VERKOSTOITUMISTA HYVINVOINTIALALLA Yhteistoimintaa, mahdollisuuksia ja haasteita

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VERKOSTOITUMISTA HYVINVOINTIALALLA Yhteistoimintaa, mahdollisuuksia ja haasteita"

Transkriptio

1 VERKOSTOITUMISTA HYVINVOINTIALALLA Yhteistoimintaa, mahdollisuuksia ja haasteita Jenni Halava (84974) Tampereen yliopisto Sosiaalityön tutkimuksen laitos A5 Kandidaatintutkielma Ohjaaja: Suvi Raitakari

2 SISÄLLYS KUVIOLUETTELO JOHDANTO LÄHTÖKOHTA VERKOSTOITUMISELLE Hyvinvointialan murros ja palvelutuotanto Hyvinvointiala ja yrittäjyys VERKOSTOT TUTKIMUKSEN KOHTEENA Sosiaalisista verkostoista yritysverkostoiksi Verkostotutkimus ja teoreettiset lähtökohdat TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuskysymys Aineistona avoin teemakysely Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus Aineiston käsittely teemoittelemalla VERKOSTOITUMISEN MERKITYKSET Verkostot yhteistoimintana Verkostoitumisen mahdollisuudet Verkostoitumisen haasteet YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET VERKOSTOSUHTEET TÄSSÄ JA NYT LÄHTEET LIITE 1. TEEMAKYSELY

3 KUVIOLUETTELO Kuvio 1. Kuvio 1 havainnollistaa verkoston yhteistoimintaan liitettäviä merkityksiä. 25 Kuvio 2. Kuvio 2 havainnollistaa verkostoitumiseen liitettäviä mahdollisuuksia. 29 Kuvio 3. Kuvio 3 esittää verkostoitumisen haasteita. 33 Kuvio 4. Kuvio 4 esittää verkostoitumisen taloudellisia ja sosiaalisia merkityksiä. 34 3

4 1 JOHDANTO Sosiaali- ja terveysalan yrittäjien verkostoituminen liittyy laajaan yhteiskunnalliseen keskusteluun hyvinvointipalvelujen tuottajan asemasta ja tehtävistä. Kuntien kyvyt vastata kansalaisten tarpeisiin tuottamalla itse tarvittavia palveluita ovat varsin rajalliset. Välttämättä yksin tuottamisen ei edes katsota olevan tarkoituksenmukaista. Sosiaalialan palveluissa on enenevässä määrin tapahtunut palvelutuotannon yksityistämistä, mitä olemme saaneet seurata jo pidemmän aikaa terveydenhuollon palvelujen saralla. Näin ollen hyvinvointipalvelut ulottuvat nykyään elinkeinotoiminnan alueelle, jossa yksityinen sektori toteuttaa tavoitettaan eli tuottaa taloudellista voittoa (Möttönen 2008). Täysin yksiselitteistä ei palvelujen tuotanto yrittäjän tai vastaavasti kunnan hankkijan roolista käsin kuitenkaan ole. Paitsi yrittäjät, myös kunnat ovat haastavan tehtävän edessä hankkiessaan kuntalaisilleen tarvittavia palveluja. Yrittäjien tuotteistaessaan palveluitansa, he törmäävät muun muassa kannattavuuteen, kilpailukykyyn ja riskienhallintaan liittyviin tekijöihin. Nämä tekijät eivät aina ole yksiselitteisiä puhuttaessa yritystoiminnasta, joka usein on pienimuotoista. Vastaavasti kunnat kohtaavat yksityisiä palveluita ostaessaan erinäisiä kysymyksiä, jotka liittyvät kunnan rooliin tilaajana. Kuntien kohtaamat kysymykset koskevat sopimuskumppaneiden määrää, hankittavien palvelujen sopimuksia ja palvelujen laatua. Yksi keino synnyttää vuorovaikutusta, niin yrittäjien parissa kuin yrittäjien ja kuntienkin kesken, on verkostoituminen ja kumppanuussuhteet. Yrittäjien verkostoituminen tukee paitsi yksittäisten yrittäjien yhteydenpitoa, myös kunnan roolia tilaajana. Näin ollen tilaajan näkökulmien huomioiminen on keskeinen osa hyvinvointialan yrittäjien verkostoitumistavoitetta. Hyvinvointialalla työskentelee monia eri ammatin edustajia. Sisällytän tässä tutkimuksessa hyvinvointialan käsitteeseen kuuluvaksi sekä sosiaali- että terveysalan. Tutkimusaineisto muodostuu hyvinvointialalla toimivien aikuisopiskelijoiden kirjoituksista. Opiskelijat ovat valikoituneet tutkimukseen Polku verkostoyrittäjäksi oppisopimuskoulutukseen osallistumisensa kautta. 4

5 Oppilaitos Haaga-Perho toteuttaa tammikuusta 2009 alkaen 1,5 vuoden Polku verkostoyrittäjäksi oppisopimuskoulutuksen hoiva- ja hyvinvointialan toimijoille. Helsingin Yrittäjien Palveleva Helsinki kehittämishanke on tilannut tämän tutkimuksen, jonka tavoitteena on eritellä koulutukseen osallistuvien opiskelijoiden näkemyksiä siitä, mitä he ymmärtävät verkostoitumisella. Tutkimus vastaa kysymykseen millaisia merkityksiä hyvinvointialan aikuisopiskelijat antavat verkostoitumiselle. Tutkimustietoa hyödynnetään kyseisen koulutuksen suunnittelussa sekä Helsingin Yrittäjien Palveleva Helsinki hankkeessa. Niin kuin jo yllä totesin, on hyvinvointialan palvelutuotannossa käynnissä suuria muutoksia. Muutosten myötä on syntynyt uusia tarpeita, joista pienyrittäjien verkostoituminen ei ole ainoita. Tässä tutkimuksessa taustoitan ensiksi hyvinvointialan verkostoitumisen lähtökohtia kuvaamalla palvelutuotannossa parhaillaan tapahtuvia muutoksia sekä hyvinvointialan pienyrittäjyyttä. Toiseksi esittelen verkostoitumista erilaisista teoreettisista keskusteluista käsin. Tämän jälkeen tarkastelen hyvinvointialan aikuisopiskelijoiden verkostoitumisen merkityksiä kolmen kirjoituksen kautta. Kirjoituksissa merkityksiä saavat verkostoituminen yhteistoimintana, verkostoitumisen mahdollisuudet ja haasteet. Näiden merkitysten pohjalta teen lopuksi johtopäätöksiä ja pohdin lyhyesti verkostoitumista arkipäiväisenä ajattelu- ja toimintatapana. Tutkimukseni keskeisimmät käsitteet ovat hyvinvointiala ja verkostoituminen. Tässä tutkimuksessa käsite hyvinvointiala kattaa sekä terveydenhuoltoon että sosiaalihuoltoon liitettävät yksityiset palvelumuodot. Jäljempänä luvussa 3 määrittelen käsitteitä verkosto ja verkostoituminen, joille on mahdollista antaa sisältöjä useasta eri näkökulmasta. Tutkimuksessa tutustutaan verkostojen sosiaaliseen ja taloudelliseen määrittelyyn. 2 LÄHTÖKOHTA VERKOSTOITUMISELLE Kohta viimeisen parinkymmenen vuoden aikana on hyvinvointialalla tapahtunut paljon muutoksia. Valtio ja kunnat ovat saaneet rinnalleen yksityisiä palvelutuottajia, yrittäjiä ja järjestöjä. Hyvinvointialan yritystoimijat ovat lähinnä pienyrittäjinä eivätkä ole ainakaan tähän mennessä vielä kasvaneet kansallisiksi tai jopa ylikansallisiksi suuryrityksiksi. Usean pienyrittäjän toimiessa markkinoilla yhtäaikaisesti, synnyttää tämä kilpailua toimijoiden 5

6 kesken. Sekä palvelurakenteen että yrittäjien aseman muutokset luovat perusteluja yrittäjien verkostoitumiselle. Seuraavaksi kuvaan lyhyesti näitä edellä mainittuja muutoksia. 2.1 Hyvinvointialan murros ja palvelutuotanto Hyvinvointivaltion yhtenä tehtäväalueena on palvelujen tuottaminen kansalaisille. Hyvinvointivaltio laajeni aina 1990-luvun lamavuosiin saakka, jonka jälkeen julkisissa organisaatioissa on tehty paljon rakenteellisia ja toiminnallisia uudelleenorganisointeja. Olennaista on se, että kunnan rooli palvelujen tuottajana on muuttunut. (Kainlauri 2007, 13.) Kunnat ovat siirtyneet palvelujen tuottajasta osittaiseksi tuottajaksi ja samalla myös palvelujen tilaajaksi. Näin on syntynyt monituottajamalli, jossa kunnat sekä itse järjestävät palveluita että myös ostavat niitä ostopalveluna kuntalaisille (Kainlauri 2007, 13). Tämän muutoksen myötä palveluita tuotetaan yhdessä kunnan, järjestöjen ja yksityisten toimijoiden kesken. Tämän muutoksen taustalta löytyvät muun muassa palvelujen tarpeissa tapahtuneet muutokset. Yhtäältä kunnat eivät kykene vastaamaan tämänhetkisillä resursseilla kasvavaan palvelujen tarpeeseen, ja toisaalta katsotaan, ettei kuntien ole kannattavaa tuottaa palveluja, joita markkinoilla jo on ennestään. Esimerkkinä tästä voidaan ajatella ikääntyvien asumispalveluyksiköitä. Tarve vanhusväestön palveluasumiselle kasvaa, mutta kunnilla ei näytä olevan riittävästi mahdollisuuksia vastata tähän kysyntään. Näin päädytään tilanteeseen, jossa kunnat ostavat tämän palvelun yksityisiltä palvelutuottajilta. Kunnat siis hankkivat tarvittavat palvelut yksityiseltä toimijalta käytössä olevien resurssien ja tarpeen mukaisesti. Kuntien suhteen näyttäisi kysymyksessä olevan resurssien kohdentaminen tehokkuuden ja taloudellisuuden näkökulmista. Tällaista edellä mainittua toimintaa kutsutaan tilaaja-tuottajamalliksi. Siinä julkinen sektori, kunta, ostaa palvelun ulkopuolelta, joko yritykseltä tai järjestöltä. Ennen palvelun ostoa julkinen sektori kilpailuttaa palveluntuottajat ja asettaa ehdot kilpailulle. Tämän jälkeen kunta tekee päätöksen siitä, keneltä palvelu hankitaan. ( Koskiaho 2008, 21.) Hyvinvointipalveluille ja niiden järjestämiselle on erityistä se, että niitä säädellään ja ohjataan tavoilla, joita ei muun alan yrittäjyydessä yleensä esiinny. Miten tätä palvelutuotantoa sitten säädellään ja kuinka siihen vaikutetaan? 6

7 Hyvinvointialan palvelutuotantoa säädellään monella eri tasolla. Palvelutuotannosta käydään keskustelua niin valtiollisella, kunnallisella kuin yksittäisten virkamiestenkin tasolla. Poliittista keskustelua palvelutuotannosta käydään muun muassa valtiollisissa hyvinvointipalveluiden periaatesuunnitelmissa, kunnallisissa päätöksissä palveluiden järjestämisestä ja toteuttamisesta sekä palveluhankintojen virkamiestason päätöksissä. (Mittilä 2006, 87.) Vastaavasti kansalaistason kannanotot hyvinvointipalvelujen tuottamiseen näkyvät palvelujen kysynnän ja yksityisen palvelun tarjonnan kohdatessa. Vanha sanonta kuluttaja äänestää jaloillaan, kuvaa osaltaan hyvinvointipalveluissa tällä hetkellä vallitsevaa tilannetta. Kansalaisista on tulossa kuluttajia, jotka itse määrittelevät millaisen palvelun kokevat tarpeelliseksi. Voidaan kysyä, onko hyvinvointipalveluiden käyttö muuttumassa kansalaisoikeudesta kuluttajan valinnoiksi? Perinteisten hoivapalveluiden osalta yksityisten palvelujen kysyntä näyttää olevan kasvussa. Sosiaalipalveluiden järjestämisen osalta suunta saattaa olla samansuuntainen. Tähän viittaavat esimerkiksi lainsäädännölliset muutokset palvelusetelin käyttöönotosta osana sosiaalipalveluita. Palveluseteli tarjoaa käyttäjälle mahdollisuuden valita tarvitsemansa palvelu tarjolla olevasta palvelutarjonnasta oman harkintansa mukaan (Koskiaho 2008, 21). Hallituksen harjoittamalla politiikalla ja paikallisen tason poliittisen vallan käyttäjillä on suuri rooli hyvinvointipalveluiden verkostossa. Yksityisistä palvelujen tuottajista tulee osa hallintojärjestelmää heidän tuottaessa julkiselle viranomaiselle lainsäädännöllisesti kuuluvia palveluita. Näin yksityisen tuottajan ja julkisen hallinnon välinen yhteistyösuhde sitoo yksityisen toimijan osaksi julkista sektoria. Tämä näkyy muun muassa yksityisen yrityksen tuottaessa palveluita, jotka kuuluvat lakisääteisesti julkiselle hallinnolle. (Mittilä 2006, ) Edellä sanotun perusteella yksityisille palveluille näyttäisi olevan perusteltu, mutta ei ristiriidaton paikka, osana hyvinvointipalveluja. Kuitenkin on huomioitava, että monituottajuuteen perustuva pirstaleinen palveluviidakko, jossa palveluita toteutetaan yhteistyössä kunnan, järjestöjen ja yksityisten toimijoiden kesken, vaatii palvelujen tilaajalta ja asiakkaalta erityistä osaamista. Palvelun ostajalta vaaditaan palvelutuottajien ja - sisällön tuntemusta, oli ostaja sitten kunta tai yksityinen henkilö. 7

8 Yksi keino edesauttaa palvelujen tilaajan, ostajan ja käyttäjän asemaa tässä palveluviidakossa, on yksityisten toimijoiden verkostoituminen. Toimijoiden yhdistäessä voimavarojaan verkostoitumalla vastaavat he yhdeltä osalta haasteeseen, jossa palvelujärjestelmän toivotaan palvelevan mahdollisimman hyvin niin kuntien kuin kansalaisten tarpeita. Verkostot kykenevät tuottamaan asiantuntevaa ja monipuolista osaamista usein kustannustehokkaasti, mikä on sekä palvelun tilaajan että käyttäjän etu. 2.2 Hyvinvointiala ja yrittäjyys Monituottajamallista huolimatta kunnat tuottavat edelleen suurimman osan sosiaali- ja terveyspalveluista itse. Terveydenhuollon osalta yrittäjyys on tullut tutuksi muun muassa fysioterapian, lääkärivastaanottotoiminnan ja hammashoidon toimialoilla (Rissanen & Sinkkonen 2004, 15). Sosiaalialan yrittäjyys puolestaan on suhteellisen uusi alue yrittäjyyden saralla. Kainlaurin (2007, 21 24) mukaan tilastoja tarkasteltaessa on kuitenkin selvää, että sosiaalialan yrittäjyys on kasvava yrittäjyyden muoto. Joulukuussa 2008 julkaistun toimialaraportin mukaan vuonna 2007 on sosiaalipalvelualalla toiminut yritystä. Yritykset ovat työllistäneet henkilöä. Selvityksen mukaan suurimpina työllistäjinä ovat toimineet palvelutalot ja ryhmäkodit. Vastaavasti parhaiten näyttäisi menestyneen lasten ja nuorten laitokset. (Toimialaraportit 2007.) Sosiaalialan yritysten laajenemisesta kertoo puolestaan Stakesin vuonna 2007 tekemä tilastotutkimus. Se osoittaa, että yksityisten sosiaalipalvelujen toimipaikkojen määrä on nelinkertaistunut 1990-luvun alkupuolelta 2004 vuoden lopulle tultaessa. Toimipaikoista suurin osa on sijoittunut asumispalveluiden, lasten päivähoidon, lasten ja nuorten sijaishuollon ja kotipalveluiden toimintakentille. (Kainlauri 2007, ) Onko yksittäisten yritysten toimipaikkojen määrällinen kasvu osoitus siitä, että sosiaalialalla on osasta pienyrityksiä kasvamassa kansallisia yritysketjuja? Mitään yksittäistä tai yksiselitteistä syytä tälle kasvulle on vaikeata esittää. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehitys myötäilee muualla yhteiskunnassa tapahtuvaa kehitystä. Kehitys on 8

9 yhteydessä elinkeinorakenteen, poliittisen järjestelmän ja talouden muutoksiin sekä hyvinvointipalveluihin liitettäviin käsityksiin yleisesti. (Rissanen & Sinkkonen 2004, ) Hyvinvointiyrittäjyys on kasvuala, johon liittyy eräitä erityispiirteitä. Näitä piirteitä ovat pienyrittäjyys, naisyrittäjyys, eettisyyden ja ammatillisuuden yhteen kietoutuminen sekä valtion ja kuntien suorittama ohjaus, jota ei muussa yrittäjyydessä erikseen korosteta. (Rissanen & Sinkkonen 2004, 20.) Lisäksi palveluja tuotetaan usein paikallisesti, oman paikkakunnan asukkaille (Kainlauri 2007, 24). Hyvinvointialan yrittäjyydelle on ainakin vielä tyypillistä palvelujen pienimuotoisuus. Yritykset ovat pienyrityksiä, joissa työntekijöitä on usein alle 10 henkilöä. Toisaalta pienyrittäjyyden lisääntyminen ja kasvava kilpailu markkinoilla sekä palvelurakenteessa tapahtuneet muutokset mm. julkishallinnon roolin suhteen, pakottavat yrittäjät pohtimaan asemaansa ja tulevaisuutta markkinoilla. Rissanen ja Sinkkonen (2004, 120, 236) näkevät yrittäjien keskinäisen yhteistyön menestymisen edellytyksenä. Heidän mukaansa verkostoitumista pidetään merkittävänä organisoinnin tapana nyt myös hyvinvointipalveluissa. Liiketoiminnassa verkostoituminen ei ole uusi ilmiö. Hyvinvointipalvelujen osalta kyseessä on kuitenkin suhteellisen uusi yhteistyömuoto. Toimialakohtaiset eroavaisuudet aiheuttavat esimerkiksi sen, että verkostoitumisen käsitettä käytetään erilaisissa asiayhteyksissä. Nämä asiayhteydet, joissa käsitettä käytetään, määrittävät pitkälti sitä, mitä verkostoitumisella kulloinkin tarkoitetaan. Seuraavassa tarkastelen verkostoja ja verkostoitumista käsitteiden sosiaalisista ja taloudellisista merkityksistä käsin. 3 VERKOSTOT TUTKIMUKSEN KOHTEENA Verkostoja ja verkostoitumista voidaan tarkastella erilaisista lähtökohdista käsin. Yksistään käsitteelle verkosto on useita merkityksiä riippuen siitä, minkä tieteenalan piirissä käsitettä tarkastellaan. Tässä tutkimuksessa tarkastelen käsitteiden sosiaalisia ja taloudellisia merkityksiä. Käsitteiden tarkastelun jälkeen esittelen muutamia mielestäni keskeisiä ja käsitteiden eroja havainnollistavia teoreettisia ja tutkimuksellisia näkökulmia 9

10 Verkostojen ja verkostoitumisen teoreettiset näkökulmat olen valikoinut aineiston perusteella. Empiirisen aineiston tarkastelu osoittaa, että verkostoitumisen merkityksiä on tässä tutkimuksessa mahdollista tulkita sosiaalisesta ja taloudellisesta ymmärryksestä käsin. Tätä ymmärtämisen tapaa haluan syventää esittelemällä sosiaalipsykologisen sekä talousteoreettisen näkökulman verkostoitumiseen. Aineiston ja teorian vuoropuhelua jatkan luvussa 5, jossa esittelen tutkimusaineistoa tarkemmin. 3.1 Sosiaalisista verkostoista yritysverkostoiksi Sosiaalitieteellisessä tutkimuksessa verkostoja käytetään kuvaamaan hajautettuja, osin monimutkaisiakin järjestelmiä, joissa toimintaa määrittävät epäviralliset normit, keskinäinen luottamus ja sitoutuminen yhteisten tavoitteiden edistämiseen (Uusikylä 1999, 49). Käsitteinä normit, luottamus ja sitoutuminen ovat kuitenkin verkoston tavoin vaikeasti havainnollistettavissa. Tämä tekee verkostosta käsitteenä entistäkin abstraktimman. Tällainen mielikuvamainen verkostokäsitteen yleistäminen usein jopa vähentää käsitteen kuvailevaa arvoa (Uusikylä 1999, 49). Yleisimmillään verkostokäsite usein tarkoittaa, että ihmiset ovat toisiinsa kytkeytyviä eli verkottuvia, toisin sanoen sosiaalisia olentoja. Tällöin verkosto voidaan ymmärtää yksikköjen joukkona, jota yksikköjen väliset siteet yhdistävät. (Jokivuori 2005, 339.) Näin yleinen verkostokäsitteen tarkastelu ei kuitenkaan anna kattavaa kuvausta käsitteen sosiaalisesta merkityksestä. Verkostokäsitettä tarkasteltaessa tulee huomioida paitsi sosiaalisen ja yhteisöllisen myös taloudellisen ja yhteistoiminnan merkitykset (Jokivuori 2005, 339). Yhteiskuntamme korostaa nykyisin yksilöllistä toimintakulttuuria, jossa yksilöiden odotetaan kykenevän elämään nopeiden muutosten, tehokkuuden ja sosiaalisten paineiden alla luvun alun yhteisökulttuurista on siirrytty yksilön velvollisuuksia ja vastuuta korostavaan toimintakulttuuriin, jossa yksilöt toimivat osana useita yhteisöjä, verkostoja. Yhteiskunnassamme tapahtuneen yhteisökulttuurin murtuminen ei kuitenkaan ole johtanut täydelliseen yksilön yhteisöistä irrottautumiseen. Yhtä aikaa puhutaan luonnollisten tai epävirallisten verkostojen tärkeydestä, jolloin verkostoilla viitataan yksilön perheeseen, sukulais-, ystävyys- ja harrastussuhteisiin eli sosiaaliseen verkostoon. 10

11 Mitä yhteistä näillä sosiaalisilla verkostoilla ja yritysten tasolla tapahtuvalla verkostoitumisella on? Vesalainen (2006, 51) on todennut, että organisaatioiden toiminnan taustalta on löydettävissä toimijoiden sosiaaliset verkostot, jotka vaikuttavat organisaation rakenteisiin, järjestelmiin, strategioihin ja tavoitteisiin. Näin ollen henkilöiden sosiaalisissa verkostoissaan toteuttamaa vuorovaikutuksen, luottamuksen, sitoutumisen ja motivaation asteita voidaan pitää merkityksellisinä tekijöinä myös heidän organisaatiossa toteuttamassa toiminnassa. Yhteisöllisyys ja yhteinen toiminta liitetään usein osaksi verkostokeskustelua. Verkostona voidaan pitää esimerkiksi yritystä, joka koostuu työntekijöistä, työvälineistä, työn kohteesta, säännöistä ja työnjaosta. Tällöin yritys eli verkosto määrittyy toimijoiden yhteiseksi kohteeksi tai yhteistyön perustaksi. (Jokivuori 2005, 347). Yrityksessä yhteisön etu korostuu sosiaalisina sääntöinä ja velvoitteina, jolloin verkosto perustuu keskinäiseen riippuvuudentunteeseen ja yhteisvastuuseen. Tällaiset yhteisölliset arvot, kuten sosiaaliset säännöt ja yhteisvastuu, synnyttävät yhteisöllisyyttä, jolla puolestaan on keskeinen merkitys talouden perustana. (Jokivuori 2005, 341). Taloudellisen verkoston käsite liitetään verkostoihin, jotka muodostuvat yritysten välisissä ja sisäisissä tuotanto- ja vaihtosuhteissa. Hyvänä esimerkkinä tällaisista yritysten välisistä verkostoista ovat kumppanuustyyppiset suhteet. (Jokivuori 2005, ). Kumppanuustyyppinen toiminta on perusteltua silloin, kun puhutaan pitkäkestoisesta yhteistyöstä useiden toimijoiden kesken, jolloin tavoitteena on kehittää uusia toimintatapoja. (Möttönen 2008). Talouteen perustuvien verkostojen nähdään syntyneen vastaamaan kolmenlaiseen tarpeeseen. Ensiksi, markkinoiden epävarmuus on pakottanut yritykset jakamaan riskejä keskenään. Toiseksi, taloudellinen verkostokäsite on historiallisesti uusi muoto, joka poikkeaa perinteisesti ymmärretyistä yhteisöllisistä verkostoista. Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten elinehtona pidetään verkostoitumista. Kolmas tekijä on verkoston mahdollistama oppiminen ja uuden luominen. Voidaan todeta, että verkostossa ei näin ollen ole pelkästään kyse kustannussäästöistä, vaan sen avulla on mahdollista luoda uudenlaisia toimintatapoja. (Jokivuori 2005, ) 11

12 Mittilän (2006, 76) mukaan kahden yrityksen keskinäinen suhde muodostaa verkostoitumisen perustan, johon yhdistyy toimijoiden muut yhteistyöperusteiset liiketoimintasuhteet. Nämä yhdessä muodostavat yritysverkoston, jolla on lisäksi linkkejä muun muassa kuntaan, valtioon, järjestöihin tai yliopistoihin. Vesalainen (2006, 11) puolestaan kuvaa organisaatioverkostoja kolmen mallin mukaisesti. Näitä ovat 1. kahden erillisen yrityksen välinen kumppanuussuhde, 2. yhden yrityksen kaikki kahdenväliset yrityssuhteet ja 3. yritys yleensäkin vuorovaikutus- ja vaihdantasuhteina. Liiketoiminnan katsotaan perustuvan vaihdantaan ja vuorovaikutukseen. Tätä vuorovaikutusta tapahtuu niin yksilöiden, ryhmien, yritysten kuin organisaatioidenkin kesken. Liiketoiminta on siis sosiaalista kanssakäymistä, jossa vaihdetaan tavaroiden ja palveluiden lisäksi myös työpanoksia, tietoa, taitoa ja osaamista. (Mittilä 2006, 75). Näin ollen liiketoiminnassa voidaan erottaa sekä sosiaalisen että taloudellisen verkostoitumisen tarpeita. Yhtäältä palveluja tuotetaan yhteishengessä, yhteisenä markkinarintamana, ja toisaalta käydään kauppaa yksittäisten palvelujen menestyksestä, kilpailuasetelmasta käsin. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana on verkottumisen merkitys kasvanut kilpailukyvyn luojana ja sen ylläpitäjänä. Tähän ovat olleet vaikuttamassa internetin leviäminen, toimintojen ulkoistaminen ja yritysten kasvu. Yritysten kasvun myötä yritysostot, yhteistyö yritysten kesken ja kumppanuussuhteet ovat nousseet yritysmarkkinoiden avainsanoiksi. Näin verkottumisesta on tullut liiketoiminnan merkittävä ja eritoten kasvava osa-alue, jossa keskeistä on toimijoiden verkosto-osaamiseen panostaminen ja tässä kehittyminen. (Mittilä 2006, ) Verkostoja ja verkostoitumista voidaan tarkastella erilaisista merkityksistä käsin. Edellä mainitut erilaiset tavat määritellä verkostoja, ovat osoitus verkostoajattelun monimuotoisuudesta. Verkostoon liittyvä käsitteistö onkin varsin laajaa ja kirjavaa. Monitahoiseksi verkostokäsitteen tutkimisen tekee vielä se, että verkostoitumisen tasoja on useita ja näiden tutkimiseen on mahdollista paneutua erityisin verkostotutkimuksellisin keinoin. En lähde tässä tutkimaan koko kattavaa käsitteistöä vaan pitäydyn muutaman mielestäni tälle tutkimukselle keskeisen teoreettisen lähestymistavan esittelyssä. 12

13 3.2 Verkostotutkimus ja teoreettiset lähtökohdat Verkostoajattelun taustalta ei löydy selkeää, yksittäistä teoreettista lähestymistapaa, vaan keskustelua määrittävät tieteenalakohtaiset rajanvedot ja tutkimusasetelmaan liittyvät kysymyksenasettelut. Verkostoajattelu on tuttua niin taloustieteellisessä, organisaatioteoreettisessa, valtio-opillisessa kuin sosiologisessa ja sosiaalipoliittisessakin keskustelussa. (Uusikylä 1999, 49 50). Verkostoja ja verkostoitumista voidaan lähestyä erilaisista tutkimuksellisista lähtökohdista. Verkostoitumista voi karkeasti tarkastella kolmenlaisesta näkökulmasta, joita ovat sosiaalipsykologiset, talousteoreettiset ja liikkeenjohdolliset tarkastelutavat. Huomioitavaa on, että nämä tarkastelutavat eivät suinkaan ole kaiken kattavia, mutta kylläkin keskeisiä verkostotutkimuksessa. Näkökulmia erottaa toisistaan erityisesti tapa tulkita inhimillistä toimintaa. On oletettavaa, että sosiaaliset näkökulmat ottavat inhimilliset tekijät toisella tapaa huomioon kuin esimerkiksi talousteoreettiset näkökulmat. Seuraavassa kuvaan lyhyesti verkostoitumisen sosiaalipsykologista, talousteoreettista ja liikkeenjohdollista tarkastelutapaa. Sosiaalipsykologiset tarkastelutavat Sosiaalipsykologiset tarkastelutavat korostavat ihmisen toimintaa ja verkostoituminen ymmärretään näissä henkilösuhdekysymyksenä. Toki yksittäisen henkilön suhteiden sijaan voidaan myös keskittyä tarkastelemaan ryhmien, organisaatioiden tai verkostojen suhteita. Sosiaalipsykologiseen tarkastelutapaan sisältyy kolme teoreettista näkökulmaa; sosiaalisen vaihdannan, sosiaalisen pääoman ja oppimisen tarkastelutavat. (Vesalainen 2006, 30.) Ensimmäinen, sosiaalisen vaihdannan teoria, keskittyy vastavuoroisuuden olettamukseen. Vastavuoroisuuden olettamus kiteytyy ajatukseen siitä, miten yhteistyökumppaneilta saatava hyöty koetaan ja millaiset ovat mahdollisuudet saada vastaava hyöty hankituksi muualta. Sosiaalisen pääoman teoria taas korostaa henkilöiden välisiä suhteita. Tämä teoreettinen suuntaus nostaa tarkasteluun muun muassa käsitteet vuorovaikutus, luottamus, uskottavuus, yhteiset näkemykset ja tietoisuus tavoitteista ja menettelytavoista. Erilaisiin oppimisen tarkastelutapoihin keskittyvät teoreettiset suuntaukset puolestaan kiinnittävät huomiota verkostoihin oppijoina ja verkostoihin oppimisympäristöinä. Tarkastelun kohteena voivat 13

14 esimerkiksi olla yksittäisten yksilöiden oppimisprosessit, jotka vaikuttavat ryhmissä, organisaatioissa ja verkostoissa. (Vesalainen 2006, ) Talousteoreettiset tarkastelutavat Organisaatio- ja talousteorian piiristä on mahdollista erottaa resurssiriippuvuus-, transaktiokustannus- tai peliteoriaan keskittyneet teoriasuuntaukset. Resurssiriippuvuusteoria perustuu nimensä mukaisesti ajatukseen siitä, että yritykset tarvitsevat resursseja toimintaympäristöstänsä toimintaansa varten. Ajatus tässä on samansuuntainen kuin sosiaalisen vaihdannan teoriassa, mutta tässä kohdin keskitytään tarkastelemaan organisaatioita, yksilöiden välisten suhteiden sijaan. (Vesalainen 2006, 31.) Transaktiokustannusteorian mukaan käydään pohdintaa siitä kannattaako yrityksen ostaa vai valmistaa itse tarvitsemansa tuote vai kenties etsiä ratkaisua näiden vaihtoehtojen väliltä verkostoitumisen keinoin. Peliteoria puolestaan keskittyy pohtimaan voivatko yhteistyösuhteen osapuolet molemmat hyötyä suhteesta ja hyötyvätkö ne tästä suhteesta yhtä paljon. (Vesalainen 2006, ) Liikkeenjohdolliset tarkastelutavat Strategisen liikkeenjohdon tarkastelutavoista voidaan edelleen erottaa myös kolme erilaista teoriasuuntausta. Näitä ovat resurssiperustainen näkemys yrityksen strategiasta, sekä interaktiivista että strategisten verkostojen näkökulmaa korostavat lähestymistavat. Resurssiperustainen näkemys kulminoituu ajatukseen siitä, että yrityksellä on tiettyä ydinosaamista, asiantuntijuutta, jota se tarjoaa asiakkaalle lisäarvoa tuottavalla tavalla. Esimerkkinä voidaan ajatella yritystä yhdessä kumppaniyrityksen kanssa tuottamassa kilpailuetua suhteessa kolmanteen yritykseen. (Vesalainen 2006, 33.) Interaktiivinen lähestymistapa keskittyy hahmottamaan yritysten ja näiden asiakkaiden toimintastrategioita ja tarkastelee näiden kautta heidän keskinäisiä yhteistyösuhteita. Strategisten verkostojen näkökulma puolestaan korostaa kilpailun siirtymistä yritysten väliltä verkostojen väliseksi kilpailuksi. (Vesalainen 2006, ) 14

15 Vaikka verkostoitumista on mahdollista lähestyä hyvinkin erilaisista tutkimuksellisista lähtökohdista käsin, näyttäisi kuitenkin siltä, että ilmiönä se voidaan tiivistää kahteen teoreettiseen lähestymistapaan; sosiaalipsykologiseen ja talousteoreettiseen. Ensimmäisen korostaessa inhimillisiä tekijöitä, ihmissuhteita, vuorovaikutusta, vastavuoroisuutta, keskittyy jälkimmäinen taloudellisen hyödyn, rationaalisen päätöksenteon, resurssiriippuvuuden ja vallankäytön elementteihin. (Vesalainen 2006, 34.) Vaikka tarkastelutavat ja teoriat eroavat osaltaan toisistaan ja vastaavasti limittyvät osittain päällekkäin, on huomioitava, että käytännössä kuitenkin jokainen toimija rakentaa oman käyttöteoriansa toimiessaan verkostoissa. (Vesalainen 2006, 29.) Yritysverkostoitumisen näkökulmasta katsottuna on yhtälailla tarve niin sosiaalipsykologiselle kuin liiketaloudellisellekin ymmärrykselle. Tästä syystä teoriat muodostuvatkin käytännössä toimijoiden käyttöteorioiksi sellaisina kuin ne parhaiten palvelevat käyttötarkoitustansa. Erilaiset käyttöteoriat ovat tämän tutkimuksen kiinnostuksen kohteena. Tässä tutkimuksessa tutustutaan verkostoitumiskoulutuksessa mukana olevien opiskelijoiden käyttöteorioihin, joita esittelen luvun 5 tutkimustulosten analyysissä. Ennen tutkimuksen analyysiosaa, kuvaan sitä kuinka kyseiset tutkimustulokset on saavutettu eli kuinka tutkimus on toteutettu. 4 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Helsingin Yrittäjät ry on Helsingissä toimivien yritysten ja yrittäjien edunvalvonta- ja palvelujärjestö. Tällä hetkellä Helsingin Yrittäjillä on meneillään kaksivuotinen Palveleva Helsinki kehittämishanke. Palveleva Helsinki -hankkeen tavoitteena on parantaa Helsingin kaupungin ja yrittäjien välistä palvelutoimintaa. Kyseessä on yrittäjälähtöinen projekti, joka edistää erityisesti sosiaali- ja terveysalalla toimivien pienten ja keskisuurten yritysten osallistumista palveluiden tuottamiseen. Tämän hankkeen yksi tärkeä tavoite ja painopiste on yrittäjien verkostoituminen. (Palveleva Helsinki.) Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Anssi Kujala näkee erityisen haasteen pienten sosiaali- ja terveysalan yritysten palvelun tarjonnassa. Tällä hän tarkoittaa sitä, että pienillä yrityksillä ei ole välttämättä resursseja tarjota palveluitaan kaupungille. Hankkeen avulla pyritään tarjoamaan tilaisuuksia yritysten verkostoitumiselle ja tämän myötä tuottamaan 15

16 mahdollisuuksia osallistua julkisten palveluiden tuottamiseen. Hankkeessa verkostoitumista tuetaan erilaisin seminaarein, infotilaisuuksin ja asiantuntijafoorumein. (Helsinki tarvitsee palvelustrategian 2007.) Helsingin kaupungin oppisopimustoimisto ja oppilaitos Haaga-Perho toteuttavat tammikuusta 2009 alkaen 1,5 vuoden Polku verkostoyrittäjäksi koulutuksen hoiva- ja hyvinvointialan toimijoille. Koulutus on oppisopimuskoulutus, jossa yhteistyötä tehdään Helsingin Yrittäjien Palveleva Helsinki -hankkeen kanssa. Koulutuksen aikana opiskelijat hankkivat paitsi yrittäjän ammattitutkinnon myös laajaa verkostoitumisen osaamista. Koulutuksen suunnittelu on lähtenyt tarpeesta, jossa verkostojen ajatellaan tarjoavan mahdollisuuksia päästä kasvaville markkinoille, jonne yrittäjän omat resurssit eivät yksin riitä. (Honkola 2008.) 4.1 Tutkimuskysymys Helsingin Yrittäjät pyrkivät erilaisin keinoin sekä yhteistyössä Helsingin kaupungin oppisopimustoimiston ja Haaga-Perhon oppilaitoksen kanssa vastaamaan sosiaali- ja terveysalan kasvavaan verkostoitumisen tarpeeseen. Tämä tutkimus on Helsingin Yrittäjien Palveleva Helsinki -hankkeen tilaama tutkimus, jonka tavoitteena on eritellä edellä mainittuun koulutukseen osallistuvien opiskelijoiden näkemyksiä siitä, mitä he ymmärtävät verkostoitumisella. Tutkimus vastaa kysymykseen millaisia merkityksiä hyvinvointialan aikuisopiskelijat antavat verkostoitumiselle. Tutkimuskysymyksen avulla pyrin tuottamaan tietoa siitä, kuinka juuri tämän kyseisen koulutuksen opiskelijat määrittelevät verkostoitumista ja siihen liittyvää toimintaa ja toimintaedellytyksiä. Tutkimuksen tavoitteena ei ole tuottaa verkostoitumiseen yleistettävissä olevia merkityksiä vaan kuvata opiskelijoiden verkostoitumisesta muodostamia käyttöteorioita. Kuitenkin oletettavaa on, että käyttöteorioilla on yhteys hyvinvointialan yrittäjien todellisuuteen laajemminkin. Kuten jo aiemmin todettiin, verkosto ja verkostoituminen ovat moniulotteisia käsitteitä eikä niitä voida määrittää yksiselitteisesti tai täysin tyhjentävästi. Tärkeätä on kuitenkin huomioida se, että jokainen verkoston jäsen tarkastelee käsitteitä erilaisesta näkökulmasta toisin sanoen omasta käyttöteoriasta käsin. Mielikuvat käsitteistä muodostuvat jokaiselle verkoston 16

17 jäsenelle sellaisiksi kuin ne hänen näkökulmastansa parhaiten palvelevat käyttötarkoitustansa. Puhuttaessa verkostoitumisesta palvelutuotantona tai liiketoimintana, on uusien toimintatapojen vakiinnuttamisen kannalta erityisen tärkeätä pohtia yhteisesti, millaisia merkityksiä palvelualalla toimivat verkoston jäsenet antavat verkostoitumiselle. 4.2 Aineistona avoin teemakysely Käytän tutkimusaineistona kolmen oppisopimuskoulutukseen osallistuvan opiskelijan kirjoittamia kirjoitelmia verkostoitumisesta. Opiskelijoille lähetettiin marraskuussa 2008 sekä tammikuussa 2009 avoin teemakysely (Liite 1), jossa heitä pyydettiin kuvailemaan mahdollisimman laajasti sitä, miten he ymmärtävät verkostoitumisen. Kyselyssä toivottiin heidän käsittelevän kyselyyn erikseen kirjattuja kysymyksiä. Lisäksi opiskelijoille tarjottiin mahdollisuus kirjata odotuksiansa koulutuksen suhteen. Koulutuksen suhteen ei kyselyssä ollut erikseen esitetty aiheeseen johdattelevia kysymyksiä. Kun kyselyä käytetään tutkimusmenetelmänä, päädytään yleensä lomakekyselyyn, jolloin kysymykset ovat ennalta määriteltyjä. Tämä tutkimusmenetelmä edellyttää, että tutkija on etukäteen valmistellut joukon kysymyksiä, jotka näin ollen esiintyvät kaikille tutkittaville samanlaisina. (Alkula, Pöntinen & Ylöstalo 1994.) Tässä tutkimuksessa päädyin käyttämään avoimia kysymyksiä. Avoimilla kysymyksillä tarkoitetaan kysymyksiä, joissa on esitetty vain kysymys ja jätetty tilaa vastaajalle vastauksen kirjoittamista varten, ilman valmiita vastausvaihtoehtoja (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2008, 193). Avoimien kysymysten avulla pyrin antamaan opiskelijoille mahdollisuuden vastata kysymyksiin mahdollisimman laajasti sekä vapaasti valita tuottamansa kirjoitelman muoto ja ulkoasu. Laadin teemakyselyn yhdessä tutkimuksen tilaajan Palveleva Helsinki hankkeen projektipäällikön kanssa. Tämän jälkeen Haaga-Perhon oppilaitos sekä Helsingin kaupungin oppisopimustoimisto kommentoivat ja täydensivät kyselyä. Kyselyä laadittaessa teimme aluksi tiedontarpeen erittelyä. Tiedontarpeen erittely on erityisen tärkeää kerättäessä tietoa kyselyin. Oleellista on pohtia sitä, mitä tietoa tarvitaan, kuinka tutkittavat aihealueet esitetään, ovatko käytettävät käsitteet konkreettisia ja kuinka tutkimuksen eri teemat on mahdollista jäsentää (Alkula ym. 1994, ). Tämän erittelyn tuloksena muodostuivat kaksi teemaa, joiden ympärille laadimme kyselyn kysymykset. Teemat ovat 1. verkostoituminen ja 2. 17

18 kirjoittajan odotukset oppisopimuskoulutuksen suhteen. Tässä tutkimuksessa analysoin luvussa 5 verkostoitumisen teemaan liitettyjä tuloksia. Verkostoitumisen teeman pohjalta rakentuvat kysymykset käsittelevät verkostoa ja verkostoitumista käsitteinä, verkoston toimintaa, verkostoitumisen mahdollisuuksia ja haasteita sekä tutkittavan henkilökohtaisia odotuksia ja kokemuksia verkostoitumisen suhteen. Kysymysten avulla pyrin saamaan verkostoitumisen ilmiöstä mahdollisimman laajaalaisen kuvan. Kyselyn toimittaminen opiskelijoille tapahtui sähköisesti sekä postitse. Tässä yhteydessä lähetin heille tutkimusluvan, jolla vastaan tutkimuksen eettisyyden vaatimuksiin tutkimuksen tiedon hankinnan ja tiedon käytön suhteen. Tutkimuksen eettisiin vaatimuksiin luetaan yleisesti avoimen ja rehellisen vuoropuhelun toteuttaminen tutkittavien, tutkijan ja tutkimusta lukevan yleisön kesken (Alkula ym. 1994, 295). Tässä tutkimuksessa tutkimuslupa sisältää maininnat tutkimuksen tavoitteista, käyttötarkoituksesta, tutkimusmateriaalin anonymiteetista, tutkimukseen osallistumisen vapaaehtoisuudesta ja tutkimuksen laatijan yhteystiedoista. Paitsi aineiston hankinnassa myös tutkimustulosten raportoinnissa tavoittelen mahdollisimman avointa ja rehellistä esittämistapaa. Lähetin opiskelijoille alkuperäisen osallistumispyynnön jälkeen kaksi muistutusta. Tutkimukseen vastasi alun kolmesta pyydetystä vastaajasta kaksi. Yksi henkilö perusteli vastaamatta jättämistään oppisopimuskoulutukseen osallistumisensa peruuntumisella. Koulutukseen osallistumista ei ollut kuitenkaan asetettu tutkimukseen osallistumisen ehdoksi. Maininta tästä olisi ehkä kannustanut tämän peruuttaneen henkilön osallistumista tutkimukseen. Tammikuussa 2009 osallistui vielä yksi opiskelija tutkimukseen, jolloin vastaajien lukumääräksi muodostui kolme. Tutkimukseen osallistuvien vähäiseen lukumäärään saattoi osaltaan vaikuttaa oppisopimuskoulutuksen aloitusajankohdan muutokset. Koulutus oli tarkoitus aloittaa vuoden 2008 puolella, mutta yksi syy aloitusajankohdan siirtämiselle oli vähäinen osallistujamäärä. Koulutus aloitettiin tammikuussa osallistujan kesken. 18

19 Tähän tutkimukseen opiskelijat valikoituivat oppisopimuskoulutukseen ilmoittautumisensa perusteella. Opiskelijat poimittiin koulutukseen ilmoittautuneiden joukosta niin, että vastaajiksi valikoitui taustoiltaan erilaisia opiskelijoita. Otokseen haluttiin sekä mies- että naisvastaajia. Opiskelijoihin oli ensin yhteydessä Palveleva Helsinki hankkeen projektipäällikkö ja näin opiskelijoilta saatiin alustava suostumus tutkimukseen. Tämän jälkeen olin itse yhteydessä opiskelijoihin. Tutkimukseen osallistui yksi mies- ja kaksi naisopiskelijaa. 4.3 Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus Tutkimuksen luotettavuutta voidaan tarkastella käsitteiden reliaabelius ja validius avulla. Reliaabeliudella tarkoitetaan mittaustulosten toistettavuutta eli esimerkiksi tässä tutkimuksessa voidaan pohtia sitä, tuottaisiko saman tutkimusmenetelmän, avoimen teemakyselyn, uudelleen teettäminen samanlaisia tuloksia. Validius puolestaan viittaa siihen kykyyn, joka valitulla tutkimusmenetelmällä on mitata sitä, mitä sen toivotaankin mittaavan. (Hirsjärvi ym. 2008, 226.) Pohdinta siitä, onko tutkimustulosten toistettavuus vastaavanlaisella kyselyllä mahdollista, riippuu pitkälti siitä, millaisella aikavälillä uusi kysely toteutetaan. Opiskelijoiden tietoisuus verkostoitumisen ilmiöstä lisääntyy oletettavasti koulutuksen myötä. Tästä syystä on mahdollista olettaa, että myös vastaukset teemakyselyyn muuttuisivat toistettaessa kysely jonkin ajan kuluttua. On muistettava, että tämän tutkimuksen tarkoituksena on tavoittaa niitä ennakkokäsityksiä, joita opiskelijoilla on juuri koulutuksen alussa. Validiteettia eli pätevyyttä voidaan puolestaan arvioida sen perusteella kuinka opiskelijat ovat vastanneet heille esitettyihin kysymyksiin (Hirsjärvi ym. 2008, 226). Vastausten rehellisyyttä on kuitenkin vaikea mitata, kun tarkasteltavana ovat henkilökohtaiset kokemukset. Siksi vastausten luotettavuuden puntarointi on lähes mahdotonta ja tarpeetonta. Tämän tutkimuksen tutkimusanalyysia voidaan tehdä sekä aineisto- että teorialähtöisesti. Aineistolähtöisyydellä tarkoitetaan teorian rakentumista aineiston ympärille. Tällöin keskiössä on aineisto, tässä opiskelijoiden merkitykset verkostoitumisesta, joita tarkastelen suhteessa teoreettiseen ymmärrykseen verkostoitumisesta. Toisaalta tutkimusaineistossa 19

20 esiintyy yhdenmukaisuutta verkostoitumisen teoreettisen ajattelun kanssa, jolloin yhtälailla voidaan puhua myös teorialähtöisyydestä. Aineiston analyysiluvussa 5 pyrinkin juuri aineiston ja teorian keskinäiseen vuoropuheluun, jossa aineisto on kuitenkin erityisen tarkastelun kohteena. 4.4 Aineiston käsittely teemoittelemalla Teemoittelemalla pyrin etsimään kirjoituksista verkostoihin ja verkostoitumiseen liitetyt tutkimuksen kannalta olennaisimmat merkitykset. Teemat ovat muodostuneet teemakyselyn pohjalta, jossa opiskelijoita pyydettiin käsittelemään ennalta määrättyjä kysymyksiä ja teemoja. Kirjoitusten analysoinnin kannalta keskeistä onkin kirjoituksissa esiintyvien teemoihin liittyvien merkitysten löytäminen. Tämä tapa analysoida kirjoituksia liitetään usein aineistolähtöiseen analysointitapaan. (Moilanen & Räihä, 2001, 53.) Olen nimennyt kirjoituksista kolme teemaa; verkostoituminen yhteistoimintana, verkostoitumisen mahdollisuudet ja verkostoitumisen haasteet. Teemat vastaavat kirjoituspyynnössäni esittämiini kysymyksiin. Valitsin lukumääräisesti kolme teemaa, jotta voin tarkastella verkostoitumisen ilmiöitä monipuolisesti, mutta samanaikaisesti hallitusti. Useamman teeman muodostaminen tässä yhteydessä olisi vaatinut enemmän ajallisia resursseja, mikä ei ole tämän tutkimuksen kannalta mahdollista. Ensimmäinen teema, yhteistoiminta, käsittelee kirjoituksissa esiintyviä verkostoitumisen merkityksiä. Kirjoituksissa puhutaan siitä, mitä verkostot ja verkostoituminen ovat ja keskeisiksi merkityksiksi nousevat yhteistyö ja yhteinen toiminta. Olen tutkijana itse yhdistänyt nämä käsitteet ja nimennyt teeman yhteistoiminnaksi. Päädyin muodostamaan yhteistoiminnasta ensimmäisen teeman, koska koen erityisen tärkeänä kuvata sitä, millaisena toimintana verkostoituminen kirjoituksissa koetaan. Toinen teema, verkostoitumisen mahdollisuudet ja hyödyt, esittelee verkostoitumisesta aiheutuvia seurauksia ja verkostoitumisen tuottamaa lisäarvoa. Kolmas teema käsittelee verkostoitumiseen liitettäviä haasteita ja uhkatekijöitä. Toinen ja kolmas teema erittelevät hyvin niitä merkityksiä, jotka joko puolustavat verkostoitumista tai vastaavasti ovat sen esteenä tai tekevät siitä haastavan toimintatavan. 20

21 Nimettyäni nämä kolme teemaa, laadin jokaisesta teemasta kuvion. Esittelen kuviot luvussa 5 teemojen analyysin tuloksena. Kuvioiden avulla tiivistän ja jäsennän teemaan kirjoituksissa liitetyt merkitykset ja esitän nämä graafisessa muodossa. Lopuksi olen vielä tiivistänyt kuviot yhteiseksi kuvioksi, jolla havainnollistan kaikkia teemoihin liitettyjä merkityksiä. Kuvioiden tarkastelussa tukeudun aineiston ja teorian vuoropuheluun, pelkkä verkostoitumisen merkitysten esittäminen ei tässä riitä. (Eskola & Suoranta 1998, ) Tätä aineiston ja teorian vuoropuhelua käyn luvussa 3 esitettyjen lähtökohtien pohjalta. 5 VERKOSTOITUMISEN MERKITYKSET Tässä luvussa tarkastelen kirjoituksissa esiintyviä verkostoitumisen merkityksiä käsittelemällä edellä esittämääni kolmea teemaa. Jokaisen teeman yhteydessä kuvaan aluksi sanallisesti sekä aineisto-otteiden avulla annettuja merkityksiä. Aineisto-otteilla haluan havainnollistaa mielestäni keskeisimpiä merkityksiä. Päätän jokaisen teeman käsittelyn kuvioon, joka kokoaa edellä esitetyt merkitykset vielä yhteen. 5.1 Verkostot yhteistoimintana Aineistosta muodostettu ensimmäinen teema käsittelee verkostoja yhteistoimintana. Luvun aineisto-otteet kuvaavat verkoston käsitteelle aineistossa annettuja erilaisia merkityksiä. Otteista on havaittavissa sekä sosiaalipsykologiselle että liiketaloudelliselle ymmärrykselle tunnusomaisia piirteitä (ks. luku 3.2). Aineiston perusteella näyttäisi, että nämä teoreettiset ymmärrykset määrittävät osaltaan sitä, millaisia merkityksiä verkostoitumisella nähdään olevan. Aineisto-ote 1: Hyvä verkosto toimii siten, että jokainen tietää tehtävänsä. Jokaisella on oma osaamisalueensa. Joillakin tietoa jostain ja toisella taas toisesta asiasta. Luotto ihmisten kesken. Pelataan avoimin kortein. Verkostolle on tehty säännöt, joita noudatetaan. Verkosto osaa ottaa huomioon yhteistyötarpeet. Hyvä verkosto on oppimiskykyinen. Toisten tuki. 21

22 Aineisto-otteesta 1 on havaittavissa sosiaalipsykologiseen lähestymistapaan liittyviä piirteitä, kuten vastavuoroisuus, vuorovaikutus, luottamus, yhteiset näkemykset, tietoisuus tavoitteista ja mahdollisuus oppimiseen. Vastavuoroisuudesta kertovat verkostossa jäsenten kesken jaetut tehtävät. Maininnat luottamuksesta ja avoimuudesta kuvaavat yksilöiden välistä vuorovaikutusta verkostossa. Lisäksi otteessa mainitaan yhteiset toiminnan tarpeet, joiden ymmärrän tässä viittaavan verkoston yhteisiin päämääriin ja tavoitteisiin. Verkostoitumisessa keskeistä on se, mitkä ovat verkoston toiminnan tavoitteet ja millaisella toiminnalla tavoitteisiin päästään (Kainlauri 2007, 92.) Aineisto-otteessa 1 toimintaan viitataan yhteisten sääntöjen noudattamisella. Yhteisten tavoitteiden ja päämäärien, vastuun-, työn-, ja tehtävien jaon, voidaan nähdä kertovan verkoston yhteisöllisestä merkitysulottuvuudesta. Säännöt ja velvoitteet luovat pohjaa yhteisvastuulle. Aineisto-otteesta 1 on tulkittavissa, että yksilöiden välisillä vuorovaikutussuhteilla ja vastavuoroisella toiminnalla on merkitystä, kun halutaan kuvata toiminnaltaan hyvää verkostoa. Jokivuori (2005, 339) näkee verkoston muodostuvan yksilöiden joukosta, jota yhdistävät yksilöiden väliset siteet. Näin ollen verkoston jäsenten vuorovaikutussuhteilla on keskeinen merkitys verkoston yhteisyyden ja toiminnan kannalta. Jokivuori (2005, 341) mainitsi luvussa 3.1, että yhteisöllisyydellä on merkitystä talouden perustana puhuttaessa yritysverkostoista. Aineisto-ote 1 osoittaa, että verkosto on mahdollista kokea yhteisönä, jonka toimintaa säätelevät yhteisesti laaditut säännöt ja yhteistyölle asetetut tavoitteet. Tällaiset yhteiset säännöt, sovitut roolit ja tavoitteet synnyttävät tässä otteessa vaikutelman yhteistyöstä. Jokivuoren ajatuksen mukaisesti verkoston taloudelliseen toimintaan vaikuttaa osaksi se, kuinka verkoston yhteisöllinen luonne toteutuu. Pohtimisen arvoista on, kuinka verkostosta rakennetaan yhteisöllisesti kiinteä ja yhteishengeltään toimiva kokonaisuus, joka edesauttaa liiketaloudellisissa tavoitteissa onnistumista. 22

23 Aineisto-ote 2: Miksi keksiä kaikkea yksinään? Yksinään innovointi syö voimia. Jonkinlaista vertaistukea kehittämiselle ja jaksamiselle. Verkostossa jokainen hyötyy yhteistyöstä ja verkostoon kuulumisesta jotenkin. Verkosto voi olla vapaaehtoistyötä tai liiketaloudellista toimintaa. Liiketoiminnan mahdollisuudet verkostossa lienevät tänä päivänä suuremmat kuin yksinään toimien. Molemmat aineisto-otteet 1 ja 2 mainitsevat verkoston jäsenten antaman vertaistuen. Aineisto-otteen 2 perusteella on mahdollista olettaa, että verkostoitumalla saavutetaan vertaistukea, joka puolestaan antaa voimia ja jaksamista kehittää liiketoimintaa. Vertaistukea on mahdollista jakaa samanlaisessa tilanteessa olevien kesken. Otteessa 2 oletetaan, että muut verkoston jäsenet työskentelevät yhtälailla kehittämiseen ja jaksamiseen liittyvien tekijöiden kanssa. Tuen laadulle ei tässä kohdin aseteta erityisiä määritelmiä. Sekä aineisto-ote 1 että ote 2 korostavat verkoston jäsenten vastavuoroisuudesta koituvaa hyötyä. Aineisto-ote 1 kuvaa hyödyn jakautumista asiantuntemuksen jakamisena jäsenten kesken, jolloin tiedon jakaminen lisää oppimista. Kainlaurin (2007, 89) mukaan tärkeä verkostoitumisen merkitys on yhteistoiminnasta oppiminen ja verkostossa toiminta on jatkuvaa oppimista. Hänen mukaansa yhteistoiminta verkostossa kannustaa jatkuvaan innovaatioiden kehittelyyn. Yksinään toimittaessa ei ole mahdollista saavuttaa tällaista yhteistoiminnallista tilaa. Aineisto-otteen 2 mukaisesti yhteistyöstä tulee koitua jokaiselle verkoston jäsenelle hyötyä. Verkostoitumalla mahdollisesti saavutetaan enemmän kuin yksin toimimalla. Aineistootteessa 2 verkostoituminen näyttäisi olevan toimintaa, joka tapahtuu yhteistyössä, joko vapaaehtoistyönä tai tavoitteena liiketoiminnan tehostaminen. Tämä jako liiketaloudellisiin verkostoihin ja vapaaehtoistyötä tekeviin verkostoihin onkin mielenkiintoinen. Tässä jaottelutavassa erottavana tekijänä näyttäisi olevan verkoston toiminnasta koituva taloudellinen hyöty. Tästä voidaan päätellä, että verkostoituminen voidaan nähdä myös toimintana, johon ei liity taloudellisen voiton tavoittelua. Tätä huomiota tukee Mia Hemmingin haastatteleman Soili Venton samansuuntainen ajatus hyvinvointipalveluyrittäjän tavoitteesta tarjota asiakkaalle hänen tarvitsemiaan palveluita 23

24 ilman, että yrittäjä pyrkisi maksimoimaan voiton tavoittelua toiminnastaan saamillaan korvauksilla. Vento toteaa, että sosiaalipalveluyrittäjälle saattaa olla päinvastoin vieras ajatus siitä, että toiminnasta tulisi kerätä voittoa. (Hemming 2008, 22.) Aineiston perusteella näyttäisi, että verkostokäsite liitetään kuitenkin ensisijassa liiketaloudellisen toiminnan toteutumiseen. Aineistossa verkostoituminen saakin paljon liiketaloudellisia merkityksiä. Verkostoitumista yritysten välisenä toimintana esittää seuraava aineisto-ote: Aineisto-ote 3: Verkostoituminen on yhteistyötä samankaltaisten, kilpailevien yritysten kesken, yhteistyötä eri toimintaa harjoittavien yritysten kesken tai yhteistyötä yritysten kesken, jotka ovat sopineet keskinäisestä työnjaosta ja joiden osaamisalueet täydentävät toisiaan. Verkostoitumisen lähtökohta on yritysten kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantamisessa. Tässä esimerkissä verkostoitumista tarkastellaan liikkeenjohdollisesta tarkastelutavasta käsin. Esimerkissä puhutaan yritysten välisestä kilpailusta, asiantuntijuuden jakamisesta ja kumppanuuksien syntymisestä. Yhteinen toiminta näkyy tässä yritysten välisenä yhteistyönä, jolla pyritään taloudellisen menestymisen edesauttamiseen. Edelliset aineisto-otteet eroavat teoriataustoiltaan, mutta yksi yhteinen merkitys niillä näyttäisi kuitenkin olevan. Verkostoituminen nähdään ennen kaikkea tavoitteellisena yhteistyönä ja yhteistoimintana, jossa verkoston jäsenten vuorovaikutussuhteilla on oma merkityksensä. Seuraava kuvio 1 havainnollistaa edellä esitettyjä verkoston yhteistoimintaan liitettäviä merkityksiä. 24

