EI VAIN YHTEISTYÖTÄ, VAAN YHTEISTÄ TYÖTÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EI VAIN YHTEISTYÖTÄ, VAAN YHTEISTÄ TYÖTÄ"

Transkriptio

1 EI VAIN YHTEISTYÖTÄ, VAAN YHTEISTÄ TYÖTÄ Tapaustutkimus Lastenkoti ja perhetukikeskus Ruusun Perustamisprosessista Ilkko, Jaana - Koljonen, Sirpa - Kääriäinen, Jonna Opinnäytetyö, kevät 2003 Diakonia-ammattikorkeakoulu Pieksämäen yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Ilkko, Jaana - Koljonen, Sirpa - Kääriäinen, Jonna Ei vain yhteistyötä, vaan yhteistä työtä ; tapaustutkimus lastenkoti ja perhetukikeskus Ruusun perustamisprosessista, Pieksämäki, kevät 2003, 60 sivua, 6 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusala, sosionomi (AMK). Opinnäytetyössä tutkittiin lastensuojeluyrityksen perustamista ja sen käytännön toiminnan aloittamista. Työelämäyhteytenä oli lastenkoti ja perhetukikeskus Ruusu Pieksämäeltä. Tutkimuksessa seurattiin yrityksen perustamisprosessia vuoden 2002 alusta lähtien, ja tutkijat olivat mukana kun Ruusu aloitti toimintansa saman vuoden syyskuussa. Tutkimuksessa seurattiin lastensuojelulaitoksen perustamisprosessin alkuvaihetta, toiminnan käynnistymistä ja henkilöstön tiimiytymistä. Näihin tutkimusongelmiin pyrittiin löytämään vastauksia kvalitatiivisen tapaustutkimuksen keinoin. Näitä olivat teemahaastattelu ja osallistuva havainnointi. Tutkimukseen haastateltiin lastenkoti ja perhetukikeskus Ruusun henkilöstöä ja johtoa. Ensimmäisistä haastatteluista tehtiin muistiinpanoja, ja toisella kerralla haastattelut nauhoitettiin. Nauhoitetut haastattelut litteroitiin. Osallistuva havainnointi toteutui, kun kaksi ryhmämme jäsenistä oli kymmenen viikon työharjoittelussa Ruusussa. Teoriaosiossa käsitellään lastensuojelua, tiimiytymistä ja sosiaalialan yrittäjyyttä. Siinä esitellään myös lastenkoti ja perhetukikeskus Ruusu. Tutkimuksen aikana konkretisoitui se, kuinka vaikeaa ja monipuolista sosiaalialan yrityksen perustaminen voi olla. Taloudellisten, fyysisten ja henkisten resurssien käyttöön saaminen ja oikein hyödyntäminen on erittäin vaikeaa. Myös tutkimuskohteessa kamppailtiin näiden asioiden parissa. Asiakkaiden vähyydestä johtuvat taloudelliset ongelmat vaikeuttivat tiimin toimintaa ja lisäsivät johdon ja työntekijöiden stressiä. Kuitenkin positiivinen asenne ja motivaatio työtä kohtaan, auttoivat Lastenkoti ja perhetukikeskus Ruusun henkilöstöä jaksamaan eteenpäin työssään. Lasten ja nuorten parissa työskentely on koko henkilökunnalle työssä jaksamisen edellytys ja uuden yrityksen epävarmat olot jäivät taka-alalle. Asiasanat: lastensuojelu; yrittäjyys; organisaatio; kvalitatiivinen tutkimus; tapaustutkimus Säilytyspaikka: DIAK/ Pieksämäen yksikön kirjasto

3 ABSTRACT Ilkko, Jaana - Koljonen, Sirpa - Kääriäinen, Jonna. Not just a teamwork but working together ; Establishing a Children s Home and Family Support Center Ruusu, Pieksämäki, Spring 2003, Language: Finnish, 60 pages, 6 appendices. Diaconia Polytechnic, Pieksämäki Training Unit, Degree Programme in Diaconial Social Welfare, Health Care and Education. We worked in co-operation with Children s home and Family support centre Ruusu at Pieksämäki. Aim of the study was to follow the establishing process of Ruusu. The research process began in January 2002 and continued uninterruptedly until March Ruusu opened its doors in September Our research problems were to find out how a child welfare institution was established, and what kind of problems were related to developing a team. We also studied what kind of challenges management had during the process. Our research was based on qualitative methods. The research was a case study in which we used participating observation and interwies. We interviewed the personnel and management of Ruusu, took notes and recorded the interviews which we transcribed and analysed. Interpretations were based on theories on child welfare, entrepreneurship and team development. We did participating observation during our practical training which lasted ten weeks. We found that it is very challenging to establish a company of child welfare. Especially lack of children and financial problems caused difficulties in team development as well as stress among the personnel and management. However, a positive attitude and motivation towards the work helps the workers and management to concentrate on what is really important the children and youngsters. Keywords: child welfare; entrepreneurship; organisation; qualitative research; case study Filed at DIAK/The library of the Pieksämäki training unit

4 Jostain on kuulkaa löydettävä turvakoti - ja äkkiä murkulle jonka silmäkulma aukesi isän nyrkistä nuorelle jonka avain ei enää sopinutkaan kotioveen kaksitoistakesäiselle jonka vanhemmat lensivät alpeille laskettelemaan mutta unohtivat jättää ruokaa tai rahaa Jostain on kuulkaa Löydettävä turvapaikka - ja äkkiä vanhemmille jotka eivät jaksa illasta toiseen humalaista nuortaan äidille jonka on pelättävä väkivaltaista tytärtään isälle joka ei uskalla poistua kodistaan koska sen valtaavat narkkarit Jostain on löydettävä turvapaikka! Anja Porio Haluamme kiittää kaikkia, jotka ovat auttaneet meitä opinnäytetyössämme, erityisesti Lastenkoti ja perhetukikeskus Ruusun henkilökuntaa! Pieksämäki Jaana Ilkko Sirpa Koljonen Jonna Kääriäinen

5 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ABSTRACT RUNO JA KIITOKSET 1 JOHDANTO LASTENSUOJELU Lastensuojelun keskeiset periaatteet ja toimenpiteet Lapsen etu Avohuollon tukitoimet Huostaanotto Lastenkoti ja perhetukikeskus TIIMITYÖ Tiimin synty ja tiimiytyminen Tiimin pelisäännöt Tiimijohtaminen Johtajan tehtävät SOSIAALIALAN YRITTÄJYYS Palveluiden tarve lastensuojelusektorilla Yksityiset sosiaalipalvelut Lastensuojelulaitoksen perustaminen Laatutyö ja eettiset arvot Asiakkaan määrittely ja lastensuojeluyrityksen yhteistyötahot YRITYKSEN PERUSTAMINEN Perustamistoimet käytännössä Liikeidea Yritysmuodon valinta Markkinointi LASTENKOTI JA PERHETUKIKESKUS RUUSU Ruusun idean synty Toimintaympäristö ja -periaatteet Ruusun tiimin rakentuminen Palvelu- ja sijoitusprosessit Ruusun tulevaisuuden visiot ja suunnitellut avohuollon palvelut TUTKIMUKSEN LUONNE JA TUTKIMUSONGELMAT Tutkimus ongelmat Tapaustutkimus Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus...39

6 8 TUTKIMUSMENETELMÄT Laadullinen tutkimus Havainnointi Teemahaastattelu ja litterointi TUTKIMUKSEN TOTEUTUS TUTKIMUSTULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Alkuhaastattelujen analyysia Analyysia haastatteluista Ruusun toimittua viisi kuukautta Motivaatio ja tunnelmat Työtapojen ja lasten sääntöjen vakiintuminen Tiimi Tiimin toiminta käytännössä Johdon toiminta Työssä jaksaminen Kritiikkiä ja parannusehdotuksia POHDINTA...55 LÄHTEET...58 LIITTEET...61

7 1 JOHDANTO Lasten ja nuorten suojeleminen on ollut koko opinnäytetyöryhmäämme lähellä koko opiskelujemme ajan. Osalla se on ollut syy, miksi olemme alalle hakeutuneet. Paha olo perheissä kasvaa, ja tuntuu, että keinot lasten ja nuorten auttamiseksi ovat vähissä. Tämän todistavat monet tutkimukset ja tilastot, joita alalta on tehty. Kasvava lastensuojelun tarve synnyttää jatkuvasti uusia yksityisiä palveluntuottajia ja heidän kaikkien on läpikäytävä yrittäjyyteen liittyvät prosessit. Sosiaalialan työntekijät tarvitsevat yrittäjätaitoja tulevaisuudessa yhä enemmän ja tämän vuoksi yrittäjyys kiinnostaa myös meitä. Opinnäytetyössämme seuraamme toimintaa aloittavaa lastensuojeluyritystä ja sen pieniä ja suuria ongelmia. Lastensuojelukentällä on kova kilpailu, ja hyvän maineen sekä vakiintuneen aseman eteen on tehtävä paljon töitä. Tätä työprosessia seuraamme Pieksämäelle perustetussa Lastenkoti ja perhetukikeskus Ruusussa. Siellä tutkimme lastensuojelulaitoksen perustamisprosessia, käytännön toiminnan käynnistymistä ja henkilöstön tiimiytymistä. Näitä ongelmia käsittelemme työssämme niin johdon kuin henkilöstönkin näkökulmasta. Teoriaosassa käymme läpi lastensuojelua, yrittäjyyttä sekä tiimiytymistä. Nämä teoriat alkavat elämään, kun tutkimme Lastenkoti ja perhetukikeskus Ruusun käynnistymistä ja sen palveluprosesseja. Työmme on tapaustutkimus ja teimme sen laadullisen tutkimuksen menetelmiä käyttäen. Niitä ovat osallistuva havainnointi ja haastattelu. Toivomme, että aloittava yrittäjä saa tutkimuksestamme konkreettista tietoa yrityksensä alkutaipaleelle. Yrityksen perustamiseen liittyy monia mutkia eikä kaikki mene aina suunnitelmien mukaan. Siksi toivomme myös, että tuleva yrittäjä ei kuvittele yrittäjyyden olevan pelkästään ruusuilla tanssimista.

8 8 2 LASTENSUOJELU Lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. (Lastensuojelulaki 1 ) Lastensuojelua ja sen toimia ohjaavat erityisesti lastensuojelulaki, sekä laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Näiden lisäksi monet muut Suomen lait valvovat lapsen etuuksia ja oikeuksia. Lastensuojelua ohjaavat myös eettiset ja moraaliset kysymykset ja arvot. Lasten elinolosuhteiden julkisen sääntelyn voidaan katsoa alkaneen 1899 säädetystä laista, joka kielsi lapsityövoiman käytön. Ensimmäinen lastensuojelulaki Suomessa tuli voimaan Tämä laki koski lähinnä puutteeseen joutuneisiin tai sopeutumattomiksi todettuihin kohdistettavia pakkotoimia. Vuoden 1983 laki edellytti kokonaisvaltaisia lastensuojelutoimia, jotka vaikuttivat myös lapsen kasvuoloihin. Lisäksi tämä laki edellytti, että ensi sijassa on otettava huomioon lapsen etu sekä tuettava vanhempien ja muiden lasta hoitavien henkilöiden kasvatusmahdollisuuksia suotuisten kasvuolojen vakiinnuttamiseksi (Fakta ) 2.1 Lastensuojelun keskeiset periaatteet ja toimenpiteet Lastensuojelu on kuntien ylläpitämää lakisääteistä toimintaa, jonka tarkoituksena on turvata lapselle turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä tasapainoinen ja monipuolinen kehitys. Tavoitteena on, että lapsi saa kaikissa mahdollisissa olosuhteissa hyvän huollon, hoidon ja kasvatuksen sekä tarpeellisen huolenpidon ja valvonnan. Huollon tavoitteena on myös turvata myönteiset sekä läheiset ihmissuhteet varsinkin lapsen ja hänen vanhempiensa välille. Lapsen tulee saada osakseen hoivaa, hellyyttä ja turvallisuutta. Alistamista, fyysistä kurittamista tai muulla tavalla loukkaavaa kohtelua ei sallita. Lapselle on pyrittävä turvaamaan hänen toivomuksiaan ja kykyjään vastaava koulutus. Häntä on myös opastettava vastuulliseen aikuisuuteen (Etelä-Suomen läänin hallitus 2001, A1.)

9 9 Perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun toimintamuotoja ovat avohuollon tukitoimet ja niiden perusteella tehtävät sijoitukset, huostaanotto, sijaishuolto ja jälkihuolto. Lastensuojelulain avohuollon tukitoimilla tarkoitetaan kaikkia sosiaalipalveluja, näitä ovat muun muassa sosiaaliavustukset ja toimeentulotuki. Näitä annetaan perheelle, vanhemmalle tai lapselle silloin, kun lapsen kasvuolot ovat vaarassa (Fakta ) Kun lapsi tarvitsee pitkäaikaista sijoituspaikkaa, ovat perheen ongelmat suuria ja monisyisiä ja avohuollon tukitoimet ovat olleet riittämättömiä. Perheen ongelmien ylitettyä positiiviset voimavarat on lapsen kasvu ja kehitys vaarassa. Ongelmat näkyvät lapsessa ja tällöin hän tarvitsee aikuisten tukea ja apua. Huostaanoton taustalla voi olla monenlaisia vanhemmuuteen liittyviä ongelmia. Näitä voivat olla esimerkiksi päihde- ja mielenterveysongelmat, väkivaltaisuus, epäsosiaalisuus tai kyvyttömyys vastata lapsen tarpeisiin. Myös lapsesta itsestään lähtevät syyt voivat aiheuttaa sijoituksen, tällainen tehdään jos lapsi tai nuori on vaaraksi itselleen tai ympäristölleen (Niemelä 2000, ) 2.2 Lapsen etu Lastensuojelun kantavana periaatteena on lapsen etu. Lapsen etua arvioidaan aina lapsen iän mukaan. Pienen lapsen ja murrosikäisen nuoren tarpeet ovat erilaiset, vaikka kummatkin tarvitsevat hellyyttä ja turvallisuutta elämäänsä. Lapsen etu on määriteltävä jokaisen lapsen kohdalla erikseen ja etua on mietittävä suhteessa myös hänen tulevaisuuteensa. Lapsen edun tulee olla arviointien, tulkintojen ja valintojen ratkaiseva tekijä. On huomioitava myös, että lapsella on samat ihmisoikeudet kuin aikuisillakin, ellei niitä ole jollain nimenomaisella lailla rajoitettu (Mikkola & Helminen 1994, ) Lapsen etu on lakien mukaan nostettu johtavaksi periaatteeksi. Tämä näkyy erityisesti lastensuojelulaissa, sillä lapsen edun huomioiminen on huostaanoton edellytys, kuten myös huostaanoton purkamisen edellytys. Se on myös laitoshuollossa erityisesti huomioon otettava seikka (Mikkola & Helminen 1994, ) Lapsen edusta ja sen toteutumisesta lastensuojelussa on ollut paljon keskustelua julkisuudessa. On keskusteltu mm. siitä, että nykyisessä resurssitilanteessa huostaanottoja tehdään paljon vähemmän kuin tarvetta viranomaisten mielestä olisi. Keskustelua on

10 10 aiheuttanut myös lapsen ja biologisten vanhempien suhde huostaanoton jälkeen. Usein suhde katkeaa joko kokonaan tai sitä ei tueta tarpeeksi (Lapsen etu, ihmisoikeudet ja huostaanotto 2003, 1-2.) 2.3 Avohuollon tukitoimet Avohuollon tavoitteena on tukea monipuolisesti perhettä jaksamaan kotona sekä auttaa perhettä arkipäivän ongelmissa. Avohuollon tukitoimilla tarkoitetaan toimenpiteitä, jotka käsittävät lapsen tai nuoren tukiasumisen, toimeentulon, harrastustoiminnan ja koulunkäynnin turvaamisen, sekä muut tarvittavat tukitoimet. Avohuollon tukitoimet käsittävät myös perheen kuntoutuksen ja tuen (Lastensuojelu tiedonantajapalaute 11/2002.) Avohuollon tukitoimia tulee järjestää perheelle jos lapsen kasvuolot vaarantavat tai eivät turvaa riittävästi lapsen tai nuoren terveyttä tai kehitystä, tai jos lapsi/nuori itse aiheuttaa uhkaa terveydelleen tai kehitykselleen. Tukitoimia ovat esimerkiksi tukihenkilö tai perhe sekä terapiapalvelut (Lastensuojelulaki 12, 13.) Yksi avohuollon tukitoimien muoto on sijoitus perheen ulkopuolelle. Tällainen sijoitus voi tapahtua, joko yhdessä huoltajan kanssa tai ilman huoltajaa. Alle 12-vuotiaalle lapselle sijoitus voidaan järjestää enintään kolmeksi kuukaudeksi ja sitä voidaan erityisistä syistä jatkaa tarvittaessa vielä kolmella kuukaudella. Lyhytaikaista avohuollon sijaishoitoa voidaan järjestää esimerkiksi silloin, kun perheellä on ongelmia, mutta huostaanotto ei ole tarpeen. Sijoitus voidaan järjestää perhehuoltona tai laitoshuoltona. Laitoshuolto järjestetään samoissa laitoksissa kuin huostaanototkin, näitä ovat lastenkoti, nuorisokoti, koulukoti tms. Avohuollon tukitoimina tehdyissä sijoituksissa lapsen huolto ja holhous säilyvät vanhemmilla. Sijoituksen aikana lapsi saa tarvitsemansa hoidon sekä tukea koulunkäyntiin, harrastuksiin ja lomanviettoon (Lastensuojelulaki 14.)

11 Huostaanotto Sosiaalilautakunnan on otettava lapsi huostaan ja järjestettävä hänelle sijaishuolto jos puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kodin olosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä taikka jos lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään jos sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista. (Lastensuojelulaki 16 ). Lapsen huostaanotto on lastensuojelullinen toimi, jolla alle 18-vuotias lapsi otetaan viranomaisten päätöksellä kasvatettavaksi kodin ulkopuolelle, sijaishuoltoon. Huostaanottoon ryhdytään vasta, kun muut tuki- ja suojelutoimet ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Edellytyksenä lain mukaan on, että lapsen terveys tai kehitys on vaarassa huolenpidon puutteen, kodin muiden olosuhteiden tai lapsen oman käyttäytymisen takia. Huostaanottopäätösten tekijänä on kunnan sosiaalilautakunta. Ennen päätöstä on kuultava lapsen huoltajaa ja lasta, jos tämä on täyttänyt 12 vuotta tai on muuten kehitystasoltaan sen ikäinen. Huoltajan tai 12 vuotta täyttäneen lapsen vastustaessa huostaanottoa tai sijaishuoltoa on asia alistettava lääninoikeuden vahvistettavaksi. Jos lapsi on välittömässä vaarassa, sosiaalilautakunta voi ottaa hänet huostaan kiireellisesti. Kiireellinen huostaanotto lakkaa 14 päivän kuluttua päätöksenteosta, jollei sinä aikana oteta huostaanottoasiaa käsiteltäväksi. Asia on kuitenkin käsiteltävä viivytyksettä varsinaisena huostaanottoasiana 30 päivän kuluessa huostaanotosta. Sosiaalilautakunta tekee päätöksen huostaanotetun lapsen hoidosta ja olinpaikasta. Lapsia koskevissa asioissa pyritään toimimaan vanhempien kanssa yhteistyössä (Fakta ; Lastensuojelulaki 18.) 2.5 Lastenkoti ja perhetukikeskus Lastenkoti on kunnan, kuntayhtymän, järjestön tai yksityisen tahon ylläpitämä laitostyyppinen sijaiskoti, joka on tarkoitettu pysyvään tai väliaikaiseen hoitoon otetuille lapsille. Lastenkoteja on olemassa eri tyyppisiä; vastaanottokodit toimivat yleensä lyhytaikaisissa sijoituksissa, erityislastenkodit ovat vammaisille ja erityistä huoltoa ja kasvatusta tarvitseville lapsille. Lastenkodit tarjoavat lapsille ammatillista vanhemmuutta,

12 12 ohjausta sekä tukea vanhemmille kasvatukseen ja arjessa selviytymiseen. Lastenkoteja on viime aikoina muutettu perhetukikeskuksiksi, jotka antavat tukea koko perheelle (Fakta ) Perhetukikeskuksella tarkoitamme työssämme laitosta, joka on tarkoitettu tukemaan koko perhettä tämän ongelmissa. Perhe nähdään kokonaisvaltaisena yksikkönä, jossa kaikkien osapuolien huomioonottaminen on tärkeää. Perheen kokonaisvaltainen huomioiminen on osa nykyaikaista lastensuojelutyötä, mutta perhetukikeskus voi antaa erityistä tukea myös vanhemmille ja sisaruksille, yhden tai useamman lapsen ollessa sijoitettuna kodin ulkopuolelle. Perhetukikeskus voi tarjota myös avohuollon palveluita ja antaa tukea monenlaisissa ongelmissa. Moniammatillinen yhteistyö ja verkostot yltävät moniin tahoihin, joista tärkeimpiä ovat koulut ja erilaiset järjestöt jotka toimivat perheiden parhaaksi.

13 13 3 TIIMITYÖ Sosiaalialalla tiimityöskentely on lisääntynyt ja se on koettu tärkeäksi voimavaraksi, toimiva työyhteisö on myös yritykselle elintärkeä. Se parantaa asiakastyön laatua, auttaa työssä jaksamisessa ja markkinoinnissa. Ryhmä ihmisiä muodostaa tiimin, jotka yhteisymmärryksessä ja yhteistyössä vastaavat jonkin sovitun kokonaisuuden hoitamisesta alusta loppuun saakka. Usein tiimi ymmärretään synonyymiksi ryhmälle. Tämä näkemys perustuu erilaisten ryhmätyömuotojen suosioon viime vuosien aikana. Ryhmätyöskentely on todettu monissa asioissa erittäin tehokkaaksi toimintatavaksi. Parhaimmillaan tiimi on erittäin tehokas yhteistyömuoto, mitä kaikki ryhmät eivät aina ole (Nordman- Sjöberg & Nieminen 1999, 10; Spiik 1999, ) Tiimityöskentelyssä jäsenet mahdollistavat sosiaalista tukemista ja hyväksyntää, tarjoavat luovaa sitoutumista, työotetta ja mahdollisuuksia liittymistarpeen tyydyttämiseen. Toimiva tiimi antaa parhaimmillaan jäsenilleen erinomaisia mahdollisuuksia uusien asioiden oppimiseen sekä pohtimiseen, jolloin myös yhteistyön tekeminen helpottuu. Tiimityöskentely laajentaa usein myös jäsentensä ammattitaitoa; puhutaan moniammatillisuudesta. Tiimi on nimetty ryhmä, jossa jäsenet yhdessä toimivat ja työskentelevät synergian eli yhteistoiminnan saavuttamiseksi. He toimivat itseohjautuvasti toisiaan tukien yhteisien tavoitteiden saavuttamiseksi. (Nordman- Sjöberg & Nieminen 1999,11.) 3.1 Tiimin synty ja tiimiytyminen Siirtyminen tiimityöskentelyyn on monimutkainen muutosprosessi, joka voi olla myös suuri haaste niille, jotka eivät ole aiemmin tehneet yhteistyötä. Edellytyksenä tiimityöskentelylle on uusien taitojen ja valmiuksien oppiminen ja niiden myönteinen vastaanottaminen, sekä usein myös omien asenteiden ja arvojen tarkastaminen (Spiik 1999, 33.) Suuri merkitys tiimiä perustettaessa on erilaisten ihmisten kokoaminen samaan tiimiin. Näin tiimi tekee töitä toinen toisiaan täydentäen ja jakaen omia vahvuuksiaan toisille

14 14 tiimin jäsenille. Tämä edesauttaa myös hyvän vuorovaikutuksen syntymistä tiimin sisällä. Eduksi tiimille on jäsenten monitaitoisuus, jossa tiedot ja taidot täydentävät toisiaan. Ennen tiimin perustamista on tärkeää selvittää koko työorganisaation tehtävä ja päämäärä. Tulevaisuudesta pitäisi luoda elävä kuva ja tiimin jäseniä innostava visio (Spiik 1999, 33.) Tiimin on käytettävä yhteistä aikaa työn tavoitteiden muotoiluun suhteessa koko organisaation päämäärään. Tavoitteiden on oltava konkreettisia ja realistisia, jotka tiimin jäsenet päättävät yhteisymmärryksessä. Tavoitteilla on myös oltava selkeä määräaika. Yhteisten pelisääntöjen luomiseen on varattava aikaa, näin päästään helpommin tiimin tavoitteisiin. Tiimi sopii kuitenkin erikseen jäsentensä vastuualueista ja tehtävistä (Spiik 1999, 33.) 3.2 Tiimin pelisäännöt Pelisäännöt kehittyvät hyvin konkreettisista asioista, joita käsitellään tiimipalavereissa. Siellä päätetään yhdessä esimerkiksi kokousajoista, luottamuksesta, osallistumisesta ja ilmaisutyylistä. Yhteen hiileen puhaltaminen on tiimiorganisaatiolle elinehto. Siinä yhteisesti ääneen sovitut ja hyväksytyt asiat ovat tavoitteiden saavuttamiseksi hyvin tärkeitä. Tiimin on oltava myös sitoutunut tehtäviinsä. Ihmisillä saa ja pitää olla myös omat näkökulmansa, kuitenkin tiimillä on oltava yhteiset tavoitteet ja tehtävät (Parker, 159.) Sääntöjen luomisvaiheessa ei pidä mennä äärimmäisyyksiin. Tiimin toiminta vaikeutuu, jos tiimi tekee liian tiukat pelisäännöt. Yhdenmukaistamisen paine voi passivoittaa ja turhauttaa tiimin jäseniä jo alkuvaiheessa, joten jäsenien tulisi yhdessä hyväksyä erilaisia tapoja, asenteita ja arvoja, kuitenkaan unohtamatta sosiaalialan tiimille ominaisia eettisiä ohjeita. Näin yhteistyö tiimin jäsenten välillä helpottuu. Ihmisten erilaisuudesta voidaan aina oppia puolin ja toisin jotain uutta. Keskusteleminen avoimesti erilaisuudesta auttaa suhtautumaan ystävällisen uteliaasti toisen kummallisuuksiin (Parker, 159.) Tiimiytyminen voi olla joskus vaativa ja pitkä prosessi, siksi siihen on varattava aikaa. Tiimityössä pyritään mahdollisimman mutkattomaan ja tehokkaaseen työntekoon pää-

15 15 määrän saavuttamiseksi. Aina ei tarvitse edellyttää sydänystäviksi tulemista tiimin jäsenten kanssa, riittää kun pystyy käsittelemään asiat asioina ja sietämään toisiaan. Tunteita saa ja pitääkin olla ja niitä tulee ilmaista, kunhan ei tahallisesti loukkaa muita (Parker, 159.) Työyhteisössä on yleensä erilaisia porukoita, ns. klikkejä, jotka voivat olla pysyviä tai vaihtuvia. On myönteistä, että yhdessä viihtyvät ihmiset hakeutuvat toistensa seuraan, mutta työyhteisö on olemassa työtä, ei ystävyyttä, varten. Pahimmillaan klikit ovat juoruamista ja toisten työntekijöiden haukkumista. Sellaista työyhteisöä ei olekaan, jossa ihmiset eivät joskus loukkaisi toisiaan. Suurimmaksi osaksi nämä loukkaukset ovat kuitenkin tahattomia. Kun klikkejä ryhdytään purkamaan, täytyy löytää uusia tapoja käsitellä pettymyksiä ja pahanolon tunteita työyhteisössä (Alaja 1999, 97,101; Furman & Ahola 2002, 79.) Tiimityötä ei esiinny sattumanvaraisesti tai sattumalta, eivätkä ihmiset ole synnynnäisiä tiimipelaajia. Ihmiset kasvatetaan ennemminkin kilpailemaan keskenään, kuin tekemään yhteistyötä toisten kanssa. Organisaatioiden, jotka haluavat omaksua tiimityöskentelyn menestyskeinokseen, on laadittava tarkkoja suunnitelmia, joiden mukaan ne voivat vastata eri organisaatio tasolla ilmeneviin haasteisiin mahdollisimman tehokkaasti (Parker, 159.) 3.3 Tiimijohtaminen Työskennellessä tiimiorganisaatiossa tiimit tarvitsevat pätevän tiimivetäjän, johtajan. Pätevä johtaja ja yleensä hyvä johtajuus liittyvät mahdollisuuteen vaikuttaa. Parhaaseen tiimitulokseen päästäänkin juuri johtajan avulla, joka saa tiimin ajattelemaan ja toimimaan organisaation tavoitteiden suuntaisesti kohti toivottua tulevaisuutta eli visiota (Jylhä & Viitala 2001, 176.) Jokainen tiimin jäsen voi luoda omalla toiminnallaan aina jotakin uutta, joka edistää ja kehittää tiimin rakentumista. Tiiminvetäjällä eli johtajalla on kumminkin erityisvastuu koko tiimiorganisaation käynnistymisestä ja sen läpiviennistä tulokselliseen päämää-

16 16 rään. Johtajan rooli tiimeissä vaikuttaakin suuresti koko tiimin kehityskaareen (Kuitunen, Ollikainen, Vartiainen-Ora, Pasanen & Puro 2001, 39.) Keskeisenä tehtävänä tiimijohtamisessa on saada aluksi tiimin jäsenten epävarmuus ja ahdistus uudessa tilanteessa häviämään tai ainakin vähenemään. Sitä edesauttaa tiimin perustehtävien selkiyttäminen ja tiimijäsenten tutustuttaminen toisiinsa. Jo heti aluksi johtajan tulisi rakentaa tietoisesti tiimin tarkoituksenmukaisia normeja, jotka alkavat muodostua heti ryhmän aloittaessa toimintansa. Erityisen tärkeää johtajan panostus on yhteisöllisyyden etsimisen vaiheessa. Hänen tulisi edesauttaa tiimin kehitystä rohkaisemalla jäseniä tuomaan esiin myös eriävät mielipiteet. Johtajan on tärkeää antaa mallia muille ja arvioida kriittisesti tiimin toimintaa. Ellei johtaja itse uskalla kriittiseen arviointiin, käy helposti niin, ettei kukaan muukaan uskalla. Näin tiimin kehityskaari ja tiimityöskentely vaikeutuu (Kuitunen ym. 2001, ) Tiimin vakiintuessa ja jatkuvan uusiutumisen vaiheessa tiimin johtajan tehtävänä on etsiä uusia haasteita ja motivoida tiimin jäseniä. Toisaalta tässä vaiheessa tiimin johtajuus on vaihtuvaa asiantuntijajohtajuutta. Tässä vaiheessa johtajan tulisikin luottaa yhä enemmän tiimin jäsenten kykyyn ja tahtoon hoitaa asioita, ja jaettava näin ollen myös johtajuutta (Kuitunen ym. 2001, 40.) Johtaja työskentelee kolmella eri tasolla, joista ensimmäinen on yksilötaso, kasvoista kasvoon johtaminen. Toiseksi hän johtaa ryhmätasolla, etenkin kokoamalla ja johtamalla tiimejä. Tähän onkin kiinnitetty viime vuosina yhä enemmän huomiota. Kolmanneksi johtaja johtaa yksikkönsä tasolla luomalla ja ylläpitämällä yhteistä näkemystä organisaation toiminnan visioista ja strategiasta. Johtajan lopulliseen vastuuseen kuuluu myös suunnittelu, ristiriitojen selvittely, voimavarojen jakaminen ja palkitseminen, joka on erityisen tärkeää työntekijöiden jaksamisen kannalta. Johtaja toimii ajankäytön perusteella yhtä lailla yhteydenpitäjänä ulkomaailmaan kuin sisäisenä joukonjohtajanakin. Tämä rooli on erityisesti korostunut nyt kun eletään ajassa, jossa eri organisaatioiden väliset verkosto- ja yhteistyösuhteet ovat voimakkaasti lisääntyneet (Jylhä & Viitala 2001, 179.)

17 Johtajan tehtävät Johtajan tehtäväkenttää on perinteisesti jäsennelty tiettyihin avainalueisiin: - Suunnittelu: päämäärien ja tavoitteiden asettaminen, ennakointi, toimintamallien ja sääntöjen laadinta, resurssien varaaminen ja budjetointi. - Vastaaminen kysymyksiin: Mitä aiomme tehdä? Mitä haluamme tehdä? Mitä tulemme tekemään? - Organisointi: resurssien jakaminen ja suuntaaminen (allokointi) niin, että tavoitteisiin päästään. Tehtävien ja toimenpiteiden koordinointi, vastuun ja toimivallan jakaminen (delegointi), organisaation rakentaminen, asioiden järjestely ja tätä kaikkea koskeva viestintä. - Ohjaus (johtajuus): ihmisten ohjaus ja tukeminen hyvän työn tekemiseen, ohjaava ja kannustava vuorovaikutus, palkitseminen ja viestintä. - Valvonta: toiminnan tuloksellisuuden arviointi, mittareiden kehittäminen ja soveltaminen, johtopäätösten teko (Jylhä & Viitala 2001,178.) Tiimiorganisaatiossa johtaja tekee kaikkea tätä ja osien erotteleminen käytännössä onkin hankalaa. Johtaminen kokonaisuudessaan on prosessi, jossa eri tehtäväosien painotukset vaihtuvat tilanteen mukaan. Menestyminen johtajana vaatii ennen kaikkea erityishuomion kiinnittämistä, riittäviä työkaluja ja kyvykkyyttä näiden kaikkien johtamisen ulottuvuuksien hallintaan. Yritysten oppimishaasteiden jatkuvasti kasvaessa ja päätösvallan sekä vastuun hajautuessa laajemmalle, ylemmän johdon rooli muuttuu koko ajan. Bass (1985) on määritellyt johdon tehtävän seuraavasti: Johtaminen on alaisten uudistamista, visioiden luomista heidän saavutettavakseen ja keskustelemista niistä keinoista, joilla visiot voidaan saavuttaa. (Jylhä & Viitala 2001, 178.) Näiden ominaisuuksien lisäksi sosiaalialalla johtajuudessa korostuu erityisesti inhimillisyys, vuorovaikutustaidot ja eettisten arvojen sisäistäminen. Tärkeää on myös asiakkaan kokonaisvaltainen huomioiminen ja toimiminen moniammatillisessa ympäristössä. Olisi ihailtavaa, jos tiimin vetäjät pystyisivät mittamaan omia päätöksiään sen mukaan, kuinka hyvin ne ovat sopusoinnussa koko organisaation arvojen hengen ja sisällön

18 18 kanssa. Johtajan on toimittava tavalla, joka tukee koko tiimin jäseniä. Hyvä johtaja ei ole vain määräilevä, kontrolloiva virheiden etsijä vaan hän ottaa huomioon työyhteisön hyvinvoinnin kokonaisvaltaisesti ja osaa myös käyttää valtaansa oikein (Parker, ; Heiske 2001, 179.)

19 19 4 SOSIAALIALAN YRITTÄJYYS Sosiaali- ja terveysalalla liikeidea perustuu usein laadukkaaseen ja eettisesti oikeaan toimintaan, joka pohjautuu ammatilliseen asiakaslähtöisyyteen. Yritysten kilpailuvaltti markkinoilla onkin juuri asiakkaan yksilöllisiä tarpeita tyydyttävien palveluiden tuottaminen (Korhonen, Pirinen, Rautjärvi, Räsänen, Turunen & Väisänen 2000, 180). Sosiaali- ja muu hoiva-alan yrittäjyys on vielä uutta. Vuonna 2002 sosiaalipalveluja tuottavia yrityksiä oli Suomessa noin Nämä yritykset tuottivat noin viisi prosenttia sosiaalipalveluista, kun taas kunnan osuus oli vastaavasti 78 prosenttia. Loput 17 prosenttia palveluista tuottivat yhdistykset ja säätiöt (Moilanen 2002, 2.) 4.1 Palveluiden tarve lastensuojelusektorilla Palveluiden tarve lastensuojelun piirissä sekä avohuollon tukitoimien, että huostaanottojen saralla, on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Lastensuojelun avohuollon piirissä oli vuonna 1990 noin lasta, ja vuonna 2000 luku oli kasvanut jo lapseen. Huostaanotettujen lapsien määrä vuonna 2000 oli yli 7300 lasta, joista 1467 lapsen huostaanotto oli tapahtunut kyseisenä vuonna. Vuosien välillä kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten, huostaanotettujen ja avohuollon tukitoimina sijoitettujen, määrä nousi lähes 40 % (Sosiaali- ja terveydenhuollon taskutieto 2002.) Taulukosta 1 ilmenee huostaanottojen ja avohuollon tukitoimina tehtyjen sijoitusten määrät vuosina

20 20 TAULUKKO 1. Vuosien huostaanotot ja avohuollon tukitoimina tehdyt sijoitukset: Laitos- ja Huostaan- Niistä tahdonvastaiset Vuosi Perhehoito muu hoito Yhteensä Alle 18v.% Otetut ,9 % ,0 % ,0 % ,0 % ,1 % ,1 % ,2 % (Lastensuojelu tiedonantajapalaute 11/2002) Vuosien välillä lastensuojelulaitosten lukumäärä kasvoi 259 laitoksella, ja vuonna 2000 sijoitetuista lapsista 27 % oli laitoksissa. Merkittävä muutos oli kuitenkin tapahtunut hoitoyksikköjen koossa. Koska hoitoyksiköt ovat pienentyneet, on laitospaikkojen lukumäärä pysynyt lähes samana yksiköiden lisääntymisestä huolimatta. Vuonna 2000 lastensuojelun laitospaikkoja oli suomessa noin 3000 kappaletta (Sosiaalija terveydenhuollon taskutieto 2002.) 4.2 Yksityiset sosiaalipalvelut Yksityiset sosiaalipalvelut ovat yksityisen henkilön tai yhteisön tuottamia lasten ja nuorten huollon, lasten päivähoidon, vammaisten, kehitysvammaisten, vanhus tai päihdehuollon palveluja. Toimintayksiköllä tarkoitetaan lain mukaan toiminnallista kokonaisuutta, jossa annetaan asiakkaan oman kodin ulkopuolella edellä mainittuja palveluja. Vuonna 2001 yksityisiä sosiaalipalveluita tuottavista toimintayksiköistä 55% oli järjestöjen tai yhteisöjen ylläpitämiä. Nämä yksiköt tuottivat suurimmaksi osaksi päihdehuollon palveluja. Samana vuonna yritysten ja itsenäisten ammatinharjoittajien osuus oli suurin lasten ja nuorten laitos- ja perhehoidossa sekä kotipalveluissa. Lastensuojelulaitoksia oli yhteensä 172, joista 114 yksikköä toimi yrityspohjaisesti. (Laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta 2 ; Yksityiset sosiaalipalvelut tiedonantajapalaute 13/2002.)

Lastensuojelu Suomessa

Lastensuojelu Suomessa Lastensuojelu Suomessa 16.6.2010 Lastensuojelu 2008 Lastensuojelun sosiaalityön asiakkaana ja avohuollollisten tukitoimien piirissä oli yhteensä yli 67 000 lasta ja nuorta vuonna 2008. Suomessa ei tilastoida,

Lisätiedot

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset

Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Kodin ulkopuolella asuvat vammaiset lapset ja lakiuudistukset Sanna Ahola Erityisasiantuntija 28.11.2016 Esityksen nimi / Tekijä 1 Milloin lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle? Lastensuojelulain

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa

Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa 23.11.2016 Kuopio Jaana Pynnönen, YTM, sosiaalityöntekijä Kuka huomaa minut? Kuka kertoo minulle, mitä minulle tapahtuu? Onko äiti vihainen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Lapsi perheen ja hallinnon välissä

Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lasten ja perheiden eroauttaminen -seminaari Pentti Arajärvi 11.11.2015 1 Lapsen oikeuksien yleissopimus 3 artikla 1. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon,

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Unohtuuko hiljainen asiakas?

Unohtuuko hiljainen asiakas? Unohtuuko hiljainen asiakas? - yhdenvertaisuuden pullonkaulat päihdepalveluissa Päihdetyön seminaari Kuopio 5.11.2015 Heidi Poikonen Sosiaalioikeuden yliopisto-opettaja Oikeustieteiden laitos Oikeudellinen

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan ja

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädäntö ohjaa, miten toimia Ennen sijoitusta Sijoituksen aikana Sijoituksen jälkeen SHL

Lisätiedot

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi

Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaaminen ja oppimisen arviointi Opiskelijan ohjaus Oulun TOPPI Opiskelijan ohjaus Työpaikkaohjaaja (arviointikriteerit OPH 2012): varmistaa yhdessä koulutuksen tai tutkinnon järjestäjän edustajan

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa Pitäisi puhua yhteistyöstä SIIS MISTÄ? Perusturvan toimiala, sosiaalipalvelut 3 Sijais- ja jälkihuollon sosiaalityö Avohuollon sosiaalityö

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä

Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on

Lisätiedot

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE Valma-hanke 2004-2005 Lastensuojelullisen huolen arvioinnin työväline on kokonaisuudessaan tarkoitettu välineeksi silloin

Lisätiedot

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto TREDU lukuina Yksi Suomen suurimpia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä Opiskelijoita

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo

NUORTEN OSALLISUUS. Seija Saalismaa projektikoordinaattori. Lasten Kaste- Lappi ja Kuusamo NUORTEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄNÄ Seija Saalismaa projektikoordinaattori 1 Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen 2 Perustuslain 6 3 mom. määrää, että lapsia on kohdeltava

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2

Luo luottamusta Suojele lasta Jaana Tervo 2 Luo luottamusta Suojele lasta 16.11.2016 Jaana Tervo 2 1 Lasten suojelemisen yhteistyötä ohjaavat periaatteet sekä tiedonvaihtoa ja yhteistyötä ohjaava lainsäädäntö Suojele lasta Varmista lapsen aito osallisuus

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Ilmoitusvelvollisuus Koulutus

Ilmoitusvelvollisuus Koulutus Ilmoitusvelvollisuus Koulutus 16.12.2015 SOSIAALIHUOLLON HENKILÖKUNNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS sosiaalihuoltolain 48, 49 velvoite Voimaan 1.1.2016 Yhteiset ohjeet ja käytännöt Kunnan ja yksityisen palveluntuottajan

Lisätiedot

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa Lastensuojelun asiakkaana Suomessa 16.6.2010 Uusi lastensuojelulaki 2008 lähtökohtana vanhempien ensisijainen vastuu lapsen hyvinvoinnista tavoitteena auttaa perheitä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä.

Yhteiset Lapsemme ry Yhteiset Lapsemme rakentaa monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytyksiä. Yhteiset Lapsemme ry 25.10.2016 Strategia 2017-2020 Strateginen tavoite Monikulttuuristen lasten hyvän elämän edellytykset toteutuvat Suomessa. Kansainvälisesti tuemme haavoittuvassa asemassa olevien lasten

Lisätiedot

Työhyvinvointi ja johtaminen

Työhyvinvointi ja johtaminen Työhyvinvointi ja johtaminen Johtaja 2012 forum Riihimäen-Hyvinkään Kauppakamari 13.9.2012 Aino-Marja Halonen Vastaava työterveyshoitaja Riihimäen Työterveys ry Riihimäen Työterveys ry Perustettu 1981

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Anne Saarnio-Jokinen Koulutussuunnittelija Faktia OY Eeva-Liisa Breilin Opetusjohtaja HAMK Ammatillinen koulutus ei voi reagoida työelämän

Lisätiedot

Päihteet ja vanhemmuus

Päihteet ja vanhemmuus Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot

Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi. Vuorovaikutteisen osion koonti Seinäjoki 26.1.2016

Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi. Vuorovaikutteisen osion koonti Seinäjoki 26.1.2016 Palveluiden henkilökohtaistaminen - Vaihtoehtona henkilökohtainen budjetointi Vuorovaikutteisen osion koonti Seinäjoki 26.1.2016 Vahvuudet Nykyiset mallit Tiedetään mitä on tarjottavana - Tai ainakin pitäisi

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut

Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Anu Autio, asiantuntija, Espoon vammaispalvelut Lausuntopalaute Valmennuksen ja tuen suhdetta sosiaalihuoltolain mukaiseen sosiaaliohjaukseen ja

Lisätiedot

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ

ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ ETIIKKA OHJAUS- JA NEUVONTATYÖSSÄ Opin Ovi-hanke Kotka Mervi Friman 11.12.2012 Mervi Friman 2012 1 AMMATTIETIIKKA Ammattikunnan reflektiota yhteiskuntamoraalin raameissa, oman ammattikunnan lähtökohdista

Lisätiedot

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30

PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 PÄÄKAUPUNKISEUDUN LASTENSUOJELUPÄIVÄT 29.-30.9.2011 VANHEMMUUSTYÖ LAPSEN EDUN VAHVISTAJANA TO 29.9.2011 KLO 13:30-16:00 PE 30.9.2011 KLO 9:00-11:30 /Jaana Pynnönen Lapsen tarpeet ja vanhemmuuden valmiudet

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Lastensuojelulaki. 3. Lapsi ja nuori. Tässä laissa pidetään lapsena alle 18-vuotiasta ja nuorena alle 21-vuotiasta henkilöä.

Lastensuojelulaki. 3. Lapsi ja nuori. Tässä laissa pidetään lapsena alle 18-vuotiasta ja nuorena alle 21-vuotiasta henkilöä. Lastensuojelulaki Yleiset säännökset 1. Lapsen oikeus. Lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä etusija erityiseen suojeluun.

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 1(6) Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 2(6) Sisällys 1. Yleistä 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tilat ja ympäristö 4. Asiakkaat 5. Palvelut - sosiaalipalvelut

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA Jonna Kylli Terhi Manninen Oulun seudun ammattikorkeakoulu Tutkimuksen taustoja

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ

LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Lapsuus tässä ja nyt. Valtakunnalliset Lastensuojelupäivät 7.-8.10.08 Jyväskylässä Alaseminaari Lasten osallisuus ja toimijuus tutkimuksen näkökulmasta LAPSEN OSALLISUUS JA SUOJELU SOSIAALITYÖNÄ Tiina

Lisätiedot

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta

YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT. Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta YKSITYISET SOSIAALIPALVELUT Ilmoituksenvarainen toiminta ja luvanvarainen toiminta Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, ylitarkastaja Paula Mäkiharju-Brander 2.3.2017 1 Valvira ja aluehallintovirastot

Lisätiedot

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske

Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset. Päivikki Helske Hensta-hankkeen tavoitteet ja saavutukset Päivikki Helske 2.6.2009 Kilpailusta yhteistyöhön Lähtötilanteessa kilpailua palkoista, maineesta, työpaikoista. Näkymä tulevaisuuteen: harmaat pantterit saapuvat

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi

Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto Karkkila. Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Uusi opetussuunnitelma oppiva yhteisö Etelä- Suomen aluehallintovirasto 14.- 15.9.2015 Karkkila Ulla Rasimus PRO koulutus ja konsultointi Koulua ympäröivä maailma muuttuu Teknologia Ilmastonmuutos, luonto

Lisätiedot

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä Vertaiskonsultaatioseminaari 8.-9.6.2006 Metsä-Luostolla / 8.6.2006 / Maija Uramo Lapsikeskeisen lastensuojelun

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset

Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäisen ohjauksen strategiset linjaukset Elinikäiseen oppimiseen liittyvällä ohjauksella tarkoitetaan erilaisia toimia, joiden avulla kaikenikäiset kansalaiset voivat määritellä valmiutensa, taitonsa

Lisätiedot

8. edistää ikäihmisten yhteiskunnallista osallistumista, vaikuttamista ja mahdollisuutta tulla kuulluksi

8. edistää ikäihmisten yhteiskunnallista osallistumista, vaikuttamista ja mahdollisuutta tulla kuulluksi Keskustelu lähti liikkeelle kysymyksestä, mitä kaikkea genoteknologian alaan kuuluu. Hanna Hyttinen alusti aiheesta tuoden esille. Genoteknologian kehittäminen vilkastui 90- luvulla (Hollannista). Nimen

Lisätiedot

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman,

Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Asiakasvastaavana terveyskeskuksessa sairaanhoitaja, asiakasvastaava Tiina Byman, Järvenpään kaupunki radanvarteen rakennettu asukkaita 41 000 kaksi terveysasemaa Asiakasvastaava täydennyskoulutus 30op

Lisätiedot

1. Ratkaista toimialallaan kaupungille kuuluvat asiat, ellei niitä ole tällä johtosäännöllä määrätty sen alaisen viranhaltijan ratkaistavaksi.

1. Ratkaista toimialallaan kaupungille kuuluvat asiat, ellei niitä ole tällä johtosäännöllä määrätty sen alaisen viranhaltijan ratkaistavaksi. HEINOLAN KAUPUNKI KUNNALLINEN III/PER SÄÄNTÖKOKOELMA Sosiaali- ja terveystoimi Kaupunginvaltuuston 17.11.2008 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 9.2.2009 hyväksymä muutos Kaupunginvaltuuston 11.5.2009 hyväksymä

Lisätiedot

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016

KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 KESÄYRITTÄJÄN KÄSIKIRJA 2016 Kuinka asiat tapahtuvat? MIKÄ ON KESÄYRITTÄJÄ? Kesäyrittäjä-ohjelma on luotu nuorille toisten nuorten toimesta, opettamaan yrittäjämäistä toimintaa ja oma-aloitteisuutta. Projektin

Lisätiedot

sosiaalialan menestystekijä

sosiaalialan menestystekijä sosiaalialan menestystekijä Osaaminen, vuorovaikutus, tahto. {Osaaminen on tietoa, taitoa ja oikeaa asennetta.} Ammattijärjestö Talentia edistää jäsentensä urakehitystä vaikuttamalla sosiaalialan lainsäädäntöön,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena Elina Palola, STM Syrjäytymisen ehkäisy aloitetaan usein liian myöhään Raskaita lastensuojelutoimia joudutaan tekemään aivan liikaa: ongelmiin

Lisätiedot

Sijaishuollon valvonnasta aluehallintovirastossa

Sijaishuollon valvonnasta aluehallintovirastossa Sijaishuollon valvonnasta aluehallintovirastossa Näkökulmia sijaishuollon lastensuojelutyöhön Petrea 29.10.2014 1 Toimivaltapykäliä SHL 3.2 : aluehallintovirastolle kuuluu sosiaalihuollon suunnittelu,

Lisätiedot

Lastensuojelulaki vahvistaa yhteistyötä oppilas- ja opiskelijahuollossa

Lastensuojelulaki vahvistaa yhteistyötä oppilas- ja opiskelijahuollossa Lastensuojelulaki vahvistaa yhteistyötä oppilas- ja opiskelijahuollossa Oppilas- ja opiskelijahuollon koordinaattoripäivä 15.4.2010 Hanna Heinonen 1 Esityksen sisältö Lastensuojelulain uudistuneet pykälät

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN

L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Joustavasti ja avoimesti uuteen toimintakulttuuriin L U PA TE HDÄ FIKS UM M IN Marika Tammeaid Kehityspäällikkö, Valtion henkilöstöjohtamisen tuki, Valtiokonttori #Työ2.0 Klassikot uudessa valossa Kohti

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016

Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Osaaminen muutoksessa avain tulevassa Sotessa seminaari 15.4.2016 Työelämän laatu ja johtaminen muutoksessa TOIMINTAYMPÄRISTÖN KAAOS RESURSSIEN NIUKKUUS JA KUNTALAISTEN RAJOTTOMAT TARPEET OVAT JO HAASTANEET

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki. Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja järjestämislaki Jyväskylän valtuusto 15.12.2014 Risto Kortelainen, muutosjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen päämäärä ja tavoitteet Päämääränä väestön

Lisätiedot

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa Koulutusmateriaali vapaaehtoisille SPR/ Päihdetyö / Kati Laitila Koulutuksen tavoite Edistää lasten ja nuorten turvallisuuden, terveyden, oikeuksien ja

Lisätiedot

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen

SIILINJÄRVEN KUNTA. Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet alkaen SIILINJÄRVEN KUNTA Sosiaalihuoltolain mukaisen tukihenkilötoiminnan ja tukiperhetoiminnan perusteet ja ohjeet 1.6.2015 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 28.5.2015 Sisältö 1 Sosiaalihuoltolain mukainen

Lisätiedot

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN

SUUN TERVEYDEN EDISTÄMINEN JA SUUN TERVEYDENHOIDON ERIKOISALOILLA TOIMIMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA 79/ 011/ 2014 AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine

Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Ryhmäkohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman (ryhmävasun) laatiminen ja käyttöönottaminen Porin kaupungin päiväkodeissa. Marja Saine Valtakunnalliset linjaukset Kuntatason linjaukset Yksikkötason suunnitelmat

Lisätiedot

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää?

Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Tiedosta hyvinvointia KansalaisenParas 17.4.2008 Anu Muuri 1 Sosiaalipalveluja kaikille ja kaiken ikää? Anu Muuri Kehittämispäällikkö Stakes/Sosiaalipalvelut Tiedosta hyvinvointia KansalaisParas 17.4.2008

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Lapsen sijoitus. Reunaehtoja työlle. 23.11.2015 Pinja Salmi/Lapsiperheiden sosiaalityö

Lapsen sijoitus. Reunaehtoja työlle. 23.11.2015 Pinja Salmi/Lapsiperheiden sosiaalityö Lapsen sijoitus Reunaehtoja työlle Sijoitukseen vaikuttavia lakeja Perustuslaki (mm. 21 asian laillinen käsittely) Lapsen oikeuksien sopimus (mm. Lapsen etu) Kuntalaki (mm. 44 julkisen vallan käyttö virkasuhteessa)

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot