LIIKETOIMINTAOSAAMINEN ITÄ-SUOMESSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIIKETOIMINTAOSAAMINEN ITÄ-SUOMESSA"

Transkriptio

1 LIIKETOIMINTAOSAAMINEN ITÄ-SUOMESSA HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS Heimonen Tomi Virtanen Markku

2 2 Itä-Suomi ohjelman makrohanke 3. Itä-Suomen liiketoimintaosaamisen verkosto Selvitys ja analyysi Itä-Suomen liiketoimintaosaamisen tilasta ja eri toimijoiden roolista liiketoimintaosaamisen kentässä 1. Tausta Selvityksen tavoite ja rajaukset Aineisto ja menetelmät Liiketoimintaosaaminen Liiketoimintaosaamisen määrittely Liiketoimintaosaamisen tuottaminen ja siirtäminen Toimijoiden rooli liiketoimintaosaamisen kentässä Liiketoimintaosaamisen käyttäjät Kasvu itäsuomalaisissa yrityksissä Itä-Suomen tuloksentekijät Itäsuomalaiset huippuyritykset Yhteenveto Liiketoimintaosaamisen tuottajat Yliopistotaso Helsingin kauppakorkeakoulu Joensuun yliopisto Kajaanin yliopistokeskus Kuopion yliopisto Lappeenrannan teknillinen yliopisto Ammattikorkeakoulujen yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu Kajaanin ammattikorkeakoulu Mikkelin ammattikorkeakoulu Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Savonia ammattikorkeakoulu Ammatillisen koulutuksen kaupan ja hallinnon ala Liiketoimintaosaamisen välittäjät Teknologiakeskukset ja tiedepuistot Joensuun tiedepuisto Oy Kajaanin teknologiakeskus Oy Kuopion Teknologiakeskus Teknia Oy Mikkelin teknologiakeskus Oy (Miktech) Technopolis Kareltek Oy Alueelliset kehitysyhtiöt ja -organisaatiot sekä uusyrityskeskukset Etelä-Karjala Etelä-Savo Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Savo... 40

3 Uusyrityskeskukset Kauppakamarit ja yrittäjäjärjestöt Te-keskukset ja muut julkiset tukiorganisaatiot Finnvera Oyj (www.finnvera.fi/) Finpro (www.finpro.fi/) VTT (www.vtt.fi/) Näkemykset liiketoimintaosaamisen verkostosta ja jatkotoimenpiteet Näkemykset liiketoimintaosaamisen verkostosta Näkemykset liiketoimintaosaamisen verkostosta: käyttäjät Näkemykset liiketoimintaosaamisen verkostosta: tuottajat Näkemykset liiketoimintaosaamisen verkostosta: välittäjät Ohjelman esitys liiketoimintaosaamisen verkostosta ja sen analysointi Ohjelman esitys Sosiaalinen pääoma ja verkostoteoria suhteessa liiketoimintaosaamisen verkoston kehittämiseen Päätelmät ja jatkotoimenpiteet Päätelmät Jatkotoimenpiteet Lähteet Liitteet

4 4 1. Tausta Itä-Suomen liiketoimintaosaamisen verkosto hanke on yksi 14 makrohankkeesta eli useamman Itä-Suomen maakunnan ja yhden tai useamman sektorin yhteistä hanketta, jonka avulla kohennetaan Itä-Suomen alueen yritysten liiketoimintaosaamistasoa ja kilpailukykyä sekä luodaan hyvät edellytykset yritysten tulevaisuuden menestykselle. Hanke kuuluu osana jo toteutettavaa Itä- Suomi -ohjelmaa. Hankkeen toiminta-ajatuksena on luoda Itä-Suomen yhteinen liiketoimintaosaamisen verkosto kokoamaan, tuottamaan ja välittämään parasta mahdollista liiketoimintaosaamista strategisen, markkinointi-, talous-, prosessi- ja laatu-, kilpailustrategia-, logistiikkaja tuottavuus-, ikä- sekä kulttuuriosaamisen ja johtamisen aloilta avainyrityksille ja - organisaatioille, kasvuyrityksille ja muille innovaatioketjun toimijoille. Itä-Suomi ohjelman raportissa Itä-Suomen liiketoimintaosaamisen verkoston luomisen ja liiketoimintaosaamisen vahvistamisen makrohankkeen tavoite on ilmaistu kohderyhmää lukuun ottamatta selkeästi: Makrohankkeen tavoitteena on luoda Itä-Suomen yhteinen liiketoimintaosaamisen verkosto kokoamaan, tuottamaan ja välittämään parasta mahdollista liiketoimintaosaamista avainyrityksille ja - organisaatioille, kasvuyrityksille ja muille innovaatioketjun toimijoille. Ensisijaisen kohderyhmän todetaan olevan maakuntien avainyritykset ja -organisaatiot, joille liiketoimintaosaamisen vahvistaminen on kriittinen menestystekijä. Toiseksi tärkeäksi kohderyhmäksi nimetään kasvuyritykset. Maakuntien avainyritykset ovat usein myös kasvuyrityksiä ja monesti niillä on tarvittava liiketoimintaosaaminen jo käytössään. Tältä osin liiketoimintaosaamisesta huolehtimisessa oleellista on tuottaa koulutettuja, alueeseen sitoutuneita osaajia ja työvoimaa alueen avainyritysten tarpeisiin. Luonnollisesti silloin, kun avainyritysten liiketoimintaosaamisessa on puutteita, niitä on korjattava ja vaikutettava aktiivisilla toimenpiteillä palveluaukkojen täyttämiseen. Makrohankkeessa kohderyhmät on tarkennettava ja selvitettävä poikkeavatko eri kohderyhmien liiketoimintaosaamiseen liittyvät tarpeet toisistaan. Itä-Suomen liiketoimintaosaamisen verkoston luominen ja liiketoimintaosaamisen vahvistaminen on mielestämme koko Itä-Suomen menestyksen kannalta tärkein hanke. Alueen menestys riippuu pitkälti siitä, miten alueen yritykset menestyvät. Liiketoimintaosaaminen ydinsisältö on Itä- Suomi ohjelman 4.:ssä kappaleessa, Kansainvälisesti kilpailukykyinen elinkeinoelämä ja innovaatiojärjestelmä. Kansainvälinen kilpailukyky edellyttää yrityksiltä vankkaa liiketoimintaosaamista ja sen kehittämistä, jotta pärjätään muuttuvassa toimintaympäristössä. Tässä selvityksessä keskitytään Itä-Suomen alueella toimiviin liiketoimintaosaamisen tuottajiin, välittäjiin ja käyttäjiin sekä heidän potentiaaliseen rooliinsa Itä-Suomen liiketoimintaosaamisen verkostossa.

5 5 2. Selvityksen tavoite ja rajaukset Liiketoimintaosaamisen verkoston ytimen muodostavat määritellyt toimijat, resurssit ja toiminta. Ensimmäiseksi Itä-Suomen liiketoimintaosaamisen verkoston luomisessa on tunnistettava keskeiset toimijat, toimijoiden resurssit ja pyrittävä sitouttamaan tunnistetut potentiaaliset toimijat verkoston toimintaan. Hankkeen toiminta-ajatuksen mukaisesti keskeiset toimijat voidaan lukea karkeasti kolmeen eri luokkaan, jotka ovat 1) liiketoimintaosaamisen käyttäjät, kuten avain- ja kasvuyritykset sekä innovaatioketjussa toimivat muut yritykset ja organisaatiot, 2) liiketoimintaosaamisen tuottajaorganisaatiot, kuten julkiset koulutusorganisaatiot esimerkiksi koulutusasteittain ammatilliset oppilaitokset, ammattikorkeakoulut ja tiedekorkeakoulut sekä yliopistot, 3) liiketoimintaosaamisen välittäjäorganisaatiot, kuten julkiset ja yksityiset organisaatiot esimerkiksi Te-keskukset, Tekes ja paikalliset sekä alueelliset elinkeinojen kehittämisyhtiöt/- organisaatiot. Selvityksen kohteena ovat siis liiketoimintaosaamisen kentässä toimivat organisaatiot. Liiketoimintaosaaminen on henkilösidonnaista ja ilmenee yksilötasolla. Kuitenkin tällaisessa selvitystyössä ei ole mahdollista käytettävissä olevan ajan puitteissa tarkastella liiketoimintaosaamista henkilötasolla. Selvityksen tavoitteena on kartoittaa Itä-Suomen alueella toimivat 1) liiketoimintaosaamisen käyttäjät ja hyödyntäjät sekä heidän liiketoimintaosaamisensa taso 2) liiketoimintaosaamisen tuottajaorganisaatiot ja mahdollisuudet liiketoimintaosaamisen tuottamiseen sekä siirtämiseen 3) liiketoimintaosaamisen välittäjäorganisaatiot ja niiden mahdollisuudet liiketoimintaosaamisen siirtämiseen. Selvityksessä määritellään liiketoimintaosaamisen toimijoiden resurssit ja täsmennetään toimijoiden roolit Itä-Suomen liiketoimintaosaamisen verkostossa (käyttäjä, tuottaja, välittäjä). Käytännössä tämä tarkoittaa liiketoimintaverkoston potentiaalisten toimijoiden nykyisen ja tulevaisuuden liiketoiminnallisen kärkiosaaminen ja -tietämyksen sekä liiketoimintaosaamisen kärkihankkeiden selvittämistä. Lisäksi selvitetään ja määritellään alustavasti toimijaorganisaatioiden vastuuhenkilöt sekä potentiaalisten toimijoiden ajatukset/näkemykset perustettavan verkoston toiminnasta ja sen tuomasta mahdollisesta lisäarvosta verkoston toimijoille. Tässä selvityksessä keskitytään niihin liiketoimintaosaamisen tuottajiin, joilla myös tämän osaamisen tuotanto tapahtuu pääosin Itä-Suomen alueella, ja joilla on alueella merkittävästi omia liiketoimintaosaamisen resursseja. Liiketoimintaosaamisen alue rajataan koulutuksessa ja tutkimuksessa talouden, kaupan ja hallinnon alaan, minkä vuoksi esim. muiden substanssitieteenalojen ja teknologian tutkimusta sekä koulutusta tuottavia organisaatioita ei käsitellä tässä selvityksessä, jos niiden yhtenä päätoimialana ei ole liiketalouden, kaupan ja hallinnon tutkimus ja koulutus.

