MARTINLAAKSON KEHITYSKUVAN KOOTUT KOMMENTIT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MARTINLAAKSON KEHITYSKUVAN KOOTUT KOMMENTIT"

Transkriptio

1 MARTINLAAKSON KEHITYSKUVAN KOOTUT KOMMENTIT Alla esitetyissä kommenteissa viitataan otsikoittain vastaavien kohtien lyhennelmiin Martinlaakson kehityskuva 2014 nro dokumenteissa. Kommentit ovat alkuperäisasukkaan näkemyksiä kehityskuvasta. Martinlaakson kehityskuva - mikä se on? Martinlaakson kehityskuvassa tutkitaan mm. keskusta-alueen kehittämistä, alueen imagoa, täydennysrakentamisalueita, maisemaa, liikenneasioita ja ekologisuutta. Martinlaaksossa on aikoinaan määritelty yksi keskusta (vuonna 2008 asemakaavasuunnitelmissa nro ) - uuden Ostarin, tornitalon ja jatkeena olevien Laajaniityn aukion sekä Martinmuurin muodostama kokonaisuus. Sen ansiosta ainakin alueen yhtenäinen, luonnoläheinen imago on kärsinyt. Miten voidaan muilta osin jo valmiiksi rakennettua aluetta kehittää, kun sieltä ovat merkittävimmät palvelut yksi toisensa jälkeen kadonneet? Lisäksi Martinlaaksosta on poistettu sen merkittävyys alueena - Martinlaakso oli aiemmin pinta-alaltaan Vantaan suurimman alueen aluekeskus sekä oman palvelualueensa keskus. Nykyisin Martinlaaksossa ei ole enää edes omaa aluetoimikuntaa, vaan se on alistettu Myyrmäkeen. Alueelle on viime vuosina rakennettu satoja asuntoja. Miten ne ovat parantaneet palveluja - lisänneet palveluja tai parantaneet palvelujen tasoa? Ei mitenkään. Varsinkin läntisen Martinlaakson päivittäistavarapalvelut ovat asukasmäärään nähden alle kaiken arvostelun. Eikö lähes asukkaan määrä edellyttäisi jonkinlaisia toimia palveluiden kehittämiseksi? Kaupungin päättäjien tärkeimpänä ja ensisijaisena tehtävänä olisi tehostaa kauppojen palveluita hankkimalla niitä lähemmäs toisiaan, jotta syntyisi laadullista kilpailua. Esim. Martinkeskukseen olisi saatava sekä S-ryhmän että K- ryhmän päivittäistavarakaupat (kuten ennen oli). Erityisesti iäkkäämpää väestöä ajatellen olisi palautettava kunnalliset peruspalvelut kuten laboratoriotoiminnot sekä hammashoito Martinlaakson terveysasemalle ja palautettava hyvin toiminut yhteispalvelupiste kirjaston yhteyteen. Tärkeintä olisi tehostaa Martinkeskuksen palveluja - luotava mahdollisuus liikkeille, joista läntisen Martinlaakson vanhemmalle väestölle olisi jotain todellista hyötyä. Kehityskuvan tavoitteet - miksi kehityskuva tehdään? Kehityskuvan tavoite; määrittää periaatteet Martinlaakson keskustan kehittämiseksi. Täydennysrakentamiseen soveltuvia paikkoja kartoitetaan ja pyritään ohjaamaan siten, että kaupunkikuva paranee nykyisestä. Martinlaaksoa halutaan kehittää elinvoimaisena, omaleimaisena, ja viihtyisänä keskustana ja kaupunginosana, jonne halutaan muuttaa ja jossa halutaan käydä. (sivulla 5) Alueen imago on vaikeasti määriteltävä asia. Mistään kaupunkikuvasta tai kaupunkikuvallisuudesta ei lähiössä voida puhua edes kuvaannollisesti. Martinlaakso on kautta aikojen mielletty luonnonläheiseksi lähiöksi, mutta alueen omaleimaisuus ja luonnonläheisyys on ainakin viime vuosina saanut melkoisen kolhun asemanseudun (ns. keskusta-alueen) ylikorkean tornitalon ja sen jatkeena olevan hyvin tummasävyisen "Berliinin muurin" johdosta. Ne eivät istu lainkaan Martinlaakson alkuperäiseen omaleimaiseen, väljään, luonnonläheiseen, viihtyisään yhtenäiseen vaaleasävyiseen ilmeeseen. Itse asiassa mitään erityistä "keskusta-aluetta" ei Martinlaaksolle ole alun alkaen julkisesti määritelty kuin vasta vuonna 2008 esitetyssä asemakaavamuutoksessa nro Sen sivulla 21 (kohta 4.4.1) todetaan radan itäpuolisesta alueesta mm. - - Paikka on näkyvä ja kaupunkikuvallisesti merkittävä." -- ja - - Aluekeskuksen liikenteellistä solmukohtaa ja keskustatoimintojen aluetta korostetaan maamerkkinä toimivalla uudella 15-kerroksisella asuintornilla. - - Martinlaakso on lähiö, se ei myöskään ole enää mikään aluekeskus eikä sille voida mitenkään luoda "kaupunkikuvallista ilmettä" tällaisella väljästi rakennetulla alueella rikkomatta sen alkuperäistä väljyyttä, luonnonläheisyyttä ja nykyistä yhtenäisen ilmeen omaavaa ominaisilmettä. Martinlaakso rakennettiin jo 1970-luvulla valmiiksi luonnonläheiseksi, avaraksi, viihtyisäksi ja omaleimaiseksi, yhtenäisen ilmeen omaavaksi kerrostalovaltaiseksi lähiöksi. Martinlaakso on suunniteltu lähiöksi, johon on hyvä tulla asumaan. Omaleimaisuutta ja viihtyvyyttä sekä yhteisöllisyyttä alueella kyllä löytyy (taloyhtiöiden vuosijuhlat, Martinmarkkinat, lisäksi Martinlaaksolla on oma laulu Laajavuoren laulu) ja tänne on tultu asumaan jo vuosikymmeniä sitten ja myös jääty alueelle juuri näiden ominaisuuksien vuoksi. Täydennysrakentamista yritetään nyt väen väkisin ahtaa jo 1970-luvulla valmiiksi yhtenäiseksi kerrostalovaltaiseksi, mutta luonnonläheiseksi alueeksi luotuun Martinlaaksoon ja pilaamaan sen alkuperäinen väljyys, viihtyvyys ja luonnonläheisyys. Ei Länsi-Vantaan alue pääty Martinlaaksoon. Kyllä Kehä III:n pohjoispuolellakin riittää vielä Vantaalla tilaa kaupunkimaiseen rakentamiseen ja luoda tuota niin toivottua kaupunkikuvallista ilmettä korkeine kerros- ja tornitaloineen ja kivijalkakauppoineen. Entäpä hulevedet? Miten alueen liiallinen tiivistäminen vaikuttaa hulevesien haihduttamiseen? Helsingin Sanomissa oli pääkirjoituksena "Näppituntuma ei tee hyvää kaupunkia". Siinä käsiteltiin mm. liian tiiviin rakentamisen aiheuttamista lisäkustannuksista hulevesien suodattamisista, kun sade- ja sulamisvedet eivät enää mahdu viemäreihin. Näin aiheutuu ns. kapunkitulvia, kun ei ole riittävästi vettä läpäiseviä pintoja kuten pihoja, puistoja ja viheralueita. Martinlaaksossa ei tällaisia ongelmia pääse edes syntymään juuri avarien piha- ja puistoalueiden johdosta.

