Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download ""

Transkriptio

1 TULITAUKOJA PAPERISODISSA MITÄ MERKITYKSIÄ TAIDEAKTIVITEETEILLA ON YRITYKSEN HENKILÖSTÖN HYVINVOINNILLE? Piritta Kantojärvi Taidekasvatusseminaaritutkielma Taideteollinen Korkeakoulu 2003 Ohjaaja: Inkeri Sava Opponentti: Satu Hirvikoski

2 2

3 Olin saanut ohjeeksi kerätä talteen viikon aikana syntyneet paperijätteet. Purin siis aggressioitani ja satunnaisia turhautumisiani rutistelemalla paperipalloja pieleen menenneistä tulosteista ja keskeneräisten projektien jatkoaika-anomuksista. Kun SE päivä viimein koitti, keräsimme työkavereiden kanssa paperipallomme yhteen isoon laatikkoon ja lähdimme kohtauspaikalle. Siellä meitä oli vastassa toisesta yrityksestä tullut joukkio. Mietin, että jaaha, mitähän pöhköä meillä nyt olisi luvassa. Tilaisuuden vetäjä pyysi kummastakin ryhmästä kaksi vapaaehtoista erikseen. He saivat tehtäväkseen laatia kansainväliset säännöt sodankäynnin varalle. Meidät muut sijoitettiin tilan eri puolille ja me saimme tehtäväksemme suunnitella hyökkäysstrategiaa. Tuntui tosi typerältä seistä siellä kuin lapset konsanaan, leikkimässä keskellä työpäivää. Mitäköhän hyötyä tästäkin olisi, pohdin mielessäni. Aivan järjetöntä tämä ainakin oli. Toivoin jo, että pääsisin takaisin tekemään tilinpäätöstä ja käsittelemään negatiivisia asiakaspalautelomakkeita. Työtoverini keskeytti haaveeni yllättäen karjaisemalla riemuiten korvaani: hyökkäykseen! (fiktiivinen tarina) 3

4 4

5 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO ENNAKKO-OLETUKSENI AIEMPIA TUTKIMUKSIA TUTKIMUSPROSESSI JA MENETELMÄT TUTKIMUSMENETELMÄ JA AINEISTON KERÄÄMINEN HAASTATTELUJEN KUVAILU TAIDE JA KULTTUURI YRITYKSISSÄ KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYÄ: TAIDE JA KULTTUURI TAITEEN JA KULTTUURIN NÄKYMINEN YRITYKSISSÄ HENKILÖSTÖLLE JÄRJESTETYT AKTIVITEETIT OSALLISTUMINEN AKTIVITEETTEIHIN HENKILÖSTÖ JA HYVINVOINTI KÄSITTEIDEN MÄÄRITTELYÄ: TYÖHYVINVOINTI JA TYÖILMAPIIRI HENKISEEN HYVINVOINTIIN VAIKUTTAMINEN TYÖSSÄ MIKSI HENKILÖSTÖLLE JÄRJESTETÄÄN TOIMINTAA? KUN TOIMINTAA EI OLE TAI SITÄ ON VÄHENNETTY TAIDEAKTIVITEETTIEN MERKITYKSIÄ TAIDEAKTIVITEETIN MERKITYS SUHTEESSA LIIKUNTAAN TARJONNAN MONIPUOLISTAMINEN VUOROVAIKUTUSTA JA VIRKISTÄYTYMISTÄ VOIMAVAROJA JA ITSETUNTEMUSTA LUOVUUTTA, UUSIA NÄKÖKULMIA JA ERILAISTA OPPIMISTA TAITEEN MERKITYS YRITYKSEN KEHITTÄMISTYÖSSÄ PÄÄTELMIÄ JA TULOSTEN TARKASTELUA YHTEENVETOA TULOKSISTA TUTKIELMAN ARVIOINTIA MITÄ TAIDEAKTIVITEETTI VOISI OLLA? LÄHTEET LIITE 1: YHTEENVETO HAASTATELLUISTA HENKILÖISTÄ...56 LIITE 2: YHTEENVETOA AKTIVITEETEISTA...57 LIITE 3: KYSELYLOMAKE YRITYKSILLE

6 6

7 1 JOHDANTO Yritykset järjestävät henkilöstölleen erilaista toimintaa. Toiminnalla tarkoitan retkiä konsertteihin, liikuntapäiviä ja tiimikoulutusta, miksi ei myös taidekursseja. Mitä merkitystä yritykselle on sillä, että henkilökunnalle järjestetään toimintaa? Mitä erityismerkitystä sillä on, jos kyseessä on taidesuuntautunut aktiviteetti? Olen kiinnostunut valottamaan kenttää, jossa taidekasvatus yhdistyy yritysmaailmaan. Jo muutaman vuoden ajan olen kehitellyt ideaa yksityisestä taidekoulusta aikuisille. Idea on kulkenut nimellä GASP!-project (www.uiah.fi/~gasp). Projektiin liittyi yhden yrityksen henkilökunnalle järjestetty kolmen iltapäivän mittainen taidekurssi. Tällä hetkellä olen siinä vaiheessa, että pohdin yrityksille järjestettävien taidekurssien realistisia toteutusmahdollisuuksia ja esimerkiksi asiakashyötyä. Näin ollen uskon tästä tutkielmasta olevan itselleni hyötyä. Uskon tuovani esille myös taidekasvatuksen kentän laajenemismahdollisuuksia yritysmaailman suuntaan. Tällä tutkielmalla saattaa olla merkitystä myös yrityksille oman henkilöstöaktiviteettitoiminnan tarkastelussa ja kehittämisessä. Rajaan tutkimuksen koskemaan taideaktiviteettien merkityksiä yrityksille, liittyen erityisesti henkilöstön hyvinvointiin. Olen kiinnostunut selvittämään, minkälaisia taide- ja kulttuurisuuntautuneita aktiviteetteja henkilöstölle järjestetään ja minkä takia niitä järjestetään tai ei järjestetä. Taideaktiviteetti on tässä tutkielmassa ymmärretty varsin laajasti. Kyseisen aktiviteetin tulee olla interaktiivinen ja taidesuuntautunut, kuten esimerkiksi taidekurssi tai kulttuuritapahtuma, jossa mukanaolijat pääsevät itse osallistumaan toimintaan. Näkökulmaksi olen valinnut niiden henkilöiden näkökulman, jotka tekevät päätöksen siitä, mitä aktiviteetteja henkilöstölle järjestetään. Aktiviteettiin osallistujat olisivat varmastikin enemmän asiantuntijoita omasta hyvinvoinnistaan ja taideaktiviteetin vaikutuksesta siihen, mutta jätän sen nyt rajaukseni ulkopuolelle. Lisäksi rajaan tutkimukseni koskemaan vain muutamia itse valitsemiani suurikokoisia yrityksiä. Lähestyin valitsemiani yrityksiä sekä kyselylomakkein että haastatteluin. En esitä teoriaa ja aineistoa omina lukuinaan vaan nivon niitä yhteen teemoittain. Olen liittänyt osan päätelmistäni ja havainnoistani teemojen käsittelyn sekaan. Tutkimuksen raportointi voi Eskolan ja Suorannan (2000, s.82, 175) mukaan ollakin teorian ja empirian vuoropuhelua, ja tätä aineiston teemoittelu jopa edellyttääkin. Kirjoitan rinnakkain yritysjohtajien haastattelulainauksia ja eri tutkijoiden vuosien työn tutkimustuloksia. Tarkoitukseni ei ole tällä arvottaa näitä saman- tai eriarvoisiksi 7

8 A B 8 vaan nimenomaan luoda vuoropuhelua. Käytän tekstissäni lisätietoihin ja yksityiskohtiin pienempää fonttikokoa erottaakseni ne päätekstistä. B C A C, kun A C > n B m m = 1 A = taideaktiviteetti B = yksilön hyvinvointi C = yrityksen hyvinvointi = on verrannollinen, lue tässä: on merkitystä A B tarkoittaa A:lla on merkitystä B:hen = ja = siitä seuraa että = on olemassa n = henkilöstömäärä yrityksessä m = yksittäinen yksilö m n = = yhteenlaskumerkki, joka puretaan näin: 1 B + m = B 1 + B 2 + B B n Ajatteluni ja tutkimukseni perustuu yllä olevaan matemaattiseen logiikkaan. Malli on luettavissa siten, että kun todistan, että taideaktiviteetilla on merkitystä yksilön hyvinvoinnille ja yksilön hyvinvoinnilla on merkitystä yritykselle, on taideaktiviteetilla merkitystä yrityksen hyvinvoinnille. Lisäksi olen oppinut yrityksen F haastattelusta sen, että yhteisön hyvinvointi on enemmän kuin sen yksilöiden hyvinvointien summa. Tässä kaavassa on huomioitu, että yksilöiden hyvinvoinnit voivat olla erikokoisia. Pohdin siis tutkielmassani, minkälaisia merkityksiä taiteen tekemisellä ja hyvinvoinnilla on yksilölle. Sen jälkeen teen päätelmiä siitä, mitä merkityksiä yritykselle on sillä, että henkilöstö osallistuu taideaktiviteetteihin. (Lisätietoja matematiikasta Seppänen ym MAOL-taulukot.) 1.1 Ennakko-oletukseni Uskon siihen, että jokainen voi oppia uusia asioita kaikissa elämänvaiheissa ja luova ajattelu on kaikkien ulottuvilla, kun sen vain ymmärtää ottaa käyttöönsä. Visti kirjoittaa, että tutkimukset, jotka koskevat ihmistä, sisältävät aina ihmiskäsityksen joko kätketysti tai suoraan. Tutkimuskohteen ja -ongelman valinnalla ihmistä ja organisaatiota tutkiva ilmaisee oman ihmiskäsityksensä. Vistin mukaan se, millaista ihmiskäsitystä työelämän murroksessa tehtävät ratkaisut toteuttavat, kaipaisi syvällistä ja vastuuntuntoista pohdintaa. (Visti 1996, s.13, 61, 35.) Jätän tässä tutkielmassa lukijan pohdittavaksi sen, minkälaista ihmiskäsitystä kunkin kirjoittajan tai puhujan näkemykset heijastavat. Omat esioletukseni siitä, mitä taidekurssi yritykselle merkitsee: Kommunikointi ryhmässä paranee, kun ihmiset ymmärtävät toisia ja itseään paremmin, mikä vaikuttaa osaltaan työilmapiiriin. Taideaktiviteetista ihmiset saavat lisää energiaa, mikä parantaa työtehokkuutta ja vaikuttaa myös työilmapiiriin. Mielikuvituksen ja itseilmaisun kautta ihmiset saavat enemmän luovuutta ongelmanratkaisuun ja vaihtoehtojen näkemiseen. Henkinen hyvinvointi paranee paremman itsetunnon ja itsetuntemuksen avulla, mikä vai-

9 kuttaa poissaolojen vähenemiseen, kun henkilöstö on terveempi ja onnellisempi. Oletan myös, että paremman työviihtyvyyden, henkisen hyvinvoinnin ja itsensä merkitykselliseksi kokemisen kautta saavutetaan parempi työtyytyväisyys ja motivaatio, sitoutetaan henkilöstö paremmin yritykseen ja vaihtuvuus pienenee. Soveltaen Mayon (tähän viitataan teoksessa Thuis 1999, s.48) ajattelua oletan myös, että aktiviteetin järjestäminen antaa työntekijöille tunteen, että he ovat tärkeitä ja yritys haluaa panostaa heidän hyvinvointiinsa. Jo se vaikuttaa positiivisesti heidän työmotivaatioonsa ja -tehokkuuteensa. Australialainen Elton Mayo teki 1945 tunnetun Hawthorne-tutkimuksensa Western Electric Company:ssa, mikä osoitti, että työntekijät työskentelevät paremmin kun saavat huomiota osakseen, oli huomio sitten valojen lisäämistä tai vähentämistä. 1.2 Aiempia tutkimuksia Olen tähän koonnut tutkimuksia, jotka käsittelevät henkilöstön hyvinvointia, mutta myös tutkimuksia, joissa yhdistetään taide ja yritystoiminta, sekä tutkimuksia, joissa etsitään taiteen merkitystä. Tietoa henkisestä hyvinvoinnista työpaikoilla on olemassa paljon, mutta se on hajanaista ja usein ammattiala- tai työpaikkakohtaista. Tutkimuksissa on tarkasteltu lähinnä henkistä pahoinvointia ja siihen vaikuttavia tekijöitä sekä työtyytyväisyyttä. (Perkka-Jortikka 1992, s.8-9, ) Taiteen merkityksestä ihmiselle on myös kirjoitettu paljon, mutta en löytänyt yhtään tutkimusta tai kirjaa aiheesta taideaktiviteetit yritysmaailmassa. Kanadassa Ontario Arts Council on julkaissut kaksi kvantitatiivista tutkimusta: Time For the Arts: The participation of Ontarians in arts activities 1994 ja The Arts and the Quality of Life: The attitudes of Ontarians Taide ja kulttuuripalvelut (the arts), jotka luen itse käyttämäni taideaktiviteetti-sanan piiriin, on nähty näissä kahdessa tutkimuksessa hyvin laajasti. Taideaktiviteetit on jaettu aktiviteetteihin kotona (esim. videon katsominen, kirjan lukeminen ja musiikin kuuntelu) ja kodin ulkopuolella (esim. festivaaleilla, konsertissa, teatterissa ja museoissa käymiseen). Mukaan on vertailukohteeksi otettu myös ammattilaisurheilutapahtumaan osallistuminen. Ensimmäisessä tutkimuksessa ei juuri pohdita, miksi aktiviteetteihin osallistutaan. Siitä käy kuitenkin ilmi, miten esimerkiksi ikä ja koulutustausta vaikuttavat osallistumiseen. Korkeasti koulutetut olivat aktiivisempia osallistumaan. Toisessa tutkimuksessa tuodaan ilmi, miten tärkeinä ihmiset näkevät yhteiskunnan tarjoamat kulttuuripalvelut. Katarina Eskola (1998b) on tehnyt omaelämänkertatutkimusta vuonna 1995 järjestetyn Elämysten jäljillä -kirjoituskilpailun sadosta. Hänen tutkimuksestaan käy ilmi, että ihmiset etsivät merkitystä elämäänsä työstä, ihmissuhteista, opiskelusta, aatteista, koulutuksesta, luonnosta ja erilaisista harrastuksista. "Paljon on 9

10 myös niitä, joille taiteeseen ja kirjallisuuteen liittyvä luova harrastus on oman elämän kannalta aivan keskeistä", kirjoittaa Eskola (1998a, s.39) artikkelissaan Taiteen merkityksellistämä elämä. Hän pohtii, onko taiteeseen ja kirjallisuuteen liittyvä konteksti kutsunut kirjoittajia kertomaan kokemuksista, joita heidän olisi muuten ollut vaikea käsitellä. Tomi-Pekka Humalisto on tehnyt 1996 Taideteollisessa korkeakoulussa lopputyön Merkitystä etsimässä: nykytaiteen tulkintaan liittyvä aikuisryhmien opetuskokeilu. Humaliston opinnäytetyöhön kuului yhtenä osa-alueena puolen vuoden opetuskokeilu. Opetettavat ryhmät koostuivat viiden yrityksen henkilökunnan taidekerhoista. Opetuskokeiluun kuului tehtäviä, jotka sisälsivät näyttelykäyntejä ja keskustelua, eivät käsillä tekemistä. Oman taiteellisen prosessinsa lisäksi hän tutki nykytaiteen vastaanottamisen opettamista. Tutkimukseen ei kuulunut ollenkaan sen pohtimista, mitä yritykset tästä saivat irti tai mitä merkitystä nykytaiteen ymmärtämisellä osallistujille oli. Humalisto tutki kyllä osallistujien oppimista ja vertasi sitä Michael Parsonsin taiteen vastaanottamisen tasoteoriaan. Hän itsekin myöntää, että aineistosta ei selviä, missä määrin yksilöllistä kehitystä tapahtui. Tosin osallistujien asenteissa oli havaittavissa muutoksia. Kari Nuutinen Taideteollisesta Korkeakoulusta järjesti eräässä yrityksessä henkilöstölle työnohjausta, jossa mene- 10 telmänä käytettiin kuvallista tekemistä keskustelujen ohella. Hän tekee parhaillaan väitöstutkimusta aiheeseen liittyen, ja olen keskustellut hänen kanssaan kaksi kertaa. Nuutisen tutkimuksen työnimenä on "Kuvallinen dialogisuus, taiteilija tutkii työtään ja visuaalista ilmaisua työnohjausmenetelmänä sekä sen käyttöä osana organisaation innovaatio ja muutostyötä". (Ks. 5.6) Hannele Varsa on toteuttanut yhteistyössä kahden näyttelijän kanssa Ylös alamäkeä -näytelmän, joka valmistui vuonna Se käsitteli työpaikan sosiaalisia suhteita, tulostavoitteita, yhteistyötä, kilpailua, kiusaamista ja loppuunpalamista. Näytelmä kiersi työpaikoilla ainakin seitsemän vuoden ajan sekä Suomessa että Ruotsissa, ja siihen liittyi keskustelutilaisuus ja aihetta käsittelevä julkaisu. Sittemmin Varsa jatkoi yhteistyötä näyttelijöiden kanssa tekemällä tutkimusta työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisesta. Siinä taide oli osana työpaikoilla tehtävää kehittämistyötä. "Taiteen avulla luomme uusia tapoja tutkimustulosten välittämiseen sekä työpaikoille että laajemmalle yleisölle", Varsa kirjoittaa. Lähestymällä samaa teemaa erityyppisin keinoin he voivat tavoittaa erilaisia ihmisiä ja syventää näkemystä työstä ja perheestä. (Varsa 1998, s ) Katriina Perkka-Jortikka on tehnyt 1992 väitöstutkimuksen Sosiaalinen hyvinvointi ja yhteisöllisyys työssä, tutkimus toimihenkilöiden työn arjesta 1980-luvun Suomessa. Hän pyrki vas-

11 taamaan kysymykseen, mitä on sosiaalinen hyvinvointi työssä ja erityisesti osana henkistä hyvinvointia. Hänen tutkimuksessaan on työntekijöiden näkökulma aiheeseen. Annaliisa Visti (1996) on tehnyt Yhteistyön ja työn tuottavuuden kehitys organisaation transformaatiossa -väitöstutkimuksen yhden yrityksen henkilöstöstä 1990-luvun alussa. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata organisaation työyhteisökehitystä kartoittamalla henkilöstön arviointeja työilmapiiristä, työhön sitoutuneisuudesta, työn kuormittavuudesta ja työhyvinvoinnista. Hän kiinnitti huomiota näiden seikkojen yhteyksiin työn tuottavuuteen organisaation nelivuotisen transformaatioprosessin aikana. Tutkimusraportin lopussa Visti kirjoittaa myös huumorin liittyvän henkilöstön hyvinvointiin. Seuraavasta lainauksesta käy ilmi, että mielihyvään liittyvät asiat, joihin taideaktiviteetinkin voisi sijoittaa, eivät kuulu organisaatiotutkimukseen. "Laajasta ja moniaineksisesta organisaatioita ja niissä työskenteleviä koskevista teorioista, malleista ja tutkimustuloksista hahmottuu kuva kaikkia kukkia kukkivasta niitystä. Vain kaunein kukka eli huumorin kukka näyttäisi puuttuvan. Niin tässä kuin miltei kaikissa muissakin OD-/OT-projekteissamme henkilöstö on korostanut ilon ja hauskuuden merkitystä ja kaivannut sitä työpaikalle. Sinänsä hyödyllisen, mutta usein niin totisen taukojumpan sijasta pyydänkin kehittämisseminaareissa osallistujia iltapäivätanssiin (jytätanssia "Don't worry, be happy" -tahtiin). Vartalonsa keinuttaminen ja hytkyttäminen saa osallistujat muistamaan myös kehollisen olemuspuolensa, hymyilemään ja löysäämään hieman 'tiukkaa pipoa' ts. liiallista älyllisyyden korostusta. Yllä oleva teksti ei ehkä 'sovi' tieteelliseen tutkimusraporttiin, mikä mielestäni osoittaa sen osuvan asian ytimeen: organisaatiotutkimukseen eikä työorganisaatioille kuulu sellainen, mikä liittyy mielihyvään. Työssä ei saa olla hauskaa, siitä ei saa laskea leikkiä, sitä ei saa asettaa naurunalaiseksi. Kokemukseni mukaan 11 kuitenkin esimerkiksi liioittelemalla ja karrikoimalla organisaation käytäntöjä, ne voi saada näyttämään niin 'hulluilta' kuin ne todellisuudessa joskus ovatkin. Nauru saa meidät silloin huomaamaan, että kaikelle on vaihtoehtoja. Suomalaisen työelämän huumori on vahvaa ja oivallista, ja sen tulisi saada elintilaa muulloinkin kuin vain pikkujouluhupailuissa." (Visti 1996, s149.)

12 2 TUTKIMUSPROSESSI JA MENETELMÄT 2.1 Tutkimusmenetelmä ja aineiston kerääminen Tutkimusasenteeksi valitsin kvalitatiivisen otteen. Eskola ja Suoranta kuvailevat sen olevan prosessiluonteinen ja tavoittavan ilmiöiden muutoksen. Täten tutkimustuloksiakaan ei voida pitää ajattomina ja paikattomina. Heidän mukaansa kvalitatiiviselle tutkimukselle ominaista on myös se, että tutkija ei ennalta määrittele tutkimustuloksia. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa keskitytään usein pieneen määrään tapauksia, jotka sitten pyritään analysoimaan mahdollisimman perusteellisesti. (Eskola & Suoranta 2000, s.16, 19.) Perkka-Jortikka (1992, s.28-29) puhuu omasta lähestymistavastaan empaattisena, ja sanoo, että sen avulla saa enemmän tietoa siitä, miten tutkitut itse mieltävät yhteytensä organisaatioon. Muodollisen lähtökohdan haittana hän näkee sen, että tutkittavia lähestytään samoilla termeillä ja määrittelyillä riippumatta siitä, miten he itse spontaanisti asiat määrittelevät (mt). 12 Kun tutkija pyrkii säilyttämään tutkittavan ilmiön sellaisena kuin se on, manipuloimatta tutkimustilannetta, voidaan puhua naturalistisesta otteesta, pyrkimyksestä tavoittaa tutkittavien näkökulma (Eskola & Suoranta 2000, s.16). Olen pyrkinyt tuomaan tutkielmassani esille tutkittavien näkökulman haastattelukatkelmilla ja tuomalla esille heidän käsitteidenmäärittelyään. En kuitenkaan näe tutkimusotettani täysin naturalistisena enkä siihen pyrikään, sillä jo tutkimuskysymykseni, kuten muutkin kysymykseni, suuntaavat tutkittavien vastauksia jollain tavalla. Toisaalta olin kyllä siinä määrin ulkopuolelta katsoja, että en ole yhdenkään yrityksen työntekijä enkä erityisen perehtynyt yritysmaailmaan. AINEISTON VALINTA Kari Nuutinen kertoi ( ) muutamista yrityksistä, joilla on tai on ollut kerhotoimintaa. On olemassa myös työkykyä ylläpitävää toimintaa (TyKy). Taideharrastuneisuus on kuitenkin pientä, hän sanoi. Halusin haastatella suurten yritysten henkilöstöjohtajia ja -kehittäjiä. Metro-lehdessä julkaistussa ( ) jutussa "Työpaikkaliikunta tavoittaa nyt vain joka kolmannen" kerrotaan, että suurissa yrityksissä työpaikkaliikunta on pääosin organisoitua ja tavoitteellista toimintaa. Oletukseni siitä, että löytäisin taideaktiviteetteja paremmin suurista kuin pienistä yrityksistä osui oikeaan. Valitsemiani yrityksiä lähestyin ensin soittamalla henkilöstöjohtajille, henkilöstökehittäjille tai henkilöille, jotka vastasivat yrityksen henkilöstön kerhotoiminnasta. Yhteyden-

13 oton jälkeen lähetin heille kaksisivuisen kyselylomakkeen (Liite 3), jota käytin haastattelujen suunnittelemiseen. Keräsin siis aineistoa sekä kirjallisuudesta, kyselylomakkein että henkilöitä haastattelemalla. Hirsjärvi ja Hurme (1991, s.58) mainitsevat, että haastattelukohteiden valinta on mahdollista toteuttaa esimerkiksi keräämällä henkilöistä ensin tietoa lomakkein ja myöhemmin haastattelemalla osaa heistä. Eskola ja Suoranta (2000, s.61) käyttävät tästä nimeä harkinnanvarainen näyte. Olin aluksi suunnitellut keskittyväni vain yhden yrityksen haastatteluun. Kari Nuutinen sanoi ( ), että hän ei ainakaan vastaisi tällaiseen lomakkeeseen, jos tietäisi, että vain osaa vastanneista tullaan haastattelemaan. Koinkin kohteliaaksi haastatella kaikkia lomakkeen palauttaneita. Lomakkeita lähetin yhteensä 17 ja niistä palautettiin 6. Pyysin haastattelua myös muutamilta niistä, joilta en ollut saanut lomaketta takaisin. (Ks. Liite 1.) Eskola ja Suoranta (2000, s.60-61, 215) puhuvat kvalitatiivisen aineiston koosta. Esille nousee päällimmäisenä se, että kun uudet haastateltavat eivät enää tuo uutta tietoa, aineistoa on tarpeeksi. Toisaalta myös se, kuinka paljon haluaa tehdä yleisiä päätelmiä, saavuttaa yleistä tietoa yksityisen sijasta, määrittelee aineiston koon tarvetta. Kvalitatiivisessa tutkielmassa ei kuitenkaan pyritä tilastollisiin yleistyksiin. (Mt.) Kun tutkielmani tavoitteena ei ole 13 luoda yleistä määritelmää taideaktiviteettien merkityksistä yrityksille vaan ennemminkin ymmärtää ja kuvailla niiden mahdollisia merkityksiä, on aineistoni koko mielestäni sopiva. Ratkaisevaa kvalitatiivisessa tutkimuksessa ei ole kuitenkaan aineiston koko vaan siitä tehtyjen tulkintojen kestävyys ja syvyys sekä oman subjektiivisuuden havaitseminen (mt., s.67, 17 ). HAASTATTELUMENETELMÄ Avoin haastattelu sopii silloin, kun henkilöiden kokemukset vaihtelevat suuresti ja silloin, kun käsitellään heikosti tiedostettuja tai unohduksiin painuneita asioita (Hirsjärvi & Hurme 1991, s.31). Näkisin taideaktiviteettien merkitysten metsästämisen nimenomaan heikosti tiedostettuihin asioihin lukeutuvana, mutta ottaen huomioon olemattoman haastattelukokemukseni, jonkinlainen ennakkosuunnitelma oli hyvä olla. Halusin myös pystyä kokoamaan yhteen eri yritysten haastattelut ottamalla kaikkien kanssa samat asiat esille ja toisaalta antaa heille tilaa kertoa haluamansa asiat. Haastattelumuodoksi valitsin näin ollen teemahaastattelun. Usein teemahaastattelu nähdään lomake- ja avoimen haastattelun välimuotona, puolistrukturoituna tai puolistandardoituna haastatteluna. Teemahaastattelussa ei ole kiinteää runkoa eikä ennalta muotoiltuja kysymyksiä. Haastateltavan tulee huolehtia tilanteen koossa pitämisestä ja siitä, että hän saa tarvitsemansa tiedon. Teemahaastattelussa haastattelija käy kaikkien kanssa samat teema-alueet läpi, mutta niiden järjestys ja

14 laajuus voi vaihdella. Hirsjärven ja Hurmeen mukaan teemahaastattelu vaatiikin enemmän taitoja ja kokemusta kuin muut haastattelumuodot. (Mt., s.31,35; Eskola & Suoranta 2000, s.86.) Henkilöstölle järjestettävät aktiviteetit? Haastateltavan työnkuva yrityksessä? Aktiviteettien organisointi ja rahoitus? Aikaa osallistua ja ketkä osallistuvat? Miksi aktiviteetteja järjestetään? Taideaktiviteetin erityismerkitys? Haastatteluihin olin varautunut yllä olevalla teemapallosarjalla. Usein esille tuli myös, millä muilla tavoin henkilöstön hyvinvointiin pyritään vaikuttamaan. Merkittävää on se, että kaikissa haastatteluissa tuli muitakin asioita esille. Tutkimukseni perustuu vain saamaani aineistoon eikä välttämättä anna kokonaista kuvaa kaikista mukana olleista yrityksistä. Puhun tässä tutkielmassa yrityksistä kirjaimilla sekä henkilöistä vaihdetuilla nimillä. Lukijalle tämäntapainen nimeäminen voi olla työlästä. Halusin säilyttää haastateltavien anonymiteetin, jonka olin luvannut, ja tehdä henkilöllisyyden paljastumisen mahdollisimman vaikeaksi. (Eskola & Suoranta 2000, s.57, 93.) Tämä on hankalaa, sillä Suomessa ole kovin monia suuria yrityksiä. Aiheeni ei ole erityisen arka tai henkilökohtainen, eikä ilmeisesti kenellekään kilpailuvaltti, mutta en näe tutkimuksen kannalta tärkeäksi tuoda julki, mitä mukana olevat yritykset ovat. 2.2 Haastattelujen kuvailu Kukaan ei kieltäytynyt haastattelusta enkä joutunut ketään siihen erityisesti suostuttelemaan, mutta lomakkeita palautettiin nihkeästi. Haastatteluissa kävi toteen oletukseni siitä, että monet kysymäni seikat olivat heikosti tiedostettuja tai unohduksissa. Aineisto ei ole kovin homogeenista sen puolesta, että haastattelemani ihmiset olivat lopulta hyvin eri tehtävistä ja erilaisilta organisaatiotasoilta. Havaitsin myös, että yritykset jakaantuivat kahteen kokoluokkaan: ja yli 1000 työntekijää. (Ks. liitteet 1,2 ja 3; yritysten kokoluokat: ) HAASTATTELU YRITYKSESSÄ A Yrityksen A toimintakenttä on viestintä. Istuimme Tiinan kanssa yrityksen henkilökunnan ruokalan reunustalla nojatuoleissa. Tiina on talousasioiden parissa työskentelevä toimistotyöntekijä. Hän oli viime vuonna yrityksen kerhon puheenjohtaja ja tänä vuonna hän on kerhon posliininmaalausjaoksen vetäjä. 14

15 HAASTATTELU YRITYKSESSÄ B Yrityksen B toimiala on vähittäiskauppa. Olin sopinut haastattelun kehityspäällikkö Annan ja koulutuspäällikkö Kajn kanssa. Haastattelutilanteessa kävi se, mitä ryhmähaastatteluissa voi käydä: henkilöt innostivat toisiaan puhumaan. Haastateltavien välille syntyi jatkuvasti uusia ajatuksia herättelevä keskustelu, johon minä toin uusia suuntia kysymyksilläni. (Eskola & Suoranta 2000, s ) HAASTATTELU YRITYKSESSÄ C Yrityksen C toimiala on rahoitus- ja vakuutusala. Sovin haastattelun yrityksen entisen henkilöstönkehittämispäällikön Ilonan kanssa, joka nykyään toimii henkilöstökonsulttina. Hyvinvointiin liittyvät asiat ovat edelleen yksikössä, jossa hän työskentelee, mutta kehittämisasiat ovat eri tavalla kuin ennen. Hän otti esille lähettämäni lomakkeen, jonka oli täyttänyt, ja piti sitä pöydällä. Kysyessäni lopuksi, voisinko saada lomakkeen takaisin, hän sanoi, että hänen nyt antamansa vastaukset ovat parempia ja moniulotteisempia ja että hän haastattelun myötä muisti unohtuneita asioita. Ilona sanoi ajatelleensa, että heillä ei ole mitään taideaktiviteetteja, mutta tämän haastatteluprosessin aikana hän havaitsi, että heillä on ollut kaikenlaista, mutta se vaan ei ole ollut tietoista. Toiminta on ollut sattumanvaraista eikä sitä ole liitetty henkilöstöpolitiikkaan. 15 HAASTATTELU YRITYKSESSÄ D Yritys D toimii graafisella alalla. Olin sopinut haastattelusta toimitusjohtaja Liisan kanssa. Pyysin Liisaa kuvailemaan työtään saadakseni käsitystä siitä, mistä ympäristöstä hän aihettani tarkastelee. Haastateltavan ilmeestä minulle tuli tunne, että toimitusjohtajilta ei kovin usein kysytä tällaista kysymystä. Tunsin hetken itseni kyselyikäiseksi lapseksi. Teemahaastattelun ideahan on, että kysymykset muotoillaan sen mukaan, keneltä kysytään, mutta aiheet ovat kaikille samat. Sain kuitenkin pitkän ja mielenkiintoisen vastauksen toimitusjohtajankin työn arjesta. HAASTATTELU YRITYKSESSÄ E Otin alun perin yhteyttä keraamisen teollisuuden alan yrityksen henkilöstöpäällikköön, joka oli sitten laittanut kyselylomakkeeni eteenpäin, ja siihen vastasi pääluottamusmies Ritva. Hän toimi myös tuotannon ja asiakaspalvelun parissa. Ihmisen hyvinvointi kokonaisuudessaan liittyy hänen edunvalvontatehtäviinsä. Ammattiyhdistys, josta hän puhuu haastattelussa, on yhden työpaikan yhdistys ja koskee lähinnä tuotannon työntekijöitä. Ritva sanoi, että henkilöstöpäällikkö ei ollut osannut vastata kysymyksiini, ja siksi kysely oli ohjattu hänelle.