25 Kuvio 1 havainnollistaa verkoston yhteistoimintaan liitettäviä merkityksiä. Kuvio 1 kokoaa yhteen verkoston yhteistoimintaan liitetyt sekä taloudelliset että sosiaaliset merkitykset. Liiketoiminnan tehostuminen, kilpailukyvyn vahvistuminen, kehittyminen ja innovointi sekä kumppanuuksien ja asiantuntijuuden lisääntyminen voidaan suoraan liittää verkoston taloudellisiin merkityksiin. Vertaistuen, oppimisen, yhteisöllisyyden ja vuorovaikutussuhteiden merkitykset puolestaan lukeutuvat sosiaalisiin merkityksiin. Jokainen erillinen merkitys voitaisiin edelleen jakaa uusiin merkityksiin, kuten esimerkiksi vuorovaikutussuhteisiin liitettävät merkitykset tai vastaavasti liiketoiminnan tehostumiselle annettavat merkitykset. Näin merkitysten tarkastelua olisi mahdollista jatkaa yhä pidemmälle. 5.2 Verkostoitumisen mahdollisuudet Toiseksi teemaksi valitsin verkostoitumisen tuottamat mahdollisuudet. Luvussa tarkastelen aineistossa esiintyviä verkostoitumisen mahdollisuuksiin liitettyjä merkityksiä. Käyn keskustelua aineiston merkitysten ja yleisesti verkostoitumiskeskustelussa esiintyvien näkökulmien kesken. Aineisto-otteilla pyrin avaamaan aineistossa keskeisimpinä esiintyviä verkostoitumisen mahdollisuuksia. Millaisia mahdollisuuksia verkostoitumisella katsotaan olevan? Aineistossa esiintyy useita mainintoja verkostoitumisesta koituvasta taloudellisesta hyödystä. Välttämättä kyse ei 25

26 kuitenkaan ole suoraan taloudellisen voiton tavoittelusta vaan mm. kustannussäästöjen ja asiakkuuksien lisääntymisestä. Aineisto-ote 4: Verkostoiduttaessa pienillä yrityksillä mahdollisuus osallistua hankintoihin, jotka muuten eivät olisi mahdollisia. Useampi yritys rahoittaa esimerkiksi yhteistä tietojärjestelmähanketta. Saada lisää uusia asiakkuuksia. Riskien jako tai vähentäminen. Verkostoitumisen myötä voi yrityksen markkinoillepääsy nopeutua. Kuka hyvä markkinoinnissa, ottaa vastuun siitä. Verkostoitumalla on mahdollista saavuttaa hankintoja, joihin yrityksellä ei muuten olisi mahdollisuutta. Aineistossa kustannussäästöjä nähdään syntyvän paitsi verkoston yhteisistä hankinnoista, kuten laitteistoista, myös asiantuntemuksen ja palveluiden yhteiskäytöstä. Esimerkkinä tästä aineisto-otteessa 4 mainitaan verkoston kesken yhteisesti rahoitettu tietojärjestelmähanke. Voidaan päätellä, että yhteisesti jaetut riskit ja hankinnat laajentavat toiminnan mahdollisuuksia. Verkostossa toimimisen myötä kasvavat myös asiakasmäärät, mikä käy ilmi aineisto-otteesta. Tällaiset kustannussäästöt ja asiakkuuksien lisääntyminen johtavat ennen pitkää liikevaihdon ja myyntitulojen lisääntymiseen. Yrityksen tavoitteenahan on taloudellisen voiton tuottaminen ja taloudellinen hyöty on yritykselle sen elinehto. Liiketoimintaan liittyy kuitenkin aina myös taloudellisia riskitekijöitä, varsinkin liiketoimintaa käynnistettäessä. Vesalainen (2006, 17) näkee verkostoitumisesta koituvan erityistä tukea riskitekijöiden hallinnalle. Toimintaansa aloittavan yrityksen taustalta voidaan erottaa syitä verkostomaisen toiminnan tueksi. Näitä syitä ovat esimerkiksi riskin jakaminen ja minimointi, uusiin markkinoihin tutustuminen ja näihin sisään pääseminen. (Vesalainen 2006, 17.) Samanlaisia huomioita on tehtävissä tästä aineistosta. Aineisto-otteessa 4 mainitaan verkostoitumalla jaettavan tai ainakin vähennettävän yrittämisestä syntyviä riskitekijöitä. Otteessa verkostoituminen esitetään mahdollisuutena, joka saattaa nopeuttaa yksittäisen yrityksen markkinoille pääsyä. Otteessa olevalla maininnalla markkinoinnista, tulkitsen tarkoitettavan, että verkostoitumalla on mahdollista tuottaa yhteistä markkinointia. Verkostossa markkinointivastuu jaetaan jäsenten asiantuntemuksen mukaisesti. 26

27 Verkoston yhteinen markkinointi on yksi verkostoitumisen mahdollisuuksien näkökulmista. Tärkeätä on yritystuotteen markkinointi kuntataholle sekä asiakkaalle. Ostopalvelusopimuksia laatiessaan kunnat listaavat hyvinvointipalveluja tuottavat yritykset. Kunnat eivät kuitenkaan ole ainoita palvelujen ostajia. Yrityksen markkinoinnin kannalta on tärkeätä, että myös yksittäiset asiakkaat tai muut mahdolliset yhteisöt saavuttavat tiedon tarjolla olevista toimijoista. Näin yritysverkostot voidaan nähdä merkittävänä markkinointikanavana. (Välke 2007, 72.) Kainlauri (2007, 92) esittääkin tiivistäen, että pienyrittäjien osaamisen tarjoaminen verkostona on järkevää kuntien kilpailuttaessa hyvinvointipalveluja. Niin kuin jo johdannossa mainitsin, kohtaavat kunnat yksityisiä palveluita hankkiessaan kysymyksiä, jotka liittyvät kunnan tilaajan rooliin. Yksi merkittävä kysymys liittyy sopimuskumppaneiden määrään. Kysymys on sinänsä ajankohtainen, sillä tätä keskustelua käydään usein taloudellisen taantuman hetkellä. Samanlaiseen huolen aiheeseen viitataan seuraavassa aineisto-otteessa. Aineisto-ote 5: Julkishallinnolla on tarve vähentää sopimuskumppaneiden määrää, mikä johtaa voimakkaaseen keskittymiseen aloilla, kuten esimerkiksi hyvinvointipalveluiden alalla. Ainoastaan verkostoitumalla voidaan varmistaa pienten yritysten mukana olo julkisyhteisöiden palveluntuottajana. Hyvinvointipalveluiden verkosto vähentää merkittävästi kuntien kustannuksia vähentämällä sopimuskumppaneiden lukumäärää ja tarjoamalla keskitetysti palveluita niitä tarvitseville. Aineisto-ote 5 käsittelee julkishallinnon tarpeita vähentää sopimuskumppaneidensa määrää. Kumppanuuksia vähentämällä ajaudutaan palvelujen keskittymiseen sellaisilla aloilla, joilla tyypillisesti toimii pieniä yrityksiä, kuten esimerkiksi hyvinvointipalvelujen alalla. Pienten yritysten verkostoituminen on yrityksille ainoa keino olla mukana julkisyhteisöjen palveluntuotannossa. Toisaalta tällaiset keskitetyt verkostot edesauttavat kuntia vähentämään kustannuksiaan. Synnyttämällä verkostoja vähennetään kuntien sopimuskumppaneiden määrää, johon kunnat lienevät pakotettuja muutoinkin. Voidaan ajatella, että verkostot synnyttävät kustannustehokkuutta paitsi sisäisesti verkoston kesken myös ulkoisessa yhteistoiminnassa. 27

28 Kuntien kustannussäästöihin viitataan myös seuraavassa aineisto-otteessa. Tässä kustannuksia säästetään hyödyntämällä verkostoitumisen mahdollisuuksia yritysten yhteisen tuotekehittelyn parissa. Välke antaa esimerkin vanhuspalveluista ja palveluketjuista, joilla pyritään takaamaan erilaisen hoivan tarpeiden saumattomuus. Tuottamalla ikääntyvän kotioloihin hänen tarvitsemiaan palveluita, säästetään laitoshoidon rajallisia resursseja ja tarjotaan vanhukselle mahdollisuus mielekkääseen ja turvalliseen hyvinvointiin tutussa ympäristössä. (Välke 2007, 71.) Samansuuntaisia ajatuksia esiintyy seuraavassa aineisto-otteessa. Aineisto-ote 6: Pystytään tarjoamaan monipuolisia palveluita keskitetysti. Hyvinvointipalvelujen verkosto voi tuottaa lisäarvoa myös loppuasiakkaalle: Verkosto voi tarjota tavan tiedon ja avun saantiin, joka puolestaan lisää turvallisuuden tunnetta ja oman elämän hallintaa sekä auttaa jokapäiväisten asioiden hoidossa. Verkosto voisi tukea esim. vanhuksia asumaan pidempään kotoa. Tämä on tärkeää tilanteessa, jossa väestön ikääntymisen aiheuttama menojen nousupaine uhkaa kaupunkien taloutta. Palvelujen monipuolistaminen verkostossa on mahdollisuus, johon tässä aineisto-otteessa viitataan. Aineisto-ote 6 esittelee ajatuksen moniammatillisesta palvelukokonaisuudesta, jolla vastataan ennen kaikkea palvelun käyttäjän, loppuasiakkaan tarpeisiin. Tässä verkoston kattavan palveluntarjonnan avulla vastataan yhtäaikaisesti palvelun käyttäjän (vanhus) ja palvelun tilaajan (kunta) tarpeisiin. Verkostoitumalla mahdollistetaan samanaikaisesti tarpeellinen hoiva kohtuullisilla kustannuksilla. Verkostoitumisen mahdollisuuksia tarkastellaan aineistossa kolmen suuntaisesta näkökulmasta käsin. Ensinnäkin verkostoitumalla tuotetaan verkoston kesken jakautuvaa hyötyä, kuten tehokkuus ja säästöt. Toiseksi, verkostoitumisen mahdollisuuksia voidaan tarkastella verkoston ja julkishallinnon yhteistyössä syntyvänä hyötynä. Ja kolmanneksi, verkostoitumalla on mahdollista tuottaa palveluita, joista ennen kaikkea hyötyy näiden käyttäjä. Ensimmäinen ja toinen hyödyn näkökulma voidaan liittää liiketaloudellisen hyödyn tuottamiseen. Kolmannessa näkökulmassa hyöty liitetään sosiaalisiin tekijöihin, kuten yksilön elämänhallintaan ja arjen hyvinvointiin. Toki myös pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna on 28

29 näillä sosiaalisilla tekijöillä taloudellinen merkityksensä resurssien säästäjänä. Seuraava kuvio 2 havainnollistaa tässä luvussa verkostoitumiseen liitettäviä mahdollisuuksia. Kuvio 2 havainnollistaa verkostoitumiseen liitettäviä mahdollisuuksia. Verkostoitumisen mahdollisuudet liitetään kirjoituksissa pääosin taloudellisiin merkityksiin. Verkostoitumalla on mahdollista kasvattaa ja vakiinnuttaa liiketoimintaa. Sosiaalisia merkityksiä ei aineistossa verkostoitumisen mahdollisuuksina esitetä lukuun ottamatta aineisto-otteen 6 mainintaa palvelun käyttäjän näkökulman huomioimisesta. Tosin tämäkin merkitys liitetään osaksi palvelutarjonnan monipuolistamista, mikä nähdään aineistossa ensisijassa taloudellisena merkityksenä. 5.3 Verkostoitumisen haasteet Kolmanneksi teemaksi muodostin verkostoitumiseen liitettävät haasteet. Tässä luvussa tarkastelen aineistossa esiintyviä verkostoitumisen haasteita ja riskitekijöitä. Luvun tavoitteena on käydä keskustelua aineistossa esiintyvien riskitekijöiden ja Petri Uusikylän (1999) esittämien verkostoitumisen haasteiden kesken. Tämän luvun aineisto-otteet olen valikoinut tavoitteenani kuvata aineistossa keskeisimpinä esiintyviä verkostoitumisen haasteita. 29

30 Tarkasteltaessa verkostoitumiseen liittyviä haasteita tai mahdollisia ongelmakohtia, korostuvat tavoitteisiin sitoutuminen ja tavoitteiden toteutumisen edesauttaminen itse toiminnassa (Uusikylä, 1999, 57 58). Samansuuntaiseen ajatteluun viittaa seuraava aineistoote. Aineisto-ote 7: Riskitekijöitä ovat selkiytymättömät tavoitteet ja strategia. Osapuolien sitoutumattomuus. Verkostoyrittäjän tulisi sitoutua henkisesti ja asenteellisesti verkoston suunnitelmiin ja olla kärsivällinen. Arvoiltaan ja toiminnaltaan liian erilaiset yritykset. Aineisto-otteessa 7 viitataan tavoitteiden epämääräisyyteen yhtenä verkoston uhkatekijänä. Mitä selkeämmät tavoitteet ovat, sitä helpompi näyttäisi niihin olevan sitoutua. Edelleen otteessa 7 korostetaan tavoitteiden merkitystä verkoston toiminnalle jatkamalla puhetta suunnitelmiin sitoutumisesta. Maininta suunnitelmiin sitoutumisesta henkisellä tasolla, viittaa mahdollisesti verkoston jäsenten kokemukseen tavoitteiden tärkeydestä. Mitä tärkeämmäksi jokin asia koetaan, sitä vahvemmin siihen sitoudutaan. Asenteellisella sitoutumisella puolestaan voidaan viitata ajatukseen sitoutumisesta arvona. On arvokasta sitoutua toimintaan, jossa on itse mukana. Otteen 7 maininta kärsivällisyydestä viittaa myös verkoston toimintaan sitoutumiseen. Mitä sitoutuneemmin verkoston toimintaa ajatellaan, sitä kärsivällisemmin tavoitteiden saavuttamiseen voidaan suhtautua. Aineistossa sitoutumiselle näytettäisiin asetettavan paljon painoarvoa. Pohdinta verkoston toimintaan liitettävistä tavoitteista onkin merkityksellistä verkostoitumisen kannalta. Tähän päädyttiin jo luvussa 5.1., kun todettiin, että yhteiset tavoitteet ovat keskeinen tekijä yhteistoiminnan ja yhteisöllisen kokemuksen toteutumiselle. Verkostossa vallitsevasta tasapainosta kertoo otteen 7 viimeinen maininta. Otteessa yritysten eroavaisuudet koetaan riskitekijänä. Tähän perustuen näyttäisi, että verkoston tulisi olla mahdollisimman tasapainoinen käsityksissään sen toiminnasta ja tavoitteista. Uusikylä (1999, 57-58) esittää samansuuntaisen ajatuksen professionaalis-kulttuuristen tekijöiden huomioimisesta verkoston toiminnassa. Yhteisellä toimintakulttuurilla ja koulutustaustalla on Uusikylän tutkimuksen mukaan myönteisiä merkityksiä verkoston jäsenten välisten suhteiden 30

31 ja tätä kautta verkoston toiminnan synnylle. Samansuuntaiset ongelmanratkaisumallit luovat edellytyksiä onnistuneelle yhteistyölle (Uusikylä, 1999, 58 60). Aineisto-otteen 7 tarkastelun pohjalta on mahdollista tehdä mielenkiintoinen havainto. Otteessa verkostoitumiseen liitettävät haasteet näyttävät sijoittuvan sekä yksilöiden että yhteisöjen toiminnassa esiintyviksi piirteiksi. Verkoston jäsenten arvot ja arvostuksen kohteet määrittelevät yhteistä tavoitetta ja toimintaan sitoutumisen astetta. Verkoston toimintaan yhteisönä viittaavat myös seuraavan aineisto-otteen maininnat. Aineisto-ote 8: Riskejä verkostossa ovat keskinäinen kateus ja toisten aliarvostaminen. Puuttuva me- henki. Aineisto-otteen 8 perusteella voidaan olettaa, että verkoston yhteishengellä on merkitystä verkoston toiminnalle. Jopa niin paljon, että puuttuva yhteishenki voidaan nähdä riskitekijänä toiminnan kannalta. Tässä yksilöiden välinen suhteen laatu määrittää sitä, millaiseksi ilmapiiri verkostossa rakentuu. Aineisto-otteet 7 ja 8 kuvailevat verkostoitumisen haasteita yhteisölliseen toimintaan liitettävistä merkityksistä käsin. Aineistossa ilmeneekin vain muutamia mainintoja verkostoitumiseen liitettävistä haasteista, jotka voidaan ymmärtää taloudellisina riskitekijöinä. Nämä maininnat käsittelevät verkoston taloushallinnon ja rahoituspohjan riittämättömyyttä. Verkostojohtajuus näyttäisi haasteena jakautuvan aineistossa yhtäältä sosiaalisen sekä taloudellisen tarkastelun alle. Aineistossa johtajuus nähdään merkittävänä tekijänä verkoston toiminnan kannalta. Pohdinta verkostojohtajuudesta näyttäisi myös Uusikylän (1999) mukaan olevan tarpeellista. Uusikylä (1999, 61) näkee johtamisen verkoston keskeisimpänä ongelman aiheuttajana. Verkoston toiminta ja siinä onnistuminen vaativat paljon sen johtajalta. Siksi onkin erittäin tärkeätä, että verkostossa ylipäänsä toimii sen johtaja. (Uusikylä 1999, 63.) Seuraava aineistoote käsittelee johtajuutta verkoston haasteena. 31

32 Aineisto-ote 9: Riskitekijä on selkeän vetäjäyrityksen puuttuminen. Miten johtajuus ratkaistaan, kenellä piuhat käsissä. Tehtävänä yhteisistä asioista; kustannuksista, tavoitteista, muutoksista tiedottaminen. Aineisto-otteessa 9 pohditaan johtajuuden määrittelyä verkostoiduttaessa. Ensiksikin, haasteena nähdään johtajuuden puute. Toiseksi, haasteellista vaikuttaa olevan se, kuinka johtajuus verkostossa ratkaistaan. Tarkoitetaanko tällä sitä, kuinka johtaja valitaan eli määräytyykö johtajuus yrityksen vai yksilön mukaisesti, vai kuinka johtaja ylipäänsä valikoituu? Toisaalta otteessa voidaan tarkoittaa myös johtajuustavan määrittelyä. Sitä, millainen verkoston johtamistapa on ja miten valta ja vastuu jakautuvat johtajan ja verkoston muiden jäsenten kesken. Otteessa johtajan toiminnalle asetetaan ainoastaan odotuksia, jotka liittyvät tiedonkulusta huolehtimiseen. Myös Uusikylä (1999, 63) puhuu verkoston johtajasta tiedottajana. Hänen mukaansa verkoston johtajalta vaaditaan välittäjänä toimimista. Samansuuntaisista ajatuksista käsin tarkastelee Helakorpi (2005) verkostossa ilmenevää johtamista. Hän on yhtä mieltä Uusikylän (1999) kanssa siitä, että niin kuin missä tahansa järjestäytyneessä toiminnassa, myös verkostossa tulee olla ns. päämies, joka vastaa verkoston toimivuudesta. Päämiestä voidaan kutsua esimerkiksi verkostoveturiksi, niin kuin Helakorpi (2005, 33) osuvasti nimittää yritysverkoston päätoimittajaa. Verkostoveturin tehtäviä ovat mm. verkoston koordinointi ja tiedottaminen. (Helakorpi 2005, ) Verkostoitumiseen koetaan liittyvän monenlaisia haasteita. Haasteiden huomioiminen osana verkoston toimintaa on tärkeätä sen toiminnan ja tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Seuraava kuvio 3 esittää edellä käsiteltyjä verkostoitumisen haasteita. 32

33 Kuvio 3 esittää verkostoitumisen haasteita. Verkostoitumisen haasteet ovat aineiston perusteella ymmärrettävissä lähinnä yhteisön toiminnassa ja sosiaalisissa suhteissa ilmeneviksi riskitekijöiksi. Ainoastaan johtajuuteen, taloushallintoon ja rahoituspohjaan liittyvät merkitykset nähdään taloudellisina haasteina. Aineistossa yksilöiden arvojen ja asenteiden koetaan vaikuttavan siihen, millaiseksi jäsenten keskinäinen arvostus ja yhteishenki muodostuvat. Yhteisö, joka on sitoutunut tavoitteeseensa ja, jossa jäsenten välinen vastavuoroisuus ja vuorovaikutussuhteet toimivat, on oletettavasti vahva myös taloudelliselta asemaltaan. Tästä näkökulmasta katsottuna verkostoitumisen haasteet eivät ole vähäisiä merkitykseltään. 6 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Verkostoituminen näyttäytyy tässä tutkimusaineistossa yhtenä yritysmaailman yhteistyömuotona. Verkostoitumalla on mahdollista lisätä yrityksen tehokkuutta ja saavuttaa taloudellisesti kestävää yritystoimintaa. Tutkimuksen aineisto määrittelee verkostoja ja verkostoitumista liiketaloudellisten merkitysten ja taloudellisen hyödyn näkökulmasta. Tämän lisäksi tutkimusaineistossa esitetään merkityksiä verkoston sosiaalisille rakenteille. Sosiaaliset rakenteet, kuten vuorovaikutus ja vastavuoroisuus, saavat aineistossa merkityksiä, 33

34 tarkasteltaessa verkostoa ja sen toimintaa yhteisönä. Alla olevassa kuviossa 4 esitän yhteenvetona aineistossa esiintyvät merkitykset sekä taloudellisesta että sosiaalisesta ymmärryksestä käsin. Kuvio 4 esittää verkostoitumisen taloudellisia ja sosiaalisia merkityksiä. Näyttäisi, että verkostoitumalla saavutettavan liiketaloudellisen hyödyn tavoittelemisen kannalta on merkityksellistä huomioida verkoston sosiaalinen rakenne. Verkoston jäsenten sosiaaliset vuorovaikutussuhteet määrittävät osaltaan sitä, millaiseksi verkosto yhteisönä muodostuu. Verkoston taloudelliset merkitykset saavat näin rinnalleen sosiaaliset merkityssuhteet. Ei siis ole yhdentekevää verkoston toiminnan kannalta, millaisessa ilmapiirissä talouteen perustuvaa toimintaa harjoitetaan. Tarkasteltaessa verkostoitumisen mahdollisuuksia taloudellisesta näkökulmasta käsin, korostuvat liiketaloudellisen hyödyn tavoitteluun liitettävät merkitykset, kuten kustannussäästöt ja riskien jako. Tutkimusaineisto kuitenkin osoittaa, että tällainen tarkastelutapa ei yksinään ole täysin riittävää. Verkostoitumalla saavutettavat hyödyt ovat moninaisempia kuin pelkästään verkostoyritysten liiketoiminnan turvaamiseen ja 34

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet

Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori hyvinvointipalvelujen tuottajana: haasteet ja uudet mahdollisuudet Kolmas sektori: palveluita vai muita? Ylijohtaja Raimo Ikonen 12.4.2010 Julkisten ja yksityisten palveluntuottajien osuudet

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa. Sakari Möttönen

Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa. Sakari Möttönen Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa Sakari Möttönen 13.10.2016 Sosiaali- ja terveysjärjestöjen kaksi päätehtävää Auttamis- ja edunvalvontatehtävä (jäsenhyötytehtävä)

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja

Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja 20.12.2012 1 I Direktiivi, strategiat ja pk-yritykset Pikakatsaus direktiiviuudistuksen

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmien arviointi alueellisten osaamisympäristöjen

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak

FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Mitkä tekijät selittävät sosiaalisen yrityksen perustamista ja tukevat sen menestymisen mahdollisuuksia? alustavia tuloksia FiSERN 1. Tutkija Harri Kostilainen, Diak Näkökulma Miten sosiaalinen yritys

Lisätiedot

Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa. Sakari Möttönen

Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa. Sakari Möttönen Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa Sakari Möttönen 13.10.2016 Järjestöjen kaksi päätehtävää Auttamis- ja edunvalvontatehtävä (jäsenhyötytehtävä) Jäsenistön tarpeiden

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu

Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan. Lahden Tiedepäivä Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Palveluyritysten yhteistyöstä verkostomaiseen liiketoimintaan Lahden Tiedepäivä 10.11.2015 Kirsi Kallioniemi Lahden ammattikorkeakoulu Tausta puheenvuorolle Käsitteet Verkostoitumisen tavoitteita, hyötyjä

Lisätiedot

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa 20.3.2012 Vantaa Riitta-Maija Hämäläinen riitta-maija.hamalainen@thl.fi Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa TÄSTÄ ON PUHE Palvelujen ja tuotannon järjestämisestä

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela

Avoimuus ja strateginen hankintatoimi. BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa Sari Laari-Salmela Avoimuus ja strateginen hankintatoimi BRIIF: Yhteistyöllä ja uskalluksella innovaatioita julkisessa hankinnassa 27.9.2016 Sari Laari-Salmela Hankintamenettelyt strategisina käytäntöinä Millaisia hankintamenettelyjen/-

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi

Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Politiikka-asiakirjojen retoriikan ja diskurssien analyysi Perustuu väitöskirjaan Sukupuoli ja syntyvyyden retoriikka Venäjällä ja Suomessa 1995 2010 Faculty of Social Sciences Näin se kirjoitetaan n Johdanto

Lisätiedot

Katetta kumppanuudelle

Katetta kumppanuudelle JUKKA VESALAINEN Katetta kumppanuudelle Hyöty ja sen jakaminen asiakas-toimittaja-suhteessa Esipuhe T ämä teos on jatkoa vuonna 2002 julkaistulle Kaupankäynnistä kumppanuuteen -kirjalle, jossa tarkastelin

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi

Lisätiedot

Kolmas sektori maaseutukunnissa

Kolmas sektori maaseutukunnissa Kolmas sektori maaseutukunnissa Luopioinen 23.3.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti Vaikea

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Ethical Leadership and Management symposium

Ethical Leadership and Management symposium www.laurea.fi Ethical Leadership and Management symposium Hyvinvointipalvelut ekosysteemien tietojen mallintaminen 6.10.2016 Dos. Jorma Jokela 2 3 MORFEUS hanke WORKSHOP työskentelyn taustalla yliopettaja

Lisätiedot

Kolmannen sektorin asumispalvelujen tuottajien yleishyödyllistä palvelupuhetta jäljittämässä kilpailuttamisen kontekstissa Kolmen kaupungin

Kolmannen sektorin asumispalvelujen tuottajien yleishyödyllistä palvelupuhetta jäljittämässä kilpailuttamisen kontekstissa Kolmen kaupungin Kolmannen sektorin asumispalvelujen tuottajien yleishyödyllistä palvelupuhetta jäljittämässä kilpailuttamisen kontekstissa Kolmen kaupungin erityisryhmien tuettujen ja tehostettujen asumispalvelujen tuottajat

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS

Oulu Irmeli Halinen ja Eija Kauppinen OPETUSHALLITUS OPS2016 Laaja-alainen osaaminen, monialaiset oppimiskokonaisuudet, uudistuvat oppiaineet sekä vuosiluokkakohtaisten osuuksien valmistelu paikallisessa opetussuunnitelmassa Oulu 26.2.2015 Irmeli Halinen

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Lapin sote johdon seminaari

Lapin sote johdon seminaari Lapin sote johdon seminaari 25.11.2016 Veli-Matti Ahtiainen Järjestökoordinaattori Punainen Risti Lapin piiri Muutos on aina myös mahdollisuus. Niin myös järjestöille. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys. Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja

Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys. Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja 12.1.2004 Yhteiskunnallisten ongelmien kaksi luonnetta Kesyt ongelmat Voidaan määritellä helposti Ongelmien

Lisätiedot

Sosiaalipalvelujen toimiala

Sosiaalipalvelujen toimiala Sosiaalipalvelujen toimiala HTSY Verohallinto 23.10.2012 Verohallinto 2 (5) SOSIAALIPALVELUJEN TOIMIALA on laatinut ilmiöselvityksen 32/2011 Sosiaalipalvelujen toimialasta. Selvityksessä on käsitelty toimialan

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten yhteistyö ja verkottuminen. Prof. Jarna Heinonen ja prof. Anne Kovalainen VTM Satu Aaltonen ja KTM Jaana Hildén

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten yhteistyö ja verkottuminen. Prof. Jarna Heinonen ja prof. Anne Kovalainen VTM Satu Aaltonen ja KTM Jaana Hildén Yhteistyöstä voimaa? Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten yhteistyö ja verkottuminen Seminaari 9.6.2010 Prof. Jarna Heinonen ja prof. Anne Kovalainen VTM Satu Aaltonen ja KTM Jaana Hildén Turun yliopiston

Lisätiedot

Miten johtaa verkostomaista toimintaa kuntasektorilla

Miten johtaa verkostomaista toimintaa kuntasektorilla Miten johtaa verkostomaista toimintaa kuntasektorilla Kari-Pekka Mäki-Lohiluoma Toimitusjohtaja Suomen Kuntaliitto Kuntajohtajapäivät 28.8.2014 Pori Miten verkostomainen toiminta näkyy nyt ja tulevaisuudessa

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden Valikko-verkostot Kansalaisareena 2016

Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden Valikko-verkostot Kansalaisareena 2016 Vapaaehtoistoiminnan koordinaattoreiden Valikko-verkostot 2016- Kansalaisareena 2016 Toiminnan tavoitteet Päätavoite: Tavoitteena on kehittää vapaaehtoistoiminnan laatua ja saavutettavuutta paikallisesti

Lisätiedot

Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla

Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla Yhteiskunnalliset yritykset yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottajina maaseudulla FinSERN 1. tutkimuskonferenssi Helsinki, 16. -17.11.2011 KTT Eliisa Troberg Helsingin yliopisto,

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan?

Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Johanna Lammintakanen FT Ma. professori Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos Mitä priorisoinnilla tarkoitetaan? Terveydenhuollon priorisointi Käsitteestä: Mistä on kyse? Muutama ajatus ilmiöstä Keskustelun,

Lisätiedot

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Vasu2017 Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Mervi Tuominen 29.11.2016 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Yhdenmukaisuus esiopetussuunnitelman ja perusopetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Arvot ja Teema 2017 Uudistuva Pori Rohkea Pori Rohkea Yrittäjä Kiinnostavat uudet ajatukset ja kokeilut tarjoavat mahdollisuuksia monipuolistaa yritysten liiketoimintaa, rakentaa

Lisätiedot

Yrityskylä Jokirannan koulun kuudesluokkalaisten yhteiskuntaopin opetuksessa. Merja Immonen

Yrityskylä Jokirannan koulun kuudesluokkalaisten yhteiskuntaopin opetuksessa. Merja Immonen Yrityskylä Jokirannan koulun kuudesluokkalaisten yhteiskuntaopin opetuksessa Merja Immonen 13.9.2016 Mitä on talous Esitellään talouden toiminnan peruskäsitteitä. Esitellään talouden ja rahan kiertokulkumalli.

Lisätiedot

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki

Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015. Tampereen kaupunki Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 2013 2015 Tampereen kaupunki 28.3.2013 TAMPERE Tampereen kaupungin paikkatietostrategia 1 PAIKKATIETO JA PAIKKATIETOINFRASTRUKTUURI KÄSITTEENÄ Paikkatiedolla tarkoitetaan

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA

SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA SOSIAALITYÖN MAHDOLLISUUKSIA Päihdealan sosiaalityön päivä 22.11.2012 Aulikki Kananoja ESITYKSEN JÄSENNYS Kulttuurinen muutos ( William Ogburn) Globaali ympäristö Väestörakenteen muutos Suomalaisen hyvinvointipolitiikan

Lisätiedot

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN?

JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? JÄRJESTÄJÄN JA TUOTTAJAN EROTTAMINEN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUISSA MITÄ, MIKSI, MITEN? Kuntamarkkinat tietoisku 14.9.2016 SOTE-UUDISTUKSEN TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Sote-uudistuksen tavoitteet,

Lisätiedot

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen. Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Käytännön ideoita verkostotyöhön & toimintatutkimuksellinen ote verkostojen kehittämiseen Timo Järvensivu, KTT Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Toimintatutkimus? Toimintatutkimus on sosiaalinen prosessi,

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011

Perusterveydenhuollon suunta 2011 kyselytutkimuksen tulokset. Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto 1.4.2011 Perusterveydenhuollon suunta 0 kyselytutkimuksen tulokset Nordic Healthcare Group Oy Suomen Lääkäriliitto..0 Johdanto Perusterveysbarometri 0 Nordic Healthcare Group Oy ja Suomen Lääkäriliitto ovat toteuttaneet

Lisätiedot

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen

Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Verkko-opetus arvon yhteistuotannon ympäristönä Ari-Matti Auvinen Aalto-yliopisto, HEMA-instituutti ama.auvinen@aalto.fi http://www.hema.aalto.fi Mistä arvontuotannossa on kysymys? arvontuotannon tutkimus

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus - työpaja 4.11.2016 Pro lukio -seminaarissa Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelman tehtävä LL 629 / 1998 11 Opetussuunnitelma: Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä opetussuunnitelma.

Lisätiedot

EK:n kilpailuselvitys

EK:n kilpailuselvitys EK:n kilpailuselvitys 18.2.2016 Taustaa EK edellyttää yksityisen ja julkisen elinkeinotoiminnan tasavertaista asemaa Silloin kun julkisen sektorin on perusteltua kilpailla markkinoilla, sen on toimittava

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Liisa Vuorio 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema

Lisätiedot

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA

IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA IHANTEET JA ARKI PÄIHTEIDEN KÄYTÖN PUHEEKSIOTTOTILANTEISSA PÄIVYSTYSVASTAANOTOILLA Minna-Maria Behm, TtT, henkilöstöasiantuntija Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Pykälistä käytäntöön: ehkäisevän

Lisätiedot

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK

MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK Lisää tähän otsikko MUUTTUVA MARKKINA ja MAAILMA 17.3.2011 Aluepäällikkö Päivi Myllykangas, Elinkeinoelämän keskusliitto, EK KANSANTALOUS VÄESTÖKEHITYS JA TUOTTAVUUS Kestävyysvaje aiempaakin suurempi:

Lisätiedot

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6

Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 4/19/201 6 Päivi Karttunen, TtT vararehtori Tampereen ammattikorkeakoulu 1 4/19/201 6 Mihin meitä korkeakoulusektorilla ja koulutuksessa yleisesti haastetaan? Hallituksen yksi strateginen painopiste: Osaaminen ja

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia

Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia Koe elämäsi suhteiden löytöretki! Toimiva vuorovaikutus tuottaa hyvinvointia TIE EHTYMÄTTÖMIIN IHMISSUHTEISIIN Reflekta pähkinänkuoressa Reflekta Oy on työhyvinvoinnin kehittämiseen ja kestävään kehitykseen

Lisätiedot

Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen

Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen Näkökulma hyvinvointipalveluiden tulevaisuuteen Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 5.10.2010 Helsinki 19.10.2010 1 Lähtökohtia kuntapalveluiden tuotannon kehittämiselle Kunnilla ja kuntayhtymillä

Lisätiedot

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi

Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Toimintaterapeuttiopiskelijan arviointipassi Kuvitus: Suvi Harvisalo Sisällysluettelo JOHDANTO OSAAMISEN KEHITTYMINEN ARVIOINNIT: JAMKin yhteiset osaamiset Sosiaali- ja terveysalan yhteiset osaamiset Toimintaterapeutin

Lisätiedot

Museotyö muutoksessa!

Museotyö muutoksessa! Museotyö muutoksessa! Kohti vaikuttavampaa museotoimintaa Carina Jaatinen, Museovirasto Tampere 27.5.2015 Virittelyä ja herättelyä! Mitä on tulevaisuuden museotoiminta? Miksi sitä tehdään? Ketä se palvelee?

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia

Tulevaisuuden Museo-Suomi. Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia Tulevaisuuden Museo-Suomi Kulttuuriasiainneuvos Päivi Salonen Tulevaisuuden museo seminaari, Mobilia 24.10.2010 Taiteen ja kulttuurin luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille. Hallitusohjelma Kattavin

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla

Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla 1 Tulevaisuudentutkimus Pirkanmaalla Markus Pöllänen Lehtori, Tampereen teknillinen yliopisto Pirkanmaan ennakointiammattilaisten kokoontumisajot 28.5.2012 Tulevaisuudentutkimuksen lähtökohtana historian

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Sosiaalialan Työnantajat 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Aino Närkki 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen Valtakunnallinen vertaistoiminnan koulutus 1 Mona Särkelä-Kukko 18.10.2013 1 Sisältö 1. Osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Saumattomien hyvinvointipolkujen tukemisen keinoja

Saumattomien hyvinvointipolkujen tukemisen keinoja Saumattomien hyvinvointipolkujen tukemisen keinoja Hyvinvointifoorumi 10.4.14 Teemu Ylikoski www.laurea.fi Saumattomien hyvinvointipolkujen tukemisen keinoja Palvelustrategian Elinympäristö luomat puitteet

Lisätiedot

Yhteisetu yhteistyöllä parempaan palvelujen saavutettavuuteen Osuuskunnan tutkimusseminaari Hagen Henrÿ, Manu Rantanen ja Tytti Klén

Yhteisetu yhteistyöllä parempaan palvelujen saavutettavuuteen Osuuskunnan tutkimusseminaari Hagen Henrÿ, Manu Rantanen ja Tytti Klén Yhteisetu yhteistyöllä parempaan palvelujen saavutettavuuteen 22.5.2015 Osuuskunnan tutkimusseminaari Hagen Henrÿ, Manu Rantanen ja Tytti Klén 16.6.2015 1 Yhteisetu -hanke Toteuttajana Helsingin yliopiston

Lisätiedot