2 Kulttuurihistorialliset arvot Vantaalla modernia rakennuskulttuuria on inventoitu ja arvotettu vuonna 2002 valmistuneessa Vantaan Moderni rakennuskulttuuri inventoinnissa (sivu 17). Sekä määritelty erillisessä tuoreessa dokumentissa kehityskuvaan liittyen ( ). Kuitenkin kehityskuva-dokumentin kuvassa 150 (sivu 82) saa selkeän kuvan siitä, että Martinkeskus on vastoin Vantaan Kaupunginmuseon rakennusperintödokumentissa esitettyä päätelmää tarkoitus korvata asuinkerrostaloilla tavoitteena saada samaan yhteyteen ns. kivijalkakauppoja. Viitteellisen kuvan mukaan Martinkeskuksen tontille olisi tulossa kuitenkin vain yksi päivittäistavarakauppa (nykyisen Martinkeskuksen itäisen parkkipaikan paikalle). Vantaan Kaupunginmuseon rakennusperintödokumentissa todetaan mm. Martinkeskuksen kuuluvan arvostusluokkaan A2 (= kohde on lähiympäristön kannalta merkittävä). Näin ainakin radan länsipuolisten monimuotoisten kaupallisten palveluiden muodossa. Kehityskuvassa esitetyt viitteelliset kuvat eivät todellakaan edusta tuota Vantaan kaupunginmuseon rakennusperintömäärittelyä. EHEYTTÄ TÄYDENNYSRAKENTAMISELLA (sivu 52) Laajavuoren koulun tontti, "Elämänkaarikortteli" (sivu 54) vireillä, asemakaavamuutos , tontinluovutuskilpailu keväällä 2014 Rakentamisen aloitus n kem² asumista asukasta liiketilaa n. 200 kem², päiväkoti, jonka yhteyteen yhteisöllistä tilaa Tontti kaupungin omistuksessa Laajavuoren koulu puretaan huonokuntoisuuden vuoksi. Viereinen Martinlaakson koulu on peruskorjattu ja laajennettu äskettäin. Vapaaksi jäävälle Laajavuoren koulun tontille on tarkoitus suunnitella asuinrakentamista sekä päiväkoti ja yhteisöllistä tilaa. Viitteellisissä kuvissa on koulun tontin rakenteellinen käyttö muuttunut täysin vuoden 2008 ehdotuksesta. Tämän alueen "täydennysrakentamisessa" on kuitenkin huomioitava ympäristössä olevat rakennukset ja niiden perinteiset arkkitehtooniset arvot muodot, pintamateriaalien väritykset (vaaleat sävyt) ja väljyys sekä luonnonläheisyys. Ei siis minkäänlaisia synkkiä punatiilisiä tai vinofasadisia teollisuusrakennuksia. Martinkeskuksen tontti (sivu 54) vireillä, asemakaavamuutos Rakentamisen aloitus n kem² asumista asukasta liiketilaa n kem² Tontti osin yksityisen, osin kaupungin omistuksessa Tässä yhteydessä tulee erityisesti huomioida mitä mieltä Vantaan Kaupunginmuseon rakennusperintö dokumentissa ( ) asiasta todetaan. Sen perusteella Martinkeskus tulisi säilyttää ja sen palveluja parantaa. Asiasta voi lukea pääkohdat lyhennettynä versiona Martinlaakson kotisivuilta. EHEÄ KAUPUNKIKUVA (sivu 48) Yleiset kaupunkikuvalliset periaatteet urbaanin sykkeen alueet Urbaanin sykkeen alueille sijoittuu runsaasti uutta asuinrakentamista ja palveluita. Pääpaino on Martinlaakson koululta asemalle vievällä raitilla, josta pyritään tekemään asukkaiden yhteinen ulko-olohuone. Raitin tärkeys asukkaille tuli esille jo haastatteluissa, nettikyselyssä ja asukasillassa. Raitin suunnittelussa tulee olla vahva kevyen liikenteen näkökulma ja turvallinen kulku erityisryhmille. Raitti sisältää erilaisia virikkeitä kauppakeskukselta koululle, kuten esimerkiksi kävelyraittia, aukioita, pihakatua, jne Martinlaakso on lähiö. Se "eheytettiin" jo 1970-luvulla yhtenäisen ilmeen omaavaksi lähiöksi. Voidaanko Martinlaakson kaltaisessa nukkumalähiössä puhua koskaan mistään "urbaanista sykkeestä"? Voiko kehitteillä olevan raitin tärkeydestä tehdä mitään kattavaa päätelmää, jos esim. asukasillassa (2013) oli paikalla Martinlaakson lähes

3 asukkaasta vain 15 tai nettikyselyssä saatiin alle 300 vastausta (joista vain n. puolet oli paikkakuntalaisia)? Raitin suunnittelussa jälkikäteen jo olemassa olevaan rakennuskantaan ongelmana vain on se, että esim. Laajaniityntien kohdalla sen pohjoispuoliset alueet ovat yksityisalueita ja taloyhtiöiden omistuksessa. Yksikään näistä taloyhtiöistä ei todennäköisesti halua eikä tule luovuttamaan pienintäkään osaa maa-alueistaan kaavaillulle täydennysrakentamiselle.(ks. kaavakuva 115) ainakaan kaupungin edellyttämillä ehdoilla. Virikkeellisyyttä ja toritapahtumia voisi aivan hyvin luoda jo valmistuneelle ulko-olohuoneelle" Laajaniityn aukiolle radan itäpuolella, joka nykyisellään näyttää ankealta vailla mitään tarkoitusta. KAUPUNKIMAISET TÄYDENTYVÄT JULKISIVUT Luodaan yhtenäisyyttä raittien varrelle ja kaupunkikuvallisesti tärkeille katujulkisivuille. Martinlaakson itä- ja länsipuoliskot kudotaan yhteen kaupunkisuunnittelullisin keinoin radan aiheuttaman estevaikutuksen eliminoimiseksi. Martinlaaksontielle pyritään luomaan yhtenäinen ja täydentyvä katujulkisivu, joka kuitenkin sisältää myös yllätyksellisyyttä ja kerroksellisuutta. Katutilassa säilytetään bulevardimaisuus ja otetaan huomioon jalankulkijan, pyöräilijän, autoilijan ja julkisen liikenteen käyttäjän näkökulmat. Laajaniityntien (10-12) taloyhtiöiden nykyiset luontoarvot, luonnonläheisyys, viihtyisyys, väljyys ja avaruus peittyvät täysin tällaisella ratkaisulla. Sitäpaitsi Martinlaaksossa ei voida missään vaiheessa nyt eikä tulevaisuudessa puhua mistään "kaupunkimaisuudesta", "kaupunkikuvallisuudesta" tai "täydentyvistä katujulkisivuista". Martinlaakso on suunniteltu asumiseen. Katutason eli ns. kivijalkaliikkeiden aika on jo täysin ohi, kun liiketoimintoja on keskitetty suuriin ostoskeskuksiin. Martinlaakso on lähiö, eikä sitä millään keinoin voi kaupunkimaiseksi muuttaa rikkomatta alkuperäistä yhtenäistä lähiömäistä ja omaleimaista ilmettä. Varsinkaan tällaista lähes yhtenäistä ns. "kaupunkikuvallista" rakennusmuuria eivät taloyhtiöt omille tonteilleen halua eikä varsinkaan etelänpuoleiselle sivulle sulkemaan heidän piha-alueensa sekä talot likimain yhtenäisen rakennusmuurin taakse. Martinlaakso on lähiö toisaalta myös siksi, että teiden, polkujen ja kujien nimet on alun alkaenkin nimetty lähiöperiaatteiden mukaisiksi. Niinpä Martinlaaksossa onkin vain yksi katu - sekin poikkeusluvalla nimetty - Jaakonkatu. Bulevardimaisuus on jo aluperin totetutettu (mutta tuhottu) Martinlaaksontiellä. Sielläkin esimerkiksi Laajaniityntie 1:n rakennuksissa on Martinlaaksontien puoli aidattu korkeilla aitaelementeillä! Muita Bulevardeja ei alueelle kaivata. Radan itä- ja länsipuoli olisi voitu jo uuden ostarin yhteydessä "kutoa" yhteen rakentamalla aseman yhteyteen yhdistävä katettu "silta". Tällaistakin oli jo aikoinaan asukkaiden toimesta ehdotettu (mutta ei koskaan toteutettu mahdollisen kalleuden vuoksi). Miten voisi kehityskuvassa esitetty Laajaniityntien pihakatu myöskään koskaan toteutua taloyhtiöiden pysäköintilaitosten erittäin kalliilla kerroksellisilla ratkaisuilla? 3. MAAMERKIT JA MERKITTÄVÄT KAUPUNKIKUVALLISET KIINNEKOHDAT Korkeammat rakennukset toimivat maamerkkeinä. Ne tulee havaita jo kaukaa. Kaupunkikuvalliset kiinnekohdat helpottavat ympäristössä liikkujaa jäsentämään ja hahmottamaan aluetta. Niitä ovat esimerkiksi korkeampi rakennuksen osa, erikoinen julkisivu, muusta rakenteesta poikkeava kattomuoto, materiaali, sommittelu tai väritys. Saapumiskohdat Martinlaaksoon ovat kaupunkikuvallisesti tärkeitä paikkoja. Ne pyritään suunnittelemaan arkkitehtuuriltaan mielenkiintoisiksi kiintopisteiksi ja tunnistettaviksi Martinlaakson kulmapisteiksi. Tulijalle välittyy ajatus Martinlaaksoon saapumisesta ja alueen identiteetistä. Alueen sisällä 8-kerroksiset asuintornit jaksottavat kävelyraitin vartta asemalta koululle. Tornit pyritään suunnittelemaan rungoltaan kapeiksi, jotta ne eivät varjosta pohjoispuolisia alueita. Tornien välistä aurinko pääsee vapaasti paistamaan pohjoispuolen tonteille. Ovatko tässä kuvatut rakennelmat lähiölle tyypillisiä? Eivät varmastikaan ole. Martinlaakson kaltainen alunpitäen yhtenäisen ilmeen omaava lähiö ei olisi kaivannut minkäänlaista maamerkkiä. Varsinkaan sellaista ympäristön alkuperäistä imagoa romuttavaa rakennelmaa (tornitalo), joka nyt on toteutettu asukkaiden vastustuksesta huolimatta. Tornitalot eivät kuulu lähiöön. Lue Helsingin Sanomien teettämä tutkimus: "Pääkaupunkiseudun asukkaat eivät kaipaa pilvenpiirtäjiä. Sama koskee myös alueen yleisilmeeltä räikeästi poik-

4 keavia Martinlaakson Ostarin pysäköintilaitoksen korkeaa ja pitkää yhtenäistä tiilimuuria ja sen jatkeena olevaa vinofasadista Martinmuuria. Alueen sisällä tulisi noudattaa keskimääräistä yleistä rakennuskorkeutta. Martinlaakson asemaakaan ei kaupunki ole saanut vuosikymmenien aikana vieläkään korjatuksi. Sitäpaitsi jälleen on lyhytjänteisessä suunnittelussa hukattu katutason kivijalkaliikkeiden mahdollisuus merkittävällä keskeisellä paikalla levennetyllä Kivivuorentiellä pysäköintilaitoksen yhtenäisellä korkealla ja useiden kymmenien metrien mittaisella yhtenäisellä tiilimuurilla! Yhtään uutta tornitaloa tai Martinmuurin kaltaisia tiilimuurisävytteisiä kerrostaloja ei enää kaivata ainakaan radan länsipuolelle nykyisten asuinrakennusten läheisyyteen. Viimeinenkin punatiilinen rakennus, Laajavuoren koulu, on jo tuomittu purettavaksi. Punatiilisiä rakennuksia ei tavata juuri missään muualla kuin teollisuuskiinteistöissä! ARKKITEHTUURI (sivu 51) Täydennysrakentamisen arkkitehtuurille asetetaan kehityskuvassa tiettyjä vaatimuksia. Pyritään luomaan sellaisia suunnitteluratkaisuja, jotka sopeutuvat muun muassa paikalliseen rakennusperintöön, historiaan ja maisemaan. Täydentyvien katujulkisivujen linjoille sekä kaupunkikuvallisesti tärkeille paikoille sijoittuva rakentaminen edellyttää erityistä panostusta rakennusten arkkitehtuuriin. Materiaali- ja värivalinnoissa tulee huomioida olemassa oleva rakennuskanta. - - Myös asukkaille tehdyn nettikyselyn palautteesta on saatu hyviä huomioita. Kuten kyselyn palauteosiossa todettiin, suuri osa vastaajista toivoi uuden rakentamisen olevan arkkitehtuuriltaan Martinlaakson vanhaan rakennuskantaan sopivaa, tähän päivään päivitettyjä, maustettuna väriruiskein. Haluttiin ekologista, vaihtelevaa ja vihreää rakentamista. - - Tässä jos missään ollaan suunnittelussa menty Martinlaaksossa täysin pieleen. Ns. keskusta-alueen kaupunkikuvallisesti tärkeille paikoille sijoitetut rakennukset (tornitalo, ostarin pysäköintilaitoksen tiilimuuri ja Martinmuurin vinofasadiset rakennukset) poikkeavat perusteellisesti lähiympäristön arkkitehtuurista niin muotojen, materiaalien kuin värivalintojenkin suhteen. Olemassa olevaa rakennuskantaa, historiaa, maisemaa ja sen ominaisilmettä tai maasto-olosuhteita ei ole suunnittelussa huomioitu lainkaan, kuten ei myöskään nettikyselyissä esitettyjä mielipiteitä! KAAVATALOUS (sivu 58) Kaavataloudella tarkoitetaan lähinnä maankäytön muutoksen aiheuttamia kustannuksia ja tuloja. Asemakaavan muutos aiheuttaa kunnalle ainakin kaavoituskustannuksia, yhdyskuntateknisen huollon (infra) rakentamistarpeita, mahdollisesti myös esirakentamista. Näitä peritään maanomistajilta kaavoitus-, toteuttamis- ja kunnallistekniikan sopimuksilla. Maanomistaja hyötyy silti kaavoituksella saatavasta rakennusoikeuden myynnistä, kunta puolestaan kiinteistö-, ja tuloveroina. Myös palveluiden turvaaminen on olennainen osa tiivistyvässä palvelurakenteessa. Palvelut voidaan tuottaa tehokkaammin, kun niiden käyttäjiä on riittävästi. Palvelujen järjestämistä on viime vuosina kaupungin talouden parantamiseksi tehostettu, mikä on tarkoittanut esimerkiksi päiväkotien ja koulujen yhdistämisiä. Martinlaakso on jo sen verran tiiviisti rakennettu alue, että täysin uutta infrarakentamista ei juurikaan tarvita; kadut, kaukolämpö-, vesi- ja viemärijohdot ynnä muut ovat jo hyvin pitkälti valmiiksi rakennettuja. Aivan oikein! Martinlaakso on todella rakennettu niin tiiviiksi kuin vain väljältä ja luonnonläheiseltä lähiöltä voi odottaa, mutta silti palvelut vain ovat kaikonneet asukasmäärän lisääntyessä. Eikö lähes asukkaan lähiö riitä palveluiden tehokkaaseen järjestämiseen? Miten palveluita on muka turvattu? Kaupunki on todellakin tehostanut palveluitaan vähentämällä, yhdistelemällä tai poistamalla kokonaan asukkaille tärkeitä palveluita. Kaikenlainen lisätiivistäminen Martinlaakson kaltaisella alueella tuhoaa samalla olemassa olevaa luontoa ja viihtyisyyttä. Sitäpaitsi Martinlaakson alkuperäisasukkaat ovat jo aikanaan maksaneet tiet, vesi- ja viemäröintijohdot sekä koulut ja puistot asuntojensa hinnoissa. Vantaan kaupunki (silloinen Helsingin maalaiskunta) on ne saanut ilmaiseksi. Kaupungin päättäjien, kaavoittajien ja arkkitehtien on ollut helppoa piirrellä pöytiensä äärellä hienoja viitteellisiä kuvioitaan toisten asuinalueille (jopa yksityisille tonteille) varsinkin, jos eivät itse asu näiden kaavailujen vaikutuspiirissä. RAKENTAMISEN TALOUDELLISUUS (sivu 58) Hankalaksi taloudellisen yhtälön saamisen toimivaksi varsinkin asunto-osakeyhtiöillä tekee etupäässä pysäköinti. Nykyiset laajat parkkikentät ovat olleet edullisia rakentaa ja ylläpitää, mutta tuhlaavat hyvää rakennusmaata. Nykyisten autopaikkojen korvaaminen rakenteellisella pysäköinnillä (kansiratkaisut, pysäköintilaitos, parkkihalli) on kallista, mutta tilalle saatava rakennusoikeus kompensoi tätä. Nykyiset laajat etelään aukeavat parkkipaikat ovat taloyhtiöiden omilla tonteilla ja tuovat tonteille myös harkitusti lisää tarkoituksenmukaista valoa ja avaruutta. Taloyhtiöiden nykyiset maanpäälliset parkkipaikat eivät loju tyhjän panttina. Ne tuovat myös tuloja valoisuuden ja avaruuden lisäksi, koska parkkipaikojen haltijat maksavat niistä vuokraa. Sähköpaikoista enemmän ja kylmistä paikoista vähemmän läpi koko vuoden vaikka esim. sähköä ei tarvitsisikaan. Rakenteelliset ratkaisut olisivat taloyhtiöille ylitsepääsemätön ongelma kustannuksien vuoksi.

5 Esimerkki tiivistävän täydennysrakentamisen kannat-tavuudesta, Laajaniityntie 8-12 (sivu 58) Ote Martinlaakson kehityskuva 2014 dokumentista: Taloudellinen vaikutus tonttien omistajille riippuu jonkin verran pysäköintijärjestelyistä: jos kaikki autopaikat toteutettaisiin rakenteellisena pysäköintinä, autopaikkojen rakentamiskustannukset söisivät rakennusoikeuden myynnistä saatavan tulon niin pieneksi, ettei hanke olisi houkutteleva maanomistajalle tai rakennuttajaliikkeelle. Karkea laskelma ei sisällä esimerkiksi johtosiirtoja tai kaupungille maksettavaa kehittämiskorvausta. Tässä voi olla nykyisen käytännön ongelma: asunto-osakeyhtiöillä ei ole mahdollisuuksia päästä kannattavaan tulokseen tiivistämishankkeissa, jos kaupunki edellyttää kehittämiskorvauksena puolta tulevasta rakennusoikeuden arvosta rahana. Asunto-osakeyhtiöiden saaminen mukaan tällaisiin hankkeisiin saattaa olla vaikeaa, koska ne vaativat asiantuntemusta sekä rakennuttamisesta että esimerkiksi asunto-osakeyhtiölaista ja vaivaa sekä laajaa yksimielisyyttä osakkaiden kesken. Nämä Martinlaaksossa ensimmäisinä rakennetut taloyhtiöt sijaitsevat sattumalta hyvinkin keskeisillä paikoilla. Viitteellisissä kuvitelmissa niiden tonteille rakentaminen esitetyn kaltaisilla rakennuksilla, varsinkaan lähes yhtenäisellä rakennusmuurilla, tuskin koskaan tulee toteutumaan, koska näissä taloyhtiöissä asuu vielä alkuperäisiä asukkaita, jotka ovat niihin muuttaneet juuri luonnonläheisyyden, väljyyden ja avaruuden vuoksi, kuten myös näihin taloihin jo muuttaneet uudet asukaat. Ja kaiken kukkuraksi kaupunki edellyttää kehittämiskorvauksena puolta tulevasta rakennusoikeuden arvosta rahana! (muutettu 35%:ksi vuonna 2015) Tämähän on täysin typerää! Kaupunginhan pitäisi pikemminkin maksaa tällä tavoin mahdollisesti saamastaan maa-alueesta ja ylimääräisestä rakennusmaan kaavoitusoikeudesta! Aiotaanko tämän kaltaisella yhtenäisellä rakennusmuurilla peittää alueen perinteinen lähiömäisyys? Näkymät taloyhtiöissä muuttuisivat radikaalisesti kaikkiin suuntiin varsinkin alimmissa kerroksissa. Ainoa luonto mikä jäisi näkyviin, olisivat olleet oman pihan ja naapuritaloyhtiön pihan puut. Luontonäkymät Martinkeskuksen suuntaan sekä aseman suuntaan tukkeutuisivat kokonaan. Tämä tietäisi myös toisaalta näiden 288 asunnon jyrkkää arvon alenemista. Laajaniityntien eteläpuoli olisi myös ollut toiminnallisesti merkittävä ja Laajaniityntien kaupunkikuvallisen toiminnallisuuden olisi voinut toteuttaa jo Laajaniityntie 1:n kerrostalojen kohdalla, mikäli ne olisi toteutettu toisin päin - yhtenäisempi talorivi Laajaniityntien puolelle ja katutasoon jätetty tilaa liikkeille tai nykyisessä muodossa järjestetty tilaa kivijalkapuodeille bulevardimaisen Martinlaaksontien puolelle. Nämä mahdollisuudet kaavoittajat ja arkkitehdit lyhytjänteisyydessään kokonaan hukkasivat, vaikka kyseessä oli alun pitäen juuri keskustatoimintojen korttelialue. ELINVOIMAINEN MARTINLAAKSO (sivu 70) Keskeinen osa elinvoimaista kaupunkia ovat elinvoimaiset ja omaleimaiset asuinalueet. Kasvavan kaupungin ideaalissa kehitys ei saa rajoittua vain sen historiallisen, hallinnollisen tai kaupallisen keskustan kehittämiseen vaan myös asumispainotteisia suuralueita tulisi kehittää ja vaalia osana monikeskuksista kaupunkikokonaisuutta. Martinlaakso on todellakin ollut omaleimainen asuinalueomalla erityisellä yhteneväisellä rakennuskannalla. Asumispainotteista Martinlaaksoa onkin jo vuosien varrella kehitetty supistamalla tai poistamalla erityisesti vanhemmalle väestölle tärkeitä lähipalveluita. Eikä Martinlaakso ole minkään hallinnollisten tai kaupallisten toimintojen keskus. Lukuisat väestölle välttämättömät toiminnot on keskitetty jo valmiiksi ruuhkaiseen Myyrmäkeen. Liikkumisen helppoutta olisi syytä lisätä. Samoin palveluiden kehittämistä (= lisäämistä) radan länsipuolelle (mm. Martinkeskukseen tai sen paikalle). Esim. radan länsipuolen liikuntarajoitteisille Martinlaakson uuden Ostarin palveluiden saavuttaminen on nykyisellään erittäin haastavaa. Edessä ovat joko jyrkät portaat tai hankala ja usein erityisesti talviaikaan huonosti hoidettu kiertotie. Ennen kaikkea turhaa kehittelyä kannattaisi saada alueen nykyiset asukkaat aktiivisemmiksi. Vuosien varrella on järjestetty mm. lukuisia erilaisia matineoita, joissa kaupunki on esitellyt palveluitaan. Lisäksi on ollut erilaisia tapahtumia, kuten viime vuosien paikallisen asukasyhdistyksen junailemat Martinmarkkinat. Niissäkään ei voida puhua mistään väenpaljouksista. Useimmiten asukkaita on ollut vain kourallinen. Viimeksi vuonna 2013 järjestettyyn asukasiltaan oli tullut 11 kaupungin edustajan lisäksi 15 asukasta! Nettikyselyyn vuonna 2013 saatiin vastauksia yhteensä 289. Vastaajista 54 % asuu Martinlaaksossa, 13 % vastaajista on töissä Martinlaaksossa. Muu osa on lähinnä opiskelijoita ja koululaisia, jotka eivät välttämättä edes asu Martinlaaksossa. Näiden tietojen painoarvo lähtökohtana on lähes olematon verrattuna alueen asukaslukuun tai alueella asuvien mielipiteisiin. Mitä tämä kertoo? Edelleen selkeää kuvaa alueen asukkaiden passiivisuudesta. Kaikki viitteelliset "kaupunkikuvalliset" viritelmät eivät auta - elinvoimaisuuden lisäämiseksi tarvitaan ensisijaisesti erilaisia lähipalveluita, niin päivittäistavara- kuin vaate- ja pientarvikeliikkeitä (pieniä erikoisliikkeitä) vanhenevan väestön tarpeiden turvaamiseksi. Alkuperäisversiot Martinlaakson kehityskuva 2014 nro dokumenteista löytyvät Vantaan sivuilta osoitteesta:http://www.vantaa.fi/fi/kaavoitus_ja_maankaytto/asemakaavoitus/lansivantaan_asemakaavayksikko/martinlaakso/prime102_fi.aspx Edellä esitetyt lyhennelmät vastaavista dokumenteista kommentteineen löytyvät myös osoitteesta: Martinlaakson kotisivuilta löytyy myös muita alueen kokonaisuutta ja ominaisuuksia ilmentäviä tietoja. Kommentit ja aineiston on koonnut Martinlaakson alkuperäisasukas Aulis Nylund

L48 Kullervonkatu, 1. kaupunginosa Anttila, korttelin 63 asemakaavan ja tonttijaon muutos

L48 Kullervonkatu, 1. kaupunginosa Anttila, korttelin 63 asemakaavan ja tonttijaon muutos L48 Kullervonkatu, 1. kaupunginosa Anttila, korttelin 63 asemakaavan ja tonttijaon muutos 27.11.2015 Lohjan 1. kaupunginosa Anttila, korttelin 63 tonttien 7, 8, ja 9 maanomistajat edustajanaan Mikko Uusitalo

Lisätiedot

RAKUUNANTIE 19 PALKKIYHTYMÄ OY

RAKUUNANTIE 19 PALKKIYHTYMÄ OY Tontti sijaitsee Huopalahdentien ja Rakuunantien risteyksessä, kahden eriluonteisen kaupunkirakenteen rajapinnassa. Rajakohtaa korostaa ja sen osaltaan muodostaa Huopalahdentien ylittävä kävelysilta, jolla

Lisätiedot

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200 ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.

Lisätiedot

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ

NOSTE SISÄÄNTULO JYVÄSKYLÄÄN HÄMEENKADUN ALUEEN KUTSUKILPAILU SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ SISÄÄNTULONÄKYMÄ ETELÄSTÄ MAANALAINEN PYSÄKÖINTI (ALUE B) 1:1000 N HAVAINNEKUVA 1:1000 Suunnitelma muodostaa Jyväskylän ruutukaavakaupungin lounaiskulmaan selkeän päätteen ja uuden vetovoimaisen saapumisnäkymän

Lisätiedot

Vantaan keskustojen kehittäminen

Vantaan keskustojen kehittäminen Vantaan keskustojen kehittäminen Asukastilaisuus Myyrmäen yritystilaisuus 2.11.2016 Kilterin 17.11.2016 koulu Anne Olkkola Lea Varpanen, kehittämispäällikkö Kansainvälinen Vantaa, maailma lähellä 6.8.2015

Lisätiedot

KAUPPATIE II KAUPPATIE II LIITE B1

KAUPPATIE II KAUPPATIE II LIITE B1 LIITE B1 LUONNOSVAIHEEN VAIHTOEHTOJEN VERTAILU Lähtökohdat Asemakaavan muutosalue sijaitsee Hyrylän keskustassa Kauppatien varrella. Korttelin uudistaminen liittyy tiiviisti kunnan tavoitteeseen kehittää

Lisätiedot

Lohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 14 ASEMAKAAVAMUUTOS

Lohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 14 ASEMAKAAVAMUUTOS Lohjan kaupunki Kaupunkikehitys Kaavoitus IJ 19.4.2017 Kaavaselostus L67 IMMULA, KORTTELI 14 29. KAUPUNGINOSA IMMULA KORTTELIN 14 ASEMAKAAVAMUUTOS YHTEYSTIEDOT KAAVOITUKSEN YHTEYSTIEDOT Lohjan kaupunki

Lisätiedot

KORTTELIN 1910 VÄHÄISTÄ SUUREMMAT POIKKEAMAT ASEMAKAAVASTA

KORTTELIN 1910 VÄHÄISTÄ SUUREMMAT POIKKEAMAT ASEMAKAAVASTA sivu 1/10 KORTTELIN 1910 VÄHÄISTÄ SUUREMMAT POIKKEAMAT ASEMAKAAVASTA HAKEMUKSEN PERUSTELUT Rakennusalueen rajan ylitys Suunnitteluratkaisussa ylitetään osoitetun VIII-kerroksisen rakennusalueen raja Myrskynkadun