6 6 3. Aineisto ja menetelmät Tutkimusaineisto on kerätty organisaatioiden kotisivuilta, valtakunnallisista ja kansainvälisistä julkaisuista sekä liiketoimintaosaamisen hyödyntäjiin, tuottajiin ja välittäjiin kohdistettujen kyselyiden ja haastatteluiden avulla. Haastateltaviksi on valittu oman arviomme mukaan Itä-Suomen alueen merkittävimmät liiketoimintaosaamisen kentällä vaikuttavat toimijat. Ammattikorkeakoulujen osalta tiedot on kerätty pääosin sähköpostikyselyn (Liite 1) välityksellä (n=5) jo kesällä Itä-Suomen ammattikorkeakouluilta kysyttiin seuraavat kysymykset: 1. Mitä liiketoimintaosaamista yksiköllänne on, ja mitä (kärkiosaamista) haluatte tuoda Itä- Suomen liiketoimintaosaamisen verkoston toimintaan? 2. Mitä liiketoimintaosaamisen hankkeita teillä on suunnitteilla tai käynnistymässä, jotka haluaisitte kytkeä Itä-Suomen liiketoimintaosaamisen kehittämishankkeisiin? 3. Kuka teidän organisaatiostanne tulisi toimimaan yhteyshenkilönä ja osallistumaan mahdollisesti perustettavan Itä-Suomen liiketoimintaosaamisen kehittämisverkoston työryhmän toimintaan? Muiden Itä-Suomessa liiketoimintaosaamista tuottavien, välittävien ja käyttävien organisaatioiden osalta kaikkia potentiaalisia toimijoita ei ollut mahdollista ja järkevää haastatella. Haastatteluiden avulla on pyritty muodostamaan liiketoimintaosaamisen toimijajoukon kokonaisnäkemys hyödyntämällä ennalta määriteltyä toimijaotantaa (n=18), joka kattaa kaikki ns. keskeiset liiketoimintaosaamisen toimijaryhmät Itä-Suomessa. Haastattelut toteutettiin teemahaastatteluna. Teemat olivat seuraavat: 1. Haastateltavan organisaation toimijaidentiteetin määrittely liiketoimintaosaamisen kentässä. 2. Liiketoimintaosaamisen sisältö ja tarve organisaatioissa 3. Toimijakohtaiset näkemykset Itä-Suomen liiketoimintaosaamisverkoston tarpeesta, organisoinnista ja toiminnan sisällöstä. Toimijakohtaiset haastattelut nauhoitettiin ja analysoinnissa hyödynnettiin sisällön analyysiä. Teemahaastattelurunkoa (ks. Liite 2) käytettiin analyysikehikkona, jonka ympärille yksittäiset haastattelut koodattiin litteroinnin jälkeen.

7 7 4. Liiketoimintaosaaminen 4.1 Liiketoimintaosaamisen määrittely Liiketoiminnan harjoittajan näkökulmasta liiketoiminta on organisoitua toimintaa, minkä tavoitteena on kannattava hyödykkeiden vaihdanta. Liiketoimintaosaaminen tarkoittaa kaikkia niitä tietoja ja taitoja, joita tarvitaan liiketoiminnan harjoittamisessa. Liiketoiminnan käynnistäminen ja toiminnan organisoiminen edellyttävät yrittäjyyttä, johtajuutta (leadership) ja johtamistietoa sekä -taitoa (management). Kannattavuus ja vaihdanta puolestaan edellyttävät yritystoiminnassa mm. taloushallinnon ja rahoituksen, markkinoinnin ja myynnin sekä usein myös kansainvälisen liiketoiminnan tietoa ja taitoa. Liiketoimintaosaamisen kehittämisen tavoitteena on yritysten ja liiketaloudellisin perustein toimivien organisaatioiden tiedollisten ja taidollisten valmiuksien kehittäminen liiketoimintaan liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi. Usein näiden valmiuksien parantaminen edellyttää tutkimustoimintaa ja sen kautta uuden tiedon sekä liiketoimintamallien kehittämistä. (Selvityksen tekijät ovat määritelleet liiketoimintaosaamisen tässä yhteydessä selvitystä palvelevaksi käsitesisällöksi. Liiketoimintaosaamisen käsitteen osalta on olemassa myös useita muita käsitteen sisällöllisiä määrittelyjä) 4.2 Liiketoimintaosaamisen tuottaminen ja siirtäminen Liiketoimintaosaamisen tuottajina toimivat yliopistot, korkeakoulut ja ammatilliset oppilaitokset sekä tutkimusorganisaatiot. Välittäjäorganisaatioita ovat mm. teknologiakeskukset ja alueelliset kehittämisorganisaatiot. Suuri osa tuottajista toimii myös jonkinlaisessa välittäjäroolissa. Välittäjäorganisaatiot voivat toimia hyödyntäjäorganisaatioiden tukena liiketoimintaosaamisen siirrossa ja hyödyntämisessä. Liiketoimintaosaamisen hyödyntäjäorganisaatioita ovat pääasiassa yritykset. Yritykset voidaan jakaa koon ja mahdollisen liiketoimintaosaamisen hyödyntämiskyvykkyyden perusteella erilaisiin ryhmiin. Liiketoimintaosaamista kertyy ja sitä voidaan siirtää kokemuksen, koulutuksen sekä tutkimuksen avulla (Kuvio 1). Liiketoimintaosaamisen tuottamista voidaan tarkastella tuottamisen ja käytäntöön siirtämiseen vaatiman ajan suhteen. Kuviossa 1 esitetään liiketoimintaosaamisen käytäntöön siirtäminen ajan funktiona liiketoimintaosaamisen hankkijan (esim. toimeksiantoja antava tai rekrytoiva yritys) panostuksen näkökulmasta. Kuviossa esitetyt toiminnat ovat päällekkäisiä ja yksiselitteistä käytäntöön siirtämisaikaa ja panostusta on vaikea määritellä. Kuvion suuntaa antavan luokittelun perustana ovat innovaatioiden leviämisen mallit ja kuvaukset. Kokemuksen kautta kertyvä liiketoimintaosaaminen saadaan nopeimmin yritysten käyttöön rekrytoimalla osaavaa henkilöstöä ja tilaamalla palveluja suoraan osaavilta yrityksiltä ja organisaatioilta. Kokemuksen kautta hankittua liiketoimintaosaamista voidaan siirtää yrityksiin myös kokeneiden yritysjohtajien mentoroinnin kautta. Tässä mielessä tärkeimpiä liiketoimintaosaamisen kannalta ovat yritykset ja organisaatiot, jotka näitä palveluja tarjoavat, ja kokeneet yritysjohtajat.

8 8 Kuvio 1: Liiketoimintaosaamisen Tiedon kokoaminen, tuottaminen ja välittäminen on luonnollisesti koulutusverkoston erityistehtävä. Liiketoimintaosaamisen tuottajaorganisaatioilla perinteisesti yliopistojen, korkeakoulujen ja ammatillisten oppilaitosten osalta nopeimmin vaikuttavia toimenpiteitä ovat täydennyskoulutustoiminnot ja ajankohtaiset koulutustilaisuudet. Näiden kautta yritykset ja organisaatiot voivat hankkia liiketoimintaosaamista myös suhteellisen nopeasti. Koulutusorganisaatioilla on tärkeä tehtävä kouluttaa liiketoiminnan osaajia alueen yritysten tarpeisiin. Tutkintoon johtavan koulutuksen toimintojen aikajänne on lyhimmillään n. 1,5 vuotta, mutta esim. koko maisterin tutkinnon tavoitesuoritusaika on valtakunnallisesti keskimäärin noin 5 vuotta. Korkeakouluverkostot tuottavat pääosin uuden tutkimustiedon ja niiden lisäksi myös muut oppilaitokset toimivat aktiivisesti tiedon kokoamisessa ja välittämisessä. Suhteellisesti eniten aikaa vieviä toimintoja tietoa hankkivan yrityksen näkökulmasta ovat perustutkimus ja soveltavan tutkimustiedon tuottaminen opetuksen tarpeisiin. Soveltavan tutkimustiedon tuottaminen ja siirtäminen hyödyntäjäorganisaatioiden käyttöön voi sinällään tapahtua nopeammin, jos se tehdään toimeksiantona suoraan käyttäjän tarpeisiin. Kuitenkin uuden tieteellisen tiedon tuottaminen ja levittäminen on perustaltaan pitkäkestoista toimintaa. Oleellista olisi kehittää ja sitouttaa liiketoimintaosaamisen palveluja Itä-Suomen alueella ja alueelle. Tässä yhteydessä myös julkisten organisaatioiden tulisi hankintoja kilpailuttaessaan erityisesti huomioida alueella toimivat palvelujen tarjoajat ja heidän mahdollisuutensa oman kilpailukyvyn kehittämiseen. TE-keskukset, teknologiakeskukset, kauppakamarit ja yrittäjäjärjestöt voivat tässä toiminnassa tarjota omaa osaamistaan ja tukea sekä toimia erityisesti informaation välittäjinä.

9 9 Osaamisen siirrossa nopein ja tehokkain tapa on kokemuksen kautta hankittu liiketoimintaosaaminen ja sen kaupallinen siirto, joka tapahtuu tietovaltaisten palveluorganisaatioiden (KIBS, Knowledge Intensive Business Services), kuten suunnittelu-, laki-, ja tilitoimistot, välityksellä. Tietovaltaiset palveluorganisaatiot ovat polarisoituneet siten, että toimijoina on suuria kansainvälisiä organisaatioita ja toisaalta hyvin pieniä paikallisia toimijoita. Liiketoimintaosaamisen juurruttaminen alueelle edellyttää alueen ulkopuolisen huippuosaamisen käyttöä, mutta myös järkevää panostusta paikallisten toimijoiden palvelujen ja osaamisen kehittämiseen. Tässä toiminnassa julkisten organisaatioiden tulee kuitenkin kaikin tavoin välttää markkinahäiriöitä ja tavoitella markkinalähtöistä toimintatapaa. 5. Toimijoiden rooli liiketoimintaosaamisen kentässä 5.1 Liiketoimintaosaamisen käyttäjät Liiketoimintaosaamisen käyttäjillä voidaan tarkoittaa yrityksiä ja muita innovaatiotoiminnan organisaatioita. Yritykset muodostavat tärkeimmän liiketoimintaosaamisen käyttäjäryhmän. Itä- Suomi -ohjelmassa käytetään liiketoimintaosaamisen käyttäjistä termejä avain- ja kärkiyritykset sekä menestyneet yritykset. Ns. avain- ja kasvuyrityksillä tarkoitetaan Itä-Suomessa usealla eri toimialoilla vaikuttavia jo toimivia yrityksiä, joilla on käytännössä osoitettua aikaisempaa kokemusta liiketoiminnan liikevaihdon kasvusta, kannattavasta liiketoiminnan tuloksenteosta (liikevoiton luomisesta) ja kokonaisvaltaisesta taloudellisesta menestyksestä. Tässä selvityksessä yritykset luokitellaan Kauppalehden, Balance Consulting Oy:n ja LTT- Tutkimuksen tekemän Maakuntien menestyjät artikkelisarjan perusteella kasvuyrityksiin, menestyneisiin yrityksiin ja tuloksentekijöihin. Luokitteluperusteet on kuvattu Liitteessä 3. Luokituksessa yrityksen tulee saada vähintään 50 pistettä tullakseen valituksi aineistoon. Luokituspisteet määräytyvät suhteellisesti koko yritystietokannan ja yrityksen oman toimialan mukaan, mikä osittain vaikuttaa luonnollisesti toimialajakaumiin. Näin ollen toimialoista tehtäviin päätelmiin on suhtauduttava varauksellisesti. Lisäksi tämän luokituksen puutteena on mikro- ja pienten yritysten sekä em. luokituksesta johtuen liiketoiminnan tulevaisuuden kasvu- ja tuloksentekopotentiaalia omaavien yritysten puuttuminen aineistosta. Kauppalehden ja Balanced Consulting oy:n (2005) listaamat Itä-Suomen maakuntakohtaiset kasvu-, tuloksentekijä- ja menestysyritykset (N=366) toimivat suuressa määrin perinteisillä toimialoilla, kuten maatalouden, rakennusteollisuuden, metsä- ja paperiteollisuuden, metalliteollisuuden, kemian- ja elintarviketeollisuuden parissa sekä kaupan aloilla (Taulukko 1). Eri toimialoilla esiintyy jonkin verran maakuntakohtaisia eroja kasvu-, tuloksenteko- ja taloudellisen menestyksen näkökulmista. Tämän selvitysraportin tehtävänä ei ole kuitenkaan analysoida alueellisia eroja vaan tunnistaa yritystoimijoita, joilla on ollut ja on halu, kyky sekä mahdollisuus liiketoiminnan kasvuun, tuloksentekoon ja taloudelliseen menestykseen. Tällaisella toimijaryhmällä on arvokasta kokemusta siitä, minkälaista liiketoiminnan osaamista yrityksen liiketoiminnan kasvu, tuloksenteko ja taloudellinen menestys käytännössä vaativat yksittäiseltä toimijalta. Tällaiset kokemukset olisi hyvä saada myös Itä-Suomen liiketoimintaosaamisen verkoston käyttöön. Toisaalta ennalta määritelty kasvu-, tuloksenteko- ja menestyjäyritysjoukko saattaa muodostaa myös mahdollisen kasvu, tuloksenteko- ja menestysjoukon tulevaisuudessa. Lisäksi tällaiset yritykset toi-

10 10 mivat usein myös positiivisina roolimalleina eri toimialojen ja alueiden potentiaalisille kasvu-, tuloksenteko- ja menestysyrityksille sekä yrittäjille. Taulukko 1: Kasvu-, menestys- ja tuloksentekijäyritysten jakauma maakunnittain ja toimialoittain Toimiala Etelä- Karjala Etelä- Savo Kainuu Pohjois- Karjala Pohjois- Savo Yht. (lkm) Yht. (%) Maatalous, kalatalous, kaivannaistoiminta ,3 (A-C) Teollisuus (D) ,4 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto ,3 (E) Rakentaminen (F) ,4 Tukku- ja vähittäiskauppa (G) ,9 Majoitus- ja rav. tominta (H) ,1 Kuljetus-, varastointi ja tietoliikenne ,5 (I) Rahoitustoiminta (J) ,6 Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut, ,4 liike-elämän palvelut (K) Koulutus (M) ,3 Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut ,8 (N) Muut yhteiskunn. ja ,1 henk.koht. palvelut (O) Yhteensä Kasvu-, tuloksentekijä- ja menestysyritykset muodostavat heterogeenisen yritysjoukon. Yritykset eroavat toisistaan organisaation, henkilöstön koon, liiketoiminnan sisällön, tulevaisuuden liiketoimintatavoitteiden ja liiketoimintaympäristön suhteen. Nämä useat tekijät todennäköisesti vaikuttavat erikseen ja yhdessä sekä tilannekohtaisesti liiketoimintaosaamisen nykyhetken ja tulevaisuuden tarpeisiin. Yrityksen henkilöstön koon perusteella yleensä ns. suurilla yrityksillä, jotka työllistävät yli 250 henkilöä on jo olemassa organisaatiossa vahvat liiketoimintaosaamisen resurssit ja laaja liiketoiminnallinen kokemusperusta. Pien- tai mikroyrityksillä sen sijaan on harvoin vastaavaa resurssiperustaa, mutta ne voivat kuitenkin verkostoitumisen ja yhteistyön avulla laajentaa omaa resurssipohjaansa.

11 Kasvu itäsuomalaisissa yrityksissä Yritysten liiketoiminnan kasvututkimusten perusteella vain hyvin pieni osa kaikista yrityksistä Suomessa tavoittelee merkittävää liiketoiminnan kasvua (KTM, Yrittäjyyskatsaus 2005; Heinonen, 2005). Kuitenkin liiketoimintaosaamisen verkoston näkökulmasta juuri nämä kasvuhakuiset yritykset muodostavat liiketoimintaosaamisen käyttäjien ydinryhmän erilaisine liiketoimintamahdollisuuksineen. Kuviossa 2 on kuvattuna toimialakohtainen liikevaihdon keskimääräinen vuosikasvu itäsuomalaisissa tuloksentekijä-, kasvu- ja menestyjäyrityksissä vuosina Kuten kuviosta havaitaan, koko Itä-Suomen alueella kasvu on ollut 2000-luvulla voimakkain kiinteistö, vuokrausja tutkimuspalvelujen ja liike-elämän palvelujen sekä rakentamisen toimialoilla. Teollisuudessa ja tukku- ja vähittäiskaupassa kasvu on ollut keskimäärin vajaat 15 % vuodessa. Alhaisinta kasvu on ollut sähkö-, kaasu- ja vesihuollon toimialalla, missä keskimääräinen vuosikasvu on ollut 7,5 %. Kaikkien toimialojen keskimääräinen liikevaihdon kasvu 32,6 Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut; liike-elämänpalvelut 88,9 Toimialat Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Tukku- ja vähittäiskauppa 10,4 14,9 Rakentaminen 78,0 Sähkö-, kaasu ja vesihuolto 7,5 Teollisuus Maatalous 14,8 13,4 0,0 20,0 40,0 60,0 80,0 100,0 Keskimääräinen kasvuprosentti Kuvio 2: Toimialakohtainen liikevaihdon kasvu itäsuomalaisissa tuloksentekijä-, kasvuja menestysyrityksissä vuosina (n=334). Huom! Maakunnista ei ollut kattavia tietoja kaikista toimialojen keskimääräisestä liikevaihdon kasvusta, puuttuvien toimialojen yritysten määrä n=32. TOL (2002) luokittelun mukaan puuttuvia toimialoja on kaivostoiminta ja louhinta, majoitus- ja ravitsemustoiminta, koulutus, terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut sekä muut kaupalliset, yhteiskunnalliset ja henkilökohtaiset palvelut. Kokonaisuudessaan Itä-Suomen alueella oli 61 yritystä, joiden vuotuinen keskimääräinen kasvu oli yli 30 % vuodessa (Taulukko 2). Lukumääräisesti ja suhteellisesti eniten nopean kasvun yrityksiä oli rakentamisen toimialalla. Huomionarvoista, on että koko aineistossa olleista tämän toimialan yrityksistä puolet oli nopean kasvun yrityksiä.

12 12 Taulukko 2: Nopean kasvun (yli 30 %/v.) yritysten jakauma Itä-Suomessa maakunnittain ja toimialoittain Toimialat Etelä- Karjala Etelä- Savo Kainuu Pohjois- Karjala Pohjois- Savo Yht. (lkm) Yht. (%) Maatalous, kalatalous, kaivannaistoiminta ,9 (A-C) Teollisuus (D) ,5 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto ,6 (E) Rakentaminen (F) ,1 Tukku- ja vähittäiskauppa (G) ,0 Majoitus- ja rav. tominta (H) ,6 Kuljetus-, varastointi ja tietoliikenne (I) Rahoitustoiminta (J) ,6 Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut, ,8 liike-elämän palvelut (K) Koulutus (M) Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (N) Muut yhteiskunn. ja ,6 henk.koht. palvelut (O) Yhteensä Etelä-Karjalan alueella kasvu-, menestyjä- ja tuloksentekijäyrityksistä 15:llä eli lähes neljänneksellä oli 3 vuoden kasvun keskiarvo joko negatiivinen, nolla tai kasvutieto puuttui. Etelä- Karjalan alueen yrityksistä 10 oli nopean kasvun yrityksiä, joiden vuotuinen kasvu oli yli 30 %. Yhtäkään näistä nopean kasvun yrityksistä ei voi varsinaisesti pitää korkean teknologian yrityksenä, vaikka osan tuotteet sisältävätkin merkittävästi teknologiaa. Eniten nopeasti kasvaneita yrityksissä oli rakentamisessa tai siihen läheisesti liittyvillä toimialoilla. (40 %). Toinen toimiala, jolta oli nopean kasvun yritysten joukossa useampia yrityksiä, oli metalliteollisuus. Etelä-Karjala poikkesi siinä mielessä muista maakunnista, että nopean kasvun yritysten joukossa ei ollut varsinaisesti yhtään vähittäiskaupan alan yritystä. Etelä-Savon alueella vertailussa mukana olevista yrityksistä samoin lähes neljännes eli 19 oli sellaisia menestyjä- ja tuloksentekijäyrityksiä, jotka eivät kasvaneet lainkaan tai niiden kasvun 3 vuoden keskiarvo oli negatiivinen. Yrityksistä 10 oli nopean kasvun yrityksiä, joiden vuotuinen kasvu oli yli 30 %. Yhtäkään näistä nopean kasvun yrityksistä ei voi pitää korkean teknologian yrityksenä. Eniten nopeasti kasvaneita yrityksiä oli rakentamisessa tai siihen läheisesti liittyvillä toimialoilla. (40 %). Joukkoon mahtui myös teollisuus- (metalliteollisuus, muoviteollisuus), kauppa- ja suunnitteluyrityksiä. Kainuussa kasvu-, menestyjä- ja tuloksentekijäyrityksiä oli yhteensä 35. Näistä 10 yrityksen (28 %) kolmen vuoden kasvu oli negatiivinen. Alueen yrityksistä kuitenkin 6 (17 %) ylsi huippukasvuun. Kainuun nopean kasvun yrityksistä ei erityisesti erotu mikään toimiala, vaan kuusi nopean kasvun yritystä toimii viidellä eri päätoimialalla.

13 13 Pohjois-Karjalan alueella kasvu-, menestyjä- ja tuloksentekijäyrityksistä 26 yrityksen (27 %) liikevaihto ei joko kasvanut lainkaan tai oli negatiivinen. Nopean kasvun yrityksiä, joilla kasvu oli yli 30 %, Pohjois-Karjalassa oli yhteensä 22 yritystä eli lähes neljännes koko analysoidusta yritysjoukosta. Pohjois-Karjalan nopean kasvun yritysten toimialajakauma oli luonnollisesti myös jonkin verran monipuolisempi, joskin myös Pohjois-Karjalassa nopean kasvun yritysten joukkoon kuului paljon rakentamisen (8 / 36 %) ja metalliteollisuuden toimialan (6/ 28 %) yrityksiä. Kaupan alan yrityksiä nopean kasvun yritysten joukossa oli 5 jakautuen päivittäistavaroiden vähittäiskaupasta metalli- ja kivennäistuotteiden sekä teollisuuden koneiden tukkukauppaan. Pohjois-Savossa kasvamattomien yritysten suhteellinen osuus oli huomattavasti alhaisempi kuin Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa eli ainoastaan vähän yli 16 %. Samoin huippukasvuun eli yli 30 % keskimääräiseen vuotuiseen kasvuun ylsi lähes 10 % (13) kasvu-, menestyjä- ja tuloksentekijäyrityksistä. Nopeiden kasvajien joukkoon kuului 4 rakennustoimialaan liittyvää yritystä, jotka kaikki kasvoivat keskimäärin yli 100 % vuodessa, ja joista kolme ylsi lähes 300 %:n vuotuiseen kasvuun. Kuten yo. analyysista käy ilmi, suuri joukko kaikkien maakuntien menestyjä- ja tuloksentekijäyrityksistä ei ole kasvanut lainkaan vaan päinvastoin osalla kasvun mittarina käytetty liikevaihto jopa laski. Sen sijaan näiden yritysten omavaraisuusaste tai sijoitetun pääoman tuotto oli korkea Itä-Suomen tuloksentekijät Tuloksenteon perusmittarina aineistossa käytetään liiketoiminnan nettotuottoa ennen veroja. Seuraavassa analyysi tuloksentekijäyritykset on luokiteltu suhteuttamalla nettotuotto yritykseen sijoitettuun omaan pääomaan (sipo % = yrityksen nettotuotto / yrityksen oma pääoma). Mikäli yrityksen sijoitetun pääoman tuottoprosentti oli yli 15 %, se luokiteltiin tuloksentekijäyritykseksi. Koska kaikkien yritysten sijoitetun pääoman prosenttia ei aineistossa ollut laskettu, tarkistettiin mittarin herkkyys vertaamalla yrityksen nettotuottoa liikevaihtoon. Viidellä yrityksellä näistä nettotuotto oli yli 10 % liikevaihdosta, mutta nämä yritykset eivät puolestaan olleet merkittävästi kasvavia tai hyvin menestyneitä yrityksiä. Koko Itä-Suomen alueella tuloksentekijäyrityksiksi tuli luokitelluksi yhteensä 206 yritystä eli yli 56 % koko kasvu-, menestyjä- ja tuloksentekijäyritysten joukosta (Taulukko 3). Toimialoittain tarkasteltuna tuloksentekijäyritykset ovat pääosin eri maakunnissa samoilta toimialoilta kuin nopean kasvun yrityksetkin. Parhaat tuloksentekijät ovat eri maakunnissa teollisuuden ja tukku- ja vähittäiskaupan päätoimialoilla, joilla kummallakin on yhteensä noin kolmasosa kaikista tuloksentekijäyrityksistä. Teollisuudessa eniten tuloksentekijöitä on metallituoteteollisuuden ja koneja laitevalmistuksen toimialoilla. Kolmas selvästi erottuva toimiala on rakentaminen, minkä osuus tuloksentekijöistä on yli 12 %. Kokonaisuudessaan rakentaminen on suhteellisesti laskettuna myös tuloksekkain toimiala, sillä lähes 2/3 rakentamisen toimialan yrityksistä on hyviä tuloksentekijöitä. Maakunnittain tuloksentekijäyritykset yritykset jakautuvat melko tasaisesti, kolmen maakunnan alueella Etelä-Karjalassa, Etelä-Savossa ja Pohjois-Karjalassa on jopa sama määrä (43) tuloksen-

14 14 tekijäyrityksiä. Suhteutettaessa tuloksentekijäyritykset koko aineistoon eniten tuloksentekijöitä löytyy Kainuun alueelta, minkä 35 yrityksestä 30 (86 %) luokitellaan hyviksi tuloksentekijöiksi. Taulukko 3: Tuloksentekijät Itä-Suomessa toimialoittain ja maakunnittain (sipo %) Toimialat Etelä- Karjala Etelä- Savo Kainuu Pohjois- Karjala Pohjois- Savo Yht. (lkm) Yht. (%) Maatalous, kalatalous, kaivannaistoiminta ,5 (A-C) Teollisuus (D) ,5 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto ,4 (E) Rakentaminen (F) ,1 Tukku- ja vähittäiskauppa (G) ,5 Majoitus- ja rav. tominta (H) ,5 Kuljetus-, varastointi ja tietoliikenne ,4 (I) Rahoitustoiminta (J) ,5 Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut, ,3 liike-elämän palvelut (K) Koulutus (M) ,5 Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut ,0 (N) Muut yhteiskunn. ja ,9 henk.koht. palvelut (O) Yhteensä Itäsuomalaiset huippuyritykset Luokittelu huippuyrityksiin perustuu yrityksen liiketoiminnan tunnuspiirteitä kuvaaviin muuttujiin, joiden avulla on määritelty ns. KL-luokitus. Tunnuspiirteitä kuvaavia muuttujia luokituksessa ovat liikevaihdon kasvuprosentti (3 vuoden keskiarvo), sijoitetun pääoman tuottoprosentti, nettotulosprosentti ennen veroja, current ratio -tunnusluku, omavaraisuusasteprosentti ja vieraanpääoman takaisinmaksuaika. KL-luokituksen pisteiden vaihteluväli on pistettä, jossa ns. huippuyritykset saavat pisteitä välillä (Ks. liite tarkemmat yritysluokitteluperusteet ja KL-pisteytysperusteet). Tämän tutkimuksen yritysjoukosta (n=366) Itä-Suomessa toimivia ns. liiketaloudellisesti menestyviä huippuyrityksiä on yhteensä 51 yritystä (Taulukko 4). Alkutuotannossa ja terveydenhuoltoja sosiaalipalveluissa ei Itä-Suomen alueella ole lainkaan huippuyrityksiksi luokiteltavia yrityksiä. Eniten huippuyrityksiä on teollisuudessa, tukku- ja vähittäiskaupassa sekä rakentamisen toimialalla.

15 15 Taulukko 4: Itä-Suomen huippuyritysten (n=51) toimialajakauma maakunnittain. Toimialat Etelä- Karjala Etelä- Savo Kainuu Pohjois- Karjala Pohjois- Savo Yht. (lkm) Yht. (%) Maatalous, kalatalous, kaivannaistoiminta (A-C) Teollisuus (D) ,0 Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto ,0 (E) Rakentaminen (F) ,8 Tukku- ja vähittäiskauppa (G) ,5 Majoitus- ja rav. tominta (H) Kuljetus-, varastointi ja tietoliikenne ,0 (I) Rahoitustoiminta (J) ,0 Kiinteistö-, vuokraus- ja tutkimuspalvelut, ,0 liike-elämän palvelut (K) Koulutus (M) ,0 Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut (N) Muut yhteiskunn. ja ,0 henk.koht. palvelut (O) Yhteensä Etelä-Karjalan alueella viisi yritystä eli noin 8% Etelä-Karjalan kasvu-, menestys- ja tuloksentekijäyrityksistä voidaan luokitella liiketaloudellisen perustein huippuyrityksiksi. Huippuyritysten osuus tämän tutkimuksen maakunnallisesta yritysjoukosta on suhteellisesti pienin verrattuna muiden Itä-Suomen maakuntien vastaaviin lukuihin. Etelä-Karjalan osalta näiden huippuyritysten toimialoja ovat teollisuus, tukku- ja vähittäiskauppa sekä kiinteistö-, vuokraus- ja liikeelämän palvelut. Etelä-Savon alueella seitsemän yritystä eli noin 9% Etelä-Savon kasvu-, menestys- ja tuloksentekijäyrityksistä voidaan luokitella huippuyrityksiksi. Etelä-Savossa huippuyritykset ovat jakautuneet teollisuuden, tukku- ja vähittäiskaupan ja rakentamisen toimialoille. Kainuussa analysoitavista yrityksistä noin 11 % on huippuyrityksiä. Kainuussa näiden huippuyritysten toimialoja ovat teollisuus, tukku- ja vähittäiskauppa, rakentaminen ja koulutus. Pohjois- Karjalan alueella 18 yritystä (19 %) analysoitavista yrityksistä voidaan luokitella huippuyrityksiksi. Pohjois-Karjalassa huippuyrityksiä on sekä absoluuttisesti että suhteellisesti enemmän kuin muissa Itä-Suomen maakunnissa. Pohjois-Karjalan huippuyritykset jakautuvat pääosin muuten samoille toimialoille kuin muissakin Itä-Suomen maakunnissa. Pohjois-Savon alueella 17 yritystä eli noin 11% Pohjois-Savon kasvu-, menestyjä- ja tuloksentekijäyrityksistä voidaan luokitella huippuyrityksiksi. Pohjois-Savon osalta huippuyritysten toimialajakauma on laajin verrattuna muihin Itä-Suomen maakuntien huippuyritysten toimialajakaumiin sisältäen teollisuuden, tukku- ja vähittäiskaupan, rakentamisen lisäksi kuljetus-, varastointi- ja tietoliikenne, sähkö- kaasu- ja vesihuolto sekä rahoitustoiminnan toimialat.

16 Yhteenveto Yllä on tarkasteltu Itä-Suomen yrityksiä Kauppalehden, Balance Consulting Oy:n ja LTT- Tutkimuksen tekemän Maakuntien menestyjät artikkelisarjan perusteella. Yritykset on jaettu kasvuyrityksiin, menestyneisiin yrityksiin ja tuloksentekijöihin. Yhteenvetona Itä-Suomen kasvu-, menestyjä- ja tuloksentekijäyrityksistä voidaan todeta, että eniten näitä yrityksiä löytyy teollisuuden, rakentamisen ja tukku- ja vähittäiskaupan toimialoilta. Suhteellisesti selvästi eniten kasvu-, tuloksentekijä- ja menestyjäyrityksiä on rakentamisen toimialalla, mistä löytyvät myös nopeimmin kasvaneet yritykset. Itä-Suomen alueen kasvu-, menestyjä- ja tuloksentekijäyritysten joukossa on tuskin lainkaan korkean teknologian yrityksiä ja melko vähän myös osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen tuottajayrityksiä. Selityksenä voi olla se, että teknologiayritykset käyttävät merkittävästi panoksia tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja tästä syystä niiden kannattavuus ja tuloksentekokyky ovat todennäköisesti ainakin yritysten alkutaipaleella heikkoja. Toisaalta suuri osa alueella olevista osaamisintensiivisistä liike-elämän palveluista kuuluu todennäköisesti mikroyritysten joukkoon, minkä vuoksi niitä ei ole mukana vertailussa. Aiempina vuosina vastaavissa vertailussa esimerkiksi asianajotoimistot ovat menestyneet erinomaisesti. Kasvu-, menestyjä- ja tuloksentekijäyrityksissä liiketoimintaosaaminen on todennäköisesti myös hyvällä tasolla. Toimintojen painottuminen perinteisille toimialoille ja toimintoihin herättävät kuitenkin kysymyksen: Pitäisikö liiketoimintaosaamisen kehittämispanostusta suunnata enemmän nimenomaan perinteisiin yrityksiin ja kohdistaa se nimenomaan koko yrityksen henkilöstöön? 5.2 Liiketoimintaosaamisen tuottajat Yliopistotaso Yliopistotason liiketoimintaosaamista Itä-Suomen alueella tuotetaan Itä-Suomen kauppatieteiden verkostossa ja Mikkelin yliopistokeskuksessa toimivissa Helsingin kauppakorkeakoulun yksiköissä sekä Kajaanin yliopistokeskuksessa pääosin Oulun yliopiston toimesta. Lappeenrannan teknillisen yliopiston (LTY) kauppatieteiden osasto on vastannut Itä-Suomen kauppatieteellisen verkoston toiminnasta vuodesta 2001 alkaen. LTY:n, Joensuun yliopiston ja Kuopion yliopiston muodostamassa verkostossa LTY vastaa toiminnan koordinoinnista ja sillä on ainoana verkoston yliopistona kauppatieteiden tutkinnonanto-oikeus. Kauppatieteiden verkoston yksikköjen toiminta hyödyttää koko Itä-Suomen liiketoimintaosaamista. Yhteistyö perustuu yksikköjen suureen autonomiaan ja mahdollisuuteen kehittää omaleimaista profiilia, joskin toimijat tuntuvat olevan jonkin verran erimielisiä yhteistyön konkreettisuudesta ja tuloksellisuudesta varsinaisessa opetus- ja tutkimustyössä. Itä-Suomen kauppatieteiden verkostoyhteistyössä tutkinnonanto-oikeus on keskitetty yhdelle yksikölle. Tämä on aiheuttanut sen, että yhteistyössä korostuu voimakkaasti hallinnollisten asioiden hoitaminen toiminnallisten asioiden kustannuksella. Verkoston kussakin yliopistossa on omat opintohallinnolliset käytänteensä, jotka ovat osittain erilaiset. Tutkinnonanto-oikeuden keskitty-

17 17 minen on aiheuttanut sen, että verkostossa mukana olevien yksiköiden on pitänyt löytää opintohallinnollisissa asioissa yhteisiä käytäntöjä kauppatieteiden osalta. Edellä mainittujen yliopistoyksikköjen lisäksi Itä-Suomen alueella toimii ja yliopistokeskuksiin kuuluu sellaisia yksiköitä, joiden toiminta sivuaa liiketoimintaosaamisen tuottamista. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa liiketoimintaosaamista tuotetaan erityisesti maaseutuyrittäjyydestä samoin kuin osuustoiminnan alueelta. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin toteuttamassa Ecobusiness Kestävän liiketoiminnan maisteriohjelmassa liiketoimintaosaaminen liittyy kiinteästi myös ohjelman sisältöön, joskin pääosin tämän ohjelman liiketoimintaosaaminen hankitaan Helsingin kauppakorkeakoululta. Yliopistokeskusten ja yliopistoyksikköjen lisäksi yliopistotason liiketoimintaosaamista siirretään alueella esimerkiksi Yrittäjyyden osaamiskeskuksen ja Mikkelin kesäkauppakorkeakoulun kautta. Yrittäjyyden osaamiskeskus on verkostomaisesti toimiva organisaatio, joka myös tuottaa liiketoimintaosaamista verkkoon Akateemisen yrittäjäkoulun sivuille ja toteuttaa Yrittäjyyden MBA-ohjelmaa Mikkelissä (www.yrittajakoulu.com ). Etuna tämän yksikön toiminnassa on laaja, koko Suomen kattava yrittäjyyden asiantuntijoiden muodostama kouluttaja ja verkkomateriaalin tuottajajoukko. Vaikka em. yksiköt toimivat menestyksellisesti liiketoimintaosaamisen siirtäjinä, niillä ei ole Itä-Suomen alueella em. verkkomateriaalia lukuun ottamatta varsinaista tuottajafunktiota vaan suurin osa käytettävistä tuottajista tulee alueen ulkopuolelta. Tästä syystä seuraavassa onkin eritelty ja esitelty tarkemmin ne yliopistokeskusten ja yliopistojen liiketoimintaosaamisen tuottajat ja toimijat, joilla liiketoiminta on yhtenä päätoimialana ja joiden tuotantotoiminta tapahtuu pääosin Itä-Suomen alueella omin resurssein Helsingin kauppakorkeakoulu Helsingin kauppakorkeakoulun tavoitteena on olla eurooppalaisittain arvostettu ja tutkimustoiminnaltaan näkyvä yliopisto (www.hkkk.fi). Tähän pyritään edistämällä ja harjoittamalla vapaata, kriittistä talous- ja kauppatieteellistä tutkimusta sekä antamalla siihen perustuvaa ylintä opetusta. Liiketoimintaosaaminen tietoyhteiskunnassa on valittu keskeiseksi strategiseksi kehittämiskohteeksi ja vahvuusalueeksi tutkimuksessa ja opetuksessa sekä koko HKKK:n toiminnassa. Helsingin kauppakorkeakoululla on Itä-Suomen alueella kaksi toimintayksikköä kansainvälinen kauppatieteiden kandidaattiohjelma ja Pienyrityskeskus, jotka kuuluvat Mikkelin yliopistokeskukseen. Kandidaatin tutkintoon johtava koulutusohjelmassa, Bachelor of Science in Business Administration, B.Sc.(Bus.Adm) suoritetaan suomalainen alempi kauppatieteellinen yliopistotutkinto. Tutkinto on kilpailukykyinen kansainvälisillä työmarkkinoilla, joten sen avulla voi siirtyä suoraan työelämään. Tutkinnon jälkeen voi myös halutessaan hakea kauppatieteiden maisterin tutkintoa suorittamaan. Opetus toteutetaan englannin kielellä intensiivisissä kolmen viikon jaksoissa, joten opiskelu on tiivistä ja lähes ympärivuotista. Pääaineena opiskelijoilla on kansainvälinen liiketoiminta (International Business). Opiskelun painopisteinä ovat ongelmanratkaisukyky, ryhmässä toimiminen ja viestintävalmiudet. Normaalisti tutkinnon suorittamiseen menee 3 vuotta, josta viimeinen lukukausi ulkomaisessa vaihtoyliopistossa. BScBA ohjelmaa toteuttavaan henkilökuntaan Mikkelissä kuuluu 1 tohtorin tutkinnon ja 5 yliopistotutkinnon suorittanutta henkilöä.

18 18 Pienyrityskeskus Pienyrityskeskus on yrittäjyyden edistämiseen ja pk-yritysten kehittämiseen keskittynyt Helsingin kauppakorkeakoulun palveluyksikkö (www.pyk.hkkk.fi). Kauppatieteellistä osaamista siirretään maamme pk-yritysten hyväksi koulutuksen, yrityshautomotoiminnan ja tutkimuksen kautta. Pienyrityskeskuksella on neljännesvuosisadan kokemus pk-yritysten johdon ja yrittäjyyden koulutuksesta ja palvelutoiminnasta sekä yli 20 vuoden kokemus pk-yrityksiin ja yrittäjyyteen liittyvästä tutkimustoiminnasta. Pienyrityskeskuksen koulutusohjelmiin osallistui vuonna 2005 noin opiskelijaa, kurssipäiviä toteutui lähes ja koulutuspäiviä yhteensä noin Pienyrityskeskus toimii valtakunnallisesti ja kansainvälisesti toteuttaen ohjelmia eri puolilla Suomea. Kansainvälisyyttä edustaa toiminta Venäjällä ja Virossa. Pienyrityskeskuksen toimipisteet sijaitsevat Mikkelissä, Helsingissä, Pietarissa ja Tallinnassa. Toiminnan laadukkuutta osoittaa se, että Korkeakoulujen arviointineuvosto on esittänyt opetusministeriölle Helsingin kauppakorkeakoulun valitsemista aikuiskoulutuksen laatuyliopistoksi vuosiksi Aikuiskoulutuksen laatuyliopistoon kuuluvat HKKK:n aikuiskoulutusyksiköt Pienyrityskeskus, JOKO Executive Education Oy, Kansainvälinen koulutuskeskus ja avoin yliopisto. Helsingin kauppakorkeakoulu on ainoa yliopisto, joka on tullut valituksi aikuiskoulutuksen laatuyliopistoksi jo kolmannen kerran. Kokonaisuudessaan painopiste Pienyrityskeskuksen toiminnassa on liiketoimintaosaamisen ja uuden tiedon siirtämisessä pk-yrityksiin ja niitä tukeviin organisaatioihin täydennyskoulutuksen ja avoimen yliopisto-opetuksen avulla. Koulutustoiminta tukee yritysjohdon ja henkilöstön oppimista yrityksen toiminnan kehittymisen eri vaiheissa. Muut palvelumuodot ovat tutkimustoiminta ja yrityshautomotoiminta. Täydennyskoulutuksessa panostetaan erityisesti liiketoiminta- ja yrittäjyysosaamisen kehittämiseen. Pienyrityskeskuksen tarjonta soveltuu erityisesti pk-yritysten johdolle ja yrittäjille, keskijohdolle ja asiantuntijatehtävissä toimiville henkilöille, mutta myös julkisen sektorin johto- ja asiantuntijatehtävissä työskenteleville. Liiketoimintaosaamisen kehittämisen kannalta täydennyskoulutustoiminta on myös huomattavasti nopeammin vaikuttavaa kuin tutkintoon johtava yliopistotasoinen koulutus tai tutkimustoiminta. Pienyrityskeskuksessa uutta tietoa liiketoiminnan tueksi tuottaa tutkimustiimi. Tutkimustoiminnan painopisteitä ovat mm. kasvuyrittäjyys, yrittäjyysilmasto, palveluyrittäjyys ja pk-yritysten kansainvälistyminen ja alueellinen kehittäminen, painottuen erityisesti liiketoimintaosaamisen ja yrittäjyyden alueelliseen kehittämiseen. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan kohderyhminä ovat erityisesti Itä-Suomen ja Etelä-Savon alueen elinkeinoelämä, yritykset ja organisaatiot. Mikkelin yliopistokeskuksen toiminnassa Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus vastaa liiketoimintaosaamisen ja yrittäjyyden osa-alueista. Mikkelin yliopistokeskuksen toimijoiden lisäksi yhteistyötä tehdään Mikkelin ammattikorkeakoulun kanssa mm. tutkimalla opettajien ja opiskelijoiden yrittäjyysasenteita ja -valmiuksia. Kasvuyritystutkimuksessa yhteistyötä on erityisesti Kuopion yliopiston kanssa, ja Suomen Akatemian Entre hankkeessa Joensuun ja Kuopion yliopiston kanssa samoin kuin Tampereen teknillisen yliopiston kanssa. Liiketoimintaosaamisen verkoston kehittämiseen liittyy erityisesti kansainvälinen verkostoitumishanke Integrate to Innovate, jossa ovat mukana Pienyrityskeskuksen lisäksi organisaatiot Skotlannista (johtava partneri), Islannista, Norjasta ja Ruotsista. Tämän hankkeen kansalliset toi-

19 19 menpiteet keskittyvät Itä-Suomen alueelle ja hankkeen toimenpiteistä kootaan seurantatietoa, jota voidaan käyttää myöhemmin verkostoitumisen tutkimuksessa. Yrityshautomotoimintaa edustavat yrityshautomot New Business Center - Helsinki ja New Business Center - Mikkeli. Yrityshautomoiden tehtävänä on avustaa uusia tai vähän aikaa toimineita yrityksiä turvalliseen ja menestykselliseen toimintaan. Hautomoissa yrityksille tarjottavia palveluja ovat liikeidean kehittäminen, yritysneuvonta, koulutustilaisuudet, korkeatasoinen erityiskonsultointi, toimitilat ja palvelut, kalusteet, Internet-yhteys, atk-tuki, verkostoituminen ja mahdollisesti myös yhteistyöhankkeet. Mikkelin NBC-projekti aloitettiin vuonna 2000 ja se siirtyi vuonna 2005 Teknologiakeskus Miktechin hallinnoimaksi. Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus jatkaa yrityshautomotoiminnassa Mikkelin teknologiakeskus Oy:n partnerina osallistumalla erityisesti yritysten konsultointiin ja hautomotoiminnan markkinointiin Joensuun yliopisto Joensuun yliopiston taloustieteiden laitoksen tutkimus ja opetus jakautuu johtamisen, kansantaloustieteen, laskentatoimen, markkinoinnin sekä oikeustaloustieteen substanssialueisiin. Tutkimuksen ja opetuksen kohde on taloudellinen toiminta, jota luonnehtii erityisesti kansainvälistyminen ja globalisaatio, innovatiivisuus ja tietotaito sekä avoimuuden ja kilpailullisuuden laajeneminen ja syveneminen. Tutkimuksen ja opetuksen tehtäväksi nähdään yritysten ja muiden taloustoimijoiden toimintaympäristön ja toimintakyvyn edellytysten näkyväksi tekeminen sekä osaltaan myös niiden kehittäminen. (www.joensuu.fi /taloustieteet/index.html). Taloustieteiden laitoksen erityisesti liiketoimintaosaamisen tuottamisen resurssit ovat selvityksen tekohetkellä 6 professoria, ja lehtoreita sekä yliassistentteja yhteensä 7-8 henkilöä. Lisäksi tutkijan nimikkeellä toimivia henkilöitä on noin 30 henkilöä. Liiketoimintaosaamista tuotetaan käytännössä opetuksen ja tutkimustoiminnan avulla. Liiketoimintaosaamisen opetuksen ja tutkimuksen perusresursointi on vielä kesken ja lisäksi tutkimustoiminta on Joensuussa vielä varsin nuorta, mutta hyvässä ja nopeassa kehitysvaiheessa. Erityisinä painopistealueina voidaan mainita laatujohtaminen, josta vastaa Professori Taina Savolainen ja matkailu, josta vastaa Professori Raija Komppula. Laskentatoimen osalta tutkimustoiminta on vielä nuorta ja tällä hetkellä oppiaineessa ei toimi virassa olevaa professoria. Taloustieteiden laitoksen kauppatieteellisen perusopetuksen keskeisinä kohderyhminä ovat pääaineopiskelijat, joiden sisäänotto on 65 opiskelijaa / vuosi. Lisäksi kauppatieteellinen perusopetus on avoinna muille Joensuun yliopiston tiedekuntien ja laitosten opiskelijoille ns. sivuaineopiskelijoille ja avoimen yliopiston kautta myös ei yliopistossa opiskeleville henkilöille. Kyseisten ryhmien määrä on viime vuosina ollut merkittävä peruskurssien osalta. Pääaineopiskelijoista karkean arvion mukaan noin %:ia tulee Pohjois-Karjalan ulkopuolelta. Liiketoimintaosaamista siirtyy yliopistosta alueelle pääasiassa opiskelijoiden välityksellä, median kautta ja konferenssien, seminaarien sekä tutkijaverkostojen avulla. Liiketoimintaosaamisen tuottamisessa yhteistyötä tehdään Itä-Suomen kauppatieteellisen verkoston puitteissa. Itä-Suomen kauppatieteellisen verkoston muodostavat Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Joensuun yliopisto ja Kuopion yliopisto. Johtamisen aineessa (prof. Taina Savolainen) opetusyhteistyö on ollut tiivistä sekä Lappeenrannan yliopiston että Kuopion yliopiston kanssa (mm. yhteisiä kursseja ja opettajavaihtoa). Markkinoinnin aineessa (prof. Raija Komppula) vastaa matkailualan verkostoyliopiston liiketoimintaosaamisesta. Verkostoyliopistossa ovat mukana

20 20 lähes kaikki Suomen yliopistot. Lisäksi laskentatoimen aineessa yhteistyötä on käytännössä tehty tarjoamalla yksittäisiä opintokursseja sähköisesti Itä-Suomen kauppatieteellisessä verkostossa, esim. Joensuun yliopisto on tarjonnut verkostolle johdon laskentatoimen jatkokurssin. Liiketoimintaosaamisen tuottamisessa yhteistyötä on tehty myös opettaja resurssien lisäämiseksi, esimerkiksi erilaiset tutoriaalit ovat hyviä mahdollisuuksia verkostoitua ja luoda konkreettisia yhteistyösuhteita. Kuitenkin, liiketoimintaosaamisen tuottamisessa yhteistyömahdollisuuksia on toistaiseksi hyödynnetty vielä hyvin vähän. Toisaalta tarvelähtöisyys, maantieteelliset etäisyydet ja itäsuomalaisten liiketoimintaosaamista tuottavien toimijoiden tuntemus alueen muista toimijoista asettavat omat haasteensa Itä-Suomen liiketoimintaosaamisen verkoston luomiselle. Itä- Suomen liiketoiminta-osaamisen verkosto voisi tuoda juuri Joensuun yliopiston taloustieteiden laitokselle lisäresursseja, osaamista ja synergiaetuja. Tämä voisi edistää oman yksikön fokusoitumista kärkiosaamisalueille. (Haastattelu ja kommentointi; taloustieteiden laitoksen varajohtaja Urho Paakkunainen) Kajaanin yliopistokeskus Kajaanin yliopistokeskus toimii Oulun yliopiston alaisuudessa. Sen toimintaan osallistuvat useat alueella jo toimivat yliopistot eli Jyväskylän, Joensuun, Kuopion ja Lapin yliopistot. (www.kajaaninyliopistokeskus.oulu.fi/). Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskus on toteuttanut ns. yrittäjyyspolkuohjelmaa, joka koostuu yrittäjyyskasvatuksen ja liiketoimintaosaamisen kehittämisestä osana laboratorio-toimintoja, maisteriohjelmia ja aikuiskoulutusta. Liiketoimintaosaamista tuotetaan tällä hetkellä pääasiassa sivuaineluontoisena yliopistokoulutuksena, jossa on mahdollisuus suorittaa 35 opintopistettä liiketaloustiedettä tietojenkäsittelytieteessä ja opettajankoulutuksessa yrittäjyyskasvatuksen 60 opintopisteen kokonaisuuden. Kainuun etu Oy toteuttaa Kainuun alueella emba koulutusohjelmaa, jonka sisältö perustuu Oulun yliopiston taloustieteiden laitoksen määrittelemään sisältöön ja opetus tapahtuu Kajaanin yliopistokeskuksen tiloissa. Lisäksi toteutetaan pienimuotoisempia yhden päivän liiketoimintaosaamisen gurutapahtumia. Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen ja opettajakoulutuksen yrittäjyyden, liiketoiminnan, johtamisen, manageroinnin ja markkinoinnin sivuaineopintoja kehitetään osana tutkintoon tähtäävää koulutusta. Keskeinen työkalu tulevaisuudessa on yritysten kasvua ja asiakkuuksien luomista tukeva maakunnallinen hautomoketju. Lisäksi Intotalo-konseptia kehitetään osana yrittäjyyskasvatusta. Pyrkimyksenä on myös tehostaa koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden sekä yritysten välistä yhteistyötä. Nousevana teemana on Venäjän yrityskulttuurin ja liiketoiminta-osaamisen kehittäminen. Tulevaisuudessa on tavoitteena, että Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitos aloittaa kansainvälisen ohjelmistoliiketoiminnan maisteriohjelman. Jyväskylän yliopiston kanssa toteutetaan liikuntateknologian maisteriohjelman yrittäjyysopinnot Vuokatissa. Lisäksi tutkitaan mahdollisuuksia aloittaa Snowpolis-ympäristössä (liikunta- ja bioteknologian koulutus-, tutkimus- ja yrityskeskittymä, Sotkamo) maisteriohjelma, jossa pääaineena on yrittäjyys. Tutkimustulosten kaupallistamiseksi pyritään hakemaan uusia keinoja mm. parantamalla mahdollisuuksia yritysten perustamiseksi ja edistämällä tutkijoiden osa-aikayrittäjyyttä. Tavoitteena on lisätä myös tutkimuslähtöisten innovaatioiden kaupallistamista yhdessä välittäjä-organisaatioiden kanssa. (Kainuun korkeakoulustrategia ) Liiketoimintaosaamisen sisältöjen tuottamisen suunnittelussa on ollut yhteistyössä mukana Oulun yliopiston professori, KTT Vesa Puhakka. Tällä hetkellä liiketoimintaosaamisen tuottamisen resurssit muodostavat kaksi lehtoria, joista toinen ei ole tällä hetkellä virassa. Lisäksi yh-

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007

Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Etelä-Pohjanmaan Yrittäjyyskatsaus 2007 Yrittäjyysohjelma Etelä-Pohjanmaa Yrittäjyyskatsauksen tavoitteet Tarkastella poikkileikkauksena keväällä 2007, miltä Etelä-Pohjanmaan maakunta yrittäjyyden näkökulmasta

Lisätiedot

Controllerin erikoistumisopinnot 30 op

Controllerin erikoistumisopinnot 30 op Controllerin erikoistumisopinnot 30 op Kohti yritystalouden asiantuntijuutta Controllerin rooli on muuttunut laskentatoimen asiantuntijasta aktiiviseksi liiketoiminnan kehittäjäksi. Controller toimii usein

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Toimialaraportit kannattavuuden ja kasvun seurantaan. Yritysten Rakenteet / Kristiina Nieminen 21.3.2007

Toimialaraportit kannattavuuden ja kasvun seurantaan. Yritysten Rakenteet / Kristiina Nieminen 21.3.2007 Toimialaraportit kannattavuuden ja kasvun seurantaan Yritysten Rakenteet / Kristiina Nieminen 21.3.2007 Esityksen kulku! Taustaa! Tuote! Kohdejoukko! Lähdeaineisto! Lisäpalvelut Taustaa! Tilinpäätöstilastoa

Lisätiedot

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus

Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus Chydenius-instituutti Kokkolan yliopistokeskus On yksi Suomen kuudesta yliopistokeskuksesta. Kokkolan yliopistokeskuksessa yhteistyötä tekevät Jyväskylän, Oulun ja Vaasan yliopistot, jotka tuovat alueelle

Lisätiedot

Tradenomit työmarkkinoilla

Tradenomit työmarkkinoilla Tradenomit työmarkkinoilla Uudistu ja uudista 2011 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-, työvoima- ja elinkeinopolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Minkälaista osaamista tarvitaan? Yleinen osaaminen korostuu

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Yritysrahoituskysely 2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND

Yritysrahoituskysely 2012 SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND Yritysrahoituskysely 2012 Taulukko 1. Yritysten toimialat, % T a ulukko 1. Yrityste n toimia la t, % Teollisuus 23 Sähkö-, kaasu ja vesihuolto 3 Rakentaminen 12 Tukku- ja vähittäiskauppa 18 Majoitus- ja

Lisätiedot

Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi. 25/3/2015 Petri Sahlström

Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi. 25/3/2015 Petri Sahlström Kauppatieteellinen ala Koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 25/3/2015 Petri Sahlström Työryhmä Oulun yliopisto: Petri Sahlström (puheenjohtaja) Aalto yliopisto: Ingmar

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat

Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.1.2012. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kymenlaakson kauppakamarin osaamistarvekysely 2012 Yhteenvetoraportti, N=80, Julkaistu: 10.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Yrityksenne henkilömäärä: 2-4 16 20,00% 5-9 17 21,25% 10-49 21 26,25% 4.

Lisätiedot

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin

Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Poikkitieteellinen maisteriohjelma vastaamaan hyvinvointialan haasteisiin Hyvinvointia yhteistuumin seminaari 1.12.2005 Professori Tampereen yliopiston Porin yksikkö 12/7/2005 1 Tampereen yliopiston Porin

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA JOENSUUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA JOENSUUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA JOENSUUN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA JOENSUUN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.

Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1. Kasvun mekanismit - Tutkimustuloksia suomalaisten pk-yritysten kasvun dynamiikasta Hautomot ja Kasvuyrittäjyys -seminaari 23.1.2008 Turun kauppakorkeakoulu ja TSE Entre Anne Kovalainen, Jarna Heinonen,

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa

Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Yliopistokeskukset nyt ja tulevaisuudessa Kajaanin yliopistokeskus 10 vuotta juhlaseminaari Korkeakouluneuvos Ari Saarinen Suomi on innovaatiojohtajia Keskeisiä vahvuuksia inhimilliset voimavarat ja liiketoimintaympäristö

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Kyselyn toteutus Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden jäsenyritykset. Kyselyyn osallistui 17 kauppakamaria.

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Asiantuntijana työmarkkinoille

Asiantuntijana työmarkkinoille Asiantuntijana työmarkkinoille Vuosina 2006 ja 2007 tohtorin tutkinnon suorittaneiden työllistyminen ja heidän mielipiteitään tohtorikoulutuksesta 23.8.2010, Helsinki Juha Sainio, Turun yliopisto Aineisto

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme

Pk-yritysbarometri, syksy 2015. Alueraportti, Kanta-Häme Pk-yritysbarometri, syksy Alueraportti, : Yritysten osuudet eri toimialoilla, % Teollisuus Rakentaminen Kauppa 7 7 Palvelut 7 Muut 7 Lähde: Pk-yritysbarometri, syksy Pk-yritysbarometri, syksy alueraportti,

Lisätiedot

Yhteistyöesitys Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle

Yhteistyöesitys Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle 30.9.2015 Yhteistyöesitys Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle Kokkolan yliopistokeskus Chydenius (KYC) esittää Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle yhteistyötä alueen osaamista ja tutkimusta tukevien professuurien

Lisätiedot

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia!

Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Menestyksen tukeminen vaatii jatkuvaa kehittymistä tulevaisuuden odotuksia! Yritysten odotukset Yritys-Suomi-yhteistyö seudullisissa yrityspalveluissa 6.5.2010 Innovaatiojohtaja Hannele Pohjola Yrityspalvelujärjestelmä

Lisätiedot

Yritykset ja yrittäjyys

Yritykset ja yrittäjyys Yritykset ja yrittäjyys Suomen Yrittäjät 5.10.2006 1 250 000 Yritysten määrän kehitys 240 000 230 000 220 000 210 000 200 000 218140 215799 211474 203358 213230 219273219515 222817224847226593 232305 228422

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen -koulutus

Kasvuun johtaminen -koulutus Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun

Lisätiedot

Kauppatieteet 25 op perusopintokokonaisuus. Kauppatieteellisen alan verkkoopetusyhteistyönä

Kauppatieteet 25 op perusopintokokonaisuus. Kauppatieteellisen alan verkkoopetusyhteistyönä Kauppatieteet 25 op perusopintokokonaisuus Kauppatieteellisen alan verkkoopetusyhteistyönä Yhteistyön osapuolet Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Svenska Handelshögskolan Hanken Itä-Suomen yliopiston

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012

MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 MYR:n koulutusjaoston piknik-seminaari 11.12.2012 Strategisten verkostojen johtaminen ja organisaatioiden uudistuminen Helena Kuusisto-Ek Metropolia Ammattikorkeakoulu 1 Teemat: - Johtamisen haasteet muuttuvat

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä

MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti. Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä MULTIPOLISPÄIVÄT 3.11.2005 Snowpolis, Vuokatti Juhani Kärkkäinen Kehittämisjohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Alueellisen kilpailukyvyn arviointimalli (Ståhle, Sotarauta & Pöyhönen 2004:6) Kainuun maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä maakunnan voimavarana 1 Taustatietoja Laaja-alainen kuntayhtymä toiminut 12 vuotta Omistuspohja: 14 jäsenkuntaa ja 3 sopimusperusteista kuntaa 2007 budjetti 37 m Yksikköhintaopiskelijoita

Lisätiedot

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008

NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa. Kuopio 12.11.2008 NOPEAT TOIMIALOITTAISET SUHDANNETIEDOT - yritysten toimintaympäristön seurannassa Merja Huopainen (09) 1734 2672 Mark Rantala (09) 1734 3552 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Kuopio 12.11.2008 12.11.2008

Lisätiedot

Pohjois-Savon EBC-hankkeen taustana on ollut kysymys:

Pohjois-Savon EBC-hankkeen taustana on ollut kysymys: Pohjois-Savon EBC-hankkeen tausta Ympäristö- ja bioenergia-ala Pohjois- Savossa Pohjois-Savon EBC-hankkeen taustana on ollut kysymys: Kuinka saadaan perustettua uusia ympäristöalan yrityksiä ja miten jo

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita

Nestorklinikka. Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Nestorklinikka Syvälliseen kokemukseen ja laaja-alaiseen osaamiseen perustuva nopea ja tehokas tapa ratkaista yrityksen haasteita Kokemus syntyy vain kokemalla Lisäarvo asiakkaille Nestorit Vastuuntuntoinen,

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016

TARJOUSPYYNTÖ DIAARINUMERO. Helsinki, 17.2.2016 CIMO/1/03.30.10/2016 DIAARINUMERO CIMO/1/03.30.10/2016 Helsinki, 17.2.2016 TARJOUSPYYNTÖ Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO pyytää tarjoustanne tämän tarjouspyynnön mukaisesti. Hankintamenettely on avoin.

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle

Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Joensuun odotuksia innovatiivisten kasvuyritysten tukemiselle Kari Karjalainen Kuopio 27.10.2011 Joensuun seudun vahvoja alueita Joensuun kaupunkiseudun vahvuuksia ovat: Globaalin tason vahvuus Metsäteknologia

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen

Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus. Yritysten osaamisen kehittäminen Kansainvälisen kasvun ja kilpailukyvyn valmennus Yritysten osaamisen kehittäminen PALKO ensimmäinen vaihe Mukana kehittämässä: Helsinki Business College Oy Suomen ympäristöopisto SYKLI Tampereen aikuiskoulutuskeskus

Lisätiedot

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén

Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa. StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila 2010 -kyselytutkimuksen satoa StratMark-kesäbrunssi 17.6.2010 Johanna Frösén Markkinoinnin tila -kyselytutkimus Tavoitteena laaja yleiskuva suomalaisen markkinoinnin tilasta ja kehityksestä

Lisätiedot

Täydennyskoulutusohjelman esittely

Täydennyskoulutusohjelman esittely KATI 13 Johtamisen täydennyskoulutusohjelma 70 op Täydennyskoulutusohjelman esittely KATI 13 ohjelman Lahdessa klo 15.45 alkaen Koulutuspäällikkö Tuuli Ikäheimonen Ohjelman sisältö KATI 13 Johtamisen täydennyskoulutusohjelma

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys

Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys Yritys- ja innovaatioympäristöselvitys Raportti 21.06.2006 1.0 Perustietoja kyselystä Vastausprosentti oli: 20.1 %. Oheiset ZEF-taulut on prosessoitu normitettuina niin, että keskiarvot asettuvat keskelle

Lisätiedot

10.12.2014. TEK Martti Kivioja 10.12.2014

10.12.2014. TEK Martti Kivioja 10.12.2014 1 kartoittaa työsuhteen ja sivutoimiyrittäjyyden yhdistämiseen liittyviä ongelmakohtia akateemisen sivutoimiyrittäjän näkökulmasta, kartoittaa akateemisten sivutoimiyrittäjien palvelu- ja edunvalvontatarpeita

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,

Lisätiedot

Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Yrittäjyyden ja PK yritysten kehittäjäkumppani

Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Yrittäjyyden ja PK yritysten kehittäjäkumppani Aalto-yliopisto kauppakorkeakoulu Pienyrityskeskus Yrittäjyyden ja PK yritysten kehittäjäkumppani PIENYRITYSKESKUS 30 vuotta Kauppakorkeakoulun erillislaitos yrittäjyys ja pk-yritysten kehityspalvelut

Lisätiedot

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5.

YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA. 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. YRITTÄJYYDEN MERKITYS KANSANTALOUDESSA 1. Yritysten määrä, henkilöstö 2. Pk-yritysten vienti 3. Yrittäjät 4. Alueellinen tarkastelu 5. Gasellit Yritysten määrä Suomessa Lähde: Yritys- ja toimipaikkarekisteri

Lisätiedot

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1

KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 KESÄTYÖNTEKIJÄT JA LOMAT PK-YRITYKSISSÄ 2008 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien huhtikuussa 2008 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069

CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA CLEANTECH-INNOVAATIOIDEN KAUPALLISTAMINEN EAKR-HANKE A30069 INNOVAATIOPUTKESTA YRITYSTOIMINTAA Cleantech-innovaatioiden kaupallistaminen Antti Herlevi Loppuseminaari

Lisätiedot

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1

YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 YRITTÄJIEN LOMAT 2007 1 Tiivistelmä Yrittäjien lomat Suomen Yrittäjien kesäkuussa 2007 tekemässä jäsenkyselyssä tiedusteltiin yrittäjiltä lomista ja lomatoiveista sekä kesätyöntekijöiden palkkaamisesta.

Lisätiedot

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma 2010-2012 Hämeen Matkailu Oy Kehittämiskeskus Oy Häme Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Janakkalan kunta 13.10.2010 Forssan Seudun Kehittämiskeskus Oy Projektin

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010

Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Suomen korkeakoulutetut työttömät koulutusaloittain ja asteittain 2005 2010 Pekka Neittaanmäki ja Johanna Ärje Jyväskylän yliopisto Tietotekniikan laitos 13.07.2010 1. Johdanto Tässä raportissa tarkastellaan

Lisätiedot

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014

Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla. Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Datan jalostamisesta uutta liiketoimintaa yhteistyo lla Vesa Sorasahi Miktech Oy 20.11.2014 Käsitteitä Avointa tietoa ovat ne digitaaliset sisällöt ja datat, joita kuka tahansa voi vapaasti ja maksutta

Lisätiedot

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma

HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN koulutusohjelma MATKAILUN koulutusohjelma AMMATTIKORKEAKOULUTUTKINTO PÄIVÄOPISKELU HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi (AMK) / Bachelor of Hospitality Management / 2012 2015 HOTELLI- JA RAVINTOLA-ALAN MATKAILUN 210 op / Restonomi

Lisätiedot

Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille

Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille 27.5.2015, Tampere Technopolis, Häggman-Sali, Kalevantie 2, 33100 Tampere Regina Saari

Lisätiedot

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille

Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Osaamispassi ja erityisosaamistietokanta tulevaisuuden osaajille Futurex -seminaari Korkeakoulujen täydennyskoulutusten laatu Helsinki 6.3.2013 Anne-Maritta Tervakari Intelligent Information Systems Laboratory

Lisätiedot

Toiminta konkretisoituu seutukuntakohtaisesti räätälöityjen, yhteisten koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden

Toiminta konkretisoituu seutukuntakohtaisesti räätälöityjen, yhteisten koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden MAAKUNTAKORKEAKOULU / POHJOIS-LAPIN OSAAMISSTRATEGIA 2010-2015 1. Maakuntakorkeakoulun tavoitteet Lapin maakuntakorkeakoulu on Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston ja Lapin

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Energiahankkeet Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Bioenergiaosaamisen tuotteistaminen liiketoiminnaksi Toteutus 1.8.2008 31.7.2010 Budjetti 199 000 PK

Lisätiedot

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee?

pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Juha Kettunen Minne menet korkeakoulutus III 6.10.2010 Mission (im)possible sisäänotot pienenevät, sama tulos ulos ja laatu paranee? Toteutuiko ammattikorkeakoulujen visio 2010? Vahvaa osaamista työelämän

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus 4.4.2011 Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 4.4.2011 Matias Ansaharju www.tampere.fi/tilastot etunimi.sukunimi@tampere.fi Tampereen kaupunki Tietotuotanto

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA

OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA OPETUSMINISTERIÖ 29.1.2003 OPETUSMINISTERIÖN JA TAMPEREEN YLIOPISTON TULOSSOPIMUKSEEN KAUDELLE 2001-2003 LIITTYVÄ SOPIMUS VUODEN 2003 VOIMAVAROISTA TAMPEREEN YLIOPISTON VOIMAVARAT VUONNA 2003 Tavoitteet

Lisätiedot

Henkilöstön kehittämisen haasteet

Henkilöstön kehittämisen haasteet Henkilöstön kehittämisen haasteet Ratkaisuja pk-yrityksien osaamisen lisäämiseen Elinikäisen oppimisen neuvoston teemaseminaari 5.10.2010 Toimitusjohtaja Anssi Kujala 5.10.2010 1 Helsingin Yrittäjät Tarkoituksena

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Arviointiverkosto. Toimintasuunnitelma. Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009

Arviointiverkosto. Toimintasuunnitelma. Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009 Arviointiverkosto Toimintasuunnitelma Kivipelto & Vuorenmaa päiv. 5.2.2009 SISÄLTÖ 1 Arviointiverkoston tausta ja tarve... 3 2 Arviointiverkoston toiminta-alue ja kohderyhmät... 5 3 Arviointiverkoston

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa. Tiedotustilaisuus 15.2.2007

Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa. Tiedotustilaisuus 15.2.2007 Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa Tiedotustilaisuus 15.2.2007 Esityksen sisältö Ulkomaiset tytäryhtiöt Suomessa -tilasto Konsernirekisteri Tilastokeskuksen tilastotietoja ulkomaisten tytäryhtiöiden toiminnasta

Lisätiedot

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin

Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnverasta rahoitusta yritysten muutostilanteisiin Finnvera tarjoaa rahoitusratkaisuja yritystoiminnan alkuun, kasvuun ja kansainvälistymiseen sekä vientiin. Jaamme

Lisätiedot

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus

Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Toimintaympäristö: Koulutus ja tutkimus Tampere 10.2.2009 Janne Vainikainen Helsingin yliopisto Teknillinen korkeakoulu Turun yliopisto Tampereen yliopisto Oulun yliopisto Jyväskylän yliopisto Tampereen

Lisätiedot

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006

Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Vuoden 2004 työpaikkatiedot (ennakko) on julkaistu 8.3.2006 Työpaikkojen määrän kehitys Tampereen seutukunnassa 2002 2003 2004* Muutos, 03-04 lkm Kangasala (1 8 017 8 134 8 240 106 1,3 Lempäälä 4 748 4

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN

OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN OULUN YLIOPISTON JA OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN N KEHITTÄMINEN Rehtori Lauri Lantto Oulun seudun ammattikorkeakoulu KOHTI UUTTA KORKEAKOULULAITOSTA Korkeakoulujen rakenteellisen

Lisätiedot

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan

ASIAKASKOHTAINEN SUHDANNEPALVELU. Oulu 15.2.2007 A 1. - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan ASAKASKOHTANEN SUHDANNEPALVELU - Nopeita suhdannetietoja yritysten toimintaympäristön ja kilpailijoiden seurantaan Oulu 15.2.2007 (09) 1734 2709 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi 15.2.2007 A 1 Liikevaihdon

Lisätiedot

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto

KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto. Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto KOTA-AMKOTA seminaari 26.10.2011 Tuomo Meriläinen Hallintojohtaja Itä-Suomen yliopisto Korkeakoulujen strategiatyö - seuranta ja tilastotieto Itä-Suomen yliopiston strategia Uusi Itä-Suomen yliopisto aloitti

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden barometri

Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden barometri Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden barometri Vastausaika 12-02-2013 13:30:16 Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden

Lisätiedot

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 13.05.2013 Markku Savolainen Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013 Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 1 Kiinnostaako seudulle sijoittuminen nyt tai ensi vuonna? Markkinatutkimus keväällä 2011: noin 3000

Lisätiedot