EI VAIN YHTEISTYÖTÄ, VAAN YHTEISTÄ TYÖTÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "EI VAIN YHTEISTYÖTÄ, VAAN YHTEISTÄ TYÖTÄ"

Transkriptio

1 EI VAIN YHTEISTYÖTÄ, VAAN YHTEISTÄ TYÖTÄ Tapaustutkimus Lastenkoti ja perhetukikeskus Ruusun Perustamisprosessista Ilkko, Jaana - Koljonen, Sirpa - Kääriäinen, Jonna Opinnäytetyö, kevät 2003 Diakonia-ammattikorkeakoulu Pieksämäen yksikkö Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma Sosionomi (AMK)

2 TIIVISTELMÄ Ilkko, Jaana - Koljonen, Sirpa - Kääriäinen, Jonna Ei vain yhteistyötä, vaan yhteistä työtä ; tapaustutkimus lastenkoti ja perhetukikeskus Ruusun perustamisprosessista, Pieksämäki, kevät 2003, 60 sivua, 6 liitettä. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Pieksämäen yksikkö, Diakoninen sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan koulutusohjelma, sosiaali- ja kasvatusala, sosionomi (AMK). Opinnäytetyössä tutkittiin lastensuojeluyrityksen perustamista ja sen käytännön toiminnan aloittamista. Työelämäyhteytenä oli lastenkoti ja perhetukikeskus Ruusu Pieksämäeltä. Tutkimuksessa seurattiin yrityksen perustamisprosessia vuoden 2002 alusta lähtien, ja tutkijat olivat mukana kun Ruusu aloitti toimintansa saman vuoden syyskuussa. Tutkimuksessa seurattiin lastensuojelulaitoksen perustamisprosessin alkuvaihetta, toiminnan käynnistymistä ja henkilöstön tiimiytymistä. Näihin tutkimusongelmiin pyrittiin löytämään vastauksia kvalitatiivisen tapaustutkimuksen keinoin. Näitä olivat teemahaastattelu ja osallistuva havainnointi. Tutkimukseen haastateltiin lastenkoti ja perhetukikeskus Ruusun henkilöstöä ja johtoa. Ensimmäisistä haastatteluista tehtiin muistiinpanoja, ja toisella kerralla haastattelut nauhoitettiin. Nauhoitetut haastattelut litteroitiin. Osallistuva havainnointi toteutui, kun kaksi ryhmämme jäsenistä oli kymmenen viikon työharjoittelussa Ruusussa. Teoriaosiossa käsitellään lastensuojelua, tiimiytymistä ja sosiaalialan yrittäjyyttä. Siinä esitellään myös lastenkoti ja perhetukikeskus Ruusu. Tutkimuksen aikana konkretisoitui se, kuinka vaikeaa ja monipuolista sosiaalialan yrityksen perustaminen voi olla. Taloudellisten, fyysisten ja henkisten resurssien käyttöön saaminen ja oikein hyödyntäminen on erittäin vaikeaa. Myös tutkimuskohteessa kamppailtiin näiden asioiden parissa. Asiakkaiden vähyydestä johtuvat taloudelliset ongelmat vaikeuttivat tiimin toimintaa ja lisäsivät johdon ja työntekijöiden stressiä. Kuitenkin positiivinen asenne ja motivaatio työtä kohtaan, auttoivat Lastenkoti ja perhetukikeskus Ruusun henkilöstöä jaksamaan eteenpäin työssään. Lasten ja nuorten parissa työskentely on koko henkilökunnalle työssä jaksamisen edellytys ja uuden yrityksen epävarmat olot jäivät taka-alalle. Asiasanat: lastensuojelu; yrittäjyys; organisaatio; kvalitatiivinen tutkimus; tapaustutkimus Säilytyspaikka: DIAK/ Pieksämäen yksikön kirjasto

3 ABSTRACT Ilkko, Jaana - Koljonen, Sirpa - Kääriäinen, Jonna. Not just a teamwork but working together ; Establishing a Children s Home and Family Support Center Ruusu, Pieksämäki, Spring 2003, Language: Finnish, 60 pages, 6 appendices. Diaconia Polytechnic, Pieksämäki Training Unit, Degree Programme in Diaconial Social Welfare, Health Care and Education. We worked in co-operation with Children s home and Family support centre Ruusu at Pieksämäki. Aim of the study was to follow the establishing process of Ruusu. The research process began in January 2002 and continued uninterruptedly until March Ruusu opened its doors in September Our research problems were to find out how a child welfare institution was established, and what kind of problems were related to developing a team. We also studied what kind of challenges management had during the process. Our research was based on qualitative methods. The research was a case study in which we used participating observation and interwies. We interviewed the personnel and management of Ruusu, took notes and recorded the interviews which we transcribed and analysed. Interpretations were based on theories on child welfare, entrepreneurship and team development. We did participating observation during our practical training which lasted ten weeks. We found that it is very challenging to establish a company of child welfare. Especially lack of children and financial problems caused difficulties in team development as well as stress among the personnel and management. However, a positive attitude and motivation towards the work helps the workers and management to concentrate on what is really important the children and youngsters. Keywords: child welfare; entrepreneurship; organisation; qualitative research; case study Filed at DIAK/The library of the Pieksämäki training unit

4 Jostain on kuulkaa löydettävä turvakoti - ja äkkiä murkulle jonka silmäkulma aukesi isän nyrkistä nuorelle jonka avain ei enää sopinutkaan kotioveen kaksitoistakesäiselle jonka vanhemmat lensivät alpeille laskettelemaan mutta unohtivat jättää ruokaa tai rahaa Jostain on kuulkaa Löydettävä turvapaikka - ja äkkiä vanhemmille jotka eivät jaksa illasta toiseen humalaista nuortaan äidille jonka on pelättävä väkivaltaista tytärtään isälle joka ei uskalla poistua kodistaan koska sen valtaavat narkkarit Jostain on löydettävä turvapaikka! Anja Porio Haluamme kiittää kaikkia, jotka ovat auttaneet meitä opinnäytetyössämme, erityisesti Lastenkoti ja perhetukikeskus Ruusun henkilökuntaa! Pieksämäki Jaana Ilkko Sirpa Koljonen Jonna Kääriäinen

5 SISÄLTÖ TIIVISTELMÄ ABSTRACT RUNO JA KIITOKSET 1 JOHDANTO LASTENSUOJELU Lastensuojelun keskeiset periaatteet ja toimenpiteet Lapsen etu Avohuollon tukitoimet Huostaanotto Lastenkoti ja perhetukikeskus TIIMITYÖ Tiimin synty ja tiimiytyminen Tiimin pelisäännöt Tiimijohtaminen Johtajan tehtävät SOSIAALIALAN YRITTÄJYYS Palveluiden tarve lastensuojelusektorilla Yksityiset sosiaalipalvelut Lastensuojelulaitoksen perustaminen Laatutyö ja eettiset arvot Asiakkaan määrittely ja lastensuojeluyrityksen yhteistyötahot YRITYKSEN PERUSTAMINEN Perustamistoimet käytännössä Liikeidea Yritysmuodon valinta Markkinointi LASTENKOTI JA PERHETUKIKESKUS RUUSU Ruusun idean synty Toimintaympäristö ja -periaatteet Ruusun tiimin rakentuminen Palvelu- ja sijoitusprosessit Ruusun tulevaisuuden visiot ja suunnitellut avohuollon palvelut TUTKIMUKSEN LUONNE JA TUTKIMUSONGELMAT Tutkimus ongelmat Tapaustutkimus Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus...39

6 8 TUTKIMUSMENETELMÄT Laadullinen tutkimus Havainnointi Teemahaastattelu ja litterointi TUTKIMUKSEN TOTEUTUS TUTKIMUSTULOKSET JA JOHTOPÄÄTÖKSET Alkuhaastattelujen analyysia Analyysia haastatteluista Ruusun toimittua viisi kuukautta Motivaatio ja tunnelmat Työtapojen ja lasten sääntöjen vakiintuminen Tiimi Tiimin toiminta käytännössä Johdon toiminta Työssä jaksaminen Kritiikkiä ja parannusehdotuksia POHDINTA...55 LÄHTEET...58 LIITTEET...61

7 1 JOHDANTO Lasten ja nuorten suojeleminen on ollut koko opinnäytetyöryhmäämme lähellä koko opiskelujemme ajan. Osalla se on ollut syy, miksi olemme alalle hakeutuneet. Paha olo perheissä kasvaa, ja tuntuu, että keinot lasten ja nuorten auttamiseksi ovat vähissä. Tämän todistavat monet tutkimukset ja tilastot, joita alalta on tehty. Kasvava lastensuojelun tarve synnyttää jatkuvasti uusia yksityisiä palveluntuottajia ja heidän kaikkien on läpikäytävä yrittäjyyteen liittyvät prosessit. Sosiaalialan työntekijät tarvitsevat yrittäjätaitoja tulevaisuudessa yhä enemmän ja tämän vuoksi yrittäjyys kiinnostaa myös meitä. Opinnäytetyössämme seuraamme toimintaa aloittavaa lastensuojeluyritystä ja sen pieniä ja suuria ongelmia. Lastensuojelukentällä on kova kilpailu, ja hyvän maineen sekä vakiintuneen aseman eteen on tehtävä paljon töitä. Tätä työprosessia seuraamme Pieksämäelle perustetussa Lastenkoti ja perhetukikeskus Ruusussa. Siellä tutkimme lastensuojelulaitoksen perustamisprosessia, käytännön toiminnan käynnistymistä ja henkilöstön tiimiytymistä. Näitä ongelmia käsittelemme työssämme niin johdon kuin henkilöstönkin näkökulmasta. Teoriaosassa käymme läpi lastensuojelua, yrittäjyyttä sekä tiimiytymistä. Nämä teoriat alkavat elämään, kun tutkimme Lastenkoti ja perhetukikeskus Ruusun käynnistymistä ja sen palveluprosesseja. Työmme on tapaustutkimus ja teimme sen laadullisen tutkimuksen menetelmiä käyttäen. Niitä ovat osallistuva havainnointi ja haastattelu. Toivomme, että aloittava yrittäjä saa tutkimuksestamme konkreettista tietoa yrityksensä alkutaipaleelle. Yrityksen perustamiseen liittyy monia mutkia eikä kaikki mene aina suunnitelmien mukaan. Siksi toivomme myös, että tuleva yrittäjä ei kuvittele yrittäjyyden olevan pelkästään ruusuilla tanssimista.

8 8 2 LASTENSUOJELU Lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä erityiseen suojeluun. (Lastensuojelulaki 1 ) Lastensuojelua ja sen toimia ohjaavat erityisesti lastensuojelulaki, sekä laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta. Näiden lisäksi monet muut Suomen lait valvovat lapsen etuuksia ja oikeuksia. Lastensuojelua ohjaavat myös eettiset ja moraaliset kysymykset ja arvot. Lasten elinolosuhteiden julkisen sääntelyn voidaan katsoa alkaneen 1899 säädetystä laista, joka kielsi lapsityövoiman käytön. Ensimmäinen lastensuojelulaki Suomessa tuli voimaan Tämä laki koski lähinnä puutteeseen joutuneisiin tai sopeutumattomiksi todettuihin kohdistettavia pakkotoimia. Vuoden 1983 laki edellytti kokonaisvaltaisia lastensuojelutoimia, jotka vaikuttivat myös lapsen kasvuoloihin. Lisäksi tämä laki edellytti, että ensi sijassa on otettava huomioon lapsen etu sekä tuettava vanhempien ja muiden lasta hoitavien henkilöiden kasvatusmahdollisuuksia suotuisten kasvuolojen vakiinnuttamiseksi (Fakta ) 2.1 Lastensuojelun keskeiset periaatteet ja toimenpiteet Lastensuojelu on kuntien ylläpitämää lakisääteistä toimintaa, jonka tarkoituksena on turvata lapselle turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä tasapainoinen ja monipuolinen kehitys. Tavoitteena on, että lapsi saa kaikissa mahdollisissa olosuhteissa hyvän huollon, hoidon ja kasvatuksen sekä tarpeellisen huolenpidon ja valvonnan. Huollon tavoitteena on myös turvata myönteiset sekä läheiset ihmissuhteet varsinkin lapsen ja hänen vanhempiensa välille. Lapsen tulee saada osakseen hoivaa, hellyyttä ja turvallisuutta. Alistamista, fyysistä kurittamista tai muulla tavalla loukkaavaa kohtelua ei sallita. Lapselle on pyrittävä turvaamaan hänen toivomuksiaan ja kykyjään vastaava koulutus. Häntä on myös opastettava vastuulliseen aikuisuuteen (Etelä-Suomen läänin hallitus 2001, A1.)

9 9 Perhe- ja yksilökohtaisen lastensuojelun toimintamuotoja ovat avohuollon tukitoimet ja niiden perusteella tehtävät sijoitukset, huostaanotto, sijaishuolto ja jälkihuolto. Lastensuojelulain avohuollon tukitoimilla tarkoitetaan kaikkia sosiaalipalveluja, näitä ovat muun muassa sosiaaliavustukset ja toimeentulotuki. Näitä annetaan perheelle, vanhemmalle tai lapselle silloin, kun lapsen kasvuolot ovat vaarassa (Fakta ) Kun lapsi tarvitsee pitkäaikaista sijoituspaikkaa, ovat perheen ongelmat suuria ja monisyisiä ja avohuollon tukitoimet ovat olleet riittämättömiä. Perheen ongelmien ylitettyä positiiviset voimavarat on lapsen kasvu ja kehitys vaarassa. Ongelmat näkyvät lapsessa ja tällöin hän tarvitsee aikuisten tukea ja apua. Huostaanoton taustalla voi olla monenlaisia vanhemmuuteen liittyviä ongelmia. Näitä voivat olla esimerkiksi päihde- ja mielenterveysongelmat, väkivaltaisuus, epäsosiaalisuus tai kyvyttömyys vastata lapsen tarpeisiin. Myös lapsesta itsestään lähtevät syyt voivat aiheuttaa sijoituksen, tällainen tehdään jos lapsi tai nuori on vaaraksi itselleen tai ympäristölleen (Niemelä 2000, ) 2.2 Lapsen etu Lastensuojelun kantavana periaatteena on lapsen etu. Lapsen etua arvioidaan aina lapsen iän mukaan. Pienen lapsen ja murrosikäisen nuoren tarpeet ovat erilaiset, vaikka kummatkin tarvitsevat hellyyttä ja turvallisuutta elämäänsä. Lapsen etu on määriteltävä jokaisen lapsen kohdalla erikseen ja etua on mietittävä suhteessa myös hänen tulevaisuuteensa. Lapsen edun tulee olla arviointien, tulkintojen ja valintojen ratkaiseva tekijä. On huomioitava myös, että lapsella on samat ihmisoikeudet kuin aikuisillakin, ellei niitä ole jollain nimenomaisella lailla rajoitettu (Mikkola & Helminen 1994, ) Lapsen etu on lakien mukaan nostettu johtavaksi periaatteeksi. Tämä näkyy erityisesti lastensuojelulaissa, sillä lapsen edun huomioiminen on huostaanoton edellytys, kuten myös huostaanoton purkamisen edellytys. Se on myös laitoshuollossa erityisesti huomioon otettava seikka (Mikkola & Helminen 1994, ) Lapsen edusta ja sen toteutumisesta lastensuojelussa on ollut paljon keskustelua julkisuudessa. On keskusteltu mm. siitä, että nykyisessä resurssitilanteessa huostaanottoja tehdään paljon vähemmän kuin tarvetta viranomaisten mielestä olisi. Keskustelua on

10 10 aiheuttanut myös lapsen ja biologisten vanhempien suhde huostaanoton jälkeen. Usein suhde katkeaa joko kokonaan tai sitä ei tueta tarpeeksi (Lapsen etu, ihmisoikeudet ja huostaanotto 2003, 1-2.) 2.3 Avohuollon tukitoimet Avohuollon tavoitteena on tukea monipuolisesti perhettä jaksamaan kotona sekä auttaa perhettä arkipäivän ongelmissa. Avohuollon tukitoimilla tarkoitetaan toimenpiteitä, jotka käsittävät lapsen tai nuoren tukiasumisen, toimeentulon, harrastustoiminnan ja koulunkäynnin turvaamisen, sekä muut tarvittavat tukitoimet. Avohuollon tukitoimet käsittävät myös perheen kuntoutuksen ja tuen (Lastensuojelu tiedonantajapalaute 11/2002.) Avohuollon tukitoimia tulee järjestää perheelle jos lapsen kasvuolot vaarantavat tai eivät turvaa riittävästi lapsen tai nuoren terveyttä tai kehitystä, tai jos lapsi/nuori itse aiheuttaa uhkaa terveydelleen tai kehitykselleen. Tukitoimia ovat esimerkiksi tukihenkilö tai perhe sekä terapiapalvelut (Lastensuojelulaki 12, 13.) Yksi avohuollon tukitoimien muoto on sijoitus perheen ulkopuolelle. Tällainen sijoitus voi tapahtua, joko yhdessä huoltajan kanssa tai ilman huoltajaa. Alle 12-vuotiaalle lapselle sijoitus voidaan järjestää enintään kolmeksi kuukaudeksi ja sitä voidaan erityisistä syistä jatkaa tarvittaessa vielä kolmella kuukaudella. Lyhytaikaista avohuollon sijaishoitoa voidaan järjestää esimerkiksi silloin, kun perheellä on ongelmia, mutta huostaanotto ei ole tarpeen. Sijoitus voidaan järjestää perhehuoltona tai laitoshuoltona. Laitoshuolto järjestetään samoissa laitoksissa kuin huostaanototkin, näitä ovat lastenkoti, nuorisokoti, koulukoti tms. Avohuollon tukitoimina tehdyissä sijoituksissa lapsen huolto ja holhous säilyvät vanhemmilla. Sijoituksen aikana lapsi saa tarvitsemansa hoidon sekä tukea koulunkäyntiin, harrastuksiin ja lomanviettoon (Lastensuojelulaki 14.)

11 Huostaanotto Sosiaalilautakunnan on otettava lapsi huostaan ja järjestettävä hänelle sijaishuolto jos puutteet lapsen huolenpidossa tai muut kodin olosuhteet uhkaavat vakavasti vaarantaa lapsen terveyttä tai kehitystä taikka jos lapsi vaarantaa vakavasti terveyttään tai kehitystään käyttämällä päihteitä, tekemällä muun kuin vähäisenä pidettävän rikollisen teon tai muulla niihin rinnastettavalla käyttäytymisellään jos sijaishuollon arvioidaan olevan lapsen edun mukaista. (Lastensuojelulaki 16 ). Lapsen huostaanotto on lastensuojelullinen toimi, jolla alle 18-vuotias lapsi otetaan viranomaisten päätöksellä kasvatettavaksi kodin ulkopuolelle, sijaishuoltoon. Huostaanottoon ryhdytään vasta, kun muut tuki- ja suojelutoimet ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Edellytyksenä lain mukaan on, että lapsen terveys tai kehitys on vaarassa huolenpidon puutteen, kodin muiden olosuhteiden tai lapsen oman käyttäytymisen takia. Huostaanottopäätösten tekijänä on kunnan sosiaalilautakunta. Ennen päätöstä on kuultava lapsen huoltajaa ja lasta, jos tämä on täyttänyt 12 vuotta tai on muuten kehitystasoltaan sen ikäinen. Huoltajan tai 12 vuotta täyttäneen lapsen vastustaessa huostaanottoa tai sijaishuoltoa on asia alistettava lääninoikeuden vahvistettavaksi. Jos lapsi on välittömässä vaarassa, sosiaalilautakunta voi ottaa hänet huostaan kiireellisesti. Kiireellinen huostaanotto lakkaa 14 päivän kuluttua päätöksenteosta, jollei sinä aikana oteta huostaanottoasiaa käsiteltäväksi. Asia on kuitenkin käsiteltävä viivytyksettä varsinaisena huostaanottoasiana 30 päivän kuluessa huostaanotosta. Sosiaalilautakunta tekee päätöksen huostaanotetun lapsen hoidosta ja olinpaikasta. Lapsia koskevissa asioissa pyritään toimimaan vanhempien kanssa yhteistyössä (Fakta ; Lastensuojelulaki 18.) 2.5 Lastenkoti ja perhetukikeskus Lastenkoti on kunnan, kuntayhtymän, järjestön tai yksityisen tahon ylläpitämä laitostyyppinen sijaiskoti, joka on tarkoitettu pysyvään tai väliaikaiseen hoitoon otetuille lapsille. Lastenkoteja on olemassa eri tyyppisiä; vastaanottokodit toimivat yleensä lyhytaikaisissa sijoituksissa, erityislastenkodit ovat vammaisille ja erityistä huoltoa ja kasvatusta tarvitseville lapsille. Lastenkodit tarjoavat lapsille ammatillista vanhemmuutta,

12 12 ohjausta sekä tukea vanhemmille kasvatukseen ja arjessa selviytymiseen. Lastenkoteja on viime aikoina muutettu perhetukikeskuksiksi, jotka antavat tukea koko perheelle (Fakta ) Perhetukikeskuksella tarkoitamme työssämme laitosta, joka on tarkoitettu tukemaan koko perhettä tämän ongelmissa. Perhe nähdään kokonaisvaltaisena yksikkönä, jossa kaikkien osapuolien huomioonottaminen on tärkeää. Perheen kokonaisvaltainen huomioiminen on osa nykyaikaista lastensuojelutyötä, mutta perhetukikeskus voi antaa erityistä tukea myös vanhemmille ja sisaruksille, yhden tai useamman lapsen ollessa sijoitettuna kodin ulkopuolelle. Perhetukikeskus voi tarjota myös avohuollon palveluita ja antaa tukea monenlaisissa ongelmissa. Moniammatillinen yhteistyö ja verkostot yltävät moniin tahoihin, joista tärkeimpiä ovat koulut ja erilaiset järjestöt jotka toimivat perheiden parhaaksi.

13 13 3 TIIMITYÖ Sosiaalialalla tiimityöskentely on lisääntynyt ja se on koettu tärkeäksi voimavaraksi, toimiva työyhteisö on myös yritykselle elintärkeä. Se parantaa asiakastyön laatua, auttaa työssä jaksamisessa ja markkinoinnissa. Ryhmä ihmisiä muodostaa tiimin, jotka yhteisymmärryksessä ja yhteistyössä vastaavat jonkin sovitun kokonaisuuden hoitamisesta alusta loppuun saakka. Usein tiimi ymmärretään synonyymiksi ryhmälle. Tämä näkemys perustuu erilaisten ryhmätyömuotojen suosioon viime vuosien aikana. Ryhmätyöskentely on todettu monissa asioissa erittäin tehokkaaksi toimintatavaksi. Parhaimmillaan tiimi on erittäin tehokas yhteistyömuoto, mitä kaikki ryhmät eivät aina ole (Nordman- Sjöberg & Nieminen 1999, 10; Spiik 1999, ) Tiimityöskentelyssä jäsenet mahdollistavat sosiaalista tukemista ja hyväksyntää, tarjoavat luovaa sitoutumista, työotetta ja mahdollisuuksia liittymistarpeen tyydyttämiseen. Toimiva tiimi antaa parhaimmillaan jäsenilleen erinomaisia mahdollisuuksia uusien asioiden oppimiseen sekä pohtimiseen, jolloin myös yhteistyön tekeminen helpottuu. Tiimityöskentely laajentaa usein myös jäsentensä ammattitaitoa; puhutaan moniammatillisuudesta. Tiimi on nimetty ryhmä, jossa jäsenet yhdessä toimivat ja työskentelevät synergian eli yhteistoiminnan saavuttamiseksi. He toimivat itseohjautuvasti toisiaan tukien yhteisien tavoitteiden saavuttamiseksi. (Nordman- Sjöberg & Nieminen 1999,11.) 3.1 Tiimin synty ja tiimiytyminen Siirtyminen tiimityöskentelyyn on monimutkainen muutosprosessi, joka voi olla myös suuri haaste niille, jotka eivät ole aiemmin tehneet yhteistyötä. Edellytyksenä tiimityöskentelylle on uusien taitojen ja valmiuksien oppiminen ja niiden myönteinen vastaanottaminen, sekä usein myös omien asenteiden ja arvojen tarkastaminen (Spiik 1999, 33.) Suuri merkitys tiimiä perustettaessa on erilaisten ihmisten kokoaminen samaan tiimiin. Näin tiimi tekee töitä toinen toisiaan täydentäen ja jakaen omia vahvuuksiaan toisille

14 14 tiimin jäsenille. Tämä edesauttaa myös hyvän vuorovaikutuksen syntymistä tiimin sisällä. Eduksi tiimille on jäsenten monitaitoisuus, jossa tiedot ja taidot täydentävät toisiaan. Ennen tiimin perustamista on tärkeää selvittää koko työorganisaation tehtävä ja päämäärä. Tulevaisuudesta pitäisi luoda elävä kuva ja tiimin jäseniä innostava visio (Spiik 1999, 33.) Tiimin on käytettävä yhteistä aikaa työn tavoitteiden muotoiluun suhteessa koko organisaation päämäärään. Tavoitteiden on oltava konkreettisia ja realistisia, jotka tiimin jäsenet päättävät yhteisymmärryksessä. Tavoitteilla on myös oltava selkeä määräaika. Yhteisten pelisääntöjen luomiseen on varattava aikaa, näin päästään helpommin tiimin tavoitteisiin. Tiimi sopii kuitenkin erikseen jäsentensä vastuualueista ja tehtävistä (Spiik 1999, 33.) 3.2 Tiimin pelisäännöt Pelisäännöt kehittyvät hyvin konkreettisista asioista, joita käsitellään tiimipalavereissa. Siellä päätetään yhdessä esimerkiksi kokousajoista, luottamuksesta, osallistumisesta ja ilmaisutyylistä. Yhteen hiileen puhaltaminen on tiimiorganisaatiolle elinehto. Siinä yhteisesti ääneen sovitut ja hyväksytyt asiat ovat tavoitteiden saavuttamiseksi hyvin tärkeitä. Tiimin on oltava myös sitoutunut tehtäviinsä. Ihmisillä saa ja pitää olla myös omat näkökulmansa, kuitenkin tiimillä on oltava yhteiset tavoitteet ja tehtävät (Parker, 159.) Sääntöjen luomisvaiheessa ei pidä mennä äärimmäisyyksiin. Tiimin toiminta vaikeutuu, jos tiimi tekee liian tiukat pelisäännöt. Yhdenmukaistamisen paine voi passivoittaa ja turhauttaa tiimin jäseniä jo alkuvaiheessa, joten jäsenien tulisi yhdessä hyväksyä erilaisia tapoja, asenteita ja arvoja, kuitenkaan unohtamatta sosiaalialan tiimille ominaisia eettisiä ohjeita. Näin yhteistyö tiimin jäsenten välillä helpottuu. Ihmisten erilaisuudesta voidaan aina oppia puolin ja toisin jotain uutta. Keskusteleminen avoimesti erilaisuudesta auttaa suhtautumaan ystävällisen uteliaasti toisen kummallisuuksiin (Parker, 159.) Tiimiytyminen voi olla joskus vaativa ja pitkä prosessi, siksi siihen on varattava aikaa. Tiimityössä pyritään mahdollisimman mutkattomaan ja tehokkaaseen työntekoon pää-

15 15 määrän saavuttamiseksi. Aina ei tarvitse edellyttää sydänystäviksi tulemista tiimin jäsenten kanssa, riittää kun pystyy käsittelemään asiat asioina ja sietämään toisiaan. Tunteita saa ja pitääkin olla ja niitä tulee ilmaista, kunhan ei tahallisesti loukkaa muita (Parker, 159.) Työyhteisössä on yleensä erilaisia porukoita, ns. klikkejä, jotka voivat olla pysyviä tai vaihtuvia. On myönteistä, että yhdessä viihtyvät ihmiset hakeutuvat toistensa seuraan, mutta työyhteisö on olemassa työtä, ei ystävyyttä, varten. Pahimmillaan klikit ovat juoruamista ja toisten työntekijöiden haukkumista. Sellaista työyhteisöä ei olekaan, jossa ihmiset eivät joskus loukkaisi toisiaan. Suurimmaksi osaksi nämä loukkaukset ovat kuitenkin tahattomia. Kun klikkejä ryhdytään purkamaan, täytyy löytää uusia tapoja käsitellä pettymyksiä ja pahanolon tunteita työyhteisössä (Alaja 1999, 97,101; Furman & Ahola 2002, 79.) Tiimityötä ei esiinny sattumanvaraisesti tai sattumalta, eivätkä ihmiset ole synnynnäisiä tiimipelaajia. Ihmiset kasvatetaan ennemminkin kilpailemaan keskenään, kuin tekemään yhteistyötä toisten kanssa. Organisaatioiden, jotka haluavat omaksua tiimityöskentelyn menestyskeinokseen, on laadittava tarkkoja suunnitelmia, joiden mukaan ne voivat vastata eri organisaatio tasolla ilmeneviin haasteisiin mahdollisimman tehokkaasti (Parker, 159.) 3.3 Tiimijohtaminen Työskennellessä tiimiorganisaatiossa tiimit tarvitsevat pätevän tiimivetäjän, johtajan. Pätevä johtaja ja yleensä hyvä johtajuus liittyvät mahdollisuuteen vaikuttaa. Parhaaseen tiimitulokseen päästäänkin juuri johtajan avulla, joka saa tiimin ajattelemaan ja toimimaan organisaation tavoitteiden suuntaisesti kohti toivottua tulevaisuutta eli visiota (Jylhä & Viitala 2001, 176.) Jokainen tiimin jäsen voi luoda omalla toiminnallaan aina jotakin uutta, joka edistää ja kehittää tiimin rakentumista. Tiiminvetäjällä eli johtajalla on kumminkin erityisvastuu koko tiimiorganisaation käynnistymisestä ja sen läpiviennistä tulokselliseen päämää-

16 16 rään. Johtajan rooli tiimeissä vaikuttaakin suuresti koko tiimin kehityskaareen (Kuitunen, Ollikainen, Vartiainen-Ora, Pasanen & Puro 2001, 39.) Keskeisenä tehtävänä tiimijohtamisessa on saada aluksi tiimin jäsenten epävarmuus ja ahdistus uudessa tilanteessa häviämään tai ainakin vähenemään. Sitä edesauttaa tiimin perustehtävien selkiyttäminen ja tiimijäsenten tutustuttaminen toisiinsa. Jo heti aluksi johtajan tulisi rakentaa tietoisesti tiimin tarkoituksenmukaisia normeja, jotka alkavat muodostua heti ryhmän aloittaessa toimintansa. Erityisen tärkeää johtajan panostus on yhteisöllisyyden etsimisen vaiheessa. Hänen tulisi edesauttaa tiimin kehitystä rohkaisemalla jäseniä tuomaan esiin myös eriävät mielipiteet. Johtajan on tärkeää antaa mallia muille ja arvioida kriittisesti tiimin toimintaa. Ellei johtaja itse uskalla kriittiseen arviointiin, käy helposti niin, ettei kukaan muukaan uskalla. Näin tiimin kehityskaari ja tiimityöskentely vaikeutuu (Kuitunen ym. 2001, ) Tiimin vakiintuessa ja jatkuvan uusiutumisen vaiheessa tiimin johtajan tehtävänä on etsiä uusia haasteita ja motivoida tiimin jäseniä. Toisaalta tässä vaiheessa tiimin johtajuus on vaihtuvaa asiantuntijajohtajuutta. Tässä vaiheessa johtajan tulisikin luottaa yhä enemmän tiimin jäsenten kykyyn ja tahtoon hoitaa asioita, ja jaettava näin ollen myös johtajuutta (Kuitunen ym. 2001, 40.) Johtaja työskentelee kolmella eri tasolla, joista ensimmäinen on yksilötaso, kasvoista kasvoon johtaminen. Toiseksi hän johtaa ryhmätasolla, etenkin kokoamalla ja johtamalla tiimejä. Tähän onkin kiinnitetty viime vuosina yhä enemmän huomiota. Kolmanneksi johtaja johtaa yksikkönsä tasolla luomalla ja ylläpitämällä yhteistä näkemystä organisaation toiminnan visioista ja strategiasta. Johtajan lopulliseen vastuuseen kuuluu myös suunnittelu, ristiriitojen selvittely, voimavarojen jakaminen ja palkitseminen, joka on erityisen tärkeää työntekijöiden jaksamisen kannalta. Johtaja toimii ajankäytön perusteella yhtä lailla yhteydenpitäjänä ulkomaailmaan kuin sisäisenä joukonjohtajanakin. Tämä rooli on erityisesti korostunut nyt kun eletään ajassa, jossa eri organisaatioiden väliset verkosto- ja yhteistyösuhteet ovat voimakkaasti lisääntyneet (Jylhä & Viitala 2001, 179.)

17 Johtajan tehtävät Johtajan tehtäväkenttää on perinteisesti jäsennelty tiettyihin avainalueisiin: - Suunnittelu: päämäärien ja tavoitteiden asettaminen, ennakointi, toimintamallien ja sääntöjen laadinta, resurssien varaaminen ja budjetointi. - Vastaaminen kysymyksiin: Mitä aiomme tehdä? Mitä haluamme tehdä? Mitä tulemme tekemään? - Organisointi: resurssien jakaminen ja suuntaaminen (allokointi) niin, että tavoitteisiin päästään. Tehtävien ja toimenpiteiden koordinointi, vastuun ja toimivallan jakaminen (delegointi), organisaation rakentaminen, asioiden järjestely ja tätä kaikkea koskeva viestintä. - Ohjaus (johtajuus): ihmisten ohjaus ja tukeminen hyvän työn tekemiseen, ohjaava ja kannustava vuorovaikutus, palkitseminen ja viestintä. - Valvonta: toiminnan tuloksellisuuden arviointi, mittareiden kehittäminen ja soveltaminen, johtopäätösten teko (Jylhä & Viitala 2001,178.) Tiimiorganisaatiossa johtaja tekee kaikkea tätä ja osien erotteleminen käytännössä onkin hankalaa. Johtaminen kokonaisuudessaan on prosessi, jossa eri tehtäväosien painotukset vaihtuvat tilanteen mukaan. Menestyminen johtajana vaatii ennen kaikkea erityishuomion kiinnittämistä, riittäviä työkaluja ja kyvykkyyttä näiden kaikkien johtamisen ulottuvuuksien hallintaan. Yritysten oppimishaasteiden jatkuvasti kasvaessa ja päätösvallan sekä vastuun hajautuessa laajemmalle, ylemmän johdon rooli muuttuu koko ajan. Bass (1985) on määritellyt johdon tehtävän seuraavasti: Johtaminen on alaisten uudistamista, visioiden luomista heidän saavutettavakseen ja keskustelemista niistä keinoista, joilla visiot voidaan saavuttaa. (Jylhä & Viitala 2001, 178.) Näiden ominaisuuksien lisäksi sosiaalialalla johtajuudessa korostuu erityisesti inhimillisyys, vuorovaikutustaidot ja eettisten arvojen sisäistäminen. Tärkeää on myös asiakkaan kokonaisvaltainen huomioiminen ja toimiminen moniammatillisessa ympäristössä. Olisi ihailtavaa, jos tiimin vetäjät pystyisivät mittamaan omia päätöksiään sen mukaan, kuinka hyvin ne ovat sopusoinnussa koko organisaation arvojen hengen ja sisällön

18 18 kanssa. Johtajan on toimittava tavalla, joka tukee koko tiimin jäseniä. Hyvä johtaja ei ole vain määräilevä, kontrolloiva virheiden etsijä vaan hän ottaa huomioon työyhteisön hyvinvoinnin kokonaisvaltaisesti ja osaa myös käyttää valtaansa oikein (Parker, ; Heiske 2001, 179.)

19 19 4 SOSIAALIALAN YRITTÄJYYS Sosiaali- ja terveysalalla liikeidea perustuu usein laadukkaaseen ja eettisesti oikeaan toimintaan, joka pohjautuu ammatilliseen asiakaslähtöisyyteen. Yritysten kilpailuvaltti markkinoilla onkin juuri asiakkaan yksilöllisiä tarpeita tyydyttävien palveluiden tuottaminen (Korhonen, Pirinen, Rautjärvi, Räsänen, Turunen & Väisänen 2000, 180). Sosiaali- ja muu hoiva-alan yrittäjyys on vielä uutta. Vuonna 2002 sosiaalipalveluja tuottavia yrityksiä oli Suomessa noin Nämä yritykset tuottivat noin viisi prosenttia sosiaalipalveluista, kun taas kunnan osuus oli vastaavasti 78 prosenttia. Loput 17 prosenttia palveluista tuottivat yhdistykset ja säätiöt (Moilanen 2002, 2.) 4.1 Palveluiden tarve lastensuojelusektorilla Palveluiden tarve lastensuojelun piirissä sekä avohuollon tukitoimien, että huostaanottojen saralla, on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Lastensuojelun avohuollon piirissä oli vuonna 1990 noin lasta, ja vuonna 2000 luku oli kasvanut jo lapseen. Huostaanotettujen lapsien määrä vuonna 2000 oli yli 7300 lasta, joista 1467 lapsen huostaanotto oli tapahtunut kyseisenä vuonna. Vuosien välillä kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten, huostaanotettujen ja avohuollon tukitoimina sijoitettujen, määrä nousi lähes 40 % (Sosiaali- ja terveydenhuollon taskutieto 2002.) Taulukosta 1 ilmenee huostaanottojen ja avohuollon tukitoimina tehtyjen sijoitusten määrät vuosina

20 20 TAULUKKO 1. Vuosien huostaanotot ja avohuollon tukitoimina tehdyt sijoitukset: Laitos- ja Huostaan- Niistä tahdonvastaiset Vuosi Perhehoito muu hoito Yhteensä Alle 18v.% Otetut ,9 % ,0 % ,0 % ,0 % ,1 % ,1 % ,2 % (Lastensuojelu tiedonantajapalaute 11/2002) Vuosien välillä lastensuojelulaitosten lukumäärä kasvoi 259 laitoksella, ja vuonna 2000 sijoitetuista lapsista 27 % oli laitoksissa. Merkittävä muutos oli kuitenkin tapahtunut hoitoyksikköjen koossa. Koska hoitoyksiköt ovat pienentyneet, on laitospaikkojen lukumäärä pysynyt lähes samana yksiköiden lisääntymisestä huolimatta. Vuonna 2000 lastensuojelun laitospaikkoja oli suomessa noin 3000 kappaletta (Sosiaalija terveydenhuollon taskutieto 2002.) 4.2 Yksityiset sosiaalipalvelut Yksityiset sosiaalipalvelut ovat yksityisen henkilön tai yhteisön tuottamia lasten ja nuorten huollon, lasten päivähoidon, vammaisten, kehitysvammaisten, vanhus tai päihdehuollon palveluja. Toimintayksiköllä tarkoitetaan lain mukaan toiminnallista kokonaisuutta, jossa annetaan asiakkaan oman kodin ulkopuolella edellä mainittuja palveluja. Vuonna 2001 yksityisiä sosiaalipalveluita tuottavista toimintayksiköistä 55% oli järjestöjen tai yhteisöjen ylläpitämiä. Nämä yksiköt tuottivat suurimmaksi osaksi päihdehuollon palveluja. Samana vuonna yritysten ja itsenäisten ammatinharjoittajien osuus oli suurin lasten ja nuorten laitos- ja perhehoidossa sekä kotipalveluissa. Lastensuojelulaitoksia oli yhteensä 172, joista 114 yksikköä toimi yrityspohjaisesti. (Laki yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta 2 ; Yksityiset sosiaalipalvelut tiedonantajapalaute 13/2002.)

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö MITÄ PERHEHOITO ON? Perhehoito on henkilön hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(7) Sisällys Lastensuojeluasian vireilletulo...3 Arvio toimenpiteiden tarpeesta...4 Kiireelliset lastensuojelutoimenpiteet...4 Lastensuojelutarpeen selvitys...5 Avohuollon tukitoimet...5 Huostaanotto

Lisätiedot

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Marita Uusitalo Sosiaalihuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto 3.10.2013 1 Lastensuojeluilmoitusten ja lasten

Lisätiedot

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1

Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009. 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun valtakunnalliset linjaukset ja laatusuositukset Laatupäivät Tampere 10.2.2009 9.2.2009 Hanna Heinonen 1 Lastensuojelun kansalliset linjaukset Kansallisten linjausten tavoitteena on ohjata

Lisätiedot

Perhekoti Touhukallio Oy

Perhekoti Touhukallio Oy Perhekoti Touhukallio Oy Perhekoti Touhukallio on osakeyhtiö, jonka ainoana osakkeenomistajana on yrityksen perustaja Sari Pölönen. Perhekoti Touhukallio on perustettu tammikuussa 2001. Perhekodin toiminta

Lisätiedot

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta

Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Mikä on osaamisen ydintä, kun suunnitellaan ja kehitetään kunnan lastensuojelun kokonaisuutta Oulun seudun lastensuojelun kehittämisyksikön päätösseminaari 30.10.2009 Arja Honkakoski Esityksen sisältö

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita

Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Varhaiskasvatuksen ja lastensuojelun yhteistyön haasteita Lapsen hyvä arki 2 / Pakaste -hanke Koillismaan I ajankohtaisfoorumi 18.4.2012 Taivalkoski Arja Honkakoski Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja

Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Lastensuojelun avohuollon laatukäsikirja Laatuperiaatteita Lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta ovat vastuussa lapsen vanhemmat ja muut huoltajat. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua ja tukea

Lisätiedot

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI

JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI JOHTAJUUDEN LAADUN ARVIOINTI Copyright Mentorit Oy, 2006. www.mentorit.fi Mittarin käyttöoikeus vain tunnukset lunastaneella. Osittainenkin kopiointi tai muokkaus vain tekijän luvalla. Kyselyn perustana

Lisätiedot

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16

Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 1(7) Sosiaalilautakunta 4.2.2004 16 IISALMEN KAUPUNGIN SOSIAALIPALVELUKESKUS STRATEGIA Sosiaalipalvelukeskuksen ammattitaitoinen ja kehittämishaluinen henkilöstö tuottaa laadukkaita sosiaalipalveluja asukkaille.

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?

Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta

Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Miia Pitkänen Aiheena alle 18-vuotiaiden lasten huostassapidon lopettaminen Sosiaalityön ammattikäytäntötutkimusta, lastensuojelututkimusta, lapsuustutkimusta Tavoitteena kuvata ja analysoida ammatillisen

Lisätiedot

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN

RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET. Mitkä tekijät vaikuttavat hyvien käytänteiden käyttöönottoon yrityksissä ja organisaatioissa? SITOUTUMINEN HYVÄT KÄYTÄNTEET TYÖPAIKOILLA - KOKEMUKSIA KEHITTÄMISTYÖSTÄ TYÖELÄMÄN KEHITTÄMISOHJELMISSA (TYKES) Keskiviikkona 26.11.2008 kello 12.00-18.00 Fellmannissa RYHMÄTÖIDEN TUOTOKSET ILMAPIIRI Hyvinvointi Sallivuus

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Maria Kuukkanen

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Maria Kuukkanen Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Maria Kuukkanen Mitä perhehoito on? Ympärivuorokautisen kasvatuksen, hoivan ja muun huolenpidon järjestämistä oman kodin ulkopuolella, perhehoitajan kotona

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Lastensuojelupalvelut

Lastensuojelupalvelut Lastensuojelupalvelut Valvonta vahvistaa lasten ja nuorten oikeuksia erityiseen suojeluun Valviran ja aluehallintovirastojen yhdessä laatimat lastensuojelun valvontaohjelmat Kunnalliset lastensuojelupalvelut

Lisätiedot

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva

näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin Sosiaalityön ja Esimerkkinä lastensuojelua koskeva Sosiaalityön dokumentointi hallinto- oikeuden näkökulmasta Anna-Kaisa Marski & Kaisa Post & Ulla-Maija Rantalaiho 144 14.4. 2011 Esityksen idea kaksi näkökulmaa Ajatuksia dokumentoinnin kehittämisestä

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot

Kysymykset ja vastausvaihtoehdot KAARI-TYÖHYVINVOINTIKYSELY 1 (8) Kysymykset ja vastausvaihtoehdot JOHTAMINEN TYÖYKSIKÖSSÄ Tässä osiossa arvioit lähiesimiehesi työskentelyä. Myös esimiehet arvioivat omaa lähiesimiestään. en enkä Minun

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on?

Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Henkilökohtainen budjetointi Mitä se on? Vammaispalvelujen asiakasraati 18.9.2014 Oma tupa, oma lupa kotona asuvan ikääntyvän itsemääräämisoikeuden tukeminen palveluilla HENKILÖKOHTAINEN BUDJETOINTI OMA

Lisätiedot

Esityksemme sisältö ja tarkoitus:

Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Esityksemme sisältö ja tarkoitus: Lyhyt esittely Vantaan Nuorten turvatalon sekä Vantaan kaupungin Viertolan vastaanottokodin toiminnasta. Osoittaa, että ennakoivaan, ennaltaehkäisevään lastensuojelutyöhön

Lisätiedot

PERHEKOTI MAKARIOS OY

PERHEKOTI MAKARIOS OY PERHEKOTI MAKARIOS OY Perustiedot yrityksestä Olen perustanut Perhekoti Makarioksen 01.11.2004. Perhekoti toimi aluksi toiminimellä Maria Hämäläinen. Perhekodissa oli neljä hoitopaikkaa ja toimitilat olivat

Lisätiedot

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015

Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädännön muutokset ja vaikutukset sijaishuoltoon VALTAKUNNALLISET SIJAISHUOLLON PÄIVÄT 29.9. 30.9.2015 Lainsäädäntö ohjaa, miten toimia Ennen sijoitusta Sijoituksen aikana Sijoituksen jälkeen SHL

Lisätiedot

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET

AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET AUTA LASTA AJOISSA MONIAMMATILLISESSA YHTEISTYÖSSÄ EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN TAVOITTEET JA PERIAATTEET Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 29.4.2014 EHKÄISEVÄN LASTENSUOJELUN KÄSITE Käsite

Lisätiedot

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista?

Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Miten kirjastossa oleva tieto saadaan asiakkaiden käyttöön? Mihin kirjastossa tarvitaan osaamista? Kirjaston tehtävä Sivistys Innoitus Kirjaston tavoitteet Palvelu, jolla on merkitystä ja jota käytetään

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Perhehoitolaki 263/2015

Perhehoitolaki 263/2015 Perhehoitolaki 263/2015 10.9.2015 Valtakunnalliset erityishuoltopäivät Maria Porko Keskeinen sisältö Perhehoitoa koskevat säännökset yhteen lakiin Perhehoitoa mahdollista antaa perhehoidossa olevan kotona

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI!

LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! LUPA LIIKKUA PARASTA TÄSTÄ TYÖKALUJA ITSELLESI! 1. Työyhteisön osaamisen johtamiseen 2. Lasten liikunnan lisäämiseen toimintayksikössä 3. Työhyvinvoinnin parantamiseen 4. Henkilökunnan ammatillisuuden

Lisätiedot

ENTISTÄ EHOMPI. moniammatillisuus ja yhteistyö erityisen huolenpidon yksikössä Lausteen perhekuntoutuskeskuksessa

ENTISTÄ EHOMPI. moniammatillisuus ja yhteistyö erityisen huolenpidon yksikössä Lausteen perhekuntoutuskeskuksessa ENTISTÄ EHOMPI moniammatillisuus ja yhteistyö erityisen huolenpidon yksikössä Lausteen perhekuntoutuskeskuksessa Essi Vahala VTM, erityistyöntekijä/tiiminvetäjä LAUSTEEN PERHEKUNTOUTUSKESKUS yli 90-vuotias

Lisätiedot

Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä

Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä Sari Rissanen, professori laitosjohtaja, varadekaani Terveyshallinnon ja - talouden laitos (1.1.2010 Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos) - määrittelyä

Lisätiedot

Lapsi perheen ja hallinnon välissä

Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lapsi perheen ja hallinnon välissä Lasten ja perheiden eroauttaminen -seminaari Pentti Arajärvi 11.11.2015 1 Lapsen oikeuksien yleissopimus 3 artikla 1. Kaikissa julkisen tai yksityisen sosiaalihuollon,

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan nuorisotyö järjestää monipuolista ryhmätoimintaa sekä tapahtumia lapsille,

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Yritystoimintaan lähdetään monin tavoin...

Yritystoimintaan lähdetään monin tavoin... Marketta Korhonen Minustako yrittäjä? Yritystoimintaan lähdetään monin tavoin... pakon sanelemana työttömyyden kautta (itsensä työllistäminen) koulutuksen kautta harrastuksen kautta franchising yrittäjyyden

Lisätiedot

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen

Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin. Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus asukasyhdistysten ja Oulun kaupungin yhteinen yritys tuottaa apua kodin askareisiin Kemi 27.2.2013 Sirkka-Liisa Mikkonen Ektakompus Oy Yhteiskunnallisen yrityksen toimikunnan perustelu: Ektakompus

Lisätiedot

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus

Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Lastensuojelutoimien kustannukset ja vaikuttavuus Valtakunnalliset lastensuojelupäivät, Turku 12.10.2010 Antti Väisänen Terveys- ja sosiaalitalous-yksikkö (CHESS) Esityksen sisältö Lastensuojelun palvelujen

Lisätiedot

Yhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen 4.9.2015

Yhteistyö vankeuslain valossa. Heli Tamminen 4.9.2015 Yhteistyö vankeuslain valossa Heli Tamminen 4.9.2015 Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma Tapaamiset Ulkopuoliseen laitokseen sijoittaminen Koevapaus Rangaistusajan suunnitelma ja vapauttamissuunnitelma

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009

TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN. Jyväskylä 20.10.2009 TYÖYHTEISÖTAIDOILLA JAKSAMISTA ELÄMÄÄN Jyväskylä 20.10.2009 Jaksaisimmeko työelämässä pidempään, jos osaisimme olla ihmisiksi keskenämme? Löytyykö apu työssä jaksamiseen ja jatkamiseen työyhteisötaidoista?

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla

Lisätiedot

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena

Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Lastensuojelu koulunkäynnin tukena Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 2012 Kehittämispäällikkö Mikko Oranen Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö Mitä lastensuojelu on? Lasten hyvinvoinnin

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Kuopio 23.9.2010 LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Kuopio 23.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? 1 Vaikuttavan työn edellytykset lastensuojelussa

Lisätiedot

Lastensuojelulaki. 3. Lapsi ja nuori. Tässä laissa pidetään lapsena alle 18-vuotiasta ja nuorena alle 21-vuotiasta henkilöä.

Lastensuojelulaki. 3. Lapsi ja nuori. Tässä laissa pidetään lapsena alle 18-vuotiasta ja nuorena alle 21-vuotiasta henkilöä. Lastensuojelulaki Yleiset säännökset 1. Lapsen oikeus. Lapsella on oikeus turvalliseen ja virikkeitä antavaan kasvuympäristöön, tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen sekä etusija erityiseen suojeluun.

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen!

Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Yhteisöllisen toimintatavan jalkauttaminen! Käyttöönoton vaiheet Yrityksen liiketoimintatavoitteet Yhteisöllisen toimintatavan käyttöalueet Työkalut Hyödyt yritykselle Hyödyt ryhmälle Hyödyt itselle Miten

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA 3.4.2014 EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ, KAIKILLE VALINNAINEN PAIKALLINEN TUTKINNON OSA, 10 OV 1. TYÖPROSESSIN HALLINTA Suunnittelee ja toteuttaa projektin. Suunnittelu, toteutus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus

Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Koulutuspäivä lastensuojelulain soveltamisesta Lappeenranta 17.9.2008 Kotka 18.9.2008 Päivi Sinko, Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia paivi.sinko@helsinki.fi Voimaan 1.1.2008 2

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Eija Lehto, erityisasiantuntija IKÄTIETOISELLA JOHTAMISELLA KOHTI TYÖHYVINVOINTIA 23.11.2012 Eija Lehto, Työhyvinvointipalvelut Työhyvinvointi työntekijän omakohtainen kokemus, joka

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA. VOIKUKKIA-verkostohanke

Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA. VOIKUKKIA-verkostohanke Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA VOIKUKKIA-verkostohanke TAUSTAA JA TARPEITA Vuoden 2008 lastensuojelutilaston mukaan lastensuojelun asiakasmäärät ovat edelleen kasvaneet eri puolilla Suomea.

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria. ja käytäntö

Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria. ja käytäntö Ryhmäilmiö: yhteisöllisyyden teoria Mikä? Miksi? Miten kehitetty? Miten otettu vastaan? Mitä seuraavaksi? ja käytäntö Ryhmäilmiö pähkinänkuoressa Yksinkertainen työkalupakki nuorten ryhmien ohjaamiseen

Lisätiedot

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla

Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ammatin harjoittamisen vaihtoehdot taiteellisilla aloilla Ulla Huovinen HAAGA-HELIA amk ulla.huovinen@haaga-helia.fi Työsuhteessa vai yrittäjänä? Työtä tehdään joko työntekijänä tai yrittäjänä Vaikuttaa

Lisätiedot

Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja

Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja Uudenmaan palvelualue Päihdetiedotusseminaari 2013 Kuinka tukea huumeidenkäyttäjien vanhemmuutta? Teemu Tiensuu, aluejohtaja 1 A-klinikkasäätiön arvot Ihmisarvon kunnioittaminen Luottamuksellisuus Suvaitsevaisuus

Lisätiedot

Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000)

Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000) 1 Lastensuojelulaki (417/2007) Sosiaalihuollon asiakaslaki (812/2000) 19.9.2011 PaKaste, Kemi LasuL + SHAL 19.9.2011 Kemi, PaKaste 2 Lain rakenne 1. Yleiset säännökset 2. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelusta Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo 21.11.2012 Janne Pajaniemi Lastensuojelulain kokonaisuudistus tuli voimaan 1.1.2008 Kaikkien lasten kehityksen turvaaminen Ongelmien ehkäiseminen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Yrittäjyys ammattitaitona

Yrittäjyys ammattitaitona Yrittäjyys ammattitaitona Taitajasta yrittäjäksi yrittäjyys osana ammattitaitokilpailuja seminaari Helsinki ti 31.1.2012 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi Yrittäjyys on yksilön kykyä muuttaa

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA

LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA LASTENSUOJELUN UUDET KÄYTÄNNÖT JA HAASTEET VANTAALLA Palveluinnovaatiot ja tuottavuus seminaari Perhepalvelujen johtaja Maritta Pesonen VASTAANOTETUT LASTENSUOJELUILMOITUKSET VANTAALLA VUOSINA 2002-2010

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien perheiden määrä on viime vuosina noussut/ nousemassa

Syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien perheiden määrä on viime vuosina noussut/ nousemassa Kaikki alkoi tiedosta Syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien perheiden määrä on viime vuosina noussut/ nousemassa Lasten ohjautuminen päivähoitoon lastensuojelullisista syistä on lisääntynyt. On

Lisätiedot

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605

AKL 4.4.2014. Tiedolla johtaminen. Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 AKL 4.4.2014 Tiedolla johtaminen Kenneth Ekström- Faros Group 050-5700605 Hieman taustaa Itsestäni : Kenneth Ekström 050-5700605 Usean vuodan kokemus autoalasta Eri tehtäviä vähittäiskaupassa Eri organisaatioissa

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 1 TUUSNIEMEN KUNTA SOSIAALITOIMEN JOHTOSÄÄNTÖ 2 1 Toiminta- ajatus 2 Sosiaalilautakunta Sosiaalitoimen vastuualueen toiminta- ajatuksena on järjestää kunnan asukkaille palveluja tarpeen mukaan sekä ylläpitää

Lisätiedot

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta

Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Hyvän johtamisen ja kehittämistoiminnan merkitys rekrytoinnin kannalta Terveyskeskusjohdon päivät 10.2.2012 Eija Peltonen Johtava hoitaja, TtT 10.2.2012 1 Hyvä johtaminen ja henkilöstö? Hyvät johtamis-

Lisätiedot

IHMISLAJIN PERUSKYSYMYKSET: OLENKO TOIVOTTU? RAKASTETTU? HYVÄKSYTTY?

IHMISLAJIN PERUSKYSYMYKSET: OLENKO TOIVOTTU? RAKASTETTU? HYVÄKSYTTY? VAATIVA YHTÄLÖ IHMISLAJIN PERUSKYSYMYKSET: OLENKO TOIVOTTU? RAKASTETTU? HYVÄKSYTTY? AMMATTILAISEN PERUSKYSYMYKSIÄ: ONKO PERUSTEHTÄVÄ POMO? MITEN TYÖNI OTETAAN VASTAAN? MITÄ LAATUA TUON TYÖMAALLE? MITEN

Lisätiedot

ARVO. Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta

ARVO. Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta ARVO Järvenpää 2.12.2008 Ryhmätyö: osaamisen vaatimukset tulevaisuudessa, aikaperspektiivi 3 vuotta Asiakas/ kumppanuus ja toimintaympäristö Ryhmä 1 ja 5 (opponoi) Kasvatuskumppanuuden toteutuminen vauvasta

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa

Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuus ennakointiraporttien valossa Anne Saarnio-Jokinen Koulutussuunnittelija Faktia OY Eeva-Liisa Breilin Opetusjohtaja HAMK Ammatillinen koulutus ei voi reagoida työelämän

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen

LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT. Lotta Silvennoinen LASTENSUOJELUN LAATUPÄIVÄT Järvenpää 30.9.2010 Lotta Silvennoinen Auttavatko kansalliset laatusuositukset kuntaa varmistamaan laadukkaan ja vaikuttavan lastensuojelutyön? Vaikuttavan työn edellytykset

Lisätiedot

Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen

Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen Liite, THL 1682/5.09.00/2014. sivu[1] Lastensuojelu 2014 tietojen toimittaminen Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten tiedot (Lastensuojelurekisteri) sekä avohuollon toimintaa koskevat tilastotiedot

Lisätiedot

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ -

TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TAMPEREEN ENSI- JA TURVAKOTI - TAVOITTEENA TURVALLINEN ELÄMÄ - TURVAKOTI Perustettu v.1984 Tampereelle Petsamon kaupunginosaan (ensikoti v.1951) 7 perhepaikkaa Ympärivuorokautinen kriisipäivystys / puhelinneuvonta

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA:

SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA AMMATTITAIDON ARVIOINTI TUTKINNON OSA: TUTKINNON OSAN SUORITTAJA: RYHMÄTUNNUS / RYHMÄN OHJAAJA: TUTKINTOTILAISUUDEN AJANKOHTA: TUTKINTOTILAISUUDEN PAIKKA:

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

1. Ratkaista toimialallaan kaupungille kuuluvat asiat, ellei niitä ole tällä johtosäännöllä määrätty sen alaisen viranhaltijan ratkaistavaksi.

1. Ratkaista toimialallaan kaupungille kuuluvat asiat, ellei niitä ole tällä johtosäännöllä määrätty sen alaisen viranhaltijan ratkaistavaksi. HEINOLAN KAUPUNKI KUNNALLINEN III/PER SÄÄNTÖKOKOELMA Sosiaali- ja terveystoimi Kaupunginvaltuuston 17.11.2008 hyväksymä Kaupunginvaltuuston 9.2.2009 hyväksymä muutos Kaupunginvaltuuston 11.5.2009 hyväksymä

Lisätiedot