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

Mikä tekee Malminkartanosta ainutlaatuisen asua, työskennellä ja virkistäytyä? Avokysymys, 182 vastausta

Mikä tekee Malminkartanosta ainutlaatuisen asua, työskennellä ja virkistäytyä? Avokysymys, 182 vastausta Mikä tekee Malminkartanosta ainutlaatuisen asua, työskennellä ja virkistäytyä? Avokysymys, 182 vastausta - Hyvät liikenneyhteydet - Keskustaan 15 min, lentokentän suuntaan, Myyrmäkeen - Hyvät pyöräily-yhteydet

Lisätiedot

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi

HELSINKI HIGH-RISE SUUNNITTELUOHJELMA. Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu. (Beta) www.helsinkihighrise.fi 1 HELSINKI HIGH-RISE Arkkitehtuuri- ja toteutuskilpailu www.helsinkihighrise.fi (Beta) SUUNNITTELUOHJELMA 2 SUUNNITTELUOHJELMA Luonnos 1.12.2014 Suunnitteluvaatimukset ja -ohjeet Suunnitelmalle on alla

Lisätiedot

Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikka. Täydennysrakentamisen, mahdollisuuksia, haasteita ja kokemuksia Aloitusseminaari 14.11.

Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikka. Täydennysrakentamisen, mahdollisuuksia, haasteita ja kokemuksia Aloitusseminaari 14.11. Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen -klinikka Täydennysrakentamisen, mahdollisuuksia, haasteita ja kokemuksia Aloitusseminaari 14.11.14 Täydennysrakentaminen 14.11.2014 1 Puheenvuorot lupapäällikkö

Lisätiedot

TOIMITILARAKENTAMINEN PALVELUTALO LIIKENNE JA PYSÄKÖINTI

TOIMITILARAKENTAMINEN PALVELUTALO LIIKENNE JA PYSÄKÖINTI JOUSENPUISTON ASEMAKAAVALLINEN ESISELVITYS 2 TAUSTAA Tehtävänä oli selvittää Jousenpuiston korttelin asemakaavallinen perusratkaisu Jousenpuiston metroaseman sijoittuessa alueen pohjoisreunaan. Alueesta

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI KAUPUNKIKUVASELVITYS RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KESKEISTEN TAAJAMA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUKESKUS OY 0147-C3938

RAAHEN KAUPUNKI KAUPUNKIKUVASELVITYS RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KESKEISTEN TAAJAMA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA SUUNNITTELUKESKUS OY 0147-C3938 1 RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KAUPUNKI RAAHEN KESKEISTEN TAAJAMA-ALUEIDEN OSAYLEISKAAVA KAUPUNKIKUVASELVITYS 24.11.2004 SUUNNITTELUKESKUS OY 0147-C3938 Raahen keskeisten taajama-alueiden osayleiskaava 2 KAUPUNKIKUVASELVITYS

Lisätiedot

RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti

RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti RAKENNUSLIIKKEIDEN PALAUTTEEN TIIVISTELMÄ JA VASTINEET 30.4.2014 / Kaupunginarkkitehti Kaupunkisuunnittelujaosto pyysi lausuntoa seuraavilta rakennusliikkeiltä, jotka kaikki jättivät lausuntonsa. Lausunnot

Lisätiedot

Tammelan täydennysrakentamisen visio täältä tulevaisuuteen?

Tammelan täydennysrakentamisen visio täältä tulevaisuuteen? Tammelan täydennysrakentamisen visio täältä tulevaisuuteen? Markus Laine & Helena Leino & Minna Santaoja markus.laine@uta.fi,helena.leino@uta.fi, minna.santaoja@uta.fi 22.8.2014 Tulevaisuuden tutkimuksen

Lisätiedot

Kauhavan keskustan. tulisi mielestäsi pyrkiä säilyttämään ja kunnostamaan. mielestäsi matkailun tai virkistyksen kannalta kiinnostava

Kauhavan keskustan. tulisi mielestäsi pyrkiä säilyttämään ja kunnostamaan. mielestäsi matkailun tai virkistyksen kannalta kiinnostava Kuvaile Kauhavan keskustan unelmatilaa Miten kuvailisit Kauhavan nykyistä keskustaa Väljyys Viihtyisyys TurvallisuusMissä asumisen alueita kehittäisit Kauhavan keskustassa ja miten? Missä olisi hyvä sijainti

Lisätiedot

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.011 Asuinkerrostalojen korttelialue. Alueelle sallitaan palveluasuminen. 1.04 Erillispientalojen

Lisätiedot

Y4 LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN ( ) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET

Y4 LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN ( ) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET Y LIEVIÖ-PAUNI MAASEUTUALUEIDEN ASUKASKYSELYN (9..-8..1) VASTAUKSET, MONIVALINTAKYSYMYKSET 1 MAANKÄYTTÖ 3 Kuinka paljon alueen maankäytön ohjaamisessa tulisi mielestäsi panostaa 3 Vastauksia (37-39kpl)

Lisätiedot

TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA

TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA TÄYDENNYS- RAKENTAMINEN TAMPEREELLA Onko taloyhtiöönne tulossa isoja remontteja? Mistä rahaa putkiremonttiin tai muihin perusparannuksiin? Täydennysrakentaminen samalla tontilla tai nykyisen asuinrakennuksen

Lisätiedot

Asunnot!!!! 4560 kem 2 Porrashuoneet á 15 m 2!!! 240 kem 2 YHT:!!!!! 4800 kem 2

Asunnot!!!! 4560 kem 2 Porrashuoneet á 15 m 2!!! 240 kem 2 YHT:!!!!! 4800 kem 2 KORTTELI 23124 AINEISTO ASEMAKAAVAEHDOTUKSEN POHJAKSI NÄKYMÄ VANHALTA NURMIJÄRVENTIELTÄ 01.08.2012 RAKENNUSOIKEUSLASKELMA (Ulkoseinistä laskettu mukaan 250 mm:n paksuinen osuus) 0 5 25 50m Asunnot!!!!

Lisätiedot

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) Ympa 31.10.2002 Ympa liite VIHDIN KUNTA NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI) RAKENTAMISOHJE KORTTELEILLE 417 JA 457 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖKESKUS 31.10.2002

Lisätiedot

KYÖSTI KALLION TIEN PUISTON / KYÖSTI KALLION TIE 2A:N ASEMAKAAVAMUUTOS MAANKÄYTTÖLUONNOKSIA Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto

KYÖSTI KALLION TIEN PUISTON / KYÖSTI KALLION TIE 2A:N ASEMAKAAVAMUUTOS MAANKÄYTTÖLUONNOKSIA Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto KYÖSTI KALLION TIEN PUISTON / KYÖSTI KALLION TIE A:N ASEMAKAAAMUUTOS MAANKÄYTTÖLUONNOKSIA..07 Kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto 0 Helsingin uusi yleiskaava (KSLK.0.0) 00 metriä 00 Kulosaen kerrostaloalueen

Lisätiedot

XXXII valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 6.5.2010 Pasi Heiskanen KTM, MBA, Arkkitehti (Safa)

XXXII valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 6.5.2010 Pasi Heiskanen KTM, MBA, Arkkitehti (Safa) XXXII valtakunnallinen asunto- ja yhdyskuntapäivä 6.5.2010 Pasi Heiskanen KTM, MBA, Arkkitehti (Safa) Ranta-Tampella Tonttimaata 5,4-6,8 ha Ratinan Eteläranta Tonttimaata 3,2 ha Amuri Tonttimaata 3,2 ha

Lisätiedot

Lisätietoja: projektipäällikkö, arkkitehti Antti Varkemaa, p

Lisätietoja: projektipäällikkö, arkkitehti Antti Varkemaa, p Keskustelun pohjaksi on laadittu neljä alustavaa vaihtoehtoa. Vaihtoehdot A "Hila" ja B "Vetoketju" ovat tiiviimpiä ja korkeampia versioita Länsi- Herttoniemelle ominaisesta avoimesta korttelirakenteesta.

Lisätiedot

HANKESELOSTUS 1 (14) Asunto Oy Helsingin Parrulaituri 26.04.2013. Asunto Oy Helsingin Parrulaituri. Parrulaituri 10

HANKESELOSTUS 1 (14) Asunto Oy Helsingin Parrulaituri 26.04.2013. Asunto Oy Helsingin Parrulaituri. Parrulaituri 10 HANKESELOSTUS 1 (14) Parrulaituri 10 HANKESELOSTUS 2 (14) Yleistä Sijainti 10589 / 14 Parrulaituri 10, Kalasatama 00540 Helsinki Tontti Tontin koko on 1328m 2. Tontti on entistä mereen täyttömaalle tehtyä

Lisätiedot

MYLLYPURO, YLÄKIVENTIE 2, 4, 5 JA 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS

MYLLYPURO, YLÄKIVENTIE 2, 4, 5 JA 8 ASEMAKAAVAN MUUTOS Havainnekuva Sijainti Palvelut Joukkoliikenne Topografia Rakennettu ympäristö ja luontotiedot Virkistysalueverkko Yleiskaava Asemakaava Maanomistus ja rakennusoikeus Asemakaavamuutoksen tärkeimmät tavoitteet

Lisätiedot

Alppikylä. Laukkukuja 6

Alppikylä. Laukkukuja 6 Alppikylä Laukkukuja 6 Tervetuloa aurinkoiseen Alppikylään Alppikylä sijaitsee Tattarisuon teollisuusalueen sekä Puistolan, Heikinlaakson ja Jakomäen asuinalueiden välissä. Sen pinta-ala on reilut 50 hehtaaria.

Lisätiedot

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy

Jokelan puutarhakaupungin ideasuunnitelma Arkkitehtitoimisto A-KONSULTIT Oy ASUINRAKENNUS JOKELASSA periaatekaavioita Tiivis katutila 2-kerroksinen rakennusmassa erottaa katutilan piha-alueesta. Lähimpänä kävelytietä on 1-kerroksinen työhuoneiden rivistö, joka rytmittää pitkää

Lisätiedot

valmistelija: anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi

valmistelija: anna-kaisa.kauppinen@kirkkonummi.fi Kunnanhallitus 341 02.11.2015 Kunnanvaltuusto 5 16.11.2015 5 Kuuden tontin ostaminen Masalan keskustan asemakaava-alueelta 740/10.00.02/2015 Kunnanhallitus 02.11.2015 341 Kunta on neuvotellut YIT Rakennus

Lisätiedot

LETKAJENKKA VIIKIN SENIORITALO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 7.5.2010 PLANSSI 1 2 3 4 5 6 LETKAJENKKA

LETKAJENKKA VIIKIN SENIORITALO HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 7.5.2010 PLANSSI 1 2 3 4 5 6 LETKAJENKKA ASEMAPIIRROS 1:1000 LETKAJENKKA Rakennukset ovat 4-kerroksisia asemakaavan mukaisesti. Rakennusmassat jakaantuvat pienempiin osiin inhimillistä mittakaavaa painottaen. Asumisen yhteisöllisyys on ollut

Lisätiedot

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 2.08 Hevosurheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. 3.00

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI MARTINLAAKSON KEHITYSKUVA NRO 014200 17 MARTINLAAKSO LAUSUNNOT, MIELIPITEET JA VAS- TINEET Kaupunkisuunnittelu/TKA, JRA 19.1.

VANTAAN KAUPUNKI MARTINLAAKSON KEHITYSKUVA NRO 014200 17 MARTINLAAKSO LAUSUNNOT, MIELIPITEET JA VAS- TINEET Kaupunkisuunnittelu/TKA, JRA 19.1. VANTAAN KAUPUNKI MARTINLAAKSON KEHITYSKUVA NRO 014200 17 MARTINLAAKSO LAUSUNNOT, MIELIPITEET JA VAS- TINEET Kaupunkisuunnittelu/TKA, JRA 19.1.2015 Kaupunginhallitus 3.3.2014 päätti asettaa nähtäville 30

Lisätiedot

Ympäristölautakunta päättää asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäväksi 30 päivän ajaksi.

Ympäristölautakunta päättää asettaa osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäväksi 30 päivän ajaksi. Ympäristölautakunta 135 09.10.2013 Ympäristölautakunta 159 11.11.2015 Kaupunginhallitus 314 30.11.2015 Vanhan paloaseman ja sen lähiympäristön asemakaavan muutos; Asemakaavan aluerajauksen muuttaminen

Lisätiedot

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ 1.5.2012 TAIPALSAAREN KUNTA RAKENTAMISTAPAOHJE PAPPILANNIEMEN ASUNTOALUE LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ Pappilanniemi tarjoaa laadukkaan ympäristön asumiselle. Vaihtelevat maastonmuodot

Lisätiedot

Kuvat 94-95. Viherkatto vähentää muodostuvan huleveden määrää ja hulevesiallas viivyttää hulevesiä.

Kuvat 94-95. Viherkatto vähentää muodostuvan huleveden määrää ja hulevesiallas viivyttää hulevesiä. Hulevedet kaupunkiympäristössä Pitkäjärven valuma-alue on tulvimisherkkää aluetta. Kivistön, Keimolan ja Vehkalan rakentuminen tulevat lisäämään valuma-alueen virtaamia nykyisestä ellei hulevesien imeytystä

Lisätiedot

Kaavahankkeen yleiskuvaus:

Kaavahankkeen yleiskuvaus: Kaavahankkeen yleiskuvaus: Rakennushanke käsittää 2 kadunvarteen sijoittuvaa, 6-kerroksista asuinrakennusta. Hippoksenkadun ja Kissanmaankadun kulmaan sijoittuvan rakennuksen 1.kerrokseen on varattu liiketilaa

Lisätiedot

Tehtävä 4: Kartta RYHMÄ 1

Tehtävä 4: Kartta RYHMÄ 1 RYHMÄ 1 Tänne uutta asumista Tänne uutta asumista Säilytettävä luonnonmetsä Monitoimipuisto Säilytettävä ympärivuotinen kenttä Ostari uusitaan (nykyinen on ruma, levoton, pelottava) Korotetaan 3-kerroksisia

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8465 II (Tammerkoski) koskee tonttia no. 11-6 YLA:..2013 Anna Hyyppä 18.2.2013 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta käytetään eri valmiusvaiheissaan

Lisätiedot

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO

NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO NURMEKSEN ASEMAPUISTON ALUEEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 14/ 10/ 2009 JENNI LEINONEN OULUN YLIOPISTO ALUEEN RAKEISUUSKAAVIO - SYVENTYMISALUE PUNAISELLA ALUESUUNNITELMALUONNOS PAIKOITUS - VÄHINTÄÄN 1 AUTOPAIKKA

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 2.00 Yleisten rakennusten korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.05 Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Liike- ja toimistotilaa saa olla 10

Lisätiedot

MATINKYLÄN METROASEMAN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU ARKKITEHDIT TOMMILA OY ESPOON KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS 29.1.2008

MATINKYLÄN METROASEMAN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU ARKKITEHDIT TOMMILA OY ESPOON KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS 29.1.2008 MATINKYLÄN METROASEMAN MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU ARKKITEHDIT TOMMILA OY ESPOON KAUPUNKISUUNNITTELUKESKUS 29.1.2008 YLEISTÄ Suunnittelutehtävän tavoitteena oli määritellä kauppakeskus Ison Omenan eteläpuolella

Lisätiedot

ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014

ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014 ÄÄNEKOSKI KORTTELIN 2032 (OSA) ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS KAAVALUONNOS 5.11.2014 KAUPUNGINVALTUUSTO HYVÄKSYNYT xx.xx.2014 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 5. PÄIVÄNÄ MARRASKUUTA 2014 PÄIVÄTTYÄ

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Multisilta -Peltolammi Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin

Lisätiedot

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

Liike- ja toimistorakennusten korttelialue. Ulkoasu selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa liike- ja toimistotiloja enintään 10 prosenttia kerrosalasta. Asuin-, liike- hotelli- ja toimistorakennusten

Lisätiedot

Talkootie 1. Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1

Talkootie 1. Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1 Talkootie 1 Asemakaavan muutos nro 002227 osoitteessa Talkootie 1 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 3.3.2014 Arvoisa vastaanottaja, Tämä asiakirja on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen osallistumis-

Lisätiedot

Satamasaarentie 5, Helsinki 06 Selvitys poikkeamisista ja perustelut:

Satamasaarentie 5, Helsinki 06 Selvitys poikkeamisista ja perustelut: Satamasaarentie 5, Helsinki 06 Selvitys poikkeamisista ja perustelut: 04.04.2016 Helsinki Liitteenä kaaviokuvat poikkeamista (1) Kaava: VI ul/3 Murtoluku roomalaisen numeron jäljessä osoittaa, kuinka suuri

Lisätiedot

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY

RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY RASTILAN KESKUS RASTILAN LIIKEKESKUS / VIITESUUNNITELMALUONNOS / 27.9.2016 ARKKITEHTITOIMISTO ETTALA PALOMERAS OY SIJAINTI kartta.hel.fi Fonecta NYKYTILANNE Rastilan liikekeskus sijaitsee Rastilan metroaseman

Lisätiedot

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

ROVANIEMEN KESKUSTAN KEHITTÄMINEN

ROVANIEMEN KESKUSTAN KEHITTÄMINEN ROVANIEMEN KESKUSTAN KEHITTÄMINEN Rakennemallit seminaari to 20.1.2011, klo 12-16 Rakennemallien 3 vaihtoehtoa Teemat Arkkitehtuuri ja kaupunkisuunnittelu Liikennekysymykset Keskusta kaupunkiyhteisön kehyksenä

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Kaavatunnus: 3-331 Asianumero: 507/10.2.03/2012 ASEMAKAAVAMUUTOKSEN SELOSTUS Klaukkala, Kiikkaistenkuja Asemakaavanmuutos koskee korttelin 3086 tonttia 2 Asemakaavanmuutoksella muodostuu osa korttelista

Lisätiedot

MYLLYPURO, MYLLYMATKANTIE 6 JA MYLLYPURONTIE 22 ASEMAKAAVAN MUUTOS

MYLLYPURO, MYLLYMATKANTIE 6 JA MYLLYPURONTIE 22 ASEMAKAAVAN MUUTOS Havainnekuva Sijainti Palvelut Joukkoliikenne Topografia Rakennettu ympäristö ja luontotiedot Virkistysalueverkko Yleiskaava Asemakaava Maanomistus ja rakennusoikeus Asemakaavamuutoksen tärkeimmät tavoitteet

Lisätiedot

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH

Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH Kaavin koulukeskuksen liikennesuunnitelma OLLI MÄKELÄ PILVI LESCH 10.10.2013 Sisältö 1 Lähtökohdat... 7 2 Nykytila... 9 3 Suunnitelman sisältö... 14 3.1 Toimenpiteet... 14 3.2 Liikennejärjestelyt: nykyiset

Lisätiedot

JOENSUUN TÄYDENNYSRAKENTAMISOHJELMA KYSELYN TULOKSET

JOENSUUN TÄYDENNYSRAKENTAMISOHJELMA KYSELYN TULOKSET JOENSUUN TÄYDENNYSRAKENTAMISOHJELMA KYSELYN TULOKSET 13.10.2016 Lähtötiedot Vastauksia saatiin yhteensä 350 kappaletta Vastaajissa miehiä ja naisia suurin piirtein yhtä paljon Suurin osa vastaajista asukkaita,

Lisätiedot

Tule mukaan suunnittelemaan kotipaikkaasi! Tulevaisuuden Höyhtyä, suunnittelutapahtuma 3 Karjasillan koululla keskiviikkona 11.9.2013 klo 17.30 20.

Tule mukaan suunnittelemaan kotipaikkaasi! Tulevaisuuden Höyhtyä, suunnittelutapahtuma 3 Karjasillan koululla keskiviikkona 11.9.2013 klo 17.30 20. Tule mukaan suunnittelemaan kotipaikkaasi! Tulevaisuuden Höyhtyä, suunnittelutapahtuma 3 Karjasillan koululla keskiviikkona 11.9.2013 klo 17.30 20.00 Oulun kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut järjestää

Lisätiedot

Haukilahti Asemakaavan muutos 14. kaupunginosa, Haukilahti Kortteli ja katualue

Haukilahti Asemakaavan muutos 14. kaupunginosa, Haukilahti Kortteli ja katualue 1 (5) Asianumero 4794/10.02.03/2014 Aluenumero 230961 Haukilahti Asemakaavan muutos 14. kaupunginosa, Haukilahti Kortteli 14081 ja katualue Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet Liittyy kaupunkisuunnittelupäällikön

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5 KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO-7830-1, 2, 3, 4 JA 5 Ohjeen laatija: Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavoitus, arkkitehti Ilkka Kotilainen Ohjeiden tarkoitus: Rakentamistapaohjeiden

Lisätiedot

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma

Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma LIITE 1 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma KSLK 10.2.2011 Kannelmäki - Lassila - Pohjois-Haaga, alueellinen kehittämissuunnitelma Suunnitelmakartat ja toimenpiteet

Lisätiedot

Kaikki hankkeesta julkaistu materiaali löytyy Heinolan kaupungin nettisivuilta. Kommentteja aiheista voi antaa 15.2.2011 asti.

Kaikki hankkeesta julkaistu materiaali löytyy Heinolan kaupungin nettisivuilta. Kommentteja aiheista voi antaa 15.2.2011 asti. - 2 - VIERUMÄELLE ASUNTOJA, ASUKKAITA JA TYÖNTEKIJÖITÄ 1 YHTEENVETO - TYÖVIHOT 1 ja 2 ( yht. 21 kpl) - HAASTATTELUT - ASUKASILTA 25.11.2010 Kaikki hankkeesta julkaistu materiaali löytyy Heinolan kaupungin

Lisätiedot

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03.

Mellunkylä 47298/1. Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu. Sijainti. Tontti. Asemakaava. Poikkeamispäätös. Ratkaisu HANKESELOSTUS 1 (11) 21.03. HANKESELOSTUS 1 (11) Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu 21.03.2014 Mellunkylä 47298/1 Heka Mellunkylä Vuokkiniemenkatu Sijainti Tontti 47298 / 1 Vuokkiniemenkatu, Mellunkylä 00920 Helsinki Tontti on Kontulantien,

Lisätiedot

Palaute- ja vastineraportti

Palaute- ja vastineraportti TAMPEREEN KAUPUNKI 29.05.2017 Kaleva, Pellervon koulun ja Tredun tontit. Pellervonkatu 20 ja Sammonkatu 45. Katu- ja virkistysaluetta, käyttötarkoituksen muutos ja rakennusoikeuden lisääminen. Asemakaava

Lisätiedot

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa

Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Täydennysrakentamisen tärkeys ja edistäminen Espoossa Kehittämisjohtaja Olli Isotalo RAKLI: Täydennysrakentamiskäytäntöjen kehittäminen Finlandiatalo 5.3.2015 Espoo toteuttaa Helsingin seudun MAL-sopimusta

Lisätiedot

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet Kuntakehityslautakunta 14.3.2012 BOSTONIN ALUE RAKENTAMISOHJEET korttelit 5503-5506, 5508 ja yleiset alueet yhteystiedot Asko Honkanen kaava-arkkitehti puh. 040 314 2012 asko.honkanen@tuusula.fi kortteli

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA

ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA ROVANIEMEN KESKUSTAN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA Kaupunginvaltuuston informaatio to 9.12.2010 Rakennemallien vaihtoehdot Lähtötilanne ja tavoitteet Perusselvitykset Mitoitus Vyöhykkeet ja osa-alueet

Lisätiedot

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ!

ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Katunäkymä Näkymä asunnosta Järvinäkymä Kuva: Kaisa Paavilainen LINJA-AUTOASEMAN ALUE ENGELINRANTA 2016 HÄMEENLINNA FINLAND 27.05.2016 ENGELINRANTA - IHANAN LÄHELLÄ! Hämeenlinnan

Lisätiedot

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus:

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus: 1 RAKENNUSTAPAOHJEET Muutoksen kuvaus: Asemakaavamuutoksessa on poistettu kaksi rivitalotonttia ja osoitettu niiden tilalle kolme pientalotonttia sekä virkistysaluetta. Alueen pohjoisosaan Pihakadun varrelle

Lisätiedot

haasteet ja ratkaisut

haasteet ja ratkaisut Täydennysrakentamisen haasteet ja ratkaisut pääkaupunkiseudulla MAL-verkoston seminaari Mari Siivola yleiskaavapäällikkö Strateginen valinta kehittää nykyistä kaupunkia Olemassa oleva kehittyy uudisrakentamisen

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Koskee Rieskalan (37.) kaupunginosan kortteleita: 26-30, 34-39, 5 Liittyy asemakaavaan n:o 609 1562 Rakentamistapaohjeet koskevat

Lisätiedot

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE

GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE GERBY V RAKENTAMISTAPAOHJE Janina Lepistö Kaavoitus Vaasan kaupunki 2012 RAKENTAMISTAPAOHJE VAASAN GERBY V ALUEELLE LAATIJA Kaavoitusarkkitehti Janina Lepistö MAANKÄYTTÖJA RAKENNUSLAIN MUKAAN RAKENNUSHANKKEESEEN

Lisätiedot

PERHELÄ RAKENTAMISTAPAOHJE

PERHELÄ RAKENTAMISTAPAOHJE PERHELÄ RAKENTAMISTAPAOHJE 2.2.2017 RAKENTAMISTAPAOHJE Järvenpään Kaupunki, Perhelän kortteli 131-126-14 Asemakaava 1. YLEISTÄ RAKENTAMISTAPAOHJEISTA Tämä rakennustapaohje koskee Järvenpään 1. kaupunginosan

Lisätiedot

RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA 20.1.2014 B L O K A R K K IT EHDIT

RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA 20.1.2014 B L O K A R K K IT EHDIT RIIHIMÄKI PELTOSAARI TOIMITILAKORTTELIN LUONNOSSUUNNITELMA B L O K A R K K IT EHDIT E 1 - vaihe 1 Peltosaaren toimitilakorttelin luonnossuunnitelma vaihtoehto 1 I II 1 / 2 91.95 8:16 8:53 II 1 / 2 Peltosaaren

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOS, JOKA KOSKEE KORTTELIA 7 KAUPUNGINOSASSA 6, LONTOO TL , 228

ASEMAKAAVAN MUUTOS, JOKA KOSKEE KORTTELIA 7 KAUPUNGINOSASSA 6, LONTOO TL , 228 ASEMAKAAVAN MUUTOS, JOKA KOSKEE KORTTELIA 7 KAUPUNGINOSASSA 6, LONTOO TL 4.10.2011, 228 Liite A Asemakaavan muutos koskee vain korttelin pohjoisinta tonttia. Kiinteistö Oy Andante on anonut kaavan muutosta,

Lisätiedot

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS Ote osoitekartasta. KOHDEALUE Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pumminmäen kaupunginosassa Tarmonpolun varressa. Muutosalueeseen kuuluu kortteli 4. Korttelin pinta-ala on

Lisätiedot

Viherlaakso 61. kaupunginosa, Viherlaakso Osa korttelia 61009 Asemakaavan muutos

Viherlaakso 61. kaupunginosa, Viherlaakso Osa korttelia 61009 Asemakaavan muutos 1 (6) Asianumero 907/10.02.03/2014 Aluenumero 150337 Viherlaakso 61. kaupunginosa, Viherlaakso Osa korttelia 61009 Asemakaavan muutos Mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet Liittyy kaupunkisuunnittelupäällikön

Lisätiedot

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011

VANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 ANTAAN KAUPUNKI Maankäyttö- ja ympäristötoimi Kaupunkisuunnittelu 27.4.2011 Maanomistaja / rajanaapuri Asukkaat ja työntekijät iranomaiset ja yhteisöt iite: Ilmoitus asemakaavamuutoksen viitesuunnitelman

Lisätiedot

ETELÄINEN POSTIPUISTO ASEMAKAAVALUONNOKSEN ESITTELY. Eteläinen Postipuisto kaakon suunnasta

ETELÄINEN POSTIPUISTO ASEMAKAAVALUONNOKSEN ESITTELY. Eteläinen Postipuisto kaakon suunnasta ETELÄINEN POSTIPUISTO ASEMAKAAVALUONNOKSEN ESITTELY Eteläinen Postipuisto kaakon suunnasta ETELÄINEN POSTIPUISTO Eteläisen Postipuiston alueelle suunnitellaan uutta asuin- ja työpaikkarakentamista. Tavoitteena

Lisätiedot

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013

Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Mitoituksen päivitys 2013 1 Vuoreksen kaupallisten palveluiden mitoituksen päivitys 2013 Vuoreksen kaupunginosa on lähtenyt jo rakentumaan. Vuoreskeskus on ensimmäisiltä osiltaan rakentunut ja myös muita

Lisätiedot

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu

lohja Nahkurinraitti vaihtoehtojen vertailu A B C D E Työssä on tutkittu vaihtoehtoisia tapoja sijoittaa asuinrakentamista Lohjan keskustassa sijaitsevan korttelin 222 tonteille 5 ja 7. Suunnittelualueena olevat tontit ovat Laurinkadun ja Nahkurinkadun

Lisätiedot

Palojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet. Tontti-info Hyvinkään kaupunki, kaavoitus Anitta Ojanen

Palojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet. Tontti-info Hyvinkään kaupunki, kaavoitus Anitta Ojanen Palojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet Tontti-info 20.4.2017 Hyvinkään kaupunki, kaavoitus Anitta Ojanen Palojoen varren alue on osa laajempaa Metsäkaltevan yli 6000 asukkaan tulevaa asuntoaluetta

Lisätiedot

Ryhmäkorjaus taloyhtiöissä Taloyhtiö 2015 15.04.2015

Ryhmäkorjaus taloyhtiöissä Taloyhtiö 2015 15.04.2015 Ryhmäkorjaus taloyhtiöissä Taloyhtiö 2015 15.04.2015 Lars Lindeman NCC Rakennus Oy lars.lindeman@ncc.fi 040 861 9948 15.04.2015 Lars Lindeman NCC-yhtiöt 1 Esitykseni sisällöstä Mitä lähiöissä tapahtuu?

Lisätiedot

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Raksilan kaupunginosan korttelia 2 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutos (Teuvo Pakkalan katu) AM2025 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella

Lisätiedot

K10 - AUKIOIDEN KORTTELI. rev A

K10 - AUKIOIDEN KORTTELI. rev A K10 - AUKIOIDEN KORTTELI rev A rev A rev A rev A rev A rev A rev A rev A rev A Tontti 3 2 214 m 2 käytetty rakennusoikeus: n.5920 m2 (tarkista) e 2,7 59 ap (39 ap kellarissa, 20 ap pihalla) PUUTARHAKATU

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.021 Asuinpientalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialue,

Lisätiedot

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017

KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 1 (8) KH 25.3.2013 KARKKILAN KAUPUNGIN KAAVOITUSSUUNNITELMA 2013 2017 TEKNINEN JA YMPÄRISTÖTOIMIALA, MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU 2 (8) STRATEGISET PÄÄMÄÄRÄT / MAANKÄYTÖNSUUNNITTELU Ekologinen, kasvava puutarhakaupunki

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Sanna Granbacka 18.12.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 153 1 Rakennusvalvontaviraston lausuntopyyntö 4.12.2009, 8-3385-09-E LAIVASTOKATU 4 (8/147/4), ULLAKKORAKENTAMIS- JA HISSI- SUUNNITELMAT Museo 2009-277 Kaupunginmuseo on tutustunut

Lisätiedot

Pöytäkirja 12 /2015 :t 53-64 5.11.2015. Kaupunkikuvaneuvottelukunta. Aika 5.11.2015 klo 8.30 11.32 Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa

Pöytäkirja 12 /2015 :t 53-64 5.11.2015. Kaupunkikuvaneuvottelukunta. Aika 5.11.2015 klo 8.30 11.32 Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Aika klo 8.30 11.32 Paikka Rakennusvalvonta, Kielotie 20 C, 01300 Vantaa Jäsenet Asiantuntija-jäsenet Muut osallistujat Ilkka Rekonen, lupapäällikkö, puheenjohtaja vs. Sirkka Kähärä, kaupunkisuunnittelulautakunnan

Lisätiedot

Myllypuro 2, asemakaava 8189 RAKENTAMISTAPAOHJE

Myllypuro 2, asemakaava 8189 RAKENTAMISTAPAOHJE Myllypuro 2, asemakaava 8189 RAKENTAMISTAAOJE 2.9.2016 ALUEEN SIJAINTI TYÖN TILAAJA Tampereen kaupunki Kaupunkiympäristön kehittäminen Maankäytön suunnittelu TYÖN TEKIJÄ WS Finland Oy RAKENTAMISTAAOJE

Lisätiedot

KUOPION ASEMANSEUDUN KONSEPTISUUNNITELMA KUOPION PORTTI

KUOPION ASEMANSEUDUN KONSEPTISUUNNITELMA KUOPION PORTTI KUOPION ASEMANSEUDUN KUOPION PORTTI 19.5.2016 KUOPION ASEMANSEUDUN KUOPION PORTTI Monipuolinen kokonaisuus Lähtökohtana koko hankealueella moderni hybridirakentaminen, jossa asumisen osuus noin 1/3 Liikenteen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LINIKKALA IV ASEMAKAAVAN MUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LINIKKALA IV ASEMAKAAVAN MUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA KAAVA-ALUEEN RAJAUS VIISTOKUVA ALUEELTA vuodelta 2009 Kaavoitus kohde Hakija/Aloite Asemakaavamuutoksen tarkoitus Maakuntakaava Asemakaavan muutos Dnro: Linikkala IV: Linikkalan

Lisätiedot

Määräysnumero Ulkoasu ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 0.9

Määräysnumero Ulkoasu ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 0.9 Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 4.042 4.0421 4.043 5.00 Korttelialueelle ei saa sijoittaa päivittäistavarakauppaa, eikä muuta yli 2000 kerrosalaneliömetrin suuruista

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) Aurinkokuja 1 a valmis 2 935

Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) Aurinkokuja 1 a valmis 2 935 95 Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) 41041 11 Aurinkokuja 1 a 453 120 valmis 2 935 Kaavan mukaisesta rakentamisesta mm: Rakennuksen kerrosluku:

Lisätiedot

KARTANONTIE 22, ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUSLUONNOS

KARTANONTIE 22, ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUSLUONNOS HELSINGIN KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO ASEMAKAAVAOSASTO KARTANONTIE 22, ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUSLUONNOS LUONNOS NÄHTÄVILLÄ 4. 22.2.2013 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUSLUONNOS Asemakaavan muutos koskee:

Lisätiedot

Tampere, Ratina vuonna 2000. Mikko Järvi 29.5.2009

Tampere, Ratina vuonna 2000. Mikko Järvi 29.5.2009 Tampere, Ratina vuonna 2000 29.5.2009 Ratina ennen 29.5.2009 Ratina vuonna 1898 ja 1960-luvun alkupuolella Ratina ennen 29.5.2009 Ratinan aatekilpailu 29.5.2009 Yleinen aatekilpailu 2.10.2000 15.2.2001

Lisätiedot

Täydennysrakentaminen ja asemakaavoitus. Lokakuu 2017 Linda Wiksten Asemakaavoitus Asemakaavakoordinointi

Täydennysrakentaminen ja asemakaavoitus. Lokakuu 2017 Linda Wiksten Asemakaavoitus Asemakaavakoordinointi Täydennysrakentaminen ja asemakaavoitus Lokakuu 2017 Linda Wiksten Asemakaavoitus Asemakaavakoordinointi Helsinki kasvaa ja tiivistyy Uuden strategian tavoitteet: Kaupunkiin rakennetaan vuosittain 6 000

Lisätiedot