EU-HANKKEEN LOPPUARVIOINTI. PROJEKTIN TULOKSELLISUUS (miten hyvin projektille asetetut tavoitteet saavutettiin):

Transkriptio

1 MAAKUNTAHALLITUS LIITTYY ASIAAN 18 EU-HANKKEEN LOPPUARVIOINTI Tel Tules Jatkosuunnittelu, PHL 582 Tel Tules Jatkosuunnittelu -hankkeelle asetettiin tavoiteiksi yhdessä asiantuntijoiden kanssa 1. tarkentaa IT-infrastruktuurin kehittämissuunnitelmaa, jotta voimme kuvata ITympäristöön tarvittavat muutokset 2. tarkentaa nykyaikaiselle sairaalajärjestelmälle asettamiamme tavoitteita ja kilpailuttaa sairaalajärjestelmät 3. suunnitella arkistojen käyttöä ja uudistaa arkistosäännön ja arkistonmuotostussuunnitelman. Kaikki tavoitteet toteutettiin. Hankkeen kokonaisrahoitus oli euroa, josta EU euroa ja valtion osuus euroa. Hanke on parantanut Reumasairaalan mahdollisuuksia toimia alansa kansainvälisenä osaamiskeskuksena. Hanke toteuttaa maakuntastrategian tavoitteita tuottavuuden ja tehokkuuden nostamisen kärkimaakuntana ja vahvistuneena T&K maakuntana. Paikalliset vaikutukset - IT-infrastruktuurin tarkennettu kehittämissuunnitelma antaa mahdollisuuden kehittää sairaalan perustietotekniikkaa vastaamaan nykytekniikan tasoa. Kansalliset ja kansainväliset vaikutukset Selvästi perinteisestä lähestymistavasta poikkeavana hanke on herättänyt mielipidejohtajien keskuudessa laajaa kiinnostusta. Kansainvälisesti hankkeemme ja lähestymistapamme on myös huomattu. Esimerkiksi ohjausryhmän jäsen Mikko Nenonen sai kutsun korkeatasoiseen asiantuntijaryhmään, johon koottiin asiantuntijoita ympäri maailman.

2 EU-HANKKEEN LOPPUARVIOINTI Puuseppäverkoston tuotannonhallinta projekti, PHL 543, Promotto Oy 15 puuseppäyrittäjän perustaman kehitys-, myynti-, markkinointi- ja brändin hallintoyhtiön tavoitteena oli kehittää tietojenhallintajärjestelmäänsä ja tuotantologistiikkaansa. Tavoitteena oli tuotantokapasiteetin maksimointi, verkoston laajentaminen uusiin yrittäjiin, valmiuden parantaminen vastata markkinoiden vaatimuksiin sekä yrittäjien liiketoiminnan kehittäminen. Tehdyt toimenpiteet: 1. Tietojenhallintajärjestelmän käyttöönotto koskien taloushallintoa, resurssienhallintaa(materiaalit ja työ), tiedonsiirtoa keskuksen ja verstaiden välillä. 2. Tuotantologistiikan jatkotoimenpiteet ja verkoston laajentaminen, CNC-jyrsinnän ja muun alihankintayhteistyön integroiminen tietojenhallintajärjestelmään. 3. Solid works-ohjelman käyttöönotto, malliston ja työkuvien tiedonsiirto ja integrointi CNC koneelle. 4. Markkinoinnin terävöittäminen. 5. www-sivujen kehittäminen ja kauppapaikka. 6. Kansainvälistymisen jatkaminen. Hanke onnistui tuotantoresurssien maksimoinnissa, yrityksen toimintavalmiudet lisääntyivät kotimaisilla ja kansainvälisillä markkinoilla ja hankkeessa mukana olleiden puuseppäyrittäjien liiketoiminta kehittyi merkittävästi. Hankkeen kokonaisrahoitus oli euroa, josta EU rahoitusta oli euroa ja valtion vastinrahaa euroa. Hankkeen rahalla mitattuna tuloksena tuotettavien tuotteiden tuotantohinnat laskivat 0-10 prosenttia, vaikka puuseppien kate parani. Uusia työpaikkoja ei syntynyt. Hanke toteuttaa maakuntastrategian tavoitetta yritysten liiketoimintakykyjen parantaminen, puun jalostus ja huonekaluteollisuus hyvinvointiteollisuudeksi.

3 TEHDYT TOIMENPITEET SEURANTAKAUDELLA Tietojenhallintajärjestemän testaus, muutostyöt ja koulutus. Solidworks mallinnoskuvien integroiminen CNC koneelle. Malliston kaikkien tuotteiden työkuvat ja -piirustukset. Tuotekohtaiset kustannuslaskelmat sekä yksittäisille tuotteille että erikokoisille sarjoille. Malliston muutos- ja täydennystyöt sekä uusien protomallien valmistus Designmaitapahtumaa varten. Verkoston erikoistumisen loppuunsaattaminen, vastuuverstaat tuolille, pöydille ja kaapeille. Markkinoinnin terävöittäminen, www-sivujen uudistaminen, hinnaston uudistaminen sekä Designmai-tapahtumaa varten tuotettu tiedotus- ja markkinointimateriaali. Osallistuminen Designmai tapahtumaan Berliinissä. Hanketta ja sen toimenpiteitä ja tuloksia esittelevän powerpoint- esityksen tuottaminen hankkeen päättyessä.

4 EU-HANKKEEN LOPPUARVIOINTI Puuproffa hanke, PHL Pro Puu ry Tavoitteena oli sähköinen puualan palvelujärjestelmä puutietouden jakamiseksi suunnittelijoille ja valmistajille, opiskelijoille ja myös suurelle yleisölle. Palvelu sijoitettiin yhdistyksen Internet-sivustojen yhteyteen. Sivusto keskittyy palvelemaan erityisesti puusepäntyön ja puuarkkitehtuurin keskeisissä aihealueissa. Tavoitteena oli edistää kotimaisen puun käyttöä sisustamisessa, kalustamisessa, ympäristörakentamisessa ja puurakentamisessa tiedon välityksen ja opastuksen avulla. Linkittyminen alueelliseen valmistajaverkostoon luo kontakteja asiakkaiden ja palvelun tuottajan välille. Näin PuuProffa voi lisätä työtilaisuuksia. Päijät-Hämeen osaamiskeskusohjelma on rahoittanut esihankkeen, jonka aikana on suunniteltu sivustot, tuotettu tarvittava data ja luotu linkitykset sekä perustettu puupaneeli asiantuntijoista. Hankkeen kokonaisrahoitus oli euroa, josta EU-tukea hanke sai euroa ja valtion vastinrahaa euroa. Hanke synnytti yhden uuden työpaikan ja säilytti yhden jo olemassa olevan työpaikan. Maakuntastrategian tavoitteena on Puulaakso ja puualan tutkimuksen keskittäminen maakuntaan sekä puurakentamisen tieto- ja palvelukeskus. Tämä hanke oli osa tuotekehitysja suunnittelupalveluita sekä tieto-ja palvelukeskusta. suora kopiointi: Hankkeen eteneminen Puuproffa-palvelun rakentaminen on sujunut teknisten alkuvaikeuksien jälkeen suunnitelmien

5 ja aikataulun mukaisesti. On onnistuttu luomaan luontevia ja tehokkaita käytäntöjä tiedon kokoamiseksi ja sen päivittämiseksi ja kuvittamiseksi. Itse kootun perustietouden lisäksi on kyetty saamaan keskeistä ja ammatillisesti kiinnostavaa erikoistietoutta alan pedagogeilta ja asiantuntijoilta. Näin toimien on kyetty aikaansaamaan myös säästöjä ja saamaan päivitettyä ja varmaa tietoa tehokkaammin. He ovat myös sitoutuneet olemaan sivustojen erikoisasiantuntijoina siellä käytävässä keskustelussa ja kertyneen materiaalin tarkastajina. Puupanelistien rooli säilyy säännöllisesti kokoontuvana keskusteluryhmänä ja sivustojen sisällön arvioijana. Koottu materiaali on edelleen kuitenkin aina tarkastettu ja päivitetty ProPuussa. Aihekuvitus on itse tuotettua materiaalia, jota ollaan järjestämässä kuva-arkistoksi, joka voi jatkossa palvella laajempaakin käyttäjäjoukkoa. Talous Projektin talous on pysynyt pääpiirteittään alkuperäisessä budjetissa. Markkinointikuluarviot ovat hieman ylittyneet etupäässä parin messuesiintymisen vuoksi. Projektihenkilöstö Alkuperäinen työnjako on todettu toimivaksi ja tehokas ja ammattitaitoinen työyhteisö on mahdollistanut myös teknisesti kaikkien ajatusten toteuttamisen. Ulkopuolisia asiantuntijoita on ollut saatavilla jo aiemminkin syntyneiden kontaktien kautta. Tiedottaminen PuuProffa-palvelusta on tiedotettu laajalti ammattipiireihin ja alan oppilaitoksiin sekä sähköisillä mainoksilla että painotuotteilla. Esiintyminen useilla ammattimessuilla ja näyttelyissä on ollut osa tiedotusohjelmaa. Sivuston kehittämistä jatketaan hankkeen päätyttyäkin resurssien mukaa. Tavoitteena on parantaa mm. keskustelufoorumia ja hakuohjelmaa. Palvelun sisältö on toteutunut jopa alkuperäistavoitteita laajempana. Materiaalia tuotetaan jatkossakin asiantuntijalähtöisesti. Puuproffan saama käyttäjäpalaute on ollut erittäin myönteistä ja seurantaraportit kertovat yhä lisääntyvistä kävijämääristä.

6 EU-HANKKEEN LOPPUARVIOINTI Langaton Lahden alue hanke, PHL Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Hanke kuului hankekokonaisuuteen, jonka tarkoituksena oli verkostoida sosiaali- ja terveyssektorin toimijat sähköisiin palveluihin liittyviin palvelukehityshankkeisiin. Tavoitteena oli kehittyä hyvinvointipalveluiden mobiiliteknologian osaamiskeskittymäksi ja tuottaa hyvinvointipalveluihin liittyviä langattomia palveluja ja niihin liittyviä ohjelmisto- ja sisältötuotteita. Esimerkkejä kehitettävistä sähköisistä palveluista ovat suun terveydenhuollon, terveyskeskusten ja neuvoloiden sovellukset ajanvaraukseen, peruutusaikojen välitykseen ja päivystyspoliklinikoiden jononhallintaan. Hankkeen kokonaisrahoitus oli euroa, josta euroa EU-tukea ja euroa valtion vastinrahaa. Hanke synnytti kaksi uutta työpaikkaa ja säilytti kaksi olemassa olevaa työpaikkaa. Hanke tukee maakunnan pyrkimystä olla merkittävä tekijä sosiaali- ja terveyssektorin sekä hyvinvointipalvelujen lisäarvopalveluiden kehittäjänä ja tuottajana. Seurantajakso , toteutetut toimenpiteet: riittävän vahvojen yritysvetureiden sitouttaminen hankkeeseen (Elisa Oyj, Silta Oy, WMdata Oyj) alueellisten yhteistyökumppaneiden sitouttaminen hankkeeseen, ns. tilaaja-tuottaja-malli LLA:n ja sen tulosten/toiminnan/suunnitelmien markkinoiminen muille alueille (Helsinki, Joensuu, Etelä-Karjala, Hämeenlinna, Vaasa, Vantaa...) Systemaattinen markkinointi ja tiedottaminen (Langattomuuden laineilla - seminaari, Technopolis Vantaa, , TelecomCity, Blekinge, , TV1:n

7 tietoyhteiskuntasarjan KLIK-sarjan kuvaukset , Innovaatioista käytäntöön seminaari, Culminatum, , Sujuva Elo seminaari , AKO-extrat, lehtiartikkelit jne.) Eri sidosryhmien (Lahden kaupungin johtoryhmä , Workshop Lahden kaupungin johdon ja toimialajohdon kanssa , Lahden kaupungin johtoryhmä ), poliitikkojen ja ministeriöiden virkamiesten informoiminen, integroituminen kansallisiin ohjelmiin ja kansallisen tason prosesseihin (tiivis yhteydenpito STM:n, SM:n, tietoyhteiskuntaohjelman, JUPA-hankkeen jne. yhteyshenkilöiden kanssa), alueen tahdonilmaus toimitettu SITRA:lle/eduskunnan tulevaisuusvaliokunnannalle ns. teleasiakkuuden keskuksen perustamisesta Lahteen (ns. SoTech-visio)) uusien hankkeiden tunnistaminen ja käynnistäminen, rahoituksen hankkiminen (Päivähoidon mobiilialvelut (JUPA), Sähköisen asioinnin palvelualusta, SkyNetworks Oy/Anssiturvapaikannin (ei käynnistynyt), Lahden kaupungin Contact Center kehitysprojekti, GSM2- hanke (STM, ei saanut rahoitusta), Työajanhallinta-projekti, Kylä Kännykkään-hanke, AIAhankekokonaisuus TEKES:n Finwell-hakuun, ns. Maksuliikennehanke (VRK, Elisa, ESLH LTYP, QCF) jne.) toimintaa tukevan infrastruktuurin kehittäminen (mm. SoftaTest Lahti/CC-kehitysympäristö, sähköisen asioinnin kehitys-, testaus- ja pilotointialusta liittyen Palvelualustaprojektiin) Em. tavoitteiden mukaisesti on pyritty tiivistämään yhteistyötä Elisa Oyj:n kanssa. Tämä on johtanut yhteistyösopimuksen solmimiseen Muiden yhteistyökumppaneiden kanssa pyritään myös vahvistamaan yhteistyö sopimuksin. Samoin yhteistyötä on jatkettu Lahden kaupungin sosiaali- ja terveystoimen sekä Päijät- Hämeen sairaanhoitopiirin kanssa. Tämä on konkretisoitunut mm. STM:n rahoituksella toteutettavien suun terveydenhuollon palvelujen (päivystyssovellus ja muistutuspalvelu) ja PHKS:n päiväkirurgian tulevien uusien palvelujen muodossa. Lahdessa kehitettyjä palveluja on markkinoitu muille sairaanhoitopiireille ja valtakunnallisesti. Tämä on johtanut mm. Kuopion kaupungin suun terveydenhuollon kanssa solmittuun sopimukseen vastaavien palvelujen kehittämiseksi Kuopioon. Lisäksi Lahteen on saatu eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan Innovatiivisuus Voimavaraksiseminaari jossa LLA-toimintaa esiteltiin LLA-kehitysohjelmaa on esitelty Lahden kaupungin johtoryhmälle sekä päijäthämäläisille kansanedustajille. Yhteyksiä Suomen tietoyhteiskuntaohjelmaan sekä JUPA-hankkeeseen, sosiaali- ja terveysministeriöön sekä Kuntaliittoon on pidetty yllä. LLA-toiminnalla on osallistuttu pääministerin Parhaat Käytännöt-kilpailuun jossa saavutimme sosiaali- ja terveysluokan voiton. Lisäksi Quickclic Finland Oy voitti Mobile Monday tapahtumassa parhaan mobiilisovelluksen palkinnon keväällä F:\C\EUROOPAN UNIONIN OHJELMAT\2-OHJELMA \VALMISTELIJA - VALVOJA\LOPPUARVIOINTI MAAKUNTAHALLITUKSELLE.doc

8 EU-HANKKEEN LOPPUARVIOINTI 349 Suurtapahtumat Maakunnan Veturina hanke, Toteuttajat: Lahden Seudun Yrityskeskus Oy sekä Lahden Hiihtoseura ry/hiihdon 2001 MMkilpailut ja Finlandia-Hiihto ry. Hankkeen kehittämistoimenpiteiden tarkoituksena oli edistää uusien työpaikkojen syntymistä, tapahtumiin liittyvän urheiluteknologian uudistamista sekä uusien suurtapahtumien saantia Päijät-Hämeeseen ja Suomeen. Hankkeen tavoitteena oli Finlandia Hiihto ry:n osalta kehittää vuosittaista Finlandia-hiihto tapahtumaa, luoda uusia työpaikkoja järjestävään seuraan ja uudistaa tapahtuman järjestämiseen liittyvää teknologiaa. Finlandia-hiihdon kehitystyö edesauttoi myös Finlandia-hiihto ry:n muiden vuosittaisten tapahtumien kehittymistä ja luo niille jatkuvuutta. Lahden Hiihtoseura ry:n osalta hiihdon 2001 MM-kilpailujen markkinoinnin tukemisen tavoitteena oli lisätä Päijät-Hämeen maakunnan tunnettavuutta sekä edistää uusien suurtapahtumien saantia Päijät-Hämeeseen. Lahden Hiihtoseura ry:n tapahtumien toistuvuus mahdollisti yhden uuden pysyvän työpaikan syntymisen järjestävään seuraan. Hankkeen tavoitteiden saavuttamisessa onnistuttiin hyvin. Hankkeen toimenpiteitä jatkettiin Tapahtumat Matkailun Veturina hankkeessa ( ) Hankkeen kokonaisrahoitus oli markkaa, josta EU rahoitusta markkaa ja kansallista julkista rahoitusta markkaa. Hankkeen budjetissa olin markkaa yksityistä rahoitusta. Hanke vahvisti maakunnan vetovoimaisuutta, lisäsi paikallista toimintaa ja yhteistyötä matkailun ja liikunnan toimijoiden välillä. Hanke tuki Päijät-Hämeen maakuntastrategian osatavoitetta matkailuyritystoiminnan aktivointi ja siihen liittyvää keinoa matkailuimagon luominen ja markkinointi luomalla Päijät-Hämeestä tapahtumien maakunta.

9 Rahoituksen päähuomio kohdistui maakunnassa säännöllisesti toistuvien tapahtumien selkeään uudelleen kehittämiseen ja jatkuvuuden korostamiseen. Lisäksi yksittäisenä tapahtumana on mukana Hiihdon 2001 MM - kilpailut sen merkittävyyden takia. Rahoitus kohdennettiin Finlandia - Hiihdon kehittämiseen, Hiihdon 2001 MM - Kilpailujen markkinointikulujen kattamiseen sekä Lahden Seudun Yrityskeskus Oy:lle hankkeen hallinnointiin. Lahden Hiihtoseura ry/ Hiihdon 2001 MM - Kilpailuille vuosina tukiosuuden suuruus mk. Finlandia - Hiihto ry/finlandia - Hiihto tukiosuus vuosina yhteensä mk.

10 EU-HANKKEEN LOPPUARVIOINTI 409 Tapahtumat Matkailun Veturina hanke, Toteuttajat: Lahden Seudun Yrityskeskus Oy sekä yli 30 liikuntaan, urheiluun ja kulttuuriin liittyvää päijäthämäläistä tapahtumaa. Hanke on jatkoa Suurtapahtumat Matkailun Veturina hankkeelle ( ). Tapahtumat Matkailun Veturina -hankkeen toteutusaika oli Hanke sai jatkoaikaa saakka. Hankkeen suoriksi työllisyysvaikutuksiksi arvioitiin hanketta hyväksyttäessä 6 uutta pysyvää työpaikkaa, 6 projektin aikaista työpaikkaa ja 8 säilytettävää työpaikkaa. Loppuraportin mukaan hankkeessa oli 7 projektin aikaista työpaikkaa ja hankkeen työllistävä vaikutus oli hankkeen päätyttyä 1 uusi työpaikka, 1 säilytettävä työpaikka ja 4 henkilöä työllistyi uuteen Event Management hankkeeseen. Välillisesti hankkeen vaikutuksesta hankkeessa mukana olleita promoottoreita työllistyi uusiin työsuhteisiin (4 uutta työpaikkaa). Promoottorit olivat vapaaehtoistyöntekijöitä. Hankkeen avulla edistettiin tapahtumajärjestäjien sekä matkailu- ja kulttuuritoimijoiden yhteistyötä ja verkostoitumista. Hankkeessa luotiin yhteisiä toimintamalleja tukemaan luotettavaa tapahtumien järjestämistä. Yhteismarkkinointitoimenpiteet olivat keskeinen osa hanketta, joihin erityisesti pienemmillä tapahtumilla ei olisi ollut mahdollisuutta osallistua ilman laajamittaista hankeyhteistyötä. Hanke oli myös mukana valmistelemassa ja hakemassa uusia tapahtumia maakuntaan. Hankkeen puitteissa kehitettiin myös tapahtumien lipunmyyntiä, minkä myötä valtakunnallisten lipunmyyntijärjestelmien kautta myydään lähes kaikkien ennakkomyynnissä olevien hankkeeseen osallistuneiden tapahtumien lippuja. Hankkeen kokonaisrahoitus oli euroa, josta EU rahoitusta euroa ja kansallista julkista rahoitusta euroa. Hankkeen budjetissa euroa yksityistä rahoitusta ja hankkeelle hyväksyttiin euroa laskennallista. Hankkeen kustannusarvio muodostui lähes kokonaisuudessaan yhteismarkkinoinnista syntyneistä kuluista (lähes puolet) ja henkilöstökuluista. Tapahtumien yhteismarkkinointi oli kuitenkin pitkäjänteistä ja kustannustehokasta, yhdellä markkinointitoimenpiteellä useampi tapahtuma sai samanaikaisesti laajaa näkyvyyttä. Hanke toimi valtakunnallisestikin yhteismarkkinoinnin pilottihankkeena.

11 Hanke vahvisti maakunnan vetovoimaisuutta, lisäsi paikallista toimintaa ja yhteistyötä matkailun, taiteen, kulttuurin ja liikunnan toimijoiden välillä sekä työllisyyttä kulttuuri- ja matkailuelinkeinon piirissä. Hanke tuki Päijät-Hämeen maakuntastrategian osatavoitetta matkailuyritystoiminnan aktivointi ja siihen liittyvää keinoa matkailuimagon luominen ja markkinointi luomalla Päijät-Hämeestä tapahtumien maakunta. Tapahtumat Matkailun Veturina -hankkeessa on mukana vuonna 2003 kaikkiaan 27 tapahtumaa, joista kertaluonteisia ovat Kuninkuusravit ja Työpaikkaliikunnan Festivaalit. Kesällä 2003 päämarkkinointivälineet olivat Tapahtumien Lahti -esite, MTV 3 kanava ja paikallisradiot. Lisäksi mainontaa tehtiin printtimedioissa, aikaisemmin käytössä ollut Iltalehti tosin jätettiin tapahtumajärjestäjien toiveesta pois. Myös ulkomainontaa (näyteikkunat, ulkotaulut) on käytetty runsaasti. Messujen osalta tapahtumia on markkinoitu Matkamessuilla Helsingissä ja Tallinnassa sekä tietyillä erikoismessuilla. Hankkeen oma sähköinen tiedotuslehti Tapahtumien Lahti Newsletter ilmestyi edelleen säännöllisesti. Uusia, tapahtumien käyttöön tarkoitettuja Promoja valittiin näyttävän hakuprosessin jälkeen 13 tyttöä ja 2 poikaa. Promot toimivat aktiivisesti tapahtumien Pr -toiminnoissa ja VIP -vieraiden isäntina ja emäntinä. Tapahtumien keskinäinen verkostoituminen eteni suotuisasti. Kolmen lahtelaisen liigaseuran, Namika Lahden, FC Lahden ja Pelicansin kanssa luotiin yhteinen kausikortti. Kortti on ainutlaatuinen ainakin Suomessa. Yksi tapahtumakoordinaattori siirtyi talon sisällä toisiin tehtäviin. Päijät-Hämeessä majoitusliikkeiden yöpymismäärät näyttivät edelleen nousevaa trendiä, kun vastaavasti muun Suomen luvuissa oli nähtävissä hienoista laskua. Hankkeen ohjausryhmä kokoontui kevään 2003 aikana yhden kerran. Tässä ohjausryhmän kokouksessa tuotiin tapahtumien järjestäjien taholta selkeästi esille se toivomus, että vastaavanlaista hanketta tarvitaan ja edelleen korostettiin sitä, että painopisteet tulee olla yhteismarkkinoinnissa, sponsoritoiminnoissa, koulutuksessa ja sekä nykyisten että uusien tapahtumien kehittämisessä. Uusia tapahtumia on merkittävästi tulossa ja niiden mielenkiinto suunniteltua jatkohanketta kohtaan on ollut suuri. Hanke on herättänyt muutenkin edelleen valtakunnallisesti mielenkiintoa. Syksyllä 2003 ohjausryhmä kokoontui kerran ja myös seminaari pidettiin aiheina tapahtumamarkkinointi ja tapahtumajärjestäjien koulutus. Luennoitsijoina olivat toimitusjohtaja Mikko Vanni ja konsultti Pekka Palmunen. Event Management hankkeen valmistelu alkoi. Kyseessä on kaksiosainen hanke. Toinen osio käsittää tapahtumien markkinointia, verkostoitumista, uusien tapahtumien hakua sekä elinkeinoelämän ja tapahtumien välisen yhteistoiminnan kehittämistä. Hankkeen toinen osio on koulutuksellinen. Siinä yhteistyössä on mukana Suomen Urheiluopisto Vierumäeltä. Koulutusta annetaan tapahtumien vapaaehtoisille ja luottamushenkilöille. Kehitetään Ammattikorkeakoulutasoinen oppijakso tapahtumien järjestämisestä sekä erikoiskoulutusta oppiarvoineen tapahtumien huippujohtajille. Hanke saavutti merkittävässä määrin sille asetetut tavoitteet. Tästä erinomaisena esimerkkinä on se halu ja into, jolla tapahtumat lähtivät mukaan kehittämään uutta yhteistoiminta -, markkinointi -, kehittämis - ja koulutushanketta. Myös kunnat olivat tyytyväisiä siihen näkyvyyteen, mitä hankkeen kautta tapahtumat toivat esille paikkakuntaansa. Hankkeen mukana syntyi 5 uutta tapahtumaa.

12 EU-HANKKEEN LOPPUARVIOINTI 443 Lahden Seudun Markkinointi ja Yrityshankinta hanke, Toteuttaja: Lahden Seudun Yrityskeskus Oy Hankkeen avulla lisättiin pääkaupunkilaisten tietoisuutta oikoradasta ja sen tuomista eduista. Hankkeen avulla toteutettiin seudulliset asumis- ja muuttoinformaation sekä yritysten sijoittumisessa tarpeellisen tiedon sisältävät Internet-sivustot palvelemaan seudusta asuinpaikkana tai yrityksen sijaintipaikkana kiinnostuneita. Sivustoja tukemaan tuotettiin esitemateriaalia. Lisäksi markkinointilehdellä, kampanjoimalla ja messuille osallistumalla oli tavoitteena hankkia uusia asukkaita ja yrityksiä seudulle. Hankkeessa osallistuttiin Heinolan asuntomessuille seudun yhteisellä osastolla. Tarkoituksena oli luoda pysyvä toimintamalli asumiseen, vapaa-aikaan ja yrittämiseen kohdistuvassa viestinnässä. Tuloksena syntyi seudullinen asumisen Internet-sivusto, yritysten sijoittumispalvelun Internet-sivusto, seudulliset kartat tonteista (asuin- ja teollisuusalueet) ja kuvapankki alueen markkinointia varten, Näköala-markkinointilehti sekä suuret infotaulut valtaväylien varteen tonttitarjonnasta. Hankkeen toimenpiteet jatkuvat Lahden seudun markkinointiviestintä hankkeen puitteissa (toteutusaika ). Hankkeen kokonaisrahoitus oli euroa, josta EU rahoitusta euroa ja kansallista julkista rahoitusta euroa. Hankkeen budjetissa euroa yksityistä rahoitusta. Hankkeen kustannusarviosta noin 60% muodostui ostopalveluista ja loput henkilöstökuluista. Hanke vahvisti maakunnan ja Lahden seudun vetovoimaisuutta ja tunnettavuutta erityisesti pääkaupunkiseudulla. Markkinointitoimenpiteiden vaikuttavuus on lyhyellä aikavälillä vaikeahkosti mitattavissa. Markkinointitoimenpiteet jatkuvat jatkohankkeessa

13 Hankkeen perimmäisenä tavoitteena on uusien asukkaiden, yritysten ja matkailijoiden saaminen Lahden seudulle. Hankkeen lyhyen keston vuoksi tilastotietoja asukas- ja matkailijamäärien kehityksestä ei ole saatavilla, eikä myöskään uusien yritysten lopullisesta määrästä vielä voida olla varmoja. Hankkeen aikana tehty työ poikii tulosta vasta myöhemmin, sillä muuttopäätös ja muuton toteutuminen ja varsinkin yrityksen siirtyminen tai laajentuminen toiselle paikkakunnalle on aina pitkä prosessi. Hankkeen aikana solmitut kontaktit ja käytävät neuvottelut jatkuvat vielä pitkään hankkeen päätyttyä. Uusien asukkaiden, yritysten ja matkailijoiden saaminen edellyttää positiivisen mielikuvan aikaansaamista seudusta asuinpaikkana, yrityksen sijaintipaikkana ja matkailukohteena. Positiivisen mielikuvan tavoitteeseen pääseminen laajalti on pitkä prosessi, johon tarvitaan pitkäjänteistä työtä. Mielikuvatavoitteiden saavuttamista ei voida mitata lyhyellä aikavälillä ja niiden saavuttamiseksi työn on jatkuttava vielä vuosikausia. Tähän pitkän aikavälin tavoitteeseen pääsemistä edistettiin hankkeessa toteutetuilla toimenpiteillä. Hankkeessa toteutettujen toimenpiteiden tavoitteena oli saada kohderyhmät kiinnostumaan Lahden seudusta, saada heidät etsimään lisätietoa ja tehdä tiedon saaminen mahdollisimman helpoksi. Tavoitteena oli myös lisätä kohderyhmien tietoisuutta oikoradan merkityksestä ja lyhenevästä matka-ajasta pääkaupunkiseudulle. Asumiseen ja yrityksen sijoittumiseen liittyvän tiedon hankinta on nyt helppoa hankkeessa toteutetun - sivuston kautta. Kohderyhmien kiinnostuksesta ja lisätiedon hakemisesta kertoo runsas palaute markkinointilehdestä, sekä em. sivuston kävijämäärät ja sivuston kautta tulleet esitepyynnöt.

14 EU-HANKKEEN LOPPUARVIOINTI 435 Päijät-Häme Senaatintorilla 2003 hanke, (jatkoaika asti) Toteuttajat: Lahden Seudun Yrityskeskus Oy, Päijät-Hämeen kunnat, Heinolan asuntomessut ja Hämäläisosakunta Hankkeen tarkoituksena oli lisätä Päijät-Hämeen maakunnan vetovoimaa asuin- ja yritysalueena sekä tunnettuutta vapaa-ajan palvelujen tarjoajana. Tavoitteena oli saada näytteilleasettajiksi ja ohjelman esittäjiksi vähintään yritystä ja yhteisöä maakunnasta (teemat: ruokamyynti ja elintarvikkeiden markkinointi, käsityöt ja käsityönäytökset, matkailu ja liikenne, ohjelmat (musiikki, tanssi), asuminen ja ympäristö (Heinolan asuntomessut, Hartolan loma-asuntomessut), kulttuuri sekä koulutus ja osaaminen). Hankkeen tavoitteena oli tehdä Päijät-Hämettä ja sen kuntia tunnetuksi pääkaupunkiseudun asukkaille, luoda positiivista mielikuvaa maakunnasta, parantaa alueella toimivien yritysten, yhteisöjen ja taiteilijoiden kilpailukykyä sekä lisätä maakunnan vetovoimaa. Hanke onnistui tavoitteissaan hyvin. Hankkeen kokonaisrahoitus oli euroa, josta EU rahoitusta euroa, kansallista julkista rahoitusta euroa ja euroa yksityistä rahoitusta. Myynti- ja markkinointitavoitteiden arvioimiseksi näytteilleasettajille tehtiin kyselytutkimus tapahtuman jälkeen. Helsingin kaupunki kokosi mediaseurannan ja laati julkisuusraportin. Tapahtuma sai pääkaupunkiseudulla ja valtakunnallisesti runsaasti huomiota, tapahtumassa vieraili kolmen päivän aikana noin kävijää. Tapahtuman kokoon nähden toimenpiteet toteutettiin kustannustehokkaasti. Hanke vahvisti maakunnan vetovoimaisuutta, identiteettiä ja yhteistyötä eri maakunnan toimijoiden välillä. Hanke lisäsi merkittävällä tavalla maakunnan tunnettuutta. Raportointijakson aikana - hankkeen alkamisesta saakka on tehty seuraavat toimenpiteet: -laadittiin hankesuunnitelma ja rahoitushakemus- projektipäällikkö on aloittanut työskentelyn hankkeen suunnitteluryhmä kokoontui kerran ja nimettiin ohjausryhmä hankkeelle -käynnistettiin asiantuntija- mainostoimisto- ja

15 toriravintoloitsijatarjouskilpailut Raportointijakson aikana on tehty seuraavat toimenpiteet: - hankkeen ohjausryhmä on kokoontunut 8 kertaa - ohjausryhmän toimeksiannosta on kokoontunut neljä teemaryhmää työstämään tapahtuman sisältöä sekä hankkimaan näytteilleasettajia ja esiintyjiä, työryhmät ovat kokoontuneet yhteensä 12 kertaa (ohjelmatyöryhmä, torityöryhmä, työryhmä: asuminen, ympäristö, osaaminen, yritysmarkkinointi, työryhmä: matkailu, liikunta, liikenne), työryhmät ovat antaneet kirjalliset loppuraportit ohjausryhmälle - kilpailutettu hankintoja seuraavasti: torirankentaminen, tabloid-lehden painatus, tiedottaja, kuljetukset,lattialaattojen hankinta, banderollien ja kuvasuurennosten valmistaminen, näytteilleasettajien t-paidat - valmisteltu ja toteutettu markkinointitoimenpiteet: nettisivut ( 8-sivuinen tabloidlehti, painos kpl: ilmoituskampanja Helsingin Sanomissa (8 ilmoitusta), ilmoitukset ESS:ssa ja Raitti-lehdessä: Helsingin katukuvassa metrojunien maksilööpit, raitiovaunujen ovisivujen mainokset, jättilakana Stockmannin seinässä, kuusi banderollia keskustassa ja sisääntuloteiden yläpuolella - tiedottaminen: mm. julkaistu kolme projektiuutisia -tiedoteta, palkattu tiedottaja toukokuun alusta tapahtumaviikon loppuun saakka hoitamaan ulkoista tiedottamista - toteutettu tapahtuma Helsingin Senaatintorilla suunnitelmien mukaisesti: näytteilleasettajien määrä 120 (tavoite ), 58 osastolla (tavoite 65), kävijämäärä Helsingin kaupungilta saadun arvion mukaan (tavoite ) - tehty näytteilleasettajille, ohjelmansuorittajille sekä tapahtuman järjestelyyn osallistuneille tahoille ja sponsoreille kysely, jonka yhteenveto jukaistaan loppuraportin liitteenä - laadittu rahoittajalle yksi maksatushakemus - hankesuunnitelman mukaisesti myyty kaikki torilla olleet kojurakenteet ja tuloutettu ne hankkeelle - Raportointijakson aikana on tehty seuraavat toimenpiteet: - hankkeen ohjausryhmä on kokoontunut kerran - laadittu rahoittajalle yksi maksatushakemus - tehty yhteenveto näytteilleasettajien, ohjelmansuorittajen jne. kyselystä (lähetetty n. 300 lomaketta, vastauksia saatu 50) - laadittu hankkeen loppuraportti, jonka ohjausryhmä on hyväksynyt julkaistavaksi - kilpailutettu hankkeen loppuraportin taitto- ja painatustyö - hankkeelle on haettu kuukauden jatkoaika, jotta kaikki kulut saadaan sisällytettyä hankkeelle - toimitettu loppuraportti tiedoksi yhteistyökumppaneille - valmisteltu hankkeen toimeksiantajan (Päijät-Hämeen liiton) kanssa hankkeen lopputiedottamista - purettu hankkeen järjestelyorganisaatio ja projektipäällikön toimisto ja siirretty hankkeen aineistot toimeksiantajan (Päijät-Hämeen liiton) haltuun F:\C\EUROOPAN UNIONIN OHJELMAT\2-OHJELMA \VALMISTELIJA - VALVOJA\LOPPUARVIOINTI MAAKUNTAHALLITUKSELLE.doc

16 EU-HANKKEEN LOPPUARVIOINTI 456 Event Management hanke, Toteuttajat: Lahden Seudun Yrityskeskus Oy sekä 25 liikuntaan, urheiluun ja kulttuuriin liittyvää päijäthämäläistä tapahtumaa. Hanke on jatkoa Tapahtumat Matkailun Veturina hankkeelle ( ). Event Management -hankkeen toteutusaika oli Hanke päätettiin alkuperäisesti suunniteltua aikaisemmin, jonka jälkeen tämän hankkeen toimia on jatkettu uuden Matkailun kasvu-ohjelma hankkeen puitteissa (hankeaika loppuun). Hankkeen suoriksi työllisyysvaikutuksiksi arvioitiin hanketta hyväksyttäessä 8 uutta pysyvää työpaikkaa, 6 projektin aikaista työpaikkaa ja 5 säilytettävää työpaikkaa. Loppuraportin mukaan hankkeessa oli 5 projektin aikaista työpaikkaa ja hankkeen työllistävä vaikutus oli hankkeen päätyttyä 1 säilytettävä työpaikka ja 4 henkilöä työllistyi uuteen Matkailun kasvuohjelma hankkeeseen. Välillisesti hankkeen vaikutuksesta mm. hankkeessa mukana olleita promoottoreita työllistyi uusiin työsuhteisiin. Välillisesti syntyneiden työpaikkojen määrää ei ole arvioitu. Hankkeen avulla edistettiin tapahtumajärjestäjien sekä matkailu- ja kulttuuritoimijoiden yhteistyötä ja verkostoitumista. Hankkeessa luotiin yhteisiä toimintamalleja tukemaan luotettavaa tapahtumien järjestämistä. Yhteismarkkinointitoimenpiteet olivat keskeinen osa hanketta, joihin erityisesti pienemmillä tapahtumilla ei olisi ollut mahdollisuutta osallistua ilman laajamittaista hankeyhteistyötä. Hanke oli myös mukana valmistelemassa ja hakemassa uusia tapahtumia maakuntaan. Hankkeen kokonaisrahoitus oli euroa, josta EU rahoitusta euroa ja kansallista julkista rahoitusta euroa. Hankkeen budjetissa euroa yksityistä rahoitusta ja hankkeelle hyväksyttiin euroa laskennallista. Hankkeen kustannusarvio muodostui lähes kokonaisuudessaan yhteismarkkinoinnista syntyneistä kuluista (lähes puolet) ja henkilöstökuluista. Tapahtumien yhteismarkkinointi oli kuitenkin kustannustehokasta, yhdellä markkinointitoimenpiteellä useampi tapahtuma sai samanaikaisesti laajaa näkyvyyttä. Hanke vahvisti maakunnan vetovoimaisuutta, lisäsi paikallista toimintaa ja yhteistyötä

17 matkailun, taiteen, kulttuurin ja liikunnan toimijoiden välillä sekä työllisyyttä kulttuuri- ja matkailuelinkeinon piirissä. Hanke tuki Päijät-Hämeen maakuntastrategian osatavoitetta matkailuyritystoiminnan aktivointi ja siihen liittyvää keinoa matkailuimagon luominen ja markkinointi luomalla Päijät-Hämeestä tapahtumien maakunta. Event Management - hanke, joka alkoi , päättyi periaatteessa Tosin loppuraportti ja tilinpäätös toteutetaan vuoden 2006 alkupuolella. Tämän hankkeen tilalle tuli alkaen Päijät - Hämeen Matkailun kasvuohjelma niminen hanke. Ohjausryhmän kokoukset ovat olleet vuonna ja Operatiiviinen työryhmä on kokoontunut koulutusryhmä yhteensä 12 oppilasta pysyi koossa loppuun asti. Koulutus käsitti 8 lähiopetusjaksoa 4-5 päivää kerrallaan. Pääaiheet olivat tapahtumien johtaminen, kaupallinen tuotanto, tekninen tuotanto ja sisältötuotanto. Event Management hanke keskittyi vuonna 2005 tapahtumien kehittämiseen sekä Event hanke keskityyi uusien tapahtumien koordinointiin.uudet tapahtumat kuten Olympiaravit ja Hollo ja Martta - tapahtuma näyttivät heti menestymismahdollisuutensa ja saavuttivat merkittävän yleisömenestyksen. Kulttuuritapahtumista Isojano, Lahden Yöt, Karaoken MM - kilpailut ja Sibelius - festivaali olivat menestystarinoita ja näiden tapahtumien kanssa tullaan jatkossa keskittymään entistä enemmän niiden tuotekehitykseen. TV- markkinoinnissa käytössä oli sekä MainosTV että 4 - kanava. Radiopuolella sopimukset tehtiin Radio 99, Iskelmäradion sekä NRJ:n kanssa. Tapahtumat 2005 ja Uuden Lahden tapahtumaliite antoivat omalta osaltaan hankkeen tapahtumille merkittävää näkyvyyttä. Kaikkiaan hankkeessa näiden kahden vuoden aikana on ollut mukana runsaat 30 kulttuuri-, liikunta- ja urheilutapahtumaa. mukaantulijoita olisi ollut huomattavasti enemmän kuin mitä oli mahdollista ottaa. Hankkeen sisällössä kehitettiin myös tapahtumamatriisi eli Lahden seudun arvotapahtumien sekä massatapahtumien ( läh. liikuna ) tavoitteet vuosina Jako perustuu neljään tapahtumakategoriaan: huippu-urheilu, massatapahtumat, junioritapahtumat sekä yritysten liikuntapäivät ja vastaavat. Veteraanien yleisurheilun MM - kilpailut vuodelle 2009 myönneettiin Lahdelle. Lacrossen EM - kilpailut vuonna 2008 Lahti sai myös järjestettäväkseen. Suomen ehdokas hiihdon MM - kilpailujen pitopaikaksi vuonna 2013 on Lahti ja hakuprosesseissa hankesuunnitelman mukaisesti. Promot ovat myös toimineet näkyvästi yhteistyössä tapahtumien kanssa. Hankkeen taloutta on mukautettu budjettiperusteisiin. Kilpailutuksessa ja hankintaperusteissa on noudatettu tarkoin annettuja EU - säännöksiä.

18 EU-HANKKEEN LOPPUARVIOINTI 335 Eco-performance and trade: Päijät-Häme Sichuan Environmental Technology Transfer, Toteuttaja: Neopoli Oy Hankkeen tarkoituksena oli PK-yritysten kansainvälistymisen edistäminen markkinayhteyksien avaamisella. 1. Partneriyritysten haku Päijät-Hämeessä ja Sichuanin tiede- ja teknologiakomission avulla Chengdussa 2. Chengdun yhteistyöyritysten tilannekartoitus ja päijäthämäläisen osaamisen markkinointi 3. Päijäthämäläisten yritysten esittelyt ja seminaari teollisuus- ja ympäristöteemasta Päijät-Hämeessä. Hankkeella luotiin ja vahvistettiin suhteita sichuanilaiseen yritysmaailmaan ja julkisviranomaisiin. Hankkeen kokonaisrahoitus oli euroa, josta EU rahoitusta euroa ja kansallista julkista rahoitusta euroa. Hankkeen budjetissa euroa yksityistä. Hankkeella edistettiin Päijät-Hämeen tunnettavuutta ja vahvistettiin yhteistoimintaa sekä yhteistoimintamuotoja sichuanilaisten yhteistyötahojen kanssa. Kiina-hanke tähtää yritysyhteistyön edistämiseen Kiinan Sichuanin maakunnan ja Päijät- Hämeen yritysten kesken. Hanke alkoi Hankkeen aikana on pidetty monipuolista yhteyttä Sichuanin tiede- ja teknologiakomiteaan sekä maakunnan kauppakamariin. Vuoden aikana on rakennettu molemminpuolista vierailuohjelmaa. Sichuanista kävi syksyn 2001 aikana huonekalualan edustajia Lahdessa. Suomesta vieraili yritys- ja viranomaisdelegaatio tammikuussa 2002 Shengdussa ja tutustui mm. teknologiakeskusten ja niiden yhteydessä tomivien laboratorioiden toimintaan. Neopoli Oy:ssä hankkeen veetäjänä on toiminut Paul Carroll kesäkuun loppuun 2001 saakka.

19 Sen jälkeen hankkeen vetäjänä on toiminut Hannu Kokko. Delegaatioiden kokoamisessa on avustanut sekä Suomessa että Kiinassa Risto Kauhala. Neopoli Oy:ssä on ollut lisäksi palkattuna kiinalaisia opiskelijoita Jiang Shuang Qiang ( ) ja Huang Xin ( ). Kiinalaiset ovat kontaktoineet suoraan kiinalaisten kumppaneiden kanssa sekä auttaneet vierailujärjestelyissä. Eräänä strategiana on luoda työyhteys Sichuanin tiede- ja teknologiakeskusten ja Päijät-Hämeen teknologiakeskusten kesken. Koska näillä instituutioilla on tehtävänään elinkeinojen edistäminen, saadaan suhteisiin luotua uutta pysyvyyttä. Vuoden 2002 loppupuolella on vieraillut Lahdessa ja Päijät-Hämeessä kaksi delegaatiota Shengdusta. F:\C\EUROOPAN UNIONIN OHJELMAT\2-OHJELMA \VALMISTELIJA - VALVOJA\LOPPUARVIOINTI MAAKUNTAHALLITUKSELLE.doc

20 EU-HANKKEEN LOPPUARVIOINTI 396 Lahden seudun matkailukeskus hanke, Toteuttaja: Lahden Seudun Yrityskeskus Oy Lahden seudun matkailukeskus hankkeen (Matkailukeskus Aleksi) tavoitteena oli palvella seudun matkailijoita sekä Päijät-Hämeen kuntien omia asukkaita yhdestä pisteestä, Lahden Matkailun toimiston yhteyteen sijoittuvasta Matkailukeskuksesta. Normaaliin matkailuneuvontaan lisättiin lippupalvelu, hotellivaraus, incoming-toiminta, ryhmäpalvelut ja valuutanvaihto. Matkailukeskukseen sijoitettiin myös kuntien miehittämätön info-osasto sekä yrittäjävetoiset matkamuistomyymälä ja nettikahvila. Tiloissa tarjottiin mahdollisuus paikallisten näyttelyiden esilläpitoon sekä erilaisten näytösten ja konserttien esittämiseen. Päijät-Hämeen luonto- ja matkailukohteita esiteltiin hyväksikäyttäen uutta teknologiaa ja multimediaa (nettikahvila ja asiakaspalvelun yleisön käytettävissä olevat internetnäyttöpäätteet). Matkailukeskuksesta vuokrattiin toimistotiloja matkailutoimeen läheisesti liittyville yrityksille ja organisaatioille. Hankkeella saavutettiin erinomaisesti sille asetetut tavoitteet. Hanke oli myös toimiva esimerkki eri rahoittajien yhteisesti rahoittamasta projektista. Lahden seudun yrityskeskuksen (myöhemmin Lahden seudullisen kehittämisyhtiön LAKES) organisaatiojärjestelyjen seurauksena Lahden seudun matkailukeskuksen toiminta ajettiin alas ja keskus suljettiin kesällä Toimintaa on tämän jälkeen jatkettu uudella konseptilla Lahti Travel Oy:n muodossa uusissa toimitiloissa. Hankkeen kokonaisrahoitus oli euroa, josta EU rahoitusta euroa ja kansallista julkista rahoitusta euroa. Hankkeella saavutettiin suunnitelman mukaisesti kaksi uutta pysyvää työpaikkaa. Yhden uuden yrityksen syntymisen sijaan hanke myötävaikutti kahden uuden yrityksen syntymiseen molemmat naisyrityksiä. Projektin kokonaistaloudellisuus ja investointien tarkoituksenmukaisuus voidaan asettaa kyseenalaiseksi Lahden seudun matkailukeskuksen (Matkailukeskus Aleksi) toiminnan loputtua projektin tarkoittamassa muodossa kesällä 2006.