16 HAASTATTELU YRITYKSESSÄ F Ensin olin yhteydessä pankki- ja rahoitustoimintaa harjoittavan yrityksen henkilökunnan harrastekerhon puheenjohtajaan, kulttuuripiirin vetäjään ja tiedotushenkilöön, jotka ohjasivat kukin vuoron perään minut seuraavalle henkilölle. Päädyin haastattelemaan yrityksen johtokunnan jäsentä, Paavoa. Paavon vastuualueena oli ryhmänohjaustoiminta, joka liittyy henkilöstön kehittämiseen, riskien hallintaan, sähköisten välineiden kehittämiseen ja liiketoiminnan kehittämiseen. Henkilöstön kehittämiseen liittyy osaamisen kehittäminen sekä johtamiseen ja työhyvinvointiin liittyvät seikat, myös kerhotoiminta. 16

17 3 TAIDE JA KULTTUURI YRITYKSISSÄ "Sietääkö elinkeinoelämä muitakin arvoja kuin taloudellisia, vai onko ohjenuorana kylmästi tulos tai ulos?" -- "Elinkeinoelämä ei vain siedä humanismia, se tarvitsee välttämättä sitä. Elinkeinoelämälle humanismi on kuitenkin niin arvokas asia, ettei sitä voida jättää yksinomaan ns. humanististen tieteiden edustajien vastuulle. (Koroma 1994, s.71) Tuon tässä esille haastateltavien määritelmiä taiteesta ja miten taide näkyy yrityksissä. Oletin näiden seikkojen kertovan jotain asenteista, jotka saattaisivat vaikuttaa siihen, kuinka paljon ja minkälaisia taideaktiviteetteja yrityksessä järjestetään. Yrityksessä vallitsevilla asenteilla ja arvoilla taidetta, kulttuuria ja henkilöstön hyvinvointia kohtaan vaikuttaisi aineistoni perusteella olevan enemmän merkitystä taideaktiviteettien määrään kuin sillä, mitä toimialaa yritykset edustavat. 3.1 Käsitteiden määrittelyä: taide ja kulttuuri "Yritykset määrittää taide ovat aina vain sopimuksenvaraisia teorioita, jotka osoittelevat toisistaan heikkouksia loputtomalta tuntuvien viittausten lomassa. Tilanne tuntuu muistuttavan arkista tilannetta, jolloin henkilö yrittää nukkua viileässä huoneessa liian pienellä peitolla. Koko yö on jatkuvaa rajanvetoa siitä, mitkä ruumiinosat on jätettävä ulkopuolelle maksimaalisen mukavuudentunteen silti säilyessä. Faktana tuntuu olevan, että peitto on liian pieni pystyäksemme kattamaan taiteen määritelmillä." (Humalisto 1996, s.11) 17 Rasilan (1994, s.9) mukaan kulttuuria on kaikki, mitä ihminen on oppinut, oivaltanut tai luonut noustuaan eläinasteen yläpuolelle. Kysyinkin siis haastattelutilanteissa, mistä me tässä yhteydessä puhumme, kun me puhumme taiteesta ja kulttuurista. Ainoastaan yrityksen B haastattelussa syntyi perusteellinen keskustelu siitä, mikä on taidetta ja mikä ei. Yrityksessä F tuli esille, että työtilatkin voivat olla taideteos. Muut vastaukset kuvailivat taiteen olemusta viestittää erilaisin keinoin ajatuksia ja elämyksiä ja kuinka taide on vastaanotettavissa kaikilla aisteilla. "Taide on ilmaisumuoto, jolla viestitetään tunteita, tunnelmia, ajatuksia ja jolla pyritään vaikuttamaan toisten tilaan ja ajatusmaailmaan. --" (kyselylomakevastaus, Yritys F, Paavo) "Taide on elämysten aikaansaamista äänen, liikkeen, värien ja kuvien avulla. Taiteen kokemisessa tarvitaan kaikkia aisteja, kuuloa, näköä, tuntoa ja jopa hajuaistia. Kulttuuri syntyy elämyksiä synnyttämällä ja niissä mukana olemalla." (kyselylomakevastaus, Yritys B, Eero) Yrityksessä B Kaj sanoi taiteen syvimmän olemuksen lähtevän abstraktien asioiden kuvaamisesta ja sanoi: "mä suhtaudun Juhani Palmun tyyppiseen taiteeseen vähän epäilevästi, että onko se taidetta ollenkaan (yhteistä naurahtelua) vai onko se vain kuvan tekemistä". Hän kysyy, miksi maisemasta pitäisi maalata jäljennös, kun siitä voisi ottaa valokuvan. Vasta silloin, kun taide pitää sisällään jotain muuta kuin mitä siitä on konkreettisesti nähtävissä, mennään taiteen puolelle eikä vain taitavaan kuvan tekemiseen. Keskustelussa kävi ilmi, että ollakseen taidetta taide vaatii myös vastaanottajan, tulkitsijan. Lopulta keskustelussa pää-

18 dyttiin siihen, mikä oli tyypillisin vastaus muissakin yrityksissä, mutta ei näin perusteellisen keskustelun tulos: taiteen tulisi herättää jonkin tason tunne- tai elämystason liikahdus, oli se sitten muodoltaan mitä tahansa. Kaj sanoi, että tältä pohjalta riviin asetetut vessanpöntötkin voivat saada selityksensä ja sisältöäkin. (Yritys B, Kajn ja Annan keskustelu.) En näe oleelliseksi analysoida tässä haastateltavien taidekäsityksiä, mutta havaitsin mielenkiintoisen yhtäläisyyden siihen, mitä Helena Sederholm kirjoittaa (2000, s.15): "Taide on elämystuotantoa, jonka arvo ei ole siinä, löytääkö oikean tulkinnan tai tavoittaako taiteilijan tarkoituksen, vaan vaikutuksessa jonka teos saa aikaan". 3.2 Taiteen ja kulttuurin näkyminen yrityksissä Lomakkeen (ks. liite 3, kohta 2.2) kohdassa "Miten taide ja kulttuuri näkyvät yrityksenne toiminnassa" kaikki vastausvaihtoehdot saivat kannatusta. Kaikki vastasivat kohtaan "henkilökunnalle järjestetään taiteeseen liittyviä työpajoja, kerhoja, jne.". Toiseksi suosituin kohta oli kulttuuritapahtumiin osallistuminen työporukalla. Kolmannen sijan jakoivat "hankimme tai vuokraamme taideteoksia tiloihin, joissa henkilökunta työskentelee" ja "tiloissamme järjestetään vaihtuvia taidenäyttelyitä". Haastattelut tukivat näitä lomakevastauksia. Siihen, mitä merkitystä taiteen ja kulttuurin näkymisellä yrityksen toiminnassa oli, ruksasi viisi kuudesta vain henkilöstöpolitiikan. Haastatteluissa puolestaan henkilöstöpolitiikan liittyminen taideaktiviteetteihin tai taiteen 18 näkymiseen yrityksen toiminnassa ei ollut selkeää. Tähän saattoi vaikuttaa se, että vain kolme henkilöä sekä palautti lomakkeen että tuli haastatelluksi (ks. liite 1). TAIDEKOKOELMAT RAKENTAMASSA IMAGOA JA VIIHTYVYYTTÄ Yrityksissä B ja F on runsaasti tauluja ja patsaitakin. Yrityksen B taideteokset ovat perua vanhan konsernin mittavasta taidekokoelmasta, ja niitä voivat myös myymälät ripustaa seinilleen. Yrityksessä F monissa työhuoneissa on talon tauluja, mutta ei kaikissa. "Ehkä se on vähän tällänen statusjuttu, et missä asemassa on niin sitä varmemmin saa sitte taulun seinälle", tuumaa Paavo. Kun henkilöt vaihtavat huonetta, taulu seuraa usein mukana. Paavo sanoi, että tietyistä tauluista tulevat ne ihmiset mieleen, joiden huoneissa ne ovat vuosikausia olleet. Yrityksissä B ja F tauluja on myös hankittu joillekin pyöreitä vuosia täyttäville tai eläkkeelle jääville lahjaksi. Yrityksellä F on taidesäätiö, joka järjesti viime vuonna yrityksen taidekokoelmista kaksi julkista näyttelyä. Molemmista haastatteluista käy ilmi, että taideteosten näkyvyydellä on merkitystä työyhteisön viihtyvyyteen ja ilmapiiriin. Kajn mukaan se jollain tavalla viestittää tyylillistä laatua, mielikuvaa yrityksestä. Paavo tuumasi katetusta sisäpihasta, jossa kaikki juhlat järjestetään: "Minun mielestä sekin on jo taideteos, se on nimittäin sisäpihalle rakennettu kokonaisuus, tällänen sisäpiha on katettu lasikatolla, ja se on voittanut joskus palkintojakin, mun mielestä se on niin kaunis se piha siinä, että sekin on taideteos."(yritys F)

19 Yrityksessä C oli joskus mittavat taidekokoelmat, mutta organisaatiomuutoksessa vain osa niistä siirtyi mukana. Vanhaan aikaan taideteosten näkyvyys oli tärkeää, ja niitä esiteltiin niin asiakkaille kuin henkilökunnallekin. Kaikki henkilökunnassa tiesivät, että heillä oli mittavat taidekokoelmat, ja se herätti Ilonan mukaan ainakin hänessä itsessään jonkinlaista ylpeyden tunnetta omasta työpaikasta. Taulujen vaikutusta henkilöstön hyvinvointiin tai viihtyvyyteen Ilona ei usko kenenkään koskaan miettineen, taidehankintojen syyt olivat ihan muualla kuin henkilöstöpolitiikassa. Myöhemmin haastattelussa selviää, että yrityksen omien taulujen esittelyt ovat vaikuttaneet Ilonaan itseensä siten, että hänellä on herännyt vähän enemmän mielenkiintoa niitä kohtaan. Hän ei usko, että moni kokee yrityksen taidehankintoja henkilöstölle kovin läheisiksi. Yrityksen A ja E tiloissa on taidenäyttelyitä ja jonkin verran taide-esineitä, mutta se, mitä vaikutusta niillä on viihtyvyyteen tai ilmapiiriin, ei ole ollut pohdinnan aiheena. Ohi kulkiessa näyttelyihin kiinnitetään kuitenkin huomiota. Ritva sanoi, että niiden olemassaoloa pidetään itsestään selvänä, kun ne ovat siellä aina. Yrityksessä D puolestaan ei kerätä taidetta ollenkaan, eikä heillä ole pohdittu seinällä olevien muutamien valokuvien merkitystä ihmisille. Kerran heillä oli henkilökunnan itse tekemiä tauluja seinällä, ja ne herättivät keskustelua. 19 Aikaisemmin yrityksessä E järjestettiin taidenäyttelyitä työntekijöiden teoksista, joita he olivat tehneet kotonaan. Näyttelyt olivat suosittuja ja niitä oli melkein kerran vuodessa, vaikka heillä ei maalauskerhoa tai vastaavaa ollutkaan. Näyttelytoiminnan Ritva kokee kannustavan itse tekemiseen ja motivoivan, kun voi tuoda joskus töitään jonnekin esille. Myös yrityksissä A ja F henkilökunnan kerhossa tekemiä töitä laitettiin joskus esille. YHTEISTYÖ KULTTUURIORGANISAATIOIDEN KANSSA Yritys F sponsoroi monia suuria kulttuuritapahtumia, mutta se on ainoastaan osa markkinointia. Yhteistyötä ei heillä hyödynnetä kuten esimerkiksi yrityksessä D, joka tekee runsaasti yhteistyötä kulttuuriorganisaatioiden kanssa ja saa sitä kautta lippuja kulttuuritapahtumiin. Näissä kahdessa yrityksessä oli tällä hetkellä eniten yhteistyötä kulttuuriorganisaatioiden kanssa. Myös yrityksen C vanha organisaatio sponsoroi paljon kulttuuritapahtumia ja kulttuuriorganisoita. Se oli tärkeää imagon kannalta. Kun kulttuuritapahtumaa sponsoroitiin, sinne saatettiin viedä asiakkaita, ja henkilöstöllekin lähti joskus yksi bussi. Kulttuuriyhteistyötä ei kuitenkaan viety tietoisesti henkilöstön ulottuville. Henkilöt, joilla oli työssään paljon yritysasiakaskontakteja, olivat tosin itsekin aktiivisemmin mukana kulttuuritapahtumiin osallistumisessa. Taide- ja kulttuurimyönteinen asenne suunnattiin ulospäin, ei sisäänpäin, Ilona totesi. Se ei ollut henkilöstöpo-

20 liittinen seikka (Ilona ruksi puhuessaan lomakkeeseen yhteistyökohdan lisää). Yritys F tukee kulttuuria myös järjestämällä koululaisille maailmanlaajuisen taidekilpailun ja lainaamalla lahjakkaille nuorille kalliita instrumentteja. Henkilöstölle järjestetyt kulttuuriaktiviteetit ja yrityksen toiminta yhteiskunnassa kulttuurin hyväksi eivät ole Paavon mukaan suoranaisesti kytköksissä toisiinsa. Se, että suhtautuu positiivisesti molempiin asioihin, liittyy yleiseen henkeen. Paavo ei kuitenkaan usko, että kulttuurisella suhtautumisella ja esteettisellä ympäristöllä olisi suurta merkitystä työntekijöille, mutta se saattaa herättää mielenkiintoa sitä kohtaan. Paavo yrityksestä F sanoi, että yhteiskuntavastuu on yksi tämän hetken muotiasia. Yksi ilmentymä on se, miten heidän yrityksensä suhtautuu kulttuuriin. Tällä hetkellä he eivät sponsoroi urheilua, koska markkinointihenkilöt näkevät, että urheilun sponsorointi ei ole niin järkevää kuin esimerkiksi kulttuurin sponsorointi. Urheilussa on nykyään paljon riskejä ja negatiivisia piirteitä, Paavo perusteli ja jatkoi, että kulttuurin sponsorointi ei johda riskien lisääntymiseen. Pekka Oeschin (2002) tutkimus kulttuurin sponsoroinnista ja yritysyhteistyöstä tuo esille, että kulttuurin sponsorointi on Suomessa lisääntynyt 1900-luvun lopulla. Yritykset ovat siirtämässä sponsorointipanostuksiaan urheilusta kulttuuriin. Oesch toteaa, että yritykset kokevat elinvoimaisen, monimuotoisen ja kehittyvän kulttuurin tärkeäksi, mutta sponsorointivaihtoehtoja arvioidaan siitä huolimatta taloudelliselta pohjalta, markkinoinnnin ja yrityskuvan kannalta. (Mt., s.22-23, ) 3.3 Henkilöstölle järjestetyt aktiviteetit - Anna Kaj:lle: "Muistatko muuten nyt kun viimeksi suunniteltiin henkilöstöyksikön päivää niin tämmönen taideleiri oli yhtenä ajatuksena." - Kaj: "Niin olikin, muuten." - Anna jatkaa päälle: "Tuli muuten idea ihan sinulta. Että ajatuksia on käyny ilmassa, ei ole ihan outo asia." (Yritys B) KERHOTOIMINTA Yrityksissä A, B, E ja F on kerhotoimintaa. Kerhotoiminta on organisoitu siten, että se on jakautunut jaoksiin, joiden toiminnasta vastaa kerhon hallitus. Yritys rahoittaa kerhoja, mutta henkilöstö pyörittää niitä itse omalla ajallaan. Aloitteet erilaisiksi kerhoiksi nousevat henkilöstöstä itsestään. Suurin osa kerhoista on liikuntaan liittyviä. Yrityksessä A on ollut kerhotoimintaa jo vuodesta 1946, jolloin esimerkiksi maalauskerho aloitti toimintansa. Vuosien varrella kerhojen määrä on kasvanut, ja nyt niitä on 40. Haastattelemistani yrityksistä A on muita huomattavasti suurempi, mikä näkyy myös kerhojen määrässä. Heillä maalauskerhon lisäksi muun 20

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Tutkimuksen alkuasetelmat

Tutkimuksen alkuasetelmat Tutkimuksen alkuasetelmat Ihan alussa yleensä epämääräinen kiinnnostus laajaan aiheeseen ( muoti, kulutus, nuoriso, luovuus, värit, sukupuoli )... Kiinnostusta kohdennetaan (pilotit, kirjallisuuden haravointi)

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA Case: Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 1.2.2016 Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 3 TOIMEKSIANTAJASTA Hyvinkään-Riihimäen Seudun

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA

AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA AJANHALLINNASTA LISÄÄ VOIMAVAROJA Iina Lempinen Voimavaravalmentaja, kirjailija, kouluttaja Valmiina Coaching 24.11.2015 Tehy Terveydenhoitajien opintopäivät 1 VALMENNUKSEN TAVOITTEET Tulet tietoisemmaksi

Lisätiedot

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1 Syksy 2005, laskari 1 Sisältö Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Raportin laatiminen Tehtävä Kirjaa ylös: mitä tarvekartoituksen menetelmiä tunnet? Mitä hyötyjä tai haasteita tiedät niihin

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ Opinnäytetöiden kehittäminen - valtakunnallinen verkostohanke Seminaari 11.2.2005, Oulu Riitta Rissanen Savonia-ammattikorkeakoulu TYÖELÄMÄYHTEISTYÖ OPINNÄYTETÖISSÄ OPISKELIJA

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä

Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Fokusryhmäkeskustelut perheystävällisyyden arvioinnin ja kehittämisen menetelmänä Väestöliitto Perheystävällinen työpaikka -ohjelma Laura Hannola 29.9.2016 Sisältö Fokusryhmähaastattelumenetelmä Mikä toimi/mikä

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet

KUVATAIDE VL LUOKKA. Laaja-alainen osaaminen. Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet. Opetuksen tavoitteet KUVATAIDE VL.7-9 7.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Visuaalinen havaitseminen ja ajattelu T1 kannustaa oppilasta havainnoimaan, taidetta, ympäristöä ja muuta visuaalista kulttuuria moniaistisesti ja käyttämään

Lisätiedot

TYÖHAASTATTELU- OPAS

TYÖHAASTATTELU- OPAS TYÖHAASTATTELU- OPAS Työhaastattelu Työhaastattelu on työnhakijan ja rekrytoivan tahon vuorovaikutteinen kohtaaminen. Haastattelussa käydään yleensä läpi sekä työnhakijan persoonaan että ammattitaitoon

Lisätiedot

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4

Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 Tutkija Satu-Mari Jansson, TAIKA II -hanke Liite 4 ESIMIESKYSELY 1. Perustietoja TAIKA II-hankkeen alku- ja loppukartoituskyselyn tarkoituksena oli kerätä tietoa projektiin osallistuneiden työyhteisöjen

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

Koulutilastoja Kevät 2014

Koulutilastoja Kevät 2014 OPETTAJAT OPPILAAT OPETTAJAT OPPILAAT Koulutilastoja Kevät. Opiskelijat ja oppilaat samaa Walter ry:n työpajat saavat lähes yksimielisen kannatuksen sekä opettajien, että oppilaiden keskuudessa. % opettajista

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta

Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat Johdatus aiheeseen ennakkotehtävän pohjalta Koulutuspäivä: VERTAISARVIOINTI JA VERTAISARVIOIJANA TOIMIMINEN Koulutuspäivä 13.2.2012, klo 09.00 16.00 Keskeiset teemat Kysymysten laatiminen vertaisarviointikäynnille ja kysymys- ja haastattelutekniikat

Lisätiedot

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely S-ryhmä 10/2016 Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 54 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): 5/9 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on. Reilu

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta

Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta Taidelaitokset opettajan työn näkökulmasta TAIKA-hanke Anu-Liisa Rönkä Palmenian tutkijaseminaari 27.8.2010 Taustaa Kulttuurimessut lahtelaisille peruskoulunopettajille 21. 25.9.2009. Lahden kaupungin

Lisätiedot

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari

Kandityön kirjoittaminen. Opinnäyteseminaari Kandityön kirjoittaminen Opinnäyteseminaari Lue ja kirjoita Ajatukset eivät kasva tyhjästä. Ruoki niitä lukemalla ja kirjoittamalla lukemastasi. Älä luota muistiisi Merkitse alusta asti muistiinpanoihin

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU

LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU LAADULLINEN TUTKIMUS Hanna Vilkka 1 LAADULLISEN TUTKIMUKSEN OMINAISLAATU Hermeneuttinen tieteenihanne: intentionaaliset selitykset, subjektiivisuus, sanallinen/käsitteellinen tarkastelutapa, metodien moneus.

Lisätiedot

MOOC linjakkaan digiopetuksen muotona. Kokeilu kulttuuriperinnön opetuksessa. PedaForum-päivät, Jyväskylä,

MOOC linjakkaan digiopetuksen muotona. Kokeilu kulttuuriperinnön opetuksessa. PedaForum-päivät, Jyväskylä, MOOC linjakkaan digiopetuksen muotona Kokeilu kulttuuriperinnön opetuksessa PedaForum-päivät, Jyväskylä, 17.8.2016 Visa Immonen Apulaisprofessori Helsingin yliopisto Joanna Veinio Koulutussuunnittelija

Lisätiedot

MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA

MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA MINIPILOTTI HANKE KAVERI LIIKUTTAA Vuorentaan koulun vanhempainyhdistys toteutti yhteistyössä Vuorentaan koulun, Lasten Liikunnan Tuen sekä liikunta-alan toimijoiden kanssa Kaveri liikuttaa hankkeen. Hämeenlinnan

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt

Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Jaksamiskysely 10/2016 (netti) Tulosvastuulliset esimiehet ja ylemmät toimihenkilöt Vastaus%: 60 Havaintoja A (omat esimiehet ja johto): Reilu 3/7 hakee tukea omasta esimiehestään, kun tarve siihen on.

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen

STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN. Ossi Aura & Guy Ahonen STRATEGISEN HYVINVOINNIN JOHTAMINEN Ossi Aura & Guy Ahonen Talentum Pro Helsinki 2016 Copyright 2016 Talentum Media ja kirjoittajat ISBN 978-952-14-2780-0 ISBN 978-952-14-2781-7 (sähkökirja) ISBN 978-952-14-2782-4

Lisätiedot

Avain terveyteen ja hyvinvointiin. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen

Avain terveyteen ja hyvinvointiin. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen Avain terveyteen ja hyvinvointiin Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen Minun omahoitoni- tehtävä Keskustele parin kanssa omahoidosta. Kerro parille, mikä omahoidossasi on hyvin ja toimii. Kerro myös, mikä

Lisätiedot

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa

Timo Martikainen ICT, Varia. Matka Kiinassa Matka Kiinassa Reissu lähti liikkeelle 30.10.2016 Helsinki Vantaa -lentokentältä. Mukaan lähti 7 opiskelijaa ja ensimmäiseksi 1,5 viikoksi kolme opettajaa: Jarno, Arttu ja Heimo. Kaikkia vähän jännitti,

Lisätiedot

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä

Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto Eero Pirttijärvi. Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Päihke-projektin päätösseminaari Suvanto 22.11.2006 Päihke-projekti järjestöjen yhteistyön välineenä Laajennan puheenvuoroani käsittämään Päihkeestä tehtyjä tutkimuksia. Kommentoin aluksi Päihkeestä viime

Lisätiedot

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille

Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Kohti duunia: työnhaun opas nuorille Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimisto 1 2013 Uudenmaan TE-toimisto/ Marina Misukka Perusohjeita työnhakuun - Kaiken perusta on oma aktiivisuutesi. Kyse on Sinun työnhaustasi,

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta

Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Asukkaiden osallistumiskokemuksia Tampereen Tesoman asuinalueen kehittämisessä sekä kokemuksia kävelyhaastattelusta Kaupunkitutkimuksen päivät, 28.-29.4.2016, Helsinki Jenna Taajamo, Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia

ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia ARJEN VOIMAVARAT JA NIIDEN JAKSAMISTA TUKEVA SEKÄ TERVEYTTÄ EDISTÄVÄ VAIKUTUS - Muistisairaan puolison miesomaishoitajana toimivien kokemuksia Elina Hynninen ja Maria Kolehmainen Toimeksiantajat: Itä-Suomen

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies

VASTAAJAN TAUSTATIEDOT Ympyröi sopivin vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi sille varattuun tilaan. 1. Sukupuoleni on 1 nainen 2 mies 1 Kysely koostuu neljästä osiosta: -taustatiedoista -perustehtävään ja työn organisointiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen tavoitteisiin liittyviin kysymyksiin -työn rikastamisen keinoihin liittyviin

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain vuodelta 2010

Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain vuodelta 2010 Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain vuodelta 0 LASTENTARHA, JÄLKKÄRI, AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA 00 00 PUIJOLA EDISTÄÄ SOSIAALISTA NUORISOTYÖTÄ PUIJOLAN NUORET 0 00 Puijolan Nuoret on tarjonnut

Lisätiedot

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV

TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TYÖPAIKKAHAASTATTELUUN VALMISTAUTUMINEN, HAKEMUS JA CV TAVOITTEET Annetaan tietoa ja valmiuksia työnhakuun liittyvistä taidoista ja menetelmistä, mukaan lukien simuloitu työhaastattelu. Työnhakuun liittyvien

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Tervetuloa esiopetusiltaan!

Tervetuloa esiopetusiltaan! Tervetuloa esiopetusiltaan! Esiopetus Järvenpäässä toimintakaudella 2010-2011 Esiopetuksen hakemusten palautus 19.2. mennessä Tiedot esiopetuspaikasta 31.5. mennessä Esiopetus alkaa 1.9.2010 ja päättyy

Lisätiedot

9.-luokkalaisen kulttuurikansio

9.-luokkalaisen kulttuurikansio 9.-luokkalaisen kulttuurikansio Kokoa kulttuurikansioon puolen vuoden ajan kulttuurielämyksiäsi. Kulttuurikansio palautetaan opettajalle 31.3. 2009. Liimaa pääsyliput kansioon! Pakolliset sivut Huom! -

Lisätiedot

Liiketoiminnan johtaminen

Liiketoiminnan johtaminen MaitoManageri johtaminen ja johtajuus-kysely Liiketoiminnan johtaminen 1. Osaan määrittää yrityksellemme tulevaisuuden vision (tavoitetilan) 2. Viestin siten, että kaikki tilalla työskentelevät ovat tietoisia

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Mittariston laatiminen laatutyöhön

Mittariston laatiminen laatutyöhön Mittariston laatiminen laatutyöhön Perusopetuksen laatukriteerityö Vaasa 18.9.2012 Tommi Karjalainen Opetus- ja kulttuuriministeriö Millainen on hyvä mittaristo? Kyselylomaketutkimuksen vaiheet: Aiheen

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa

Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Johtaminen ja työyhteisön dynamiikka muutoksessa Muutoksen johtaminen -koulutuspäivä Jaana Piippo 30.9.2014 Mitä työyhteisön dynamiikka tarkoittaa? Termi dynamiikka tulee kreikan sanasta dynamis, joka

Lisätiedot

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY

The Adult Temperament Questionnaire (the ATQ, 77-item short form) AIKUISEN TEMPERAMENTTIKYSELY 2007 Mary K. Rothbart, D. E. Evans. All Rights Reserved. Finnish translation: Professor Katri Räikkönen-Talvitie and the Developmental Psychology Research Group, University of Helsinki, Finland The Adult

Lisätiedot

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen

TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen TUTKIMUSMATKA-PALVELUMALLIN KIRJALLISET OHJEET: Slogan: Äärettömyydestä maapallon ytimeen Esittelyteksti (mainostyylinen): Koskaan ihminen ei ole tiennyt niin paljon kuin nyt. Mutta huomenna tiedämme taas

Lisätiedot

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - RYHMÄSSÄ VAI EI?

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - RYHMÄSSÄ VAI EI? ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - RYHMÄSSÄ VAI EI? Antti Maunu VTT, vapaa tutkija 22.4.2016 maunuan@gmail.com www.anttimaunu.fi Esitys 1) Nuoruus sosiaalisena elämänvaiheena 2) Miten nuorten yhteisöllisyys lisää

Lisätiedot

Työelämä painopisteet 2016

Työelämä painopisteet 2016 Työelämä painopisteet 2016 VALTUUTETUN ROOLIN VAKIINNUTTAMINEN TYÖELÄMÄN TOIMIJANA Tiivis yhteistyö työsuojeluviranomaisen kanssa Sovinnollisten ratkaisujen edistäminen työelämän syrjintätapauksissa Neuvonta

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka

S-72.1510 Ihminen ja tietoliikennetekniikka Lisämateriaalia harjoitustyöhön Syksy 2007 Sisältö Vinkkejä käyttäjätutkimuksen suorittamiseen Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Haastattelu Fokusryhmä Päiväkirja Kysely Ohjeita harjoitustyön

Lisätiedot

FUTUREX Future Experts

FUTUREX Future Experts FUTUREX Future Experts 2010-2013 Työnantajahaastattelujen satoa miksi laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan, millaista osaamista tarvitaan? Sirke Pekkilä, Sibelius-Akatemia, Taideyliopisto Miksi laajoja

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen.

Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Viestinnällä lisäarvoa & tehokkuutta! Työyhteisöviestinnästä kriisi- ja muutosviestintään. Strategisesta vuoropuhelusta henkilöbrändäykseen. Tutkittua tietoa & punnittuja näkemyksiä. Osallistu, innostu

Lisätiedot

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015

MSD - Kliininen lääketutkimus. IROResearch Lokakuu 2015 MSD - Kliininen lääketutkimus IROResearch Lokakuu 05 CORP-6897-000 /05 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lääkärien suhtautumista kliiniseen lääketutkimukseen. Tutkimuksen

Lisätiedot

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma

Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? ruma Mitä mieltä olet paikasta, jossa nyt olet? kaunis pimeä viileä rauhallinen raikas virkistävä ikävä Viihdyn täällä. ruma valoisa lämmin levoton tunkkainen unettava kiinnostava Haluan pois täältä! CC Kirsi

Lisätiedot

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke

Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Työtä nuorille ja hyvinvointia ikääntyneille kulttuurista- hanke Toivotamme hyvää kesää ja kiitämme yhteistyöstä tästä on kiva jatkaa. Eri puolella Kaakkois-Suomea pilotoitiin luovia osallistavia ryhmätoimintoja

Lisätiedot

LUMOAVAN LUMON JÄLJILLÄ. Antti Joensuu & Johanna Kiesiläinen-Riihelä

LUMOAVAN LUMON JÄLJILLÄ. Antti Joensuu & Johanna Kiesiläinen-Riihelä LUMOAVAN LUMON JÄLJILLÄ Antti Joensuu & Johanna Kiesiläinen-Riihelä Todellisuutta ei ole olemassa. Me luomme sen. Honoré de Balzac (1799-1850) MEISTÄ LYHYESTI E T NOGRAFIA SILTANA TILOJEN KÄYTÖN ARKIPÄIVÄÄN

Lisätiedot

PIENI RETKI KUVAAN. Ohjeita kuvataiteen katsomiseen ja edelleen työstämiseen

PIENI RETKI KUVAAN. Ohjeita kuvataiteen katsomiseen ja edelleen työstämiseen PIENI RETKI KUVAAN Ohjeita kuvataiteen katsomiseen ja edelleen työstämiseen Sovella kohderyhmän ja iän mukaan. Perusasioita voidaan käsitellä jo ennen näyttelykäyntiä esim. teosluettelon kanssa. PERUSASIAT

Lisätiedot

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011

VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 VIRKISTYSPÄIVÄ NIVALASSA 19.2.2011 Hyvä Sanoma ry järjesti virkistyspäivän Nivalassa helluntaiseurakunnan tiloissa. Se oli tarkoitettu erikoisesti diakonia työntekijöille sekä evankelistoille ja mukana

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

Katri Vataja HTT.

Katri Vataja HTT. Katri Vataja HTT katri.vataja@gmail.com Näkökulmani kehittävään arviointiin Projektit Hankkeet Johtamisen kehittäminen Strategiatyö Työyhteisökehittäminen Kehi%ävä arvioin- työyhteisössä MITÄ? Arviointiprosesseja

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA

ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA ADHD-LASTEN TUKEMINEN LUOKKAHUONEESSA Tässä luvussa annetaan neuvoja parhaista tavoista tukea ADHD-lasta luokkahuoneessa. Lukuun on sisällytetty myös metodologiaan liittyviä ehdotuksia, joiden avulla voidaan

Lisätiedot

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Sammon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Päiväkodissamme toteutetaan varhaiskasvatusta ja esiopetusta vahvasti leikin, liikunnan ja luovuuden kautta. Leikki ja liikunta kuuluvat päivittäin

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Henkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari

Henkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari Henkilöstötuottavuusmiten se rakennetaan? Webinaari 21.6.2016 Äänessä tänään Kati Järvinen Johtava konsultti - Hyvinvointi ja tuottavuus Kokenut henkilöstön ja johtamisen kehittäjä Työtään rakastava ammattivalmentaja

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Psykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua

Psykologia tieteenä. tieteiden jaottelu: TIETEET. EMPIIRISET TIETEET tieteellisyys on havaintojen (kr. empeiria) tekemistä ja niiden koettelua Psykologia tieteenä tieteiden jaottelu: FORMAALIT TIETEET tieteellisyys on tietyn muodon (kr. forma) seuraamista (esim. logiikan säännöt) matematiikka logiikka TIETEET LUONNON- TIETEET fysiikka kemia biologia

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING. Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas

CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING. Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas CAREER LEARNING AS A SUCCESS FACTOR FOR LIFELONG LEARNING Opettajapaneelin keskustelutilaisuuksien 2. kierroksen opas SISÄLTÖ Sivu Johdanto 1 Ehdotettu malli opettajapaneelin keskustelutilaisuuteen 2 2

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen

Futurex. Helmikuu 2011 Tuire Palonen Futurex Helmikuu 2011 Tuire Palonen Missio! Korkea-asteen täydennyskoulutuksen tehtävänä on yhdessä työympäristöjen oman toiminnan kanssa pitää huolta siitä että koulutus, tutkimus ja työelämässä hankittu

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen

Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Keskeiset toimijat ja kulttuuripoliittinen vaikuttaminen Sirpa Lahti & Hannu Tolvanen Toimijat Kansanmusiikin ja - tanssin alan toimijat voidaan jakaa kolmeen suurempaan kategoriaan, yksityiset toimijat,

Lisätiedot

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla

Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Osallisuutta yhteisöllisellä vertaistoiminnalla Ikääntyneidenpäihde- ja mielenterveystyön verkoston yhteistyöseminaari 23.4.2015 Mona Särkelä-Kukko Marjo Karila 14.4.2015 1 Pohdittavaksi alkuun: Pohdi

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot