Käsiohjelma Programme

Transkriptio

1 Käsiohjelma Programme

2 Käsiohjelma Programme Fellmannia, Kirkkokatu 27, Lahti

3 LAHDEN TIEDEPÄIVÄN 2014 OHJELMATYÖRYHMÄ Timo Vuorimaa Liisa Kiviluoto Kaisa Vuorivirta Anja Kuhalampi (Anu-Liisa Rönkä) Riikka Puhakka (Minna-Maija Salomaa) Aki Sinkkonen Silja Kostia Marjo Leppä Anu Raappana Kirsi Valkeapää Ilkka Väänänen Heikki Turunen (Jyrki Rosti) Satu Parjanen Senja Jouttimäki Mari Merenluoto Anne Antila Riikka Sinisalo HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu, Vierumäen yksikkö puheenjohtaja HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu, Vierumäen yksikkö Helsingin yliopisto Avoin yliopisto Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Helsingin yliopisto Ympäristötieteiden laitos Lahden ammattikorkeakoulu Lahden ammattikorkeakoulu (projektiryhmä) Lahden ammattikorkeakoulu Lahden ammattikorkeakoulu Lahden ammattikorkeakoulu Lahden kaupunki Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Lahti School of Innovation Lahden Yliopistokampus Lahden Yliopistokampus, koordinaatioyksikkö Lahden Yliopistokampus, koordinaatioyksikkö, sihteeri (projektiryhmä) Oppimiskeskus Fellmannia / PHKK Viestintä- ja markkinointi Anne Antila Terhi Kuisma Marjo Leppä Nanna Mäkelä Lahden Yliopistokampus, koordinaatioyksikkö, sihteeri (projektiryhmä) Lahden ammattikorkeakoulu / PHKK Viestintä ja markkinointi Lahden ammattikorkeakoulu (projektiryhmä) PHKK Viestintä ja markkinointi Lahden tiedepäivä on osa alueellista korkeakouluyhteistyötä. TOIMITTAJA Anne Antila TAITTO Päijät-Hämeen koulutuskonserni, Viestintä- ja markkinointipalvelut, Kirsi Kaarna KANNEN KUVA istockphoto PAINO N-Paino Oy 2014 Ympäristömerkitty painotuote 4 Lahden tiedepäivä Lahti Science Day 2014

4 TERVETULOA LAHDEN TIEDEPÄIVÄÄN Lahden tiedepäivä tarjoaa tietoa Päijät-Hämeessä tehtävästä tutkimus- ja kehitystyöstä ja sen tuloksista. Päivän anti tekee tutuksi alueella toimivien yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen alueellista vaikuttavuutta sekä avaa paljon mahdollisuuksia keskusteluun. Tälle ajalle tunnusomaista on, että monet perinteiset työpaikat katoavat tai muuttuvat voimakkaasti ja että aivan uudenlaisia työmahdollisuuksia avautuu nopeasti. Tämän takia tutkimusja koulutuslaitosten työelämätuntemus ja jalkautuminen työpaikoille on entistä tärkeämpää. Lahden Yliopistokampus ja Lahden alueen kaksi ammattikorkeakoulua ovat aktiivisia työelämän kehittäjiä ja haluavat reagoida ennakoivasti, nopeasti ja notkeasti työelämän muutoksiin ja kehittämistarpeisiin. Lahden tiedepäivä on foorumi, jossa muun muassa tämän reagoinnin tuloksia esitellään. Tiedepäivän yhtenä tarkoituksena on nostaa esiin ja käsitellä innovaatioita, joilla tutkimuksen, koulutuksen ja työelämän yhteistyötä voidaan edelleen jalostaa ja saada entistä tuloksellisemmaksi. Päivän aikana Päijät-Hämeen tutkimusseura julkistaa vuosikirjansa Lahden paikka, Lahden paikat, joka on ohjelman päätteeksi järjestettävän paneelikeskustelun lähtökohtana. Lahden tiedepäivän järjestävät HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu, Lahden ammattikorkeakoulu ja Lahden Yliopistokampus. Timo Vuorimaa Lahden tiedepäivän ohjelmatyöryhmän puheenjohtaja Lahden tiedepäivän 2014 tarkempi aikataulu jaetaan paikalla ja julkaistaan nettisivuilla Lahden tiedepäivä Lahti Science Day 5

5 SISÄLLYS Lahden tiedepäivän 2014 ohjelmatyöryhmä...4 TERVETULOA LAHDEN TIEDEPÄIVÄÄN...5 ALUEELLINEN LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA VENÄJÄ-YHTEISTYÖ... 8 Sosiaali- ja terveysalan johtamista opiskelevien käsityksiä eri sidosryhmien roolista palvelujen laadun parantamisessa...9 Terveydenhuollosta vetovoimainen Päijät-Hämeessä -hanke...10 Experiences from regional design support service development...11 Venäläiset asiakkaina - liiketoiminnan mahdollisuudet ja kompastuskivet...12 Hyvinvointia liikkeellä yli Suomen ja Venäjän rajojen...13 YHTEISKUNNALLISET YRITYKSET HYVÄÄ BISNESTÄ VAI BISNEKSELLÄ HYVÄÄ? Yhteinen jakamisen tila innostaa yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen esimerkki Lahdesta...15 Käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta uuden yrityksen luomisessa...16 Yhteiskunnallinen yritys toimialan uudistajana?...17 Yhteiskunnalliset yritykset alueiden kehittämisessä...18 NÄKÖKULMIA HYVINVOINTIIN Asuinalueet lapsiperheiden vanhempien hyvinvointiympäristöinä tarkastelussa Lahden Liipola ja keskusta...20 Luonto nuorten hyvinvoinnin ja aktivoimisen välineenä esimerkkinä Polku-hanke...21 Liikunta-apteekki.fi työkalupakki neuvontaan...22 Terveysliikunnalla kohti parempaa työkykyä: Orimattilan kaupungin henkilöstön terveysliikuntahanke...23 KULTTUURI KOKEMUKSENA, PÄÄOMANA JA TEOLLISUUTENA Julkinen taide ja John Deweyn demokraattinen kokemus. John Adamsin On the Transmigration of Souls...25 Arjen tilat ja esiesteettisen käsite: Tilakokemus esteettisen kokemuksen ennakkoehtona...26 Cultural tastes and activeness among the elderly...27 Musiikkiteatterituotantojen kulttuuri teollistuminen Suomessa luvulla...28 OPETUKSEN OHJAUS JA KANSAINVÄLISTYMINEN Opinnäytetyön ohjausprosessin kehittäminen yhteistyössä ammattikorkeakoulun ja työelämän kanssa (Ontti -hanke)...30 Palvelulupauksesta kohti ohjauslupausta...31 Ylempi korkeakoulutus vahvistamassa sosiaali- ja terveysalan johtamisosaamista eurooppalaisella yhteistutkinnolla...32 Study exchange a journey to intercultural competence development? Lahden tiedepäivä Lahti Science Day 2014

6 TEKEMÄLLÄ OPPIMINEN, PROJEKTIT JA PROJEKTI OPPIMINEN Tekemällä oppiminen tuumasta toimeen yhteisöllisin työkaluin...35 Projektioppimisen aineistosta tukea opetukseen...36 Opitaan yhdessä; kokemuksia osaamisperustaisen opetussuunnitelman kehittämisestä HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun liikunta- ja vapaa-ajan koulutusohjelmaan...37 Golfia kouluihin kehittämisprojekti...38 KIRKONKYLILTÄ TIETO YHTEISKUNTAAN Kirkonkylästä maaseututaajamaksi Sysmän kehitys 1980-luvulta nykypäivään...40 Kestävyyden kuvia vihreän visuaalisen viestinnän vaikuttavuus...41 Riskiviestintä ja tieteellinen epävarmuus...42 YMPÄRISTÖ HANKKEITA LAHDESTA MAAILMALLE Verkostoitumisen avulla uusiutuvaa energiaa Afrikan markkinoille...44 Rajat ylittävää yhteistyötä Suomen ja Venäjän välillä ILEPRA-projekti...45 Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla...46 Kestävän kehityksen kaupunkilaboratoriota rakentamassa...47 POSTERIT Biojätteistä ja lietteistä kestävää toimintaa (Bioliike)...49 Application of SEM-EDS and FTIR spectroscopy in recycled materials studies - Preliminary study of method validation...50 Developing simulation pedagogy in Lahti University of Applied Sciences...51 Pilaantuneen maan insitu -kunnostuksen pilotointi TANKKI-hankkeessa...52 Monimuotoisen ja joustavan oppimisen tukilaboratorio Lahden ammattikorkeakoulussa...53 Feedback in a Pool...54 A Fresh Way of Interacting for Academic Libraries and Their Users...54 Ikääntyneiden kokemuksia tablettitietokoneen käytettävyydestä...55 LUKIOLAISOHJELMA Litti ja lihamuki. Lahti-blogi lahtelaisuuden kuvana ja kuvaajana...57 Jokainen työntekijä on oman työnsä freelancer?...58 MUISTIINPANOJA Lahden tiedepäivä Lahti Science Day 7

7 Alueellinen liiketoiminnan kehittäminen ja Venäjä-yhteistyö Alueellinen liiketoiminnan kehittäminen ja Venäjä-yhteistyö 8 Lahden tiedepäivä Lahti Science Day 2014

8 Alueellinen liiketoiminnan kehittäminen ja Venäjä-yhteistyö Päivi Huotari 1, Zuzana Havrdová 2 ja Manuel Agostinho 3 1 Lahden ammattikorkeakoulu, 2 Charles University, 3 University of Evora paivi.huotari@lamk.fi SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JOHTAMISTA OPISKELEVIEN KÄSITYKSIÄ ERI SIDOSRYHMIEN ROOLISTA PALVELUJEN LAADUN PARANTAMISESSA Euroopan talouden ennustamattomuus, ikääntyvä väestö, henkilöstön ja asiakkaiden monikulttuurisuuden lisääntyminen, yhteiskunnallinen polarisoituminen sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen rakenteelliset uudistukset asettavat haasteita palvelujen laadulle. Tutkimuksessa kartoitettiin johtamisen ylempää korkeakoulututkintoa suorittavien opiskelijoiden käsityksiä neljän sidosryhmän, yhteiskunnan, johdon, työntekijöiden ja asiakkaiden roolista sosiaali- ja terveyspalvelujen laadun parantamisessa. Aineisto kerättiin kolmessa eurooppalaisessa korkeakoulussa ryhmähaastatteluilla. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällön analyysillä. Tuloksissa korostui eri sidosryhmien vuorovaikutus, joka ylittää rajat virkamiesten ja poliitikkojen, ammattien, organisaatioiden, työntekijöiden ja johdon sekä työntekijöiden ja asiakkaiden välillä. Jokaisella sidosryhmällä on vastuunsa laadun parantamisesta, myös asiakkailla. Tuloksissa korostui järjestelmälähtöinen ajattelu laadun kehittämisessä yhteiskunnan, johtamisen ja myös työntekijän tasolla. Erityisesti ihmisten johtaminen mahdollistaa avoimen keskustelun ja laadun näkemisen osana jokaisen työtä. Yhteiskunnassa sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen organisaatioissa laadun parantaminen nähtiin strategisena valintana. Taloudelliset ja henkilöstöresurssit ovat laadun parantamisen ydintä. Resurssien jakaminen yhteiskunnan tasolla eri sektoreiden välillä sisältää koulutusjärjestelmän, joka varmistaa ammatillisen ja johtamisosaamisen. Organisaatiotasolla johtamisessa määritellään inhimillisten ja muiden resurssien jakamista eri palvelualueille. Ammatilliset arvot, etiikka ja kulttuuri luovat perustan palvelujen laadulle. Palvelujen laatu todentuu hyvinvoinnin ja terveyden eriarvoisuuden vähentymisenä: palvelujen saatavuus, asiakaslähtöisyys ja laatu edistävät sosiaalista tasavertaisuutta. Sosiaali- ja terveyspalveluista ja niiden laadusta tarvitaan laajaa sidosryhmien rajapinnoilla toteutuvaa strategista ja eettistä keskustelua. Avainsanat Laadun parantaminen, sosiaali- ja terveyspalvelut, sidosryhmät Julkaisut, joihin abstrakti perustuu 1. Social and health care management master s degree students experiences on the roles of different stakeholders in quality of care (menossa arviointiin) 2. Havrdová, Z. & Huotari, P Perceptions on ideal and real-world social and healthcare services by social and healthcare management students: Evidence from the Czech Republic, Finland, and Portugal comparison. Review of European Studies 6 (3), ISSN Lahden tiedepäivä Lahti Science Day 9

9 Alueellinen liiketoiminnan kehittäminen ja Venäjä-yhteistyö Sari Lappalainen ja Sirpa Silaste Lahden ammattikorkeakoulu TERVEYDENHUOLLOSTA VETOVOIMAINEN PÄIJÄT- HÄMEESSÄ -HANKE Kätilö-, bioanalyytikko- ja röntgenhoitajaopiskelijoiden käsityksiä työpaikan vetovoimatekijöistä Terveydenhuollon pienten ammattialojen työntekijöitä, kätilöitä, bioanalyytikkoja ja röntgenhoitajia on eläköitymässä huomattava määrä vuoteen 2020 mennessä Päijät-Hämeessä. Jo tällä hetkellä on Päijät-Hämeessä pulaa näistä ammattilaisista. Päijät-Hämeen alueella ei ole näiden alojen koulutusta. Lahden ammattikorkeakoulu toteutti Terveydenhuollosta vetovoimainen Päijät-Hämeessä hankkeen keväällä 2014 yhteistyössä Päijät-Hämeen liiton ja PHSOTEY:n kanssa. Hankkeessa selvitettiin, mitä seikkoja pienten terveydenhuollon ammattialojen opiskelijat arvostavat työnantajassa ja millaiset tekijät opiskelijoiden mielestä ratkaisevat paikkakunnan / työpaikan valinnassa valmistumisen jälkeen. Hankkeen aineisto hankittiin Jyväskylässä, Kuopiossa ja Tampereella opiskelevilta pienten alojen opiskelijoilta. Kaikkiaan kartoitukseen vastasi 139 opiskelijaa. Kartoitus koostui kyselylomakkeesta ja työpajoista opiskelijoille. Opiskelijoiden mielestä sairaalan vetovoimatekijöitä olivat asiakaskeskeinen toiminta, työyksikön hyvä ilmapiiri ja johtajien tuki työntekijöille, ajanmukaiset työolosuhteet ja henkilöstöresurssien riittävyys. Lisäksi tärkeinä pidettiin kattavaa uuden työntekijän perehdytystä ja opiskelijaystävällisyyttä, vakituista työsuhdetta tai vähintään kuuden kuukauden mittaista määräaikaista työsuhdetta. Vastanneista vain kaksi ilmoitti kotimaakunnakseen Päijät-Hämeen. Näiden tulosten pohjalta yhdeksi keskeiseksi toimenpide-ehdotukseksi nousee Päijät-Hämeen tunnettavuuden lisääminen työpaikkakuntana ja Päijät-Hämeestä kotoisin olevien nuorten saaminen hakeutumaan pienten ammattialojen koulutuksiin. Koulutusyhteistyön aloittaminen aloille kouluttavan ammattikorkeakoulun ja PHSOTEY:n välillä ja koulutuksen toteuttamisesta Lahdessa nousi myös yhdeksi kehittämisehdotukseksi. Selvitys liittyi hankkeeseen Terveydenhuollosta vetovoimainen Päijät-Hämeessä. Hakkeesta on ilmestynyt julkaisu LAMK:n julkaisusarjassa. 10 Lahden tiedepäivä Lahti Science Day 2014

10 Alueellinen liiketoiminnan kehittäminen ja Venäjä-yhteistyö Juho Salminen, Rakhshanda Khan and Satu Rinkinen Lappeenranta University of Technology Lahti School of Innovation EXPERIENCES FROM REGIONAL DESIGN SUPPORT SERVICE DEVELOPMENT Design is emerging as one of the major themes of modern business development. However, most organizations especially SMEs view incorporating design as problematic. REDI project has tried to address this issue. It is an international project funded by the European commission with the aim of sustaining territorial innovation ecosystems that stimulate innovation through design. Concretely this means developing a new service to support the use of design in SMEs. The basic assumptions of the project were that (1) using design is beneficial for SMEs business and (2) business advisors are the best channel for reaching these SMEs. The service development process followed the basic steps of design: sensing a gap, defining the problem, exploring alternatives, and selecting a plan. Various tools, such as Service Design Blueprint, Business Model Canvas and problem interviews were used to support the development. The developed new service concept is called Design Option, the goal of which is to encourage the use of design by reducing the perceived risks to the SME. The SME buys the right to see the results of a design project before committing to paying the designer s fees. If the project is successful, the SME pays the designer s fees; otherwise, the service provider takes care of them. The Design Option is complementary to services already offered in the region. The hypotheses for the service were tested with problem interviews with potential users. Generally, the interviewed companies did not regard design as an important success factor. In practice, at least in the Lahti region, it was difficult to find a channel for the service through which a SMEs could be reached that needed design and was not already served by current offerings. For this reason, the developing process of a new service failed. No suitable value propositions and customer channels could be identified. The approach and tools used still proved to be very useful for service design and development. Key words Innovation, service design, SME Juho Salminen, Satu Rinkinen, Rakhshanda Khan (2014) Developing a design support service for SMEs in Living Lab context. ENoLL OpenLivingLab Days 2014, Amsterdam. openlivinglabdays14.com/ 2014 Lahden tiedepäivä Lahti Science Day 11

11 Alueellinen liiketoiminnan kehittäminen ja Venäjä-yhteistyö Helena Hatakka, Jaana Loipponen ja Leena Nietosvuori Lahden ammattikorkeakoulu VENÄLÄISET ASIAKKAINA - LIIKETOIMINNAN MAHDOLLISUUDET JA KOMPASTUSKIVET Venäläiset asiakkaina - liiketoiminnan mahdollisuudet ja kompastuskivet -projektin tavoitteena oli selvittää, millaisia keinoja, tukea ja toimenpiteitä hyvinvointialan mikro- ja pk -yrittäjät Päijät-Hämeen alueella tarvitsevat voidakseen kasvattaa liiketoimintaansa erityisesti venäläisten asiakkaiden suuntaan. Selvitettiin myös venäläisten asiakkaiden toiveita ja odotuksia Päijät-Hämeen hyvinvointialan palveluista. Aineistot kerättiin sekä avoimella että strukturoidulla kyselylomakkeella. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan osa yrittäjistä oli kiinnostunut laajentamaan liiketoimintaansa venäläisiin asiakkaisiin. Yrittäjät tarvitsivat resursseja markkinoinnin suuntaamiseen venäläiselle kohderyhmälle. Myös yrittäjien keskinäinen verkostoituminen koettiin tärkeäksi. Keskeinen vahvuus tämän tutkimuksen tulosten perusteella oli yrittäjien luottamus omaan ammattitaitoon ja tarjolla olevien palveluiden laatuun. Kielitaito, venäläisen kulttuurin tuntemus ja kulttuurin vaikutus nousivat osaamishaasteiksi. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella voidaan sanoa, että venäläiset matkailevat usein yhdessä ja kolmannes matkailijoista ei käytä matkakielenä suomea tai englantia. Matkan tarkoituksena oli loma- tai ostosmatkailu. Terveysmatkailu kiinnosti pientä osaa vastaajista. Kiinnostuneita oltiin hammaslääkäri- ja sairaalapalveluista sekä fysioterapiapalveluista. Myös muut palvelut kiinnostivat. Palvelujen valintaan vaikuttivat palvelun kohtuullinen hinta ja kielitaitoinen ja kokenut henkilökunta. Projektin tulos kiteytyi toimenpide-ehdotuksiin. Keskeinen toimenpide-ehdotus on osaamisen kehittämisen mahdollisuudet yrittäjille. Muita ovat yrittäjien monipuolisen verkostoitumisen mahdollistaminen ja tukeminen, laaja venäläistä hyvinvointimatkailua edistävä monitoimijainen päijäthämäläinen hybridihanke ja selvitys venäläistä asiakasta jo palvelevien yritysten yhteistyöstä, yhteistyökokemuksista ja käytännöistä. Avainsanat Hyvinvointipalvelut, venäläiset asiakkaat 12 Lahden tiedepäivä Lahti Science Day 2014

12 Alueellinen liiketoiminnan kehittäminen ja Venäjä-yhteistyö Leena Nietosvuori ja Annamaija Id-Korhonen Lahden ammattikorkeakoulu HYVINVOINTIA LIIKKEELLÄ YLI SUOMEN JA VENÄJÄN RAJOJEN Moving towards wellbeing -projektin puitteissa on tehty rajat ylittävää yhteistyötä yhdessä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun, Venäjän Presidentillisen Akatemian (Viipuri) ja Valtion yliopiston (Pietari) kanssa. Projektin tavoitteena on ollut tukea alueellista yhteistyötä yrittäjyyden näkökulmasta Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa, Leningradin alueella (Viipuri) ja Pietarissa. Hankkeessa on ollut mukana kaikilta näiltä alueilta hyvinvointialan ja sosiaali- ja terveysalan yrityksiä. Projektia rahoittaa Kaakkois-Suomi-Venäjä ENPI CBC -ohjelma MTW-projektin tavoitteena on mm. 1. tukea alueellista kehitystä ja auttaa yrittäjiä kehittämään palveluitaan 2. tukea yrittäjien ja korkeakoulujen verkostoitumista ja yrittäjäyhteistyötä 3. luoda uudenlaista kansainvälistä työkulttuuria sosiaali- ja terveysalan yrittäjyyteen. Tavoitteita tukevia toimintoja ovat olleet yhteiset seminaarit ja työpajat sekä yrittäjille että opiskelijoille. Työpajoja on toteutettu Pietarissa, Kouvolassa, Viipurissa ja Lahdessa. Työpajojen yritysvierailut ovat kiinnostaneet osallistujia, ja erityisesti venäläiset yrittäjät ovat saaneet tietoa suomalaisesta hyvinvointiyrittäjyydestä. Projektissa olevien korkeakoulujen ja yrittäjien kokemuksia kehittämistyöstä on koottu julkaisuun, joka ilmestyy syyskuussa Projektin aikana on luotu internetiin portaali, joka mahdollistaa verkostoitumista ja keskustelua. Suomalaisille ja venäläisille opiskelijoille on toteutettu yhteinen yrittäjyyden opintokokonaisuus. Opinnoissa on mm. ideoitu uusia hyvinvointialan yrityksiä virtuaaliopinnoissa ja Lahdessa sekä Pietarissa yhtäaikaisesti toteutuneiden intensiiviviikkohen aikana. Kymenlaakson alueella rajat ylittävää yhteistyötä yrittäjien kesken on käynnistynyt, ja kaikilla alueilla yrittäjät ovat verkostoituneet alueellisesti. Osallistujien kulttuurin tuntemus on lisääntynyt projektin aikana. Haasteena on ollut venäläisten yrittäjien kielitaito; englannin kielen käyttö ei ollut mahdollista. Avainsanat Yrittäjyys, hyvinvointi, kansainvälinen yhteistyö 2014 Lahden tiedepäivä Lahti Science Day 13

13 Yhteiskunnalliset yritykset hyvää bisnestä vai bisneksellä hyvää? Yhteiskunnalliset yritykset hyvää bisnestä vai bisneksellä hyvää? 14 Lahden tiedepäivä Lahti Science Day 2014

14 Yhteiskunnalliset yritykset hyvää bisnestä vai bisneksellä hyvää? Virpi Koskela Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahti School of Innovation YHTEINEN JAKAMISEN TILA INNOSTAA YHTEISKUNNALLISEEN YRITTÄJYYTEEN ESIMERKKI LAHDESTA Yhteisen jakamisen tilalla tarkoitetaan fasilitoituja/osallistavia olosuhteita, jotka mahdollistavat tilaan tulleiden ihmisten (esim. työ- ja/tai elämän-)kokemusten jakamisen mahdollisimman vapaasti ja samanarvoisesti. Yhteinen jakamisen tila on tarpeellinen silloin, kun halutaan esimerkiksi muuttaa tai kehittää tietyn ihmisryhmän, yhteisön tai organisaation toimintaa niin, että kaikkien organisaation jäsenten ääni (ja kokemus) tulee kuulluksi. Yhteisen jakamisen tila muodostuu osallistamisen, osallistumisen ja osallisuuden dialogista. Globaalisti katsottuna yhteinen jakamisen tila on demokraattinen, sosiaalisesti, eettisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen kulmakivi, tila, jossa pyritään ottamaan huomioon ns. yhteinen hyvä - planeettamme elämän palveleminen ja sen jatkuminen. Tällaiset kokonaisvaltaiset näkemykset organisaatioiden kehittämiseen, innovatiivisuuteen ja johtamiseen ovat lisääntymässä myös alan tutkimuksessa ja kirjallisuudessa (mm. Scharmer, 2007; Scharmer & Kaufer, 2013; Senge, etc. 2009; ja Sveiby, 2009). Lahdessa toimiva Päijät-Hämeen sosiaalipsykiatrinen säätiö alkoi vuonna 2012 kerätä yhteisen jakamisen tilan periaatteella fasilitoitujen työpajojen avulla liikeideoita päihde- ja mielenterveyskuntoutujien yhteisyritystä varten. Näissä yhteisen talouden talkoiden nimen alla kulkevissa työpajoissa jahdattiin ajatuksia ja ideoita, joiden avulla kuntoutujat voivat työllistää itse itsensä, omilla ehdoillaan. Vuosien aikana on kyseisestä liikeideajahdista syntynyt jo yksi vertaisohjaajapalvelu-pilotti Lahden seudulle ja uusia pilotteja suunnitellaan. Tutkimus esittelee yhteisen jakamisen tilan periaatteita Lahdessa toteutuneen esimerkin kautta Lahden tiedepäivä Lahti Science Day 15

15 Yhteiskunnalliset yritykset hyvää bisnestä vai bisneksellä hyvää? Suvi Konsti-Laakso Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahti School of Innovation KÄYTTÄJÄLÄHTÖINEN INNOVAATIOTOIMINTA UUDEN YRITYKSEN LUOMISESSA Innovaatiotoiminnan kuumin trendi on tällä hetkellä avoin innovaatiotoiminta ja avoimet innovaatioalustat. Avoin innovaatiotoiminta käsittää niin yritysten välisen osaamisen hankinnan kuin asiakkaiden ja loppukäyttäjien osallistamisen innovaatioprosessiin. Avoimet innovaatioalustat puolestaan ovat usein työympäristöjä, joissa tehostetaan tuotteiden, palveluiden ja markkinoiden kehittämistä. Yhä enenevässä määrin tiedostetaan innovaatioiden olevan sosiaalisia prosesseja, joissa yhdistellään erilaista osaamista uudella tavalla. Yhteiskunnalliset yritykset ovat yrityksiä, joiden liiketoimintamalli perustuu sosiaalisen hyödyn maksimointiin. Yhteiskunnalliset yritykset ratkaisevat yhteiskuntamme ilkeitä ongelmia, kuten syrjäytyminen, työttömyys ja köyhyys, liiketoiminnan avulla. Yhteiskunnalliset yritykset ovat vielä tuore käsite Suomessa, vaikkakin asian juuret ovat pidemmällä ajassa. Yhteiskunnalliset yritykset ovat määritelmänsä mukaan osallistavia ja läpinäkyviä, mutta miten tämä pätee yrityksen perustamiseen ja liikeidean luomiseen? Tämä tutkimus kuvaa erään lahtelaisen yhteiskunnallisen yrityksen syntyprosessia. Tutkimuskohteena oli prosessin varhaiset vaiheet, kuten liikeidean luominen, joka toteutettiin käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan metodein. Tutkimuksessa tarkastellaan yhteiskunnallisen yrityksen perustamisprosessia. Tutkimusote on laadullinen tapaustutkimus. Aineisto kerättiin osallistumalla reaaliaikaisesti prosessiin havainnoimalla ja toimijoiden avoimin haastatteluin. Lisäksi aineistona käytettiin prosessin dokumentaatiota esimerkiksi blogi ja työpajojen dokumentaatio. Tutkimus valottaa millainen yhteisöllinen kehittämisprosessi on käytännössä. Prosessi oli hyvinkin avoin ja läpinäkyvä mutta samalla myös määrätietoisesti johdettu päätöksentekoprosessi. Käytetyt menetelmät poikkeavat ns. innovaatiojohtamisen valtavirrasta. Ihmisten omien vahvuuksien tunnistamista tukevat menetelmät toivat esiin yli sata liikeideaa. Kuitenkin vain muutama idea löysi taakseen yrittäjämäistä eteenpäinvientiä. Yrittäjyyden rooli on siis prosessissa keskeinen. Yrityksen perustaminen ei ole yksittäisten supermiesten puuhaa vaan liiketoiminnan luominen on yhteistyötä ja kollektiivista, yhteisöllistä yrittäjyyttä. 16 Lahden tiedepäivä Lahti Science Day 2014

16 Yhteiskunnalliset yritykset hyvää bisnestä vai bisneksellä hyvää? Tuija Oikarinen Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahti School of Innovation YHTEISKUNNALLINEN YRITYS TOIMIALAN UUDISTAJANA? Yhteiskunnallisten yritysten potentiaalia liiketoiminnan uudistajina ja sosiaalisten ongelmien ratkaisijana korostetaan. Yhteiskunnallisten yritysten katsotaan voivan osallistaa työntekijät, asiakkaat ja muut sidosryhmät uusin tavoin. (EU, 2012, p. 23) Mutta kuinka tämä käytännössä tapahtuu? Miten yhteiskunnallinen yritys voi uudistaa toimialan toimintaa ja rakenteita? Tutkimuksessamme tarkastelemme haasteita, joita yhteiskunnalliset yritykset ovat toiminnassaan kohdanneet. Aineistona on neljän yhteiskunnallisen yrityksen edustajien teemahaastattelut sekä keväällä 2014 yhteiskunnallisille yrityksille järjestettyihin neljään teemapäivään osallistuneiden (yhteensä 14:sta eri organisaatioista) tuottama aineisto. Alustavien tulosten valossa yhteiskunnalliset yritykset törmäävät haasteisiin oman paikan löytämisessä suhteessa muihin alan toimijoihin. Kuinka liittyä olemassa oleviin palvelurakenteisiin? Yhteiskunnallisen yrityksen mahdollistama erilainen toimintamalli aiheuttaa muutostarpeita alan muille toimijoille. Käytännössä yritysten toiminta on rakentunut sen mukaan, kuinka muista organisaatiosta on löydetty tarttumapintaa eli yhteistyöhalukkaita innovatiivisia ihmisiä. Yhteiskunnallisten yrityksen polku toimialan rakenteiden uudistamiseen etenee lähinnä evolutionaarisena. Erilaisista mahdollisuuksista jäävät henkiin ne, mihin alan muut toimijat tarttuvat esim. sopimalla ostopalvelusta, hankerahoituksesta, palkkatuesta tai palveluseteleistä. Alalla olevien toimijoiden vaikutusvalta ennakkoluulot leikkaavat yhteiskunnallisilta yrityksiltä siipiä toimialan radikaaliin uudistamiseen. Suomessa yhteiskunnallisia yrityksiä on vähän ja useimmat elinkaarensa alussa. Jotta niiden energia ei kulu vain oman toiminnan mahdollistamiseen, vaan potentiaali toimialan uudistamiseen kestävin periaattein tulisi hyödynnettyä, tarvitaan laajapohjaista ennakkoluulotonta yhteistyötä kohti yhteistä visiota. Avainsanat Yhteiskunnallinen yritys, innovaatiot 2014 Lahden tiedepäivä Lahti Science Day 17

17 Yhteiskunnalliset yritykset hyvää bisnestä vai bisneksellä hyvää? Tuija Oikarinen, Satu Rinkinen ja Helinä Melkas Lappeenrannan teknillinen yliopisto Lahti School of Innovation YHTEISKUNNALLISET YRITYKSET ALUEIDEN KEHITTÄMISESSÄ Keinoja alueiden kehittämiseen etsitään kiivaasti. Eurooppa 2020-strategia korostaa älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua. Keskeistä on rakentaa alueille ainutlaatuisia innovaatiojärjestelmiä, jotka verkottavat toimijat monitasoisesti. EU-komissio korostaa yhteiskunnallisten yritysten mahdollisuuksia etenkin sosiaalisten innovaatioiden luojina sekä työntekijöiden, asiakkaiden ja eri sidosryhmien osallistajina. Tässä tutkimuksessa mielenkiinnon kohteena on, kuinka yhteiskunnallisten yritysten potentiaali alueiden kehittämisessä näkyy strategioissa. Kerätty tutkimusaineisto kattaa kaikki Suomen alueet ja koostuu 22 alueellisesta innovaatio- ja elinkeinostrategiasta, 18 INKA-hakemuksesta ja 5 INKA-sopimuksesta. Aineisto analysoitiin etsimällä sekä suoria viittauksia yhteiskunnallisiin/sosiaalisiin yrityksiin että tunnistamalla niihin liittyvää henkeä. Tulokset osoittavat, että aineistossa on vain vähän (4 kpl) suoria viittauksia yhteiskunnallisiin yrityksiin. Sen sijaan yhteiskunnallisen yritystoiminnan kanssa yhdenmukaista henkeä oli paljon. Henkeä kuvaavaksi tulkittiin teemat yhteisöllisyys, hyvinvointi, sosiaalinen kestävyys ja vastuullisuus, sektorien välinen yhteistyö, sosiaaliset innovaatiot, arvojen muutos työelämässä ja vastuullisuus liiketoiminnassa. Eniten korostuvat yhteisöllisyys ja hyvinvointi. Laajimmin teemat näkyvät Jyväskylässä ja Metropolialueella, joiden molempien strategioissa näkyy neljä eri teemaa. INKA-aiehakemuksissa henki näkyy selvimmin nostettaessa esiin taloudellisen ja ekologisen näkökulman ohessa sosiaalinen näkökulma. INKA-sopimuksista henkeä löytyi vain kolmesta: yhteisöllisyys Tampereen, yhteisöllisyys ja sosiaalinen vastuu Oulun ja sosiaalisen näkökulman sekä vaikutusten huomioiminen Joensuun esityksessä. Jotta yhteiskunnalliset yritykset saisivat ansaitsemaansa asemaa alueellisessa kehittämisessä, on niiden tunnettuutta lisättävä sekä roolia ja asemaa selkeytettävä. Strategiat tarjoaisivat tähän yhden luontevan tien. Avainsanat Yhteiskunnallinen yritys, aluekehitys, innovaatiojärjestelmä 18 Lahden tiedepäivä Lahti Science Day 2014

18 Näkökulmia hyvinvointiin Näkökulmia hyvinvointiin 2014 Lahden tiedepäivä Lahti Science Day 19

19 Näkökulmia hyvinvointiin Kati Honkanen Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia ASUINALUEET LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN HYVINVOINTIYMPÄRISTÖINÄ TARKASTELUSSA LAHDEN LIIPOLA JA KESKUSTA Esityksessä tarkastellaan lapsiperheiden vanhempien hyvinvointi- ja asuinaluekokemuksia. Tutkimusalueina ovat Lahden Liipolan lähiö ja keskusta. Liipola on valittu tutkimuskohteeksi, sillä se on erilaisin sosioekonomisin mittarein tarkasteltuna haasteellinen asuinympäristö. Esityksessä vastataan kysymyksiin: Millaisen merkityksen vanhemmat antavat asuinalueelleen fyysisenä, psyykkisenä ja sosiaalisena hyvinvointiympäristönä? Millainen merkitys asuinalueella on hyvinvointikokemuksiin? Ilmiötä lähestytään laadullisin menetelmin ja hyvinvointia tarkastellaan subjektiivisesta näkökulmasta. Aineisto kerättiin teemahaastatteluin (N=16). Fyysiseen ympäristöön liittyen palveluiden saatavuutta pidettiin tärkeänä. Lähiössä asuvat olivat yllättävän tyytyväisiä palveluihin, jotka heidän mielestään sijaitsevat toimivien kulkuyhteyksien päässä. Luonnonläheisyys ja hyvät ulkoilumahdollisuudet tukevat lähiön vanhempien hyvinvointia. Keskustan vanhemmat arvostavat lähellä sijaitsevia palveluita ja monipuolisia harrastusmahdollisuuksia. Sekä keskustassa että lähiössä asuvia vanhempia asuinalueeseen vahvasti sitovat perhe ja sukulaiset. Lähiön vanhemmat korostavat yhteisöllisyyttä ja sosiaalisten verkostojen tärkeyttä. Sosiaalinen ympäristö näyttäytyy erilaisena kaupungin keskustassa, sillä yhteisöllisyyttä ei kaivata siellä samalla tavoin kuin lähiössä, ja siellä asuvat pitävät mielellään etäisyyttä naapureihin. Psyykkiseen ympäristöön liittyvät asuinalueen turvallisuus, maine ja alueidentiteetti. Ihmiset hakeutuvat lähiöön usein taloudellisien resurssien pakottamina, mutta alueelle asetuttuaan he kokevat sen kotipaikakseen. Oma asuinalue koetaan pääosin turvallisena. Perhettä pidetään suojaavana tekijänä silloin, kun asuinympäristö nähdään turvattomana. Jos asutaan heikkomaineisella alueella, pyritään maineen merkitystä vähättelemään. Vanhempien sitoutuminen asuinalueeseen on yllättävän vahvaa huolimatta alueen huonosta maineesta. Avainsanat Subjektiivinen hyvinvointi, fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ympäristö Honkanen Kati & Poikolainen Jaana (käsikirjoitus). Asuinalueet lapsiperheiden vanhempien hyvinvointiympäristöinä - subjektiivinen näkökulma. Tutkimus on osa tutkimus- ja kehittämishanketta: Asuinalue lapsiperheiden kokemana - hyvinvointi haasteellisessa ympäristössä 20 Lahden tiedepäivä Lahti Science Day 2014

20 Näkökulmia hyvinvointiin Riikka Puhakka Helsingin yliopisto Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia LUONTO NUORTEN HYVINVOINNIN JA AKTIVOIMISEN VÄLINEENÄ ESIMERKKINÄ POLKU-HANKE Luontoa ja sen aineettomia arvoja voidaan hyödyntää ihmisten arjen hyvinvoinnin edistämisessä ja monien terveydellisten ja sosiaalisten ongelmien ratkaisemisessa. Luonto pyritäänkin Suomessa liittämään voimakkaammin osaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen toimintaympäristöjä. Viime vuosina tunnetuksi tulleella green care -toiminnalla tarkoitetaan luontoon ja maaseutuympäristöön kytkeytyvää toimintaa, joka edistää ihmisten hyvinvointia ja elämänlaatua. Tämä tutkimus perustuu Lahdessa käynnissä olevaan ESR-rahoitteiseen Polku-pilottihankkeeseen, jossa annetaan eväitä nuorten ammatinvalinta- ja uravaihtoehtojen suunnitteluun erityisesti luonto- ja ympäristöalalla sekä vahvistetaan nuorten hyvinvointia, osallisuutta ja ympäristövastuullisuutta. Hankkeessa järjestetään työttömille nuorille kolme osallistavaa, luonto- ja ympäristöpainotteista työpajaa työhön tutustumiseksi. Lisäksi työpajojen toimintaan sisältyvät arjen ympäristövastuullisuuden syventämiseen tähtäävä ekotiimi ja luontoyhteyttä vahvistavat luontoretket. Kyselyihin, haastatteluihin ja osallistuvaan havainnointiin perustuvassa tutkimuksessa tarkastellaan hankkeen toimintojen vaikuttavuutta nuorten hyvinvointiin, ura- ja ammatinvalintasuunnitelmiin, luontosuhteeseen ja ympäristövastuullisuuteen. Tulosten perusteella luonnon tärkeys ja halu liikkua luonnossa lisääntyivät osallistujien keskuudessa työpajojen aikana. Luontoretket lisäsivät erityisesti nuorten psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Nuorten ympäristöasenteissa tapahtui muutoksia, ja nuoret saivat kipinää muuttaa käyttäytymistään ympäristövastuullisemmaksi. Nuorten hyvinvointiin liittyvistä tekijöistä esimerkiksi tulevaisuudennäkymät muuttuivat myönteiseen suuntaan työpajojen aikana. Osa nuorista sai myös apua ura- ja ammatinvalintaan. Tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että luontoa voidaan käyttää välineenä nuorten hyvinvoinnin edistämiseen ja osallisuuden vahvistamiseen. Avainsanat Luonto, hyvinvointi, ympäristövastuullisuus, green care, nuoret 2014 Lahden tiedepäivä Lahti Science Day 21