Onko meistä someen? s. 6. Eroon vesivahingoista s. 10. Kolumni Onko yritykselläsi jo digitaalisen markkinoinnin strategia? s. 13

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Onko meistä someen? s. 6. Eroon vesivahingoista s. 10. Kolumni Onko yritykselläsi jo digitaalisen markkinoinnin strategia? s. 13"

Transkriptio

1 Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti Magazine Onko meistä someen? s. 6 Eroon vesivahingoista s Pohjoisessa on imua Tutkimustoiminta pyörii rahalla ja aivovoimalla Kaivosinsinöörien koulutus käynnistyy syksyllä Uusiutuvaa energiaa opetukseen Tekesiltä TUTLI-rahoitus Suomalaisten osaaminen kiinnostaa Venäjällä Kolumni Onko yritykselläsi jo digitaalisen markkinoinnin strategia? s. 13

2 Pääkirjoitus Kimmo Heikka Tietokatu 6, Kemi Puh , fax Palvelemme ma-pe klo SIJAINTI 2,5 km Kemin keskustasta pohjoiseen TILAT toimitiloja n m 2, käyttöaste 87 % (03/2012). uusia toimitiloja suunnitteilla m 2 rakennusoikeutta m 2 YRITYKSET 46 yritystä tai yhteisöä työllistävät noin 450 henkeä toimialat: - teollisuuspalvelut - elektroniikka - tietotekniikka - ympäristöteknologia - yritys- ja koulutuspalvelut - kylmä- ja talviteknologia PALVELUT Toimitilapalvelut tarjoavat: - toimistotilat alkaen 15 m 2 - laboratorio- ja testaustilat - tuotanto- ja varastotilat siivous - Kemin kaupungin tilapalvelut vartiointi - Securitas Oy kiinteistöhuolto - ISS Palvelut Oy Kokous- ja kongressipalvelut auditorio (70 hlöä), koulutusluokka (24 hlöä), 4 neuvotteluhuonetta, (10 17 hlöä), ravintola, sauna. Käytettävissä mm. multimediaprojektorit, videoneuvottelulaitteet ja langaton internetyhteys. Ravintola Sensorissa T:mi Pynnönen Minna tarjoaa lounaat, kokoustarjoilut, buffet-tarjoilut ja juhlatarjoilut. Aulapalvelu sisältää postipalvelut, infokeskuksen palvelut, vieraiden vastaanotto ja neuvonta, kulunvalvonnan seuranta ja raportointi, kahviopalvelut, sanoma- ja aikakauslehdet, kuntosalin. Yrityskehityspalvelut Kemi-Tornio alueyrityspalvelut: startti, hautomo, kasvu Innovaattori Yrityshautomo WelCome-paketti Tutkimus- ja kehityspalvelut Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Koulutuspalvelut Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Tekniikka, Liiketalous ja tietojenkäsittely Ammattiopisto Lappia, Palvelu- ja tekniikanala TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA YLEISTÄ Tehtävänä on palvella alueen yrityksiä tutkimus- ja kehittämistoiminnan avulla yhteistyössä taustaorganisaatioiden kanssa Vuosi 2009: 3,2 milj. euroa, 36 htv TUTKIMUSRYHMÄT JA -LABORATORIOT Optisen mittaustekniikan laboratorio - Konenäkö, hahmon tunnistus, - Tarkka 2D- ja 3D-mittaus ja visuaalinen ohjaus - Näkyvä valo, infrapuna ja röntgen Kunnossapito - Kunnossapidon prosessit ja tiedonhallinta - Eri teknologioiden soveltaminen kunnossapitoon Materiaalien käytettävyys - Erilaisten materiaalien käytettävyys - Muovaus ja liittäminen - Soveltuvuus eri käyttötarkoituksiin Palvelutoiminta Testaus- ja mikroelektroniikkalaboratorio - Sähköinen testaus ja karakterisointi - Materiaalitestaus ja vika-analyysi - Luotettavuus - Asiantuntemukseen perustuvat toimeksiannot Muu toiminta - Alueen yritysten tarpeiden mukaan tapauskohtaisesti toteutettavat tutkimus ja kehittämishankkeet Lisätietoja: Tutkimustoiminta: Kehityspäällikkö, TkT Seppo Saari Puh , Palvelutoiminta: Suunnittelupäällikkö Tapio Keskimaula Puh Villiä vetovoimaa Elämme ajassa, jolloin Etelän pahimmatkin epäilijät alkavat uskoa Pohjoisen vetovoimaan. Suurinvestoinnit niin kaivos-, energia- kuin prosessiteollisuudessa eivät ole jääneet huomaamatta ja uusien teollisuushankkeiden rinnalla Lapin matkailu kehittyy lupaavasti. Investointibuumi on menossa, mutta samalla on hyvä muistaa, että olemme vasta uuden kasvutarinan alussa. Moni investointi ja uusien yritysten sijoittuminen voivat jäädä toteutumatta, jos emme osaa toimia oikein. Uusien kaivosyhtiöiden virtaa ei enää pysty patoamaan kuin Suomen valtio louhintaveroilla. Voittojen verottaminen olisi hyväksyttävissä oleva ratkaisu, jolla ei tuhottaisi Suomen hyvää mainetta luottevana kaivosmaana. Samalla valtion pitäisi pohtia, miten kannustetaan mineraalien jatkojalostamista mahdollisimman pitkälle kotimaassa. Pohjoisessa pohditaan aiheellisesti, miten esimerkiksi uusia kaivospalveluyrityksiä saadaan sijoittumaan kaivoskuntiin. Yhtä suurta teollisuus- tai kaivospalvelukeskusta on turha kuvitella syntyväksi. Eri palvelujen liiketoimintalogiikka luo keskusten ja yritysten verkoston, joka pystyy huolehtimaan koko Pohjois-Suomen teollisuuden tarpeista. Kehittämistoiminnassa on panostettava pohjoisen pienten ja keskisuurten teollisuuspalveluyritysten kilpailukyvyn parantamiseen monin keinoin. Kansainvälistyminen, laatu-, turvallisuus- ja ympäristöosaaminen, uudet liiketoimintakonseptit, uusimman teknologian soveltaminen sekä erilaiset yhteenliittymät nousevat korostetusti esille. Olemassa olevien yritysten kehittämisen rinnalla on tehtävä työtä uusien teollisuus ja teollisuuspalveluyritysten houkuttelemiseksi Lappiin. Työhön on tartuttu ja uusille investoinneille tasoitetaan tietä koko Lapin voimin mm. Invest In Lapland -toiminnalla. Invest In -toiminnan konseptoiminen ja soveltaminen koko maakuntaan ei ole aivan mutkaton ponnistus, koska alue on laaja ja heterogeeninen. Keskeinen kumppani on Invest In Finland, joka vastaa investointien houkuttelusta kansallisesti. Lapin Invest In -toiminnassa keskitytään teollisuuteen, matkailuun ja luoviin aloihin. Invest In -toiminnan rakentaminen on aina haasteellista, mutta aikaikkuna näyttää Lapin kannalta erityisen hyvältä. Pohjoisessa on villiä vetovoimaa! Julkaisija Digipolis - Kemin Teknologiakylä Päätoimittaja Kimmo Heikka Toimitus: Kati Klaavuniemi, Teemu Kytövuori, Laura Hyle Suunnittelu ja toteutus Avalon Oy, Kemi Paino Erweko Oy Paperi Galerie Art Silk 150g/m 2

3 Kuva: Kemin kaupunki Teksti: Laura Hyle Pohjoisessa on imua Etelän sijasta nyt investoidaan pohjoiseen. Käynnissä on mittavia suurhankkeita, jotka ovat suuri mahdollisuus koko suomalaiselle elinkeinoelämälle. Muualla investointien määrä on ollut selvästi laskussa, mutta Lapissa pohditaan jo, mistä saada hankkeiden vaatimaa työvoimaa. Päätös rakentaa ydinvoimala Simon sijasta Pyhäjoelle oli alueelle suuri pettymys, mutta isoista hankkeista ei Lapissa silti tule tulevaisuudessa pulaa. Jo käynnistyneitä tai suunnittelun alla olevia merkittäviä hankkeita ovat mm. Kevitsan nikkeli- ja kuparikaivos Sodankylässä, Outokummun terästehdas Torniossa ja Kemiin suunnitteilla oleva biodisellaitos. Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Timo Rautajoki näkee pohjoiseen kohdistuvat hankkeet ennen kaikkea koko suomalaista ja lappilaista elinkeinoelämää monipuolistavana tekijänä. - Nämä ovat upea mahdollisuus koko Suomelle. Kunhan vain saadaan tarvittava määrä työvoimaa, niin kehityksemme pääsee aivan uudelle tasolle. Työvoimapula on aiheellinen pelko varsinkin Suomessa. Tutkimuksien mukaan Suomen väkiluku tulee kasvamaan seuraavan vajaan 40 vuoden sisällä vain hieman yli asukkaan verran, Ruotsissa ja Norjassa vastaava lukema on yli miljoona. Lapin hankkeet kiinnostavat myös etelässä Lapin alueen haasteena on yrityksien vähäinen määrä. Helmikuussa järjestetyssä Arctic Business Forumissa keskusteltiin tiiviisti pohjoisen roolista investointien keskipisteenä. Tapahtuman otsikko, The future is in the North, kertoo paljon; pohjoisessa on tällä hetkellä valtavasti imua ja menestymismahdollisuuksia niin kotimaisille kuin ulkomaisillekin yrityksille. Tapahtuman yhteydessä toteutettiin kysely mm. rakennus-, konepajaja kaivosaloilla toimiville suomalaisille yrityksille. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää, kuinka moni olisi valmis panostamaan konkreettisiin toimiin pohjoisessa. Näitä on esimerkiksi sivukonttorin tai uuden yrityksen perustaminen. - Yli 400 yritystä kertoi olevansa kiinnostunut toimimaan Lapissa, joista yli 300 oli Etelä-Suomesta. Kiinnostus ei kohdistunut pelkästään Suomeen, vaan yritykset näkivät suuria mahdollisuuksia myös Pohjois-Ruotsin, Norjan ja Murmanskin alueen hankkeissa, Rautajoki iloitsee. Yhteistyö ja verkostoituminen tuovat parhaan tuloksen Rautajoki näkee ehdottoman tärkeänä valmiuden yhteistyöhön niin muiden kotimaisten kuin ulkomaistenkin yritysten kanssa. - Lappilaiset yritykset ovat olleet erittäin aktiivisia hankkeiden suhteen ja meidän etunamme onkin vahva tuntemuksemme omasta alueestamme sekä sen markkinoista. Verkostoitumalla ja pohtimalla erilaisia yhteistyömalleja varmistamme, että saamme niistä parhaan hyödyn niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin, hän jatkaa. Nyt kannattaa panostaa kehittymiseen Vasta suunnitteilla olevat hankkeet ovat aikajänteeltään pitkiä ja nyt olisikin suomalaisilla yrityksillä erinomainen hetki hakea kokemusta yhteistyön ja verkostoitumisen avulla jo käynnissä olevista hankkeista. - Tilannetta kannattaa yrityksissä pohtia myös kehitysprosessina. Kun nyt haetaan kokemus ja osaaminen Lapin hankkeista, olemme erittäin hyvässä asemassa naapurialueiden suurhankkeiden käynnistyessä, Rautajoki päättää. Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

4 Kuvat: Shutterstock Teksti: Kati Klaavuniemi Tutkimustoiminta pyörii rahalla ja aivovoimalla Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun tekniikan toimialan TKI-yksikkö tarjoaa yrityksille monipuolisesti soveltavaa tutkimusta sekä asiantuntija- ja laboratoriopalveluita. Samalla laboratorioiden nykyaikaisin ja osiltaan ainutlaatuisin laiteresurssein tuotetut monipuoliset testaus- ja analysointipalvelut ovat sekä yritysten, opiskelijoiden että omien tutkimusryhmien käytössä. Suurin osa TKI-toiminnasta suuntautuu prosessi- ja kaivosteollisuuteen ja ennen kaikkea niitä TKI-toiminnan kärkinä ovat palveleviin yrityksiin. Varsinainen materiaalien käytettävyys, laboratoriotoiminta on keskittynyt elektroniikan komponenttien kunnossapito, optinen mittausja moduulien, sekä materiaalien tekniikka ja sulautetut järjestelmät. (mm. teräs ja komposiittimateriaalit) testaamiseen, analysointiin ja tutkimukseen. Käynnissä on kolmisenkymmentä projektia. Tekes, Lapin Liitto ja ELY-keskus ovat merkittäviä rahoittajia. Toiminta on vahvasti kansainvälistä. Vuonna 2007 alkaneen EU:n ohjelmakauden aikana tekniikan TKI on ollut toteuttamassa 14 Interreg IV A Pohjoinen -ohjelmasta rahoitusta saanutta hanketta, mikä on suurin yksittäisen toteuttajan osuus koko ohjelmassa. - Hankkeiden lukumäärä on viime vuosina hiukan laskenut, mutta samalla keskikoko on puolestaan kasvanut. Pienimpien hankkeiden budjetti on noin euroa suurimpien ollessa 1,8 miljoonaa. Tutkimushankkeiden keskiarvo on euroa, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kehityspäällikkö Seppo Saari luettelee. Tällä hetkellä ammattikorkeakoulun tutkimushankkeet työllistävät yli 40 päätoimista tutkijaa, joista osa myös opettaa. Lisäksi osa opettajista osallistuu hanketoimintaan. - Monella on sellainen mielikuva, että opettajat eivät osallistu hankkeisiin, mutta meillä 17 prosenttia opettajien viime vuoden työtunneista on hanketoimintaa. Samalla tehdään myös oppimisprojekteja, eli opiskelijat oppivat projektitoimintaa aidossa ympäristössä. Hankkeita alueen teollisuuden hyväksi - Viime vuonna TKI-tulojen osuus tekniikan toimialan kokonaistuloista oli yli 40 prosenttia, mikä lienee suurin Suomen ammattikorkeakouluista. Rahana summa oli noin 2,8 miljoonaa euroa, josta suoran osaamisen ja palveluiden myynnin osuus oli viime vuonna yli euroa. Lisäksi investoimme projektien puitteissa opetuslaboratorioihin yli euron 4 Digipolis Magazine

5 edestä. Julkisten rahoittajien lisäksi hankkeissa on mukana myös yrityksiä, jotka omalla panoksellaan osallistuvat hankkeiden kustannuksiin. Myös Kemin Digipolis Oy:llä on merkittävä rooli. Saari kertoo, että vuositasolla maksavia yrityskumppaneita hankkeissa ja palvelutoiminnassa on ensisijaisesti Suomesta ja Pohjois-Ruotsista, mutta myös muualta Euroopasta. - Ruotsissa Luulajan yliopisto on ollut jo vuosia meille hyvin tärkeä tutkimuskumppani. Valtakunnanrajoilla ei meidän hankkeissamme ole väliä, sillä ainoa joka rajalla vaihtuu on kieli. Tekeminen on samanlaista, vaikka osaaminen on keskittynyt hieman eri sektoreille. Eurooppa-tasolla Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu valmistelee kunnossapidon ja materiaalien käytettävyyden hankkeita. Alueen teollisuus on hankkeissa vahvasti mukana. - Lähtökohtanamme on löytää hankkeisiin partnereita, joiden osaaminen täydentää toisiaan ja synnyttää uutta liiketoimintaa alueelle. Kun alueen yritykset kehittävät uutta liiketoimintaa alueen teollisuuden kanssa, tuotteet ja palvelut ovat myytävissä kansainvälisestikin. Projektityö opetuksessa mukana Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa opetuksessa käytetään ajanmukaista, innostavaa ja työelämään aidosti valmentavaa CDIO-periaatetta. Keskeisenä ideana on käytännön taitojen sekä teknisten ja luonnontieteellisten sisältöjen kytkeminen toisiinsa aktiivisia opetusmenetelmiä hyödyntämällä heti opintojen alusta lähtien. Kaikki CDIO-hankkeet toteutetaan työelämässä tuttujen projektityön perusteiden mukaisesti. - CDIO-hankkeita tehdään opintojen aikana yhä enemmän. Myös osa opinnäytetöistä sidotaan osaksi T&K-hankkeita. Yrityksiltä onkin sadellut kiitosta, sillä näin he saavat arvokasta tietoa itse projektien tuloksista ja samalla pääsevät tutustumaan opiskelijoihin tulevia rekrytointeja ajatellen, Saari summaa. Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

6 Mikko Manninen uskoo, että sosiaalisen median osaajat yhdistävät tulevaisuudessa entistä enemmän voimiaan muiden luovan alan yrittäjien kanssa ja kehittävät sitä kautta uusia palveluja. Onko meistä someen? Tiesitkö, että Digipoliksen tiloissa toimii sosiaalisen median koulutuksiin ja konsultointeihin erikoistunut yritys. Tänä kesänä vuoden täyttävän Koivu Interactive -yrityksen taustalta löytyvä Mikko Manninen on tottunut operoimaan Lapissa, Koillismaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. - Digipoliksesta käsin on helppo toimia molempiin suuntiin. Ja tietenkin seutukunnan omat markkinat tarjoavat töitä. Sosiaalinen media kiehtoo yrityksiä, joten palveluille on kysyntää. Yrityksissä on herätty ajattelemaan sosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia. - Palveluni jakautuvat tällä hetkellä suunnilleen niin, että kolmasosa on some-palveluihin liittyvää konsultointia ja loput yleensä asiakkaan tiloissa tehtäviä koulutuksia. Tyypillinen Mikon taitoja vaativa tilattu konsultointityö on vaikkapa yrityksen markkinointia tukeva toimenpide sosiaalisen median kautta. - Esimerkiksi markkinointikampanjaan yhdistetään Facebook-kampanja, jonka pyörittäminen on minun vastuullani. Opettajasta yrittäjäksi Ennen Koivu Interactivea Mikko työskenteli yli kahdeksan vuotta ammattikorkeakoululle projektipäällikkönä, asiantuntijana ja opettajana. Mikolle yrittäjäksi ryhtyminen oli luontevaa, sillä hän kävi usein yrityksissä kouluttamassa ja konsultoimassa. Yrittäjyys tarkoittaa Mikolle aivan jotakin muuta kuin sitä, että saa y-tunnuksen. - Minulle oli selvää, että siirtyessäni yrittäjäksi se on kaikki tai ei mitään. Eli teen tätä päivätyökseni ja minulla on tässä bisnesriski, hän korostaa. Koivu Interactiven pyörittäminen on Mikon mukaan lisännyt työn laatua, fokusoitumista tekemiseen ja uudenlaista vapautta. Työn ilokin on huipussaan. Kolmessa vaiheessa Kouluttaja-Mannisen mukaan yritykset ovat sosiaalisen median suhteen ikään kuin kolmessa vaiheessa. On yrityksiä, jotka eivät ole vieläkään myöntäneet itselleen, että some olisi heille jotenkin tarpeellinen tai merkittävä tekijä yhteiskunnassakaan. - Sitten on yrityksiä, jotka ovat hyväksyneet sosiaalisen median olevan tätä päivää ja tunnistaneet markkinointi- ja viestintäilmiöt. Mutta he eivät ole itse ottaneet sitä vielä käyttöön. Kolmannessa ryhmässä ovat luonnollisesti edelläkävijät. He tunnistavat somen mahdollisuudet, näkevät mihin kehitys on menossa ja ovat lisäksi ottaneet sen käyttöön. Toisaalta kaikkien ei välttämättä tarvitse viedä yritystä sosiaaliseen mediaan. On silti hyvä ymmärtää sen toiminta ja se miten uutisilmiöt syntyvät. - Ja että pystyy reagoimaan, jos omalla toimialalla tapahtuu muutoksia ja tärkeimmät kilpailijat siirtyvät someen, Mikko painottaa. Koivu Interactivessa tehdään myös omaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Yritys on yhteistyössä myöskin Tietokadulla vaikuttavan Urbanid-yrityksen kanssa. - Meillä on yhteinen tuotekehitysprojekti, jossa mietitään kaupunkisuunnittelun ja sosiaalisen median yhdistämistä ja siihen liittyvää tuotteistamista. Missä ja miten näytille Yrittäjä on itsekin joutunut miettimään häneltä paljon yritysten koulutuksissa kuulemaansa kysymystä: Miten somessa erotetaan siviiliminä ja yrittäjäminä? Esimerkiksi Facebookissa liikkuessaan Mikko on nähnyt aika kirjavia profiileja. Puurot ja vellit menevät monella helposti sekaisin. - Uskon, että 100-prosenttisesti erottaminen on mahdotonta, mutta erilaisia painotuksia voi ja kannattaa tehdä. - Ihmiset ovat vieraammalla maaperällä, kun pitää miettiä yrityksen näkökulmasta kuinka Facebookissa viestitään. Tämä onkin yksi keskeisimmistä teemoista järjestämissäni koulutuksissa. 6 Digipolis Magazine Kuva: Susanne Erkinantti Teksti: Teemu Kytövuori

7 Kuva: Shutterstock Teksti: Teemu Kytövuori Kaivosinsinöörien koulutus käynnistyy syksyllä Kaivosalan ihmiset viihtyivät Kemissä Kaivosten vaativien olosuhteiden materiaalit ja niiden elinkaaren hallinta -seminaari kokosi Kemiin satakunta aiheesta kiinnostunutta. Seminaarissa kuultiinkin vaikuttavia esityksiä sekä case-esimerkkejä aiheesta. Lapin kasvavan kaivostoiminnan tarjoamat mahdollisuudet alueen elinkeinoelämälle ovat mittavat. Kaivosteollisuuden investointien menestyksekäs toteuttaminen tarvitsee tuekseen laajaa tutkimusja kehitystoimintaa. Seminaarissa olivat esillä ultralujat rakenne- ja kulutuskestävät sekä ferriittiset ruostumattomat teräkset. Kärkiaiheita olivat uudet teräslaadut, niiden konepajakäytettävyys ja käyttö kaivosympäristöissä. - Materiaalit kehittyvät huimaa vauhtia. Tällainen kaksipäiväinen seminaari on loistava tilaisuus tutustua alan trendeihin, tuotteisiin sekä kuulla asiantuntijoiden ennusteita tulevasta, yleisössä kiiteltiin. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa voi syksystä 2013 lähtien kouluttautua kaivosalan insinööriksi. Kun katsoo yleisesti kaivosalan vetovoimaa, kiinnostus on ollut suurta. Olipa hakijana sitten työntekijää kaipaava yritys tai opiskelijaa houkutteleva oppilaitos. - Jo suuntaavaan opintokokonaisuuteen on satakunta halukasta, tekniikan yksikön toimialajohtaja Matti Uusimäki valottaa Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta. Hän painottaa Digipolis Magazinelle samaa asiaa kuin minkä hän esitti opetus- ja kulttuuriministeriön edustajille. - Olemme olleet oikeastaan jo pitkään Suomen suurin kaivosalan kouluttaja ilman yhtäkään kaivosalan kurssia tai koulutusohjelmaa. Oppilaitoksen insinöörit kun ovat olleet kysyttyjä työntekijöitä alueen kaivoksissa. Onhan tekniikan opetuksen historiaakin yli 50 vuoden ajalta. Ja lähes kaivoksen kupeessakin on oltu yli 40 vuotta. Uusimäki muistuttaa, että kun tarkastelee yleensä Lapin alueen kaivosten palveluksessa olevia ammattilaisia, moni heistä on saanut ammatillisen koulutuksensa nimenomaan Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa. - Tämän lisäksi tapahtuu osaamisen kiertoa, eli suurista teollisuusyrityksistä meillä alun perin koulutuksen saaneita kokeneempia insinöörejä on siirtynyt kaivosalalle. Profilointia oman osaamisen mukaan Kaivosalan insinööriin johtavan tutkinnon peruskoulutus on samanlainen kaikilla kolmella sitä tarjoavalla pohjoisen ammattikorkeakoululla (KTAMK, RAMK ja KAMK), mutta sen jälkeen jokainen korkeakoulu profiloituu omiin painopisteisiinsä. - Meidän osalta koulutus keskittyy kaivosten tarpeisiin automaation, elektroniikan tuotantotekniikan, kone- ja tuotantotekniikan, sähkövoimatekniikan, tuotantotalouden ja tietotekniikan osalta, Uusimäki linjaa. Kaivosalan koulutus käynnistyy tulevana syksynä aluksi suuntaavana opintokokonaisuutena (15 op). Syksyllä 2013 käynnistyy kaivosalan insinöörin tutkintoon johtava koulutus (240 op). Koulutuksen pitkän tähtäimen tavoitteena on kouluttaa yritysten tarpeisiin ammattilaisia, jotka hallitsevat insinööriosaamisen kaivannaisteollisuuden tarpeisiin mukautettuna. - Uskon vahvasti tähän koulutukseen ja siihen, että se lisää meidän vetovoimaisuutta. Lisätietoja koulutuksesta: Tokem.fi Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

8 Innovatiivisuutta ja koko rahalla Innovaatio. Se ei tyhjästä synny, vaan poikkeuksetta sitä edeltää pitkä ketju, jonka alkupäässä tarvitaan syvällistä tietoa, laaja-alaista osaamista ja kykyä yhdistellä niitä mullistavalla tavalla. Joskus tai uskaltaisiko sanoa liiankin usein innovaatiotoiminta sekoitetaan virheellisesti tutkimustoimintaan. Pelkkä tutkimustulos ei kuitenkaan ole innovaatio, ellei sitä pystytä kaupallisesti hyödyntämään. Hieman yksinkertaistaen voidaankin sanoa, että tutkimusprosessi muuttaa rahaa tiedoksi, ja että innovaatioprosessi muuttaa tietoa rahaksi. Innovatiivisuutta on tunnetusti monenlaista, mutta useimpien käyttövoimana on laiskuus. Ihminen on kautta historian ollut valtavan näppärä kehittämään työtä säästäviä menetelmiä ja työkaluja, joilla hommat ovat hoituneet vähemmällä. Ja tuntuu sitä kysyntää uusille innovaatioille edelleen olevan, vaikka Yhdysvaltain patenttitoimiston asiamies Charles H. Duell totesi jo vuonna 1899 lakonisesti, että kaikki mitä voidaan keksiä, on jo keksitty Itselläni on ollut kunnia toimia hyvinkin innovatiivisissa työyhteisöissä. Tyypillistä niille on heittäytymisrohkeus, ja ennakkoluulottomuus. Kyllä se innovatiivisuus äkkiä karisee, jos ideasinko joutuu omassa porukassaan naurunalaiseksi tai väheksymisen kohteeksi. Tosiasia on kuitenkin se, että äärimmäisenkin innovatiivisen yksikön ideoista vain osa on toteuttamiskelpoisia, ja yleensä ideoiden synnyttäminen ja niiden jalostaminen tapahtuu eri ihmisten pääkopissa. Loppujen lopuksi Suomi on täynnä pähkähulluja ideoita akankantokisoista jättimäisiin lumilinnoihin, jotka vastoin kaikkia todennäköisyyden lakeja ovat osoittautuneet menestystarinoiksi. Ja tulevaisuuskin näyttää turvatulta: kaiken kaikkiaan maailmassa tehdään vuosittain runsaat puoli miljoonaa patenttihakemusta, joista Suomessa pyöreästi Kun patenttihakemusten määrä suhteutetaan asukaslukuun, niin vuodesta toiseen keikumme sitkeästi kymmenen aktiivisimman maan joukossa. Toivoa sopii meidän kaikkien puolesta, että nämä asemat kyetään pitämään. Reijo Tolppi Rehtori Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Tässä kolumni-sarjassa Kemi-Tornion AMK:n johtoryhmän jäsenet kertovat tuoreita kuulumisia ja pohtivat ilmiöitä eri kanteilta. Lue lisää osoitteesta blogs/tokem-jorynaa/ Uusiutuvaa energiaa opetukseen Uusiutuvan energian avulla Suomessa tuotettiin vuonna 2009 noin 30 prosenttia kaikesta sähköntuotannosta. Energian kokonaiskulutuksesta uusiutuvilla energianlähteillä tuotettiin 26 prosenttia. Vihreämpi sähkö kiinnostaa ei vain kuluttajia vaan myös sähköntuottajia. Euroopan unionissa sovittiin vuonna 1998 jako kasvihuonekaasujen vähentämiseksi. Kioton sopimuksen täyttämiseksi tuli Suomen saavuttaa vuoden 1990 vuosittainen päästötaso vuosien aikana. EU:n komission ehdotuksen mukaan Suomen uusiutuvan energian osuuden tulisi kasvaa 28,5 prosentista 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä ja Suomen tulisi vähentää kasvihuonekaasuja 16 prosenttia. Luonnonolosuhteet asettavat rajoituksia muun muassa aurinkoenergian hyödyntämiselle. Mahdollisuudet vesivoiman lisärakentamiselle ovat rajalliset. Tuulivoiman lisäämisestä puhutaan, mutta sen kehittelyssä Suomi on moniin muihin verrattuna lähtökuopissa. Tuulivoiman osuus sähkön kokonaiskulutuksesta on alle puoli prosenttia, siis ei juuri mitään. Uusia hankkeita on vireillä runsaasti. Tuulivoiman rakentajien aikataulua vauhdittaa tietoisuus siitä, että nopea investoija voi saada vuoden 2015 loppuun asti muutenkin tuettuun takuuhintaan lisäbonuksen. Hankkeiden rinnalla kehitetään opetusvälineitä ja -menetelmiä vastaamaan kasvavaan tarpeeseen osaajista. 8 Digipolis Magazine Kuvat: Shutterstock Teksti: Kati Klaavuniemi

9 Lapin energiakoulu -hanke Lapin energiakoulu -hanke on merkittävä uusiutuvien energiamuotojen käytön, koulutuksen ja kehityksen edistäjä Lapissa. Hanketta toteuttavat Lapin ammattiopisto, Rovaniemen ammattikorkeakoulu, Ammattiopisto Lappia sekä Kemi- Tornion ammattikorkeakoulu. - Hanke sisältää Lapin bioenergiaohjelman 3. painopisteen (koulutus ja neuvonta) kehittämisen keskeiset toimenpiteet. Se on jaettu kahteen osaan, joista toinen sisältää koulutustuotteiden ja niiden verkostototeutusmallin kehittämisen ja pilotoinnin (ESR) ja toinen oppimisympäristöjen varustamisen (EAKR), Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun tekniikan yksikön sähkövoimatekniikan T&K-hankeasiantuntija Jaakko Etto luettelee. Hankeparin molemmat osat toteutetaan vuosien aikana. ESR tuotekehitys- ja pilotointihanke, jossa toteutetaan koulutustuotteiden ja verkostototeutusmallin kehitys ja toteutus, on budjetiltaan 0,8 miljoonaa euroa ja sen päärahoittajana on Lapin ELY-keskus. EAKRinvestointihankkeen sisältönä on oppilaitosten oppimisympäristöjen varustaminen uusiutuvan energian koulutusten käynnistämistä varten ja sen rahoittaa pääasiallisesti Lapin liitto. EAKR -hankkeen budjetti on 2 miljoonaa euroa. - Hankeparin päätavoitteena on energia-alan ammatillisen koulutuksen, sitä tukevan muun palvelutoiminnan ja toimintaan liittyvän työelämäyhteistyön kehittäminen maakunnalliseksi Energiakouluksi. Lapin Energiakoulun on tarkoitus toimia alueen oppilaitosten sekä energia-alan työelämän tiloja ja laitteistoja hyödyntävänä oppilaitosvetoisena opetus- ja kehittämisverkostona. Opiskelua uusin välinein Yhtenä tuloksena hankkeessa haetaan toisen asteen tutkinto- ja muiden koulutusten verkostototeutusmallia sekä innovatiivisuutta tukevien uusien oppimisympäristöjen käyttöönottoa. - Ammattikorkeakouluissa Energiakoulun oppimisympäristöt painottuvat uusiutuvan energian tuotannon toteutukseen toimihenkilötasolla ja tuotekehitykseen. Oppimisympäristöinä toimivat aurinkopaneeli- ja lämpöpumppujärjestelmät, tuulivoimala sekä monipuolinen mittauskalusto tuotekehitystä varten. Tuotekehitysoppimisympäristön avulla luodaan edellytykset uusien ratkaisumallien kehittämiselle bioenergian tuotantoon ja hyödyntämiseen. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa on nyt käynnissä sähkölaboratorioiden uusiminen. Remontti on jo loppusuoralla ja laitteiden asennukset käynnissä. - Hankkeen puitteissa varustamme oppilaitokset nykyaikaisilla laitteistoilla. Hankinnat on toteutettu siten, että opetusvälineet ja -laitteistot täydentävät jo olemassa olevaa laitekantaa. Esimerkiksi Kemissä on panostettu hybridienergiajärjestelmien opetuslaitteistoon. Toisaalta laitteistojen uusiminen hyödyttää myös muiden alojen opiskelijoita. Esimerkiksi meidän lämpökameraa voi käyttää kunnossapidon projekteissa. Energian tulevaisuus Uusiutuvat energian lähteet tulevat tulevaisuudessa korvaamaan nykyisiä energiantuotantomuotoja yhä useammin. Niiden etu on päästöttömyys. Uusiutuvat energianlähteet eivät kuitenkaan ole aina se paras ratkaisu, sillä energian tuottaminen tarvitsee täydelliset olot, jotta se olisi energiatehokasta ja taloudellisesti kannattavaa. Sen vuoksi esimerkiksi tuulivoimaa voidaan tuottaa vain tuulisilla seuduilla, kuten rannikoilla. - Uusiutuvan energian talteenoton teknologiaa kuitenkin yritetään kokoajan parannella, jotta esimerkiksi aurinkoenergian tuotto olisi kannattavaa myös pilvisimmillä alueilla. Toisaalta mekin tutkimme eri energioiden ristiinkäyttöä, varastointia, verkkoon liittämistä, sovelluskohteita ja luotettavuutta. Eton mukaan uusiutuvan energian kiinnostus tulee lisääntymään edelleen. Järjestelmien aloituskustannukset tulevat tippumaan ja näin yhä useampi kiinteistönomistaja huomaa miettivänsä aurinko- tai tuulienergiaa vaihtoehtona. - Täällä pohjoisessa talvi rajoittaa esimerkiksi aurinkoenergian käyttöä sähköntuotannossa, mutta pieneen kulutukseen se on hyvä vaihtoehto muiden ratkaisujen rinnalla. Mutta varsinkin teollisuus tarvitsee energiaa ja oppilaitoksena meidän on vastattava sen haasteisiin, Etto muistuttaa. Green! Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

10 Kuvat ja teksti: Kati Klaavuniemi Eroon vesivahingoista Tiputteleeko vesihana? Vuotaako putki? Yleensä kosteuden tekemät tuhot huomataan liian myöhään. Kemiläinen NWD Technologies Oy on kehittänyt ratkaisun, joka voi pelastaa mittavalta vesivahingolta. NWD tulee sanoista No Water Damages Miten vesivahinkoja voisi ennakoida tai estää? Markkinoilla on laitteita ja hälytinjärjestelmiä, joissa kosteusanturit kytketään laitteiden alle ja jotka hälyttävät havaitessaan kosteutta. NWD:n idea on uudenlainen painettavalla elektroniikalla valmistettava vesivuotohälytin eli kosteussensori. - Tämä tuote on täysin muokattava ja leikeltävä. Se voidaan sijoittaa esimerkiksi keittiön allaskaapin pohjalevyn päälle, keittiökaluston, jääkaapin, astianpesukoneen tai pakastimen alle, käyttökohteita on useita. Hälytin ilmoittaa vesivuodosta sekä led-valolla että äänimerkillä, idean isä Jani Alatainio kertoo. Kosteussensorin etuna on sen laaja suojattava ala sekä täysi muokattavuus. Tuotteen hinnoittelu on parhaillaan meneillään, mutta Alatainio arvio hinnan jäävän joidenkin nykyisten menetelmien tasolle eli euroon neliömetriltä. - Yleensä kosteusvauriot huomataan vasta sitten, kun vaurio on jo mittava. Ja kaikki me osaamme arvata kuinka paljon kostuneiden rakenteiden remontoiminen voi maksaa. Vesivahinkojen lisäksi ajan kanssa muodostuu homeongelmia ja sitä kautta terveydellisiä ongelmia. Jo nyt varsinkin vakuutusyhtiöt monien muiden tahojen lisäksi ovat olleet kiinnostuneita muokattavasta vesivuotohälyttimestä. Keksijästä yrittäjäksi Alatainio kertoo, että hän oli jo pitkään miettinyt omien kiinteistöjensä ylläpidossa ratkaisua vesivahinkojen parempaan ennakoimiseen. Sitten syntyi idea pienimmätkin pisarat huomaavasta hälytinjärjestelmästä joka kattaa laajan alan ja on nopea/helppo asentaa. Ideansa kanssa hän marssi ELY-keskukseen ja itse hanke käynnistyi syksyllä Käynnistimme Terävä Consulting Oy:n Ari Jämsenin kanssa Tuote- Startin, jossa keksintö ja markkinoiden suhtautuminen ideaan tutkittiin ja varmistettiin, ettei vastaavanlaista ole. Seuraavana alettiin tekemään liiketoimintasuunnitelmaa Redocap Oy:n Kim Wasaman kanssa. Keksintösäätiön rahoituksella valmistettiin Oulun VTT:ssa ensimmäinen prototyyppi. Yritys NWD Technologies Oy on perustettu maaliskuussa Patentoimiseen ja uutuustutkimuksiin liittyvät asiat on hoitanut Berggren Oy. Alatainio antaa kiitosta Digipoliksen tarjoamista yrittäjyyden edellytyksistä. Hän muistuttaa, että vaikka hänellä onkin kokemusta yrittämisestä jo useammalta vuodelta, Digipoliksen luotettavien asiantuntijoiden tuella hän on saanut vietyä keksintöideaansa varmasti eteenpäin. - Kemin Digipolis Oy:n yrityskehittäjät Jukka Auraneva ja Hannu Markkula ovat olleet mukana viemässä hanketta eteenpäin. Heidän tietämyksestään on ollut valtavasti hyötyä, Alatainio kiittää. 10 Digipolis Magazine

11 Tekesiltä TUTLI-rahoitus Tekes on uudistanut tämän vuoden alussa rahoitustaan. Yksi rahoitustyyppi, tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa (TUTLI), liittyy kiinteästi tutkimustulosten kaupallistamiseen, josta yliopistossamme vastaa innovaatiopalvelut-yksikkö. Haettavissa TUTLI-tutkimusprojekteissa edistetään idean kehittymistä ja samanaikaisesti valmistellaan sen kaupallistamista uutena liiketoimintana. Ensimmäisten hakujen deadlinet vuonna 2012 ovat 28. helmikuuta ja 11. kesäkuuta. Kyseisessä rahoitustyypissä tärkeässä osassa on allokoida resursseja kaupallistamisen valmisteluun vähintään 30 prosenttia kokonaisbudjetista. Yritysrahoitusta ei tarvitse olla mukana. Projektin resursseina ja ohjausryhmässä on oltava tarkoituksenmukaista kaupallista osaamista. Tekes edellyttää, että rahoitushakemukset on valmisteltu yhdessä yliopiston innovaatiopalveluiden kanssa. Muut hanke-ehdotukset tullaan hylkäämään. Valmistelu ei tarkoita sitä, että hankkeesta on vain informoitu. Se tarkoittaa hankeehdotuksen työstämistä yhdessä. Rahoitus tähtää uuden tutkimuslähtöisen liiketoiminnan synnyttämiseen. Hyvä liikeidea ei kuitenkaan synny hetkessä, vaan sitä on työstettävä useaan otteeseen. Tästä syystä hankevalmistelu on aloitettava hyvissä ajoin. Ole siis yhteydessä innovaatiopalveluihin, jos mietit, soveltuuko hanke-ehdotuksesi ko. rahoitustyyppiin. Innovaattori yrityshautomosta eväät yritystoiminnan alkutaipaleelle Innovaattori-yrityshautomossa autetaan alkavia tai uudessa toimintavaiheessa olevia yrittäjiä ja yrityksiä jalostamaan idea kannattavaksi liiketoiminnaksi. Yrityshautomo tarjoaa mutkattoman ja yrittäjähenkisen ilmapiirin, jossa on mahdollisuus oppia, jakaa kokemuksia ja verkostoitua toisten yritysten kanssa. Neuvontaa ja tukea on aina saatavilla. Yrityshautomo auttaa useissa yritystoimintaan liittyvissä asioissa: yrityskehityspalvelut verkostoitumispalvelut rahoituspalvelut markkinointipalvelut yrittäjäominaisuuksien kehittämispalvelut toimitila- ja toimistopalvelut Innovaattoriin ei ole erillistä hakuaikaa ja uusia yrityksiä tai yritystoimintaa suunnittelevia henkilöitä voidaan valita yrityshautomoon joustavasti. Yrityksen toimialalle ei aseteta rajoituksia, mutta liikeidealta edellytetään innovatiivisuutta. Hautomovaiheen kesto on yleensä 1 2 vuotta ja sitä ennen asiakas voi hyödyntää ns. Welcomeesihautomopalvelua. Welcome-palvelu on kestoltaan 4 kuukautta, jossa liikeidea pyritään kirkastamaan konkreettiseksi liiketoiminnaksi. Welcome-palvelu toimiikin hyvänä reittinä varsinaiseen yrityshautomoon. Yrityshautomon fyysiset tilat sijaitsevat Kemin Digipoliksella sekä Tornion Raatihuoneella. Yrityshautomon palveluita voi hyödyntää myös ilman sijoittumista hautomotiloihin. Ota yhteyttä! Jukka Auraneva Yrityskehittäjä p Tietokatu 6, Kemi Hallituskatu 9, Tornio Kuva: Shutterstock Teksti: Kati Klaavuniemi Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

12 Ammattikorkeakoulu täyttää syksyllä pyöreitä vuosia!!! Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu aloitti toimintansa vuonna 1992, jolloin ensimmäiset opiskelijat otettiin sisään. 20-vuotista taivalta juhlitaan 28. syyskuuta Kosmoksessa Kemissä. Digipoliksen väki toivottaa idearikasta kesää! Pääjuhlan lisäksi viikolla 39 on muitakin tapahtumia ammattikorkeakoulun toimipisteissä Kemissä ja Torniossa. Miljardien eurojen hankkeet! Tuo yrityksesi Partnerbookiin. Pohjois-Suomessa toteutetaan lähivuosina yli 7 miljardin euron teollisuusinvestoinnit. Kaivos-, biodiesel- sekä muut hankkeet realisoituvat pohjoisessa juuri nyt. Tuo yrityksesi esille ja osaksi näitä hankkeita Partnerbook-verkkopalvelun kautta. Pyydä esittelypaketti: 12 Digipolis Magazine

13 Lapin ammattikorkeakoulun valmistelu jatkuu Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulujen yhdistymistä Lapin ammattikorkeakouluksi on valmisteltu kevään aikana. Korkeakoulun ylläpitäjäksi tulee joko osakeyhtiö tai kuntayhtymä. Valmistelutyö jatkuu vuoden 2012 loppuun asti. Yhtiön tai kuntayhtymän toiminta käynnistyy jo tammikuussa 2013, mutta varsinaisen Lapin ammattikorkeakoulun toiminta alkaa AMK haluaa säilyttää kulttuurialan Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu ei ole päättänyt lakkauttaa viestinnän koulutusohjelmaa vaikka uutisoinneista on voinut tämän tulkinnan tehdä. Toistaiseksi on käsitelty vain vuoden 2013 nuorten aloituspaikkojen kohdentamista. AMK:n hallitus hyväksyi johtoryhmän esityksen toukokuisessa kokouksessa. Sopimusneuvottelut käydään ja Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulut valmistautuvat niihin yhdessä. Ministeriön kannanotto saadaan Onko yritykselläsi jo digitaalisen markkinoinnin strategia? Internet on yhä enemmän läsnä ihmisten päivittäisessä elämässä. Suomen Tilastokeskuksen mukaan 89 % vuotiaista suomalaisesta käyttää internetiä ja kolme neljästä käyttää sitä päivittäin. Internet World Statsin mukaan 61,3 % eurooppalaista ja 78,6 % pohjois-amerikkalaisista on internetin käyttäjiä. Globaalilla tasolla sosiaalinen media, hakujen tekeminen ja erilaisten sisältöjen lukeminen haukkaa yhdessä jo yli 60 % ihmisten nettiajan käytöstä. Sosiaalisen median käyttö vie näistä kolmesta suurimman osan. Seuraavaksi tulee sähköpostit ja reaaliaikainen viestintä, joista todennäköisesti ensimmäinen hiipuu ja jälkimmäinen kasvaa. Ihmiset viettävät myös paljon aikaa audiovisuaalista sisältöä sisältävissä palveluissa, unohtamatta konkreettista verkkoostosten tekemistä. Asiakkaasi ovat siis tänä päivä yhä enemmän netissä. Digitaalisen markkinoinnin strategiaa kannattaa pysähtyä miettimään. Yrityksen verkkosivut ovat digitaalisen maailman kivijalka, mutta kuitenkin vasta alku. Reaalimaailmassa yrityksen ja toimipisteen perustamisella viestit, että olet olemassa ja sinulta voi ostaa jotain. Se ei kuitenkaan tarkoita vielä sitä, että kauppa käy. Tuotteita ja palveluja on markkinoitava. Sama pätee internetiin. Digitaalisen markkinoinnin strategian miettimisessä kaikki lähtee liikkeelle tavoitteiden asetannasta. Tavoite voi olla esimerkiksi tuotemyynti, brändimielikuvan rakentaminen, uusien asiakkaiden hankkiminen, tuotetuen ja dokumentaation parantaminen tai asiakaspalvelun kulujen alentaminen. Kaiken keskiössä ovat potentiaaliset asiakkaasi, joilla on erilaisia tarpeita. Asiakasryhmiä on todennäköisesti useita ja heille on määriteltävä kaikille omat strategiset tavoitteet. Perinteinen asiakkaiden ryhmittely pohjautuu ikään, sukupuoleen, ammattiin jne. Digitaalisessa maailmassa asiakkaiden ryhmittelyssä kannattaa huomioida myös mitä teknologioita asiakkaasi ovat omaksuneet, kuinka he käyttäytyvät ja mikä heitä motivoi. Kuten muussakin markkinoinnissa, sinulla täytyy olla ymmärrys omasta brändistä ja taustalla vahva arvolupaus. Se toimii kaiken markkinointiviestinnän punaisena lankana. Minkä asiakkaan ongelman ratkaiset ja miten? Miksi asiakas ostaisi sen juuri sinulta? Kun nämä perusasiat on mietitty niin voidaan miettiä digitaalisen markkinoinnin strategiavalintoja, joita ohjaa eri asiakasryhmien tarpeet ja käyttäytyminen, yrityksen resurssit sekä kilpailijoittesi toiminta digitaalisessa maailmassa. Yksi strategia on tehdä yrityksen tuotteet ja palvelut löydettäväksi paremmin kuin kilpailijoillasi. Internetin mobiilikäyttö kasvaa nyt räjähdysmäisesti ja siitä syystä kaikki päätelaitteet kannattaa huomioida. Jos yrityksen tuotteet ja palvelut eivät ole täysin digitaalisia, niin strategiaan kannattaa sisällyttää yhä useammin myös mobiili- ja lokaatiopohjainen markkinointi. Asiakkaidesi ajankäytölliset haasteet ovat aivan samoja kuin sinullakin. Tarjoiltava tieto tulee olla helposti omaksuttavissa. Voisiko asioita kertoa kuvin tai audiovisuaalisin keinoin? Vanha sanonta kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa ei ole ihan tuulesta temmattu. On olemassa monia muitakin digitaalisen markkinoinnin strategioita. Mikä tai mitkä niistä sopivat parhaiten juuri sinun liiketoimintaasi? Se on jo melkein palaverin paikka. Arto Remes Kehitysjohtaja, Avalon Oy Lue lisää Arton ajatuksia Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

14 Kuva: Emilia Haukka Teksti: Kati Klaavuniemi Kuva ja teksti: Kati Klaavuniemi Suomalaisten osaaminen kiinnostaa Venäjällä Barents Logistics 2 -hankkeen tavoitteena on kehittää logistiikka-alan osaamista ja koulutuksellista yhteistyötä Barentsin alueella. Huhtikuun lopussa hankkeen puitteissa järjestettiin seminaari tuotannollisen yrityksen toimimisesta Barentsin alueella. Seminaarin aiheina olivat yrityksen toimimisen ja logistiikan haasteet, Venäjän WTOjäsenyys sekä HSEQ-arviointimenettely. Seminaari oli osa hankkeen henkilövaihdon osuutta, jossa Kemi-Tornion alueen logistiikkaalan yritykseen tuli henkilövaihtoon työntekijöitä murmanskilaisista logistiikka-alan yrityksistä. Murmanskilaiset vierailivat Kemin Satamassa, Kemi Shippingillä, Kalotti 1:llä ja TKH Logisticsilla. Viikon aikana järjestettiin myös tutkijatapaaminen, johon osallistui tutkijoita Suomesta, Ruotsista ja Venäjältä. Tapaamisessa esiteltiin hankkeessa tehtyä tutkimusta, joka liittyy niin rajat ylittävän kaupan haasteisiin, kaivosyritysten hankintoihin, tuotannon kehittämiseen ja yritysten toimimiseen Barentsin alueella. Venäläiset olivatkin varsin kiinnostuneita suomalaisten osaamisesta ja kiittelivät vuolaasti Kemin Satamaa onnistuneista seminaarijärjestelyistä. Barents Logistics 2 hankkeen yhteistyökumppanit ovat Oulun yliopisto, Luulajan Teknillinen yliopisto, Oulun ja Kemin satamat, Association of Suppliers for Oil and Gas Industry Murmanshelf, Non-commercial organization Arctic Centre for Training of Oil and Gas Specialists, Non-commercial partnership Education, Innovation and Scientific-Research Union Socium+ ja The Ministry of Economic Development of the Murmansk region. 14 Digipolis Magazine

15 tilaa sähköpostitse: Digipoliksessa toimivat yritykset ja organisaatiot 1 Sensori, Tietokatu 3 - Eltel Networks Pohjoinen Oy - Insinööritoimisto Ases Oy - Ixonos Oyj - Kemin Teollisuuskylä Oy - Kemin Rätinki Oy - Lapin Kauppakamari - Liikenneopetus Loko - Mainostoimisto Visual Design - Promote Oy - Ravintoloitsija T:mi Pynnönen Minna 2 Studiotalo, Tietokatu 6 - Arctic Coders Oy - e-devel.fi Ky - Elisa Oyj - Forest Btl - Fujitsu Services Oy - Insinööritoimisto Rouvinen - Insinööritoimisto 3d-Hacklin - Isoworks Oy - Junkohalli Oy - Kemin Digipolis Oy - Kemi-Tornio Alueyrityspalvelut - Koivu Interactive - Krans Consulting Oy - Lakiasiaintoimisto Tuula Mäkinen Oy - Lapin pelastuslaitos - Mainostoimisto Reklaami - Metsä Group - Mionex Oy - NWD Technologies Oy - Oulun yliopisto - Puheterapiapalvelu Kompis - Recair Oy - Sovea Oy - Suomen Turvamiehet - ST1 Oy / Lapin Polttoainemyynti Oy - UpNet Engineering Oy - Urbanid - YIT Turvatekniikka Oy 3 Optimi, Studiokatu 3 - ISS Palvelut Oy - Metso Automation Oy - Metso Endress+Hauser Oy - Metsä Group - YIT Kiinteistötekniikka Oy 4 Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulu Kiveliönkatu 36 5 Ammattiopisto Lappia Tietokatu 2 6 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Hallintopalvelut Lumikontie 2 7 Lumikontie 1 - TDR Finland Oy - Relacom Finland Oy 8 Compus, Tietokatu 1 - Kemi-Tornion AMK Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

16 u u l u u k ä t s Kylje s u t a l p i l n e n k e s ä i ori ti: Teemu Kytövu utterstock Teks upunki ja Sh Kuvat: Kemin ka Kemin sisäsatamasta voi heinäkuusta lähtien nousta laivaan, kun Oulu Linesin uutukainen aloittaa liikennöinnin. Vielä nimeämätön laiva on rakennettu pitkälle käsityönä Haukiputaan Kiviniemessä. Laivaa on työstetty noin 1,5 vuoden ajan ja karkeasti arvioituna sen parissa on kulunut toistakymmentä miestyövuotta. - Tämä on Suomen uusin ja ympäristöystävällisin laiva, yrittäjä Reijo Alakiuttu vakuuttaa. Väite ei ole tuulesta temmattu, sillä Oulu Linesin uutukainen nojaa vahvasti ekologisempiin valintoihin ja moderneihin ratkaisuihin. - Moottorit ovat vähäpäästöisiä ja niissä on katalysaattorit. Lisäksi osa moottoreiden tuottamasta lämmöstä otetaan talteen ja hyödynnetään edelleen. - Laivasta ei myöskään jää mereen minkäänlaisia jätevesiä, voiteluaineita tai rasvoja, hän jatkaa. Vastaus asiakkaiden toiveisiin Ennen kuin laivaa ryhdyttiin rakentamaan Kellon Teräsveneessä, Reijo teki muutamia tilausreissuja muilla aluksillaan Oulusta muun muassa Perämerenkaarelle. - Minulle tuli tasaisesti kyselyjä yhä uudelle reissulle. Lopulta päädyimme siihen, että rakennamme laivan, jonka kotisatama löytyy pysyvästi Kemistä. Tilausta laivalle on selkeästi ollut. Ja jos Reijo olisi suostunut, hän olisi voinut buukata laivan kalenterin jo pitkälle ennakkoon. Merellisistä matkoista nauttiville on tarjolla neljän tunnin iltaristeilyjä keskiviikkoisin, perjantaisin ja lauantaisin. Iltaristeilyjen ikäraja on 18 vuotta ja paikkavaraukset tulisi tehdä viimeistään viikkoa ennen. - Lauantaisin on myös puolentoista tunnin päiväristeilyjä, joille voivat osallistua myös lapset. Lisäksi laiva on tilattavissa erilaisille ryhmille, kuten yritysten kesäjuhliin, asiakastilaisuuksiin, tiimipäiviin, kickoffeihin ja koulutustilaisuuksiin. Henkilökuntaan kuuluu myös kokki, joten meriympäristöstä nauttiessa voi herkutella à la carten tarjonnasta alku- ja pääruokineen. Laivassa on muun muassa baari A-oikeuksilla ja tanssilattia. Kemin uusimmat tapahtumat löydät: 16 Nimeä laiva, lähetä oma ehdotus: * Bothnian Queen (Digipolis Magazinen nimiehdotus) Rakentamisvuosi 2012 Pituus 25 m Leveys 7,5 m 300-paikkainen Miehistö: 3 6 hlöä Pääkoneet: 2 x 330 kw (n. 450 hv), apukoneet 2 x 65 kw (n. 90 hv) Istumapaikat: ulkona aurinkokannella 160, sisällä 125 (140)

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä

Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Onko sinun ideasi seuraava menestystarina? Pyydä asiantuntija-arvio alueesi Tuoteväylä-tiimistä Tuo ideasi Tuoteväylän asiantuntijoiden arvioitavaksi Onko sinulla uusi innovatiivinen idea, josta voisi

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo

Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta. Johtaja Riikka Heikinheimo Tekes, kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Johtaja Riikka Heikinheimo Kasvua ja hyvinvointia uudistumisesta Rahoittamme edelläkävijöiden tutkimus-, kehitys- ja innovaatioprojekteja Kestävä talouskasvu

Lisätiedot

TUOTEVÄYLÄ- PALVELUN MAHDOLLISUUDET. 3D tulostus Pirkanmaalla 10.06.2014 Jari Peltoniemi / Pirkanmaan ELY-keskus

TUOTEVÄYLÄ- PALVELUN MAHDOLLISUUDET. 3D tulostus Pirkanmaalla 10.06.2014 Jari Peltoniemi / Pirkanmaan ELY-keskus TUOTEVÄYLÄ- PALVELUN MAHDOLLISUUDET 3D tulostus Pirkanmaalla 10.06.2014 Jari Peltoniemi / Pirkanmaan ELY-keskus TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön

Lisätiedot

EU-HANKEAKTIVOINTI PK-YRITYKSILLE OULUN SEUDULLA. Lapin korkeakoulukonsernin kansainvälisen hanketoiminnan kehittämispäivät 18.1.

EU-HANKEAKTIVOINTI PK-YRITYKSILLE OULUN SEUDULLA. Lapin korkeakoulukonsernin kansainvälisen hanketoiminnan kehittämispäivät 18.1. EU-HANKEAKTIVOINTI PK-YRITYKSILLE OULUN SEUDULLA Lapin korkeakoulukonsernin kansainvälisen hanketoiminnan kehittämispäivät 18.1.2012 Teija Kekonen Iin Micropolis Oy Micropolis Oy Uusiutuvan energia- ja

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

CEMIS-seminaari 2012

CEMIS-seminaari 2012 CEMIS-seminaari 2012 CEMIS - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 1.11.2012 Risto Oikari CEMISin rakenne Mittaustekniikan Tutkimusyksikkö CEMIS-OULU Tietojärjestelmät osaamisalue

Lisätiedot

KOULUTUS JA NEUVONTA LAPIN BIOENERGIAOHJELMASSA

KOULUTUS JA NEUVONTA LAPIN BIOENERGIAOHJELMASSA KOULUTUS JA NEUVONTA LAPIN BIOENERGIAOHJELMASSA Pen& Riipi, Lapin amma&opisto BIOENERGIAN LAPPI - SEMINAARI Rovaniemi 11.5.2010 1 KOULUTUS JA NEUVONTA OHJELMAN 3. PAINOPISTEENÄ 2 VASTUU ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄLLÄ

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Energiahankkeet Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Bioenergiaosaamisen tuotteistaminen liiketoiminnaksi Toteutus 1.8.2008 31.7.2010 Budjetti 199 000 PK

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014

Tekes innovaatiorahoittajana. Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Tekes innovaatiorahoittajana Johtaja Reijo Kangas Tekes 7.4.2014 Rahoitamme sellaisten innovaatioiden kehittämistä, jotka tähtäävät kasvun ja uuden liiketoiminnan luomiseen Yritysten kehitysprojektit Tutkimusorganisaatioiden

Lisätiedot

Tuotekehitys palveluna

Tuotekehitys palveluna Kumppani joka tukee menestystäsi Tuotekehitys palveluna Tekniikka 2010, Jyväskylä Ville Volanen Koko tuotekehitysprojekti samasta paikasta Protoshop tarjoaa tuotekehitystä yhdistettynä tuotteen kaupallistamiseen,

Lisätiedot

Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa. Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi

Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa. Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi Digipolis Oy:n taustaa Kemin Digipolis Oy perustettu 1993 omistus: Kemi, Tornio, Keminmaa,

Lisätiedot

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 13.05.2013 Markku Savolainen Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013 Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 1 Kiinnostaako seudulle sijoittuminen nyt tai ensi vuonna? Markkinatutkimus keväällä 2011: noin 3000

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke-2012

Kaivannais- ja energiateollisuuden tyke-2012 22.10.2012 31.12.2013 OPH:n rahoittama hanke Hankekoodi J322 Hanketta koordinoi KAO, Kainuun ammattiopisto KSAK, Koillis-Suomen aikuiskoulutus Oy, Kuusamo JEDU, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä OAKK,

Lisätiedot

Avoin innovointi liiketoiminnan tukena

Avoin innovointi liiketoiminnan tukena Avoin innovointi liiketoiminnan tukena Tunnista asiakaslähtöisen innovoinnin, avoimen datan ja joukkoistamisen tarjoamat mahdollisuudet tuote- ja palvelukehitykselle. 22.5.2012 klo 8:30-16:00 16.10.2012

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1

Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet. Harri Kemppi One1 Lähienergiasta liiketoimintaa - tulevaisuuden palveluosaamisen haasteet Harri Kemppi One1 Sisältö Energia-alan murros yrityksen perustana One1 Oy Case Lappeenranta Energiaratkaisut yhteistyössä kunta-asiakkaan

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Verkostoista Voimaa. NELI North European Logistics Institute, Tutkimusjohtaja Mervi Nurminen

Verkostoista Voimaa. NELI North European Logistics Institute, Tutkimusjohtaja Mervi Nurminen Verkostoista Voimaa NELI North European Logistics Institute, Tutkimusjohtaja Mervi Nurminen 2 Toimintamalli Yliopistot, AMK, yritykset Kehitys-ja elinkeino- yhtiöt KyAMK TKI MAANTIET RAJA RAUTATIE MERI

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio 27.9.2012 Oskari Uotinen Intosome Oy on yhteisöllisen bisneskehityksen asiantuntijayritys. Autamme asiakkaitamme ymmärtämään ja hyödyntämään yhteisöllisiä

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 1 1 KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 Kemin kaupunki ja Kemin Digipolis Oy ovat sopineet tässä esitetyn suunnitelman mukaisesta kehittämistoimeksiannosta vuodelle 2016: 1. TAUSTAA Kemin kaupunki on aktiivinen

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN KILPAILUKYVYN SÄILYTTÄMISEKSI Osaksi kiinteistöä integroitava Realgreen- tuottaa sähköä aurinko- ja

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

risto.lustila@tekes.fi

risto.lustila@tekes.fi risto.lustila@tekes.fi MIKÄ ON TUOTEVÄYLÄ-PALVELU? Tuoteväylä-palvelu on Tekesin ohjaama valtakunnallinen asiantuntijapalvelu, joka auttaa alkavia ja mikroyrityksiä kehittämään kansainvälistä kasvupotentiaalia

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Kestävän kehityksen strategia

Kestävän kehityksen strategia Kestävän kehityksen strategia Yhtymähallitus xx.xx.2012 Sisällysluettelo 1. Kestävä kehitys... 1 2. Oppilaitosten ympäristösertifiointi... 1 3. Kestävä kehitys Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymässä...

Lisätiedot

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus

KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA. Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus KEKSI, KEHITÄ, KAUPALLISTA Oma Yritys 2013, Helsinki 19.03.2013 Antti Salminen innovaatioasiantuntija, Uudenmaan ELY-keskus KEKSINTÖSÄÄTIÖ Perustettu v. 1971 Asiakkaina yksityishenkilöt ja alkavat yritykset

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Technopolis toimintaympäristö Innopoli 1 & 2 ja Teknologiakylä, Otaniemi

Technopolis toimintaympäristö Innopoli 1 & 2 ja Teknologiakylä, Otaniemi Technopolis toimintaympäristö Innopoli 1 & 2 ja Teknologiakylä, Otaniemi Technopolis-konserni Kiinteistöpalveluhybridi Tarjoaa toimintaympäristöjä ja palveluita tietointensiivisille yrityksille Luotettava

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla

Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla -projekti Suomalaisen Työn Liiton Yhteiskunnallinen yritys -merkki Diakin Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla

Lisätiedot

Tekesin julkisen tutkimuksen rahoitus:

Tekesin julkisen tutkimuksen rahoitus: Tekesin julkisen tutkimuksen rahoitus: Miksi ja mihin? Nostaa osaamisen tasoa tavoitteena kansainvälinen kärki Luo edellytyksiä uudelle liiketoiminnalle Valmistelee tutkimustulosten kaupallistamista Parantaa

Lisätiedot

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi

Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen. oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Kuusio konseptikuvaukset askelia tehokkaampaan oppimiseen oulun seudun ammattikorkeakoulu :: oamk.fi Konsepti 1: Oman osaamisen arviointi Tommi Inkilä, Lucia Jakobsson, Minna Karukka, pekka silven, Heidi

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

haltu..mobile.web.embedded

haltu..mobile.web.embedded haltu..mobile.web.embedded TTY 10.3.2011 Taustaa Osaaminen Palvelut Innovatiivisuus Referenssit Opittua Oma Verkosto Yrityksen perustaminen Yhteystiedot Keskustelua, kysymyksiä jne. hashtag: #haltut Perustietoa

Lisätiedot

Lapin AMK ja materiaalien käytettävyyden tutkimus. www.lapinamk.fi

Lapin AMK ja materiaalien käytettävyyden tutkimus. www.lapinamk.fi Lapin AMK ja materiaalien käytettävyyden tutkimus Tunnusluvut Lapin AMK Oy aloittanut toimintansa 1.1.2014 Vuotuinen liikevaihto noin 50 M 5600 tutkinto-opiskelijaa Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013

PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen. Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Aki Parviainen 7.10.2013 PK.NET Verkosta vauhtia bisnekseen Rahoitusta kasvuhaluisille pk-yrityksille liiketoiminnan uudistamiseen uusimman tietotekniikan ja internetin

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen Pk-yritysbarometri, syksy 2015 Alueraportti, Pohjois-Pohjanmaa Toimitusjohtaja Marjo Kolehmainen 1 Liikevaihto nyt verrattuna edelliseen 12 kk takaiseen tilanteeseen, kaikki toimialat 60 50 40 30 20 10

Lisätiedot

Kananpäitä ja kansainvälistä kauppaa ammatillisen koulutuksen vientiponnisteluja TAKKissa

Kananpäitä ja kansainvälistä kauppaa ammatillisen koulutuksen vientiponnisteluja TAKKissa Kananpäitä ja kansainvälistä kauppaa ammatillisen koulutuksen vientiponnisteluja TAKKissa KansainväliSYYSpäivät 2013 5.11.2013 Jyväskylä Päivi Puutio Tampereen Aikuiskoulutuskeskus TAKK Taustalla Tampereen

Lisätiedot

Vauhtia Venäjänliiketoimintaan. Palvelut yrityksille

Vauhtia Venäjänliiketoimintaan. Palvelut yrityksille Vauhtia Venäjänliiketoimintaan Palvelut yrityksille Oikeita vastauksia oikeisiin kysymyksiin Suomalais-Venäläinen kauppakamari auttaa yrityksiä onnistumaan kaikissa Venäjän-liiketoiminnan elinkaaren vaiheissa.

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys

Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys MIKÄ ON KITES? Mikä on Kites? Monikielisen viestinnän ja sisällönhallinnan kansallinen yhdistys Kites on perustettu: auttamaan suomalaisia yrityksiä pysymään mukana kansainvälistymisestä aiheutuvassa muutoksessa

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan kysely 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan kysely 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan kysely 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Yrityksen toimiala Yrityksen liikevaihto Uusiutuvan energian osuus liikevaihdosta Henkilöstömäärän kehitys uusiutuvan

Lisätiedot

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle KIVi Kajaani 29.11.2011 Mikko Kiiskinen Tekesin palveluja yrityksen kansainvälistymispolulla Rahoitus Tekesin T&K&I rahoitus kv. strategia (innovaatiopalveluiden

Lisätiedot

LIIKE- Seminaari, Sastamala 20130208 Jaakko Taitonen

LIIKE- Seminaari, Sastamala 20130208 Jaakko Taitonen 1 V. 2010 toteutetussa selvityksessä kysyttiin yritysten tärkeimmistä kehittämis-, ja osaamishaasteita kansainvälisessä kaupassa seuraavan 5 vuoden aikana. 2 Yhteenveto kommenteista, joiden suhteen toivottiin

Lisätiedot

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys

Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Verkkokaupan kasvuohjelma tavoitteena globaali pk-yrittäjyys Kari Pokkinen, Finpro 16.4.2015 2 Finpro Export Finland yritysten kansainvälistäjä Export Finland on suomalaisten yritysten kansainvälistäjä,

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

PS Aikoo. Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli

PS Aikoo. Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli PS Aikoo Toimialafoorumien tulevaisuuden toimintamalli Tuomas Kylänpää Eurooppalaisen työvoimapolitiikan asiantuntija PS Aikoo -loppuseminaari 17.3.2015 Kuopio Oppilaitosten johtajat tukevat jo perustettuja

Lisätiedot

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti

Lisätiedot

Yri$äjyysvalmennus. Kokonaisuuden tavoi$eet

Yri$äjyysvalmennus. Kokonaisuuden tavoi$eet Yri$äjyysvalmennus Kokonaisuuden tavoi$eet Saada 7etoa, taitoa ja tahoa yri$äjänä toimimiselle, onnistumiselle ja kasvamiselle Onnistumisen eväitä yri$äjänä Taito perustaa yritys Osaamista rakentaa toimiva

Lisätiedot

Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet. Timo Rautajoki 9.10.2013

Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet. Timo Rautajoki 9.10.2013 Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Timo Rautajoki 9.10.2013 Työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet elinkeinoelämän näkökulmasta Elinkeinoelämän tarpeisiin koulutetaan

Lisätiedot

Projektityöt oppimismenetelmänä sähkötekniikan koulutuksessa Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulussa. Jaakko Etto

Projektityöt oppimismenetelmänä sähkötekniikan koulutuksessa Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulussa. Jaakko Etto Projektityöt oppimismenetelmänä sähkötekniikan koulutuksessa Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulussa Jaakko Etto Sähkötekniikan koulutusohjelma Suuntautumisvaihtoehdot: Automaatiotekniikka Sähkövoimatekniikka

Lisätiedot

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Perustettu vuonna 1996 Henkilöstömäärä: 34 (2015) Liikevaihto vuonna 2014: 6,1 milj. euroa, josta kuntarahan

Lisätiedot

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 25.3.2015

Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 25.3.2015 Tervetuloa! Finnvera Technopolis Roadshow 25.3.2015 Ohjelma Kassalla kasvaminen on kova laji 25.3.2015 Lappeenranta Moderaattorina Markku Hokkanen, Technopolis 8.30 Verkottumisaamiainen ja ilmoittautuminen

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Yrityksen parhaaksi Josekin neuvontapalvelut

Yrityksen parhaaksi Josekin neuvontapalvelut Joensuun seutu Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Yrityksen parhaaksi Josekin neuvontapalvelut www.josek.fi Josek on yrityksiä varten Josek palvelee kaikkia Joensuun seudun yrityksiä, niin toimintaansa

Lisätiedot

Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa Turvallisuus-ohjelman hakuinfo 14.9.2011

Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa Turvallisuus-ohjelman hakuinfo 14.9.2011 Tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa Turvallisuus-ohjelman hakuinfo 14.9.2011 9:30 Johdanto Mikko Utriainen, teknologia-asiantuntija, Tekes 9:40 Uudistuva julkisen tutkimuksen rahoitus Asko

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa

UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa UUSIUTUVAN ENERGIAN YRITYSKESKUS toiminnan valmistelu ja käynnistäminen Oulunkaaressa 1.3.2008 31.12.2010 Budjetti 917 000 eur Rahoitus: EAKR / Pohjois-Pohjanmaan liitto, Oulunkaaren kunnat, yritykset

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

BIOENERGIA- ALAN KOULUTUS LAPISSA Lapin Energiakoulu - hankepari

BIOENERGIA- ALAN KOULUTUS LAPISSA Lapin Energiakoulu - hankepari BIOENERGIA- ALAN KOULUTUS LAPISSA Lapin Energiakoulu - hankepari 30.11.2011 Tilannekatsaus 3/2012 Pen2 Riipi, projek6päällikkö LÄMPÖENERGIA- PÄIVÄ Rovaniemi 14.3.2012 1. PROJEKTIN TAUSTAA Lapin Metsäkeskuksen

Lisätiedot

ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla

ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla ICT-alan tulevaisuus Pirkanmaalla Pirkanmaan ICT-alan strateginen muutos käynnissä Aloite alan kehittämistä suuntaavalle strategialle tuli Tampereen kauppakamarin ICT-valiokunnalta talvella 2008-2009 Hermia

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Suomen Yrityskummit ry - Business Mentors Finland. YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki

Suomen Yrityskummit ry - Business Mentors Finland. YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki - YRITYSKUMMI Yrittäjän luotettava tuki - on valtakunnallinen yrityskummien kattojärjestö jonka verkostoon kuuluu yli 700 yrityskummia. Tavoitteenamme on yrittäjyyden ja elinkeinoelämän tukeminen ja edistäminen.

Lisätiedot

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan

Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Valkoinen logo mustalla pohjalla + EU-logot mukaan Lapland The North of Finland Matkailun imagomarkkinointi 8.5.2014 Eteläisen Suomen matkailuyhteistyöpaja II Hanna-Mari Pyry Talvensaari 2 Agenda Lapland

Lisätiedot

Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen

Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen Pirkanmaan ebuusti pienyritysten sähköisen liiketoiminnan kehittäminen tavoitteena kasvu ja kansainvälistyminen Hankeaika 2013 2014 Kohderyhmänä ovat pienet kehityskykyiset, kasvuhaluiset, pirkanmaalaiset

Lisätiedot

HAAGA-HELIA amk TYÖPAIKKAOHJAAJAN OPAS

HAAGA-HELIA amk TYÖPAIKKAOHJAAJAN OPAS Korkeakoulutettujen oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus (Opetus- ja kulttuuriministeriö) Kasvuyrityksen johtaminen (KASVU V 30 opiskelijaa) ja Medialiiketoiminta ja konseptisuunnittelu (MEKON II 25

Lisätiedot

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi

Raahen seudun yrityspalvelut. SeutuYP koordinaattoreiden työkokous. Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011. www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut SeutuYP koordinaattoreiden työkokous Risto Pietilä Helsinki 26.5.2011 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 1. Raahen

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2.

Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Parasta eurooppalaista liiketoiminnan osaamista pk-yritysten tarpeisiin FAST LANE PROGRAM PK-KOULUTUSOHJELMA 2. Strategia ja johtaminen kilpailijoita paremmaksi Pk-koulutusohjelma vastaa Teknologiateollisuuden

Lisätiedot