VERKOSTOITUMISTA HYVINVOINTIALALLA Yhteistoimintaa, mahdollisuuksia ja haasteita

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VERKOSTOITUMISTA HYVINVOINTIALALLA Yhteistoimintaa, mahdollisuuksia ja haasteita"

Transkriptio

1 VERKOSTOITUMISTA HYVINVOINTIALALLA Yhteistoimintaa, mahdollisuuksia ja haasteita Jenni Halava (84974) Tampereen yliopisto Sosiaalityön tutkimuksen laitos A5 Kandidaatintutkielma Ohjaaja: Suvi Raitakari

2 SISÄLLYS KUVIOLUETTELO JOHDANTO LÄHTÖKOHTA VERKOSTOITUMISELLE Hyvinvointialan murros ja palvelutuotanto Hyvinvointiala ja yrittäjyys VERKOSTOT TUTKIMUKSEN KOHTEENA Sosiaalisista verkostoista yritysverkostoiksi Verkostotutkimus ja teoreettiset lähtökohdat TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Tutkimuskysymys Aineistona avoin teemakysely Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus Aineiston käsittely teemoittelemalla VERKOSTOITUMISEN MERKITYKSET Verkostot yhteistoimintana Verkostoitumisen mahdollisuudet Verkostoitumisen haasteet YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET VERKOSTOSUHTEET TÄSSÄ JA NYT LÄHTEET LIITE 1. TEEMAKYSELY

3 KUVIOLUETTELO Kuvio 1. Kuvio 1 havainnollistaa verkoston yhteistoimintaan liitettäviä merkityksiä. 25 Kuvio 2. Kuvio 2 havainnollistaa verkostoitumiseen liitettäviä mahdollisuuksia. 29 Kuvio 3. Kuvio 3 esittää verkostoitumisen haasteita. 33 Kuvio 4. Kuvio 4 esittää verkostoitumisen taloudellisia ja sosiaalisia merkityksiä. 34 3

4 1 JOHDANTO Sosiaali- ja terveysalan yrittäjien verkostoituminen liittyy laajaan yhteiskunnalliseen keskusteluun hyvinvointipalvelujen tuottajan asemasta ja tehtävistä. Kuntien kyvyt vastata kansalaisten tarpeisiin tuottamalla itse tarvittavia palveluita ovat varsin rajalliset. Välttämättä yksin tuottamisen ei edes katsota olevan tarkoituksenmukaista. Sosiaalialan palveluissa on enenevässä määrin tapahtunut palvelutuotannon yksityistämistä, mitä olemme saaneet seurata jo pidemmän aikaa terveydenhuollon palvelujen saralla. Näin ollen hyvinvointipalvelut ulottuvat nykyään elinkeinotoiminnan alueelle, jossa yksityinen sektori toteuttaa tavoitettaan eli tuottaa taloudellista voittoa (Möttönen 2008). Täysin yksiselitteistä ei palvelujen tuotanto yrittäjän tai vastaavasti kunnan hankkijan roolista käsin kuitenkaan ole. Paitsi yrittäjät, myös kunnat ovat haastavan tehtävän edessä hankkiessaan kuntalaisilleen tarvittavia palveluja. Yrittäjien tuotteistaessaan palveluitansa, he törmäävät muun muassa kannattavuuteen, kilpailukykyyn ja riskienhallintaan liittyviin tekijöihin. Nämä tekijät eivät aina ole yksiselitteisiä puhuttaessa yritystoiminnasta, joka usein on pienimuotoista. Vastaavasti kunnat kohtaavat yksityisiä palveluita ostaessaan erinäisiä kysymyksiä, jotka liittyvät kunnan rooliin tilaajana. Kuntien kohtaamat kysymykset koskevat sopimuskumppaneiden määrää, hankittavien palvelujen sopimuksia ja palvelujen laatua. Yksi keino synnyttää vuorovaikutusta, niin yrittäjien parissa kuin yrittäjien ja kuntienkin kesken, on verkostoituminen ja kumppanuussuhteet. Yrittäjien verkostoituminen tukee paitsi yksittäisten yrittäjien yhteydenpitoa, myös kunnan roolia tilaajana. Näin ollen tilaajan näkökulmien huomioiminen on keskeinen osa hyvinvointialan yrittäjien verkostoitumistavoitetta. Hyvinvointialalla työskentelee monia eri ammatin edustajia. Sisällytän tässä tutkimuksessa hyvinvointialan käsitteeseen kuuluvaksi sekä sosiaali- että terveysalan. Tutkimusaineisto muodostuu hyvinvointialalla toimivien aikuisopiskelijoiden kirjoituksista. Opiskelijat ovat valikoituneet tutkimukseen Polku verkostoyrittäjäksi oppisopimuskoulutukseen osallistumisensa kautta. 4

5 Oppilaitos Haaga-Perho toteuttaa tammikuusta 2009 alkaen 1,5 vuoden Polku verkostoyrittäjäksi oppisopimuskoulutuksen hoiva- ja hyvinvointialan toimijoille. Helsingin Yrittäjien Palveleva Helsinki kehittämishanke on tilannut tämän tutkimuksen, jonka tavoitteena on eritellä koulutukseen osallistuvien opiskelijoiden näkemyksiä siitä, mitä he ymmärtävät verkostoitumisella. Tutkimus vastaa kysymykseen millaisia merkityksiä hyvinvointialan aikuisopiskelijat antavat verkostoitumiselle. Tutkimustietoa hyödynnetään kyseisen koulutuksen suunnittelussa sekä Helsingin Yrittäjien Palveleva Helsinki hankkeessa. Niin kuin jo yllä totesin, on hyvinvointialan palvelutuotannossa käynnissä suuria muutoksia. Muutosten myötä on syntynyt uusia tarpeita, joista pienyrittäjien verkostoituminen ei ole ainoita. Tässä tutkimuksessa taustoitan ensiksi hyvinvointialan verkostoitumisen lähtökohtia kuvaamalla palvelutuotannossa parhaillaan tapahtuvia muutoksia sekä hyvinvointialan pienyrittäjyyttä. Toiseksi esittelen verkostoitumista erilaisista teoreettisista keskusteluista käsin. Tämän jälkeen tarkastelen hyvinvointialan aikuisopiskelijoiden verkostoitumisen merkityksiä kolmen kirjoituksen kautta. Kirjoituksissa merkityksiä saavat verkostoituminen yhteistoimintana, verkostoitumisen mahdollisuudet ja haasteet. Näiden merkitysten pohjalta teen lopuksi johtopäätöksiä ja pohdin lyhyesti verkostoitumista arkipäiväisenä ajattelu- ja toimintatapana. Tutkimukseni keskeisimmät käsitteet ovat hyvinvointiala ja verkostoituminen. Tässä tutkimuksessa käsite hyvinvointiala kattaa sekä terveydenhuoltoon että sosiaalihuoltoon liitettävät yksityiset palvelumuodot. Jäljempänä luvussa 3 määrittelen käsitteitä verkosto ja verkostoituminen, joille on mahdollista antaa sisältöjä useasta eri näkökulmasta. Tutkimuksessa tutustutaan verkostojen sosiaaliseen ja taloudelliseen määrittelyyn. 2 LÄHTÖKOHTA VERKOSTOITUMISELLE Kohta viimeisen parinkymmenen vuoden aikana on hyvinvointialalla tapahtunut paljon muutoksia. Valtio ja kunnat ovat saaneet rinnalleen yksityisiä palvelutuottajia, yrittäjiä ja järjestöjä. Hyvinvointialan yritystoimijat ovat lähinnä pienyrittäjinä eivätkä ole ainakaan tähän mennessä vielä kasvaneet kansallisiksi tai jopa ylikansallisiksi suuryrityksiksi. Usean pienyrittäjän toimiessa markkinoilla yhtäaikaisesti, synnyttää tämä kilpailua toimijoiden 5

6 kesken. Sekä palvelurakenteen että yrittäjien aseman muutokset luovat perusteluja yrittäjien verkostoitumiselle. Seuraavaksi kuvaan lyhyesti näitä edellä mainittuja muutoksia. 2.1 Hyvinvointialan murros ja palvelutuotanto Hyvinvointivaltion yhtenä tehtäväalueena on palvelujen tuottaminen kansalaisille. Hyvinvointivaltio laajeni aina 1990-luvun lamavuosiin saakka, jonka jälkeen julkisissa organisaatioissa on tehty paljon rakenteellisia ja toiminnallisia uudelleenorganisointeja. Olennaista on se, että kunnan rooli palvelujen tuottajana on muuttunut. (Kainlauri 2007, 13.) Kunnat ovat siirtyneet palvelujen tuottajasta osittaiseksi tuottajaksi ja samalla myös palvelujen tilaajaksi. Näin on syntynyt monituottajamalli, jossa kunnat sekä itse järjestävät palveluita että myös ostavat niitä ostopalveluna kuntalaisille (Kainlauri 2007, 13). Tämän muutoksen myötä palveluita tuotetaan yhdessä kunnan, järjestöjen ja yksityisten toimijoiden kesken. Tämän muutoksen taustalta löytyvät muun muassa palvelujen tarpeissa tapahtuneet muutokset. Yhtäältä kunnat eivät kykene vastaamaan tämänhetkisillä resursseilla kasvavaan palvelujen tarpeeseen, ja toisaalta katsotaan, ettei kuntien ole kannattavaa tuottaa palveluja, joita markkinoilla jo on ennestään. Esimerkkinä tästä voidaan ajatella ikääntyvien asumispalveluyksiköitä. Tarve vanhusväestön palveluasumiselle kasvaa, mutta kunnilla ei näytä olevan riittävästi mahdollisuuksia vastata tähän kysyntään. Näin päädytään tilanteeseen, jossa kunnat ostavat tämän palvelun yksityisiltä palvelutuottajilta. Kunnat siis hankkivat tarvittavat palvelut yksityiseltä toimijalta käytössä olevien resurssien ja tarpeen mukaisesti. Kuntien suhteen näyttäisi kysymyksessä olevan resurssien kohdentaminen tehokkuuden ja taloudellisuuden näkökulmista. Tällaista edellä mainittua toimintaa kutsutaan tilaaja-tuottajamalliksi. Siinä julkinen sektori, kunta, ostaa palvelun ulkopuolelta, joko yritykseltä tai järjestöltä. Ennen palvelun ostoa julkinen sektori kilpailuttaa palveluntuottajat ja asettaa ehdot kilpailulle. Tämän jälkeen kunta tekee päätöksen siitä, keneltä palvelu hankitaan. ( Koskiaho 2008, 21.) Hyvinvointipalveluille ja niiden järjestämiselle on erityistä se, että niitä säädellään ja ohjataan tavoilla, joita ei muun alan yrittäjyydessä yleensä esiinny. Miten tätä palvelutuotantoa sitten säädellään ja kuinka siihen vaikutetaan? 6

7 Hyvinvointialan palvelutuotantoa säädellään monella eri tasolla. Palvelutuotannosta käydään keskustelua niin valtiollisella, kunnallisella kuin yksittäisten virkamiestenkin tasolla. Poliittista keskustelua palvelutuotannosta käydään muun muassa valtiollisissa hyvinvointipalveluiden periaatesuunnitelmissa, kunnallisissa päätöksissä palveluiden järjestämisestä ja toteuttamisesta sekä palveluhankintojen virkamiestason päätöksissä. (Mittilä 2006, 87.) Vastaavasti kansalaistason kannanotot hyvinvointipalvelujen tuottamiseen näkyvät palvelujen kysynnän ja yksityisen palvelun tarjonnan kohdatessa. Vanha sanonta kuluttaja äänestää jaloillaan, kuvaa osaltaan hyvinvointipalveluissa tällä hetkellä vallitsevaa tilannetta. Kansalaisista on tulossa kuluttajia, jotka itse määrittelevät millaisen palvelun kokevat tarpeelliseksi. Voidaan kysyä, onko hyvinvointipalveluiden käyttö muuttumassa kansalaisoikeudesta kuluttajan valinnoiksi? Perinteisten hoivapalveluiden osalta yksityisten palvelujen kysyntä näyttää olevan kasvussa. Sosiaalipalveluiden järjestämisen osalta suunta saattaa olla samansuuntainen. Tähän viittaavat esimerkiksi lainsäädännölliset muutokset palvelusetelin käyttöönotosta osana sosiaalipalveluita. Palveluseteli tarjoaa käyttäjälle mahdollisuuden valita tarvitsemansa palvelu tarjolla olevasta palvelutarjonnasta oman harkintansa mukaan (Koskiaho 2008, 21). Hallituksen harjoittamalla politiikalla ja paikallisen tason poliittisen vallan käyttäjillä on suuri rooli hyvinvointipalveluiden verkostossa. Yksityisistä palvelujen tuottajista tulee osa hallintojärjestelmää heidän tuottaessa julkiselle viranomaiselle lainsäädännöllisesti kuuluvia palveluita. Näin yksityisen tuottajan ja julkisen hallinnon välinen yhteistyösuhde sitoo yksityisen toimijan osaksi julkista sektoria. Tämä näkyy muun muassa yksityisen yrityksen tuottaessa palveluita, jotka kuuluvat lakisääteisesti julkiselle hallinnolle. (Mittilä 2006, ) Edellä sanotun perusteella yksityisille palveluille näyttäisi olevan perusteltu, mutta ei ristiriidaton paikka, osana hyvinvointipalveluja. Kuitenkin on huomioitava, että monituottajuuteen perustuva pirstaleinen palveluviidakko, jossa palveluita toteutetaan yhteistyössä kunnan, järjestöjen ja yksityisten toimijoiden kesken, vaatii palvelujen tilaajalta ja asiakkaalta erityistä osaamista. Palvelun ostajalta vaaditaan palvelutuottajien ja - sisällön tuntemusta, oli ostaja sitten kunta tai yksityinen henkilö. 7

8 Yksi keino edesauttaa palvelujen tilaajan, ostajan ja käyttäjän asemaa tässä palveluviidakossa, on yksityisten toimijoiden verkostoituminen. Toimijoiden yhdistäessä voimavarojaan verkostoitumalla vastaavat he yhdeltä osalta haasteeseen, jossa palvelujärjestelmän toivotaan palvelevan mahdollisimman hyvin niin kuntien kuin kansalaisten tarpeita. Verkostot kykenevät tuottamaan asiantuntevaa ja monipuolista osaamista usein kustannustehokkaasti, mikä on sekä palvelun tilaajan että käyttäjän etu. 2.2 Hyvinvointiala ja yrittäjyys Monituottajamallista huolimatta kunnat tuottavat edelleen suurimman osan sosiaali- ja terveyspalveluista itse. Terveydenhuollon osalta yrittäjyys on tullut tutuksi muun muassa fysioterapian, lääkärivastaanottotoiminnan ja hammashoidon toimialoilla (Rissanen & Sinkkonen 2004, 15). Sosiaalialan yrittäjyys puolestaan on suhteellisen uusi alue yrittäjyyden saralla. Kainlaurin (2007, 21 24) mukaan tilastoja tarkasteltaessa on kuitenkin selvää, että sosiaalialan yrittäjyys on kasvava yrittäjyyden muoto. Joulukuussa 2008 julkaistun toimialaraportin mukaan vuonna 2007 on sosiaalipalvelualalla toiminut yritystä. Yritykset ovat työllistäneet henkilöä. Selvityksen mukaan suurimpina työllistäjinä ovat toimineet palvelutalot ja ryhmäkodit. Vastaavasti parhaiten näyttäisi menestyneen lasten ja nuorten laitokset. (Toimialaraportit 2007.) Sosiaalialan yritysten laajenemisesta kertoo puolestaan Stakesin vuonna 2007 tekemä tilastotutkimus. Se osoittaa, että yksityisten sosiaalipalvelujen toimipaikkojen määrä on nelinkertaistunut 1990-luvun alkupuolelta 2004 vuoden lopulle tultaessa. Toimipaikoista suurin osa on sijoittunut asumispalveluiden, lasten päivähoidon, lasten ja nuorten sijaishuollon ja kotipalveluiden toimintakentille. (Kainlauri 2007, ) Onko yksittäisten yritysten toimipaikkojen määrällinen kasvu osoitus siitä, että sosiaalialalla on osasta pienyrityksiä kasvamassa kansallisia yritysketjuja? Mitään yksittäistä tai yksiselitteistä syytä tälle kasvulle on vaikeata esittää. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehitys myötäilee muualla yhteiskunnassa tapahtuvaa kehitystä. Kehitys on 8

9 yhteydessä elinkeinorakenteen, poliittisen järjestelmän ja talouden muutoksiin sekä hyvinvointipalveluihin liitettäviin käsityksiin yleisesti. (Rissanen & Sinkkonen 2004, ) Hyvinvointiyrittäjyys on kasvuala, johon liittyy eräitä erityispiirteitä. Näitä piirteitä ovat pienyrittäjyys, naisyrittäjyys, eettisyyden ja ammatillisuuden yhteen kietoutuminen sekä valtion ja kuntien suorittama ohjaus, jota ei muussa yrittäjyydessä erikseen korosteta. (Rissanen & Sinkkonen 2004, 20.) Lisäksi palveluja tuotetaan usein paikallisesti, oman paikkakunnan asukkaille (Kainlauri 2007, 24). Hyvinvointialan yrittäjyydelle on ainakin vielä tyypillistä palvelujen pienimuotoisuus. Yritykset ovat pienyrityksiä, joissa työntekijöitä on usein alle 10 henkilöä. Toisaalta pienyrittäjyyden lisääntyminen ja kasvava kilpailu markkinoilla sekä palvelurakenteessa tapahtuneet muutokset mm. julkishallinnon roolin suhteen, pakottavat yrittäjät pohtimaan asemaansa ja tulevaisuutta markkinoilla. Rissanen ja Sinkkonen (2004, 120, 236) näkevät yrittäjien keskinäisen yhteistyön menestymisen edellytyksenä. Heidän mukaansa verkostoitumista pidetään merkittävänä organisoinnin tapana nyt myös hyvinvointipalveluissa. Liiketoiminnassa verkostoituminen ei ole uusi ilmiö. Hyvinvointipalvelujen osalta kyseessä on kuitenkin suhteellisen uusi yhteistyömuoto. Toimialakohtaiset eroavaisuudet aiheuttavat esimerkiksi sen, että verkostoitumisen käsitettä käytetään erilaisissa asiayhteyksissä. Nämä asiayhteydet, joissa käsitettä käytetään, määrittävät pitkälti sitä, mitä verkostoitumisella kulloinkin tarkoitetaan. Seuraavassa tarkastelen verkostoja ja verkostoitumista käsitteiden sosiaalisista ja taloudellisista merkityksistä käsin. 3 VERKOSTOT TUTKIMUKSEN KOHTEENA Verkostoja ja verkostoitumista voidaan tarkastella erilaisista lähtökohdista käsin. Yksistään käsitteelle verkosto on useita merkityksiä riippuen siitä, minkä tieteenalan piirissä käsitettä tarkastellaan. Tässä tutkimuksessa tarkastelen käsitteiden sosiaalisia ja taloudellisia merkityksiä. Käsitteiden tarkastelun jälkeen esittelen muutamia mielestäni keskeisiä ja käsitteiden eroja havainnollistavia teoreettisia ja tutkimuksellisia näkökulmia 9

10 Verkostojen ja verkostoitumisen teoreettiset näkökulmat olen valikoinut aineiston perusteella. Empiirisen aineiston tarkastelu osoittaa, että verkostoitumisen merkityksiä on tässä tutkimuksessa mahdollista tulkita sosiaalisesta ja taloudellisesta ymmärryksestä käsin. Tätä ymmärtämisen tapaa haluan syventää esittelemällä sosiaalipsykologisen sekä talousteoreettisen näkökulman verkostoitumiseen. Aineiston ja teorian vuoropuhelua jatkan luvussa 5, jossa esittelen tutkimusaineistoa tarkemmin. 3.1 Sosiaalisista verkostoista yritysverkostoiksi Sosiaalitieteellisessä tutkimuksessa verkostoja käytetään kuvaamaan hajautettuja, osin monimutkaisiakin järjestelmiä, joissa toimintaa määrittävät epäviralliset normit, keskinäinen luottamus ja sitoutuminen yhteisten tavoitteiden edistämiseen (Uusikylä 1999, 49). Käsitteinä normit, luottamus ja sitoutuminen ovat kuitenkin verkoston tavoin vaikeasti havainnollistettavissa. Tämä tekee verkostosta käsitteenä entistäkin abstraktimman. Tällainen mielikuvamainen verkostokäsitteen yleistäminen usein jopa vähentää käsitteen kuvailevaa arvoa (Uusikylä 1999, 49). Yleisimmillään verkostokäsite usein tarkoittaa, että ihmiset ovat toisiinsa kytkeytyviä eli verkottuvia, toisin sanoen sosiaalisia olentoja. Tällöin verkosto voidaan ymmärtää yksikköjen joukkona, jota yksikköjen väliset siteet yhdistävät. (Jokivuori 2005, 339.) Näin yleinen verkostokäsitteen tarkastelu ei kuitenkaan anna kattavaa kuvausta käsitteen sosiaalisesta merkityksestä. Verkostokäsitettä tarkasteltaessa tulee huomioida paitsi sosiaalisen ja yhteisöllisen myös taloudellisen ja yhteistoiminnan merkitykset (Jokivuori 2005, 339). Yhteiskuntamme korostaa nykyisin yksilöllistä toimintakulttuuria, jossa yksilöiden odotetaan kykenevän elämään nopeiden muutosten, tehokkuuden ja sosiaalisten paineiden alla luvun alun yhteisökulttuurista on siirrytty yksilön velvollisuuksia ja vastuuta korostavaan toimintakulttuuriin, jossa yksilöt toimivat osana useita yhteisöjä, verkostoja. Yhteiskunnassamme tapahtuneen yhteisökulttuurin murtuminen ei kuitenkaan ole johtanut täydelliseen yksilön yhteisöistä irrottautumiseen. Yhtä aikaa puhutaan luonnollisten tai epävirallisten verkostojen tärkeydestä, jolloin verkostoilla viitataan yksilön perheeseen, sukulais-, ystävyys- ja harrastussuhteisiin eli sosiaaliseen verkostoon. 10

11 Mitä yhteistä näillä sosiaalisilla verkostoilla ja yritysten tasolla tapahtuvalla verkostoitumisella on? Vesalainen (2006, 51) on todennut, että organisaatioiden toiminnan taustalta on löydettävissä toimijoiden sosiaaliset verkostot, jotka vaikuttavat organisaation rakenteisiin, järjestelmiin, strategioihin ja tavoitteisiin. Näin ollen henkilöiden sosiaalisissa verkostoissaan toteuttamaa vuorovaikutuksen, luottamuksen, sitoutumisen ja motivaation asteita voidaan pitää merkityksellisinä tekijöinä myös heidän organisaatiossa toteuttamassa toiminnassa. Yhteisöllisyys ja yhteinen toiminta liitetään usein osaksi verkostokeskustelua. Verkostona voidaan pitää esimerkiksi yritystä, joka koostuu työntekijöistä, työvälineistä, työn kohteesta, säännöistä ja työnjaosta. Tällöin yritys eli verkosto määrittyy toimijoiden yhteiseksi kohteeksi tai yhteistyön perustaksi. (Jokivuori 2005, 347). Yrityksessä yhteisön etu korostuu sosiaalisina sääntöinä ja velvoitteina, jolloin verkosto perustuu keskinäiseen riippuvuudentunteeseen ja yhteisvastuuseen. Tällaiset yhteisölliset arvot, kuten sosiaaliset säännöt ja yhteisvastuu, synnyttävät yhteisöllisyyttä, jolla puolestaan on keskeinen merkitys talouden perustana. (Jokivuori 2005, 341). Taloudellisen verkoston käsite liitetään verkostoihin, jotka muodostuvat yritysten välisissä ja sisäisissä tuotanto- ja vaihtosuhteissa. Hyvänä esimerkkinä tällaisista yritysten välisistä verkostoista ovat kumppanuustyyppiset suhteet. (Jokivuori 2005, ). Kumppanuustyyppinen toiminta on perusteltua silloin, kun puhutaan pitkäkestoisesta yhteistyöstä useiden toimijoiden kesken, jolloin tavoitteena on kehittää uusia toimintatapoja. (Möttönen 2008). Talouteen perustuvien verkostojen nähdään syntyneen vastaamaan kolmenlaiseen tarpeeseen. Ensiksi, markkinoiden epävarmuus on pakottanut yritykset jakamaan riskejä keskenään. Toiseksi, taloudellinen verkostokäsite on historiallisesti uusi muoto, joka poikkeaa perinteisesti ymmärretyistä yhteisöllisistä verkostoista. Erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten elinehtona pidetään verkostoitumista. Kolmas tekijä on verkoston mahdollistama oppiminen ja uuden luominen. Voidaan todeta, että verkostossa ei näin ollen ole pelkästään kyse kustannussäästöistä, vaan sen avulla on mahdollista luoda uudenlaisia toimintatapoja. (Jokivuori 2005, ) 11

12 Mittilän (2006, 76) mukaan kahden yrityksen keskinäinen suhde muodostaa verkostoitumisen perustan, johon yhdistyy toimijoiden muut yhteistyöperusteiset liiketoimintasuhteet. Nämä yhdessä muodostavat yritysverkoston, jolla on lisäksi linkkejä muun muassa kuntaan, valtioon, järjestöihin tai yliopistoihin. Vesalainen (2006, 11) puolestaan kuvaa organisaatioverkostoja kolmen mallin mukaisesti. Näitä ovat 1. kahden erillisen yrityksen välinen kumppanuussuhde, 2. yhden yrityksen kaikki kahdenväliset yrityssuhteet ja 3. yritys yleensäkin vuorovaikutus- ja vaihdantasuhteina. Liiketoiminnan katsotaan perustuvan vaihdantaan ja vuorovaikutukseen. Tätä vuorovaikutusta tapahtuu niin yksilöiden, ryhmien, yritysten kuin organisaatioidenkin kesken. Liiketoiminta on siis sosiaalista kanssakäymistä, jossa vaihdetaan tavaroiden ja palveluiden lisäksi myös työpanoksia, tietoa, taitoa ja osaamista. (Mittilä 2006, 75). Näin ollen liiketoiminnassa voidaan erottaa sekä sosiaalisen että taloudellisen verkostoitumisen tarpeita. Yhtäältä palveluja tuotetaan yhteishengessä, yhteisenä markkinarintamana, ja toisaalta käydään kauppaa yksittäisten palvelujen menestyksestä, kilpailuasetelmasta käsin. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana on verkottumisen merkitys kasvanut kilpailukyvyn luojana ja sen ylläpitäjänä. Tähän ovat olleet vaikuttamassa internetin leviäminen, toimintojen ulkoistaminen ja yritysten kasvu. Yritysten kasvun myötä yritysostot, yhteistyö yritysten kesken ja kumppanuussuhteet ovat nousseet yritysmarkkinoiden avainsanoiksi. Näin verkottumisesta on tullut liiketoiminnan merkittävä ja eritoten kasvava osa-alue, jossa keskeistä on toimijoiden verkosto-osaamiseen panostaminen ja tässä kehittyminen. (Mittilä 2006, ) Verkostoja ja verkostoitumista voidaan tarkastella erilaisista merkityksistä käsin. Edellä mainitut erilaiset tavat määritellä verkostoja, ovat osoitus verkostoajattelun monimuotoisuudesta. Verkostoon liittyvä käsitteistö onkin varsin laajaa ja kirjavaa. Monitahoiseksi verkostokäsitteen tutkimisen tekee vielä se, että verkostoitumisen tasoja on useita ja näiden tutkimiseen on mahdollista paneutua erityisin verkostotutkimuksellisin keinoin. En lähde tässä tutkimaan koko kattavaa käsitteistöä vaan pitäydyn muutaman mielestäni tälle tutkimukselle keskeisen teoreettisen lähestymistavan esittelyssä. 12

13 3.2 Verkostotutkimus ja teoreettiset lähtökohdat Verkostoajattelun taustalta ei löydy selkeää, yksittäistä teoreettista lähestymistapaa, vaan keskustelua määrittävät tieteenalakohtaiset rajanvedot ja tutkimusasetelmaan liittyvät kysymyksenasettelut. Verkostoajattelu on tuttua niin taloustieteellisessä, organisaatioteoreettisessa, valtio-opillisessa kuin sosiologisessa ja sosiaalipoliittisessakin keskustelussa. (Uusikylä 1999, 49 50). Verkostoja ja verkostoitumista voidaan lähestyä erilaisista tutkimuksellisista lähtökohdista. Verkostoitumista voi karkeasti tarkastella kolmenlaisesta näkökulmasta, joita ovat sosiaalipsykologiset, talousteoreettiset ja liikkeenjohdolliset tarkastelutavat. Huomioitavaa on, että nämä tarkastelutavat eivät suinkaan ole kaiken kattavia, mutta kylläkin keskeisiä verkostotutkimuksessa. Näkökulmia erottaa toisistaan erityisesti tapa tulkita inhimillistä toimintaa. On oletettavaa, että sosiaaliset näkökulmat ottavat inhimilliset tekijät toisella tapaa huomioon kuin esimerkiksi talousteoreettiset näkökulmat. Seuraavassa kuvaan lyhyesti verkostoitumisen sosiaalipsykologista, talousteoreettista ja liikkeenjohdollista tarkastelutapaa. Sosiaalipsykologiset tarkastelutavat Sosiaalipsykologiset tarkastelutavat korostavat ihmisen toimintaa ja verkostoituminen ymmärretään näissä henkilösuhdekysymyksenä. Toki yksittäisen henkilön suhteiden sijaan voidaan myös keskittyä tarkastelemaan ryhmien, organisaatioiden tai verkostojen suhteita. Sosiaalipsykologiseen tarkastelutapaan sisältyy kolme teoreettista näkökulmaa; sosiaalisen vaihdannan, sosiaalisen pääoman ja oppimisen tarkastelutavat. (Vesalainen 2006, 30.) Ensimmäinen, sosiaalisen vaihdannan teoria, keskittyy vastavuoroisuuden olettamukseen. Vastavuoroisuuden olettamus kiteytyy ajatukseen siitä, miten yhteistyökumppaneilta saatava hyöty koetaan ja millaiset ovat mahdollisuudet saada vastaava hyöty hankituksi muualta. Sosiaalisen pääoman teoria taas korostaa henkilöiden välisiä suhteita. Tämä teoreettinen suuntaus nostaa tarkasteluun muun muassa käsitteet vuorovaikutus, luottamus, uskottavuus, yhteiset näkemykset ja tietoisuus tavoitteista ja menettelytavoista. Erilaisiin oppimisen tarkastelutapoihin keskittyvät teoreettiset suuntaukset puolestaan kiinnittävät huomiota verkostoihin oppijoina ja verkostoihin oppimisympäristöinä. Tarkastelun kohteena voivat 13

14 esimerkiksi olla yksittäisten yksilöiden oppimisprosessit, jotka vaikuttavat ryhmissä, organisaatioissa ja verkostoissa. (Vesalainen 2006, ) Talousteoreettiset tarkastelutavat Organisaatio- ja talousteorian piiristä on mahdollista erottaa resurssiriippuvuus-, transaktiokustannus- tai peliteoriaan keskittyneet teoriasuuntaukset. Resurssiriippuvuusteoria perustuu nimensä mukaisesti ajatukseen siitä, että yritykset tarvitsevat resursseja toimintaympäristöstänsä toimintaansa varten. Ajatus tässä on samansuuntainen kuin sosiaalisen vaihdannan teoriassa, mutta tässä kohdin keskitytään tarkastelemaan organisaatioita, yksilöiden välisten suhteiden sijaan. (Vesalainen 2006, 31.) Transaktiokustannusteorian mukaan käydään pohdintaa siitä kannattaako yrityksen ostaa vai valmistaa itse tarvitsemansa tuote vai kenties etsiä ratkaisua näiden vaihtoehtojen väliltä verkostoitumisen keinoin. Peliteoria puolestaan keskittyy pohtimaan voivatko yhteistyösuhteen osapuolet molemmat hyötyä suhteesta ja hyötyvätkö ne tästä suhteesta yhtä paljon. (Vesalainen 2006, ) Liikkeenjohdolliset tarkastelutavat Strategisen liikkeenjohdon tarkastelutavoista voidaan edelleen erottaa myös kolme erilaista teoriasuuntausta. Näitä ovat resurssiperustainen näkemys yrityksen strategiasta, sekä interaktiivista että strategisten verkostojen näkökulmaa korostavat lähestymistavat. Resurssiperustainen näkemys kulminoituu ajatukseen siitä, että yrityksellä on tiettyä ydinosaamista, asiantuntijuutta, jota se tarjoaa asiakkaalle lisäarvoa tuottavalla tavalla. Esimerkkinä voidaan ajatella yritystä yhdessä kumppaniyrityksen kanssa tuottamassa kilpailuetua suhteessa kolmanteen yritykseen. (Vesalainen 2006, 33.) Interaktiivinen lähestymistapa keskittyy hahmottamaan yritysten ja näiden asiakkaiden toimintastrategioita ja tarkastelee näiden kautta heidän keskinäisiä yhteistyösuhteita. Strategisten verkostojen näkökulma puolestaan korostaa kilpailun siirtymistä yritysten väliltä verkostojen väliseksi kilpailuksi. (Vesalainen 2006, ) 14

15 Vaikka verkostoitumista on mahdollista lähestyä hyvinkin erilaisista tutkimuksellisista lähtökohdista käsin, näyttäisi kuitenkin siltä, että ilmiönä se voidaan tiivistää kahteen teoreettiseen lähestymistapaan; sosiaalipsykologiseen ja talousteoreettiseen. Ensimmäisen korostaessa inhimillisiä tekijöitä, ihmissuhteita, vuorovaikutusta, vastavuoroisuutta, keskittyy jälkimmäinen taloudellisen hyödyn, rationaalisen päätöksenteon, resurssiriippuvuuden ja vallankäytön elementteihin. (Vesalainen 2006, 34.) Vaikka tarkastelutavat ja teoriat eroavat osaltaan toisistaan ja vastaavasti limittyvät osittain päällekkäin, on huomioitava, että käytännössä kuitenkin jokainen toimija rakentaa oman käyttöteoriansa toimiessaan verkostoissa. (Vesalainen 2006, 29.) Yritysverkostoitumisen näkökulmasta katsottuna on yhtälailla tarve niin sosiaalipsykologiselle kuin liiketaloudellisellekin ymmärrykselle. Tästä syystä teoriat muodostuvatkin käytännössä toimijoiden käyttöteorioiksi sellaisina kuin ne parhaiten palvelevat käyttötarkoitustansa. Erilaiset käyttöteoriat ovat tämän tutkimuksen kiinnostuksen kohteena. Tässä tutkimuksessa tutustutaan verkostoitumiskoulutuksessa mukana olevien opiskelijoiden käyttöteorioihin, joita esittelen luvun 5 tutkimustulosten analyysissä. Ennen tutkimuksen analyysiosaa, kuvaan sitä kuinka kyseiset tutkimustulokset on saavutettu eli kuinka tutkimus on toteutettu. 4 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS Helsingin Yrittäjät ry on Helsingissä toimivien yritysten ja yrittäjien edunvalvonta- ja palvelujärjestö. Tällä hetkellä Helsingin Yrittäjillä on meneillään kaksivuotinen Palveleva Helsinki kehittämishanke. Palveleva Helsinki -hankkeen tavoitteena on parantaa Helsingin kaupungin ja yrittäjien välistä palvelutoimintaa. Kyseessä on yrittäjälähtöinen projekti, joka edistää erityisesti sosiaali- ja terveysalalla toimivien pienten ja keskisuurten yritysten osallistumista palveluiden tuottamiseen. Tämän hankkeen yksi tärkeä tavoite ja painopiste on yrittäjien verkostoituminen. (Palveleva Helsinki.) Helsingin Yrittäjien toimitusjohtaja Anssi Kujala näkee erityisen haasteen pienten sosiaali- ja terveysalan yritysten palvelun tarjonnassa. Tällä hän tarkoittaa sitä, että pienillä yrityksillä ei ole välttämättä resursseja tarjota palveluitaan kaupungille. Hankkeen avulla pyritään tarjoamaan tilaisuuksia yritysten verkostoitumiselle ja tämän myötä tuottamaan 15

16 mahdollisuuksia osallistua julkisten palveluiden tuottamiseen. Hankkeessa verkostoitumista tuetaan erilaisin seminaarein, infotilaisuuksin ja asiantuntijafoorumein. (Helsinki tarvitsee palvelustrategian 2007.) Helsingin kaupungin oppisopimustoimisto ja oppilaitos Haaga-Perho toteuttavat tammikuusta 2009 alkaen 1,5 vuoden Polku verkostoyrittäjäksi koulutuksen hoiva- ja hyvinvointialan toimijoille. Koulutus on oppisopimuskoulutus, jossa yhteistyötä tehdään Helsingin Yrittäjien Palveleva Helsinki -hankkeen kanssa. Koulutuksen aikana opiskelijat hankkivat paitsi yrittäjän ammattitutkinnon myös laajaa verkostoitumisen osaamista. Koulutuksen suunnittelu on lähtenyt tarpeesta, jossa verkostojen ajatellaan tarjoavan mahdollisuuksia päästä kasvaville markkinoille, jonne yrittäjän omat resurssit eivät yksin riitä. (Honkola 2008.) 4.1 Tutkimuskysymys Helsingin Yrittäjät pyrkivät erilaisin keinoin sekä yhteistyössä Helsingin kaupungin oppisopimustoimiston ja Haaga-Perhon oppilaitoksen kanssa vastaamaan sosiaali- ja terveysalan kasvavaan verkostoitumisen tarpeeseen. Tämä tutkimus on Helsingin Yrittäjien Palveleva Helsinki -hankkeen tilaama tutkimus, jonka tavoitteena on eritellä edellä mainittuun koulutukseen osallistuvien opiskelijoiden näkemyksiä siitä, mitä he ymmärtävät verkostoitumisella. Tutkimus vastaa kysymykseen millaisia merkityksiä hyvinvointialan aikuisopiskelijat antavat verkostoitumiselle. Tutkimuskysymyksen avulla pyrin tuottamaan tietoa siitä, kuinka juuri tämän kyseisen koulutuksen opiskelijat määrittelevät verkostoitumista ja siihen liittyvää toimintaa ja toimintaedellytyksiä. Tutkimuksen tavoitteena ei ole tuottaa verkostoitumiseen yleistettävissä olevia merkityksiä vaan kuvata opiskelijoiden verkostoitumisesta muodostamia käyttöteorioita. Kuitenkin oletettavaa on, että käyttöteorioilla on yhteys hyvinvointialan yrittäjien todellisuuteen laajemminkin. Kuten jo aiemmin todettiin, verkosto ja verkostoituminen ovat moniulotteisia käsitteitä eikä niitä voida määrittää yksiselitteisesti tai täysin tyhjentävästi. Tärkeätä on kuitenkin huomioida se, että jokainen verkoston jäsen tarkastelee käsitteitä erilaisesta näkökulmasta toisin sanoen omasta käyttöteoriasta käsin. Mielikuvat käsitteistä muodostuvat jokaiselle verkoston 16

17 jäsenelle sellaisiksi kuin ne hänen näkökulmastansa parhaiten palvelevat käyttötarkoitustansa. Puhuttaessa verkostoitumisesta palvelutuotantona tai liiketoimintana, on uusien toimintatapojen vakiinnuttamisen kannalta erityisen tärkeätä pohtia yhteisesti, millaisia merkityksiä palvelualalla toimivat verkoston jäsenet antavat verkostoitumiselle. 4.2 Aineistona avoin teemakysely Käytän tutkimusaineistona kolmen oppisopimuskoulutukseen osallistuvan opiskelijan kirjoittamia kirjoitelmia verkostoitumisesta. Opiskelijoille lähetettiin marraskuussa 2008 sekä tammikuussa 2009 avoin teemakysely (Liite 1), jossa heitä pyydettiin kuvailemaan mahdollisimman laajasti sitä, miten he ymmärtävät verkostoitumisen. Kyselyssä toivottiin heidän käsittelevän kyselyyn erikseen kirjattuja kysymyksiä. Lisäksi opiskelijoille tarjottiin mahdollisuus kirjata odotuksiansa koulutuksen suhteen. Koulutuksen suhteen ei kyselyssä ollut erikseen esitetty aiheeseen johdattelevia kysymyksiä. Kun kyselyä käytetään tutkimusmenetelmänä, päädytään yleensä lomakekyselyyn, jolloin kysymykset ovat ennalta määriteltyjä. Tämä tutkimusmenetelmä edellyttää, että tutkija on etukäteen valmistellut joukon kysymyksiä, jotka näin ollen esiintyvät kaikille tutkittaville samanlaisina. (Alkula, Pöntinen & Ylöstalo 1994.) Tässä tutkimuksessa päädyin käyttämään avoimia kysymyksiä. Avoimilla kysymyksillä tarkoitetaan kysymyksiä, joissa on esitetty vain kysymys ja jätetty tilaa vastaajalle vastauksen kirjoittamista varten, ilman valmiita vastausvaihtoehtoja (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2008, 193). Avoimien kysymysten avulla pyrin antamaan opiskelijoille mahdollisuuden vastata kysymyksiin mahdollisimman laajasti sekä vapaasti valita tuottamansa kirjoitelman muoto ja ulkoasu. Laadin teemakyselyn yhdessä tutkimuksen tilaajan Palveleva Helsinki hankkeen projektipäällikön kanssa. Tämän jälkeen Haaga-Perhon oppilaitos sekä Helsingin kaupungin oppisopimustoimisto kommentoivat ja täydensivät kyselyä. Kyselyä laadittaessa teimme aluksi tiedontarpeen erittelyä. Tiedontarpeen erittely on erityisen tärkeää kerättäessä tietoa kyselyin. Oleellista on pohtia sitä, mitä tietoa tarvitaan, kuinka tutkittavat aihealueet esitetään, ovatko käytettävät käsitteet konkreettisia ja kuinka tutkimuksen eri teemat on mahdollista jäsentää (Alkula ym. 1994, ). Tämän erittelyn tuloksena muodostuivat kaksi teemaa, joiden ympärille laadimme kyselyn kysymykset. Teemat ovat 1. verkostoituminen ja 2. 17

18 kirjoittajan odotukset oppisopimuskoulutuksen suhteen. Tässä tutkimuksessa analysoin luvussa 5 verkostoitumisen teemaan liitettyjä tuloksia. Verkostoitumisen teeman pohjalta rakentuvat kysymykset käsittelevät verkostoa ja verkostoitumista käsitteinä, verkoston toimintaa, verkostoitumisen mahdollisuuksia ja haasteita sekä tutkittavan henkilökohtaisia odotuksia ja kokemuksia verkostoitumisen suhteen. Kysymysten avulla pyrin saamaan verkostoitumisen ilmiöstä mahdollisimman laajaalaisen kuvan. Kyselyn toimittaminen opiskelijoille tapahtui sähköisesti sekä postitse. Tässä yhteydessä lähetin heille tutkimusluvan, jolla vastaan tutkimuksen eettisyyden vaatimuksiin tutkimuksen tiedon hankinnan ja tiedon käytön suhteen. Tutkimuksen eettisiin vaatimuksiin luetaan yleisesti avoimen ja rehellisen vuoropuhelun toteuttaminen tutkittavien, tutkijan ja tutkimusta lukevan yleisön kesken (Alkula ym. 1994, 295). Tässä tutkimuksessa tutkimuslupa sisältää maininnat tutkimuksen tavoitteista, käyttötarkoituksesta, tutkimusmateriaalin anonymiteetista, tutkimukseen osallistumisen vapaaehtoisuudesta ja tutkimuksen laatijan yhteystiedoista. Paitsi aineiston hankinnassa myös tutkimustulosten raportoinnissa tavoittelen mahdollisimman avointa ja rehellistä esittämistapaa. Lähetin opiskelijoille alkuperäisen osallistumispyynnön jälkeen kaksi muistutusta. Tutkimukseen vastasi alun kolmesta pyydetystä vastaajasta kaksi. Yksi henkilö perusteli vastaamatta jättämistään oppisopimuskoulutukseen osallistumisensa peruuntumisella. Koulutukseen osallistumista ei ollut kuitenkaan asetettu tutkimukseen osallistumisen ehdoksi. Maininta tästä olisi ehkä kannustanut tämän peruuttaneen henkilön osallistumista tutkimukseen. Tammikuussa 2009 osallistui vielä yksi opiskelija tutkimukseen, jolloin vastaajien lukumääräksi muodostui kolme. Tutkimukseen osallistuvien vähäiseen lukumäärään saattoi osaltaan vaikuttaa oppisopimuskoulutuksen aloitusajankohdan muutokset. Koulutus oli tarkoitus aloittaa vuoden 2008 puolella, mutta yksi syy aloitusajankohdan siirtämiselle oli vähäinen osallistujamäärä. Koulutus aloitettiin tammikuussa osallistujan kesken. 18

19 Tähän tutkimukseen opiskelijat valikoituivat oppisopimuskoulutukseen ilmoittautumisensa perusteella. Opiskelijat poimittiin koulutukseen ilmoittautuneiden joukosta niin, että vastaajiksi valikoitui taustoiltaan erilaisia opiskelijoita. Otokseen haluttiin sekä mies- että naisvastaajia. Opiskelijoihin oli ensin yhteydessä Palveleva Helsinki hankkeen projektipäällikkö ja näin opiskelijoilta saatiin alustava suostumus tutkimukseen. Tämän jälkeen olin itse yhteydessä opiskelijoihin. Tutkimukseen osallistui yksi mies- ja kaksi naisopiskelijaa. 4.3 Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus Tutkimuksen luotettavuutta voidaan tarkastella käsitteiden reliaabelius ja validius avulla. Reliaabeliudella tarkoitetaan mittaustulosten toistettavuutta eli esimerkiksi tässä tutkimuksessa voidaan pohtia sitä, tuottaisiko saman tutkimusmenetelmän, avoimen teemakyselyn, uudelleen teettäminen samanlaisia tuloksia. Validius puolestaan viittaa siihen kykyyn, joka valitulla tutkimusmenetelmällä on mitata sitä, mitä sen toivotaankin mittaavan. (Hirsjärvi ym. 2008, 226.) Pohdinta siitä, onko tutkimustulosten toistettavuus vastaavanlaisella kyselyllä mahdollista, riippuu pitkälti siitä, millaisella aikavälillä uusi kysely toteutetaan. Opiskelijoiden tietoisuus verkostoitumisen ilmiöstä lisääntyy oletettavasti koulutuksen myötä. Tästä syystä on mahdollista olettaa, että myös vastaukset teemakyselyyn muuttuisivat toistettaessa kysely jonkin ajan kuluttua. On muistettava, että tämän tutkimuksen tarkoituksena on tavoittaa niitä ennakkokäsityksiä, joita opiskelijoilla on juuri koulutuksen alussa. Validiteettia eli pätevyyttä voidaan puolestaan arvioida sen perusteella kuinka opiskelijat ovat vastanneet heille esitettyihin kysymyksiin (Hirsjärvi ym. 2008, 226). Vastausten rehellisyyttä on kuitenkin vaikea mitata, kun tarkasteltavana ovat henkilökohtaiset kokemukset. Siksi vastausten luotettavuuden puntarointi on lähes mahdotonta ja tarpeetonta. Tämän tutkimuksen tutkimusanalyysia voidaan tehdä sekä aineisto- että teorialähtöisesti. Aineistolähtöisyydellä tarkoitetaan teorian rakentumista aineiston ympärille. Tällöin keskiössä on aineisto, tässä opiskelijoiden merkitykset verkostoitumisesta, joita tarkastelen suhteessa teoreettiseen ymmärrykseen verkostoitumisesta. Toisaalta tutkimusaineistossa 19

20 esiintyy yhdenmukaisuutta verkostoitumisen teoreettisen ajattelun kanssa, jolloin yhtälailla voidaan puhua myös teorialähtöisyydestä. Aineiston analyysiluvussa 5 pyrinkin juuri aineiston ja teorian keskinäiseen vuoropuheluun, jossa aineisto on kuitenkin erityisen tarkastelun kohteena. 4.4 Aineiston käsittely teemoittelemalla Teemoittelemalla pyrin etsimään kirjoituksista verkostoihin ja verkostoitumiseen liitetyt tutkimuksen kannalta olennaisimmat merkitykset. Teemat ovat muodostuneet teemakyselyn pohjalta, jossa opiskelijoita pyydettiin käsittelemään ennalta määrättyjä kysymyksiä ja teemoja. Kirjoitusten analysoinnin kannalta keskeistä onkin kirjoituksissa esiintyvien teemoihin liittyvien merkitysten löytäminen. Tämä tapa analysoida kirjoituksia liitetään usein aineistolähtöiseen analysointitapaan. (Moilanen & Räihä, 2001, 53.) Olen nimennyt kirjoituksista kolme teemaa; verkostoituminen yhteistoimintana, verkostoitumisen mahdollisuudet ja verkostoitumisen haasteet. Teemat vastaavat kirjoituspyynnössäni esittämiini kysymyksiin. Valitsin lukumääräisesti kolme teemaa, jotta voin tarkastella verkostoitumisen ilmiöitä monipuolisesti, mutta samanaikaisesti hallitusti. Useamman teeman muodostaminen tässä yhteydessä olisi vaatinut enemmän ajallisia resursseja, mikä ei ole tämän tutkimuksen kannalta mahdollista. Ensimmäinen teema, yhteistoiminta, käsittelee kirjoituksissa esiintyviä verkostoitumisen merkityksiä. Kirjoituksissa puhutaan siitä, mitä verkostot ja verkostoituminen ovat ja keskeisiksi merkityksiksi nousevat yhteistyö ja yhteinen toiminta. Olen tutkijana itse yhdistänyt nämä käsitteet ja nimennyt teeman yhteistoiminnaksi. Päädyin muodostamaan yhteistoiminnasta ensimmäisen teeman, koska koen erityisen tärkeänä kuvata sitä, millaisena toimintana verkostoituminen kirjoituksissa koetaan. Toinen teema, verkostoitumisen mahdollisuudet ja hyödyt, esittelee verkostoitumisesta aiheutuvia seurauksia ja verkostoitumisen tuottamaa lisäarvoa. Kolmas teema käsittelee verkostoitumiseen liitettäviä haasteita ja uhkatekijöitä. Toinen ja kolmas teema erittelevät hyvin niitä merkityksiä, jotka joko puolustavat verkostoitumista tai vastaavasti ovat sen esteenä tai tekevät siitä haastavan toimintatavan. 20

21 Nimettyäni nämä kolme teemaa, laadin jokaisesta teemasta kuvion. Esittelen kuviot luvussa 5 teemojen analyysin tuloksena. Kuvioiden avulla tiivistän ja jäsennän teemaan kirjoituksissa liitetyt merkitykset ja esitän nämä graafisessa muodossa. Lopuksi olen vielä tiivistänyt kuviot yhteiseksi kuvioksi, jolla havainnollistan kaikkia teemoihin liitettyjä merkityksiä. Kuvioiden tarkastelussa tukeudun aineiston ja teorian vuoropuheluun, pelkkä verkostoitumisen merkitysten esittäminen ei tässä riitä. (Eskola & Suoranta 1998, ) Tätä aineiston ja teorian vuoropuhelua käyn luvussa 3 esitettyjen lähtökohtien pohjalta. 5 VERKOSTOITUMISEN MERKITYKSET Tässä luvussa tarkastelen kirjoituksissa esiintyviä verkostoitumisen merkityksiä käsittelemällä edellä esittämääni kolmea teemaa. Jokaisen teeman yhteydessä kuvaan aluksi sanallisesti sekä aineisto-otteiden avulla annettuja merkityksiä. Aineisto-otteilla haluan havainnollistaa mielestäni keskeisimpiä merkityksiä. Päätän jokaisen teeman käsittelyn kuvioon, joka kokoaa edellä esitetyt merkitykset vielä yhteen. 5.1 Verkostot yhteistoimintana Aineistosta muodostettu ensimmäinen teema käsittelee verkostoja yhteistoimintana. Luvun aineisto-otteet kuvaavat verkoston käsitteelle aineistossa annettuja erilaisia merkityksiä. Otteista on havaittavissa sekä sosiaalipsykologiselle että liiketaloudelliselle ymmärrykselle tunnusomaisia piirteitä (ks. luku 3.2). Aineiston perusteella näyttäisi, että nämä teoreettiset ymmärrykset määrittävät osaltaan sitä, millaisia merkityksiä verkostoitumisella nähdään olevan. Aineisto-ote 1: Hyvä verkosto toimii siten, että jokainen tietää tehtävänsä. Jokaisella on oma osaamisalueensa. Joillakin tietoa jostain ja toisella taas toisesta asiasta. Luotto ihmisten kesken. Pelataan avoimin kortein. Verkostolle on tehty säännöt, joita noudatetaan. Verkosto osaa ottaa huomioon yhteistyötarpeet. Hyvä verkosto on oppimiskykyinen. Toisten tuki. 21

22 Aineisto-otteesta 1 on havaittavissa sosiaalipsykologiseen lähestymistapaan liittyviä piirteitä, kuten vastavuoroisuus, vuorovaikutus, luottamus, yhteiset näkemykset, tietoisuus tavoitteista ja mahdollisuus oppimiseen. Vastavuoroisuudesta kertovat verkostossa jäsenten kesken jaetut tehtävät. Maininnat luottamuksesta ja avoimuudesta kuvaavat yksilöiden välistä vuorovaikutusta verkostossa. Lisäksi otteessa mainitaan yhteiset toiminnan tarpeet, joiden ymmärrän tässä viittaavan verkoston yhteisiin päämääriin ja tavoitteisiin. Verkostoitumisessa keskeistä on se, mitkä ovat verkoston toiminnan tavoitteet ja millaisella toiminnalla tavoitteisiin päästään (Kainlauri 2007, 92.) Aineisto-otteessa 1 toimintaan viitataan yhteisten sääntöjen noudattamisella. Yhteisten tavoitteiden ja päämäärien, vastuun-, työn-, ja tehtävien jaon, voidaan nähdä kertovan verkoston yhteisöllisestä merkitysulottuvuudesta. Säännöt ja velvoitteet luovat pohjaa yhteisvastuulle. Aineisto-otteesta 1 on tulkittavissa, että yksilöiden välisillä vuorovaikutussuhteilla ja vastavuoroisella toiminnalla on merkitystä, kun halutaan kuvata toiminnaltaan hyvää verkostoa. Jokivuori (2005, 339) näkee verkoston muodostuvan yksilöiden joukosta, jota yhdistävät yksilöiden väliset siteet. Näin ollen verkoston jäsenten vuorovaikutussuhteilla on keskeinen merkitys verkoston yhteisyyden ja toiminnan kannalta. Jokivuori (2005, 341) mainitsi luvussa 3.1, että yhteisöllisyydellä on merkitystä talouden perustana puhuttaessa yritysverkostoista. Aineisto-ote 1 osoittaa, että verkosto on mahdollista kokea yhteisönä, jonka toimintaa säätelevät yhteisesti laaditut säännöt ja yhteistyölle asetetut tavoitteet. Tällaiset yhteiset säännöt, sovitut roolit ja tavoitteet synnyttävät tässä otteessa vaikutelman yhteistyöstä. Jokivuoren ajatuksen mukaisesti verkoston taloudelliseen toimintaan vaikuttaa osaksi se, kuinka verkoston yhteisöllinen luonne toteutuu. Pohtimisen arvoista on, kuinka verkostosta rakennetaan yhteisöllisesti kiinteä ja yhteishengeltään toimiva kokonaisuus, joka edesauttaa liiketaloudellisissa tavoitteissa onnistumista. 22

23 Aineisto-ote 2: Miksi keksiä kaikkea yksinään? Yksinään innovointi syö voimia. Jonkinlaista vertaistukea kehittämiselle ja jaksamiselle. Verkostossa jokainen hyötyy yhteistyöstä ja verkostoon kuulumisesta jotenkin. Verkosto voi olla vapaaehtoistyötä tai liiketaloudellista toimintaa. Liiketoiminnan mahdollisuudet verkostossa lienevät tänä päivänä suuremmat kuin yksinään toimien. Molemmat aineisto-otteet 1 ja 2 mainitsevat verkoston jäsenten antaman vertaistuen. Aineisto-otteen 2 perusteella on mahdollista olettaa, että verkostoitumalla saavutetaan vertaistukea, joka puolestaan antaa voimia ja jaksamista kehittää liiketoimintaa. Vertaistukea on mahdollista jakaa samanlaisessa tilanteessa olevien kesken. Otteessa 2 oletetaan, että muut verkoston jäsenet työskentelevät yhtälailla kehittämiseen ja jaksamiseen liittyvien tekijöiden kanssa. Tuen laadulle ei tässä kohdin aseteta erityisiä määritelmiä. Sekä aineisto-ote 1 että ote 2 korostavat verkoston jäsenten vastavuoroisuudesta koituvaa hyötyä. Aineisto-ote 1 kuvaa hyödyn jakautumista asiantuntemuksen jakamisena jäsenten kesken, jolloin tiedon jakaminen lisää oppimista. Kainlaurin (2007, 89) mukaan tärkeä verkostoitumisen merkitys on yhteistoiminnasta oppiminen ja verkostossa toiminta on jatkuvaa oppimista. Hänen mukaansa yhteistoiminta verkostossa kannustaa jatkuvaan innovaatioiden kehittelyyn. Yksinään toimittaessa ei ole mahdollista saavuttaa tällaista yhteistoiminnallista tilaa. Aineisto-otteen 2 mukaisesti yhteistyöstä tulee koitua jokaiselle verkoston jäsenelle hyötyä. Verkostoitumalla mahdollisesti saavutetaan enemmän kuin yksin toimimalla. Aineistootteessa 2 verkostoituminen näyttäisi olevan toimintaa, joka tapahtuu yhteistyössä, joko vapaaehtoistyönä tai tavoitteena liiketoiminnan tehostaminen. Tämä jako liiketaloudellisiin verkostoihin ja vapaaehtoistyötä tekeviin verkostoihin onkin mielenkiintoinen. Tässä jaottelutavassa erottavana tekijänä näyttäisi olevan verkoston toiminnasta koituva taloudellinen hyöty. Tästä voidaan päätellä, että verkostoituminen voidaan nähdä myös toimintana, johon ei liity taloudellisen voiton tavoittelua. Tätä huomiota tukee Mia Hemmingin haastatteleman Soili Venton samansuuntainen ajatus hyvinvointipalveluyrittäjän tavoitteesta tarjota asiakkaalle hänen tarvitsemiaan palveluita 23

24 ilman, että yrittäjä pyrkisi maksimoimaan voiton tavoittelua toiminnastaan saamillaan korvauksilla. Vento toteaa, että sosiaalipalveluyrittäjälle saattaa olla päinvastoin vieras ajatus siitä, että toiminnasta tulisi kerätä voittoa. (Hemming 2008, 22.) Aineiston perusteella näyttäisi, että verkostokäsite liitetään kuitenkin ensisijassa liiketaloudellisen toiminnan toteutumiseen. Aineistossa verkostoituminen saakin paljon liiketaloudellisia merkityksiä. Verkostoitumista yritysten välisenä toimintana esittää seuraava aineisto-ote: Aineisto-ote 3: Verkostoituminen on yhteistyötä samankaltaisten, kilpailevien yritysten kesken, yhteistyötä eri toimintaa harjoittavien yritysten kesken tai yhteistyötä yritysten kesken, jotka ovat sopineet keskinäisestä työnjaosta ja joiden osaamisalueet täydentävät toisiaan. Verkostoitumisen lähtökohta on yritysten kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantamisessa. Tässä esimerkissä verkostoitumista tarkastellaan liikkeenjohdollisesta tarkastelutavasta käsin. Esimerkissä puhutaan yritysten välisestä kilpailusta, asiantuntijuuden jakamisesta ja kumppanuuksien syntymisestä. Yhteinen toiminta näkyy tässä yritysten välisenä yhteistyönä, jolla pyritään taloudellisen menestymisen edesauttamiseen. Edelliset aineisto-otteet eroavat teoriataustoiltaan, mutta yksi yhteinen merkitys niillä näyttäisi kuitenkin olevan. Verkostoituminen nähdään ennen kaikkea tavoitteellisena yhteistyönä ja yhteistoimintana, jossa verkoston jäsenten vuorovaikutussuhteilla on oma merkityksensä. Seuraava kuvio 1 havainnollistaa edellä esitettyjä verkoston yhteistoimintaan liitettäviä merkityksiä. 24

25 Kuvio 1 havainnollistaa verkoston yhteistoimintaan liitettäviä merkityksiä. Kuvio 1 kokoaa yhteen verkoston yhteistoimintaan liitetyt sekä taloudelliset että sosiaaliset merkitykset. Liiketoiminnan tehostuminen, kilpailukyvyn vahvistuminen, kehittyminen ja innovointi sekä kumppanuuksien ja asiantuntijuuden lisääntyminen voidaan suoraan liittää verkoston taloudellisiin merkityksiin. Vertaistuen, oppimisen, yhteisöllisyyden ja vuorovaikutussuhteiden merkitykset puolestaan lukeutuvat sosiaalisiin merkityksiin. Jokainen erillinen merkitys voitaisiin edelleen jakaa uusiin merkityksiin, kuten esimerkiksi vuorovaikutussuhteisiin liitettävät merkitykset tai vastaavasti liiketoiminnan tehostumiselle annettavat merkitykset. Näin merkitysten tarkastelua olisi mahdollista jatkaa yhä pidemmälle. 5.2 Verkostoitumisen mahdollisuudet Toiseksi teemaksi valitsin verkostoitumisen tuottamat mahdollisuudet. Luvussa tarkastelen aineistossa esiintyviä verkostoitumisen mahdollisuuksiin liitettyjä merkityksiä. Käyn keskustelua aineiston merkitysten ja yleisesti verkostoitumiskeskustelussa esiintyvien näkökulmien kesken. Aineisto-otteilla pyrin avaamaan aineistossa keskeisimpinä esiintyviä verkostoitumisen mahdollisuuksia. Millaisia mahdollisuuksia verkostoitumisella katsotaan olevan? Aineistossa esiintyy useita mainintoja verkostoitumisesta koituvasta taloudellisesta hyödystä. Välttämättä kyse ei 25

26 kuitenkaan ole suoraan taloudellisen voiton tavoittelusta vaan mm. kustannussäästöjen ja asiakkuuksien lisääntymisestä. Aineisto-ote 4: Verkostoiduttaessa pienillä yrityksillä mahdollisuus osallistua hankintoihin, jotka muuten eivät olisi mahdollisia. Useampi yritys rahoittaa esimerkiksi yhteistä tietojärjestelmähanketta. Saada lisää uusia asiakkuuksia. Riskien jako tai vähentäminen. Verkostoitumisen myötä voi yrityksen markkinoillepääsy nopeutua. Kuka hyvä markkinoinnissa, ottaa vastuun siitä. Verkostoitumalla on mahdollista saavuttaa hankintoja, joihin yrityksellä ei muuten olisi mahdollisuutta. Aineistossa kustannussäästöjä nähdään syntyvän paitsi verkoston yhteisistä hankinnoista, kuten laitteistoista, myös asiantuntemuksen ja palveluiden yhteiskäytöstä. Esimerkkinä tästä aineisto-otteessa 4 mainitaan verkoston kesken yhteisesti rahoitettu tietojärjestelmähanke. Voidaan päätellä, että yhteisesti jaetut riskit ja hankinnat laajentavat toiminnan mahdollisuuksia. Verkostossa toimimisen myötä kasvavat myös asiakasmäärät, mikä käy ilmi aineisto-otteesta. Tällaiset kustannussäästöt ja asiakkuuksien lisääntyminen johtavat ennen pitkää liikevaihdon ja myyntitulojen lisääntymiseen. Yrityksen tavoitteenahan on taloudellisen voiton tuottaminen ja taloudellinen hyöty on yritykselle sen elinehto. Liiketoimintaan liittyy kuitenkin aina myös taloudellisia riskitekijöitä, varsinkin liiketoimintaa käynnistettäessä. Vesalainen (2006, 17) näkee verkostoitumisesta koituvan erityistä tukea riskitekijöiden hallinnalle. Toimintaansa aloittavan yrityksen taustalta voidaan erottaa syitä verkostomaisen toiminnan tueksi. Näitä syitä ovat esimerkiksi riskin jakaminen ja minimointi, uusiin markkinoihin tutustuminen ja näihin sisään pääseminen. (Vesalainen 2006, 17.) Samanlaisia huomioita on tehtävissä tästä aineistosta. Aineisto-otteessa 4 mainitaan verkostoitumalla jaettavan tai ainakin vähennettävän yrittämisestä syntyviä riskitekijöitä. Otteessa verkostoituminen esitetään mahdollisuutena, joka saattaa nopeuttaa yksittäisen yrityksen markkinoille pääsyä. Otteessa olevalla maininnalla markkinoinnista, tulkitsen tarkoitettavan, että verkostoitumalla on mahdollista tuottaa yhteistä markkinointia. Verkostossa markkinointivastuu jaetaan jäsenten asiantuntemuksen mukaisesti. 26

27 Verkoston yhteinen markkinointi on yksi verkostoitumisen mahdollisuuksien näkökulmista. Tärkeätä on yritystuotteen markkinointi kuntataholle sekä asiakkaalle. Ostopalvelusopimuksia laatiessaan kunnat listaavat hyvinvointipalveluja tuottavat yritykset. Kunnat eivät kuitenkaan ole ainoita palvelujen ostajia. Yrityksen markkinoinnin kannalta on tärkeätä, että myös yksittäiset asiakkaat tai muut mahdolliset yhteisöt saavuttavat tiedon tarjolla olevista toimijoista. Näin yritysverkostot voidaan nähdä merkittävänä markkinointikanavana. (Välke 2007, 72.) Kainlauri (2007, 92) esittääkin tiivistäen, että pienyrittäjien osaamisen tarjoaminen verkostona on järkevää kuntien kilpailuttaessa hyvinvointipalveluja. Niin kuin jo johdannossa mainitsin, kohtaavat kunnat yksityisiä palveluita hankkiessaan kysymyksiä, jotka liittyvät kunnan tilaajan rooliin. Yksi merkittävä kysymys liittyy sopimuskumppaneiden määrään. Kysymys on sinänsä ajankohtainen, sillä tätä keskustelua käydään usein taloudellisen taantuman hetkellä. Samanlaiseen huolen aiheeseen viitataan seuraavassa aineisto-otteessa. Aineisto-ote 5: Julkishallinnolla on tarve vähentää sopimuskumppaneiden määrää, mikä johtaa voimakkaaseen keskittymiseen aloilla, kuten esimerkiksi hyvinvointipalveluiden alalla. Ainoastaan verkostoitumalla voidaan varmistaa pienten yritysten mukana olo julkisyhteisöiden palveluntuottajana. Hyvinvointipalveluiden verkosto vähentää merkittävästi kuntien kustannuksia vähentämällä sopimuskumppaneiden lukumäärää ja tarjoamalla keskitetysti palveluita niitä tarvitseville. Aineisto-ote 5 käsittelee julkishallinnon tarpeita vähentää sopimuskumppaneidensa määrää. Kumppanuuksia vähentämällä ajaudutaan palvelujen keskittymiseen sellaisilla aloilla, joilla tyypillisesti toimii pieniä yrityksiä, kuten esimerkiksi hyvinvointipalvelujen alalla. Pienten yritysten verkostoituminen on yrityksille ainoa keino olla mukana julkisyhteisöjen palveluntuotannossa. Toisaalta tällaiset keskitetyt verkostot edesauttavat kuntia vähentämään kustannuksiaan. Synnyttämällä verkostoja vähennetään kuntien sopimuskumppaneiden määrää, johon kunnat lienevät pakotettuja muutoinkin. Voidaan ajatella, että verkostot synnyttävät kustannustehokkuutta paitsi sisäisesti verkoston kesken myös ulkoisessa yhteistoiminnassa. 27

28 Kuntien kustannussäästöihin viitataan myös seuraavassa aineisto-otteessa. Tässä kustannuksia säästetään hyödyntämällä verkostoitumisen mahdollisuuksia yritysten yhteisen tuotekehittelyn parissa. Välke antaa esimerkin vanhuspalveluista ja palveluketjuista, joilla pyritään takaamaan erilaisen hoivan tarpeiden saumattomuus. Tuottamalla ikääntyvän kotioloihin hänen tarvitsemiaan palveluita, säästetään laitoshoidon rajallisia resursseja ja tarjotaan vanhukselle mahdollisuus mielekkääseen ja turvalliseen hyvinvointiin tutussa ympäristössä. (Välke 2007, 71.) Samansuuntaisia ajatuksia esiintyy seuraavassa aineisto-otteessa. Aineisto-ote 6: Pystytään tarjoamaan monipuolisia palveluita keskitetysti. Hyvinvointipalvelujen verkosto voi tuottaa lisäarvoa myös loppuasiakkaalle: Verkosto voi tarjota tavan tiedon ja avun saantiin, joka puolestaan lisää turvallisuuden tunnetta ja oman elämän hallintaa sekä auttaa jokapäiväisten asioiden hoidossa. Verkosto voisi tukea esim. vanhuksia asumaan pidempään kotoa. Tämä on tärkeää tilanteessa, jossa väestön ikääntymisen aiheuttama menojen nousupaine uhkaa kaupunkien taloutta. Palvelujen monipuolistaminen verkostossa on mahdollisuus, johon tässä aineisto-otteessa viitataan. Aineisto-ote 6 esittelee ajatuksen moniammatillisesta palvelukokonaisuudesta, jolla vastataan ennen kaikkea palvelun käyttäjän, loppuasiakkaan tarpeisiin. Tässä verkoston kattavan palveluntarjonnan avulla vastataan yhtäaikaisesti palvelun käyttäjän (vanhus) ja palvelun tilaajan (kunta) tarpeisiin. Verkostoitumalla mahdollistetaan samanaikaisesti tarpeellinen hoiva kohtuullisilla kustannuksilla. Verkostoitumisen mahdollisuuksia tarkastellaan aineistossa kolmen suuntaisesta näkökulmasta käsin. Ensinnäkin verkostoitumalla tuotetaan verkoston kesken jakautuvaa hyötyä, kuten tehokkuus ja säästöt. Toiseksi, verkostoitumisen mahdollisuuksia voidaan tarkastella verkoston ja julkishallinnon yhteistyössä syntyvänä hyötynä. Ja kolmanneksi, verkostoitumalla on mahdollista tuottaa palveluita, joista ennen kaikkea hyötyy näiden käyttäjä. Ensimmäinen ja toinen hyödyn näkökulma voidaan liittää liiketaloudellisen hyödyn tuottamiseen. Kolmannessa näkökulmassa hyöty liitetään sosiaalisiin tekijöihin, kuten yksilön elämänhallintaan ja arjen hyvinvointiin. Toki myös pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna on 28

29 näillä sosiaalisilla tekijöillä taloudellinen merkityksensä resurssien säästäjänä. Seuraava kuvio 2 havainnollistaa tässä luvussa verkostoitumiseen liitettäviä mahdollisuuksia. Kuvio 2 havainnollistaa verkostoitumiseen liitettäviä mahdollisuuksia. Verkostoitumisen mahdollisuudet liitetään kirjoituksissa pääosin taloudellisiin merkityksiin. Verkostoitumalla on mahdollista kasvattaa ja vakiinnuttaa liiketoimintaa. Sosiaalisia merkityksiä ei aineistossa verkostoitumisen mahdollisuuksina esitetä lukuun ottamatta aineisto-otteen 6 mainintaa palvelun käyttäjän näkökulman huomioimisesta. Tosin tämäkin merkitys liitetään osaksi palvelutarjonnan monipuolistamista, mikä nähdään aineistossa ensisijassa taloudellisena merkityksenä. 5.3 Verkostoitumisen haasteet Kolmanneksi teemaksi muodostin verkostoitumiseen liitettävät haasteet. Tässä luvussa tarkastelen aineistossa esiintyviä verkostoitumisen haasteita ja riskitekijöitä. Luvun tavoitteena on käydä keskustelua aineistossa esiintyvien riskitekijöiden ja Petri Uusikylän (1999) esittämien verkostoitumisen haasteiden kesken. Tämän luvun aineisto-otteet olen valikoinut tavoitteenani kuvata aineistossa keskeisimpinä esiintyviä verkostoitumisen haasteita. 29

30 Tarkasteltaessa verkostoitumiseen liittyviä haasteita tai mahdollisia ongelmakohtia, korostuvat tavoitteisiin sitoutuminen ja tavoitteiden toteutumisen edesauttaminen itse toiminnassa (Uusikylä, 1999, 57 58). Samansuuntaiseen ajatteluun viittaa seuraava aineistoote. Aineisto-ote 7: Riskitekijöitä ovat selkiytymättömät tavoitteet ja strategia. Osapuolien sitoutumattomuus. Verkostoyrittäjän tulisi sitoutua henkisesti ja asenteellisesti verkoston suunnitelmiin ja olla kärsivällinen. Arvoiltaan ja toiminnaltaan liian erilaiset yritykset. Aineisto-otteessa 7 viitataan tavoitteiden epämääräisyyteen yhtenä verkoston uhkatekijänä. Mitä selkeämmät tavoitteet ovat, sitä helpompi näyttäisi niihin olevan sitoutua. Edelleen otteessa 7 korostetaan tavoitteiden merkitystä verkoston toiminnalle jatkamalla puhetta suunnitelmiin sitoutumisesta. Maininta suunnitelmiin sitoutumisesta henkisellä tasolla, viittaa mahdollisesti verkoston jäsenten kokemukseen tavoitteiden tärkeydestä. Mitä tärkeämmäksi jokin asia koetaan, sitä vahvemmin siihen sitoudutaan. Asenteellisella sitoutumisella puolestaan voidaan viitata ajatukseen sitoutumisesta arvona. On arvokasta sitoutua toimintaan, jossa on itse mukana. Otteen 7 maininta kärsivällisyydestä viittaa myös verkoston toimintaan sitoutumiseen. Mitä sitoutuneemmin verkoston toimintaa ajatellaan, sitä kärsivällisemmin tavoitteiden saavuttamiseen voidaan suhtautua. Aineistossa sitoutumiselle näytettäisiin asetettavan paljon painoarvoa. Pohdinta verkoston toimintaan liitettävistä tavoitteista onkin merkityksellistä verkostoitumisen kannalta. Tähän päädyttiin jo luvussa 5.1., kun todettiin, että yhteiset tavoitteet ovat keskeinen tekijä yhteistoiminnan ja yhteisöllisen kokemuksen toteutumiselle. Verkostossa vallitsevasta tasapainosta kertoo otteen 7 viimeinen maininta. Otteessa yritysten eroavaisuudet koetaan riskitekijänä. Tähän perustuen näyttäisi, että verkoston tulisi olla mahdollisimman tasapainoinen käsityksissään sen toiminnasta ja tavoitteista. Uusikylä (1999, 57-58) esittää samansuuntaisen ajatuksen professionaalis-kulttuuristen tekijöiden huomioimisesta verkoston toiminnassa. Yhteisellä toimintakulttuurilla ja koulutustaustalla on Uusikylän tutkimuksen mukaan myönteisiä merkityksiä verkoston jäsenten välisten suhteiden 30

31 ja tätä kautta verkoston toiminnan synnylle. Samansuuntaiset ongelmanratkaisumallit luovat edellytyksiä onnistuneelle yhteistyölle (Uusikylä, 1999, 58 60). Aineisto-otteen 7 tarkastelun pohjalta on mahdollista tehdä mielenkiintoinen havainto. Otteessa verkostoitumiseen liitettävät haasteet näyttävät sijoittuvan sekä yksilöiden että yhteisöjen toiminnassa esiintyviksi piirteiksi. Verkoston jäsenten arvot ja arvostuksen kohteet määrittelevät yhteistä tavoitetta ja toimintaan sitoutumisen astetta. Verkoston toimintaan yhteisönä viittaavat myös seuraavan aineisto-otteen maininnat. Aineisto-ote 8: Riskejä verkostossa ovat keskinäinen kateus ja toisten aliarvostaminen. Puuttuva me- henki. Aineisto-otteen 8 perusteella voidaan olettaa, että verkoston yhteishengellä on merkitystä verkoston toiminnalle. Jopa niin paljon, että puuttuva yhteishenki voidaan nähdä riskitekijänä toiminnan kannalta. Tässä yksilöiden välinen suhteen laatu määrittää sitä, millaiseksi ilmapiiri verkostossa rakentuu. Aineisto-otteet 7 ja 8 kuvailevat verkostoitumisen haasteita yhteisölliseen toimintaan liitettävistä merkityksistä käsin. Aineistossa ilmeneekin vain muutamia mainintoja verkostoitumiseen liitettävistä haasteista, jotka voidaan ymmärtää taloudellisina riskitekijöinä. Nämä maininnat käsittelevät verkoston taloushallinnon ja rahoituspohjan riittämättömyyttä. Verkostojohtajuus näyttäisi haasteena jakautuvan aineistossa yhtäältä sosiaalisen sekä taloudellisen tarkastelun alle. Aineistossa johtajuus nähdään merkittävänä tekijänä verkoston toiminnan kannalta. Pohdinta verkostojohtajuudesta näyttäisi myös Uusikylän (1999) mukaan olevan tarpeellista. Uusikylä (1999, 61) näkee johtamisen verkoston keskeisimpänä ongelman aiheuttajana. Verkoston toiminta ja siinä onnistuminen vaativat paljon sen johtajalta. Siksi onkin erittäin tärkeätä, että verkostossa ylipäänsä toimii sen johtaja. (Uusikylä 1999, 63.) Seuraava aineistoote käsittelee johtajuutta verkoston haasteena. 31

32 Aineisto-ote 9: Riskitekijä on selkeän vetäjäyrityksen puuttuminen. Miten johtajuus ratkaistaan, kenellä piuhat käsissä. Tehtävänä yhteisistä asioista; kustannuksista, tavoitteista, muutoksista tiedottaminen. Aineisto-otteessa 9 pohditaan johtajuuden määrittelyä verkostoiduttaessa. Ensiksikin, haasteena nähdään johtajuuden puute. Toiseksi, haasteellista vaikuttaa olevan se, kuinka johtajuus verkostossa ratkaistaan. Tarkoitetaanko tällä sitä, kuinka johtaja valitaan eli määräytyykö johtajuus yrityksen vai yksilön mukaisesti, vai kuinka johtaja ylipäänsä valikoituu? Toisaalta otteessa voidaan tarkoittaa myös johtajuustavan määrittelyä. Sitä, millainen verkoston johtamistapa on ja miten valta ja vastuu jakautuvat johtajan ja verkoston muiden jäsenten kesken. Otteessa johtajan toiminnalle asetetaan ainoastaan odotuksia, jotka liittyvät tiedonkulusta huolehtimiseen. Myös Uusikylä (1999, 63) puhuu verkoston johtajasta tiedottajana. Hänen mukaansa verkoston johtajalta vaaditaan välittäjänä toimimista. Samansuuntaisista ajatuksista käsin tarkastelee Helakorpi (2005) verkostossa ilmenevää johtamista. Hän on yhtä mieltä Uusikylän (1999) kanssa siitä, että niin kuin missä tahansa järjestäytyneessä toiminnassa, myös verkostossa tulee olla ns. päämies, joka vastaa verkoston toimivuudesta. Päämiestä voidaan kutsua esimerkiksi verkostoveturiksi, niin kuin Helakorpi (2005, 33) osuvasti nimittää yritysverkoston päätoimittajaa. Verkostoveturin tehtäviä ovat mm. verkoston koordinointi ja tiedottaminen. (Helakorpi 2005, ) Verkostoitumiseen koetaan liittyvän monenlaisia haasteita. Haasteiden huomioiminen osana verkoston toimintaa on tärkeätä sen toiminnan ja tavoitteiden saavuttamisen kannalta. Seuraava kuvio 3 esittää edellä käsiteltyjä verkostoitumisen haasteita. 32

33 Kuvio 3 esittää verkostoitumisen haasteita. Verkostoitumisen haasteet ovat aineiston perusteella ymmärrettävissä lähinnä yhteisön toiminnassa ja sosiaalisissa suhteissa ilmeneviksi riskitekijöiksi. Ainoastaan johtajuuteen, taloushallintoon ja rahoituspohjaan liittyvät merkitykset nähdään taloudellisina haasteina. Aineistossa yksilöiden arvojen ja asenteiden koetaan vaikuttavan siihen, millaiseksi jäsenten keskinäinen arvostus ja yhteishenki muodostuvat. Yhteisö, joka on sitoutunut tavoitteeseensa ja, jossa jäsenten välinen vastavuoroisuus ja vuorovaikutussuhteet toimivat, on oletettavasti vahva myös taloudelliselta asemaltaan. Tästä näkökulmasta katsottuna verkostoitumisen haasteet eivät ole vähäisiä merkitykseltään. 6 YHTEENVETO JA JOHTOPÄÄTÖKSET Verkostoituminen näyttäytyy tässä tutkimusaineistossa yhtenä yritysmaailman yhteistyömuotona. Verkostoitumalla on mahdollista lisätä yrityksen tehokkuutta ja saavuttaa taloudellisesti kestävää yritystoimintaa. Tutkimuksen aineisto määrittelee verkostoja ja verkostoitumista liiketaloudellisten merkitysten ja taloudellisen hyödyn näkökulmasta. Tämän lisäksi tutkimusaineistossa esitetään merkityksiä verkoston sosiaalisille rakenteille. Sosiaaliset rakenteet, kuten vuorovaikutus ja vastavuoroisuus, saavat aineistossa merkityksiä, 33

34 tarkasteltaessa verkostoa ja sen toimintaa yhteisönä. Alla olevassa kuviossa 4 esitän yhteenvetona aineistossa esiintyvät merkitykset sekä taloudellisesta että sosiaalisesta ymmärryksestä käsin. Kuvio 4 esittää verkostoitumisen taloudellisia ja sosiaalisia merkityksiä. Näyttäisi, että verkostoitumalla saavutettavan liiketaloudellisen hyödyn tavoittelemisen kannalta on merkityksellistä huomioida verkoston sosiaalinen rakenne. Verkoston jäsenten sosiaaliset vuorovaikutussuhteet määrittävät osaltaan sitä, millaiseksi verkosto yhteisönä muodostuu. Verkoston taloudelliset merkitykset saavat näin rinnalleen sosiaaliset merkityssuhteet. Ei siis ole yhdentekevää verkoston toiminnan kannalta, millaisessa ilmapiirissä talouteen perustuvaa toimintaa harjoitetaan. Tarkasteltaessa verkostoitumisen mahdollisuuksia taloudellisesta näkökulmasta käsin, korostuvat liiketaloudellisen hyödyn tavoitteluun liitettävät merkitykset, kuten kustannussäästöt ja riskien jako. Tutkimusaineisto kuitenkin osoittaa, että tällainen tarkastelutapa ei yksinään ole täysin riittävää. Verkostoitumalla saavutettavat hyödyt ovat moninaisempia kuin pelkästään verkostoyritysten liiketoiminnan turvaamiseen ja 34

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukunnat

Kolmas sektori ja maaseutukunnat Kolmas sektori ja maaseutukunnat Maaseudun PARAS-seminaari Kuntatalo 5.12.2008 Ritva Pihlaja Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti Kolmas sektori maaseutukunnissa tutkimus Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä,

Lisätiedot

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut

Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Kolmas sektori ja maaseutukuntien palvelut Mikkelin Tiedepäivä 7.4.2011 Ritva Pihlaja projektipäällikkö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä, kansalaisjärjestöteemaryhmä tutkija Helsingin yliopisto Ruralia-instituutti

Lisätiedot

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran strategia 2013-2017 1. Johdanto Seuran ensimmäinen strategia on laadittu viisivuotiskaudelle 2013-2017. Sen laatimiseen ovat osallistuneet seuran hallitus sekä

Lisätiedot

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä

Tulevaisuusverstas. Toiminnallinen tehtävä Toiminnallinen tehtävä Tulevaisuusverstas Tulevaisuusverstaassa pohditaan omaa roolia ja toimintaa kestävän kehityksen edistämisessä. Lisäksi tavoitteena on oppia tulevaisuusajattelua: ymmärtää, että nykyiset

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla

Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Julkisen ja yksityisen kumppanuus sosiaali- ja terveysalalla Helsingin yrittäjät Palveleva Helsinki -seminaari, 1.3.2011 Peruspalveluministeri Paula Risikko Sosiaali- ja terveysalan tulevaisuuden haasteita

Lisätiedot

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010

KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 KT Merja Koivula Varhaiskasvatuksen kansallinen kutsuseminaari, Helsinki 15.11.2010 Tutkimusongelmat 1. Millaista on lasten keskinäinen yhteisöllisyys lapsiryhmissä? 2. Miten yhteisöllisyys kehittyy? Mitkä

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013

yritysten ja markkinoiden kehitys Tampere 30.9.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelualan yritysten ja markkinoiden kehitys HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho Ulla Maija Laiho Tampere 30.9.2013 Tietopohja TEM raportteja 34/2013 Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen

Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Ennakointi apuna hyvinvointiyrityksen toiminnassa 21.11.2013 Hanna Erkko & Anne Tiihonen Tavoitteet ja sisältö Osallistujat tutustuvat käytännönläheiseen ennakoinnin työkaluun (tulevaisuuskartta) ja työstävät

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Arkistot ja kouluopetus

Arkistot ja kouluopetus Arkistot ja kouluopetus Arkistopedagoginen seminaari 4.5.2015 Heljä Järnefelt Erityisasiantuntija Opetushallitus Koulun toimintakulttuuri on kokonaisuus, jonka osia ovat Lait, asetukset, opetussuunnitelman

Lisätiedot

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna

Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Tietokoneohjelmien käyttö laadullisen aineiston analyysin apuna Laadullinen, verbaalinen, tulkinnallinen aineisto kootaan esimerkiksi haastattelemalla, videoimalla, ääneenpuhumalla nauhalle, yms. keinoin.

Lisätiedot

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014

Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi. Annukka Jyrämä 10.11.2014 Verkostoituminen, näkyvyys ja markkinointi 10.11.2014 Verkostoituminen http://images.google.fi/images?q=aboriginal+art&hl=fi&um=1&ie=utf 8&sa=X&oi=images&ct=title Verkostoituminen Verkostoteoriat: markkinat

Lisätiedot

Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja

Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja Kunnan palvelustrategia ohjauksen välineenä - kommenttipuheenvuoro 27.11.2012 Antti Neimala, Suomen Yrittäjien EU-edustaja 20.12.2012 1 I Direktiivi, strategiat ja pk-yritykset Pikakatsaus direktiiviuudistuksen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa?

Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Miten julkinen hallinto ja Tampereen kaupungin organisaatio on muuttunut ja muuttumassa? Valtuustoseminaari 23.3.2015 ----------------------------------- Kari Hakari johtaja, HT Tampereen kaupunki, tilaajaryhmä

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management

Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management Talousjohdon haasteet kyselyn tulokset Amy Skogberg Markkinointipäällikkö Business Intelligence and Performance Management 2008 IBM Corporation IBM Cognos: suorituskyvyn johtamisen asiantuntija IBM osti

Lisätiedot

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi

- ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit bes.tkk.fi - ALMA - Asumisen ja hyvinvoinnin alueelliset palvelumallit Tieteiden talo 18.5.2010 Arto Huuskonen, DI TUTKIMUKSEN TAUSTATEKIJÄT Väestö ikääntyy ja palvelutarpeet muuttuvat Ikääntyvä väestö viettää enemmän

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisten innostava johtaminen Jalmari Heikkonen, johtava asiantuntija 3.6.2014 Jalmari Heikkonen Työterveyslaitos www.ttl.fi Oikeudenmukaisuus Jaon oikeudenmukaisuus

Lisätiedot

Verkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta

Verkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta Verkostoitumisen merkitys Teoriaa ja tutkimuksia verkostoitumisesta ft Merja Kanervisto-Koivunen 1.12.2007 1 Verkostoituminen On sosiaalista ja aktiivista toimintaa, joka syntyy toistensa kanssa yhteistyöhön

Lisätiedot

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto

Oppijan polku - kohti eoppijaa. Mika Tammilehto Oppijan polku - kohti eoppijaa Mika Tammilehto Julkisen hallinnon asiakkuusstrategia Yhteistyössä palvelu pelaa määritellään julkisen hallinnon asiakaspalvelujen visio ja tavoitetila vuoteen 2020 Asiakaspalvelun

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus

Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen yhteiskunnallinen vuorovaikutus Korkeakoulujen KOTA -seminaari 20.8.2013 Erikoissuunnittelija, KT Hannele Seppälä, Korkeakoulujen arviointineuvosto Korkeakoulujen yhteiskunnallisen ja alueellisen

Lisätiedot

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!

Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Huippuostajat ohjelma Markkinoiden kehittämistä fiksujen hankintojen kautta

Huippuostajat ohjelma Markkinoiden kehittämistä fiksujen hankintojen kautta Huippuostajat ohjelma Markkinoiden kehittämistä fiksujen hankintojen kautta Tekes, Innovaatiorahoituskeskus Huippuostajat aktivaattori Mia Toivanen www.tekes.fi/huippuostajat SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen

Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen. Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Työelämätaitoja tukemalla työhyvinvointiin ja tuottavuuteen Työelämän tutkimuspäivät, Tampere 5.11.2010 Elina Sipponen Moniosaaja -valmennus Pientyöpaikoilla uudistuminen (Punk) hankkeen työelämäosaamista

Lisätiedot

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008

Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon. Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 Työelämäläheisyys ja tutkimuksellisuus ylemmän amktutkinnon opinnäytetöissä Teemu Rantanen yliopettaja 31.10.2008 aiheita Tutkimuksen ja kehittämisen suhde Laatusuositukset ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetöille

Lisätiedot

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä

Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä Ops-prosessi pedagogisen ja strategisen kehittämisen näkökulmasta Opetusneuvos Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS 1 Tulevaisuuden koulun linjauksia etsimässä 2 1 Yleissivistävän

Lisätiedot

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja

Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Aidosti asiakaslähtöinen kunta? Tekijän ja tutkijan havaintoja Keva 1.4.2014 ----------------------------------- Kari Hakari Tilaajajohtaja, HT Tampereen kaupunki Uusi julkinen hallinta hallinnonuudistusten

Lisätiedot

01.09.2015 Mia Lindberg

01.09.2015 Mia Lindberg 01.09.2015 Mia Lindberg Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Lähipalveluseminaari 1.9.2015 Mia Lindberg, Jykes Oy Yksityiset palvelut osana asiakkaan palvelukokonaisuutta Monituottajamalli

Lisätiedot

Tulevaisuus on hybrideissä

Tulevaisuus on hybrideissä Tulevaisuus on hybrideissä HENRY-seminaari 25.9.2003 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen Kesko Oyj, Strateginen kehitys Lasse Mitronen Sivu 1 Liiketoimintaverkostot ja verkostojohtaminen, HENRY-seminaari

Lisätiedot

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5. Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.2015, Tampere Yritys Lähtökohta Tarve kehittämiselle Esityksen sisältö Kehityshanke

Lisätiedot

Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi

Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä. Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi Tilaaja-tuottajamalli sosiaalija terveydenhuollon palvelujärjestelmässä Merja Ala-Nikkola merja.ala-nikkola@hamk.fi Palvelujärjestelmän ongelmia (Ala-Nikkola & Sipilä 1996) Palvelut ja etuudet ovat joustamattomia

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy 1 . KAIKKI MUUTTUU Ansaintalogiikka on muuttumassa tavaroiden saatavuuden

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015

Lapuan kaupunki. Henkilöstöstrategia 2015 Lapuan kaupunki Henkilöstöstrategia 2015 Visio Lapua on kasvava, energinen, toimivien palveluiden sekä monipuolisen kulttuurin ja viihtyisän ympäristön kaupunki. Kaupungin henkilöstö on asiantuntevaa,

Lisätiedot

Yritykset kunnan palvelutuotannossa

Yritykset kunnan palvelutuotannossa Yritykset kunnan palvelutuotannossa Päijät-Hämeen liitto, seminaarisarja 13.3.2013 Outi Hongisto Päijät-Hämeen Yrittäjät 1 Yritysrakenne Suomessa 0,2% Suuryritykset: 623 0,2% Suuryritykset (250- hlöä)

Lisätiedot

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007

MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 MIKSI PALVELUSTRATEGIA Kuntaliitto; 2007 Palvelustrategia vastaa kysymykseen, miten kunnat selviävät palvelujen järjestäjänä tulevaisuudessa erilaisten muutosten aiheuttamista haasteista Palvelustrategiassa

Lisätiedot

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä

Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Oppivat tuotantokonseptit uusi näkökulma tuotantokonseptien ja välineiden kehittämiseen yrityksissä Tuotanto, konseptit, oppiminen yritystoiminnan kehittämisen uudet näkökulmat 25.5.2011 Aalto-yliopiston

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008. Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008. Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos 1 OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot SOSIAALI- JA TERVEYSALAN YRITTÄJYYDEN ERIKOISTUMISOPINNOT 2 Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa

Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa 20.3.2012 Vantaa Riitta-Maija Hämäläinen riitta-maija.hamalainen@thl.fi Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa osallisuuden edistäjinä Etelä-Suomessa TÄSTÄ ON PUHE Palvelujen ja tuotannon järjestämisestä

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus

KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014. Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus KuntaKesusta Kehittämiskouluverkostoon 12.9.2014 Aulis Pitkälä pääjohtaja Opetushallitus Opettajuuden tulevaisuuden taitoja Sisältö- ja pedagoginen tietous: aineenhallinta, monipuoliset opetusmenetelmät

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011

SISÄLTÖ TOMI ORAVASAARI 2011 SISÄLTÖ Vapaaehtoistoiminnan määritelmä Vapaaehtoistoiminta Suomessa Vapaaehtoistoiminnan merkitys RAY:n rahoittamissa järjestöissä Vapaaehtoistoiminnan trendit Vapaaehtoistoiminnan vahvuudet ja heikkoudet,

Lisätiedot

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman 1.3.2011 Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön Erja Snellman 1.3.2011 Julkisten hankintojen lähtökohta Kansallisen kynnysarvon ylittävät julkiset hankinnat on kilpailutettava hankintalain

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi

VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS. Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUKSEN TUTKIMUS JA VARHAISKASVATUSTUTKIMUS Anna Raija Nummenmaa 15.11.2010 Näkymätön näkyväksi VARHAISKASVATUS Varhaiskasvatustyöllä on pitkät perinteet Varhaiskasvatus käsitteenä on melko

Lisätiedot

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla

Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Yhteisöllistä oppimista edistävät ja vaikeuttavat tekijät verkkokurssilla Essi Vuopala, Oulun yliopisto Oppimisen ja koulutusteknologian tutkimusyksikkö / Tutkimuksen tavoite Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena

Lisätiedot

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4

ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 Sisällysluettelo ESIPUHE... 3 SISÄLLYSLUETTELO... 4 1. JOHDANTO JA PÄÄMÄÄRÄT... 6 1.1 TIETEELLISEN TIEDON OMINAISPIIRTEITÄ... 7 1.2 IHMISTIETEELLISEN TUTKIMUKSEN PIIRTEITÄ... 8 1.3 TILASTOTIEDE IHMISTIETEIDEN

Lisätiedot

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen

Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Tutkiva Oppiminen Lasse Lipponen Miksi Tutkivaa oppimista? Kasvatuspsykologian Dosentti Soveltavan kasvatustieteenlaitos Helsingin yliopisto Tarjolla olevan tietomäärän valtava kasvu Muutoksen nopeutuminen

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrityksen merkki ja muut menestymisen edellytykset

Yhteiskunnallisen yrityksen merkki ja muut menestymisen edellytykset Yhteiskunnallisen yrityksen merkki ja muut menestymisen edellytykset Jaana Merenmies, Syfo Oy - yhteiskunnallinen yritys Yhteiskunnallinen yrittäjyys Nyt! 13.5.2011 Oulu, Pohto Yhteiskunnallisten yritysten

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT

Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä. Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Osaamisen kehittäminen kuntaalan siirtymissä Workshop Suuret siirtymät konferenssissa 12.9.2014 Terttu Pakarinen, kehittämispäällikkö, KT Workshopin tarkoitus Työpajan tarkoituksena on käsitellä osaamista

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityö

Rakenteellinen sosiaalityö Rakenteellinen sosiaalityö Seinäjoen pilotti Riitta Suojanen ja Anu Hirvelä 21.4.2015 Yhteistutkimusta ja tiedon tuotantoa Rakenteellinen sosiaalityö on vaikuttamista yhdessä asiakkaan kanssa Muodostettiin

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,

Lisätiedot

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että

LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN. Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että Suomen malli 2 LAATUSUOSITUKSET TYÖLLISTYMISEN JA OSALLISUUDEN TUEN PALVELUIHIN (entinen työ- ja päivätoiminta) Kehitysvammaisille ihmisille tarjottavan palvelun lähtökohtana tulee olla, että he voivat

Lisätiedot

Kokemuksia vuorovaikutteisten teknologioiden vaikutuksesta opetuksen kulttuuriin CASE: Tutkimusmetodiikan seminaari aikuismaisteriohjelmassa

Kokemuksia vuorovaikutteisten teknologioiden vaikutuksesta opetuksen kulttuuriin CASE: Tutkimusmetodiikan seminaari aikuismaisteriohjelmassa Kokemuksia vuorovaikutteisten teknologioiden vaikutuksesta opetuksen kulttuuriin CASE: Tutkimusmetodiikan seminaari aikuismaisteriohjelmassa Terho Lassila Harri Eskelinen Lappeenrannan teknillinen yliopisto

Lisätiedot

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä.

SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020. Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti menestyvä. Suomen Karateliitto STRATEGIA 2013-2020 1 SUOMEN KARATELIITON STRATEGIA 2013 2020 YHTEINEN TEKEMINEN ON VOIMAVARAMME Visio Suomi on varteenotettava karatemaa v. 2020, kansallisesti yhtenäinen ja kansainvälisesti

Lisätiedot

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki

Turun seudun palvelustrategiatyö. Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Turun seudun palvelustrategiatyö Antti Parpo 22.10.2010 Hyvinvointipalveluiden johtaja Kaarinan kaupunki Kaarinan kaupungin hyvinvointipalveluiden tuottamistavat Kaarinan kaupunki tuottaa pääosan sosiaalija

Lisätiedot

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen?

Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Mitä uutta yksityiset palveluntuottajat tuovat palvelurakenteeseen? Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 2. 4.10.2012 mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen 1 Toimintaympäristön muutos Asiakkaiden

Lisätiedot

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Juho Rantala 8.11.2011 Kuopio Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsätalouden erikoispiirteitä Perinteinen toimintakulttuuri lyhytjänteinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten yhteistyö ja verkottuminen. Prof. Jarna Heinonen ja prof. Anne Kovalainen VTM Satu Aaltonen ja KTM Jaana Hildén

Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten yhteistyö ja verkottuminen. Prof. Jarna Heinonen ja prof. Anne Kovalainen VTM Satu Aaltonen ja KTM Jaana Hildén Yhteistyöstä voimaa? Sosiaali- ja terveyspalveluyritysten yhteistyö ja verkottuminen Seminaari 9.6.2010 Prof. Jarna Heinonen ja prof. Anne Kovalainen VTM Satu Aaltonen ja KTM Jaana Hildén Turun yliopiston

Lisätiedot

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi

Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Palvelutuotannon ja palveluinnovaation avoin kehittämismalli älykkäässä kaupungissa: toimintakonsepti ja -malli julkisen päätöksenteon tueksi Laurea University of Applied Sciences, Espoo, Finland Prof.

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 Päivämäärä Lajin vastuuhenkilöt: Tea Ruppa, lajivastaava, Jyväskylän ammattiopisto Semifinaalikoordinaattori:

Lisätiedot

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallisen yrittäjyyden taustaa Suomessa ja Euroopassa Yhteiskunnallinen yritys yritysneuvonnassa koulutus 24.4.2012 Helsinki Kehittämispäällikkö Ville Grönberg, THL 25.4.2012 Esityksen nimi / Tekijä

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Sosiaalipalvelujen toimiala

Sosiaalipalvelujen toimiala Sosiaalipalvelujen toimiala HTSY Verohallinto 23.10.2012 Verohallinto 2 (5) SOSIAALIPALVELUJEN TOIMIALA on laatinut ilmiöselvityksen 32/2011 Sosiaalipalvelujen toimialasta. Selvityksessä on käsitelty toimialan

Lisätiedot

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena

Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Paikallisten yritysten toimintaedellytysten turvaaminen yhteisenä tavoitteena Elinkeinoasioiden päällikkö Janne Pesonen 13.5.2011 Oulu 17.5.2011 1 Hyvinvoinnin pohja rakennetaan yrityksissä Yritysten talous,

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely

30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely 30 suurimman suomalaisen kunnan hankinnat ja palvelualoitemenettely Tutkimuksen tausta Tutkimuksen tilaaja on Keskuskauppakamari ja Helsingin seudun kauppakamari Tutkimuksen tarkoitus on tuottaa mahdollisimman

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT

TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT TEHTÄVIEN VAATIVUUS OSAAMISPROFIILI JOHTAVAT VIRANHALTIJAT Vakanssi: Palvelualuejohtaja Perustehtävä: Johtaa ja kehittää palvelualuettaan/palvelualueitaan kokonaisvaltaisesti ja strategian mukaisesti koko

Lisätiedot

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi

TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014

ICT - HYPAKE. Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 ICT - HYPAKE Timo Pekkonen, Kainuun Etu Oy Arja Ranta-aho, Minna Lappi, Fluente Kumppanit Oy 14.02.2014 Mitä näkyvissä? Väestörakenteen muutos Globalisaatio Kaupungistuminen Ilmastonmuutos Digitalisaatio

Lisätiedot

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA

YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:

Lisätiedot

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015

Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Aivovammaliitto ry Sosiaalinen media Pia Warvas ja Asta Hietanen Lokakuu 2015 Sisältö Sosiaalinen media järjestöissä Twitter Blogit Instagram Lähteet: Sosiaalinen media koulutus Oulussa 2.9.2015 sekä oma

Lisätiedot