Sykäys projekti (ESR) Sosiaalisten yritysten käynnistyshanke Arviointi osa I,

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sykäys projekti (ESR) Sosiaalisten yritysten käynnistyshanke Arviointi osa I, 2004-2007"

Transkriptio

1 Sykäys projekti (ESR) Sosiaalisten yritysten käynnistyshanke Arviointi osa I, Raija Tiainen Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry SYKÄYS-PROJEKTI (ESR)

2 Sykäys projekti (ESR), Etelä-Pohjanmaan TE-keskus Sosiaalisten yritysten käynnistyshanke SISÄLLYSLUETTELO I ARVIONTI JA SEN TOTEUTUS 3 1. Johdanto 3 2. Sykäys arvioitavana 6 3. Arviointi ja kehittämistyö Arvioinnin arki 13 II SYKÄYS OSANA SOSIAALISTEN YRITYSTEN HISTORIAA Pysyväksi muotoutunut rakennetyöttömyys Tarvitaan vaihtoehtoisia työllistymisen väyliä sosiaalisia yrityksiä 38 III ARVIOINNIN TULOKSET Sykäys-projektin konkreettiset toimenpiteet/tulokset Woodfox, ensimmäisten joukossa A-pesu suojatyöpaikasta yritykseksi Kokemuksia toiminnasta Sykäys-projekti prosessina Sykäys toimii Toiminnan välineitä Projektin työntekijät puhuvat Asiakkaiden silmin 89 IV PÄÄTELMÄT 92 LÄHDELUETTELO 106 LIITTEET Kaupungin työllistämisstrategia Liite 1 Sykäys-projektin työkäytännöt Liite 2 Sykäys-projektin tuote- ja menetelmäkäytäntöjä Liite 3 2

3 I ARVIOINTI JA SEN TOTEUTUS 1. Johdanto Kukaan ei voi todella hyvin maailmassa, jossa joku voi todella huonosti. Tämä raportti on kolmevuotisen Etelä-Pohjanmaan TE keskuksen rahoittaman ESR projektin arviointiraportti. Sykäys projekti on Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen hallinnoima, kolmen seutukunnan alueella (Kuusiokunnat, Suupohja, Seinänaapurit) toteutettava sosiaalisten yritysten käynnistyshanke. Arvioinnin tavoitteena on ollut kuvata miten projekti on toiminut prosessina, mitkä ovat sen erityiset ansiot ja opiksi otettavat kohdat. Tavoitteena on arviointi, jossa kuvataan haastattelujen ja muun aineiston kautta kolmen erilaisen sosiaalisen yrityksen käynnistymisprosessi, ja kerrotaan sosiaalisen yrityksen mahdollisuuksista vaihtoehtoisena työllistymisen väylänä. Arvioinnin tavoitteet eivät välttämättä ole samat kuin projektin tavoitteet. Hyvinä arvioinnin laatukriteereinä (Stakes) voitaneen pitää seuraavia asioita: käyttökelpoisuus, toteuttamiskelpoisuus, eettinen hyväksyttävyys ja tarkkuus. Suomessa on rakenteellisen työttömyyden ongelma, joka ei ratkea ilman erityisiä toimenpiteitä. Meillä on suuri pitkäaikaistyöttömien joukko, jota ei auta työllistymään se, että on riittävästi työpaikkoja tarjolla. Pitkän työttömyyden aikana osalle työnhakijoista on kertynyt psykososiaalisia rajoitteita, jotka ovat osittain hoidettavissa kuntoutuksen, valmennuksen ja tuen keinoin. Osalla työnhakijoista on pysyvä haitta tai vamma, joka alentaa työkykyä. Silti työkyvystä voi olla jäljellä esimerkiksi prosenttia. Suuri haaste on se, että työelämässä odotetaan tänä päivänä vähintään 100 prosentin työkykyä, mieluiten 150 prosentin, kuten Kuntoutussäätiön ylilääkäri Vuokko Hupli on todennut. Kilpailu on kovaa ja työnantajat hakevat huippuosaajia. Alentunut työkyky sinänsä ei useinkaan madalla ihmisen työmotivaatiota. Osatyökyky on työpanoksena arvokas, kunhan sille annetaan mahdollisuus tulla hyödynnetyksi. Hyöty on sekä kansantaloudellinen että inhimillinen, vahvasti yhteiskunnan ja yksilöiden hyvinvointia lisäävä. Viime vuosikymmenen lama ja sitä seurannut työelämän pudotuspeli loivat uudenlaisen pitkäaikaistyöttömien ja syrjäytyneiden joukon. Tänä päivänäkin osa rakennetyöttömyydestä on sen seurausta. On monia muitakin syitä. Oikeus työhön on myös vajaakuntoisten ja syrjäytymisvaarassa olevien ihmisten tärkeä kansalaisoikeus. Työn ja työssäolon merkitystä yksilön hyvinvoinnille on Suomessa tutkittu paljonkin. Työhön on perinteisesti liitetty sellaisia merkityksiä kuin elämänhallinta, sosiaalinen ja taloudellinen selviytyminen ja 3

4 kuuluminen johonkin. Vaihtoehtoiset työllistymisen väylät voivat olla ratkaisu niiden henkilöiden työllistymiseen, jotka eivät suoraan tai ehkä koskaan tule avoimille työmarkkinoille työllistymään. Sosiaaliset yritykset tarjoavat vaihtoehtoisen työllistymisen väylän. Suomessa on noin kymmenen vuoden ajan kehitetty sosiaalisen yritystoiminnan mallia. Ratkaiseva edistysaskel tapahtui , kun laki sosiaalisista yrityksistä astui voimaan. Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry on aloittanut toimintansa ensisijaisesti mielenterveyskuntoutuksen palveluiden tuottajana. Nykyään yhdistyksen toimintakenttää ovat niin asumispalvelut, kuntoutuspalvelut kuin työhönvalmennus ja muu asiakkaiden työllistymistä ja opiskelua edistävä työllistävä toiminta. Työvalmentajapalvelua on kehitetty kuluvan vuosituhannen aikana vahvaksi osaamisalueeksi. Asiakkaina on vuosittain satoja työelämästä pudonneita pitkäaikaistyöttömiä tai vajaakuntoisia, jotka tarvitsevat tukea, ohjausta, valmennusta, koulutusta ja joista osa tarvitsisi työpaikan sosiaalisessa yrityksessä. Oli luontevaa, että yhdistyksessä lähdettiin käynnistämään sosiaalisia yrityksiä heti, kun laki astui voimaan. Vuoden 2003 syksyllä valmistui esiselvitystyö (Sysäys) sosiaalisen yritystoiminnan mahdollisuuksista Etelä-Pohjanmaalla. Esiselvitystyön perusteella lähdettiin rakentamaan hanketta yhdessä Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksen kanssa. Vuoden 2004 tammikuussa aloitti toimintansa ESR-rahoitteinen Sykäys projekti, sosiaalisten yritysten käynnistämishanke kolmen seutukunnan alueella (Suupohja, Seinänaapurit, Kuusiokunnat). Sykäys projektiin liitettiin rahoittajan mahdollistamana arviointi, jotta saataisiin tietoa sosiaalisten yritysten käynnistämisen mahdollisuuksista, onnistumista ja haasteista. Arviointi jakaantuu kahteen pääteemaan: 1. sosiaalipoliittinen ja työpoliittinen pohdinta 2. projektin sisäinen arviointi. Sisäinen arviointi puolestaan jakaantuu kolmeen osaan a) projektin arviointi projektina b) kolmen sosiaalisen yrityksen käynnistysvaiheen kuvaus c) toimenpiteisiin osallistuneiden ja sosiaalisiin yrityksiin työllistyneiden tarinat. Tähän raporttiin on koottu projektin sisäinen arviointi. Se sisältää käsitteistön määrittelyn, projektin taustan ja kuvauksen, ajankohtaista työllisyyspolitiikkaa, taustaa työn merkityksestä ja työttömyyden seurauksista sekä joidenkin avainhenkilöiden haastatteluja projektin vaiheista. Arviointi jakaantuu kolmeen osaan 1. Pre projekti, joka kuvaa sitä, mitä tapahtui ennen varsinaista projektia eli Sykäystä. 2. Aktiiviprojektin arviointi, jossa kerrotaan projektin toteutuminen ja tulokset sekä se miten tuloksiin päästiin. 3. Post projekti kertoo projektin loppuvaiheen haasteista ja tuloksista sekä projektin tavoitteiden toteutumisedellytyksistä tulevaisuudessa sekä muista teemaan liittyvistä tulevaisuuden haasteista. 4

5 Tämän arvioinnin tehtävät ovat: 1. Sosiaalisten yritysten käynnistyshankkeen eli Sykäys projektin arviointi projektina 2. Projektin aikana käynnistettyjen sosiaalisten yritysten käynnistysvaiheiden kuvaaminen ja sosiaalisten yritysten erilaisten toteutustapojen kuvaaminen 3. Työn merkityksen ja sosiaalisessa yrityksessä työntekijänä olemisen kokemuksen kuvaaminen välittäminen työllistyneiden henkilöiden tarinoiden kautta 4. Työllistymispolun seuraaminen sosiaaliseen yritykseen 5. Kansallisen ja kansainvälisen keskustelun seuraaminen sosiaalisten yritysten paikkaan ja tehtävään liittyen. Arvioinnin tavoitteita ja niiden toteutumista ohjaa ja seuraa Sykäys-projektin ohjausryhmä, joka on lisäksi asettanut, tarkentanut ja konkretisoinut edellä lueteltujen tavoitteiden näkökulmia. Ohjausryhmän kanssa yhteistyössä määritellyistä arvioinnin tavoitteista osa toteutuu sisäisen ja osa ulkoisen arvioinnin kautta. Tehtävänjakoa on hahmoteltu erillisessä liitteessä. Sykäys projektin tavoitteet ovat monitahoiset. Arviointi pyrkii seuraamaan edellä lueteltuja asioita, mutta arvioinnin tavoitteet eivät ole yhtä kuin projektin tavoitteet. Yhdellä projektilla voidaan saada aikaan jotain uutta. Projektien tuloksiin kohdistuvat odotukset ovat yleensä suuret ja niitä on monella taholla. Aika on lyhyt ja resurssit rajalliset. Arvioinnissa pyritään huomiomaan myös nämä asiat. Tavoitteena on kirjata tämän projektin tavoitteet, taustatiedot ja tulokset, joita saatiin aikaiseksi sekä haastatteluaineiston analyysin kautta kuvata sitä, kuka tarvitsee sosiaalisen yrityksen työllistyäkseen ja mitä työllistyminen pitkän työttömyyden tai vajaakuntoisuuden jälkeen merkitsee tai mitä työelämän ulkopuolelle jääminen merkitsee ihmisen elämässä. Työhön palaamisen tukeminen (joskus jopa kolmatta sukupolvea jatkuvan työttömyyden katkaiseminen) ja eri syistä vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden tasaarvoisten työllistymismahdollisuuksien edistäminen ovat tämän hetken työllisyyspolitiikan suuria haasteita. Työttömyyden pitkittyessä avoimille työmarkkinoille työllistymisen mahdollisuudet heikkenevät nopeasti. Tästä syystä jo noin puoli vuotta työttömänä olleiden henkilöiden työelämävalmiuksien ylläpito edellyttää paitsi ammatillisen myös sosiaalisen kuntoutuksen elementtejä. Pitkittynyt työttömyys tuo usein mukanaan sosiaalisen toimintakyvyn rajoitteita tai ammattitaidon rapistumista, jotka molemmat edellyttävät erillisiä tukitoimia, jotta työllistyminen olisi mahdollista. Fyysisistä tai psyykkisistä syistä vajaakuntoiset ihmiset eivät kaikki nykyisessä kilpailu- ja tehokkuusorientoituneessa 5

6 yhteiskunnassa kykene työelämäkynnystä ylittämään. Tähän saakka käytössä ollut keinovalikoima rakennetyöttömyyden purkamiseksi on osoittautunut liian suppeaksi. Avuksi ovat tulleet niin työvoiman yhteispalvelupisteet, työllistämisprojektit kuin tulevaisuudessa toivottavasti yhä enemmän vaihtoehtoiset työllistymisen väylät -sosiaaliset yritykset. Sykäys projektin tavoitteena on yhden sosiaalisen yrityksen käynnistäminen kunkin kolmen eri seutukunnan alueella. Sosiaalisten yritysten tarkoituksena on luoda työpaikkoja erityisesti vajaakuntoisille ja pitkäaikaistyöttömille henkilöille. 2. Sykäys arvioitavana Työttömyyteen, vajaakuntoisuuteen, työllistämistoimenpiteisiin ja erityisesti sosiaalisiin yrityksiin liittyvä käsitteistö on usein epäselvää ja hajanaista. Käsitteellä sosiaalinen yritys on pitkään tarkoitettu monenlaista toimintaa, josta seurannut epätäsmällisyys on ollut omiaan lisäämään ennakkoluuloja sosiaalisen yrityksen ideaa kohtaan. Vuoden 2004 alusta voimaan astuneen sosiaalisten yritysten lainsäädännön myötä käsitteet ovat jossain määrin yhtenäistyneet. Seuraavassa käsitteiden määrittelyssä on lainattu VATES säätiön kokoamaa sosiaalisen työllistämisen toimialakäsitteistöä. Heikossa työmarkkina-asemassa olevalla henkilöllä tarkoitetaan * vammaiset ja pitkäaikaissairaat, jotka tarvitsevat erityistä tukea työllistyäkseen * muuten vajaakuntoiset, työllistymisen näkökulmasta ei diagnosoitua vammaa, sairautta tai vajavuutta * muuten heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt (joilla on vaikeuksia työllistyä ilman tukea henkilökohtaisista syistä, kuten puutteellinen tai väärä koulutus, omaan työja toimintakykyyn liittyvä este tai haitta) * vammaiset ja pitkäaikaissairaat, jotka eivät tarvitse erityistukea työllistyäkseen Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymistä edistävää toimintaa rahoittavat ja tukevat työhallinto, kunnat, Kela, ESR, RAY ja kolmas sektori. Edellä luetellut rahoittajat voivat toimia myös välittöminä työllistäjinä. Työllistämistoimenpiteiden ts. sosiaalisen työllistämisen toimialan rakenne on VATES säätiön oppaassa kuvattu seuraavasti. 1. Työllistymisen monipalvelukeskukset 2. Tuotannolliset työkeskukset 3. Työpajat 4. Kehitysvammaisten työtoimintayksiköt 5. Mielenterveyskuntoutujien työtoimintayksiköt 6

7 6. Tuetun työllistymisen yksiköt/palvelut 7. Mielenterveyskuntoutujien klubitalot 8. Sosiaaliset yritykset - joiden tavoitteisiin kuuluu heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistäminen - muut sosiaaliset yritykset 9. Työllistymistä tukevat projektit Työllistymistä edistävän toiminnan kohteena olevat henkilöryhmät on määritelty seuraavasti: 1. Vammaiset ja pitkäaikaissairaat, jotka tarvitsevat erityistukea työllistyäkseen, henkilöt, joiden diagnosoitu vamma, sairaus vajavuus pidempiaikaisesti estää tai haittaa merkittävästi työllistymistä. Kaikki vammaiset tai pitkäaikaissairaat eivät tarvitse erityistukea työllistymiseensä. 2. Muuten vajaakuntoiset ryhmään kuuluvat ovat työllistymisen näkökulmasta muiden syiden (työ- ja toimintakyky alentunut sosiaalisista syistä) takia vajaakuntoisiksi luokiteltavia henkilöitä, joilla ei ole diagnosoitua vammaa, sairautta tai vajavuutta. 3. Muuten heikossa työmarkkina-asemassa olevat ovat henkilöitä, joilla on vaikeuksia työllistyä ilman tukea tai työhallinnon peruspalveluiden kautta. Työllistymisongelmien taustalla voi olla mm. heikko/puuttuva/ei ajan tasalla oleva koulutus, vähäinen työkokemus, ylivelkaantuminen ym. 4. Heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt ovat yhtä kuin kohdat 1-3 yhteensä. Yläkäsite kaikille kohderyhmille on: vammaiset ja pitkäaikaissairaat, muuten vajaakuntoiset ja muuten heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt. Käsitteen synonyyminä käytetään ilmaisua vaikeasti työllistettävät henkilöt. (Ylipaavalniemi ym. 2005) Sosiaalisiin yrityksiin, kuten moneen muuhunkin työllistymistä edistävään hankkeeseen, on liittynyt keskustelua siitä, mikä on kuntouttavaa toimintaa ja mikä niin sanottua normaalia työllistymistä. Sosiaalisista yrityksistä puhutaan toisaalta yrityksinä muiden yritysten joukossa, toisaalta niihin liitetään työhön kuntouttava elementti. Kuntoutus on perusluonteeltaan ns. moniammatillista toimintaa. Sen katsotaan yleensä perustuvan holistiseen ihmiskäsitykseen ja biopsykososiaaliseen näkemykseen ihmisen terveydestä ja toimintakyvystä. Kuntoutuksella pyritään kohti parempaa toimintakykyä, työllisyyttä, sosiaalista osallisuutta ja elämänhallintaa. Kuntoutuskäsite on laaja ja kuntoutusta tehdään hyvin erilaisissa toimintaympäristöissä. Pääosa kuntoutuksesta toteutetaan sairauden, 7

8 vamman tai niiden uhan perusteella. Kuntoutuksen perusteena voi olla myös vakava sosiaalinen syrjäytyminen tai sen uhka. Osa kuntoutuksesta tukee, edistää tai ylläpitää olemassa olevaa toimintakykyä pitkän sairauden tai pysyvän vamman perusteella. Osa kuntoutuksesta tukee työelämässä pysymistä tai sinne pääsemistä. Osa edistää sosiaalisesti syrjäytyneen ihmisen elämänhallintaa. (Järvikoski 2/2004) Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys on jo usean vuoden ajan tuottanut palveluja, joiden turvin voidaan tukea heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymistä. Palveluja on kehitetty tavoitteellisesti kokeillen, testaten ja arvioiden sekä yhteistyössä muiden tahojen kanssa kehittäen tarpeita vastaaviksi. Yhdistyksen työhönvalmennusyksikkö Tähtiportti aloitti toimintansa vuonna Tähtiportti on kuntouttava polku työelämään. Asiakkaat tulevat lähetteellä Kelan tai kunnan maksamana. Toiminta on kuntouttavaa ja työelämään valmentavaa. Pian toiminnan käynnistymisen jälkeen huomattiin, että tarvitaan vielä lisäsilta kuntoutuksen ja työelämän välille. Näin aloitti toimintansa Reilu Meininki työllistymisprojekti vuonna Projektissa työllistymisen tukemisen keinoja olivat monipuolinen valmennus, ohjaus ja erityisesti työvalmentajan tuki, joka ulottui työpaikalle saakka. Projektin puoliväliin mennessä oli opittu, että Suomesta puuttuvat vaihtoehtoiset työllistymisen väylät. Työelämässä odotetaan täydellisyyttä tai sitten ei ole tarjolla mitään. Moni työllistyisi, mutta se täytyisi olla mahdollista alentuneellakin työkyvyllä. Todettiin, että oli lähdettävä selvittämään vaihtoehtoja, joten projektituella käynnistyi Sysäys -sosiaalisten yritysten selvityshanke käynnistyi Selvitystyö osoitti, että sosiaalisille yrityksille on tilaa ja mahdollisuuksia, joten perustellusti Etelä- Pohjanmaan TE-keskus myönsi ESR rahoituksen Sykäys projektille eli sosiaalisten yritysten käynnistyshankkeelle. Selvityshankkeessa oli jo hankittu tarvittavat perustiedot yritysten käynnistämistä varten mm. liiketoimintasuunnitelmat Suupohjan puualan alihankintayritystä ja Seinäjoen seudun kahvilayritystä varten. Ennen Sykäys-projektia = sosiaalisten yritysten käynnistyshanke, toteutettiin Sysäys projekti eli sosiaalisten yritysten käynnistyshankkeen selvitystyö. Vasta selvitystyön perusteella sosiaalisten yritysten käynnistämisestä tuli hanke, joka kirjattiin projektihakemukseksi ja jolle saatiin sen nykyinen ESR rahoitus. Sysäys selvitystyö toteutettiin TE keskuksen myöntämällä projektituella ja sen toteutuksesta vastasi projektipäällikkö, joka sittemmin siirtyi Sykäyksen projektipäälliköksi. 8

9 Selvitystyön aikana kävi ilmi, että hankkeelle oli vaikea löytää esikuvia, koska sosiaaliset yritykset olivat Suomessa vielä niin uusi asia. Valtaosalle kansalaisista käsite sosiaalinen yritys oli tuntematon. Myös eri viranomaistahoilla oli niukasti tietoa siitä, mitä sosiaalisella yrityksellä tarkoitetaan. Elinkeinoelämä ei käsitettä juurikaan tuntenut. Sosiaalinen yritys miellettiin eri tahoilla lähinnä suojatyöpaikaksi. Siellä missä sosiaalinen yritys oli edes jotenkin tuttu asia, epäiltiin sen toimintaedellytyksiä ja arveltiin niiden vääristävän kilpailua. Sosiaalisen yrityksen taloudellisen kannattavuuden mahdollisuuksia epäiltiin. Selvitystyön oli lähdettävä suhteitten luomisesta eri tahoille. Selvityksen aikana oli selvästi havaittavissa, että tieto kasvatti myönteistä suhtautumista sosiaalisiin yrityksiin. Myönteisyyttä edisti erityisesti se, että toiminta toisi uusia työllistymisen mahdollisuuksia. Selvitystyö osoitti myös, että sosiaalisia yrityksiä kannattaa lähteä luomaan yhdessä alueen yrittäjien kanssa. Yritys-, oppilaitos- ja viranomaisyhteistyön luomiseen käytettiin aikaa, koska sen ajateltiin olevan avain onnistumiselle. Ilman luotettavaa ja avointa yhteistyön rakentamista niin paikallisella kuin valtakunnan tasolla sosiaalisen yritystoiminnan juurtuminen Suomeen voi olla vaikeaa. Sosiaalinen yrittäjyys on Suomessa vasta alkutaipaleellaan ja vaatii uutta tietotaitoa, asennemuokkausta ja paljon yhteistä tahtoa. Esiselvityshankkeen ansiosta Sykäys projektin sosiaalisten yritysten käynnistysvaihe saatiin alkuun. Ensimmäinen Etelä-Pohjanmaan TE keskuksen alueen sosiaalinen yritys aloitti toimintansa Laki sosiaalisista yrityksistä astui voimaan Projektin tehtävänä oli tukea sosiaalisten yritysten käynnistämistä, käynnistää sosiaalinen yritys kolmen eri seutukunnan alueelle ja näin parantaa heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä. Yhtenä merkittävänä Sykäys projektin tehtävänä on ollut tiedon tuottaminen niin paikallisesti, alueellisesti kuin valtakunnallisestikin sosiaalisten yritysten mahdollisuuksista ja toimintaedellytyksistä sekä työllistyneiden henkilöiden ja työnantajien kokemuksista. Kun uusi laki vuoden 2004 alussa tuli voimaan, käytiin siinä yhteydessä keskustelua niin päättäjien kuin toimijoidenkin taholla, että vasta kokeilujen jälkeen tiedetään lain toimivuudesta ja osuvuudesta. Projektin tavoitteiksi on kirjattu, että se parantaa työllistettävien henkilöiden työkykyä, työllistää heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä, turvaa työvoiman saatavuutta sosiaalisiin yrityksiin ja testaa sosiaalisten yritysten taloudellista ja sosiaalista kannattavuutta. Yhtenä keinona heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen tukemiselle on toimivan koulutusjärjestelmän luominen. Projektin tavoitteena on ollut luoda väyliä räätälöidystä ammatillisesta aikuiskoulutuksesta työelämään. Sykäys projektin kautta työllistetyille tarjotaan myös työvalmentajan tuki koulutus- ja työllistymisvaiheessa. Sykäys 9

10 projektin kautta hakeudutaan mahdolliseen koulutukseen, rahoitetaan kuuden kuukauden koulutusjakso ja neljän kuukauden tukityöllistäminen. Lisäksi projekti tarjoaa henkilökohtaista työvalmentajapalvelua 98 päivää. Työvalmentajan tarkoitus on helpottaa työntekijän sijoittumista työpaikkaan, työyhteisöön ja työtehtäviin sekä auttaa sellaisissa työssä eteen tulevissa tilanteissa, jotka saattaisivat muodostua esteeksi työn jatkamiselle ja työstä selviytymiselle. Tarvittaessa työvalmentaja antaa tukea ja apua myös työntekijän elämänhallintaan liittyvissä asioissa. Työvalmentaja on prosessin ajan työntekijän käytettävissä. Tuen tarve määräytyy työntekijän tarpeesta käsin ja tuki pyritään antamaan oikea-aikaisesti ja niihin tosiasiallisiin tarpeisiin, joita kullakin työntekijällä on. Työvalmentaja on osa sosiaalisen yrityksen sosiaalisen näkökulman konkreettista todentumista. Käytännössä koko tähänastisen Sykäys projektin elinkaaren ajan on valtakunnan tasolla keskusteltu aktiivisesti siitä, onko sosiaalinen yritystoiminta kuntoutus- ja sosiaalityötä vai onko se puhtaasti yritystoimintaa. Projektissa asia on lain velvoittamalla tavalla toistaiseksi määritelty niin, että sosiaalinen yritys on lain hengen mukaisesti liiketaloudellista toimintaa. Sosiaalinen yritys on yritys muiden joukossa. Se, että se työllistää vajaakuntoisia henkilöitä, joiden tuottavuus ei aina yllä kannattavalle tasolle edellyttää, että on olemassa taloudellista kompensaatiota työllistämistukien muodossa. Sykäys projektin tavoitteita asetettaessa oletettiin, että sosiaalinen tehtävä toteutuu selkeimmin silloin, kun työllistettävä henkilö saa työvalmentajan tuen työllistymisen pyrkimyksilleen työpolkunsa alkuvaiheessa. Sosiaaliseksi voidaan nähdä myös se puoli sosiaalisen yrityksen toiminnasta, joka pyrkii tarjoamaan työllistymisen väyliä henkilöille, joille se muuten ei ehkä olisi mahdollista. Sosiaalisen aspektin tarjoaa myös työelämän kuntouttava näkökulma. Ajatellaan, että työ sinänsä on kuntouttavaa. Osalle sosiaalisen yrityksen työntekijöistä se avaa väylän avoimille työmarkkinoille ja mahdollisuuden edetä työuralla. Sosiaalisen voidaan ajatella toteutuvan silloin, kun lasketaan työllistymisen taloudelliset, yhteiskunnalliset ja inhimilliset hyödyt taloudellis-yhteiskunnallisina tilastotietoina. Sosiaalista, inhimillistä ja taloudellista tehtävää voi lukea myös lukuina SYTA -laskentamallin avulla. Myös Sykäys-projektissa on käytetty SYTA -mallia. Se osoittaa sosiaalisen yritystoiminnan kannattavuuden euroina, mutta muuna kuin liiketaloudellisena toteutumana. Laskentamallilla pystytään osoittamaan toiminnan hyödyt yksittäisten henkilöiden osalta yhteiskunnalle työttömyyden aiheuttamien kulujen säästymisen, työn mukanaan tuoman elämänhallinnan kohentumisen sekä vähentyneiden sosiaali- ja terveydenhoitokulujen muodossa. Edellä luetellut sosiaaliset näkökulmat eivät muuta mihinkään sitä tosiasiaa, että sosiaalinen yritys toimii markkinoilla samoin ehdoin muiden yritysten kanssa. 10

11 3. Arviointi ja kehittämistyö Arviointi on olennainen osa kehittämisprojektia. Se, mitä sillä tavoitellaan, vaihtelee projekteittain. Hyvin pitkälle se on myös resurssikysymys. Projektin toteuttamisen aikajänne on lyhyt, joten varsinainen toteutusvaihe ja tulosten saavuttaminen on tapahduttava minimaalisessa ajassa. Suomessa on rakenteellisen työttömyyden ongelma, joka ei ratkea ilman erityisiä toimenpiteitä. Meillä on suuri pitkäaikaistyöttömien joukko, jota ei auta työllistymään se, että on riittävästi työpaikkoja tarjolla. Pitkän työttömyyden aikana osalle työnhakijoista on kertynyt psykososiaalisia rajoitteita, jotka on hoidettava ensin kuntoon ennen kuin työelämäkynnyksen ylittäminen on mahdollista. Kyseessä on ongelma, jolle ei ole löydetty ratkaisua, joten ratkaisua on lähdetty hakemaan lukuisten teemaan liittyvien projektien avulla. Kehittämistyön strateginen merkitys niin organisaatioiden sisällä kuin laajemmin ohjauksen välineenä on vahvistunut. Projektimuotoinen työtapa on yleistynyt sekä kehittämisen välineenä että palvelutuotannon muotona. Tämä on haaste kehittämishankkeiden toteuttamiselle, jossa arvioinnilla on merkittävä tehtävä. Sykäys-projektin arviointi päätettiin toteuttaa sisäisenä arviointina, jotta saataisiin samanaikaisesti tuotettua tietoa projektin etenemisestä eri tasoilla sekä onnistumiseen vaikuttavista tekijöistä. Arvioinnin toteutustapaa arvioitaessa projektissa päädyttiin yhdessä rahoittajan kanssa sisäiseen arviointiin. Tutkittua tietoa odottavat monet tahot. Tärkeä peruste valinnalle oli se, että kyseessä on uusi, melko tuntematon asia ja tehtävä, jota varten on asetettu kehittämisprojekti. Projektin ja arvioinnin tavoitteet eivät välttämättä ole samat, mutta parhaimmillaan arviointi palvelee projektin tavoitteiden suuntaamista, esittää rakentavia kriittisiä kysymyksiä ja kerää taustatietoa projektin toteutusta varten. Arviointikysymyksen rajaaminen on arvioinnin vaikein tehtävä. Yleisellä ja yksinkertaisella tasolla kysymys kuuluu: Mitä ja miten projektilla voidaan saada aikaan? Mutta kun se ei vielä riitä, on pohdittava: Mitä on realistista arvioida? Mihin kysymyksiin projekti voi vastata? Missä määrin täytyy vastata kysymyksiin? Miksi arviointia tehdään, mikä on tarve? Mihin sitä käytetään? Kuka sitä käyttää? Mitä siltä odotetaan? 11

12 Tilivelvollisuusarviointi on yksi selkeä perustelu ja tavoite projektin arvioinnille. Rahoittaja, päättäjät, mahdolliset muut tahot haluavat tietää, toteutuiko projektissa määrällisesti ja sisällöllisesti se, mitä projektipäätöksessä on luvattu. Sykäys projektin arvioinnissa pyritään toteuttamaan tämä, mutta tärkeämmiksi nousevat 1. kehittämisarviointi, eli mikä projektissa onnistui sekä 2. Tiedon tuotanto, joka tarkoittaa toimialueen tutkimustiedon hankkimista ja keräämistä sekä empiirisen aineiston keräämistä eri tahojen kokemuksista. (Arviointiakvaario, Finsoc, Stakes 2006). Sykäys projektin arviointi on ollut arvioitavana Finsocin järjestämässä arviointiakvaariossa keväällä Arviointiakvaario on Stakesin toteuttama palvelu sosiaali- ja terveydenhuollon arviointihankkeiden käyttöön. Arviointia edellytetään yhä useammin projekteissa ja kehittämistyössä. Arviointia tehdään hankkeiden ja organisaatioiden sisällä, joka on hyvä asia, mutta aina niiden tekemiseen ei löydy arvioinnin ammattitaitoa. Arviointiakvaario on paikka, johon voi viedä projektin arviointisuunnitelman tai keskeneräisen raportin alan ammattitutkijoiden analysoitavaksi. Palvelu on hyvä ja toimiva. Ulkopuolinen palaute, apu, tuki ja ohjaus ovat tulleet arvioinnissa tarpeeseen. Projektin sisäkehällä olevat eli ensisijaiset tahot, joille projektin onnistumisista, haasteista sekä sosiaalisten yritysten käynnistämisen prosessista ja sosiaalisen yritysten mahdollisuuksista tuotetaan tietoa, ovat projektin toimijat, taustaorganisaatio, yhteistyötahot, rahoittaja, sosiaaliset yritykset ja projektin osallistujat. Toiseksi tuotetaan tietoa päättäjille ja yhteiskuntapoliitikoille. Kolmanneksi tuotetaan tietoa kansalaisille. Arviointi on olennainen osa kehittämisprojektia. Se miksi arviointia tehdään, vaihtelee pakosta aitoon haluun parantaa omaa toimintaa. Parhaimmillaan arviointi on kiinteä osa kehittämishanketta ja palvelee sen päämäärien toteuttamista. On varsin yleistä, että arviointi mielletään projektin loppuvaiheeseen, jossa ollaan kiinnostuneita siitä, mitä tuloksia on saatu aikaan. Toisen tyyppinen arvioinnin lähestymistapa on prosessiarviointi, jossa kiinnostus kohdistuu siihen toimintaan, jolla tuloksia on saatu aikaan eli kehittämisprosessiin. Arviointi voidaan rakentaa projektin sisälle vahvistamaan projektin tietoista, tavoitteellista ja oppivaa toteuttamista. Kunnollisessa arvioinnissa prosessinäkökulma kytkeytyy tietoon vaikuttavuudesta ja lopputuloksista. (Seppänen-Järvelä, 3-11, 2004) Onnistuessaan arviointi tuottaa kehittämistyökaluja, jatkossa hyödynnettävää tietoa, joka on mahdollisimman konkreettista. Hyvää arviointia ei ole, jos ei tiedetä prosessia, miten se kaikki on edennyt. Arvioinniksi seurannan tekee, jos kerätään tietoa siitä saavutettiinko se, mitä haluttiin. (Seppänen-Järvelä 2/2005) Esimerkiksi onnistuttiinko käynnistämään sosiaalisia yrityksiä, 12

13 miten niin voisi tapahtua jatkossakin, miten toimintatapaa tai toiminnan edellytyksiä voitaisiin jatkossa parantaa. Itsearvioinnissa kärki tulee kohdistaa sinne, mikä omassa hankkeessa on erityisen kiinnostuksen kohteena. (Viirkorpi 2006) Mikä on meille riittävää, että osuisi suoraan maaliin. Itselleen ei kannata kaivaa juoksuhautoja ja jäädä niihin makaamaan. Arviointi on prosessi, jossa tehdään päätelmiä prosessin arvosta. Itsearvioinnissa peruskysymys on se, mihin tietoa tarvitaan. Harkitusti poimittava joku päätös, esimerkiksi annettava ohjausryhmän arvioitavaksi. (Viirkorpi 2006) Arviointi on työn kehittämisen väline. Arviointi ei istu osaksi arkityötä ilman oppimisprosessia. Arviointi on nousemassa yhdeksi kehittämistyön ydintoiminnoksi. Voiko enää mitään kehittämistoimintaa perustella ilman arviointia. Olemme siirtyneet vähitellen kehittämistyön uuteen aaltoon, arviointipainotteiseen kehittämistyöhön, jossa arviointi on olennainen osa kehittämistyön toteuttamista (Salminen, 2004, Seppänen-Järvelän mukaan) Arvioinnin arvellaan lisääntyvän tulevaisuudessa, se tulee julkisemmaksi ja vaativammaksi. (Salminen) Sana kehittää sisältää useimmiten innovatiivisia ja myönteisiä mielleyhtymiä. Siihen liittyy ajatus muutoksesta, nykytilasta siirrytään kohti jotakin parempaa. Kehittämistyössä on pohjimmiltaan kysymys sellaisten uskomusten luomisesta, jotka pystyvät jäsentämään ihmisten maailmaa myönteisellä tavalla. Kehittämistyötä on tarkasteltu tutkimuksen piirissä pääasiassa kahdesta näkökulmasta. Erilaisten tutkimusotteiden kautta kehittämistä jollain kohdealueella tai kehittämistä lähellä olevia asioita, kuten evaluaatio- ja toimintatutkimuksen piirissä, jolloin fokus on kehittämisen kohteena olevassa asiassa, kuten palvelumuodon tai työtavan kehittämisessä. Toinen suunta ovat kehittämisoppinsa esittävät erilaiset lähestymistavat, kuten kehittävä työntutkimus. (Salminen 16-18) 4. Arvioinnin arki Sykäys-projekti syntyi usealta suunnalta samaan aikaan tulleeseen tarpeeseen. Tarve oli todettu taustaorganisaation asiakastyössä. Yhteistyökumppanit olivat siitä viestittäneet ja asia oli myös päättäjien taholla nostettu esiin. Projektin syntymiselle on ollut yhteiskunnallinen tilaus. Tasa-arvon edistäminen työelämässä ja työllistymisen mahdollistuminen myös vajaakuntoisille ja pitkäaikaistyöttömille ovat ajan haasteita. Tarvetta on vauhdittanut se, että väestö ikääntyy ja näyttää siltä, että kaikkia tarvittaisiin töihin. Projektin taustaorganisaation ja monien muiden tahojen kokemukset vajaakuntoisten työllistymistä edistävästä työstä 13

14 osoittavat, että kaikki työttömät työnhakijat eivät tule, ainakaan ilman välivaihetta, eivätkä kaikki koskaan, työllistymään avoimille työmarkkinoille. Sykäys projektin sisäistä arviointia on lähdettävä tarkastelemaan kahta eri polkua. Polut tarkoittavat projektin arviointia projektina, sen auki kirjoittamista, miten hyvin ja millä keinoilla tuloksiin päästiin. Toinen polku arvioi saavutettuja tuloksia osallistujien, työllistyneiden ja yhteistyötahojen näkökulmasta sekä perustettujen sosiaalisten yritysten näkökulmasta. Se polku kuvaa oppimisen paikkoja, onnistumisia ja merkityksiä. Niin projektin kuin arvioinninkin tavoitteiden asettamisen kannalta esiselvitystyö Sysäys oli varsin keskeinen. Projekti perustetaan tyypillisesti silloin, kun halutaan jotain uutta ja muutosta, halutaan toteuttaa jokin kehittämistavoite. Projekteilla etsitään innovaatioita ja tuotetaan palveluita. Projekti antaa hyvän mahdollisuuden poiketa totutuista käytännöistä ja toimia toisin. Projekti määritellään kertaluonteiseksi, määräaikaiseksi tehtäväksi, sillä on alku ja loppu. Sille asetetaan projektiorganisaatio, työntekijät sekä ohjaus- tai seurantaryhmä, jonka tehtävänä on seurata ja ohjata hanketta. (Viirkorpi, 2006) Projektin johtaminen ja projektissa työskentely vaatii erityistä osaamista, joten on hyvä, että projektipäälliköiden osaamisen vahvistamiseen on alettu kiinnittää huomiota. Projektin vetäjä on usein asiaan vahvasti sitoutunut tulisielu, jonka mukana projekti joko luhistuu tai kukoistaa. Henkilöitymisessä on riskinsä, yhden ihmisen varassa toimivat hankkeet ovat hyvin haavoittuvia. Toisaalta projektiin syntyvä kieli ja kulttuuri saattavat olla niin sisäänpäin toimivia, että projektista tulee oma saarekkeensa, joka menettää kosketuksen taustaorganisaatioon. Projektikulttuuri heijastuu työtapoihin, projekteittain vaihtuvat painotukset, sisältöalueet sekä aika- ja tavoitetietoisuus vaativat tietynlaista ammatillista suuntautumista. Projektityössä korostuvat hyvät viestintä- ja vuorovaikutustaidot, koska se on työtä ihmisten kanssa. Erityisesti arvioinnissa ja sen oppivassa hyödyntämisessä on hyvällä kommunikaatiolla suuri merkitys. Rakentavan arviointikulttuurin luominen projektiin on ennen kaikkea projektin johtamisen tehtävä. (emt 17) Sykäys projektin projektipäällikkö oli ehtinyt hankkia kokemuksia jo useissa eri projekteissa toimiessaan, mikä luonnollisesti helpotti projektin hallinnoimista. Projektin kulttuuri kehittyy ja muotoutuu jokaisessa projektissa omanlaisekseen. Sanotaan, että projektit ovat tekijöidensä näköisiä. Kulttuuri ja projektissa käytettävä kieli vaikuttavat työtapoihin ja henkeen, jolla työtä tehdään. On tärkeää onnistua välttämään projektitoiminnan suurimmat riskit, kuten 14

15 irtaantuminen taustasta ja taustaorganisaation perustehtävästä, ainakin mikäli haluaa, että projektin toiminnasta jää jotain pysyvää. Prosessiarvioinnin tehtävä on tuoda esille projektin toteuttamisessa käytetty toimintatapa eli avata ns. mustaa laatikkoa. Sillä voidaan tuoda esille prosessin luonne, milloin ja millaisia taitekohtia on ollut, kuinka ongelmatilanteita on ratkaistu ja millaisia innovaatioita tehty. Se perustuu vahvasti tekijöidensä itsearvointiin ja oppimiskokemuksiin. Arviointikirjallisuudessa puhutaan summatiivisesta ja formatiivisesta arvioinnista. Formatiivisella tarkoitetaan sellaista arviointia, joka kohdistuu kehittämisen toteuttamiseen eli siihen, miten hanketta on tehty ja kuinka sen toimintaa voitaisiin parantaa. Summatiivinen arviointi puolestaan kohdistuu vahvasti lopputulokseen ja vaikuttavuuteen. Formatiivinen ja summatiivinen arviointi ovat siis toisiaan täydentäviä. (Seppänen Järvelä, 19-20, 2004) Sykäys projektin arvioinnissa on edetty projektin sisälle rakennetun arvioinnin logiikan mukaisesti prosessiarvioinnin ideoista oppia soveltaen. Kysymyksessä on hanke, jossa käynnistetään vaihtoehtoisia työllistymisen väyliä eli sosiaalisia yrityksiä. Näin ollen on tarpeen kertoa siitä, miten ja millä edellytyksillä näyttäisi olevan mahdollista käynnistää sosiaalinen yritys. Kun yritykset käynnistyvät, voidaan kuvata tai profiloida henkiöitä, joille sosiaalinen yritys on tarjonnut työllistymisen väylän. Rinnakkain arvioidaan silloin projektia projektina, sosiaalisten yritysten käynnistysvaihetta ja sosiaalisiin yrityksiin työllistymisen merkitystä työllistyneille. Projektin arvioinnin tulee siis tuottaa tietoa sekä siitä miten tavoitteisiin päästiin että lopputuloksista. Mieluiten projektin arvioinnin tulisi toimia niin, että sen avulla voitaisiin tarkistaa projektin etenemisen suuntaa ja tarvittaessa vaihtaa sitä silloin kun se vielä on mahdollista. Sykäys projektissa toteutuksen ja toiminnan suunnan tarkistaminen on niveltynyt osaksi tiimin jokapäiväistä työtä sekä osaksi kolmen eri toteutusalueena toimivan seutukunnan kanssa tehtävää yhteistyötä. Projektin tavoitteet ovat mittavat, joten se on edellyttänyt monien houkuttelevien lisä- tai sivupolkujen hylkäämistä ja pitäytymistä alkuperäisen projektisuunnitelman mukaisissa tavoitteissa. Näiden tavoitteiden sisällä on toki sallittu harkintaa ja jopa muutoksia, joista enemmän arvioinnin toisessa osassa. Kun arvioitavasta ilmiöstä halutaan mahdollisimman kattava kuva, yhdistellään erilaisten lähestymistapojen menetelmiä. Tieteellisessä tutkimuksessa puhutaan triangulaatiosta, jossa erilaisista tietolähteistä hankittu materiaali on toisiaan täydentävää ja lisää tulosten luotettavuutta. Vaikka käytännön arviointityössä ei pyritäkään tieteelliseen validiteettiin ja reliabiliteettiin on luotettavuuskysymykset hyvä miettiä myös projektin arvioinnissa. 15

16 Menetelmien valinta on yksi tärkeä osa luotettavuuden edistämistä. Silloin kun tehdään prosessiarvioinnin mukaista arviointia, sitä tehdään yleensä laadullisilla menetelmillä. Tulkintojen ja johtopäätösten tekemistä laadullisesta tiedosta ei voida määritellä samoin kuin numeerisesta. Laadullisesta aineistosta tehtyjen johtopäätösten vaikutelmanvaraisuutta ja subjektiivisuutta voidaan välttää kohentamalla projektissa kerättävän tiedon ja arvioinnin systemaattisuutta ja dokumentointia. (Seppänen - Järvelä 43, 2005) Seuraavassa luettelossa on muutamia prosessiarvioinnissa käytettäviä mahdollisia lähteitä Riitta Seppänen-Järvelän prosessiarvioinnin oppaan mukaan: - arviointipalaveri, muistio, reflektio - fokus ryhmä - haastattelut, kasvokkain/puhelimitse, yksilö, ryhmä - lomakekysely - ovensuukysely - havainnointi (passiivinen tai osallistuva) tilanteissa esim. vierailu - opinnäyte - kustannusten seuranta - numeerinen tieto esim. osallistujamäärät - video- ääninauhat - dokumentit esim. muistio ja raportti - lehtileike - kertomukset - päiväkirja Systemaattisuus tarkoittaa, että on joku tiedonkeruun tapa, jolla on mielellään toistuva rakenne. Myös havaintojen tekemisen systemaattisuus, että havainnoidaan esimerkiksi kolmea asiaa, edistää systemaattisuutta. Kehittämistyön pohjalla on lähes naiivi usko positiivisiin mahdollisuuksiin. Kehittämistyöllä oikeasti ohjataan nykyään strategisesti palveluiden tuottamista, sisältöä ja menetelmiä. Ennen se tapahtui paljon pienimuotoisemmin. Kehittämistyössä on pullonkauloja, kriisejä, vaikeuksia, ne on tärkeitä arvioitavia, koska muuten se ei ole kehittämistyötä. Erityisesti ongelmien ratkaisut on saatava näkyviin. Keskeistä on kysyä; mikä on se juttu, johon halutaan muutosta. Projektin tekijöillä on oltava jaettu ymmärrys siitä, mihin projektin logiikka perustuu. Arvioinnin tärkeä tulos voi olla se, että huomataan, että se mitä ollaan tekemässä, ei toimi. 16

17 Sykäyksessä on menetelminä käytetty kyselyjä, haastatteluja, taustatietoja, päiväkirjoja ja osallistuvaa havainnointia. Alavudella toimivasta A-pesusta on kertynyt eniten aineistoa, koska suojatyökeskuksen muuttaminen sosiaaliseksi yritykseksi on ollut pitkä ja haasteellinen prosessi. Projektin arviointi prosessina on onnistunut parhaiten haastattelemalla projektipäällikköä sekä havainnoimalla hänen oppimisprosessiaan ja projektin etenemiseen liittyviä vaiheita. Arvioinnin tavoitteet Sykäys ys projektin sisäinen inen arviointi Projektin arviointi projektina Projektin tavoitteiden toteutuminen Onnistumisten ja epäonnistumisten kirjaaminen Projektin toteutus suhteessa muihin vastaaviin projekteihin ja sosiaalisten yritysten käynnistk ynnistämisen valtakunnalliseen tilanteeseen Hyvien käytk ytäntöjen levittäminen, mitä tästä jää opiksi otettavaa Tulevaisuuden haasteet ja visiot Projektin arviointi on kokonaisuus ja olennaista on, että löydetään vastaukset niihin kysymyksiin, jotka ovat kunkin hankkeen kannalta tärkeitä. (Seppänen-Järvelä, 20, 2004) Tilanne on hyvä, jos projektin arviointiin on varattu resurssit jo hankkeen rahoituksen neuvotteluvaiheessa, kuten Sykäys-hankkeessa on tapahtunut. Parhaimmillaan arviointi on kiinteä osa kehittämishankkeen toteuttamista ja palvelee sen päämäärien saavuttamista. Arviointi voidaan rakentaa projektin sisälle, vahvistamaan kehittämistyön tavoitteellista, tietoista ja reflektoivaa toteuttamista. Prosessin näkyväksi tekeminen tuottaa tärkeää tietoa muille hankkeiden toteuttajille. Tutkimustiedolla voidaan arvioida ja ohjata sosiaalialan työn tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Mitä vähäisemmät resurssit ovat, sitä oleellisempaa on niiden oikea kohdennus. Niukkojen resurssien maailmassa kyse ei ole enää siitä, että pyritään tekemään jotain tehokkaasti, vaan myös siitä, että tehdään oikeita asioita, sellaisia jotka on mahdollista toteuttaa. Tarvitaan siis myös arvojen evaluointia, toimenpiteiden tärkeysjärjestykseen asettamista. Arviointitutkimukselle on olemassa voimakas yhteiskunnallinen tarve. Voidaan 17

18 arvioida esimerkiksi systeemin tai organisaation tehokkuutta, tuottavuutta ja töiden sujuvuutta, työntekijän kokemaa työnsä vaikuttavuutta tai asiakkaan tyytyväisyyttä. Näkökulmat, tarkastelun tasot ja kohteet vaihtelevat makrotasolta mikrotasolle. Arvioimalla toiminnan onnistuneisuutta, tehdään mahdolliseksi kehittää toimivampia ja yhteiskunnalliset tarpeet paremmin huomioon ottavia toimintatapoja. (Näsänen 1998, 7) Organisaation, myös projektin tehtävä on osoittaa, että sen työ on järkevää. Arviointi tulee olla hyvällä tavalla kriittinen, kannattaa välttää ääretön touhukkuus, astua pieni askel syrjään ja pysähtyä. Arvioinnin vaikein kohta on nähdä se, mitä on tekemässä. Usein arvioimme liian helppoja asioita, kun pitäisi huolehtia siitä, että kaikkien tahojen ja osallisten ääni tulisi kuuluviin. Kehittävä arviointi voidaan tehdä osana työtä, jolloin arviointi syntyy väistämättä, koska toimintaan nähden on silloin tietoinen ote. ESR projektitoiminnan kestävin periaate on, että kehitetyt mallit ja tulokset jäävät elämään projektin päättymisen jälkeen. Arviointikäytäntöjä, puhumattakaan itsearvioinnista, ei ole virallisesti ohjeistettu tai systemaattisesti vaadittu rahoittajien taholta. Toisaalta hyvien tai edes lupaavien käytäntöjen hyödyntäminen on eräs ESR toiminnan kantavimpia pilareita. ESR projekteissa syntyneet hyvät ja huonot käytännöt pyritään mallintamaan ja dokumentoimaan. Hyviä käytäntöjä syntyy jossain määrin kaikissa projekteissa, mutta niiden dokumentointi on puutteellista. Epäonnistuneista käytännöistä tai projekteista ei ole käytännössä mitään dokumentoitua tietoa, vaikka nämä tiedot olisivat todennäköisesti projektien suunnittelijoille ja toteuttajille kaikkein arvokkainta tietoa. (Mäkinen-Uusikylä, 2004, 33) Hyvällä projektihenkilöstöllä on aktiivinen asenne itsensä ja työnsä kehittämiseen. Se edellyttää oman ammattitaidon jatkuvaa ylläpitämistä ja kriittistä arvioimista. Asiakaslähtöisyyteen panostaminen on yksi projektityön keskeisiä tekijöitä ja mikäli se ei toteudu, tulee henkilöstön olla valmis muuttamaan toimintaansa asiakkaiden tarpeita vastaavaksi. Tämä edellyttää jatkuvaa palautteen keräämistä ja analysoimista sekä säännöllisiä projektihenkilöstön sisäisiä kehittämispalavereita. (emt. 32) Arviointihuumaa kannattaa välttää ja sitä että arvioinnin välineistöstä tulee liian raskas. Joskus riittää kolmeen kysymykseen vastaaminen. (Viirkorpi, luento ) Arviointi liitetään yhä useammin osaksi projektia, kehittämishanketta tai muuta toimintaa. Arviointi ainakin varmistaa, että asioita dokumentoidaan ja että tulokset tulevat mahdollisimman laajasti hyödynnetyiksi. Todennäköisesti arviointeihin käytettävät eurot maksavat itsensä hyvin takaisin, kun kaikkea kehittämistyötä ei tarvitse aloittaa alkutekijöistään, vaan voidaan liittää uusi tieto aikaisempaan. Arvioinnin tapoja on monia. Rahoittajan edellyttämä projektien seuranta on yksi tapa, lisäksi käytetään opinnäytetöitä ja sisäistä tai ulkoista palkattua arvioinnin tekijää. 18

19 Tämä arviointiraportti on sisäisenä arviointina tuotettu. Se merkitsee sitä, että arvioinnin edetessä, sen tiedon tuottamisen, seurannan ja pohdintojen luonne väistämättä kietoutuu projektin etenemiseen ja kehittämistyön edistämiseen. Projektin sisäisenä arvioijana olen kokenut epävarmuuden hetkiä sen suhteen, miten pystyn näkemään oleellisen, rajaamaan arviointikohteet ja tarkastelemaan toteutunutta eri näkökulmista. Aikaisempien tutkimusten ja muun julkaistun materiaalin tuominen projektissa tuotetun tiedon tueksi, on auttanut itseäni pääsemään sisällä vai ulkona asetelman kahleista. Ymmärrykseni mukaan voin sisäisen arvioijan roolissa olla samanaikaisesti sekä sisä- että ulkopuolella, kun peilaan projektin tuloksia muuhun aiheesta saatavilla olevaan tietoon. Muiden tuottama tieto ja projektissa oivalletut asiat ovat toivottavasti tekstissä saaneet käydä omaa vuoropuheluaan. Uskon, että objektiivisuus syntyy oman subjektiivisuuden tunnistamisesta, kuten Eskola & Suoranta ovat todenneet. Pyrkimys objektiivisuuteen on tärkeää. Se tarkoittaa omien havaintojen ja tulkintojen erottamista sekä omien esioletusten ja arvostusten eksplikoimista ja tunnistamista. (Eskola & Suoranta 2005) Dostojevskin sanat ovat antaneet lohtua tämänkin raportin tekemisessä (Weckroth 1992, 56) Joskus on parempi puhua puuta heinää omalla suulla kuin totta vieraiden kaavojen mukaan; edellisessä tapauksessa olet ihminen, jälkimmäisessä pelkkä papukaija. Sykäys projektin arvioinnissa on käytetty laadullisia menetelmiä. Haastatteluilla ajateltiin saatavan monipuolista tietoa niin asiakkailta, yhteistyökumppaneilta kuin projektihenkilöstöltäkin. Osallistuva havainnointi on ollut yksi tärkeä menetelmä, koska arvioijana olen voinut osallistua palavereihin ja neuvotteluihin projektin eri vaiheissa. Projektin kirjallisia dokumentteja, erityisesti pöytäkirjoja ja väliraportteja on hyödynnetty projektin kokonaiskuvauksessa ja niistä keskeiset on liitetty arviointiraporttiin. Tässä arvioinnissa on käytetty laadullisia tutkimusmenetelmiä. Niitä on pyritty käyttämään monipuolisesti, jotta raportti olisi mahdollisimman informatiivinen. Eniten tietoa on tuotettu haastattelemalla ihmisiä. Laadullista tutkimusta voidaan tehdä soveltamalla useita eri menetelmiä. Joskus on tärkeää voida soveltaa menetelmiä sen mukaan, mikä kussakin tilanteessa on mahdollista. Laadullisessa eli kvalitatiivisessa tutkimuksessa määritellään aineiston koko harkinnanvaraiseksi, teoreettiseksi tai tarkoituksenmukaiseksi poiminnaksi tai harkinnanvaraiseksi näytteeksi. Tutkimus voi perustua suureen tai pieneen aineistoon. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa ei pyritä tilastollisiin yleistyksiin vaan pyritään kuvaamaan jotakin tapahtumaa, ymmärtämään tiettyä toimintaa tai antamaan teoreettisesti mielekäs 19

20 tulkinta jostakin ilmiöstä. Onnistuminen ei ole sidoksissa aineiston määrään, vaan siihen, että kootaan rajattu laadullinen aineisto ja pyritään kehittämään teoreettista herkkyyttä kohderyhmästä. (Eskola, Suoranta, 2001, 43-44) Laadullisessa tutkimuksessa teoria koetaan usein välttämättömäksi pahaksi. Teorioista ei kuitenkaan pääse eroon, sekä arkihavaintomme että teoreettiset havaintomme ovat aina teoriapitoisia ja käsitteellistä tulkintaa edellyttäviä. Teoria antaa mahdollisuuden, että yleisestä teoriasta johdetaan deduktiivisesti yksittäisiä ongelmia ja empirian avulla hankitaan vastaukset näihin kysymyksiin. Vastausten jälkeen voidaan palata lähtökohtiin ja katsoa saiko teoria tukea vai ei. Kvalitatiivisen tutkimuksen yksi erityisluonne on se, että siinä usein edetään induktiivisesti, aineistolähtöisesti, yksityisestä yleiseen. Usein kvalitatiivisessa tutkimuksessa aineistosta rakennetaan induktiivisesti teoriaa; yksittäisistä havainnoista edetään yleisempiin väitteisiin. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa toteutuvat näin kaksi teorian luonnetta. Teoria voi toimia välineenä, jonka avulla kerätystä aineistosta pystyy rakentamaan tulkintoja ja toisaalta teoria voi olla päämäärä, kun yksittäisistä havainnoista edetään yleiseen. (Eskola, Suoranta 2001, 80-83) Kvalitatiivisessa tutkimuksessa tarvitaan teorioita kvantitatiivistakin enemmän. Siinä tarvitaan kahdenlaisia teorioita. Ensiksi tarvitaan taustateoria, jota vasten aineistoa tarkastellaan. (Tämän arvioinnin taustateoria löytyy sekä rakennetyöttömyyden nykytilanteesta, sen seuraamuksista, ihmisten kokemuksista työstään että myös sosiaalisten yritysten synnystä ja taustasta.) Toiseksi tutkijalla on oltava mielessään kysymykset joihin haetaan vastauksia, koska kvalitatiivisen tutkimuksen aineistolla on lähes rajattomat tulkinnanmahdollisuudet. Laajan laadullisen aineiston analyysi typistyy valitettavan usein sitaattikokoelmaan, joka vain kuvailee ilmiöitä ilman tulkintaa ja päättelyä. Mikäli tutkijalla on käytössään teoria ja haastatteluteemat, hänellä on mahdollisuus päästä aineistonsa kanssa liikkeelle. Kvalitatiivisessa tutkimuksessa teoriaa ei tarvitse esittää omana laajana kokonaisuutenaan, vaan tutkimuksen raportointi on pitkälle teorian ja empirian vuoropuhelua. (Eskola, Suoranta, 2001, 80-83) Haastattelu on yksi yleinen kvalitatiivisen (voi olla myös kvantitatiivisen) aineiston keruun menetelmä. Haastattelu on keskustelua tutkijan johdattelemana. Yksinkertaisesti määriteltynä haastattelun avulla saadaan tietoa, mitä ihmiset ajattelevat. Haastattelun ymmärrys on tosin laventunut aikojen saatossa. Se nähdään vuorovaikutustilanteena, jossa haastattelija ja haastateltava vaikuttavat kumpikin toisiinsa. (Eskola, Suoranta, 86-87) Sykäyksen arvioinnissa päädyttiin puolistrukturoituun haastatteluun, joka tarkoittaa, että haastattelijalla on olemassa kysymykset, mutta ei vastausvaihtoehtoja, vaan haastateltava kertoo omin sanoin. Puolistrukturoituun haastatteluun päädyttiin, koska haastattelijoita oli useita ja 20

21 haluttiin varmistaa, että jokainen haastateltava vastaa ainakin tiettyihin ennalta määrättyihin kysymyksiin (Hirsjärvi-Hurme). Haastatteluissa on myös narratiivisia piirteitä. Haastateltavat ovat saaneet melko vapaasti kertoa elämästään, ajatuksistaan, kokemuksistaan ja merkityksistään, sikäli kuin ne ovat liittyneet työ-työllistyminen teemaan. Vapaan kertomisen odotettiin tuottavan esimerkiksi sellaisia työhön liittyviä merkityksiä, jotka kaavamaisesti toteutetussa haastattelussa jäisivät puuttumaan. Haastateltavat ovat saaneet omalla puheellaan tuottaa ajatuksiaan annetusta aiheesta. Narratiivinen lähestymistapa tarkoittaa, että tarina on keskeinen ihmiselämän tapahtumien merkityksen tuottamisen muoto. Narratiivinen teoria on joukko (empiirisesti perusteltuja) käsityksiä siitä, miten kertomukset, kokemus ja elämä suhteutuvat toisiinsa. Narratiivinen aineisto on kertomusmuotoista. Narratiivinen analyysi on tapa tarkastella aineistoa tarinoina. (Hänninen ) Jäsennämme elämäämme monipuolisilla tarinoiden kerronnan tavoilla. Haemme merkityksiä, analysoimme menneisyyttä ja peilaamme tulevaa. Sanotaan, että kannattaa olla tarkkana millaisia tarinoita itsestämme kerromme, koska myös elämme ne tarinamme. Tarinoiden avulla luodaan ja ylläpidetään vuorovaikutusta, välitetään sosiaalisia normeja, arvostellaan, ylistetään, vertaillaan, sovitellaan, jäsennetään muutosta, ilmaistaan omaa elämää ja itselle merkityksellisiä asioita. Narratiivista tutkimusotetta on viime aikoina käytetty sellaisten usein vaiettujen tarinoiden esiin tuomiseen, joissa ihmiset kertovat vastoinkäymisistään ja niistä selviämisestä, kuten työttömyydestä ja päihdeongelmista. Tarinoilla voidaan kuvata ilmiön laatua, kyseenalaistaa vallitsevia käsityksiä ja osoittaa yhteyksiä yhteiskunnallisten ilmiöiden ja henkilökohtaisten kokemusten välillä. (vrt. Hänninen Vilma ) Narratiivisuuden lähteitä löytyy sosiaalipsykologisista pohdinnoista, jonka yksi tapa lähestyä todellisuuden ymmärtämistä on se, että tuotamme todellisuutta sosiaalisesti kielen ja muun kommunikaation avulla. Meillä on olemassa ihmisestä riippumaton todellisuus, mutta emme voi kuvata sitä muuten kuin käyttämällä symbolista kommunikaatiota. Jos siis haluamme tietää, mitä todellisuus on, meidän on syytä tutkia sitä kuinka ihmiset tuottavat sen vuorovaikutuksessaan. (Saastamoinen 1999, 165) Me elämme merkitysten maailmassa. Merkitykset läpäisevät ymmärryksemme. Merkitykset viittaavat ihmiselle ominaiseen olemassaolon tapaan. Hahmotamme maailmaa merkitysyhteyksien kautta. Erilaisten kulttuurisesti jaettujen merkitysten avulla osaamme suunnistaa arkielämässämme. Eri ihmiset antavat samoille ilmiöille, merkeille tai kulttuurintuotteille erilaisia merkityksiä. Todellisuuden hahmottaminen täytyy olla kuitenkin riittävällä tavalla yhdenmukaista, jotta yhteinen ymmärrys on mahdollista. 21

22 Ei ole merkitystä, onko 100 vai 1000 ihmistä kertonut. Yksi ainoa kertomus voi olla vaikuttava, jos siinä on jotakin mullistavaa. Haastattelijan rooli on aina vahva, hän on aktiivinen toimija haastattelutilanteessa. Jos kerron totuuden itsestäni, sen kertominen tuottaa hermeneuttisen kokemuksen, minä olenkin toinen. Nyt, kun minä oikeasti tiedän kuka minä olen, mitkä ovat arvoni ja voin kulkea sen mukaan olen aikaisemmin antanut itseni kertoa itselleni sellaista tarinaa, että, nyt alan hiljalleen ymmärtää (Hyvärinen ) Hyvään ymmärrykseen tarvitaan paljon puhetta, koska puheen kautta syntyy ymmärrys. Kuulluksi tuleminen on jo sinänsä dialogi (Bachtin) Sanalle ja sen myötä ihmiselle itselleen ei ole mitään kauheampaa kuin vastausta vaille jääminen. (Bachtin) (Sitaatit narratiivikahvilasta ) Sykäys projektin arvioinnissa on sovellettu vertaisarvioinnin menetelmää, joka tarkoittaa, että projektissa tapahtuneita asioita ja syntyneitä käytäntöjä verrataan muiden projektien vastaaviin. Erityisenä vertaisarvioinnin systemaattisena menetelmänä on käytetty vertaiskokemusta eli vertaiskäyntiä ts. vierailua toiselle paikkakunnalle, jossa on meneillään vastaavanlainen sosiaalisten yritysten käynnistämisen projekti ja prosessi. Muina vertaisarvioinnin lähteinä ovat raportit, tutkimukset, valtakunnalliset keskustelu- ja koulutustilaisuudet tai tiedotusvälineissä julki tuodut asiat. Vertaisten suuri merkitys on tiedostettu jo kauan sitten terapia- ja hoitotyössä. Samankaltaisessa tilanteessa olevat ihmiset ovat voineet jakaa kokemuksiaan, saada tukea ja oppia toisiltaan. Tärkeitä tekijöitä ovat vastavuoroisuus, mahdollisuus antaa ja saada palautetta sekä tuottaa ideoita yhdessä. Vertaisuuteen perustuvat työtavat ja menetelmät ovat levittäytyneet muualle työelämään, koska työelämän hierarkkisuus on vähentynyt ja työntekijästä on tullut oman työnsä asiantuntija. Samanaikaisesti päätösvalta on siirtynyt entistä enemmän paikalliselle tasolle. Työn toteuttaminen, suunnittelu, kehittäminen ja arviointi kuuluvat nykyään yhä enemmän jokaiselle eivät pelkästään esimiestyötä tekeville. Yhdessä nämä työelämän muutokset ovat saaneet aikaan sen, että vuorovaikutus, toisilta oppiminen ja yhteisten innovaatioiden tuottaminen ovat tärkeä osa työtä. Sykäys projektin arvioinnissa on sovellettu 1. kehittävän vertaiskäynnin sekä 2. vertaiskehittämisen eli benchmarking-ideaa. Vertaiskehittäminen (benchmarking) on systemaattista vertailua, arviointia ja oppimista hyvistä käytännöistä muilta organisaatioilta. Organisaatiot voivat olla millä tahansa toimialalla toimivia, keskeisintä ei ole se, että haettaisiin oppia oman alan toimijalta. Tavoitteena on saada tietoa ja kokemuksia, joita soveltamalla voidaan kehittää omaa toimintaa. (Seppänen-Järvelä) 22

23 Kehittävä vertaiskäynti on samaan ammattiryhmään kuuluvien, samanlaisten työyksiköiden tai saman ongelman parissa työskentelevien kesken tapahtuvaa työn kehittämistä. Usein se tapahtuu vierailukäynneillä. Kehittävä vertaiskäynti on kirjaimellisesti vertaisarviointia, koska siihen haetaan samanlaisten asioiden kehittämisestä kiinnostunut kumppani. Kun vertaisarviointiin lähdetään, on tärkeää osata arvioida itseänsä ja tuntea itsensä, koska vasta sen jälkeen on mahdollista arvioida omat heikkoudet ja vahvuudet, joiden perusteella löydetään vertaiskäynnille oikeat tavoitteet. Vertaisarvioinnin voi toteuttaa yksipuolisesti, kahden välisenä tai useamman välisenä. Kaiken kaikkiaan vertaisarvioinnin toteuttamiselle on olemassa useita erilaisia toimintamalleja. Tärkeintä on osata valita niistä itselle sopiva, omia tavoitteita parhaiten palveleva vaihtoehto ja sen jälkeen toimia systemaattisesti. Vertaisarvioinnin tulokset jäävät vähäisiksi, mikäli se tehdään ilman ennakkoon laadittuja tavoitteita, kysymyksiä, johtopäätöksiä ja raportointia. (Hellsten-Outinen-Holma 2/2005, 35-40) 23

24 II SYKÄYS OSANA SOSIAALISTEN YRITYSTEN HISTORIAA 5. Pysyväksi muotoutunut rakennetyöttömyys Työttömyys on laskenut hitaasti ja pysynyt korkeana, vaikka erilaisia toimenpiteitä on tehty runsaasti. Vaikeasti työllistyvien tilanne ei ole edes korkean talouskasvun aikana riittävästi helpottunut. Laman jälkimainingeissa meille on jäänyt suuri pitkäaikaistyöttömien joukko, joka elää pysyvästi työmarkkinatuen varassa. (Siekkinen 32, 2/2005) Rakenteellisen pitkäaikaistyöttömyyden ongelmaa on lähdetty ratkaisemaan työmarkkinatuen uudelleenaktivoinnilla. Voimavaraksi on etsitty keinoa saada kunnat uudella tavalla mukaan aktivointiin. Kuntien osuutta työttömyyden kustannuksista nostettaisiin lähemmäksi sitä, mikä on valtion osuus. Tällöin kuntien intressi olisi työllistää ja aktivoida työttömiä, koska varoja säästyisi. Lisäksi kuntia palkittaisiin aktivoinnista valtion varoin. Jos aktivoinnissa ei onnistuttaisi, valtio korvaisi sen kunnille, mutta se ei korvaisi työttömyyden kustannuksia, koska silloin kannustinmotiivi poistuisi. Kompensaatiota tai uudelleen määrittelyä saattaisi tulla myös suhteessa toimeentulotukeen. Työllisyyden kokonaisrahoitusta nostettaisiin jonkin verran. Aktivoinnin lisäystavoite on osa hallituksen tavoitetta nostaa aktivointiastetta eli aktiivitoimien piirissä olevien osuutta työttömistä työnhakijoista. (Tiainen, 5, 1/2005) Aktivointimalli ja keskustelu työllisyyden hoidosta ovat luonnollisesti aiheuttaneet kritiikkiä. Kunnat ovat olleet huolissaan taloudestaan ja työttömyyden maksumieheksi joutumisesta sekä siitä, mistä nuo tarvittavat työpaikat sitten löytyisivät. Toinen kritiikki tulee ammattiliitoilta, joiden huoli liittyy siihen, että kunnat korvaavat muita työsuhteita pitkäaikaistyöttömillä. Kolmas kritiikki lähtee työttömiltä epäilynä, että pitää tehdä mitä tahansa työtä, vaikka se tarkoittaisi hiekan lapioimista kasasta toiseen ja takaisin. Työttömät sanovatkin, että he voivat tehdä työtä aiempaa alemmilla palkoilla, kunhan se on mielekästä. Työttömät kritisoivat myös työmarkkinatuella järjestettyjä työharjoitteluita, jotka ovat huonosti järjestettyjä eivätkä johda mihinkään. Työttömiä syytetään työhaluttomuudesta. Työttömien kritiikki paljastaa sen, että kyse on todennäköisesti enemmänkin siitä, että tekemiselle halutaan mielekkyyttä ja ihmisarvoa. Joka tapauksessa asioihin tulisi tarttua ajoissa. Jos työttömyyteen on sopeuduttu, se on monesti tapahtunut pitkän toivottoman työnhaun ja määräaikaisten tukityöpaikkojen kierteen seurauksena. Ongelma on sitä vaikeampi korjata mitä pahemmaksi se on päässyt luvun alun laskusuhdanteen aikana kasvanut pitkäaikaistyöttömyys ja työelämän ulkopuolelle joutuminen eivät ole heikko signaali tulevista ongelmista, vaan vahva signaali, johon tulee ajoissa tarttua. Huolestuttavaa on, että pitkäaikaistyöttömyyteen virtaa koko ajan uutta, hyvässä työiässä olevaa väkeä, monesti myös nuoria. (emt 6, 1/2005) 24

25 Työttömyyden kustannukset aiheuttavat monenlaista pohdiskelua. Rahan käyttö työllisyyteen ei ole pelkkä kustannus, vaan se on myös hyöty. Työttömyys on kustannus yksilölle ja yhteiskunnalle. Jälkimmäinen näkyy budjettitalouksissa. Talousoppineet ovat laskeneet kustannus hyötylaskelmia työllisyyden hoidosta ja ne näyttävät hyvin samaa suuntaa kuin vaihtoehtoiskustannuslaskelmat, joita Sykäys hankkeessa on käytetty osoittamaan sosiaalisen yrityksen kannattavuutta muutenkin kuin pelkkänä liiketoimintana. Työpoliittisen aikakauskirjan asiantuntija-artikkelit osoittavat, että toimenpiteet on tehtävä kunnolla, muuten niillä ainoastaan menetetään, ne jäävät kesken, eivätkä tuota sitä mitä niiltä odotettiin. Vähäisellä rahalla tehdyt toimenpiteet saattavat tulla kalliimmaksi kuin sellaiset, joihin on satsattu riittävästi. (vrt. Tiainen 1/2005) Työllisyyden hoito, koulutus ym. on investointia inhimilliseen pääomaan ja hyvä investointi on sellainen, joka maksaa itse itsensä takaisin ajan myötä, vaikkei heti. (emt.1/2005,9) Tampereen yliopiston työelämäntutkimuskeskus on haastatellut työttömiä heidän palvelutarpeistaan, tavoitteistaan, työllistymiseen vaikuttaneista seikoista sekä halukkuudestaan kouluttautua. Noin 60 prosenttia vastaajista arvioi työnhakumahdollisuuksiensa parantuneen aktiivitoimien seurauksena ja noin kolmanneksen mielestä ne eivät edistäneet mahdollisuuksia työllistyä. (Aho ym. 2005) Työttömät ja palvelutarve -kyselytutkimuksesta selviää, että vajaa puolet työttömistä työllistyy itsenäisesti. Lähes yhtä moni tarvitsee tukea tai koulutusta ja joka kymmenes monia tai intensiivisiä palveluja. Haasteellisin ryhmä on se vajaa viidennes, jolla ei ole ajankohtaista ammattia tai ammatillisia suunnitelmia. Tämän ryhmän osuus on suurin nuorimmassa ja vanhimmassa ikäryhmässä. Yhteiskunnan megatrendinä näyttää olevan yksilön vastuun ja markkinavoimien mahti. Molempia tarvitaan, mutta ne eivät yksin riitä tuottamaan meille yhteiskuntaa, jossa voidaan hyvin eikä ketään jätetä heitteille. Sosiaalinen yritystoiminta asettuu mielenkiintoisella tavalla puhtaan ja kovan, vaikkakin säännellyn yritystoiminnan ja sosiaalisen ja solidaarisen huolehtimisen väliin. (Arajärvi 2005) On parempi opettaa henkilö kalastamaan kuin antaa hänelle kala. Osa ihmisistä on niin vaikeasti vammautuneita, että heille annamme aina kalan. Osalle laitamme madon koukkuun tai autamme kalan kuiville vetämisessä ehkä pitkänkin aikaa ja joidenkin kohdalla aina. Sekin on aina enemmän kuin kalan antaminen, koska ihmisen itsetuntoon kuuluu se, että hän kokee olevansa hyödyllinen yhteisölleen ja ansaitsevansa itse elantonsa. (emt) 25

26 Työttömyys on vaikeasti nujerrettava ongelma. Hyvä talouskasvukaan ei automaattisesti vähennä työttömyyttä. Työelämän rakennemuutokset ovat nopeita. (Filatov 2004, 15) Suomen työllisyystilanteessa on saavuttu vaiheeseen, jossa työpaikkoja on paljon tarjolla, mutta työvoimaa ei ole riittävästi saatavilla. Rakennetyöttömyys on Suomessa lamavuosien aikaisen ja sen jälkeen jatkuneen pitkäkestoisen työttömyyden seurauksena määrältään laajaa ja laadultaan vaikeasti purettavissa oleva ilmiö. Rakennetyöttömyyden rajana on aiemmin pidetty viittä prosenttia. Pitkään voimakkaana jatkunut työttömyys on johtanut siihen, että vaikeasti työllistettävien määrä on meillä noussut suureksi. OECD:n mielestä Suomen rakennetyöttömyyden raja olisi jopa kahdeksassa prosentissa. Kotimaiset ekonomistit puhuvat 6-7 prosentista. (Kauppalehti ) Uusien työpaikkojen synty yrityksiin ei automaattisesti takaa vaikeasti työllistyvien, esimerkiksi vajaakuntoisten, pitkäaikaistyöttömien, mielenterveys-kuntoutujien sekä päihde- ja huumeongelmaisten työllistymistä. Kaiken aikaa koveneva kilpailu kiristää yritysten työhönoton kriteereitä. Työelämän rakennemuutokset ovat nopeita ja ellei osaamisen päivittämisestä huolehdita, saatamme joutua asetelmaan, jossa meillä on samanaikaisesti korkea työttömyys ja pula osaavista työntekijöistä. (Filatov 2005) Suomessa oli vuoden 2005 tilastojen mukaan yli vuoden työttömänä ollutta tukityöllistettyä tai vaikeasti työllistettävää. Heidän työllistämisensä avoimella sektorilla olisi äärimmäisen vaikeaa, vaikka avoimia työpaikkoja olisi tarjolla. Elokuussa 2005 oli tilastokeskuksen mukaan työtöntä, työllisyysaste oli 69 prosenttia, työttömyysaste 7,2 prosenttia ja työnvälityksessä oli avointa työpaikkaa. (emt.) Jos työttömyyteen on sopeuduttu, on se monesti tapahtunut pitkän toivottoman työnhaun ja määräaikaisten tukityöpaikkojen kierteen seurauksena. (Työpoliittinen aikakauskirja 1/2005, 6). Tulevaisuuden trendit ja ennusteet rakennemuutoksen jatkumisesta ovat omalla tavallaan lohduttomia. Maailmantalous näyttää hyvältä, mutta työministeriön neuvottelevan virkamiehen Pekka Tiaisen mukaan Suomen vene vuotaa pahan kerran, koska tuotto virtaa ulkomaille. Meillä on yhä vajetta työpaikoista, vaikka työllisyyden lisäysvauhti on jo /kk. On olemassa tulevaisuuden aloja, joilla työllisyys tulee olemaan hyvä. Rakennusala, kiinteistöala, hoivapalvelut, myös muut palvelut lisääntyvät ja tietoalan työ lisääntyy. Elintason nousu lisää tarvetta koulutukseen, terveyteen, kulttuuriin, matkailuun. Kaikkia tulevaisuuden työtehtäviä yhdistää se, että vaatimukset tulevat kasvamaan. (Tiainen ) Tulevaisuuden ennusteet asettavat yhä uusia haasteita niiden henkilöiden työllistymistä tukeville toimenpiteille, jotka ovat fyysisten, psyykkisten tai sosiaalisten rajoitteidensa tai yleisen alentuneen työkyvyn takia jäämässä työelämän ulkopuolelle. Uusien asioiden 26

27 oppiminen ja vanhojen taitojen päivittäminen tulevat keskeisiksi kysymyksiksi, kun tuetaan työnhakijoita työllistymään avoimille työmarkkinoille tai sosiaalisiin yrityksiin. Tarvitaan myös entistä selkeämpiä rajauksia ja toimenpiteitä sen arvioimiseen, kenen työkyvyn vaje on sellainen, että se riittää yhdessä kompensaation kanssa työpanokseen, jonka sosiaalinen yritys tarvitsee pärjätäkseen markkinoilla. Työttömyyden kuva ja laajuus ovat jo pitkään olleet yhteiskuntapoliittisen tutkimuksen kohteena. Asiasta on myös melko yhtenäinen ymmärrys. Toisistaan poikkeavaa tapaa jäsentää työttömyyttä, varsinkin sen syitä ja taustoja, löytää työttömyyttä käsittelevistä tutkimuksista ja arvioinneista. Saattaa olla niin, että arviot näyttävät sävyiltään vähän erilaisilta, jos tutkija on valinnut sosiaalipoliittisen tai työpoliittisen tarkastelukulman. Sosiaalipoliittisesti tarkasteltuna 1990-luvun lama vaikuttaa edelleen rakennetyöttömyyden taustalla, mutta se ei enää riitä selittämään nykyistä työttömyyden laatua. Tässä raportissa kerrotaan työelämästä syrjään joutuneiden kokemuksista, työkyvyn heikentymisen ja pitkään jatkuneen työttömyyden seurauksena sekä kokemuksia työllistymisestä ja sen merkityksestä. Tavoitteena on perustella sitä, miksi tällaisilla projekteilla on oma tehtävänsä. Yksilölähtöisen työpoliittisen näkökulman työttömyyskeskusteluun tarjoaa Simo Aho tutkimuksessaan Kroonisen työttömyyden laajuus, rakenne ja syntytausta (2004). Hän ilmoittaa tarkastelevansa yksilötason kroonista työttömyyttä. Krooniseksi työttömäksi on määritelty henkilö, joka ei ole ollut kahteen tai useampaan vuoteen mainittavasti työssä avoimilla työmarkkinoilla, vaikka on kuulunut työvoimaan. Ahon mukaan kroonisesti työttömien osuus työttömistä on suuri. Kroonista työttömyyttä ei hänen mukaansa juurikaan voi selittää laman seurauksilla. Taustalla on joku muu rakenteellinen yhteensopimattomuus, joita voivat olla työkokemuksen tai koulutuksen vanhentunut sisältö, alentunut työkunto, työttömyyden pitkittymiseen liittyvät sosiaalisesti syrjäyttävät tekijät sekä itsetunnon ja aktiivisuuden lasku. Vahvana syynä voidaan pitää matalan tuottavuuden työvoiman rakenteellista alikysyntää/ylitarjontaa sekä sitä, että osa tarjolla olevasta työvoimasta ei työkunnoltaan täytä työmarkkinoilla nykyisin edellytettäviä vaatimuksia, jolloin työllistämisja koulutustoimien sijasta tarvittaisiin pikemmin kuntoutusta ja monen kohdalla sopiva ratkaisu olisi työkyvyttömyyseläke. (Aho 2004) Raportti herättää jälleen kysymyksen, mikä on suomalaisen yhteiskuntapolitiikan tahto, kaikki tai ei mitään. Millaisen tilan ja mahdollisuuden me jätämme epätäydellisyydelle, erilaisuudelle sekä jokaisen oikeudelle täyttää oma paikkansa ja elää mahdollisimman hyvää elämää. Ne ovat arvokysymyksiä, tahdon asioita ja politiikkaa. 27

28 Kiinnostavasta kroonisen työttömyyden analyysista on luettavissa, että noin puolella työttömistä on taustallaan aiempi vakaa työura. Toiseen puolikkaaseen kuuluvat eivät ole koskaan (seuranta 1980-luvulta lähtien) olleet vakaalla työuralla, eli taustalla on sen epäonnistuminen. Virta työttömyyteen on jatkunut runsaana ja tasaisena myös laman jälkeisellä paranevan työllisyyden kaudella. Krooninen työttömyys ei ole leimallisesti ikääntyvien ja kouluttamattomien ongelma, vaan iän ja koulutustason jakauma on heidän joukossaan varsin lähellä kaikkien työttömien vastaavaa jakaumaa. Vähäisiä alueellisia eroja esiintyy. Vajaakuntoisuusdiagnoosin saaneiden krooninen työttömyys on yleistä ja noin viidenneksellä kroonisesti työttömistä on tällainen diagnoosi työhallinnon rekisterissä. (emt) Kysymykset työttömyyden hoidosta palautuvat usein keskusteluun rahasta. Keskustelu näyttäisi niin asiantuntijoiden kuin käytännön työllistämistyötä tekevien näkökulmasta olevan jossain määrin sivuraiteella. Rahasta puhutaan sen niukkuuden jakamisen, riittämättömyyden nimissä. Kun ajankohtaista olisi puhua siitä, miten ja mihin raha käytetään. Kokemukset ovat osoittaneet, että riittävät ja pitkäjänteiset satsaukset sellaisiin kuntouttaviin toimenpiteisiin, joiden avulla heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä voidaan edistää, ovat kannattavia. Työttömyys maksaa yksilölle ja yhteiskunnalle. Rahan käyttö työllisyyteen ei ole pelkkä kustannus, vaan siitä tulee myös hyötyä. Ja hyöty yleensä kertaantuu. On vaikea arvailla kumpi on pahinta mitä voidaan tehdä; se, että ei tehdä mitään vai se, että tehdään vähän jotain yrityksiä ja sirpalemaisia, irrallisia väliintuloja pitkään jatkuneeseen työelämästä syrjäytymiseen. Vähäiset toimenpiteet jäävät kesken ja raha menee hukkaan, kun tuloksen ei anneta syntyä. Ihmiset myös turhautuvat eivätkä halua enää yrittää uusien epäonnistumisten pelossa. Jos varoja käytetään muiden Pohjoismaiden tapaan enemmän, ongelmiakin on vähemmän. Työllisyyden hoitoon on varattu määrärahoja, mutta onko se riittävää. Työministeriön mukaan rahaa on, mutta asenteet tarvitsisivat uudistusta. Katse kääntyy työhallinnon suuntaan, joka on palveluorganisaatio, jonka arvostettuja asiakkaita työttömät ovat. Toimien tulee olla riittävästi resurssoituja, mielekkäitä ja työttömän ihmisarvoa kunnioittavia. (Työpoliittinen aikakauskirja 1/2005, 7) Työministeriö asetti tulopoliittisessa sopimuksessa kolmikantaisen työryhmän, jonka tehtävänä oli valmistella työllistymistä helpottavia ja työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaantoa parantavia aktiivitoimenpiteitä. Työllisyys on parantunut, työvoiman tarjonta on supistunut ja lähivuosien haaste onkin työvoiman riittävyys. Työllisyyttä voidaan parantaa ensisijassa alentamalla työttömyyttä. Tämä on kuitenkin vaikeaa, koska työttömyys on 28

29 pääosin rakenteellista pitkäaikaistyöttömyyttä. Työryhmä esitti seuraavia lisätoimia työmarkkinoiden toimivuuden parantamiseksi: - työttömien aktiivisen työnhaun tukeminen, varhaisen puuttumisen lisääminen sekä työnhaun tukipalveluiden laatu ja tehokkuus - työnhaun pelisäännöt ja työvoiman liikkuvuus työttömyysturvan näkökulmasta - julkisen ja yksityisen työvoimapalvelun yhteistyö, rekrytointikynnyksen alentaminen erityisesti yrityksissä ja työllistymistapojen joustavuus - ns. välityömarkkinoiden tarve vaikeimmin työllistyville. (Hallituksen politiikkaohjelmat, työllisyys ) Työministeriön mukaan nyt tarvitaan työvoimakustannusten hallintaa ja paikallisen sopimustoiminnan kehittämistä. Huomio tulee kiinnittää nuorten ja erityisesti nuorten miesten kouluttamiseen. Koulutuksen on vastattava työelämän tarpeita. Aikuisväestön osaamisen ylläpito on yksi tärkeä tehtäväkenttä. Lisäksi tarvitaan työttömien nopeaa työllistämistä avoimiin työpaikkoihin, panostusta työvoimapalveluihin, kuten edellä on todettu, kannustinloukkujen poistamista, nopeampaa reagoimista paikallisiin äkillisiin rakennemuutoksiin. Rakennetyöttömyyden poistamisessa huomio halutaan kiinnittää erityisesti varhaiseen puuttumiseen, työn hinnan kohdennettuun alentamiseen alhaisen tuottavuuden työntekijöiden osalta, pysyvien välityömarkkinoiden luomiseen palvelukeskusten läheisyyteen henkilöille, jotka eivät sijoitu normaaleille työmarkkinoille. Työministeriö on lisännyt ratkaisuehdotusten listaansa myös seuraavat tarpeet: * työurien pidentäminen, etenkin loppupäästä * työelämän kehittäminen, työn organisointi, johtaminen, kytkennät työmarkkinoiden toimivuuteen * työaikapolitiikan tarkastelu kytkentä työnteon eri malleihin * alueellisen kehityksen kokonaisvaltainen hallinta, alueellisen ennakoinnin ja strategisen suunnittelun kehittäminen * työperusteinen maahanmuutto (Toppila 2006) Meillä on hyviä ohjelmia, joissa tarjotaan ratkaisuja rakennetyöttömyyden purkamiseen. Me, jotka olemme aktiivisesti toimineet työllistymisprojekteissa ja muissa työttömien 29

30 aktivointitoimissa, erityisesti vaikeimmin työllistettävien parissa, pystymme omalta osaltamme analysoimaan työryhmien asettamien toimenpiteitten vaikuttavuutta. Edellä luetellut ovat lisätoimia, tiivistelmässä työryhmän raportista huomautetaan, että ehdotetut muutokset yhdessä työmarkkinatukimuutosten kanssa nostaisivat työttömien aktivointiasteen hallitusohjelmassa päätettyyn noin 30 prosenttiin edellyttäen, ettei aktivointiohjelmien tasoa muissa toimenpiteissä alenneta. Ammatillinen koulutus on välttämätöntä. Sen lisäksi yhtä tärkeää on varmistaa sellaisten työvoimapoliittisten toimenpiteiden saatavuus, joilla tuetaan ammatillisen koulutuksen ja työelämän vaatimia valmiuksia, kohtuullista elämän järjestystä, yksilön psyykkistä ja sosiaalista työkuntoa. Työllistyminen tai ammatillinen koulutus ovat osalle työttömistä saavuttamattomia ilman asianmukaista tukea, ohjausta ja valmennusta. Kokemukset valmentavista koulutuksista ja työvalmentajan työn tuloksellisuudesta erityistä tukea työllistymiseensä tarvitsevien kohdalla ovat erinomaisen hyviä. Työvalmentajien kuulee usein toteavan, ettei niin vaikeaa tapausta olekaan, ettei oikea-aikaisella ja riittävällä tuella ja valmennuksella pystytä vaikka saattaen viemään henkilö yli työelämäkynnyksen, mikäli työkykyä on jäljellä. Työelämään valmentava tie on hyvässä kunnossa, ammattitaitoa on hiottu vuosia. Noin kolmasosalle työllistettävistä aukenee mahdollisuus avoimille työmarkkinoille tai koulutukseen, kolmasosa kykenisi työskentelemään sosiaalisessa yrityksessä ja noin kolmasosalla työkyky on pysyvästi tai tilapäisesti niin alhainen, että pitkä kuntoutus tai eläke ovat realistiset vaihtoehdot. Työllistymistä edistäviä toimenpiteitä toteuttavat tahot ovat todennäköisesti yksimielisiä siitä, että paljon voidaan tehdä, kunhan siihen annetaan tilaisuus ja työrauha. Työllisyyspolitiikka on ollut viime vuodet tempovaa. Rahaa aktivointiin käytetään paljon, mutta ei kyetä päättämään mihin ja miten sitä käytettäisiin, jolloin se menee osittain hukkaan. Kyse ei ole pahasta tahdosta, vaan yleisestä tiedon puutteesta. Meillä on hyvin vähän tutkittua tietoa esimerkiksi siitä, mikä auttaa masennuksesta ja monista elämää vaikeuttavista tekijöistä kärsivää pitkäaikaistyötöntä pääsemään työelämään. Tietoa on kyllä kerätty yksittäisten projektien ja toimijoiden toimesta, mutta se ei ole levinnyt riittävän laajalle eikä se ole ollut kaikkien hyödynnettävissä. (VATES neuvottelupäivät ) Parhaan tuloksen työllistymiseen tähtäävät kuntouttavat toimenpiteet tuottaisivat, mikäli sosiaalisten yritysten toimintaedellytykset olisivat sellaiset, että niitä syntyisi tasaisesti eri puolille Suomea. Ne tarjoaisivat vaihtoehtoisen työllistymisen väylän, jota on kipeästi ja pitkään kaivattu ja joka edustaisi työelämän inhimillistä ja erilaisuutta sietävää puolta. Syrjäytyneellä on perinteisesti tarkoitettu pitkään työelämästä poissa ollutta, mahdollisesti sairasta ja alkoholisoitunutta, työnsä ja sosiaaliset kontaktinsa menettänyttä ihmistä. 30

31 Määritelmä otettiin käyttöön 1980-luvulla ruotsalaisten työttömyystutkimusten tuotoksena. (Solismaa 2/2004, 17) Syrjäytyminen viittaa niihin mekanismeihin, jotka sulkevat ihmiset yhteiskunnan, ei vain työelämän, ulkopuolelle sekä köyhien piirissä vallitsevien sosiaalistaloudellisten rasitteiden kasautuvaan vaikutukseen. Köyhyys tai tuloihin ja pääomaan liittyvä epätasa-arvo kulkee tavallisesti käsi kädessä muiden epätasa-arvon muotojen kanssa esim. asumisolojen, terveyskasvatuksen, tiedonsaannin ja tietoisuuden, sosiaalisen aseman jne. alueilla. (Verstraeten 2000, 50) Syrjäytymistä on monenlaista. Määritelmää käytetään hyvin erilaisissa elämäntilanteissa olevista ihmisistä. Puhutaan erikseen esimerkiksi työelämästä syrjäytyneistä. Syrjäytyminen käsitteenä on hallinnut sosiaalialan ammattilaistyötä jo kahden vuosikymmenen ajan. Henkilöt, joista syrjäytymisen käsitteellä puhutaan, eivät todennäköisesti itse toivoisi määritelmää käytettävän tai eivät ehkä tunnista itseään siihen joukkoon kuuluvaksi, josta puhutaan syrjäytyneinä. Työelämästä syrjäytyneitäkin on hyvin monenlaisia. Perheen muuttamiset, hajoamiset, yrityksen konkurssi ja sen myötä työn loppuminen ovat mahdollisia työttömyyden syitä. Usein he ovat henkilöitä, jotka ovat vielä täysin työkykyisiä, kuten myös sellaiset vanhemmat työntekijät, jotka on yhteiskunnan lainsäädännöllisin keinoin siirretty odottamaan työttömyyseläkettä. (emt) Työttömyyden pitkittyminen jo sinällään syrjäyttää työelämästä. Tiedot ja taidot vanhentuvat nopeasti. Yksilötasolla syrjäytymisriskiä lisäävät alhainen koulutustaso, oppimisvaikeudet, tarkkaavaisuushäiriöt, erilaiset sairaudet ja vammat. Sosiaalisten taitojen puute on yksi syrjäytymistä edistävä tekijä. (emt) Suomalaisessa sosiaali- ja työpolitiikassa on keskusteltu paljon syrjäytymistä aiheuttavista mekanismeista sekä haasteista, jotka liittyvät syrjäytyneiden yhteiskunnalliseen normaalisuuteen integroimiseen. Syrjäytyneiden normaalisuuteen palauttamisen haasteellisuutta voidaan havainnollistaa työttömyyden pitkittymisestä johtuvalla vaikeudella työllistyä normaaleille työmarkkinoille. Valtioneuvoston kanslian asiantuntijatyöryhmän mukaan työmarkkinoilta syrjäytymisriski kasvaa olennaisesti jo puolen vuoden työttömyyden jälkeen. Alle puoli vuotta kestävä työttömyys ei vielä merkitse suurta uhkaa työllistymiselle. Työttömyyden pitkittyminen, jo yli vuoden mittainen työttömyys merkitsee suurella varmuudella työmarkkinoiden ulkopuolelle joutumista. Työllistymisen vaikeuksista voidaan päätellä, että yli 12 kuukautta kestävä työttömyys mittaa luotettavasti työmarkkinoilta syrjäytymistä. Mikäli halutaan ehkäistä työmarkkinoilta syrjäytyminen, niin työttömyys tulisi katkaista mieluiten puolen vuoden sisällä. Pitkään työttömänä olleille tarjotaan aktivointitoimenpiteitä usein liian myöhään. He jäävät kiertämään erilaisten pitkäaikaistyöttömille tarkoitettujen viranomaistoimenpiteiden piiriin. (Raunio, 2006, 57-59) Työllistymisestä vastaavia päätöksentekijöitä on syytetty siitä, että työttömyyden 31

32 katkaiseminen on jälkijättöistä. Työttömyys on saattanut kestää kaksi vuotta, enemmänkin, ennen kuin toimeen ryhdytään ja silloin on työelämästä syrjäytyminen jo pitkällä ja työelämäkynnys korkealla. Nykyisellä tietämyksellä työttömyyden katkaisuun pyritään aikaisemmin, mutta yhä liian hitaasti ja vaimeasti. Työttömyys ei ole saanut kansalaisia liikkeelle. Työttömyyden vakiintuessa joihinkin lukemiin, sen kanssa opetellaan elämään. Yhteiskunnan syy- ja seuraussuhteet ovat käyneet yhä monimutkaisemmiksi, ihmisten on vaikea tunnistaa syrjäytymistä aiheuttavia mekanismeja, josta seuraa, että ihmiset kokevat syrjäytyvänsä kukin erikseen (Silvennoinen 2002, 201) Työelämästä syrjäytyminen vaikeasti määriteltävänä ilmiönä on seurausta siitä, että elämme poikkeuksellista taloudellista murrosvaihetta, jonka kuluessa työvoiman kysynnässä on tapahtunut siirtymistä kohti korkeampaa osaamista vaativia ammatteja. Korkean osaamisen työvoiman kysyntä on kasvanut samalla, kun matalan on laskenut. Tästä seuraa työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuus. Osalla väestöstä on niin alhainen koulutus, että he eivät pysty suuren kuilun vuoksi hyödyntämään uudelleen koulutusta ja näin ylittämään uusien kasvualojen työelämäkynnystä. Osa aiemmasta työvoimasta jää siis työmarkkinoilla hyödyntämättä. Tämä väestönosa on saanut nimen ylijäämäväestö (Raunio 2006, 78), mikä on yksi tapa puhua työmarkkinoilta syrjäytyneistä. Ylijäämäväestön ydin, pitkäaikais- ja pysyväistyöttömät, koostuu vähän koulutetusta ja keskimääräistä iäkkäämmästä väestöstä. He ovat riippuvaisia julkisesta sektorista ja sosiaaliturvasta. Siirtyminen korkeaa koulutusta vaativiin tehtäviin ei tuo heille ratkaisua, vaan on luotava matalan tuottavuuden työpaikkoja. Pulmaksi voi muodostua pitkään työttömänä olleiden kannustaminen työhön, josta saatava korvaus on yleensä vaatimaton. (Raunio 2006, 78-79) Työelämästä syrjäytymisessä ei kuitenkaan ole kysymys pelkästä ammattitaidon puutteesta, vaan muutenkin yhteiskunnassa pärjäämisestä. Arkielämä tietoyhteiskunnassa edellyttää uudenlaisia kansalaistaitoja, järjestelmien tuntemusta, tietotulvan suodattamista ja hyödyntämistä. Syntyy uusi köyhyyden merkitys; tiedollinen köyhyys ja yksinkertaisuus. Köyhyys ei ole vain taloudellisten voimavarojen, vaan myös kulttuurisen pääoman puutetta. (Raunio, 2006, 79, Kariston (1986, 35) mukaan) Tällöin on kyse jo syrjäytymisestä. Syrjäytymisen määreeksi tulee valtaväestön ja syrjäytyneiden kulttuuristen ja sosiaalisten resurssien erilaisuus. (Raunio 2006, 79) Euroopan Unionin tavoittelemassa sosiaalisessa Euroopassa hyvän elämän mahdollisuuksien tarjoaminen kansalaisille toteutuu ensisijaisesti palkkatyöhön integroimisen kautta. Suomalaiseen ajatteluun istuu erittäin hyvin työnteon yhteiskuntaan integroivan merkityksen korostaminen. Työ on Suomessa keskeinen arvo ja osallisuuden väylä. Muita integroitumisen 32

33 väyliä työkeskeisessä yhteiskunnassa on vähän. Tarvitaan erilaisia toimenpiteitä, jotta työttömyyden aiheuttamaa köyhyyttä ja syrjäytymistä voidaan ehkäistä tai korjata. Valtioneuvoston kanslian (2001) asiantuntijatyöryhmän mukaan työllisyyttä tukeva talouspolitiikka, rakenteellisen työttömyyden vähentäminen, erilaisten räätälöityjen kuntouttavien toimien järjestäminen sekä työn tekeminen sosiaaliturvaa kannattavammaksi ovat ensisijaisia keinoja. Tämä aktiivinen työvoimapolitiikka näyttää toimivan parhaiten etupäässä helposti työllistyvien ja aktiivisesti työmarkkinoille suuntautuvien tilanteen parantamiseksi. (Raunio 2006, 83-85) Oletettavaa on, että edes matalan tuottavuuden työpaikat tai sosiaaliset yritykset eivät ole kaikkien pitkään työttömänä olleiden tai vajaakuntoisten työnhakijoiden saavutettavissa, vaan osalle ainoa mahdollinen vaihtoehto on eläke. Mutta hyvän lisän ne tuovat niiden työttömien avuksi, jotka eivät korkean kvalifikaation työhön yllä. Suomalaisessa työkeskeisessä yhteiskunnassa ei ole helppoa elää ja toimia ilman työroolia ja työntekijäidentiteettiä. Ihmiset hakevat tarkoituksellista elämää ja haluavat tuntea itsensä tärkeiksi ja täysivaltaisiksi yhteiskunnan jäseniksi (Sariola, Suni ). Työ on historian saatossa elänyt monia vaiheita. Työelämän muutosten katsotaan johtuvan tuotantoteknologian perustavaa laatua olevista muutoksista luvun teollisesta vallankumouksesta on tultu sähkön käytön ja koneistumisen kautta 1990-luvun robotti- ja tietotekniikan käyttöönottoon. Uusin vallankumous korvaa ihmistyötä tuotannon ohella käsitteellisistä tehtävistä, kuten johto- ja hallintotehtävistä, markkinoinnista ja jakelusta. Tämä uusi teknologia korvaa lihasvoiman sijasta ihmismielen tarvetta tuotannossa. (Vuorela Mika 2004, Rifkinin mukaan) Tietynlainen palkkatyöhön osallistuminen on luonut vuosikymmenien ajan modernissa massatuotannon yhteiskunnassa yhteistä sosiaalista kehikkoa, yhteisen elämäntavan rungon ja yhteenkuuluvuutta. (Suikkanen-Linnakangas 1998, 4-5). Työ nähdään usein itseisarvona. Perustuslakimme ilmoittaa työn olevan jokaisen oikeus. Marie Johodal on Rostilan mukaan erottanut palkkatyölle viisi aineetonta yksilön identiteettiä luovaa merkitystä. 1. Aikastruktuurin jäsentäjä ja perusta 2. Sosiaalisen kokemushorisontin laajentaja 3. Työ mahdollisuutena kollektiivisen yhteistyön kokemiseen 4. Työ identiteetin ja statuksen luojana 5. Organisoitu työ aktiviteettiin pakottavana realiteettina Palkkatyöstä on muodostunut osa yhteiskunnan luottamusjärjestelmää, sosiaalinen sopimus (Suikkanen-Linnakangas, 1998, 38-39). Onko työelämään kuntoutuvan henkilön vika, jos ei 33

34 voi nauttia sosiaalisesta sopimuksesta vai järjestelmän toimimattomuutta vai tarkoituksellisuutta vai onko se mitään näistä. Yhteisöön kuuluminen on oppimista. Kirsi Heikkilä on työssä oppimista tutkivassa väitöskirjassaan käyttänyt Etienne Wengerin sosiaalista teoriaa oppimisesta yhteisössä, jossa oppiminen nähdään sosiaalisen ja persoonallisen välisenä vuorovaikutuksena. Hänen teoriassaan huomioidaan subjektiivinen puoli ja identiteetin kehittyminen. Yksilön identiteetin rakentuminen tapahtuu, kun kokemuksista ja niiden merkityksistä neuvotellaan yhdessä. Suhde yhteisöön antaa yksilölle metatason tietoa hänen omista kompetensseistaan, vahvuuksistaan ja heikkouksistaan. Identiteetti kehittyy ja se määritellään niiden yhteisöjen kautta, joihin otamme osaa niin henkilökohtaisen historiamme kuin tulevaisuuden perspektiivimme kautta. Wengerin mukaan identiteetin kokeminen toiminnassa on tapa olla maailmassa. Hän ei vähättele minäkuvan ja narratiivien merkitystä, mutta ei pidä sitä riittävänäkään. Se, mitä olemme, on se, kuinka elämme tänään, ei vain se, mitä ajattelemme tai kuinka kerromme itsestämme. Identiteettityö on luonteeltaan jatkuvaa. Kuuluminen mihin tahansa yhteisöön on vain osa identiteettiämme. Toimimme eri tavalla eri yhteisöissä ja tämä edellyttää identiteetin sovittelua. Työ ei ole aina tärkeintä elämässä. (Heikkilä, 2006, ) Toisaalta voidaan varovaisesti arvioida, että työelämän ulkopuolelle jääminen saattaa edistää myös muiden yhteisöjen ulkopuolelle jäämistä. Harrastuksia rajoittaa alhainen tulotaso, osallistumisen kynnys saattaa olla korkealla. Mitä tapahtuu ihmisen identiteetille, kun se kohtaa sitä uhkaavan tekijän. Yksilön identiteetti ja selviytyminen on koetuksella tilanteissa, joissa hän voi menettää aikaisemman identiteettinsä alkoholismin, huumeiden käytön, seksuaalisen poikkeavuuden, kulttuurisen konfliktin tai muun syyn seurauksena. Identiteetti voidaan määritellä dynaamiseksi sosiaalistumisen tuotteeksi, joka kuuluu psykologisiin prosesseihin ja jota ei voida ymmärtää ilman suhdetta sosiaaliseen kontekstiin ja historialliseen perspektiiviin. Kiinnostavia ovat myös identiteetin eri osat, jotka jakaantuvat persoonalliseen ja sosiaaliseen identiteettiin. Sosiaalinen identiteetti syntyy rooleista ja kuulumisesta johonkin ryhmään. Ryhmän jäsenyydet ja roolit ovat siis merkityksellisiä ihmisen identiteetin kannalta. Työ, ammattiidentiteetti, työyhteisö ovat osa yksilön identiteettiä ja niiden puuttuminen tai menettäminen edellyttävät ainakin osittaista uuden identiteetin rakentamista. Yksilön identiteettiä uhataan silloin, kun sen jatkuvuus ja prosessiluonne ovat uhattuina. Mikä tahansa muutos voi toimia uhkana identiteettiprosessille. Erityisesti, jos uhka kohdistuu arvoihin ja identiteetin sisältöjen yhtenäisyyteen. Työttömyys on yksi uhka yksilön identiteetille. Työ on ihmiselle vahva lenkki reaaliseen. Työ tarjoaa statuksen, verkoston, 34

35 sosiaalisen vuorovaikutuksen areenan, jossa näyttää ja näkyä, se täyttää tarpeellisuuden tarpeen, se antaa merkityksen ja jäsentää aikataulut. Työpaikan menettäessään ihminen syrjäytyy yksilönä myös työpaikkansa ihmisyhteisöstä ja työttömyyden pitkittyessä hän kokee yksilönä yhä uudelleen jäävänsä hakemiensa työpaikkojen ja niiden työyhteisöjen ulkopuolelle, syrjään. (Tuomaala 1999, 155) Identiteetti on aina samuuden ja erojen vuoropuhelua. Määrittely yksilönä tai ryhmän jäsenenä joidenkin tiettyjen piirteiden kautta merkitsee samalla erottautumista toisista. (Miettinen, 6/04, 4) Työssäolo kattaa huomattavan suuren osan päivästämme, työtehtävä ja työrooli ovat merkittävä osa identiteettiämme ja työ vaikuttaa suuresti itsetuntomme tasapainoon. Työpaikan ihmissuhteet saattavat muodostua hyvinkin merkittäviksi ja työelämän muutokset heijastuvat hyvinvointiimme monin eri tavoin. Työ takaa useimmille ihmisille taloudellisen perusturvallisuuden. Siksi työsuhteen turvallisuuden ja pitkäaikaisuuden voidaan ajatella tukevan mielenterveyttä. Työhön ja työpaikkaan samaistutaan, niistä muodostuu osa ihmisen identiteettiä. (Lehtinen & kumpp. 1989, ) Työ tuottaa sosiaalisen hyväksynnän verkostot. Mikäli työ puuttuu, on löydettävä toisenlaiset selviytymiskeinot ja arvostuksen lähteet. Elämän kokeminen merkitykselliseksi on yksi ihmisen hyvinvoinnin kulmakivistä. Ihmisellä on pyrkimys toteuttaa itseään, mikä on toisaalta itsestään selvä asia ja samalla niin yleinen, että sillä voidaan selittää suuri osa inhimillistä käyttäytymistä. Ihminen on jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäristönsä kanssa ja erilaiset tilanne- ja ympäristötekijät ohjaavat ihmisen käyttäytymistä. Arkikeskusteluissa ja kirjoituksissa tapaa silloin tällöin pohdintoja, jotka viittaavat opittuun avuttomuuteen, joka johtaa passiivisuuteen ja mahdollisesti masennukseen. Masennus nähdään yleensä erilaisten menetysten ja epäonnistumisten seurauksena, masennuksella on ilmeisesti myös geneettinen perusta, joka altistaa avuttomaksi oppimiselle Tutkimukset osoittavat, että koulu voi passivoida oppilaitaan, potilaat passivoituvat sairaalahoidossa. Vuosia kestävän hoidon aikana potilaat voivat menettää otteensa elämään, puutteelliset taidot huononevat entisestään. Syiden ja seurausten määrittely on vaikeaa. Erityisesti työttömyyden hoitokeinojen ja vastikkeettomien työttömyyskorvausten yhteydessä tämä keskustelu on tuttua. Meillä on haaste päästä aitoon keskusteluun siitä, miten passiivisiksi oppineita ihmisiä voidaan auttaa. Aikamme ihanteellinen yksilö on rationaalinen, elämäänsä reflektoiva selviytyjä. (Saastamoinen, 2000, 4) Entä ovatko kaikki yhteiskunnassamme yhtä valmiita refleksiiviseen elämän orientaatioon. Giddensin reflektiivinen yksilö on yleensä keski-ikäinen koulutettu länsimaalainen, joka on 35

36 omistautunut individualismilleen ilman vastuullisia ihmissuhteita. Hänellä on riittävä elämänhistoria, jota reflektoida sekä resursseja, joilla organisoida tulevaisuutta mahdollisista vaihtoehdoista. Sosiologi Scott Lash (1994) on Saastamoisen mukaan viitannut Giddensiin ja tuonut esiin jaottelun refleksiivisyysvoittajiin ja refleksiivisyyshäviäjiin. Saastamoinen käyttää Lashin määritelmää työelämästä, joka on muuttunut informaatio- ja kommunikaation liikkumista tuottavien palvelujen ja teknologian suuntaan. Perinteinen suorittava työväenluokka katoaa ja tilalle tulee hyvin koulutettu refleksiivinen työväenluokka. Työn tekeminen merkitsee informaation käsittelyä ja tuottamista. Koulutettu keskiluokka tiedostaa työelämän nopean muutoksen ja osaa sopeutua osaksi sitä. Saastamoisen mukaan Lash käyttää heistä nimitystä refleksiivisyysvoittajat. Heidän alapuolelleen jää refleksiivisyyshäviäjät, jotka ovat perinteisiä köyhiä, joiden köyhyys syntyy jäämisestä tämän informaatio- ja kommunikaatiovirtojen ulkopuolelle. Jaottelu on vakiintunut puheeksi A- ja B- kansalaisista. (Saastamoinen, 5) Me kaikki haluamme kuulua johonkin hegemoniseen keskukseen, jossa merkitykset hyvästä ja moraalisesta elämästä ja moraalisista toimijoista muodostuvat. Määrittely keskuksen ja marginaalin paikasta on jatkuvassa liikkeessä ja neuvottelunvaraista. Se myös vaihtelee asiayhteydestä toiseen. Silloin kun kategoria on kulttuurissamme jollain tavoin leimattu, haluamme pois siinä vallitsevista identiteettimäärittelyistä. Vastarinnan, vastapuheen ja vastatoimien avulla yritämme päästä pois näistä leimaavista määrityksistä. Erilaisissa hyvinvointivaltiomme tasa-arvoperiaatteelle nojaavissa käytännöissä pyritään kulttuuriseen marginaaliin joutuneen ihmisen voimaannuttamiseen ja vetämiseen takaisin kohti keskusta. Paradoksaalisesti kyllä, nämä toimet saattavat tuottaa marginaalisuutta. Syynä on se, että asiakkaat nimetään tietyissä instituutioissa poikkeavan identiteetin kantajiksi. Esimerkiksi yli vuoden työttömänä ollut henkilö määritellään pitkäaikaistyöttömäksi, jonka suhteen on ryhdyttävä erityisiin toimenpiteisiin. Tämän määrityksen itselleen saanut henkilö joutuu siis työtä hakevien työttömien keskuksesta pitkäaikaistyöttömien marginaaliin. (Eriksson-Piela, 1/2005, 68-69) Huono-osaisilla ihmisillä on hyvin vähän yhteiskunnallista valtaa. Marginalisoituneet ryhmät ovat sidoksissa valtakulttuuriin ja ainakin osin omaksuvat epäonnistujista vallalla olevan käsityksen, jonka mukaan kukin saa ansionsa mukaan. Tästä seuraa epäonnistujan identiteetti, jonka seurausta puolestaan ovat arvottomuuden ja vieraantuneisuuden tunteet. Riitta Granfelt puhuu akuutista ja kroonisesta voimattomuuden tunteesta, joista kroonistunut voimattomuus tuottaa yhteiskunnallista passivoitumista. Ihmiset alistuvat ja alkavat vähitellen uskoa, etteivät he voi vaikuttaa elämäänsä. Hän määrittelee krooniseksi muuttuneen voimattomuuden psykologiseksi ongelmaksi, jolla on yhteiskunnalliset juuret ja puhuu samassa yhteydessä 36

37 hiljaisista ihmisistä, joiden hiljaisuuden taustalla on kognitiivinen odotus toiminnan hyödyttömyydestä. Ihmiset ovat toistuvasti vastakkain sen kysymyksen kanssa, että heidän elämäänsä keskeisesti vaikuttavat tekijät ovat heidän kontrollinsa ulkopuolella. (Granfelt 1993, 210) Psykologisessa työttömyyden syihin ja seurauksiin kohdistuneessa tutkimuksessa käytetään teorioita, joilla voidaan selittää avuttomuuden tunteiden ja masennuksen ilmenemistä työttömiksi joutuneilla. Työttömyyttä tarkastellaan työmarkkinoilla epäonnistumisen tilanteena, joka vaikuttaa sekä tunteiden että työmarkkinakäyttäytymisen muutokseen. Epäonnistumisen tunne näyttäisi olevan tärkein toivottomuutta ja masennusta aiheuttava tekijä. Työttömyyden syiden kokeminen pysyvänä ja laaja-alaisesti omaan elämään vaikuttavana lisää toivottomuutta ja masennusta sekä passivoi työmarkkinoilla. Työttömyystilannetta ei kyetä hallitsemaan, jolloin se opettaa avuttomaksi. Töitä ei löydy, vaikka aktiivisesti hakisi. Epäonnistumisen vaikutukset laajenevat muille elämän alueille. (Psykologia 4/2005) Tämän päivän hyvinvointipalveluita vaivaa ainakin jossain määrin kohtaamattomuus ja tunnistamattomuus. Yhteiskunnan muutosvauhti on rakenteille liian nopea. Uudenlaisten sosiaalisten ongelmien syitä ja seurauksia aletaan tunnistaa vasta, kun ne ovat konkretisoituneet vaikkapa sellaisten asiakkaiden määrinä ja lukuina, joita systeemi ei ole kyennyt auttamaan. Osa sosiaalipalveluiden uusista haasteista palautuu lamavuosien Suomeen. Suomalainen rakennetyöttömyys on osoittautunut vaikeasti purettavaksi. Pitkäaikaistyöttömyys on tuottanut hiljaisen monista samanaikaisista ongelmista kärsivän joukon, joka epäonnistumisen kokemuksen ja häpeäntunteen pelossa ei halua tuoda vaikeuksiaan julki. Vaikka työttömäksi joutuminen olisi taloudellisista suhdanteista johtuva yksilöstä riippumaton asia, koskettaa se kokemuksena yksilön itsetuntoa silloin kun yhteiskunta perustuu kilpailuun ja hyötyarvoihin. Ihminen voi kokea työttömyyden ja sen henkilökohtaiset seuraamukset omana huonommuutenaan ja niistä puhumisen oman epäonnistumisen julkituomisena. (Silvennoinen 2003) 37

38 6. Tarvitaan vaihtoehtoisia työllistymisen väyliä sosiaalisia yrityksiä Sykäys projekti on syntynyt osittain siksi, että sosiaalisille yrityksille on lähdetty tekemään tilaa myös Suomessa. Laki sosiaalisista yrityksistä pyrkii omalta osaltaan edistämään sosiaalista yrittäjyyttä. Ensimmäisessä alaluvussa esitellään viimeisen kymmenen vuoden ajan käytyä keskustelua sosiaalisista yrityksistä. Seuraavassa luvussa esitellään vuoden 2004 alussa voimaan astunut laki sosiaalisista yrityksistä sekä kuvataan keskustelua lain sisällöstä. Suomalaiseen sosiaalisen yritykseen on haettu mallia myös muualta maailmalta. Luvussa esitellään Cefec sosiaalisten yritysten kansainvälinen verkosto. Viimeisessä alaluvussa käsitellään keskustelua yhteiskuntavastuusta. Sosiaaliset yritykset ovat uusi tapa torjua työttömyyttä ja syrjäytymistä Suomessa. Sosiaalisen yrityksen lähtökohtana on normaali yritystoiminta, jonka tarkoitus on työllistää vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä. Sosiaalinen yritys voi joko toimia väylänä kohti avoimia työmarkkinoita tai tarjota pysyviä työpaikkoja heikossa työmarkkina-asemassa oleville ihmisille. Sosiaalisen yrityksen käsite perustuu työhön. Sosiaalisen yrityksen merkittävin ominaisuus on se, että se tarjoaa työtä fyysisesti, psyykkisesti tai sosiaalisesti vajaakuntoisille henkilöille. Vajaakuntoisuus tai muuten heikko asema voi johtua fyysisistä tai psyykkisistä tekijöistä, alkoholin tai huumeiden väärinkäytöstä, mutta myös pitkäaikaistyöttömyydestä tai sosiaalisesta syrjäytymisestä, joka johtuu maahanmuuttajan statuksesta ja riittämättömästä kielitaidosta. Tämä potentiaalinen työvoiman kirjo osoittaa, että sosiaalisia yrityksiä voidaan käyttää laajalti estämään syrjäytymistä työmarkkinoilta ja sosiaalisesta elämästä. Työstä saatava palkka, normaalien työehtosopimusten mukaisesti, on tärkeä sosiaalista yritystä määrittävä ominaisuus. (Mannila 1996, 24) Sosiaalinen yritys on kymmenen vuotta sitten määritelty kahden päätavoitteen mukaan: 1. tarjota tuettu työympäristö, missä kuntoutujat voivat oppia tuottavien työntekijöiden tarvitsemia ja tuottavaan työhön tarvittavia taitoja, ja 2. kehittyä ja olla itse kannattava liikeyritys, joka tarjoaa pitkäaikaista työtä työntekijöilleen. Nämä kaksi kriteeriä eivät ota kantaa siihen kysymykseen ovatko sosiaaliset yritykset väliaikaisia vai pysyviä työpaikkoja. Sosiaalisten yritysten työpaikkoja voidaan pitää väliaikaisina, työhön kuntouttavina. Niihin liittyy työhön sopeuttamista ja työpaikalla 38

39 annettavaa koulutusta ja niiden tarkoituksena on toimia askelmina kohti muunlaista työllisyyttä sosiaalisen yrityksen ulkopuolella olevilla avoimilla työmarkkinoilla. Kysymys on kahdensuuntainen. Yhtäältä jotkut sosiaalisiin yrityksiin työllistyneistä henkilöistä ovat siinä työssä, johon heidän työkykynsä riittää. Tärkeää olisi välttää ajattelu, että kaikki kuntoutuisivat työhön, jollaista kuitenkaan ei välttämättä ole tarjolla. Toisaalta vaihtuvuutta tarvitaan, jotta mahdollisimman moni pääsisi ylittämään työelämäkynnyksen askel askeleelta. Kaikki työpaikat eivät voisi olla pysyviä ja myös pysyviä paikkoja tarvitaan. Mikään yritys ei pidä kyvykkäimpiä työntekijöitään väliaikaisina ja pyri pääsemään heistä eroon. Heidän tulisi olla hyödyksi yritykselle, ei sen ulkopuolelle. Työntekijöiden pysyvyys edistää kannattavaa liiketoimintaa sekä kannustaa nostamaan palkkoja ja parantamaan työskentelyolosuhteita. Sosiaalisen yrityksen väliaikaiset työt tai väliaikaiset työntekijät tulisi olla selkeästi tunnistettavissa. (Mannila, 1996, 27) Sosiaalisen yrityksen määrittämiseen ja toimintatapoihin liittyvä keskustelu on jatkunut samansuuntaisena viimeiset kymmenen vuotta. Tämän päivän yleisimmät pohdinnat liittyvät pysyväinen vai väliaikainen keskusteluun, tukien määrään ja kestoon sekä siihen onko sosiaalisella yrityksellä kuntouttava ideologia liiketaloudellisen rinnalla vai onko sen onnistuakseen suuntauduttava puhtaasti bisnekseen. Simo Mannila on McAnaneyn (1994) mukaan luetellut tekijöitä, joiden avulla voidaan määritellä kuntoutuksen ja sosiaalisen yrityksen välillä oleva käsitteellinen ero. Luettelon mukaan sosiaalisella yrityksellä on seuraavat ominaisuudet: - se pyrkii mieluummin pitämään osallistujat yrityksen sisällä kuin sijoittamaan heidät ulkopuolelle - sillä on mieluummin yrityksen kuin sosiaalipalveluyksikön nimi - sen pienryhmäympäristö edistää positiivisten sosiaalisten suhteiden ja hyvän työyhteisön tunnelman kehittymistä - osallistujilla on enemmän työntekijän kuin asiakkaan asema - integraatio on osa järjestelmää, eikä niinkään tavoiteltava päämäärä - koulutusta annetaan yksikön sisäisiä työtehtäviä varten mieluummin kuin jonkin yleisen työmarkkinastandardin mukaan - työntekijät osallistuvat päätöksentekoon ja yksikön kehittämiseen - työntekijöille on tarjolla suuri määrä erilaisia työtehtäviä. (Mannila 1996, 27-28) 39

40 Ajattelu on viimeisen kymmenen vuoden aikana kulkenut kohti liiketaloudellisesti kannattavaa yrittäjyyttä. Sosiaalinen yritys on kaupparekisteriin merkitty ja työministeriön sosiaalisten yritysten rekisteriin hyväksytty yritys. Se on palvelujen ja hyödykkeiden tuottaja samalla tavalla kuin muutkin yritykset. Sosiaalinen yritys on työpaikka, joka kantaa yhteiskuntavastuuta. Sen lakisääteisenä tehtävänä on työllistää vammaisia ja vajaakuntoisia. Tämä työllistettyjen osuus on laissa määrätty 30 % sosiaalisen yrityksen henkilökunnasta. Yrittäjää itseään ei lasketa työllistettyjen osuuden kiintiöön. Sosiaalisen yrityksen työntekijöille maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa työkykyyn tai tehoon katsomatta. Yritykselle myönnetään työllistämistukea kompensaationa henkilöstön alentuneesta työkyvystä. Vajaakuntoisen työllistämiseksi tukea voidaan myöntää kolmeksi vuodeksi, pitkäaikaistyöttömän työllistämiseksi kaksi vuotta kerrallaan. Vajaakuntoinen voidaan myös työllistää uudella tukijaksolla ilman yleisesti tukijaksojen väliin vaadittavaa työttömyyttä. Vajaakuntoisen kohdalla yhdistelmätuki sosiaaliselle yritykselle sisältää myös toisena vuonna sekä työmarkkinatuen että työllistämistuen. (VATES-info 1/2005, 9) Sosiaalinen yritys on yleisten yrityksen perustamiseen liittyvien tukien lisäksi oikeutettu hakemaan työllisyyspoliittista projektitukea, joka myönnetään TE keskuksesta. Myös työolosuhteiden järjestelytuki on mahdollinen tukimuoto. Sen myöntää työvoimatoimisto. Työvoimahallinto on myös määritellyt käsitteet, joita käytetään tukeen oikeutetuista henkilöistä. 1. Vajaakuntoinen on henkilö, jonka mahdollisuudet saada sopivaa työtä, säilyttää työ tai edetä työssä ovat olennaisesti heikentyneet. Vajaakuntoisuus määrittyy suhteessa työtehtävään. Vamma tai sairaus on asianmukaisesti todettava. 2. Pitkäaikaistyötön on henkilö, joka on yhtäjaksoisesti tai useammassa työttömyysjaksossa ollut työttömänä työnhakijana yhteensä vähintään 12 kuukautta, tai henkilö, joka on työttömyyden toistuvuuden ja kokonaiskeston perusteella rinnastettavissa vuoden työttömänä olleeseen työnhakijaan. Sosiaalisten yritysten lain mukaan myös yhdistelmätuen piiriin kuuluva ja työmarkkinatukeen oikeutettu henkilö, joka on ollut työttömänä yli 500 päivää. (emt.9) Sosiaalisten yritysten ja uusien työpaikkojen luomisen tarve on Suomessa olemassa. Monen pitkään työttömänä olleen henkilön työllistymisen mahdollistaisi vaihtoehtoinen väylä eli sosiaalinen yritys. Mistä uutta työllisyyttä luovaa yritystoimintaa tähän tarpeeseen saataisiin. Laki sosiaalisista yrityksistä on ollut voimassa vasta kaksi vuotta. Lakia synnytettäessä 40

41 odotukset olivat suuret, mutta sosiaalisia yrityksiä on käynnistynyt vasta vähän. Aikajänne on lyhyt, vielä ei liene mahdollista näiden kokemusten perusteella ennustaa sosiaalisten yritysten tulevaisuutta. Tarvitaan liikeideoita, markkinamahdollisuuksien tunnistamista, tekijöitä, rahoitusmuotoja, tiedotusta, neuvontaa sekä yritystutkimuksen ja toimialatutkimuksen systemaattista hyödyntämistä. Sosiaalisella yrityksellä on samat mahdollisuudet yritysrahoitukseen kuin millä tahansa muullakin yrityksellä. Julkinen rahoitus on niillekin varteenotettava vaihtoehto. Sosiaalisten yritysten, joiden tehtävä on työllistää vajaakuntoisia ja pitkäaikaistyöttömiä, perustamiseen tai niiden toiminnan vakiinnuttamiseen tarkoitetusta erityisestä työllisyyspoliittisesta projektituesta tehdään tukipäätös oman alueen TE keskuksessa. Projektitukea ei myönnetä liiketoiminnasta aiheutuneisiin kustannuksiin, mutta muihin perustamiseen tai muutokseen liittyviin tehtäviin sitä voi harkinnanvaraisesti saada 50 prosenttia siitä kokonaiskustannusmäärästä, jonka TE keskus hyväksyy. (Sosiaaliset yritykset ajankohtaistiedote 16, 1/2004) Sosiaalisen yrityksen toimiala voi olla mikä hyvänsä. Osa Suomeen syntyneistä yrityksistä on hakenut jalansijaa sieltä, missä palvelujen tuottamiselle on kysyntää. Alihankintatyöt ovat sosiaalisen yrityksen luontainen toiminta-alue. Sosiaaliset yritykset toimivat paitsi eri aloilla myös erilaisilla taustoilla. Osa on ns. tuotannollisen työkeskuksen taustan omaavia yrityksiä, joilla saattaa olla vuosikymmenien kokemus vajaakuntoisten työtoiminnan järjestämisestä. Muutama sosiaalinen yritys on luonut perustansa vuosia aiemmin työllistymisprojektivaroin lähteneestä toiminnasta. On myös niitä sosiaalisia yrityksiä, jotka ovat saaneet perustamissysäyksensä sosiaalisen yrityksen lain antamista toimintaedellytyksistä. Osakeyhtiömuotoisten sosiaalisten yritysten taustayhteisöinä ja omistajina ovat kolmannen sektorin ja kunnalliset toimijat. Osuuskuntamuotoisten sosiaalisten yritysten jäseninä on yksityisiä kansalaisia ja kaupunki. Myös tavallinen markkinaehtoinen yritys voi olla sosiaalisen yrityksen taustayhteisö. Merkittävä lisä nykyiseen sosiaalisten yritysten kenttään voisivat olla ne yritykset, jotka haluaisivat muuttaa toimintansa sosiaaliseksi yritykseksi. (Varanka, sosiaaliset yritykset ajankohtaistiedote 1/2004, 12) Laki sosiaalisista yrityksistä määrittelee sosiaalisen yrityksen siten, että vähintään 30 prosenttia sen työntekijöistä on vajaakuntoisia tai vaikeasti työllistyviä. Lisäksi se kuuluu työministeriön ylläpitämään sosiaalisten yritysten rekisteriin. Muutoin sosiaalinen yritys toimii kuin mikä tahansa kaupparekisteriin merkitty markkinoille tavaroita tai palveluita tuottava liikeyritys. Määritelmätasolla sosiaalinen yritys (social firm) on syytä erottaa sosiaalisesta yhteisöstä (social enterprise). Sosiaalinen yhteisö on usein työkeskus tai työpaja, 41

42 jonka tavoitteena on edistää työhönvalmennuksen, kuntoutuksen ja koulutuksen keinoin heikossa työmarkkina-asemassa olevien paluuta työelämään. Sosiaalisessa yhteisössä kuntoutuja on asiakas, sosiaalisessa yrityksessä työntekijä. Sosiaalisessa yhteisössä kuntoutuja saa toimeentulonsa eläkkeestä, työttömyys- tai toimeentuloturvasta, kannustinrahasta tms., sosiaalisessa yrityksessä palkkatulosta. Käytännössä sosiaalisen yrityksen ja sosiaalisen yhteisön raja on liukuva. Toistaiseksi useimmat sosiaaliset yritykset ovat syntyneet sosiaalisista yhteisöistä. Jos määrittelyssä painotetaan yritysluonteisuutta, on sosiaalisia yrityksiä arvioitu olevan muutamia kymmeniä tuhansia Euroopan unionin alueella. Jos taas määritelmän painotus on yrityksen sosiaalisuudessa, jolloin huomattava osa sosiaalisista yhteisöistä luetaan sosiaalisiksi yrityksiksi, on sosiaalisiin yrityksiin työllistettyjen määräksi arvioitu 3,5 miljoonaa henkilöä. (Harjunen, ) Laki sosiaalisista yrityksistä aiheutti paljon keskustelua valmisteluvaiheessa. Suurimmat epäilykset kohdistuivat mahdolliseen kilpailun vääristämiseen. Kilpailun vääristäminen tulisi joidenkin mielestä estämään koko lain toteutumisen. Sekä vajaakuntoisten työllistymistä, että yrittäjien etujärjestöjä edustavat tahot tosin vakuuttelivat, että tällaista uhkaa ei tulisi olemaan, koska sosiaalisen yrityksen saa perustaa kuka hyvänsä. Tuet tulisivat mitä todennäköisimmin olemaan niin pieniä, että niillä ei yksikään työnantaja pysty rikastumaan, kyseenalaista kompensoivatko ne edes vajaakuntoisen työntekijän työpanosta. Sosiaalisen yritystoiminnan erottaa perinteisestä yritystoiminnasta vajaakuntoisten tai pitkäaikaistyöttömien määrä ja siksi sen johtaminen on vielä haastavampaa kuin perinteisen yrityksen. Haastetta lisää se, että johtajalla on harvoin sekä liiketoiminnan johtamisen että sosiaalisen hyvinvoinnin edistämisen koulutusta ja osaamista. Yritykseen ei kuitenkaan ole varaa palkata useita johtajia. (Merenmies, 2004, ) Tuki työllistämiseen tulee olemaan noin 15 % palkkakuluista, joten myöskään kilpailun vääristymisestä ei kannata puhua. Työministeriön johtaja Matti Pukkio on sosiaaliseen yrittäjyyteen liittyvissä puheenvuoroissaan todennut, että ei pidä olla huolissaan siitä, että yrityksiä on syntynyt niin vähän. Tarvitaan aikaa. (Pukkio ) On arvioitu, että kaikista vajaakuntoisista työllistettävistä prosentille sosiaalinen yritys olisi paras sijoittumiskohde. Suomessa tämä tarkoittaisi, että noin vajaakuntoiselle sosiaalinen yritys olisi oikea työllistymisvaihtoehto. Jos työllistettävien kohdejoukko laajennetaan käsittämään pitkäaikaistyöttömät ja muut vaikeassa työmarkkina-asemassa olevat, kasvaa potentiaalinen kohderyhmä useaan kymmeneen tuhanteen. (Harjunen ) Sosiaalista yritystoimintaa koskeva lainsäädäntö oli ollut voimassa puolitoista vuotta, kun yrityksiä oli perustettu 20. Se ei vielä työllistä kymmeniä tuhansia ihmisiä. Lainsäädäntöä on väljennettävä ja ehkä myös tukityön ehtoja muutettava niin, että sosiaalisesta yritystoiminnasta voi tulla nykyistä 42

43 houkuttelevampi vaihtoehto ja merkittävämpi pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten työllistäjä. Ainakin vielä nykyisen sosiaalisen yrityksen toimintatavan mukaisesti ajatellaan, että osa yrityksen henkilöstöstä vaihtuisi 2-3 vuoden välein, mikä aiheuttaa jatkuvaa perehdyttämistä, ohjausta ja koulutusta sekä tiettyä epävarmuutta työn jatkuvuuden suhteen. Oletetaan, että vajaatyökyisen työkunto kohenisi työssä niin paljon, että työllistyminen avoimille työmarkkinoille tulisi mahdolliseksi. Näin sosiaalinen yritys toimisi enemmän läpivirtauspaikkana kuin pysyvänä työpaikkana. Sosiaalisen yrityksen henkilöstöstä suurella osalla on vajaakuntoisuutta tai pitkäaikaistyöttömyydestä aiheutuneita tai siihen johtaneita henkilökohtaisia ongelmia. Pitkäaikaistyöttömyyden syyt tai seuraukset voivat olla sen laatuisia, että ne ovat samalla tavalla pysyvä este yltää avoimille työmarkkinoille kuin osalla työntekijöistä vajaakuntoisuusdiagnoosi. Sosiaalista yritystoimintaa harjoittavien yritysten tulee kyetä markkinatilanteeseen, kilpailuun ja muutosten ennakoimiseen, kuten perinteistenkin yritysten. Niiden on kyettävä strategiseen suunnitteluun. Liiketoiminta asettaa samat vaatimukset kumppanuuksille ja resursseille, toimi yritys sitten sosiaalisen yrityksen lailla tai perinteisesti. Sosiaalisen yrityksen on otettava huomioon myös sosiaalinen tehtävänsä liiketaloudellisten tavoitteiden rinnalla. Se edellyttää riittäviä resursseja ja erilaisia kumppaneita. Yritys tarvitsee enemmän aikaa ja muita resursseja kyetäkseen huolehtimaan henkilöstöstään. Myös muut kuin liiketoimintakumppanit ovat tärkeitä. Monelle sosiaalisena yrityksenä toimivalle yritykselle yhteistyö julkista valtaa edustavien tahojen kanssa on tärkeää sekä mahdollisesti kumppanuus järjestöjen kanssa. Käsite sosiaalinen yritys on tavallisille kansalaisille, osittain myös alan ammattilaisille vieras. Tässä Sykäys projektin arviointiraportissa on tarkoitus lyhyesti esitellä sosiaalisen yrittäjyyden keskeinen käsitteistö ja nykyisen lain sisältö. Sosiaalisista yrityksistä ei ole vielä ehditty tehdä kovin monia arviointeja tai tutkimuksia, joten odotukset tiedon tuottamiseen aiheesta ovat suuret. Myöhemmin esittelen joitakin aikaisempia tutkimustuloksia. Taustatietoa ja sosiaalisen yrittäjyyden monipuolista ymmärrystä haetaan myös kansainvälisten esimerkkien kautta. Vertailujen tekeminen maasta toiseen on vaikeaa yhteiskunnallisten erojen vuoksi, mutta esimerkit siitä, miten jossain muualla on onnistuttu toimimaan, varmasti edistävät sosiaalista yrittäjyyttä kannustavan ilmapiirin syntymistä myös meillä. Euroopan laajuinen verkosto CEFEC on sosiaalisten yritysten ja niiden kehittämisestä vastaavien tahojen yhteistyöverkosto. Se toimii kansainvälisten kokemusten, toisilta oppimisen, mallintamisen, rahoitusideoiden ja erityisesti vajaakuntoisten vaihtoehtoisen 43

44 työllistymisväylän edistäjänä. CEFEC on sosiaalisten yritysten yhteisjärjestö, joka järjestää vuosittain jäsenmaidensa konferenssin. Ateenan konferenssissa vuonna 2004 yksi tärkeä teema oli se, miten sosiaalisen yrityksen perustamiselle täytyy olla todellinen tarve. Konferenssissa pohdittiin tarpeen syntymisen tai löytämisen mekanismia. Lopputulos oli, että se keino on puhuminen. Joidenkin henkilöiden ja tahojen on jaksettava riittävästi herättää keskustelua ja olla mukana keskustelemassa siitä miksi sosiaalisia yrityksiä tarvitaan ja siitä miten jokaiselle ihmiselle tulisi tarjota mahdollisuus työhön ja täysivaltaiseen elämään. Aiheesta on puhuttava niin paljon, että ihmiset alkavat ajatella elämää, työtä, hyvinvointia ja lopulta omaakin elämäänsä ja sen tarkoitusta. Erään ateenalaisen konferenssiin osallistuneen sanoin: silloin on ylitetty raja ja löydetty vuorovaikutus ihmisten välille ja sitä kautta sosiaalisen ja talouden välille Eurooppalaisen käsityksen mukaan sosiaaliset yritykset voidaan jakaa tehtävänsä ja tarkoituksensa puolesta kahteen pääryhmän. 1. Työelämään integroiviin sosiaalisiin yrityksiin, jotka ovat yleensä yhdistyksiä tai osuuskuntia. Nämä yritykset organisoivat tavaroiden ja palveluiden tuotantoa ja työllistävät sellaisia henkilöitä, joilla on heikko ammatillinen pätevyys tai, jotka ovat syrjäytyneet muutoin perinteisestä palkkatyöstä. Työllistämisen tarkoituksena on integroida syrjäytymisuhanalaisia henkilöitä takaisin normaaleille työmarkkinoille kouluttamalla ja totuttamalla heitä työelämän vaatimuksiin. 2. Sosiaalisiin yrityksiin, jotka tarjoavat sosiaalipalveluja heikommassa asemassa oleville tai syrjäytyneille ryhmille ja yksilöille. Ne tarjoavat joko perinteisiä sosiaalipalveluja, kuten kotiapua, vanhusten kotihoitoa, vammaisten asumispalveluja jne. tai uudempia sosiaalipalveluja, kuten esimerkiksi uusia koulutusmahdollisuuksia nuorille, joilta on jäänyt koulunkäynti kesken. (Pättiniemi, 24, 2004) Sosiaalisia yrityksiä on määritelty Euroopan laajuisella tasolla, niiden erottamiseksi muiden yritysten tai sosiaalisten hankkeiden joukosta. Neljäntoista Euroopan maan yliopistojen muodostaman EMES verkoston määritelmää käytetään mm. Euroopan komission tutkimusja selvityshankkeiden määritelmänä. EMES tutkimusverkosto määrittelee sosiaalista yritystä kahdella ulottuvuudella; sosiaalisella ja taloudellisella (yritysulottuvuudella). Sosiaalisen yrityksen taloudellisilla kriteereillä pyritään siihen, että ne voidaan erottaa vapaaehtoistyöstä ja organisaatioista, jotka ovat osa julista sektoria. Sosiaalisilla kriteereillä pyritään tunnistamaan onko toiminta tarkoitukseltaan sosiaalista ja sisältääkö se kohderyhmän valtaistamisen merkkejä. EMES määritelmän mukaisia sosiaalisia yrityksiä on Suomessa 44

45 hieman yli 200. Ne voidaan jakaa kahteen ryhmään: 1. järjestöjen omistamiin yrityksiin ja 2. osuustoiminnallisiin yrityksiin. Valtaosa potentiaalisista yrityksistä on työttömien perustamia sosiaalisia työosuuskuntia, kymmenkunta järjestöjen omistamia työllistäviä työkeskuksia ja toinen kymmenkunta vajaakuntoisten perustamia osuuskuntia. (emt. 24) Puhutaan siis potentiaalisista sosiaalisista yrityksistä. Suomalaiset sosiaaliset yritykset eroavat jossain määrin monista muista Euroopan maiden sosiaalisista yrityksistä. Muualla Euroopassa sosiaaliset yritykset hakevat ulkopuoleltaan lisäarvoa sosiaalisen vastuun esiin nostamisella. Ne näyttäytyvät myös kumppaneilleen ja verkostoissaan sosiaalisen korostajina. Suomalaisille sosiaalisille yrityksille on tyypillistä tuotteiden ja palveluiden kehittämisen asettaminen integraatiotavoitteiden edelle. Integraatiopalveluiden tarjonta on suppeata verrattuna eurooppalaisiin yrityksiin. Meillä kuntoutuksen ja koulutuksen saatavuus on hyvä, joten se saattaa osittain selittää profiloitumisen. Suomalaiset sosiaaliset yritykset suuntautuvat monin eri keinoin yrityksiksi muiden yritysten joukkoon. Tyypillistä rekisteröidyille suomalaisille yrityksille on julkisen sektorin osallistuminen paitsi palvelujen ostajana/tilaajana myös palvelujen tuottajana, yrityksen omistajan roolissa. Sosiaalinen yritys nähdään uutena tehokkuutta tuovana mahdollisuutena. Integraatiokentän vanhat pelaajat ryhmittyvät uudelleen. (Pättiniemi, 24-26, 2004) Sävyerot suomalaisten ja muiden eurooppalaisten sosiaalisten yritysten välillä juontuvat todennäköisesti myös hyvinvointipalveluiden järjestämisen tavasta. Useissa Euroopan maissa yhteisötaloudella on perinteisesti merkittävä rooli sellaisten hyvinvointipalveluiden tuottamisessa, joista meillä on vastannut julkinen sektori. Myös Suomessa on yhteisötalouden rooli kasvanut viime vuosina erityisesti työllistämis- ja sosiaalipalveluissa. Yhteiskuntavastuusta puhutaan monessa eri merkityksessä. Yhteiskuntavastuu oli käsite, jota erityisesti Sykäys projektin alkuaikoina alettiin toistuvasti käyttää. Sosiaalisen yritystoimintamallin juurruttamisessa suomalaiseen yhteiskuntaan on haettu kumppanuutta ja tukea yrityselämältä. Luonteva yhteinen nimittäjä on ollut yritysten yhteiskuntavastuu. Yhteiskuntavastuu suppeasti ja lyhyesti määriteltynä tarkoittaa toimintaa, jossa yrityksen näkökulmasta odotetaan jotain palkitsevaa eli joku hyöty seuraa siitä, että yritys on ottanut yhteiskuntavastuuta. Sitten, kun tietoa palkitsevasta saadaan lisää uskallus vastuun ottamiseen kasvaa. Yhteiskuntavastuun merkitys yrityksille tarkoittaa: - pitkän ajan kannattavuus - maineriskin hallinta 45

46 - tuotekuvan edistäminen. Yhteiskuntavastuu = talous ympäristö ihmiset = Kestävä kehitys Yritysten yhteiskuntavastuu käsite on kaapattu hyvin monenlaiseen käyttöön, johon lisäksi liittyy monenlaisia sävyjä. On hyvä muistaa, kun yrittäjää lähestyy, että häntä on saatettu syyllistää näillä sanoilla. Yrittäjät ajattelevat pääsääntöisesti, että kun tuloksesta maksetaan verot ja kaikki työnantajalle kuuluvat maksut, se on hoitanut yhteiskuntavastuunsa. Meille on joskus annettu se viesti, että yhteiskunta on se oikea taso jakamaan sen hyvän kaikille, joka kertyy ja se viesti elää vahvasti. Kylmä todellisuus on myös se, että yritykset miettivät, mistä saavat parhaan mahdollisen tekijän jollekin työlle. Ei ole aikaa ajatella, voitaisiinko ottaa vajaakuntoinen. Poikkeuksiakin yritysmaailmassa on. Lisäksi kolmas sektori on ottanut osansa jakaakseen yhteiskunnan vastuuta. Monissa yrityksissä kaihdetaan terveysriskejä, joka on johtanut myös ikärasismiin. Pienille yrityksille lyhyetkin sairaslomat on riski. Tarvitaan toisenlaista ajattelua ja asenteiden muutosta. (Koroma ) - tarvitaan toimenpiteitä sosiaalisten yritysten syntymisen edistämiseksi, nykyiset toimenpiteet eivät vääristä kilpailua tai edes riitä tasaamaan sitä - vajaatyökykyisyys pitää sisällään monenlaisten erilaisten ihmisten kirjon, ei kerro mitään ihmisestä tai osaamisesta, kukaan ei palkka mielenterveyskuntoutujaa, vaan työntekijän - ikääntyneen työvoiman kulut eivät saisi olla yritykselle enempää kuin nuorten - eläkekustannuksen tasaaminen edelleen tavoite - pienellä yrityksellä ongelma, että investoimalla koneisiin se nousee eläkevastuussa korkeampaan maksuluokkaan - Kelan ja yritysten välinen ristiriita - jossain tapauksissa vuokratyövoima-ajatus olisi helpompi tapa työllistää, yrityksen vastuu helpottuisi, kunhan olisi myös varatyöntekijä sairastuneen tilalle (Koroma ) Markkinoinnin Emeritusprofessori Uolevi Lehtinen on arvostellut suuryritysten johtajien ahneutta, ylisuuria optioita ja lyhytnäköisiä joukkoirtisanomisia. Hänen mukaansa yritysten yhteiskuntavastuu ei rajoitu pelkkään voiton tuottamiseen, ei edes henkiinjäämiseen. Lehtinen 46

47 peräänkuuluttaa keskustelua eri näkökulmista siitä, mitä yritysten yhteiskuntavastuuseen oikeasti kuuluu. Nyt ollaan menossa siihen suuntaan, että yritysvastuu on hoidettu, kun yritys on kannattava, tuottaa voittoa ja pysyy pystyssä. Emeritusprofessorin mukaan se antaa kyllä pohjan yhteiskuntavastuun hoitamiselle, mutta se ei ole mitään kokonaisvastuuta. Ympäristö-, sosiaali- ja kulttuuriulottuvuudesta ei puhuta, vaikka nekin kuuluvat yhteiskuntavastuuseen ja ovat näkyvissä yritysten vastuu- ja arvo-ohjelmissa. Tosiasia on että, jos yritys on kuollut, niin ei siitä ole hyötyä kenellekään. Lehtinen sanoo ymmärtävänsä, että yrityksen on oltava kannattava, jotta se pysyy pystyssä ja pystyy työllistämään. Mutta asioita on katsottava myös tulevaisuuden, jopa tulevien sukupolvien kannalta, ei pelkästään omistajien edun näkökulmasta. Markkinatalous on osoittautunut aika hyväksi systeemiksi, kunhan ymmärretään, että ei se yltiökilpailuun ja omistajan valtaan pakota. Se on ihmisen luoma systeemi, jota ihmiset voivat säädellä ja ohjailla. (Lehtinen Uolevi, 7/2006, 6-7) Tampereen ja Turun yliopistojen tutkimusprojektissa tutkitaan sosiaalisen pääoman määrää. Kuvaa työpaikkojen sosiaalisesta pääomasta pyritään rakentamaan selvittämällä esimerkiksi työntekijöiden johtoa kohtaan tuntemaa luottamusta sekä oman työn arvostusta. Tutkimusprojektin johtaja Harri Melin ennustaa, että sellaiset asiat kuin yrityskansalaisuus ja yrityksen velvollisuus huolehtia työntekijöistään nousevat tulevaisuuden muotitermeiksi. Yrityksen sisällä olevan sosiaalisen pääoman merkitys on pakko tiedostaa tulevaisuudessa nykyistä paremmin. Hän ei usko muutoksen tapahtuvan vielä aivan seuraavina vuosina, mutta kymmenen vuoden kuluessa kyllä. (Helin 2006, 7) Tutkimukset kertovat, että hyvä henkilöstöpolitiikka on kaikissa tutkituissa maissa tärkein yhteiskuntavastuun ulottuvuus. Yhteiskuntavastuuhankkeet parantavat yhtiön tulosta. Erityisesti pienet yritykset tekevät paljonkin yhteiskuntavastuuasioita niin, että se ei tule julki. Kuluttajien odotukset yhteiskuntavastuun suhteen ovat kasvussa. Jostain syystä sosiaalinen sanalla on Suomessa huono kaiku. Sosiaalinen on sitä, että ollaan vuorovaikutuksessa, toisaalta sosiaalinen society yhteiskunta on kokonaisuus, jossa kannetaan vastuuta myös yhteisistä asioista. Yhteiskuntavastuusta kulminoituu raportointiin, siitä tulee helposti itseisarvo. Riittää, kun se on kansien sisällä sanottu. Sellaiset resurssit voisi käyttää tärkeämpäänkin. Yhteiskuntavastuu tulee muuttamaan muotoaan, on myös keksittävä jotain. Keksintö voi olla esimerkiksi se, miten ihmiset tulevat työelämään. (Taipalinen, ) Jokainen yritys haluaa huippuosaajia, mutta miten suhtautua Gaussin käyrään, jonka mukaan suurin osa väestöstä on keskivertoa. Valtaosa on siis keskivertoja, keskiarvoisia, keskinkertaisia, juuri kukaan ei yllä kymppiin, jota työnantaja meiltä odottaa. Tulevaisuudessa voisi olla tavallisten töiden arvostamisen aika, sellaisten töiden, jotka hoituvat inhimillisen 47

48 tavallisilla kyvyillä. Jahtaamme usein turhaan tavoitteita, jotka eivät edes voi toteutua. Yhteiskuntavastuu voi olla paluuta Adam Smithin markkinatalouteen, pien- ja keskisuuren yrittäjyyden pohjalle perustuvaan lokaaliin yhteiskuntavastuuseen. Meillä tarvitaan uniformun väljennystä, että henkilö voisi itse määritellä suoritustasonsa. Erilaisuuden hyväksyminen on yhteiskuntavastuuta, luottamusta omaan yhteisöön. Arvostetaan sitä, että kaikki osallistuvat ja pärjätään omillaan. (emt) Yhteisötalous (social economy) liittyy yksityiseen (ei-valtiolliseen) taloudelliseen toimintaan. Se pyrkii tämän toiminnan tulosten oikeudenmukaiseen jakoon ja kansalaisten aktiiviseen osallistumiseen. Yritysmuoto- tai organisaatiotasolla yhteisötaloudella tarkoitetaan osuuskuntien, keskinäisten yhtiöiden ja taloudellista toimintaa harjoittavien yhdistysten ja (avointen) säätiöiden muodostamaa taloudellisen toiminnan kenttää. Yhteisötalouden yksiköille keskeisiä piirteitä ovat: 1. riippumattomuus valtiosta 2. perustuminen yksilöihin ei pääomaan, jäsen ja ääni-periaate 3. toiminnalla on myös muita kuin taloudellisia tavoitteita. 48

49 III ARVIOINNIN TULOKSET 7. Sykäys projektin konkreettiset toimenpiteet ja tulokset 7.1. Woodfox, ensimmäisten joukossa Sysäys projekti oli sosiaalisen yrittäjyyden alkujuuri Etelä-Pohjanmaalla. Se toteutettiin TE keskuksen kansallisen projektituen turvin. Sysäys eli sosiaalisten yritysten selvitystyö osoitti, että alueelta löytyy tarvetta sosiaalisille yrityksille ja sekä kiinnostusta ja tahtoa hyödyntää niitä. Sysäyksen tulosten perusteella saatiin Etelä-Pohjanmaan TE keskuksen ESR-rahoitus Sykäys-projektille sosiaalisten yritysten käynnistämiseksi kolmen seutukunnan alueella (Kuusiokunnat, Seinänaapurit, Suupohja). Sosiaalisten yritysten käynnistämisen mahdollisuuksien kartoitusta jatkettiin edelleen Sykäys projektin tehtävänä. Pian nähtiin, että otollisin alue sosiaalisen yrityksen perustamiselle olisi Suupohja. Sykäys projektin tavoitteena on kolmen erilaisen sosiaalisen yrityksen käynnistysprosessin toteuttaminen. Ensimmäinen konkreettinen sosiaalisen yrityksen käynnistämisen idea löytyi Suupohjan seutukuntaan kuuluvasta Jurvan kunnasta. Suupohja ja erityisesti Jurva on vahvaa puu- ja huonekaluteollisuuden keskittymäaluetta. Huonekaluteollisuuden kansainvälinen kilpailu on kovaa ja kilpailuasemansa parantamiseksi yritykset ovat lähteneet sekä verkottumaan, että virtaviivaistamaan toimintojaan. Kaikkien ei tarvitse tehdä kaikkea, vaan osa voidaan teettää alihankintatöinä, jolloin vapautuu resursseja kansainvälisesti kilpailukykyiseen tuotantoon. Alihankintaideasta tehtiin markkinatutkimus jo Sysäys projektissa eli sosiaalisten yritysten käynnistämisen esiselvitystyössä. Yrittäjiltä kysyttiin tarvetta ja halukkuutta ostaa huonekalujen osia alihankkijalta, joka olisi alueelle perustettava sosiaalinen yritys. Kysely osoitti, että alihankintaa käyttäisi riittävän moni yritys (luvut liitteessä Sysäys projektin loppuraportti), joten Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys lähti perustamaan yritystä syksyllä 2003, kun lakia sosiaalisista yrityksistä odotettiin toteutuvaksi Sykäykselle ja yrityksen perustajalle löytyi yhteistyökumppaniksi huonekaluteollisuuden komponentteja valmistava yritys. Yrityksen toimitusjohtaja oli kiinnostunut lähtemään perustettavan sosiaalisen yrityksen käynnistäjäksi, määräajaksi palkattuna konsulttina. Sykäyksen ja yrityskäynnistäjän ensimmäisessä yhteisessä palaverissa määriteltiin perustettavan sosiaalisen yrityksen tarvetta ja paikkaa. 1. tarvitaan työpaikkoja 2. yritykset tarvitsevat komponentteja 49

50 3. olemassa oleva komponenttiyritys tarvitsee lisää kapasiteettia erityisesti pieniin sarjoihin, koska itse ei pysty vastaamaan kuin suurten sarjojen kysyntään (tarkoittaa myös, että suurilla valmistajilla paremmat mahdollisuudet käyttää alihankintoja kuin pienillä yrityksillä) 4. pienet sarjat sopisivat sosiaaliselle yritykselle 5. pieniä sarjoja tarvitsevat erityisesti alueen pienet huonekaluvalmistajat, joita valtaosa yrityksistä on 6. komponentteja valmistava sosiaalinen yritys tarkoittaisi lisää kilpailukykyä ja kannattavuutta huonekaluteollisuudelle sekä mielekästä työtä työllistettäville Woodfox Oy on merkitty sosiaalisten yritysten rekisteriin , se on kuudes Suomessa toimintansa aloittanut sosiaalinen yritys. Woodfox Oy:n tavoitteena on tarjota vajaakuntoisille tai pitkäaikaistyöttömille vaihtoehtoinen työllistymisen väylä. Woodfox valmisti huonekalukomponentteja (sängynjalkoja, tuolien jalkoja ym.) alihankintana alan komponenttiyritykselle Peace of Woodille, joka oli alueen ainoa alan yritys. Työmäärän vuoksi kyseinen komponenttiyritys pystyi tekemään ainoastaan isoja sarjoja isoille yrityksille. Woodfoxin mahdollisuudet olisivat myös pienissä sarjoissa. Yhteistyö yritysten kanssa oli selvitetty jo Sysäys vaiheessa ja yrityksen markkinointi ulkoistettu osaksi Peace of Woodia. Kunnan asenne sosiaalisen yrityksen perustamiseen alueelle oli myönteinen. Asianmukaiset tilat yritykselle löytyivät Jurvasta huonekalutehdas Laitalan entisestä hallista. Hallissa valmiina olevat koneet vuokrattiin. Työskentelyolosuhteet järjestettiin sen mukaisesti, että se mahdollisti vajaakuntoisten henkilöiden työskentelyn ja heille tarvittavan työn ohjauksen. Työ on pääasiassa raakamateriaalista valmistettavien yksinkertaisten komponenttien valmistamista pyörö- ja katkaisusahalla sekä höyläystä. Työkoneisiin oli suunniteltu asetteet näitä töitä varten, joten perehdyttämisen jälkeen vajaakuntoinen pystyi käyttämään koneita työturvallisuutta noudattaen. Työnkuvaan kuului myös valmiiden komponenttien pakkaaminen kuljetusvalmiiksi. Työkokemus kasvattaa työntekijöiden itseluottamusta ja vahvistaa osaamista, jolloin työntekijät saavat lisää vastuuta. Työnohjaaja varmistaa, että kukin selviää tehtävästään. Työyhteisö oli pieni ja työtehtävät suhteellisen selkeitä. Työnohjaajalla oli valmiudet käydä työvaiheet läpi työllistettyjen kanssa niin, että työntekijälle syntyi varmuus sitä, että hän kykenee suoriutumaan työstään. Työtahti pyritään pitämään kohtuullisena, vaikka ruuhkahuippuja tulee väistämättä. Laadusta ja määräajoista ei voi kummastakaan tinkiä. Suuri kysymys oli se, miten hyvin työllistymistuki kompensoi vajaakuntoisuutta ja etenevätkö työllistetyt henkilöt työurallaan Woodfoxin jälkeen alalla oleviin vapaisiin työpaikkoihin vai 50

51 tarvitaanko pysyviä sosiaalisen yrityksen työpaikkoja pysyvällä tuella. Muitakin kiinnostavia kysymyksiä Woodfox nimisen yrityksen osalle kasaantuu vastattavaksi ja tämän arvioinnin raportoitavaksi. Woodfox oli perustamisvaiheessaan niitä harvoja sosiaalisia yrityksiä, jotka perustettiin alusta alkaen yritykseksi. Useat sosiaaliset yritykset ovat jo toimivien osuuskuntien tai työpajojen pohjalle perustettuja. Seuraavassa joitakin avoimia kysymyksiä, joihin Sykäys arvioinnissa pyritään ainakin jollain tavalla vastaamaan. Woodfox on kokeilu monelle asialle. Arvioinnissa pohditaan, miten olisi pitänyt menetellä, tai miten tulisi menetellä tästä eteenpäin, että sosiaalinen yritys voisi löytää paikkansa alihankintayrityksenä. Alueen kannalta tärkeä kysymys on, millä edellytyksillä yritykset hyötyisivät sosiaalisesta yrityksestä. On tärkeää haastatella työllistyneitä, onko työllistyminen merkinnyt muutoksia elämässä, jos on, niin mitä. On tarpeen kuvata myös kehityskaari, keskeiset ratkaisut ja valinnat sekä tulevaisuuden odotukset. Woodfoxin työntekijät ovat asiantuntijoita kertomaan, mikä merkitys työllä on ihmisille. Entä onko sillä merkitystä, mikä työpaikan nimi on. Onko työllistyminen sosiaaliseen yritykseen yhtä arvokasta kuin työllistyminen muualle. Woodfox alihankintayritys perustettiin Jurvaan Se lopetti toimintansa siellä tappiollisena ja siirrettiin Seinäjoelle Woodfoxin toimitusjohtaja ja Etelä- Pohjanmaan sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen toiminnanjohtaja Timo Haapoja on analysoinut asiaa seuraavasti: Mitä Woodfox opetti? Yhteistyöverkoston pitäisi olla riittävän laaja. Toimialan tuntemus pitäisi olla vankka, substanssiosaaminen pitäisi olla vahva. Pitäisi olla sijoittaa sekä aika- että raharesurssia ei voi olla kenenkään sivutoimihommaa. Alkupääomaa pitäisi olla, oli aivan liian pieni ja kun vertaa muihin, niin yleensä paljon enemmän. Yritysosaaminen, pitää osata hinnat ja markkinat. Tukeuduttiin liikaa yrityskäynnistäjään. Mikä on Woodfoxin tulevaisuus? Toimialan muutos on tehty. Toimiala on sellainen, joka ei vaadi pääomia. Osaamisen taso voi täs olla matalampi. Kiinteistöhuollon oppii nopiasti, puusepän työ vaatii jo enemmän. Nyt merkitys (Woodfoxin) korostuu välivaiheen työpaikkana ja jatkumona oman organisaation kuntoutujille. Mitään isoa siitä ei koskaan tuu, pidetään pienenä muutaman ihmisen työpaikkana, 2-3, niin se on normaali yrityskoko tällä alueella. Jos näyttää, että on joku hyvä toimiala, niin voihan se laajentua, mutta nyt on näin. Uuden lain myötä, jos työvoiman vuokraus on mahdollista, niin se tuo lisämahdollisuuksia. Woodfoxin toimitusjohtajan analyysi kertoo samoista asioista kuin valtakunnallinen raportti sosiaalisten yritysten tilanteesta vuonna Lähtöpääoman ja liiketalousosaamisen puute 51

52 tulevat esiin vahvoina esteinä sosiaaliselle yrittäjyydelle niin raportissa kuin tässä haastattelussa. Toimialan tuntemus on tärkeää, aikaa työlle pitää olla ja yhteistyöverkosto saa mielellään olla laaja. Yhteistyöverkosto tarkoittaa tässä myös tilaajia/ostajia, jotka käyttivät Woodfoxia alihankkijanaan. Sysäys projektin aikana tehdyn selvitystyön mukaan alueella oli useita yrityksiä, jotka olivat kiinnostuneita tilaamaan erilaisia huonekalujen osia perustettavalta sosiaaliselta yritykseltä. Yrityskäynnistäjän näkemys oli, että hänen kauttaan tulevat tilaukset työllistävät enemmän yritystä kuin, mitä se pystyy tuottamaan. Woodfoxille palkattiin puolen vuoden määräajaksi yrityskäynnistäjä, joka hoiti käynnistysvaiheen hyvin, mutta jätti sen jälkeen markkinoinnin ja tilausten hoitamisen tekemättä, joten onnistuminen ei ollut senkään puolesta mahdollista. Yrityskäynnistäjä jätti työnsä ennen työsuhteen päättymistä A pesu suojatyöpaikasta yritykseksi Kuusiokuntien sosiaalisen yrityksen käynnistyshanke on ollut Alavudella toimiva A-pesu, josta on lähdetty kehittämään sosiaalista yritystä. A-pesu on työtoimintakeskus, jossa työskentelee 11 Alavuden kaupunkiin työsuhteessa olevaa henkilöä. Alavudella toimii alueellinen ohjausryhmä, johon kuuluvat Alavuden kaupungin ja Sykäys projektin edustajat. Ensimmäisessä yhteisessä kokouksessa päätettiin SYTA laskelmien tuottamisesta sen tiedon pohjaksi, jota sosiaalisen yrityksen käynnistäminen Alavudella edellyttää. Markkinatutkimuksella selvitetään yrityksen liiketaloudellisia edellytyksiä ja näin jatketaan sitä työtä, jota tehtiin Sykäys projektin esiselvitysvaiheessa (esiselvityksestä raportti SYSÄYS 2003). SYTA laskelmien avulla seurataan toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja saadaan vaihtoehtoiskustannuslaskelman avulla tietoa siitä, miten kannattavaa toiminta on nykymuodossaan taloudellisesti ja sosiaalisesti ja mitä tapahtuisi, jos toimittaisiin toisin. A-pesun alueellisesta kehittämistyöstä on lisätietoa projektipäällikön omassa arviointiosuudessa tämän raportin liitteenä. Kun kannattavuudesta tulee yksi toimintaehto, on ajatusmaailmaa muutettava perinteisestä työtoiminnasta. Sosiaalisen työtoiminnan parissa kun on totuttu tarjoamaan asiakkaille tyytyväisyyttä toiminnasta ja saamaan työtoiminnan harjoittamiseen suoraa rahoitusta. (Halttunen, Sosiaaliset yritykset, 15) Parhaiten toteutuessaan sosiaalisella yrittäjyydellä voidaan purkaa rakennetyöttömyyttä torjua syrjäytymistä ja edistää yrittäjyyttä. Sosiaaliset yritykset voivat tarjota pysyvää työtä vajaakuntoisille ja toimia työssäkuntoutumisen väylänä kohti muita työllistymisen 52

53 mahdollisuuksia. Sosiaalinen yrittäjyys voi olla merkittävä osa sosiaalitaloutta ja yhteisöllistä kumppanuutta A-pesun työntekijät ovat olleet työllistettyinä pesulaan pitkän ajan. Heillä on ollut työt aloittaessaan erilaisia rajoitteita, mutta vuosien myötä tilannetta ei ole tarkistettu eikä työntekijöiden nykyisestä työkyvystä ole muuta tietoa kuin, että he selviytyvät tehtävistään A- pesussa. Muutosvastarinta on työntekijöiden keskuudessa ollut voimakasta. A-pesun muuttaminen sosiaaliseksi yritykseksi on aiheuttanut pelkoa työpaikan menetyksestä, tehtävien muuttumisesta, yrityksenä toimimisen tuomista tehokkuusvaatimuksista ja muista muutoksista. A-pesun osalta tarvitaan tietoa työntekijöiden näkemyksistä muutokseen. Mielenkiintoisia arvioitavia asioita ovat muun muassa: 1. muutos, mikä se on ollut 2. subjektiivisena koettu työkyky, tapahtuuko siinä jotain muutosta, onko sosiaalinen yritys enemmän ns. oikeaa työtä. Projektin tavoitteena on tukea kolmen erilaisen sosiaalisen yrityksen käynnistämisen mallia. Pisimmälle on kehitelty Alavuden A-pesun mallia. Entisen työkeskuksen muuttaminen pesulatoiminnan osalta sosiaaliseksi yritykseksi on vaatinut paljon henkilötyöpäiviä, kärsivällisyyttä, kehittämisinnostusta ja hyvää yhteistyötä. Mutta lopputulos vaikuttaisi olevan erittäin hyvä. Yritys on vakaalla pohjalla, se työllistää useita vajaakuntoisia työntekijöitä, taustalla on Alavuden kaupunki, joka on myös suurin pesulapalvelujen ostaja. Aineksista syntyy vakuuttava kokonaisuus, jota uskaltaa sosiaalisen yrityksen toteutusmallina suositella muillekin. Tämän arvioinnin taustatietojen kirjoitusvaiheessa ja vielä A-pesun käynnistysprosessin kirjoitusvaiheessa tilanne oli avoin. Nyt kesällä 2006 malli on valmis. Samalla kertaa uudistettiin koko Alavuden kaupungin työllistämispalveluiden organisoituminen. Kaupungin työllistämisstrategia on kuvattu liitteessä numero 1. Sosiaalinen yritys A-Pesu Oy on hakemassa itseään sosiaalisten yritysten rekisteriin. Kuusiokuntien alueella asuville heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille hankkeen lopputuloksella on suuri merkitys. A-pesun kohdalla sivuttiin myös yritysten yhteiskuntavastuuta, kun paikallinen ohjausryhmä pohti mahdollisia uusia A-pesun palveluiden käyttäjiä, miten heitä lähestyttäisiin ja miten ajatusta hyödynnettäisiin markkinoinnissa. Yhteiskuntavastuun ajateltiin tässä kohtaa tarkoittavan esimerkiksi sitä, että yritys käyttäessään A-pesun palveluja, voisi käyttää oman markkinointinsa osana myös yhteiskuntavastuun ottamista vajaakuntoisten työllistämisestä. 53

54 Esimerkki arviointitutkimuksen tuottamasta tiedosta: pitkäaikaistyöttömien kanssa käydyissä keskusteluissa kävi ilmi, että ihmiset haluavat enimmäkseen pieniä asioita, vaikka lippuja uimahalliin. Se merkitsee ihmisarvon saamista, kun on muuten tullut huonosti kohdelluksi. Miten tällaista tietoa saataisiin enemmän ulos. Se auttaisi kohdentamaan työtä. (Finsoc ) 7.3. Kokemuksia toiminnasta Sykäys projektin ohjausryhmä on osallistunut arvioinnin tavoitteiden määrittelyyn ja aktiivisesti seurannut arvioinnin edistymistä. Arviointiin liittyvää keskustelua käytiin ohjausryhmän kokouksessa, joka pidettiin Alavudella A pesun tiloissa Kokouksen alussa Alavuden perusturvajohtaja kertoi paikallisia tunnuslukuja ja taustoja. Alavudella työttömyysaste oli tuolloin 8,5 prosenttia, josta pitkäaikaistyöttömien osuus oli jonkin verran keskimääräistä korkeampi. Kunnan työllistymisstrategiassa on määritelty, että kunnan tulee olla kiinnostunut pitkäaikaistyöttömistä, vammaisista ja nuorista työnhakijoista. Kuntaan on perustettu moniammatillinen tiimi, jota johtaa perusturvajohtaja. Tiimityöskentely on edistänyt kaupungin työllistämispolitiikkaa. Kaupunki työllistää nuoria kesätöihin 80 henkilöä/kesä. A pesu on toiminut kaupungin alaisuudessa vuodesta 1987 suojatyötoimintana, joka 1980 luvun lopulla työllisti 50 vajaakuntoista. Nyt A pesussa on 10 työntekijää, kaikki vajaakuntoisia sekä työkokeilussa kolme mielenterveyskuntoutujaa. Alavudella on käytössä myös vastikkeellinen työllistäminen toimeentulotukiasiakkaille. Lisäksi paikkakunnalla toimii useita työllistämisprojekteja. Sykäys projektilta odotetaan paljon. A pesun osalta sen muuttaminen sosiaaliseksi yritykseksi. Sosiaalisena yrityksenä toimimisen vaihtoehdosta virisi vilkas keskustelu, johon perusturvajohtaja ja A pesun työnjohtaja johdattelivat. Pohdittavaksi nostettiin kysymys tuottavuus vai työllistäminen. Työllistävää yksikköä ehdottomasti tarvitaan. Pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten työllistämisen väylistä on pulaa. A pesun henkilökunta on vastustanut, kun heitä on projektin myötä ryhdytty ohjaamaan koulutukseen. Osa voisi työllistyä avoimille työmarkkinoille koulutuksen myötä, jolloin A pesuun vapautuisi työpaikkoja seuraaville tarvitsijoille. Tavoitteena on saada aikaan työntekijöiden läpivirtausta, vaikka pesula voi joillekin olla myös pysyvä työpaikka. Yksikön vahvuuksia pohditaan nyt eri vaihtoehtojen näkökulmista: 1. tuottavuus vai työllisyysnäkökulma 2. pysyvä työpaikka vai eteenpäin uralla 3. sosiaalinen yritys vai jotain muuta, malleja on A, B ja C 54

55 Kaupungilla, A pesun johdolla ja Sykäys projektilla on hyvä yhtenäinen näkemys, että suunta on sosiaaliseen yritykseen, läpivirtausta ja mahdollisimman paljon työpaikkoja. Mikään ei ole syntynyt itsestään, ei myöskään yhteinen ymmärrys. Työtä on vaatinut myös se, että A pesun työntekijät on saatu osallistumaan muutosprosessiin ja lähtemään koulutukseen. Ensimmäiset ovat löytäneet, jopa vaihtoehtoisia ideoita työllistymiselleen. Sykäys projektin työvalmentaja sai tässä kohtaa hyvän palautteen siitä, että hän on onnistunut valmentamaan ja kouluttamaan A pesun henkilöstön niin, että muutosvastarinta on vähentynyt ja uudet tulevaisuuden mahdollisuudet ovat alkaneet elää työntekijöiden mielissä. Onnistunut prosessi työvalmentajan ja henkilöstön kesken on tuottanut kysymyksen, miten vaihtuvuus ja työelämässä eteenpäin tukeminen hoidetaan. Koulutuksen ohessa A pesun työympäristöä, työturvallisuutta ja tuottavuutta on kohennettu. Vanhan rakenteen ja ajattelutavan purkaminen on tässä prosessissa todettu isoksi ja vaativaksi tehtäväksi. Alavudella on jo kymmenen vuotta pohdittu, että A pesun kanssa on tehtävä jotain ratkaisuja. Sosiaalisen yrityksen mallikin on ollut jo pitkään esillä. Alavuden kaupungin ja A pesun edustajat kertoivat ohjausryhmälle suurimman esteen olevan kannattavuudessa. Kaikki työntekijät ovat vajaakuntoisia, mutta työllistämistuki on määräaikainen. Mitä tapahtuisi määräaikaisuuden jälkeen, millä tuottavuutta voidaan kompensoida. Sosiaalisten yritysten työntekijöille on maksettava työehtosopimusten mukaista palkkaa, mutta työntekijöiden työkyky ei ole siihen riittävä. A pesussa tehdään lyhennettyä, seitsemän tunnin työpäivää, koska työntekijät eivät jaksa täyttä. Tilannetta muuttaisi se, että työllistämistukia maksettaisiin sen ajan, kun työntekijällä on vajaakuntoisuusdiagnoosi. Ongelmaksi on muodostunut se, että laki ei tunne tilannetta, joka A pesussa on. Eli työntekijät ovat olleet pitkään työsuhteessa Alavuden kaupunkiin, jolloin vajaakuntoisuus ei enää päde. Tilanteesta on tehty selvityspyyntöjä ja asia on viety työministeriöön tiedoksi. Työntekijät täytyisi ensin sanoa irti ja sen jälkeen aloittaa toimenpiteet. A pesussa on toistaiseksi riittänyt työtä ilman markkinointia. Mikäli markkinointia tehtäisiin, se saattaisi nostaa työn määrää niin, että työntekijöitä voisi palkata kahteen vuoroon. Se olisi työllistämistä. Yhteiskuntavastuu kilpailutekijänä nousi tässä yhteydessä keskusteluun. Lähistöllä on esimerkiksi hotelleja ja ravintoloita, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita pesettämään pyykkinsä A pesussa ja osallistumaan sitä kautta julkisesti yhteiskuntavastuun toteuttamiseen. Arviointia varten haastateltiin A-pesun työtoiminnanjohtajaa (tehtävässä lähtien). Häntä pyydettiin kertomaan työstään, ajatuksistaan sosiaalisista yrityksistä ja siitä millaisin tavoittein ja odotuksin hän on lähtenyt tehtävään. A-pesulle ollaan hakemassa sosiaalisen 55

56 yrityksen statusta. Prosessista vastaa erillinen projektituella käynnistetty hanke A-pesun työnjohtajalla on koulutusta ja työkokemusta monelta eri alalta. Taustalla on niin teollisuuden, sosiaali- ja terveysalan kuin yrittäjänä toimimisen kokemukset. A-pesuun hän hakeutui omien sanojensa mukaan puolivahingossa. Me muutettiin tänne. Tein vuoden verran päätyönä sivutyötä, tätä yrittäjän hommaa. Vuoden vaihtees ruvettiin rakentamaan tänne. Olin justiin päässy vauhtiin oman yrityksen kans, kun tuttu sano, että tänne varmaan pian haetaan. Niin päädyin Koulutuksesta ja kokemuksesta on ollu hyötyä. Ei tämä oo ollu mulle vaikeaa. Käytännön työkokemus auttaa kyllä. Täällä oli paljon aukkoja ja tekemistä. Muutosvastarintaa oli, mutta en minä siihen kaadu. Edellises työs vastasin työ- ja toimintakeskuksesta ja kehitysvammaisten koululaisten iltapäivähoidosta. A-pesun työtoiminnanjohtaja ei tiennyt laista sosiaalisista yrityksistä etukäteen juuri mitään, mutta hänelle on työssään syntynyt käsitys sen toimivuudesta. Tuen keston hän näkee ongelmalliseksi silloin, kun on kyse vajaakuntoisuudesta, joka ei poistu ajan myötä, vaan on pysyvä. Työtoiminnanjohtajan mielestä myös tuen tulisi silloin olla pysyvä. Ei mua se laki, mutta kokemuksesta osasin järkeillä, mitä se tarkottaa. Tiesin kyllä mikä sellanen on. Ideana tosi hyvä. Tarvitaan halua ja vähän lakimuutoksia eli pysyvä tuki. Naapurikunnat seuraa mielenkiinnolla. Toiset on sitä mieltä, että joo hyvä juttu, toiset taas, että aivan hullua. Alavus on tässä asiassa edelläkävijä, se on meille plussaa. Kaikki edellytykset on sosiaaliseksi yritykseksi, mutta että päästään lain mukaan ne on määräaikaisia ne tuet. Täällä on paljon sairaslomia, kaikki on vajaakuntoisia. Me ei voida vakituisia laittaa pihalle eikä silloin saada tukityöllistettyä. Laaja työkyvyn mittaus on meneillään. Jos lisätään henkilöstöä, pakko olis saada lisää töitä. Pitää olla koulutettu työnjohtaja, se on ehdoton juttu. Tällä hetkellä ei oo. Kaikki pesulatyöntekijöiksi ja jokaiselle oma vastuualue. Läsnä oleva työnjohtaja, joka osallistuu töihin. Perusrakenteet saatava ensin kuntoon. Perustyövälineet pitäisi olla kunnossa, en näe, etteikö sosiaalisen yrityksen malliin voida mennä, se olis pitäny olla jo. Meillä on kaikki työntekijät vajaakuntoisia. Sosiaalinen yritys on työllistävä yksikkö, että osa paikoista pitäis olla liikkuvalle väelle, laitetaan ihmisiä eteenpäin, kun työkykyä riittää. On pitkäaikaistyöttömiä, mielenterveyskuntoutujia, toimeentulotuella olevia. Työvalmentaja tarvittais, joka tekisi yhteistyötä eri puolille. Pitää rakentaa toimenpideketjuja. Oma henkilökohtainen mielipiteeni on, että sosiaalinen yritys on hyvä idea. Valmis sosiaalinen yritys tässäkin, valmis idea. Jos on 100% vajaakuntoisia eikä kuitenkaan pysyvä tuki, niin mihinkä se vajaakuntoisuus sitte häviää? Mihinkä tahansa firmaan voisi ajatella, että olis myös vajaakuntoisia töissä. Työnjohtoon on satsattava riittävästi. Osa pitäisi olla vaihtuvaa porukkaa ja osalle vois olla pysyvä työ. Tää tuen määräaika on älytön juttu. Työtoiminnanjohtajan tehtävänkuva on monipuolinen. Perustehtävän eli työnsuunnittelun, asiakassuhteiden, työohjeiden organisoinnin ja johtamisen lisäksi se sisältää työyhteisön 56

57 toimivuudesta ja työntekijöiden hyvinvoinnista huolehtimista sekä erilaisissa verkostoissa toimimista, kuten työvoimatoimiston, kaupungin sosiaalitoimen ja elinkeinotoimen ja monien muiden tahojen kanssa. Tämä ei oo tavallinen työyhteisö, mutta millä sen saa päättäjät ymmärtämään. Varsinaisen työn lisäksi kehittämistyötä, yhteistyö teidän ja monen muun tahon kanssa ja vielä limittäin avotyön kanssa. Avotyössä on ruoka-ajoja. Työnkuva on levennyt hirveästi. Kun puhutaan sosiaalisesta yrityksestä, se vaatii paljon ja kaikenlaista yhteistyötä. Työhön kuuluu tietysti koko henkilöstöhallinto, päätökset, talousarvioin tekeminen, palkat, laskutus, sitten mä jopa siivoon. Työtehtävien organisointia on, verhojen ompelua, välillä oon korjausompelimossa, paikkaan siellä. Oon sekatyömies, mutta mulla on kokonaisvastuu. Työtoiminnanjohtaja on innostunut työstään ja uskoo, että sosiaaliset yritykset ovat tulevaisuutta ja että on tärkeää, että jotkut uskaltavat lähteä viitoittamaan tuntematonta tietä. Laaja-alaisesta ammattitaidostaan hän arvelee olleen suuri hyöty antoisassa, mutta ajoittain yksinäisessä työssä. Mulla ei oo vertaiskaveria, vaikka mulla on ohjausryhmä ja johtoryhmä, niin silti oon yksin. Mutta uskon, että se tulevaisuudes muuttuu, että olis sellanen ulospäin tekevä ihminen mun kaverina. Byrokratiaa on liikaa. Asiat ei etene niin nopeasti kuin haluaisi. Antoisinta on monipuolisuus, saa käyttää kaikki ammattitaidot hyväkseen, työn erilaisuus, liikkuvuus, saa tehdä kaikkea. Enemmän päätösvaltaa tarttis yksiköiden esimiehille, on kuitenkin budjettivastuu. Vaiherikasta työtä. Alavuden perusturvajohtaja kertoo, että Sykäys projektiin ja sosiaalisen yrityksen tavoitteluun lähdettiin mukaan, kun oli puhuttu Timo Haapojan (Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen toiminnanjohtaja) kanssa. Työllistämisessä kunta on ollut koko ajan vahva. Sosiaalitoimi on päätynyt työllistämisasioiden pariin jo vuonna Tällä hetkellä (haastattelu joulukuu 2006) perusturvajohtaja on arvioinut jo pitkään, että A-pesussa tarvitaan vaihtuvuutta. Samat ihmiset ovat jääneet pysyvästi, vaikka ainakin osan tulisi mennä eteenpäin työelämässä, jotta pystyttäisiin työllistämään yhä useampia. Hän näkee myös, että työllistämistuki tulisi olla pysyvä, mikäli vajaakuntoisuus on pysyvä. Vajaakuntoisia on niin vähän, ettei sillä kustannuksella ole hänen mielestään mitään merkitystä. Yrityksen pitää joka tapauksessa tuottaa vähintään nollatulos, jotta se pysyy pystyssä. A-pesusta ollaan tekemässä sosiaalista yritystä, mutta prosessi on jo tähän mennessä kestänyt yllättävän kauan. Ohjausryhmässä käytiin keskustelu arvioinnin odotuksista. Projektin alkaessa odotukset olivat lähinnä sen suuntaisia, että tarvitaan tietoa, miten projekti toimii ja mitä sen tuloksena syntyy. Tässä vaiheessa, kun projektia on jäljellä vuosi, odotukset ovat paljon moninaisemmat ja 57

58 vaatimustaso on kasvanut. Kaikkiin kysymyksiin ei yhdessä arvioinnissa ole mahdollista vastata, mutta yhteisen linjaamisen jälkeen on löydettävissä painotuksia. Tärkeintä on, että tämän kaltaisessa projektissa kysymyksiin ei ole sitouduttu alkuvaiheessa, vaan on luotettu siihen, että prosessi edetessä tuottaa sekä vastauksia että lisää kysymyksiä. Ohjausryhmän odotukset projektin arvioinnilta: 1. erilaisten toimenpiteitten vaikuttavuus 2. tuottavuus >< työllistyminen, millä ehdoilla ja millä hinnoilla siihen päästään 3. perinteisen työtoiminnan tarve 4. sosiaalinen yrittäjyys käsitteiden selvittäminen, ei tiedetä mitä ne ovat, mistä kulloinkin puhutaan 5. verrattavuus, hyödyt, haitat, ongelmat 6. mitä koulutuksilla on saatu aikaan, mitä hyviä käytäntöjä sieltä saadaan 7. kokonaiskustannukset eri henkilöiden osalta (SYTA-laskelmat), sosiaalisten vaikutusten arviointi, vähän kuin henkilöstötilinpäätös 8. mitkä ovat sellaisia avainasioita, joiden tulee olla kunnossa, jotta työllistyminen on mahdollista, tarkoittaa myös arvokeskustelua siitä, mihin kannattaa satsata, tarkoittaa myös työllistyneiden profiilia, ketkä hyötyvät siitä, että meillä on sosiaalisia yrityksiä 9. kompensaatiotaso (A pesun työehtosopimuksen mukaiset palkat), riittääkö kompensaatio yrityksenä toimimiseen vai ei 10. työkyvyn arvioinnin vaikeus, miksi meillä ei voi olla räätälöityjä yksilöllisiä malleja työllistyä, että voisi työskennellä sellaisen suunnitelman mukaisesti, mihin itsellä on mahdollisuus, voidaanko ottaa mukaan arviointiin, kysymys miksi se on niin vaikeaa ja miten voisi toimia toisin Arvioinnilta odotetaan paljon. Edelliset kymmenen kysymystä ovat jokainen laajoja. Verrattavuus, vaikuttavuus, kustannus-/hyötyanalyysit (7,5) arvioidaan erillisten SYTA laskelmien avulla, jotka teetetään projektin ulkopuolisena työnä. Käsitteiden avaaminen, kuten työn merkitys, vajaakuntoisuus, sosiaaliset yritykset on kirjoitettu tähän raporttiin. Sosiaalisten yritysten tausta ja historiatieto avataan sosiaalipolitiikka/työpolitiikka osuudessa. Tämän raportin tehtäväksi jää työntekijäprofiilin kuvaaminen eli sen selvittäminen millä edellytyksillä työllistyminen onnistuu, koulutuksen hyvien käytäntöjen esiin nostaminen sekä pohdinta työkykyyn ja työn merkityksiin liittyvistä asioista (8,6,10). Unohtamatta 58

59 kuitenkaan tämän sisäisen arvioinnin ensisijaista, projektin alkuvaiheessa määriteltyä tehtävää, joka on tuottaa tietoa projektista, sen tuloksista ja siitä, miten tuloksiin päästiin. Työvoimapoliittisen koulutuksen tavoitteena on työllistää koulutukseen osallistuja sekä kehittää hänen osaamistaan ja elämänhallinnallisia taitojaan. Työllistymisluvuilla mitataan muun muassa koulutuksen tehokkuutta. Yhtenä työvoimapoliittisen koulutuksen vaikuttavana osana ovat työpaikoilla toteutetut työssä oppimisen jaksot. Opiskelijan työssä oppimisjakso on yksi keskeinen avain työllistymiseen koulutuksen jälkeen. (Silvennoinen, 2002, 247) Työvoimapolitiikalla tarkoitetaan valtion ja työvoimapolitiikan ulkopuolelle jäävän muun työvoimapolitiikan toimenpiteitä. Valtiollisen työvoimapolitiikan tärkein päämäärä on työmarkkinoiden toimivuus, markkinamekanismin esteiden ja ei-toivottujen seurausten minimointi. Työvoimapolitiikka on kehittynyt vastauksena niihin ongelmiin, joiden eteen työmarkkinoiden osapuolet toistuvasti joutuvat. Ostajan ongelmana on sopivan työvoiman huono saatavuus, työvoimapula. Myyjän ongelmana on työttömyys, työvoiman ylitarjonta. Työvoimapolitiikka on kysynnän ja tarjonnan tasapainon tavoittelua niin, että työmarkkinat säilyvät kuitenkin markkinoina. Työvoimapolitiikalla korjataan niitä epätoivottavia sosiaalisia ja taloudellisia seurauksia, joita markkinamekanismit tuottavat eräänlaisina sivuvaikutuksina. Markkinamekanismi ei automaattisesti itse korjaa aiheuttamaansa marginalisaatiota. Työvoimapolitiikan strategiat ja keinot vaihtelevat sen mukaan, mikä kulloinkin koetaan suurimmaksi ongelmaksi, onko työvoimapulaa lievitettävä vai onko ylitarjontaa supistettava. Koulutus käy vastaukseksi molempiin. Koulutuksella voidaan liikutella työvoimareserviä esimerkiksi työmarkkinoiden ulkopuolelta työvoimapulan aloille tai alueelta toiselle. Toisaalta sillä voidaan vetää työtöntä työvoimaa pois työmarkkinoilta tai pidättää vielä oppilaitoksissa olevien astumista työmarkkinoille. (emt 78-79) Työvoimapulan aikoina ammatillista koulutusta voidaan järjestellä useammallakin tavalla työvoiman tarjonnan lisäämiseksi. Koulutusaikoja lyhentämällä ihmiset pääsevät nopeammin työhön. Koulutukseen voidaan sisällyttää myös enemmän harjoittelua työelämässä, jolloin yritykset saavat harjoittelijoista kaipaamaansa työvoimaa vielä koulutuksen kestäessäkin. Toisaalta koulutuksella on oma tehtävänsä esimerkiksi vajaakuntoisten ja muiden työmarkkinoiden ulkopuolisten sekä ulkomailta tuotetun työvoiman sovittamisessa työelämään. Työmarkkinoille halukkaiden huonosti työllistyvien tukeminen riippuu paljon työllisyystilanteesta. Ihmisiä on vaikea suoranaisesti kieltää osallistumasta työmarkkinoille, mutta sanktioilla ja kannustimilla se voidaan tehdä kannattamattomaksi. Koulutuksen rooli työvoimapoliittisena toimenpiteenä on korostunut nimenomaan niin kutsutussa aktiivisessa työvoimapolitiikassa, jonka alkupisteenä pidetään usein OECD:n työvoimapoliittista 59

60 suositusta. Se, että koulutus luokitetaan aktiiviseksi toimenpiteeksi, ei tietenkään ole tae siitä, että koulutus aktivoisi. (Silvennoinen 2002, 82-86) Suomessa 1990 luvulla harjoitetun aktiivisen työvoimapolitiikan keinoja ja tuloksia on pohdittu usean tutkijan äänellä. Vähätalon mukaan Suomessa ajauduttiin 1990-luvulla politiikkaan, missä työvoiman kysyntään ja tarjontaan kohdistetut toimet eivät ole riittävässä tasapainossa keskenään. Työvoimapolitiikka on hallitsevan talousopin mukaisesti painottunut työvoiman tarjontaan eli palkansaajiin. Kysyntään kohdistuvaa politiikkaa harjoitettiin lähinnä tukitöiden muodossa, joka sekin ajan myötä on hiipunut. Työmarkkinoille pyrkivien vähän koulutettujen työnhakijoiden asemaa ei juurikaan onnistuttu tarjontapainotteisella politiikalla parantamaan. Vähätalon mukaan näyttääkin siltä, että laman elpymisvaiheessa työttömien massasta on lähinnä kuorittu kerma päältä ja vaikeimmin työllistyvät ongelmatapaukset ovat jääneet työvoima- ja sosiaaliviranomaisten käsiin. (Vähätalo 2001, ) Koulutuksen tultua yhä enemmän työvoimapolitiikan välineeksi, se on lähentänyt myös siitä vastaavia hallinnonaloja ja osittain limittänyt niiden tehtäviä. Työministeriö ja opetusministeriö ovat kiistelleet siitä, kumman vastuualueelle työvoimapoliittinen koulutus kuuluu. Opetusministeriön osuus aikuiskoulutuksen toteuttajana on vähentynyt, kun työministeriö on vastannut työvoimapoliittisesta koulutuksesta. Opetusministeriö olisi halunnut jättää työministeriölle vain suppeat kurssit, jotka on tarkoitettu työttömän välittömään työllistämiseen. Se tarkoittaisi kohdennettua koulutusta silloin, kun työpaikka on jo tiedossa. Mahdollisesti työministeriössä on epäilty, että sen vastuualueelle jäävät vain vaikeimmin työllistyvät ja huono-osaisimmat. Hallinnonalat eivät ole halukkaita leimautumaan yksinomaan huono-osaisimpaan väestöön, vaan kamppailevat reviireistään. (Silvennoinen 2002, 88-89) Tämä työvoimapoliittisen koulutuksen lyhyt, yhden näkökulman tarjoava tausta siksi, että meidän olisi helpompi ymmärtää niitä monimutkaisia poliittisia ja hallinnollisia mekanismeja, jotka osittain määräävät sen millaisia toimenpiteitä, milloin, miksi ja kenen toimesta työttömille tarjotaan. Kuten Silvennoinen toteaa kirjassaan - koulutus marginalisaation hallintana (2002), että ministeriöiden ristiriidat ovat yksi esimerkki siitä, että valtio ei suinkaan ole monoliittinen yhtä yli-inhimillistä järkeä toteuttava hallinnointiaparaatti. Mediassa on paljon kirjoituksia työvoimapoliittisen koulutuksen vaikuttavuudesta. Työhallinnon teettämän tutkimuksen mukaan koulutus on melko kallista ja tehotonta. Työllistymisluvut ovat jääneet pieniksi, jolloin yhden työpaikan luominen on maksanut yhteiskunnalle suhteellisen paljon. Jotkut koulutukseen osallistuneet ovat arvioineet sitä jopa ajanhaaskaukseksi. Median tarjoama popularisoitu ja skandaalinhakuinen näkökulma 60

61 työvoimapoliittiseen koulutukseen on yksiulotteinen. Koulutuksen tavoitteiksi on asetettu muutakin kuin pelkkä työllistyminen, kuten ammattitaidon kehittäminen, syrjäytymisen ehkäisy ja elämänhallinnan lisääminen. Koulutuksen tehokkuutta on pääasiassa mitattu työllistymisluvuilla, joita työhallinnossa seurataan tarkastamalla henkilön työtilanne kolme kuukautta koulutuksen jälkeen. Tarkasteluväli on liian lyhyt, koska työllistymisvaikutus saattaa tulla myös pidemmällä aikavälillä esimerkiksi kausityöttömyyden vuoksi. Lisäksi voi olettaa, että elämänhallinnan lisäännyttyä työllistyminen voi tapahtua myöhemmin, kun ihminen on saanut elämänsä suunnan ja tavoitteet kohdalleen. (emt ) Työvoimapoliittisista koulutuksista on tehty paljon tutkimuksia, jotka osoittavat koulutusten myönteiset vaikutukset. Viime vuosikymmenen työllistämistoimenpiteistä työvoimakoulutus oli kaikkein tehokkain. Erityisen hyvin työllistyivät ensimmäistä kertaa koulutukseen osallistuneet. Työvoimapoliittisten koulutusten on todettu vaikuttaneen osallistujien elämään kolmella eri osa-alueella, joita ovat itsetunto, yleinen elämäntilanne ja ammattitaito. Tutkimusten mukaan vaikutukset työuraan ja työllistymiseen ovat selkeitä. Koulutukset lyhentävät työttömyyden kestoa, vähentävät työttömyysuhkaa, edistävät uudelleen sijoittumista, pysyvää työllisyyttä ja koulutetun työvoiman saatavuutta. (emt. 250) Sykäys projektin tavoitteena on parantaa työllistettävien henkilöiden työkykyä, työllistää vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä, turvata työvoiman saatavuutta sosiaalisiin yrityksiin ja testata sosiaalista ja taloudellista kannattavuutta. Sykäys projektissa tarjotaan työvoimapoliittista koulutusta ja työvalmentajapalvelua tukemaan työllistettävien henkilöiden onnistumista koulutus- ja työuralla. Sosiaalisen yrityksen työntekijät ovat sen alan ja ammatin osaajia, joka on yrityksen toimiala. Koulutus edistää työkunnon kohenemista, joskus pitkänkin työttömyyden jälkeen. Se on osa sekä oman ammattitaidon että työelämässä tarvittavien muiden taitojen päivittämistä. Sykäys projektin sisällä toteutettavien työvoimapoliittisten koulutusten tavoite on kouluttaa ammattitaitoisia työntekijöitä sinne, missä on pulaa työvoimasta. Koulutuksiin osallistuvat henkilöt voivat työllistyä avoimille työmarkkinoille tai sosiaaliseen yritykseen. Sosiaalisen yrityksen käynnistämiseksi Suupohjan alueella käytiin neuvotteluja muun muassa Teuvan ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen, Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän sekä tilitoimisto Ilpo Alamäen kanssa. Teuvan ammatillisessa aikuiskoulutuskeskuksessa TEAKissa järjestetään puu- ja huonekalualan ammatillista työvoimapoliittista koulutusta, ohjaavaa työvoimapoliittista koulutusta ja yrityskoulutusta. TEAK tarjosi mahdollisuutta ostaa työllistettäville henkilöille esimerkiksi puolen vuoden mittainen puusepän koulutus tai vuoden mittainen huonekalupuusepän tutkinto. Mikäli työllistettäviä otettaisiin sisään 12 henkilön ryhmänä, 61

62 silloin heitä voitaisiin integroida eri ryhmiin. Sosiaalinen yritys Oy:n perustamista suunniteltiin myös TEAKIN yhteyteen. Suunnitelma sisälsi ajatuksen, että yritys toimisi TEAKIN tiloissa, tekisi huonekaluteollisuuden pieniä osia, joilla olisi hyvä hinta-laatusuhde. Alihankintaa tulisi olla teettämässä noin kymmenen yritystä. TEAKIN eduksi katsottiin logistiset ratkaisut, koska auto joka vie ja tuo, olisi pihassa joka aamu. Pohdittaviksi kysymyksiksi jäivät investoinnin riskit, koneiden ja laitteiden hankinta ja se, miten kilpailukyky taataan. Neuvotteluissa tultiin siihen tulokseen, että Yritys Oy:n käynnistysvaiheessa TEAK olisi mukana, kun yritys pärjää omillaan, sen velvollisuus on maksaa TEAK irti. Keskustelua käytiin siis ns. riskisijoittajamallista. TEAKin yhtenä ehdotuksena oli verkostomallisen sosiaalisen yrityksen perustaminen, joka tarkoittaisi työllistettävien sijoittumista alueen eri yrityksiin. Kuva alla. (Lars Kronqvist, Petteri Kokko , Teuva) työllistetty henkilö, jonka työympäristö esim. Lämpöpuu toimitusjohtaja/sosiaalinen yritys Oy:n vetäjä työllistetty henkilö, jonka työympäristö esim. Laitala työllistetty henkilö, jonka työympäristö esim. Penttilän Puutyö 62

63 Neuvottelussa Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymän kanssa saatiin TEAK yhteistyölle kannatusta. TEAK on luonnollinen sijaintipaikka yritykselle, ympärillä on kokemus ja oikea asenne työllistämiseen, todettiin neuvottelussa. Työvoimapoliittinen koulutus vastaisi työvoiman tarpeeseen, sosiaalinen yritys olisi hyvä väylä työelämään. Elinkeinotoimen edustaja kehotti pitämään kirkkaana tavoitteena, että osa työllistettävistä työllistyy alueen yrityksiin, koska työntekijöistä alkaa olla pulaa. Sosiaalisessa yrityksessä olisi mahdollista kokeilla, harjoitella ja suosia myös sellaisia työtapoja, joita ei enää tunneta. Seutukunnassa ei ole ollenkaan riittävästi kopaistu puualan käsityöosaamisen puolta. Välineitä löytyy, vaikka TEAKin varaston perältä. Suupohjan elinkeinotoimen kuntayhtymällä olisi myös valmiuksia tukea hanketta. Neuvottelussa toivottiin sosiaaliselta yritykseltä rohkeutta tuottaa myös uusia tuotteita, kuten taidepaperia, puolivalmiita tuotteita, kuten ikonien pohjia kansalaisopistolle. Myös pienet restaurointikohteet kannattaisi ottaa tuotevalikoimaan. (Ilppo Karessola, Petteri Kokko, Karijoki ) Puu- ja huonekalualan komponentteja valmistavan yrityksen markkinatutkimuksen tehneen tilitoimiston kanssa käytiin neuvottelu sosiaalinen yritys Oy:n sijoittamisesta Jurvan kunnan alueelle, jossa valtaosa huonekaluvalmistajista toimii. Jurvassa on aikaisemmin toiminut vastaavanalinen alihankintayritys, joka on kaatunut avainhenkilön ts. vetäjän puuttumiseen ja parhaan työntekijäporukan siirtymiseen muiden alan yritysten palvelukseen. Neuvottelun tärkein viesti oli se, että puuseppien keski-ikä on korkea. Työvoimapula on tosiasia, joten työntekijöitä täytyy jostain löytyä. Yrittäjät mielestään jo työllistävät avopalveluissa olevia ihmisiä. Avopalveluissa olevilla he tarkoittavat työntekijöitä, joiden työelämävalmiudet eivät kaikilta osin ole kunnossa. Sairaus ei ole yrittäjien mukaan ongelma, mutta riittävä työvoiman kuntouttaminen olisi heidän mielestään tärkeää, jotta yrityksiin saataisiin työntekijöitä. Markkinatutkimuksen tekijä Tilitoimisto Ilpo Alamäki ehdotti seuraavaa lähiajan toimintasuunnitelmaa. Mikäli TE keskus hyväksyy sosiaalisten yritysten käynnistyshankkeen rahoituksen, seuraava vaihe on löytää perustettavalle yritykselle hyvä vetäjä. Hanke on aikataulutettava, jonka jälkeen TEAKissa voisi jonkun aikaa pyöriä räätälöity koulutusohjelma, joka suunnitellaan aloittamisjoukon kanssa. Yrityksen sijaintipaikka voi olla Suupohja ja Kurikka, jos on työttömiä naisia, niin ompelutyötä on verhoilussa. Ilman tukitoimia yritys ei voisi toimia. Sohvanvalmistajilla on olemassa selvä alihankinnan hintataso. Mutta kaikissa yrityksissä ei välttämättä tiedetä, mitä jonkun puupalikan tekeminen maksaa. Lopuksi todettiin yhteisesti, että ihmisille tarvitaan etenemisuria. (Ilpo Alamäki, Petteri Kokko , Jurva) Sykäys projektissa opittiin konkreettisesti, että hyvinvointiyhteiskunta kaipaa uudistuksia, joissa kaikki voivat voittaa. Työllistyvän henkilön talous ja elämänlaatu kohenevat ja oikeus 63

64 täysivaltaiseen, oikeudenmukaiseen kansalaisuuteen toteutuu. Työnantaja saa tekijöitä työtehtävilleen, jotka odottavat. Työyhteisö saa lisää voimaa ja erilaisuutta. Väestön vanheneminen lisää työvoiman tarvetta. Mahdollisimman moni nyt työmarkkinoilta vastentahtoisesti poissa oleva olisi saatava mukaan työelämään niin taloudellisista kuin inhimillisistäkin syistä. Valtiolle, kunnalle ja veronmaksajalle työllistynyt henkilö on kannattava. Heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistämisessä puhaltavat ristikkäiset tuulet. Työvoimaa tarvitaan, puhutaan, että jokainen tarvitaan työelämään. Toisaalta vaatimukset yhä ammattitaitoisemmasta ja pystyvämmästä työvoimasta koventavat työelämää ja syrjäyttävät työelämään pyrkiviä. Sosiaalibarometri kertoo suomalaisen hyvinvointivaltion tilasta sen, että hyvinvoinnin kokonaistilanne on kohentunut. Kehityksen kääntöpuoli on se, että pitkäaikaistyöttömien, mielenterveysongelmaisten ja päihdeongelmaisten tilanne on pysynyt huonona ja myös heikentynyt verrattuna muuhun väestöön. (Sosiaalibarometri 2005) Keskeinen kysymys liittyy vastuisiin, mikä vastuu on yksilöllä ja mikä julkisella vallalla yksilön hyvinvoinnista. Kysymyksenasettelu ei ota huomioon ihmisten eriarvoisuutta resurssien ja mahdollisuuksien suhteen. Henkilöllä, joka pystyy vastaamaan omasta elämästään, on yleensä hyvä sosiaalinen verkosto ja tukea saatavilla. Monet elämänhallintansa kanssa painiskelevat ihmiset ovat työelämästä pudonneita. Kun sieltä on pudonnut kerran, se näyttää tutkimusten mukaan jättävän ihmiseen niin syvät arvet, että työllistyminenkään ei tahdo auttaa kokemuksista toipumiseen. Tarvitaan yleensä olennainen hyvinvoinnin tason kohoaminen ennen kuin ihmisen mieli uskaltautuu uudelleen luottamaan ihmisarvoisemman elämän mahdollisuuteen. Vaikeimpaan työttömyyteen on vammaisten ja vajaakuntoisten tai muuten vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien kohdalla etsitty ratkaisua sosiaalisista yrityksistä. Lain valmistelussa otettiin huomioon mahdollinen kilpailun vääristyminen. Koko keskustelussa mentiin väärään retoriikkaan. Lain perusteluissa olisi tullut ilmaista päinvastainen yhteiskunnallinen tavoite, jonka mukaan sosiaalinen yritystoiminta ja siihen liittyvä tuki olisivat pyrkimystä oikaista kilpailun vääristymiä yksilö- ja yritystasolla. Kysymys on yhteiskunnallisesta tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta. Vajaakuntoiset henkilöt eivät kykene kilpailemaan markkinoilla ilman erityistä ja riittävää tukea. Näin ollen laista ja sen toteutuksesta näyttää tulleen torso. (Niemelä ) Todennäköisesti olisi sekä keinoja että syitä työllistää tasa-arvon nimissä myös ne henkilöt, joiden työkyky ei riitä täyteen suoritukseen, koska 70 prosenttiakin on paljon ja merkittävä voimavara. Sosiaalinen yritystoiminta tulee mahdolliseksi, kun sen annetaan toimia sosiaalisesti. Ovatko sosiaaliset yritykset yksi vastaus vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymiseen. Etelä-Pohjanmaan TE keskuksen johtaja Raimo Harjunen johti työryhmää, 64

65 joka valmisteli lakiesityksen sosiaalisista yrityksistä vuonna Harjunen esitteli työryhmän pohdintoja sosiaalisten yritysten paikasta ja edellytyksistä. Tuolloin julki lausutut pohdinnat ovat päteviä ja keskeisiä edelleen sosiaalisten yritysten toiminnan mahdollistamisen kannalta. Ainoastaan kilpailun vääristämiseen liittyvät keskustelut, jota noihin aikoihin yleisesti käytiin, ovat toistaiseksi osoittautuneet turhiksi. Sosiaaliset yritykset ovat yhä uusi ja melko tuntematon asia. Asenteet ja toimintaympäristöt muuttuvat hitaasti. Etelä Pohjanmaan TE-keskuksen johtaja Raimo Harjunen on jo vuonna 2003 pitämässään esitelmässä kertonut sosiaalisen yrittäjyyden visioita ja keinoja, joilla sosiaalisista yrityksistä saadaan vaihtoehtoinen työllistymisen väylä. 1. Sosiaalisten yritysten määrittelyn selkeytyminen 2. Kilpailuneutraali ratkaisu sosiaalisen yrityksen tuottavuusvajeen kompensoimiseksi - sosiaaliseen yritykseen pääomaa sijoittanut voi vähentää sijoituksen omassa verotuksessaan tai sosiaaliselle yritykselle voidaan taata normaaliyritystä paremmat lainaehdot - yritysten ja viranomaisten edustajat yhdessä arvioivat sosiaalisen yrityksen vaikutusta paikalliseen kilpailuasetelmaan, paikalliset yhteistyöfoorumit, jotka kilpailutilanteen arvioinnin lisäksi edistävät sosiaalista yrittäjyyttä - korotettu työllistämistuki, mahdollisesti niin pitkään kuin vajaatyökykyisyyttä riittää, vaikka pysyvästi 3. Käynnistysvaiheen rahoituksen turvaaminen 4. Työntekijän tuottavuusvajeen luotettavan arvioinnin kehittäminen 5. Julkisissa yritysneuvonta- ja rahoituspalveluissa tulee olla valmiudet huomioida sosiaalisten yritysten erityistavoitteet 6. Tarvitaan julkisia yrityspalveluja tukevaa ja täydentävää sosiaalisten yritysten kohderyhmää lähellä olevaa tukiverkkoa (syrjäytymisen ehkäisyn järjestöt) (Harjunen , Kokkola, sosiaali- ja terveysturvan päivät) Edellä luetellut tekijät ovat olleet sosiaalisen yritystoiminnan syntymisen ja sen työllistävien vaikutusten toteutumisen etukäteen arvioidut edellytykset ja ratkaistavat kysymykset. Kilpailun vääristyminen on aiheuttanut runsaasti keskustelua koko sosiaalisten yritysten suomalaisen historian ajan. Työministeriön johtaja Matti Pukkio on todennut, ettei muutaman prosentin kompensaatiolla korvata alhaista tuottavuutta, joten kilpailun vääristymisen vaara on häviävän pieni. Sykäys-projektin sosiaalisen yritystoiminnan käynnistysyritykset ovat osoittaneet, että yrityksen perustamisvaiheen tuki ja työllistettävien pieni ja määräaikainen tuki ovat riittämättömiä. Sosiaalista yrittäjyyttä ei näyttäisi nykyisillä edellytyksillä syntyvän. Saattaa olla myös niin, että sosiaalisia yrityksiä ei laajamittaisesti synnykään. Ainakin siihen 65

66 tarvitaan paljon innostusta ja aitoa auttamishalua. Pelkän yrittäjävoiton tavoittelemiseksi ei sosiaalista yritystä kannata perustaa, täytyy olla vahva halu tukea heikoimmassa asemassa olevien ihmisten työllistymistä. Vuoden 2005 lopulla selvitettiin LTT-Tutkimus Oy:n toimesta kilpailun vääristämistä, lain toimivuutta, sosiaalisten yritysten kannattavuutta, tuki- ja neuvontapalveluiden valmiuksia. Kilpailun vääristämisestä LTT-tutkimuksen selvitys toteaa, että sosiaalisten yritysten lukumäärä on vähäinen ja yritykset ovat pieniä, Sosiaalisille yrityksille myönnettyjen työllistämistukien kestot ovat olleet enimmäismäärää huomattavasti lyhyempiä. Työllisyyspoliittista projektitukea on voitu myöntää säännösten mahdollistamiin tarkoituksiin. Selvityksen mukaan sosiaalisten yritysten liiketoiminnallinen ja rahoituksellinen tilanne on vaikea. Lisäksi on huomattava, että sosiaalisten yritysten asema on avoin ja kaikkien saatavilla. Sosiaaliset yritykset ja niiden tukeminen eivät ole voineet vääristää kilpailua. (Karjalainen ym. 2006,15) Vuoden 2005 lopun arviointi rekisteröityjen sosiaalisten yritysten taloudellisesta tilanteesta kertoo samaa kuin Sykäys-arvioinnissa taloudellista kannattavuutta sivunneet haastattelut ja muut taustatiedot. Suomen Asiakastieto Oy:n tietojen valossa 14 sosiaalisella yrityksellä oli tutkimusajankohtana jonkinasteista taloudellista toimintaa. Kokonaisuutena ottaen tarkasteltujen yritysten liiketoiminnallinen ja rahoituksellinen tilanne on vaikea ja ne eivät todennäköisesti selviä tulorahoituksen turvin Talouslukujen valossa sosiaalisten yritysten liiketoiminta on vaatimatonta. Yritysjoukolle on tunnusomaista liikevaihto- ja rahoitustilanteen heikkous. Vuonna 2004 näiden 14 yrityksen yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 14,2 miljoonaa euroa. Yhteenlaskettuna yritykset tuottivat noin euroa tappiota. Yhteensä kuuden yrityksen toiminta on liiketuloksella mitattuna kannattavaa. Velkaantumisasteet olivat melko korkeita ja joillakin hyvin korkeita. Pääomalainojen rooli on tarkasteltujen yritysten joukossa korostunut. Neljä yritystä oli rahoittanut toimintaansa pääomalainoilla. (emt.13) LTT-Tutkimus Oy tosin muistuttaa, että tarkasteluhetkellä niiden yritysten, jotka olivat rekisteröityneet vuoden 2004 alun jälkeen, tilinkausi saattoi olla vielä meneillään. LTTtutkimus teki myös kyselyn sosiaalisille yrityksille selvittäessään sosiaalisten yritysten lain toimeenpanoa ja toimivuutta. Kyselyssä tiedusteltiin mm. rahoituksen saamisen vaikeuksia. Kyselyn perusteella oli tehtävissä johtopäätös, jonka mukaan rahoituksen niukkuus on haitannut huomattavaa osaa yrityksiä perustamisen jälkeen. Sosiaalisille yrityksille on ollut tunnusomaista liikevaihto- ja rahoitustilanteen heikkous. Sosiaalisten yritysten tulorahoitus on ollut normaaliin liiketoimintaan nähden pientä. (emt.12-15) 66

67 LTT-Tutkimus selvitti myös yritysten neuvonta- ja tukipalveluiden riittävyyttä ja kattavuutta. Työministeriö on myöntänyt VATES-säätiölle rahallisen tuen koko maan kattavan tuki- ja neuvontapalvelun järjestämiseksi vuosina Muutoin sosiaalisten yritysten käytettävissä ovat olleet samat yrityspalvelut kuin muilla yrityksillä. LTT-tutkimus kysyi neuvontapalveluiden toimivuutta sosiaalisilta yrityksiltä. Kysely kohdistettiin 27 yritykselle, joista 21 vastasi. Yli 60% sosiaalisista yrityksistä arvioi seudullisilla yrityspalvelupisteillä olevan vähintään melko hyvät valmiudet ja vain runsas 20 % piti seudullisten yrityspalvelupisteiden valmiuksia melko heikkoina tai erittäin heikkoina. VATESin neuvontapalvelua yli kolmannes piti vähintään melko hyvänä. Uusyrityskeskusten valmiuksia kolmannes piti vähintään melko hyvinä, kolmannes piti niitä melko tai erittäin heikkoina ja kolmannes ei osannut sanoa arviotaan. Työvoimatoimistojen valmiuksia yli 40 % piti vähintään melko hyvinä. Yli 50 % vastanneista sosiaalisista yrityksistä piti työvoimatoimistojen valmiuksia erittäin heikkoina tai melko heikkoina. Tässä kohtaa tutkimuksen tekijä huomauttaa, että työvoimatoimistojen tehtävä ei ole neuvonta yritystoimintaan liittyvissä kysymyksissä. (emt.12-15) Se, että sosiaalisissa yrityksissä työvoimatoimistojen valmiudet arvioidaan heikoiksi saattaa liittyä, ei pelkästään yritysneuvontaan, joka ei ole työvoimatoimistojen tehtävä, vaan yrityksiin rekrytoitavaan työvoimaan ja palkkatukiin liittyviin kysymyksiin. Sykäys arvioinnin yhteydessä haastatellut sosiaaliset yritykset kertoivat kokemuksistaan, joissa yhdestä työvoimatoimistosta sai kaiken tuen työllistämiseen, rekrytointiin ja papereiden täyttämiseen liittyvissä asioissa ja toisessa ei tunnettu koko asiaa. Ennen lain voimaan tuloa keskusteltiin paljon myös vajaakuntoisuuden määritelmästä. Vajaakuntoisiksi määriteltiin ne henkilöt, jotka ovat vajaakuntoisia työttömiä työnhakijoita. Työtön työnhakija on julkisista työvoimapalveluista annetun lain mukaan henkilö, joka on työkykyinen, työmarkkinoiden käytettävissä ja työtön. Työvoimapalvelulain mukaan työtön työnhakija ei voi saada kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä tai kuntoutustukea tai muuta työkyvyttömyyden perusteella myönnettyä etuutta. Lain kohderyhmiin kuuluu siis vain rajattu ryhmä vammaisia. Kansainvälisten kokemusten mukaan sosiaalinen yritystoiminta sopii hyvin työelämään palaaville mielenterveyskuntoutujille. Tämä ryhmä muodostaa merkittävän osan sosiaalisten yritysten työntekijöistä esimerkiksi Italiassa. Mielenterveysongelmat ovat Suomessa merkittävä työelämästä syrjäytymisen syy. Psykiatristen sairauksien, erityisesti masennuksen perusteella myönnettyjen eläkkeiden määrä on kasvanut viime laman aiheuttaman työelämän murroksen myötä. Työkyvyttömyyseläkkeellä on psykiatristen sairauksien vuoksi noin henkilöä. 67

68 Vuosittain tehdään noin 8000 uutta työkyvyttömyyseläkepäätöstä psykiatristen sairauksien perusteella. Näistä päätöksistä noin kolmannes kohdistuu alle 35-vuotiaisiin. Vakavista mielenterveyden ongelmista kärsivistä henkilöistä suuri osa toipuu kliinisesti katsoen työkykyisiksi, mutta työelämään pääsevät palaamaan vain harvat. Mielenterveysongelmista kärsivien työhönpaluuta on viime vuosina edistetty kuntoutusmahdollisuuksia kehittämällä. Erilaiset työhönvalmentamisen ja kouluttamisen sekä muut avun ja tuen muodot ovat tuottaneet uusia väyliä kohti työelämää. Työhön valmentavien toimintatapojen jatkoksi tarvitaan pitkäaikaisia työsuhteisen työn mahdollisuuksia, jotka sijoittuvat avointen työmarkkinoiden ja kuntoutustoiminnan välimaastoon. Sosiaalinen yritystoiminta voi tarjota loogisen jatkumon jo käyttöön otetuille työhönvalmennuksen toimenpiteille. Ihmiset luovat merkityksiä elämälleen ja erityisesti sen muutoksille. Ihminen muodostaa ikään kuin tarinaa elämänsä tapahtumista ja tässä tarinallisen tulkinnan antamisessa hän käyttää hyväkseen kulttuurista ammentuvia malleja. Elämän merkityksen kokemisen kannalta ihminen tulkitsee itselleen elämänsä tapahtumia, puhutaan sisäisestä tarinasta. Sen avulla tehdään menneisyyttä ymmärrettäväksi ja ennakoidaan tulevaisuutta. Sisäinen tarina määrittelee tapahtumien merkitystä ja muotoilee niihin liittyviä tunteita sekä ohjaa toiminnallisia valintoja. Elämänmuutos on tilanne, jossa elämäntarinaa joudutaan ikään kuin kirjoittamaan uudelleen siten, että muutos kutoutuu sen osaksi. Työttömäksi joutuminen on yksi elämäntarinan jatkuvuuden katkaiseva muutos. Työn merkitystä korostavassa yhteiskunnassamme työttömyys nähdään usein onnettomuutena tai huonosti valittuna elämäntapana. Pitkäaikainen työttömyys voi tuottaa kriittisen näkökulman koko työn värittämään yhteiskuntaan, koska sopeutuminen pitkään työttömyyteen edellyttää, että oma sisäinen tarina rakennetaan toisenlaisten arvojen kuin työtä korostavan kulttuurin varaan. Myönteisten merkitysten löytäminen työttömäksi joutumiselle voi auttaa avaamaan uusia mahdollisuuksia, esimerkiksi suuntautumaan uudelle, itselle entistä sopivammalle uralle. Se, että saamme kuulla ja lukea erilaisista tarinoista, rohkaisee kertomaan ja toteuttamaan omaa, tavanomaisesta poikkeavaakin tarinaa. (Hänninen, 1999) Miksi asiakkaat suostuvat haastateltaviksi: * kuulluksi tuleminen * osallisuus yhteiskuntaan * tuloksista osalliseksi pääseminen * sosiaalisen luottamuksen kasvaminen. Miksi tähän arviointiin on haluttu tuoda asiakkaiden tarinat: * oletus, että ne tuottavat jotain sellaista tietoa, jota emme muuten saisi selville 68

69 * äänen antaminen asiakkaille * palveluiden ja oman työn kehittämisen tarve * lainsäätäjien tarpeet, palaute uuden lain toimivuudesta * sen varmistaminen, onko tehty oikeita johtopäätöksiä/toimenpiteitä * byrokratiakielen ylittäminen. Haastateltujen projektin asiakkaiden tarinoissa on löydettävissä käännekohtia, elämänkokonaisuuden kannalta merkittäviä asioita, omien arvojen pohdintaa ja selviytymisen eväitä. Haastateltavien tarinat sisältävät arvioinnin kannalta hyödyllistä tietoa, mutta myös sellaista tietoa, joka ei vastaa tämän arvioinnin asettamiin kysymyksiin. Toisaalta ne ovat niin tärkeitä asioita koko työllistymistä edistävän toiminnan kannalta, että haastatteluaineistoa on käytetty tässä arvioinnissa laajemmin kuin itse arvioinnin perustehtävä edellyttäisi. Haastatteluissa on tärkeää pohdintaa työttömyyden vaikutuksesta sekä työn ja työllistymisen merkityksestä. Aineistoa on käsitelty kahden ihmisen voimin siten, että litteroidut haastattelut on luettu useaan kertaan, sen jälkeen on nostettu esiin tiettyjä teemoja tai pohdintoja, jotka toistuvat. Viimeisessä vaiheessa ennen analyysin liittämistä muuhun tekstiin, on käyty lukijoiden keskustelu siitä olivatko havainnot samansuuntaisia. Edellä on kerrottu lyhyesti A-pesun historiasta. A-pesu on ollut pitkään Alavuden kaupungin ylläpitämä työkeskus, jonka vajaakuntoiset työntekijät ovat työsuhteessa kaupunkiin. Alavuden A-pesun muuttamista sosiaaliseksi yritykseksi alettiin pohjustaa heti sosiaalisten yritysten lain astuttua voimaan Sykäys-projekti oli silloin alkuvaiheessa. Alavudelle perustettiin oma paikallinen ohjausryhmä ja A-pesussa aloitettiin työntekijöiden valmennusja koulutus projektin työvalmentajan toimesta. Aluksi muutosvastarinta työntekijöiden keskuudessa oli suuri, mutta on ehtinyt osittain jo laantua, kun A-pesun työntekijöiden ensimmäiset haastattelut on tehty vuoden 2004 lopussa ja 2005 alussa. Työntekijöiltä kysyttiin, mitä he ajattelevat sosiaalisesta yrityksestä, ja mitä heille mahdollisesti merkitsee siellä työskentely. Samalla muisteltiin sitä, miten muutosvaihe koettiin silloin, kun työntekijöille kerrottiin sosiaaliseksi yritykseksi siirtymisestä. Kyllä se tais päällimmäisenä olla pelko, et mitä tapahtuu ja miks ne tällasta rupee tekemään. Hirveesti oli kysymyksiä. Kun mä olin siellä pelko työpaikan menettämisestä oli päällimmäinen, mutta nyt se on jääny taa. Ainakaan ei tuu puheissa niin usein esille ku sillon aluksi. Yleensäkin tuolla, kun keskustellaan. Se tuli niin usein, et jos on työ. Kyllä se tuli kieltämättä ittelläkin aluksi sellanen asia, että mitä tässä nyt on tapahtumassa. Mutta ajattelin, että hoidan työni niin hyvin ku kävi kuinka kävi. Että enempään en sitte pysty. H5 69

70 Kaikki haastateltavat eivät olleet A-pesun pitkäaikaisia työntekijöitä, vaan joku on tullut töihin kesken muutosprosessin. Seuraava haastateltava on henkilö, jolla ei ole työhistoriaa A- pesussa. Suhtautuminen muutokseen on melko neutraalia tai myönteistä...jaa no ehkä oli olemassa jonkinlaisia oletuksia, et odotettiin jonkinlaisia muutoksia..no tuota ehkä nyt ainakin johtajan suhteen odotettiin et hän tois sitä muutosta No ehkä ku tääl on näitä työn..ehkä toivottiin, että tänne saataisiin enemmän tällasia, jotka olis terveitä ja pystyis tekeen kaikkia töitä. H4 Haastattelijan kysymykseen, millaisena haastateltava näkee A-pesun sosiaalisena yrityksenä ja miten haastateltava itse on toiminut tässä muutosvaiheessa, saadaan seuraava vastaus: Mä ajattelisin näin, että ehkä jossain vaiheessa syntys uusia työpaikkoja, saatas lisää väkeä tänne. Tää on sellanen viihtyisä ja kiva työpaikka. Et johtaja olis sellanen oikeudenmukainen, helposti lähestyttävä, et jos tulee joku ongelmatilanne, niin hänelle vois sitte tämän asian kertoa. Mä oon yrittäny tietysti jotaki rakentavaa keskustelua saada aikaan. H4 Edellisestä vastauksesta, kuten muutamasta muustakin välittyy se, että muutos sosiaaliseksi yritykseksi liitetään vahvasti myös johtajuuteen. Johtajan vaihtuminen oli ollut tiedossa jo jonkin aikaa. Muutoksen keskellä uudelta johtajalta odotettiin inhimillisyyttä. Määritelmä helposti lähestyttävä, toistuu useassa vastauksessa. Työyhteisössä odotetaan siis johtajaa, joka olisi lähellä työntekijöitä ja valmis kuuntelemaan heidän huoliaan. Keskelle muutoskuohuntaa tullut henkilö on pyrkinyt toimimaan jonkinlaisena sovittelijana. Seuraava haastateltava lukeutuu alun perin muutoksen vastustajiin. Hän on myöhemmin tarkistanut kantaansa. Sekä edellisessä että seuraavassa haastattelussa välittyy se, että työhön toivotaan riittävän työkykyisiä ihmisiä. A-pesun erityisyys on se, että sen työntekijöistä valtaosa on vajaakuntoisia. Sanotaan, että ihan ok ajatuksena (sosiaalinen yritys), mutta mun mielestä meillä on tällä hetkellä liikaa työrajoitteisia ihmisiä, jos ajattelee tuota työn määrää ja näin, niin täällä on liian monta sellasta, joka ei pysty tekemään kaikkea. Koska mun mielestä olis tärkeetä saada tänne useampi ihminen, joka on sellanen, että hallittis eri pisteet osais hommat. H5 No aluksi tietenkin tosi typerästi (suhtautuminen sosiaaliseen yritykseen) ja huonosti, kun sitä vastusti niin nyt kun ajattelee niin tuntuu tosi lapselliselta et mutta tuota. Mitä muutos on tuonut niin no kyllä meillä on tuolla suhteellisen rauhallista tuo työilmapiiri verrattuna siihen, mitä se oli pahimpaan aikaan et kyllä meillä on nyt et miettiikö jotain mielessänsä vai tota vai mitenkä jokainen aattelee et käy nyt kuinka käy et mä teen työni niin hyvin kuin pystyn ja se on sitten siinä. H5 70

71 Haastateltavan kommentit kertovan siitä, että muutos on ollut pelottava, kuten muutokset yleensäkin. Mutta kun on saatu lisää tietoa, niin tärkeimmäksi ei näyttäisi muodostuvan se, minkä nimisessä työpaikassa ollaan tai mikä sen toimintaideologia ja perusta ovat, vaan se, että on työtä. Työntekijät tekevät parhaansa ja se mitä he voivat toivoa on, että työtä riittäisi tulevaisuudessakin. Myös kysymyksiin mikä elämässä on tärkeintä ja mitä odotat tulevaisuudelta, tuli samansuuntaisia vastauksia. perhe, lapset ja sitte tietenki kyllä työ..toki haluaisin olla täällä töissä, jos vaan työpaikka on ja toki mä tykkään tästä työstä, mutta oon kyllä valmis sitte muuhunki, jos se sitte jossain muualla määrätty. H5 Et kun säilyis vaan työpaikka, et mä pystyisin täällä tekeen kaikkia töitä. Siinä ne on ne tärkeimmät terveys, työ ja perhe toivotaan että olis niinku tällanen uus työpaikka. H4 Sosiaalisten yritysten foorumissa vuoden 2004 lopulla puhunut työministeri Tarja Filatov vetosi osallistujiin, että he veisivät ideaa sosiaalisesta yrittämisestä eteenpäin. Hän kertoi silloin valmistuneen tutkimuksen tuloksista, joka kertoo työssä olevien ja työttömien kuolleisuuden eroista. Jos työtä ei ole, menevät usein muutkin asiat elämässä huonosti. Tämä tieto kannustaa edistämään sosiaalisten yritysten syntyä. Yritysten syntyminen mahdollistaisi sen, että vaillinainenkin työpanos tulisi käyttöön eikä sitä hylättäisi sen takia, ettei työpanos ole riittävä. Työttömyys synnyttää monella tavalla hyvinvointivajetta. Työ on niin keskeinen asia, erityisesti Suomessa. (Filatov, , Hki) A-pesun työntekijöiden haastattelut tukevat vahvasti tätä ajattelua. Ihmiset löytävät kyllä vaihtoehtoisia elämisen malleja, mutta hyvin sitkeänä elää ajatus, että työ on monella tavalla tärkeä elämisen kokonaisuuteen kuuluva asia. Sosiaalinen yritys Woodfox Oy:n työntekijöille esitettiin myös kysymys siitä, mitä työ heille merkitsee. Työ on tavallaan mulla henkireikä, vastapaino siihen muuhun. Jos ei mulla töitä olis, mun ajatusmaailma olis täysin sekasin, sanotaan näin suoraan. No työ mulle on tärkeintä siinä, mutta raha on siinä suhteessa tärkee sitte että saa toimeentulon jolla pärjää. H2 No mullahan on tosiaan se tilanne et ku moon ollu pääsääntöisesti vain kotona, niin nyt ku moon ollu neljä kuukautta tuola harjottelemassa, niin on tullu tämmönen et se on niinku se mun juttu, mä lähden johonkin joka päivä säännöllisesti ja sielä on se oma porukka, johonka mä tunnen kuuluvani ja ensisijaisesti tietysti sitte ku oikeen rupee palkkaa saamaan niin se rahahan on suuri, erittäin suuri asia. Jos näistä jompikumpi pitää sanoa, niin kyllä se on se raha. H7 Tulevaisuudelta odotan, että saisin sen vakityöpaikan. H7 Sosiaalisilla yrityksillä on selkeä tilaus ja paikka yhteiskunnassamme. Niiden tavoitteena on parantaa heikossa työmarkkina-asemassa olevien mahdollisuuksia työllistymiseen ja näin 71

72 antaa myös heille mahdollisuus käyttää työvoimaansa yhteiseksi hyödyksi. Sosiaaliset yritykset voivat myös toimia siltana avoimille työmarkkinoille siirtymisessä. Siinä on ideaa sen suhteen että sen kautta on mahdollisuus saada töitä Kehitettävää sosiaalisen yrittäjyyden ideassa riittää, mikäli sen halutaan vastaavaan niihin haasteisiin, joita sille on asetettu. (vrt. Laitila & Moilanen 2005) Kriittisiä kohtia lienevät aloittavan yrityksen tuki ja se, miten vajaakuntoisuutta tullaan kompensoimaan ja kuinka pitkään tuki voi jatkua. Kuten tiedetään, on olemassa sairauksia ja työllistymisen esteitä, jotka ovat ajan myötä parannettavissa ja joissa työ toimii hyvänä kuntouttavana toimenpiteenä. On myös sellaista vajaakuntoisuutta, joka aiheuttaa pysyvästi alentuneen työkyvyn. Kuitenkin työkykyä saattaa olla niin paljon jäljellä, että sen hukkaan heittäminen ei ole inhimillisesti tai taloudellisesti perusteltua. Woodfox Oy:n työnjohtaja on arvellut, että tämän päivän tulostavoitteellisessa maailmassa ei ole paikkaa niille, joiden työpanos on niin paljon heikompi, ettei hänestä ole yrittäjälle maksimaalista hyötyä. Tosi asiahan se on, ettei nämä pojat koskaan työllisty normaaleihin yrityksiin, koska työpanos ei ole vajaakuntoisuuden vuoksi tarvittavalla tasolla. Ja kuitenkin nämä työntekijät ovat tunnollisia, työnsä hyvin tekeviä ja osaavia ihmisiä. H1 Työllistymisestä sosiaaliseen yritykseen, joka tässä tapauksessa on Woodfox Oy, on tehty opinnäytetyö Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Opinnäytetyön tekijät Jukka Laitila ja Elisa Moilanen ovat haastatelleet työntekijöitä heidän työllistymisen kokemuksistaan. Työllistyminen sosiaaliseen yritykseen on koettu positiivisena. Positiiviset kokemukset puolestaan vaikuttavat myönteisesti elämänhallintaan. Työpaikka on koettu hyväksi ja työkaverit ovat olleet tärkeitä. Työllistymistä estäviksi tai vaikeuttaviksi tekijöiksi opinnäytetyön tekijät ovat esittäneet seuraavia asioita; Kuntoutuksen näkökulmasta ajateltuna työllistettävän kokonaistilanne voi tulla esteeksi. Mikäli vajaakuntoisuus on pysyvää ja asettaa työllistettävän suorituskyvyn matalalle tasolle, ei työllistyminen välttämättä onnistu tuettunakaan. Suoritustaso vaikuttaa suoraan yrityksen tekemään tulokseen. No kyllä se tietysti siinä mieles poikkeaa, että niin kyllä nää kaverit vaatii enemmän siis sellasta opettamista justiin, että se homma onnistuu H1 No se on muuttunu siinä suhteessa kovemmaks, että vaaditaan ihmisiltä enemmän mitä on ennen vaadittu. Tiukennetaan työtahtia H8 Painaa pitää. Joo. Todella lujaa. Pois tippuu ihan varmaan jos ei näin toimi. H7 72

73 No, eilen illalla tuli sopivasti justiin tai olikse aamu-uutisissa kuulin tämmösen, että matalapalkkatuki. Tämä olis pitkäaikaistyöttömille, varsinki vanhemmille työntekijöille jotka vielä jaksais olla työelämässä, niin työnantajat pannaan tai helpotuksena siihen että ne pystyis palkkaan näitä työttömiä työntekijöitä töihin, että ne ei tarttis maksaa niille täyttä palkkaa. Niin se antais vanhemmille ihimisille paremmin työmahdollisuuksia. H8 On se antanu siinä suhteessa apua siihen, että on monia kysymyksiä mihin ei oo ennen tullu niin harkittua ja ajateltua että mitä ne merkitsee, kun on kuullu joskus niitä kysymyksiä mutta ei oo saanu niihin konkreettisemmin vastausta sillon annettua, niin paremmin saanu sitte sitä kautta nytte ajatukset itellekin siihen, että vammanenki osaa tehdä töitä ku sille annetaan mahdollisuus H8 Että tälläset niinku ite nyt on suunnittelemassa yritystoimintaa, että sais ensimmäisen viiden vuoden aikana verotuksessa helpotusta ettei tarvittisi maksaa veroja niin korkeita.h8 No että saisi ite olla terveenä ja pystyis hankkimaan perheelleen sen tavallaan toimeentulon millä pärjää. toisaalta taas semmonen ihimissuhteitten luominen ja niiden ylläpitäminen etton ympärillä semmoset ihimiset joitten kans voi keskustella ja H8 8. Sykäys projekti prosessina 8.1. Sykäys toimii Projektin henkilöstö on muodostanut tiimin, jolla on ollut oma strategiansa suoriutua projektille asetetuista tavoitteista. Projektin henkilöstöresurssi on ollut 2,5-2,7, työntekijää, projektipäällikkö ja työvalmentaja ovat olleet kokopäiväisiä, projektin arvioija ½ -päiväinen ja 20 % työpanoksella palkattu projektisihteeri on toiminut vain osan projektin toteutusajasta. Projektipäällikkö ja arvioija ovat työskennelleet projektissa sen alusta lähtien sekä molemmat jo esiselvitysvaiheessa. He ovat myös vastanneet projektihakemuksesta, neuvotteluista TE keskuksen kanssa ja tavoitteiden asettamisesta yhdessä heidän kanssaan. Projektirahoituksen hakuvaiheen haasteeksi muodostui se, että oltiin tekemisissä suhteellisen uusien asioiden kanssa, kuten projekteissa usein. Laki sosiaalisista yrityksistä oli vasta valmisteilla. Emme tienneet sen tulevaa sisältöä, vaikka olimme jo lähdössä käynnistämään sosiaalisia yrityksiä. Projektirahoituksen hakuvaiheessa tulee luvattua paljon, usein liikaa. Kyseessä on kilpailu. Parhaat lupaukset saavat rahoituksen. Projektille tulee olla todellinen tarve. Sykäyksen tarve tuli analysoitua esiselvityshankkeessa Sysäys. Esiselvitys on hyvä ja turvallinen pohja projektin toteuttamiselle. Ollaan jo valmiiksi viitoitetulla tiellä. 73

74 Projektin tekijöiltä vaaditaan alkuvaiheessa realismille sokeaa innostusta, jotta jotain uutta saadaan synnytettyä. Innostuksessa on mukana usein myös rahoittajataho, jolla on omat alueelliset, paikalliset, kohderyhmäkohtaiset ja omiin ammatillisiin kiinnostuksen kohteisiinsa liittyvät odotukset. Myös innostus on tärkeää ja kun nämä kaksi hyvin motivoitunutta tahoa lähtevät neuvottelemaan projektin tavoitteista ja sisällöstä, tulee siitä usein myönteinen ideoiden syöttämisen kehä, jonka lopputuloksena on mittava projekti. Raharesurssin ja käytännön toteutuksen ristiriita on usein väistämätön. Osa ristiriidasta selittyy ennakoimattomuudella. Projekteissa tehdään asioita, joita ei välttämättä ole aikaisemmin tehty, joten kustannusten tarkka laskeminen on melko mahdotonta. Väljyyttä ja joustavuutta on tarpeen löytyä niin rahoittajalta kuin toteuttajaorganisaatiolta. Sykäys projektin onnistumista on edistänyt siinä mielessä joustava rahoittajataho, että tiukan raamin sisällä on voitu neuvotella painotuksista. Lähes pysyvästi projektin ajan on projektihakemuksesta ollut muutoshakemus sisällä. Ilman tätä mahdollisuutta projekti tuskin olisi palvellut tarkoitustaan. Projektin tavoitteita ja tehtävää ohjasivat esiselvityksen lisäksi taustaorganisaatio ja ohjausryhmä. Varsinaiset käytännön toimintaan liittyvät ratkaisut on projektin henkilöstö tehnyt itsenäisesti. Projektihenkilöstön työnjako on ollut selkeä. On olemassa ainakin kahdenlaista, lähes vastakkaista tapaa jakaa tehtävät. Projektin tehtävät voidaan jakaa jokainen jokaisen kesken. Käytännön toimintana se tarkoittaa paljon yhteisiä palavereita, yhdessä esiintymistä projektin ulkopuolisissa verkostoissa ja tiedotustilaisuuksissa, kollektiivista päätöksentekoa, kaiken kaikkiaan arkityön jakamista yhteiseksi tehtäväksi. Toinen tapa on jakaa tehtävät projektihenkilöstön kesken, sopia yhteiset tavoitteet ja käytännön työnjako sekä sen jälkeen toimia kukin itsenäisesti, vaikka saman projektin sisällä. Yhteisen linjan säilymiseksi, tietojen vaihtamiseksi ja uusien ideoiden synnyttämiseksi kokoonnutaan vain silloin tällöin. Kokoontuminen ei välttämättä tapahdu ennalta määrätyn struktuurin mukaisesti. Malli vaatii projektin työntekijöiltä itsenäistä työotetta ja hyviä itsensä johtamisen taitoja. Sykäyksessä on noudatettu jälkimmäistä käytäntöä. Molemmilla tavoilla on etunsa ja puutteensa. Sykäyksessä ratkaisu oli perusteltu, koska tehtävät eriytyivät selvästi. Projektipäällikkö on vastannut kaikesta hallinnointiin liittyvästä, projektin linjauksista, käytännön toimenpiteiden suunnittelusta, seurannasta, yhteyksistä rahoittajaan, neuvotteluista kuntien ja muiden tahojen kanssa, ohjausryhmän esittelijänä toimimisesta, tiedotuksesta ja yhteydenpidosta taustaorganisaatioon. Työvalmentaja on vastannut projektin osallistujakohderyhmän kanssa tehtävästä työstä. Työvalmentajan toimenkuvan mukaisesti hän on vastannut asiakkaiden 74

75 ohjauksesta, tuesta, valmennuksesta, osallistunut kouluttautumisen tukemiseen, sekä toiminut itse kouluttajana. Työvalmentaja on tuottanut oppimateriaalia sekä lomakkeita asiakkaiden kanssa käytäviä yksilökeskusteluja ja urasuunnitelmien tekemistä varten. Arvioijan tehtävä on ollut kerätä aineistoa arviointia varten, haastatella, lukea ja perehtyä sekä projektin tehtävään että arvioinnin tekemisen tekniikoihin. Arvioijalla on ollut mahdollisuus saada tietoa projektin kulusta sekä tuottaa tietoa projektin etenemistä ajatellen. Projektisihteerin tehtävänä on ollut (syksyyn 2005 asti, sen jälkeen tehtävä siirtynyt yhdistyksen pääkirjanpitäjälle) vastata projektin taloudesta. Projektihenkilöstön yhteisiä palavereja on pidetty aina, kun joku henkilöstöstä on sitä halunnut ja tarvinnut. Virallisia kokoontumisia on ollut vähän. Lähinnä niitä on pidetty ennen ohjausryhmän kokouksia tai muita julkitulemisia. Epävirallisia palavereja on pidetty tarpeen mukaan. Projektin omissa kokoontumisissa on ollut sallittua ideoida ja antaa mielikuvituksen tuottaa innovaatioita. Ajatuksista ja ideoista käyttökelpoiset ovat parhaimmillaan synnyttäneet uusia hyviä käytäntöjä. Projektin rikkaus ovat työntekijät, jotka ovat kukin erilaisia. Se on tehnyt projektista ja sen toteutuksesta ei pelkästään projektipäällikön näköisen, vaan usean tekijän yhteisen voiman osoituksen. Projektitiimi voi toimia hyvin monella tavalla yhdessä ja erikseen. Kaikki eivät halua toimia tiiviissä tiimissä ja projektityö mahdollistaa väljän tai tiiviin liittymisen. On olemassa erilaisia ryhmätyön tekemisen malleja, joita esimerkiksi projektityön oppaat sisältävät. Sykäys projektin projektiryhmän työskentelyä kuvatakseni olen käyttänyt Jalavan ja Virtasen jaottelun, jossa kuvataan neljä erilaista tapaa työskennellä ryhmänä. On tärkeää tunnistaa, millaisia johtamisen, tekemisen, keskustelun tai ryhmätyön tapoja omassa projektissa on. Tunnistaminen auttaa välttämään henkilöiden välisiä konflikteja sekä projektin eri vaiheissa tarjolla olevia toimintaan liittyviä karikoita. Projektihenkilöstön on tärkeätä reflektoida työtään, koska vain siten on mahdollista tunnistaa projektin tekemiseen liittyvät hyvät käytännöt. Usein unohtuu se, että projekti tuottaa tavoitteeseen pyrkiessään monia hyviä projektin toteuttamisen ideoita. Mikäli aikaa on vähän saattaa olla tarpeen käyttää sanelupäätöksiä, joka ei varsinaisesti ole ryhmä- tai tiimityötä. Sillä päästään yleensä kohtuulliseen lopputulokseen ilman riskejä. Sanelupäätös edellyttää, että sanelijalla on riittävästi vaikutusvaltaa. Kompromissi tarkoittaa että haetaan ratkaisua, johon kaikki voivat olla tyytyväisiä. Kompromissi on keskimääräisratkaisu, johon päätyvät henkilöt, joilla on suurin piirtein saman verran vaikutusvaltaa. Ryhmän aikaansaannos ei todennäköisesti ole kovin suuri merkitykseltään. Integroiva ryhmä on sellainen, jossa erilaisuus hyväksytään ja sitä pidetään 75

76 ongelmanratkaisun hedelmällisenä lähtökohtana. Integroivassa ryhmätyössä ryhmä kokoaa tietonsa ja taitonsa yhtenäiseksi kokonaisratkaisuksi, jolloin resurssit ovat kaikki käytössä. Tehtävä on vaativa ja vaarana on niin homogeeninen ryhmä, että ollaan yhtä mieltä kaikesta ja paras jää saavuttamatta. Toisaalta integroivan ryhmän suuri etu on siinä, että jäsenet voivat oppia toisiltaan. Jäsenten asiantuntemuksen lisääntyminen on arvokas tulos hyvän ongelmanratkaisun lisäksi. Synerginen ryhmätyö luo jotain uutta, joka on enemmän kuin sen asiantuntemuksen summa. Tuloksena syntyy jotain sellaista, jota kenelläkään ryhmän jäsenistä ei ole ollut sen aloittaessa. Synergiselle ryhmälle on ominaista korkea sitoutuneisuus ja motivaatio, kokeilunhalu, ryhmän sisälle kehittynyt kieli, jota toisten on vaikea ymmärtää, ajoittainen työn ja huvin sekoittuminen, ryhmäylpeys ja säännöistä piittaamattomuus.(jalava- Virtanen, 1997, 84-87) Sykäys projektin henkilöstön ryhmätyö on ollut synergistä työtä. Säännöistä piittaamattomuus ei tässä yhteydessä tarkoita esimerkiksi ESR sääntöjä, vaan jotain sellaista avoimesti ja uteliaasti asioihin suhtautumista, jonka avulla projekti on saatu alkuun ilman esikuvia. Synergisistä ryhmistä sanotaan, että ne ovat uutta luovia, mutta eivät yleensä säilytä edellä kuvattua olotilaansa kovin kauan. Ryhmällä on toiminnassaan kaksi erillistä, mutta yhteen kietoutuvaa tavoitetta; sen tulee huolehtia sekä toimintansa tehokkuudesta että ryhmän kiinteydestä. Se millä tavalla projektissa huolehditaan projektiryhmän kiinteydestä, miten tietoisia ne valinnat ovat ja miten ne vaikuttavat lopputulokseen, on hiljaista tietoa. Mikäli projektiryhmältä asiaa kysytään, he todennäköisesti pystyvät analysoimaan tekemisen tapansa, mutta muuten se usein jää piilossa olevaksi tiedoksi. Tietoiset ratkaisut ovat tärkeitä projektin onnistumisen kannalta. Sykäys projektissa yhdessä neuvotellut tekemisen tavan ratkaisut ovat yksi tärkeä osa projektin hyviä käytäntöjä. Projektityön oppaat ovat tärkeitä työn opastajia silloin, kun tekijät ovat aloittelevia. Projektissa työskentelyn tulisi olla sellainen oppimisen mahdollistaja, että myös oman tekemisen tapa ja oman työn analysoinnin kyky tulevat osaksi ammattitaitoa. Vähintään ratkaisut tulee tehdä tietoisina valintoina. Sykäys projektin yhdeksi vaativaksi, mutta hyväksi käytännöksi projektiryhmä haluaa kirjata ryhmän yhteisyyden, yhteisöllisyyden ja koheesion rajoitetun hyödyntämisen. Tilalle on otettu kunkin yksilön tarpeiden mukainen erillisyys, itsenäisyys ja itseohjautuvuus. Erillisyyden ohella ryhmällä on riittävä hyvä yhteys, joka on säilynytkin hyvänä, koska erilaisuus on hyväksyttyä. Aiemmin mainittu sääntöjen vastaisuus on projektityöryhmälle tarkoittanut projektityön oppaiden kaavamaisten etenemismallien noudattamatta jättämistä sekä tiettyä anarkistista tai suoraa puhetapaa suhteessa aikamme arvoihin, politiikkaan ja yhteiskuntaan. Projektiryhmä on myös siirtynyt asteittain kysyjän ja kehittäjän roolista asiantuntijan rooliin. Parhaimmillaan näin tulisi tietysti tapahtuakin. 76

77 Suora puhe, valtavirrasta poikkeava puhe tai anarkistinen puhe tarkoittaa Sykäys projektissa sellaisia asioita, joita projektin tekijät luonnehtivat kestäväksi kehitykseksi työllistymistä edistävässä toiminnassa. - emme unohda sitä, että työ on ihmisoikeuskysymys - kokemamme perusteella väitämme, että työ on ihmisille tärkeää - erilaisuuden sietokyvyn on lisäännyttävä työelämässä - työn tekeminen, vaikka vajaallakin työpanoksella on sekä inhimillisesti että kokonaistaloudellisesti kannattavaa - rakennetyöttömyys ei ratkea lyhytkestoisilla toimenpiteillä tai työvoimapulan seurauksena, vaan tarvitaan vaihtoehtoisia väyliä työllistymiselle ja pitkäjänteisiä ratkaisuja - tuhansien pitkään työttömänä olleiden työnhakijoiden joukossa on tuhansia tavalla tai toisella vajaakuntoisia - sosiaaliset yritykset ovat tärkeä työllistymisen väylä - meillä on vahva uskomus siitä, että meidän tehtävämme on kertoa näistä asioista sinne missä ratkaisuja ja päätöksiä tehdään Edellä luetellussa on vain esimerkkejä asioista, jotka projektissa on nostettu yli muiden. Ne eivät sinänsä ole uusia ja merkittäviä. Mutta projektissa niiden uskotaan olevan asioita, joista puhutaan liian vähän. Hyvä käytäntö todetaan ESR käsitteistössä käsitteeksi, jolle ei ole selkeää määritelmää. Hyvä käytäntö käsitettä käytetään eri yhteyksissä eri tavalla. Tavallisesti se viittaa sellaisiin toimintatapoihin, joilla on yhteiskunnallisesti merkittäviä positiivisia vaikutuksia ja jotka tuottavat tavoiteltua muutosta yhteiskunnan rakenteessa ja yksilöiden elämässä. ESR projekteissa hyvällä käytännöllä viitataan tavallisesti uusiin ja innovatiivisiin yhteistyömalleihin, menetelmiin ja toimintatapoihin. Hyvä käytäntö ei kuitenkaan ole sama kuin hyvä projekti. Hyvä käytäntö voi olla suppea tai laaja kokonaisuus, pieni tai suuri asia. Keskeistä on sen vertailtavuus tai muutoksen todentaminen johonkin aikaisempaan käytäntöön. Hyvä käytäntö voi olla niin pieni ja merkityksettömältä tuntuva asia, ettei sitä osata edes tunnistaa hyväksi käytännöksi. (ESR teemaseminaari 2006) Sykäys projektin taipaleella on varmasti tapahtunut monia sellaisia asioita, jotka olisi ollut hyvä kirjata ylös. Hyvän käytännön tunnistaminen on vaikea asia. Asiat, joita on kirjannut saattavat tuntua paitsi mitättömiltä, joskus myös naiiveilta. Mutta kun ne antaa ulkopuolisen arvioitavaksi, palaute saattaa olla, että nythän alatte olla asian ytimessä. 77

78 Hyvässä käytännössä on aina kyse jostain tiettyyn toimintaympäristöön liittyvästä paikallisesta käytännöstä. Hyviin käytäntöihin liittyy ilmitietoa ja hiljaista tietoa. Keskeinen merkitys on hiljaisella tiedolla. Hyvän käytännön tunnistaminen ja käyttöönotto edellyttävät laajaa oppimis- ja omaksumisprosessia. Reunaehtona on se, että mikä on uutta ja innovatiivista yhdelle yhteisölle, voi olla jo rutiinia toiselle. Hyvää käytäntöä tunnistavilla tahoilla on oltava yhteinen näkemys siitä. Projektipäällikön, taustaorganisaation, yhteistyökumppaneiden ja rahoittajien on pystyttävä tunnistamaan hyvä käytäntö. (Arnkill ym. 2006, ESR teemaseminaari 2006) Hyvät käytännöt pysyvät piilossa monesta syystä. Helpommin huomataan epäkohdat ja ne asiat, jotka eivät toimi. Hyviä asioita pidetään itsestään selvinä; niitä ei huomata (ESR teemaseminaari 2006) Etelä-Pohjanmaan TE keskuksen järjestämässä ESR tiedotuskampanjan teemaseminaarissa (vuonna 2006 useita koulutuspäiviä) annettiin projektien käyttöön työkalu, jonka avulla hakea ja tunnistaa hyviä käytäntöjä. Vaikka tässä arvioinnissa on muuten käytetty Stakesin Finsoc arviointimalleja, niin hyvien käytäntöjen kohdalla otamme käyttöön teemaseminaarissa esitetyn mallin. Se on selkeä ja yksinkertainen. Hyvät käytännöt on siinä jaettu karkeasti kolmeen toisistaan poikkeavaan luokkaan: työ ja prosessikäytäntöihin, tuote- ja menetelmäkäytäntöihin ja muihin käytäntöihin. 1. Sykäys-projektin työkäytännöt (tarkemmin liite 2) - Esiselvitykset ennen projektia ja/tai projektin aikana - Projektipalavereissa kertynyt KAIKKI materiaali talteen, fläpit, piirrokset, luovat tuotokset - Projektissa opitaan uusia tekemisen tapoja ja uusia ammatillisia taitoja; projektipäällikön työ, arviointityö, työvalmentajan työ - Vertaisarvioinnit/vertaiskäynnit - Paikallisten ohjausryhmien käyttö - Joustava ja riittävä yhteydenpito seutukunnissa toimiviin avainhenkilöihin - Käytettävissä oleminen = helppo lähestyttävyys, että projektin osaamista voivat hyödyntää ne kunnat, seutukunnat, jotka ovat projektiin lähteneet - Arviointi osana kehittämishanketta = tuottamassa tietoa sisäisenä arviointina 78

79 - Projektiryhmäläisten oman työn analyysi, työtapojen kehittäminen kullekin ryhmäläiselle sopivaksi - Projektin oman toimintatapakulttuurin hyödyntäminen, keinotekoisen tiimityön ja yhteisyyden sijaan - Työkäytäntöihin liittyvien ratkaisujen tekeminen tietoisesti - Säännöllinen ja joustava yhteys rahoittajatahoon/ koordinaattoriin - Rahoittajan järjestämiin koulutuksiin osallistuminen tuo tiettyä jämäkkyyttä - Tiedottaminen/ Esiintyminen/ puheen tuottaminen projektista, koska puhe tuottaa ajattelua ja oivalluksia 2. Sykäys-projektin tuote- ja menetelmäkäytäntöjä (tarkemmin liite 3) - Työvalmentajan työn malli sosiaalisessa yrityksessä - Työvalmentaja mukana sosiaaliseen yritykseen valmentavan koulutuksen vaiheessa - Ensimmäinen yritysmalli: Sosiaalisen yrityksen perustaminen markkinatutkimuksen ja paikallisen yritysyhteisön kautta - Toinen yritysmalli: Kaupungin omistaman suojatyökeskuksen muuttaminen sosiaaliseksi yritykseksi - Kolmas yritysmalli: Jo toimivan yrityksen muuttaminen sosiaaliseksi yritykseksi (mallin kehittäminen on kesken) - Yrityskäynnistäjän käyttäminen sosiaalisen yrityksen käynnistysvaiheessa - Projektissa syntyneen tiedon ja kokemusten välittäminen valtakunnallisen sosiaalisten yritysten tukiorganisaation kautta sosiaalisesta yrittäjyydestä kiinnostuneille tahoille - Paikallisen, alueellisen ja valtakunnallisen vaikuttamisen malli Nykyajan palveluita hoidetaan osittain projektien kautta. Projektien rahoittajat yleensä edellyttävät tai olettavat, että projektissa kehitetty palvelu/palvelut juurrutetaan pysyviksi käytännöiksi. Tehtävä on haastava, koska projektien kesto on noin kolme vuotta. Keskimäärin puolitoista vuotta menee siihen, että perehdytään projektin toimialueeseen, konkretisoidaan tavoitteet ja saadaan projekti alkuun. Määräaikaiset työntekijät tekevät loppuaikana projektiinnostuksensa ja -uskonsa siivittämänä kaiken voitavansa tavoitteiden saavuttamiseksi. Puoli vuotta ennen projektin päättymistä sen työntekijät alkavat haeskella uusia määräaikaisia projektityöntekijän paikkoja tai vakituista työtä. Kapteeni jättää laivan viimeisenä. 79

80 Projektipäällikkö on usein niin sitoutunut tavoitteisiin ja projektin ongelma-alueen ratkaisemiseen, että hän on yhtä projektinsa kanssa. Miehistö on vaihtunut, projektin tavoitteita ovat maailmaa parantava ja tulokset ovat hyviä. Projektipäällikkö luotsaa näin Sykäyksessä. Projektien myönteiset vaikutukset näkyvät ainakin projektityöntekijöiden työllistymisessä hankkeen ajaksi. Lisäksi kaikilla on hyvä mieli hyvää tarkoittavasta työstä. Asiakas, joka on muuten jäänyt vaille tarvitsemaansa palvelua, on kiitollinen, kun vihdoin löytyy joku projektin työntekijä, joka kuuntelee häntä. Tutkimusten mukaan juuri kuulluksi tuleminen onkin tärkeintä. Projektit eivät vain täydennä, vaan ne myös korvaavat normaalipalveluita. Koska rahoitus tulee muualta, palvelut ovat yleensä ilmaisia. Kustannustietoiset normaalipalveluiden ostajat tekevätkin viisaasti ja säästävät yhteisiä varoja lähettämällä asiakkaitaan projektien ilmaisiin palveluihin. Näin projekti sekoittaa mielenkiintoisella tavalla palvelupakkaa vaikuttaen parhaimmillaan siihen, että vähäisetkin normaalipalveluiden idut tai rippeet kuihtuvat tarpeettomina, koska asiat hoidetaan projektien kautta. (Haapasalo, 2006, 12) Projektityöhön on alusta lähtien liitetty ja liitetään edelleen negatiivisia varauksia Toiminnan välineitä Taustaorganisaation tulee olla sitoutunut projektin tavoitteisiin. Toisaalta taustaorganisaatio sopeuttaa omaa ajatteluaan tai tavoitteitaan projektin tavoitteisiin, jolloin joudutaan hakemaan yhteistä konsensusta. Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrisella yhdistyksellä on tietotaitoa siitä, miten vaikeassakin työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä saadaan kuntoutuksen ja tuen turvin työelämään. Tässä tärkeässä toiminnassa pullonkaulana on jo pitkään ollut se, että työmarkkinat eivät ota vastaan kuntoutettuja ja valmennettuja työntekijöitä, jos heidän työkykynsä ei ole huippuluokkaa. Sosiaaliset yritykset on yhdistyksen historiassa jo pitkään nähty hyvänä vaihtoehtoisena väylänä työelämään. Sykäys projekti syntyi siis monen tahon tarpeeseen, yhdistys mukaan lukien. Taustaorganisaation toiminnanjohtaja pitää erityisen hyvänä asiana sitä, että Sykäys projekti on lisännyt tietämystä ja asiantuntijuutta huomattavasti. Hän itse on toiminut alueellisena sosiaalisten yritysten asiantuntijana VATES säätiön hallinnoimassa tukirakenteessa. Tukirakenteen kautta sosiaalisen yrityksen ideaa pohtivien tai yritystä käynnistävien on ollut mahdollista saada neuvontapalvelua ja konsultointia. Toiminnanjohtajan näkemys on, että projekti on tukenut organisaation perustehtävää. Se on jopa tuonut yhden uuden väylän mielenterveyskuntoutujien työllistymiseen Woodfoxiin. Sosiaalinen yritys Woodfox olisi toiminnanjohtajan arvioin mukaan todennäköisesti jäänyt syntymättä ilman projektia. Projekti on siis hyvin istutettu 80

81 ympäristöönsä ja taustaorganisaatioonsa. Kysymykseen, olisiko projektissa jotain pitänyt tehdä toisin, toiminnanjohtaja vastaa kyllä. Varmaan se projektin fokusointi terävämmäksi. Liian monta sivujuonta. Se on projektikikka, että on työvoimapoliittinen koulutus sisällä ja tärkeintä, että saako ne henkilötyöpäivät kasaan. Projektiteknillistä. Voimavaroja on mennyt paljon muuhun kuin kaikkein oleellisimpaan. Toisaalta tarpeet on muuttuneet, nyt tarvitaan peruskartoitusta. Nyt on vasta päästy varsinaiseen asiaan. Yrittäjäosaaminen olisi pitänyt huomioida alun perin. Koko projektiin yrityskäynnistäjä, joka olis ollu koko projektin, heti tieto ja osaaminen käyttöön. Projektipäällikkö on samoilla linjoilla toiminnanjohtajan kanssa. Myös hän näkee, että yritystoiminnan puolelle olisi pitänyt satsata. Mutta projekti alkoi vuonna Projektin toimintamallia on jouduttu muuttamaan, koska maailma ympärillä on muuttunut. Projektissa on tehty paljon työtä osallistujien/asiakkaiden hyväksi. Projektipäällikön mukaan suuret asiakasmäärät suhteessa projektin resursseihin ja koko projektin laajuus ovat omalta osaltaan määrittäneet projektin suuntaa. Erityiseksi onnistumisen kokemukseksi yhdistyksen toiminnanjohtaja haluaa nostaa sen, millä tavalla projekti on otettu vastaa monella eri taholla. Tämä on ollu heleppo saara hyväksytyksi sosiaalinen tilaus Työllistymisen keinona sosiaalinen yritys on monelle hyvä vaihtoehto. Arviointia varten haastatelluista projektin osallistujista, yhtä lukuun ottamatta, kaikki olivat valmiita työskentelemään sosiaalisessa yrityksessä. Myös työvoimapoliittiset koulutukset koettiin valtaosaltaan hyväksi väyläksi työelämään. Työhallinnon kaavamaiseen tapaan hoitaa työttömän asioita tuli jonkun verran kritiikkiä. Kärkevin arvostelu osui karensseihin, jotka koettiin epäoikeudenmukaisiksi silloin, kun työtön itse pyrkii olemaan aktiivinen työnhakija. Minkälaisen arvosanan sä antaisit sille koulutukselle? H: No koulutus arvosanan osalta sinänsä on kiitettävä, koska se anto sen perustan mullekin tähän puualaan, kipinälle vahvistuksen mitä mulla on ollu puualahan ja puuhun liittyvään työhön. Mutta toisaalta taas jakso oli sen verran lyhyt, että se olis voinu hieman pitempi. Eli siinä olis saanu enemmän sitä niinku käytännön valmiutta Vertailukehittäminen eli benchmarking on menetelmä, jossa opitaan hyviltä vertailukumppaneilta ja/tai esikuvilta. Tavoitteena on saada aikaan parannuksia omassa toiminnassa. Tavoitteena on saada esimerkillisiltä toimijoilta tietoa ja näkemystä, joita soveltamalla pystytään kehittämään omaa toimintaa. Yksi benchmarkingin, vertailukehittämisen määritelmä on seuraava: 81

82 Benchmarking tarkoittaa sitä, että on oltava riittävän nöyrä myöntääkseen, että joku toinen on parempi ja riittävän viisas oppiakseen, kuinka voi itse tulla hyväksi, ellei jopa paremmaksi. Vertailu auttaa asemoimisessa ja oman kyvykkyyden arvioimisessa. Se auttaa myös asettamaan tavoitteita ja näkemään omaa tulevaisuutta. (Strömmer 2005, 55-57) Sykäys-projektin tavoitteena on käynnistää kolme erilaista sosiaalista yrityksestä. Tavoitteena on tuottaa tietoa siitä, millä eri tavoilla käynnistysprosessi voi tapahtua ja millaisia toimintaedellytyksiä käynnistettävät yritykset odottavat/tarvitsevat. Käynnistys edellyttää eri valmisteluja ja yhteistyötä eri tahojen kanssa, sen mukaisesti, mikä on käynnistämisen lähtökohta. Projekti on tässä kohtaa saavuttanut tavoitteensa, koska se on ollut vastuussa käynnistysprosessista, joka johti 1. Woodfox Oy:n perustamiseen Suupohjassa Jurvassa, 2. A- pesun muuttamiseen sosiaaliseksi yritykseksi Kuusiokunnissa Alavudella ja 3. Sosiaalinen yritys Oy:n perustamiseen eteläisten Seinänaapureiden, Jalasjärvi-Kurikka alueella. Yrityksistä Woodfox on käynnistetty tiiviissä yhteistyössä alan ja alueen yritysten kanssa. A- pesu on entinen suojatyökeskus, joka on pitkän muutosprosessin kautta kehitetty sosiaaliseksi yritykseksi. Kolmas sosiaalisen yrityksen käynnistysmalli on olemassa olevan yrityksen muuttaminen sosiaaliseksi yritykseksi. Se on vasta aihioasteella. Jokainen käynnistysprosessi on vaatinut paljon aikaa ja pohjatyötä. Projektin alkuvaiheessa oli oletus nopeammasta prosessista. Kuten edellä on todettu, projektin asiakastyö ja työvoimapoliittisten koulutusten toteutus veivät oman osansa resurssista. Sykäys myös on ollut yksi käynnistyksen testaamisen edelläkävijöistä, joten projektin alkuvaiheessa vastaavia kokemuksia oli vähän ja esimerkiksi lain tuntemus ja kokemus sen toimeenpanosta niin työhallinnon kuin muiden tärkeiden yhteistyötahojen parissa, oli puutteellista. Siinä vaiheessa, kun omat käynnistysprosessit olivat jo hyvässä vaiheessa, huomattiin, että projekti voisi hyötyä vertaismenetelmien käytöstä. Vertaismenetelmistä valittiin vertaiskäynnin ja benchmarkingin yhteissovellutus. Sitä ei lähdetty kaavamaisesti toteuttamaan, vaan tehtiin oma sovellus, jossa on aineksia molemmista vertaisarvioinnin menetelmistä projektin tarpeisiin räätälöityinä. Vertaiskäynnin tavoitteiksi asetettiin, että kuulemme muiden kokemuksia yritysten käynnistysvaiheista ja toimintalogiikasta. Vertaiskäyntiä varten valittiin kaksi hiljattain rekisteröitynyttä sosiaalista yritystä muista maakunnista. Kysymykset laadittiin etukäteen ja niistä keskusteltiin puhelimitse ennen vierailua. Vertaiskäynnillä kysyttiin seuraavia asioita: 1. Milloin yritys on perustettu, mihin tarkoitukseen 82

83 2. Miksi yritys on sosiaalinen yritys, millainen kehityskaari 3. Mitä tukea yritys on saanut perustamisvaiheessa tai tähän mennessä 4. Mitä kokemuksia syntynyt: työntekijät, kannattavuus, yleisesti 5. Mitä muuttaisi lain tai muun suhteen, mikä toimii, mikä ei 6. Mistä työvoima tulee 7. Tulevaisuuden näkymät, mikä mietityttää. Yritys on perustettu helmikuussa 2005, sosiaaliseksi yritykseksi muutettu maaliskuussa Idea muuttamisesta tuli sosiaalisia yrityksiä käynnistävältä taholta. Kumpikaan yrittäjistä ei ollut kuullutkaan sosiaalisesta yrityksestä aiemmin. Yrittäjien kokemus oli, että kyse on yleisemminkin aika tuntemattomasta asiasta. Paikkakunnalla monet olivat kyselleet, että mikä se sosiaalinen oikein on, kun yrityksestä oli lehtijuttu. Useat yritykset ovat olleet kiinnostuneita ideasta ja suhtautuneet myönteisesti. Yrityksen muuttaminen sosiaaliseksi yritykseksi on tapahtunut helposti ja yrittäjien näkökulmasta riittävän vaivattomasti. Sosiaalisten yritysten käynnistysprojekteja, käynnistämisessä auttavia konsultteja ja VATESin tukirakenteen neuvontapalvelua on muuallakin kuin Etelä-Pohjanmaalla. Sykäyksessä toiminta-ajatus on sama. Työvalmentajan rooli ja tuki on viety vielä pidemmälle. Työvalmentaja on jalkautunut niin työvoimapoliittisiin koulutuksiin kuin sosiaalisiin yrityksiinkin. Konsultti teki sen kaiken, oikeastaan vaan nimiä laitettiin paperiin, meni tosi helposti. Se on mieluisaa yrittäjälle, jos on joku kysymys, se on tärkeää, että saa vastuksen heti. Hienoo, kun on sellanen ihminen, joka tietää vastauksen joka kysymykseen. H1A Tähän mennessä yrittäjät ovat saaneet vain hyviä kokemuksia muutoksesta. He korostivat alkuvaiheen (ei-rahallisen) tuen tärkeyttä. Yrityksen muuttaminen on ollut yrittäjille yksinkertaista, koska myös sosiaaliseksi yritykseksi rekisteröiminen hoidettiin heidän puolestaan. Taloudellista tukea yritys on saanut ainoastaan yhden työllistetyn palkkatuen verran. Yrittäjät haaveilevat yrityksen laajentamisesta ja omasta hallista, tontti on jo varattuna. Yrittäjät ovat ainakin tähän asti kertyneen kokemuksen perusteella valmiita palkkaamaan lisää vajaakuntoisia tai pitkäaikaistyöttömiä. Noin viiskymppiset työttömäksi jääneet ammattimiehet ovat hyviä työllistettäviä. He kun ovat elämänsä tehneet samaa työtä, niin kyllä uuden opetteleminen on vaikeaa. Tämä on tuttua, helppoa ja stressitöntä työtä. Kysymykseen, miten hyvin laki sosiaalisista yrityksistä vastaa tarkoitustaan ja miten se heidän mielestään toimii, yrittäjät eivät osaa paljoa kommentoida, koska eivät juuri tunne lakia. Palkkatuen riittävyyttä yrittäjät epäilivät. 83

84 Tärkeetä on, että se tuki kestää sen kolme vuotta, mutta jos ei työkyky riitä, niin tuki pitäis pysyä. Jos se tuki on joku lyhyt aika, niin ei se yrittäjä rupee palkkaamaan. Vuoden saa maksimia ja nythän se tippuu (tällä hetkellä työllistetyllä henkilöllä). Oli se tuki odotettua enemmän, mutta sais se olla enemmänki, kun se on niin tiukille laskettu, että mistä se voitto, että jos tulee huonompikuntonen.h1y Tässä tapauksessa konsultti on huolehtinut myös alkuvaiheen asioinnista työvoimatoimistoihin. Kaikki apu ja tuki on yrittäjien näkökulmasta ollut osaavaa ja välttämätöntä, että he ovat itse voineet keskittyä yrittämiseen ja työnjohtotehtäviin. Konsultti on tärkeä, hoiti ekat työkkäriyhteydetkin. Tässä oli kyllä hyvä työkkäri (työllistetyn) ja tiesivät asiasta. Mutta se toinen työkkäri ei ymmärrä eikä tiedä. H1Y Yleisesti ottaen yrittäjät pitivät lakia sosiaalisista yrityksistä hyvänä. Heille yrityksen muuttaminen on ollut myönteinen asia. Kokemus vajaakuntoisen työllistämisestä on ollut erinomainen. Julkisuuttakin on tullut, mutta se ei suoranaisesti tuonut lisätilauksia, vaikka suhtautuminen on ollut myönteistä. Mutta tuottajayhteisöille päin sosiaalinen yritys on ollut plussaa ja tuonut lisäarvoa. Yrittäjät asettavat omat kriteerinsä sille, millaisia henkilöitä he ovat valmiita työllistämään. Nykyisellään yrityksessä edellytetään, että pystyy nostamaan raskaitakin esineitä. Lisäksi akkuporakoneen suunta tulee olla oikea. Mikäli toiminta laajenee, niin koneet tulevat avuksi ja fyysisen rasituksen määrä vähenee. Silloin on mahdollista työllistää, vaikka rullatuolilla liikkuva henkilö. Jos on vaikeemmin vajaakuntonen, tarttis tuen olla suurempi. Perusmoraali pitää olla kohallaan, että jos 7.00 alkaa työt, nii vähä ennen työpaikalla. Ei kukaan kaipaa niitä ketä pullo kiinnostaa enemmän tai joita se homma ei kiinnosta. Me itte ei olla täällä paljoo paikalla, että homma pitää toimia, ei me sitä valvota. Jos tulis vaikka kolme jätkää lisää, nii ne tarttis jo oman esimiehen. Vaikka toi nykyinen tyäntekijä, jolla on asenne kohallaan. Vois olla se lähiesimies. H1Y Yrittäjät ovat lähteneet mukaan sellaiseen, josta he eivät tienneet mitään etukäteen. Muutaman kuukauden jälkeen suunnitelmissa on jo useamman vajaakuntoisen tai pitkäaikaistyöttömän työllistäminen. Yrityksellä on kaksi eri toimialaa ja työtilanne hyvä, joten yrittäjät ovat innolla suunnittelemassa tulevia laajennuksia. Työntekijöiden rekrytoinnin he uskovat onnistuvan kohtalaisen helposti. Oli meillä pieni varauksellinen, että mihin lähetään, että mikä ihmeen juju tässä on. Mutta toistaiseksi hyvä juttu. H1Y 84

85 Toinen vertaiskäynti tehtiin rakennusalan yritykseen. Yritys työllistää viisi vajaakuntoista tai pitkäaikaistyötöntä. Yritys on toiminut jo pitkään ja myös työllistänyt vajaakuntoisia, mutta vasta keväällä 2006 rekisteröitynyt sosiaaliseksi yritykseksi. Haastattelimme yrittäjää ja työnjohtajaa, jotka ovat tottuneet kertomaan kokemuksistaan niin rakennustyömailla vieraileville kuin kuulijoille erilaisissa sosiaalisten yritysten teemaa käsittelevissä tilaisuuksissa. Haastateltavamme eivät aina odottaneet kysymyksiämme, koska heillä oli vastaukset valmiina. Päättäjien tasolla ei olla huomattu, että kuinka paljon se työnjohtajan aika menee siihen kaikkeen muuhun kuin työnopastukseen. Kun on vaikka päihdeongelma, niin niitä retkahduksia sattuu. Työmaalla se näkyy se yhden puuttuminen. Ei oo sellasta rahaa varattuna, että se työ korvataan. H2Y Yrittäjä ja työnjohtaja kertovat, että työnjohdollisesti yrityksessä vaaditaan erityistä osaamista. Ammattityön lisäksi on osattava havainnoida työntekijöitä ja keskustella heidän kanssaan. Työnjohtaja on sitä mieltä, että työntekijän on parasta soittaa hänelle ennen kuin avaa sen pullon eikä vasta sen jälkeen ja että hänellä on oltava aikaa kuuntelemiselle ja keskustelulle. Kavereilla on paljo sitä puhuttavaa, että mieluummin puhutaan ja käytetään se aika, sitten se vasta maksaa, ku se kaveri jää pois töistä. H2Y Yritys on palkannut työntekijöitä, jotka ovat saattaneet olla kymmenen vuotta työelämän ulkopuolella. On selvää, että työntekijällä voi tällöin olla puutteelliset ammatilliset tiedot tai taidot. Mutta yhtä lailla koko elämisen taidot ja olosuhteet voivat olla riittämättömät. Työnjohtajan yksi vaativa tehtävä on toimia sellaisella otteella, että asioita hoidetaan, vaikka kesken työpäivän. Asioiden hoito voi liittyä asumiseen, raha-asioihin, viranomaisasiointiin tai muihin arkisiin tehtäviin. Tässä yrityksessä oltiin valmiita satsaamaan siihen, että työntekijöiden perusasiat tulisivat kuntoon, koska sen on laskettu olevan työnantajankin etu. Pitää olla hyvin kokenu ja ammattitaitoinen, pitää tietää milloin voi antaa ja paljonko vastuuta. Ne on isoja asioita kymmenen vuoden tauon jälkeen. Joskus käy, että vastuuta kyllä otetaan ja nimi pannaan herkästi paperiin, mutta jos tulee pieni vastoinkäyminen, niin sitte ruvetaan juomaan. Ei tässä voi olla olevinaan tai tekevinään, on näyttävä se tekeminen. H2Y Yrittäjä toteaa, että yhdistysmaailmassa tätä työtä on tehty kautta maailma sivu. On tehty työtä, että kaverit saataisiin pinnalle. Yrityksessä annetaan tunnustus sille työlle, mutta tapa, jolla sitä tehdään, ei saa arvostusta. Haastateltavat pitävät omasta näkökulmastaan epätasaarvoisena asiana sitä, että yhdistykset tekevät tätä työtä ja työllistävät ihmisiä RAY:n tai 85

86 muun projektirahoituksen turvin. Kun työnjohtoon ja ohjaukseen tarvittava raha tulee ulkopuolelta, niin saattaa käydä, että ei ole niin väliä tulevatko työntekijät töihin säännöllisesti vai eivät. Haastateltavien ilmaisua lainaten; Ihmisen on tärkeetä tietää, että sitä odotetaan työmaalla ja työt pitää olla mielekkäitä, että voi kehittyä. H2Y Kysymykseen tuista, niiden merkityksestä ja riittävyydestä haastateltavat esittävät laskelman, jonka mukaan työntekijästä saa tukea 40 euroa päivässä ja heille hinta on 240 euroa päivä. Jos työntekijän työpanos on 60 %, niin se 40 euroa ei vastaa vajetta. Saattaa olla alakohtaisesti erilaisia painotuksia, mutta rakennusalalla vaaditaan koulutukset ja työsuojelulliset järjestelyt. Tapaturmavaara on koko ajan ja jotenkin on suhteuttava tehokkuus ja turvallisuus. Laatu on oltava vähintään samalla tasolla muiden kanssa, koska alalla kilpaillaan samoilla markkinoilla. Yrittäjän mukaan se tarkoittaa käytännössä sitä, että jos joku toinen rakennusyritys laittaa työmaalle neljä miestä, on hänen laitettava kuusi miestä, joista kaksi voi olla vajaakuntoisia. Sosiaaliseksi yritykseksi muuttuminen tapahtui yrittäjän mukaan puoliksi vahingossa, kun hän TE keskusyhteyksissään törmäsi samaiseen konsulttiin, joka oli auttanut edellä kerrotussa metallialan sosiaalisessa yrityksessä. Tapaamisen jälkeen kaikki oli edennyt helposti. Tavoitteena yrityksellä on, että se voisi jatkossakin toimia sosiaalisena yrityksenä ja toiveena on, että rakennusala kehittyisi ja ihmiset saisivat töitä. Haastateltavat puhuvat myllyn tuottamista kavereista, kun he puhuvat ihmisistä, jotka ovat pitkäaikaistyöttömiä, vajaakuntoisia, erilaisten syiden takia auttamisjärjestelmiin ja työllistämistoimenpiteisiin päätyneitä. Haastateltavat korostavat useaan kertaan sitä työpanosta, jonka he tekevät yhteiskunnalle ja näille ihmisille, kun he toimivat auttajina ja vahvana tukiverkkona työllistymiseen ja itsenäiseen elämässä selviytymiseen johtavalla tiellä. Peräänkuulutan, että jos lähetän kahden hengen työryhmän, jos toinen on kuntoutuja tai millä nimellä sitä myllyn tuottamaa kaveria kutsutaan se että kahden kaverin työstä tarttis saada irti se kate. Jos kaveri ei osaa antaa vasaraa oikeaan aikaan, niin ei se oo tyhmyyttä, sen on vain opeteltava se. Työhallinto puhuu välityömarkkinoista - Mun kuntoutusmylly tuottaa sen kaverin, jonka työkyky paranee. Skanska ostaa sen, menetän hyvän työmiehen, mutta onnistun lähettämään valmiin tuotteen eli työntekijän ulos. Työnjohtajan työpanoksesta menee 50% tähän tukemiseen. Saanko sen 50% palkasta tukena jostain? H3Y Haastateltavat näkevät toimintansa sosiaalisena yrityksenä enemmän sydämen asiana kuin taloudellisen hyödyn tavoitteluna. Yritys on alun perin syntynyt, kun yrittäjä oli vastaavana rakennuksilla ja halusi ottaa töihin kavereita, joiden tiesi olevan halukkaita kuntoutumaan takaisin työelämään. Yrittäjän mielestä yrityksen pitäisikin syntyä niin, että on valmis 86

87 konsepti ja valmis tuote. Peruslähtökohtana tulee hänen mielestään olla se, että kuntouttava työ ei nouse niin suureen rooliin, että toimiva yritysmalli jää toiseksi. Tehtiin tätä hommaa jo ennen kuin tästä toiminnasta tuli virallista, jos valtiovalta haluaa, että tätä myllyä pyöritetään, niin silloin kannattaa satsata, koska edelleen puhutaan pienistä rahoista. H3Y Haastateltavien mukaan sosiaalisena yrityksenä toimiminen vaatii myös yhteistyökumppaneilta. Suhteitten luominen ja luottamuksen hankkiminen ovat sosiaaliselle yritykselle jatkuvaa työtä. Ennakkoluuluja ja vääriä käsityksiä on yhä olemassa. Sosiaalisella yrityksellä ei ole sitäkään varaa epäonnistua kuin muilla. Se mikä muilla työmailla painetaan villasella, nostetaan meillä lehtiotsikoihin. H3Y Haastateltavilla on selkeitä ehdotuksia päättäjille siitä, miten sosiaalisten yritysten toimintaa ja sitä kautta vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymistä voitaisiin edistää. He toivovat, että tuet muuttuisivat pidempiaikaisiksi, vaikka niiden varaan ei heidän mielestään voi varsinaisesti mitään laskea. Haastateltavat ehdottavat myös, että olisi kaksi tuotetta (tukimuotoa), joista toinen kompensoi yrityksen tuottavuuden vajetta ja toinen (50 % työnjohtajan palkasta tukena) antaa työnjohtajalle mahdollisuuden tehdä sitä työntekijöiden valmennus-, ohjaus- ja tukityötä, jota hän tekee noin puolet työajastaan. Ja joka työ lopputuloksena tuottaa työhön kuntoutuneita työntekijöitä. Lisäksi haastateltavat toivovat, että asiat hoituisivat selkeästi ja yksinkertaisesti, ilman suurta kuittibyrokratiaa, jonka hoitaminen vaatisi taas oman resurssinsa. Työllisyyttä tukevan myllyn pyörittäminen näkyy liikevaihdossa suoraan, että me tuotetaan niitä tyyppejä jokainen tajuaa, ettei se voi vääristää kilpailua. Saattaa olla, että kaikki yhdeksän työntekijää on kerrallaan vajaakuntosia, vaikka paperilla tuetusti neljä. Jos luon konseptin, jolla tää homma on mahrollista, tarvitaan ympäristössä olevia sopivat urakat, yhteistyötä heti kun kaupunki miettii päiväkodin remonttia, niin miten se urakka vierään läpi. H3Y Se on harhaa, että työttömyyskortistossa olevat ihmiset jollain rahatuella työllistetään. Jokaisen täytyy saada onnistumisen ja epäonnistumisen kokemukset niille pitää antaa perusturvallinen rohkeus, sitä ei ratkasta rahalla, että ihminen tietää, että oon (työnjohtaja) täälä työmaalla, vaikken aina läsnä, niin se riittää ihmisille. H2Y 87

88 8.3. Projektin työntekijät puhuvat Sykäys projektin projektipäällikkö näkee myös esteitä, mutta vähän eri näkökulmasta. Käytännön tukipolitiikka ei tue työllistymistä eikä sillä saavuteta tavoiteltua kestävää työllisyyttä vajaakuntoisille työntekijöille. Sosiaaliseen yritystoimintaan suhtaudutaan positiivisesti, mutta lainsäädännön tulkinta on hankalaa ja yhtenäistä linjaa on vaikea löytää. Tuen määrittämisessä olisi huomioitava vajaakuntoisen työkyky ja kohdennettava tuki vajaakuntoisuuteen ja sen asteeseen. Lainsäädännöllisesti kaikki saavat samansuuruisen tuen vajaakuntoisuuden asteesta riippumatta ja tämä koetaan ongelmaksi. Myös vajaakuntoisuuden määrittely on vaikeaa. Haastatellut kertovat, että prosessi on työhallinnossa vaikea ja pitkäkestoinen. Työhallinto on vaatinut vajaakuntoisuuden todisteeksi erilaisia lääkäreiden dokumentteja ja tutkimuksia. Vielä yhtenä esteitä aiheuttavana tekijänä on noussut esiin vajaakuntoisten työntekijöiden ohjauksen tarve. Henkilökohtaista ohjausta tarvitaan, mutta ohjaus näkyy yrityksessä tuottamattomana toimintana. Pelkistetty kuvaus projektin vaiheista projektipäällikön kokemuksina on seuraavanalainen: 1. Innostus, vakuuttuneisuus siitä, että nyt tehdään jotain suurta ja merkittävää. 2. Innostuksen laantuminen projektin edellyttämän byrokratian rattaissa, lukuisten uusien projektihakemusten laatiminen, eurojen laskeminen ja tulosten saavuttamiseen vaadittavien kustannusten kuvitteleminen soveltuvalle tasolle. 3. Alkuvaiheen vastoinkäymisten jälkeen kuopasta nouseminen ja toimeen tarttuminen. 4. Projektille asetettujen tavoitteiden ja reaalimaailmaan kohtaamisesta aiheutuvat ristiriidat ja turhautumisen kokemukset. 5. Epäuskon vaihe, koko projektin merkityksen, tarpeellisuuden kyseenalaistaminen. 6. Projektin osallistujien antama hyvä palaute, ensimmäiset merkit valmentavan koulutuksen toimivuudesta, joista seuraa uusi innostus. 7. Nopeiden toimenpiteiden vaihe. Ensimmäisen sosiaalisen yrityksen käynnistyminen (Woodfox Oy) ylitti monet valtakunnan uutiskynnykset. 8. Ensimmäisen sosiaalisen yrityksen vaikeudet alkavat näkyä nopeasti. Uusi kyseenalaistamisen vaihe. Koko projektin kyseenalaistaminen, myös sen voidaanko tällaisia asioita kehittää projekteissa. Projektin alasajon houkutus on suuri. 88

89 9. Samaan aikaan myös muualla tapahtuu epäonnistumisia. Valtakunnan tasolla todetaan, että lakia on muutettava, sitä pidetään epäonnistuneena. 10. Alkaa uusi syvällisempi kiinnostus aiheeseen. Valtakunnallisille ja kansainvälisille sosiaalisten yritysten kehittämispäiville ja työllisyyden edistämiseen liittyviin seminaareihin osallistuminen luovat uskoa, että sittenkin asia on tärkeä. Lopputulos on, että meillä tarvitaan vaihtoehtoisia työllistymisen malleja ja tässä ollaan sellaista kehittämässä. Realistinen innostus viedä hanke kunnialla loppuun syntyy tässä vaiheessa. Realismia on ajatus, että tehdään parhaamme sosiaalisten yritysten erilaisten mallien löytymiseksi, jotta sosiaalinen yrittäjyys löytäisi paikkansa ja toimintaedellytyksensä sekä juurtuisi Suomeen ja tarjoaisi työtä vajaakuntoisille ja pitkäaikaistyöttömille. 11. Aktiivinen vaihe. 12. Reflektoiva vaihe (pohdinnan lopputuloksena, että vasta projektin viimeisellä kolmanneksella alkaa ymmärtää, miten tätä hommaa tulisi tehdä). 13. Asiantuntijuus. 14. Eteenpäin katsominen, mitä projektin jälkeen tapahtuu, mitä on opittu sellaista, jota kannattaa hyödyntää. 15. Halu käyttää tietotaitoa, projektin aikana kehittynyttä asiantuntijuutta jatkossa Asiakkaiden silmin Projektin kohteena oleva asiakasryhmä on muodostunut työvoimapoliittisiin koulutuksiin osallistuneista, sosiaalisissa yrityksissä työskentelevistä tai niihin koulutuksen jälkeen työllistyneistä sekä sosiaalisten yritysten johdosta. Projektipäällikkö ja työvalmentaja ovat tehneet tiivistä yhteistyötä kaikkien edellä lueteltujen kanssa. Tiivis yhteistyö on tarvittu myös yhteistyökumppaneiden eli muiden toimijatahojen kanssa. Keskeisiä yhteistyökumppaneita ovat rahoittajan lisäksi olleet niiden kuntien perusturvajohtajat ja alueen työvoimatoimistojen virkailijat ja johto, joiden alueelle sosiaalinen yritys tai työvoimapoliittiset koulutukset ovat sijoittuneet sekä koulutuksia toteuttavien oppilaitosten henkilöstö. Projektin varsinaiset osallistujat ovat olleet pitkäaikaistyöttömiä tai vajaakuntoisia henkilöitä. Projektin alkuvaiheessa sosiaalisia yrityksiä, niiden toimintatapaa ja niiden tarjoamia työllistymismahdollisuuksia esiteltiin jokaiselle projektin asiakkaaksi tulevalle. Alkuvaiheen jälkeen sosiaalisen yrityksen esillä pitäminen vaimeni monestakin syystä. Woodfox Oy:n 89

90 Jurvassa oli tarkoitus työllistää useita TEAKin työvoimapoliittisen koulutuksen käyneitä. Kun Woodfoxin toiminta kutistui hyvin pieneksi, oli pettymys suurin siellä, missä odotettiin työllistymistä ja hyvin suuri myös projektihenkilöstöllä ja taustaorganisaatiolla. Kokemus opetti varovaisuutta. Sosiaalisten yritysten sijaan alettiin asiakkaiden kanssa puhua enemmän työllistymisestä ja sen edistämisestä yleensä. Työvoimapoliittisissa koulutuksissa mukana olleet hakivat työvalmentajan tuella tai itsenäisesti työpaikkoja avoimilta työmarkkinoilta. Kaikenlainen apu ja tuki sai erittäin hyvää palautetta osallistujilta/asiakkailta. Projektipäällikkö ja työvalmentaja liikkuivat molemmat paljon kentällä ja käyttivät aikaa siihen, että projektin asiakkaille löytyisi työ, koulutuspaikka tai joku ratkaisu pitkään työttömyyteen. Osallistujilta kysyttiin arvioinnin haastatteluosuudessa, mitä he tietävät sosiaalisista yrityksistä, kenelle ne on tarkoitettu ja olisiko henkilö itse valmis tai halukas työskentelemään sosiaalisessa yrityksessä. Valtaosa haastatelluista tiesi ainakin jotain sosiaalisista yrityksistä ja kaikki olivat valmiita työskentelemään sosiaalisessa yrityksessä, yksi haastateltavista sillä edellytyksellä, että se olisi väliaikainen ratkaisu. Haastateltava H8 on ollut työttömänä projektin alkaessa ja työllistynyt projektin aikana ensin sosiaaliseen yritykseen ja kun työ siellä loppui, muuhun työhön. No olin kuullu mainittavan sanoja ja näin poispäin mutta en ollu sen kummemmin niihin vielä perehtyny. No se on tarkotettu siihen tarkotukseen mihin se on suunniteltu eli pitkäaikaistyöttömien kouluttamiseen. On se antanu siinä suhteessa apua siihen, että on monia kysymyksiä mihin ei oo ennen tullu niin harkittua ja ajateltua että mitä ne merkitsee, kun on kuullu joskus niitä kysymyksiä mutta ei oo saanu niihin konkreettisemmin vastausta sillon annettua, niin paremmin saanu sitte sitä kautta nytte ajatukset itellekin siihen, että vammanenki osaa tehdä töitä ku sille annetaan mahdollisuus. H8 Haastateltavalle projekti on ollut väylä työelämään. Hän on osallistunut työvoimatoimiston järjestämälle kurssille ja saanut sieltä tietoa projektista. Petteri Kokon kautta sain ja Tuulikin kautta siinä tiedon tästä että tämmönen projekti on olemassa ku meillä oli työhönhakuryhmän kurssi sillon Jurvassa ja Petteri ja Tuulikki kävivät sielä esittelmäs tätä kurssia, siitä lähti kipinä. H8 Haastateltava on tyytyväinen tähän saakka saamaansa tukeen ja apuun. Tulevaisuudessa hän odottaa, että saisi tukea yrityksen perustamiseen liittyvissä asioissa. Että tukea siinä vaiheessa että olen lähdössä nyt perustamaan tai suunnitelemaan että lähtiä toimimaan oman yrityksen puitteissa tai sitte vastaavaa jonkun toisen kanssa jossa kumppania 90

91 joka ois luotettava, että pystyis lähteen niinku suunnittelemaan perustaa tähän alaan liittyvää yritystoimintaa. H5 Toinen haastateltava, joka on ollut työttömänä ennen projektia ja on edelleen haastatteluvaiheessa, kertoo, että hän tuntee kyllä sosiaalisen yrityksen, koska on ollut siellä työharjoittelussa. Hänen mielestään sosiaaliset yritykset on tarkoitettu, jollain tavalla vajaakuntoisille, vaikka sellaisille kuin hän itse selkävaivansa kanssa. Haastateltava on sitä mieltä, että voisi olla töissä sosiaalisessa yrityksessä, mutta vain väliaikaisesti. Haastateltava on alle 40 vuotias nainen ja hän ei ole aktiivisesti hakenut töitä selkävaivansa takia. Haastateltava toivoo saavansa avun sairauteensa ja sitten pystyvänsä työhön. Työkykynsä hän on arvioinut kouluarvosanalla seitsemän paikkeille. Kysymykseen saiko hän riittävästi tukea ja ohjausta työharjoittelunsa aikana haastateltava vastaa myönteisesti. Siä kyllä sai tuota, mitä mä olin harjoottelujaksoolla niin kyllä siä sai työntekijööltä ja työnjohtajaltakin ohjausta ihan tarpeeksi. Entä työvalmentajalta? Kyllä sekin jonkin verran, et kyl se kävi kattomassa. H7 Kysymykseen millaiseksi hän arvioi tuen tarpeensa tulevaisuudessa suhteessa työelämäkynnyksen ylittämiseen, haastateltava toteaa, että odottaa työharjoittelun aikana ja työllistyttyään, että työvalmentaja tukisi ja olisi sellainen henkilö, jolta voi kysyä mitä vaan ja joka myös neuvoisi. Haastateltavia oli työttömyyden taustan osalta kahdenlaisia. Ensimmäinen ryhmä ovat ne työttömät tai vajaakuntoiset, joilla on useita erityyppisiä rajoitteita työllistymisessä. Saattaa olla, että taustalla on sosiaalisia rajoitteita, elämäntapoihin liittyviä asioita, sairautta tai selkeä vajaakuntoisuus. Ryhmään kuuluu sekä miehiä että naisia. Toinen ryhmä ovat pitkään kotona olleet kotiäidit, jotka kokevat olevansa omalla tavallaan vajaakuntoisia. Heitä oli haastateltavista kaksi, mutta projektin asiakkaina useampia. Toinen haastatelluista kuvasi itsensä aivojen toiminnan hitauden takia vajaakuntoiseksi. Hänen mielestään hidastuminen ja jähmeys oli seurausta monista lasten kanssa kotona vietetyistä vuosista. Toinen haastateltavista oli ollut kotona 15 ja toinen 20 vuotta. 91

92 IV PÄÄTELMÄT Sosiaalisten yritysten verkoston päivillä (VATES ) tutkija Jari Karjalainen puhui sosiaalisten yritysten lain toimivuuden ja toimeenpanon arvioinnin tuloksista. Arvioinnin tulokset perustuvat kyselyyn, joka on tehty nykyisille sosiaalisille yrityksille ja sidosryhmille. Yleisesti ottaen käsitys sosiaalisista yrityksistä on melko myönteinen. Lain osalta nykyyritysten mielipiteet jakaantuvat kahtia. Vastanneista ¾ tunsi lain hyvin tai melko hyvin. Tutkimus osoitti, että laissa on epätarkoituksenmukaisuuksia: - projektituki - työllistämistukeen liittyy monia korjattavia kohtia, vaikka se sinänsä koettiin tarkoituksenmukaisena - liiketoimintasuunnittelu sosiaalisessa yrityksessä hankaloituu, koska työhallinnon tukipäätöksiä ei voi ennakoida - myös 30 % kiintiötä pidettiin epätarkoituksenmukaisena, koska miten kiintiön kanssa toimitaan, jos tukea ei voi käyttää - kritiikkiä esitettiin siihen, että työvoimatoimisto osoittaa työllistettävät, parempiin tuloksiin päästäisiin, jos työvoimatoimisto esittelisi ehdokkaat ja yritys valitsisi heistä työntekijänsä - sosiaalisen yrityksen tunnettuus laajemmin on heikko, sosiaalinen koetaan jossain määrin hämääväksi. Sosiaalisten yritysten toimintaedellytysten selvittämiseksi Karjalainen on käyttänyt nelikenttää. Mikäli joku asia on itse toiminnan toteutumisen kannalta tärkeä, on se silloin oltava tarkoituksenmukainen. Mikäli asia puolestaan on epätarkoituksenmukainen, kuuluu sen silloin olla vähän tärkeä. (Karjalainen 2000) Tästä on helppo tehdä johtopäätös, että korjattavaa on, jotta päästäisiin siihen, mitä on lähdetty tavoittelemaan. Myönteistä on se, että liikkeelle on lähdetty jo lain alkuvalmisteluista lähtien asiantuntijavoimin, riittävin satsauksin ja vakavin tavoittein. Näin ollen voidaan olettaa, että työtä ei tässä vaiheessa jätetä kesken, se olisi liian suuri hukkaan heitetty resurssi. Tutkijan mukaan lain merkitys sosiaalisten yritysten kehityksessä näyttäisi jakaantuvan siten, että rahoitus- ja liiketoiminta, tukeen liittyvät asiat ja muut asiat painottuvat kukin kolmanneksella. Eniten uusien yritysten rekisteröintiä estävät muiden tukien menetys. Tulokset osoittavat, että mitä laajempi on kohderyhmä ja mitä enemmän on olemassa tukia, sitä kiinnostavampaa on sosiaalisen yrityksen perustaminen. Myös Sykäys projektin aikana on noussut esiin epäkohtia sosiaalisten yritysten toimintaedellytyksissä. Epäkohtiin on haettu 92

93 ratkaisuehdotuksia. Sosiaalisilla yrityksillä tulee olla oma rahoitusinstrumentti, koska tavoitteiden kaksoisluonne saattaa heikentää sosiaalisten yritysten asemaa tavanomaisten rahoittajien silmissä. Liiketoimintaosaamista on lisättävä, kolmannen sektorin toimijoita saatava yrittäjyyskoulutukseen, tunnettuutta on lisättävä. Sosiaalisten yritysten lain toimivuudesta tehtiin selvitys maaliskuun lopussa Asia meni valiokuntakäsittelyyn toukokuussa. Sitä ennen oli kirjattava, mitä puutteita ja korjaustavoitteita esitetään eduskunnalle. Myös Sykäys projektin tuloksista välittyi tieto lain valmistelijoille. Työministeriön johtajan Matti Pukkion mukaan selvitys lain toimivuudesta ja uudet toimenpide-ehdotukset johtavat 1. ei mihinkään 2. nykylakia muutetaan 3. uusi laki. Johtaja Pukkio pitää vaarallisena vaihtoehtona sitä, että lähdetään keksimään jotain uutta. Hän on myös toistuvasti peräänkuuluttanut sitä, että annetaan sosiaalisten yritysten käynnistymiselle aikaa. Asia on edelleen uusi ja kohtalaisen tuntematon. Yrityksiä on kuitenkin tähän mennessä syntynyt 36. (Pukkio, ) VATES päivillä Seinäjoella esiteltiin sosiaalisen yrityksen menestystekijöinä seuraavat kahdeksan kohtaa: 1. Myynnillä ansaittu tulo on aina tärkeintä 2. Oltava todellinen peluri markkinoilla tai jäätävä suosiolla koko pelin ulkopuolelle 3. Yritysorganisaation rakentaminen ei välttämätöntä 4. Liiketoiminnan rönsyilyn välttäminen tärkeää 5. Oltava sekä kärsivällinen että säästäväinen 6. Johtohenkilöillä oltava sopiva osaamistausta 7. Voittoa tuottamattoman kulttuurin hylkääminen 8. Sitoutuminen toimintaan ja kehittämiseen. (Karhu Kari) Eri tahot, muut tutkimukset ja julkinen keskustelu ovat nostaneet esiin samansuuntaisia sosiaalisen yrittäjyyden menestystekijöitä. Käytännön työn näkökulmasta kynnyskysymyksiksi nousevat osaaminen, joka on jotain muuta kuin sosiaali- tai terveydenhuoltoalan ammattilaisuus sekä yritystoiminnan logiikan ymmärtäminen. VATESpäivillä asiaa tutkinut Kari Karhu listasi sosiaalisesta yritystoiminnasta tähän mennessä 93

94 opittuja asioita. Ne ovat jokainen kohta sellaisia, jotka on myös Sykäys projektissa tunnistettu ja joihin on otettu kantaa. Kokoavia ajatuksia: yritystä on jatkuvasti kehitettävä, mikä vaatii taloudellista ja henkistä panostusta pääasiana rahan ansaitseminen; sosiaaliset päämäärät toteutuvat sen jälkeen kuin itsestään ei pidä lähteä mukaan sellaiseen, mitä ei osaa kunnolla veronmaksu kuuluu osana taloudellisesti terveeseen liiketoimintaan kilpailua ei pidä nähdä pahana asiana, vaan sen tuomiin haasteisiin on pyrittävä vastaamaan hyvän idean erottaa huonosta vain perusteellisen tutkimisen kautta riskien ottaminen on erottamaton osa sosiaalisen yrityksen toimintaa kun yritys tuottaa taloudellisesti hyvin, on rahoituksellinen liikkumavara suurempi ja lisärahoituksen saaminen helpompaa ei saa ajautua turvallisuuden tunteeseen on priorisoitava, sillä resurssit eivät riitä kaiken hyvän saavuttamiseen kaiken osaamisen ei ole tarpeellista olla organisaation sisällä. Suomessa on valmistunut ensimmäinen väitöskirja sosiaalisista yrityksistä. Pekka Pättiniemen väitöskirja Social Enterprises as Labour Market Measure on julkaistu Kuopion yliopiston julkaisusarjassa Tutkimus antaa hyvän kuvan suomalaisen sosiaalisen yritystoiminnan ideologiasta ja nykytilanteesta. Se kuvaa hyvin, millaisia sosiaalisia yrityksiä meillä on, millaisella rahoituksella ne toimivat, mitä palveluja tai tuotteita ne tuottavat ja millä tavalla sosiaalinen yritystoiminta pyrkii vastaamaan pitkäaikaistyöttömien ja vajaakuntoisten työllistymisen edistämiseen. Euroopassa sosiaalinen yritystoiminta kukoistaa. Eurooppalainen sosiaalisen yritystoiminnan kehittämisyhdistys CEFEC pitää vuosittain kansainvälisen konferenssin, jossa toisiaan tapaavat yritykset, osuuskunnat ja muut organisaatiot. CEFECissä on jäsenenä 120 yhteisöä 20 maasta. Konferenssissa palkitaan kunkin vuoden sosiaaliseksi yritykseksi valittu yritys. Slovenian Novo Mestossa vuoden 2005 sosiaalisen yrityksen kunnian sai pakkaus- ja postituspalveluja tarjoava brittiläinen Pack-it. Yritys työllistää 18 kokoaikaista ja kolme osaaikaista henkilöä. Työntekijöissä on mielenterveyskuntoutujia, rikollisen taustan omaavia, oppimisvaikeuksista kärsiviä ja kuuroja henkilöitä. Tämä joukko on hioutunut tekemään 94

95 hyvää jälkeä ja loistavaa tulosta. Yritys on perustettu vuonna 1988 Cardiffin kunnan päivätyökeskuksen omistukseen. Yrityksen johdossa on media-alan ammattilainen, joka paneutui työhön koko tarmollaan. Hän on halunnut vähentää yrityksen riippuvuutta avustuksista ja on onnistunutkin tekemään sopimuksia isojen yritysten kanssa. Suomi on yksi harvoista maista, jossa on erillinen sosiaalista yrittäjyyttä koskeva lainsäädäntö. Iso- Britannian kehitys on ollut esimerkkinä, kun suomalaista sosiaalisen yrittäjyyden mallia on haettu, vaikka siellä ei varsinaista lakia olekaan. Yritykset ovat syntyneet ja kehittyneet aktiivisten kansalaisten ja järjestöjen toimesta ilman valtion ohjausta. Viimeisin saavutus Ison-Britannian sosiaalisten yritysten menestystarinassa on sosiaalisen yrittäjyyden käsikirja, joka käsittelee yrittäjyyden, työllistämisen ja työntekijän vahvistumisen teemoja sekä sisältää laatusuositukset sosiaalisiksi yrittäjiksi aikoville. (Tiittanen 2005, 16-17) Edellä on jo useassa yhteydessä kuvattu sitä, millaiseen todellisuuteen sosiaalisia yrityksiä on Suomessa syntynyt. Yhtenä vaihtoehtoisena työllistymisen väylänä sosiaalisia yrityksiä pidetään periaatteessa hyvinä. Niissä työtä tekevät tai tehneet arvioivat sosiaaliset yritykset oman työllistymisensä kannalta erittäin tärkeiksi. He arvioivat sosiaaliset yritykset myös muita työpaikkoja inhimillisemmiksi ja työntekijöitä enemmän huomioiviksi. Sykäys projektin arvioinnissa käytettiin vertaisarviointia yhtenä menetelmänä. Kolmen erilaisen, projektin toiminta-alueen ulkopuolella toimivan sosiaalisen yrityksen johtoa haastateltiin heidän kokemuksistaan. Yrittäjät itse eivät pidä sosiaalisena yrityksenä toimimista muuta yrittäjyyttä kummempana eivätkä välttämättä halua tehdä suurta numeroa yrityksen sosiaalisesta puolesta. He näkevät tehtävän haasteellisena ja henkilöstöresursseja vaativana. Työntekijät tarvitsevat ohjausta ja tukea. Yrittäjällä on usein joku motiivi lähteä rekisteröitymään sosiaaliseksi yritykseksi. Esimerkiksi se, että on jo aikaisemmin työllistänyt vajaakuntoisia tai pitkäaikaistyöttömiä. Yksi motiivi on tarve saada työvoimaa. Tuet ovat pieniä ja niiden saaminen vaatii suostumista monenlaiseen paperisotaan, joten raha ei näyttäisi olevan ainoa houkutin. Yhden projektin arvioinnin keinoin ei vielä vastata kysymykseen, ovatko sosiaaliset yritykset tulleet jäädäkseen ja edistävätkö ne vajaakuntoisten ja pitkäaikaistyöttömien työllistymistä. Mutta arviointia varten aiheesta haastatellut henkilöt katselevat asiaa omalta näköalapaikaltaan ja pystyvät näistä lähtökohdistaan vastaamaan kysymykseen. Ne on varmaan tullu jäädäkseen, mutta niistä ei oo tullu sitä, mitä odotettiin. Uusia työpaikkoja on tullu tosi vähän. Olemassa olevien yritysten kiinnostus muuttaa toimintansa sosiaaliseksi yritykseksi on olematon. Laki on ollu voimassa kolme vuotta, jos tulos on tämä, niin ei oo kovin häävi. 95

96 Tämän raportin kirjoittamisen loppuvaiheessa rekisteröityjä yrityksiä on 72. Yritykset työllistävät 371 henkilöä, joista 135 on vajaakuntoisia, 44 pitkäaikaistyöttömiä ja neljä (4) kunnan tuella palkattua vammaista henkilöä. Viimeisen vuoden aikana on työministeriön toimesta kerätty tietoa lain toimivuudesta. Lakia on uudistettu ja paranneltu laki saadaan varmaan lähiaikoina. Tietojen ja kokemusten keräämiseen sosiaalisten yritysten toimivuudesta on liittynyt pohdintaa, onko kyse ollenkaan laista vai jostain muusta. Eihän tämä yksistänsä oo lakikysymys. Se on asenteissa. Ei toimi näin. Jos toimeenpanopuoli pysyy tällaisena, niin en ihmettelisi, vaikka ei tulisi yhtään yritystä enää. Jonkun yksittäisen työvoimaneuvojan vastaus ratkaisee, pääseekö joku sosiaaliseen yritykseen töihin tai perustaako yrityksen. Liikaa sidottu työhallintoon, joka on monelle yrittäjälle punainen vaate, ei halua edes asioida. Ristiriita on selkeä. Ajattele eteläpohjalaista yrittäjää, jonka pitäis täyttää niitä papereita Suomalaiseen työelämään kaivataan inhimillisyyttä. Monissa lehtijutuissa ja artikkeleissa on toivottu, että sosiaaliset yritykset toisivat sitä omalta osaltaan. Erilaisuuden sietokykymme on matala ja työelämä hyvin yhdenmukaista kovuudessaan ja vaativuudessaan. Ilmeisesti asenteet muuttuvat hitaasti, mutta aika suosii muutosta, joten toivoa on. Puheenvuorot siitä, että sosiaalisten yritysten historia Suomessa tulee jäämään lyhyeksi, mikäli jatketaan samalla jäykähköllä toimintamallilla, ovat vakavasti otettavia. Sosiaalisen yritysten kehittämistyöhön tarvitaan paras mahdollinen osaaminen. Sykäys projektin projektipäällikkö on todennut tähänastisesta kehittämisestä, että tausta olisi pitänyt olla laaja ja ministeriöistä kaikki kolme toiminnalle keskeistä eli STM, KTM ja TM mukana. Tarvitsemme yritysjärjestelmää hyödyntäviä uusia työllisyysaloitteita, jollaisiin sosiaaliset yritykset nimenomaisesti lukeutuvat. Juuri tässä on sosiaalisten yritysten lähtökohta: työllistää vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevia yritysjärjestelmään tukeutuen. Sanomattakin on selvää, että sosiaaliset yritykset ovat vain eräs myönteinen lisäkeino, eivät mikään universaali ratkaisu. (Johtaja Matti Pukkio, TM, 2004) Arvioinnin tavoitteet ovat monitahoisia, joten tiukempi rajaaminen olisi ollut tarpeen. Myös aineistoa on paljon. Lisähaastetta tuo se, että sosiaalisten yritysten kehityksessä mennään tällä hetkellä vauhdilla eteenpäin. Sykäys projekti on lähtenyt tilanteesta, jolloin lakia valmisteltiin. Se on tähän mennessä elänyt nykyisen lain lyhyen historian. Nyt ollaan vaiheessa, jossa lain toimivuus on arvioitu ja ehdotus mahdollisen uuden lain sisällöksi tulee käsiteltäväksi. Toisaalta valtakunnan työllisyyspolitiikassa ja työttömyyden hoidon linjauksissa tapahtuu muutoksia ja uudistuksia. Muutokset heijastuvat väistämättä siihen, millaisen painoarvon keskustelu sosiaalisista yrityksistä työllistäjänä saa. Projektin arvioinnissa ei voi sivuuttaa sitä, mitä tapahtuu valtakunnallisen päätöksenteon tasolla, koska 96

97 se kaikki konkretisoituu paikallisella tasolla. Sykäys on sosiaalisten yritysten käynnistyshanke, jonka toimenpiteet tehdään sen mukaisina kuin lait ja ohjeet edellyttävät ja mahdollistavat. Yhteiskuntapoliittista keskustelua ja mahdolliseen lakimuutokseen liittyvää keskustelua on ollut tarpeen seurata koko projektin ajan, jotta projektin työ ja tulokset tulisivat ymmärretyiksi taustaansa vasten. Koko projektihenkilöstö sekä taustaorganisaation hanketta lähellä olevat henkilöt ovat seuranneet sosiaalisten yritysten maastoutumista ja poliittista keskustelua. Se on ollut välttämätöntä, jotta projektissa on pysytty linjassa toimintaympäristön suhteen. Aineisto on kvalitatiivinen. Kvantitatiivista tietoa antavat arvioinnin II osaan liitettävät projektin loppuraportti sekä A-pesun SYTA laskelma eli vaihtoehtoiskustannuslaskelmat sille, mikä hinta työttömyydelle voidaan laskea, kun otetaan huomioon sen negatiiviset vaikutukset ja työttömyydestä maksettava vastikkeeton korvaus. SYTA- laskelma liitetään arvioinnin II osaan. Numerotiedot työttömyysluvuista ovat nopeasti vanhentuvia tietoja, joten niitä on käytetty vain vähän antamaan kuvaa kokonaistilanteesta. Työllistymistä tavoittelevien henkilöiden sosiaalisten yritysten toimijoiden ja yhteistyötahojen tarinat ovat arvioinnin tärkein aineisto, koska ne antavat asioille merkityksen ja tuovat perusteluja sille työlle, jota ollaan tekemässä. Tai jos ei löydy, niin se on yhtä arvokas tieto. Yhden lisäpohdinnan olisi arviointiin voinut ottaa. Jatkossa kannattaa nostaa esiin, keskustelu vammaisuudesta ja vajaakuntoisuudesta. Viime aikoina on eri yhteyksissä vilahtanut sellaisia keskusteluja, joissa esitetään näiden käsitteiden entistä varovaisempaa käyttöä silloin, kun puhutaan ihmisten työllistämisestä. Ajatus on vasta hatara, mutta keskustelua kannattaa seurata. Sosiaaliset yritykset on julkisessa keskustelussa ajoittain leimattu marginaaliseksi ja aikansa ilmiöksi tai yhdeksi työhallinnon ajamaksi toimenpideyritykseksi ratkaista vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien kansalaisten työllistyminen. On totta, että suomalainen rakennetyöttömyys ei tule ratkeamaan ilman järeitä toimenpiteitä. Työvoiman väheneminen ei sitä ratkaise. Saattaa olla jopa niin, että avoimien työpaikkojen lisääntyessä yhä useampi työtön joutuu kokemaan toistuvan henkilökohtaisen epäonnistumisen tunteen, kun hän ajattelee toimivansa oikein, hakee aktiivisesti tarjolla olevia töitä ja jää yhä uudelleen ilman työpaikkaa. Työ on jokaisen kansalaisen oikeus. Tutkimusten valossa näyttää myös siltä, että työhön liittyy monia yksilölle tärkeitä merkityksiä. Taloudellinen merkitys on suuri, mutta vähintään yhtä tärkeitä ovat yhteisöön kuulumisen, arjen jäsentymisen, perheestä huolehtimisen ja oman 97

98 arvostuksen tarpeet. Työelämän ulkopuolelle jääminen, erityisesti pitkittyessään, saattaa aiheuttaa monia muita ongelmia elämässä. Mielenterveyden ongelmat, erityisesti masennus, ovat yleisiä pitkään työttömänä olleiden keskuudessa. Myös muut työttömyyden aiheuttamat yksilölliset haittavaikutukset ovat niin suuria, että niiden ehkäisemiseksi tulisi työttömiin kohdistuviin toimenpiteisiin kohdistaa erityishuomio. Tarvitaan tutkittua tietoa, sen levittämistä ja koulutusta niin työvoimahallinnon henkilöstölle kuin kaikille työllisyyden edistämisen kanssa tekemisissä oleville. Perinteiset toimenpiteet eivät riitä. Tarvitaan ammattitaitoa kohdata työttömyyden ja siitä aiheutuvien epäonnistumisen ja toivottomuuden kokemusten aiheuttama kriisi. Tarvitaan taitoja käsitellä työttömyyden aiheuttamia tunteita sekä taitoja harjaannuttaa selviytymiskeinojen käyttöön ottamista. Toimenpiteissä tulisi samanaikaisesti huomioida työttömyyden yksilölle aiheuttamat vaikeudet muilla elämänalueilla sekä kiinnittää työttömäksi joutuneen huomio toivoa ja luottamusta antaviin asioihin. Ajatus siitä, että työttömyys on tilapäistä, sille on jotain tehtävissä ja että apua on saatavilla, ovat selviytymisen lähtökohta. Ihmisten uskoa on tärkeää vahvistaa, koska toivottomuus lamaannuttaa, passivoi, masentaa ja syrjäyttää. Pysyvästä työttömyyteen tuomitun olotilasta kohti välivaiheen kokemusta voisi olla ensimmäinen toimenpiteen tavoite. Viime aikoina puhuttaneet välityömarkkinat on tätä taustaa vasten käsitteenä varsin hyödyllinen ja kannustava. Itse asiassa tarvitsemmekin mielikuvan ja luottamuksen siihen, että mikäli en heti yllä työmarkkinakilpailussa parhaille paikoille, voin pyrkiä tavoitteisiini välivaiheen kautta. Todelliset vaihtoehdot lisäävät kansalaisten luottamusta siihen, että yhteiskunnassa tehdään tekoja työttömien tilanteen korjaamiseksi. Tämän viestin seurauksena toivottomuus voi lieventyä. Sosiaaliset yritykset näyttävät olevan yksi hyvä vaihtoehto toteuttaa välityömarkkinoita. Ne tarjoavat vaihtoehtoisen väylän yltää työelämään, mikäli työllistyminen ei muuten ole onnistunut. Sosiaalinen yritys voi tarjota sellaisen työympäristön, jossa on mahdollista työskennellä silloin kun työkyvyssä on vajetta. Voi rauhassa parantaa omaa työkuntoaan niin, että siirtyminen täyttä tai lähes täyttä työkykyä edellyttävään työhön tulee mahdolliseksi. Näin vapautuu taas paikka seuraavalle työtä vailla olevalle henkilölle, joka etsii sopivaa väylää työelämään. Kaikille sosiaalinen yritys ei ole välivaihe, vaan osalle se tulee olemaan pysyvä työpaikka. On paljon työkyvyn alenemaa ja vajaakuntoisuutta, joka ei muutu. Työkyvystä on merkittävä osa jäljellä, jos se on %. Sitä ei kannata jättää käyttämättä. Sosiaalisessa yrityksessä se on mahdollista hyödyntää. 98

99 Yrittäjän asema sosiaalisena yrittäjänä on aiheuttanut runsaasti keskustelua. Kaikilla tätä arviointia varten haastatelluilla yrittäjillä oli olemassa sosiaaliselle yrittäjyydelle muut kuin taloudelliset perusteet. Kukaan ei osannut kovin tarkkaan selittää motiivejaan, mutta jokaisella oli joku tuntuma siihen, että näin tulisi tehdä ja että työ sosiaalisena yrittäjänä on antanut itselle jotain erityistä. Työntekijöiden palaute palkitsee ja onnistumisen kokemusten mahdollisuus on suuri. Taloudellisen hyödyn tavoitteluksi voi halutessaan luokitella sen, että yrittäjä on sosiaaliseksi yritykseksi rekisteröityessään ennakoinut, että työvoimaa on tulevaisuudessa vaikea saada. Yrittäjät kertovat ottavansa työvoimaa sieltä mistä saavat. Työntekijän taustalla ei ole merkitystä, kunhan työt hoituvat. Sosiaalisena yrittäjänä toimivat käyttävät paljon työaikaa työntekijöidensä perehdytykseen, valmentamiseen, ohjaamiseen ja tukemiseen. Haastatteluissa nousi esiin, että tarve olisi vieläkin suurempi, mutta tätä osaa työstä ei voi mihinkään budjetoida. Siellä, missä työvalmentaja oli yrittäjän ja työntekijän apuna, varsinkin alkuvaiheessa, se koettiin erittäin suureksi ja usein ratkaisevaksi avuksi. Yrittäjät luokittelevat itsensä harvoin sosiaalisiksi yrittäjiksi. He kokevat olevansa yrittäjiä siinä, missä kuka tahansa muu. He muistavat sosiaalisen yrittäjän asemansa silloin, kun työhallinto vaatii heiltä erilaisia selvityksiä ja raportointeja, joiden laatimiseen ei yrittäjän aikabudjettiin ole varattu resursseja. Työvoimatoimistosta otetaan yhteyttä myös, kun tarjotaan henkilöä töihin. Yrittäjät pitävät kiinni oikeudestaan valita työntekijänsä, vaikka se tapahtuisi yhteistyössä viranomaistahojen kanssa. Tarinoista oli kuultavissa, että asia ei aina ole helposti soviteltavissa. Yrittäjälle saatetaan tarjota hänen yrityksessään tehtävään työhön täysin sopimatonta henkilöä. Henkilön koulutus ja kokemus saattavat olla eri alalta tai fyysinen vamma tai este sellainen, että kyseisen työn tekeminen on mahdotonta. Yrittäjä kokee vaikeaksi sen, että joutuu ehkä kyselemään työvoimaa, mutta samalla perustelemaan, että juuri tämä henkilö ei hänelle käy. Yksittäisten yrittäjien negatiiviset kokemukset asioinnista byrokraattisten hallintokoneistojen kanssa ovat yksi osa sosiaalisen yrityksen maastoutumisen vaikeutta. Yhteisen kielen löytäminen on haaste. Laki puhuu normaalista liiketalouden ehdoilla toimivasta yrittäjyydestä ja viranomaistahoilla sosiaaliset yritykset mielletään usein työhallinnon työllistäviksi toimenpiteiksi. Tarvitaan joustavuutta ja sujuvaa yhteistyötä. Tässä arvioinnissa monet sellaiset tulokset, jotka liittyvät palkkatukikysymyksiin tai muihin sosiaalisen yrityksen toimintaedellytyksiin, ovat peräisin sekä vertaisarvioinneista että oman alueen sosiaalisten yritysten kokemuksista. Vertaisarvioinnit olivat tärkeitä, koska niiden tulokset tukivat sellaisia päätelmiä, joihin Sykäys projektin käynnistämissä yrityksissä oltiin 99

100 lyhyen toiminta-ajan aikana vasta varovaisesti tultu. Vertaisarviointikäyntien kohteista joillakin oli kokemuksia kertynyt jo enemmän. Palkkatukeen yrittäjät suhtautuivat ristiriitaisesti. Toisaalta se on välttämätön edellytys, jotta yritys voi toimia kannattavasti. Työllistetyn henkilön työkuntoon saattaminen saattaa viedä vuosiakin ja se aika tarkoittaa vajetta työn tuloksellisuudessa. Epävarmuus siitä miten pitkään tuki jatkuu, merkitsee yrittäjälle riskiä ja on todennäköisesti estänyt joitakin sosiaalisia yrityksiä syntymästä. On työntekijöitä, joiden työkyky on pysyvästi alentunut, mikä tarkoittaa, että myös tuen tulisi olla pysyvä. Palkkatuen hakemiseen liittyvän paperisodan ja sen käyttöön liittyvän seurannan yrittäjät pitivät raskaana ja aikaa vievänä työnä, johon heillä ei välttämättä ole edes riittävää tietotaitoa. Yrittäjä on saattanut päättää lopettaa tuen hakemisen sen aiheuttaman ylimääräisen työn takia. Pääosin tuki nähdään myönteisenä ja tarpeellisena, paikoin myös riittävänä silloin, kun sillä kompensoidaan työntekijän alentunutta työkykyä. Muihin oheistehtäviin, kuten yrittäjän tai työnjohtajan työllistettyä kohden käyttämän valmennusajan korvaamiseen se ei riitä. Projektin aktiivivaiheen arvioinnin kohdalla herää kysymys kompensaatio käsitteen käyttämisen perusteluista sosiaalisen yrittäjyyden yhteydessä. Kompensaatio käsite on jo saanut oman arvolatauksensa. Kyse on kuitenkin yhteiskunnan toimenpiteestä, jolla edistetään tasa-arvoisten oikeuksien toteutumista työelämässä. Sosiaalinen investointi voisi olla käsitteenä selkeämpi, koska siitähän on kyse. Se antaa mielikuvan jostain tulevaisuuteen suuntaavasta ja merkittävästäkin yhteiskuntapoliittisesta ratkaisusta. Sosiaalisten yritysten ajateltiin tuovan kaivattua inhimillisyyttä suomalaiseen työelämään. Tätä keskustelua käytiin erityisesti lain valmisteluvaiheessa. Nyt keskustelu tuntuu vähentyneen ja viimeaikaisen keskustelun painopiste on siirtynyt sen ihmettelyyn, miksi meille ei syntynytkään satoja sosiaalisia yrityksiä ja niihin tuhansia työpaikkoja. Yrittäjät itse eivät ole halunneet tuoda yritystään esiin nimenomaan sosiaalisena yrityksenä. Toisaalta he ovat kertoneet sen, mikäli heiltä on sitä kysytty ja heidän mukaansa palaute on ollut varsin myönteistä ja kannustavaa. Jotkut sosiaaliset yritykset ovat käyttäneet heille tarjottua paikallista mediajulkisuutta ja kokeneet sen myönteisenä. Yksi suomalainen sosiaalinen yritys Carfix Oy on saanut sekä kansallisen että eurooppalaisen vuoden sosiaalinen yritys palkinnon. Palkinto on merkinnyt julkisuutta, haastattelu- ja luennointipyyntöjä. Yrittäjän mahdollisuudet lähteä tällaiseen tiedotuskampanjaan ovat rajalliset. Mutta palkittu yritys on huomioitu myönteisesti ja ainakin töitä on paljon. Yritys kasvaa, jopa niin nopeasti, että kasvua on hillittävä. Yritys ei kuitenkaan ole markkinoinut itseään tai ollut näkyvästi sosiaalinen yritys, joten sen ansioksi kasvua ei voi laskea. Mutta 100

101 kun vierailee yrityksessä, ovat sen ystävällinen palvelu työyhteisön hyvä ilmapiiri jo ovesta astuttaessa poikkeuksellisen huomiota herättäviä. Yrittäjälle tärkein kannustin ovat olleet työntekijät ja mieluisimmat menestyksestä onnitelleet ovat olleet muut yrittäjät ja alueen yrittäjäjärjestö. Sykäys projektissa lähdettiin käynnistämään kolmea erityyppistä sosiaalista yritystä kolmelle eri seutukunnalle. Liikkeelle lähdettiin Suupohjan seutukunnasta, joka oli jo projektia edeltäneen esiselvityksen aikana osoittautunut otolliseksi alueeksi. Alueella on paljon puu- ja huonekalualan teollisuutta, jota ollaan hiomassa yhä parempaan vientikuntoon. Tuotannon tehostaminen merkitsee alihankkijoiden käyttämistä sellaisten komponenttien osalta, joita ei ole järkevää tuottaa itse. Yrittäjät olivat ajatuksen takana, että alueelle perustettaisiin sosiaalinen yritys tiettyjä alihankintatöitä varten. Yrityksellä piti olla kaikki edellytykset kunnossa. Yritys aloitti toimintansa koneistetuissa vuokratiloissa Jurvassa joulukuussa 2003 projektiin palkatun yrityskäynnistäjän toimesta. Tilauksia näytti olevan hyvin. Palkkatukien saamisen kanssa oli vaikeuksia alkumetreiltä lähtien. Projektituki, jota oli haettu Etelä- Pohjanmaan TE keskukselta yrityksen käynnistämisen tueksi, viivästyi muutamalla kuukaudella käynnistämisen kriittisimmässä vaiheessa. Seuraavaksi yrityskäynnistäjä lopetti työnsä kesken sopimuksen, vei tilaukset mukanaan ja kun yrityksen johdossa ei ollut liiketalouden asiantuntijaa, on ymmärrettävää, että Woodfox joutui lopettamaan toimintansa Jurvassa. Woodfoxin aloittamisen ja silloisen toiminnan lopettamisen aikaan tietoa ja kokemuksia sosiaalisten yritysten toiminnan edellytyksistä oli kovin vähän. Mutta jo tämä yksi kokemus opetti niistä paljon ja lisäsi toimijoiden osaamista ja alueen asiantuntemusta. Yritykseen työllistyneet tai kouluttautumisen jälkeen sieltä työpaikkaa odottaneet ovat kuitenkin kaikki löytäneet ratkaisun työttömyyteensä. Kuusiokuntien seutukunnassa oli sosiaalisen yrityksen idea kypsymässä jo Sykäys-projektin alkumetreillä. Alavuden kaupunki oli pitkään miettinyt omistamansa työkeskuksen tulevaisuutta. Alavuden A-pesulla oli jo pitkä historia. Työntekijät ovat valtaosaltaan vajaakuntoisia ja vakituisessa työsuhteessa Alavuden kaupunkiin. Projektin toimesta voitiin lähteä valmistelemaan muutosta sosiaaliseksi yritykseksi, valmentamaan ja kouluttamaan henkilöstöä sekä laatimaan tarvittavia strategioita muutokseen suuntaan. Muutoksessa on paljon haasteita, mutta takana on vahvoja osaajia, kaupungin asiantunteva johto ja kehittämisestä kiinnostuneita ihmisiä, joten Alavuden tuloksia jäädään mielenkiinnolla odottamaan. Vastaus on kyllä. Sosiaaliset yritykset tarjoavat juuri sellaisen vaihtoehtoisen työllistymisen väylän, joka meiltä on puuttunut. Sosiaalisiin yrityksiin työllistyneet työntekijät ovat 101

102 tyytyväisiä työhönsä, joko pysyvästi kyseisessä yrityksessä tai välivaiheena, kohti muita työpaikkoja. Sosiaalinen yrittäjyys sellaisenaan ei ainakaan vielä houkuttele. Yrittäjällä täytyy olla vahva näkemys siitä, että vajaakuntoisten tai pitkäaikaistyöttömien työllistäminen on jollain tavalla merkityksellistä tai että se ainakin mahdollistaa työvoiman saannin, joka saattaa muuten olla vaikeaa. Näyttäisi siltä, että myös kunnan omistamia yksiköitä, kuten entisiä suojatyökeskuksia kannattaa muuttaa sosiaalisiksi yrityksiksi. Edellytykset on tietysti tutkittava tapauskohtaisesti. Askarruttamaan jää monikin asia. Jäykähkön ja hierarkkisen työhallinnon virkakoneistomme tulisi joiltain osin muuttua joustavaksi ja nopeaksi palveluksi, jotta esimerkiksi sosiaalisissa yrityksissä tarjolla oleva työ ja työhön sopiva työnhakija kohtaisivat. Palkkatukipäätökset ja tuen maksatukset tulee tapahtua nopeasti ja helposti, jotta niiden käyttö yrittäjälle olisi mahdollista. Toinen vaihtoehto on, että on olemassa erityisiä henkilöitä, jotka hoitavat paperihallinnoinnin yrittäjän puolesta. Suurimmat kysymykset ovat varmasti yhteiskunnan asenteissa laajasti ymmärrettynä. Kateus ja pelko, että joku toinen saa enemmän ja helpommalla kuin itse, jarruttavat monia hyviä uudistuksia. Voi olla vielä matkaa siihen, että yhteinen poliittinen tahtomme oikeasti näkee työn kaikille kuuluvana tasa-arvoisena oikeutena. Erilaisuuden sietokykymme on aika matalalla. Ihmiset joutuvat erilaisista syistä syrjään työelämästä pitkiksikin ajoiksi. Sosiaaliseen yritykseen työllistyminen on yksi mahdollisuus päästä takaisin työelämän ulkopuolelta. Sosiaalisen yrityksen toimintalogiikan ymmärtämiseksi on tärkeää tulevaisuudessa selvittää ja tutkia tarkemmin, miten työllistyneiden elämä on muuttunut työllistymisen jälkeen. On tärkeää ymmärtää, mitä on tarvittu, mitä on tapahtunut, mikä on ollut sosiaalisen yrityksen merkitys työllistäjänä silloin, kun lähtökohta työllistymiselle on ollut haasteellinen. Tärkeää on tietää myös miten polku on johtanut putoamisen, syrjään joutumisen, kuntoutumisen, työhallinnon toimenpiteiden ja sosiaaliseen yritykseen työllistymisen jälkeen avoimille työmarkkinoille. Työllistyneiden elämäntarinoiden kerääminen ja työllistymiseen liittyvien käännekohtien tutkiminen toisi paljon valaisevaa tietoa yksilön elämänkulkuun ja yhteiskunnallisiin muutoksiin liittyvistä kysymyksistä. Tässä arviointiraportissa niitä on ollut mahdollista vain lyhyesti sivuta. Mutta jo se, että ihmisten tarinoita on vähän sopinut mukaan, on tuottanut paljon tietoa ja varsinkin tärkeitä jatkokysymyksiä. Yksi aineistosta herännyt kysymys on työn merkitys. Työllistyneet henkilöt kuvaavat työtä itselleen hyvin tärkeänä koko elämää jäsentävänä tekijänä. Merkityksellistä on työ sinänsä, se, että kuuluu johonkin, että on työkavereita, että voi elättää itsensä ja perheensä. Ymmärretäänkö me työssä olevat, joilla ei ole kokemusta pitkästä työttömyydestä, että mistä 102

103 ihmiset silloin puhuvat, kun he antavat työlle hyvin suuria merkityksiä. Olisi pitänyt kysyä yksinkertainen kysymys näiden tarinoiden kertojilta: Millainen kokemus työttömäksi jääminen on ollut. Jonkin verran haastateltavat kertoivat siitä kysymättä. Olisi ehkä pitänyt antaa heidän kertoa lisää siitä, millaista on olla syrjässä kykenemättä auttamaan itseään tai edes löytämään apua. Mutta tähän arviointiin se ei varsinaisesti kuulunut ja toisaalta koko kysymys ja uteliaisuus on noussut nykyisestä aineistosta. Joka tapauksessa työttömyydessä elämisen aika on ollut monelle vaikeaa ja raskasta. Ihmiset saattaisivat mielellään kertoa siitä ja tarinat puolestaan voisivat opettaa meitä muita ymmärtämään millaisia toimenpiteitä on tehtävä. Sykäys-projektin käynnistyminen oli verkkaista. Esikuvia ei ollut. Myös arvioinnin alkuunpääsyssä oli haasteita, koska arvioinnin kohdentamista ei ollut mahdollista tehdä ennen projektin varsinaista käynnistymistä. Toisaalta projektin tehtävät olivat laadultaan sellaiset, että niiden konkretisoituminen vei oman aikansa ja vasta sitten oli mahdollista alkaa määritellä arvioinnin tavoitteita. Arvioinnin käynnistymistä ja erityisesti sen tavoitteiden asettamista hidasti omalta osaltaan se, että arviointi oli uutta ja arvioinnin opiskeluun oli käytettävä aikaa. Pelkästään arvioinnin aseman paikantamiseen projektityössä menivät ensimmäiset puolipäiväisen kuukaudet. Puolipäiväisenä työaika piti oppia jakamaan ja oli opittava keskittymään pelkästään arviointiin silloin, kun oli sen aika. Oppiminen oli yllättävän vaikeaa. Arviointikoulutuksista on ollut suuri apu. Tampereen yliopiston sosiaalipsykologian professorin Anja-Riitta Lahikaisen (gradusemimaari) ja sosiaalipolitiikan professori Briitta Koskiahon (tieteellisen kirjoittamisen seminaari) ajatuksista ja kommenteista on ollut paljon hyötyä. Stakesin Finsocin - arviointiryhmän koulutuspäivät, erityisesti Riitta Seppänen Järvelän arviointiasiantuntemus ja arvioinnin opaskirjat, ovat olleet hyödyllisiä. Arvioinnissa käytetyistä menetelmistä vertaisarviointi on suoraan Finsocin arviointimalli. Samaisesta ryhmästä tuli apua arvioinnin loppuun saattamiselle. Sykäys projektin arviointi pääsi arviointiakvaarioon Stakesin tutkijoiden arvioitavaksi. Se on Finsocin työmenetelmiä arvioinnin laadun parantamiseksi ja arviointitutkimusta tai seurantaraportteja tekevien tueksi. Paras palaute Sykäykselle arviointiakvaariosta oli se, että tässä aletaan olla tekemässä arviointitutkimusta, ei siis enää seurantaa. Seurannalle on toki oma tärkeä paikkansa. Lisäoppia ovat antaneet ne tilaisuudet, joihin olen päässyt tai ollut kutsuttuna esittelemään projektia erityisesti arvioinnin näkökulmasta. Valtakunnalliset Työelämän tutkimuksen päivät ja sosiaalipolitiikan päivät olivat vaativa, mutta antoisa foorumi. Työelämän tutkimuksen 103

104 päivillä Sykäyksen arviointia ja tuloksia esiteltiin ryhmässä, jonka teema liittyi työvoimapoliittisten toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointiin. Parhaan opin on antanut projekti itse, projektin henkilöstö ja osallistujat sekä sosiaalisten yritysten käynnistämisessä mukana olleet. Arvioinnin toteuttamiselle projektin/organisaation sisällä ei itsellämme ollut valmista mallia tai toimintatapaa. Se oli löydettävä yhdessä projektin tekijöiden ja osallistujien kanssa. Ohjausryhmä on osallistunut kiitettävästi projektin arvioinnin suunnitteluun ja kommentoimiseen. Keskustelut ohjausryhmässä ovat olleet korvaamattomia. Arvioinnin toteutuksen ja asiassa pysymisen kannalta tärkein tuki ja apu on tullut ohjausryhmän jäsen, apulaiskaupunginjohtaja, YT Harri Jokirannalta, joka on antanut tutkijan ammattitaitonsa ja sosiaalipoliitikon näkemyksensä projektin ja arvioinnin käyttöön. Odotukset arvioinnille olivat suuret. Mutta niiden koko suhteessa resursseihin on mahdollista ymmärtää vasta, kun on yhden arvioinnin tehnyt. Rajaamisen taito on tärkeä oppia. Sykäys projektin arviointi on ollut laaja ja monitahoinen. Arviointi on kuitenkin vastannut niihin arvioinnille asetettuihin kysymyksiin, joihin on ollut yhden projektin perusteella mahdollista vastata. Seuraavan arvioinnin toteuttaminen on todennäköisesti jo helpompaa. Tilaa jatkokysymyksille ja jatkossa arvioitaville asioille jää runsaasti. Kysymyksiä ja pohdittavia asioita on heitetty ilmaan, niin sosiaalisten yrittäjien, työllistyneiden, työtä vaille jäävien kuin projektihenkilöstön toimesta. Mikäli ne ovat tärkeitä, niihin varmaan tullaan myös etsimään vastauksia tavalla tai toisella. Projekti on saanut jatkoaikaa, koska moni asia on vielä kesken. Myös arviointi jatkuu ja projektin lopussa on aika todeta, mitä projekti on kokonaisuudessaan tuottanut ja mitä siitä jää elämään. Projekti on oppimisympäristö, kuten edellä on useaan otteeseen todettu. Nopeasti muuttuvassa maailmassa kerran hankittu ammattitaito ei aina riitä vastaamaan työn tuomiin haasteisiin. Projektit ovat olleet ja ovat edelleen mahdollisuus kehittää ratkaisuja haasteisiin, jotka ovat pitkään hakeneet ratkaisuaan. Projektit tarjoavat mahdollisuuden oppia tekemään asioita toisin; kehittämään uutta, kokeilemaan ja testaamaan uutta. Ne tarjoavat mahdollisuuden poimia parhaat käytännöt yleiseen käyttöön sekä analysoimaan ja arvioimaan omaa työtä ja sen vaikuttavuutta. Sykäys projektin arviointi on opettanut paljon projektissa toimiville ja taustaorganisaatiolle. Itselleni se on opettanut arvioinnin tekemistä ja pitkäjänteisyyttä. Projektin rahoittaja, projektin tekijät ja taustaorganisaatio ovat olleet valmiit satsaamaan uusien osaamisten syntymiseen. Rohkenemme ottaa vastaan uusia haasteita ja kehittämistehtäviä. Projektiosaaminen ja arvioinnin merkityksen ymmärrys ovat syventyneet. 104

105 Arvioinnista on tullut erottamaton osa projektityötä tai kehittämistyötä yleensä. Arviointi on hyvä vakuutus sille, että projektista pystytään ottamaan käyttöön se, mikä toimii ja jättämän pois se, mikä ei ole mahdollista tai hyödyllistä. Meillä on yllättävän vähän tietoa siitä, miten ihmisiä voidaan tukea heidän työllistymispyrkimyksissään tai siitä miksi niin tulisi tehdä. Puhumattakaan siitä, mihin ja miten ohjaisimme työhön sellaiset ihmiset, joiden työkyky ei yllä ns. avoimille työmarkkinoille, mutta heillä on paljon työkykyä ja työhalua vielä jäljellä. Meillä on edelleenkin vain vähän tietoa siitä, millä edellytyksillä sosiaalinen yritys voi onnistua. Lakia ollaan jo muuttamassa. Se antaa taas uusia mahdollisuuksia. Sosiaalisten yritysten toimintaedellytykset on arvioitava silloin uudelleen. Tämä arviointi tuotti sen tiedon, että sosiaaliset yritykset ovat hyvä ja tärkeä työllistymisen väylä. Se tuotti myös sen tuloksen, että tietyin reunaehdoin sosiaaliset yritykset voivat onnistua ja löytää paikkansa kannattavina yrityksinä muiden yritysten joukossa. Työ jatkuu. 105

106 LÄHDELUETTELO Aho Simo, työpoliittinen tutkimus 261. Työministeriö, Helsinki 2004 Aho Simo, Virjo Ilkka, Tyni Päivi, Koponen Hannu, Työttömät ja palvelutarve, Tampereen yliopiston työelämän tutkimuskeskus, Tiivistelmä työministeriön internet sivut Ala-Kauhaluoma Mika, Härkäpää Kristiina; Yksityinen palvelusektori heikossa työmarkkinaasemassa olevien työllistäjänä. Työpoliittinen tutkimus 312, Työministeriö. Helsinki Arajärvi Pentti, Manifesti sosiaalisen yritystoiminnan edistämiseksi Suomessa, Syfoseminaari 2005 Eriksson-Piela Susan, Sosiologia 1/2005; Puhe vastapuhe näkökulma marginalisoiviin käytäntöihin; kirja-arvostelu teoksesta; Kulmala Anna, (toim),jokinen Arja, Huttunen Laura; Puhua vastaan ja vaieta Eskola Jari Suoranta Juha. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Vastapaino Etelä-Pohjanmaan TE-keskus, ESR tiedotuskampanja, teemaseminaarit Filatov Tarja, Työministeri, puheenvuoroja sosiaalisesta yrittäjyydestä Filatov, Yhteisötalous ja sosiaalinen yrittäjyys 2004 Finsoc News; Evaluaatio ja interventio, 1/2001 Finsoc News; Itsearvioinnin paikannuksia 2/2001 Granfelt Riitta; Psykososiaalinen orientaatio sosiaalityössä, teoksessa Monisärmäinen sosiaalityö, Sosiaaliturvan keskusliitto. Gummerus 1993 Grönberg Ville toim., Yhteisötalous ja sosiaalinen yrittäjyys, Vammala 2004 Haapasalo Seija; Elinikäinen oppimisvaikeus vain projektin arvoinen asia? Käännekohta. Ajankohtaista kuntoutuksesta, 2/2006. Kuntoutussäätiö. Harjunen Raimo; Sosiaalisen yritystoiminnan edistäminen, luentolyhennelmä, Sosiaali- ja terveysturvan päivät Kokkola Helin Satu, Sosiaalinen pääoma, Aikalainen 10/2006 Hellsten-Outinen-Holma, Kehittävä vertaiskäynti 2/2005 Helne Tuula, Julkunen Raija, kajanoja Jouko, Laitinen-Kuikka Sini, Silvasti Tiina, Simpura Jussi; Sosiaalinen politiikka. WS Bookwell Oy Juva 2003 Helne Tuula, Sosiaalipolitiikka epävarmassa maailmassa, teoksessa Sosiaalinen politiikka. WSOY, 2003 Hyväri Susanna; Vallattomuudesta vastuuseen, Vankeinhoidon koulutuskeskuksen julkaisu 3/2001. Tietosanoma Oy 106

107 Hänninen Vilma, Sisäinen tarina ja elämän muutos. Acta Universitatis Tamperensis. Vammala Härkäpää Kristiina; Työkyky, ammatillisen soveltuvuuden arviointi ja tuettu työllistyminen, 1996 Jalava Urpo, Virtanen Petri; Moniammatillinen projektitoiminta Avain hyvinvointipalvelujen tulevaisuuteen. Tammer- Paino Oy, Tampere Jokiranta Harri; Arviointi ja sosiaalityö, teoksessa Monisärmäinen sosiaalityö, Sosiaaliturvan keskusliitto, Gummerus Karjalainen Jari, Anderson Atso, Kuosa Ilkka, Pättiniemi Pekka; Sosiaalisten yritysten lain toimivuus ja toimeenpano Helsinki Kauppalehti , pääkirjoitus Kauppalehti, Työpoliittinen aikakauskirja 1/2005 Keltikangas- Järvinen Liisa. Tunne itsesi suomalainen. WS Bookwell Oy. Juva 2001 Kinnunen Juha; Arviointi julkisella sektorilla, Kuopion yliopiston yhteiskuntatiet.julkaisuja 22/1994 Koroma Johannes, luento ja artikkeleita, Yhteiskuntavastuu, kilpailu ja vastuullisuus Kujanpää Jarmo; Sosiaalisten yritysten perustamisneuvonta neuvontatarpeet ja sosiaalisten yritysten toimintaympäristö, 2007 Kuula Arja; Toimintatutkimus, kenttätyötä ja muutospyrkimyksiä. Vastapaino Tampere 1999 Lahikainen Anja-Riitta, Pirttilä-Backman Anna-Maija, Sosiaalipsykologian perusteet, Otava, 2003 Laitila Jukka Moilanen Jelisa, Ku näillä käsillään saa teherä, Työntekijöiden kokemuksia sosiaaliseen yritykseen työllistymisen vaikutuksesta heidän elämänlaatuunsa, Opinnäytetyö 2005, Seinäjoen ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysalan yksikkö Lehtinen Uolevi, Ahneuden markkinat, Aikalainen 7/2006 Mannila Simo Ala-Kauhaluoma Mika Valjakka Sari, Työelämäkynnysten ylittäminen ESR-projektien hyvät käytännöt, Stakes 1999 Mannila Simo, Sosiaaliset yritykset Euroopassa Eräitä käytännön näkökulmia, Stakes 1996 Merenmies Jaana, teoksessa Grönberg, Sosiaalinen yrittäjyys 2004 Metsämuuronen Jari, Laadullisen tutkimuksen perusteet, Metodologia -sarja 4., Helsinki 2001 Miettinen Helena; Menetetyt, kodit, elämät, unelmat; Suomalaisuus paluumuuttajastatukseen oikeutettujen venäjänsuomalaisten narratiivisessa itsemäärittelyssä. Psykologia 6/2004. Vammala Narratiivikahvila, , luentosarja narratiivisuudesta, eri asiantuntijoita ja tutkijoita. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Seinäjoen kaupunki. 107

108 Neuvottelu kulttuurisista marginaaleista. Gaudeamus, Helsinki Niemelä Jorma, luento Okko Paavo, luento KETSY projektin päätöstilaisuus Puhakainen Jyri, Ihmisen arvo tässä ajassa, 2002 Pukkio Matti, Johtaja Työministeriö, useita puheenvuoroja sosiaalisten yritysten kehittämiseen liittyvissä seminaareissa, Pättiniemi Pekka, Social Enterprises as Labour Market Measure, Kuopion Yliopisto 2006 Raunio Kyösti, Olennainen sosiaalityössä, Helsinki 2004 Rope Timo, luento KETSY projektin päätöstilaisuus Rostila Ilmari, Tavoitelähtöinen sosiaalityö. Jyväskylän yliopisto 2001 Saastamoinen Mikko, teoksessa Eskola Jari (toim.) Hegelistä Harreen, Kuopion Yliopiston selvityksiä E., Kuopion Yliopisto 1999 Sariola Leena, Suni Arja, luento, VATES Seminaariraportti; Seminaari sosiaalisista yrityksistä , Helsinki Seppänen-Järvelä Riitta, Prosessiarviointi kehittämisprojektissa opas käytäntöihin, Finsoc/Stakes, Arviointiraportteja 9/2004 Siikala Anna-Leena; Tarina ja tulkinta. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 404. Mäntän kirjapaino Oy Silvennoinen Heikki; Koulutus marginalisaation hallintana. Gaudeamus, Helsinki Sippola Juhani; Kunnon työ vajaakuntoiselle. Työelämä 6/2006. Työministeriö Social Firms; E.C.H.O project. ESR/Horizon. Garant, Leuven-Apeldoorn 1997 Sosiaalisen työllistämisen työryhmän raportti, työryhmämuistioita 2004:19. Sosiaali- ja terveysministeriö. Helsinki 2004 Sosiaalisen yrittäjyyden foorumi; SYFO manifesti, 2006 Sosiaalisen yritystoiminnan Forum; Manifesti sosiaalisen yritystoiminnan edistämiseksi Suomessa Sosiaaliset yritykset ajankohtaistiedote 16, 1/2004 Strömmer Päivi, Vertaismenetelmät kehittävän arvioinnin välineinä, Finsoc arviointiraportteja 2/2005 Suikkanen Asko, Linnakangas Ritva, Kallinen Sannamari, Karjalainen Anne; Palkkatyömarkkinat 1998 Särkelä Antti, Välittäminen ammattina, Näkökulmia sosiaaliseen auttamistyöhön, Vastapaino, 108

109 2001 Särkijärvi Timo, Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys, Sykäys arviointi, yritysten käynnistymisen eteneminen Taipalinen Jani, Yhteiskuntavastuu, luento Vaasan yliopisto, Tiainen Pekka; Millaista työllistävää sosiaalista mallia olemme hakemassa. Työpoliittinen aikakauskirja 1/2005, Työministeriö Tiainen Raija, Reitti- ja Armi ESR projektien arviointi, 2008 Tiainen Raija, Vuorela Mika, Mielenterveyskuntoutujien ammatillinen kuntoutus, 2004, teoksessa Opintie työelämään, Mielenterveyden Keskusliiton julkaisuja Tiittanen Marja, Sosiaalinen yritystoiminta kukoistaa Euroopassa, Vates-info 4/2005 Toppila Jussi, Työministeriö Etelä-Pohjanmaan työllisyysstrategiaseminaari, Seinäjoki Työministeriö; Esite sosiaalisesta yritystoiminasta, 2004 Työpoliittinen aikakauskirja 1/2005, pääkirjoitus Varanka Marjatta, sosiaalisten yritysten ajankohtaistiedote 1/2004 VATES-info 1/2005, 9 Verstraeten Johan, Sosiaaliturvaohjelmien merkitys modernissa hyvinvointiyhteiskunnassa, artikkeli Kelan sosiaali- ja terveysturvan katsauksia julkaisussa 2000, Hakapaino Oy Viirkorpi Paavo, Projektitoiminnan opas. Kuntaliitto 2006 Viirkorpi Paavo, Reilu Meininki, ESR projektin arviointi 2005, Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrinen yhdistys ry. Vinni Maarit; Työvalmennus Etelä-Pohjanmaalla työprosessimallinnus 2006 Vuorela Mika, Työlaitoksesta tuettuun työhön, 2003, Mielenterveyden keskusliitto Vähätalo Kari, Työttömyys ja suomalainen yhteiskunta,

110 TYÖVOIMATOIMISTO PALVELUKESKUS, INTEGROIDUT PALVELUT (työvoima, sosiaali, terveys) ALAVUDEN KAUPUNGIN TYÖLLISTÄMISPALVELUT Heikossa työmarkkina-asemassa olevat, (nuoret, pitkäaikaistyöttömät, vajaatyökykyiset) a-pesu Oy Henkilöstöpalvelu (Sosiaalinen yritys) -pesula ja liitännäistoiminnot -vajaatyökykyisiä/pat 30 %:a työntekijöistä TUETTU TYÖ (Työnantajapalvelut ja työntekijäpalvelut) Työkokeilut Avotyö Vuokratyö Pitkäaikaistyöttömien työllistäminen (>500 pv (Kuusjuntu) Kaupungin tukityöllistäminen TYÖTOIMIN- TA (ei palkkatyö) Kuntouttava työtoiminta Kehitysvammaiset Mielenterveyskuntoutujat Päihdekuntoutujat (Verstas) NUORTEN TYÖPAJA Kuusiokunnat Fyysinen paja Virtuaalinen paja Yksilöllisen ohjauksen malli Yhteistyö tiimi (koordin.) YHDISTYS Ulkopuolisen rahoituksen hyödyntäminen Työvalmentajapalvelut Työhön valmennuspalvelut (Kela, eläkelaittokset) PALVELUOHJAUS, ASIAKKAAN OSALLISUUS, VOIMAANTUMINEN Liite 1 110

111 PROJEKTIN TYÖKÄYTÄNTÖJÄ Työkäytäntö Tiivis kuvaus/tiivistelmä hyvästä käytännöstä Perustelut: Mikä tekee käytännöstä hyvän Esiselvitykset ennen projektia ja/tai projektin aikana Selvitetään todelliset tarpeet, tarvittaessa selvitetään myöhemmin uudestaan Toiminta/resurssit kohdentuu oikein. Jatkoselvityksellä pystytään tarvittaessa muokataan/ kohdennetaan uudelleen Projektipalaverit ja niissä kertynyt ideointi/ suunnittelumalli talteen Esim. fläpit ym. luovat tuotokset sisältävät arvokasta tietoa, joka helposti unohtuu Vähentää päällekkäistyötä, tukee tavoitteellisuutta, helpottaa arviointia Vertaisarviointi/ vertaiskäynnit Käydään tutustumassa projekteihin/toimijoihin, joilla samansuuntaisia tavoitteita Estää sokeutumista, toimii oppimisen ja reflektoinnin välineenä, virkistää ajattelua Paikallisten ohjausryhmien käyttö Tärkeää erityisesti projektissa, jossa toimitaan eri alueilla. Perustetaan erillinen kyseisen seudun, paikkakunnan oma toimija/ohjausryhmä Paikallistuntemus tulee hyödynnettyä, helpottaa verkostoitumista, sitouttaa alueen yhteisiin tavoitteisiin. Sivuprojektien rakentaminen, jonkun erillisen esim. emoprojektissa kehittyneen idean toteuttamiseksi Projektin alkuvaiheissa ei aina tiedetä, mitä kaikkea tavoitteiden toteuttamiseen tarvitaan. Sivuprojektin avulla tehostaa paikallista toimintaa Antaa mahdollisuuksia ja resusseja. Mahdollistaa niiden asioiden tekemisen, joita on tarpeen tehdä. Liite 2. PROJEKTIN TUOTE- JA MENETELMÄKÄYTÄNTÖJÄ Tuote- ja menetelmäkäytäntö Työvalmentajan rooli sosiaalisissa yrityksissä Potentiaalikartoitusten hyödyntäminen sosiaalisia yrityksiä kehitettäessä Aktiivinen tiedottaminen Yhteistyö eri sidosryhmien kanssa osallistujien löytämiseksi/ työllistämiseksi Ammattitaitoinen ja sitoutunut projektihenkilöstö sekä osaava ja sitoutunut taustaorganisaatio. Arviointi osana projektia. Tiivis kuvaus/tiivistelmä hyvästä käytännöstä Työvalmentaja mukana valmentavissa koulutuksissa ja tukemassa sosiaalisiin yrityksiin työllistyviä henkilöitä. Tuotetaan/ hankitaan kartoitukset olemassa olevien yritysten kiinnostuksesta sosiaalista yrittäjyyttä kohtaan Tiedotus paikallisissa/ seutukunnallisissa lehdissä ja esim. seminaareissa Yhteiset toimintakäytännöt sosiaalisten yritysten kehittämiseksi esim. työvoimatoimistojen kanssa Projektipäälliköllä projektikokemusta. Taustaorganisaatio projektin tavoitteiden takana. Arviointi on osa kehittämistyötä. Perustelut: Mikä tekee käytännöstä hyvän Parantaa onnistumisen mahdollisuuksia työllistymistyössä Pystytään tehokkaasti selvittämään yritysten kiinnostusta ja samalla kartoitus toimii markkinoinnin välineenä Tuodaan tieto lähelle toimijoita helposti saavutettavalla tavalla Tehdään yhteistyötä asiakkaiden työllisyyden edistämiseksi ja uusien sos. yritysten synnyttämiseksi. Parantaa onnistumisen mahdollisuuksia. Projekti maastoutuu, edistää pysyvien käytäntöjen syntymistä. Hyvien käytäntöjen levittäminen. 111

112 SYKÄYS PROJEKTI (ESR) Arvioinnin tuloksia Ja tulevaisuuden näkymiä Projektin päätöstilaisuus Liite 3 112

113 PROJEKTIN ARVIOINTI PROJEKTINA miten toteutettu Ensin työllistymisprojekti ja työvoimapoliittisten koulutusten projekti Toisena tuli sosiaalisten yritysten käynnistysprojekti Ajallisesti vaativa kohta uuden lain voimaanastumisen ja lakimuutoksen välissä Toimiva projektitiimi, vaikka henkilöstövaihdoksia Projektipäällikkö pysynyt Ammattitaitoiset tekijät, asiantuntemusta myös ostettu (potentiaalikartoitus) Arviointi hyvä projektin sisällä On ollut hyvä oppimisen paikka, projektiryhmä, taustaorganisaatio, ohjausryhmä, rahoittaja, yhteistyötahot kaikkien asiantuntijuutta tarvittu Paljon hyviä työ- sekä tuote- ja menetelmäkäytäntöjä Erityisen hyviä käytäntöjä; joustavuus, mukautuvuus, sinnikkyys, aito yhteistyö (tarkoittaa kaikkia tahoja, jokainen on joustanut ja ollut tosissaan ja antanut osaamisensa projektin tavoitteiden toteutumiseksi, projektin työntekijät, rahoittajat, yhteistyötahot, osallistujat, yrittäjät) Tavoitteet saavutettu ja ylitetty Näkyvät asiat tapahtuvat usein projektin elinkaaren loppuvaiheessa ja hyvä jos myös projektin päätyttyä Projekti päättyy toiminta jatkuu tuloksia syntyy 113

114 MIKSI SYKÄYS PROJEKTI tavoitteiden toteutuminen Vaikea rakennetyöttömyys on edelleen tosiasia Moni työtön, myös pitkäaikaistyötön ja osatyökykyinen haluaisi töihin Työllä on suuri merkitys ihmisten elämässä joillekin se on elämä Mikäli työkyky on alentunut, työelämäkynnys on korkea ja vaihtoehtoja ei ole Sosiaaliset yritykset tuovat vaihtoehtoisen työllistymisen väylän Monissa Euroopan maissa sosiaaliset yritykset voivat hyvin Sykäys projekti E - P:n TE keskuksen ja kolmen seutukunnan kuntien rahoittama projekti sosiaalisten yritysten käynnistämiseksi alueella. Tavoitteena oli kolme erilaista yritysmallia Woodfox OY perustettu Jurvaan = alusta lähtien yritykseksi perustettu, toimiala puu- ja huonekaluteollisuuden komponenttien valmistus, toiminta Jurvassa päättyi, Woodfox jatkaa uudella toimialalla Alavuden A pesu, suojatyökeskuksesta sosiaaliseksi yritykseksi Kolmas yritysmalli on toimivan yrityksen muuttaminen sosiaaliseksi yritykseksi, joka malli on myös toteutettu 114

115 ONKO SOSIAALINEN YRITYS VASTAUS onnistumisia ja haasteita Kyllä, mutta millä edellytyksillä Sosiaaliset yritykset työpaikkoina hyviä, inhimillisiä, tarjoavat mahdollisuuden päivittää työkokemusta ja työssä käymisen taitoja sekä kasvattaa itsetuntoa ja jatkaa muualle työhön tai voivat olla pysyvä työpaikka onko mahdollista säilyttää se inhimillinen puoli ja edistää hyvinvointia työpaikoilla laajemminkin Palkkatuen määrään yrittäjillä osittain neutraali suhtautuminen, osittain koetaan riittämättömäksi, lakiuudistus vähän paransi tilannetta, ehkä muut yrittämisen esteet isompia Palkkatuki tulisi olla pysyvä, jos vajaakuntoisuus pysyvä ja se voisi olla porrastettu Jonkun ajasta tarvitaan paljon työntekijöiden ohjaamiseen ja tukemiseen, työnjohtaja, työvalmentaja jne., tähän tehtävään ei kuitenkaan ole erillistä rahaa Työntekijöiden löytymisen palkkatukipäätösten ym. hitautta ja byrokraattisuutta kritisoitiin aluksi, tässä on menty paljon eteenpäin Sosiaalinen yritys ei toistaiseksi tuo erityistä statusta, jos ei lasketa sitä, että tuotteiden tai palveluiden laatu on oltava korkeatasoista se mikä muilla painetaan villasella, nostetaan meillä lehtiotsikoihin Toisaalta, jos on halunnut esiintyä sosiaalisena yrityksenä, on saanut hyvää palautetta. Sosiaalisten yritysten tunnettuus on lisääntynyt projektin aikana. 115

116 Vältetään ennalta lukkoon lyömistä, se estää kehityksen tehokkaasti onnistumisia ja haasteita Toisinaan olemme tekemättä mitään, jos emme voi olla varmoja, että onnistumme täydellisesti ja virheettömästi ja kuitenkin väitetään, että virheistä oppii eniten. Keskitymme liikkaa virheisiin ja puutteisiin ( suomut silmillä ) marginaalinen asia (sosiaaliset yritykset) ei ole resursseja vanhoille tempuille on taas annettu uusi nimi se ei kyllä koskaan työllisty ei siitä ole sosiaaliseksi yritykseksi ei sinne voi ketään työllistää ei, voi, ei käy, se ei kerta kaikkiaan käy, rahat on loppu 116

117 MITÄ TYÖ ANTAA hyvät käytännöt ja opit Työ on ihmiselle vahva lenkki reaaliseen Työ tarjoaa yhteisön, merkityksen, verkoston, sosiaalisen vuorovaikutuksen, areenan, jossa toimia, se täyttää tarpeellisuuden tarpeen, sen antaa identiteetin, siitä saa toimeentulon, se jäsentää aikataulut Työ tervehdyttää, koska taloudellisen tilanteen koheneminen ratkaisee monia muita asioita Työ on myös ihmisoikeuskysymys ja oikeus työhön tasa-arvon toteutumisen kysymys Kun ihminen jää työttömäksi, kokee hän yksilönä menettäneensä paikkansa. Kun työttömyys pitkittyy, hän kokee epäonnistumisensa yhä uudelleen ja kokee yksilönä joutuvansa syrjään Kaikki meni nappiin, sain työpaikan, lottovoitto, ajattelin, että jos tuo (projektin työntekijä) muhun uskoo, niin kyllä kai munkin pitää, pääsin töihin 117

118 KUKA VOI TYÖLLISTYÄ SOSIAALISEEN YRITYKSEEN TAI KUKA TARVITSEE ERITYISTÄ TUKEA TYÖLLISTYMISEENSÄ hyvät käytännöt ja opit Kuka tahansa Osatyökykyisyyden määrittelyä olisi laajennettava Masennus yleistä, selkävaivat, pelot, itsetunnon puute, pitkä työelämän ulkopuolella eläminen (kotiäidit 10, 15, 20 v, tuli esiin projektin asiakashaastatteluissa) Työelämä koetaan kovana ja vaativana, kynnys on korkea. Sosiaaliset yritykset mielletään inhimillisiksi ja hyviksi työyhteisöiksi (vrt. A-pesu) Hidas, kömpelö, heikkolahjainen, fyysisesti vammainen Kuka tahansa meistä on vajaakuntoinen, jos elämässä on tapahtunu kaikenlaista 118

119 Avainsana ratkaisuja - hyvät käytännöt ja opit Joko tai asetelmasta sekä että ajatteluun Sosiaaliset yritykset hyvä ja toimiva mahdollisuus monesta näkökulmasta, vaikka ei koko työttömyyden tai työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuutta ratkaisekaan Hyviä ovat niin pienet kuin isot yritykset, suojatyökeskuksen pohjalle kehitetyt, vasta perustetut, sosiaaliseksi yritykseksi toimintansa muuttaneet Toiset kokevat hyötyvänsä siitä, että tuovat julki olevansa sosiaalinen yritys, toiset taas eivät halua mitenkään erottua armahtavia lausuntoja, oppimiselle tilaa, siitä alkaa erilaisuuden hyväksyminen, jota työelämässäkin tarvitaan On työelämästä syrjäytyneitä, jotka tarvitsevat pitkään apua ja tukea työllistyäkseen tai pärjätäkseen työelämässä, on myös niitä, joille riittää potku, rohkaisu ja kannustus sanktioyhteiskunnasta positiivisten mahdollisuuksien yhteiskuntaan Ensin nähdään mahdollisuudet ja sitten tehdään ratkaisut 119

120 Taloudellisesti ja inhimillisesti tärkeää, että ihmiset saadaan töihin hyvät käytännöt ja opit Systeemiä kuntoutettava niin, että heikommatkin saavat mahdollisuuden 120

121 YHTEISTYÖN AREENAT hyvät käytännöt ja opit paikallinen yhteistyö, seutukunnat, kunnat ja muut paikalliset toimijat, paikalliset ohjausryhmät Alueellinen yhteistyö, työvoimatoimistot, yrittäjät, oppilaitokset, muut toimijatahot, muut projektit, kehittämistyön foorumit, rahoittaja Valtakunnan taso, päättäjät, ministeriöt, lainsäätäjät Kansainvälinen taso, hyviä malleja, KV - verkoston tuki (tekemällä oppii) On jaksettava vaikuttaa ja vakuuttaa kaikilla tasoilla, Sykäyksessä sitä on tehty paljon tulokset näkyvät Yhteistyö ei synny itsestään, edellyttää luottamusta, luottamuksen syntyminen edellyttää toisen tuntemista ja riittävää määrää yhteistä kieltä/puhetta 121

122 Haastattelusta: mikä ratkaisee työllistyykö osatyökykyinen? Työnantajan suvaitsevaisuus ja joustavuus työn suunnittelussa. Näkee sen, että sellaiselle työntekijälle on paikka ja sellaisia työtehtäviä on. Se ymmärtää, että en pysty täysipainoisesti tekemään ja soveltamaan työtehtävää. 122

123 Kun sais pitää tämän työn, mutta en voi ku teherä parhaani ja toivoo - TULEVAISUUDEN HAASTEET Työttömyyden hoitoon tarvitaan uusia keinoja Hajanaiset työttömien aktivointitoimenpiteet on uudistettava Toimenpiteitä olisi suunniteltava selkeämmin kunkin vaikeasti työllistyvän henkilön ongelmista käsin ei järjestelmän ehdoilla Päihde- ja mielenterveyskuntoutukseen järjestettävä mahdollisuus Sosiaalisten yritysten toimintaehtoja on seurattava ja tarvittaessa tehtävä muutoksia esimerkiksi tuen tason ja keston osalta Sosiaalisten yritysten tuki- ja neuvontapalvelut ja työllistettävien henkilöiden työvalmennus ratkaistava Työkyvyttömyyden kriteereitä on tarkistettava Kaikki eivät työllisty, eläkeratkaisu tarvittaessa ja resursseja realistisesti työllistyviin Toisaalta työkyvyttömyyseläkkeellä on työhön haluavaa ihmistä, joista osalle sosiaalinen yritys voisi olla sopiva väylä Virta pitkäaikaistyöttömyyteen on katkaistava, varhainen puuttuminen on avainasemassa Koulutuksen keskeyttäneille nuorille ratkaisumalleja, joustavia koulutusmahdollisuuksia kaiken ikäisille Välityömarkkinoiden kehittäminen sosiaaliset yritykset voivat olla välityömarkkinoiden alusta 123

124 ja lisäksi Nuoria miehiä koulutettava sinne, missä tarvitaan Aikuisväestön osaamista ylläpidettävä ja päivitettävä Strateginen suunnittelu Alueellinen ennakointi Työelämän kehittäminen Asenteet Taloudellinen ja inhimillinen näkökulma yhdessä Tutkimukseen resursseja, tarvitaan lisää tietoa Työttömien ongelmia ei ratkaise työvoimapula Tulevaisuuden työllistämistyö vaativaa ja edellyttää laajaa yhteistyötä Työvoiman tarjonnan ja kysynnän kohtaamisen onnistuminen on eri tahoja yhteistyöhön haastava tehtävä Projektien hyvät käytännöt käyttöön 124

125 Johtopäätöksiä idea näyttää olevan juurtumassa Pukkio työllisyydestä pidettävä erityistä huolta, koska pahan työttömyyden jälkiä vaikea korjata, kun se tulee niin kalliiksi Okko työmarkkinoilta poistuu enemmän kuin uutta tulee, niin työllistämisen halua tulisi olla, avoimia työpaikkoja on paljon, mutta työttömyys on silti korkea Okko raha ei ole se, mitä ensisijaisesti tavoitellaan, mutta talous pitää olla jossain kunnossa, että kohtuullinen elämä on mahdollista Okko Sosiaaliset yritykset hallitusohjelmassa, rahaa varattu riittävästi 125

126 ERITYISKIITOS KAIKKIEN NIIDEN PUOLESTA, JOTKA TYÖLLISTYIVÄT JA TULEVAT TYÖLLISTYMÄÄN Sykäys projektin ja Etelä-Pohjanmaan sosiaalipsykiatrisen yhdistyksen puolesta Kiitos rohkeudesta ja luottamuksesta päärahoittajalle, Etelä-Pohjanmaan TE keskukselle, kunnille, seutukunnille, ohjausryhmälle, yhteistyökumppaneille, projektiin osallistuneille, yrittäjille, muille työnantajille, alueen aikuiskoulutuskeskuksille, projektin työntekijöille, projektipäällikölle, arvioinnin haastatteluihin osallistuneille, erityisesti Alavuden A-pesun henkilökunnalle ja kaupungin edustajille sekä Suupohjan elinkeinotoimelle, Tilitoimisto Ilpo Alamäelle ja monille muille! Yhteistyössä loimme uusien mahdollisuuksien ikkunan Kiitos ESR - koordinaattorit Eliisa Rissanen ja Johanna Latvala 126

127 Työllistyneet kertovat no pääsinhän mä tänne töihin, että en osaa enää itteeni aivan nollana pitää että kaikki otti niinku läpimästi vastaan ja sanotaan nyt, että melekeen niinku kädestä pitäen, niinku sai tuntua, että kun on lapsellinen kysymys, mutta sen voi ihan kysyä ja täälä ei sillä lailla naurettu tukea tarvitten vielä, sitä varmuutta haluaisin ittelleni vielä ja sitä inhimillisyyttä tulevaisuuden haave on, että mä saisin joka päivä mennä töihin, että ei semmosta, että mä vuositolkulla oon kotona 127

128 Se, että kysytään ihmisiltä itseltään, mitä he tarvitsevat, tekee heistä osallisia! Ihmiset tarvitsevat yksinkertaisia asioita, kuten toisen ihmisen rinnalleen He ovat kokeneet yksinäisyyttä, avuttomuutta, turvattomuutta, taloudellista ahdinkoa, fyysisiä ja psyykkisiä sairauksia, pelkoa, ahdistusta, arvottomuuden tunnetta, häpeää, epäonnistumista, huonommuutta, neuvottomuutta He tarvitsevat ohjausta, neuvontaa, apua, terveydenhoitoa, kuuntelua, kysyjää, aikaa, läsnäoloa, tilaa, kunnioitusta, rohkaisua, kannustusta, tukea ja tukea 128

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta

KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta KVANK/Työn ja päivätoiminnan valiokunta Visiotyöryhmä Kehitysvammaisten ihmisten työ- ja päivätoiminnan kehittämisvisio (versio 20.11.2013) Kehitysvamma-alan asumisen neuvottelukunta 1 Tuettu päätöksenteko

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen

Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä. LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Sosiaalihuoltolain ja kuntouttavan työtoiminnan uudet aloitteet työllistämisessä LUONNOS 15.5.2014, Eveliina Pöyhönen Luonnos uudeksi sosiaalihuoltolaiksi: Parhaillaan lausuntokierroksella 6.6.2014 asti

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut

Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut Kokemuksia työhönvalmennuksesta: kenelle, miten ja millaisin tuloksin? Leena Toivonen Kiipulan koulutus- ja kuntoutuskeskus Urasuuntapalvelut 1 Mitä työhönvalmennus on? 1990-luvun puolivälistä lähtien

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014

Kelan työhönvalmennus. Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kelan työhönvalmennus Päivi Väntönen Projektipäällikkö, Kela @vantonenpp paivi.vantonen@kela.fi 11.11.2014 Kela tukee työllistymisessä ja opiskelussa Ammatillinen kuntoutusselvitys (2015) Työkokeilu (2015)

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Toimintakyvyn arviointi asiakkaan parhaaksi. Työhönkuntoutuksen yhteydessä

Toimintakyvyn arviointi asiakkaan parhaaksi. Työhönkuntoutuksen yhteydessä asiakkaan parhaaksi Työhönkuntoutuksen yhteydessä Kumppaniksi ry Kumppaniksi ry on Kajaanin seutukunnan kuntien ylläpitämä yhdistys, joka tarjoaa valmennus- ja kuntoutuspalveluja työttömille työnhakijoille.

Lisätiedot

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014

Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Sosiaalitoimi työllistymisen tukena 11.11.2014 Järvenpään kaupunki Tanja Bergman 11.11.2014 - Työllistymisen palvelut Järvenpäässä & Aikuissosiaalityön rooli - Työikäisten sosiaalityö Järvenpäässä / muutossosiaalityö

Lisätiedot

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään

ALAN ASIANTUNTI- JATEHTÄVISSÄ TOIMIMINEN, KE- HITTÄMINEN JA ONGELMANRAT- KAISU - perustella asiantuntijatehtävissä. toimiessaan tekemiään ALKUVAIHEEN MINEN MISALUEET Tasot ALAN TEORIOIDEN, KÄSITTEIDEN, ME- NETELMIEN JA PE- RIAATTEIDEN MINEN 5 - käyttää keskeisiä teorioita, käsitteitä ja menetelmiä johdonmukaisesti erilaisissa - kirjoittaa

Lisätiedot

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet

Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Palkkatukityön merkitys ja tavoitteet Parantaa työttömän työnhakijan ammattitaitoa, osaamista ja työmarkkina-asemaa ja näin edistää hänen työllistymistään avoimille työmarkkinoille TE-toimisto arvioi,

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä.

Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Työ- ja elinkeinohallinnon uudet toimet syrjäytymisen ehkäisyssä ja työurien pidentämisessä. Ammatillisen kuntoutuksen päivät Verve, Oulu 18.9. 2014 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Työurien pidentäminen

Lisätiedot

Soft QA. Vaatimusten muutostenhallinta. Ongelma

Soft QA. Vaatimusten muutostenhallinta. Ongelma Vaatimusten muutostenhallinta Ongelma Muutostenhallinta on usein vaatimustenhallinnan Akilleen kantapää. Projektien alkaessa ensimmäiset vaatimukset kootaan ja dokumentoidaan, mutta usein vaatimuksia ei

Lisätiedot

Tutkimuksen tavoitteet

Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten organisaatioissa tuettiin osatyökykyisten työllistymistä ja työssä jatkamista ja mitkä tekijät estivät tai edistivät sitä. Tutkimuskysymyksiä

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus ESR-hankkeet ja rahoitusmahdollisuudet Katse työllisyyteen Hyvinvointifoorumi Kajaanissa 8.12.2014 Anne Huotari Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Alueellinen ESR-rahoitus Kainuussa ohjelmakaudella 2014-2020,

Lisätiedot

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN

TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN TIETOINEN HAVAINTO, TIETOINEN HAVAINNOINTI JA TULKINTA SEKÄ HAVAINNOLLISTAMINEN Hanna Vilkka Mikä on havainto? - merkki (sana, lause, ajatus, ominaisuus, toiminta, teko, suhde) + sen merkitys (huom. myös

Lisätiedot

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09

Kiinni työelämässä -seminaari 11.11.09 MAHIS TYÖHÖN Kiinni työelämässä -seminaari Työllistymisen tuet ja palvelut Sari Honkonen ja Arja Pitkänen 11.11.09 1 TYÖLLISTYMISTÄ EDELTÄVÄT PALVELUT Työssäoppiminen on oppilaitoksen järjestämää työpaikalla

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tutkimus- ja kehittämistoiminta 29.8.2013 1 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Järjestöille RAY-rahoitus Pienimuotoista - n. 6 tutkija-kehittäjää Esim. järjestöllä ja llä oma resurssiosuus Erillisrahoitus

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

VERKOSTOT PROJEKTITYÖSSÄ VERKOSTOTYÖ, RAJAPINNAT JA NIIDEN YLITTÄMINEN? ESR TL2 PROJEKTITAPAAMINEN

VERKOSTOT PROJEKTITYÖSSÄ VERKOSTOTYÖ, RAJAPINNAT JA NIIDEN YLITTÄMINEN? ESR TL2 PROJEKTITAPAAMINEN VERKOSTOT PROJEKTITYÖSSÄ VERKOSTOTYÖ, RAJAPINNAT JA NIIDEN YLITTÄMINEN? ESR TL2 PROJEKTITAPAAMINEN VERKOSTOT Verkostot tuotannollisen toiminnan edellytyksenä (mm. Castells, Reich) Tiedon määrän eksponentiaalinen

Lisätiedot

Prosessiarviointia Paltamon työllistämismallista. 26.11.2013 Päätösseminaari Jouko Kajanoja ja Tellervo Nenonen

Prosessiarviointia Paltamon työllistämismallista. 26.11.2013 Päätösseminaari Jouko Kajanoja ja Tellervo Nenonen Prosessiarviointia Paltamon työllistämismallista 26.11.2013 Päätösseminaari Jouko Kajanoja ja Tellervo Nenonen Miksi prosessiarviointia ja ketkä arvioivat Arvioinnissa kysyttiin, mikä onnistui, mikä epäonnistui

Lisätiedot

KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA

KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA KOKEMUKSIA JA TUTKIMUSTIETOA YRITYSYHTEISTYÖN HYVISTÄ KÄYTÄNNÖISTÄ VÄLITYÖMARKKINOILLA Tutkimusjohtaja Mikko Kesä I p. 358 400 203 494 I mikko.kesa@innolink.fi I Omat kokemukset mm. Vaikeasti työllistettävien

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014

Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiajot, Vaasa 28.-29.10.2014 Auditointiverkoston haastattelut Haluttiin selvittää mallin nykyistä käyttöä ja kehittämistarpeita panostaminen oikeisiin kehittämiskohteisiin Haastattelut touko-elokuussa

Lisätiedot

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus Se ei ole mittari Se tarjoaa hyvän rakenteen toimintakyvyn kuvaamiseksi Se tarvitsee tuekseen välineen jolla toimintakyvyn

Lisätiedot

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman

Laadullinen tutkimus. KTT Riku Oksman Laadullinen tutkimus KTT Riku Oksman Kurssin tavoitteet oppia ymmärtämään laadullisen tutkimuksen yleisluonnetta oppia soveltamaan keskeisimpiä laadullisia aineiston hankinnan ja analysoinnin menetelmiä

Lisätiedot

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla

Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Osaamisen strateginen johtaminen on noussut esille eri tutkimuksissa 1990- luvulla Käsitteellisesti osaamisen johtaminen määritellään organisaation strategiaan perustuvaksi osaamisen kehittämiseksi, joka

Lisätiedot

TE-palvelut ja validointi

TE-palvelut ja validointi TE-palvelut ja validointi Mestari2013 - Sinut on tunnistettu! koulutuspolitiikan seminaari 26.-27.11.2013 TE-PALVELUIDEN UUDISTAMINEN v. 2013- TE-PALVELUT JA VALIDOINTI EPÄVIRALLISEN JA ARKIOPPIMISEN TIETOJEN,

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Toimintakyvyn arviointi ICF / VAT avulla ja tiedon käyttö (työhön) kuntoutuksessa. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

Toimintakyvyn arviointi ICF / VAT avulla ja tiedon käyttö (työhön) kuntoutuksessa. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen Toimintakyvyn arviointi ICF / VAT avulla ja tiedon käyttö (työhön) kuntoutuksessa ICF On luettelo toimintakyvyn eri osa-alueista Antaa yhteisen kielen eri ammattilaisille Mahdollistaa tiedon välittämisen

Lisätiedot

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla

Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010. Ammatillisen kuntoutusprosessin. asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Ammatillisen kuntoutuksen päivät Peurungassa 30.11.-1.12.2010 Ammatillisen kuntoutusprosessin tehostaminen sähköisen asiakaskohtaisen tietojärjestelmän avulla Matti Tuusa koulutuspäällikkö, YTL, Innokuntoutus

Lisätiedot

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen HANKKEEN TOTEUTUS Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen 2013 Budjetti 645 040 Rahoitus

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015

Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen lautakunnan toiminta-avustusten suuntaamisperusteet vuodelle 2015 Sosiaali -ja terveydenhuollon ja potilasyhdistysten, ehkäisevän päihdetyön, eläinsuojelutyön ja

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

PROJEKTISUUNNITELMA Uusi tulevaisuus yrittäjänä, Pohjois-Savo New Horizon as Entrepreneur

PROJEKTISUUNNITELMA Uusi tulevaisuus yrittäjänä, Pohjois-Savo New Horizon as Entrepreneur PROJEKTISUUNNITELMA Uusi tulevaisuus yrittäjänä, Pohjois-Savo New Horizon as Entrepreneur Presented by: Konsulttitoimisto Seppo Hoffrén Oy Consultancy 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. PROJEKTIN TAUSTA JA PERUSTELUT

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi?

Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Tampereen kaupunkiseudun opetushenkilöstön ja oppilaitosjohdon osaamisen kehittämisohjelma Miksi? Toimintaympäristön muutos Työ, oppiminen ja oppimisen tavat muuttuvat yhteiskunnan ja työelämän muutoksen

Lisätiedot

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen

Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen Hämeen ELY-keskus Paikallinen kehittäminen ja ESR Euroopan sosiaalirahasto (ESR) tukee yhteisölähtöistä eli kansalaistoimijalähtöistä paikallista kehittämistä

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset

1. Ohjaustyylit. Esimerkkejä tyylin käyttötilanteista. Tavoite. Työpaikkaohjaajan toiminta. Tulokset 1. Ohjaustyylit on hyvä tunnistaa itselleen ominaiset tavat ohjata opiskelijoita. on hyvä osata joustavasti muuttaa ohjaustyyliään erilaisiin tilanteisiin ja erilaisille opiskelijoille sopivaksi. Seuraavaksi

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry.

Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Kuinka vammainen nuori työllistyy? Antti Teittinen Kehitysvammaliitto ry. Lähtökohdat Esitelmä perustuu tutkimukseen Ekholm E, Teittinen A. Vammaiset nuoret ja työntekijäkansalaisuus. Osallistumisen esteitä

Lisätiedot

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä

Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Henkinen työsuojelu hyvinvointia rakennetaan yhdessä Yliopistojen työsuojelupäivät 2006 Tulevaisuuden turvallisuutta - NYT Koulutuspäällikkö, työpsykologi Tiina Saarelma-Thiel tiina.saarelma-thiel@ttl.fi

Lisätiedot

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Opas ja työkirja työ- ja yksilövalmennuspalveluiden tuotteistamiseen Reetta Pietikäinen Palvelutori-hanke Päivitetty 3/08: ULA Pietarsaari Mitä tuotteistaminen

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014

Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 17.2.2014 Mitä sitten, jos työkyky ei riitä avoimille työmarkkinoille? Paula Salminen 7.2.204 Epilepsiaa sairastavien työllisyysongelmien tunnistaminen oikea työllistämisinterventio. Ei ongelmia: kohtaukset ovat

Lisätiedot

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö Projektityön ABC? Petri Kylmänen, Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-, A-klinikkasäätiö Lähteitä (mm.): Paavo Viirkorpi: Onnistunut projekti RAY projektihallinnan opas, Stakes Ehkäisevän

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

Toimintakyvyn arviointi ICF-viitekehyksessä VAT:n (valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä)

Toimintakyvyn arviointi ICF-viitekehyksessä VAT:n (valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä) Toimintakyvyn arviointi ICF-viitekehyksessä VAT:n (valmennuksen arvioinnin tukijärjestelmä) avulla ICF WHO:n tekemä toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus (ICF) julkistettiin

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012

Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön. Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Kaikki mukaan vammaisten ja osatyökykyisten työpanos työelämän käyttöön Pauliina Lampinen Kuntoutuspäivät 23.3.2012 Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö Säätiö tukee pitkäaikaissairaita/vammaisia lapsia

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS

OHEISMATERIAALIN TARKOITUS (2012) OHEISMATERIAALIN TARKOITUS Kalvosarja on oheismateriaali oppaalle TASA ARVOSTA LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA JULKISELLE SEKTORILLE Opas kuntien ja valtion alue ja paikallishallinnon palveluihin ja toimintoihin

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta

Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Yhteiskunnallinen yritystoiminta työllistämisen näkökulmasta Satu Kaattari-Manninen Case Ektakompus Oulun kaupunki, Tekijäpuu - palvelu Yhteiskunnallisten yritysten superpäivä Kemissä 27.2.2013 Oulun yhteisötoiminta

Lisätiedot

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012

Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Kumppaniksi ry:n toimintasuunnitelma vuodelle 2012 Toiminta- ajatus Kajaanin kaupunki sekä Ristijärven ja Sotkamon kunnat järjestävät Kumppaniksi ry:n toimesta työhön ja koulutukseen tähtäävää valmennusta

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate

Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate. Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Juna kulkee pienin askelin Heli Kaarniemi, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Osaamisen kehittäminen Sanna Saastamoinen, TYPKE-hanke, UEF, Aducate Ilman työnantajia ei ole työpaikkoja Sanna Soppela, TYPKE-hanke,

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto Opetusministeriön virallinen ja sertifioima ammatillinen näyttötutkintö Aikuisten ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Ammatillisen peruskoulutuksen valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus 11.9.2013 klo 11.45-12.15 Opetusneuvos Leena.Koski@oph.fi www.oph.fi Hankkeen vaikuttavuuden

Lisätiedot

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään

Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Työ- ja elinkeinotoimisto tänään Kiuruvesi 11.4.2013 Helena Määttälä 1 18.4.2013 Pohjois-Savon työ- ja elinkeinotoimisto Otsikko TE-TOIMISTO UUDISTUS 2013 Palveluverkko Palvelumalli perustuu kolmeen palvelulinjaan

Lisätiedot

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen

vaikuttavuutta. Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hankkeen A) Hankkeen tavoitteena on, että Iisalmen seudun TE-toimiston alueella sijaitsevat työpajat ja tuotannolliset työkeskukset alkavat yhdessä tuotteistaa pajayksiköissä valmentautuville tai kouluttautuville

Lisätiedot

Työkaarityökalulla tuloksia

Työkaarityökalulla tuloksia Työkaarityökalulla tuloksia Asiantuntija Tarja Räty, TTK Työkaariajattelu työpaikan arjessa miten onnistumme yhdessä? Kehittämisen edellytyksiä Työkaarimallin käytäntöön saattamista Työura- ja kehityskeskustelut

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta

Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Työpaikkavalmentaja osatyökykyisen henkilön työllistymisen tukena Työpaikkavalmentajien ja heidän esimiesten näkemyksiä työpaikkavalmentajuudesta Kristiina Leppänen 3.12.2014 Opinnäytetyö kevät 2014 Sosiaalialan

Lisätiedot

Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa

Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa jatkuvan parantamisen toimintatapa Virpi Mattila ..Työssä tarvitaan monenlaista osaamista.. AMMATILLINEN OSAAMINEN -ammatilliset tiedot

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto

TE-palvelut. Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto TE-palvelut Uudenmaan ELY-keskus Jani Lehto 5.11. TE-palvelut perustuvat lakiin julkisista työvoima- ja yrityspalveluista TE-palvelut ovat julkisia työ- ja elinkeinopalveluita, joita tarjoavat Työ- ja

Lisätiedot

Yrittäjäpolvenvaihdos

Yrittäjäpolvenvaihdos Yrittäjäpolvenvaihdos Koulutuksen toteutussuunnitelma Yrittäjäpolvenvaihdos Koulutuksen toteutussuunnitelma Oppimistulokset (lähijakson tavoitteet osaamisena) Osallistuja oppii tarkastelemaan sekä yrittäjäksi

Lisätiedot

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus

Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Työelämä 2020 monimuotoisen työyhteisön mahdollisuudet 11.6.2014 Ritva Sillanterä, Satakunnan ELY-keskus Palkkatuki (vamman tai sairauden perusteella) Työolosuhteiden järjestelytuki Ritva Sillanterä 11.6.2014

Lisätiedot

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus

11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma 11.11.2014 Asukkaat paikalliskehittäjinä Merja Rossi Hämeen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU 1 SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU Suunta on työkalu, jota käytetään suunnittelun ja arvioinnin apuna. Se on käyttökelpoinen kaikille, jotka ovat vastuussa jonkun projektin, toiminnon,

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä

RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä RAY:n avustusmahdollisuudet työllistymisen edistämisessä Muutos 26! Projektien rahoituskanavat ja välityömarkkinat 2014 28.1.2014 Pori 27.1.2014 1 Esityksen rakenne RAY kansalaisjärjestötoiminnan mahdollistajana

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot