Käsiohjelma Programme

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Käsiohjelma 11.11. 2014 Programme"

Transkriptio

1 Käsiohjelma Programme

2 Käsiohjelma Programme Fellmannia, Kirkkokatu 27, Lahti

3 LAHDEN TIEDEPÄIVÄN 2014 OHJELMATYÖRYHMÄ Timo Vuorimaa Liisa Kiviluoto Kaisa Vuorivirta Anja Kuhalampi (Anu-Liisa Rönkä) Riikka Puhakka (Minna-Maija Salomaa) Aki Sinkkonen Silja Kostia Marjo Leppä Anu Raappana Kirsi Valkeapää Ilkka Väänänen Heikki Turunen (Jyrki Rosti) Satu Parjanen Senja Jouttimäki Mari Merenluoto Anne Antila Riikka Sinisalo HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu, Vierumäen yksikkö puheenjohtaja HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu, Vierumäen yksikkö Helsingin yliopisto Avoin yliopisto Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Helsingin yliopisto Ympäristötieteiden laitos Lahden ammattikorkeakoulu Lahden ammattikorkeakoulu (projektiryhmä) Lahden ammattikorkeakoulu Lahden ammattikorkeakoulu Lahden ammattikorkeakoulu Lahden kaupunki Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahti School of Innovation Lahden Yliopistokampus Lahden Yliopistokampus, koordinaatioyksikkö Lahden Yliopistokampus, koordinaatioyksikkö, sihteeri (projektiryhmä) Oppimiskeskus Fellmannia / PHKK Viestintä- ja markkinointi Anne Antila Terhi Kuisma Marjo Leppä Nanna Mäkelä Lahden Yliopistokampus, koordinaatioyksikkö, sihteeri (projektiryhmä) Lahden ammattikorkeakoulu / PHKK Viestintä ja markkinointi Lahden ammattikorkeakoulu (projektiryhmä) PHKK Viestintä ja markkinointi Lahden tiedepäivä on osa alueellista korkeakouluyhteistyötä. TOIMITTAJA Anne Antila TAITTO Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Viestintä- ja markkinointipalvelut, Kirsi Kaarna KANNEN KUVA istockphoto PAINO N-Paino Oy 2014 Ympäristömerkitty painotuote 4 Lahden tiedepäivä Lahti Science Day 2014

4 TERVETULOA LAHDEN TIEDEPÄIVÄÄN Lahden tiedepäivä tarjoaa tietoa Päijät-Hämeessä tehtävästä tutkimus- ja kehitystyöstä ja sen tuloksista. Päivän anti tekee tutuksi alueella toimivien yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen alueellista vaikuttavuutta sekä avaa paljon mahdollisuuksia keskusteluun. Tälle ajalle tunnusomaista on, että monet perinteiset työpaikat katoavat tai muuttuvat voimakkaasti ja että aivan uudenlaisia työmahdollisuuksia avautuu nopeasti. Tämän takia tutkimusja koulutuslaitosten työelämätuntemus ja jalkautuminen työpaikoille on entistä tärkeämpää. Lahden Yliopistokampus ja Lahden alueen kaksi ammattikorkeakoulua ovat aktiivisia työelämän kehittäjiä ja haluavat reagoida ennakoivasti, nopeasti ja notkeasti työelämän muutoksiin ja kehittämistarpeisiin. Lahden tiedepäivä on foorumi, jossa muun muassa tämän reagoinnin tuloksia esitellään. Tiedepäivän yhtenä tarkoituksena on nostaa esiin ja käsitellä innovaatioita, joilla tutkimuksen, koulutuksen ja työelämän yhteistyötä voidaan edelleen jalostaa ja saada entistä tuloksellisemmaksi. Päivän aikana Päijät-Hämeen tutkimusseura julkistaa vuosikirjansa Lahden paikka, Lahden paikat, joka on ohjelman päätteeksi järjestettävän paneelikeskustelun lähtökohtana. Lahden tiedepäivän järjestävät HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu, Lahden ammattikorkeakoulu ja Lahden Yliopistokampus. Timo Vuorimaa Lahden tiedepäivän ohjelmatyöryhmän puheenjohtaja Lahden tiedepäivän 2014 tarkempi aikataulu jaetaan paikalla ja julkaistaan nettisivuilla Lahden tiedepäivä Lahti Science Day 5

5 SISÄLLYS Lahden tiedepäivän 2014 ohjelmatyöryhmä...4 TERVETULOA LAHDEN TIEDEPÄIVÄÄN...5 ALUEELLINEN LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA VENÄJÄ-YHTEISTYÖ... 8 Sosiaali- ja terveysalan johtamista opiskelevien käsityksiä eri sidosryhmien roolista palvelujen laadun parantamisessa...9 Terveydenhuollosta vetovoimainen Päijät-Hämeessä -hanke...10 Experiences from regional design support service development...11 Venäläiset asiakkaina - liiketoiminnan mahdollisuudet ja kompastuskivet...12 Hyvinvointia liikkeellä yli Suomen ja Venäjän rajojen...13 YHTEISKUNNALLISET YRITYKSET HYVÄÄ BISNESTÄ VAI BISNEKSELLÄ HYVÄÄ? Yhteinen jakamisen tila innostaa yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen esimerkki Lahdesta...15 Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta uuden yrityksen luomisessa...16 Yhteiskunnallinen yritys toimialan uudistajana?...17 Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä...18 NÄKÖKULMIA HYVINVOINTIIN Asuinalueet lapsiperheiden vanhempien hyvinvointiympäristöinä tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta...20 Luonto nuorten hyvinvoinnin ja aktivoimisen välineenä esimerkkinä Polku-hanke...21 Liikunta-apteekki.fi työkalupakki neuvontaan...22 Terveysliikunnalla kohti parempaa työkykyä: Orimattilan kaupungin henkilöstön terveysliikuntahanke...23 KULTTUURI KOKEMUKSENA, PÄÄOMANA JA TEOLLISUUTENA Julkinen taide ja John Deweyn demokraattinen kokemus. John Adamsin On the Transmigration of Souls...25 Arjen tilat ja esiesteettisen käsite: Tilakokemus esteettisen kokemuksen ennakkoehtona...26 Cultural tastes and activeness among the elderly...27 Musiikkiteatterituotantojen kulttuuri teollistuminen Suomessa luvulla...28 OPETUKSEN OHJAUS JA KANSAINVÄLISTYMINEN Opinnäytetyön ohjausprosessin kehittäminen yhteistyössä ammattikorkeakoulun ja työelämän kanssa (Ontti -hanke)...30 Palvelulupauksesta kohti ohjauslupausta...31 Ylempi korkeakoulutus vahvistamassa sosiaali- ja terveysalan johtamisosaamista eurooppalaisella yhteistutkinnolla...32 Study exchange a journey to intercultural competence development? Lahden tiedepäivä Lahti Science Day 2014

6 TEKEMÄLLÄ OPPIMINEN, PROJEKTIT JA PROJEKTI OPPIMINEN Tekemällä oppiminen tuumasta toimeen yhteisöllisin työkaluin...35 Projektioppimisen aineistosta tukea opetukseen...36 Opitaan yhdessä; kokemuksia osaamisperustaisen opetussuunnitelman kehittämisestä HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun liikunta- ja vapaa-ajan koulutusohjelmaan...37 Golfia kouluihin kehittämisprojekti...38 KIRKONKYLILTÄ TIETO YHTEISKUNTAAN Kirkonkylästä maaseututaajamaksi Sysmän kehitys 1980-luvulta nykypäivään...40 Kestävyyden kuvia vihreän visuaalisen viestinnän vaikuttavuus...41 Riskiviestintä ja tieteellinen epävarmuus...42 YMPÄRISTÖ HANKKEITA LAHDESTA MAAILMALLE Verkostoitumisen avulla uusiutuvaa energiaa Afrikan markkinoille...44 Rajat ylittävää yhteistyötä Suomen ja Venäjän välillä ILEPRA-projekti...45 Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla...46 Kestävän kehityksen kaupunkilaboratoriota rakentamassa...47 POSTERIT Biojätteistä ja lietteistä kestävää toimintaa (Bioliike)...49 Application of SEM-EDS and FTIR spectroscopy in recycled materials studies - Preliminary study of method validation...50 Developing simulation pedagogy in Lahti University of Applied Sciences...51 Pilaantuneen maan insitu -kunnostuksen pilotointi TANKKI-hankkeessa...52 Monimuotoisen ja joustavan oppimisen tukilaboratorio Lahden ammattikorkeakoulussa...53 Feedback in a Pool...54 A Fresh Way of Interacting for Academic Libraries and Their Users...54 Ikääntyneiden kokemuksia tablettitietokoneen käytettävyydestä...55 LUKIOLAISOHJELMA Litti ja lihamuki. Lahti-blogi lahtelaisuuden kuvana ja kuvaajana...57 Jokainen työntekijä on oman työnsä freelancer?...58 MUISTIINPANOJA Lahden tiedepäivä Lahti Science Day 7

7 Alueellinen liiketoiminnan kehittäminen ja Venäjä-yhteistyö Alueellinen liiketoiminnan kehittäminen ja Venäjä-yhteistyö 8 Lahden tiedepäivä Lahti Science Day 2014

8 Alueellinen liiketoiminnan kehittäminen ja Venäjä-yhteistyö Päivi Huotari 1, Zuzana Havrdová 2 ja Manuel Agostinho 3 1 Lahden ammattikorkeakoulu, 2 Charles University, 3 University of Evora SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JOHTAMISTA OPISKELEVIEN KÄSITYKSIÄ ERI SIDOSRYHMIEN ROOLISTA PALVELUJEN LAADUN PARANTAMISESSA Euroopan talouden ennustamattomuus, ikääntyvä väestö, henkilöstön ja asiakkaiden monikulttuurisuuden lisääntyminen, yhteiskunnallinen polarisoituminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteelliset uudistukset asettavat haasteita palvelujen laadulle. Tutkimuksessa kartoitettiin johtamisen ylempää korkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden käsityksiä neljän sidosryhmän, yhteiskunnan, johdon, työntekijöiden ja asiakkaiden roolista sosiaali- ja terveyspalvelujen laadun parantamisessa. Aineisto kerättiin kolmessa eurooppalaisessa korkeakoulussa ryhmähaastatteluilla. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä. Tuloksissa korostui eri sidosryhmien vuorovaikutus, joka ylittää rajat virkamiesten ja poliitikkojen, ammattien, organisaatioiden, työntekijöiden ja johdon sekä työntekijöiden ja asiakkaiden välillä. Jokaisella sidosryhmällä on vastuunsa laadun parantamisesta, myös asiakkailla. Tuloksissa korostui järjestelmälähtöinen ajattelu laadun kehittämisessä yhteiskunnan, johtamisen ja myös työntekijän tasolla. Erityisesti ihmisten johtaminen mahdollistaa avoimen keskustelun ja laadun näkemisen osana jokaisen työtä. Yhteiskunnassa sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen organisaatioissa laadun parantaminen nähtiin strategisena valintana. Taloudelliset ja henkilöstöresurssit ovat laadun parantamisen ydintä. Resurssien jakaminen yhteiskunnan tasolla eri sektoreiden välillä sisältää koulutusjärjestelmän, joka varmistaa ammatillisen ja johtamisosaamisen. Organisaatiotasolla johtamisessa määritellään inhimillisten ja muiden resurssien jakamista eri palvelualueille. Ammatilliset arvot, etiikka ja kulttuuri luovat perustan palvelujen laadulle. Palvelujen laatu todentuu hyvinvoinnin ja terveyden eriarvoisuuden vähentymisenä: palvelujen saatavuus, asiakaslähtöisyys ja laatu edistävät sosiaalista tasavertaisuutta. Sosiaali- ja terveyspalveluista ja niiden laadusta tarvitaan laajaa sidosryhmien rajapinnoilla toteutuvaa strategista ja eettistä keskustelua. Avainsanat Laadun parantaminen, sosiaali- ja terveyspalvelut, sidosryhmät Julkaisut, joihin abstrakti perustuu 1. Social and health care management master s degree students experiences on the roles of different stakeholders in quality of care (menossa arviointiin) 2. Havrdová, Z. & Huotari, P Perceptions on ideal and real-world social and healthcare services by social and healthcare management students: Evidence from the Czech Republic, Finland, and Portugal comparison. Review of European Studies 6 (3), ISSN Lahden tiedepäivä Lahti Science Day 9

9 Alueellinen liiketoiminnan kehittäminen ja Venäjä-yhteistyö Sari Lappalainen ja Sirpa Silaste Lahden ammattikorkeakoulu TERVEYDENHUOLLOSTA VETOVOIMAINEN PÄIJÄT- HÄMEESSÄ -HANKE Kätilö-, bioanalyytikko- ja röntgenhoitajaopiskelijoiden käsityksiä työpaikan vetovoimatekijöistä Terveydenhuollon pienten ammattialojen työntekijöitä, kätilöitä, bioanalyytikkoja ja röntgenhoitajia on eläköitymässä huomattava määrä vuoteen 2020 mennessä Päijät-Hämeessä. Jo tällä hetkellä on Päijät-Hämeessä pulaa näistä ammattilaisista. Päijät-Hämeen alueella ei ole näiden alojen koulutusta. Lahden ammattikorkeakoulu toteutti Terveydenhuollosta vetovoimainen Päijät-Hämeessä hankkeen keväällä 2014 yhteistyössä Päijät-Hämeen liiton ja PHSOTEY:n kanssa. Hankkeessa selvitettiin, mitä seikkoja pienten terveydenhuollon ammattialojen opiskelijat arvostavat työnantajassa ja millaiset tekijät opiskelijoiden mielestä ratkaisevat paikkakunnan / työpaikan valinnassa valmistumisen jälkeen. Hankkeen aineisto hankittiin Jyväskylässä, Kuopiossa ja Tampereella opiskelevilta pienten alojen opiskelijoilta. Kaikkiaan kartoitukseen vastasi 139 opiskelijaa. Kartoitus koostui kyselylomakkeesta ja työpajoista opiskelijoille. Opiskelijoiden mielestä sairaalan vetovoimatekijöitä olivat asiakaskeskeinen toiminta, työyksikön hyvä ilmapiiri ja johtajien tuki työntekijöille, ajanmukaiset työolosuhteet ja henkilöstöresurssien riittävyys. Lisäksi tärkeinä pidettiin kattavaa uuden työntekijän perehdytystä ja opiskelijaystävällisyyttä, vakituista työsuhdetta tai vähintään kuuden kuukauden mittaista määräaikaista työsuhdetta. Vastanneista vain kaksi ilmoitti kotimaakunnakseen Päijät-Hämeen. Näiden tulosten pohjalta yhdeksi keskeiseksi toimenpide-ehdotukseksi nousee Päijät-Hämeen tunnettavuuden lisääminen työpaikkakuntana ja Päijät-Hämeestä kotoisin olevien nuorten saaminen hakeutumaan pienten ammattialojen koulutuksiin. Koulutusyhteistyön aloittaminen aloille kouluttavan ammattikorkeakoulun ja PHSOTEY:n välillä ja koulutuksen toteuttamisesta Lahdessa nousi myös yhdeksi kehittämisehdotukseksi. Selvitys liittyi hankkeeseen Terveydenhuollosta vetovoimainen Päijät-Hämeessä. Hakkeesta on ilmestynyt julkaisu LAMK:n julkaisusarjassa. 10 Lahden tiedepäivä Lahti Science Day 2014

10 Alueellinen liiketoiminnan kehittäminen ja Venäjä-yhteistyö Juho Salminen, Rakhshanda Khan and Satu Rinkinen Lappeenranta University of Technology Lahti School of Innovation EXPERIENCES FROM REGIONAL DESIGN SUPPORT SERVICE DEVELOPMENT Design is emerging as one of the major themes of modern business development. However, most organizations especially SMEs view incorporating design as problematic. REDI project has tried to address this issue. It is an international project funded by the European commission with the aim of sustaining territorial innovation ecosystems that stimulate innovation through design. Concretely this means developing a new service to support the use of design in SMEs. The basic assumptions of the project were that (1) using design is beneficial for SMEs business and (2) business advisors are the best channel for reaching these SMEs. The service development process followed the basic steps of design: sensing a gap, defining the problem, exploring alternatives, and selecting a plan. Various tools, such as Service Design Blueprint, Business Model Canvas and problem interviews were used to support the development. The developed new service concept is called Design Option, the goal of which is to encourage the use of design by reducing the perceived risks to the SME. The SME buys the right to see the results of a design project before committing to paying the designer s fees. If the project is successful, the SME pays the designer s fees; otherwise, the service provider takes care of them. The Design Option is complementary to services already offered in the region. The hypotheses for the service were tested with problem interviews with potential users. Generally, the interviewed companies did not regard design as an important success factor. In practice, at least in the Lahti region, it was difficult to find a channel for the service through which a SMEs could be reached that needed design and was not already served by current offerings. For this reason, the developing process of a new service failed. No suitable value propositions and customer channels could be identified. The approach and tools used still proved to be very useful for service design and development. Key words Innovation, service design, SME Juho Salminen, Satu Rinkinen, Rakhshanda Khan (2014) Developing a design support service for SMEs in Living Lab context. ENoLL OpenLivingLab Days 2014, Amsterdam. openlivinglabdays14.com/ 2014 Lahden tiedepäivä Lahti Science Day 11

11 Alueellinen liiketoiminnan kehittäminen ja Venäjä-yhteistyö Helena Hatakka, Jaana Loipponen ja Leena Nietosvuori Lahden ammattikorkeakoulu VENÄLÄISET ASIAKKAINA - LIIKETOIMINNAN MAHDOLLISUUDET JA KOMPASTUSKIVET Venäläiset asiakkaina - liiketoiminnan mahdollisuudet ja kompastuskivet -projektin tavoitteena oli selvittää, millaisia keinoja, tukea ja toimenpiteitä hyvinvointialan mikro- ja pk -yrittäjät Päijät-Hämeen alueella tarvitsevat voidakseen kasvattaa liiketoimintaansa erityisesti venäläisten asiakkaiden suuntaan. Selvitettiin myös venäläisten asiakkaiden toiveita ja odotuksia Päijät-Hämeen hyvinvointialan palveluista. Aineistot kerättiin sekä avoimella että strukturoidulla kyselylomakkeella. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan osa yrittäjistä oli kiinnostunut laajentamaan liiketoimintaansa venäläisiin asiakkaisiin. Yrittäjät tarvitsivat resursseja markkinoinnin suuntaamiseen venäläiselle kohderyhmälle. Myös yrittäjien keskinäinen verkostoituminen koettiin tärkeäksi. Keskeinen vahvuus tämän tutkimuksen tulosten perusteella oli yrittäjien luottamus omaan ammattitaitoon ja tarjolla olevien palveluiden laatuun. Kielitaito, venäläisen kulttuurin tuntemus ja kulttuurin vaikutus nousivat osaamishaasteiksi. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella voidaan sanoa, että venäläiset matkailevat usein yhdessä ja kolmannes matkailijoista ei käytä matkakielenä suomea tai englantia. Matkan tarkoituksena oli loma- tai ostosmatkailu. Terveysmatkailu kiinnosti pientä osaa vastaajista. Kiinnostuneita oltiin hammaslääkäri- ja sairaalapalveluista sekä fysioterapiapalveluista. Myös muut palvelut kiinnostivat. Palvelujen valintaan vaikuttivat palvelun kohtuullinen hinta ja kielitaitoinen ja kokenut henkilökunta. Projektin tulos kiteytyi toimenpide-ehdotuksiin. Keskeinen toimenpide-ehdotus on osaamisen kehittämisen mahdollisuudet yrittäjille. Muita ovat yrittäjien monipuolisen verkostoitumisen mahdollistaminen ja tukeminen, laaja venäläistä hyvinvointimatkailua edistävä monitoimijainen päijäthämäläinen hybridihanke ja selvitys venäläistä asiakasta jo palvelevien yritysten yhteistyöstä, yhteistyökokemuksista ja käytännöistä. Avainsanat Hyvinvointipalvelut, venäläiset asiakkaat 12 Lahden tiedepäivä Lahti Science Day 2014

12 Alueellinen liiketoiminnan kehittäminen ja Venäjä-yhteistyö Leena Nietosvuori ja Annamaija Id-Korhonen Lahden ammattikorkeakoulu HYVINVOINTIA LIIKKEELLÄ YLI SUOMEN JA VENÄJÄN RAJOJEN Moving towards wellbeing -projektin puitteissa on tehty rajat ylittävää yhteistyötä yhdessä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun, Venäjän Presidentillisen Akatemian (Viipuri) ja Valtion yliopiston (Pietari) kanssa. Projektin tavoitteena on ollut tukea alueellista yhteistyötä yrittäjyyden näkökulmasta Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa, Leningradin alueella (Viipuri) ja Pietarissa. Hankkeessa on ollut mukana kaikilta näiltä alueilta hyvinvointialan ja sosiaali- ja terveysalan yrityksiä. Projektia rahoittaa Kaakkois-Suomi-Venäjä ENPI CBC -ohjelma MTW-projektin tavoitteena on mm. 1. tukea alueellista kehitystä ja auttaa yrittäjiä kehittämään palveluitaan 2. tukea yrittäjien ja korkeakoulujen verkostoitumista ja yrittäjäyhteistyötä 3. luoda uudenlaista kansainvälistä työkulttuuria sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyteen. Tavoitteita tukevia toimintoja ovat olleet yhteiset seminaarit ja työpajat sekä yrittäjille että opiskelijoille. Työpajoja on toteutettu Pietarissa, Kouvolassa, Viipurissa ja Lahdessa. Työpajojen yritysvierailut ovat kiinnostaneet osallistujia, ja erityisesti venäläiset yrittäjät ovat saaneet tietoa suomalaisesta hyvinvointiyrittäjyydestä. Projektissa olevien korkeakoulujen ja yrittäjien kokemuksia kehittämistyöstä on koottu julkaisuun, joka ilmestyy syyskuussa Projektin aikana on luotu internetiin portaali, joka mahdollistaa verkostoitumista ja keskustelua. Suomalaisille ja venäläisille opiskelijoille on toteutettu yhteinen yrittäjyyden opintokokonaisuus. Opinnoissa on mm. ideoitu uusia hyvinvointialan yrityksiä virtuaaliopinnoissa ja Lahdessa sekä Pietarissa yhtäaikaisesti toteutuneiden intensiiviviikkohen aikana. Kymenlaakson alueella rajat ylittävää yhteistyötä yrittäjien kesken on käynnistynyt, ja kaikilla alueilla yrittäjät ovat verkostoituneet alueellisesti. Osallistujien kulttuurin tuntemus on lisääntynyt projektin aikana. Haasteena on ollut venäläisten yrittäjien kielitaito; englannin kielen käyttö ei ollut mahdollista. Avainsanat Yrittäjyys, hyvinvointi, kansainvälinen yhteistyö 2014 Lahden tiedepäivä Lahti Science Day 13

13 Yhteiskunnalliset yritykset hyvää bisnestä vai bisneksellä hyvää? Yhteiskunnalliset yritykset hyvää bisnestä vai bisneksellä hyvää? 14 Lahden tiedepäivä Lahti Science Day 2014

14 Yhteiskunnalliset yritykset hyvää bisnestä vai bisneksellä hyvää? Virpi Koskela Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahti School of Innovation YHTEINEN JAKAMISEN TILA INNOSTAA YHTEISKUNNALLISEEN YRITTÄJYYTEEN ESIMERKKI LAHDESTA Yhteisen jakamisen tilalla tarkoitetaan fasilitoituja/osallistavia olosuhteita, jotka mahdollistavat tilaan tulleiden ihmisten (esim. työ- ja/tai elämän-)kokemusten jakamisen mahdollisimman vapaasti ja samanarvoisesti. Yhteinen jakamisen tila on tarpeellinen silloin, kun halutaan esimerkiksi muuttaa tai kehittää tietyn ihmisryhmän, yhteisön tai organisaation toimintaa niin, että kaikkien organisaation jäsenten ääni (ja kokemus) tulee kuulluksi. Yhteisen jakamisen tila muodostuu osallistamisen, osallistumisen ja osallisuuden dialogista. Globaalisti katsottuna yhteinen jakamisen tila on demokraattinen, sosiaalisesti, eettisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen kulmakivi, tila, jossa pyritään ottamaan huomioon ns. yhteinen hyvä - planeettamme elämän palveleminen ja sen jatkuminen. Tällaiset kokonaisvaltaiset näkemykset organisaatioiden kehittämiseen, innovatiivisuuteen ja johtamiseen ovat lisääntymässä myös alan tutkimuksessa ja kirjallisuudessa (mm. Scharmer, 2007; Scharmer & Kaufer, 2013; Senge, etc. 2009; ja Sveiby, 2009). Lahdessa toimiva Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö alkoi vuonna 2012 kerätä yhteisen jakamisen tilan periaatteella fasilitoitujen työpajojen avulla liikeideoita päihde- ja mielenterveyskuntoutujien yhteisyritystä varten. Näissä yhteisen talouden talkoiden nimen alla kulkevissa työpajoissa jahdattiin ajatuksia ja ideoita, joiden avulla kuntoutujat voivat työllistää itse itsensä, omilla ehdoillaan. Vuosien aikana on kyseisestä liikeideajahdista syntynyt jo yksi vertaisohjaajapalvelu-pilotti Lahden seudulle ja uusia pilotteja suunnitellaan. Tutkimus esittelee yhteisen jakamisen tilan periaatteita Lahdessa toteutuneen esimerkin kautta Lahden tiedepäivä Lahti Science Day 15

15 Yhteiskunnalliset yritykset hyvää bisnestä vai bisneksellä hyvää? Suvi Konsti-Laakso Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahti School of Innovation KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN INNOVAATIOTOIMINTA UUDEN YRITYKSEN LUOMISESSA Innovaatiotoiminnan kuumin trendi on tällä hetkellä avoin innovaatiotoiminta ja avoimet innovaatioalustat. Avoin innovaatiotoiminta käsittää niin yritysten välisen osaamisen hankinnan kuin asiakkaiden ja loppukäyttäjien osallistamisen innovaatioprosessiin. Avoimet innovaatioalustat puolestaan ovat usein työympäristöjä, joissa tehostetaan tuotteiden, palveluiden ja markkinoiden kehittämistä. Yhä enenevässä määrin tiedostetaan innovaatioiden olevan sosiaalisia prosesseja, joissa yhdistellään erilaista osaamista uudella tavalla. Yhteiskunnalliset yritykset ovat yrityksiä, joiden liiketoimintamalli perustuu sosiaalisen hyödyn maksimointiin. Yhteiskunnalliset yritykset ratkaisevat yhteiskuntamme ilkeitä ongelmia, kuten syrjäytyminen, työttömyys ja köyhyys, liiketoiminnan avulla. Yhteiskunnalliset yritykset ovat vielä tuore käsite Suomessa, vaikkakin asian juuret ovat pidemmällä ajassa. Yhteiskunnalliset yritykset ovat määritelmänsä mukaan osallistavia ja läpinäkyviä, mutta miten tämä pätee yrityksen perustamiseen ja liikeidean luomiseen? Tämä tutkimus kuvaa erään lahtelaisen yhteiskunnallisen yrityksen syntyprosessia. Tutkimuskohteena oli prosessin varhaiset vaiheet, kuten liikeidean luominen, joka toteutettiin käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan metodein. Tutkimuksessa tarkastellaan yhteiskunnallisen yrityksen perustamisprosessia. Tutkimusote on laadullinen tapaustutkimus. Aineisto kerättiin osallistumalla reaaliaikaisesti prosessiin havainnoimalla ja toimijoiden avoimin haastatteluin. Lisäksi aineistona käytettiin prosessin dokumentaatiota esimerkiksi blogi ja työpajojen dokumentaatio. Tutkimus valottaa millainen yhteisöllinen kehittämisprosessi on käytännössä. Prosessi oli hyvinkin avoin ja läpinäkyvä mutta samalla myös määrätietoisesti johdettu päätöksentekoprosessi. Käytetyt menetelmät poikkeavat ns. innovaatiojohtamisen valtavirrasta. Ihmisten omien vahvuuksien tunnistamista tukevat menetelmät toivat esiin yli sata liikeideaa. Kuitenkin vain muutama idea löysi taakseen yrittäjämäistä eteenpäinvientiä. Yrittäjyyden rooli on siis prosessissa keskeinen. Yrityksen perustaminen ei ole yksittäisten supermiesten puuhaa vaan liiketoiminnan luominen on yhteistyötä ja kollektiivista, yhteisöllistä yrittäjyyttä. 16 Lahden tiedepäivä Lahti Science Day 2014

16 Yhteiskunnalliset yritykset hyvää bisnestä vai bisneksellä hyvää? Tuija Oikarinen Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahti School of Innovation YHTEISKUNNALLINEN YRITYS TOIMIALAN UUDISTAJANA? Yhteiskunnallisten yritysten potentiaalia liiketoiminnan uudistajina ja sosiaalisten ongelmien ratkaisijana korostetaan. Yhteiskunnallisten yritysten katsotaan voivan osallistaa työntekijät, asiakkaat ja muut sidosryhmät uusin tavoin. (EU, 2012, p. 23) Mutta kuinka tämä käytännössä tapahtuu? Miten yhteiskunnallinen yritys voi uudistaa toimialan toimintaa ja rakenteita? Tutkimuksessamme tarkastelemme haasteita, joita yhteiskunnalliset yritykset ovat toiminnassaan kohdanneet. Aineistona on neljän yhteiskunnallisen yrityksen edustajien teemahaastattelut sekä keväällä 2014 yhteiskunnallisille yrityksille järjestettyihin neljään teemapäivään osallistuneiden (yhteensä 14:sta eri organisaatioista) tuottama aineisto. Alustavien tulosten valossa yhteiskunnalliset yritykset törmäävät haasteisiin oman paikan löytämisessä suhteessa muihin alan toimijoihin. Kuinka liittyä olemassa oleviin palvelurakenteisiin? Yhteiskunnallisen yrityksen mahdollistama erilainen toimintamalli aiheuttaa muutostarpeita alan muille toimijoille. Käytännössä yritysten toiminta on rakentunut sen mukaan, kuinka muista organisaatiosta on löydetty tarttumapintaa eli yhteistyöhalukkaita innovatiivisia ihmisiä. Yhteiskunnallisten yrityksen polku toimialan rakenteiden uudistamiseen etenee lähinnä evolutionaarisena. Erilaisista mahdollisuuksista jäävät henkiin ne, mihin alan muut toimijat tarttuvat esim. sopimalla ostopalvelusta, hankerahoituksesta, palkkatuesta tai palveluseteleistä. Alalla olevien toimijoiden vaikutusvalta ennakkoluulot leikkaavat yhteiskunnallisilta yrityksiltä siipiä toimialan radikaaliin uudistamiseen. Suomessa yhteiskunnallisia yrityksiä on vähän ja useimmat elinkaarensa alussa. Jotta niiden energia ei kulu vain oman toiminnan mahdollistamiseen, vaan potentiaali toimialan uudistamiseen kestävin periaattein tulisi hyödynnettyä, tarvitaan laajapohjaista ennakkoluulotonta yhteistyötä kohti yhteistä visiota. Avainsanat Yhteiskunnallinen yritys, innovaatiot 2014 Lahden tiedepäivä Lahti Science Day 17

17 Yhteiskunnalliset yritykset hyvää bisnestä vai bisneksellä hyvää? Tuija Oikarinen, Satu Rinkinen ja Helinä Melkas Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahti School of Innovation YHTEISKUNNALLISET YRITYKSET ALUEIDEN KEHITTÄMISESSÄ Keinoja alueiden kehittämiseen etsitään kiivaasti. Eurooppa 2020-strategia korostaa älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua. Keskeistä on rakentaa alueille ainutlaatuisia innovaatiojärjestelmiä, jotka verkottavat toimijat monitasoisesti. EU-komissio korostaa yhteiskunnallisten yritysten mahdollisuuksia etenkin sosiaalisten innovaatioiden luojina sekä työntekijöiden, asiakkaiden ja eri sidosryhmien osallistajina. Tässä tutkimuksessa mielenkiinnon kohteena on, kuinka yhteiskunnallisten yritysten potentiaali alueiden kehittämisessä näkyy strategioissa. Kerätty tutkimusaineisto kattaa kaikki Suomen alueet ja koostuu 22 alueellisesta innovaatio- ja elinkeinostrategiasta, 18 INKA-hakemuksesta ja 5 INKA-sopimuksesta. Aineisto analysoitiin etsimällä sekä suoria viittauksia yhteiskunnallisiin/sosiaalisiin yrityksiin että tunnistamalla niihin liittyvää henkeä. Tulokset osoittavat, että aineistossa on vain vähän (4 kpl) suoria viittauksia yhteiskunnallisiin yrityksiin. Sen sijaan yhteiskunnallisen yritystoiminnan kanssa yhdenmukaista henkeä oli paljon. Henkeä kuvaavaksi tulkittiin teemat yhteisöllisyys, hyvinvointi, sosiaalinen kestävyys ja vastuullisuus, sektorien välinen yhteistyö, sosiaaliset innovaatiot, arvojen muutos työelämässä ja vastuullisuus liiketoiminnassa. Eniten korostuvat yhteisöllisyys ja hyvinvointi. Laajimmin teemat näkyvät Jyväskylässä ja Metropolialueella, joiden molempien strategioissa näkyy neljä eri teemaa. INKA-aiehakemuksissa henki näkyy selvimmin nostettaessa esiin taloudellisen ja ekologisen näkökulman ohessa sosiaalinen näkökulma. INKA-sopimuksista henkeä löytyi vain kolmesta: yhteisöllisyys Tampereen, yhteisöllisyys ja sosiaalinen vastuu Oulun ja sosiaalisen näkökulman sekä vaikutusten huomioiminen Joensuun esityksessä. Jotta yhteiskunnalliset yritykset saisivat ansaitsemaansa asemaa alueellisessa kehittämisessä, on niiden tunnettuutta lisättävä sekä roolia ja asemaa selkeytettävä. Strategiat tarjoaisivat tähän yhden luontevan tien. Avainsanat Yhteiskunnallinen yritys, aluekehitys, innovaatiojärjestelmä 18 Lahden tiedepäivä Lahti Science Day 2014

18 Näkökulmia hyvinvointiin Näkökulmia hyvinvointiin 2014 Lahden tiedepäivä Lahti Science Day 19

19 Näkökulmia hyvinvointiin Kati Honkanen Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ TARKASTELUSSA LAHDEN LIIPOLA JA KESKUSTA Esityksessä tarkastellaan lapsiperheiden vanhempien hyvinvointi- ja asuinaluekokemuksia. Tutkimusalueina ovat Lahden Liipolan lähiö ja keskusta. Liipola on valittu tutkimuskohteeksi, sillä se on erilaisin sosioekonomisin mittarein tarkasteltuna haasteellinen asuinympäristö. Esityksessä vastataan kysymyksiin: Millaisen merkityksen vanhemmat antavat asuinalueelleen fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena hyvinvointiympäristönä? Millainen merkitys asuinalueella on hyvinvointikokemuksiin? Ilmiötä lähestytään laadullisin menetelmin ja hyvinvointia tarkastellaan subjektiivisesta näkökulmasta. Aineisto kerättiin teemahaastatteluin (N=16). Fyysiseen ympäristöön liittyen palveluiden saatavuutta pidettiin tärkeänä. Lähiössä asuvat olivat yllättävän tyytyväisiä palveluihin, jotka heidän mielestään sijaitsevat toimivien kulkuyhteyksien päässä. Luonnonläheisyys ja hyvät ulkoilumahdollisuudet tukevat lähiön vanhempien hyvinvointia. Keskustan vanhemmat arvostavat lähellä sijaitsevia palveluita ja monipuolisia harrastusmahdollisuuksia. Sekä keskustassa että lähiössä asuvia vanhempia asuinalueeseen vahvasti sitovat perhe ja sukulaiset. Lähiön vanhemmat korostavat yhteisöllisyyttä ja sosiaalisten verkostojen tärkeyttä. Sosiaalinen ympäristö näyttäytyy erilaisena kaupungin keskustassa, sillä yhteisöllisyyttä ei kaivata siellä samalla tavoin kuin lähiössä, ja siellä asuvat pitävät mielellään etäisyyttä naapureihin. Psyykkiseen ympäristöön liittyvät asuinalueen turvallisuus, maine ja alueidentiteetti. Ihmiset hakeutuvat lähiöön usein taloudellisien resurssien pakottamina, mutta alueelle asetuttuaan he kokevat sen kotipaikakseen. Oma asuinalue koetaan pääosin turvallisena. Perhettä pidetään suojaavana tekijänä silloin, kun asuinympäristö nähdään turvattomana. Jos asutaan heikkomaineisella alueella, pyritään maineen merkitystä vähättelemään. Vanhempien sitoutuminen asuinalueeseen on yllättävän vahvaa huolimatta alueen huonosta maineesta. Avainsanat Subjektiivinen hyvinvointi, fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö Honkanen Kati & Poikolainen Jaana (käsikirjoitus). Asuinalueet lapsiperheiden vanhempien hyvinvointiympäristöinä - subjektiivinen näkökulma. Tutkimus on osa tutkimus- ja kehittämishanketta: Asuinalue lapsiperheiden kokemana - hyvinvointi haasteellisessa ympäristössä 20 Lahden tiedepäivä Lahti Science Day 2014

20 Näkökulmia hyvinvointiin Riikka Puhakka Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia LUONTO NUORTEN HYVINVOINNIN JA AKTIVOIMISEN VÄLINEENÄ ESIMERKKINÄ POLKU-HANKE Luontoa ja sen aineettomia arvoja voidaan hyödyntää ihmisten arjen hyvinvoinnin edistämisessä ja monien terveydellisten ja sosiaalisten ongelmien ratkaisemisessa. Luonto pyritäänkin Suomessa liittämään voimakkaammin osaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimintaympäristöjä. Viime vuosina tunnetuksi tulleella green care -toiminnalla tarkoitetaan luontoon ja maaseutuympäristöön kytkeytyvää toimintaa, joka edistää ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua. Tämä tutkimus perustuu Lahdessa käynnissä olevaan ESR-rahoitteiseen Polku-pilottihankkeeseen, jossa annetaan eväitä nuorten ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojen suunnitteluun erityisesti luonto- ja ympäristöalalla sekä vahvistetaan nuorten hyvinvointia, osallisuutta ja ympäristövastuullisuutta. Hankkeessa järjestetään työttömille nuorille kolme osallistavaa, luonto- ja ympäristöpainotteista työpajaa työhön tutustumiseksi. Lisäksi työpajojen toimintaan sisältyvät arjen ympäristövastuullisuuden syventämiseen tähtäävä ekotiimi ja luontoyhteyttä vahvistavat luontoretket. Kyselyihin, haastatteluihin ja osallistuvaan havainnointiin perustuvassa tutkimuksessa tarkastellaan hankkeen toimintojen vaikuttavuutta nuorten hyvinvointiin, ura- ja ammatinvalintasuunnitelmiin, luontosuhteeseen ja ympäristövastuullisuuteen. Tulosten perusteella luonnon tärkeys ja halu liikkua luonnossa lisääntyivät osallistujien keskuudessa työpajojen aikana. Luontoretket lisäsivät erityisesti nuorten psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Nuorten ympäristöasenteissa tapahtui muutoksia, ja nuoret saivat kipinää muuttaa käyttäytymistään ympäristövastuullisemmaksi. Nuorten hyvinvointiin liittyvistä tekijöistä esimerkiksi tulevaisuudennäkymät muuttuivat myönteiseen suuntaan työpajojen aikana. Osa nuorista sai myös apua ura- ja ammatinvalintaan. Tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että luontoa voidaan käyttää välineenä nuorten hyvinvoinnin edistämiseen ja osallisuuden vahvistamiseen. Avainsanat Luonto, hyvinvointi, ympäristövastuullisuus, green care, nuoret 2014 Lahden tiedepäivä Lahti Science Day 21

Venäläiset asiakkaina liiketoiminnan mahdollisuudet ja kompastuskivet

Venäläiset asiakkaina liiketoiminnan mahdollisuudet ja kompastuskivet Venäläiset asiakkaina liiketoiminnan mahdollisuudet ja kompastuskivet Lahti Science Day 11.11.2014 Helena Hatakka, Jaana Loipponen ja Leena Nietosvuori 1 Venäläiset asiakkaina liiketoiminnan mahdollisuudet

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys toimialan uudistajana

Yhteiskunnallinen yritys toimialan uudistajana Yhteiskunnallinen yritys toimialan uudistajana Tuija Oikarinen, Suvi Konsti-Laakso, Virpi Koskela & Helinä Melkas Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Suuret odotukset Yhteiskunnalliset

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä

Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä Satu Rinkinen, Tuija Oikarinen & Helinä Melkas LUT Lahti School of Innovation 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Alue- ja innovaatiopolitiikan haasteet - Europe

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Heli Leander

Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Heli Leander Lahden tiedepäivä 11.11.2014 Heli Leander Tausta ja tavoitteet Suomessa runsas kymmenesosa työikäisistä täyttää terveysliikunnan suositukset. Erityisenä haasteena liikkumattomien suuri määrä, arkielämän

Lisätiedot

ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta

ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ Tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta Kati Honkanen, HTL, suunnittelija / tutkija kati.honkanen@helsinki.fi Lahden Tiedepäivä 11.11.2014

Lisätiedot

Luonto nuorten hyvinvoinnin ja aktivoimisen välineenä esimerkkinä Polku-hanke

Luonto nuorten hyvinvoinnin ja aktivoimisen välineenä esimerkkinä Polku-hanke Luonto nuorten hyvinvoinnin ja aktivoimisen välineenä esimerkkinä Polku-hanke FT, tutkijatohtori Riikka Puhakka Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Tausta Luonto lisää hyvinvointia

Lisätiedot

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto

ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto ATLAS-kartan esittely - Peli palveluiden yhteiskehittämisen menetelmistä Päivi Pöyry-Lassila, Aalto-yliopisto Serve Research Brunch 24.10.2013 Esityksen sisältö ATLAS-hanke lyhyesti ATLAS-kartan kehittäminen:

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle

Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Kestävyydestä kilpailuetua Hämeen maaseutumatkailulle Anja Härkönen Projektikoordinaattori / Kanta-ja Päijät-Häme LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 12.11.2013 1 14. marraskuuta 2013 Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun,

Lisätiedot

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi 2.10.2012 Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi Jaana Lerssi-Uskelin Ohjelma: Verkostot työhyvinvoinnin tukena Alustuspuheenvuorot ja työpaja Jatketaan toimintaa yhdessä! Yhteenveto Työterveyslaitos on työhyvinvoinnin

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

BENCHMARKINGISTAKO HYÖTYÄ OPINNÄYTETYÖHÖN JA OHJAUKSEEN? Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Päivikki Lahtinen

BENCHMARKINGISTAKO HYÖTYÄ OPINNÄYTETYÖHÖN JA OHJAUKSEEN? Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Päivikki Lahtinen BENCHMARKINGISTAKO HYÖTYÄ OPINNÄYTETYÖHÖN JA OHJAUKSEEN? Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Päivikki Lahtinen Ontti hanke, jonka virallinen nimi oli : Työelämän ja ammattikorkeakoulun yhteistyön kehittäminen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Oppiminen aluekehittämisen moottorina

Oppiminen aluekehittämisen moottorina Oppiminen aluekehittämisen moottorina Länsi-Uusimaa uuteen nousuun seminaari 9.3.2010 Suuri osa siitä, mitä opimme koulussa ja yliopistossa ei liity talouselämän edellyttämään osaamiseen Adam Smith Kansojen

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrityksen merkki ja muut menestymisen edellytykset

Yhteiskunnallisen yrityksen merkki ja muut menestymisen edellytykset Yhteiskunnallisen yrityksen merkki ja muut menestymisen edellytykset Jaana Merenmies, Syfo Oy - yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yrittäjyys Nyt! 13.5.2011 Oulu, Pohto Yhteiskunnallisten yritysten

Lisätiedot

PROAKTIIVISTA ALUEKEHITTÄMISTÄ TULEVAISUUTTA TUTKIEN

PROAKTIIVISTA ALUEKEHITTÄMISTÄ TULEVAISUUTTA TUTKIEN PROAKTIIVISTA ALUEKEHITTÄMISTÄ TULEVAISUUTTA TUTKIEN Jari Hautamäki Proaktiivisesti kohti rakennemuutosta (ENNE) projekti http://www.lamk.fi/enne Kuva: http://www.flickr.com/photos/73662475@n00/2651957971

Lisätiedot

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä

Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Palvelumuotoilu ja muotoiluajattelu bisneksessä Hanna-Riina Vuontisjärvi Projektipäällikkö/ Palvelumuotoilija Lapin yliopisto, Taiteiden Tiedekunta hanna-riina.vuontisjarvi@ulapland.fi Mitä palvelumuotoilija

Lisätiedot

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ

KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ KOULUTUSTA, TUTKIMUSTA JA KEHITTÄMISTÄ 1 2 Ammattikorkeakoulututkintoja, ylempiä AMK-tutkintoja ja erikoistumisopintoja. EDELLÄKÄVIJÖIDEN HAAGA-HELIA! HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu kouluttaa liike-elämän

Lisätiedot

Lahden tiedepäivä 12.11.2013

Lahden tiedepäivä 12.11.2013 Lahden tiedepäivä 12.11.2013 Tosielämän Sankarit - terveysviestintää käyttäjälähtöisesti Satu Parjanen LUT Lahti School of Innovation Sari Kullaa HY Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Käyttäjälähtöisyys

Lisätiedot

Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta

Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta 1 Hyvät käytännöt opetuksen ja TKI:n integroinnista kansainvälisestä näkökulmasta Timo Ahonen, FUAS/Lahden ammattikorkeakoulu Martti Komulainen, Turun ammattikorkeakoulu Tero Uusitalo, Laurea-ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit

Yritysten ja korkeakoulujen kehittämiskumppanuus. Maakuntakorkeakoulufoorumit Yritysten ja korkeakoulujen uj kehittämiskumppanuus Maakuntakorkeakoulufoorumit Sastamala Ikaalinen 8.3.2011 29.3.2011 Asiakkuusjohtaja Esa Ala-Uotila s akkuusjohtaja Esa la Uot la etunimi.sukunimi@tamk.fi

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

JULKINEN TAIDE JA JOHN DEWEYN DEMOKRAATTINEN KOKEMUS. JOHN ADAMSIN ON THE TRANSMIGRATION OF SOULS

JULKINEN TAIDE JA JOHN DEWEYN DEMOKRAATTINEN KOKEMUS. JOHN ADAMSIN ON THE TRANSMIGRATION OF SOULS JULKINEN TAIDE JA JOHN DEWEYN DEMOKRAATTINEN KOKEMUS. JOHN ADAMSIN ON THE TRANSMIGRATION OF SOULS KALLE PUOLAKKA KSEI/PALMENIA LAHTI LAHDEN TIEDEPÄIVÄ 11.11.2014 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia

Lisätiedot

KASSU LIVES Kasarminmäki Living Lab Ohjausryhmän kokous 5.5.2011

KASSU LIVES Kasarminmäki Living Lab Ohjausryhmän kokous 5.5.2011 KASSU LIVES Kasarminmäki Living Lab Ohjausryhmän kokous 5.5.2011 1. Tavoitteet Luoda käyttäjä- ja kysyntälähtöinen Living Lab toimintaympäristö, joka tukee Kymenlaakson ammattikorkeakoulun LCCE- oppimisen

Lisätiedot

KULTTUURIN HYVINVOINTIVAIKUTUSTEN EDISTÄMISEN KOULUTUKSELLISET HAASTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET

KULTTUURIN HYVINVOINTIVAIKUTUSTEN EDISTÄMISEN KOULUTUKSELLISET HAASTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET KULTTUURIN HYVINVOINTIVAIKUTUSTEN EDISTÄMISEN KOULUTUKSELLISET HAASTEET JA TOIMENPIDE-EHDOTUKSET Merja Saarela, Kari Nuutinen lisäksi asiantuntijoina: Kainulainen Maija, Keskuspuiston ammattiopisto; Invalidisäätiö

Lisätiedot

Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä

Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä Sari Rissanen, professori laitosjohtaja, varadekaani Terveyshallinnon ja - talouden laitos (1.1.2010 Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos) - määrittelyä

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla

Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla -projekti Suomalaisen Työn Liiton Yhteiskunnallinen yritys -merkki Diakin Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla

Lisätiedot

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1

Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Kuinka onnellisia suomalaiset ovat työssään? Human@Work 30/09/2014 1 Human@Work Human@Work auttaa asiakkaitaan rakentamaan innostavasta yrityskulttuurista kestävää kilpailuetua palveluliiketoimintaan.

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Kulttuuri, taide ja liikunta työorganisaatioiden kehittämisessä. Arvokas työelämä Musiikkitalo Ylijohtaja Riitta Kaivosoja

Kulttuuri, taide ja liikunta työorganisaatioiden kehittämisessä. Arvokas työelämä Musiikkitalo Ylijohtaja Riitta Kaivosoja Kulttuuri, taide ja liikunta työorganisaatioiden kehittämisessä Arvokas työelämä Musiikkitalo 11.3.2013 Ylijohtaja Riitta Kaivosoja Uusi tuottavuus ja uusi työ Tuotannontekijät Työvoima Tuotantovälineet

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Tradenomi (Ylempi AMK) Master of Business Administration Koulutusohjelman tuottama tutkinto Tradenomi (Ylempi AMK) on ylempi korkeakoulututkinto, joka tuottaa saman pätevyyden julkisen sektorin virkaan

Lisätiedot

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010

Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Henkilöstötuottavuuden johtaminen ja työelämän laadun merkitys organisaation tuottavuudessa Tauno Hepola 11.2.2010 Organisaatioiden haasteita Työelämän laadun rakentuminen Työhyvinvointi, tuottavuus ja

Lisätiedot

Talous ja työllisyys

Talous ja työllisyys Talous ja työllisyys 1. Suomen ja euroalueen talouspolitiikka 2. Designilla kilpailukykyä 3. Valmistavan vientiteollisuuden tuotteiden ja palveluiden pelillistäminen 4. Globaalit yritykset pienillä työssäkäyntialueilla:

Lisätiedot

Autenttisuutta arviointiin

Autenttisuutta arviointiin Autenttisuutta arviointiin Laadun arvioinnin toteutuminen YAMKkoulutusohjelmissa Päivi Huotari, Salla Sipari & Liisa Vanhanen-Nuutinen Raportointi: vahvuudet, kehittämisalueet ja hyvät käytänteet Arviointikriteeristön

Lisätiedot

ASIAKASLÄHTÖISIÄ MENETELMIÄ JULKISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN

ASIAKASLÄHTÖISIÄ MENETELMIÄ JULKISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN ASIAKASLÄHTÖISIÄ MENETELMIÄ JULKISTEN PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN Keskiviikkona 15.9. klo 10 11 Uudistajan tarina tietoiskun muodossa kerrotaan Rauman Wiktio Personoitava kokonaisratkaisu hoiva-asumiseen

Lisätiedot

Taide uusi tapa lähestyä työelämän kehittämistä

Taide uusi tapa lähestyä työelämän kehittämistä Taide uusi tapa lähestyä työelämän kehittämistä TAIKA Taide työelämän laadun ja innovaatiokyvykkyyden kehittäjänä Anu-Liisa Rönkä, Helsingin yliopisto / Palmenia & Mia Liski, Lahden ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä. Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä. Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Julkiset palveluinnovaatiot syntyvät organisoidusti ja yhteistyönä Merja Sankelo, THT, Dosentti,Tutkijayliopettaja, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Julkiset palvelut Ovat palveluita, jotka ovat luonteeltaan

Lisätiedot

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Laurea University of Applied Sciences, Espoo, Finland Prof.

Lisätiedot

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student

Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Students Experiences of Workplace Learning Marja Samppala, Med, doctoral student Research is focused on Students Experiences of Workplace learning (WPL) 09/2014 2 Content Background of the research Theoretical

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

HYVINVOINTIFOORUMI. Leena Liimatainen Yksikön johtaja LAMK sosiaali- ja terveysala 2.5.2016 Wanha Walimo

HYVINVOINTIFOORUMI. Leena Liimatainen Yksikön johtaja LAMK sosiaali- ja terveysala 2.5.2016 Wanha Walimo HYVINVOINTIFOORUMI Leena Liimatainen Yksikön johtaja LAMK sosiaali- ja terveysala 2.5.2016 Wanha Walimo HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN KUNNISSA Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö kunnissa on

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

Tiina Laiho ja Teppo Rantala. 11.11.2014 Lahden tiedepäivä

Tiina Laiho ja Teppo Rantala. 11.11.2014 Lahden tiedepäivä Opitaan yhdessä; kokemuksia osaamisperustaisen opetussuunnitelman kehittämisestä HAAGA-HELIAN ammattikorkeakoulun liikunnan ja vapaaajan koulutusohjelmaan Tiina Laiho ja Teppo Rantala 11.11.2014 Lahden

Lisätiedot

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille

Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen. työkirja. Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja Opettajille, rehtoreille sekä muille yrittäjyyskasvatuksen toimijoille ja kumppaneille Yrittäjyyskasvatuksen kehittämisen työkirja on osa Yritteliäs ja hyvinvoiva

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE?

MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? MITÄ HAASTEITA NUORISOLAIN MUUTOKSET JA NUORTEN YHTEISKUNTATAKUU ASETTAVAT OHJAUSALAN AMMATTILAISTEN KOULUTUKSELLE? Katariina Soanjärvi Johtaja, nuorisotyö Humanistinen ammattikorkeakoulu Verkostoammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla

TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009. Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla TEKNOLOGIAYRITTÄJYYSPÄIVÄT 2006-2009 Säännöllisesti Yrittäjiltä opiskelijoille Yrittäjiltä tutkijoille Yrittäjiltä yrittäjille Yhdistysten avulla Lähtökohta (2005) Teknologiayritysten toimintaympäristö

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen

OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen OPETUSSUUNNITELMA Sosiaali- ja terveysalan ylempi AMK, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen opinnoissa syvennät johtamisen eri osa-alueiden

Lisätiedot

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia?

Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Suomen työelämän kehittäminen Miten voidaan hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia? Työministeri Lauri Ihalainen Arvokas työelämä -seminaari 10.6.2013 Vierumäki Työelämän ja työhyvinvoinnin kehittäminen Suomen

Lisätiedot

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies 13.8.13 Mitä teemme Vapaaehtoislähtöinen Pro-toiminta Asiakaslähtöiset palvelut Vaikuttaa Organi- saatio Vaikutusjohtaminen Organi- saatio = Yhteiskunnallinen ongelma

Lisätiedot

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013

Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan. Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Esikaupallisesti ratkaisu ongelmaan Timo Valli 58. ebusiness Forum 21.5.2013 Today we're still just scratching the surface of what's possible Technology should do the hard work so that people can get on

Lisätiedot

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä

Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Mikä on hyvä käytäntö, miten sen tunnistaa ja miten se on hyödynnettävissä Satu Korhonen erikoissuunnittelija, THL / MEKA 19.5.2010 TEM työpaja / Korhonen 1 Best practice traditio ja avoin innovaatio Hyvän

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla

Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Tuula Jäppinen, innovaatio-asiantuntija Suomen Kuntaliitto Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta kunta-alalla Julkisen sektorin innovaatiotoiminta Avoin

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Palvelumuotoilu muutostyökaluna. Asukkaiden kuuntelemiseen ja osallisuus kulttuuripalveluiden kehittämisessä.

Palvelumuotoilu muutostyökaluna. Asukkaiden kuuntelemiseen ja osallisuus kulttuuripalveluiden kehittämisessä. Palvelumuotoilu muutostyökaluna. Asukkaiden kuuntelemiseen ja osallisuus kulttuuripalveluiden kehittämisessä. Satu Miettinen, professori Lapin yliopisto Palvelumuotoilu on strategisen johtamisen väline.

Lisätiedot

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa.

Osaamisen tunnistamista tehdään koko tutkintoihin valmentavan koulutuksen ajan sekä tietopuolisessa opetuksessa että työssäoppimassa. 1 Sosiaali- ja terveysalan tutkintoihin valmentava koulutus maahanmuuttajille OSAAMISEN TUNNISTAMINEN LÄHIHOITAJAN AMMATTITAITO - perustuu Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja 2010 ammatillisen

Lisätiedot

YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI. Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi

YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI. Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi YAMK-KOULUTUS VAHVAKSI TKI-VAIKUTTAJAKSI Projektipäällikkö Minttu Lampinen, KTT minttu.lampinen@hamk.fi Mukana Suomen kaikki ammattikorkeakoulut Hankkeen tavoitteena on: Uudistaa YAMK-toimintoja Profiloida

Lisätiedot

Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys

Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Marjaana Seppänen ja Ilkka Haapola 10.11.2015 1 Yhteisöllisyys Poliittisessa keskustelussa yhteisöllisyys

Lisätiedot

Terveysliikuntamallien tuotteistaminen. Isto Vanhamäki Lahden seudun kehitys LADEC Oy 8.3.2013

Terveysliikuntamallien tuotteistaminen. Isto Vanhamäki Lahden seudun kehitys LADEC Oy 8.3.2013 Terveysliikuntamallien tuotteistaminen Isto Vanhamäki Lahden seudun kehitys LADEC Oy 8.3.2013 Päijät-Hämeen liitto Paavo Nurmi keskus Helsingin kaupungin liikuntavirasto LAKES - Hankkeen hallinnoija -

Lisätiedot

Kulttuurimaku ja -aktiivisuus. Tutkimus ikääntyvistä päijäthämäläisistä

Kulttuurimaku ja -aktiivisuus. Tutkimus ikääntyvistä päijäthämäläisistä Lahden Tiedepäivä 11.11.2014 Kulttuurimaku ja -aktiivisuus. Tutkimus ikääntyvistä päijäthämäläisistä Antti Karisto & Tiina Koskimäki, Helsingin yliopiston sosiaalitieteiden laitos Tutkimuksen tavoite Kulttuuripääomaa

Lisätiedot

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu

Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Tietoa, neuvontaa ja ohjausta työelämään 26.1.2011 Oulu Kai Koivumäki 1 Osaamistalkoot Valtioneuvoston tulevaisuuskatsaukset pohjana seuraavalle hallitusohjelmalle: TEM Haasteista mahdollisuuksia > työllisyysaste

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa

numeroina TAMK Koulutusvastuu 7 koulutusalalla lähes 50 tutkinto-ohjelmaa meneillään/haussa 2015 www.tamk.fi TAMK numeroina Koulutusvastuu 7 koulutusalalla Kulttuuriala Liiketalous Tekniikka Luonnonvara-ala Sosiaali- ja terveysala Matkailu- ja ravitsemisala Ammatillinen opettajankoulutus lähes

Lisätiedot

Design yrityksen viestintäfunktiona

Design yrityksen viestintäfunktiona Design yrityksen viestintäfunktiona Hanna Päivärinta VTM Pro gradun esittely Tutkimuksen taustaa Design on ollut pitkään puhutteleva ilmiö Designia tuntuu olevan kaikkialla Helsinki World Design Capital

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund

Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio. 17.2.2015/Mona Hägglund Hoivakodin kannustinmalli Kaupunginjohtajan innovaatiokilpailun vuoden 2014 potentiaalinen innovaatio 17.2.2015/Mona Hägglund Vanhusten palvelujen ympärivuorokautisten asumispalvelujen kilpailutus 2014

Lisätiedot

ESIMERKKEJÄ PALVELUMUOTOILUSTA

ESIMERKKEJÄ PALVELUMUOTOILUSTA Leena Alakoski, ETL, projektipäällikkö ja lehtori Laurea-ammattikorkeakoulu, Leppävaara, Espoo leena.alakoski@laurea.fi ESIMERKKEJÄ PALVELUMUOTOILUSTA 1 Markkinointiajattelun muuttuminen. 2010 yhteiskunta

Lisätiedot

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015

AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN. Heli Koski, ETLA 15.1.2015 1 AVOIMEN DATAN VAIKUTTAVUUS: SEURANTA- JA ARVIOINTIMALLIN KEHITTÄMINEN Heli Koski, ETLA 15.1.2015 2 Taustaa esitutkimuksesta Julkisen datan avaamisen potentiaaliset hyödyt on arvioitu ennakollisissa arvioinneissa

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

Kokemuksia alueellisen muotoilupalvelun kehittämisestä

Kokemuksia alueellisen muotoilupalvelun kehittämisestä Kokemuksia alueellisen muotoilupalvelun kehittämisestä Juho Salminen, Satu Rinkinen, Rakhshanda Khan 11.11.2014 Lahden tiedepäivä REDI - When Regions Support Entrepreneurs and Designers to Innovate To

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan toimialamalli tiedolla johtamisen avuksi

Sosiaali- ja terveysalan toimialamalli tiedolla johtamisen avuksi KOKONAISARKKITEHTUURI HYVINVOINTIPALVELUISSA - SEMINAARI 4.12.2012, KUOPIO Sosiaali- ja terveysalan toimialamalli tiedolla johtamisen avuksi Jaana Sinipuro, Senior Advisor, SAS Nordic CoE for Healthcare

Lisätiedot

HAAGA-HELIA:. Yrittäjyydestä Yrittäjyydellä Yrittäjille. Tarja Römer-Paakkanen, MMT dos. Yrittäjyyden yliopettaja

HAAGA-HELIA:. Yrittäjyydestä Yrittäjyydellä Yrittäjille. Tarja Römer-Paakkanen, MMT dos. Yrittäjyyden yliopettaja HAAGA-HELIA:. Yrittäjyydestä Yrittäjyydellä Yrittäjille Tarja Römer-Paakkanen, MMT dos. Yrittäjyyden yliopettaja Oma yritys Wanha Satama 19.-20.3.2013 HAAGA-HELIA kouluttaa liike-elämän ja palveluelinkeinojen

Lisätiedot

Kansainväliset koulutusskenaariot

Kansainväliset koulutusskenaariot seminaari, Vanajanlinna 14-15.2.2006 Kansainväliset koulutusskenaariot Johdatus iltapäivän ryhmätöihin Tuomo Kuosa Tutkija Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskus Ohjelma 1. Palautetaan mieliin.

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015

Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu. Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Yhteiskunnallinen yritys: yksi työkalu Minkälainen olisi suomalainen yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintamalli? Marja-Leena Pellikka Case Manna ry 14.10.2015 Manna ry 1995-2015 => 2016 MannaPalvelut

Lisätiedot

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki

Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä. Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Opi ja kasva -konferenssi osaamisen kehittämisen välineenä Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki Konferenssi on osaamisen kehittämisen prosessi, jonka tavoitteena on 1. tuoda esille ne osaamiset, joita

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi. 31.10.2013 Saila Tykkyläinen

Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi. 31.10.2013 Saila Tykkyläinen Brändää yhteiskunnallinen yrityksesi 31.10.2013 Saila Tykkyläinen ESITYKSEN SISÄLTÖ Mitä on yhteiskunnallinen yritystoiminta? Miksi yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta kannattaa innostua? Yhteiskunnallinen

Lisätiedot

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin

Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Yhteistyöllä osaavaa henkilöstöä sosiaali- ja terveyspalveluihin Vantaan kaupungin ja Metropolia ammattikorkeakoulun yhteistyömalli Jörgen Eriksson Tuula Heinonen Kuntamarkkinat 11.9.2013, Tietoisku Osaamisen

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi

Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012. Tervetuloa! www.yhteistoiminta.fi Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa Joensuu 23.11.2012 Tervetuloa! OHJELMA 9.30-9.40 Tervetuloa koulutukseen Johtaja Risto Ravattinen, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy 9.40-10.10 Yhteiskunnallisen

Lisätiedot