ja viipymättä hoidettavien hälytystehtävien toimintavalmiusajalla, rikoslakirikosten selvitysasteella ja tutkinta-ajalla (pois luettuna liikenne-

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ja viipymättä hoidettavien hälytystehtävien toimintavalmiusajalla, rikoslakirikosten selvitysasteella ja tutkinta-ajalla (pois luettuna liikenne-"

Transkriptio

1 6.TURVALLISUUS 6.1. POLIISITOIMI JOHDANTO Arviointikohteina ovat poliisin ennalta estävä toiminta, nopea avun saanti sekä tutkinnan palvelutaso, joita mitataan Sisäasiainministeriön toimeksiannon mukaisesti lapsiin ja nuoriin kohdistuvan väkivallan sekä perheväkivaltatehtävien määrällä, turvallisuusyhteistyön toteutumisella, kiireellisten ja viipymättä hoidettavien hälytystehtävien toimintavalmiusajalla, rikoslakirikosten selvitysasteella ja tutkinta-ajalla (pois luettuna liikenne- rikokset). Hyvän palvelutason kriteereinä käytetään, niiltä osin kun ne on määritelty, vahvistettuja kihlakuntakohtaisia palvelutasotavoitteita VÄKIVALLAN VÄHENTÄMINEN JA SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JOHTOPÄÄTÖKSET/TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JOHTOPÄÄTÖKSET 1. Nuorten tekemä ja kokema väkivalta on viime vuosina vähentynyt, mutta nousi vuonna 2007 hieman. Yleisestä trendistä poiketen nuorten alkoholin käyttö on kääntynyt laskuun. 2. Perheväkivaltaan liittyvät kotihälytysten määrä kasvoi lievästi vuosina Huostaanotoissa kasvu oli suurempaa. Sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoitteita ei ole saavutettu em. ilmiöiden osalta. 3. Syrjäytymisilmiöt luovat jatkuvaa kasvualustaa väkivallalle, jonka taso pysyy korkealla. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. Paikallisessa turvallisuussuunnittelussa väkivallan ehkäiseminen ja päihteiden käytön vähentäminen on otettava riittävästi huomioon - etenkin lasten ja nuorten osalta. 2. Läheisväkivallan ja lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi ja uhrien auttamiseksi kaikkiin kuntiin on luotava moniammatillisia toimintaryhmiä. Ryhmät voivat toimia myös kuntaa suuremmilla alueilla. 3. Järjestöjä on saatava aktiivisiksi toimijoiksi mukaan turvallisuusyhteistyöhön. Toisaalta kuntien on ARVIOINTIASETELMA Ennalta ehkäisevän toiminnan osalta arviointikohteena oli väkivallan kokemisen ja kotihälytysten sekä kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrän yleisyys. Toisena tärkeänä arviointiteemana oli väkivallan vähentämiseen suunnattu viranomaistoiminta. Tämä tarkoittaa paikallisen turvallisuusyhteistyön toteuttamista sekä lähi- suhde- ja perheväkivallan vähentämisen toimintaohjelmaa. Sisäisen turvallisuuden ohjelman mukaisesti lapset ja nuoret ovat vuoden 2007 arvioinnin erityisenä kohderyhmänä. Syrjäytyminen voidaan määrittää huono-osaisuuden kasautumaksi, jossa useat eri tekijät vaikuttavat samanaikaisesti. Syrjäytymisen taustalla on mm. työttömyyttä, köyhyyttä ja koulutuksen puutetta sekä elämänhallinnan ongelmia. Syrjäytyminen ja lisääntynyt alkoholin käyttö liittyvät usein yhteen. Alkoholin kulutuksella ja syrjäytymisilmiöillä on voimakas yhteys väkivaltaan. 48

2 ARVIOINTIASETELMA ARVIOINTIKRITEERIT ARVIOINTIKYSYMYKSET ARVIOINTIMITTARIT PALVELUTAVOITTEET Väkivallan yleisyys Nuoriin ja lapsiin kohdistuva väkivalta Henkeen ja terveyteen kohdistuneet sekä seksuaalirikokset , asianomistaja alle 18-vuotias Piilorikollisuus paremmin ilmi Uhriutuminen väkivaltaan 2003 ja 2006 Laskeva %-osuus Väkivaltatilanteet, toimenpiteet Puuttuminen perheväkiväkivaltaan Kotihälytystehtävät , perheväkivalta Ilmoituskynnys alemmaksi Lasten huostaanotot, lukumäärä ja suhteellinen osuus Samat kriteerit kaikkialla Pitkäjänteinen turvallisuusyhteistyö Turvallisuustyön tarve, syrjäytymisaste Toimeentulotukea saaneiden vuotiaiden %- osuus Alkoholin kulutus Syrjäytymisasteen pienentyminen Moniammatillinen toimintaohjelma läheisväkivaltaan Turvallisuussuunnitelmat, eri tahojen sitoutuminen Asiantuntija-arvio viranomaisten ja eri ryhmien aktiivisuudesta Kolmas sektori mukaan Ehkäisevä toiminta ja uhrien tukeminen Paikallisten toimintamallien yleisyys kunnissa Kaikki kunnat mukaan JOHDANTO Arvioinnissa mittarien osalta alueyksikkönä käytetään maakuntaa, mikäli mahdollista. Joissakin tapauksissa on jouduttu tyytymään läänitason lukuihin. Maakuntajako on sikäli erityisen sovelias käyttöön, koska vuonna 2009 voimaan tuleva paikallispoliisin uusi alueorganisaatio rakentuu varsin pitkälti maakuntajaon mukaisesti. Pääosa aineistoa on peräisin poliisin tulostietojärjestelmästä (PolStat). Syrjäytymismittarit perustuvat Stakesin ylläpitämään sotka-tietokantaan. Turvallisuusyhteistyötä koskeva seurantatieto on saatu poliisin lääninjohtojen omien kyselyjen kautta. Eri viranomaisten väliseen turvallisuuteen liittyvän yhteistyön järjestämiseksi ja varmistamiseksi valtioneuvosto on antanut kaksi periaatepäätöstä. Vuonna 1999 valtioneuvosto antoi periaatepäätöksen kansalliseksi rikoksentorjuntaohjelmaksi ja syyskuussa 2004 periaatepäätöksen sisäisen turvallisuuden ohjelmaksi (Arjen turvaa). Jälkimmäisessä ohjelmassa keskeisimmäksi sisäisen turvallisuuden uhkatekijäksi osoitettiin syrjäytymisen lisääntyminen. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa väkivallan hinnaksi yhteiskunnalle on arvioitu useita satoja miljoonia euroja vuosittain, joten kyse on myös merkittävästä yhteiskunnallistaloudellisesta asiasta unohtamatta väkivallasta uhrille aiheutuvaa inhimillistä kärsimystä. LÄHITULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Poliisin yhtenä keskeisenä toimintatavoitteena on saattaa ilmi rikoksia mahdollisimman paljon. Se koskee erityisesti väkivalta- ja seksuaalirikol- 49

3 lisuutta, jotka pääosin jäävät piilorikollisuudeksi. Tavoitteeseen pyritään sekä poliisin omalla toiminnalla, että rohkaisemalla kansalaisia ilmoittamaan rikoksista. Seurauksena on tilastolukujen kasvu riippumatta siitä, minkälainen todellinen muutos on ollut. Tästä syystä on tärkeää, että laajojen poliisin turvallisuustutkimusten tekemistä jatketaan tulevaisuudessa, jotta saamme luotettavaa tietoa väkivaltailmiöstä myös paikallistasolla. Reaalimaailmassa muutokset tapahtuvat hitaasti. Esimerkiksi turvallisuusyhteistyön hyvät vaikutukset tulevat ajan mittaan vääjäämättä esille. Hidas edistyminen tietysti asettaa käytännön toimijoiden motivaation koetukselle. Lyhyillä projekteilla ei kuitenkaan ole kestävää ennalta estävää vaikutusta. Sen saavuttamiseksi tarvitaan pysyviä muutoksia toimintatapoihin. Jos erillishankkeet kykenevät vakiinnuttamaan uusia parempia työmenetelmiä, ovat ne lunastaneet paikkansa. YLEISTYIKÖ NUORTEN KOKEMA VÄKIVALTA? Nuorten tekemä ja kokema väkivalta sekä nuorten alkoholinkäyttö vähentyivät viime vuosina. Nuoret, etenkin vuotiaat pojat, joutuvat väkivallan uhriksi muun ikäisiä enemmän. Vuonna 2006 tehdyssä poliisin turvallisuustutkimuksessa vuotiaista miehistä väkivallan uhriksi oli joutunut 10,5 %, ja samanikäisiä naisia 9 %. Keskimäärin väkivaltarikoksen uhriksi oli joutunut 6 % kaikista vastaajista. Taulukossa 6.1. on esitetty väkivallan kohteeksi joutuneet kolmen ikäryhmän osalta lääneittäin. Tulokset perustuvat poliisin tekemiin turvallisuustutkimuksiin. Vastaajia oli vuonna 2003 ja vuonna 2006 (Taulukko 6.1.). Kansalaisten kokema väkivalta on vähentynyt vuodesta 2003 vuoteen Eniten ovat vähentyneet alaikäisten ja yli 20-vuotiaiden kokema väkivalta vuotiaat kokevat edelleen eniten väkivaltaa eikä se heidän osalta ole vähentynyt yhtä paljon kuin muissa ikäluokissa. Myös pelko väkivallan kohteeksi joutumisesta on vähentynyt kaikissa ikäluokissa. Poikkeuksen tekee Oulun läänissä asuvat nuoret, joiden huoli väkivallan uhriksi joutumisesta on kasvanut, vaikka väkivaltaa sielläkin koetaan aiempaa vähemmän. Rikosilmoitusten kautta poliisin tietoon tulleet alle 18-vuotiaiden nuorten kohtaamat väkivallanteot ovat lisääntyneet vuonna 2007 edellisvuosiin verraten. Osittain kasvun syynä on ilmoittamiskynnyksen lasku. Nuorten kyseessä ollen väkivallan tekijä löytyy yleensä samanikäisten joukosta. Siis sekä uhri että tekijä ovat nuoria (Kuva 6.1.). Nuoret syyllistyvät aiempaa harvemmin väkivaltaan. Nuorten (alle 21-v.) osuus väkivaltarikosten tekijöistä on vähentynyt vuosituhannen alun 26 prosentista kahteenkymmeneen prosenttiin vuonna Samalla nuorten alle 21-vuotiaiden tyttöjen Väkivallan uhriksi joutuneet iän mukaan Alue Ikä On joutunut väkivallan uhriksi osuus väkivaltarikosten tekijöinä on kasvanut vajaasta 15 prosentista yli 17 prosenttiin. Osin tähän on syynä nuorten naisten lisääntynyt alkoholin käyttö. Nuorten alkoholin kulutus on vähentynyt Stakesin kouluterveyskyselyjen mukaan. Erityisesti tämä näkyy 8. TAULUKKO 6.1. Väkivallan uhriksi joutuneet (%) ja huolestuneisuus väkivallasta lääneittäin Lähde: Poliisin turvallisuustutkimus 2003 ja 2006; Helsingin tietoa ei ole saatavilla vuodelta Suuri huolestuneisuus väkivallan tai uhkailun kohteeksi joutumisesta % % % % Etelä-Suomen lääni ,5 6,3 17,8 15, ,2 11,3 16,7 13,6 yli 20 9,2 5,2 15,5 13,6 Länsi-Suomen lääni ,4 4,6 15,5 12, ,6 10,0 15,2 12,9 yli 20 9,1 5,4 15,6 13,5 Itä-Suomen lääni ,2 6,8 16,1 12, ,6 8,5 16,5 13,5 yli 20 9,3 5,2 16,1 14,0 Oulun lääni ,3 8,0 14,6 16, ,1 10,5 13,1 14,4 yli 20 10,0 5,6 15,3 12,0 Lapin lääni ,0 7,6 19,2 9, ,4 12,6 13,2 16,1 yli 20 11,1 5,7 16,2 12,0 Helsinki * 9,1 * 20, * 13,2 * 22,1 yli 20 * 7,2 * 16,9 Koko Suomi ,8 6,3 16,4 14, ,0 10,7 15,3 13,9 yli 20 9,4 5,5 15,6 13,4 50

4 ja 9. luokan oppilaiden osalta. Kun vuonna 2000 peruskoulun em. luokkien oppilaista oli tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa n. neljännes, oli vuonna 2007 heidän osuutensa laskenut n. 17 prosenttiin. Samalla kuitenkin tyttöjen suhteellinen osuus on kasvanut. Tytöt juovat yhtä usein itsensä humalaan kuin samanikäiset pojat. KUVA 6.1. Alle 18-vuotiaiden osuus väkivaltarikosten asianomistajista kihlakunnittain vuonna YLEISTYIVÄTKÖ KOTIHÄLYTYKSET JA HUOSTAANOTOT? Kotihälytystehtävien sekä kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on lisääntynyt. Väkivalta on noussut viime vuosina julkiseen keskusteluun. Osin tästä syystä väkivaltaa tunnistetaan aiempaa enemmän ja väkivallasta - etenkin perheväkivallasta - ilmoitetaan poliisille selvästi aiempaa herkemmin (Kuva 6.2.). Valtakunnallisesti perheväkivaltaan liittyviä kotihälytystehtäviä oli kpl vuonna 2007, ja lukumäärä nousi vuodesta 2001 reilulla hälytyksellä eli 22 prosentilla. Perheväkival- taan liittyvät kotihälytykset ovat kymmentätuhatta asukasta kohden nousseet samalla ajanjaksolla 30:sta 35:een. Valtakunnallisesti poliisi lähtee perheväkivaltakotihälytykselle noin 50 kertaa joka päivä. Perheväkivaltaan liitty- TAULUKKO 6.2. Kodin ulkopuolelle sijoitetut kuntatyypeittäin vuonna Perhehoito Laitoshuolto Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset Muu Yhteensä (mukana myös vuotiaita) joista vuotiaita Sijoitettujen 0-17 v. osuus vastaavasta ikäryhmästä Huostassa olleita Huostassa olleita % sijoitetuista % Koko maa , ,5 Kaupunkimaiset , ,1 Taajaan asutut , ,9 Maaseutumaiset , ,6 Helsinki , ,8 51

5 vät kotihälytykset muodostavat kuitenkin vain kaksi prosenttia poliisin kaikista hälytystehtävistä. Kotihälytysten kautta saadaan myös tietoa perheiden tilanteesta ja mahdollisesta lastensuojelutarpeesta. Kotiväkivallasta kärsivät lapset jo tilanteiden näkijöinä, vaikka väkivalta ei kohdistuisi suoraan heihin itseensä. Vuonna 2006 kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna Suomessa lähes alle 18-vuotiasta lasta, joka on yli lasta enemmän kuin vuonna Kasvua tässä oli noin 11 %-yksikköä (Taulukko 6.2.). Kaupungeissa lapsia oli sijoitettu kodin ulkopuolelle vuonna 2006 kaksi enemmän kuin taajaan asutuissa tai maaseutumaisissa kunnissa. Maakunnittain kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä vaihtelee Pohjanmaan 0,5 prosentista ja Uudenmaan 1,5 prosenttiin. KUVA 6.2. Perheväkivaltaan liittyvät kotihälytykset kihlakunnittain vuonna asukasta kohti. MIHIN SUUNTAAN SYRJÄYTYMISEN JA VÄKIVALLAN KEHITYS ON TAPAHTUNUT? Väkivaltarikokset, alkoholin kulutus ja lasten sijoittaminen kodin ulkopuolelle ovat kaikki lisääntyneet 2000-luvulla. Suomessa väkivallan määrä suhteutettuna väkilukuun on melko korkea verrattuna läntisiin Euroopan maihin. Suomalainen väkivalta on hyvin alkoholiehtoista, sillä suurin osa väkivallan tekijöistä on päihtynyt teon tehdessään. Suomalaisittain tyypillisesti vakavaa väkivaltaa tapahtuu syrjäytyneiden, alkoholisoituneiden miesten välillä. Parinkymmenen vuoden aikana vakava väkivalta on kuitenkin vähentynyt ja samalla lievempi väkivalta on kasvanut selvästi. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen alle 18-vuotiaiden lasten määrä kertoo osaltaan sosiaalisesta syrjäytymisestä. Tällä ilmiöllä on voimakas yhteys erityisesti väkivallan määrään ja alkoholin kulutukseen, mutta myös muihin syrjäytymisilmiöihin. KUVA 6.3. Syrjäytymisindikaattorien kehitys Suomessa sijoitetut alkoholin myynti väkivaltarikokset Kodin ulkopuolelle sijoitettujen alle 18 -vuotiaiden lasten määrä on selvästi lisääntynyt vuosien 2001 ja 2006 välillä. Kasvu voimistui alkoholiverotuksen kevennyksen jälkeen, ja se vastaa alkoholin kulutuksen kasvua (Kuva 6.3.). Vuoden 2007 tilastoja kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista ei ollut tätä kirjoitettaessa saatavissa. Alkoholin kulutus vaikuttaa väkivallan määrään. Väkivaltarikosten kasvu noudattaa pitkälti alkoholin kulutuksen kasvua. Vuonna 2007 väkivaltarikosten kasvu oli kuitenkin poikke- 52

6 uksellisen raju, yli 12 %. Pitkään jatkunut törkeiden pahoinpitelyjen vähentyminen muuttui kasvuksi. Lievien pahoinpitelyjen osuus on kymmenessä vuodessa kasvanut n. 17 prosentista lähes 30 prosenttiin, mikä johtuu ilmoitusherkkyydestä. Useiden eri tutkimusten mukaan poliisille ilmoitetaan entistä herkemmin väkivallasta (Taulukko 6.3.). Syrjäytymisestä kertoo myös toimeentulotuen pitkäaikaisuus. Varsinkin nuorten, alle 25-vuotiaiden osalta pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneiden määrä on vähentynyt 12 prosentilla vuodesta Myös heidän samanikäiseen väestöön suhteutettu osuus on vähentynyt. Tällä voi olla positiivisia vaikutuksia tulevaisuudessa niin alkoholin kulutuksen kuin väkivaltarikosten osalta (Taulukko 6.4.). Toimeentulotukea saaneiden määrän vähennys on ainoa tässä esitetyistä ilmiöistä, joissa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa asetetut tavoitteet on saavutettu. Alkoholin kulutukselle, väkivaltarikosten määrälle ja huostaanotettujen lasten määrälle asetettiin laskevat tavoitteet, jotka piti saavuttaa vuonna 2007, mutta kaikissa edellä mainituissa. ilmiöissä asetetut tavoitteet karkasivat käsistä. Alkoholin kulutus oli 13 prosenttia tavoitetta korkeammalla, huostaanotettuja lapsia 21 prosenttia ja väkivaltarikoksia noin 40 prosenttia enemmän kuin vuoden 2007 tavoite oli valtioneuvoston vuonna 2004 tekemässä sisäisen turvallisuuden ohjelmassa. TAULUKKO 6.3. Alkoholin kulutus ja sen muutos maakunnittain Alkoholin kulutus maakunnittain 2007 Maakunta 100 % litraa asukasta kohden Muutos Anniskelu Vähittäismyynti Yhteensä 100 % litraa / asukas Muutos % Pohjanmaa 1,2 4,7 5,9 0,0 0,8 Etelä-Pohjanmaa 0,6 6,2 6,9 0,2 3,0 Keski-Pohjanmaa 0,7 6,2 6,9 0,1 1,1 Itä-Uusimaa 0,9 6,7 7,5 0,1 1,8 Pohjois-Pohjanmaa 0,9 6,8 7,7 0,2 2,6 Pohjois-Karjala 0,8 7,2 8,0 0,2 3,1 Keski-Suomi 1,0 7,5 8,6 0,3 4,1 Pirkanmaa 1,4 7,2 8,6 0,3 3,2 Satakunta 1,0 7,8 8,8 0,4 4,3 Varsinais-Suomi 1,3 7,4 8,7 0,3 3,3 Kanta-Häme 1,1 7,9 9,0 0,5 5,5 Kainuu 0,8 8,1 8,9 0,3 4,0 Pohjois-Savo 1,1 7,9 9,0 0,3 3,8 Kymenlaakso 1,4 7,7 9,1 0,4 4,9 UUSIMAA 1,9 7,0 8,9 0,2 2,4 Etelä-Karjala 1,4 8,1 9,5 0,5 5,0 Päijät-Häme 1,5 7,8 9,4 0,3 3,5 Etelä-Savo 1,3 8,2 9,5 0,0 0,0 Lappi 1,6 10,7 12,3 0,6 5,1 Koko maa 1,3 7,4 8,7 0,3 3,3 TAULUKKO 6.4. Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneet alle 25-vuotiaat lääneittäin. Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneet vuotiaat Lääni Muutos % Etelä-Suomen lääni ,1 Itä-Suomen lääni ,6 Lapin lääni ,1 Länsi-Suomen lääni ,8 Oulun lääni ,3 Koko maa ,1 MITEN TURVALLISUUSYHTEISTYÖ TOTEUTUI PAIKALLISESTI? Turvallisuusyhteistyön rakenteet ovat pääosin kunnossa, mutta toiminnan sisällössä on kehittämisen varaa. Paikallinen turvallisuusyhteistyö ja turvallisuussuunnittelu käynnistyivät vuosituhannen vaihteessa poliisin toimesta koko valtakunnan mitassa. Hankkeen pohjana oli kansallinen rikoksentorjuntaohjelma, jonka tavoitteita pyrittiin toteuttamaan aina kuntien tasolla asti. Rikollisuuden vähentämiseksi ohjelma kannusti paikallisia viranomaisia, järjestöjä, kansalaisia ja elinkeinoelämää osallistumaan yhdessä torjuntatoimenpiteisiin. Tarkoitus oli luoda pysyviä yhteistyöverkostoja paikallisiin tarpeisiin. Toiminnan tuloksena syntyneet turvallisuussuunnitelmat ovat ohjanneet kunnissa ennalta estävän työn suuntaamista. Toiminnan jatkuessa suunnitelmia on päivitetty paikallisten tarpeiden ja aktiviteetin mukaan. Vuonna 2006 käynnistettiin uusi turvallisuussuunnittelukierros sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi paikallisella tasolla. Tarkoitus on siirtää turvallisuustyön vastuuta poliisilta enemmän kunnallisille hallintoelimille. Näin näyttääkin todellisuudessa 53

7 käyneen. Talvella 2008 kihlakunnille suunnatun kyselyn mukaan enemmistössä kunnista turvallisuussuunnittelu toteutuu joko kokonaan kuntajohtoisesti tai sitten poliisin kanssa yhteisen johdon alaisena. Pääosa kunnista noudattaa valtakunnallista aikataulua ja toteutustapaa niin sanottua turvallisuussuunnittelun prosessimallia, joka on sidottu kunnanvaltuustojen nelivuotiseen työskentelykauteen. Vuoden 2007 aikana kunnissa on tehty toimintaympäristöanalyysit, seuraavana vuonna suunnitelmat valmistuvat ja vuoden 2009 aikana ne käsitellään valtuustossa kunnallisvaalien jälkeen (Kuva 6.4.). Turvallisuussuunnittelun organisoinnista on paikallistasolla vastuussa ryhmä, johon kuuluvat kunnan johto, poliisipäällikkö ja pelastustoimen edustaja. Poliisilta odotetaan aloitteellisuutta ja tietotaitoa turvallisuutta parantavista toimenpiteistä, kuten rikosten ja alkoholihäiriöiden ennalta ehkäisemisestä (Kuva 6.5). Poliisin lääninjohdot ovat kyselytutkimuksin arvioineet paikallisen turvallisuusyhteistyön organisoitumista ja kohdentumista sekä tuloksia ja vaikutuksia. Kyselyt osoittavat, että alkuvaiheessa yhteistyöponnistelut suunnattiin kunnissa hyvin perinteisten turvallisuuskäsitysten mukaan. Kohteena oli mm päihteiden vastainen työ ja nuorison aikaansaamat järjestyshäiriöt sekä liikenneongelmat. Vapaaehtoisjärjestöjen osallistumisaste oli alhainen. Meneillään olevalla turvallisuusyhteistyökierroksella kolmas sektori KUVA 6.4. Turvallisuussuunnittelun prosessimalli. Yhteistyön vastuut, osapuolet ja organisointi Nykytilan arviointi, toimintaympäristöanalyysi Analyysin ja johtopäätösten arviointi Turvallisuussuunnitelman laadinta Toimeenpano Seuranta ja arviointi KUVA 6.5. Eri tahojen sitoutuminen turvallisuusyhteistyöhön, 1 = erittäin heikosti sitoutunut, 4 = erittäin hyvin sitoutunut). Poliisi Nuorisotoimi Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Kunnan/kaupungin johto Seurakunta Tekninen toimi Yrittäjät Järjestöt Asukkaat on aktivoitu paremmin mukaan toimintaan. Siitä todennäköisesti myös seuraa toimintaan uutta suuntautumista. Esimerkiksi läheisväkivallan Yhteistyötä johtavat poliisipäällikkö, pelastuslaitoksen johto ja kunnan johto, mukana viranomaisten lisäksi elinkeinoelämä ja järjestöt Paikallinen turvallisuusanalyysi Keskustelu ja vuorovaikutus paikallisten ihmisten kanssa Kunnanvaltuuston käsittely ja vahvistaminen 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 ehkäisy tai rikosten uhrien tukeminen saavat suurempaa painoa toiminnassa NOPEAN AVUN SAANTI JOHDANTO Nopean avun saannin mittarina käytettiin AB-kiireellisyysluokkaan kuuluvien tehtävien keskimääräistä toimintavalmiusaikaa. Poliisin toimintavalmiusaika muodostuu odotusajasta, partion viiveajasta ja minimiajoajasta. Odotusaika on aika, joka alkaa tehtävän käsittelyajan (hätäkeskukses- sa) päättymisestä ja päättyy partion ilmoitettua tehtävän vastaanotetuksi. Partion viiveaika alkaa partion vastaanotettua tehtävän ja päättyy partion ilmoittaessa olevansa matkalla tehtävälle. Minimiajoaika lasketaan partion ilmoitettua olevansa matkalla tehtävälle ja siitä kun partio ilmoittaa olevansa tehtäväpaikalla. Odotusaika, partion viiveaika ja minimiajoaika yhdessä muodostavat poliisin toimintavalmiusajan. Poliisin tehtävät luokitellaan kiireellisyyden ja tehtävälajin mukaan. 54

8 JOHTOPÄÄTÖKSET/TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. Toimintavalmiusaika on koko maan tasolla hieman parantunut, mutta vain puolet kihlakunnista saavutti asetetun palvelutasotavoitteen. Toimintavalmiusajan lyhentymiseen on osaltaan vaikuttanut hälytysilmoituksen käsittelystä aiheutuneen viiveajan lyhentyminen. Palvelu vastaa pääosin kansalaisten odotuksia. 2. Toimintaympäristötekijät vaikuttavat merkittävästi nopean avun saantiin. Tiivis yhdyskuntarakenne, hyvät liikenneyhteydet sekä väestön keskittyminen taajamiin merkitsevät usein lyhyttä toimintavalmiusaikaa. Harvaan asutuilla alueilla, joissa pinta-alaan suhteutettu väestö- ja tehtävämäärä on pieni, nopean avun saannin edellytykset ovat heikot. Toisaalta suurimmissa väestökeskittymissä nopean avun saanti hidastuu liikenteen ruuhkautumisen ja suurten kysyntähuippujen johdosta. 1. Kenttätoiminnan resursseja sijoitetaan nykyistä enemmän systemaattisen analyysin avulla. Erityistä huomiota tulee kiinnittää partioiden vapaasti ohjauttavissa olevan työajan suunnitelmalliseen käyttöön. Työvuorot suunnitellaan siten, että tarjonta kohtaa kysynnän nykyistä paremmin ja että toiminnalla on mahdollisimman suuri ennalta estävä vaikutus. Tiedonsiirtoa parannetaan työvuorojen välillä ja myös rikostutkinnan ja kenttätoiminnan välillä. 2. Poliisin hallintorakenteen muutos merkitsee paikallispoliisin toiminta-alueiden laajentumista. Uusien poliisilaitosten toimintaa suunniteltaessa on hyödynnettävä yksikkökoon kasvun mahdollistama joustavuuden lisääntyminen palvelujen järjestämisessä. Yhteistoimintaa liikkuvan poliisin kanssa lisätään edelleen ja yhteisistä käytännöistä hälytystehtävien hoidossa sovitaan entistä tarkemmin. POLIISIN TEHTÄVIEN KIIREELLISYYSLUOKITUS A B C A- kiireellisyysluokkaan kuuluva tehtävä on hoidettava välittömästi eikä sitä saa laittaa odotukselle ilman perusteltua syytä. A -kiireellisyysluokan tehtävä keskeyttää vähemmän kiireellisen tehtävän, jos tehtävä on toiminnallisesti sellaisessa vaiheessa, että sen keskeyttäminen on mahdollista. B- kiireellisyysluokan tehtävät hoidetaan viipymättä, mutta ne voidaan tarvittaessa priorisoida laittamalla ne odotukselle tai keskeyttämällä. C- kiireellisyysluokan tehtävä ei edellytä välittömiä toimia, mutta se on hoidettava toiminnallisesti sopivana ajankohtana tai asiakkaan kanssa erikseen sovittuna ajankohtana. POLIISIN TEHTÄVÄLUOKITUS Tehtäväluokat on määritelty sen mukaan liittyykö hälytystehtävään ihmishengen, henkilön tai omaisuuden suojaamista TEHTÄVÄLAJIEN PÄÄLUOKAT OVAT: 0- Hengen ja terveyden suojaan kohdistuvat tehtävät 1- Omaisuuden suojaan kohdistuvat tehtävät 2- Liikenneonnettomuudesta tai liikenteestä johtuvat tehtävät 3- Yksilön suojaan kohdistuvat tehtävät 4- Onnettomuudet tai vaaralliset tilanteet 5- Erityistehtävät 6- Perus- ja valvontatehtävät sekä ennalta ehkäisevä toiminta Tehtävälajipääluokkiin 0 4 kuuluvista tehtävistä käytetään yhteistä nimitystä hälytystehtävä. Tässä arvioinnissa nopean avun saantia tarkastellaan AB- kiireellisyysluokkien tehtävien toimintavalmiusajalla. Tehtävät on rajattu koskemaan lajeja 0 4 ja tehtävistä on poistettu ns. ilmoitinlaitetehtävät. Toimintavalmiusaika lasketaan lisäksi ainoastaan sellaisille tehtäville, jotka on annettu partioille eli ns. oma-aloitteisille tehtäville ei lasketa aikaa. 55

9 ARVIOINTIASETELMA ARVIOINTIKRITEERIT ARVIOINTIKYSYMYKSET ARVIOINTIMITTARIT PALVELUTAVOITTEET Saatavuus Onko palvelutasotavoitteisiin kyetty vastaamaan? Poliisin toimintavalmiusaika A ja B- tehtävissä (tehtäväluokat 0-4) Asetetut palvelutasotavoitteet kihlakunnittain, vertailu edelliseen vuoteen Kuinka nopean avun saanti on kehittynyt vuosina ? Poliisin toimintavalmiusaika A ja B- tehtävissä (tehtäväluokat 0-4) Vertailu edellisiin vuosiin, maakuntavertailu. Asiakastyytyväisyys Ovatko kansalaiset tyytyväisiä toimintaan? VM:n laatubarometrin kysymykset: Vertailu edelliseen vuoteen, läänivertailu Mikä on poliisin kyky vastata kiireellisiin hälytyksiin? Mikä on kansalaisten käsitys poliisin partioinnista? Mikä on kansalaisten käsitys poliisin kyvystä hoitaa kotihälytyksiä? LÄHITULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Hälytyspalvelujen kysyntä kasvaa. Poliisin hallintorakenneuudistus ei sinänsä vaikuta nopean avun saantiin. Suuremmat toiminta-alueet mahdollistavat joustavan resurssien käytön ja erikoistumisen. Poliisin hälytystehtävien määrä kasvukeskuksissa lisääntyy. Muuttoliikkeen vaikutuksesta yhteisöllisyys vähenee, jolloin turvaudutaan nykyistä enemmän viranomaisten apuun ongelmatilanteissa. Yksityisen turva-alan kasvu jatkuu ja merkitys korostuu turvallisuuspalvelujen täydentäjänä erityisesti suurten kaupunkien liikekeskuksissa. KUINKA NOPEAN AVUN SAANTI KEHITTYI VUOSINA ? Toimintavalmiusaika parani, alueelliset erot ovat suuria. Poliisin toimintavalmiusajalla mitattuna nopean avun saanti parani koko maan tasolla vuonna 2007 noin puolella minuutilla. Vuosien keskiarvoon nähden toimintavalmiusaika on kuitenkin heikentynyt lähes minuutilla. Keskimääräinen poliisin AB-tehtävien toimintavalmiusaika oli 22,9 minuuttia vuonna 2007 (Taulukko 6.5.). Toimintavalmiusajassa oli suuria alueellisia eroja. Parhaan ja heikoimman maakunnan välinen ero oli lähes 7 minuuttia. Alueellisia eroja selittää ennen kaikkea maakuntien yhdyskun- tarakenne ja asukastiheys. Toimintavalmiusaikaan vaikuttaa myös palvelujen kysynnän ja tarjonnan välinen suhde eli se, kuinka paljon poliisilla on hälytyspartioita suhteessa tehtävämäärään ja onko partiot kohdennettu ajallisesti ja alueellisesti tarkoituksenmukaisesti. Maan heikoimmat toimintavalmiusajat olivat Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa ja Helsingin poliisilaitoksen alueella. Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun toimintavalmiusaikaa heikentää osaltaan liikenteen voimakas kasvu ja liikenneväylien ajoittainen ruuhkautuminen. Maininnan arvoista on, että Lapin toimintavalmiusajat ovat parempia kuin maassa keskimäärin. Lapin pitkät etäisyydet eivät näytä vaikuttavan keskimääräiseen toimintavalmiusaikaan, koska hälytystehtävistä vain pieni osa tapahtuu kuntakeskusten ulkopuolella (Kuva 6.6.). 56

10 TAULUKKO 6.5. Toimintavalmiusajan kehitys maakunnittain v Toimintavalmiusajan kehitys v maakunnittain Toimintavalmiusaika AB-tehtävissä (min) Keskiarvo Muutos Kymenlaakso 20,8 20,6 18,7-1,8 Satakunta 19,4 18,3 18,9 0,5 Pohjanmaa 19,4 20,1 19,0-1,1 Etelä-Karjala 20,2 19,9 19,4-0,5 Kanta-Häme 20,5 20,6 19,5-1,1 Pohjois-Savo 22,0 23,0 20,9-2,2 Lappi 20,9 21,0 21,1 0,0 Keski-Pohjanmaa 21,1 21,5 21,4-0,1 Itä-Uusimaa 20,4 21,7 21,8 0,1 Pohjois-Karjala 23,1 22,8 22,0-0,9 Päijät-Häme 21,0 22,4 22,1-0,2 Etelä-Savo 23,2 22,1 22,5 0,4 Uusimaa pl Hki 21,4 22,5 22,7 0,2 Varsinais-Suomi 23,3 24,3 23,4-0,9 Kainuu 19,3 27,0 23,6-3,4 Etelä-Pohjanmaa 23,4 24,0 23,7-0,3 Pirkanmaa 24,6 24,7 24,2-0,4 Keski-Suomi 24,3 24,6 24,6-0,1 Helsinki 22,7 25,8 25,4-0,4 Pohjois-Pohjanmaa 22,2 26,7 25,6-1,1 Koko maa ka. 22,1 23,4 22,9-0,5 KUVA 6.6. Hälytystehtävien toimintavalmiusaika vuonna 2007 kihlakunnittain. KUINKA HYVIN NOPEAA AVUN SAANTIA KOSKEVAT PALVELUTASOTAVOITTEET TOTEUTUIVAT? Puolet kihlakunnista saavutti palvelutasotavoitteen. Toimintavalmiusaikaa koskevat palvelutasotavoitteet on asetettu kihlakunnittain. Maan kaikista kihlakunnista vain joka toinen (46 kihlakuntaa) saavutti tavoitteensa. Noin kolmannes (13 kihlakuntaa) negatiivisista poikkeamista oli alle minuutin, yli kolmen minuutin poikkeamia oli 16 kihlakunnalla. Syitä siihen, että palvelutasotavoitteita ei saavuteta, on vaikea arvioida. Tavoitteet on pyritty asettamaan ottaen huomioon kihlakunnan toimintaympäristö sekä toimintavalmiusajan aikaisempi taso ja kehitys. On mah- dollista, että tavoitteet oli asetettu liian haastaviksi eikä hälytystoimintaa kyetty resursoimaan ja kehittäminen tavoitteen mukaisesti. Kuten edellä on todettu, toimintavalmiusaika parani kuitenkin koko maan tasolla noin puolella minuutilla. Nopean avun saannin tavoitetasot vaihtelevat maan eri osissa merkittävästi. Kovin tavoitetaso oli Etelä-Suomen läänissä Keski-Uudenmaan kihlakunnassa (16 minuuttia) ja matalin puolestaan Lapin läänissä Käsivarren kihlakunnassa (50 minuuttia). Tavoitetasojen suurta läänillistä vaihtelua (8 minuuttia) ei voi täysin selittää toimintaympäristöeroilla; erot viittaavat pikemminkin tavoitteellisuuden vaihteluun. Tavoitteen ja toteuman välinen ero oli pienimmillään Etelä-Suomen läänissä. Hyvä tilanne on myös Itä-Suomen läänissä, missä suurin osa kihlakunnista saavutti palvelutasotavoitteensa. Länsi-Suomen läänissä tavoitetaso on asetettu vaatimattomaksi, jolloin suuri osa kihlakunnista saavutti tavoitteensa. Kuten edellä todettiin, Lapin läänissä on erinomainen toteuma (21,1 minuuttia), joka kuvastaa hälytystehtävien 57

11 keskittymistä taajamiin. On huomattava, että Lapin kihlakuntien palvelutasotavoitteista lasketussa keskiarvossa painottuu muutaman tehtävämääräl- Valtionvarainministeriö teettää vuosittain julkisten palvelujen laatua mittaavan laatubarometrin. Yhtenä arvioitavana kohteena ovat mukana myös poliisin tarjoamat palvelut. Alla olevassa taulukossa on esitetty ensimmäisen kysymyskohdan osalta vastausten keskiarvot ja vastanneiden lukumäärät. Vastausmäärät ovat kohtalaisen hyviä lukuun ottamatta Lappia, jonka vastausmäärien perusteella ei voi ottaa kantaa pieniin eroavaisuuksiin tai muutoksiin. Kansalaisten tyytyväisyyttä nopean avun saantiin arvioitiin kolmella kysymyksellä. Poliisin onnistuminen kiireellisiin hälytyksiin vastaamisessa saa Itä-Suomen lääniä lukuun ottamatta huonommat arviot vuonna 2007 kuin vuonna Poliisin partiointi, joka liittyy myös poliisin rikoksia ja häiriöitä ennaltaehtään pienen kihlakunnan (Käsivarsi ja Tornionjokilaakso) poikkeava tavoitetaso, joka näennäisesti nostaa läänin tavoitearvoa. OLIVATKO KANSALAISET TYYTYVÄISIÄ NOPEAN AVUN SAANTIIN? Kansalaiset olivat suhteellisen tyytyväisiä nopean avun saantiin. KUVA 6.7. Kansalaisten arvio (4-10) poliisin onnistumisesta hälytystoiminnassa, läänivertailu 2006 ja käisevään toimintaan, arvioitiin hieman heikommalle tasolle kuin kiireellisiin hälytyksiin vastaaminen. Kotiväkivaltaan puuttuminen oli yhtenä ajankohtaisena tarkastelukohteena nopean avun saannin arvioinnissa. Koko maan tasolla arvosana on kinnan laatua rikoslakirikosten (pl. liikennerikokset) selvitysasteella. Rikoslakirikosten (pois luettuna liikennerikokset) määrä on laskenut noin :lla vuosituhannen alun lukemista. Näiden määrä vuonna 2007 oli , josta Etelä-Suomen läänin (ml. Helsinki) osuus oli 48,7 %, Länsi- Etelä- Suomi 7,67 7,62 7,66 7,56 7,54 7,64 Länsi- Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Kaikki 2006 (keskiarvo) 2007 (keskiarvo) sama molempina vuosina. Kokonaisuutena tarkastellen kansalaiset arvioivat poliisin hälytystoiminnan tyydyttävälle tasolle. Alueelliset erot eivät ole merkittäviä (Kuva 6.7.) TUTKINTAPALVELUT JOHDANTO Rikoslakirikoksilla tarkoitetaan vankeusuhan sisältäviä rikoksia, jotka voidaan edelleen jaotella mm. omaisuusrikoksiin, henkeen ja terveyteen kohdistuviin rikoksiin, liikennerikoksiin sekä huumausainerikoksiin. Kun arvioidaan poliisin palvelukykyä, yleisesti käytetty rajaus on rikoslakirikokset vähennettynä liikennerikoksilla. Perusteena tälle on se, että liikennerikokset ovat pääsääntöisesti selvitetty jo siinä vaiheessa kun ne tulevat ilmi ja niiden tutkintaan käytettävä aika on yleisesti ottaen lyhyt. Tutkinnan palvelukykyä mitataan rikoslakirikosten (pl. liikennerikokset) tutkinta-ajalla ja tut- 58

12 JOHTOPÄÄTÖKSET/TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JOHTOPÄÄTÖKSET 1. Rikoslakirikosten (pl. liikennerikokset) tutkintaajalla mitattuna tutkinnan palvelukyky parani vuonna Rikoslakirikosten tutkinta-aika oli keskimäärin 110 vuorokautta ja se lyheni 14 vuorokaudella edelliseen vuoteen verrattuna. Kuitenkin vain kolmannes kihlakunnista saavutti tutkinta-aikaa koskevan palvelutavoitteen. Tutkinnan palvelukykyä on mahdollista parantaa poliisilaitosuudistuksen yhteydessä kun tutkinnan toimintaprosesseja järjestellään uudelleen. 2. Myös tutkintapalvelujen laatu parani hieman vuonna Kuten tutkinta-aika tavoitteen myös selvitysastetavoitteen saavutti vain kolmannes maan kihlakunnista. Tutkintapalvelujen laatuerot poliisilaitosten välillä ovat suuria. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. Poliisilaitosuudistuksen yhteydessä varmistetaan mahdollisuudet parantaa tutkinnan palvelutasoa ja palvelukykyä tutkinnan toimintaprosesseja kehittämällä. Poliisiyksiköiden koon kasvaessa on mahdollista järjestää omat tutkintalinjat lyhytkestoiselle, pitkäkestoiselle sekä analyysitoimintaa edellyttävälle tutkinnalle. Niin ikään edellytykset tutkintaprosessin laadun kokonaisvaltaiseen parantamiseen kasvavat. 2. Tutkintapalvelujen laatua kehitetään poliisilaitoksissa mm. parantamalla rekisterisyöttöjä, rikospaikkakäyntejä ja paikkatutkimuksia lisäämällä sekä tehostamalla rikosanalyysitoimintaa. ARVIOINTIASETELMA ARVIOINTIKRITEERIT ARVIOINTIKYSYMYKSET ARVIOINTIMITTARIT PALVELUTAVOITTEET Palvelukyky Ovatko asetetut tavoitteet toteutuneet? Poliisin tutkinta-aika (rikoslakirikosten pl. liikennerikokset, tutkinta-aika vrk) Asetetut palvelutasotavoitteet kihlakunnittain, vertailu edelliseen vuoteen Kuinka palvelukyky on kehittynyt vuosina Poliisin tutkinta-aika (rikoslakirikosten pl. liikennerikokset, tutkinta-aika vrk) Vertailu edellisiin vuosiin, maakuntavertailu. Palvelujen laatu Onko toiminta ollut laadukasta? Rikosten selvitystaso (rikoslakirikosten pl. liikennerikokset selvitysprosentti) Asetetut palvelutasotavoitteet kihlakunnittain, vertailu edelliseen vuoteen Asiakastyytyväisyys Ovatko kansalaiset tyytyväisiä toimintaan? VM:n laatubarometrin kysymykset: Vertailu edelliseen vuoteen, läänivertailu. Mikä on poliisin kyky selvittää autovarkauksia? selvittää asuntomurtoja? selvittää väkivaltarikoksia? selvittää huumerikoksia? Suomen läänin 30,9 %, Itä-Suomen läänin 8,4 %, Oulun läänin 7,7 % ja Lapin läänin 2,9 %. LÄHITULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Tietoverkoissa tapahtuva rikollisuus lisääntyy. Poliisi joutuu lisäämään voimavaroja uudentyyppisten rikosten tutkintaan ja kehittämään osaamistaan. Rikollisuuden rakenne muuttuu kansainvälistymisen johdosta. Kansainvälinen rikollisuus ei ole pelkästään vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta, vaan mm. tietoverkkojen kautta tapahtuvaa petosrikollisuutta. Kansainvälisen yhteistyön ja viranomaisyhteistyön merkitys korostuu. Väkivaltarikollisuuden kasvu taittuu. Omaisuuden suojaaminen vähentää perinteistä omaisuusrikollisuutta. 59

13 KUINKA TUTKINNAN PALVELUKYKY JA LAATU KEHITTYIVÄT VUOSINA ? Rikoslakirikosten tutkinta-ajalla mitattuna poliisin palvelukyky parani vuonna 2007, mutta palvelujen laatua kuvaava rikosten selvitystaso ei parantunut. KUVA 6.8. Rikoslakirikosten (pl. liikennerikokset) tutkinta-aika vuonna 2007 kihlakunnittain. KUVA 6.9. Rikoslakirikosten (pl. liikennerikokset) selvitysaste vuonna 2007 kihlakunnittain. Rikoslakirikosten (pl. liikennerikokset) tutkinta-aika oli keskimäärin 110 vrk ja se lyheni keskimäärin 14 vuorokaudella edelliseen vuoteen verrattuna. Rikosten tutkinta-aikaa on kyetty lyhentämään uudistamalla rikostutkinnan prosesseja. Uudelleenjärjestelyn yhteydessä tutkinta on organisoitu lyhytkestoiseen tutkintaan, pitkäkestoiseen tutkintaan ja rikosanalyysiä vaativaan tutkintaan. Olennaista on, että ne rikokset, jotka voidaan hoitaa nopeasti, tulevat myös hoidettua entistä nopeammin. Kehittämistyö on kuitenkin vielä kesken, eikä uusia tutkintajärjestelyjä ole toteutettu läheskään kaikissa kihlakunnissa. Tämä näkyy myös maakunnallisessa vertailussa, jonka mukaan rikoslakirikosten tutkinta-aika oli enimmillään 139 vuorokautta (Kymenlaakso ja Lappi) ja lyhyimmillään 68 vuorokautta (Etelä-Karjala). (Taulukko 6.6.). Tutkinnan palvelutasoa mitataan rikoslakirikosten (pl. liikennerikokset) selvitysasteella. Vaikka tutkinnan palvelutasoa on pyritty kehittämään systemaattisesti, ei rikosten selvitystaso ole olennaisesti parantunut. Vuonna 2007 poliisi selvitti likimain puolet (49,5 %) ilmi tulleista rikoslakirikoksista. Selvitystaso nousi vain 0,4 prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen nähden ja 1,3 prosenttiyksikköä vuosien keskiarvoon nähden (Kuva 6.9.). Alueelliset erot rikoslakirikosten selvitysasteessa ovat suuria. Itä-Suomen läänin selvitysasteet ovat selvästi korkeimpia (59,3 %) ja Etelä-Suomen läänin matalimpia (42,3 %). Selvitysasteessa olevia eroja selittää osaltaan 60

14 Rikoslakirikosten (pl. liikennerikokset) tutkinta-aika (vrk) Tutkinta-aika maakunnittain Keskiarvo Muutos Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Kanta-Häme Pirkanmaa Etelä-Savo Satakunta Päijät-Häme Pohjanmaa Itä-Uusimaa Uusimaa pl. Hki Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Helsinki Kainuu Kymenlaakso Lappi Koko maa ka TAULUKKO 6.6. Rikoslakirikosten tutkinta-ajan kehitys maakunnittain vuosina Rikoslakirikosten (pl. liikennerikokset) selvitysaste Keskiarvo % % % Rikoslakirikosten (pl. liikennerikokset) selvitysaste (%) TAULUKKO 6.7. Rikoslakirikosten selvitysasteen kehitys vuosina Muutos % Pohjois-Savo 56,4 60,3 59,3-100,0 Etelä-Savo 54,1 57,6 58,3 70,0 Pohjois-Karjala 51,1 52,3 57,6 530,0 Keski-Pohjanmaa 57,2 59,9 56,9-300,0 Etelä-Pohjanmaa 55,4 56,6 56,1-50,0 Keski-Suomi 55,5 52,1 55,6 350,0 Kainuu 56,5 56,6 55,0-160,0 Etelä-Karjala 51,9 50,4 54,9 450,0 Pohjois-Pohjanmaa 50,9 52,5 54,7 220,0 Itä-Uusimaa 49,5 48,4 53,5 510,0 Pirkanmaa 48,9 48,4 52,4 400,0 Pohjanmaa 46,8 47,5 50,0 250,0 Helsinki 47,3 49,3 48,9-40,0 Satakunta 50,3 51,5 48,8-270,0 Lappi 48,4 47,9 48,2 30,0 Kanta-Häme 49,1 49,6 48,0-160,0 Varsinais-Suomi 48,3 46,8 47,1 30,0 Kymenlaakso 42,9 43,8 45,7 190,0 Uusimaa pl. Hki 44,8 47,4 44,6-280,0 Päijät-Häme 42,9 44,5 42,3-220,0 Koko maa ka. 48,2 49,1 49,5 40,0 mm. rikollisuuden rakenteessa olevat erot, ulkopaikkakuntalaisten tekemien rikosten osuus sekä kansainvälisen rikollisuuden suhteellinen osuus. Pää- sääntö on, että kaupunkimaisessa toimintaympäristössä rikokset ovat laajempia, vakavampia ja tutkinnallisesti vaativampia kuin maaseutumaisessa ympäristössä tapahtuneet rikokset (Taulukko 6.7.). TOTEUTUIVATKO TUTKINTAPALVELUILLE ASETETUT PALVELUTAVOITTEET? Vain kolmannes kihlakunnista saavutti rikosten tutkinta-aika- ja selvitysastetavoitteen. Palvelutavoitteet toteutuivat parhaiten Länsi-Suomen ja Itä-Suomen lääneissä. Länsi-Suomen läänin 34 poliisilaitoksesta 20 saavutti asetetun tavoitteen. Itä-Suomen läänissä 14 poliisilaitoksesta 8 saavutti tavoitteensa. Etelä-Suomen ja Lapin lääneissä vain yksi poliisilaitos pääsi asetettuun tavoitteeseen. On huomattava, että tutkinta-ajan tavoitetasot vaihtelevat läänien välillä merkittävästi. Esimerkiksi Etelä-Suomen ja Itä- Suomen poliisilaitokset tavoittelevat keskimäärin kuukautta lyhyempää tutkinta-aikaa kuin Länsi-Suomen läänin poliisilaitokset. Myös selvitysastetavoitteen tavoitteen saavutti vain kolmannes maan kihlakunnista. Itä-Suomen läänin toteuma (58,6 %) oli selvästi muita läänejä parempi ja myös tavoitetaso oli asetettu korkealle (57,3 %). Oulun lääni nousee toteuman (54,7 %) perusteella selvälle kakkossijalle, mutta vain kolme poliisilaitosta saavutti tavoitteensa, sillä läänin tavoitetaso (60,5 %) oli maan korkein. Tarkastelu osoittaa kaiken kaikkiaan sen, että palvelutasotavoitteet on asetettu eri lääneissä varsin epäyhtenäisin perustein. Kansalaisen kannalta tämä on merkinnyt alueellisen eriarvoisuuden hyväksymistä myös tavoitetasolla. 61

15 OLIVATKO KANSALAISET TYYTYVÄISIÄ POLIISIN TOIMINTAAN? Rikosten tutkinta sai kansalaisilta tyydyttävän arvosanan. Kansalaisten tyytyväisyyttä tutkintapalveluihin arvioitiin neljällä kysymyksellä. Heikoimman arvosanan kansalaiset antoivat poliisille autovarkauksien selvittämisestä (Kuva 6.10). Hieman muita läänejä paremman arvosanan antoivat Itä-Suomen ja Lapin vastaajat. Asuntomurtojen selvittämisessä tapahtui pientä parannusta vertailuvuosina 2006%2007. Asuntomurto on rikostyyppi, joka koskettaa kansalaisia huomattavasti harvemmin kuin autoon kohdistuneet rikokset. Harvalla on asiasta omakohtaista tai lähipiirin kokemusta. Oulun läänin vastaajat antoivat poliisin toiminnalle parhaat arvosanat. Väkivaltarikosten selvittäminen ja torjunta sai tässä osiossa parhaan arvosanan. Useimmissa väkivaltarikoksissa asianomistaja eli rikoksen uhri ja rikoksesta epäilty tuntevat jotenkin toisensa. Rikoksen tekijän henkilöllisyyden selvittäminen ei siis yleensä Etelä- Suomi 7,01 7,05 Länsi- Suomi 7,31 KUVA Kansalaisarvio (4-10) poliisin onnistumisesta autovarkauksien selvittämisessä, läänivertailu 2006 ja tuota suuria hankaluuksia. Toisaalta selvittämättömät väkivaltarikokset saavat erittäin paljon huomiota mediassa. Läänien välisiä eroja kansalaisten 7,1 7,24 7,07 Itä-Suomi Oulu Lappi Kaikki 2006 (keskiarvo) 2007 (keskiarvo) tyytyväisyydessä ei juuri ole. Huumausainerikosten paljastaminen ja selvittäminen saa kansalaisilta myös kohtalaisen hyvän arvion. ARVIOINTIRYHMÄ Erikoissuunnittelija, FM Konsta Korhonen, puhelin , Lääninkomisario, YTM Petri Marjamaa, puhelin , Suunnittelija, YTK Toivo Mäenpää, puhelin , Erikoissuunnittelija, HM Pekka Nupponen, puhelin , Ylikonstaapeli, Papvt Markku Palovaara, puhelin , Suunnittelija, YTM Petteri Suominen, puhelin , Suunnittelija, FM Pentti Väänänen, puhelin , TIETOLÄHTEET * Kansallinen ohjelma väkivallan vähentämiseksi. Oikeusministeriö Julkaisu 2005:2. Helsinki * Sisäisen turvallisuuden ohjelma: Arjen turvaa. Valtioneuvoston yleisistunto Sisäinen turvallisuus. Sisäasiainministeriön julkaisuja 44/2004 * Turvallisuustalkoot: kansallinen rikoksentorjuntaohjelma. Oikeusministeriö. Yleisen osaston julkaisuja 2/1999 * Indikaattoripankki SOTKAnet, Stakes * Kouluterveys 2006: Etelä-Suomen raportti. Helsinki. Stakes * Poliisin lääninjohtojen turvallisuustutkimukset 2003 ja 2006 * Poliisin tulostietojärjestelmä PolStat 62

16 6.2. PELASTUSTOIMI ENNALTA EHKÄISEVÄ TOIMINTA JOHTOPÄÄTÖKSET/TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JOHTOPÄÄTÖKSET 1. Kerran vuodessa tarkastettavien kohteiden palotarkastukset oli suoritettu mallikkaasti kolmanneksessa pelastustoimen alueista. Asuinrakennusten ja niihin henkilö- ja paloturvallisuuden kannalta rinnastettavien kohteiden palotarkastusten osalta jäätiin asetetuista tavoitteista edelleen selvästi. Lakisääteinen pelastussuunnitelma oli pelastuslaitosten tietojen mukaan laadittu vain kahteen kolmesta suunnitelmavelvollisesta kohteesta. Pelastustoimen valistus- ja neuvontatyö tavoitti merkittävästi aikaisempaa enemmän ihmisiä. 2. Pelastustoimen onnettomuuksia ehkäisevä työ on kohdistunut onnettomuusuhkien ja vaikuttavuuden mukaisesti; Erityiskohteiden palotarkastusten ja pelastussuunnitelmien osalta tilanne on paras hoitolaitoksissa sekä majoitustiloissa ja valitustyö on voimakkaimmin kohdistunut lapsiin ja nuoriin. 3. Erot palotarkastuskohteiden, tarkastusvälien, pelastussuunnitelmavelvollisten sekä valistus- ja neuvontatyön määrittelyssä sekä pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustietokantaan (PRONTO) kirjaamisessa eri pelastustoimen alueilla vaikuttavat arvioinnissa käytettyjen lukujen vertailukelpoisuuteen ja tulosten tasapuolisuuteen. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. Lakisääteisten ja päätetyn palvelutason mukaisten palotarkastusten sekä valistus- ja neuvontatyön suorittamiseksi tulee pelastuslaitosten tarvittaessa järjestää jatkuva tulosseuranta, joka mahdollistaa reagoinnin mahdollisiin puutteisiin jo toimintavuoden kuluessa. Mikäli tavoitteiden saavuttamisen ongelmat ovat henkilöresursseissa, tulee niitä lisätä tai kohdistaa toisin. Valistus- ja neuvontatyötä ohjaamaan on lisäksi aiheellista laatia valistus- ja neuvontatyön strategiat. Pelastusviranomaisten tulee valvovana viranomaisena tarvittaessa lainsäädännön antamin oikeuksin ja velvollisuuksin puuttua tekemättömiin pelastussuunnitelmiin. Pelastussuunnitelmien merkitystä omaa turvallisuutta edistävänä tekijänä tulee korostaa. 2. Onnettomuuksia ehkäisevän työn voimavarat tulee jatkossakin keskittää ensisijaisesti alueen onnettomuusuhkien perusteella. Pelastuslaitosten tulee pyrkiä tilanteeseen, jossa pelastusviranomaisen suorittama valvonta, valistava ja neuvova työ sekä pelastustoiminnan valmius yhdessä alueen väestön ja riskikohteiden omatoimisen varautumisen tason kanssa muodostavat onnettomuusuhkia vastaavan kokonaisuuden. 3. Pelastuslaitosten hyvän palvelutason määrittelemiseksi ja siihen perustuvan palvelujen toteutumisen tasapuoliseksi ja vertailukelpoiseksi arvioimiseksi on pelastuslaitosten aluetietojen ja suoritteiden tilastointiin kehitettävä periaatteet, joihin pelastuslaitokset sitoutuvat. PRONTO tulee nähdä keskeisenä pelastustoimen kehittämisen, johtamisen ja raportoinnin työvälineenä, jonka kehittämisestä entistä käyttökelpoisemmaksi tulee kantaa yhteinen vastuu. JOHDANTO Pelastustoimen lakisääteisenä tehtävänä on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisy, pelastustoiminta ja väestönsuojelu. Onnettomuuksia ehkäisevän työn tavoitteena on onnettomuuksien ja niiden aiheuttamien vahinkojen vähentäminen. Tavoitteeseen pyritään väestön turvallisuustietoisuuden ja osaamisen lisäämisen sekä valvonnan keinoin, ja toimimalla asiantuntijana niissä yhteyksissä, joissa onnettomuuksiin voidaan vaikuttaa ennalta. Tapahtuneen onnettomuuden aiheuttamien vahinkojen määrään voidaan lisäksi vaikuttaa tehokkaalla pelastustoiminnalla. Merkittävänä onnettomuuksia ja niiden seurauksia ehkäisevänä osateki- 63

17 ARVIOINTIASETELMA ARVIOINTIKRITEERIT ARVIOINTIKYSYMYKSET ARVIOINTIMITTARIT PALVELUTAVOITTEET Ennalta ehkäisevä toiminta Palotarkastusten toteutuminen Onko palotarkastukset tehty tavoitteiden mukaisesti? Tehtyjen tarkastusten määrä tavoitteesta Kerran vuodessa tarkastettavat kohteet lakisäätäinen 100 %. Muut kohteet määritelty pelastustoimen alueen palvelutasopäätöksessä. Pelastussuunnitelmien kattavuus Ovatko suunnitelmavelvolliset laatineet pelastussuunnitelmat? Laaditut pelastussuunnitelmat suunnitelmavelvollisia kohden Lakisääteinen tavoitetaso 100 % Turvallisuuteen liittyvien neuvontapalvelujen ja valistuksen saatavuus ja saavutettavuus Kuinka paljon pelastuslaitos on osallistunut valistustoimintaan? Valistus- ja neuvontatilaisuuksiin osallistuneet kuntalaiset Valtakunnallinen tavoitetaso 20 % jänä on omatoimisuuden parantuminen onnettomuustilanteisiin varautumisessa. Omatoimisen turvallisuustyön merkitys korostuu erityisesti alueilla, joilla hälytetyllä avulla kuluu onnettomuuskohteen saavuttamiseen paljon aikaa. Oman arjen turvallisuudesta huolehtiminen on kuitenkin tärkeää sijainnista riippumatta; onnettomuudet ja tapaturmat sekä niistä aiheutuvat seuraukset vaikuttavat hyvinvointiin ja julkiseen talouteen. Onnettomuuksien ehkäisytyö perustuu pelastustoimen lainsäädäntöön. Työtä ohjaavat lisäksi muun muassa Valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden ohjelma, pelastustoimen valtakunnalliset ohjelmat ja tulostavoitteet sekä pelastuslaitoksen arvioimat alueensa riskitekijät ja niiden pohjalta laadittu päätös pelastustoimen alueen palvelutasosta. Hyvän palvelutason saavuttaakseen tulee pelastuslaitoksen suoriutua säädöksissä, tulostavoitteissa ja palvelutasopäätöksessä osoitetuista suoritteista. Pelastustoimeen kuuluvista onnettomuuksien ennaltaehkäisyn palveluista peruspalvelujen arvioinnin kohteena olivat palotarkastusten, pelastussuunnitelmien laadintatilanteen sekä valistus- ja neuvontatoiminnan toteutuminen, jonka tarkastelussa on pääosin keskitytty vuoden 2007 toteumaan. Koska valtakunnallisia yhdenmukaisia laadun arviointimittareita ei ole vielä riittävästi kehitetty, on arviointi enemmän määrällinen kuin laadullinen. Arvioinnin tiedot perustuvat pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustietokantaan (PRONTO). Tietokannasta kerättyjä lukuja ei voida kaikilta osin pitää yksiselitteisinä; onnettomuuksien ehkäisyn palveluihin liittyvien tietojen vertailtavuus on sidoksissa siihen, millä periaatteilla ja kuinka ajantasaisesti pelastuslaitokset ovat kirjanneet aluettaan ja toimintaansa koskevat tiedot järjestelmään. Tietojen luotettavuus on kuitenkin vuosi vuodelta parantunut. LÄHITULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Väestön ikääntyminen ja yksinasuvien vanhusten määrän lisääntyminen tulee mahdollisesti lisäämään onnettomuuksien määrää ja sen myötä pelastustoiminnan hälytyspalveluiden kysyntää. Palvelujen kysynnän voimakasta lisääntymistä saattaa esiintyä myös väestön keskittymisen myötä kasvavilla alueilla. Samanaikaisesti pelastustoimella on jatkuvasti lisääntyvässä määrin vaikeuksia rekrytoida sekä vapaaehtoista että vakinaista henkilöstöä, mikä vaikuttaa heikentävästi pelastustoiminnan valmiuteen. Rekrytoinnin hankaluus ilmenee nuorten poismuuton seurauksena erityisesti harvaanasutuilla alueilla. Pelastustoimen hälytyspalvelujen kysynnän lisääntyessä ja saatavuuden vähentyessä tulee pelastustoimen kyetä vastaamaan alueensa onnettomuusuhkiin onnettomuuksien ennaltaehkäisyn keinoin. Väestön ja erityisriskikohteiden omatoimisen turvallisuusosaamisen tarve ja merkitys tulee lisääntymään erityisesti alueilla, joilla hälytyspalvelujen saatavuus ei vastaa kysyntää. Pelastustoimen tulee olla tietoinen toimintaympäristönsä todellisista riskeistä ja kohdistaa siten asiantuntijuuttaan, valistus- ja neuvontatyötään sekä valvontaa tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti. Onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja vahinkojen rajoittamiseksi on tarpeen etsiä uusia keinoja esimerkiksi teknisistä ratkaisuista ja viranomaisten sekä kolmannen sektorin yhteistyöstä. Pelastustoiminnan palvelujen kysynnän ja tarjonnan lisääntyvän epäsuhdan myötä onnettomuuksien ennaltaehkäisy tulee varsinkin lyhyellä aikavälillä säilymään pelastustoimen keskeisenä tehtävänä. Onnettomuuksien ehkäisytyön ilmeinen tarve sekä alan säädösuudistukset tulevat heijastumaan laajasti myös alan sisäisiin asenteisiin. Pelastustoimessa tullaan sisäistämään alalle syntyneet uudet haasteet ja kehittämään toimintaa niiden mukaisesti. 64

18 ONKO PALOTARKASTUKSET TEHTY TAVOITTEIDEN MUKAISESTI? Kerran vuodessa tarkastettavien kohteiden palotarkastukset oli suoritettu mallikkaasti kolmanneksessa pelastustoimen alueista. Asuinrakennusten ja niihin henkilö- ja paloturvallisuuden kannalta rinnastettavien kohteiden palotarkastusten osalta jäätiin asetetuista tavoitteista edelleen selvästi. Pelastuslakiin ja sen nojalla annettuun asetukseen perustuva palotarkastustoiminta on pelastustoimen onnettomuuksien ehkäisykeinoista perinteisimpiä. Palotarkastusten tarkoituksena on viranomaisvalvonnan ohella turvallisuuden lisääminen neuvonnan ja ohjaamisen avulla. Palotarkastuskohteet jaetaan pääsääntöisesti kerran vuodessa tarkastettaviin kohteisiin eli erityiskohteisiin sekä asuinrakennuksiin ja niihin henkilö- ja paloturvallisuuden kannalta rinnastettaviin kohteisiin. Säännöllisten, niin kutsuttujen yleisten palotarkastusten lisäksi pelastusviranomaiset tekevät erityisiä ja ylimääräisiä palotarkastuksia sekä jälkitarkastuksia. Kerran vuodessa tarkastettava kohde on valtioneuvoston asetuksessa pelastustoimesta määritelty kohde, joissa henkilöille, omaisuudelle ja ympäristölle aiheutuvan vaaran katsotaan olevan tavanomaista suurempi. Kerran vuodessa tarkastettavia kohteita ovat esimerkiksi tietyn tyyppiset hoitolaitokset, kokoontumistilat, majoitustilat ja teollisuuslaitokset. Suomessa on noin kerran vuodessa tarkastettavaa kohdetta. Palotarkastettavien kohteiden määrä vaihtelee vuosittain, mikä on seurausta uusien kohteiden rakentamisesta, vanhojen käytöstä poistumisesta, käyttötarkoituksen muutoksesta tai pelastusviranomaisen tekemästä kohteen luokittelun muutoksesta. Vuonna 2007 koko maan kerran vuodessa tarkastettavista kohteista tarkastettiin 89 %, joten tulos säilyi edeltäneen vuoden tasolla (Kuva 6.11.). Tarkastusmäärissä on vuosittain tapahtunut pientä vaihtelua, mutta ei oleellista kehitystä kumpaankaan suuntaan. Kolmannes pelastuslaitoksista oli suorittanut alueensa erityiskohteiden tarkastukset hyvin; 22 pelastustoimen alueesta 8:ssa tarkastusprosentti oli vähintään 99 %, ja näistä viidellä lainsäädännön edellyttämä 100 %. Parannettavaa kuitenkin löytyy erityisesti Helsingin (42 %), Oulu- Koillismaan (68 %) ja Satakunnan (73 %) alueilta, joiden tarkastusprosentit jäivät huomattavasti sekä lainsäädännön velvoitteen että valtakunnan keskiarvon alle. Tarkastuskohdetyypeittäin tarkasteltuna parhaiten palotarkastukset on edelleen suoritettu hoito- ja huoltolaitoksissa sekä majoitustiloissa ja niihin verrattavissa kohteissa muiden kohdetyyppien jäädessä vähemmälle huomiolle. Työmäärän ylittäessä käytettävissä olevat voimavarat onkin perusteltua keskittää tarkastuksia sinne, missä riskien voidaan arvella olevan erityisen suuria ja kohdistuvan välittömimmin kohteessa oleskeleviin ihmisiin. Pelastuslaitos määrittelee palvelutasopäätöksessään alueensa asuinrakennusten ja niihin henkilö- ja palotur- KUVA Kerran vuodessa tarkastettavien kohteiden palotarkastusprosentti pelastustoimen alueittain vuonna Etelä-Karjala Länsi-Uusimaa Pohjois-Karjala Päijät-Häme Varsinais-Suomi Lappi Pirkanmaa Pohjois-Savo Jokilaaksot Keski-Pohjanmaa Itä-Uusimaa Keski-Suomi Koko maa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Keski-Uusimaa Kymenlaakso Satakunta Oulu-Koillismaa Helsinki

19 KUVA Asuinrakennusten ja niihin henkilö- ja paloturvallisuuden kannalta rinnastettavien kohteiden palotarkastusprosentti pelastustoimen alueittain vuonna Keski-Pohjanmaa Päijät-Häme Etelä-Karjala Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Kymenlaakso Länsi-Uusimaa Jokilaaksot Pohjois-Savo Etelä-Savo Koko maa Oulu-Koillismaa 60 Keski-Uusimaa 59 Helsinki 56 Kanta-Häme 52 Itä-Uusimaa 50 Pohjanmaa 48 Keski-Suomi 46 Pirkanmaa 46 Kainuu 41 Satakunta 31 Lappi vallisuuden kannalta rinnastettavien kohteiden tarkastusvälit. Tarkastusväli on yleisimmin määritelty 10 vuodeksi. Koko maassa oli vuonna 2007 noin asuinrakennusta ja niihin henkilö- ja paloturvallisuuden kannalta rinnastettavaa kohdetta, joihin oli pelastuslaitosten ilmoittamien tietojen mukaan tavoitteena tehdä noin palotarkastusta. Palotarkastuksia tehtiin vain 61 % tavoitteesta, noin kpl (Kuva 6.12.). Erityisen hankalaksi ovat muodostuneet vapaa-ajan asuntojen tarkastukset niiden omistajien huonon tavoitettavuuden vuoksi. Asuinrakennusten ja niihin henkilö- ja paloturvallisuuden kannalta rinnastettavien kohteiden palotarkastusvälejä on määritelty ja yhtenäistetty pelastuslaitoksissa uudelleen alueellisen pelastustoimen ajan vuodesta 2004, jonka vuoksi tarkastustavoitteet ja määrät ovat vaihdelleet vuosittain. Tarkastusmäärissä ollaan kuitenkin valtaosassa pelastustoimen alueista huomattavasti jäljessä asetetuista tavoitteista. Pelastuslaitoksen kannalta tilannetta pahentaa se, että tekemättömät tarkastukset siirtyvät lisätyöksi seuraavalle vuodelle. Ainoastaan Keski-Pohjanmaan pelastustoimen alueella tavoitteet saavutettiin. Lisäksi kolmella muulla alueella tarkastusprosentti oli vähintään 94. Heikoin tulos oli edellisvuoden tapaan Lapissa (17 %), jonka hyvin suurella kohdemäärällä ja alhaisella tarkastusprosentilla on vaikutusta koko maan keskiarvoon. OVATKO SUUNNITELMAVELVOLLISET LAATINEET PELASTUSSUUNNITELMAT? Pelastuslaitosten tietojen mukaan vain kahteen kolmesta suunnitelmavelvollisesta kohteesta on laadittu pelastussuunnitelma. Pelastussuunnitelmien laadintavelvoite perustuu pelastustoimen lainsäädäntöön ja on keskeinen osa onnettomuusvahinkoja vähentävää omatoimista turvallisuustyötä. Pelastussuunnitelmassa tulee käsitellä muun muassa arviot kohteen uhkista, toimenpiteet niiden välttämiseksi sekä ohjeet siitä, miten erilaisissa vaara-, onnettomuus- ja vahinkotilanteissa toimitaan. Alueen pelastusviranomaisen tehtävänä on tarvittaessa ohjata pelastussuunnitelmien laadinnassa, mutta vastuu suunnitelman laatimisesta on kohteen omistajalla tai haltijalla. Pelastussuunnitelma tulee laatia kohteisiin ja tapahtumiin, joissa mahdollisen onnettomuuden on arvioitu voivan aiheuttaa tavanomaista suurempaa vaaraa kohteessa oleville henkilöille, omaisuudelle tai ympäristölle. Pelastussuunnitelma tulee laatia myös vähintään viiden asuinhuoneiston rakennusryhmiin tai asuinrakennuksiin. Asuinrakennukset ovat suurin pelastussuunnitelmavelvollisten kohderyhmä; niiden osuus suunnitelmavelvollisista on lähes kaksi kolmannesta. Säädösten velvoitteesta, ohjauksesta ja valvonnasta huolimatta vain 62 % 66

20 KUVA Pelastussuunnitelmien määrä (%) suunnitelmavelvollisia kohden pelastustoimen alueittain vuonna Helsingin tiedot puuttuvat. Kymenlaakso Oulu-Koillismaa Itä-Uusimaa Länsi-Uusimaa Päijät-Häme Keski-Suomi Etelä-Savo Jokilaaksot Pohjois-Savo Keski-Pohjanmaa Pirkanmaa Kainuu Etelä-Karjala 68 Varsinais-Suomi 67 Lappi 65 Etelä-Pohjanmaa 64 Pohjanmaa 64 Pohjois-Karjala 62 Koko maa 62 Kanta-Häme 59 Satakunta 37 Keski-Uusimaa suunnitelmavelvollisista oli vuoden 2007 tietojen mukaan laatinut pelastussuunnitelman (Kuva 6.13.). Paras tilanne oli Kymenlaakson alueella (85 %) ja heikoin Keski-Uudellamaalla (29 %). Tiedot sekä suunnitelmavelvollisten että laadittujen suunnitelmien määristä ovat kuitenkin nousseet vuosittain huomattavasti, ja täydentyvät jatkuvasti muun muassa palotarkastuksilla päivittyvien tietojen myötä. Parhaiten pelastussuunnitelmat oli laadittu hoito- ja huoltolaitoksissa, joista 81 % oli laatinut vaadittavan suunnitelman. Hoito- ja huoltolaitosten erityisten riskien vuoksi lainsäädäntö edellyttää näiden kohteiden pelastussuunnitelmissa lisäksi erikseen selvitettävän, kuinka rakennuksessa olevien henkilöiden heikentynyt toimintakyky otetaan huomioon vaaratilanteisiin varautumisessa. KUINKA PALJON PELASTUSLAITOS ON OSALLISTUNUT VALISTUSTOIMINTAAN? Pelastustoimen valtakunnallinen määrällinen tulostavoite valistus- ja neuvontatoiminnan osalta alitettiin edelleen, vaikka tilanne parantui edellisvuodesta kaikilla määrällisillä mittareilla. Valistus- ja neuvontatyön tavoitteena on turvallisuustietoutta ja osaamista lisäämällä vaikuttaa myönteisesti asenteisiin ja turvallisiin toimintatapoihin. Pelastuslaitosten järjestämiin valistus- ja neuvontatilaisuuksiin osallistui 15 % väestöstä ja tulos parantui edellisestä vuodesta selvästi; valistusja neuvontatyö tavoitti henkilöä enemmän, tilaisuuksien lukumäärä kasvoi 20 % ja tilaisuuksiin käytetty aika 15 %. Valtakunnallinen 20 % tavoite saavutettiin neljällä pelastustoimen alueella, mutta usealla pelastuslaitoksella on vastaavasti parannettavaa. Valistus- ja neuvontatyön määrässä, kohdentamisessa ja niihin liittyvässä tilastoinnissa oli pelastustoimen alueittain edelleen huomattavia eroja (Kuvat ja 6.15.). Kohderyhmittäin tarkasteltuna pelastustoimen toteuttama valistus- ja neuvontatyö kohdistuu kuitenkin keskimäärin edelleen nuoriin sukupolviin. Vuonna 2007 tavoitettiin noin alle kouluikäistä ja oppivelvollista sekä lukiolaista ja ammatillista tutkintoa suorittavaa lasta ja nuorta. Näiden kohderyhmien osuus viime vuonna valistetusta väestöstä on lähes kolmannes. Pelastustoimen valistus- ja neuvontatyön valtakunnallisten määrällisten tavoitteiden saavuttaminen tarkoittaa sitä, että vuosittain pelastuslaitosten tulee järjestää valistusta ja neuvontaa yli miljoonalle henkilölle. Sekä määrällisten että laadullisten tavoitteiden saavuttamiseksi pelastuslaitosten on suositeltavaa laatia valistus- ja neuvontatyön strategiat ohjamaan työtään. Sisäasiainministeriön ohjeistamien strategioiden tarkoituksena on auttaa pelastuslaitoksia pääsemään suunnitelmalliseen, tavoitteelliseen ja verkostoyhteistyössä tehtävään valistus- ja neuvontatyöhön. 67

/ RA

/ RA raimo.aarnio@turku.fi 050-5662555 TURVALLISUUSSUUNNITELMIEN TARKISTUSTYÖN KÄYNNISTÄMINEN Paikallisella tasolla on laadittava turvallisuussuunnittelun prosessikuvaus. Turvallisuussuunnitteluprosessi kokonaisuudessaan

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

Poliisiasiain neuvottelukunta, Rokua Rikostarkastaja Konsta Korhonen

Poliisiasiain neuvottelukunta, Rokua Rikostarkastaja Konsta Korhonen Poliisiasiain neuvottelukunta, Rokua Rikostarkastaja Konsta Korhonen 1 Rikosten määrä asukaslukuun suhteutettuna 2 Rikoslajittainen kehitys 2007-2014 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 Kaikki

Lisätiedot

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta.

Tiedonkeruun perustana olevat vuosiluokittaiset oppilasmäärät ja ryhmien määrät löytyvät raportoituna sarjan viimeisiltä sivuilta. 28CFDAB8EF=D8@ CG:?H=A=A ) ( 1B8EFDCG:?H=A=A (&+ >FA=;>>6 ) ( Opetusryhmäkoon keskiarvo Opetusryhmäkoon Opetusryhmäkoon Ryhmäkoon keskiarvo 2008 keskiarvo 2010 muutos Oman luokan luokka-aste yhteensä 19,57

Lisätiedot

JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN?

JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN? JOENSUUN TURVALLISUUSSUUNNITELMAN VALMISTELU MITÄ OPITTIIN? Valtakunnallinen turvallisuusseminaari Joensuussa 27. 28.1.2016 Kaupunginsihteeri Jari Horttanainen JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen

Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen KAMU kaikki mukaan turvallisuustyöhön Itä-Suomen sisäisen turvallisuuden toimeenpanosuunnitelma ja sen toteuttaminen Pelastusylitarkastaja Kullervo Lehikoinen Itä-Suomen aluehallintovirasto Pelastustoimi

Lisätiedot

Arjen turva kysely. Pyhtään asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma

Arjen turva kysely. Pyhtään asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma Arjen turva kysely Pyhtään asukkaiden vastaukset EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 8.2.2013 1 Vastaajia yhteensä 39 Vastaajien tausta Vastaajien lkm %-osuus vastaajista Naisia 31

Lisätiedot

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella

Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Katsaus päihdetilanteeseen Länsi- ja Sisä-Suomen alueella Päihteet, tupakka ja rahapelit -seminaari Jyväskylä 12.9.2013 Irmeli Tamminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto aluekoordinaattori Irmeli

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme

Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä. Turvallisuus on yhteinen etumme Pohjois-Karjalan turvallisuuspäivä Kontiolahti 7.5.2013 Turvallisuus on yhteinen etumme Elli Aaltonen ylijohtaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto 7.5.2013 1 KAMU kaikki mukaan

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

II RIKOLLISUUSKEHITYS

II RIKOLLISUUSKEHITYS II RIKOLLISUUSKEHITYS A Rikoslajit 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Rikollisuuden rakennetta ja kehitystä tarkastellaan seuraavassa poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Ulkopuolelle jäävät rikokset,

Lisätiedot

Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja

Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja Alueellinen ja paikallinen hyvinvointi- ja turvallisuustyö Lapin maaseutufoorumi 21.2.2012 Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto 22.2.2012 1 Ensimmäisestä ohjelmasta kolmanteen Arjen turvaa

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Onnettomuuksien ehkäisyn kehittäminen. Palonehkäisyn perinnepäivät Padasjoki, 28.-29.5.200

Onnettomuuksien ehkäisyn kehittäminen. Palonehkäisyn perinnepäivät Padasjoki, 28.-29.5.200 Onnettomuuksien ehkäisyn kehittäminen Palonehkäisyn perinnepäivät Padasjoki, 28.-29.5.200 Onnettomuuksien ehkäisyn työryhmäraportin lähtötiedot Pelastuslaitoksien näkemyksiä ja kehittämistarpeita kartoitettiin

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset Tiedosta hyvinvointia 1 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset TUNNISTA, TURVAA JA TOIMI Sosiaali- ja terveystoimelle paikallisen ja alueellisen toiminnan ohjaamiseen ja johtamiseen Julkaisuja

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa ja palveluja kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Esittelydiat 12.4.2013 Projektipäällikkö Marko Palmgren Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa

Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Valtakunnallinen sisäisen turvallisuuden alueellisen yhteistyön seminaari Mikkeli 5.-6.9.2013 Kehittämispäällikkö Raija Hurskainen, LSAVI Turvallisempaan huomiseen Lounais-Suomessa Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Pelastustoimi kysely. Kysely pelastustoimen ja sen toimintaympäristön nykytilasta

Pelastustoimi kysely. Kysely pelastustoimen ja sen toimintaympäristön nykytilasta Pelastustoimi 2019 -kysely Kysely pelastustoimen ja sen toimintaympäristön nykytilasta Perustiedot kyselystä Kyselyn laatimiseen osallistui Palopäällystöliiton toimijoiden lisäksi sisäministeriön pelastusosaston

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

Suomen turvallisuuskehityksestä ja sen vaikutuksista matkailuun. Keskiyön Savotta Kansliapäällikkö Ritva Viljanen Sisäasiainministeriö

Suomen turvallisuuskehityksestä ja sen vaikutuksista matkailuun. Keskiyön Savotta Kansliapäällikkö Ritva Viljanen Sisäasiainministeriö Suomen turvallisuuskehityksestä ja sen vaikutuksista matkailuun Keskiyön Savotta 20.6.2011 Kansliapäällikkö Ritva Viljanen Sisäasiainministeriö 30.6.2011 Sisäasiainministeriön tulevaisuuskatsaus sisältää

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016

Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016 Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016 Sisällys 1 Taustaa... 3 1.1 Valtioneuvoston periaatepäätös sisäisen turvallisuuden ohjelmasta... 3 1.2 Turvallisuussuunnitelman laatiminen Laurea-ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistamishanke

Pelastustoimen uudistamishanke STM valmiusseminaari 26.-27.5.2016, Haikon kartano Pelastustoimen uudistamishanke V-P Ihamäki Pelastusjohtaja, pelastusjohtajat pj. (Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos) PELASTUSLAITOSTEN KUMPPANUUSVERKOSTO

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY Yhteenveto

SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY Yhteenveto SASTAMALAN TURVALLISUUSKYSELY 5. - 23.10.2015 Yhteenveto 2.11.2015 Turvallisuuskyselyn tarkoituksena oli saada kaupungin asukkaiden kokemuksia ja näkemyksiä asuinalueensa turvallisuudesta ja kehittämistarpeista.

Lisätiedot

Turvaa harvassa miltä tulevaisuus näyttää. Helsinki Kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen, SM/PO, poliisitarkastaja Ari Evwaraye SM/PO

Turvaa harvassa miltä tulevaisuus näyttää. Helsinki Kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen, SM/PO, poliisitarkastaja Ari Evwaraye SM/PO Turvaa harvassa miltä tulevaisuus näyttää Helsinki 8.9.2015 Kehittämispäällikkö Tarja Mankkinen, SM/PO, poliisitarkastaja Ari Evwaraye SM/PO Harvaan asutut alueet Suomi harvaan asuttu maa, keskimäärin

Lisätiedot

10. (26.07, osa ja 26.75) Poliisitoimi

10. (26.07, osa ja 26.75) Poliisitoimi 10. (26.07, osa ja 26.75) Poliisitoimi S e l v i t y s o s a : Poliisi turvaa oikeus- ja yhteiskuntajärjestystä, ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta sekä estää ennalta rikoksia, selvittää niitä

Lisätiedot

Turvallisuus sähköisessä hyvinvointikertomuksessa. Espoo Ari Evwaraye

Turvallisuus sähköisessä hyvinvointikertomuksessa. Espoo Ari Evwaraye Turvallisuus sähköisessä hyvinvointikertomuksessa Espoo 28.1.2015 Ari Evwaraye Tausta Sähköinen hyvinvointikertomus Terveydenhuoltolaki 12 - hyvinvointikertomus kerran valtuustokaudessa, kuntalaisten terveyden

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä

Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä Analyysi henkeen ja terveyteen kohdistuneista rikoksista Rovaniemellä 2007 Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmän

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - kl 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi 3. Lausuntopyynnön käsittelypäivämäärä toimielimessä 4. Toimielimen nimi Nimi - kl 5. Onko vastaaja

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin indikaattorit

Lasten hyvinvoinnin indikaattorit 1 Lasten hyvinvointitiedon II foorumi Lasten hyvinvoinnin indikaattorit Salla Säkkinen Kehittämispäällikkö Stakes 2 Koko väestön ja alle 18-v. lasten pienituloisuusaste 14,0 12,0 10,0 Pienituloisten kotitalouksien

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT Etelä-Savon maakuntaliitto 174 237 Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 Väkiluku 172 389 165 725 160 507 52 155 575-231 -277 Kokonaisnettomuutto

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 37. Valmistelijat / lisätiedot: Tuomas Pälviä, puh

Espoon kaupunki Pöytäkirja 37. Valmistelijat / lisätiedot: Tuomas Pälviä, puh 22.09.2016 Sivu 1 / 1 3883/2016 02.05.00 37 Taksat ja maksut Valmistelijat / lisätiedot: Tuomas Pälviä, puh. 09 816 26840 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Johtokunta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi

Pohjanmaa Uusimaa Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Koko maa. Varsinais-Suomi Vakka-Suomen Työllisyystilanne valoisa Vakka-Suomen työttömyysaste laski merkittävästi tammikuussa. Tämä johtui erityisesti myönteisestä työllisyyskehityksestä Uudessakaupungissa, jossa työttömyysaste

Lisätiedot

Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista. Yhteenveto tutkimuksen tuloksista

Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista. Yhteenveto tutkimuksen tuloksista Tutkimus kuntien kiinteistöpalveluista Yhteenveto tutkimuksen tuloksista 29.5.2013 Tutkimusasetelma Aula Research Oy toteutti kuntavaikuttajien parissa kyselytutkimuksen kuntien kiinteistöpalveluista Tutkimuksen

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Peruspalvelujen arviointi. Pyritään osaltaan varmistamaan kansalaisten yhdenvertaisuus suhteessa peruspalvelujen saatavuuteen.

Peruspalvelujen arviointi. Pyritään osaltaan varmistamaan kansalaisten yhdenvertaisuus suhteessa peruspalvelujen saatavuuteen. Peruspalvelujen arviointi Pyritään osaltaan varmistamaan kansalaisten yhdenvertaisuus suhteessa peruspalvelujen saatavuuteen. Arviointia tehdään keskushallinnon, valtion paikallis- ja aluehallinnon sekä

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos liikelaitos

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos liikelaitos 1 OSAVUOSIKATSAUS 1.1.- 30.9.2016 A. Talous Käyttötalous Pelastuslaitos 1 000 tot. 9/2015 Ta 2016 Tot 9/2016 % ta:sta muutos 15-16 Muutos 15-16 % Ennuste 31.12.2016 Toimintatulot 17 297 24 097 17 497 72,6

Lisätiedot

Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus

Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus Päijät-Hämeen maakuntatilaisuus 22.4.2016 Päijät-Hämeen maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTIIN PELASTUSLAITOKSEN AINEISTOILLA. SPPL Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät Solo Sokos Hotel Torni, Tampere

VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTIIN PELASTUSLAITOKSEN AINEISTOILLA. SPPL Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät Solo Sokos Hotel Torni, Tampere NÄKÖKULMIA VALVONNAN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTIIN PELASTUSLAITOKSEN AINEISTOILLA SPPL Onnettomuuksien ehkäisyn opintopäivät 9.-10.11. 2016 Solo Sokos Hotel Torni, Tampere Pekka Itkonen Helsingin kaupungin

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 94. Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 31.03.2014 Sivu 1 / 1 1405/01.00.02/2014 94 Henkilöstökertomus vuodelta 2013 Valmistelijat / lisätiedot: Jere Kunnas, puh. 046 877 3285 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Kaupunginjohtaja

Lisätiedot

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.

Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät. Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6. Toisen asteen ammatillinen koulutus - rahoitusjärjestelmän uudistaminen - opiskelijamäärät Opetusministeri Kiurun tiedotustilaisuus 27.6.2013 Ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärien sopeuttaminen

Lisätiedot

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva Keskiyön Savotta 20.-21.6.2011 Vaattunkiköngäs Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva 20.6.2011 1 Alueellisen sisäisen turvallisuuden yhteistyön toimintamallin tavoitteet

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus Etelä-Pohjanmaan maakuntatilaisuus 15.4.2016 Etelä-Pohjanmaan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Aineistot: www.kunnat.net/maakuntatilaisuudet

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta

Lisätiedot

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto

Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa. Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Alkoholin käytön ja väkivallan muutokset Suomessa Esa Österberg Alkoholi ja huumeet yksikkö Päihteet ja riippuvuus osasto Esityksen kulku Esityksessä selvitetään ensin lyhyesti miten alkoholi ja väkivalta

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Tulipysäkki-pilotointihankkeen vaikuttavuus. Palotutkimuksen päivät Espoo Brita Somerkoski, KT

Tulipysäkki-pilotointihankkeen vaikuttavuus. Palotutkimuksen päivät Espoo Brita Somerkoski, KT Tulipysäkki-pilotointihankkeen vaikuttavuus Palotutkimuksen päivät 25.8.2009 Espoo Brita Somerkoski, KT Tulipysäkki-hanke on viranomaisten yhteistoimintaa ja lasten luvattoman tulenkäsittelyn interventiota.

Lisätiedot

OULUN POLIISILAITOS, vuoden 2016 tulossopimuksen tunnusluvut VALVONTA - toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta

OULUN POLIISILAITOS, vuoden 2016 tulossopimuksen tunnusluvut VALVONTA - toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta OULU_Tunnus16 1/ (5) OULUN POLIISILAITOS, vuoden tulossopimuksen tunnusluvut VALVONTA - toiminnallinen tehokkuus, tuotokset ja laadunhallinta Toimintamenomäärärahat, 1000 euroa 11925 11065 12248 12 185

Lisätiedot

Alueelliset erot: mistä ne kertovat ja miten ehkäistään eriarvoistumista?

Alueelliset erot: mistä ne kertovat ja miten ehkäistään eriarvoistumista? Lastensuojelun laatupäivä Tampereella 6.10.2010 Alueelliset erot: mistä ne kertovat ja miten ehkäistään eriarvoistumista? Materiaali paneelia varten Erikoistutkija Tarja Heino, THL Asiantuntija Kaisu Muuronen,

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö

Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia. Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö Huumeiden käytön haitat muille ihmisille internetkyselyn haasteita ja tuloksia Marke Jääskeläinen Alkoholitutkimussäätiö 1 Johdanto Esitys perustuu artikkeleihin Hakkarainen, P & Jääskeläinen, M (2013).

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli Tarja Mankkinen Sisäministeriö 9.9.2013 Sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin sisällöstä ja valmistelusta Mikkeli 5.9.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Mistä puhun Valtakunnallisen sisäisen turvallisuuden ohjelman vuosiraportin

Lisätiedot

II RIKOSLAJIT. 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys. Reino Sirén

II RIKOSLAJIT. 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys. Reino Sirén II RIKOSLAJIT 1 Rikollisuuden rakenne ja kehitys Seuraavassa rikollisuuden rakennetta ja kehityspiirteitä tarkastellaan poliisin tilastoiman rikollisuuden pohjalta. Sen ulkopuolelle jäävät rikokset, joita

Lisätiedot

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä 25.11.2013 1 Nuoret Helsingissä Vuoden 2013 alussa 15 29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 eli 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan samanikäisistä

Lisätiedot

Kuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma

Kuvio 1. Matematiikan seuranta-arvioinnin kaikkien tehtävien yhteenlaskkettu pistejakauma TIIVISTELMÄ Opetushallitus arvioi keväällä 2011 matematiikan oppimistuloksia peruskoulun päättövaiheessa. Tiedot kerättiin otoksella, joka edusti kattavasti eri alueita ja kuntaryhmiä koko Suomessa. Mukana

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta

Lausuntopyyntökysely. Khall. 18.01.2016 13 liite nro 2. TAUSTATIEDOT. Vastaajatahon virallinen nimi. Padasjoen kunta Lausuntopyyntökysely TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Padasjoen kunta Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Kristiina Laakso Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot kristiina.laakso@padasjoki.fi

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Poliisin. liikenneturvallisuustyö. Liikenneturvallisuusseminaari Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen

Poliisin. liikenneturvallisuustyö. Liikenneturvallisuusseminaari Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen Poliisin liikenneturvallisuustyö Liikenneturvallisuusseminaari Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen 1 Tervetuloa seminaariin Liikenneturvallisuustilanne Muutokset toimintaympäristössä ja liikenteen valvonnassa

Lisätiedot

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme

Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme TYÖTTÖMYYDEN KASVU HIDASTUU EDELLEEN Varsinais-Suomen työttömyysasteen kasvu on hiipunut tasaisesti jo noin vuoden ajan. Merkittävin tekijä työttömyyden kasvuvauhdin hidastumisessa on Vakka-Suomen valoisa

Lisätiedot

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025

Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä. Pelastustoimen strategia 2025 Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi yhteistyössä Pelastustoimen strategia 2025 Pelastustoimen visio 2025: Turvallinen ja kriisinkestävä Suomi - yhteistyössä. 31.5.2016 2 Toiminta-ajatus: Parannamme yhteiskunnan

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014

Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Tekesin ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen) sekä Finnveran lainat ja takaukset v. 2010-2014 Lähteet: Tekes, Pohjois-Savon ELY-keskus ja Finnvera 4.1.2016 Tekes:n ja TEM:n myöntämä rahoitus (kansallinen)

Lisätiedot

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa

Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Hoitoonpääsy suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2010 26.5.2010 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2010 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Arjen turva kysely. Miehikkälän asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma

Arjen turva kysely. Miehikkälän asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma Arjen turva kysely Miehikkälän asukkaiden vastaukset EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 8.2.2013 1 Vastaajia yhteensä 35 Vastaajien tausta Vastaajien lkm %-osuus vastaajista Naisia

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu. Osela Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Osela 9.6.2016 Tampereen kaupunkiseudun TYP:n johtaja Tommi Eskonen Työllistymistä edistävällä monialainen yhteispalvelu (TYP) Yhteistoimintamalli, jossa

Lisätiedot

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa

Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Hoidon saatavuus suun terveydenhuollossa Kysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille maaliskuu 2009 29.5.2009 Tieto-osasto/ PATI 1 Tiedonkeruu keväällä 2009 Hoitotakuukysely terveyskeskusten ylihammaslääkäreille

Lisätiedot

Pelastuslain muutokset paloilmoittimien kannalta. Hannu Olamo

Pelastuslain muutokset paloilmoittimien kannalta. Hannu Olamo Pelastuslain muutokset paloilmoittimien kannalta Hannu Olamo 14.4.2010 Paloilmoittimia koskevat säännökset pelastuslaissa Laitteiden kunnossapidosta nykyistä vastaavat vaatimukset SM:n asetuksenantovaltuutta

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä Jyväskylässä 13.10.2016 Ajankohtaista lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn tilanteista/ylitarkastaja

Lisätiedot

Poliisihallitus. Sisäasianministeriön poliisiosasto. 24 poliisilaitosta KRP LP SUPO PTK POLAMK

Poliisihallitus. Sisäasianministeriön poliisiosasto. 24 poliisilaitosta KRP LP SUPO PTK POLAMK Lapin poliisilaitos Poliisihallinto Poliisihallitus - Poliisiylijohtaja Sisäasianministeriön poliisiosasto 24 poliisilaitosta KRP LP SUPO PTK POLAMK 24 poliisilaitosta Lapin poliisilaitos 1/5 poliisin

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistus. Johtava asiantuntija Jussi Rahikainen

Pelastustoimen uudistus. Johtava asiantuntija Jussi Rahikainen Pelastustoimen uudistus Johtava asiantuntija Jussi Rahikainen Pelastustoimen uudistaminen Pelastustoimen uudistaminen tehdään, jotta edelleen tiukkenevassa taloudellisessa tilanteessa asiakkaan turvallisuustaso

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

Onnettomuuksien ehkäisy 2013

Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Kimmo Markkanen riskienhallintapäällikkö Onnettomuuksien ehkäisy 2013 14.2.2013 25.11.2011 3 Palvelualueiden keskinäinen toiminta Onnettomuuksien ehkäisy Ensihoito Pelastustoiminta

Lisätiedot

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016

VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 VÄESTÖKATSAUS syyskuu 2016 Ennakkoväkiluku 173 922 Muutos 9 kk -788 Hämeen parasta kehittämistä! Henkilöä Kanta-Hämeen ennakkoväkiluku syyskuun lopussa oli 173 922. Yhdeksän kuukauden aikana eli vuoden

Lisätiedot

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.9 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA 26.11.9 Kuluttajabarometri Puhelinhaastattelututkimus Kuluttajien taloudelliset mielialat, odotukset ja

Lisätiedot

Pohjanmaan maakuntatilaisuus

Pohjanmaan maakuntatilaisuus Pohjanmaan maakuntatilaisuus 6.4.2016 Pohjanmaan maakuntatalous Kuntien sosiaali- ja terveystoimen nettokustannukset Tulevaisuuden kunta -verkkoaivoriihen välitulokset Pohjanmaan maakuntatalous Maakuntatilaisuus

Lisätiedot

Turvallisuustutkimus 2009

Turvallisuustutkimus 2009 TT Oulun poliisilaitos Raportti Turvallisuustutkimus 3.8. TT Oulun poliisilaitos TT Oulun poliisilaitos Sisällysluettelo 1. Johdanto 3 2. Turvallisuutta koskevat kysymykset 4 3. Rikoksen uhriksi joutuneet

Lisätiedot

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015

MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti. Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 MITEN VOIT JOHTAJA? Miten voit johtaja? tutkimusraportti Elon ja LähiTapiolan teettämä, johtajan työhyvinvointia tarkasteleva tutkimus Elokuu 2015 AIHE KOETTIIN KIINNOSTAVAKSI YLI TUHAT VASTAAJAA 1008

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Palvelujärjestelmän perustaminen tietoon. Simo Kokko Pohjois-Savon shp:n perusterveydenhuollon yksikkö Kuopio

Palvelujärjestelmän perustaminen tietoon. Simo Kokko Pohjois-Savon shp:n perusterveydenhuollon yksikkö Kuopio Palvelujärjestelmän perustaminen tietoon Simo Kokko Pohjois-Savon shp:n perusterveydenhuollon yksikkö Kuopio 13.5.2014 Väestöstä vastaaminen on velvoite Suomessa on asumispohjainen sote-perusratkaisu Perustoimijoina

Lisätiedot

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa

Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa Tiedosta hyvinvointia 1 Hoitoon pääsyn seuranta erikoissairaanhoidossa tilanne 31.8.2008 Tiedosta hyvinvointia Leikkausta, toimenpidettä tai hoitoa odottavien määrä ja odotusajat 31.8.2008 2 Joista odottaneet

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info )

1) Perusterveydenhuollon (mukaan lukien hammashuolto) nettokustannukset, euroa / asukas (id: 1072 info ) Mielenterveys ja päihdeohjelman laadinnassa koottuja indikaattoritietoja nykytilanteesta Rovaniemellä elokuu 2011/TK Mielenterveys ja päihdeindikaattoreita v.2008 20010 vertailutietoa : koko maa, Lappi,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola

Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola Nuorten tieto- ja neuvontapalveluiden vertais- ja itsearviointimallit Anne-Mari Ikola 19.5.2016 Taustaa Vuonna 2007 pääkaupunkiseudulla kehitettiin nuorisotyön avointen nuorteniltojen auditointi- ja itsearviointimalli

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois- Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä

Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois- Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä Pohjois-Karjalan pelastuslaitos-liikelaitos Turvallisuutta Pohjois- Karjalaisille vuoden jokaisena päivänä Noljakantie 4 80140 Joensuu Ydintietoja pelastuslaitoksesta Ylimpänä päättävänä elimenä toimii

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

SISÄINEN TURVALLISUUS KUNNASSA PAIKALLISHALLINNON NÄKÖKULMA

SISÄINEN TURVALLISUUS KUNNASSA PAIKALLISHALLINNON NÄKÖKULMA SISÄINEN TURVALLISUUS KUNNASSA PAIKALLISHALLINNON NÄKÖKULMA Kaupunginsihteeri Jari Horttanainen Sisäisen turavallisuuden strategian valmistelu, Itä-Suomen alueellinen työpaja Kuopiossa 28.10.2016 NYKYTILANNE

Lisätiedot

Etelä-Savon tiedotusvälineet Julkaistavissa heti ETELÄ-SAVON PELASTUSLAITOKSEN TOIMINTA VUONNA 2015

Etelä-Savon tiedotusvälineet Julkaistavissa heti ETELÄ-SAVON PELASTUSLAITOKSEN TOIMINTA VUONNA 2015 1 Etelä-Savon tiedotusvälineet Julkaistavissa heti ETELÄ-SAVON PELASTUSLAITOKSEN TOIMINTA VUONNA 2015 Etelä-Savossa pelastustoimen hälytystehtävämäärät nousivat hieman edellisvuoden tasosta. Vuonna 2015

Lisätiedot