LIIKETOIMINTAOSAAMINEN ITÄ-SUOMESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIIKETOIMINTAOSAAMINEN ITÄ-SUOMESSA"

Transkriptio

1 LIIKETOIMINTAOSAAMINEN ITÄ-SUOMESSA HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS Heimonen Tomi Virtanen Markku

2 2 Itä-Suomi ohjelman makrohanke 3. Itä-Suomen liiketoimintaosaamisen verkosto Selvitys ja analyysi Itä-Suomen liiketoimintaosaamisen tilasta ja eri toimijoiden roolista liiketoimintaosaamisen kentässä 1. Tausta Selvityksen tavoite ja rajaukset Aineisto ja menetelmät Liiketoimintaosaaminen Liiketoimintaosaamisen määrittely Liiketoimintaosaamisen tuottaminen ja siirtäminen Toimijoiden rooli liiketoimintaosaamisen kentässä Liiketoimintaosaamisen käyttäjät Kasvu itäsuomalaisissa yrityksissä Itä-Suomen tuloksentekijät Itäsuomalaiset huippuyritykset Yhteenveto Liiketoimintaosaamisen tuottajat Yliopistotaso Helsingin kauppakorkeakoulu Joensuun yliopisto Kajaanin yliopistokeskus Kuopion yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto Ammattikorkeakoulujen yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu Kajaanin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Savonia ammattikorkeakoulu Ammatillisen koulutuksen kaupan ja hallinnon ala Liiketoimintaosaamisen välittäjät Teknologiakeskukset ja tiedepuistot Joensuun tiedepuisto Oy Kajaanin teknologiakeskus Oy Kuopion Teknologiakeskus Teknia Oy Mikkelin teknologiakeskus Oy (Miktech) Technopolis Kareltek Oy Alueelliset kehitysyhtiöt ja -organisaatiot sekä uusyrityskeskukset Etelä-Karjala Etelä-Savo Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Savo... 40

3 Uusyrityskeskukset Kauppakamarit ja yrittäjäjärjestöt Te-keskukset ja muut julkiset tukiorganisaatiot Finnvera Oyj (www.finnvera.fi/) Finpro (www.finpro.fi/) VTT (www.vtt.fi/) Näkemykset liiketoimintaosaamisen verkostosta ja jatkotoimenpiteet Näkemykset liiketoimintaosaamisen verkostosta Näkemykset liiketoimintaosaamisen verkostosta: käyttäjät Näkemykset liiketoimintaosaamisen verkostosta: tuottajat Näkemykset liiketoimintaosaamisen verkostosta: välittäjät Ohjelman esitys liiketoimintaosaamisen verkostosta ja sen analysointi Ohjelman esitys Sosiaalinen pääoma ja verkostoteoria suhteessa liiketoimintaosaamisen verkoston kehittämiseen Päätelmät ja jatkotoimenpiteet Päätelmät Jatkotoimenpiteet Lähteet Liitteet

4 4 1. Tausta Itä-Suomen liiketoimintaosaamisen verkosto hanke on yksi 14 makrohankkeesta eli useamman Itä-Suomen maakunnan ja yhden tai useamman sektorin yhteistä hanketta, jonka avulla kohennetaan Itä-Suomen alueen yritysten liiketoimintaosaamistasoa ja kilpailukykyä sekä luodaan hyvät edellytykset yritysten tulevaisuuden menestykselle. Hanke kuuluu osana jo toteutettavaa Itä- Suomi -ohjelmaa. Hankkeen toiminta-ajatuksena on luoda Itä-Suomen yhteinen liiketoimintaosaamisen verkosto kokoamaan, tuottamaan ja välittämään parasta mahdollista liiketoimintaosaamista strategisen, markkinointi-, talous-, prosessi- ja laatu-, kilpailustrategia-, logistiikkaja tuottavuus-, ikä- sekä kulttuuriosaamisen ja johtamisen aloilta avainyrityksille ja - organisaatioille, kasvuyrityksille ja muille innovaatioketjun toimijoille. Itä-Suomi ohjelman raportissa Itä-Suomen liiketoimintaosaamisen verkoston luomisen ja liiketoimintaosaamisen vahvistamisen makrohankkeen tavoite on ilmaistu kohderyhmää lukuun ottamatta selkeästi: Makrohankkeen tavoitteena on luoda Itä-Suomen yhteinen liiketoimintaosaamisen verkosto kokoamaan, tuottamaan ja välittämään parasta mahdollista liiketoimintaosaamista avainyrityksille ja - organisaatioille, kasvuyrityksille ja muille innovaatioketjun toimijoille. Ensisijaisen kohderyhmän todetaan olevan maakuntien avainyritykset ja -organisaatiot, joille liiketoimintaosaamisen vahvistaminen on kriittinen menestystekijä. Toiseksi tärkeäksi kohderyhmäksi nimetään kasvuyritykset. Maakuntien avainyritykset ovat usein myös kasvuyrityksiä ja monesti niillä on tarvittava liiketoimintaosaaminen jo käytössään. Tältä osin liiketoimintaosaamisesta huolehtimisessa oleellista on tuottaa koulutettuja, alueeseen sitoutuneita osaajia ja työvoimaa alueen avainyritysten tarpeisiin. Luonnollisesti silloin, kun avainyritysten liiketoimintaosaamisessa on puutteita, niitä on korjattava ja vaikutettava aktiivisilla toimenpiteillä palveluaukkojen täyttämiseen. Makrohankkeessa kohderyhmät on tarkennettava ja selvitettävä poikkeavatko eri kohderyhmien liiketoimintaosaamiseen liittyvät tarpeet toisistaan. Itä-Suomen liiketoimintaosaamisen verkoston luominen ja liiketoimintaosaamisen vahvistaminen on mielestämme koko Itä-Suomen menestyksen kannalta tärkein hanke. Alueen menestys riippuu pitkälti siitä, miten alueen yritykset menestyvät. Liiketoimintaosaaminen ydinsisältö on Itä- Suomi ohjelman 4.:ssä kappaleessa, Kansainvälisesti kilpailukykyinen elinkeinoelämä ja innovaatiojärjestelmä. Kansainvälinen kilpailukyky edellyttää yrityksiltä vankkaa liiketoimintaosaamista ja sen kehittämistä, jotta pärjätään muuttuvassa toimintaympäristössä. Tässä selvityksessä keskitytään Itä-Suomen alueella toimiviin liiketoimintaosaamisen tuottajiin, välittäjiin ja käyttäjiin sekä heidän potentiaaliseen rooliinsa Itä-Suomen liiketoimintaosaamisen verkostossa.

5 5 2. Selvityksen tavoite ja rajaukset Liiketoimintaosaamisen verkoston ytimen muodostavat määritellyt toimijat, resurssit ja toiminta. Ensimmäiseksi Itä-Suomen liiketoimintaosaamisen verkoston luomisessa on tunnistettava keskeiset toimijat, toimijoiden resurssit ja pyrittävä sitouttamaan tunnistetut potentiaaliset toimijat verkoston toimintaan. Hankkeen toiminta-ajatuksen mukaisesti keskeiset toimijat voidaan lukea karkeasti kolmeen eri luokkaan, jotka ovat 1) liiketoimintaosaamisen käyttäjät, kuten avain- ja kasvuyritykset sekä innovaatioketjussa toimivat muut yritykset ja organisaatiot, 2) liiketoimintaosaamisen tuottajaorganisaatiot, kuten julkiset koulutusorganisaatiot esimerkiksi koulutusasteittain ammatilliset oppilaitokset, ammattikorkeakoulut ja tiedekorkeakoulut sekä yliopistot, 3) liiketoimintaosaamisen välittäjäorganisaatiot, kuten julkiset ja yksityiset organisaatiot esimerkiksi Te-keskukset, Tekes ja paikalliset sekä alueelliset elinkeinojen kehittämisyhtiöt/- organisaatiot. Selvityksen kohteena ovat siis liiketoimintaosaamisen kentässä toimivat organisaatiot. Liiketoimintaosaaminen on henkilösidonnaista ja ilmenee yksilötasolla. Kuitenkin tällaisessa selvitystyössä ei ole mahdollista käytettävissä olevan ajan puitteissa tarkastella liiketoimintaosaamista henkilötasolla. Selvityksen tavoitteena on kartoittaa Itä-Suomen alueella toimivat 1) liiketoimintaosaamisen käyttäjät ja hyödyntäjät sekä heidän liiketoimintaosaamisensa taso 2) liiketoimintaosaamisen tuottajaorganisaatiot ja mahdollisuudet liiketoimintaosaamisen tuottamiseen sekä siirtämiseen 3) liiketoimintaosaamisen välittäjäorganisaatiot ja niiden mahdollisuudet liiketoimintaosaamisen siirtämiseen. Selvityksessä määritellään liiketoimintaosaamisen toimijoiden resurssit ja täsmennetään toimijoiden roolit Itä-Suomen liiketoimintaosaamisen verkostossa (käyttäjä, tuottaja, välittäjä). Käytännössä tämä tarkoittaa liiketoimintaverkoston potentiaalisten toimijoiden nykyisen ja tulevaisuuden liiketoiminnallisen kärkiosaaminen ja -tietämyksen sekä liiketoimintaosaamisen kärkihankkeiden selvittämistä. Lisäksi selvitetään ja määritellään alustavasti toimijaorganisaatioiden vastuuhenkilöt sekä potentiaalisten toimijoiden ajatukset/näkemykset perustettavan verkoston toiminnasta ja sen tuomasta mahdollisesta lisäarvosta verkoston toimijoille. Tässä selvityksessä keskitytään niihin liiketoimintaosaamisen tuottajiin, joilla myös tämän osaamisen tuotanto tapahtuu pääosin Itä-Suomen alueella, ja joilla on alueella merkittävästi omia liiketoimintaosaamisen resursseja. Liiketoimintaosaamisen alue rajataan koulutuksessa ja tutkimuksessa talouden, kaupan ja hallinnon alaan, minkä vuoksi esim. muiden substanssitieteenalojen ja teknologian tutkimusta sekä koulutusta tuottavia organisaatioita ei käsitellä tässä selvityksessä, jos niiden yhtenä päätoimialana ei ole liiketalouden, kaupan ja hallinnon tutkimus ja koulutus.

6 6 3. Aineisto ja menetelmät Tutkimusaineisto on kerätty organisaatioiden kotisivuilta, valtakunnallisista ja kansainvälisistä julkaisuista sekä liiketoimintaosaamisen hyödyntäjiin, tuottajiin ja välittäjiin kohdistettujen kyselyiden ja haastatteluiden avulla. Haastateltaviksi on valittu oman arviomme mukaan Itä-Suomen alueen merkittävimmät liiketoimintaosaamisen kentällä vaikuttavat toimijat. Ammattikorkeakoulujen osalta tiedot on kerätty pääosin sähköpostikyselyn (Liite 1) välityksellä (n=5) jo kesällä Itä-Suomen ammattikorkeakouluilta kysyttiin seuraavat kysymykset: 1. Mitä liiketoimintaosaamista yksiköllänne on, ja mitä (kärkiosaamista) haluatte tuoda Itä- Suomen liiketoimintaosaamisen verkoston toimintaan? 2. Mitä liiketoimintaosaamisen hankkeita teillä on suunnitteilla tai käynnistymässä, jotka haluaisitte kytkeä Itä-Suomen liiketoimintaosaamisen kehittämishankkeisiin? 3. Kuka teidän organisaatiostanne tulisi toimimaan yhteyshenkilönä ja osallistumaan mahdollisesti perustettavan Itä-Suomen liiketoimintaosaamisen kehittämisverkoston työryhmän toimintaan? Muiden Itä-Suomessa liiketoimintaosaamista tuottavien, välittävien ja käyttävien organisaatioiden osalta kaikkia potentiaalisia toimijoita ei ollut mahdollista ja järkevää haastatella. Haastatteluiden avulla on pyritty muodostamaan liiketoimintaosaamisen toimijajoukon kokonaisnäkemys hyödyntämällä ennalta määriteltyä toimijaotantaa (n=18), joka kattaa kaikki ns. keskeiset liiketoimintaosaamisen toimijaryhmät Itä-Suomessa. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluna. Teemat olivat seuraavat: 1. Haastateltavan organisaation toimijaidentiteetin määrittely liiketoimintaosaamisen kentässä. 2. Liiketoimintaosaamisen sisältö ja tarve organisaatioissa 3. Toimijakohtaiset näkemykset Itä-Suomen liiketoimintaosaamisverkoston tarpeesta, organisoinnista ja toiminnan sisällöstä. Toimijakohtaiset haastattelut nauhoitettiin ja analysoinnissa hyödynnettiin sisällön analyysiä. Teemahaastattelurunkoa (ks. Liite 2) käytettiin analyysikehikkona, jonka ympärille yksittäiset haastattelut koodattiin litteroinnin jälkeen.

7 7 4. Liiketoimintaosaaminen 4.1 Liiketoimintaosaamisen määrittely Liiketoiminnan harjoittajan näkökulmasta liiketoiminta on organisoitua toimintaa, minkä tavoitteena on kannattava hyödykkeiden vaihdanta. Liiketoimintaosaaminen tarkoittaa kaikkia niitä tietoja ja taitoja, joita tarvitaan liiketoiminnan harjoittamisessa. Liiketoiminnan käynnistäminen ja toiminnan organisoiminen edellyttävät yrittäjyyttä, johtajuutta (leadership) ja johtamistietoa sekä -taitoa (management). Kannattavuus ja vaihdanta puolestaan edellyttävät yritystoiminnassa mm. taloushallinnon ja rahoituksen, markkinoinnin ja myynnin sekä usein myös kansainvälisen liiketoiminnan tietoa ja taitoa. Liiketoimintaosaamisen kehittämisen tavoitteena on yritysten ja liiketaloudellisin perustein toimivien organisaatioiden tiedollisten ja taidollisten valmiuksien kehittäminen liiketoimintaan liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi. Usein näiden valmiuksien parantaminen edellyttää tutkimustoimintaa ja sen kautta uuden tiedon sekä liiketoimintamallien kehittämistä. (Selvityksen tekijät ovat määritelleet liiketoimintaosaamisen tässä yhteydessä selvitystä palvelevaksi käsitesisällöksi. Liiketoimintaosaamisen käsitteen osalta on olemassa myös useita muita käsitteen sisällöllisiä määrittelyjä) 4.2 Liiketoimintaosaamisen tuottaminen ja siirtäminen Liiketoimintaosaamisen tuottajina toimivat yliopistot, korkeakoulut ja ammatilliset oppilaitokset sekä tutkimusorganisaatiot. Välittäjäorganisaatioita ovat mm. teknologiakeskukset ja alueelliset kehittämisorganisaatiot. Suuri osa tuottajista toimii myös jonkinlaisessa välittäjäroolissa. Välittäjäorganisaatiot voivat toimia hyödyntäjäorganisaatioiden tukena liiketoimintaosaamisen siirrossa ja hyödyntämisessä. Liiketoimintaosaamisen hyödyntäjäorganisaatioita ovat pääasiassa yritykset. Yritykset voidaan jakaa koon ja mahdollisen liiketoimintaosaamisen hyödyntämiskyvykkyyden perusteella erilaisiin ryhmiin. Liiketoimintaosaamista kertyy ja sitä voidaan siirtää kokemuksen, koulutuksen sekä tutkimuksen avulla (Kuvio 1). Liiketoimintaosaamisen tuottamista voidaan tarkastella tuottamisen ja käytäntöön siirtämiseen vaatiman ajan suhteen. Kuviossa 1 esitetään liiketoimintaosaamisen käytäntöön siirtäminen ajan funktiona liiketoimintaosaamisen hankkijan (esim. toimeksiantoja antava tai rekrytoiva yritys) panostuksen näkökulmasta. Kuviossa esitetyt toiminnat ovat päällekkäisiä ja yksiselitteistä käytäntöön siirtämisaikaa ja panostusta on vaikea määritellä. Kuvion suuntaa antavan luokittelun perustana ovat innovaatioiden leviämisen mallit ja kuvaukset. Kokemuksen kautta kertyvä liiketoimintaosaaminen saadaan nopeimmin yritysten käyttöön rekrytoimalla osaavaa henkilöstöä ja tilaamalla palveluja suoraan osaavilta yrityksiltä ja organisaatioilta. Kokemuksen kautta hankittua liiketoimintaosaamista voidaan siirtää yrityksiin myös kokeneiden yritysjohtajien mentoroinnin kautta. Tässä mielessä tärkeimpiä liiketoimintaosaamisen kannalta ovat yritykset ja organisaatiot, jotka näitä palveluja tarjoavat, ja kokeneet yritysjohtajat.

8 8 Kuvio 1: Liiketoimintaosaamisen Tiedon kokoaminen, tuottaminen ja välittäminen on luonnollisesti koulutusverkoston erityistehtävä. Liiketoimintaosaamisen tuottajaorganisaatioilla perinteisesti yliopistojen, korkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten osalta nopeimmin vaikuttavia toimenpiteitä ovat täydennyskoulutustoiminnot ja ajankohtaiset koulutustilaisuudet. Näiden kautta yritykset ja organisaatiot voivat hankkia liiketoimintaosaamista myös suhteellisen nopeasti. Koulutusorganisaatioilla on tärkeä tehtävä kouluttaa liiketoiminnan osaajia alueen yritysten tarpeisiin. Tutkintoon johtavan koulutuksen toimintojen aikajänne on lyhimmillään n. 1,5 vuotta, mutta esim. koko maisterin tutkinnon tavoitesuoritusaika on valtakunnallisesti keskimäärin noin 5 vuotta. Korkeakouluverkostot tuottavat pääosin uuden tutkimustiedon ja niiden lisäksi myös muut oppilaitokset toimivat aktiivisesti tiedon kokoamisessa ja välittämisessä. Suhteellisesti eniten aikaa vieviä toimintoja tietoa hankkivan yrityksen näkökulmasta ovat perustutkimus ja soveltavan tutkimustiedon tuottaminen opetuksen tarpeisiin. Soveltavan tutkimustiedon tuottaminen ja siirtäminen hyödyntäjäorganisaatioiden käyttöön voi sinällään tapahtua nopeammin, jos se tehdään toimeksiantona suoraan käyttäjän tarpeisiin. Kuitenkin uuden tieteellisen tiedon tuottaminen ja levittäminen on perustaltaan pitkäkestoista toimintaa. Oleellista olisi kehittää ja sitouttaa liiketoimintaosaamisen palveluja Itä-Suomen alueella ja alueelle. Tässä yhteydessä myös julkisten organisaatioiden tulisi hankintoja kilpailuttaessaan erityisesti huomioida alueella toimivat palvelujen tarjoajat ja heidän mahdollisuutensa oman kilpailukyvyn kehittämiseen. TE-keskukset, teknologiakeskukset, kauppakamarit ja yrittäjäjärjestöt voivat tässä toiminnassa tarjota omaa osaamistaan ja tukea sekä toimia erityisesti informaation välittäjinä.

9 9 Osaamisen siirrossa nopein ja tehokkain tapa on kokemuksen kautta hankittu liiketoimintaosaaminen ja sen kaupallinen siirto, joka tapahtuu tietovaltaisten palveluorganisaatioiden (KIBS, Knowledge Intensive Business Services), kuten suunnittelu-, laki-, ja tilitoimistot, välityksellä. Tietovaltaiset palveluorganisaatiot ovat polarisoituneet siten, että toimijoina on suuria kansainvälisiä organisaatioita ja toisaalta hyvin pieniä paikallisia toimijoita. Liiketoimintaosaamisen juurruttaminen alueelle edellyttää alueen ulkopuolisen huippuosaamisen käyttöä, mutta myös järkevää panostusta paikallisten toimijoiden palvelujen ja osaamisen kehittämiseen. Tässä toiminnassa julkisten organisaatioiden tulee kuitenkin kaikin tavoin välttää markkinahäiriöitä ja tavoitella markkinalähtöistä toimintatapaa. 5. Toimijoiden rooli liiketoimintaosaamisen kentässä 5.1 Liiketoimintaosaamisen käyttäjät Liiketoimintaosaamisen käyttäjillä voidaan tarkoittaa yrityksiä ja muita innovaatiotoiminnan organisaatioita. Yritykset muodostavat tärkeimmän liiketoimintaosaamisen käyttäjäryhmän. Itä- Suomi -ohjelmassa käytetään liiketoimintaosaamisen käyttäjistä termejä avain- ja kärkiyritykset sekä menestyneet yritykset. Ns. avain- ja kasvuyrityksillä tarkoitetaan Itä-Suomessa usealla eri toimialoilla vaikuttavia jo toimivia yrityksiä, joilla on käytännössä osoitettua aikaisempaa kokemusta liiketoiminnan liikevaihdon kasvusta, kannattavasta liiketoiminnan tuloksenteosta (liikevoiton luomisesta) ja kokonaisvaltaisesta taloudellisesta menestyksestä. Tässä selvityksessä yritykset luokitellaan Kauppalehden, Balance Consulting Oy:n ja LTT- Tutkimuksen tekemän Maakuntien menestyjät artikkelisarjan perusteella kasvuyrityksiin, menestyneisiin yrityksiin ja tuloksentekijöihin. Luokitteluperusteet on kuvattu Liitteessä 3. Luokituksessa yrityksen tulee saada vähintään 50 pistettä tullakseen valituksi aineistoon. Luokituspisteet määräytyvät suhteellisesti koko yritystietokannan ja yrityksen oman toimialan mukaan, mikä osittain vaikuttaa luonnollisesti toimialajakaumiin. Näin ollen toimialoista tehtäviin päätelmiin on suhtauduttava varauksellisesti. Lisäksi tämän luokituksen puutteena on mikro- ja pienten yritysten sekä em. luokituksesta johtuen liiketoiminnan tulevaisuuden kasvu- ja tuloksentekopotentiaalia omaavien yritysten puuttuminen aineistosta. Kauppalehden ja Balanced Consulting oy:n (2005) listaamat Itä-Suomen maakuntakohtaiset kasvu-, tuloksentekijä- ja menestysyritykset (N=366) toimivat suuressa määrin perinteisillä toimialoilla, kuten maatalouden, rakennusteollisuuden, metsä- ja paperiteollisuuden, metalliteollisuuden, kemian- ja elintarviketeollisuuden parissa sekä kaupan aloilla (Taulukko 1). Eri toimialoilla esiintyy jonkin verran maakuntakohtaisia eroja kasvu-, tuloksenteko- ja taloudellisen menestyksen näkökulmista. Tämän selvitysraportin tehtävänä ei ole kuitenkaan analysoida alueellisia eroja vaan tunnistaa yritystoimijoita, joilla on ollut ja on halu, kyky sekä mahdollisuus liiketoiminnan kasvuun, tuloksentekoon ja taloudelliseen menestykseen. Tällaisella toimijaryhmällä on arvokasta kokemusta siitä, minkälaista liiketoiminnan osaamista yrityksen liiketoiminnan kasvu, tuloksenteko ja taloudellinen menestys käytännössä vaativat yksittäiseltä toimijalta. Tällaiset kokemukset olisi hyvä saada myös Itä-Suomen liiketoimintaosaamisen verkoston käyttöön. Toisaalta ennalta määritelty kasvu-, tuloksenteko- ja menestyjäyritysjoukko saattaa muodostaa myös mahdollisen kasvu, tuloksenteko- ja menestysjoukon tulevaisuudessa. Lisäksi tällaiset yritykset toi-

10 10 mivat usein myös positiivisina roolimalleina eri toimialojen ja alueiden potentiaalisille kasvu-, tuloksenteko- ja menestysyrityksille sekä yrittäjille. Taulukko 1: Kasvu-, menestys- ja tuloksentekijäyritysten jakauma maakunnittain ja toimialoittain Toimiala Etelä- Karjala Etelä- Savo Kainuu Pohjois- Karjala Pohjois- Savo Yht. (lkm) Yht. (%) Maatalous, kalatalous, kaivannaistoiminta ,3 (A-C) Teollisuus (D) ,4 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto ,3 (E) Rakentaminen (F) ,4 Tukku- ja vähittäiskauppa (G) ,9 Majoitus- ja rav. tominta (H) ,1 Kuljetus-, varastointi ja tietoliikenne ,5 (I) Rahoitustoiminta (J) ,6 Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut, ,4 liike-elämän palvelut (K) Koulutus (M) ,3 Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut ,8 (N) Muut yhteiskunn. ja ,1 henk.koht. palvelut (O) Yhteensä Kasvu-, tuloksentekijä- ja menestysyritykset muodostavat heterogeenisen yritysjoukon. Yritykset eroavat toisistaan organisaation, henkilöstön koon, liiketoiminnan sisällön, tulevaisuuden liiketoimintatavoitteiden ja liiketoimintaympäristön suhteen. Nämä useat tekijät todennäköisesti vaikuttavat erikseen ja yhdessä sekä tilannekohtaisesti liiketoimintaosaamisen nykyhetken ja tulevaisuuden tarpeisiin. Yrityksen henkilöstön koon perusteella yleensä ns. suurilla yrityksillä, jotka työllistävät yli 250 henkilöä on jo olemassa organisaatiossa vahvat liiketoimintaosaamisen resurssit ja laaja liiketoiminnallinen kokemusperusta. Pien- tai mikroyrityksillä sen sijaan on harvoin vastaavaa resurssiperustaa, mutta ne voivat kuitenkin verkostoitumisen ja yhteistyön avulla laajentaa omaa resurssipohjaansa.

11 Kasvu itäsuomalaisissa yrityksissä Yritysten liiketoiminnan kasvututkimusten perusteella vain hyvin pieni osa kaikista yrityksistä Suomessa tavoittelee merkittävää liiketoiminnan kasvua (KTM, Yrittäjyyskatsaus 2005; Heinonen, 2005). Kuitenkin liiketoimintaosaamisen verkoston näkökulmasta juuri nämä kasvuhakuiset yritykset muodostavat liiketoimintaosaamisen käyttäjien ydinryhmän erilaisine liiketoimintamahdollisuuksineen. Kuviossa 2 on kuvattuna toimialakohtainen liikevaihdon keskimääräinen vuosikasvu itäsuomalaisissa tuloksentekijä-, kasvu- ja menestyjäyrityksissä vuosina Kuten kuviosta havaitaan, koko Itä-Suomen alueella kasvu on ollut 2000-luvulla voimakkain kiinteistö, vuokrausja tutkimuspalvelujen ja liike-elämän palvelujen sekä rakentamisen toimialoilla. Teollisuudessa ja tukku- ja vähittäiskaupassa kasvu on ollut keskimäärin vajaat 15 % vuodessa. Alhaisinta kasvu on ollut sähkö-, kaasu- ja vesihuollon toimialalla, missä keskimääräinen vuosikasvu on ollut 7,5 %. Kaikkien toimialojen keskimääräinen liikevaihdon kasvu 32,6 Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämänpalvelut 88,9 Toimialat Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Tukku- ja vähittäiskauppa 10,4 14,9 Rakentaminen 78,0 Sähkö-, kaasu ja vesihuolto 7,5 Teollisuus Maatalous 14,8 13,4 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 Keskimääräinen kasvuprosentti Kuvio 2: Toimialakohtainen liikevaihdon kasvu itäsuomalaisissa tuloksentekijä-, kasvuja menestysyrityksissä vuosina (n=334). Huom! Maakunnista ei ollut kattavia tietoja kaikista toimialojen keskimääräisestä liikevaihdon kasvusta, puuttuvien toimialojen yritysten määrä n=32. TOL (2002) luokittelun mukaan puuttuvia toimialoja on kaivostoiminta ja louhinta, majoitus- ja ravitsemustoiminta, koulutus, terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut sekä muut kaupalliset, yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut. Kokonaisuudessaan Itä-Suomen alueella oli 61 yritystä, joiden vuotuinen keskimääräinen kasvu oli yli 30 % vuodessa (Taulukko 2). Lukumääräisesti ja suhteellisesti eniten nopean kasvun yrityksiä oli rakentamisen toimialalla. Huomionarvoista, on että koko aineistossa olleista tämän toimialan yrityksistä puolet oli nopean kasvun yrityksiä.

12 12 Taulukko 2: Nopean kasvun (yli 30 %/v.) yritysten jakauma Itä-Suomessa maakunnittain ja toimialoittain Toimialat Etelä- Karjala Etelä- Savo Kainuu Pohjois- Karjala Pohjois- Savo Yht. (lkm) Yht. (%) Maatalous, kalatalous, kaivannaistoiminta ,9 (A-C) Teollisuus (D) ,5 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto ,6 (E) Rakentaminen (F) ,1 Tukku- ja vähittäiskauppa (G) ,0 Majoitus- ja rav. tominta (H) ,6 Kuljetus-, varastointi ja tietoliikenne (I) Rahoitustoiminta (J) ,6 Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut, ,8 liike-elämän palvelut (K) Koulutus (M) Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (N) Muut yhteiskunn. ja ,6 henk.koht. palvelut (O) Yhteensä Etelä-Karjalan alueella kasvu-, menestyjä- ja tuloksentekijäyrityksistä 15:llä eli lähes neljänneksellä oli 3 vuoden kasvun keskiarvo joko negatiivinen, nolla tai kasvutieto puuttui. Etelä- Karjalan alueen yrityksistä 10 oli nopean kasvun yrityksiä, joiden vuotuinen kasvu oli yli 30 %. Yhtäkään näistä nopean kasvun yrityksistä ei voi varsinaisesti pitää korkean teknologian yrityksenä, vaikka osan tuotteet sisältävätkin merkittävästi teknologiaa. Eniten nopeasti kasvaneita yrityksissä oli rakentamisessa tai siihen läheisesti liittyvillä toimialoilla. (40 %). Toinen toimiala, jolta oli nopean kasvun yritysten joukossa useampia yrityksiä, oli metalliteollisuus. Etelä-Karjala poikkesi siinä mielessä muista maakunnista, että nopean kasvun yritysten joukossa ei ollut varsinaisesti yhtään vähittäiskaupan alan yritystä. Etelä-Savon alueella vertailussa mukana olevista yrityksistä samoin lähes neljännes eli 19 oli sellaisia menestyjä- ja tuloksentekijäyrityksiä, jotka eivät kasvaneet lainkaan tai niiden kasvun 3 vuoden keskiarvo oli negatiivinen. Yrityksistä 10 oli nopean kasvun yrityksiä, joiden vuotuinen kasvu oli yli 30 %. Yhtäkään näistä nopean kasvun yrityksistä ei voi pitää korkean teknologian yrityksenä. Eniten nopeasti kasvaneita yrityksiä oli rakentamisessa tai siihen läheisesti liittyvillä toimialoilla. (40 %). Joukkoon mahtui myös teollisuus- (metalliteollisuus, muoviteollisuus), kauppa- ja suunnitteluyrityksiä. Kainuussa kasvu-, menestyjä- ja tuloksentekijäyrityksiä oli yhteensä 35. Näistä 10 yrityksen (28 %) kolmen vuoden kasvu oli negatiivinen. Alueen yrityksistä kuitenkin 6 (17 %) ylsi huippukasvuun. Kainuun nopean kasvun yrityksistä ei erityisesti erotu mikään toimiala, vaan kuusi nopean kasvun yritystä toimii viidellä eri päätoimialalla.

13 13 Pohjois-Karjalan alueella kasvu-, menestyjä- ja tuloksentekijäyrityksistä 26 yrityksen (27 %) liikevaihto ei joko kasvanut lainkaan tai oli negatiivinen. Nopean kasvun yrityksiä, joilla kasvu oli yli 30 %, Pohjois-Karjalassa oli yhteensä 22 yritystä eli lähes neljännes koko analysoidusta yritysjoukosta. Pohjois-Karjalan nopean kasvun yritysten toimialajakauma oli luonnollisesti myös jonkin verran monipuolisempi, joskin myös Pohjois-Karjalassa nopean kasvun yritysten joukkoon kuului paljon rakentamisen (8 / 36 %) ja metalliteollisuuden toimialan (6/ 28 %) yrityksiä. Kaupan alan yrityksiä nopean kasvun yritysten joukossa oli 5 jakautuen päivittäistavaroiden vähittäiskaupasta metalli- ja kivennäistuotteiden sekä teollisuuden koneiden tukkukauppaan. Pohjois-Savossa kasvamattomien yritysten suhteellinen osuus oli huomattavasti alhaisempi kuin Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa eli ainoastaan vähän yli 16 %. Samoin huippukasvuun eli yli 30 % keskimääräiseen vuotuiseen kasvuun ylsi lähes 10 % (13) kasvu-, menestyjä- ja tuloksentekijäyrityksistä. Nopeiden kasvajien joukkoon kuului 4 rakennustoimialaan liittyvää yritystä, jotka kaikki kasvoivat keskimäärin yli 100 % vuodessa, ja joista kolme ylsi lähes 300 %:n vuotuiseen kasvuun. Kuten yo. analyysista käy ilmi, suuri joukko kaikkien maakuntien menestyjä- ja tuloksentekijäyrityksistä ei ole kasvanut lainkaan vaan päinvastoin osalla kasvun mittarina käytetty liikevaihto jopa laski. Sen sijaan näiden yritysten omavaraisuusaste tai sijoitetun pääoman tuotto oli korkea Itä-Suomen tuloksentekijät Tuloksenteon perusmittarina aineistossa käytetään liiketoiminnan nettotuottoa ennen veroja. Seuraavassa analyysi tuloksentekijäyritykset on luokiteltu suhteuttamalla nettotuotto yritykseen sijoitettuun omaan pääomaan (sipo % = yrityksen nettotuotto / yrityksen oma pääoma). Mikäli yrityksen sijoitetun pääoman tuottoprosentti oli yli 15 %, se luokiteltiin tuloksentekijäyritykseksi. Koska kaikkien yritysten sijoitetun pääoman prosenttia ei aineistossa ollut laskettu, tarkistettiin mittarin herkkyys vertaamalla yrityksen nettotuottoa liikevaihtoon. Viidellä yrityksellä näistä nettotuotto oli yli 10 % liikevaihdosta, mutta nämä yritykset eivät puolestaan olleet merkittävästi kasvavia tai hyvin menestyneitä yrityksiä. Koko Itä-Suomen alueella tuloksentekijäyrityksiksi tuli luokitelluksi yhteensä 206 yritystä eli yli 56 % koko kasvu-, menestyjä- ja tuloksentekijäyritysten joukosta (Taulukko 3). Toimialoittain tarkasteltuna tuloksentekijäyritykset ovat pääosin eri maakunnissa samoilta toimialoilta kuin nopean kasvun yrityksetkin. Parhaat tuloksentekijät ovat eri maakunnissa teollisuuden ja tukku- ja vähittäiskaupan päätoimialoilla, joilla kummallakin on yhteensä noin kolmasosa kaikista tuloksentekijäyrityksistä. Teollisuudessa eniten tuloksentekijöitä on metallituoteteollisuuden ja koneja laitevalmistuksen toimialoilla. Kolmas selvästi erottuva toimiala on rakentaminen, minkä osuus tuloksentekijöistä on yli 12 %. Kokonaisuudessaan rakentaminen on suhteellisesti laskettuna myös tuloksekkain toimiala, sillä lähes 2/3 rakentamisen toimialan yrityksistä on hyviä tuloksentekijöitä. Maakunnittain tuloksentekijäyritykset yritykset jakautuvat melko tasaisesti, kolmen maakunnan alueella Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa on jopa sama määrä (43) tuloksen-

14 14 tekijäyrityksiä. Suhteutettaessa tuloksentekijäyritykset koko aineistoon eniten tuloksentekijöitä löytyy Kainuun alueelta, minkä 35 yrityksestä 30 (86 %) luokitellaan hyviksi tuloksentekijöiksi. Taulukko 3: Tuloksentekijät Itä-Suomessa toimialoittain ja maakunnittain (sipo %) Toimialat Etelä- Karjala Etelä- Savo Kainuu Pohjois- Karjala Pohjois- Savo Yht. (lkm) Yht. (%) Maatalous, kalatalous, kaivannaistoiminta ,5 (A-C) Teollisuus (D) ,5 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto ,4 (E) Rakentaminen (F) ,1 Tukku- ja vähittäiskauppa (G) ,5 Majoitus- ja rav. tominta (H) ,5 Kuljetus-, varastointi ja tietoliikenne ,4 (I) Rahoitustoiminta (J) ,5 Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut, ,3 liike-elämän palvelut (K) Koulutus (M) ,5 Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut ,0 (N) Muut yhteiskunn. ja ,9 henk.koht. palvelut (O) Yhteensä Itäsuomalaiset huippuyritykset Luokittelu huippuyrityksiin perustuu yrityksen liiketoiminnan tunnuspiirteitä kuvaaviin muuttujiin, joiden avulla on määritelty ns. KL-luokitus. Tunnuspiirteitä kuvaavia muuttujia luokituksessa ovat liikevaihdon kasvuprosentti (3 vuoden keskiarvo), sijoitetun pääoman tuottoprosentti, nettotulosprosentti ennen veroja, current ratio -tunnusluku, omavaraisuusasteprosentti ja vieraanpääoman takaisinmaksuaika. KL-luokituksen pisteiden vaihteluväli on pistettä, jossa ns. huippuyritykset saavat pisteitä välillä (Ks. liite tarkemmat yritysluokitteluperusteet ja KL-pisteytysperusteet). Tämän tutkimuksen yritysjoukosta (n=366) Itä-Suomessa toimivia ns. liiketaloudellisesti menestyviä huippuyrityksiä on yhteensä 51 yritystä (Taulukko 4). Alkutuotannossa ja terveydenhuoltoja sosiaalipalveluissa ei Itä-Suomen alueella ole lainkaan huippuyrityksiksi luokiteltavia yrityksiä. Eniten huippuyrityksiä on teollisuudessa, tukku- ja vähittäiskaupassa sekä rakentamisen toimialalla.

15 15 Taulukko 4: Itä-Suomen huippuyritysten (n=51) toimialajakauma maakunnittain. Toimialat Etelä- Karjala Etelä- Savo Kainuu Pohjois- Karjala Pohjois- Savo Yht. (lkm) Yht. (%) Maatalous, kalatalous, kaivannaistoiminta (A-C) Teollisuus (D) ,0 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto ,0 (E) Rakentaminen (F) ,8 Tukku- ja vähittäiskauppa (G) ,5 Majoitus- ja rav. tominta (H) Kuljetus-, varastointi ja tietoliikenne ,0 (I) Rahoitustoiminta (J) ,0 Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut, ,0 liike-elämän palvelut (K) Koulutus (M) ,0 Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (N) Muut yhteiskunn. ja ,0 henk.koht. palvelut (O) Yhteensä Etelä-Karjalan alueella viisi yritystä eli noin 8% Etelä-Karjalan kasvu-, menestys- ja tuloksentekijäyrityksistä voidaan luokitella liiketaloudellisen perustein huippuyrityksiksi. Huippuyritysten osuus tämän tutkimuksen maakunnallisesta yritysjoukosta on suhteellisesti pienin verrattuna muiden Itä-Suomen maakuntien vastaaviin lukuihin. Etelä-Karjalan osalta näiden huippuyritysten toimialoja ovat teollisuus, tukku- ja vähittäiskauppa sekä kiinteistö-, vuokraus- ja liikeelämän palvelut. Etelä-Savon alueella seitsemän yritystä eli noin 9% Etelä-Savon kasvu-, menestys- ja tuloksentekijäyrityksistä voidaan luokitella huippuyrityksiksi. Etelä-Savossa huippuyritykset ovat jakautuneet teollisuuden, tukku- ja vähittäiskaupan ja rakentamisen toimialoille. Kainuussa analysoitavista yrityksistä noin 11 % on huippuyrityksiä. Kainuussa näiden huippuyritysten toimialoja ovat teollisuus, tukku- ja vähittäiskauppa, rakentaminen ja koulutus. Pohjois- Karjalan alueella 18 yritystä (19 %) analysoitavista yrityksistä voidaan luokitella huippuyrityksiksi. Pohjois-Karjalassa huippuyrityksiä on sekä absoluuttisesti että suhteellisesti enemmän kuin muissa Itä-Suomen maakunnissa. Pohjois-Karjalan huippuyritykset jakautuvat pääosin muuten samoille toimialoille kuin muissakin Itä-Suomen maakunnissa. Pohjois-Savon alueella 17 yritystä eli noin 11% Pohjois-Savon kasvu-, menestyjä- ja tuloksentekijäyrityksistä voidaan luokitella huippuyrityksiksi. Pohjois-Savon osalta huippuyritysten toimialajakauma on laajin verrattuna muihin Itä-Suomen maakuntien huippuyritysten toimialajakaumiin sisältäen teollisuuden, tukku- ja vähittäiskaupan, rakentamisen lisäksi kuljetus-, varastointi- ja tietoliikenne, sähkö- kaasu- ja vesihuolto sekä rahoitustoiminnan toimialat.

16 Yhteenveto Yllä on tarkasteltu Itä-Suomen yrityksiä Kauppalehden, Balance Consulting Oy:n ja LTT- Tutkimuksen tekemän Maakuntien menestyjät artikkelisarjan perusteella. Yritykset on jaettu kasvuyrityksiin, menestyneisiin yrityksiin ja tuloksentekijöihin. Yhteenvetona Itä-Suomen kasvu-, menestyjä- ja tuloksentekijäyrityksistä voidaan todeta, että eniten näitä yrityksiä löytyy teollisuuden, rakentamisen ja tukku- ja vähittäiskaupan toimialoilta. Suhteellisesti selvästi eniten kasvu-, tuloksentekijä- ja menestyjäyrityksiä on rakentamisen toimialalla, mistä löytyvät myös nopeimmin kasvaneet yritykset. Itä-Suomen alueen kasvu-, menestyjä- ja tuloksentekijäyritysten joukossa on tuskin lainkaan korkean teknologian yrityksiä ja melko vähän myös osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen tuottajayrityksiä. Selityksenä voi olla se, että teknologiayritykset käyttävät merkittävästi panoksia tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja tästä syystä niiden kannattavuus ja tuloksentekokyky ovat todennäköisesti ainakin yritysten alkutaipaleella heikkoja. Toisaalta suuri osa alueella olevista osaamisintensiivisistä liike-elämän palveluista kuuluu todennäköisesti mikroyritysten joukkoon, minkä vuoksi niitä ei ole mukana vertailussa. Aiempina vuosina vastaavissa vertailussa esimerkiksi asianajotoimistot ovat menestyneet erinomaisesti. Kasvu-, menestyjä- ja tuloksentekijäyrityksissä liiketoimintaosaaminen on todennäköisesti myös hyvällä tasolla. Toimintojen painottuminen perinteisille toimialoille ja toimintoihin herättävät kuitenkin kysymyksen: Pitäisikö liiketoimintaosaamisen kehittämispanostusta suunnata enemmän nimenomaan perinteisiin yrityksiin ja kohdistaa se nimenomaan koko yrityksen henkilöstöön? 5.2 Liiketoimintaosaamisen tuottajat Yliopistotaso Yliopistotason liiketoimintaosaamista Itä-Suomen alueella tuotetaan Itä-Suomen kauppatieteiden verkostossa ja Mikkelin yliopistokeskuksessa toimivissa Helsingin kauppakorkeakoulun yksiköissä sekä Kajaanin yliopistokeskuksessa pääosin Oulun yliopiston toimesta. Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LTY) kauppatieteiden osasto on vastannut Itä-Suomen kauppatieteellisen verkoston toiminnasta vuodesta 2001 alkaen. LTY:n, Joensuun yliopiston ja Kuopion yliopiston muodostamassa verkostossa LTY vastaa toiminnan koordinoinnista ja sillä on ainoana verkoston yliopistona kauppatieteiden tutkinnonanto-oikeus. Kauppatieteiden verkoston yksikköjen toiminta hyödyttää koko Itä-Suomen liiketoimintaosaamista. Yhteistyö perustuu yksikköjen suureen autonomiaan ja mahdollisuuteen kehittää omaleimaista profiilia, joskin toimijat tuntuvat olevan jonkin verran erimielisiä yhteistyön konkreettisuudesta ja tuloksellisuudesta varsinaisessa opetus- ja tutkimustyössä. Itä-Suomen kauppatieteiden verkostoyhteistyössä tutkinnonanto-oikeus on keskitetty yhdelle yksikölle. Tämä on aiheuttanut sen, että yhteistyössä korostuu voimakkaasti hallinnollisten asioiden hoitaminen toiminnallisten asioiden kustannuksella. Verkoston kussakin yliopistossa on omat opintohallinnolliset käytänteensä, jotka ovat osittain erilaiset. Tutkinnonanto-oikeuden keskitty-

17 17 minen on aiheuttanut sen, että verkostossa mukana olevien yksiköiden on pitänyt löytää opintohallinnollisissa asioissa yhteisiä käytäntöjä kauppatieteiden osalta. Edellä mainittujen yliopistoyksikköjen lisäksi Itä-Suomen alueella toimii ja yliopistokeskuksiin kuuluu sellaisia yksiköitä, joiden toiminta sivuaa liiketoimintaosaamisen tuottamista. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa liiketoimintaosaamista tuotetaan erityisesti maaseutuyrittäjyydestä samoin kuin osuustoiminnan alueelta. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin toteuttamassa Ecobusiness Kestävän liiketoiminnan maisteriohjelmassa liiketoimintaosaaminen liittyy kiinteästi myös ohjelman sisältöön, joskin pääosin tämän ohjelman liiketoimintaosaaminen hankitaan Helsingin kauppakorkeakoululta. Yliopistokeskusten ja yliopistoyksikköjen lisäksi yliopistotason liiketoimintaosaamista siirretään alueella esimerkiksi Yrittäjyyden osaamiskeskuksen ja Mikkelin kesäkauppakorkeakoulun kautta. Yrittäjyyden osaamiskeskus on verkostomaisesti toimiva organisaatio, joka myös tuottaa liiketoimintaosaamista verkkoon Akateemisen yrittäjäkoulun sivuille ja toteuttaa Yrittäjyyden MBA-ohjelmaa Mikkelissä (www.yrittajakoulu.com ). Etuna tämän yksikön toiminnassa on laaja, koko Suomen kattava yrittäjyyden asiantuntijoiden muodostama kouluttaja ja verkkomateriaalin tuottajajoukko. Vaikka em. yksiköt toimivat menestyksellisesti liiketoimintaosaamisen siirtäjinä, niillä ei ole Itä-Suomen alueella em. verkkomateriaalia lukuun ottamatta varsinaista tuottajafunktiota vaan suurin osa käytettävistä tuottajista tulee alueen ulkopuolelta. Tästä syystä seuraavassa onkin eritelty ja esitelty tarkemmin ne yliopistokeskusten ja yliopistojen liiketoimintaosaamisen tuottajat ja toimijat, joilla liiketoiminta on yhtenä päätoimialana ja joiden tuotantotoiminta tapahtuu pääosin Itä-Suomen alueella omin resurssein Helsingin kauppakorkeakoulu Helsingin kauppakorkeakoulun tavoitteena on olla eurooppalaisittain arvostettu ja tutkimustoiminnaltaan näkyvä yliopisto (www.hkkk.fi). Tähän pyritään edistämällä ja harjoittamalla vapaata, kriittistä talous- ja kauppatieteellistä tutkimusta sekä antamalla siihen perustuvaa ylintä opetusta. Liiketoimintaosaaminen tietoyhteiskunnassa on valittu keskeiseksi strategiseksi kehittämiskohteeksi ja vahvuusalueeksi tutkimuksessa ja opetuksessa sekä koko HKKK:n toiminnassa. Helsingin kauppakorkeakoululla on Itä-Suomen alueella kaksi toimintayksikköä kansainvälinen kauppatieteiden kandidaattiohjelma ja Pienyrityskeskus, jotka kuuluvat Mikkelin yliopistokeskukseen. Kandidaatin tutkintoon johtava koulutusohjelmassa, Bachelor of Science in Business Administration, B.Sc.(Bus.Adm) suoritetaan suomalainen alempi kauppatieteellinen yliopistotutkinto. Tutkinto on kilpailukykyinen kansainvälisillä työmarkkinoilla, joten sen avulla voi siirtyä suoraan työelämään. Tutkinnon jälkeen voi myös halutessaan hakea kauppatieteiden maisterin tutkintoa suorittamaan. Opetus toteutetaan englannin kielellä intensiivisissä kolmen viikon jaksoissa, joten opiskelu on tiivistä ja lähes ympärivuotista. Pääaineena opiskelijoilla on kansainvälinen liiketoiminta (International Business). Opiskelun painopisteinä ovat ongelmanratkaisukyky, ryhmässä toimiminen ja viestintävalmiudet. Normaalisti tutkinnon suorittamiseen menee 3 vuotta, josta viimeinen lukukausi ulkomaisessa vaihtoyliopistossa. BScBA ohjelmaa toteuttavaan henkilökuntaan Mikkelissä kuuluu 1 tohtorin tutkinnon ja 5 yliopistotutkinnon suorittanutta henkilöä.

18 18 Pienyrityskeskus Pienyrityskeskus on yrittäjyyden edistämiseen ja pk-yritysten kehittämiseen keskittynyt Helsingin kauppakorkeakoulun palveluyksikkö (www.pyk.hkkk.fi). Kauppatieteellistä osaamista siirretään maamme pk-yritysten hyväksi koulutuksen, yrityshautomotoiminnan ja tutkimuksen kautta. Pienyrityskeskuksella on neljännesvuosisadan kokemus pk-yritysten johdon ja yrittäjyyden koulutuksesta ja palvelutoiminnasta sekä yli 20 vuoden kokemus pk-yrityksiin ja yrittäjyyteen liittyvästä tutkimustoiminnasta. Pienyrityskeskuksen koulutusohjelmiin osallistui vuonna 2005 noin opiskelijaa, kurssipäiviä toteutui lähes ja koulutuspäiviä yhteensä noin Pienyrityskeskus toimii valtakunnallisesti ja kansainvälisesti toteuttaen ohjelmia eri puolilla Suomea. Kansainvälisyyttä edustaa toiminta Venäjällä ja Virossa. Pienyrityskeskuksen toimipisteet sijaitsevat Mikkelissä, Helsingissä, Pietarissa ja Tallinnassa. Toiminnan laadukkuutta osoittaa se, että Korkeakoulujen arviointineuvosto on esittänyt opetusministeriölle Helsingin kauppakorkeakoulun valitsemista aikuiskoulutuksen laatuyliopistoksi vuosiksi Aikuiskoulutuksen laatuyliopistoon kuuluvat HKKK:n aikuiskoulutusyksiköt Pienyrityskeskus, JOKO Executive Education Oy, Kansainvälinen koulutuskeskus ja avoin yliopisto. Helsingin kauppakorkeakoulu on ainoa yliopisto, joka on tullut valituksi aikuiskoulutuksen laatuyliopistoksi jo kolmannen kerran. Kokonaisuudessaan painopiste Pienyrityskeskuksen toiminnassa on liiketoimintaosaamisen ja uuden tiedon siirtämisessä pk-yrityksiin ja niitä tukeviin organisaatioihin täydennyskoulutuksen ja avoimen yliopisto-opetuksen avulla. Koulutustoiminta tukee yritysjohdon ja henkilöstön oppimista yrityksen toiminnan kehittymisen eri vaiheissa. Muut palvelumuodot ovat tutkimustoiminta ja yrityshautomotoiminta. Täydennyskoulutuksessa panostetaan erityisesti liiketoiminta- ja yrittäjyysosaamisen kehittämiseen. Pienyrityskeskuksen tarjonta soveltuu erityisesti pk-yritysten johdolle ja yrittäjille, keskijohdolle ja asiantuntijatehtävissä toimiville henkilöille, mutta myös julkisen sektorin johto- ja asiantuntijatehtävissä työskenteleville. Liiketoimintaosaamisen kehittämisen kannalta täydennyskoulutustoiminta on myös huomattavasti nopeammin vaikuttavaa kuin tutkintoon johtava yliopistotasoinen koulutus tai tutkimustoiminta. Pienyrityskeskuksessa uutta tietoa liiketoiminnan tueksi tuottaa tutkimustiimi. Tutkimustoiminnan painopisteitä ovat mm. kasvuyrittäjyys, yrittäjyysilmasto, palveluyrittäjyys ja pk-yritysten kansainvälistyminen ja alueellinen kehittäminen, painottuen erityisesti liiketoimintaosaamisen ja yrittäjyyden alueelliseen kehittämiseen. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan kohderyhminä ovat erityisesti Itä-Suomen ja Etelä-Savon alueen elinkeinoelämä, yritykset ja organisaatiot. Mikkelin yliopistokeskuksen toiminnassa Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus vastaa liiketoimintaosaamisen ja yrittäjyyden osa-alueista. Mikkelin yliopistokeskuksen toimijoiden lisäksi yhteistyötä tehdään Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa mm. tutkimalla opettajien ja opiskelijoiden yrittäjyysasenteita ja -valmiuksia. Kasvuyritystutkimuksessa yhteistyötä on erityisesti Kuopion yliopiston kanssa, ja Suomen Akatemian Entre hankkeessa Joensuun ja Kuopion yliopiston kanssa samoin kuin Tampereen teknillisen yliopiston kanssa. Liiketoimintaosaamisen verkoston kehittämiseen liittyy erityisesti kansainvälinen verkostoitumishanke Integrate to Innovate, jossa ovat mukana Pienyrityskeskuksen lisäksi organisaatiot Skotlannista (johtava partneri), Islannista, Norjasta ja Ruotsista. Tämän hankkeen kansalliset toi-

19 19 menpiteet keskittyvät Itä-Suomen alueelle ja hankkeen toimenpiteistä kootaan seurantatietoa, jota voidaan käyttää myöhemmin verkostoitumisen tutkimuksessa. Yrityshautomotoimintaa edustavat yrityshautomot New Business Center - Helsinki ja New Business Center - Mikkeli. Yrityshautomoiden tehtävänä on avustaa uusia tai vähän aikaa toimineita yrityksiä turvalliseen ja menestykselliseen toimintaan. Hautomoissa yrityksille tarjottavia palveluja ovat liikeidean kehittäminen, yritysneuvonta, koulutustilaisuudet, korkeatasoinen erityiskonsultointi, toimitilat ja palvelut, kalusteet, Internet-yhteys, atk-tuki, verkostoituminen ja mahdollisesti myös yhteistyöhankkeet. Mikkelin NBC-projekti aloitettiin vuonna 2000 ja se siirtyi vuonna 2005 Teknologiakeskus Miktechin hallinnoimaksi. Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus jatkaa yrityshautomotoiminnassa Mikkelin teknologiakeskus Oy:n partnerina osallistumalla erityisesti yritysten konsultointiin ja hautomotoiminnan markkinointiin Joensuun yliopisto Joensuun yliopiston taloustieteiden laitoksen tutkimus ja opetus jakautuu johtamisen, kansantaloustieteen, laskentatoimen, markkinoinnin sekä oikeustaloustieteen substanssialueisiin. Tutkimuksen ja opetuksen kohde on taloudellinen toiminta, jota luonnehtii erityisesti kansainvälistyminen ja globalisaatio, innovatiivisuus ja tietotaito sekä avoimuuden ja kilpailullisuuden laajeneminen ja syveneminen. Tutkimuksen ja opetuksen tehtäväksi nähdään yritysten ja muiden taloustoimijoiden toimintaympäristön ja toimintakyvyn edellytysten näkyväksi tekeminen sekä osaltaan myös niiden kehittäminen. (www.joensuu.fi /taloustieteet/index.html). Taloustieteiden laitoksen erityisesti liiketoimintaosaamisen tuottamisen resurssit ovat selvityksen tekohetkellä 6 professoria, ja lehtoreita sekä yliassistentteja yhteensä 7-8 henkilöä. Lisäksi tutkijan nimikkeellä toimivia henkilöitä on noin 30 henkilöä. Liiketoimintaosaamista tuotetaan käytännössä opetuksen ja tutkimustoiminnan avulla. Liiketoimintaosaamisen opetuksen ja tutkimuksen perusresursointi on vielä kesken ja lisäksi tutkimustoiminta on Joensuussa vielä varsin nuorta, mutta hyvässä ja nopeassa kehitysvaiheessa. Erityisinä painopistealueina voidaan mainita laatujohtaminen, josta vastaa Professori Taina Savolainen ja matkailu, josta vastaa Professori Raija Komppula. Laskentatoimen osalta tutkimustoiminta on vielä nuorta ja tällä hetkellä oppiaineessa ei toimi virassa olevaa professoria. Taloustieteiden laitoksen kauppatieteellisen perusopetuksen keskeisinä kohderyhminä ovat pääaineopiskelijat, joiden sisäänotto on 65 opiskelijaa / vuosi. Lisäksi kauppatieteellinen perusopetus on avoinna muille Joensuun yliopiston tiedekuntien ja laitosten opiskelijoille ns. sivuaineopiskelijoille ja avoimen yliopiston kautta myös ei yliopistossa opiskeleville henkilöille. Kyseisten ryhmien määrä on viime vuosina ollut merkittävä peruskurssien osalta. Pääaineopiskelijoista karkean arvion mukaan noin %:ia tulee Pohjois-Karjalan ulkopuolelta. Liiketoimintaosaamista siirtyy yliopistosta alueelle pääasiassa opiskelijoiden välityksellä, median kautta ja konferenssien, seminaarien sekä tutkijaverkostojen avulla. Liiketoimintaosaamisen tuottamisessa yhteistyötä tehdään Itä-Suomen kauppatieteellisen verkoston puitteissa. Itä-Suomen kauppatieteellisen verkoston muodostavat Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Joensuun yliopisto ja Kuopion yliopisto. Johtamisen aineessa (prof. Taina Savolainen) opetusyhteistyö on ollut tiivistä sekä Lappeenrannan yliopiston että Kuopion yliopiston kanssa (mm. yhteisiä kursseja ja opettajavaihtoa). Markkinoinnin aineessa (prof. Raija Komppula) vastaa matkailualan verkostoyliopiston liiketoimintaosaamisesta. Verkostoyliopistossa ovat mukana

20 20 lähes kaikki Suomen yliopistot. Lisäksi laskentatoimen aineessa yhteistyötä on käytännössä tehty tarjoamalla yksittäisiä opintokursseja sähköisesti Itä-Suomen kauppatieteellisessä verkostossa, esim. Joensuun yliopisto on tarjonnut verkostolle johdon laskentatoimen jatkokurssin. Liiketoimintaosaamisen tuottamisessa yhteistyötä on tehty myös opettaja resurssien lisäämiseksi, esimerkiksi erilaiset tutoriaalit ovat hyviä mahdollisuuksia verkostoitua ja luoda konkreettisia yhteistyösuhteita. Kuitenkin, liiketoimintaosaamisen tuottamisessa yhteistyömahdollisuuksia on toistaiseksi hyödynnetty vielä hyvin vähän. Toisaalta tarvelähtöisyys, maantieteelliset etäisyydet ja itäsuomalaisten liiketoimintaosaamista tuottavien toimijoiden tuntemus alueen muista toimijoista asettavat omat haasteensa Itä-Suomen liiketoimintaosaamisen verkoston luomiselle. Itä- Suomen liiketoiminta-osaamisen verkosto voisi tuoda juuri Joensuun yliopiston taloustieteiden laitokselle lisäresursseja, osaamista ja synergiaetuja. Tämä voisi edistää oman yksikön fokusoitumista kärkiosaamisalueille. (Haastattelu ja kommentointi; taloustieteiden laitoksen varajohtaja Urho Paakkunainen) Kajaanin yliopistokeskus Kajaanin yliopistokeskus toimii Oulun yliopiston alaisuudessa. Sen toimintaan osallistuvat useat alueella jo toimivat yliopistot eli Jyväskylän, Joensuun, Kuopion ja Lapin yliopistot. (www.kajaaninyliopistokeskus.oulu.fi/). Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskus on toteuttanut ns. yrittäjyyspolkuohjelmaa, joka koostuu yrittäjyyskasvatuksen ja liiketoimintaosaamisen kehittämisestä osana laboratorio-toimintoja, maisteriohjelmia ja aikuiskoulutusta. Liiketoimintaosaamista tuotetaan tällä hetkellä pääasiassa sivuaineluontoisena yliopistokoulutuksena, jossa on mahdollisuus suorittaa 35 opintopistettä liiketaloustiedettä tietojenkäsittelytieteessä ja opettajankoulutuksessa yrittäjyyskasvatuksen 60 opintopisteen kokonaisuuden. Kainuun etu Oy toteuttaa Kainuun alueella emba koulutusohjelmaa, jonka sisältö perustuu Oulun yliopiston taloustieteiden laitoksen määrittelemään sisältöön ja opetus tapahtuu Kajaanin yliopistokeskuksen tiloissa. Lisäksi toteutetaan pienimuotoisempia yhden päivän liiketoimintaosaamisen gurutapahtumia. Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen ja opettajakoulutuksen yrittäjyyden, liiketoiminnan, johtamisen, manageroinnin ja markkinoinnin sivuaineopintoja kehitetään osana tutkintoon tähtäävää koulutusta. Keskeinen työkalu tulevaisuudessa on yritysten kasvua ja asiakkuuksien luomista tukeva maakunnallinen hautomoketju. Lisäksi Intotalo-konseptia kehitetään osana yrittäjyyskasvatusta. Pyrkimyksenä on myös tehostaa koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden sekä yritysten välistä yhteistyötä. Nousevana teemana on Venäjän yrityskulttuurin ja liiketoiminta-osaamisen kehittäminen. Tulevaisuudessa on tavoitteena, että Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitos aloittaa kansainvälisen ohjelmistoliiketoiminnan maisteriohjelman. Jyväskylän yliopiston kanssa toteutetaan liikuntateknologian maisteriohjelman yrittäjyysopinnot Vuokatissa. Lisäksi tutkitaan mahdollisuuksia aloittaa Snowpolis-ympäristössä (liikunta- ja bioteknologian koulutus-, tutkimus- ja yrityskeskittymä, Sotkamo) maisteriohjelma, jossa pääaineena on yrittäjyys. Tutkimustulosten kaupallistamiseksi pyritään hakemaan uusia keinoja mm. parantamalla mahdollisuuksia yritysten perustamiseksi ja edistämällä tutkijoiden osa-aikayrittäjyyttä. Tavoitteena on lisätä myös tutkimuslähtöisten innovaatioiden kaupallistamista yhdessä välittäjä-organisaatioiden kanssa. (Kainuun korkeakoulustrategia ) Liiketoimintaosaamisen sisältöjen tuottamisen suunnittelussa on ollut yhteistyössä mukana Oulun yliopiston professori, KTT Vesa Puhakka. Tällä hetkellä liiketoimintaosaamisen tuottamisen resurssit muodostavat kaksi lehtoria, joista toinen ei ole tällä hetkellä virassa. Lisäksi yh-

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Controllerin erikoistumisopinnot 30 op

Controllerin erikoistumisopinnot 30 op Controllerin erikoistumisopinnot 30 op Kohti yritystalouden asiantuntijuutta Controllerin rooli on muuttunut laskentatoimen asiantuntijasta aktiiviseksi liiketoiminnan kehittäjäksi. Controller toimii usein

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Hyvinvointia yhteistuumin seminaari 1.12.2005 Professori Tampereen yliopiston Porin yksikkö 12/7/2005 1 Tampereen yliopiston Porin

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen

Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Sähköisen liiketoiminnan kehittäminen ja alueen innovaatioympäristön johtaminen Petri Pietikäinen yliopettaja, Savonia-ammattikorkeakoulu petri.pietikainen@savonia-amk.fi 044-785 6609 1 Mitä pitäisi tehdä

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes

Ruotsi-klinikka Lahti Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Ruotsi-klinikka Lahti 22.1.2016 Heli Flink, Asiantuntija/ TF-koordinaattori Häme, Tekes Team Finland Tavoitteena pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen vuoteen 2020 mennessä. Team Finland vie Suomea

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopisto Pohjoisen veturi? Nordia-ilta 22.4.2015 Eija-Riitta Niinikoski, maakuntahallituksen jäsen, Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana 1 Taustatietoja Laaja-alainen kuntayhtymä toiminut 12 vuotta Omistuspohja: 14 jäsenkuntaa ja 3 sopimusperusteista kuntaa 2007 budjetti 37 m Yksikköhintaopiskelijoita

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa. Markku Virtanen Emind Oy

Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa. Markku Virtanen Emind Oy Kiertotalouden mahdollisuudet Etelä-Savossa Markku Virtanen Emind Oy PYK:n tehtävät analysoida kotimaisesta ja kansainvälisestä sekundääriaineistosta, millä aloilla Etelä-Savossa olisi eniten taloudellista

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016 DIAARINUMERO CIMO/1/03.30.10/2016 Helsinki, 17.2.2016 TARJOUSPYYNTÖ Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO pyytää tarjoustanne tämän tarjouspyynnön mukaisesti. Hankintamenettely on avoin.

Lisätiedot

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely 24.2.2016 Antti Niemi POVERIA BIOMASSASTA Toteutusaika: 1.9.2015-30.6.2018 Budjetti: 798 645 Päärahoittaja: ELY-keskus Euroopan maaseuturahaston varoista Tavoite: Uusiutuvan

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara

Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Korkeakoulu- ja tiedepolitiikan sektoritutkimuksen tutkijatapaaminen Opetusministeriö 4.12.2008 Muuttuva akateeminen professio Timo Aarrevaara Muuttuva akateeminen professio-hanke Lähtökohtana järjestelmien

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki

Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, Helsinki Pk-yritysbarometri, syksy 05 Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 5 5 Palvelut 0 7 Muut 0 0 0 0 0 50 0 70 0 Koko Uusimaa, sisältäen Helsingin Lähde: Pk-yritysbarometri,

Lisätiedot

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee?

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Juha Kettunen Minne menet korkeakoulutus III 6.10.2010 Mission (im)possible sisäänotot pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Toteutuiko ammattikorkeakoulujen visio 2010? Vahvaa osaamista työelämän

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset?

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset? Ajankohtaista kunta- ja aluetiedoista Helsingissä 11.9.2012 Satu Elho Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden

Lisätiedot

Arviointiverkosto. Toimintasuunnitelma. Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009

Arviointiverkosto. Toimintasuunnitelma. Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009 Arviointiverkosto Toimintasuunnitelma Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009 SISÄLTÖ 1 Arviointiverkoston tausta ja tarve... 3 2 Arviointiverkoston toiminta-alue ja kohderyhmät... 5 3 Arviointiverkoston

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Toiminta konkretisoituu seutukuntakohtaisesti räätälöityjen, yhteisten koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden

Toiminta konkretisoituu seutukuntakohtaisesti räätälöityjen, yhteisten koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden MAAKUNTAKORKEAKOULU / POHJOIS-LAPIN OSAAMISSTRATEGIA 2010-2015 1. Maakuntakorkeakoulun tavoitteet Lapin maakuntakorkeakoulu on Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston ja Lapin

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden barometri

Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden barometri Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden barometri Vastausaika 12-02-2013 13:30:16 Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Yrittäjyyden ja PK yritysten kehittäjäkumppani

Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Yrittäjyyden ja PK yritysten kehittäjäkumppani Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Yrittäjyyden ja PK yritysten kehittäjäkumppani PIENYRITYSKESKUS 30 vuotta Kauppakorkeakoulun erillislaitos yrittäjyys ja pk-yritysten kehityspalvelut

Lisätiedot

UEF EXECUTIVE MBA. aducate.fi JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN facebook.com/weaducate

UEF EXECUTIVE MBA. aducate.fi JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN facebook.com/weaducate UEF EXECUTIVE MBA JOHDON JA ASIANTUNTIJOIDEN KOULUTUSOHJELMA aducate.fi @weaducate facebook.com/weaducate UEF EMBA-opinnot SMART AT WORK Kenelle: Itä-Suomen yliopiston UEF EMBA -koulutusohjelma on tarkoitettu

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE

VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE VIHREÄN KASVUN KESKUS HANKE Hanketreffit, Metsäkeskus 11.2.2016 Niina Huikuri HANKETIEDOT Toteutusaika: 1.1.2015-31.12.2016, 2v. Toteuttajat: PIKES, KETI, Joensuun Tiedepuisto (hallinnoija), LuKe Henkilöstö:

Lisätiedot

Yritystoiminta Helsingissä 2004

Yritystoiminta Helsingissä 2004 HELSINGIN KAUPUNGIN TIETOKESKUKSEN verkkojulkaisuja 2006 9 Yritystoiminta Helsingissä 2004 Helsingin kaupungin tietokeskus/ Kari Palomäki Verkkojulkaisu ISSN 1458-5707 ISBN 952-473-644-6 Painettuna ISSN

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Lapin yliopisto Pohjoisen puolesta maailmaa varten

Lapin yliopisto Pohjoisen puolesta maailmaa varten Lapin yliopisto Pohjoisen puolesta maailmaa varten Yleisesittely Tiedekunnat ja koulutusvolyymit Neljä tiedekuntaa Kasvatustieteiden Oikeustieteiden Taiteiden ja Yhteiskuntatieteiden tiedekunnat. Lapin

Lisätiedot

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa matalaenergiarakentamisessa 26.3.2009 matalaenergiarakentamisessa 1 Kestävä Yhdyskunta 2007-2012ohjelma Lähtökohtia

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu

TIETEEN TILA Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu TIETEEN TILA 2016 Tohtoreiden sijoittuminen työelämässä: toimialoittainen tarkastelu 19.12.2016 Lisätietoja: www.aka.fi/tieteentila Suunnittelu ja johdon tuki -yksikkö Suomen Akatemia 1 Tohtoreiden sijoittumisaineisto

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

Kauppatieteiden tulevaisuus periferiassa. Ilkka Virtanen Ylioppilaskuntien periferiatapaaminen Vaasassa

Kauppatieteiden tulevaisuus periferiassa. Ilkka Virtanen Ylioppilaskuntien periferiatapaaminen Vaasassa Kauppatieteiden tulevaisuus periferiassa Ilkka Virtanen Ylioppilaskuntien periferiatapaaminen Vaasassa Seminaarialustus Yliopistolaki, 4 Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus

Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Yliopistokeskukset ja alueellinen vaikuttavuus Professori Ilkka Virtanen Yliopistokeskusten arviointiryhmän jäsen Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksen lukuvuoden 2009-2010 avajaiset 17.9.2009 Yliopistokeskusten

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v valmistuneiden tilanne syksyllä T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta v. 2006 valmistuneiden tilanne syksyllä 2011 T a l o u s t i e t e i d e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12. Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.2016 Tausta Kansallinen metsästrategia 2025: uudet koulutuksen

Lisätiedot

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun

Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Pienyritysten suhdanneindikaattori Uusi työkalu mikroyritysten suhdannekehityksen tarkasteluun Tiina Yleisesti Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat talouden eri osatekijöiden tai alueiden kehitystä

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin

Pohjois-Savo. Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin Pohjois-Savo Pohjois-Savo on väestömäärältään Suomen kuudenneksi suurin maakunta; asukasluku on noin 248 000 Maakunnan 21 kunnasta seitsemän on kaupunkia Pohjois-Savossa on väljä ja luonnonläheinen asuinympäristö,

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

VERKOSTO-ORGANISAATION HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET

VERKOSTO-ORGANISAATION HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Mikkeli University Consortium www.muc.fi VERKOSTO-ORGANISAATION HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Ulla Jurvanen, koordinaatioyksikkö SihteeriFoorumi 2010 2.6.2010 Mikkeli University Consortium www.muc.fi 1 Yliopistokeskukset

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010

Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvityksen tilannekatsaus 2.12.2010 Taideyliopistoselvitystyöryhmän tehtävät Selvitystyöryhmän tulee: tehdä esitys siitä, millä edellytyksillä maahamme voidaan synnyttää kansallisesti ja

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma

Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma 1/6 TAMPEREEN YLIOPISTO Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Pohjoismaisten kielten yliopistonlehtorin (opetus- ja tutkimusalana ruotsin kieli) tehtäväntäyttösuunnitelma Tehtävä Tehtävän ala

Lisätiedot

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus.

Tiedoston välilehdet. sekä Mitenna-toimialaluokitus. Tiedoston välilehdet 1. Toimialan työlliset maakunnittain VOSE-hankkeessa määritellyllä vähittäiskaupan alalla (poikkeaa siis hieman Tilastokeskuksen pelkästä vähittäiskauppa-luokasta, koska sisältää ajoneuvojen

Lisätiedot

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 12:2010 Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2015 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 2.2.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yritysten toimintaympäristön Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i 2 5. 1 1. 2 0 1 0 CEMIS Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 24.11.2010

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TURUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TURUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet Yliopistojen

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003

LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 OPETUSMINISTERIÖ 6.9.2000 LAPPEENRANNAN TEKNILLISEN KORKEAKOULUN JA OPETUSMINISTERIÖN VÄLINEN TULOSSOPIMUS KAUDELLE 2001-2003 TAVOITTEET Yliopistojen yhteiset tavoitteet Yliopistojen tehtävät on asetettu

Lisätiedot

KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO

KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO KYSELY OPISKELIJOILLE, OPETTAJILLE/ OPETUKSEN TUKIHENKILÖILLE JA TYÖELÄMÄKUMPPANEILLE SYKSY 2016 YHTEENVETO Shake-projektin Innosessio, Manu Rantanen 9.2.2017 Manu Rantanen/ Ruralia-instituutti 23.1.2017

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ tutkimus KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2009 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien maaliskuun 2009 lopussa tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista

Lisätiedot

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat

Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat 14.6.2005 VNK008:00/2003 Kuntien kirjastotoimenjohtajat, lääninhallitusten kirjastoista vastaavat sivistystoimentarkastajat ja yhteispalvelualuevastaavat YHTEISTYÖKUTSU: SUOMI VERKOSSA KAMPANJA KIRJASTOISSA

Lisätiedot