ja viipymättä hoidettavien hälytystehtävien toimintavalmiusajalla, rikoslakirikosten selvitysasteella ja tutkinta-ajalla (pois luettuna liikenne-

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ja viipymättä hoidettavien hälytystehtävien toimintavalmiusajalla, rikoslakirikosten selvitysasteella ja tutkinta-ajalla (pois luettuna liikenne-"

Transkriptio

1 6.TURVALLISUUS 6.1. POLIISITOIMI JOHDANTO Arviointikohteina ovat poliisin ennalta estävä toiminta, nopea avun saanti sekä tutkinnan palvelutaso, joita mitataan Sisäasiainministeriön toimeksiannon mukaisesti lapsiin ja nuoriin kohdistuvan väkivallan sekä perheväkivaltatehtävien määrällä, turvallisuusyhteistyön toteutumisella, kiireellisten ja viipymättä hoidettavien hälytystehtävien toimintavalmiusajalla, rikoslakirikosten selvitysasteella ja tutkinta-ajalla (pois luettuna liikenne- rikokset). Hyvän palvelutason kriteereinä käytetään, niiltä osin kun ne on määritelty, vahvistettuja kihlakuntakohtaisia palvelutasotavoitteita VÄKIVALLAN VÄHENTÄMINEN JA SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY JOHTOPÄÄTÖKSET/TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JOHTOPÄÄTÖKSET 1. Nuorten tekemä ja kokema väkivalta on viime vuosina vähentynyt, mutta nousi vuonna 2007 hieman. Yleisestä trendistä poiketen nuorten alkoholin käyttö on kääntynyt laskuun. 2. Perheväkivaltaan liittyvät kotihälytysten määrä kasvoi lievästi vuosina Huostaanotoissa kasvu oli suurempaa. Sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoitteita ei ole saavutettu em. ilmiöiden osalta. 3. Syrjäytymisilmiöt luovat jatkuvaa kasvualustaa väkivallalle, jonka taso pysyy korkealla. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. Paikallisessa turvallisuussuunnittelussa väkivallan ehkäiseminen ja päihteiden käytön vähentäminen on otettava riittävästi huomioon - etenkin lasten ja nuorten osalta. 2. Läheisväkivallan ja lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi ja uhrien auttamiseksi kaikkiin kuntiin on luotava moniammatillisia toimintaryhmiä. Ryhmät voivat toimia myös kuntaa suuremmilla alueilla. 3. Järjestöjä on saatava aktiivisiksi toimijoiksi mukaan turvallisuusyhteistyöhön. Toisaalta kuntien on ARVIOINTIASETELMA Ennalta ehkäisevän toiminnan osalta arviointikohteena oli väkivallan kokemisen ja kotihälytysten sekä kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrän yleisyys. Toisena tärkeänä arviointiteemana oli väkivallan vähentämiseen suunnattu viranomaistoiminta. Tämä tarkoittaa paikallisen turvallisuusyhteistyön toteuttamista sekä lähi- suhde- ja perheväkivallan vähentämisen toimintaohjelmaa. Sisäisen turvallisuuden ohjelman mukaisesti lapset ja nuoret ovat vuoden 2007 arvioinnin erityisenä kohderyhmänä. Syrjäytyminen voidaan määrittää huono-osaisuuden kasautumaksi, jossa useat eri tekijät vaikuttavat samanaikaisesti. Syrjäytymisen taustalla on mm. työttömyyttä, köyhyyttä ja koulutuksen puutetta sekä elämänhallinnan ongelmia. Syrjäytyminen ja lisääntynyt alkoholin käyttö liittyvät usein yhteen. Alkoholin kulutuksella ja syrjäytymisilmiöillä on voimakas yhteys väkivaltaan. 48

2 ARVIOINTIASETELMA ARVIOINTIKRITEERIT ARVIOINTIKYSYMYKSET ARVIOINTIMITTARIT PALVELUTAVOITTEET Väkivallan yleisyys Nuoriin ja lapsiin kohdistuva väkivalta Henkeen ja terveyteen kohdistuneet sekä seksuaalirikokset , asianomistaja alle 18-vuotias Piilorikollisuus paremmin ilmi Uhriutuminen väkivaltaan 2003 ja 2006 Laskeva %-osuus Väkivaltatilanteet, toimenpiteet Puuttuminen perheväkiväkivaltaan Kotihälytystehtävät , perheväkivalta Ilmoituskynnys alemmaksi Lasten huostaanotot, lukumäärä ja suhteellinen osuus Samat kriteerit kaikkialla Pitkäjänteinen turvallisuusyhteistyö Turvallisuustyön tarve, syrjäytymisaste Toimeentulotukea saaneiden vuotiaiden %- osuus Alkoholin kulutus Syrjäytymisasteen pienentyminen Moniammatillinen toimintaohjelma läheisväkivaltaan Turvallisuussuunnitelmat, eri tahojen sitoutuminen Asiantuntija-arvio viranomaisten ja eri ryhmien aktiivisuudesta Kolmas sektori mukaan Ehkäisevä toiminta ja uhrien tukeminen Paikallisten toimintamallien yleisyys kunnissa Kaikki kunnat mukaan JOHDANTO Arvioinnissa mittarien osalta alueyksikkönä käytetään maakuntaa, mikäli mahdollista. Joissakin tapauksissa on jouduttu tyytymään läänitason lukuihin. Maakuntajako on sikäli erityisen sovelias käyttöön, koska vuonna 2009 voimaan tuleva paikallispoliisin uusi alueorganisaatio rakentuu varsin pitkälti maakuntajaon mukaisesti. Pääosa aineistoa on peräisin poliisin tulostietojärjestelmästä (PolStat). Syrjäytymismittarit perustuvat Stakesin ylläpitämään sotka-tietokantaan. Turvallisuusyhteistyötä koskeva seurantatieto on saatu poliisin lääninjohtojen omien kyselyjen kautta. Eri viranomaisten väliseen turvallisuuteen liittyvän yhteistyön järjestämiseksi ja varmistamiseksi valtioneuvosto on antanut kaksi periaatepäätöstä. Vuonna 1999 valtioneuvosto antoi periaatepäätöksen kansalliseksi rikoksentorjuntaohjelmaksi ja syyskuussa 2004 periaatepäätöksen sisäisen turvallisuuden ohjelmaksi (Arjen turvaa). Jälkimmäisessä ohjelmassa keskeisimmäksi sisäisen turvallisuuden uhkatekijäksi osoitettiin syrjäytymisen lisääntyminen. Sisäisen turvallisuuden ohjelmassa väkivallan hinnaksi yhteiskunnalle on arvioitu useita satoja miljoonia euroja vuosittain, joten kyse on myös merkittävästä yhteiskunnallistaloudellisesta asiasta unohtamatta väkivallasta uhrille aiheutuvaa inhimillistä kärsimystä. LÄHITULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Poliisin yhtenä keskeisenä toimintatavoitteena on saattaa ilmi rikoksia mahdollisimman paljon. Se koskee erityisesti väkivalta- ja seksuaalirikol- 49

3 lisuutta, jotka pääosin jäävät piilorikollisuudeksi. Tavoitteeseen pyritään sekä poliisin omalla toiminnalla, että rohkaisemalla kansalaisia ilmoittamaan rikoksista. Seurauksena on tilastolukujen kasvu riippumatta siitä, minkälainen todellinen muutos on ollut. Tästä syystä on tärkeää, että laajojen poliisin turvallisuustutkimusten tekemistä jatketaan tulevaisuudessa, jotta saamme luotettavaa tietoa väkivaltailmiöstä myös paikallistasolla. Reaalimaailmassa muutokset tapahtuvat hitaasti. Esimerkiksi turvallisuusyhteistyön hyvät vaikutukset tulevat ajan mittaan vääjäämättä esille. Hidas edistyminen tietysti asettaa käytännön toimijoiden motivaation koetukselle. Lyhyillä projekteilla ei kuitenkaan ole kestävää ennalta estävää vaikutusta. Sen saavuttamiseksi tarvitaan pysyviä muutoksia toimintatapoihin. Jos erillishankkeet kykenevät vakiinnuttamaan uusia parempia työmenetelmiä, ovat ne lunastaneet paikkansa. YLEISTYIKÖ NUORTEN KOKEMA VÄKIVALTA? Nuorten tekemä ja kokema väkivalta sekä nuorten alkoholinkäyttö vähentyivät viime vuosina. Nuoret, etenkin vuotiaat pojat, joutuvat väkivallan uhriksi muun ikäisiä enemmän. Vuonna 2006 tehdyssä poliisin turvallisuustutkimuksessa vuotiaista miehistä väkivallan uhriksi oli joutunut 10,5 %, ja samanikäisiä naisia 9 %. Keskimäärin väkivaltarikoksen uhriksi oli joutunut 6 % kaikista vastaajista. Taulukossa 6.1. on esitetty väkivallan kohteeksi joutuneet kolmen ikäryhmän osalta lääneittäin. Tulokset perustuvat poliisin tekemiin turvallisuustutkimuksiin. Vastaajia oli vuonna 2003 ja vuonna 2006 (Taulukko 6.1.). Kansalaisten kokema väkivalta on vähentynyt vuodesta 2003 vuoteen Eniten ovat vähentyneet alaikäisten ja yli 20-vuotiaiden kokema väkivalta vuotiaat kokevat edelleen eniten väkivaltaa eikä se heidän osalta ole vähentynyt yhtä paljon kuin muissa ikäluokissa. Myös pelko väkivallan kohteeksi joutumisesta on vähentynyt kaikissa ikäluokissa. Poikkeuksen tekee Oulun läänissä asuvat nuoret, joiden huoli väkivallan uhriksi joutumisesta on kasvanut, vaikka väkivaltaa sielläkin koetaan aiempaa vähemmän. Rikosilmoitusten kautta poliisin tietoon tulleet alle 18-vuotiaiden nuorten kohtaamat väkivallanteot ovat lisääntyneet vuonna 2007 edellisvuosiin verraten. Osittain kasvun syynä on ilmoittamiskynnyksen lasku. Nuorten kyseessä ollen väkivallan tekijä löytyy yleensä samanikäisten joukosta. Siis sekä uhri että tekijä ovat nuoria (Kuva 6.1.). Nuoret syyllistyvät aiempaa harvemmin väkivaltaan. Nuorten (alle 21-v.) osuus väkivaltarikosten tekijöistä on vähentynyt vuosituhannen alun 26 prosentista kahteenkymmeneen prosenttiin vuonna Samalla nuorten alle 21-vuotiaiden tyttöjen Väkivallan uhriksi joutuneet iän mukaan Alue Ikä On joutunut väkivallan uhriksi osuus väkivaltarikosten tekijöinä on kasvanut vajaasta 15 prosentista yli 17 prosenttiin. Osin tähän on syynä nuorten naisten lisääntynyt alkoholin käyttö. Nuorten alkoholin kulutus on vähentynyt Stakesin kouluterveyskyselyjen mukaan. Erityisesti tämä näkyy 8. TAULUKKO 6.1. Väkivallan uhriksi joutuneet (%) ja huolestuneisuus väkivallasta lääneittäin Lähde: Poliisin turvallisuustutkimus 2003 ja 2006; Helsingin tietoa ei ole saatavilla vuodelta Suuri huolestuneisuus väkivallan tai uhkailun kohteeksi joutumisesta % % % % Etelä-Suomen lääni ,5 6,3 17,8 15, ,2 11,3 16,7 13,6 yli 20 9,2 5,2 15,5 13,6 Länsi-Suomen lääni ,4 4,6 15,5 12, ,6 10,0 15,2 12,9 yli 20 9,1 5,4 15,6 13,5 Itä-Suomen lääni ,2 6,8 16,1 12, ,6 8,5 16,5 13,5 yli 20 9,3 5,2 16,1 14,0 Oulun lääni ,3 8,0 14,6 16, ,1 10,5 13,1 14,4 yli 20 10,0 5,6 15,3 12,0 Lapin lääni ,0 7,6 19,2 9, ,4 12,6 13,2 16,1 yli 20 11,1 5,7 16,2 12,0 Helsinki * 9,1 * 20, * 13,2 * 22,1 yli 20 * 7,2 * 16,9 Koko Suomi ,8 6,3 16,4 14, ,0 10,7 15,3 13,9 yli 20 9,4 5,5 15,6 13,4 50

4 ja 9. luokan oppilaiden osalta. Kun vuonna 2000 peruskoulun em. luokkien oppilaista oli tosi humalassa vähintään kerran kuukaudessa n. neljännes, oli vuonna 2007 heidän osuutensa laskenut n. 17 prosenttiin. Samalla kuitenkin tyttöjen suhteellinen osuus on kasvanut. Tytöt juovat yhtä usein itsensä humalaan kuin samanikäiset pojat. KUVA 6.1. Alle 18-vuotiaiden osuus väkivaltarikosten asianomistajista kihlakunnittain vuonna YLEISTYIVÄTKÖ KOTIHÄLYTYKSET JA HUOSTAANOTOT? Kotihälytystehtävien sekä kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä on lisääntynyt. Väkivalta on noussut viime vuosina julkiseen keskusteluun. Osin tästä syystä väkivaltaa tunnistetaan aiempaa enemmän ja väkivallasta - etenkin perheväkivallasta - ilmoitetaan poliisille selvästi aiempaa herkemmin (Kuva 6.2.). Valtakunnallisesti perheväkivaltaan liittyviä kotihälytystehtäviä oli kpl vuonna 2007, ja lukumäärä nousi vuodesta 2001 reilulla hälytyksellä eli 22 prosentilla. Perheväkival- taan liittyvät kotihälytykset ovat kymmentätuhatta asukasta kohden nousseet samalla ajanjaksolla 30:sta 35:een. Valtakunnallisesti poliisi lähtee perheväkivaltakotihälytykselle noin 50 kertaa joka päivä. Perheväkivaltaan liitty- TAULUKKO 6.2. Kodin ulkopuolelle sijoitetut kuntatyypeittäin vuonna Perhehoito Laitoshuolto Kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset Muu Yhteensä (mukana myös vuotiaita) joista vuotiaita Sijoitettujen 0-17 v. osuus vastaavasta ikäryhmästä Huostassa olleita Huostassa olleita % sijoitetuista % Koko maa , ,5 Kaupunkimaiset , ,1 Taajaan asutut , ,9 Maaseutumaiset , ,6 Helsinki , ,8 51

5 vät kotihälytykset muodostavat kuitenkin vain kaksi prosenttia poliisin kaikista hälytystehtävistä. Kotihälytysten kautta saadaan myös tietoa perheiden tilanteesta ja mahdollisesta lastensuojelutarpeesta. Kotiväkivallasta kärsivät lapset jo tilanteiden näkijöinä, vaikka väkivalta ei kohdistuisi suoraan heihin itseensä. Vuonna 2006 kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna Suomessa lähes alle 18-vuotiasta lasta, joka on yli lasta enemmän kuin vuonna Kasvua tässä oli noin 11 %-yksikköä (Taulukko 6.2.). Kaupungeissa lapsia oli sijoitettu kodin ulkopuolelle vuonna 2006 kaksi enemmän kuin taajaan asutuissa tai maaseutumaisissa kunnissa. Maakunnittain kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten määrä vaihtelee Pohjanmaan 0,5 prosentista ja Uudenmaan 1,5 prosenttiin. KUVA 6.2. Perheväkivaltaan liittyvät kotihälytykset kihlakunnittain vuonna asukasta kohti. MIHIN SUUNTAAN SYRJÄYTYMISEN JA VÄKIVALLAN KEHITYS ON TAPAHTUNUT? Väkivaltarikokset, alkoholin kulutus ja lasten sijoittaminen kodin ulkopuolelle ovat kaikki lisääntyneet 2000-luvulla. Suomessa väkivallan määrä suhteutettuna väkilukuun on melko korkea verrattuna läntisiin Euroopan maihin. Suomalainen väkivalta on hyvin alkoholiehtoista, sillä suurin osa väkivallan tekijöistä on päihtynyt teon tehdessään. Suomalaisittain tyypillisesti vakavaa väkivaltaa tapahtuu syrjäytyneiden, alkoholisoituneiden miesten välillä. Parinkymmenen vuoden aikana vakava väkivalta on kuitenkin vähentynyt ja samalla lievempi väkivalta on kasvanut selvästi. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen alle 18-vuotiaiden lasten määrä kertoo osaltaan sosiaalisesta syrjäytymisestä. Tällä ilmiöllä on voimakas yhteys erityisesti väkivallan määrään ja alkoholin kulutukseen, mutta myös muihin syrjäytymisilmiöihin. KUVA 6.3. Syrjäytymisindikaattorien kehitys Suomessa sijoitetut alkoholin myynti väkivaltarikokset Kodin ulkopuolelle sijoitettujen alle 18 -vuotiaiden lasten määrä on selvästi lisääntynyt vuosien 2001 ja 2006 välillä. Kasvu voimistui alkoholiverotuksen kevennyksen jälkeen, ja se vastaa alkoholin kulutuksen kasvua (Kuva 6.3.). Vuoden 2007 tilastoja kodin ulkopuolelle sijoitetuista lapsista ei ollut tätä kirjoitettaessa saatavissa. Alkoholin kulutus vaikuttaa väkivallan määrään. Väkivaltarikosten kasvu noudattaa pitkälti alkoholin kulutuksen kasvua. Vuonna 2007 väkivaltarikosten kasvu oli kuitenkin poikke- 52

6 uksellisen raju, yli 12 %. Pitkään jatkunut törkeiden pahoinpitelyjen vähentyminen muuttui kasvuksi. Lievien pahoinpitelyjen osuus on kymmenessä vuodessa kasvanut n. 17 prosentista lähes 30 prosenttiin, mikä johtuu ilmoitusherkkyydestä. Useiden eri tutkimusten mukaan poliisille ilmoitetaan entistä herkemmin väkivallasta (Taulukko 6.3.). Syrjäytymisestä kertoo myös toimeentulotuen pitkäaikaisuus. Varsinkin nuorten, alle 25-vuotiaiden osalta pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneiden määrä on vähentynyt 12 prosentilla vuodesta Myös heidän samanikäiseen väestöön suhteutettu osuus on vähentynyt. Tällä voi olla positiivisia vaikutuksia tulevaisuudessa niin alkoholin kulutuksen kuin väkivaltarikosten osalta (Taulukko 6.4.). Toimeentulotukea saaneiden määrän vähennys on ainoa tässä esitetyistä ilmiöistä, joissa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa asetetut tavoitteet on saavutettu. Alkoholin kulutukselle, väkivaltarikosten määrälle ja huostaanotettujen lasten määrälle asetettiin laskevat tavoitteet, jotka piti saavuttaa vuonna 2007, mutta kaikissa edellä mainituissa. ilmiöissä asetetut tavoitteet karkasivat käsistä. Alkoholin kulutus oli 13 prosenttia tavoitetta korkeammalla, huostaanotettuja lapsia 21 prosenttia ja väkivaltarikoksia noin 40 prosenttia enemmän kuin vuoden 2007 tavoite oli valtioneuvoston vuonna 2004 tekemässä sisäisen turvallisuuden ohjelmassa. TAULUKKO 6.3. Alkoholin kulutus ja sen muutos maakunnittain Alkoholin kulutus maakunnittain 2007 Maakunta 100 % litraa asukasta kohden Muutos Anniskelu Vähittäismyynti Yhteensä 100 % litraa / asukas Muutos % Pohjanmaa 1,2 4,7 5,9 0,0 0,8 Etelä-Pohjanmaa 0,6 6,2 6,9 0,2 3,0 Keski-Pohjanmaa 0,7 6,2 6,9 0,1 1,1 Itä-Uusimaa 0,9 6,7 7,5 0,1 1,8 Pohjois-Pohjanmaa 0,9 6,8 7,7 0,2 2,6 Pohjois-Karjala 0,8 7,2 8,0 0,2 3,1 Keski-Suomi 1,0 7,5 8,6 0,3 4,1 Pirkanmaa 1,4 7,2 8,6 0,3 3,2 Satakunta 1,0 7,8 8,8 0,4 4,3 Varsinais-Suomi 1,3 7,4 8,7 0,3 3,3 Kanta-Häme 1,1 7,9 9,0 0,5 5,5 Kainuu 0,8 8,1 8,9 0,3 4,0 Pohjois-Savo 1,1 7,9 9,0 0,3 3,8 Kymenlaakso 1,4 7,7 9,1 0,4 4,9 UUSIMAA 1,9 7,0 8,9 0,2 2,4 Etelä-Karjala 1,4 8,1 9,5 0,5 5,0 Päijät-Häme 1,5 7,8 9,4 0,3 3,5 Etelä-Savo 1,3 8,2 9,5 0,0 0,0 Lappi 1,6 10,7 12,3 0,6 5,1 Koko maa 1,3 7,4 8,7 0,3 3,3 TAULUKKO 6.4. Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneet alle 25-vuotiaat lääneittäin. Pitkäaikaisesti toimeentulotukea saaneet vuotiaat Lääni Muutos % Etelä-Suomen lääni ,1 Itä-Suomen lääni ,6 Lapin lääni ,1 Länsi-Suomen lääni ,8 Oulun lääni ,3 Koko maa ,1 MITEN TURVALLISUUSYHTEISTYÖ TOTEUTUI PAIKALLISESTI? Turvallisuusyhteistyön rakenteet ovat pääosin kunnossa, mutta toiminnan sisällössä on kehittämisen varaa. Paikallinen turvallisuusyhteistyö ja turvallisuussuunnittelu käynnistyivät vuosituhannen vaihteessa poliisin toimesta koko valtakunnan mitassa. Hankkeen pohjana oli kansallinen rikoksentorjuntaohjelma, jonka tavoitteita pyrittiin toteuttamaan aina kuntien tasolla asti. Rikollisuuden vähentämiseksi ohjelma kannusti paikallisia viranomaisia, järjestöjä, kansalaisia ja elinkeinoelämää osallistumaan yhdessä torjuntatoimenpiteisiin. Tarkoitus oli luoda pysyviä yhteistyöverkostoja paikallisiin tarpeisiin. Toiminnan tuloksena syntyneet turvallisuussuunnitelmat ovat ohjanneet kunnissa ennalta estävän työn suuntaamista. Toiminnan jatkuessa suunnitelmia on päivitetty paikallisten tarpeiden ja aktiviteetin mukaan. Vuonna 2006 käynnistettiin uusi turvallisuussuunnittelukierros sisäisen turvallisuuden ohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi paikallisella tasolla. Tarkoitus on siirtää turvallisuustyön vastuuta poliisilta enemmän kunnallisille hallintoelimille. Näin näyttääkin todellisuudessa 53

7 käyneen. Talvella 2008 kihlakunnille suunnatun kyselyn mukaan enemmistössä kunnista turvallisuussuunnittelu toteutuu joko kokonaan kuntajohtoisesti tai sitten poliisin kanssa yhteisen johdon alaisena. Pääosa kunnista noudattaa valtakunnallista aikataulua ja toteutustapaa niin sanottua turvallisuussuunnittelun prosessimallia, joka on sidottu kunnanvaltuustojen nelivuotiseen työskentelykauteen. Vuoden 2007 aikana kunnissa on tehty toimintaympäristöanalyysit, seuraavana vuonna suunnitelmat valmistuvat ja vuoden 2009 aikana ne käsitellään valtuustossa kunnallisvaalien jälkeen (Kuva 6.4.). Turvallisuussuunnittelun organisoinnista on paikallistasolla vastuussa ryhmä, johon kuuluvat kunnan johto, poliisipäällikkö ja pelastustoimen edustaja. Poliisilta odotetaan aloitteellisuutta ja tietotaitoa turvallisuutta parantavista toimenpiteistä, kuten rikosten ja alkoholihäiriöiden ennalta ehkäisemisestä (Kuva 6.5). Poliisin lääninjohdot ovat kyselytutkimuksin arvioineet paikallisen turvallisuusyhteistyön organisoitumista ja kohdentumista sekä tuloksia ja vaikutuksia. Kyselyt osoittavat, että alkuvaiheessa yhteistyöponnistelut suunnattiin kunnissa hyvin perinteisten turvallisuuskäsitysten mukaan. Kohteena oli mm päihteiden vastainen työ ja nuorison aikaansaamat järjestyshäiriöt sekä liikenneongelmat. Vapaaehtoisjärjestöjen osallistumisaste oli alhainen. Meneillään olevalla turvallisuusyhteistyökierroksella kolmas sektori KUVA 6.4. Turvallisuussuunnittelun prosessimalli. Yhteistyön vastuut, osapuolet ja organisointi Nykytilan arviointi, toimintaympäristöanalyysi Analyysin ja johtopäätösten arviointi Turvallisuussuunnitelman laadinta Toimeenpano Seuranta ja arviointi KUVA 6.5. Eri tahojen sitoutuminen turvallisuusyhteistyöhön, 1 = erittäin heikosti sitoutunut, 4 = erittäin hyvin sitoutunut). Poliisi Nuorisotoimi Sosiaali- ja terveystoimi Sivistystoimi Kunnan/kaupungin johto Seurakunta Tekninen toimi Yrittäjät Järjestöt Asukkaat on aktivoitu paremmin mukaan toimintaan. Siitä todennäköisesti myös seuraa toimintaan uutta suuntautumista. Esimerkiksi läheisväkivallan Yhteistyötä johtavat poliisipäällikkö, pelastuslaitoksen johto ja kunnan johto, mukana viranomaisten lisäksi elinkeinoelämä ja järjestöt Paikallinen turvallisuusanalyysi Keskustelu ja vuorovaikutus paikallisten ihmisten kanssa Kunnanvaltuuston käsittely ja vahvistaminen 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 ehkäisy tai rikosten uhrien tukeminen saavat suurempaa painoa toiminnassa NOPEAN AVUN SAANTI JOHDANTO Nopean avun saannin mittarina käytettiin AB-kiireellisyysluokkaan kuuluvien tehtävien keskimääräistä toimintavalmiusaikaa. Poliisin toimintavalmiusaika muodostuu odotusajasta, partion viiveajasta ja minimiajoajasta. Odotusaika on aika, joka alkaa tehtävän käsittelyajan (hätäkeskukses- sa) päättymisestä ja päättyy partion ilmoitettua tehtävän vastaanotetuksi. Partion viiveaika alkaa partion vastaanotettua tehtävän ja päättyy partion ilmoittaessa olevansa matkalla tehtävälle. Minimiajoaika lasketaan partion ilmoitettua olevansa matkalla tehtävälle ja siitä kun partio ilmoittaa olevansa tehtäväpaikalla. Odotusaika, partion viiveaika ja minimiajoaika yhdessä muodostavat poliisin toimintavalmiusajan. Poliisin tehtävät luokitellaan kiireellisyyden ja tehtävälajin mukaan. 54

8 JOHTOPÄÄTÖKSET/TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JOHTOPÄÄTÖKSET TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. Toimintavalmiusaika on koko maan tasolla hieman parantunut, mutta vain puolet kihlakunnista saavutti asetetun palvelutasotavoitteen. Toimintavalmiusajan lyhentymiseen on osaltaan vaikuttanut hälytysilmoituksen käsittelystä aiheutuneen viiveajan lyhentyminen. Palvelu vastaa pääosin kansalaisten odotuksia. 2. Toimintaympäristötekijät vaikuttavat merkittävästi nopean avun saantiin. Tiivis yhdyskuntarakenne, hyvät liikenneyhteydet sekä väestön keskittyminen taajamiin merkitsevät usein lyhyttä toimintavalmiusaikaa. Harvaan asutuilla alueilla, joissa pinta-alaan suhteutettu väestö- ja tehtävämäärä on pieni, nopean avun saannin edellytykset ovat heikot. Toisaalta suurimmissa väestökeskittymissä nopean avun saanti hidastuu liikenteen ruuhkautumisen ja suurten kysyntähuippujen johdosta. 1. Kenttätoiminnan resursseja sijoitetaan nykyistä enemmän systemaattisen analyysin avulla. Erityistä huomiota tulee kiinnittää partioiden vapaasti ohjauttavissa olevan työajan suunnitelmalliseen käyttöön. Työvuorot suunnitellaan siten, että tarjonta kohtaa kysynnän nykyistä paremmin ja että toiminnalla on mahdollisimman suuri ennalta estävä vaikutus. Tiedonsiirtoa parannetaan työvuorojen välillä ja myös rikostutkinnan ja kenttätoiminnan välillä. 2. Poliisin hallintorakenteen muutos merkitsee paikallispoliisin toiminta-alueiden laajentumista. Uusien poliisilaitosten toimintaa suunniteltaessa on hyödynnettävä yksikkökoon kasvun mahdollistama joustavuuden lisääntyminen palvelujen järjestämisessä. Yhteistoimintaa liikkuvan poliisin kanssa lisätään edelleen ja yhteisistä käytännöistä hälytystehtävien hoidossa sovitaan entistä tarkemmin. POLIISIN TEHTÄVIEN KIIREELLISYYSLUOKITUS A B C A- kiireellisyysluokkaan kuuluva tehtävä on hoidettava välittömästi eikä sitä saa laittaa odotukselle ilman perusteltua syytä. A -kiireellisyysluokan tehtävä keskeyttää vähemmän kiireellisen tehtävän, jos tehtävä on toiminnallisesti sellaisessa vaiheessa, että sen keskeyttäminen on mahdollista. B- kiireellisyysluokan tehtävät hoidetaan viipymättä, mutta ne voidaan tarvittaessa priorisoida laittamalla ne odotukselle tai keskeyttämällä. C- kiireellisyysluokan tehtävä ei edellytä välittömiä toimia, mutta se on hoidettava toiminnallisesti sopivana ajankohtana tai asiakkaan kanssa erikseen sovittuna ajankohtana. POLIISIN TEHTÄVÄLUOKITUS Tehtäväluokat on määritelty sen mukaan liittyykö hälytystehtävään ihmishengen, henkilön tai omaisuuden suojaamista TEHTÄVÄLAJIEN PÄÄLUOKAT OVAT: 0- Hengen ja terveyden suojaan kohdistuvat tehtävät 1- Omaisuuden suojaan kohdistuvat tehtävät 2- Liikenneonnettomuudesta tai liikenteestä johtuvat tehtävät 3- Yksilön suojaan kohdistuvat tehtävät 4- Onnettomuudet tai vaaralliset tilanteet 5- Erityistehtävät 6- Perus- ja valvontatehtävät sekä ennalta ehkäisevä toiminta Tehtävälajipääluokkiin 0 4 kuuluvista tehtävistä käytetään yhteistä nimitystä hälytystehtävä. Tässä arvioinnissa nopean avun saantia tarkastellaan AB- kiireellisyysluokkien tehtävien toimintavalmiusajalla. Tehtävät on rajattu koskemaan lajeja 0 4 ja tehtävistä on poistettu ns. ilmoitinlaitetehtävät. Toimintavalmiusaika lasketaan lisäksi ainoastaan sellaisille tehtäville, jotka on annettu partioille eli ns. oma-aloitteisille tehtäville ei lasketa aikaa. 55

9 ARVIOINTIASETELMA ARVIOINTIKRITEERIT ARVIOINTIKYSYMYKSET ARVIOINTIMITTARIT PALVELUTAVOITTEET Saatavuus Onko palvelutasotavoitteisiin kyetty vastaamaan? Poliisin toimintavalmiusaika A ja B- tehtävissä (tehtäväluokat 0-4) Asetetut palvelutasotavoitteet kihlakunnittain, vertailu edelliseen vuoteen Kuinka nopean avun saanti on kehittynyt vuosina ? Poliisin toimintavalmiusaika A ja B- tehtävissä (tehtäväluokat 0-4) Vertailu edellisiin vuosiin, maakuntavertailu. Asiakastyytyväisyys Ovatko kansalaiset tyytyväisiä toimintaan? VM:n laatubarometrin kysymykset: Vertailu edelliseen vuoteen, läänivertailu Mikä on poliisin kyky vastata kiireellisiin hälytyksiin? Mikä on kansalaisten käsitys poliisin partioinnista? Mikä on kansalaisten käsitys poliisin kyvystä hoitaa kotihälytyksiä? LÄHITULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Hälytyspalvelujen kysyntä kasvaa. Poliisin hallintorakenneuudistus ei sinänsä vaikuta nopean avun saantiin. Suuremmat toiminta-alueet mahdollistavat joustavan resurssien käytön ja erikoistumisen. Poliisin hälytystehtävien määrä kasvukeskuksissa lisääntyy. Muuttoliikkeen vaikutuksesta yhteisöllisyys vähenee, jolloin turvaudutaan nykyistä enemmän viranomaisten apuun ongelmatilanteissa. Yksityisen turva-alan kasvu jatkuu ja merkitys korostuu turvallisuuspalvelujen täydentäjänä erityisesti suurten kaupunkien liikekeskuksissa. KUINKA NOPEAN AVUN SAANTI KEHITTYI VUOSINA ? Toimintavalmiusaika parani, alueelliset erot ovat suuria. Poliisin toimintavalmiusajalla mitattuna nopean avun saanti parani koko maan tasolla vuonna 2007 noin puolella minuutilla. Vuosien keskiarvoon nähden toimintavalmiusaika on kuitenkin heikentynyt lähes minuutilla. Keskimääräinen poliisin AB-tehtävien toimintavalmiusaika oli 22,9 minuuttia vuonna 2007 (Taulukko 6.5.). Toimintavalmiusajassa oli suuria alueellisia eroja. Parhaan ja heikoimman maakunnan välinen ero oli lähes 7 minuuttia. Alueellisia eroja selittää ennen kaikkea maakuntien yhdyskun- tarakenne ja asukastiheys. Toimintavalmiusaikaan vaikuttaa myös palvelujen kysynnän ja tarjonnan välinen suhde eli se, kuinka paljon poliisilla on hälytyspartioita suhteessa tehtävämäärään ja onko partiot kohdennettu ajallisesti ja alueellisesti tarkoituksenmukaisesti. Maan heikoimmat toimintavalmiusajat olivat Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa ja Helsingin poliisilaitoksen alueella. Helsingin ja koko pääkaupunkiseudun toimintavalmiusaikaa heikentää osaltaan liikenteen voimakas kasvu ja liikenneväylien ajoittainen ruuhkautuminen. Maininnan arvoista on, että Lapin toimintavalmiusajat ovat parempia kuin maassa keskimäärin. Lapin pitkät etäisyydet eivät näytä vaikuttavan keskimääräiseen toimintavalmiusaikaan, koska hälytystehtävistä vain pieni osa tapahtuu kuntakeskusten ulkopuolella (Kuva 6.6.). 56

10 TAULUKKO 6.5. Toimintavalmiusajan kehitys maakunnittain v Toimintavalmiusajan kehitys v maakunnittain Toimintavalmiusaika AB-tehtävissä (min) Keskiarvo Muutos Kymenlaakso 20,8 20,6 18,7-1,8 Satakunta 19,4 18,3 18,9 0,5 Pohjanmaa 19,4 20,1 19,0-1,1 Etelä-Karjala 20,2 19,9 19,4-0,5 Kanta-Häme 20,5 20,6 19,5-1,1 Pohjois-Savo 22,0 23,0 20,9-2,2 Lappi 20,9 21,0 21,1 0,0 Keski-Pohjanmaa 21,1 21,5 21,4-0,1 Itä-Uusimaa 20,4 21,7 21,8 0,1 Pohjois-Karjala 23,1 22,8 22,0-0,9 Päijät-Häme 21,0 22,4 22,1-0,2 Etelä-Savo 23,2 22,1 22,5 0,4 Uusimaa pl Hki 21,4 22,5 22,7 0,2 Varsinais-Suomi 23,3 24,3 23,4-0,9 Kainuu 19,3 27,0 23,6-3,4 Etelä-Pohjanmaa 23,4 24,0 23,7-0,3 Pirkanmaa 24,6 24,7 24,2-0,4 Keski-Suomi 24,3 24,6 24,6-0,1 Helsinki 22,7 25,8 25,4-0,4 Pohjois-Pohjanmaa 22,2 26,7 25,6-1,1 Koko maa ka. 22,1 23,4 22,9-0,5 KUVA 6.6. Hälytystehtävien toimintavalmiusaika vuonna 2007 kihlakunnittain. KUINKA HYVIN NOPEAA AVUN SAANTIA KOSKEVAT PALVELUTASOTAVOITTEET TOTEUTUIVAT? Puolet kihlakunnista saavutti palvelutasotavoitteen. Toimintavalmiusaikaa koskevat palvelutasotavoitteet on asetettu kihlakunnittain. Maan kaikista kihlakunnista vain joka toinen (46 kihlakuntaa) saavutti tavoitteensa. Noin kolmannes (13 kihlakuntaa) negatiivisista poikkeamista oli alle minuutin, yli kolmen minuutin poikkeamia oli 16 kihlakunnalla. Syitä siihen, että palvelutasotavoitteita ei saavuteta, on vaikea arvioida. Tavoitteet on pyritty asettamaan ottaen huomioon kihlakunnan toimintaympäristö sekä toimintavalmiusajan aikaisempi taso ja kehitys. On mah- dollista, että tavoitteet oli asetettu liian haastaviksi eikä hälytystoimintaa kyetty resursoimaan ja kehittäminen tavoitteen mukaisesti. Kuten edellä on todettu, toimintavalmiusaika parani kuitenkin koko maan tasolla noin puolella minuutilla. Nopean avun saannin tavoitetasot vaihtelevat maan eri osissa merkittävästi. Kovin tavoitetaso oli Etelä-Suomen läänissä Keski-Uudenmaan kihlakunnassa (16 minuuttia) ja matalin puolestaan Lapin läänissä Käsivarren kihlakunnassa (50 minuuttia). Tavoitetasojen suurta läänillistä vaihtelua (8 minuuttia) ei voi täysin selittää toimintaympäristöeroilla; erot viittaavat pikemminkin tavoitteellisuuden vaihteluun. Tavoitteen ja toteuman välinen ero oli pienimmillään Etelä-Suomen läänissä. Hyvä tilanne on myös Itä-Suomen läänissä, missä suurin osa kihlakunnista saavutti palvelutasotavoitteensa. Länsi-Suomen läänissä tavoitetaso on asetettu vaatimattomaksi, jolloin suuri osa kihlakunnista saavutti tavoitteensa. Kuten edellä todettiin, Lapin läänissä on erinomainen toteuma (21,1 minuuttia), joka kuvastaa hälytystehtävien 57

11 keskittymistä taajamiin. On huomattava, että Lapin kihlakuntien palvelutasotavoitteista lasketussa keskiarvossa painottuu muutaman tehtävämääräl- Valtionvarainministeriö teettää vuosittain julkisten palvelujen laatua mittaavan laatubarometrin. Yhtenä arvioitavana kohteena ovat mukana myös poliisin tarjoamat palvelut. Alla olevassa taulukossa on esitetty ensimmäisen kysymyskohdan osalta vastausten keskiarvot ja vastanneiden lukumäärät. Vastausmäärät ovat kohtalaisen hyviä lukuun ottamatta Lappia, jonka vastausmäärien perusteella ei voi ottaa kantaa pieniin eroavaisuuksiin tai muutoksiin. Kansalaisten tyytyväisyyttä nopean avun saantiin arvioitiin kolmella kysymyksellä. Poliisin onnistuminen kiireellisiin hälytyksiin vastaamisessa saa Itä-Suomen lääniä lukuun ottamatta huonommat arviot vuonna 2007 kuin vuonna Poliisin partiointi, joka liittyy myös poliisin rikoksia ja häiriöitä ennaltaehtään pienen kihlakunnan (Käsivarsi ja Tornionjokilaakso) poikkeava tavoitetaso, joka näennäisesti nostaa läänin tavoitearvoa. OLIVATKO KANSALAISET TYYTYVÄISIÄ NOPEAN AVUN SAANTIIN? Kansalaiset olivat suhteellisen tyytyväisiä nopean avun saantiin. KUVA 6.7. Kansalaisten arvio (4-10) poliisin onnistumisesta hälytystoiminnassa, läänivertailu 2006 ja käisevään toimintaan, arvioitiin hieman heikommalle tasolle kuin kiireellisiin hälytyksiin vastaaminen. Kotiväkivaltaan puuttuminen oli yhtenä ajankohtaisena tarkastelukohteena nopean avun saannin arvioinnissa. Koko maan tasolla arvosana on kinnan laatua rikoslakirikosten (pl. liikennerikokset) selvitysasteella. Rikoslakirikosten (pois luettuna liikennerikokset) määrä on laskenut noin :lla vuosituhannen alun lukemista. Näiden määrä vuonna 2007 oli , josta Etelä-Suomen läänin (ml. Helsinki) osuus oli 48,7 %, Länsi- Etelä- Suomi 7,67 7,62 7,66 7,56 7,54 7,64 Länsi- Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Kaikki 2006 (keskiarvo) 2007 (keskiarvo) sama molempina vuosina. Kokonaisuutena tarkastellen kansalaiset arvioivat poliisin hälytystoiminnan tyydyttävälle tasolle. Alueelliset erot eivät ole merkittäviä (Kuva 6.7.) TUTKINTAPALVELUT JOHDANTO Rikoslakirikoksilla tarkoitetaan vankeusuhan sisältäviä rikoksia, jotka voidaan edelleen jaotella mm. omaisuusrikoksiin, henkeen ja terveyteen kohdistuviin rikoksiin, liikennerikoksiin sekä huumausainerikoksiin. Kun arvioidaan poliisin palvelukykyä, yleisesti käytetty rajaus on rikoslakirikokset vähennettynä liikennerikoksilla. Perusteena tälle on se, että liikennerikokset ovat pääsääntöisesti selvitetty jo siinä vaiheessa kun ne tulevat ilmi ja niiden tutkintaan käytettävä aika on yleisesti ottaen lyhyt. Tutkinnan palvelukykyä mitataan rikoslakirikosten (pl. liikennerikokset) tutkinta-ajalla ja tut- 58

12 JOHTOPÄÄTÖKSET/TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JOHTOPÄÄTÖKSET 1. Rikoslakirikosten (pl. liikennerikokset) tutkintaajalla mitattuna tutkinnan palvelukyky parani vuonna Rikoslakirikosten tutkinta-aika oli keskimäärin 110 vuorokautta ja se lyheni 14 vuorokaudella edelliseen vuoteen verrattuna. Kuitenkin vain kolmannes kihlakunnista saavutti tutkinta-aikaa koskevan palvelutavoitteen. Tutkinnan palvelukykyä on mahdollista parantaa poliisilaitosuudistuksen yhteydessä kun tutkinnan toimintaprosesseja järjestellään uudelleen. 2. Myös tutkintapalvelujen laatu parani hieman vuonna Kuten tutkinta-aika tavoitteen myös selvitysastetavoitteen saavutti vain kolmannes maan kihlakunnista. Tutkintapalvelujen laatuerot poliisilaitosten välillä ovat suuria. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. Poliisilaitosuudistuksen yhteydessä varmistetaan mahdollisuudet parantaa tutkinnan palvelutasoa ja palvelukykyä tutkinnan toimintaprosesseja kehittämällä. Poliisiyksiköiden koon kasvaessa on mahdollista järjestää omat tutkintalinjat lyhytkestoiselle, pitkäkestoiselle sekä analyysitoimintaa edellyttävälle tutkinnalle. Niin ikään edellytykset tutkintaprosessin laadun kokonaisvaltaiseen parantamiseen kasvavat. 2. Tutkintapalvelujen laatua kehitetään poliisilaitoksissa mm. parantamalla rekisterisyöttöjä, rikospaikkakäyntejä ja paikkatutkimuksia lisäämällä sekä tehostamalla rikosanalyysitoimintaa. ARVIOINTIASETELMA ARVIOINTIKRITEERIT ARVIOINTIKYSYMYKSET ARVIOINTIMITTARIT PALVELUTAVOITTEET Palvelukyky Ovatko asetetut tavoitteet toteutuneet? Poliisin tutkinta-aika (rikoslakirikosten pl. liikennerikokset, tutkinta-aika vrk) Asetetut palvelutasotavoitteet kihlakunnittain, vertailu edelliseen vuoteen Kuinka palvelukyky on kehittynyt vuosina Poliisin tutkinta-aika (rikoslakirikosten pl. liikennerikokset, tutkinta-aika vrk) Vertailu edellisiin vuosiin, maakuntavertailu. Palvelujen laatu Onko toiminta ollut laadukasta? Rikosten selvitystaso (rikoslakirikosten pl. liikennerikokset selvitysprosentti) Asetetut palvelutasotavoitteet kihlakunnittain, vertailu edelliseen vuoteen Asiakastyytyväisyys Ovatko kansalaiset tyytyväisiä toimintaan? VM:n laatubarometrin kysymykset: Vertailu edelliseen vuoteen, läänivertailu. Mikä on poliisin kyky selvittää autovarkauksia? selvittää asuntomurtoja? selvittää väkivaltarikoksia? selvittää huumerikoksia? Suomen läänin 30,9 %, Itä-Suomen läänin 8,4 %, Oulun läänin 7,7 % ja Lapin läänin 2,9 %. LÄHITULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Tietoverkoissa tapahtuva rikollisuus lisääntyy. Poliisi joutuu lisäämään voimavaroja uudentyyppisten rikosten tutkintaan ja kehittämään osaamistaan. Rikollisuuden rakenne muuttuu kansainvälistymisen johdosta. Kansainvälinen rikollisuus ei ole pelkästään vakavaa ja järjestäytynyttä rikollisuutta, vaan mm. tietoverkkojen kautta tapahtuvaa petosrikollisuutta. Kansainvälisen yhteistyön ja viranomaisyhteistyön merkitys korostuu. Väkivaltarikollisuuden kasvu taittuu. Omaisuuden suojaaminen vähentää perinteistä omaisuusrikollisuutta. 59

13 KUINKA TUTKINNAN PALVELUKYKY JA LAATU KEHITTYIVÄT VUOSINA ? Rikoslakirikosten tutkinta-ajalla mitattuna poliisin palvelukyky parani vuonna 2007, mutta palvelujen laatua kuvaava rikosten selvitystaso ei parantunut. KUVA 6.8. Rikoslakirikosten (pl. liikennerikokset) tutkinta-aika vuonna 2007 kihlakunnittain. KUVA 6.9. Rikoslakirikosten (pl. liikennerikokset) selvitysaste vuonna 2007 kihlakunnittain. Rikoslakirikosten (pl. liikennerikokset) tutkinta-aika oli keskimäärin 110 vrk ja se lyheni keskimäärin 14 vuorokaudella edelliseen vuoteen verrattuna. Rikosten tutkinta-aikaa on kyetty lyhentämään uudistamalla rikostutkinnan prosesseja. Uudelleenjärjestelyn yhteydessä tutkinta on organisoitu lyhytkestoiseen tutkintaan, pitkäkestoiseen tutkintaan ja rikosanalyysiä vaativaan tutkintaan. Olennaista on, että ne rikokset, jotka voidaan hoitaa nopeasti, tulevat myös hoidettua entistä nopeammin. Kehittämistyö on kuitenkin vielä kesken, eikä uusia tutkintajärjestelyjä ole toteutettu läheskään kaikissa kihlakunnissa. Tämä näkyy myös maakunnallisessa vertailussa, jonka mukaan rikoslakirikosten tutkinta-aika oli enimmillään 139 vuorokautta (Kymenlaakso ja Lappi) ja lyhyimmillään 68 vuorokautta (Etelä-Karjala). (Taulukko 6.6.). Tutkinnan palvelutasoa mitataan rikoslakirikosten (pl. liikennerikokset) selvitysasteella. Vaikka tutkinnan palvelutasoa on pyritty kehittämään systemaattisesti, ei rikosten selvitystaso ole olennaisesti parantunut. Vuonna 2007 poliisi selvitti likimain puolet (49,5 %) ilmi tulleista rikoslakirikoksista. Selvitystaso nousi vain 0,4 prosenttiyksikköä edelliseen vuoteen nähden ja 1,3 prosenttiyksikköä vuosien keskiarvoon nähden (Kuva 6.9.). Alueelliset erot rikoslakirikosten selvitysasteessa ovat suuria. Itä-Suomen läänin selvitysasteet ovat selvästi korkeimpia (59,3 %) ja Etelä-Suomen läänin matalimpia (42,3 %). Selvitysasteessa olevia eroja selittää osaltaan 60

14 Rikoslakirikosten (pl. liikennerikokset) tutkinta-aika (vrk) Tutkinta-aika maakunnittain Keskiarvo Muutos Etelä-Karjala Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Kanta-Häme Pirkanmaa Etelä-Savo Satakunta Päijät-Häme Pohjanmaa Itä-Uusimaa Uusimaa pl. Hki Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Helsinki Kainuu Kymenlaakso Lappi Koko maa ka TAULUKKO 6.6. Rikoslakirikosten tutkinta-ajan kehitys maakunnittain vuosina Rikoslakirikosten (pl. liikennerikokset) selvitysaste Keskiarvo % % % Rikoslakirikosten (pl. liikennerikokset) selvitysaste (%) TAULUKKO 6.7. Rikoslakirikosten selvitysasteen kehitys vuosina Muutos % Pohjois-Savo 56,4 60,3 59,3-100,0 Etelä-Savo 54,1 57,6 58,3 70,0 Pohjois-Karjala 51,1 52,3 57,6 530,0 Keski-Pohjanmaa 57,2 59,9 56,9-300,0 Etelä-Pohjanmaa 55,4 56,6 56,1-50,0 Keski-Suomi 55,5 52,1 55,6 350,0 Kainuu 56,5 56,6 55,0-160,0 Etelä-Karjala 51,9 50,4 54,9 450,0 Pohjois-Pohjanmaa 50,9 52,5 54,7 220,0 Itä-Uusimaa 49,5 48,4 53,5 510,0 Pirkanmaa 48,9 48,4 52,4 400,0 Pohjanmaa 46,8 47,5 50,0 250,0 Helsinki 47,3 49,3 48,9-40,0 Satakunta 50,3 51,5 48,8-270,0 Lappi 48,4 47,9 48,2 30,0 Kanta-Häme 49,1 49,6 48,0-160,0 Varsinais-Suomi 48,3 46,8 47,1 30,0 Kymenlaakso 42,9 43,8 45,7 190,0 Uusimaa pl. Hki 44,8 47,4 44,6-280,0 Päijät-Häme 42,9 44,5 42,3-220,0 Koko maa ka. 48,2 49,1 49,5 40,0 mm. rikollisuuden rakenteessa olevat erot, ulkopaikkakuntalaisten tekemien rikosten osuus sekä kansainvälisen rikollisuuden suhteellinen osuus. Pää- sääntö on, että kaupunkimaisessa toimintaympäristössä rikokset ovat laajempia, vakavampia ja tutkinnallisesti vaativampia kuin maaseutumaisessa ympäristössä tapahtuneet rikokset (Taulukko 6.7.). TOTEUTUIVATKO TUTKINTAPALVELUILLE ASETETUT PALVELUTAVOITTEET? Vain kolmannes kihlakunnista saavutti rikosten tutkinta-aika- ja selvitysastetavoitteen. Palvelutavoitteet toteutuivat parhaiten Länsi-Suomen ja Itä-Suomen lääneissä. Länsi-Suomen läänin 34 poliisilaitoksesta 20 saavutti asetetun tavoitteen. Itä-Suomen läänissä 14 poliisilaitoksesta 8 saavutti tavoitteensa. Etelä-Suomen ja Lapin lääneissä vain yksi poliisilaitos pääsi asetettuun tavoitteeseen. On huomattava, että tutkinta-ajan tavoitetasot vaihtelevat läänien välillä merkittävästi. Esimerkiksi Etelä-Suomen ja Itä- Suomen poliisilaitokset tavoittelevat keskimäärin kuukautta lyhyempää tutkinta-aikaa kuin Länsi-Suomen läänin poliisilaitokset. Myös selvitysastetavoitteen tavoitteen saavutti vain kolmannes maan kihlakunnista. Itä-Suomen läänin toteuma (58,6 %) oli selvästi muita läänejä parempi ja myös tavoitetaso oli asetettu korkealle (57,3 %). Oulun lääni nousee toteuman (54,7 %) perusteella selvälle kakkossijalle, mutta vain kolme poliisilaitosta saavutti tavoitteensa, sillä läänin tavoitetaso (60,5 %) oli maan korkein. Tarkastelu osoittaa kaiken kaikkiaan sen, että palvelutasotavoitteet on asetettu eri lääneissä varsin epäyhtenäisin perustein. Kansalaisen kannalta tämä on merkinnyt alueellisen eriarvoisuuden hyväksymistä myös tavoitetasolla. 61

15 OLIVATKO KANSALAISET TYYTYVÄISIÄ POLIISIN TOIMINTAAN? Rikosten tutkinta sai kansalaisilta tyydyttävän arvosanan. Kansalaisten tyytyväisyyttä tutkintapalveluihin arvioitiin neljällä kysymyksellä. Heikoimman arvosanan kansalaiset antoivat poliisille autovarkauksien selvittämisestä (Kuva 6.10). Hieman muita läänejä paremman arvosanan antoivat Itä-Suomen ja Lapin vastaajat. Asuntomurtojen selvittämisessä tapahtui pientä parannusta vertailuvuosina 2006%2007. Asuntomurto on rikostyyppi, joka koskettaa kansalaisia huomattavasti harvemmin kuin autoon kohdistuneet rikokset. Harvalla on asiasta omakohtaista tai lähipiirin kokemusta. Oulun läänin vastaajat antoivat poliisin toiminnalle parhaat arvosanat. Väkivaltarikosten selvittäminen ja torjunta sai tässä osiossa parhaan arvosanan. Useimmissa väkivaltarikoksissa asianomistaja eli rikoksen uhri ja rikoksesta epäilty tuntevat jotenkin toisensa. Rikoksen tekijän henkilöllisyyden selvittäminen ei siis yleensä Etelä- Suomi 7,01 7,05 Länsi- Suomi 7,31 KUVA Kansalaisarvio (4-10) poliisin onnistumisesta autovarkauksien selvittämisessä, läänivertailu 2006 ja tuota suuria hankaluuksia. Toisaalta selvittämättömät väkivaltarikokset saavat erittäin paljon huomiota mediassa. Läänien välisiä eroja kansalaisten 7,1 7,24 7,07 Itä-Suomi Oulu Lappi Kaikki 2006 (keskiarvo) 2007 (keskiarvo) tyytyväisyydessä ei juuri ole. Huumausainerikosten paljastaminen ja selvittäminen saa kansalaisilta myös kohtalaisen hyvän arvion. ARVIOINTIRYHMÄ Erikoissuunnittelija, FM Konsta Korhonen, puhelin , Lääninkomisario, YTM Petri Marjamaa, puhelin , Suunnittelija, YTK Toivo Mäenpää, puhelin , Erikoissuunnittelija, HM Pekka Nupponen, puhelin , Ylikonstaapeli, Papvt Markku Palovaara, puhelin , Suunnittelija, YTM Petteri Suominen, puhelin , Suunnittelija, FM Pentti Väänänen, puhelin , TIETOLÄHTEET * Kansallinen ohjelma väkivallan vähentämiseksi. Oikeusministeriö Julkaisu 2005:2. Helsinki * Sisäisen turvallisuuden ohjelma: Arjen turvaa. Valtioneuvoston yleisistunto Sisäinen turvallisuus. Sisäasiainministeriön julkaisuja 44/2004 * Turvallisuustalkoot: kansallinen rikoksentorjuntaohjelma. Oikeusministeriö. Yleisen osaston julkaisuja 2/1999 * Indikaattoripankki SOTKAnet, Stakes * Kouluterveys 2006: Etelä-Suomen raportti. Helsinki. Stakes * Poliisin lääninjohtojen turvallisuustutkimukset 2003 ja 2006 * Poliisin tulostietojärjestelmä PolStat 62

16 6.2. PELASTUSTOIMI ENNALTA EHKÄISEVÄ TOIMINTA JOHTOPÄÄTÖKSET/TOIMENPIDE-EHDOTUKSET JOHTOPÄÄTÖKSET 1. Kerran vuodessa tarkastettavien kohteiden palotarkastukset oli suoritettu mallikkaasti kolmanneksessa pelastustoimen alueista. Asuinrakennusten ja niihin henkilö- ja paloturvallisuuden kannalta rinnastettavien kohteiden palotarkastusten osalta jäätiin asetetuista tavoitteista edelleen selvästi. Lakisääteinen pelastussuunnitelma oli pelastuslaitosten tietojen mukaan laadittu vain kahteen kolmesta suunnitelmavelvollisesta kohteesta. Pelastustoimen valistus- ja neuvontatyö tavoitti merkittävästi aikaisempaa enemmän ihmisiä. 2. Pelastustoimen onnettomuuksia ehkäisevä työ on kohdistunut onnettomuusuhkien ja vaikuttavuuden mukaisesti; Erityiskohteiden palotarkastusten ja pelastussuunnitelmien osalta tilanne on paras hoitolaitoksissa sekä majoitustiloissa ja valitustyö on voimakkaimmin kohdistunut lapsiin ja nuoriin. 3. Erot palotarkastuskohteiden, tarkastusvälien, pelastussuunnitelmavelvollisten sekä valistus- ja neuvontatyön määrittelyssä sekä pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustietokantaan (PRONTO) kirjaamisessa eri pelastustoimen alueilla vaikuttavat arvioinnissa käytettyjen lukujen vertailukelpoisuuteen ja tulosten tasapuolisuuteen. TOIMENPIDE-EHDOTUKSET 1. Lakisääteisten ja päätetyn palvelutason mukaisten palotarkastusten sekä valistus- ja neuvontatyön suorittamiseksi tulee pelastuslaitosten tarvittaessa järjestää jatkuva tulosseuranta, joka mahdollistaa reagoinnin mahdollisiin puutteisiin jo toimintavuoden kuluessa. Mikäli tavoitteiden saavuttamisen ongelmat ovat henkilöresursseissa, tulee niitä lisätä tai kohdistaa toisin. Valistus- ja neuvontatyötä ohjaamaan on lisäksi aiheellista laatia valistus- ja neuvontatyön strategiat. Pelastusviranomaisten tulee valvovana viranomaisena tarvittaessa lainsäädännön antamin oikeuksin ja velvollisuuksin puuttua tekemättömiin pelastussuunnitelmiin. Pelastussuunnitelmien merkitystä omaa turvallisuutta edistävänä tekijänä tulee korostaa. 2. Onnettomuuksia ehkäisevän työn voimavarat tulee jatkossakin keskittää ensisijaisesti alueen onnettomuusuhkien perusteella. Pelastuslaitosten tulee pyrkiä tilanteeseen, jossa pelastusviranomaisen suorittama valvonta, valistava ja neuvova työ sekä pelastustoiminnan valmius yhdessä alueen väestön ja riskikohteiden omatoimisen varautumisen tason kanssa muodostavat onnettomuusuhkia vastaavan kokonaisuuden. 3. Pelastuslaitosten hyvän palvelutason määrittelemiseksi ja siihen perustuvan palvelujen toteutumisen tasapuoliseksi ja vertailukelpoiseksi arvioimiseksi on pelastuslaitosten aluetietojen ja suoritteiden tilastointiin kehitettävä periaatteet, joihin pelastuslaitokset sitoutuvat. PRONTO tulee nähdä keskeisenä pelastustoimen kehittämisen, johtamisen ja raportoinnin työvälineenä, jonka kehittämisestä entistä käyttökelpoisemmaksi tulee kantaa yhteinen vastuu. JOHDANTO Pelastustoimen lakisääteisenä tehtävänä on tulipalojen ja muiden onnettomuuksien ehkäisy, pelastustoiminta ja väestönsuojelu. Onnettomuuksia ehkäisevän työn tavoitteena on onnettomuuksien ja niiden aiheuttamien vahinkojen vähentäminen. Tavoitteeseen pyritään väestön turvallisuustietoisuuden ja osaamisen lisäämisen sekä valvonnan keinoin, ja toimimalla asiantuntijana niissä yhteyksissä, joissa onnettomuuksiin voidaan vaikuttaa ennalta. Tapahtuneen onnettomuuden aiheuttamien vahinkojen määrään voidaan lisäksi vaikuttaa tehokkaalla pelastustoiminnalla. Merkittävänä onnettomuuksia ja niiden seurauksia ehkäisevänä osateki- 63

17 ARVIOINTIASETELMA ARVIOINTIKRITEERIT ARVIOINTIKYSYMYKSET ARVIOINTIMITTARIT PALVELUTAVOITTEET Ennalta ehkäisevä toiminta Palotarkastusten toteutuminen Onko palotarkastukset tehty tavoitteiden mukaisesti? Tehtyjen tarkastusten määrä tavoitteesta Kerran vuodessa tarkastettavat kohteet lakisäätäinen 100 %. Muut kohteet määritelty pelastustoimen alueen palvelutasopäätöksessä. Pelastussuunnitelmien kattavuus Ovatko suunnitelmavelvolliset laatineet pelastussuunnitelmat? Laaditut pelastussuunnitelmat suunnitelmavelvollisia kohden Lakisääteinen tavoitetaso 100 % Turvallisuuteen liittyvien neuvontapalvelujen ja valistuksen saatavuus ja saavutettavuus Kuinka paljon pelastuslaitos on osallistunut valistustoimintaan? Valistus- ja neuvontatilaisuuksiin osallistuneet kuntalaiset Valtakunnallinen tavoitetaso 20 % jänä on omatoimisuuden parantuminen onnettomuustilanteisiin varautumisessa. Omatoimisen turvallisuustyön merkitys korostuu erityisesti alueilla, joilla hälytetyllä avulla kuluu onnettomuuskohteen saavuttamiseen paljon aikaa. Oman arjen turvallisuudesta huolehtiminen on kuitenkin tärkeää sijainnista riippumatta; onnettomuudet ja tapaturmat sekä niistä aiheutuvat seuraukset vaikuttavat hyvinvointiin ja julkiseen talouteen. Onnettomuuksien ehkäisytyö perustuu pelastustoimen lainsäädäntöön. Työtä ohjaavat lisäksi muun muassa Valtioneuvoston sisäisen turvallisuuden ohjelma, pelastustoimen valtakunnalliset ohjelmat ja tulostavoitteet sekä pelastuslaitoksen arvioimat alueensa riskitekijät ja niiden pohjalta laadittu päätös pelastustoimen alueen palvelutasosta. Hyvän palvelutason saavuttaakseen tulee pelastuslaitoksen suoriutua säädöksissä, tulostavoitteissa ja palvelutasopäätöksessä osoitetuista suoritteista. Pelastustoimeen kuuluvista onnettomuuksien ennaltaehkäisyn palveluista peruspalvelujen arvioinnin kohteena olivat palotarkastusten, pelastussuunnitelmien laadintatilanteen sekä valistus- ja neuvontatoiminnan toteutuminen, jonka tarkastelussa on pääosin keskitytty vuoden 2007 toteumaan. Koska valtakunnallisia yhdenmukaisia laadun arviointimittareita ei ole vielä riittävästi kehitetty, on arviointi enemmän määrällinen kuin laadullinen. Arvioinnin tiedot perustuvat pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustietokantaan (PRONTO). Tietokannasta kerättyjä lukuja ei voida kaikilta osin pitää yksiselitteisinä; onnettomuuksien ehkäisyn palveluihin liittyvien tietojen vertailtavuus on sidoksissa siihen, millä periaatteilla ja kuinka ajantasaisesti pelastuslaitokset ovat kirjanneet aluettaan ja toimintaansa koskevat tiedot järjestelmään. Tietojen luotettavuus on kuitenkin vuosi vuodelta parantunut. LÄHITULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Väestön ikääntyminen ja yksinasuvien vanhusten määrän lisääntyminen tulee mahdollisesti lisäämään onnettomuuksien määrää ja sen myötä pelastustoiminnan hälytyspalveluiden kysyntää. Palvelujen kysynnän voimakasta lisääntymistä saattaa esiintyä myös väestön keskittymisen myötä kasvavilla alueilla. Samanaikaisesti pelastustoimella on jatkuvasti lisääntyvässä määrin vaikeuksia rekrytoida sekä vapaaehtoista että vakinaista henkilöstöä, mikä vaikuttaa heikentävästi pelastustoiminnan valmiuteen. Rekrytoinnin hankaluus ilmenee nuorten poismuuton seurauksena erityisesti harvaanasutuilla alueilla. Pelastustoimen hälytyspalvelujen kysynnän lisääntyessä ja saatavuuden vähentyessä tulee pelastustoimen kyetä vastaamaan alueensa onnettomuusuhkiin onnettomuuksien ennaltaehkäisyn keinoin. Väestön ja erityisriskikohteiden omatoimisen turvallisuusosaamisen tarve ja merkitys tulee lisääntymään erityisesti alueilla, joilla hälytyspalvelujen saatavuus ei vastaa kysyntää. Pelastustoimen tulee olla tietoinen toimintaympäristönsä todellisista riskeistä ja kohdistaa siten asiantuntijuuttaan, valistus- ja neuvontatyötään sekä valvontaa tarkoituksenmukaisesti ja tehokkaasti. Onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja vahinkojen rajoittamiseksi on tarpeen etsiä uusia keinoja esimerkiksi teknisistä ratkaisuista ja viranomaisten sekä kolmannen sektorin yhteistyöstä. Pelastustoiminnan palvelujen kysynnän ja tarjonnan lisääntyvän epäsuhdan myötä onnettomuuksien ennaltaehkäisy tulee varsinkin lyhyellä aikavälillä säilymään pelastustoimen keskeisenä tehtävänä. Onnettomuuksien ehkäisytyön ilmeinen tarve sekä alan säädösuudistukset tulevat heijastumaan laajasti myös alan sisäisiin asenteisiin. Pelastustoimessa tullaan sisäistämään alalle syntyneet uudet haasteet ja kehittämään toimintaa niiden mukaisesti. 64

18 ONKO PALOTARKASTUKSET TEHTY TAVOITTEIDEN MUKAISESTI? Kerran vuodessa tarkastettavien kohteiden palotarkastukset oli suoritettu mallikkaasti kolmanneksessa pelastustoimen alueista. Asuinrakennusten ja niihin henkilö- ja paloturvallisuuden kannalta rinnastettavien kohteiden palotarkastusten osalta jäätiin asetetuista tavoitteista edelleen selvästi. Pelastuslakiin ja sen nojalla annettuun asetukseen perustuva palotarkastustoiminta on pelastustoimen onnettomuuksien ehkäisykeinoista perinteisimpiä. Palotarkastusten tarkoituksena on viranomaisvalvonnan ohella turvallisuuden lisääminen neuvonnan ja ohjaamisen avulla. Palotarkastuskohteet jaetaan pääsääntöisesti kerran vuodessa tarkastettaviin kohteisiin eli erityiskohteisiin sekä asuinrakennuksiin ja niihin henkilö- ja paloturvallisuuden kannalta rinnastettaviin kohteisiin. Säännöllisten, niin kutsuttujen yleisten palotarkastusten lisäksi pelastusviranomaiset tekevät erityisiä ja ylimääräisiä palotarkastuksia sekä jälkitarkastuksia. Kerran vuodessa tarkastettava kohde on valtioneuvoston asetuksessa pelastustoimesta määritelty kohde, joissa henkilöille, omaisuudelle ja ympäristölle aiheutuvan vaaran katsotaan olevan tavanomaista suurempi. Kerran vuodessa tarkastettavia kohteita ovat esimerkiksi tietyn tyyppiset hoitolaitokset, kokoontumistilat, majoitustilat ja teollisuuslaitokset. Suomessa on noin kerran vuodessa tarkastettavaa kohdetta. Palotarkastettavien kohteiden määrä vaihtelee vuosittain, mikä on seurausta uusien kohteiden rakentamisesta, vanhojen käytöstä poistumisesta, käyttötarkoituksen muutoksesta tai pelastusviranomaisen tekemästä kohteen luokittelun muutoksesta. Vuonna 2007 koko maan kerran vuodessa tarkastettavista kohteista tarkastettiin 89 %, joten tulos säilyi edeltäneen vuoden tasolla (Kuva 6.11.). Tarkastusmäärissä on vuosittain tapahtunut pientä vaihtelua, mutta ei oleellista kehitystä kumpaankaan suuntaan. Kolmannes pelastuslaitoksista oli suorittanut alueensa erityiskohteiden tarkastukset hyvin; 22 pelastustoimen alueesta 8:ssa tarkastusprosentti oli vähintään 99 %, ja näistä viidellä lainsäädännön edellyttämä 100 %. Parannettavaa kuitenkin löytyy erityisesti Helsingin (42 %), Oulu- Koillismaan (68 %) ja Satakunnan (73 %) alueilta, joiden tarkastusprosentit jäivät huomattavasti sekä lainsäädännön velvoitteen että valtakunnan keskiarvon alle. Tarkastuskohdetyypeittäin tarkasteltuna parhaiten palotarkastukset on edelleen suoritettu hoito- ja huoltolaitoksissa sekä majoitustiloissa ja niihin verrattavissa kohteissa muiden kohdetyyppien jäädessä vähemmälle huomiolle. Työmäärän ylittäessä käytettävissä olevat voimavarat onkin perusteltua keskittää tarkastuksia sinne, missä riskien voidaan arvella olevan erityisen suuria ja kohdistuvan välittömimmin kohteessa oleskeleviin ihmisiin. Pelastuslaitos määrittelee palvelutasopäätöksessään alueensa asuinrakennusten ja niihin henkilö- ja palotur- KUVA Kerran vuodessa tarkastettavien kohteiden palotarkastusprosentti pelastustoimen alueittain vuonna Etelä-Karjala Länsi-Uusimaa Pohjois-Karjala Päijät-Häme Varsinais-Suomi Lappi Pirkanmaa Pohjois-Savo Jokilaaksot Keski-Pohjanmaa Itä-Uusimaa Keski-Suomi Koko maa Etelä-Pohjanmaa Kanta-Häme Pohjanmaa Etelä-Savo Kainuu Keski-Uusimaa Kymenlaakso Satakunta Oulu-Koillismaa Helsinki

19 KUVA Asuinrakennusten ja niihin henkilö- ja paloturvallisuuden kannalta rinnastettavien kohteiden palotarkastusprosentti pelastustoimen alueittain vuonna Keski-Pohjanmaa Päijät-Häme Etelä-Karjala Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Kymenlaakso Länsi-Uusimaa Jokilaaksot Pohjois-Savo Etelä-Savo Koko maa Oulu-Koillismaa 60 Keski-Uusimaa 59 Helsinki 56 Kanta-Häme 52 Itä-Uusimaa 50 Pohjanmaa 48 Keski-Suomi 46 Pirkanmaa 46 Kainuu 41 Satakunta 31 Lappi vallisuuden kannalta rinnastettavien kohteiden tarkastusvälit. Tarkastusväli on yleisimmin määritelty 10 vuodeksi. Koko maassa oli vuonna 2007 noin asuinrakennusta ja niihin henkilö- ja paloturvallisuuden kannalta rinnastettavaa kohdetta, joihin oli pelastuslaitosten ilmoittamien tietojen mukaan tavoitteena tehdä noin palotarkastusta. Palotarkastuksia tehtiin vain 61 % tavoitteesta, noin kpl (Kuva 6.12.). Erityisen hankalaksi ovat muodostuneet vapaa-ajan asuntojen tarkastukset niiden omistajien huonon tavoitettavuuden vuoksi. Asuinrakennusten ja niihin henkilö- ja paloturvallisuuden kannalta rinnastettavien kohteiden palotarkastusvälejä on määritelty ja yhtenäistetty pelastuslaitoksissa uudelleen alueellisen pelastustoimen ajan vuodesta 2004, jonka vuoksi tarkastustavoitteet ja määrät ovat vaihdelleet vuosittain. Tarkastusmäärissä ollaan kuitenkin valtaosassa pelastustoimen alueista huomattavasti jäljessä asetetuista tavoitteista. Pelastuslaitoksen kannalta tilannetta pahentaa se, että tekemättömät tarkastukset siirtyvät lisätyöksi seuraavalle vuodelle. Ainoastaan Keski-Pohjanmaan pelastustoimen alueella tavoitteet saavutettiin. Lisäksi kolmella muulla alueella tarkastusprosentti oli vähintään 94. Heikoin tulos oli edellisvuoden tapaan Lapissa (17 %), jonka hyvin suurella kohdemäärällä ja alhaisella tarkastusprosentilla on vaikutusta koko maan keskiarvoon. OVATKO SUUNNITELMAVELVOLLISET LAATINEET PELASTUSSUUNNITELMAT? Pelastuslaitosten tietojen mukaan vain kahteen kolmesta suunnitelmavelvollisesta kohteesta on laadittu pelastussuunnitelma. Pelastussuunnitelmien laadintavelvoite perustuu pelastustoimen lainsäädäntöön ja on keskeinen osa onnettomuusvahinkoja vähentävää omatoimista turvallisuustyötä. Pelastussuunnitelmassa tulee käsitellä muun muassa arviot kohteen uhkista, toimenpiteet niiden välttämiseksi sekä ohjeet siitä, miten erilaisissa vaara-, onnettomuus- ja vahinkotilanteissa toimitaan. Alueen pelastusviranomaisen tehtävänä on tarvittaessa ohjata pelastussuunnitelmien laadinnassa, mutta vastuu suunnitelman laatimisesta on kohteen omistajalla tai haltijalla. Pelastussuunnitelma tulee laatia kohteisiin ja tapahtumiin, joissa mahdollisen onnettomuuden on arvioitu voivan aiheuttaa tavanomaista suurempaa vaaraa kohteessa oleville henkilöille, omaisuudelle tai ympäristölle. Pelastussuunnitelma tulee laatia myös vähintään viiden asuinhuoneiston rakennusryhmiin tai asuinrakennuksiin. Asuinrakennukset ovat suurin pelastussuunnitelmavelvollisten kohderyhmä; niiden osuus suunnitelmavelvollisista on lähes kaksi kolmannesta. Säädösten velvoitteesta, ohjauksesta ja valvonnasta huolimatta vain 62 % 66

20 KUVA Pelastussuunnitelmien määrä (%) suunnitelmavelvollisia kohden pelastustoimen alueittain vuonna Helsingin tiedot puuttuvat. Kymenlaakso Oulu-Koillismaa Itä-Uusimaa Länsi-Uusimaa Päijät-Häme Keski-Suomi Etelä-Savo Jokilaaksot Pohjois-Savo Keski-Pohjanmaa Pirkanmaa Kainuu Etelä-Karjala 68 Varsinais-Suomi 67 Lappi 65 Etelä-Pohjanmaa 64 Pohjanmaa 64 Pohjois-Karjala 62 Koko maa 62 Kanta-Häme 59 Satakunta 37 Keski-Uusimaa suunnitelmavelvollisista oli vuoden 2007 tietojen mukaan laatinut pelastussuunnitelman (Kuva 6.13.). Paras tilanne oli Kymenlaakson alueella (85 %) ja heikoin Keski-Uudellamaalla (29 %). Tiedot sekä suunnitelmavelvollisten että laadittujen suunnitelmien määristä ovat kuitenkin nousseet vuosittain huomattavasti, ja täydentyvät jatkuvasti muun muassa palotarkastuksilla päivittyvien tietojen myötä. Parhaiten pelastussuunnitelmat oli laadittu hoito- ja huoltolaitoksissa, joista 81 % oli laatinut vaadittavan suunnitelman. Hoito- ja huoltolaitosten erityisten riskien vuoksi lainsäädäntö edellyttää näiden kohteiden pelastussuunnitelmissa lisäksi erikseen selvitettävän, kuinka rakennuksessa olevien henkilöiden heikentynyt toimintakyky otetaan huomioon vaaratilanteisiin varautumisessa. KUINKA PALJON PELASTUSLAITOS ON OSALLISTUNUT VALISTUSTOIMINTAAN? Pelastustoimen valtakunnallinen määrällinen tulostavoite valistus- ja neuvontatoiminnan osalta alitettiin edelleen, vaikka tilanne parantui edellisvuodesta kaikilla määrällisillä mittareilla. Valistus- ja neuvontatyön tavoitteena on turvallisuustietoutta ja osaamista lisäämällä vaikuttaa myönteisesti asenteisiin ja turvallisiin toimintatapoihin. Pelastuslaitosten järjestämiin valistus- ja neuvontatilaisuuksiin osallistui 15 % väestöstä ja tulos parantui edellisestä vuodesta selvästi; valistusja neuvontatyö tavoitti henkilöä enemmän, tilaisuuksien lukumäärä kasvoi 20 % ja tilaisuuksiin käytetty aika 15 %. Valtakunnallinen 20 % tavoite saavutettiin neljällä pelastustoimen alueella, mutta usealla pelastuslaitoksella on vastaavasti parannettavaa. Valistus- ja neuvontatyön määrässä, kohdentamisessa ja niihin liittyvässä tilastoinnissa oli pelastustoimen alueittain edelleen huomattavia eroja (Kuvat ja 6.15.). Kohderyhmittäin tarkasteltuna pelastustoimen toteuttama valistus- ja neuvontatyö kohdistuu kuitenkin keskimäärin edelleen nuoriin sukupolviin. Vuonna 2007 tavoitettiin noin alle kouluikäistä ja oppivelvollista sekä lukiolaista ja ammatillista tutkintoa suorittavaa lasta ja nuorta. Näiden kohderyhmien osuus viime vuonna valistetusta väestöstä on lähes kolmannes. Pelastustoimen valistus- ja neuvontatyön valtakunnallisten määrällisten tavoitteiden saavuttaminen tarkoittaa sitä, että vuosittain pelastuslaitosten tulee järjestää valistusta ja neuvontaa yli miljoonalle henkilölle. Sekä määrällisten että laadullisten tavoitteiden saavuttamiseksi pelastuslaitosten on suositeltavaa laatia valistus- ja neuvontatyön strategiat ohjamaan työtään. Sisäasiainministeriön ohjeistamien strategioiden tarkoituksena on auttaa pelastuslaitoksia pääsemään suunnitelmalliseen, tavoitteelliseen ja verkostoyhteistyössä tehtävään valistus- ja neuvontatyöhön. 67

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013

Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Perusopetuksen opetusryhmäkoko 2013 Taustaa Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt valtionavustusta opetusryhmien pienentämiseksi vuodesta 2010 lähtien. Vuosina 2013 ja 2014 myönnettävä summa on kasvanut

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

Pelastustoimi ja pelastuslaitos

Pelastustoimi ja pelastuslaitos Pelastustoimi ja pelastuslaitos Päijät-Hämeen pelastuslaitos Marjo Oksanen marjo.oksanen@phpela.fi Pelastustoimen tehtävänjako Sisäasiainministeriö johtaa, ohjaa ja valvoo pelastustointa ja sen palvelujen

Lisätiedot

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö

Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta. Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö Ajankohtaista sisäisestä turvallisuudesta Hamina 18.4.2013 Kia Vertio Sisäasiainministeriö 17.4.2013 Sisäisen turvallisuuden tavoite Pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelma 20.6.2011 Suomi on Euroopan

Lisätiedot

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006

Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä. TNS Gallup 2006 Tutkimus yläkoululaisten ihmis- ja lapsenoikeuskäsityksistä TNS Gallup 2006 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimus toteutettiin kirjekyselynä lokakuussa 2006 TNS Gallup lähetti maakunnittain kiintiöitynä

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio

Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt. Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio Sisäisen turvallisuuden ohjelma ja järjestöt Elina Pajula, 24.4.2012 järjestöjen aluetyön kokous, Kuopio 3. Sisäisen turvallisuuden ohjelma Laaja käsitys turvallisuudesta Ennalta ehkäisy, tilanteen mukainen,

Lisätiedot

Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta

Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta Pelastusalan neuvottelupäivät SN27 9. 11.12.2009, Silja Serenade Pelastuslain onnettomuuksien ennaltaehkäisyn uudistukset pelastuslaitoksen kannalta Pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos

Lisätiedot

Mikko Malmivuo NOPEUSVALVONNAN PUUTTUMISRAJAN MUUTOS JA SEN VAIKUTUKSET

Mikko Malmivuo NOPEUSVALVONNAN PUUTTUMISRAJAN MUUTOS JA SEN VAIKUTUKSET Mikko Malmivuo NOPEUSVALVONNAN PUUTTUMISRAJAN MUUTOS JA SEN VAIKUTUKSET TAUSTAA Lokakuun 2009 alusta poliisi yhdenmukaisti ja kiristi ylinopeuksien puuttumiskynnystä Rikesakko 8 km/h ylinopeudesta Huomautus

Lisätiedot

Rikokset joulunaikana

Rikokset joulunaikana Ilmoitustyyppi: Rikos Tutkiva yksikkö: Poliisi Poliisin tietoon tulleet rikokset (poiminta rikosryhmittelyistä) joulun aikana (23.-27.12.) 23.-27.12.2002 23.-27.12.2003 23.-27.12.2004 23.-27.12.2005 23.-27.12.2006

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten?

Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntamarkkinat 20 v - Paikallinen turvallisuussuunnittelu seminaari Suunnitelma tehty, mitä sitten? Kuntatalo B3.3, 11.9.2013 Jussi Rahikainen, pelastustoimen kehittämispäällikkö Suunnitelmallinen turvallisuusyhteistyö

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia. VIRVE-päivä 19.3.2013. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen

Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia. VIRVE-päivä 19.3.2013. Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Sisäinen turvallisuus ja sisäasiainministeriön strategia VIRVE-päivä 19.3.2013 Pelastusylijohtaja Pentti Partanen Sisäasiainministeriön sisäisen turvallisuuden tehtävät Yleinen järjestys ja turvallisuus

Lisätiedot

Väkivallan vähentäminen Porissa

Väkivallan vähentäminen Porissa Väkivallan vähentäminen Porissa Rikoksentorjuntaseminaari 2014 Vantaa 17.9.2014 Tuomo Katajisto komisario Lounais-Suomen poliisilaitos Väkivallan vähentämishankkeen taustaa Porin ja poliisilaitoksen yhteinen

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

Suomen Unicef-yhdistys ry. Tutkimus lasten oikeuksista 2006. Marraskuu 2006

Suomen Unicef-yhdistys ry. Tutkimus lasten oikeuksista 2006. Marraskuu 2006 Suomen Unicef-yhdistys ry Tutkimus lasten oikeuksista 2006 Marraskuu 2006 Tutkimuksen tausta ja toteutus Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää peruskoulun yläasteen oppilaiden käsityksiä ihmis- ja lasten

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

23.9.2014 24.9.2014 1

23.9.2014 24.9.2014 1 23.9.2014 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ MUKANA 24.9.2014 1 RIKU TURVALLISUUSTYÖSSÄ POHJOIS - KARJALAN ALUEELLA TYÖRYHMÄT 1. Itä-Suomen AVIn sisäisen turvallisuuden työryhmä (Sto3) KAMU- KAIKKI MUKAAN TURVALLISUUSTYÖHÖN

Lisätiedot

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä.

Tulosten ohjeellinen tulkinta-asteikko on seuraava: alle 60 huono taso 60 75 välttävä / tyydyttävä 75 100 hyvä / erittäin hyvä. EPSI Rating tutkii vuosittain suomalaisten tyytyväisyyttä kunnallisiin palveluihin. Indeksi tuotetaan asteikolla 0 100, missä 75 on hyvä taso. Suomen kuntien keskimääräinen tyytyväisyys asuinkuntaan nousee

Lisätiedot

Onnettomuuksien ehkäisy 2013

Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Kimmo Markkanen riskienhallintapäällikkö Onnettomuuksien ehkäisy 2013 Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos Västra Nylands räddningsverk Länsi-Uusimaa Department for Rescue Services

Lisätiedot

Onnettomuuksien ehkäisyn kehittäminen. Palonehkäisyn perinnepäivät Padasjoki, 28.-29.5.200

Onnettomuuksien ehkäisyn kehittäminen. Palonehkäisyn perinnepäivät Padasjoki, 28.-29.5.200 Onnettomuuksien ehkäisyn kehittäminen Palonehkäisyn perinnepäivät Padasjoki, 28.-29.5.200 Onnettomuuksien ehkäisyn työryhmäraportin lähtötiedot Pelastuslaitoksien näkemyksiä ja kehittämistarpeita kartoitettiin

Lisätiedot

Palokuntien viikkoharjoituskysely Pelastusalan vapaaehtoistoiminnan seminaari 23.-24.8.2011 Padasjoki

Palokuntien viikkoharjoituskysely Pelastusalan vapaaehtoistoiminnan seminaari 23.-24.8.2011 Padasjoki Palokuntien viikkoharjoituskysely Pelastusalan vapaaehtoistoiminnan seminaari 23.-24.8.2011 Padasjoki Koulutussuunnittelija Markku Savolainen Vastausmäärän kehittyminen 1. Mikä rooli vastaajalla on palokunnassa?

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa

Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Väkivallan vähentämisohjelma Suomessa Minna Piispa Oikeusministeriö rikoksentorjuntaneuvoston sihteeristö Päihdetiedotusseminaari, Bad Ems, Saksa, 7-10.9.2006 Sisältö Ohjelman lähtökohdat Suomalaisen väkivallan

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Tehoa kuntien hyvinvointi- ja turvallisuusyhteistyöhön Turvallisuussuunnittelun ohjaus- ja seurantaryhmä 14.12.2012 Marko Palmgren Projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

TURVALLISTA ELÄMÄÄ JOENSUUSSA JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA

TURVALLISTA ELÄMÄÄ JOENSUUSSA JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA TURVALLISTA ELÄMÄÄ JOENSUUSSA JOENSUUN KAUPUNGIN TURVALLISUUSSUUNNITELMA TURVALLISUUSSUUNNITTELUN ORGANISAATIO JOENSUUSSA Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Turvallisuussuunnittelun ohjausryhmä Alatyöryhmät:

Lisätiedot

12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma -

12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma - 12 miljoonaa euroa pois liukastumisista - Vantaan kaupungin turvallisuussuunnitelma - 10.11.2011 Kalle Eklund Koulutuspäällikkö Pysy pystyssä seminaari Keski-Uudenmaan pelastustoimialue Osakaskuntia 8

Lisätiedot

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.

HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015. Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9. HOITO- JA HOIVAPALVELUT MUUTOKSESSA - missä ollaan - mitä tulossa - HYVÄ 2011-2015 Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM Mustasaari 4.9.2012 Missä ollaan? 65 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrä ylitti

Lisätiedot

Isännöinnin laatu 2015

Isännöinnin laatu 2015 Isännöinnin laatu 2015 Keskeiset tulokset Tutkimuksen tavoite ja toteutus Kiinteistöliiton tavoitteena oli kartoittaa taloyhtiöiden tyytyväisyyttä isännöintiyritysten ja isännöitsijöiden toimintaan tyytyväisyyttä

Lisätiedot

Selvitys eduskunnalle perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen suunnatun rahoituksen käytöstä

Selvitys eduskunnalle perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen suunnatun rahoituksen käytöstä 25.8.2009 Selvitys eduskunnalle perusopetuksen ryhmäkokojen pienentämiseen suunnatun rahoituksen käytöstä Tausta Pääministeri Matti Vanhasen II hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteeksi, että ikäluokkien

Lisätiedot

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5

jäsenkysely a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 jäsenkysely 1) Olen tällä hetkellä Kysymykseen vastanneet: 135 (ka: 2,4) a) maaseutututkija 30,4% 41 b) maaseudun kehittäjä 31,9% 43 c) hallintoviranomainen 15,6% 21 d) opiskelija 3,7% 5 e) jokin muu,

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016

Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1. Opetuskieli. Tutkintokerta kevät 2016 Ilmoittautuneet eri henkilöt maakunnittain 2012-2016 1 kevät 2016 Miehet Naiset Miehet Naiset Miehet Naiset Uusimaa 4968 6690 11658 593 753 1346 5561 7443 13004 Varsinais- 1333 1974 3307 104 104 208 1437

Lisätiedot

Suomi turvallinen maa. Päämajasymposium Mikkeli 6.7.2012 Poliisiylijohtaja Mikko Paatero

Suomi turvallinen maa. Päämajasymposium Mikkeli 6.7.2012 Poliisiylijohtaja Mikko Paatero Suomi turvallinen maa Päämajasymposium Mikkeli 6.7.2012 Poliisiylijohtaja Mikko Paatero Lähtökohtia turvallisuudelle Poliisi on Suomen luotetuin organisaatio (Valitut Palat: Luotetuimmat brändit tutkimus)

Lisätiedot

Esi- ja peruskouluopetus 2013

Esi- ja peruskouluopetus 2013 Koulutus 2013 Esi- ja peruskouluopetus 2013 Peruskouluissa 540 500 oppilasta vuonna 2013 Tilastokeskuksen mukaan peruskouluissa oli 540 500 oppilasta vuonna 2013. Peruskoulun oppilasmäärä kasvoi edellisestä

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.

Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa. Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12. Vapaaehtoistoiminta kiinnostaa edelleen! Järjestöbarometrin 2008 kertomaa Juha Peltosalmi Vapaaehtoistoiminnan seminaari Joensuu 5.12.2008 JÄRJESTÖBAROMETRI Ajankohtaiskuva sosiaali- ja terveysjärjestöistä

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Kuntavaikuttajien parissa toteutetun tutkimuksen tulokset

Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa. Kuntavaikuttajien parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Terveyspalvelujen tulevaisuus kunnissa Kuntavaikuttajien parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kunnanvaltuutettujen, kunnanjohtajien ja

Lisätiedot

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä

T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Länsi-Uudenmaan vetovoimatutkimus 2011 KOKO Länsi-Uusimaa Tutkimusraportti 13.1.2012 MIKKO KESÄ KAISA MÄKI-KIHNIÄ JUUSO HEINISUO Innolink Research Oy T U T K I M U K S E S T A Y L E E N S Ä Tutkimus toteutettiin

Lisätiedot

Pelastustoimen muutospaineet ja mahdollisuudet. Seppo Lokka pelastusjohtaja

Pelastustoimen muutospaineet ja mahdollisuudet. Seppo Lokka pelastusjohtaja Pelastustoimen muutospaineet mahdollisuudet Seppo Lokka pelastusjohta Megatrendit Teknologia integroituu arkeen Keskinäisriippuvuus lisääntyy Yksilöllinen hyvinvointi korostuu Ilmastonmuutoksen seuraukset

Lisätiedot

Tehtävä voidaan poistaa mikä on tehtävän poiston kustannusvaikut us mitä muita vaikutuksia tehtävän poistolla on

Tehtävä voidaan poistaa mikä on tehtävän poiston kustannusvaikut us mitä muita vaikutuksia tehtävän poistolla on Sisäasiainministeriön toimintaohjelma kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi 23.9.2013 Pelastuslaki (379/2011) Tehtävät/velvoitteet Tehtävän poistaminen ei ole mahdollista perustelut Tehtävä

Lisätiedot

VALVONTAKOHTEIDEN TARKASTUSMAKSUT 1.1.2013

VALVONTAKOHTEIDEN TARKASTUSMAKSUT 1.1.2013 VALVONTAKOHTEIDEN TARKASTUSMAKSUT 1.1.2013 Perusteet valvontakohteiden maksullisuudesta Keski-Suomen pelastuslaitoksen liikelaitoksen johtosäännön 3 :n mukaisesti johtokunnan tehtävinä on mm. ohjata ja

Lisätiedot

Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016

Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016 Karkkilan kaupungin turvallisuussuunnitelma 2015 2016 Sisällys 1 Taustaa... 3 1.1 Valtioneuvoston periaatepäätös sisäisen turvallisuuden ohjelmasta... 3 1.2 Turvallisuussuunnitelman laatiminen Laurea-ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina

Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011. Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Hannu Niemi / Optula Rikoksentorjunta kunnissa seminaari 21.9.2011 Ulkomaalaiset rikoksentekijöinä ja uhreina Maahanmuuttajat 168 000 maahanmuuttajaa (ulkomaan kansalaista) vuonna 2010 Vuonna 1990 vastaava

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Rakennepoliittinen ohjelma/budjettiriihi

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2013 1 (8) Pelastuslautakunta PEK/6 15.10.2013

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2013 1 (8) Pelastuslautakunta PEK/6 15.10.2013 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2013 1 (8) 119 Pelastuslaitos, talousarvion toteutumisennuste III-2013 ja ylitysesitys HEL 2013-012527 T 02 02 01 Päätös Käyttötalousennuste Investoinnit Lautakunta päätti

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle Suomessa Kansalaisten ja poliittisten päättäjien näkemyksiä omaehtoisesta varautumisesta ja hyvinvointipalveluiden rahoituksesta Scandic Simonkenttä 21.1.2015

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat

Arjen turvallisuus. järjestöt osallistuvat Arjen turvallisuus järjestöt osallistuvat Turvapäivän tuloksia odotellessa Ideoita Miten järjestöt voivat toimia yhteistyössä keskenään Miten järjestöt voivat tukea viranomaisia Mikä rooli itselläni ja

Lisätiedot

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI VIHDIN KUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI TAUSTATIEDOT Vastaajatahon virallinen nimi Vihdin kunta Vastauksen kirjanneen henkilön

Lisätiedot

Pelastustoimen vuosikirja 2007. Esa Kokki, Tiina Heinonen

Pelastustoimen vuosikirja 2007. Esa Kokki, Tiina Heinonen Pelastustoimen vuosikirja 27 Esa Kokki, Tiina Heinonen Pelastusopiston julkaisu D-sarja: Muut 2/28 ISBN 978-952-5515-47-3 (nid.) ISBN 978-952-5515-48- (pdf) ISSN 1795-9187 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO 8 2 PELASTUSTOIMEN

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011

Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 TutkimusYksikön julkaisuja 1/2012 Palkankorotusten toteutuminen vuonna 2011 perälauta suosituin korotusvaihtoehdoista JOHDANTO Metallityöväen Liitto ry ja Teknologiateollisuus ry sopivat lokakuussa 2011

Lisätiedot

Lasten hyvinvoinnin indikaattorit

Lasten hyvinvoinnin indikaattorit 1 Lasten hyvinvointitiedon II foorumi Lasten hyvinvoinnin indikaattorit Salla Säkkinen Kehittämispäällikkö Stakes 2 Koko väestön ja alle 18-v. lasten pienituloisuusaste 14,0 12,0 10,0 Pienituloisten kotitalouksien

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET

TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET TULEVAISUUDEN PELASTUSLAITOKSET Joensuu 17.2.2011 AIHEET Hallituksen linjaukset toimintakykyhankkeen osalta Pelastustoimen kehittäminen 2 HALLITUKSEN ILTAKOULU Iltakoulukäsittely 19.5.2010 Hallituksen

Lisätiedot

Kati Myllymäki. 04.10.2009 Kati Myllymäki

Kati Myllymäki. 04.10.2009 Kati Myllymäki Kati Myllymäki Kati Myllymäki 3.11.2008 1 Selvä pää kirkas mieli Viinan kirot! Kuusankoski 7.11.2009 Kati Myllymäki Johtava ylilääkäri Kati Myllymäki 2 MIESTEN KUOLLEISUUS LÄNNESSÄ PIENI, IDÄSSÄ JA POHJOISESSA

Lisätiedot

OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Alue

OULU-KOILLISMAAN PELASTUSLAITOS Alue Dia 1 Alue 12 kuntaa (1.1.2004 18 kuntaa) Noin 280 000 asukasta (vrk 12/2013) Noin 23 160 km 2 260 km Dia 2 Alue Noin 250 000 asukasta (50 km säteellä Oulusta) Dia 3 Yhteistyö arjen turvallisuuden parantamisessa

Lisätiedot

Turvassa kyläss. Willa Elsa 7.9.2009 Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke

Turvassa kyläss. Willa Elsa 7.9.2009 Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke Turvassa kyläss ssä? Willa Elsa 7.9.2009 Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke 1.3.2009-31.12.2011 31.12.2011 Suomen kylätoiminta ry Mitä on turvallisuus? Turvallinen työ-, koti-ja asuinympäristö

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Turvallisuus

Toimintaympäristö: Turvallisuus Toimintaympäristö: Turvallisuus Tampere 11.6.29 Janne Vainikainen 12 1 8 6 4 2 3 25 2 15 1 5 14 12 1 8 6 4 2 2 25 2 1 75 1 5 1 25 1 75 5 25 Tulipalot Kuolleet Loukkaantuneet Omaisuusvahingot (1 ) 23 24

Lisätiedot

MARKKINAKATSAUS 1/2012 KOTITALOUKSIEN INTERNETYHTEYDET

MARKKINAKATSAUS 1/2012 KOTITALOUKSIEN INTERNETYHTEYDET MARKKINAKATSAUS 1/2012 KOTITALOUKSIEN INTERNETYHTEYDET Viestintävirasto 2012 Tiedustelut: markkinaselvitykset@ficora.fi Tietoja lainatessa lähteenä on mainittava Viestintävirasto. Markkinakatsaus 1 / 2012

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Jaakko Pesola Yksikön päällikkö Uudenmaan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/uusimaa Metropolialueen sosiaalisen eheyden koordinaatioryhmän kokous 22.10.2010

Lisätiedot

Kuntamarkkinat 11.9.2013

Kuntamarkkinat 11.9.2013 Kuntamarkkinat 11.9.2013 Järvenpään kaupungin turvallisuussuunnitelma Erkki Kukkonen kaupunginjohtaja LÄHTÖKOHTIA JÄRVENPÄÄN TURVALLISUUSSUUNNITTELULLE - Syrjäytyminen on sisäisen turvallisuuden keskeisin

Lisätiedot

Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella. Janne Rautasuo 30.1.2015

Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella. Janne Rautasuo 30.1.2015 Palontutkinnan tulosten hyödyntäminen pelastuslaitoksella Janne Rautasuo 30.1.2015 Pelastuslaki 379/2011 41 Palontutkinta Pelastuslaitoksen on suoritettava palontutkinta Tavoitteena on vastaavien onnettomuuksien

Lisätiedot

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ

MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ MONIAMMATILLINEN ANKKURI-TOIMINTA KANTA-HÄMEESSÄ Mari Kaltemaa-Uurtamo 13.9.2012 Ankkuri hanke vuosina 2004-2006 Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitoksella (rahoitus kunnilta, Hämeen liitolta ja Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011

Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011 Taloustutkimuksen Horeca-rekisteri 2011 24.2.2012 Marko Perälahti/ Vilja Kumpusalo-Sanna Kodin ulkopuolella valmistettujen aterioiden määrä oli 889 miljoonaa vuonna 2011 Taloustutkimuksen Horeca-rekisterissä2011

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT 9.5.2011 Etelä-Savon maakuntaliitto Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 10.5.2011 Uusiutuva Etelä-Savo -maakuntastrategia, strategiset

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö

Ikääntyneiden asumisen turvallisuus. Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö Ikääntyneiden asumisen turvallisuus Helsinki 5.2.2013 Tarja Mankkinen Sisäministeriö 8.2.2013 Yhteiskunnan muutokset heijastuvat turvallisuuteen Yksilöiden ja ryhmien tarpeet erilaisia myös turvallisuudessa

Lisätiedot

Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet

Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet Peruspalvelujen tila 2013 Arvioinnista nousevat yhteisen tekemisen haasteet Sirkka Jakonen, johtaja, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Aluehallintovirasto edistää

Lisätiedot

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi Mari Kaltemaa-Uurtamo 27.8.2014 Hki 1 Miksi tarvitaan moniammatillista lähestymistapaa korkean riskin uhrien auttamiseen? Henkirikokset

Lisätiedot

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi

Pohjanmaa. Keski-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Uusimaa. Kanta-Häme Varsinais-Suomi TYÖLLISYYSKEHITYS VAROVAISEN POSITIIVISTA Varsinais-Suomen työllisyystilanne on kuluvan syksyn aikana kehittynyt hiljalleen positiivisempaan suuntaan. Maakunnan työttömyysaste laski lokakuussa koko maan

Lisätiedot

VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011

VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011 VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä 5.-7.9.2011 Ylijohtaja Timo E. Korva Lapin aluehallintovirasto 9.9.2011 1 Suomen hallituksen talouspolitiikka (2011

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelman tuki alueellisen elinvoimaisuuden vahvistamisessa Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö

Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö Uusi pelastuslaki ja virastojen välinen yhteistyö Jukka Koivuranta Helsingin pelastuslaitos Palotarkastaja/Sosiaali- ja terveysviraston yhteyshenkilö Lyhyesti Pelastuslaki 379/2011 Poistumisturvallisuusselvitys

Lisätiedot

Kyselytutkimus valtuutettujen ja kuntajohtajien kannoista uusien itsehallintoalueiden tehtäviin, määrään ja aluejakoon

Kyselytutkimus valtuutettujen ja kuntajohtajien kannoista uusien itsehallintoalueiden tehtäviin, määrään ja aluejakoon Kyselytutkimus valtuutettujen ja kuntajohtajien kannoista uusien itsehallintoalueiden tehtäviin, määrään ja aluejakoon KUNTAPÄÄTTÄJÄT: SUOMEEN 18 ITSEHALLINTOALUETTA Kaupunkien ja kuntien valtuutetuilla

Lisätiedot

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö

Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon. Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Laittoman ja tullivapaan rajatuonnin vaikutus Itä-Suomen huoltoasemaverkostoon Pellervon taloustutkimus Paula Horne, Jyri Hietala, Anna-Kaisa Rämö Yleistä selvityksestä Tässä esityksessä kuvataan hankkeen

Lisätiedot

Opetus- ja kulttuuriministeriön alustava esitys vuoden 2016 koulutustarjonnaksi

Opetus- ja kulttuuriministeriön alustava esitys vuoden 2016 koulutustarjonnaksi Keskustelun avaus - koulutustarjonnan alueelliset tavoitteet Opetus- ja kulttuuriministeriön alustava esitys vuoden 2016 koulutustarjonnaksi 1. Johdanto Opetus- ja kulttuuriministeriö pyysi kirjeellään

Lisätiedot

Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen

Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Hissi esteetön Suomi 2017 Jälkiasennushissien rakentamisen määrän kaksinkertaistaminen Valtakunnallinen hissiseminaari 9.5.2012 Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Kehittämispäällikkö, arkkitehti Vesa Ijäs

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Yksilön turvallisuuskäyttäytyminen varautumista vahvistamassa. Helsinki 30.10.2010 Tarja Mankkinen Sisäasiainministeriö

Yksilön turvallisuuskäyttäytyminen varautumista vahvistamassa. Helsinki 30.10.2010 Tarja Mankkinen Sisäasiainministeriö Yksilön turvallisuuskäyttäytyminen varautumista vahvistamassa Helsinki 30.10.2010 Tarja Mankkinen Sisäasiainministeriö 18.11.2010 Mihin suuntaan Suomi kehittyy Suomi kaupungistuu ja ikääntyy nopeasti Turvattomuuden

Lisätiedot

Luonnos Pora III työryhmälle paikallispoliisin palveluverkoston muutoksista - palveluverkostokartat poliisilaitosalueittain

Luonnos Pora III työryhmälle paikallispoliisin palveluverkoston muutoksista - palveluverkostokartat poliisilaitosalueittain Osastopäällikkö Kauko Aaltomaa 23..22 Luonnos Pora III työryhmälle paikallispoliisin palveluverkoston muutoksista - palveluverkostokartat poliisilaitosalueittain - sisäistä valmistelua ja hanketyöryhmän

Lisätiedot

Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti

Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Etsivä nuorisotyö 2013 tilastoraportti Trenditietoja 2008-2013 Häggman Erik 2014 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ Sivu 1 [KI R J O I T A Y R I T Y K S E N O S O I T E ] Sisältö

Lisätiedot

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012. Minna Piispa 1 Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta 2003-2012 Minna Piispa 1 Selvityksen tavoitteet: Tuottaa tietoa, olisiko viranomaisilla tai muilla toimijoilla ollut mahdollisuutta ennalta ehkäistä

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

toy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu

toy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 taloustutkimus oy Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu toy taloustutkimus oy Kesän kotimaiset matkailualueet ja esitteet 2006 Suoma ry/ Taulukkoraportti Suomi Tänään 3/2006 Syys-lokakuu Tämä raportti on tarkoitettu yksinomaan toimeksiantajan käyttöön. Raporttia

Lisätiedot

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030

Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 POHJOIS-SAVON SOTE-PALVELUIDEN TUOTTAMINEN Pohjois-Savon väestörakenne v. 2013 sekä ennuste v. 2020 ja v. 2030 Lähde: Tilastokeskus, ennuste vuodelta 2012 21.1.2015 Väestö yhteensä sekä 75 vuotta täyttäneet

Lisätiedot

Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä

Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä Tapaturmien ja onnettomuuksien ehkäisy esimiestyönä Kehittämispäällikö Anne Lounamaa, FT Tapaturmien ehkäisyn yksikkö, THL 4.10.2013 RAI- vertailukehittämisen seminaari 3.10.2013, Helsinki, Paasitorni

Lisätiedot

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma

Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma Erkki Niemi RAKENNEMUUTOS 1988..2007 Nousuja, laskuja ja tasaisia taipaleita Yleinen kehitys Tuotanto Klusterit tuotantorakenne ja sen muutos Työllisyys Investoinnit Tuotannontekijät työ ja pääoma 1 Alueiden

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta

Lisätiedot

Tietosuojavaltuutetun toimisto

Tietosuojavaltuutetun toimisto Tietosuojavaltuutetun toimisto TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTON TULOSTAVOITEASIAKIRJA Aika 27.9.2005 Paikka Osallistujat Oikeusministeriö OM:n edustajat: Hallintojohtaja Olli Muttilainen (pj) Ylitarkastaja

Lisätiedot

Pelastuslaitos 2020 1 26.11.2012

Pelastuslaitos 2020 1 26.11.2012 Pelastuslaitos 2020 1 26.11.2012 Strateginen kenttä Johdon forum Ministeriövalmistelu - läänit Yhteistoiminnallinen valmistelu Pelastusaluevalmistelu (pelastusjohtajien kokous) Palvalutasopäätökset Kuntastrategiat

Lisätiedot