Onko meistä someen? s. 6. Eroon vesivahingoista s. 10. Kolumni Onko yritykselläsi jo digitaalisen markkinoinnin strategia? s. 13

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Onko meistä someen? s. 6. Eroon vesivahingoista s. 10. Kolumni Onko yritykselläsi jo digitaalisen markkinoinnin strategia? s. 13"

Transkriptio

1 Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti Magazine Onko meistä someen? s. 6 Eroon vesivahingoista s Pohjoisessa on imua Tutkimustoiminta pyörii rahalla ja aivovoimalla Kaivosinsinöörien koulutus käynnistyy syksyllä Uusiutuvaa energiaa opetukseen Tekesiltä TUTLI-rahoitus Suomalaisten osaaminen kiinnostaa Venäjällä Kolumni Onko yritykselläsi jo digitaalisen markkinoinnin strategia? s. 13

2 Pääkirjoitus Kimmo Heikka Tietokatu 6, Kemi Puh , fax Palvelemme ma-pe klo SIJAINTI 2,5 km Kemin keskustasta pohjoiseen TILAT toimitiloja n m 2, käyttöaste 87 % (03/2012). uusia toimitiloja suunnitteilla m 2 rakennusoikeutta m 2 YRITYKSET 46 yritystä tai yhteisöä työllistävät noin 450 henkeä toimialat: - teollisuuspalvelut - elektroniikka - tietotekniikka - ympäristöteknologia - yritys- ja koulutuspalvelut - kylmä- ja talviteknologia PALVELUT Toimitilapalvelut tarjoavat: - toimistotilat alkaen 15 m 2 - laboratorio- ja testaustilat - tuotanto- ja varastotilat siivous - Kemin kaupungin tilapalvelut vartiointi - Securitas Oy kiinteistöhuolto - ISS Palvelut Oy Kokous- ja kongressipalvelut auditorio (70 hlöä), koulutusluokka (24 hlöä), 4 neuvotteluhuonetta, (10 17 hlöä), ravintola, sauna. Käytettävissä mm. multimediaprojektorit, videoneuvottelulaitteet ja langaton internetyhteys. Ravintola Sensorissa T:mi Pynnönen Minna tarjoaa lounaat, kokoustarjoilut, buffet-tarjoilut ja juhlatarjoilut. Aulapalvelu sisältää postipalvelut, infokeskuksen palvelut, vieraiden vastaanotto ja neuvonta, kulunvalvonnan seuranta ja raportointi, kahviopalvelut, sanoma- ja aikakauslehdet, kuntosalin. Yrityskehityspalvelut Kemi-Tornio alueyrityspalvelut: startti, hautomo, kasvu Innovaattori Yrityshautomo WelCome-paketti Tutkimus- ja kehityspalvelut Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Koulutuspalvelut Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu, Tekniikka, Liiketalous ja tietojenkäsittely Ammattiopisto Lappia, Palvelu- ja tekniikanala TUTKIMUS- JA KEHITYSTOIMINTA YLEISTÄ Tehtävänä on palvella alueen yrityksiä tutkimus- ja kehittämistoiminnan avulla yhteistyössä taustaorganisaatioiden kanssa Vuosi 2009: 3,2 milj. euroa, 36 htv TUTKIMUSRYHMÄT JA -LABORATORIOT Optisen mittaustekniikan laboratorio - Konenäkö, hahmon tunnistus, - Tarkka 2D- ja 3D-mittaus ja visuaalinen ohjaus - Näkyvä valo, infrapuna ja röntgen Kunnossapito - Kunnossapidon prosessit ja tiedonhallinta - Eri teknologioiden soveltaminen kunnossapitoon Materiaalien käytettävyys - Erilaisten materiaalien käytettävyys - Muovaus ja liittäminen - Soveltuvuus eri käyttötarkoituksiin Palvelutoiminta Testaus- ja mikroelektroniikkalaboratorio - Sähköinen testaus ja karakterisointi - Materiaalitestaus ja vika-analyysi - Luotettavuus - Asiantuntemukseen perustuvat toimeksiannot Muu toiminta - Alueen yritysten tarpeiden mukaan tapauskohtaisesti toteutettavat tutkimus ja kehittämishankkeet Lisätietoja: Tutkimustoiminta: Kehityspäällikkö, TkT Seppo Saari Puh , Palvelutoiminta: Suunnittelupäällikkö Tapio Keskimaula Puh Villiä vetovoimaa Elämme ajassa, jolloin Etelän pahimmatkin epäilijät alkavat uskoa Pohjoisen vetovoimaan. Suurinvestoinnit niin kaivos-, energia- kuin prosessiteollisuudessa eivät ole jääneet huomaamatta ja uusien teollisuushankkeiden rinnalla Lapin matkailu kehittyy lupaavasti. Investointibuumi on menossa, mutta samalla on hyvä muistaa, että olemme vasta uuden kasvutarinan alussa. Moni investointi ja uusien yritysten sijoittuminen voivat jäädä toteutumatta, jos emme osaa toimia oikein. Uusien kaivosyhtiöiden virtaa ei enää pysty patoamaan kuin Suomen valtio louhintaveroilla. Voittojen verottaminen olisi hyväksyttävissä oleva ratkaisu, jolla ei tuhottaisi Suomen hyvää mainetta luottevana kaivosmaana. Samalla valtion pitäisi pohtia, miten kannustetaan mineraalien jatkojalostamista mahdollisimman pitkälle kotimaassa. Pohjoisessa pohditaan aiheellisesti, miten esimerkiksi uusia kaivospalveluyrityksiä saadaan sijoittumaan kaivoskuntiin. Yhtä suurta teollisuus- tai kaivospalvelukeskusta on turha kuvitella syntyväksi. Eri palvelujen liiketoimintalogiikka luo keskusten ja yritysten verkoston, joka pystyy huolehtimaan koko Pohjois-Suomen teollisuuden tarpeista. Kehittämistoiminnassa on panostettava pohjoisen pienten ja keskisuurten teollisuuspalveluyritysten kilpailukyvyn parantamiseen monin keinoin. Kansainvälistyminen, laatu-, turvallisuus- ja ympäristöosaaminen, uudet liiketoimintakonseptit, uusimman teknologian soveltaminen sekä erilaiset yhteenliittymät nousevat korostetusti esille. Olemassa olevien yritysten kehittämisen rinnalla on tehtävä työtä uusien teollisuus ja teollisuuspalveluyritysten houkuttelemiseksi Lappiin. Työhön on tartuttu ja uusille investoinneille tasoitetaan tietä koko Lapin voimin mm. Invest In Lapland -toiminnalla. Invest In -toiminnan konseptoiminen ja soveltaminen koko maakuntaan ei ole aivan mutkaton ponnistus, koska alue on laaja ja heterogeeninen. Keskeinen kumppani on Invest In Finland, joka vastaa investointien houkuttelusta kansallisesti. Lapin Invest In -toiminnassa keskitytään teollisuuteen, matkailuun ja luoviin aloihin. Invest In -toiminnan rakentaminen on aina haasteellista, mutta aikaikkuna näyttää Lapin kannalta erityisen hyvältä. Pohjoisessa on villiä vetovoimaa! Julkaisija Digipolis - Kemin Teknologiakylä Päätoimittaja Kimmo Heikka Toimitus: Kati Klaavuniemi, Teemu Kytövuori, Laura Hyle Suunnittelu ja toteutus Avalon Oy, Kemi Paino Erweko Oy Paperi Galerie Art Silk 150g/m 2

3 Kuva: Kemin kaupunki Teksti: Laura Hyle Pohjoisessa on imua Etelän sijasta nyt investoidaan pohjoiseen. Käynnissä on mittavia suurhankkeita, jotka ovat suuri mahdollisuus koko suomalaiselle elinkeinoelämälle. Muualla investointien määrä on ollut selvästi laskussa, mutta Lapissa pohditaan jo, mistä saada hankkeiden vaatimaa työvoimaa. Päätös rakentaa ydinvoimala Simon sijasta Pyhäjoelle oli alueelle suuri pettymys, mutta isoista hankkeista ei Lapissa silti tule tulevaisuudessa pulaa. Jo käynnistyneitä tai suunnittelun alla olevia merkittäviä hankkeita ovat mm. Kevitsan nikkeli- ja kuparikaivos Sodankylässä, Outokummun terästehdas Torniossa ja Kemiin suunnitteilla oleva biodisellaitos. Lapin kauppakamarin toimitusjohtaja Timo Rautajoki näkee pohjoiseen kohdistuvat hankkeet ennen kaikkea koko suomalaista ja lappilaista elinkeinoelämää monipuolistavana tekijänä. - Nämä ovat upea mahdollisuus koko Suomelle. Kunhan vain saadaan tarvittava määrä työvoimaa, niin kehityksemme pääsee aivan uudelle tasolle. Työvoimapula on aiheellinen pelko varsinkin Suomessa. Tutkimuksien mukaan Suomen väkiluku tulee kasvamaan seuraavan vajaan 40 vuoden sisällä vain hieman yli asukkaan verran, Ruotsissa ja Norjassa vastaava lukema on yli miljoona. Lapin hankkeet kiinnostavat myös etelässä Lapin alueen haasteena on yrityksien vähäinen määrä. Helmikuussa järjestetyssä Arctic Business Forumissa keskusteltiin tiiviisti pohjoisen roolista investointien keskipisteenä. Tapahtuman otsikko, The future is in the North, kertoo paljon; pohjoisessa on tällä hetkellä valtavasti imua ja menestymismahdollisuuksia niin kotimaisille kuin ulkomaisillekin yrityksille. Tapahtuman yhteydessä toteutettiin kysely mm. rakennus-, konepajaja kaivosaloilla toimiville suomalaisille yrityksille. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää, kuinka moni olisi valmis panostamaan konkreettisiin toimiin pohjoisessa. Näitä on esimerkiksi sivukonttorin tai uuden yrityksen perustaminen. - Yli 400 yritystä kertoi olevansa kiinnostunut toimimaan Lapissa, joista yli 300 oli Etelä-Suomesta. Kiinnostus ei kohdistunut pelkästään Suomeen, vaan yritykset näkivät suuria mahdollisuuksia myös Pohjois-Ruotsin, Norjan ja Murmanskin alueen hankkeissa, Rautajoki iloitsee. Yhteistyö ja verkostoituminen tuovat parhaan tuloksen Rautajoki näkee ehdottoman tärkeänä valmiuden yhteistyöhön niin muiden kotimaisten kuin ulkomaistenkin yritysten kanssa. - Lappilaiset yritykset ovat olleet erittäin aktiivisia hankkeiden suhteen ja meidän etunamme onkin vahva tuntemuksemme omasta alueestamme sekä sen markkinoista. Verkostoitumalla ja pohtimalla erilaisia yhteistyömalleja varmistamme, että saamme niistä parhaan hyödyn niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin, hän jatkaa. Nyt kannattaa panostaa kehittymiseen Vasta suunnitteilla olevat hankkeet ovat aikajänteeltään pitkiä ja nyt olisikin suomalaisilla yrityksillä erinomainen hetki hakea kokemusta yhteistyön ja verkostoitumisen avulla jo käynnissä olevista hankkeista. - Tilannetta kannattaa yrityksissä pohtia myös kehitysprosessina. Kun nyt haetaan kokemus ja osaaminen Lapin hankkeista, olemme erittäin hyvässä asemassa naapurialueiden suurhankkeiden käynnistyessä, Rautajoki päättää. Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

4 Kuvat: Shutterstock Teksti: Kati Klaavuniemi Tutkimustoiminta pyörii rahalla ja aivovoimalla Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun tekniikan toimialan TKI-yksikkö tarjoaa yrityksille monipuolisesti soveltavaa tutkimusta sekä asiantuntija- ja laboratoriopalveluita. Samalla laboratorioiden nykyaikaisin ja osiltaan ainutlaatuisin laiteresurssein tuotetut monipuoliset testaus- ja analysointipalvelut ovat sekä yritysten, opiskelijoiden että omien tutkimusryhmien käytössä. Suurin osa TKI-toiminnasta suuntautuu prosessi- ja kaivosteollisuuteen ja ennen kaikkea niitä TKI-toiminnan kärkinä ovat palveleviin yrityksiin. Varsinainen materiaalien käytettävyys, laboratoriotoiminta on keskittynyt elektroniikan komponenttien kunnossapito, optinen mittausja moduulien, sekä materiaalien tekniikka ja sulautetut järjestelmät. (mm. teräs ja komposiittimateriaalit) testaamiseen, analysointiin ja tutkimukseen. Käynnissä on kolmisenkymmentä projektia. Tekes, Lapin Liitto ja ELY-keskus ovat merkittäviä rahoittajia. Toiminta on vahvasti kansainvälistä. Vuonna 2007 alkaneen EU:n ohjelmakauden aikana tekniikan TKI on ollut toteuttamassa 14 Interreg IV A Pohjoinen -ohjelmasta rahoitusta saanutta hanketta, mikä on suurin yksittäisen toteuttajan osuus koko ohjelmassa. - Hankkeiden lukumäärä on viime vuosina hiukan laskenut, mutta samalla keskikoko on puolestaan kasvanut. Pienimpien hankkeiden budjetti on noin euroa suurimpien ollessa 1,8 miljoonaa. Tutkimushankkeiden keskiarvo on euroa, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kehityspäällikkö Seppo Saari luettelee. Tällä hetkellä ammattikorkeakoulun tutkimushankkeet työllistävät yli 40 päätoimista tutkijaa, joista osa myös opettaa. Lisäksi osa opettajista osallistuu hanketoimintaan. - Monella on sellainen mielikuva, että opettajat eivät osallistu hankkeisiin, mutta meillä 17 prosenttia opettajien viime vuoden työtunneista on hanketoimintaa. Samalla tehdään myös oppimisprojekteja, eli opiskelijat oppivat projektitoimintaa aidossa ympäristössä. Hankkeita alueen teollisuuden hyväksi - Viime vuonna TKI-tulojen osuus tekniikan toimialan kokonaistuloista oli yli 40 prosenttia, mikä lienee suurin Suomen ammattikorkeakouluista. Rahana summa oli noin 2,8 miljoonaa euroa, josta suoran osaamisen ja palveluiden myynnin osuus oli viime vuonna yli euroa. Lisäksi investoimme projektien puitteissa opetuslaboratorioihin yli euron 4 Digipolis Magazine

5 edestä. Julkisten rahoittajien lisäksi hankkeissa on mukana myös yrityksiä, jotka omalla panoksellaan osallistuvat hankkeiden kustannuksiin. Myös Kemin Digipolis Oy:llä on merkittävä rooli. Saari kertoo, että vuositasolla maksavia yrityskumppaneita hankkeissa ja palvelutoiminnassa on ensisijaisesti Suomesta ja Pohjois-Ruotsista, mutta myös muualta Euroopasta. - Ruotsissa Luulajan yliopisto on ollut jo vuosia meille hyvin tärkeä tutkimuskumppani. Valtakunnanrajoilla ei meidän hankkeissamme ole väliä, sillä ainoa joka rajalla vaihtuu on kieli. Tekeminen on samanlaista, vaikka osaaminen on keskittynyt hieman eri sektoreille. Eurooppa-tasolla Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu valmistelee kunnossapidon ja materiaalien käytettävyyden hankkeita. Alueen teollisuus on hankkeissa vahvasti mukana. - Lähtökohtanamme on löytää hankkeisiin partnereita, joiden osaaminen täydentää toisiaan ja synnyttää uutta liiketoimintaa alueelle. Kun alueen yritykset kehittävät uutta liiketoimintaa alueen teollisuuden kanssa, tuotteet ja palvelut ovat myytävissä kansainvälisestikin. Projektityö opetuksessa mukana Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa opetuksessa käytetään ajanmukaista, innostavaa ja työelämään aidosti valmentavaa CDIO-periaatetta. Keskeisenä ideana on käytännön taitojen sekä teknisten ja luonnontieteellisten sisältöjen kytkeminen toisiinsa aktiivisia opetusmenetelmiä hyödyntämällä heti opintojen alusta lähtien. Kaikki CDIO-hankkeet toteutetaan työelämässä tuttujen projektityön perusteiden mukaisesti. - CDIO-hankkeita tehdään opintojen aikana yhä enemmän. Myös osa opinnäytetöistä sidotaan osaksi T&K-hankkeita. Yrityksiltä onkin sadellut kiitosta, sillä näin he saavat arvokasta tietoa itse projektien tuloksista ja samalla pääsevät tutustumaan opiskelijoihin tulevia rekrytointeja ajatellen, Saari summaa. Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

6 Mikko Manninen uskoo, että sosiaalisen median osaajat yhdistävät tulevaisuudessa entistä enemmän voimiaan muiden luovan alan yrittäjien kanssa ja kehittävät sitä kautta uusia palveluja. Onko meistä someen? Tiesitkö, että Digipoliksen tiloissa toimii sosiaalisen median koulutuksiin ja konsultointeihin erikoistunut yritys. Tänä kesänä vuoden täyttävän Koivu Interactive -yrityksen taustalta löytyvä Mikko Manninen on tottunut operoimaan Lapissa, Koillismaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. - Digipoliksesta käsin on helppo toimia molempiin suuntiin. Ja tietenkin seutukunnan omat markkinat tarjoavat töitä. Sosiaalinen media kiehtoo yrityksiä, joten palveluille on kysyntää. Yrityksissä on herätty ajattelemaan sosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia. - Palveluni jakautuvat tällä hetkellä suunnilleen niin, että kolmasosa on some-palveluihin liittyvää konsultointia ja loput yleensä asiakkaan tiloissa tehtäviä koulutuksia. Tyypillinen Mikon taitoja vaativa tilattu konsultointityö on vaikkapa yrityksen markkinointia tukeva toimenpide sosiaalisen median kautta. - Esimerkiksi markkinointikampanjaan yhdistetään Facebook-kampanja, jonka pyörittäminen on minun vastuullani. Opettajasta yrittäjäksi Ennen Koivu Interactivea Mikko työskenteli yli kahdeksan vuotta ammattikorkeakoululle projektipäällikkönä, asiantuntijana ja opettajana. Mikolle yrittäjäksi ryhtyminen oli luontevaa, sillä hän kävi usein yrityksissä kouluttamassa ja konsultoimassa. Yrittäjyys tarkoittaa Mikolle aivan jotakin muuta kuin sitä, että saa y-tunnuksen. - Minulle oli selvää, että siirtyessäni yrittäjäksi se on kaikki tai ei mitään. Eli teen tätä päivätyökseni ja minulla on tässä bisnesriski, hän korostaa. Koivu Interactiven pyörittäminen on Mikon mukaan lisännyt työn laatua, fokusoitumista tekemiseen ja uudenlaista vapautta. Työn ilokin on huipussaan. Kolmessa vaiheessa Kouluttaja-Mannisen mukaan yritykset ovat sosiaalisen median suhteen ikään kuin kolmessa vaiheessa. On yrityksiä, jotka eivät ole vieläkään myöntäneet itselleen, että some olisi heille jotenkin tarpeellinen tai merkittävä tekijä yhteiskunnassakaan. - Sitten on yrityksiä, jotka ovat hyväksyneet sosiaalisen median olevan tätä päivää ja tunnistaneet markkinointi- ja viestintäilmiöt. Mutta he eivät ole itse ottaneet sitä vielä käyttöön. Kolmannessa ryhmässä ovat luonnollisesti edelläkävijät. He tunnistavat somen mahdollisuudet, näkevät mihin kehitys on menossa ja ovat lisäksi ottaneet sen käyttöön. Toisaalta kaikkien ei välttämättä tarvitse viedä yritystä sosiaaliseen mediaan. On silti hyvä ymmärtää sen toiminta ja se miten uutisilmiöt syntyvät. - Ja että pystyy reagoimaan, jos omalla toimialalla tapahtuu muutoksia ja tärkeimmät kilpailijat siirtyvät someen, Mikko painottaa. Koivu Interactivessa tehdään myös omaa tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Yritys on yhteistyössä myöskin Tietokadulla vaikuttavan Urbanid-yrityksen kanssa. - Meillä on yhteinen tuotekehitysprojekti, jossa mietitään kaupunkisuunnittelun ja sosiaalisen median yhdistämistä ja siihen liittyvää tuotteistamista. Missä ja miten näytille Yrittäjä on itsekin joutunut miettimään häneltä paljon yritysten koulutuksissa kuulemaansa kysymystä: Miten somessa erotetaan siviiliminä ja yrittäjäminä? Esimerkiksi Facebookissa liikkuessaan Mikko on nähnyt aika kirjavia profiileja. Puurot ja vellit menevät monella helposti sekaisin. - Uskon, että 100-prosenttisesti erottaminen on mahdotonta, mutta erilaisia painotuksia voi ja kannattaa tehdä. - Ihmiset ovat vieraammalla maaperällä, kun pitää miettiä yrityksen näkökulmasta kuinka Facebookissa viestitään. Tämä onkin yksi keskeisimmistä teemoista järjestämissäni koulutuksissa. 6 Digipolis Magazine Kuva: Susanne Erkinantti Teksti: Teemu Kytövuori

7 Kuva: Shutterstock Teksti: Teemu Kytövuori Kaivosinsinöörien koulutus käynnistyy syksyllä Kaivosalan ihmiset viihtyivät Kemissä Kaivosten vaativien olosuhteiden materiaalit ja niiden elinkaaren hallinta -seminaari kokosi Kemiin satakunta aiheesta kiinnostunutta. Seminaarissa kuultiinkin vaikuttavia esityksiä sekä case-esimerkkejä aiheesta. Lapin kasvavan kaivostoiminnan tarjoamat mahdollisuudet alueen elinkeinoelämälle ovat mittavat. Kaivosteollisuuden investointien menestyksekäs toteuttaminen tarvitsee tuekseen laajaa tutkimusja kehitystoimintaa. Seminaarissa olivat esillä ultralujat rakenne- ja kulutuskestävät sekä ferriittiset ruostumattomat teräkset. Kärkiaiheita olivat uudet teräslaadut, niiden konepajakäytettävyys ja käyttö kaivosympäristöissä. - Materiaalit kehittyvät huimaa vauhtia. Tällainen kaksipäiväinen seminaari on loistava tilaisuus tutustua alan trendeihin, tuotteisiin sekä kuulla asiantuntijoiden ennusteita tulevasta, yleisössä kiiteltiin. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa voi syksystä 2013 lähtien kouluttautua kaivosalan insinööriksi. Kun katsoo yleisesti kaivosalan vetovoimaa, kiinnostus on ollut suurta. Olipa hakijana sitten työntekijää kaipaava yritys tai opiskelijaa houkutteleva oppilaitos. - Jo suuntaavaan opintokokonaisuuteen on satakunta halukasta, tekniikan yksikön toimialajohtaja Matti Uusimäki valottaa Kemi-Tornion ammattikorkeakoulusta. Hän painottaa Digipolis Magazinelle samaa asiaa kuin minkä hän esitti opetus- ja kulttuuriministeriön edustajille. - Olemme olleet oikeastaan jo pitkään Suomen suurin kaivosalan kouluttaja ilman yhtäkään kaivosalan kurssia tai koulutusohjelmaa. Oppilaitoksen insinöörit kun ovat olleet kysyttyjä työntekijöitä alueen kaivoksissa. Onhan tekniikan opetuksen historiaakin yli 50 vuoden ajalta. Ja lähes kaivoksen kupeessakin on oltu yli 40 vuotta. Uusimäki muistuttaa, että kun tarkastelee yleensä Lapin alueen kaivosten palveluksessa olevia ammattilaisia, moni heistä on saanut ammatillisen koulutuksensa nimenomaan Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa. - Tämän lisäksi tapahtuu osaamisen kiertoa, eli suurista teollisuusyrityksistä meillä alun perin koulutuksen saaneita kokeneempia insinöörejä on siirtynyt kaivosalalle. Profilointia oman osaamisen mukaan Kaivosalan insinööriin johtavan tutkinnon peruskoulutus on samanlainen kaikilla kolmella sitä tarjoavalla pohjoisen ammattikorkeakoululla (KTAMK, RAMK ja KAMK), mutta sen jälkeen jokainen korkeakoulu profiloituu omiin painopisteisiinsä. - Meidän osalta koulutus keskittyy kaivosten tarpeisiin automaation, elektroniikan tuotantotekniikan, kone- ja tuotantotekniikan, sähkövoimatekniikan, tuotantotalouden ja tietotekniikan osalta, Uusimäki linjaa. Kaivosalan koulutus käynnistyy tulevana syksynä aluksi suuntaavana opintokokonaisuutena (15 op). Syksyllä 2013 käynnistyy kaivosalan insinöörin tutkintoon johtava koulutus (240 op). Koulutuksen pitkän tähtäimen tavoitteena on kouluttaa yritysten tarpeisiin ammattilaisia, jotka hallitsevat insinööriosaamisen kaivannaisteollisuuden tarpeisiin mukautettuna. - Uskon vahvasti tähän koulutukseen ja siihen, että se lisää meidän vetovoimaisuutta. Lisätietoja koulutuksesta: Tokem.fi Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

8 Innovatiivisuutta ja koko rahalla Innovaatio. Se ei tyhjästä synny, vaan poikkeuksetta sitä edeltää pitkä ketju, jonka alkupäässä tarvitaan syvällistä tietoa, laaja-alaista osaamista ja kykyä yhdistellä niitä mullistavalla tavalla. Joskus tai uskaltaisiko sanoa liiankin usein innovaatiotoiminta sekoitetaan virheellisesti tutkimustoimintaan. Pelkkä tutkimustulos ei kuitenkaan ole innovaatio, ellei sitä pystytä kaupallisesti hyödyntämään. Hieman yksinkertaistaen voidaankin sanoa, että tutkimusprosessi muuttaa rahaa tiedoksi, ja että innovaatioprosessi muuttaa tietoa rahaksi. Innovatiivisuutta on tunnetusti monenlaista, mutta useimpien käyttövoimana on laiskuus. Ihminen on kautta historian ollut valtavan näppärä kehittämään työtä säästäviä menetelmiä ja työkaluja, joilla hommat ovat hoituneet vähemmällä. Ja tuntuu sitä kysyntää uusille innovaatioille edelleen olevan, vaikka Yhdysvaltain patenttitoimiston asiamies Charles H. Duell totesi jo vuonna 1899 lakonisesti, että kaikki mitä voidaan keksiä, on jo keksitty Itselläni on ollut kunnia toimia hyvinkin innovatiivisissa työyhteisöissä. Tyypillistä niille on heittäytymisrohkeus, ja ennakkoluulottomuus. Kyllä se innovatiivisuus äkkiä karisee, jos ideasinko joutuu omassa porukassaan naurunalaiseksi tai väheksymisen kohteeksi. Tosiasia on kuitenkin se, että äärimmäisenkin innovatiivisen yksikön ideoista vain osa on toteuttamiskelpoisia, ja yleensä ideoiden synnyttäminen ja niiden jalostaminen tapahtuu eri ihmisten pääkopissa. Loppujen lopuksi Suomi on täynnä pähkähulluja ideoita akankantokisoista jättimäisiin lumilinnoihin, jotka vastoin kaikkia todennäköisyyden lakeja ovat osoittautuneet menestystarinoiksi. Ja tulevaisuuskin näyttää turvatulta: kaiken kaikkiaan maailmassa tehdään vuosittain runsaat puoli miljoonaa patenttihakemusta, joista Suomessa pyöreästi Kun patenttihakemusten määrä suhteutetaan asukaslukuun, niin vuodesta toiseen keikumme sitkeästi kymmenen aktiivisimman maan joukossa. Toivoa sopii meidän kaikkien puolesta, että nämä asemat kyetään pitämään. Reijo Tolppi Rehtori Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Tässä kolumni-sarjassa Kemi-Tornion AMK:n johtoryhmän jäsenet kertovat tuoreita kuulumisia ja pohtivat ilmiöitä eri kanteilta. Lue lisää osoitteesta blogs/tokem-jorynaa/ Uusiutuvaa energiaa opetukseen Uusiutuvan energian avulla Suomessa tuotettiin vuonna 2009 noin 30 prosenttia kaikesta sähköntuotannosta. Energian kokonaiskulutuksesta uusiutuvilla energianlähteillä tuotettiin 26 prosenttia. Vihreämpi sähkö kiinnostaa ei vain kuluttajia vaan myös sähköntuottajia. Euroopan unionissa sovittiin vuonna 1998 jako kasvihuonekaasujen vähentämiseksi. Kioton sopimuksen täyttämiseksi tuli Suomen saavuttaa vuoden 1990 vuosittainen päästötaso vuosien aikana. EU:n komission ehdotuksen mukaan Suomen uusiutuvan energian osuuden tulisi kasvaa 28,5 prosentista 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä ja Suomen tulisi vähentää kasvihuonekaasuja 16 prosenttia. Luonnonolosuhteet asettavat rajoituksia muun muassa aurinkoenergian hyödyntämiselle. Mahdollisuudet vesivoiman lisärakentamiselle ovat rajalliset. Tuulivoiman lisäämisestä puhutaan, mutta sen kehittelyssä Suomi on moniin muihin verrattuna lähtökuopissa. Tuulivoiman osuus sähkön kokonaiskulutuksesta on alle puoli prosenttia, siis ei juuri mitään. Uusia hankkeita on vireillä runsaasti. Tuulivoiman rakentajien aikataulua vauhdittaa tietoisuus siitä, että nopea investoija voi saada vuoden 2015 loppuun asti muutenkin tuettuun takuuhintaan lisäbonuksen. Hankkeiden rinnalla kehitetään opetusvälineitä ja -menetelmiä vastaamaan kasvavaan tarpeeseen osaajista. 8 Digipolis Magazine Kuvat: Shutterstock Teksti: Kati Klaavuniemi

9 Lapin energiakoulu -hanke Lapin energiakoulu -hanke on merkittävä uusiutuvien energiamuotojen käytön, koulutuksen ja kehityksen edistäjä Lapissa. Hanketta toteuttavat Lapin ammattiopisto, Rovaniemen ammattikorkeakoulu, Ammattiopisto Lappia sekä Kemi- Tornion ammattikorkeakoulu. - Hanke sisältää Lapin bioenergiaohjelman 3. painopisteen (koulutus ja neuvonta) kehittämisen keskeiset toimenpiteet. Se on jaettu kahteen osaan, joista toinen sisältää koulutustuotteiden ja niiden verkostototeutusmallin kehittämisen ja pilotoinnin (ESR) ja toinen oppimisympäristöjen varustamisen (EAKR), Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun tekniikan yksikön sähkövoimatekniikan T&K-hankeasiantuntija Jaakko Etto luettelee. Hankeparin molemmat osat toteutetaan vuosien aikana. ESR tuotekehitys- ja pilotointihanke, jossa toteutetaan koulutustuotteiden ja verkostototeutusmallin kehitys ja toteutus, on budjetiltaan 0,8 miljoonaa euroa ja sen päärahoittajana on Lapin ELY-keskus. EAKRinvestointihankkeen sisältönä on oppilaitosten oppimisympäristöjen varustaminen uusiutuvan energian koulutusten käynnistämistä varten ja sen rahoittaa pääasiallisesti Lapin liitto. EAKR -hankkeen budjetti on 2 miljoonaa euroa. - Hankeparin päätavoitteena on energia-alan ammatillisen koulutuksen, sitä tukevan muun palvelutoiminnan ja toimintaan liittyvän työelämäyhteistyön kehittäminen maakunnalliseksi Energiakouluksi. Lapin Energiakoulun on tarkoitus toimia alueen oppilaitosten sekä energia-alan työelämän tiloja ja laitteistoja hyödyntävänä oppilaitosvetoisena opetus- ja kehittämisverkostona. Opiskelua uusin välinein Yhtenä tuloksena hankkeessa haetaan toisen asteen tutkinto- ja muiden koulutusten verkostototeutusmallia sekä innovatiivisuutta tukevien uusien oppimisympäristöjen käyttöönottoa. - Ammattikorkeakouluissa Energiakoulun oppimisympäristöt painottuvat uusiutuvan energian tuotannon toteutukseen toimihenkilötasolla ja tuotekehitykseen. Oppimisympäristöinä toimivat aurinkopaneeli- ja lämpöpumppujärjestelmät, tuulivoimala sekä monipuolinen mittauskalusto tuotekehitystä varten. Tuotekehitysoppimisympäristön avulla luodaan edellytykset uusien ratkaisumallien kehittämiselle bioenergian tuotantoon ja hyödyntämiseen. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa on nyt käynnissä sähkölaboratorioiden uusiminen. Remontti on jo loppusuoralla ja laitteiden asennukset käynnissä. - Hankkeen puitteissa varustamme oppilaitokset nykyaikaisilla laitteistoilla. Hankinnat on toteutettu siten, että opetusvälineet ja -laitteistot täydentävät jo olemassa olevaa laitekantaa. Esimerkiksi Kemissä on panostettu hybridienergiajärjestelmien opetuslaitteistoon. Toisaalta laitteistojen uusiminen hyödyttää myös muiden alojen opiskelijoita. Esimerkiksi meidän lämpökameraa voi käyttää kunnossapidon projekteissa. Energian tulevaisuus Uusiutuvat energian lähteet tulevat tulevaisuudessa korvaamaan nykyisiä energiantuotantomuotoja yhä useammin. Niiden etu on päästöttömyys. Uusiutuvat energianlähteet eivät kuitenkaan ole aina se paras ratkaisu, sillä energian tuottaminen tarvitsee täydelliset olot, jotta se olisi energiatehokasta ja taloudellisesti kannattavaa. Sen vuoksi esimerkiksi tuulivoimaa voidaan tuottaa vain tuulisilla seuduilla, kuten rannikoilla. - Uusiutuvan energian talteenoton teknologiaa kuitenkin yritetään kokoajan parannella, jotta esimerkiksi aurinkoenergian tuotto olisi kannattavaa myös pilvisimmillä alueilla. Toisaalta mekin tutkimme eri energioiden ristiinkäyttöä, varastointia, verkkoon liittämistä, sovelluskohteita ja luotettavuutta. Eton mukaan uusiutuvan energian kiinnostus tulee lisääntymään edelleen. Järjestelmien aloituskustannukset tulevat tippumaan ja näin yhä useampi kiinteistönomistaja huomaa miettivänsä aurinko- tai tuulienergiaa vaihtoehtona. - Täällä pohjoisessa talvi rajoittaa esimerkiksi aurinkoenergian käyttöä sähköntuotannossa, mutta pieneen kulutukseen se on hyvä vaihtoehto muiden ratkaisujen rinnalla. Mutta varsinkin teollisuus tarvitsee energiaa ja oppilaitoksena meidän on vastattava sen haasteisiin, Etto muistuttaa. Green! Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

10 Kuvat ja teksti: Kati Klaavuniemi Eroon vesivahingoista Tiputteleeko vesihana? Vuotaako putki? Yleensä kosteuden tekemät tuhot huomataan liian myöhään. Kemiläinen NWD Technologies Oy on kehittänyt ratkaisun, joka voi pelastaa mittavalta vesivahingolta. NWD tulee sanoista No Water Damages Miten vesivahinkoja voisi ennakoida tai estää? Markkinoilla on laitteita ja hälytinjärjestelmiä, joissa kosteusanturit kytketään laitteiden alle ja jotka hälyttävät havaitessaan kosteutta. NWD:n idea on uudenlainen painettavalla elektroniikalla valmistettava vesivuotohälytin eli kosteussensori. - Tämä tuote on täysin muokattava ja leikeltävä. Se voidaan sijoittaa esimerkiksi keittiön allaskaapin pohjalevyn päälle, keittiökaluston, jääkaapin, astianpesukoneen tai pakastimen alle, käyttökohteita on useita. Hälytin ilmoittaa vesivuodosta sekä led-valolla että äänimerkillä, idean isä Jani Alatainio kertoo. Kosteussensorin etuna on sen laaja suojattava ala sekä täysi muokattavuus. Tuotteen hinnoittelu on parhaillaan meneillään, mutta Alatainio arvio hinnan jäävän joidenkin nykyisten menetelmien tasolle eli euroon neliömetriltä. - Yleensä kosteusvauriot huomataan vasta sitten, kun vaurio on jo mittava. Ja kaikki me osaamme arvata kuinka paljon kostuneiden rakenteiden remontoiminen voi maksaa. Vesivahinkojen lisäksi ajan kanssa muodostuu homeongelmia ja sitä kautta terveydellisiä ongelmia. Jo nyt varsinkin vakuutusyhtiöt monien muiden tahojen lisäksi ovat olleet kiinnostuneita muokattavasta vesivuotohälyttimestä. Keksijästä yrittäjäksi Alatainio kertoo, että hän oli jo pitkään miettinyt omien kiinteistöjensä ylläpidossa ratkaisua vesivahinkojen parempaan ennakoimiseen. Sitten syntyi idea pienimmätkin pisarat huomaavasta hälytinjärjestelmästä joka kattaa laajan alan ja on nopea/helppo asentaa. Ideansa kanssa hän marssi ELY-keskukseen ja itse hanke käynnistyi syksyllä Käynnistimme Terävä Consulting Oy:n Ari Jämsenin kanssa Tuote- Startin, jossa keksintö ja markkinoiden suhtautuminen ideaan tutkittiin ja varmistettiin, ettei vastaavanlaista ole. Seuraavana alettiin tekemään liiketoimintasuunnitelmaa Redocap Oy:n Kim Wasaman kanssa. Keksintösäätiön rahoituksella valmistettiin Oulun VTT:ssa ensimmäinen prototyyppi. Yritys NWD Technologies Oy on perustettu maaliskuussa Patentoimiseen ja uutuustutkimuksiin liittyvät asiat on hoitanut Berggren Oy. Alatainio antaa kiitosta Digipoliksen tarjoamista yrittäjyyden edellytyksistä. Hän muistuttaa, että vaikka hänellä onkin kokemusta yrittämisestä jo useammalta vuodelta, Digipoliksen luotettavien asiantuntijoiden tuella hän on saanut vietyä keksintöideaansa varmasti eteenpäin. - Kemin Digipolis Oy:n yrityskehittäjät Jukka Auraneva ja Hannu Markkula ovat olleet mukana viemässä hanketta eteenpäin. Heidän tietämyksestään on ollut valtavasti hyötyä, Alatainio kiittää. 10 Digipolis Magazine

11 Tekesiltä TUTLI-rahoitus Tekes on uudistanut tämän vuoden alussa rahoitustaan. Yksi rahoitustyyppi, tutkimusideoista uutta tietoa ja liiketoimintaa (TUTLI), liittyy kiinteästi tutkimustulosten kaupallistamiseen, josta yliopistossamme vastaa innovaatiopalvelut-yksikkö. Haettavissa TUTLI-tutkimusprojekteissa edistetään idean kehittymistä ja samanaikaisesti valmistellaan sen kaupallistamista uutena liiketoimintana. Ensimmäisten hakujen deadlinet vuonna 2012 ovat 28. helmikuuta ja 11. kesäkuuta. Kyseisessä rahoitustyypissä tärkeässä osassa on allokoida resursseja kaupallistamisen valmisteluun vähintään 30 prosenttia kokonaisbudjetista. Yritysrahoitusta ei tarvitse olla mukana. Projektin resursseina ja ohjausryhmässä on oltava tarkoituksenmukaista kaupallista osaamista. Tekes edellyttää, että rahoitushakemukset on valmisteltu yhdessä yliopiston innovaatiopalveluiden kanssa. Muut hanke-ehdotukset tullaan hylkäämään. Valmistelu ei tarkoita sitä, että hankkeesta on vain informoitu. Se tarkoittaa hankeehdotuksen työstämistä yhdessä. Rahoitus tähtää uuden tutkimuslähtöisen liiketoiminnan synnyttämiseen. Hyvä liikeidea ei kuitenkaan synny hetkessä, vaan sitä on työstettävä useaan otteeseen. Tästä syystä hankevalmistelu on aloitettava hyvissä ajoin. Ole siis yhteydessä innovaatiopalveluihin, jos mietit, soveltuuko hanke-ehdotuksesi ko. rahoitustyyppiin. Innovaattori yrityshautomosta eväät yritystoiminnan alkutaipaleelle Innovaattori-yrityshautomossa autetaan alkavia tai uudessa toimintavaiheessa olevia yrittäjiä ja yrityksiä jalostamaan idea kannattavaksi liiketoiminnaksi. Yrityshautomo tarjoaa mutkattoman ja yrittäjähenkisen ilmapiirin, jossa on mahdollisuus oppia, jakaa kokemuksia ja verkostoitua toisten yritysten kanssa. Neuvontaa ja tukea on aina saatavilla. Yrityshautomo auttaa useissa yritystoimintaan liittyvissä asioissa: yrityskehityspalvelut verkostoitumispalvelut rahoituspalvelut markkinointipalvelut yrittäjäominaisuuksien kehittämispalvelut toimitila- ja toimistopalvelut Innovaattoriin ei ole erillistä hakuaikaa ja uusia yrityksiä tai yritystoimintaa suunnittelevia henkilöitä voidaan valita yrityshautomoon joustavasti. Yrityksen toimialalle ei aseteta rajoituksia, mutta liikeidealta edellytetään innovatiivisuutta. Hautomovaiheen kesto on yleensä 1 2 vuotta ja sitä ennen asiakas voi hyödyntää ns. Welcomeesihautomopalvelua. Welcome-palvelu on kestoltaan 4 kuukautta, jossa liikeidea pyritään kirkastamaan konkreettiseksi liiketoiminnaksi. Welcome-palvelu toimiikin hyvänä reittinä varsinaiseen yrityshautomoon. Yrityshautomon fyysiset tilat sijaitsevat Kemin Digipoliksella sekä Tornion Raatihuoneella. Yrityshautomon palveluita voi hyödyntää myös ilman sijoittumista hautomotiloihin. Ota yhteyttä! Jukka Auraneva Yrityskehittäjä p Tietokatu 6, Kemi Hallituskatu 9, Tornio Kuva: Shutterstock Teksti: Kati Klaavuniemi Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

12 Ammattikorkeakoulu täyttää syksyllä pyöreitä vuosia!!! Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu aloitti toimintansa vuonna 1992, jolloin ensimmäiset opiskelijat otettiin sisään. 20-vuotista taivalta juhlitaan 28. syyskuuta Kosmoksessa Kemissä. Digipoliksen väki toivottaa idearikasta kesää! Pääjuhlan lisäksi viikolla 39 on muitakin tapahtumia ammattikorkeakoulun toimipisteissä Kemissä ja Torniossa. Miljardien eurojen hankkeet! Tuo yrityksesi Partnerbookiin. Pohjois-Suomessa toteutetaan lähivuosina yli 7 miljardin euron teollisuusinvestoinnit. Kaivos-, biodiesel- sekä muut hankkeet realisoituvat pohjoisessa juuri nyt. Tuo yrityksesi esille ja osaksi näitä hankkeita Partnerbook-verkkopalvelun kautta. Pyydä esittelypaketti: 12 Digipolis Magazine

13 Lapin ammattikorkeakoulun valmistelu jatkuu Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulujen yhdistymistä Lapin ammattikorkeakouluksi on valmisteltu kevään aikana. Korkeakoulun ylläpitäjäksi tulee joko osakeyhtiö tai kuntayhtymä. Valmistelutyö jatkuu vuoden 2012 loppuun asti. Yhtiön tai kuntayhtymän toiminta käynnistyy jo tammikuussa 2013, mutta varsinaisen Lapin ammattikorkeakoulun toiminta alkaa AMK haluaa säilyttää kulttuurialan Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu ei ole päättänyt lakkauttaa viestinnän koulutusohjelmaa vaikka uutisoinneista on voinut tämän tulkinnan tehdä. Toistaiseksi on käsitelty vain vuoden 2013 nuorten aloituspaikkojen kohdentamista. AMK:n hallitus hyväksyi johtoryhmän esityksen toukokuisessa kokouksessa. Sopimusneuvottelut käydään ja Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulut valmistautuvat niihin yhdessä. Ministeriön kannanotto saadaan Onko yritykselläsi jo digitaalisen markkinoinnin strategia? Internet on yhä enemmän läsnä ihmisten päivittäisessä elämässä. Suomen Tilastokeskuksen mukaan 89 % vuotiaista suomalaisesta käyttää internetiä ja kolme neljästä käyttää sitä päivittäin. Internet World Statsin mukaan 61,3 % eurooppalaista ja 78,6 % pohjois-amerikkalaisista on internetin käyttäjiä. Globaalilla tasolla sosiaalinen media, hakujen tekeminen ja erilaisten sisältöjen lukeminen haukkaa yhdessä jo yli 60 % ihmisten nettiajan käytöstä. Sosiaalisen median käyttö vie näistä kolmesta suurimman osan. Seuraavaksi tulee sähköpostit ja reaaliaikainen viestintä, joista todennäköisesti ensimmäinen hiipuu ja jälkimmäinen kasvaa. Ihmiset viettävät myös paljon aikaa audiovisuaalista sisältöä sisältävissä palveluissa, unohtamatta konkreettista verkkoostosten tekemistä. Asiakkaasi ovat siis tänä päivä yhä enemmän netissä. Digitaalisen markkinoinnin strategiaa kannattaa pysähtyä miettimään. Yrityksen verkkosivut ovat digitaalisen maailman kivijalka, mutta kuitenkin vasta alku. Reaalimaailmassa yrityksen ja toimipisteen perustamisella viestit, että olet olemassa ja sinulta voi ostaa jotain. Se ei kuitenkaan tarkoita vielä sitä, että kauppa käy. Tuotteita ja palveluja on markkinoitava. Sama pätee internetiin. Digitaalisen markkinoinnin strategian miettimisessä kaikki lähtee liikkeelle tavoitteiden asetannasta. Tavoite voi olla esimerkiksi tuotemyynti, brändimielikuvan rakentaminen, uusien asiakkaiden hankkiminen, tuotetuen ja dokumentaation parantaminen tai asiakaspalvelun kulujen alentaminen. Kaiken keskiössä ovat potentiaaliset asiakkaasi, joilla on erilaisia tarpeita. Asiakasryhmiä on todennäköisesti useita ja heille on määriteltävä kaikille omat strategiset tavoitteet. Perinteinen asiakkaiden ryhmittely pohjautuu ikään, sukupuoleen, ammattiin jne. Digitaalisessa maailmassa asiakkaiden ryhmittelyssä kannattaa huomioida myös mitä teknologioita asiakkaasi ovat omaksuneet, kuinka he käyttäytyvät ja mikä heitä motivoi. Kuten muussakin markkinoinnissa, sinulla täytyy olla ymmärrys omasta brändistä ja taustalla vahva arvolupaus. Se toimii kaiken markkinointiviestinnän punaisena lankana. Minkä asiakkaan ongelman ratkaiset ja miten? Miksi asiakas ostaisi sen juuri sinulta? Kun nämä perusasiat on mietitty niin voidaan miettiä digitaalisen markkinoinnin strategiavalintoja, joita ohjaa eri asiakasryhmien tarpeet ja käyttäytyminen, yrityksen resurssit sekä kilpailijoittesi toiminta digitaalisessa maailmassa. Yksi strategia on tehdä yrityksen tuotteet ja palvelut löydettäväksi paremmin kuin kilpailijoillasi. Internetin mobiilikäyttö kasvaa nyt räjähdysmäisesti ja siitä syystä kaikki päätelaitteet kannattaa huomioida. Jos yrityksen tuotteet ja palvelut eivät ole täysin digitaalisia, niin strategiaan kannattaa sisällyttää yhä useammin myös mobiili- ja lokaatiopohjainen markkinointi. Asiakkaidesi ajankäytölliset haasteet ovat aivan samoja kuin sinullakin. Tarjoiltava tieto tulee olla helposti omaksuttavissa. Voisiko asioita kertoa kuvin tai audiovisuaalisin keinoin? Vanha sanonta kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa ei ole ihan tuulesta temmattu. On olemassa monia muitakin digitaalisen markkinoinnin strategioita. Mikä tai mitkä niistä sopivat parhaiten juuri sinun liiketoimintaasi? Se on jo melkein palaverin paikka. Arto Remes Kehitysjohtaja, Avalon Oy Lue lisää Arton ajatuksia Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

14 Kuva: Emilia Haukka Teksti: Kati Klaavuniemi Kuva ja teksti: Kati Klaavuniemi Suomalaisten osaaminen kiinnostaa Venäjällä Barents Logistics 2 -hankkeen tavoitteena on kehittää logistiikka-alan osaamista ja koulutuksellista yhteistyötä Barentsin alueella. Huhtikuun lopussa hankkeen puitteissa järjestettiin seminaari tuotannollisen yrityksen toimimisesta Barentsin alueella. Seminaarin aiheina olivat yrityksen toimimisen ja logistiikan haasteet, Venäjän WTOjäsenyys sekä HSEQ-arviointimenettely. Seminaari oli osa hankkeen henkilövaihdon osuutta, jossa Kemi-Tornion alueen logistiikkaalan yritykseen tuli henkilövaihtoon työntekijöitä murmanskilaisista logistiikka-alan yrityksistä. Murmanskilaiset vierailivat Kemin Satamassa, Kemi Shippingillä, Kalotti 1:llä ja TKH Logisticsilla. Viikon aikana järjestettiin myös tutkijatapaaminen, johon osallistui tutkijoita Suomesta, Ruotsista ja Venäjältä. Tapaamisessa esiteltiin hankkeessa tehtyä tutkimusta, joka liittyy niin rajat ylittävän kaupan haasteisiin, kaivosyritysten hankintoihin, tuotannon kehittämiseen ja yritysten toimimiseen Barentsin alueella. Venäläiset olivatkin varsin kiinnostuneita suomalaisten osaamisesta ja kiittelivät vuolaasti Kemin Satamaa onnistuneista seminaarijärjestelyistä. Barents Logistics 2 hankkeen yhteistyökumppanit ovat Oulun yliopisto, Luulajan Teknillinen yliopisto, Oulun ja Kemin satamat, Association of Suppliers for Oil and Gas Industry Murmanshelf, Non-commercial organization Arctic Centre for Training of Oil and Gas Specialists, Non-commercial partnership Education, Innovation and Scientific-Research Union Socium+ ja The Ministry of Economic Development of the Murmansk region. 14 Digipolis Magazine

15 tilaa sähköpostitse: Digipoliksessa toimivat yritykset ja organisaatiot 1 Sensori, Tietokatu 3 - Eltel Networks Pohjoinen Oy - Insinööritoimisto Ases Oy - Ixonos Oyj - Kemin Teollisuuskylä Oy - Kemin Rätinki Oy - Lapin Kauppakamari - Liikenneopetus Loko - Mainostoimisto Visual Design - Promote Oy - Ravintoloitsija T:mi Pynnönen Minna 2 Studiotalo, Tietokatu 6 - Arctic Coders Oy - e-devel.fi Ky - Elisa Oyj - Forest Btl - Fujitsu Services Oy - Insinööritoimisto Rouvinen - Insinööritoimisto 3d-Hacklin - Isoworks Oy - Junkohalli Oy - Kemin Digipolis Oy - Kemi-Tornio Alueyrityspalvelut - Koivu Interactive - Krans Consulting Oy - Lakiasiaintoimisto Tuula Mäkinen Oy - Lapin pelastuslaitos - Mainostoimisto Reklaami - Metsä Group - Mionex Oy - NWD Technologies Oy - Oulun yliopisto - Puheterapiapalvelu Kompis - Recair Oy - Sovea Oy - Suomen Turvamiehet - ST1 Oy / Lapin Polttoainemyynti Oy - UpNet Engineering Oy - Urbanid - YIT Turvatekniikka Oy 3 Optimi, Studiokatu 3 - ISS Palvelut Oy - Metso Automation Oy - Metso Endress+Hauser Oy - Metsä Group - YIT Kiinteistötekniikka Oy 4 Kemi-Tornion Ammattikorkeakoulu Kiveliönkatu 36 5 Ammattiopisto Lappia Tietokatu 2 6 Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Hallintopalvelut Lumikontie 2 7 Lumikontie 1 - TDR Finland Oy - Relacom Finland Oy 8 Compus, Tietokatu 1 - Kemi-Tornion AMK Kemin Teknologiakylän tiedotuslehti

16 u u l u u k ä t s Kylje s u t a l p i l n e n k e s ä i ori ti: Teemu Kytövu utterstock Teks upunki ja Sh Kuvat: Kemin ka Kemin sisäsatamasta voi heinäkuusta lähtien nousta laivaan, kun Oulu Linesin uutukainen aloittaa liikennöinnin. Vielä nimeämätön laiva on rakennettu pitkälle käsityönä Haukiputaan Kiviniemessä. Laivaa on työstetty noin 1,5 vuoden ajan ja karkeasti arvioituna sen parissa on kulunut toistakymmentä miestyövuotta. - Tämä on Suomen uusin ja ympäristöystävällisin laiva, yrittäjä Reijo Alakiuttu vakuuttaa. Väite ei ole tuulesta temmattu, sillä Oulu Linesin uutukainen nojaa vahvasti ekologisempiin valintoihin ja moderneihin ratkaisuihin. - Moottorit ovat vähäpäästöisiä ja niissä on katalysaattorit. Lisäksi osa moottoreiden tuottamasta lämmöstä otetaan talteen ja hyödynnetään edelleen. - Laivasta ei myöskään jää mereen minkäänlaisia jätevesiä, voiteluaineita tai rasvoja, hän jatkaa. Vastaus asiakkaiden toiveisiin Ennen kuin laivaa ryhdyttiin rakentamaan Kellon Teräsveneessä, Reijo teki muutamia tilausreissuja muilla aluksillaan Oulusta muun muassa Perämerenkaarelle. - Minulle tuli tasaisesti kyselyjä yhä uudelle reissulle. Lopulta päädyimme siihen, että rakennamme laivan, jonka kotisatama löytyy pysyvästi Kemistä. Tilausta laivalle on selkeästi ollut. Ja jos Reijo olisi suostunut, hän olisi voinut buukata laivan kalenterin jo pitkälle ennakkoon. Merellisistä matkoista nauttiville on tarjolla neljän tunnin iltaristeilyjä keskiviikkoisin, perjantaisin ja lauantaisin. Iltaristeilyjen ikäraja on 18 vuotta ja paikkavaraukset tulisi tehdä viimeistään viikkoa ennen. - Lauantaisin on myös puolentoista tunnin päiväristeilyjä, joille voivat osallistua myös lapset. Lisäksi laiva on tilattavissa erilaisille ryhmille, kuten yritysten kesäjuhliin, asiakastilaisuuksiin, tiimipäiviin, kickoffeihin ja koulutustilaisuuksiin. Henkilökuntaan kuuluu myös kokki, joten meriympäristöstä nauttiessa voi herkutella à la carten tarjonnasta alku- ja pääruokineen. Laivassa on muun muassa baari A-oikeuksilla ja tanssilattia. Kemin uusimmat tapahtumat löydät: 16 Nimeä laiva, lähetä oma ehdotus: * Bothnian Queen (Digipolis Magazinen nimiehdotus) Rakentamisvuosi 2012 Pituus 25 m Leveys 7,5 m 300-paikkainen Miehistö: 3 6 hlöä Pääkoneet: 2 x 330 kw (n. 450 hv), apukoneet 2 x 65 kw (n. 90 hv) Istumapaikat: ulkona aurinkokannella 160, sisällä 125 (140)

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy Vesiyritykset nousuun Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy 1 Vesi ja ympäristö tulevaisuuden suurimpia teollisuudenaloja Dynaaminen, kasvava ja kiinnostava markkina, jolla tarve uusien teknologioiden

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Vahvaa osaamista Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu pähkinänkuoressa Toiminta alkanut 1992 Vakinaistettu 1996 Opiskelijoita yli 4000 Henkilökuntaa yli 400 Koulutusaloja

Lisätiedot

Innovaatio vai Kasvu?

Innovaatio vai Kasvu? Innovaatio vai Kasvu? -Arktinen on mahdollisuus Lapin aluekehityspäivät 8.9.2014, Ylläs Innovaatio vai kasvu? - Arktinen on mahdollisuus 1. Taustaa: Digipolis yhtiöt 2. Taustaa: Toiminnan sydän Digipolis

Lisätiedot

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA

YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA #TAMPERE3 Mitä ny? YLIOPISTOT JA KORKEAKOULUT OVAT MURROKSESSA INTERNET VIE KOULUILTA MONOPOLIN KANSAINVÄ LISYYS ON MUST KOE JA TEE- AIDOT YMPRISTÖT RAJAT YLITTÄVÄ TUTKIMUS PÄTEVYYDET TUOVAT TUTKINNON

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU

Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU Oulun ammattikorkeakoulu LIIKETALOUDEN AMK-TUTKINNOT, KEVÄÄN 2017 YHTEISHAKU AMK-tutkintoon johtava koulutus Kulttuurialan Medianomi (AMK) Musiikkipedagogi (AMK) Tanssinopettaja (AMK) Luonnonvara-alan

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

KOULUTUS JA NEUVONTA LAPIN BIOENERGIAOHJELMASSA

KOULUTUS JA NEUVONTA LAPIN BIOENERGIAOHJELMASSA KOULUTUS JA NEUVONTA LAPIN BIOENERGIAOHJELMASSA Pen& Riipi, Lapin amma&opisto BIOENERGIAN LAPPI - SEMINAARI Rovaniemi 11.5.2010 1 KOULUTUS JA NEUVONTA OHJELMAN 3. PAINOPISTEENÄ 2 VASTUU ROVANIEMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄLLÄ

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan

Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes lyhyesti Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiorahoittaja, joka kannustaa yrityksiä haasteelliseen tutkimus- ja kehitystoimintaan Tekes hyväksyy korkeampia riskejä kuin yksityiset rahoittajat rahoittaa

Lisätiedot

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä.

Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Käyttöohjeet: Eteen- ja taaksepäin pääset nuolinäppäimillä. Poistuminen esc-näppäimellä. Teknologia- ja innovaatiopuisto INNOMARE INNOMARE Tutkimus ja kehitys INNOMARE Koulutuspalvelut Visio 2008 Kymenlaakson

Lisätiedot

Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa. Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi

Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa. Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi Digipolis Oy:n taustaa Kemin Digipolis Oy perustettu 1993 omistus: Kemi, Tornio, Keminmaa,

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala

Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen. Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala Tuoteväylästä tukea keksinnön kehittämiseen Oma Yritys14 -tietoisku 18.03.2014 Pekka Rantala TUOTEVÄYLÄ Oletko tehnyt hyvän keksinnön? TUOTEVÄYLÄ-PALVELU Käynnistyi v. 2010 Keksintösäätiön valtakunnallisena

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin

Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi. Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Työkalut innovoinnin tehostamiseen valmiina käyttöösi Microsoft SharePoint ja Project Server valmiina vastaamaan organisaatioiden haasteisiin Terve! Pieni, nopea kysely kiitos! Lyhyt katsaus osallistujiin

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Yrittäjyys Sampossa Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö paivi.ovaska@edusampo.fi Menossa olevat yrittäjyyden kehittämishankkeet Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta (ESR) Sampon ja

Lisätiedot

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU

JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU KEKSINTÖSÄÄTIÖ JA TUOTEVÄYLÄ PALVELU 18.1.2011 / Avainklubi Pekka Rantala, Kusti Alasalmi Riitta Ahola, Timo Kilpinen, Antti Niemi, Pauliina Sievänen Maailma tarvitsee keksintöäsi Keksijätutkintoa sjä

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 57 07.10.2015 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 50 19.10.2015 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 07.10.2015 57 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2016 EAKR-haku

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen

Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen 1 Lapin digiohjelma 2020 Luonnos Ritva Kauhanen Ohjelman valmistelu Maakunnan kehittämisrahahanke Ramboll Management Consulting työn toteuttajana Ohjelmatyötä valmisteltu työpajasarjalla. Ensimmäisessä

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Future Learning Lapland

Future Learning Lapland Future Learning Lapland LAPIN KORKEAKOULUKONSERNIN KANSAINVÄLINEN KOULUTUSVIENTI Hankkeen tavoitteet ja toiminta Heikki Konttaniemi Projektipäällikkö Miksi koulutusvientiä? Taustalla OPM:n 2009 julkaistu

Lisätiedot

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014

Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta. Syyskuu 2014 Kauppakamarien yritysjohtajakysely digitalisaatiosta Syyskuu 2014 Kyselystä Kauppakamarien yritysjohtajakysely kartoitti digitalisaatioon liittyviä haasteita ja tavoitteita yrityksissä. Toteutettiin 8.9.

Lisätiedot

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 1 1 KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 Kemin kaupunki ja Kemin Digipolis Oy ovat sopineet tässä esitetyn suunnitelman mukaisesta kehittämistoimeksiannosta vuodelle 2016: 1. TAUSTAA Kemin kaupunki on aktiivinen

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014

Viitostie. Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi. Kari Turunen 1 27.5.2014 Viitostie Matkailualueiden ja yritysten yhteismarkkinointikanavaksi 1 VIITOSTIE Kehittyvin ja monipuolisin elämysreitti niin kotimaisille kuin ulkomailta saapuville automatkailijoille Suomessa 2 Viitostie

Lisätiedot

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja

Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jykes tulevaisuuden tekijä! Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Perustettu vuonna 1996 Henkilöstömäärä: 34 (2015) Liikevaihto vuonna 2014: 6,1 milj. euroa, josta kuntarahan

Lisätiedot

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä

TKI-toiminnan kirjastopalvelut. Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä TKI-toiminnan kirjastopalvelut Hanna Lahtinen, Amk-kirjastopäivät, 14.6.2016, Jyväskylä Sisältö 1. Esityksen taustaa 2. Tietoasiantuntijat hankkeissa 3. Ammatilliset käytäntöyhteisöt vs Innovatiiviset

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella

Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Insinöörikoulutuksen kehitystarpeet Kymenlaakson alueella Jouko Lehtoranta, toimitusjohtaja, DI Sisältö: Lähtökohdat: Työpaikat Kymenlaaksossa AMK:sta valmistuneet insinöörit Toimintaympäristö ja sen muutokset

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus

Kestävää kasvua ja työtä Infotilaisuus hankehakijoille. Kalevi Pölönen ELY-keskus Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Infotilaisuus hankehakijoille ELY-keskus 22.1.2015 Komission näkemys Suomen kilpailukyvystä Nurkkakuntaisuus uhkaa Merkittävimmät ongelmat jalostusasteessa ja innovaatiotoiminnassa

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS

AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS AMMATTIKORKEAKOULUJEN RAHOITUSMALLIN KESKUSTELUTILAISUUS Ylijohtaja Tapio Kosunen 20.11.2014, Helsinki Seminaari ammattikorkeakoulujen rahoitusmallista vuodesta 2017 alkaen 11.00 Lounas 11.50 Seminaarin

Lisätiedot

Päätös EAKR-hankkeen "Ekotehokkaat kiinteistöratkaisut - alueellinen energiatietopalvelu", rahoitukseen osallistumisesta

Päätös EAKR-hankkeen Ekotehokkaat kiinteistöratkaisut - alueellinen energiatietopalvelu, rahoitukseen osallistumisesta Maakuntahallitus 189 15.12.2014 Päätös EAKR-hankkeen "Ekotehokkaat kiinteistöratkaisut - alueellinen energiatietopalvelu", 300311 rahoitukseen osallistumisesta Maakuntahallitus 15.12.2014 189 Hankkeen

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT

PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT PK-YRITYKSEN UUDET TUOTTEET JA TUOTEKEHITTÄMISEN ERI VAIHEET JA TARVITTAVAT KUMPPANIT 29.9.2016 KontaktiVerkko Suomi Oy:n toimitusjohtaja ja Suomen Tuotekehitysyhdistys ry, Sytkyn toiminnanjohtaja 2014

Lisätiedot

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS

sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS Maakunnan yhteistyöryhmän 43 05.10.2016 sihteeristö Maakunnan yhteistyöryhmä 42 17.10.2016 Etelä-Suomen seuraava EAKR-hankehaku MYRS 05.10.2016 43 Etelä-Suomen maakunnan liittojen vuoden 2017 EAKR-haku

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2)

TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) TKI -toiminnan ja yhteistyön rahoittaminen Satakunnassa. Uuden tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR TL 2) Satakunnan rahoitusinfo EU:n ohjelmakausi 2014-2020 5.6.2014 EAKR TL 2 Uuden

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet. Timo Rautajoki 9.10.2013

Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet. Timo Rautajoki 9.10.2013 Muuttuva työelämä työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet Timo Rautajoki 9.10.2013 Työelämän ja koulutuksen yhteistyön haasteet elinkeinoelämän näkökulmasta Elinkeinoelämän tarpeisiin koulutetaan

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 8/2013 Virpi Mikkonen Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Miksi ohjelma? Kaupungistuminen jatkuu globaalisti Kaupungit kasvavat, kutistuvat ja muuttuvat Älykkäiden

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus

Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Innovaatiotoiminnan edistämisen edelläkävijä Turku Science Park 18.1.2010 DM 450969 11-2009 Mitä Tekes tekee? Tekes on innovaatiopolitiikan suunnittelun

Lisätiedot

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus

Rakennerahastokausi millaista toimintaa rahoitetaan? Timo Ollila ELY-keskus Rakennerahastokausi 2014-2020 - millaista toimintaa rahoitetaan? ELY-keskus 22.1.2015 Hankkeita on käynnissä Hakemuksia ELY-keskukselle maakunnassa ESR 43, EAKR 7 kpl, ESR hakemuksista 16% ylialueellisia

Lisätiedot

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää,

Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla. Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, Yrityksen tiimin täydentäminen kokeneella neuvonantajalla Innovation Scout -seminaari Tapani Nevanpää, 8.6.2016 Neuvonantaja osaksi yrityksen tiimiä Yrityksen tiimi = operatiivinen tiimi + hallitus + neuvonantajat

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä:

OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE. Yritys: Tekijä: OULUTECH OY YRITYSHAUTOMO 1(14) KYSYMYKSIÄ LIIKETOIMINTASUUNNITELMAN TEKIJÄLLE Yritys: Tekijä: Päiväys: MARKKINAT Rahoittajille tulee osoittaa, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on todellinen liiketoimintamahdollisuus.

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO

Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO Vetovoimaa kone- ja tuotantotekniikan ammatilliselle koulutukselle - VETOVOIMAKELLO 2 Miksi teknologia! Miksi kone- ja tuotantotekniikka! 3 Teknologiateollisuus mahdollisuuksien maailma Teknologia työllistää

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen.

Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Haastamme ja innostamme yrityksiä kasvuun ja kilpailukyvyn kehittämiseen. Jykesin palvelut yrittäjille Yrittäjä työllistää seminaari 23.11.2016 Ari Hiltunen, toimitusjohtaja Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KÄYNNISSÄ OLEVAT HANKKEET Naturpolis päätoteuttajana Toteutusaika Rahoitus Budjetti Yrityksiä mukana Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle 1.4.2015-31.1.2018

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 16.4.2013 Tekniikka&Talous 5.4.2013 ManufacturingNet 4/17/201 Tekes uudistamassa digitaalista liiketoimintaa Käynnissä olevia ohjelmia:

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla

Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla EMV:n uusiutuvan energian ajankohtaispäivät 3.12.2013 Unto Väkeväinen Finnveran rahoitus puhtaan ja uusiutuvan energian alalla Esityksen sisältö:

Lisätiedot

Matkakertomus, World Future Energy Summit messut 15.1.-17.1.2013, Abu Dhabi

Matkakertomus, World Future Energy Summit messut 15.1.-17.1.2013, Abu Dhabi Matkakertomus, World Future Energy Summit messut 15.1.-17.1.2013, Abu Dhabi Matkalla ENY projektipäällikkö Jonna Haapamäki-Syrjälä, IS-Technics Oy Raimo Keskitalo sekä Dubaissa toimistoa pitävä Exigo Finland

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu

Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu Realgreen on kiinteistöön integroitava aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu VIHREÄÄ KIINTEISTÖKEHITYSTÄ Aurinko- ja tuulivoimaa hyödyntävä monienergiaratkaisu ENERGIARATKAISU KIINTEISTÖN

Lisätiedot

RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä.

RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä. KIITOS RTK-Palvelu Oy on Suomen johtavia kiinteistöpalvelualan yrityksiä. Konsernimme liikevaihto on n. 114 milj. euroa ja palveluksessamme työskentelee maanlaajuisesti yli 3500 alamme ammattilaista. Olemme

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Tero Keva TY/Brahea keskus 08.12.2015 SparkUp Portti - SUP (EAKR 2015-2016) Keskeinen sisältö ja tavoitteet Tarve: Edistää varsinaissuomalaisten pk-yritysten kilpailukykyä,

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus

AALTO PK-JOKO 79. Uuden sukupolven johtamisvalmennus AALTO PK-JOKO 79 Uuden sukupolven johtamisvalmennus Kenelle PK-JOKO soveltuu? Pienten ja keskisuurten yritysten toimitusjohtajille nykyisille ja tuleville avainhenkilöille tulosyksiköiden johdolle Joilla

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani

Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani Alkavan yrityksen talousasiat - Teemaklinikka Scandic Kajanus Kajaani 13.10.2016 Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut Ely-keskus ja TEKES palvelut Juha Elf Asiantuntija Ely-keskus/TEKES-palvelut

Lisätiedot