Käsiohjelma Programme

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Käsiohjelma 11.11. 2014 Programme"

Transkriptio

1 Käsiohjelma Programme

2 Käsiohjelma Programme Fellmannia, Kirkkokatu 27, Lahti

3 LAHDEN TIEDEPÄIVÄN 2014 OHJELMATYÖRYHMÄ Timo Vuorimaa Liisa Kiviluoto Kaisa Vuorivirta Anja Kuhalampi (Anu-Liisa Rönkä) Riikka Puhakka (Minna-Maija Salomaa) Aki Sinkkonen Silja Kostia Marjo Leppä Anu Raappana Kirsi Valkeapää Ilkka Väänänen Heikki Turunen (Jyrki Rosti) Satu Parjanen Senja Jouttimäki Mari Merenluoto Anne Antila Riikka Sinisalo HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu, Vierumäen yksikkö puheenjohtaja HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu, Vierumäen yksikkö Helsingin yliopisto Avoin yliopisto Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Helsingin yliopisto Ympäristötieteiden laitos Lahden ammattikorkeakoulu Lahden ammattikorkeakoulu (projektiryhmä) Lahden ammattikorkeakoulu Lahden ammattikorkeakoulu Lahden ammattikorkeakoulu Lahden kaupunki Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahti School of Innovation Lahden Yliopistokampus Lahden Yliopistokampus, koordinaatioyksikkö Lahden Yliopistokampus, koordinaatioyksikkö, sihteeri (projektiryhmä) Oppimiskeskus Fellmannia / PHKK Viestintä- ja markkinointi Anne Antila Terhi Kuisma Marjo Leppä Nanna Mäkelä Lahden Yliopistokampus, koordinaatioyksikkö, sihteeri (projektiryhmä) Lahden ammattikorkeakoulu / PHKK Viestintä ja markkinointi Lahden ammattikorkeakoulu (projektiryhmä) PHKK Viestintä ja markkinointi Lahden tiedepäivä on osa alueellista korkeakouluyhteistyötä. TOIMITTAJA Anne Antila TAITTO Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Viestintä- ja markkinointipalvelut, Kirsi Kaarna KANNEN KUVA istockphoto PAINO N-Paino Oy 2014 Ympäristömerkitty painotuote 4 Lahden tiedepäivä Lahti Science Day 2014

4 TERVETULOA LAHDEN TIEDEPÄIVÄÄN Lahden tiedepäivä tarjoaa tietoa Päijät-Hämeessä tehtävästä tutkimus- ja kehitystyöstä ja sen tuloksista. Päivän anti tekee tutuksi alueella toimivien yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen alueellista vaikuttavuutta sekä avaa paljon mahdollisuuksia keskusteluun. Tälle ajalle tunnusomaista on, että monet perinteiset työpaikat katoavat tai muuttuvat voimakkaasti ja että aivan uudenlaisia työmahdollisuuksia avautuu nopeasti. Tämän takia tutkimusja koulutuslaitosten työelämätuntemus ja jalkautuminen työpaikoille on entistä tärkeämpää. Lahden Yliopistokampus ja Lahden alueen kaksi ammattikorkeakoulua ovat aktiivisia työelämän kehittäjiä ja haluavat reagoida ennakoivasti, nopeasti ja notkeasti työelämän muutoksiin ja kehittämistarpeisiin. Lahden tiedepäivä on foorumi, jossa muun muassa tämän reagoinnin tuloksia esitellään. Tiedepäivän yhtenä tarkoituksena on nostaa esiin ja käsitellä innovaatioita, joilla tutkimuksen, koulutuksen ja työelämän yhteistyötä voidaan edelleen jalostaa ja saada entistä tuloksellisemmaksi. Päivän aikana Päijät-Hämeen tutkimusseura julkistaa vuosikirjansa Lahden paikka, Lahden paikat, joka on ohjelman päätteeksi järjestettävän paneelikeskustelun lähtökohtana. Lahden tiedepäivän järjestävät HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu, Lahden ammattikorkeakoulu ja Lahden Yliopistokampus. Timo Vuorimaa Lahden tiedepäivän ohjelmatyöryhmän puheenjohtaja Lahden tiedepäivän 2014 tarkempi aikataulu jaetaan paikalla ja julkaistaan nettisivuilla Lahden tiedepäivä Lahti Science Day 5

5 SISÄLLYS Lahden tiedepäivän 2014 ohjelmatyöryhmä...4 TERVETULOA LAHDEN TIEDEPÄIVÄÄN...5 ALUEELLINEN LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA VENÄJÄ-YHTEISTYÖ... 8 Sosiaali- ja terveysalan johtamista opiskelevien käsityksiä eri sidosryhmien roolista palvelujen laadun parantamisessa...9 Terveydenhuollosta vetovoimainen Päijät-Hämeessä -hanke...10 Experiences from regional design support service development...11 Venäläiset asiakkaina - liiketoiminnan mahdollisuudet ja kompastuskivet...12 Hyvinvointia liikkeellä yli Suomen ja Venäjän rajojen...13 YHTEISKUNNALLISET YRITYKSET HYVÄÄ BISNESTÄ VAI BISNEKSELLÄ HYVÄÄ? Yhteinen jakamisen tila innostaa yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen esimerkki Lahdesta...15 Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta uuden yrityksen luomisessa...16 Yhteiskunnallinen yritys toimialan uudistajana?...17 Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä...18 NÄKÖKULMIA HYVINVOINTIIN Asuinalueet lapsiperheiden vanhempien hyvinvointiympäristöinä tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta...20 Luonto nuorten hyvinvoinnin ja aktivoimisen välineenä esimerkkinä Polku-hanke...21 Liikunta-apteekki.fi työkalupakki neuvontaan...22 Terveysliikunnalla kohti parempaa työkykyä: Orimattilan kaupungin henkilöstön terveysliikuntahanke...23 KULTTUURI KOKEMUKSENA, PÄÄOMANA JA TEOLLISUUTENA Julkinen taide ja John Deweyn demokraattinen kokemus. John Adamsin On the Transmigration of Souls...25 Arjen tilat ja esiesteettisen käsite: Tilakokemus esteettisen kokemuksen ennakkoehtona...26 Cultural tastes and activeness among the elderly...27 Musiikkiteatterituotantojen kulttuuri teollistuminen Suomessa luvulla...28 OPETUKSEN OHJAUS JA KANSAINVÄLISTYMINEN Opinnäytetyön ohjausprosessin kehittäminen yhteistyössä ammattikorkeakoulun ja työelämän kanssa (Ontti -hanke)...30 Palvelulupauksesta kohti ohjauslupausta...31 Ylempi korkeakoulutus vahvistamassa sosiaali- ja terveysalan johtamisosaamista eurooppalaisella yhteistutkinnolla...32 Study exchange a journey to intercultural competence development? Lahden tiedepäivä Lahti Science Day 2014

6 TEKEMÄLLÄ OPPIMINEN, PROJEKTIT JA PROJEKTI OPPIMINEN Tekemällä oppiminen tuumasta toimeen yhteisöllisin työkaluin...35 Projektioppimisen aineistosta tukea opetukseen...36 Opitaan yhdessä; kokemuksia osaamisperustaisen opetussuunnitelman kehittämisestä HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun liikunta- ja vapaa-ajan koulutusohjelmaan...37 Golfia kouluihin kehittämisprojekti...38 KIRKONKYLILTÄ TIETO YHTEISKUNTAAN Kirkonkylästä maaseututaajamaksi Sysmän kehitys 1980-luvulta nykypäivään...40 Kestävyyden kuvia vihreän visuaalisen viestinnän vaikuttavuus...41 Riskiviestintä ja tieteellinen epävarmuus...42 YMPÄRISTÖ HANKKEITA LAHDESTA MAAILMALLE Verkostoitumisen avulla uusiutuvaa energiaa Afrikan markkinoille...44 Rajat ylittävää yhteistyötä Suomen ja Venäjän välillä ILEPRA-projekti...45 Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla...46 Kestävän kehityksen kaupunkilaboratoriota rakentamassa...47 POSTERIT Biojätteistä ja lietteistä kestävää toimintaa (Bioliike)...49 Application of SEM-EDS and FTIR spectroscopy in recycled materials studies - Preliminary study of method validation...50 Developing simulation pedagogy in Lahti University of Applied Sciences...51 Pilaantuneen maan insitu -kunnostuksen pilotointi TANKKI-hankkeessa...52 Monimuotoisen ja joustavan oppimisen tukilaboratorio Lahden ammattikorkeakoulussa...53 Feedback in a Pool...54 A Fresh Way of Interacting for Academic Libraries and Their Users...54 Ikääntyneiden kokemuksia tablettitietokoneen käytettävyydestä...55 LUKIOLAISOHJELMA Litti ja lihamuki. Lahti-blogi lahtelaisuuden kuvana ja kuvaajana...57 Jokainen työntekijä on oman työnsä freelancer?...58 MUISTIINPANOJA Lahden tiedepäivä Lahti Science Day 7

7 Alueellinen liiketoiminnan kehittäminen ja Venäjä-yhteistyö Alueellinen liiketoiminnan kehittäminen ja Venäjä-yhteistyö 8 Lahden tiedepäivä Lahti Science Day 2014

8 Alueellinen liiketoiminnan kehittäminen ja Venäjä-yhteistyö Päivi Huotari 1, Zuzana Havrdová 2 ja Manuel Agostinho 3 1 Lahden ammattikorkeakoulu, 2 Charles University, 3 University of Evora SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JOHTAMISTA OPISKELEVIEN KÄSITYKSIÄ ERI SIDOSRYHMIEN ROOLISTA PALVELUJEN LAADUN PARANTAMISESSA Euroopan talouden ennustamattomuus, ikääntyvä väestö, henkilöstön ja asiakkaiden monikulttuurisuuden lisääntyminen, yhteiskunnallinen polarisoituminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteelliset uudistukset asettavat haasteita palvelujen laadulle. Tutkimuksessa kartoitettiin johtamisen ylempää korkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden käsityksiä neljän sidosryhmän, yhteiskunnan, johdon, työntekijöiden ja asiakkaiden roolista sosiaali- ja terveyspalvelujen laadun parantamisessa. Aineisto kerättiin kolmessa eurooppalaisessa korkeakoulussa ryhmähaastatteluilla. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä. Tuloksissa korostui eri sidosryhmien vuorovaikutus, joka ylittää rajat virkamiesten ja poliitikkojen, ammattien, organisaatioiden, työntekijöiden ja johdon sekä työntekijöiden ja asiakkaiden välillä. Jokaisella sidosryhmällä on vastuunsa laadun parantamisesta, myös asiakkailla. Tuloksissa korostui järjestelmälähtöinen ajattelu laadun kehittämisessä yhteiskunnan, johtamisen ja myös työntekijän tasolla. Erityisesti ihmisten johtaminen mahdollistaa avoimen keskustelun ja laadun näkemisen osana jokaisen työtä. Yhteiskunnassa sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen organisaatioissa laadun parantaminen nähtiin strategisena valintana. Taloudelliset ja henkilöstöresurssit ovat laadun parantamisen ydintä. Resurssien jakaminen yhteiskunnan tasolla eri sektoreiden välillä sisältää koulutusjärjestelmän, joka varmistaa ammatillisen ja johtamisosaamisen. Organisaatiotasolla johtamisessa määritellään inhimillisten ja muiden resurssien jakamista eri palvelualueille. Ammatilliset arvot, etiikka ja kulttuuri luovat perustan palvelujen laadulle. Palvelujen laatu todentuu hyvinvoinnin ja terveyden eriarvoisuuden vähentymisenä: palvelujen saatavuus, asiakaslähtöisyys ja laatu edistävät sosiaalista tasavertaisuutta. Sosiaali- ja terveyspalveluista ja niiden laadusta tarvitaan laajaa sidosryhmien rajapinnoilla toteutuvaa strategista ja eettistä keskustelua. Avainsanat Laadun parantaminen, sosiaali- ja terveyspalvelut, sidosryhmät Julkaisut, joihin abstrakti perustuu 1. Social and health care management master s degree students experiences on the roles of different stakeholders in quality of care (menossa arviointiin) 2. Havrdová, Z. & Huotari, P Perceptions on ideal and real-world social and healthcare services by social and healthcare management students: Evidence from the Czech Republic, Finland, and Portugal comparison. Review of European Studies 6 (3), ISSN Lahden tiedepäivä Lahti Science Day 9

9 Alueellinen liiketoiminnan kehittäminen ja Venäjä-yhteistyö Sari Lappalainen ja Sirpa Silaste Lahden ammattikorkeakoulu TERVEYDENHUOLLOSTA VETOVOIMAINEN PÄIJÄT- HÄMEESSÄ -HANKE Kätilö-, bioanalyytikko- ja röntgenhoitajaopiskelijoiden käsityksiä työpaikan vetovoimatekijöistä Terveydenhuollon pienten ammattialojen työntekijöitä, kätilöitä, bioanalyytikkoja ja röntgenhoitajia on eläköitymässä huomattava määrä vuoteen 2020 mennessä Päijät-Hämeessä. Jo tällä hetkellä on Päijät-Hämeessä pulaa näistä ammattilaisista. Päijät-Hämeen alueella ei ole näiden alojen koulutusta. Lahden ammattikorkeakoulu toteutti Terveydenhuollosta vetovoimainen Päijät-Hämeessä hankkeen keväällä 2014 yhteistyössä Päijät-Hämeen liiton ja PHSOTEY:n kanssa. Hankkeessa selvitettiin, mitä seikkoja pienten terveydenhuollon ammattialojen opiskelijat arvostavat työnantajassa ja millaiset tekijät opiskelijoiden mielestä ratkaisevat paikkakunnan / työpaikan valinnassa valmistumisen jälkeen. Hankkeen aineisto hankittiin Jyväskylässä, Kuopiossa ja Tampereella opiskelevilta pienten alojen opiskelijoilta. Kaikkiaan kartoitukseen vastasi 139 opiskelijaa. Kartoitus koostui kyselylomakkeesta ja työpajoista opiskelijoille. Opiskelijoiden mielestä sairaalan vetovoimatekijöitä olivat asiakaskeskeinen toiminta, työyksikön hyvä ilmapiiri ja johtajien tuki työntekijöille, ajanmukaiset työolosuhteet ja henkilöstöresurssien riittävyys. Lisäksi tärkeinä pidettiin kattavaa uuden työntekijän perehdytystä ja opiskelijaystävällisyyttä, vakituista työsuhdetta tai vähintään kuuden kuukauden mittaista määräaikaista työsuhdetta. Vastanneista vain kaksi ilmoitti kotimaakunnakseen Päijät-Hämeen. Näiden tulosten pohjalta yhdeksi keskeiseksi toimenpide-ehdotukseksi nousee Päijät-Hämeen tunnettavuuden lisääminen työpaikkakuntana ja Päijät-Hämeestä kotoisin olevien nuorten saaminen hakeutumaan pienten ammattialojen koulutuksiin. Koulutusyhteistyön aloittaminen aloille kouluttavan ammattikorkeakoulun ja PHSOTEY:n välillä ja koulutuksen toteuttamisesta Lahdessa nousi myös yhdeksi kehittämisehdotukseksi. Selvitys liittyi hankkeeseen Terveydenhuollosta vetovoimainen Päijät-Hämeessä. Hakkeesta on ilmestynyt julkaisu LAMK:n julkaisusarjassa. 10 Lahden tiedepäivä Lahti Science Day 2014

10 Alueellinen liiketoiminnan kehittäminen ja Venäjä-yhteistyö Juho Salminen, Rakhshanda Khan and Satu Rinkinen Lappeenranta University of Technology Lahti School of Innovation EXPERIENCES FROM REGIONAL DESIGN SUPPORT SERVICE DEVELOPMENT Design is emerging as one of the major themes of modern business development. However, most organizations especially SMEs view incorporating design as problematic. REDI project has tried to address this issue. It is an international project funded by the European commission with the aim of sustaining territorial innovation ecosystems that stimulate innovation through design. Concretely this means developing a new service to support the use of design in SMEs. The basic assumptions of the project were that (1) using design is beneficial for SMEs business and (2) business advisors are the best channel for reaching these SMEs. The service development process followed the basic steps of design: sensing a gap, defining the problem, exploring alternatives, and selecting a plan. Various tools, such as Service Design Blueprint, Business Model Canvas and problem interviews were used to support the development. The developed new service concept is called Design Option, the goal of which is to encourage the use of design by reducing the perceived risks to the SME. The SME buys the right to see the results of a design project before committing to paying the designer s fees. If the project is successful, the SME pays the designer s fees; otherwise, the service provider takes care of them. The Design Option is complementary to services already offered in the region. The hypotheses for the service were tested with problem interviews with potential users. Generally, the interviewed companies did not regard design as an important success factor. In practice, at least in the Lahti region, it was difficult to find a channel for the service through which a SMEs could be reached that needed design and was not already served by current offerings. For this reason, the developing process of a new service failed. No suitable value propositions and customer channels could be identified. The approach and tools used still proved to be very useful for service design and development. Key words Innovation, service design, SME Juho Salminen, Satu Rinkinen, Rakhshanda Khan (2014) Developing a design support service for SMEs in Living Lab context. ENoLL OpenLivingLab Days 2014, Amsterdam. openlivinglabdays14.com/ 2014 Lahden tiedepäivä Lahti Science Day 11

11 Alueellinen liiketoiminnan kehittäminen ja Venäjä-yhteistyö Helena Hatakka, Jaana Loipponen ja Leena Nietosvuori Lahden ammattikorkeakoulu VENÄLÄISET ASIAKKAINA - LIIKETOIMINNAN MAHDOLLISUUDET JA KOMPASTUSKIVET Venäläiset asiakkaina - liiketoiminnan mahdollisuudet ja kompastuskivet -projektin tavoitteena oli selvittää, millaisia keinoja, tukea ja toimenpiteitä hyvinvointialan mikro- ja pk -yrittäjät Päijät-Hämeen alueella tarvitsevat voidakseen kasvattaa liiketoimintaansa erityisesti venäläisten asiakkaiden suuntaan. Selvitettiin myös venäläisten asiakkaiden toiveita ja odotuksia Päijät-Hämeen hyvinvointialan palveluista. Aineistot kerättiin sekä avoimella että strukturoidulla kyselylomakkeella. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan osa yrittäjistä oli kiinnostunut laajentamaan liiketoimintaansa venäläisiin asiakkaisiin. Yrittäjät tarvitsivat resursseja markkinoinnin suuntaamiseen venäläiselle kohderyhmälle. Myös yrittäjien keskinäinen verkostoituminen koettiin tärkeäksi. Keskeinen vahvuus tämän tutkimuksen tulosten perusteella oli yrittäjien luottamus omaan ammattitaitoon ja tarjolla olevien palveluiden laatuun. Kielitaito, venäläisen kulttuurin tuntemus ja kulttuurin vaikutus nousivat osaamishaasteiksi. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella voidaan sanoa, että venäläiset matkailevat usein yhdessä ja kolmannes matkailijoista ei käytä matkakielenä suomea tai englantia. Matkan tarkoituksena oli loma- tai ostosmatkailu. Terveysmatkailu kiinnosti pientä osaa vastaajista. Kiinnostuneita oltiin hammaslääkäri- ja sairaalapalveluista sekä fysioterapiapalveluista. Myös muut palvelut kiinnostivat. Palvelujen valintaan vaikuttivat palvelun kohtuullinen hinta ja kielitaitoinen ja kokenut henkilökunta. Projektin tulos kiteytyi toimenpide-ehdotuksiin. Keskeinen toimenpide-ehdotus on osaamisen kehittämisen mahdollisuudet yrittäjille. Muita ovat yrittäjien monipuolisen verkostoitumisen mahdollistaminen ja tukeminen, laaja venäläistä hyvinvointimatkailua edistävä monitoimijainen päijäthämäläinen hybridihanke ja selvitys venäläistä asiakasta jo palvelevien yritysten yhteistyöstä, yhteistyökokemuksista ja käytännöistä. Avainsanat Hyvinvointipalvelut, venäläiset asiakkaat 12 Lahden tiedepäivä Lahti Science Day 2014

12 Alueellinen liiketoiminnan kehittäminen ja Venäjä-yhteistyö Leena Nietosvuori ja Annamaija Id-Korhonen Lahden ammattikorkeakoulu HYVINVOINTIA LIIKKEELLÄ YLI SUOMEN JA VENÄJÄN RAJOJEN Moving towards wellbeing -projektin puitteissa on tehty rajat ylittävää yhteistyötä yhdessä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun, Venäjän Presidentillisen Akatemian (Viipuri) ja Valtion yliopiston (Pietari) kanssa. Projektin tavoitteena on ollut tukea alueellista yhteistyötä yrittäjyyden näkökulmasta Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa, Leningradin alueella (Viipuri) ja Pietarissa. Hankkeessa on ollut mukana kaikilta näiltä alueilta hyvinvointialan ja sosiaali- ja terveysalan yrityksiä. Projektia rahoittaa Kaakkois-Suomi-Venäjä ENPI CBC -ohjelma MTW-projektin tavoitteena on mm. 1. tukea alueellista kehitystä ja auttaa yrittäjiä kehittämään palveluitaan 2. tukea yrittäjien ja korkeakoulujen verkostoitumista ja yrittäjäyhteistyötä 3. luoda uudenlaista kansainvälistä työkulttuuria sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyteen. Tavoitteita tukevia toimintoja ovat olleet yhteiset seminaarit ja työpajat sekä yrittäjille että opiskelijoille. Työpajoja on toteutettu Pietarissa, Kouvolassa, Viipurissa ja Lahdessa. Työpajojen yritysvierailut ovat kiinnostaneet osallistujia, ja erityisesti venäläiset yrittäjät ovat saaneet tietoa suomalaisesta hyvinvointiyrittäjyydestä. Projektissa olevien korkeakoulujen ja yrittäjien kokemuksia kehittämistyöstä on koottu julkaisuun, joka ilmestyy syyskuussa Projektin aikana on luotu internetiin portaali, joka mahdollistaa verkostoitumista ja keskustelua. Suomalaisille ja venäläisille opiskelijoille on toteutettu yhteinen yrittäjyyden opintokokonaisuus. Opinnoissa on mm. ideoitu uusia hyvinvointialan yrityksiä virtuaaliopinnoissa ja Lahdessa sekä Pietarissa yhtäaikaisesti toteutuneiden intensiiviviikkohen aikana. Kymenlaakson alueella rajat ylittävää yhteistyötä yrittäjien kesken on käynnistynyt, ja kaikilla alueilla yrittäjät ovat verkostoituneet alueellisesti. Osallistujien kulttuurin tuntemus on lisääntynyt projektin aikana. Haasteena on ollut venäläisten yrittäjien kielitaito; englannin kielen käyttö ei ollut mahdollista. Avainsanat Yrittäjyys, hyvinvointi, kansainvälinen yhteistyö 2014 Lahden tiedepäivä Lahti Science Day 13

13 Yhteiskunnalliset yritykset hyvää bisnestä vai bisneksellä hyvää? Yhteiskunnalliset yritykset hyvää bisnestä vai bisneksellä hyvää? 14 Lahden tiedepäivä Lahti Science Day 2014

14 Yhteiskunnalliset yritykset hyvää bisnestä vai bisneksellä hyvää? Virpi Koskela Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahti School of Innovation YHTEINEN JAKAMISEN TILA INNOSTAA YHTEISKUNNALLISEEN YRITTÄJYYTEEN ESIMERKKI LAHDESTA Yhteisen jakamisen tilalla tarkoitetaan fasilitoituja/osallistavia olosuhteita, jotka mahdollistavat tilaan tulleiden ihmisten (esim. työ- ja/tai elämän-)kokemusten jakamisen mahdollisimman vapaasti ja samanarvoisesti. Yhteinen jakamisen tila on tarpeellinen silloin, kun halutaan esimerkiksi muuttaa tai kehittää tietyn ihmisryhmän, yhteisön tai organisaation toimintaa niin, että kaikkien organisaation jäsenten ääni (ja kokemus) tulee kuulluksi. Yhteisen jakamisen tila muodostuu osallistamisen, osallistumisen ja osallisuuden dialogista. Globaalisti katsottuna yhteinen jakamisen tila on demokraattinen, sosiaalisesti, eettisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen kulmakivi, tila, jossa pyritään ottamaan huomioon ns. yhteinen hyvä - planeettamme elämän palveleminen ja sen jatkuminen. Tällaiset kokonaisvaltaiset näkemykset organisaatioiden kehittämiseen, innovatiivisuuteen ja johtamiseen ovat lisääntymässä myös alan tutkimuksessa ja kirjallisuudessa (mm. Scharmer, 2007; Scharmer & Kaufer, 2013; Senge, etc. 2009; ja Sveiby, 2009). Lahdessa toimiva Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö alkoi vuonna 2012 kerätä yhteisen jakamisen tilan periaatteella fasilitoitujen työpajojen avulla liikeideoita päihde- ja mielenterveyskuntoutujien yhteisyritystä varten. Näissä yhteisen talouden talkoiden nimen alla kulkevissa työpajoissa jahdattiin ajatuksia ja ideoita, joiden avulla kuntoutujat voivat työllistää itse itsensä, omilla ehdoillaan. Vuosien aikana on kyseisestä liikeideajahdista syntynyt jo yksi vertaisohjaajapalvelu-pilotti Lahden seudulle ja uusia pilotteja suunnitellaan. Tutkimus esittelee yhteisen jakamisen tilan periaatteita Lahdessa toteutuneen esimerkin kautta Lahden tiedepäivä Lahti Science Day 15

15 Yhteiskunnalliset yritykset hyvää bisnestä vai bisneksellä hyvää? Suvi Konsti-Laakso Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahti School of Innovation KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN INNOVAATIOTOIMINTA UUDEN YRITYKSEN LUOMISESSA Innovaatiotoiminnan kuumin trendi on tällä hetkellä avoin innovaatiotoiminta ja avoimet innovaatioalustat. Avoin innovaatiotoiminta käsittää niin yritysten välisen osaamisen hankinnan kuin asiakkaiden ja loppukäyttäjien osallistamisen innovaatioprosessiin. Avoimet innovaatioalustat puolestaan ovat usein työympäristöjä, joissa tehostetaan tuotteiden, palveluiden ja markkinoiden kehittämistä. Yhä enenevässä määrin tiedostetaan innovaatioiden olevan sosiaalisia prosesseja, joissa yhdistellään erilaista osaamista uudella tavalla. Yhteiskunnalliset yritykset ovat yrityksiä, joiden liiketoimintamalli perustuu sosiaalisen hyödyn maksimointiin. Yhteiskunnalliset yritykset ratkaisevat yhteiskuntamme ilkeitä ongelmia, kuten syrjäytyminen, työttömyys ja köyhyys, liiketoiminnan avulla. Yhteiskunnalliset yritykset ovat vielä tuore käsite Suomessa, vaikkakin asian juuret ovat pidemmällä ajassa. Yhteiskunnalliset yritykset ovat määritelmänsä mukaan osallistavia ja läpinäkyviä, mutta miten tämä pätee yrityksen perustamiseen ja liikeidean luomiseen? Tämä tutkimus kuvaa erään lahtelaisen yhteiskunnallisen yrityksen syntyprosessia. Tutkimuskohteena oli prosessin varhaiset vaiheet, kuten liikeidean luominen, joka toteutettiin käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan metodein. Tutkimuksessa tarkastellaan yhteiskunnallisen yrityksen perustamisprosessia. Tutkimusote on laadullinen tapaustutkimus. Aineisto kerättiin osallistumalla reaaliaikaisesti prosessiin havainnoimalla ja toimijoiden avoimin haastatteluin. Lisäksi aineistona käytettiin prosessin dokumentaatiota esimerkiksi blogi ja työpajojen dokumentaatio. Tutkimus valottaa millainen yhteisöllinen kehittämisprosessi on käytännössä. Prosessi oli hyvinkin avoin ja läpinäkyvä mutta samalla myös määrätietoisesti johdettu päätöksentekoprosessi. Käytetyt menetelmät poikkeavat ns. innovaatiojohtamisen valtavirrasta. Ihmisten omien vahvuuksien tunnistamista tukevat menetelmät toivat esiin yli sata liikeideaa. Kuitenkin vain muutama idea löysi taakseen yrittäjämäistä eteenpäinvientiä. Yrittäjyyden rooli on siis prosessissa keskeinen. Yrityksen perustaminen ei ole yksittäisten supermiesten puuhaa vaan liiketoiminnan luominen on yhteistyötä ja kollektiivista, yhteisöllistä yrittäjyyttä. 16 Lahden tiedepäivä Lahti Science Day 2014

16 Yhteiskunnalliset yritykset hyvää bisnestä vai bisneksellä hyvää? Tuija Oikarinen Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahti School of Innovation YHTEISKUNNALLINEN YRITYS TOIMIALAN UUDISTAJANA? Yhteiskunnallisten yritysten potentiaalia liiketoiminnan uudistajina ja sosiaalisten ongelmien ratkaisijana korostetaan. Yhteiskunnallisten yritysten katsotaan voivan osallistaa työntekijät, asiakkaat ja muut sidosryhmät uusin tavoin. (EU, 2012, p. 23) Mutta kuinka tämä käytännössä tapahtuu? Miten yhteiskunnallinen yritys voi uudistaa toimialan toimintaa ja rakenteita? Tutkimuksessamme tarkastelemme haasteita, joita yhteiskunnalliset yritykset ovat toiminnassaan kohdanneet. Aineistona on neljän yhteiskunnallisen yrityksen edustajien teemahaastattelut sekä keväällä 2014 yhteiskunnallisille yrityksille järjestettyihin neljään teemapäivään osallistuneiden (yhteensä 14:sta eri organisaatioista) tuottama aineisto. Alustavien tulosten valossa yhteiskunnalliset yritykset törmäävät haasteisiin oman paikan löytämisessä suhteessa muihin alan toimijoihin. Kuinka liittyä olemassa oleviin palvelurakenteisiin? Yhteiskunnallisen yrityksen mahdollistama erilainen toimintamalli aiheuttaa muutostarpeita alan muille toimijoille. Käytännössä yritysten toiminta on rakentunut sen mukaan, kuinka muista organisaatiosta on löydetty tarttumapintaa eli yhteistyöhalukkaita innovatiivisia ihmisiä. Yhteiskunnallisten yrityksen polku toimialan rakenteiden uudistamiseen etenee lähinnä evolutionaarisena. Erilaisista mahdollisuuksista jäävät henkiin ne, mihin alan muut toimijat tarttuvat esim. sopimalla ostopalvelusta, hankerahoituksesta, palkkatuesta tai palveluseteleistä. Alalla olevien toimijoiden vaikutusvalta ennakkoluulot leikkaavat yhteiskunnallisilta yrityksiltä siipiä toimialan radikaaliin uudistamiseen. Suomessa yhteiskunnallisia yrityksiä on vähän ja useimmat elinkaarensa alussa. Jotta niiden energia ei kulu vain oman toiminnan mahdollistamiseen, vaan potentiaali toimialan uudistamiseen kestävin periaattein tulisi hyödynnettyä, tarvitaan laajapohjaista ennakkoluulotonta yhteistyötä kohti yhteistä visiota. Avainsanat Yhteiskunnallinen yritys, innovaatiot 2014 Lahden tiedepäivä Lahti Science Day 17

17 Yhteiskunnalliset yritykset hyvää bisnestä vai bisneksellä hyvää? Tuija Oikarinen, Satu Rinkinen ja Helinä Melkas Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahti School of Innovation YHTEISKUNNALLISET YRITYKSET ALUEIDEN KEHITTÄMISESSÄ Keinoja alueiden kehittämiseen etsitään kiivaasti. Eurooppa 2020-strategia korostaa älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua. Keskeistä on rakentaa alueille ainutlaatuisia innovaatiojärjestelmiä, jotka verkottavat toimijat monitasoisesti. EU-komissio korostaa yhteiskunnallisten yritysten mahdollisuuksia etenkin sosiaalisten innovaatioiden luojina sekä työntekijöiden, asiakkaiden ja eri sidosryhmien osallistajina. Tässä tutkimuksessa mielenkiinnon kohteena on, kuinka yhteiskunnallisten yritysten potentiaali alueiden kehittämisessä näkyy strategioissa. Kerätty tutkimusaineisto kattaa kaikki Suomen alueet ja koostuu 22 alueellisesta innovaatio- ja elinkeinostrategiasta, 18 INKA-hakemuksesta ja 5 INKA-sopimuksesta. Aineisto analysoitiin etsimällä sekä suoria viittauksia yhteiskunnallisiin/sosiaalisiin yrityksiin että tunnistamalla niihin liittyvää henkeä. Tulokset osoittavat, että aineistossa on vain vähän (4 kpl) suoria viittauksia yhteiskunnallisiin yrityksiin. Sen sijaan yhteiskunnallisen yritystoiminnan kanssa yhdenmukaista henkeä oli paljon. Henkeä kuvaavaksi tulkittiin teemat yhteisöllisyys, hyvinvointi, sosiaalinen kestävyys ja vastuullisuus, sektorien välinen yhteistyö, sosiaaliset innovaatiot, arvojen muutos työelämässä ja vastuullisuus liiketoiminnassa. Eniten korostuvat yhteisöllisyys ja hyvinvointi. Laajimmin teemat näkyvät Jyväskylässä ja Metropolialueella, joiden molempien strategioissa näkyy neljä eri teemaa. INKA-aiehakemuksissa henki näkyy selvimmin nostettaessa esiin taloudellisen ja ekologisen näkökulman ohessa sosiaalinen näkökulma. INKA-sopimuksista henkeä löytyi vain kolmesta: yhteisöllisyys Tampereen, yhteisöllisyys ja sosiaalinen vastuu Oulun ja sosiaalisen näkökulman sekä vaikutusten huomioiminen Joensuun esityksessä. Jotta yhteiskunnalliset yritykset saisivat ansaitsemaansa asemaa alueellisessa kehittämisessä, on niiden tunnettuutta lisättävä sekä roolia ja asemaa selkeytettävä. Strategiat tarjoaisivat tähän yhden luontevan tien. Avainsanat Yhteiskunnallinen yritys, aluekehitys, innovaatiojärjestelmä 18 Lahden tiedepäivä Lahti Science Day 2014

18 Näkökulmia hyvinvointiin Näkökulmia hyvinvointiin 2014 Lahden tiedepäivä Lahti Science Day 19

19 Näkökulmia hyvinvointiin Kati Honkanen Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ TARKASTELUSSA LAHDEN LIIPOLA JA KESKUSTA Esityksessä tarkastellaan lapsiperheiden vanhempien hyvinvointi- ja asuinaluekokemuksia. Tutkimusalueina ovat Lahden Liipolan lähiö ja keskusta. Liipola on valittu tutkimuskohteeksi, sillä se on erilaisin sosioekonomisin mittarein tarkasteltuna haasteellinen asuinympäristö. Esityksessä vastataan kysymyksiin: Millaisen merkityksen vanhemmat antavat asuinalueelleen fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena hyvinvointiympäristönä? Millainen merkitys asuinalueella on hyvinvointikokemuksiin? Ilmiötä lähestytään laadullisin menetelmin ja hyvinvointia tarkastellaan subjektiivisesta näkökulmasta. Aineisto kerättiin teemahaastatteluin (N=16). Fyysiseen ympäristöön liittyen palveluiden saatavuutta pidettiin tärkeänä. Lähiössä asuvat olivat yllättävän tyytyväisiä palveluihin, jotka heidän mielestään sijaitsevat toimivien kulkuyhteyksien päässä. Luonnonläheisyys ja hyvät ulkoilumahdollisuudet tukevat lähiön vanhempien hyvinvointia. Keskustan vanhemmat arvostavat lähellä sijaitsevia palveluita ja monipuolisia harrastusmahdollisuuksia. Sekä keskustassa että lähiössä asuvia vanhempia asuinalueeseen vahvasti sitovat perhe ja sukulaiset. Lähiön vanhemmat korostavat yhteisöllisyyttä ja sosiaalisten verkostojen tärkeyttä. Sosiaalinen ympäristö näyttäytyy erilaisena kaupungin keskustassa, sillä yhteisöllisyyttä ei kaivata siellä samalla tavoin kuin lähiössä, ja siellä asuvat pitävät mielellään etäisyyttä naapureihin. Psyykkiseen ympäristöön liittyvät asuinalueen turvallisuus, maine ja alueidentiteetti. Ihmiset hakeutuvat lähiöön usein taloudellisien resurssien pakottamina, mutta alueelle asetuttuaan he kokevat sen kotipaikakseen. Oma asuinalue koetaan pääosin turvallisena. Perhettä pidetään suojaavana tekijänä silloin, kun asuinympäristö nähdään turvattomana. Jos asutaan heikkomaineisella alueella, pyritään maineen merkitystä vähättelemään. Vanhempien sitoutuminen asuinalueeseen on yllättävän vahvaa huolimatta alueen huonosta maineesta. Avainsanat Subjektiivinen hyvinvointi, fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö Honkanen Kati & Poikolainen Jaana (käsikirjoitus). Asuinalueet lapsiperheiden vanhempien hyvinvointiympäristöinä - subjektiivinen näkökulma. Tutkimus on osa tutkimus- ja kehittämishanketta: Asuinalue lapsiperheiden kokemana - hyvinvointi haasteellisessa ympäristössä 20 Lahden tiedepäivä Lahti Science Day 2014

20 Näkökulmia hyvinvointiin Riikka Puhakka Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia LUONTO NUORTEN HYVINVOINNIN JA AKTIVOIMISEN VÄLINEENÄ ESIMERKKINÄ POLKU-HANKE Luontoa ja sen aineettomia arvoja voidaan hyödyntää ihmisten arjen hyvinvoinnin edistämisessä ja monien terveydellisten ja sosiaalisten ongelmien ratkaisemisessa. Luonto pyritäänkin Suomessa liittämään voimakkaammin osaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimintaympäristöjä. Viime vuosina tunnetuksi tulleella green care -toiminnalla tarkoitetaan luontoon ja maaseutuympäristöön kytkeytyvää toimintaa, joka edistää ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua. Tämä tutkimus perustuu Lahdessa käynnissä olevaan ESR-rahoitteiseen Polku-pilottihankkeeseen, jossa annetaan eväitä nuorten ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojen suunnitteluun erityisesti luonto- ja ympäristöalalla sekä vahvistetaan nuorten hyvinvointia, osallisuutta ja ympäristövastuullisuutta. Hankkeessa järjestetään työttömille nuorille kolme osallistavaa, luonto- ja ympäristöpainotteista työpajaa työhön tutustumiseksi. Lisäksi työpajojen toimintaan sisältyvät arjen ympäristövastuullisuuden syventämiseen tähtäävä ekotiimi ja luontoyhteyttä vahvistavat luontoretket. Kyselyihin, haastatteluihin ja osallistuvaan havainnointiin perustuvassa tutkimuksessa tarkastellaan hankkeen toimintojen vaikuttavuutta nuorten hyvinvointiin, ura- ja ammatinvalintasuunnitelmiin, luontosuhteeseen ja ympäristövastuullisuuteen. Tulosten perusteella luonnon tärkeys ja halu liikkua luonnossa lisääntyivät osallistujien keskuudessa työpajojen aikana. Luontoretket lisäsivät erityisesti nuorten psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Nuorten ympäristöasenteissa tapahtui muutoksia, ja nuoret saivat kipinää muuttaa käyttäytymistään ympäristövastuullisemmaksi. Nuorten hyvinvointiin liittyvistä tekijöistä esimerkiksi tulevaisuudennäkymät muuttuivat myönteiseen suuntaan työpajojen aikana. Osa nuorista sai myös apua ura- ja ammatinvalintaan. Tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että luontoa voidaan käyttää välineenä nuorten hyvinvoinnin edistämiseen ja osallisuuden vahvistamiseen. Avainsanat Luonto, hyvinvointi, ympäristövastuullisuus, green care, nuoret 2014 Lahden tiedepäivä Lahti Science Day 21

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita

NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO- ja ENO-osaamisohjelmien loppuunsaattaminen ajatuksia ja visioita NAO-ENO työseminaari VI Tampere 3.-4.6.2015 Projektisuunnittelija Erno Hyvönen erno.hyvonen@minedu.fi Aikuiskoulutuksen paradigman

Lisätiedot

ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta

ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta Kati Honkanen, HTL, suunnittelija / tutkija kati.honkanen@helsinki.fi Lahden Tiedepäivä 11.11.2014

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

CIMO Osallisuus-työpaja

CIMO Osallisuus-työpaja This project has been funded with support from the European Commission. This publication reflects the views only of the author, and the Commission cannot be held responsible for anyuse which may be made

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3)

Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Teknologiaosaamisen johtamisen koulutus (YATJAI15A3) code name 1 2 sum YATJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 85 YATJA15AYTJ01-1000 Toimintaympäristön muutos 10 YTJ0101 Societal Change

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan johtamista opiskelevien käsityksiä eri sidosryhmien roolista palvelujen laadun parantamisessa

Sosiaali- ja terveysalan johtamista opiskelevien käsityksiä eri sidosryhmien roolista palvelujen laadun parantamisessa Sosiaali- ja terveysalan johtamista opiskelevien käsityksiä eri sidosryhmien roolista palvelujen laadun parantamisessa Päivi Huotari, yliopettaja, Lahden ammattikorkeakoulu 11.11.2014 Lahden tiedepäivä

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

BENCHMARKINGISTAKO HYÖTYÄ OPINNÄYTETYÖHÖN JA OHJAUKSEEN? Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Päivikki Lahtinen

BENCHMARKINGISTAKO HYÖTYÄ OPINNÄYTETYÖHÖN JA OHJAUKSEEN? Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Päivikki Lahtinen BENCHMARKINGISTAKO HYÖTYÄ OPINNÄYTETYÖHÖN JA OHJAUKSEEN? Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Päivikki Lahtinen Ontti hanke, jonka virallinen nimi oli : Työelämän ja ammattikorkeakoulun yhteistyön kehittäminen

Lisätiedot

Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta

Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta 1 Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta Timo Ahonen, FUAS/Lahden ammattikorkeakoulu Martti Komulainen, Turun ammattikorkeakoulu Tero Uusitalo, Laurea-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus OPETUSSUUNNITELMA OPETUSSUUNNITELMA SOSIAALI- JA TERVEYSALAN KEHITTÄMISEN JA JOHTAMISEN KOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan keskus Suoritettava tutkinto Tutkintonimike Fysioterapeutti (ylempi AMK) Sairaanhoitaja (ylempi AMK)

Lisätiedot

Kulttuuri, taide ja liikunta työorganisaatioiden kehittämisessä. Arvokas työelämä Musiikkitalo Ylijohtaja Riitta Kaivosoja

Kulttuuri, taide ja liikunta työorganisaatioiden kehittämisessä. Arvokas työelämä Musiikkitalo Ylijohtaja Riitta Kaivosoja Kulttuuri, taide ja liikunta työorganisaatioiden kehittämisessä Arvokas työelämä Musiikkitalo 11.3.2013 Ylijohtaja Riitta Kaivosoja Uusi tuottavuus ja uusi työ Tuotannontekijät Työvoima Tuotantovälineet

Lisätiedot

Systeemisen innovaation rakentamisen haasteita Esimerkkinä liikuntaneuvontakäytäntöjen kehittäminen Päijät-Hämeessä

Systeemisen innovaation rakentamisen haasteita Esimerkkinä liikuntaneuvontakäytäntöjen kehittäminen Päijät-Hämeessä Systeemisen innovaation rakentamisen haasteita Esimerkkinä liikuntaneuvontakäytäntöjen kehittäminen Päijät-Hämeessä Satu Parjanen Erikoistutkija, TkT, YTM Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahti School

Lisätiedot

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ

KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Hämeen Ammattikorkeakoulu KULTTUURI - JA TAIDETOIMINTA HYVINVOINNIN EDISTÄJÄNÄ Sijoittuminen työelämään Koulutus on tarkoitettu henkilöille jotka toimivat kulttuuri- ja taidetoiminnan asiantuntija - ja

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous

Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous Kaakkois-Suomen ELO-toiminnan suuntaaminen (ELO-kyselyn vastauskooste) Kaakkois-Suomen ELO-yhteistyöryhmän kokous 8.3.2016 Vapaamuotoinen palaute ELO-kyselyyn Kokouksien järjestelyt hyviä Asiat ovat sujuneet

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Today we're still just scratching the surface of what's possible Technology should do the hard work so that people can get on

Lisätiedot

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen

Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari Ylijohtaja Tapio Kosunen Seuraavat askeleet Yliopistolakiuudistuksen vaikutusarvioinnin tulokset julkistusseminaari 15.9.2016 Ylijohtaja Tapio Kosunen Mitä arvioinnin jälkeen? Opetus- ja kulttuuriministeriö antaa tämän vuoden

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

HYVINVOINTIFOORUMI. Leena Liimatainen Yksikön johtaja LAMK sosiaali- ja terveysala 2.5.2016 Wanha Walimo

HYVINVOINTIFOORUMI. Leena Liimatainen Yksikön johtaja LAMK sosiaali- ja terveysala 2.5.2016 Wanha Walimo HYVINVOINTIFOORUMI Leena Liimatainen Yksikön johtaja LAMK sosiaali- ja terveysala 2.5.2016 Wanha Walimo HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN KUNNISSA Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö kunnissa on

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat

FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2438 Terveyden edistämisen barometri 2009: kunnat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan toimialamalli tiedolla johtamisen avuksi

Sosiaali- ja terveysalan toimialamalli tiedolla johtamisen avuksi KOKONAISARKKITEHTUURI HYVINVOINTIPALVELUISSA - SEMINAARI 4.12.2012, KUOPIO Sosiaali- ja terveysalan toimialamalli tiedolla johtamisen avuksi Jaana Sinipuro, Senior Advisor, SAS Nordic CoE for Healthcare

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot

JULKINEN TAIDE JA JOHN DEWEYN DEMOKRAATTINEN KOKEMUS. JOHN ADAMSIN ON THE TRANSMIGRATION OF SOULS

JULKINEN TAIDE JA JOHN DEWEYN DEMOKRAATTINEN KOKEMUS. JOHN ADAMSIN ON THE TRANSMIGRATION OF SOULS JULKINEN TAIDE JA JOHN DEWEYN DEMOKRAATTINEN KOKEMUS. JOHN ADAMSIN ON THE TRANSMIGRATION OF SOULS KALLE PUOLAKKA KSEI/PALMENIA LAHTI LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 11.11.2014 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset. Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä

Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset. Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä Työelämäyhteydet ammattikorkeakoulujen strategioissa ja johdon näkemykset Pro Gradu tutkielma Kirsi Hyttinen Projektityöntekijä Stepit - projektissa STEPIT: n ASIAKAS osaprojekti: Johdolle yhteinen ymmärrys:

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt

FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2439 Terveyden edistämisen barometri 2009: jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Mitä teemme Vapaaehtoislähtöinen Pro-toiminta Asiakaslähtöiset palvelut Vaikuttaa Organi- saatio Vaikutusjohtaminen Organi- saatio = Yhteiskunnallinen ongelma

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Terveyden edistämistä työpaikalle / P Husman Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Työhyvinvointia arjessa Päivi Husman, teemajohtaja Työhön osallistuminen ja kestävä työura Työterveyslaitos Työhyvinvointi tehdään arjessa yhdessä Työkykyä, terveyttä ja hyvinvointia

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S

Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Lahden Ammattikorkeakoulu 2015-2016 23.12.2015 Muotoilun koulutus (YAMK) ja Media-alan koulutus (YAMK) 15S Tunnus Nimi 1 v 2 v Op yht MIYMUM15-1000 YDINOSAAMINEN 50 MIYMUM15-1001 SYVENTÄVÄT AMMATTIOPINNOT

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Co-Design Yhteissuunnittelu

Co-Design Yhteissuunnittelu Co-Design Yhteissuunnittelu Tuuli Mattelmäki DA, associate professor Aalto University School of Arts, Design and Architecture School of Arts, Design and Architecture design with and for people Codesign

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

TULEVAISUUDESSA TARVITTAVA OSAAMINEN RAKENTEELLISEN MUUTOKSEN NÄKÖKULMASTA

TULEVAISUUDESSA TARVITTAVA OSAAMINEN RAKENTEELLISEN MUUTOKSEN NÄKÖKULMASTA TULEVAISUUDESSA TARVITTAVA OSAAMINEN RAKENTEELLISEN MUUTOKSEN NÄKÖKULMASTA Hautamäki, J., & Vesasto, M. (2013). Proactive Approach to Structural Change. A Publication of Lahti University of Applied Sciences

Lisätiedot

Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan?

Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan? Millainen on viihtyisä kaupunki ja miten sitä mitataan? RATKAISUJA LUONNOSTA LYNETIN TUTKIMUSPÄIVÄ 2016 Miimu Airaksinen Research professor VTT Technical Research Centre of Finland Kaupungit ovat tärkeitä

Lisätiedot

Henna Nurminen Hankkeen esittely

Henna Nurminen Hankkeen esittely Henna Nurminen 1.4.2016 Hankkeen esittely Perustiedot Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun ELY-keskusten yhdessä toteuttama ESR-hanke Tiimi (paikkakunta): Projektipäällikkö Henna Nurminen (Rovaniemi) Projektikoordinaattori

Lisätiedot

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017

Taideyliopiston kirjaston toimintasuunnitelma 2015 2017 TOIMINTASUUNNITELMAN TAUSTAT Luova ja energinen taideorganisaatio edellyttää kirjastoa, joka elää innovatiivisesti ajassa mukana sekä huomioi kehysorganisaationsa ja sen edustamien taiteen alojen pitkän

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Liity mukaan. Liity siis mukaan! EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan!

Liity mukaan. Liity siis mukaan! EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan! Liity mukaan EU:n laajuiseen WeDOkumppanuusohjelmaan! Hyödy yhteisöstä, joka on sitoutunut hoidon, hoivan ja avun tarpeessa olevien ikäihmisten hyvinvoinnin ja arvokkuuden edistämiseen Yhdessä voimme saavuttaa

Lisätiedot

Science with Arctic attitude

Science with Arctic attitude 1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä

Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta laajapohjaisella yhteistyöllä Innovaatiojohtamisella kestävää tuottavuutta hankkeen seminaari 14.12.2011 valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori Pääministeri Jyrki Kataisen

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015)

KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) KYSELY DEGREE PROGRAMME IN SOCIAL SERVICES -ALUMNEILLE (DSS-alumni survey 2015) Maija Kalm-Akubardia, Diakonia-ammattikorkeakoulu Maija.kalm-akubardia@diak.fi DSS-alumnikysely luotiin ensisijaisesti selvittämään

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus

Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Hyvän ohjauksen kriteerit Lähde: Opetusneuvos Juhani Pirttiniemi Opetushallitus Kaakkois-Suomen ELO -verkosto järjestää Kymenlaakson toisen Hyvät käytännöt -kiertueen tilaisuuden 29.10.2014 Ohjaus työelämään

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen. Ohjaus yrittäjyyteen Kaakkois-Suomen ELO-verkosto

Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen. Ohjaus yrittäjyyteen Kaakkois-Suomen ELO-verkosto Avauspuheenvuoro kehittämispäällikkö Ritva Kaikkonen Ohjaus yrittäjyyteen 27.10.2015 Kaakkois-Suomen ELO-verkosto Ohjaus yrittäjyyteen tilaisuuden teemana TYÖELÄMÄTAIDOT JA YRITTÄJYYS Oivallinen mahdollisuus

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin

Viestintä strategian mahdollistajana. Elisa Juholin Viestintä strategian mahdollistajana Elisa Juholin 1.9.2016 Karu totuus Jopa yhdeksän kymmenestä strategian toimeenpanosta epäonnistuu Jopa yhdeksän ihmistä kymmenestä ei pysty konkreettisesti sanomaan,

Lisätiedot

RIVER projekti. Idea projektin takana

RIVER projekti. Idea projektin takana RIVER projekti Idea projektin takana This project has been funded with support from the European Commission (Reference: 517741-LLP-1-2011-1-AT-GRUNDTVIG-GMP) This publication reflects the views only of

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi. www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/

Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi. www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/ Projektivastaava Sari Laiho p. 020 615 8721 sari.laiho@ksao.fi www.ksao.fi/projektit/koulustaduuniin/ 1.4.2008 31.12.2011 Tavoitteet: Kouvolan seudun ammattiopiston läpäisyasteen kohottaminen sekä valmistumisen

Lisätiedot

Työelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari Sessio 3. Kirsti Keltikangas, Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu

Työelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari Sessio 3. Kirsti Keltikangas, Aalto-yliopiston Sähkötekniikan korkeakoulu Automaation ja sähkötekniikan maisteriohjelman Projektityökurssi-case Työelämäyhteydet uudistuvassa korkeakoulutuksessa seminaari 10.10.2016 Sessio 3 Kirsti Keltikangas, Aalto-yliopiston Sähkötekniikan

Lisätiedot

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA

IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA IMETYSOHJAUS ÄITIYSHUOLLOSSA Tutkimusryhmä Sari Laanterä, TtT, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Anna-Maija Pietilä, professori, THT, Itä- Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos Tarja Pölkki, TtT,

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa

Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Opiskelijaosuuskunta oppimisympäristönä fysioterapian ammattikorkeakouluopinnoissa Annamaija Id-Korhonen Lahti University of Applied Sciences Lahden tiedepäivä 12.11.2013 tulevaisuuden palvelut 2020 Sosiaali-

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020. Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010. Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN STRATEGIA 2020 Hallinnonalan rakennerahastopäivät 9.9.2010 Iiris Patosalmi Neuvotteleva virkamies Strategian tausta laajat muutostrendit haastavat toiminnan kehittämiseen

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016

NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 NY Yrittäjyyskasvatuksen polku ja OPS2016 Nuori Yrittäjyys Yrittäjyyttä, työelämätaitoja, taloudenhallintaa 7-25- vuotiaille nuorille tekemällä oppien 55 000 oppijaa 2013-14 YES verkosto (17:lla alueella)

Lisätiedot

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Hämeen Näky - Pk-yritysten ennakointiosaamisen kehittäminen kuva: www.google.fi VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Tulevaisuus on tehtävä Tulevaisuuden ymmärtäminen Historiantutkimus, muisti,

Lisätiedot

Ohjaamo osana ESR-toimintaa

Ohjaamo osana ESR-toimintaa Ohjaamo osana ESR-toimintaa Kohti ohjaamoa 23.9.2014 Merja Rossi Ohjelmakausi 2014-2020 yksi ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - Suomen rakennerahasto-ohjelma Sekä Euroopan sosiaalirahaston ESR

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi

Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi Green Care mitä se on? Sanna Vinblad Green Care Lapland alajaosto Omavarainen Lappi 4.11.2014 Mistä nyt puhutaan? Taustaa luontolähtöiselle hyvinvointitoiminnalle Taustaa ja tutkimuksia Tarve ja kysyntä

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

GeroMetro vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Koulutusta, kehittämistä ja tutkimusta

GeroMetro vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Koulutusta, kehittämistä ja tutkimusta GeroMetro vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Koulutusta, kehittämistä ja tutkimusta 1 Unelma hyvinvoivasta ikäihmisestä Yhdessä jakaen ikäihmisen hyväksi! 2 Yhdessä jakaen ikäihmisen hyväksi!

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Opiskelijoidemme näköinen Salpaus

Opiskelijoidemme näköinen Salpaus Opiskelijoidemme näköinen Salpaus Oppilaitoksen toimintakulttuurin kehittäminen; osallistavan toimintatutkimuksen tulokset TutkeOpe2015 -hanke 15.9.2016 Pedagogiset huiput seminaari, Levi Merja Tirkkonen,

Lisätiedot

Green Care nyt ja tulevaisuudessa

Green Care nyt ja tulevaisuudessa Green Care nyt ja tulevaisuudessa KATRIINA SOINI, ERIKOISTUTKIJA, MTT, TALOUSTUTKIMUS GREEN CARE PÄIVÄT KUORTANE 17.-18.9.2014 Outline Green Care Suomessa nyt: miten tähän on tultu? Green Care:n mahdollisuudet

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka

Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka Liikuntaneuvonnalla on nyt näytön paikka Jyrki Komulainen Ohjelmajohtaja, dosentti Kunnossa kaiken ikää (KKI) ohjelma Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES Maakunnallinen liikuntaneuvonta

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Aallosta kestävän kehityksen osaajia

Aallosta kestävän kehityksen osaajia Aallosta kestävän kehityksen osaajia LUMA-toimintaa yläkouluille ja lukioille RCE Espoon Unelman päivän seminaari Tiistaina 2.12.2014 @ Espoon valtuustotalo Meri Löyttyniemi, Aalto kampuspalvelut, kestävän

Lisätiedot

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus

Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Erikoistumiskoulutusten kehittämisen väliseminaari Tervetuloa ja Arenen ajankohtaiskatsaus Toiminnanjohtaja Riitta Rissanen, Arene ry 17.8.2016 Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 26.8.2016 Ajankohtaista Ammattikorkeakoulujen

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työhyvinvointia työkaarelle Työkaari kantaa on teknologiateollisuuden työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteishanke, jonka päätavoitteena on

Lisätiedot