasta sekä sen suhteesta muihin käsitteisiin. (Haarala 1981, 28 ja 43.) Määritelmä voi olla olemassa jo ennen käsitettä, eli käsite tunnetaan ja voidaan kuvata, mutta sen nimitys puuttuu. Joissakin tapauksissa nimitys voi syntyä ennen määritelmää ja elää kielenkäytössä pitkäänkin, ennen kuin tyydyttävä määritelmä saadaan aikaa. Tällainen käsitteen käyttö voi johtua toisaalta käsitteen osittaisesta hahmottumattomuudesta. Toisaalta voi olla, ettei sen sisällöstä tiedetä tarpeeksi. Samalle käsitteelle voi olla myös kilpailevia määritelmiä. (Haarala 1981, 43.) Internetin toisen aallon myötä sen käsitteistö on jo pidemmän aikaa kaivannut systemaattista määrittelyä ja yhtenäistämistä. Sekava retoriikka, käsitteiden löysä ja epäyhtenäinen käyttö ei ole omiaan edistämään minkään alan toimintaa. Sanastokeskus TSK laatii parhaillaan sosiaalisen median sanastoa. Verkkoviestinnän avaintermistön epäselvyydet aiheuttavat ongelmia alan yhteistyökuvioissa. Ilmari Leppihalmeen (2006) mukaan käsiteongelmat ilmentävät toimialan identiteetin selkiytymättömyyttä. Ongelmat vaikeuttavat strategisen tason yhteisymmärryksen syntymistä sekä toiminta- ja verkostoitumismahdollisuuksia. (Leppihalme 2006.) Sam Inkisen (2006) mukaan kriittinen ja reflektoiva käsiteanalyysi on luovien toimialojen tulevaisuuden kannalta paitsi hedelmällistä myös välttämätöntä. Luovien toi- 5

10 mialojen avainkäsitteitä tulisi analysoida niin käsitteellisellä, teoreettisella kuin konkreettisella tasolla. (Inkinen 2006.) Sosiaalisen median käsite on suhteellisen tuore. Ensimmäinen aihetta käsittelevä artikkeli ilmestyi englanninkielisessä Wikipediassa vuoden 2006 kesällä, minkä jälkeen käsitteen merkityksestä on väitelty artikkelin keskustelusivulla kiivaasti. Blogosfäärissä aiheesta käytävä debatti antaa ymmärtää, että käsitteelle ei ole vielä kyetty löytämään yhtenäistä määritelmää tai tunnistettavuutta. Käsitteen käyttöyhteys ei ole vakiintunut, ja myös akateemiset piirit siteeraavat käsitteen määrittelyssä Wikipediaa (ks. esim. Rättilä 2007). Tämän tutkimuksen aineiston valossa sosiaalisen median käsitteestä ja sisällöistä on olemassa ristiriitaisia näkemyksiä, ja saatavilla oleva tieto on sekavaa ja jäsentymätöntä. Käsiteanalyysi edesauttaa selventämään näitä käsitteeseen liittyviä epäselvyyksiä ja sen avulla voidaan myös yhdenmukaistaa termin käyttöä. Tulee kuitenkin muistaa, että käsiteanalyysi ja merkitysten tarkastelu ei ole koskaan täydellistä. Käsiteanalyysi mahdollistaa kuitenkin käsitteiden ja teorioiden osittaisen yhteismitallisuuden (Kakkuri-Knuutila 1999, 343). Käsiteanalyysin tavoitteena voidaankin pitää käsitteiden erilaisten merkitysten tavoittamista sekä olemassa olevan tiedon täsmentämistä ja täydentämistä (Puusa 2005, 12). Sosiaalisen median tutkimisen tärkeyttä ja sen perusteellista selventämistä voidaan lähestyä myös yhteiskunnan näkökulmasta. Sosiaalisella medialla on sen luonteeseen liittyen mahdollisuus muuttaa yhteiskuntaa sekä olemassa olevia tuotantorakenteita. Vaikka perinteiset hierarkiat eivät ole katoamassa, perusteelliset muutokset teknologian, demografioiden ja globaalin talouden parissa ovat tuoneet esiin uusia, tehokkaita tuotannonmuotoja. Ne perustuvat yhteisöihin, yhteistyöhön sekä itseorganisoitumiseen, perinteisten hierarkioiden ja kontrollin sijaan. (Tapscott & Williams 2008, 1.) Sosiaalisesta mediasta ja demokratisoituvasta tiedonvälityksestä on siis muodostunut yhteiskunnan ja liike-elämän muutosvoima. Bruns (2007) kokee, että kyseessä on merkittävä paradigman muutos. Tästä huolimatta kyseistä ilmiötä ei kuitenkaan ymmärretä riittävästi ja sen teoretisointi on riittämätöntä. Sosiaalisen median käsitteen selkeyttäminen vaikuttaa myös alalla työskentelevien ammattilaisten yleisiin käsityksiin, koulutukseen sekä osaamistarpeisiin ja identiteettiin. Vaikka sosiaalinen media vaikuttaa yhteiskuntaan, se koetaan kuitenkin yksilön 6

11 tasolla. Olivatpa kyseessä mediatalot, yliopistot, koulut, valtionhallinto tai eri alojen yritykset, sosiaalinen media vaikuttaa näihin toimijoihin ja niiden yksilöihin sekä ryhmiin. Sosiaalinen media on muuttanut ja muuttaa myös jatkossa perinteisen ja uuden median parissa työskentelevien ammattilaisten toimenkuvia. Se vaikuttaa lisäksi yleisöihin ja kuluttajiin. Jatkossa jako näihin edellä mainittuihin rooleihin on vaikeaa, koska perinteiset toimintatavat median parissa ovat muuttuneet. Olen työskennellyt digitaalisen viestinnän alalla vuodesta 2002 lähtien. Vuodesta 2004 alkaen toimenkuvaani on kuulunut sosiaalisen median suunnittelua, konseptointia, toteuttamista ja kouluttamista. Aika ajoin olen törmännyt keskenään erilaisiin sosiaalisen median määrittelyihin. Myös omaan työkuvaani liittyviin kysymyksiin vastaaminen on ollut haastavaa, ja vastaukset ovat vaihdelleet kysyjän taustan mukaan. Edellä mainitut ongelmat synnyttivät tarpeen perehtyä aiheeseen tarkemmin. Halusin selvittää, mistä sosiaalisessa mediassa on pohjimmiltaan kyse ja miten käsite tulisi määrittää Sosiaalisen median käsitteen tarve Sosiaalisen median ilmenemismuotoihin viitattiin ja 1990-luvulla muun muassa uuden median, digitaalisen median ja verkkomedian käsitteillä. Itsenäisenä käsitteenä sosiaalista mediaa käsiteltiin ensimmäistä kertaa vasta Web 2.0 -retoriikan yhteydessä vuonna 2005 (Lietsala & Sirkkunen 2008, 18). Myöhäinen käsitteen määrittely hämmästyttää. Internetissä toimivan digitaalisen median käsitteen määrittely on aiheuttanut pidemmän aikaa päänvaivaa alan parissa toimiville. Erilaisia termejä on yritetty esittää jäsentämään tätä digitaalisen median kenttää ja erottamaan erilaisia uuden median muotoja. Käsitteet verkkomedia, digitaalinen media, hypermedia, multimedia ja uusi media kertovat jokainen oman näkemyksensä uusista tavoista viestiä teknologiavälitteisesti. Uusi media on ollut kokoavana käsitteenä jokseenkin kattava, mutta käsite ei kuitenkaan ole välittänyt mitään spesifiä tietoa kyseessä olevan median ominaisuuksista tai käyttötavoista. Voidaan jopa väittää, että erimerkiksi uuden median käsite on kärsinyt inflaation, mikä johtuu todennäköisesti käsitteen abstraktista luonteesta ja toisaalta 2000-luvun alussa puhjenneesta teknologiakuplasta, jota uuden median retoriikka siivitti. Uutta mediaa tarkastellaan tarkemmin Sosiaalisen median ennakkoehdot -luvussa. 7

12 Sosiaalisen median käsitteen esiinnousu linkittyy internetissä käynnissä olevaan muutokseen. Bruns (2007) näkee tämän muutoksen uutena paradigmana. Vanhat termit eivät ole enää riittäneet muutoksen kuvaamiseen. Uuden, jopa vallankumouksen ajan jakson määrittelyyn on tarvittu uutta termistöä (Lietsala & Sirkkunen 2008, 17). Sosiaalisesta mediasta on kasvanut 2000-luvulla ilmiö, minkä takia se on vaatinut spesifin nimen, joka erottaa sen aikaisemmista internetin ja median kehitysvaiheista. 8

13 2. Tavoitteet ja toteutus 2.1. Käsiteanalyysi menetelmänä Käsitteet ovat todellisuuden haltuun ottamisen välineitä ihmisten välisessä eli interpersonaalisessa viestinnässä (Kakkuri-Knuutila 1999, 328). Käsitteiden avulla ihminen ajattelee ja ilmaisee itseään. Sosiaalisen konstruktionismin mukaan todellisuus on sosiaalisessa vuorovaikutuksessa rakennettu, jaettu merkkijärjestelmä, eikä aidon todellisuuden heijastuma (Berger & Luckmann 1994). Viestinnän kautta käsitteet toimivat sosiaalisen todellisuuden rakennuspalikoina. Tuomo Takala ja Anna-Maija Lämsä (2001, 383) määrittelevät käsitteiden olevan abstraktioita todellisuudesta. Niiden avulla yksilö pyrkii luomaan järjestystä ja jäsentämään ympäröivää maailmaa. Tiede luo uusia käsitteellisiä konstruktioita, yhdistelee ja erottelee asioita sekä kutsuu asioita uusilla nimillä. Niin arkikäytössä kuin tieteessäkin on tavanomaista, että eri konteksteissa käytetään samoja käsitteitä eri merkityksessä. Jouni-Matti Kuukkasen (2006) mukaan [u]seampi kuin yksi sana tai termi voi viitata yhteen käsitteeseen. Yksi termi voi taas toisaalta viitata eri aikoina useampaan kuin yhteen käsitteeseen. William Whewellin (1840, Niiniluodon 2002, mukaan) mukaan arkikielen ilmaukset ovat usein epämääräisiä ja monimielisiä; sanoja käytetään epätäsmällisesti, ja niihin liittyy emotionaalisia ennakko-oletuksia tai tunnelatauksia. Tieteessä tulisi sen sijaan pyrkiä Whewellin mukaan eksakteihin käsitteisiin, joiden merkitys on vakiinnutettu ja rajattu. Käsitteen muodostuksessa on neljä tavoitetta: yksinkertaisuus, selvyys, yleisyys ja totuus. Tällaiseen käsitteiden täsmentämiseen pyritään myös käsiteanalyysissä. (Whewell 1840, Niiniluodon 2002, 154 mukaan.) Määritelmillä on perinteisesti nähty olevan keskeinen asema tieteellisessä käsitteen muodostuksessa. Määritelmällä tarkoitetaan kelvollisia peruslauseita tai aksioomia. Määritelmien tyypit ovat reaalimääritelmä, nominaalimääritelmä, kvantitatiivinen määritelmä ja kvalitatiivinen määritelmä. Reaalimääritelmä soveltuu puolestaan ainoastaan niihin olentoihin, joita määritelmä koskee. Toisin sanoen reaalimääritelmän on oltava eksplisiittinen määritelmä loogiselta muodoltaan. Määritelmien avulla tieteessä pyritään mahdollisimman yksiselitteiseen kielenkäyttöön. (Niiniluoto 2002, 155, 164, 167.) Sosiaalisen median käsitteestä ei ole olemassa minkäänlaista nomi- 9

14 naalimääritelmää eli sopimuksenvaraista määritelmää, jonka avulla termin käytöstä johtuva sekaannus voitaisiin välttää. Kvantitatiiviset käsitteet ovat käsitteitä, jotka määritellään kvantiteettien avulla. Kvantiteetit, kuten pituus, paino ja pehmeys, eivät ole ominaisuuksia, mutta niiden avulla voidaan muodostaa ominaisuuksia. Klassifikatoriset eli kvalitatiiviset käsitteet saavat sitä vastoin aikaan jonkin olioluokan luokituksen niihin liittyvien ominaisuuksien perusteella. Käsitteet voivat lisäksi olla komparatiivisia eli käsitteitä, joita voidaan käyttää hyväksi olioiden vertailussa. (Niiniluoto 2000, 172, 178, 181.) Sosiaaliseen mediaan liittyviä kvantitatiivisia käsitteitä ovat esimerkiksi käyttäjämäärät, siirretyn datan määrä sekä tuottajien ja käyttäjien lukumäärän suhde. Muun muassa sosiaalisen median sisällöntuotannon suhteuttamiseen on kehitetty yhden prosentin sääntö (engl. The 1% rule, The rule). Se ottaa kantaa tuottajien, kommentoijien ja kuluttajien määrän suhteeseen. Yhden prosentin säännön mukaan yksi prosentti sosiaalisen median käyttäjistä toimii sosiaalisten verkkopalvelujen sisältöjen pääasiallisena tuottajana. Yhdeksän prosenttia käyttäjistä on sisällön kanssa vuorovaikutuksessa esimerkiksi kommentoimalla tai arvostelemalla sisältöjä. Loput käyttäjistä muodostavat perinteisen yleisön, joka kuluttaa sisältöjä. Edellä esitetty jakauma ei ole absoluuttinen, vaan se voi vaihdella verkkopalvelusta toiseen. (Mc- Connell 2006; Nielsen 2006.) Tässä tutkimuksessa keskitytään sosiaalisen median kvalitatiiviseen käsitteeseen eli käsitteelle pyritään etsimään määrityksiä erilaisten luokitteluiden ja ominaisuuksien perusteella. Tässä tapauksessa sosiaalisen median käsitteen kvantitatiivinen tarkastelu ei siis tule kysymykseen: vaikka sosiaalisella medialla on olemassa mitattavissa olevia ominaisuuksia, niiden avulla ei voi rakentaa kattavaa kuvausta sosiaalisen median luonteesta. Tämä johtuu siitä, että myös muu verkkomedia käyttää osaksi samoja kvantitatiivisia käsitteitä. Gottlob Fregen (1997) ilmaisun semanttisen erottelun mukaan termin merkitys on se olio, johon se viittaa. Mieli on puolestaan se tapa, jolla termi viittaa tuohon olioon. Näin ollen käsitteitä tarkasteltaessa niiden merkityksistä tulee erottaa kaksi tekijää: oliot tai asiat ja käsitteiden sisällöt. Oliot tai asiat muodostavat käsitteen alan (ekstensio, denotaatio), joka on niiden olioiden joukko, johon käsitteet viittaavat ja joihin niitä voidaan soveltaa. Käsitteen sisältö puolestaan muodostaa mielen (intensio, kon- 10

15 notaatio). Intensio tarkoittaa muita käsitteitä, joiden avulla käsitteen merkitys annetaan. Intensio on joukko ominaisuuksia, jotka luonnehtivat käsitteen piiriin kuuluvia olioita. Se on muuttuva ja sopimuksenvarainen ja näin ollen kiinteä, koska käsitteiden suhteet voivat muuttua, ja uusia käsitteitä kehitettään ja luodaan jatkuvasti. Käsitteen analysointi tarkoittaa sen intension erittelyä, toisin sanoen intensioon kuuluvien käsitteiden tunnistamista ja näiden keskinäisten suhteiden osoittamista. (Kakkuri-Knuutila 1999, 335.) Denotaatiolla tarkoitetaan merkin ensisijaista ja ilmeistä merkitystä ilman tulkitsijan antamia subjektiivisia lisämerkityksiä. Konnotaatiolla tarkoitetaan merkin toissijaista merkitystä, johon lukija liitää tulkintoja omasta kokemuksestaan sekä tulkintoja merkin käyttöyhteydestä. (Fiske 2000, 113.) Sosiaalisen median osalta esimerkki denotaatiosta ja ekstensiosta on blogi. Blogin tyypillisiä konnotaatioita tai intentioita ovat henkilökohtaisuus, helppokäyttöisyys ja vuorovaikutteisuus. Käsiteanalyysissä käsitteitä ja niistä muodostuvia tekstejä tulee tulkita, jotta teksti voidaan ymmärtää. Tulkinta ja tekstin sisältö eivät ole ristiriidassa keskenään, vaan tulkinta tekee tekstin ymmärrettäväksi. Ymmärtäminen on tekstin merkitysten etsimistä. Metodologisesta näkökulmasta tätä systemaattista merkitysten tulkintaa kutsutaan hermeneutiikaksi. (Väkevä 1999.) Juha Varto (1992) kirjoittaa, että hermeneuttisen tulkinnan perusta on merkityksen koherenssi. Tällä hän tarkoittaa ymmärtämisen kokonaisuuden huomioonottamista. Tulkintaan vaikuttaa maailma, jossa tutkittava on ja maailma, jossa tutkimus tehdään. (Varto 1992, 60.) Tutkittavaa kohdetta ei täten voi ymmärtää objektiivisella tasolla. Jokainen tulkinta on riippuvainen tutkijan omista lähtökohdista. Hermeneutiikan perusperiaatteisiin kuuluu tutkijan esiymmärrys, jonka välityksellä tutkija muodostaa ennakkokäsityksen tutkittavasta aiheesta ja jota hän korjaa tulkinnan edetessä. Ilkka Niiniluodon (2002, 71) mukaan hermeneuttinen tiedonintressi, joka liittyy kulttuuri-ilmiöiden merkitysten ymmärtämiseen, tähtää ihmisten itseymmärryksen lisäämiseen. Ymmärtämisen etenemiselle hermeneutiikassa olennaista on hermeneuttinen kehä, joka kuvaa paitsi tulkinnan metodologista periaatetta myös inhimillisen ymmärtämisen osa-kokonaisuus-suhdetta (Väkevä 1999). Tekstin kokonaisuus ymmärretään sen osien kautta, ja tekstin osat ymmärretään puolestaan kokonaisuuden kautta (Järvinen & Järvinen 1996, 134). Kuten Takala ja Lämsä (2001, 383) toteavat, yksilöt pyrkivät luomaan järjestystä ja jäsentämään ympäröivää maailmaa käsitteiden kautta. Sosiaalisen median tarkaste- 11

16 lussa tulee ottaa huomioon, onko jo olemassa yhteisiä käsitteitä, joilla luodaan abstraktioita käsiteltävän ilmiön ympärille. Sosiaalisen median tarkastelussa kyse ei ole ainoastaan puuttuvista yhteisistä käsitteistä, vaan myös paradigman muutoksesta. Käsiteanalyysi on strategia, jonka avulla voidaan tutkia käsitteen piirteitä ja ominaisuuksia (Walker & Avant 1992). Hirsjärven ym. (1997, 150) mukaan käsiteanalyysissä tutkijan tulee esittää peruskäsitteet ja niiden väliset suhteet valitussa teoriakontekstissa. Anita Nuopponen näkee käsiteanalyysin terminologisten menetelmien ytimenä, koska siinä selvitetään käsitteen sisältö, käsitteen suhteet muihin käsitteisiin eli sen paikka käsitejärjestelmässä ja luodaan tällä tavoin pohja käsitteiden määrittelylle sekä termien synonyymisyyden arvioinnille (Nuopponen 2003). Walkerin ja Avantin (1992) mukaan käsitteet ovat ajatusrakennelmia, jotka pyrkivät jäsentämään ympäristöä ja siitä tulevia ärsykkeitä. Käsiteanalyysissä pyritään määrittelemään käsitteiden yhtäläisyyksiä sekä niiden eroja, ja tutkitaan käsitteiden merkityksiä välittävien sanojen todellisia ja mahdollisia käyttötapoja. Käsiteanalyysin perustarkoitus on erottaa käsitteen olennaiset piirteet epäolennaisista. Käsiteanalyysistä on hyötyä epäselvien käsitteiden täsmentämisessä ja sen johdosta käsitteestä saadaan myös täsmällinen määritelmä. Lorainne O. Walkerin ja Kay C. Avantin mukaan menetelmän tarkoituksena on tehdä ero käsitettä määrittelevien olennaisten ja irrelevanttien attribuuttien välillä. (Walker & Avant 1992, 39 40; Knafl & Deatrick 1993, 27) Tämä tutkimus on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimusstrategia on käsiteanalyyttinen tutkimus, ja menetelmänä sovelletaan Walkerin ja Avantin käsiteanalyysiä. Käsiteanalyysi liittyy käsite- ja tekstianalyyttisiin menetelmiin, joissa on kyse merkitysten tulkinnasta eli siitä, mitä jollakin käsitteellä tarkoitetaan ja millaisia merkityksiä sille annetaan. Suomessa käsiteanalyysiä on käytetty varsinkin hoitotieteessä, josta on ilmestynyt runsaasti erilaisiin käsiteanalyyttisiin menetelmiin perustuvaa tutkimusta (ks. esim. Lyytikäinen, Uusaro & Kylmä, 2001; Ihalainen, Nurmi & Naumanen-Tuomela, 2000). Käsiteanalyysiä on käytetty myös organisaatiotutkimuksessa (ks. Puusa 2005). Käsiteanalyysiä voidaan toteuttaa monella eri menetelmällä, jotka kaikki luonnollisesti pyrkivät käsitteiden selkiyttämiseen. Walkerin ja Avantin esittämä käsiteanalyysimenetelmä on yksi tunnetuimmista (Knafl & Deatrick 1993). Walkerin ja Avantin menetelmä syntyi 1980-luvulla ja se on kahdeksanvaiheinen. Muiden käsi- 12

17 teanalyysimenetelmien vaiheiden määrä vaihtelee kolmen ja kahdeksan välillä (Näsi 1980). Walkerin ja Avantin käsiteanalyysimenetelmän eri vaiheet ovat (mukaillen Walker & Avant, 1992 ja Knafl & Deatrick, 1993): 1. Käsitteen valita 2. Analyysin tavoitteiden määrittely 3. Käsitteen kaikkien käyttötapojen tunnistaminen 4. Ominaispiirteiden tunnistaminen kirjallisuudessa ja lähdeaineistossa 5. Mallitapauksen laatiminen 6. Erilaisten tapausten laatiminen (rajatapaukset, vastakäsitteet, vastakkaistapausten laatiminen, lähikäsitteet, esimerkkejä käsitteen väärästä käytöstä) 7. Ennakkoehtojen ja seurausten tunnistaminen 8. Empiirinen kysely Walkerin ja Avantin analyysimenetelmässä lähdetään liikkeelle käsitteen valinnasta. Walker ja Avant painottavat käsitteen valinnassa tutkijan omaa mielenkiintoa tutkittavaa käsitettä kohtaa. Käsiteanalyysin toinen vaihe on tutkimuksen tavoitteiden ja tarkoituksen määrittely. Tutkimuksen tavoitteiden määrittely on merkityksellistä tutkimuksen jatkon kannalta, sillä asetetut tavoitteet määräävät, mitä erilaisia merkityksiä, määritelmiä ja ominaisuuksia tutkija aikoo lopulliseen työhönsä sijoittaa. Tavoitteiden määrittämisen jälkeen kirjallisuudesta ja lähdeaineistosta valitut aineistot luetaan, minkä jälkeen kartoitetaan mahdollisimman monia käsitteen käyttötapoja ja myös epäsuoria viittauksia käsitteeseen. On tärkeä tutkia mahdollisimman monenlaisia lähteitä. Analyysin seuraavassa vaiheessa erilaisista käyttötavoista etsitään käsitteiden ominaispiirteet, ennakkoehdot ja seuraukset, ilmenemismuodot ja muut tutkittavaan käsitteeseen liittyvät tekijät, kuten lähikäsitteet. Ominaispiirteiden voidaan ajatella olevan käsitepiirteitä, jotka kuvaavat käsitteen sisältöä. Ennakkoehdoilla Walker ja Avant tarkoittavat tapahtumia, jotka tapahtuvat ennen käsitteen ilmenemistä. Seuraukset puolestaan ovat sellaisia tapahtumia tai sattumia, jotka esiintyvät käsitteen esiintymisen vaikutuksesta. Käsitteen ennakkoehdot ja seuraukset auttavat tunnistamaan yhteyksiä, joissa käsitettä yleensä käytetään. Tämän jälkeen tulokset ryhmitellään ja tiivistetään omiksi luokikseen, ja käsitteen ominaispiirteistä laaditaan 13

18 malliesimerkki. Malliesimerkin tulisi olla tyypillinen esimerkki käsitteestä käytännön tasolla. Lopuksi tutkimuksen käsite määritellään saatujen tulosten pohjalta. Viimeinen vaihe analyysissä on empiiristen tarkoitteiden määrittely ominaispiirteille. Empiiriset tarkoitteet ovat erilaisiin luokkiin ja kategorioihin sijoittuvia konkreettisia ilmiöitä, jotka osoittavat käsitteen esiintymisen. Walker ja Avant ehdottavat tämän vaiheen toteutustavaksi haastatteluja tai kyselyjä. (Walker & Avant 1992, ) Walker ja Avant (1992) painottavat mallissaan kirjallisuuskatsauksen osuutta analyysissä, mutta katsauksen tekemisestä ei anneta sen tarkempia ohjeita. Kirjallisuuskatsauksen tulisi kuitenkin perustua laajaan materiaaliin. Aineiston tarkkaa laajuutta he eivät määrittele, mutta menetelmässä korostetaan silti laajaa perehtymistä aiheeseen. Hirsjärven ym. (1997, 149) mukaan etymologinen käsittely valaisee joskus käsitteen ydinmerkityksiä. Heikki Luostarisen ja Esa Väliverrosen (1991, 67) mukaan tutkijan olisi hyvä tuntea käyttämiensä käsitteiden historia. Näin tutkija ymmärtää käsitteen merkityksen ja sen eri tarkoitukset paremmin (Luostarinen & Väliverronon 1991, 67). Myös Niiniluoto (1996) ottaa kantaa käsitteiden historian tutkimiseen. Niiniluodon mukaan käsitteiden merkitykset muuttuvat ajan kuluessa. Uudet tieteenalat ottavat käyttöönsä aikaisemmin käytössä olleita termejä ja hyödyntävät niitä omien tarkoitustensa mukaisesti, mikä myös muuttaa käsitteen aiempia merkitystulkintoja. (Niiniluoto 1996, 7 8.) Walker ja Avant (1992) eivät kuitenkaan korosta analyysimallissaan käsitteen alkuperän, historian tai etymologian tarkastelun tärkeyttä. Walkerin ja Avantin käsiteanalyysissä tutkijalta ei edellytetä tarkkaa analyysitaulukoiden esittämistä tai kvantitatiivista analyysiä. Käsiteanalyysin funktio on aineistoon perehtyminen ja pyrkimys ottaa analyysiin mukaan käsitteen erilaisia merkityksiä niiden esiintymistiheydestä riippumatta. Käsitteen tiettyjen ominaisuuksien painottuminen tukee ja vahvistaa toki analyysin tuloksia, mutta kvantitatiivinen analyysi ei ole olennainen osa käsiteanalyysiä. Tutkimuksen tarkoituksena on saada laaja kuva käsitteestä, minkä takia analyysivaiheessa erilaisia tulkintoja ei suljeta pois. (Avant & Walker 1992.) 2.2. Tutkimuksen pääkysymys ja tutkimusongelmat Tässä tutkimuksessa tarkastellaan lähdekirjallisuuteen ja tutkimusaineistoon perustuen sosiaalisen median käsitteen sisältöä ja käyttöä sekä sosiaalisen median seurauk- 14

19 sia. Tutkimuksen tieteenala on verkkotutkimus, joka voidaan nähdä poikki- ja monitieteellisenä näkökulmana. Verkkotutkimuksen tieteenalan määrityksistä käydään yhä avointa keskustelua (Aula ym. 2006; Paasonen 2006). Tutkimuksen tavoitteena on käsiteanalyysin avulla määritellä sosiaalisen median käsite sekä sen seurauksia. Tutkimusongelma on kaksitahoinen: Mitä sosiaalisen median käsitteellä tarkoitetaan? Miten käsite on määritelty ja ymmärretty verkkotutkimuksessa ja tutkimusaineistossa? Rauno Tammisen (1993) mukaan käsitetutkimus voi olla joko oma tutkimuksensa tai empiirisen tutkimuksen osa. Tässä tutkimuksessa käsitetutkimus on oma tutkimuksensa. Analyysissä sovellettavasta Walkerin ja Avantin käsiteanalyysimenetelmän (1992) eri vaiheista on koottu neljä teemaa, joiden pohjalta tutkituskysymykset on laadittu. Nämä teemat ovat ominaispiirteet, ennakkoehdot, seuraukset ja lähikäsitteet. Tutkimuskysymykset näiden teemojen pohjalta ovat seuraavat: 1. Käsitteen ominaispiirteet Millaiseksi sosiaalinen media kuvataan? Mikä on sosiaaliselle medialle tyypillistä, ja mitkä ominaisuudet toistuvat? Millaisia ovat sosiaalisen median malliesimerkit? 2. Ennakkoehdot Mitä tekijöitä liittyy sosiaaliseen mediaan (ennakkoehdot)? Mitkä asiat edeltävät sosiaalisen median käyttöä ja ilmentymistä? Mitä tapahtuu ennen sosiaalisen median ilmentymistä ja käyttöä? Mitä tekijöitä edellytetään ennen kuin sosiaalinen media ilmenee ja sitä voidaan käyttää? 3. Seuraukset Mikä on sosiaalisen median tarkoitus? Mitä hyötyä sosiaalisesta mediasta on? Mihin sosiaalisen median käytöllä pyritään? 15

20 Mitkä ovat sosiaalisen median käytön seuraukset? 4. Lähikäsitteet Mitkä käsitteet on mainittu sosiaalisen median yhteydessä ilman analyysiä? Mitkä käsitteet on mainittu, ja onko niiden suhde sosiaaliseen mediaan määritelty? Mitkä käsitteet ovat keskeisiä sosiaalisen median yhteydessä, ja onko niiden suhdetta analysoitu? Jokainen tutkimus on yksilö (ks. esim. Kyrö 2004) ja sen toteutus vaatii tutkijan omaa harkintaa. Tässä tutkimuksessa tutkittavaa tekstiä ja käsitteitä ymmärretään reaalimääritteinä, eikä niistä olla kiinnostuneita todellisuuden luomisen välineinä. Tämä näkemys sulkee pois teksti- ja diskurssianalyysin, joissa ollaan kiinnostuneita siitä, millaista todellisuutta käsitteillä ja tekstillä pyritään rakentamaan Tutkimusaineiston rajaus Aineisto tähän tutkimukseen haettiin eri tietokannoista, julkaisuista ja internetistä. Social media -fraasihaku antoi tulokseksi 207 viitettä Ebsco Host -tietokannassa, 74 viitettä Communication & Mass Media Complete -tietokannassa ja 21 viitettä Web of Science -tietokannassa. Tämän lisäksi Googlen social media definition -fraasihaku löysi kattavan joukon verkkotekstejä, joissa määriteltiin sosiaalisen median käsitettä. Aineistoa täydennettiin Suomessa julkaistuilla sosiaalista mediaa käsittelevillä raporteilla, jotka ovat ilmestyneet viime vuosina. (Haut tehty tietokannoista Viitteiden päällekkäisyyksiä ei ole tarkistettu.) Perusjoukon rajaamiseen käytettiin harkinnanvaraista otantamenetelmää. Harkinnanvaraisessa otannassa aineiston tieteellisyyden kriteeri ei perustu määrään vaan laatuun (Eskola & Suoranta 1998). Harkinnanvaraisen otoksen ongelmana on tutkimustulosten yleistettävyyden heikkeneminen, kun perusaineistoa rajoitetaan (Pietilä 1976). Toisaalta aineiston saturoituminen osoittaa, että tutkimuksessa on saavutettu tietty yleistettävyyden aste. Tässä tutkimuksessa eri lähteitä arvioitiin aiheen käsittelyn ja relevanssin perusteella. 16

Sosiaalisen median käsitteestä

Sosiaalisen median käsitteestä Sosiaalisen median käsitteestä Jussi-Pekka Erkkola Taideteollinen korkeakoulu Medialaboratorio Lopputyö 2008 Osasto Medialaboratorio Tekijä Erkkola, Jussi-Pekka Työn nimi Sosiaalisen median käsitteestä

Lisätiedot

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mitä on laadullinen tutkimus? Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Määritelmiä Laadullinen tutkimus voidaan määritellä eri tavoin eri lähtökohdista Voidaan esimerkiksi korostaa sen juuria antropologiasta

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

NUMEROISTA STRATEGIAAN - KÄSITEANALYYSI INHIMILLISESTÄ PÄÄOMASTA

NUMEROISTA STRATEGIAAN - KÄSITEANALYYSI INHIMILLISESTÄ PÄÄOMASTA JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Taloustieteiden tiedekunta NUMEROISTA STRATEGIAAN - KÄSITEANALYYSI INHIMILLISESTÄ PÄÄOMASTA Johtaminen Pro Gradu- tutkielma Helmikuu 2007 Laatija: Hanna Karttunen Ohjaaja: Anna-Maija

Lisätiedot

Sisällönanalyysi. Sisältö

Sisällönanalyysi. Sisältö Sisällönanalyysi Kirsi Silius 14.4.2005 Sisältö Sisällönanalyysin kohde Aineistolähtöinen sisällönanalyysi Teoriaohjaava ja teorialähtöinen sisällönanalyysi Sisällönanalyysi kirjallisuuskatsauksessa 1

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa

SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa SOME opetuskäytössä blogin käyttö opetuksessa TIES462 Virtuaaliset oppimisympäristöt-kurssi Sanna Kainulainen 2014 Miksi tämä aihe? SOMEn käyttö on yleistynyt Miksi SOMEn käyttö kouluissa ja oppilaitoksissa

Lisätiedot

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari

MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN. Pertti Alasuutari MONOGRAFIAN KIRJOITTAMINEN Pertti Alasuutari Lyhyt kuvaus Monografia koostuu kolmesta pääosasta: 1. Johdantoluku 2. Sisältöluvut 3. Päätäntäluku Lyhyt kuvaus Yksittäinen luku koostuu kolmesta osasta

Lisätiedot

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12

TIEDONINTRESSI. Hanna Vilkka. 10. huhtikuuta 12 TIEDONINTRESSI Hanna Vilkka JÜRGEN HABERMASIN TEORIA TIEDONINTRESSEISTÄ Kokemukset organisoituvat yhteiskunnalliseksi tiedoksi pysyvien ja luonnollisten maailmaa kohdistuvien tiedon intressien avulla.

Lisätiedot

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos

Tekstianalyysi Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Viestinnän menetelmät I Tekstianalyysi 03.12. 2008 Lotta Lounasmeri Viestinnän laitos Tekstintutkimuksen konstruktivistinen lähtl htökohta Sosiaalinen konstruktivismi -> > todellisuuden sosiaalinen rakentuminen.

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä

Matkailutoimialan aamu. 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Matkailutoimialan aamu 1.4.2009 Design Hill, Halikko Riikka Niemelä Asiakaskäyttäytyminen internetissä asiakkaan tietotarpeet ja ostopäätökseen vaikuttavat tekijät Internet on noussut vallitsevaksi viestintävälineeksi.

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka

Muotoilumaailman hahmottaminen - Tuotesemantiikka TUOTESEMANTIIKAN TEORIA kreik. semeion = merkki Tuotesemantiikka kiinnostaa tutkimusmielessä monia erilaisia tuotteiden kanssa tekemisiin joutuvia elämänalueita. Sellaisia ovat esimerkiksi Markkinointi,

Lisätiedot

TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA

TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA TUTKIMUSOTTEITA TIEDONINTRESSIN NÄKÖKULMA Hanna Vilkka KVANTITATIIVINEN ANALYYSI ESIMERKKINÄ TEKNISESTÄ TIEDONINTRESSISTÄ Tavoitteena tutkittavan ilmiön kuvaaminen systemaattisesti, edustavasti, objektiivisesti

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO JA PÄÄMÄÄRÄT... 6 1.1 TIETEELLISEN TIEDON OMINAISPIIRTEITÄ... 7 1.2 IHMISTIETEELLISEN TUTKIMUKSEN PIIRTEITÄ... 8 1.3 TILASTOTIEDE IHMISTIETEIDEN

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Johdatus maantieteeseen tieteenalana. Juha Ridanpää 2017

Johdatus maantieteeseen tieteenalana. Juha Ridanpää 2017 Johdatus maantieteeseen tieteenalana Juha Ridanpää 2017 Aluemaantiede Taustalla 1800-luvulle (ja kauemmaksi) asti ulottuva tarve paloitella maailma toisistaan irrallisiksi osiksi. Alexander von Humboldt

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi)

Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi) Lähdeviitteiden merkintä (Kielijelppi) Copyright 2004 2010, Kielijelppi Palvelun tekijänoikeuksia suojaa Creative Commons -lisenssi Lähdeviitteiden merkitsemiseksi on olemassa useita tapoja. Viitteet voidaan

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos

Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät. Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Laadullisen tutkimuksen luonne ja tehtävät Pertti Alasuutari professori, Laitoksen johtaja Yhteiskuntatieteiden tutkimuslaitos Mitä on tieteellinen tutkimus? Rationaalisuuteen pyrkivää havainnointia ja

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006 Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä

Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä Artikkeli Sosiaalilääketieteellisessä aikakauslehdessä Hoitotieteen valtakunnallinen tutkijakoulu 30.3.2010 Päivikki Koponen, TtT, erikoistutkija THL TA1: Hyvinvointi ja terveyspolitiikat toimiala VETO:

Lisätiedot

mahdollisuuksia paikallisyhdistyksille Suomen omaishoitajien verkosto 26.10.2011

mahdollisuuksia paikallisyhdistyksille Suomen omaishoitajien verkosto 26.10.2011 Sosiaalinen media mahdollisuuksia paikallisyhdistyksille Suomen omaishoitajien verkosto 26.10.2011 1 Sosiaalisen median määrittely Sosiaalinen media on tietoverkkoja ja tietotekniikkaa hyödyntävä viestinnän

Lisätiedot

Liisat Ihmemaassa. Diskurssianalyyttinen tutkimus neuleblogeista käytäntöyhteisönä

Liisat Ihmemaassa. Diskurssianalyyttinen tutkimus neuleblogeista käytäntöyhteisönä LiisatIhmemaassa Diskurssianalyyttinentutkimusneuleblogeistakäytäntöyhteisönä Progradu tutkielma Tampereenyliopisto Kasvatustieteenlaitos Kevät2009 MaaritHolm 79855 Tampereenyliopisto Kasvatustieteenlaitos

Lisätiedot

Kandi/Gradu Tieteellinen (systemaattinen) kirjallisuuskatsaus. Perinteisen kirjallisuuskatsauksen sudenkuopat:

Kandi/Gradu Tieteellinen (systemaattinen) kirjallisuuskatsaus. Perinteisen kirjallisuuskatsauksen sudenkuopat: Kandi/Gradu 2016 Risto Hotulainen OKL/Helsingin yliopisto Risto.Hotulainen@Helsinki.fi 3.2.2016 1 Tieteellinen (systemaattinen) kirjallisuuskatsaus Perinteisen kirjallisuuskatsauksen sudenkuopat: 1. Lähteiden

Lisätiedot

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit

Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman arviointikriteerit Kandidaatintutkielman laajuus on 10 op, josta kypsyysnäyte 1 op ja tieteellinen tiedonhankinta 2 op. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelmassa tieteellinen tiedonhankinta

Lisätiedot

Aiheesta tutkimussuunnitelmaan

Aiheesta tutkimussuunnitelmaan Aiheesta tutkimussuunnitelmaan Aihepiiri Kiinnostaa, mutta ei ole liian tuttu oppii jotain uutta Mikä on se kysymys tai asia, jonka haluan selvittää? Miten jalostan pähkäilyni tieteellisesti tarkasteltavaksi

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

hyvä osaaminen

hyvä osaaminen MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA T2 Oppilas tunnistaa omaa fysiikan osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti. T3 Oppilas ymmärtää fysiikkaan (sähköön

Lisätiedot

Jälkidigitaalinen tiede tieteellisen tiedon saatavuuden muutos

Jälkidigitaalinen tiede tieteellisen tiedon saatavuuden muutos Jälkidigitaalinen tiede tieteellisen tiedon saatavuuden muutos STKS, Helsinki 20.5.2015 Jarmo Saarti Sisältö Tieteellinen julkaiseminen Jakelemisen muutos Käyttäjän kohtaaminen uudessa ympäristössä Saarti

Lisätiedot

YSOn päivitys MAO/TAOontologiaan. Katri Seppälä ja Mari Suhonen Sanastokeskus TSK KOKO-työpaja

YSOn päivitys MAO/TAOontologiaan. Katri Seppälä ja Mari Suhonen Sanastokeskus TSK KOKO-työpaja YSOn päivitys MAO/TAOontologiaan Katri Seppälä ja Mari Suhonen Sanastokeskus TSK KOKO-työpaja 28.2.2017 MAO/TAO museo- ja taideteollisuusalan sisältöjen kuvaamiseen tarkoitettu MAO/TAO-ontologia on ollut

Lisätiedot

Sari Mäkinen ORGANISAATION MUISTI - KÄSITEANALYYSI. UNIVERSITY OF TAMPERE DEPARTMENT OF INFORMATION STUDIES Research Notes RN 2003 2

Sari Mäkinen ORGANISAATION MUISTI - KÄSITEANALYYSI. UNIVERSITY OF TAMPERE DEPARTMENT OF INFORMATION STUDIES Research Notes RN 2003 2 Sari Mäkinen ORGANISAATION MUISTI - KÄSITEANALYYSI UNIVERSITY OF TAMPERE DEPARTMENT OF INFORMATION STUDIES Research Notes RN 2003 2 S. Mäkinen: Organisaation muisti käsiteanalyysi 2 Sisällysluettelo Tiivistelmä

Lisätiedot

Kandidaatintutkielma 6 op (Äidinkielinen viestintä 3 op) (Ttkimustiedonhaku 1 op) (Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2011 Jaakko Kurhila

Kandidaatintutkielma 6 op (Äidinkielinen viestintä 3 op) (Ttkimustiedonhaku 1 op) (Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2011 Jaakko Kurhila Kandidaatintutkielma 6 op (Äidinkielinen viestintä 3 op) (Ttkimustiedonhaku 1 op) (Kypsyysnäyte 0 op) Kevät 2011 Jaakko Kurhila Päivän ohjelma Nimenhuuto Tärkeimmät asiat tutkielman tekemiseen ( muista

Lisätiedot

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä

Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Tieteiden välinen kommunikaatio oikeus- ja yhteiskuntatieteiden välillä Kaisa Raitio Yhteiskuntapolitiikan laitos Joensuun yliopisto Monitieteisen ympäristötutkimuksen metodit 12.-13.10.2006 SYKE Esityksen

Lisätiedot

Tutkijan informaatiolukutaito

Tutkijan informaatiolukutaito Tutkijan informaatiolukutaito Maria Forsman VTT, kirjastonjohtaja Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto Infolit-hankkeen koulutuspalaveri 17.2.2006 Kirjastoammattilaisesta tutkijaksi Taustalla Kirjasto-

Lisätiedot

Aineistonkeruumenetelmiä

Aineistonkeruumenetelmiä Kvalitatiivisen tutkimuksen määrittelyä Kvalitatiivisia tutkimussuuntauksia yhdistää se, että ne korostavat sosiaalisten ilmiöiden merkityksellistä luonnetta ja tarvetta ottaa tämä huomioon kuvattaessa,

Lisätiedot

Luento 4, , Mediaviestintä Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne

Luento 4, , Mediaviestintä Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne TU-C9280 Viestintä 1 Luento 4, 7.10.2016, Mediaviestintä Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne Agenda Alustus Keskustelua Ryhmätyö: Aallon mediaviestinnän analyysia

Lisätiedot

SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti

SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti SP 11: METODOLOGIAN TYÖPAJA Kevät 2010 Yliopistonlehtori, dosentti Inga Jasinskaja-Lahti Työpajan tavoitteet 1. Johdattaa sosiaalipsykologian metodologisiin peruskysymyksiin, niiden pohtimiseen ja niistä

Lisätiedot

ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN

ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN 1 ASIAKASNÄKÖKULMA JULKAISUTOIMINNAN MURROKSEEN Mari Katvala Oulun yliopiston kirjasto Oulun yliopiston kirjasto/ Mari Katvala 2 TOIMEKSIANTO Kuinka löytää aineiston, kun julkaiseminen hajaantuu aitoon

Lisätiedot

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=94&t=4&a=3957

http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=94&t=4&a=3957 http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=8&ag=94&t=4&a=3957 Oppimisyhteiskunta? tietoyhteiskunta ja oppiminen Teemu Leinonen Median laitos, Medialaboratorio Taideteollinen korkeakoulu Luennon rakenne 1. Oppiminen

Lisätiedot

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman

Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely. Sisällönanalyysi/sisällön erittely. Sisällön erittely. Juha Herkman Viestinnän mentelmät I: sisällön erittely Juha Herkman 10.1.008 Helsingin yliopisto, viestinnän laitos Sisällönanalyysi/sisällön erittely Sisällönanalyysi (SA), content analysis Veikko Pietilä: Sisällön

Lisätiedot

Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä

Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä Sosiaalinen media ja moniammatillisuus nuorille suunnatussa työssä ArctiChildren InNet -seminaari, Rovaniemi 25.1.2012 projektisuunnittelija Anna-Laura Marjeta, Verke projektisuunnittelija Heikki Lauha,

Lisätiedot

Kansalliskirjaston ATThankkeet

Kansalliskirjaston ATThankkeet Kansalliskirjaston ATThankkeet Esa-Pekka Keskitalo Asiantuntijaseminaari 28.4.2015 Avoin tiede tarkoittaa avoimien toimintamallien käyttämistä tieteellisessä tutkimuksessa. Keskeinen tavoite on tutkimustulosten,

Lisätiedot

Sosiaalisen median lähtökohtia ja käyttökokemuksia. Verkostokoordinaattori Pekka Hytinkoski HY, Ruralia-instituutti, Mikkeli

Sosiaalisen median lähtökohtia ja käyttökokemuksia. Verkostokoordinaattori Pekka Hytinkoski HY, Ruralia-instituutti, Mikkeli Sosiaalisen median lähtökohtia ja käyttökokemuksia Verkostokoordinaattori Pekka Hytinkoski HY, Ruralia-instituutti, Mikkeli Sosiaalinen media? Jussi-Pekka Erkkola (2008) kuvailee sosiaalisen median seuraavasti:

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot

Hypermedian jatko-opintoseminaari

Hypermedian jatko-opintoseminaari Hypermedian jatko-opintoseminaari Tutkimusmenetelmät, kun tutkimuskohteena on ihminen ja tekniikka I, 1-4 ov Kirsi Silius 26.11.2004 Seminaarin aikataulu pe 26.11.04 Kirsi Silius: Seminaarin yleisesittely,

Lisätiedot

EDUTOOL 2010 graduseminaari

EDUTOOL 2010 graduseminaari EDUTOOL 2010 graduseminaari tutkimussuunnitelma, kirjallisuus ja aiheen rajaaminen Sanna Järvelä Miksi tutkimussuunnitelma? Se on kartta, kompassi, aikataulu ja ajattelun jäsentäjä Tutkimussuunnitelma

Lisätiedot

Poliittinen analyysi. Kevät 2010

Poliittinen analyysi. Kevät 2010 Poliittinen analyysi Kevät 2010 Mitä vaaditaan? 1. Oma kirjallinen työ Pituus n. 10 sivua Lähteitä n. 10 2. Opponointi 3. Osallistuminen metodiluennoille ja aktiivinen osallistuminen seminaari-istuntoihin

Lisätiedot

KVANTITATIIVINEN TUTKIMUS

KVANTITATIIVINEN TUTKIMUS KVANTITATIIVINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 MITÄ KASVATUSTIETEISSÄ HALUTAAN TIETÄÄ, JOS TUTKITAAN KVANTITATIIVISESTI? halutaan ennakoida tulevaa teknisesti ohjata tulevaa strategisesti ja välineellisesti

Lisätiedot

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku)

HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta. Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) HISTORIA PERUSOPETUKSESSA katsaus 16.12.2009 Arja Virta Kasvatustieteiden tiedekunta, Opettajankoulutuslaitos (Turku) 1. Historia ja tulevaisuuden valmiudet Lähtökohtakysymyksiä: MIKSI historiaa opetetaan,

Lisätiedot

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin

Lisätiedot

Mun talous, mun koulutus - seminaari, 7.11.2013 - Nuorten tavoittaminen sähköisin menetelmin

Mun talous, mun koulutus - seminaari, 7.11.2013 - Nuorten tavoittaminen sähköisin menetelmin Mun talous, mun koulutus - seminaari, 7.11.2013 - Nuorten tavoittaminen sähköisin menetelmin Verkkonuorisotyön työssä Valtakunnallinen - Digitalisoituneen, tietoverkottuneen median hyödyntäminen - Kohderyhmänä

Lisätiedot

Some, mainonta ja kuluttajuus Veera Värtinen, VTK Kuluttajaksi kasvamassa,

Some, mainonta ja kuluttajuus Veera Värtinen, VTK Kuluttajaksi kasvamassa, Some, mainonta ja kuluttajuus, VTK Kuluttajaksi kasvamassa, 7.6.2017. Gradu (#materialismionnellisuus Tutkielma nuorten aikuisten suhtautumisesta sosiaaliseen mediaan ja kulutukseen) Käsittelee nuorten

Lisätiedot

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY

Yhteiskuntafilosofia. - alueet ja päämäärät. Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY Yhteiskuntafilosofia - alueet ja päämäärät Olli Loukola / käytännöllisen filosofian laitos / HY 1 Yhteiskunnan tutkimuksen ja ajattelun alueet (A) yhteiskuntatiede (political science') (B) yhteiskuntafilosofia

Lisätiedot

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen

Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen 1 2 3 Tarkastelen suomalaisen taloustieteen tutkimuksen tilaa erilaisten julkaisutietokantojen avulla. Käytän myös kerättyjä tietoja yliopistojen opettajien tutkimusalueista. 4 Kuviossa 1 esitetään kansantaloustieteen

Lisätiedot

Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus

Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Luonnonvarakeskus Mitä on tutkimus ja tutkijan työ? Tutkiminen on jokapäiväinen asia Tutkit usein itse - esimerkiksi: Verkko ei toimi. Et kuitenkaan ajattele, että netti on noiduttu vaan että vika on tekninen. Vaihtoehtoisia

Lisätiedot

Teorian ja käytännön suhde

Teorian ja käytännön suhde Teorian ja käytännön suhde Teoria ja käytäntö 1 Pedagogiikka teoriana ja käytäntönä Teorian ja käytännön suhteen ongelma???? Teoria ei voi tarkasti ohjata käytäntöä - teorialta odotettu tässä suhteessa

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma

Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma Digitaalisen kulttuurin tutkimusmenetelmät 5.2. 2008 Aiheen rajaaminen Aihepiirin täsmentäminen ja supistaminen Aihetta helpompi tutkia Mahdollistaa syvemmän analyysin

Lisätiedot

2. Olio-ohjelmoinnin perusteita 2.1

2. Olio-ohjelmoinnin perusteita 2.1 2. Olio-ohjelmoinnin perusteita 2.1 Sisällys Esitellään peruskäsitteitä yleisellä tasolla: Luokat ja oliot. Käsitteet, luokat ja oliot. Attribuutit, olion tila ja identiteetti. Metodit ja viestit. Olioperustainen

Lisätiedot

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck

Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio. Asta Bäck Yhteisöllisen tuotekehyksen avoin verkkolaboratorio Asta Bäck Sosiaalisen median mahdollisuuksia Palvelu voi rakentua kokonaan käyttäjien tuottaman aineiston ja käyttäjien aktiviteetin ympärille Flickr

Lisätiedot

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana

Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana People-centric problem solving Etnografia palvelumuotoilun lähtökohtana Gemic on strategiseen tutkimukseen, ihmislähtöisiin innovaatioihin ja liiketoiminnan kehittämiseen erikoistunut konsulttitoimisto.

Lisätiedot

SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio

SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio Schola Europaea Office of the Secretary-General Pedagogical Development Unit Ref.: 2017-01-D-38-fi-3 Orig.: EN SUOMI L3-KIELEN OSAAMISTASON KUVAUKSET yläkoulu ja lukio Language III attainment descriptors

Lisätiedot

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä?

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Esimerkkinä realistinen arviointi Vaikuttavuuden määritelmä Vaikuttavuus on saanut merkillisen paljon sananvaltaa yhteiskunnassa ottaen

Lisätiedot

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen

Työskentelyohjeita: Suomi toisena kielenä ja kirjallisuus oppimäärän opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 1 2. Laaja alainen osaaminen Työskentelyohjeita: Tiedostoa voi muokata useampi ihminen samanaikaisesti. Jakakaa tavoitteet eri vuosiluokille kopioimalla ja liittämällä sinisten otsikoiden alle, jotka löytyvät taulukoiden alta. Kopioi

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO... 6 2. LAADULLISEN TUTKIMUKSEN KÄSITTEITÄ... 9 1.1 TUTKIMUKSEN TEKEMISEN TAUSTAFILOSOFIAT... 10 1.2 LAADULLINEN TUTKIMUS VS. MÄÄRÄLLINEN

Lisätiedot

Julkaisufoorumi ja Open Access. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto

Julkaisufoorumi ja Open Access. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Julkaisufoorumi ja Open Access Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Esityksen rakenne Julkaisufoorumi-hankkeesta Open Access käsitteenä Julkaisufoorumin lehdet ja Open Access

Lisätiedot

portfolion ohjeet ja arviointi

portfolion ohjeet ja arviointi 2015 portfolion ohjeet ja arviointi EIJA ARVOLA (5.10.2015) 2 Sisällysluettelo 1. TYÖPORTFOLIO (ei palauteta opettajalle)... 3 2. NÄYTEPORTFOLIO (palautetaan opettajalle)... 3 3. NÄYTEPORTFOLION SISÄLLÖN

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma. Aiheen rajaaminen. Aiheen rajaaminen tutkittavaan muotoon

Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma. Aiheen rajaaminen. Aiheen rajaaminen tutkittavaan muotoon Aiheen rajaus Tutkimussuunnitelma Digitaalisen kulttuurin tutkimusmenetelmät 17.3. 2009 2 Aiheen rajaaminen Aihepiirin täsmentäminen ja supistaminen Aihetta helpompi tutkia Mahdollistaa syvemmän analyysin

Lisätiedot

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ TIEDONHAKU INTERNETISTÄ Internetistä löytyy hyvin paljon tietoa. Tietoa ei ole mitenkään järjestetty, joten tiedonhaku voi olla hankalaa. Tieto myös muuttuu jatkuvasti. Tänään tehty tiedonhaku ei anna

Lisätiedot

Tiedeohjelmien analyysi Tuomo Mörä

Tiedeohjelmien analyysi Tuomo Mörä Tiedeohjelmien analyysi 26.3.15 Tuomo Mörä Tausta ja tavoitteet Tiedeohjelmien analyysiin ei ole oppikirjoja tai formaaleja analyysimenetelmiä tätäkin harjoitusta käytetään menetelmän kehittämiseen Tavoitteena

Lisätiedot

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon)

Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: Toisen vaiheen tehtävien maksimipisteet (älä tee merkintöjä taulukkoon) Täytä selkeällä käsialalla: Nimi: Syntymäaika: Kotikunta: Sähköpostiosoite: @ Tarkista, että sinulla on neljä erikseen nidottua tehtävää (tehtävät 1 4, 9 sivua), kaksi liitettä sekä konseptipaperi. Mikäli

Lisätiedot

TU-C9280 Viestintä 1. Luento 3, , Sisäinen viestintä Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne

TU-C9280 Viestintä 1. Luento 3, , Sisäinen viestintä Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne TU-C9280 Viestintä 1 Luento 3, 30.9.2016, Sisäinen viestintä Vastuuopettaja Miia Jaatinen, valtiot.tri, dosentti Kurssiassistentti Jenni Kaarne Agenda Alustus Keskustelua Ryhmätyö: Aallon sisäisen viestinnän

Lisätiedot

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä

Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Pro gradu -tutkielmien arvostelu maantieteessä Tutkielman arvostelussa on käytössä viisiportainen asteikko (1-5): o Ykkönen (1) merkitsee, että työ on hyväksyttävissä, mutta siinä on huomattavia puutteita.

Lisätiedot

Liite A: Kyselylomake

Liite A: Kyselylomake 1/4 2/4 3/4 4/4 Liite B: Kyselyyn liitetty viesti 1/1 Hei, olen Saija Vuorialho Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitokselta. Teen Pro gradu tutkielmaani fysiikan historian käytöstä lukion

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA

Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa. Professori Lasse Lipponen PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA Tutkiva Oppiminen Varhaiskasvatuksessa Professori Lasse Lipponen 09.10.2017 PED0031, VARHAISPEDAGOGIIKKA Hakkarainen K., Lonka K. & Lipponen L. (1999) Tutkiva oppiminen. Älykkään toiminnan rajat ja niiden

Lisätiedot

Suoritusraportointi: Loppuraportti

Suoritusraportointi: Loppuraportti 1 (5) Suoritusraportointi: Loppuraportti Tiimitehtävä, 20 % kurssin arvosanasta Ryhmän vetäjä toimittaa raportit keskitetysti projektiyrityksille Raportti sisältää kaksi osiota: Johdon tiivistelmän (Executive

Lisätiedot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot

VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot VALO ja tietoyhteiskunnan kehitysvaihtoehdot Jussi Silvonen Joensuun VALO -päivä, 8. 5. 2009 (http://jinux.pokat.org/jussi/) Esityksen rakenne Torikatu 10, Joensuu, SONY Bravia, Lieksan koulut = mitä yhteistä?

Lisätiedot

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tutkimussuunnitelma. Miten se tehdään?

Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Tutkimussuunnitelma. Miten se tehdään? Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Tutkimussuunnitelma Miten se tehdään? 2016 Tutkimussuunnitelma Tutkimussuunnitelma on käsikirjoitus, joka kuvaa tutkimuksen olennaisimmat asiat. Sitä seuraamalla tutkija

Lisätiedot

Tutka ja julkaisufoorumien murros Mitä tapahtui historialle?

Tutka ja julkaisufoorumien murros Mitä tapahtui historialle? Tutka ja julkaisufoorumien murros Mitä tapahtui historialle? TUTKA 15.5.2014 Jari Ojala Jyväskylän yliopisto, Historian ja etnologian laitos jari.ojala@jyu.fi Suomen yliopistojen julkaisut 2011-2012 Kaikki

Lisätiedot

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu

Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Suomen kielen Osaamispyörä -työkalu Tavoitteet Kohderyhmät Käyttö Suomen kielen Osaamispyörän tavoitteena on tehdä näkyväksi maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden suomen kielen osaamista. Osaamispyörä

Lisätiedot

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki

Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki Lähteisiin viittaaminen ja lähdekritiikki LÄHDEKRITIIKKI Lähdekritiikki on tiedonlähteiden arviointia. Lähdekritiikillä tarkoitetaan siis sen arvioimista, voiko tiedontuottajaan (siis esimerkiksi kirjan,

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

hyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan

hyvä osaaminen. osaamisensa tunnistamista kuvaamaan omaa osaamistaan MERKITYS, ARVOT JA ASENTEET FYSIIKKA 8 T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas harjoittelee kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää lämpöilmiöiden tuntemisen

Lisätiedot

Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen

Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen. POM2SSU Kainulainen Monilukutaitoa kehittävän ilmiöopetuksen laatiminen POM2SSU Kainulainen Tehtävänä on perehtyä johonkin ilmiöön ja sen opetukseen (sisältöihin ja tavoitteisiin) sekä ko. ilmiön käsittelyyn tarvittavaan

Lisätiedot

Jarmo Saarti Kirjastojuridiikan ajankohtaispäivä Kirjastot ja datamining, tutkijan ja kirjaston näkökulmat

Jarmo Saarti Kirjastojuridiikan ajankohtaispäivä Kirjastot ja datamining, tutkijan ja kirjaston näkökulmat Jarmo Saarti Kirjastojuridiikan ajankohtaispäivä 4.11.2014 Kirjastot ja datamining, tutkijan ja kirjaston näkökulmat Sisältö Data-yhteiskunnasta tietoyhteiskunnan kautta tietämysyhteiskunnaksi Datanlouhinta

Lisätiedot

Viestintä- strategia

Viestintä- strategia Viestintästrategia Viestinnän tehtävä on auttaa yliopiston strategisten linjausten toteutumista tukemalla ja tekemällä näkyväksi tutkimusta, koulutusta, yhteiskunnallista vuorovaikutusta ja johtamista.

Lisätiedot