1 Menetelmät TYÖLAJIT Menetelmät. Työlajit 82 Purkutyö 34 Peltityö 51 Puurunkotyö TYÖSISÄLTÖ

Transkriptio

1 1 Menetelmät TYÖLAJIT Menetelmät Työlajit 82 Purkutyö 34 Peltityö 51 Puurunkotyö Marraskuu (6) PCB:TÄ JA LYIJYÄ SISÄLTÄVIEN SAUMAUSMASSOJEN PURKU Rivning av PCB- och blyhaltiga elementfogar Demolition of PCB and lead materials in prefabricated unit joints RL/1/Marraskuu 2000/2000/Vla Rakennusteollisuuden Keskusliitto ja Rakennustietosäätiö 2000 Laadinta: Mittaviiva Oy, Auli Olenius Kustantaja: Rakennustieto Oy SISÄLTÖ Tämä menetelmäkuvaus esittää PCB-yhdisteitä ja/tai lyijyä sisältävien saumausmassojen purkutyön yleisen työmenetelmän. Menetelmä sisältää purkutyön edistävät ja ylläpitävät työvaiheet sekä aloittavat ja lopettavat työt. Menetelmäkuvaus sisältää ohjeet työntekijöiden suojauksesta ja ympäristön turvallisuuden varmistamisesta sekä työn laadun varmistamisessa. Ohje on laadittu Työsuojelurahaston avustuksella. TYÖKOKONAISUUS Alkutila Saumausmassojen PCB- ja lyijypitoisuus on selvitetty. Purkusuunnitelmat on tehty ja purkumenetelmä on valittu. Jätteidenkäsittelysuunnitelma on tehty. Tarvittavat ilmoitukset ja selvitykset on tehty rakennuslupa-, ympäristö- ja työsuojeluviranomaisille. Lopputila Purkutyö on valmis ja suunnitelmien mukainen. Työ on tarkastettu ja hyväksytty. Purkamisessa käytetyt laitteet on toimitettu puhdistettaviksi ja huollettaviksi. Purkujätteet ja purkusuojaukset on toimitettu asianmukaisilla merkinnöillä varustettuina kaatopaikalle tai ongelmajätelaitokselle. Työkohteen muut purkutyöt ja korjaustyöt alkavat. LÄHTÖKOHDAT PCB-yhdisteet ovat ympäristömyrkkyjä, jotka rikastuvat ravintoketjussa ja aiheuttavat ihmisessä kehityshäiriöitä ja syöpää. PCByhdisteet kulkeutuvat elimistöön hengitettäessä PCB-pitoista pölyä sisältävää ilmaa, ihokosketuksessa imeytymällä ihon läpi tai yhdisteitä syömällä (lapset + maa-aines). PCB-pitoisia eli polykloorattuja bifenyylejä sisältäviä elastisia polysulfidimassoja on käytetty julkisivuelementtien, ikkunoiden ja ovien saumaukseen luvuilla. Massat ovat kaksikomponenttisia ns. thiokol-pohjaisia kittejä. Massoissa on myös lyijyoksidia. TYÖSISÄLTÖ Ylläpitävät työt suojausten ylläpito kohdepoiston ylläpito työnaikainen siivous jätteiden käsittely ja kuljetus Aloittavat työt työkohteen vastaanotto kohdepoiston valmistelu Edistävät työt purkutyö PCB- ja lyijypitoisten saumausmassojen käyttö Elastisia polysulfidipohjaisia saumausmassoja on käytetty 1950-luvun loppupuolelta alkaen elementtirakenteisten rakennusten elementtien, ikkunoiden, ovien ja julkisivuvarusteiden saumauksissa. PCBpitoisia saumausmassoja on käytetty ainakin vuoteen 1974 asti, mutta tarkkaa lopettamisaikaa ei voida varmuudella määrittää, joten 1970-luvun lopun saumauksia ei voida täydellä varmuudella sulkea pois luvulla PCB- ja lyijypitoisten saumausmassojen käyttö on epätodennäköistä yksittäiskohteita lukuun ottamatta. Suomessa PCB:n ja ko. yhdisteitä sisältävien tuotteiden valmistus, maahantuonti, myynti ja varastointi kiellettiin Lyijyä on käytetty yleisesti kaksikomponenttisten polysulfidisaumausmassojen kovetteissa. Lyijyn käyttö kovettimena väheni luvun puolivälin jälkeen, mutta lyijy-yhdisteitä on löytynyt vielä 1980-luvulla valmistuneiden rakennusten saumausmassoista. Lopettavat työt kohteen siivous materiaalien ja kaluston siirto kohteeseen PCB- ja lyijypitoisuuden selvittäminen Rakennuttajan tehtävänä on selvittää saumausmassojen PCB- ja lyijypitoisuudet. Selvitystyön tekee alan asiantuntija julkisivujen kuntotutkimuksen yhteydessä korjaushankkeen valmisteluvaiheessa. Selvitystyön tulokset liitetään rakennustyön turvallisuusasiakirjaan (VNp 629/1994) sekä korjaustyön tarjouspyyntöasiakirjoihin. Myös muiden korjaushankkeen osapuolien, kuten korjaustyön suunnittelijan, urakoitsijan tai valvojan on omalta osaltaan huolehdittava siitä, että saumausmassojen PCB- ja lyijypitoisuus tutkitaan (vrt. VNp 629/1994). Mikäli PCB- tai lyijypitoisuuden selvitystä ei tehdä, työt tehdään niin, että käsiteltävien saumausmassojen oletetaan sisältävän PCB:tä ja lyijyä.

2 Menetelmät 2 Saumausmassojen PCB- ja lyijypitoisuus tulee selvittää julkisivuihin ja parvekerakenteisiin kohdistuvien korjaustöiden yhteydessä vuosien välisenä aikana valmistuneissa rakennuksissa, joissa on käytetty elastisia saumausmassoja. Lyijypitoisuus tulee selvittää lisäksi 1980-luvulla valmistuneiden rakennusten saumausmassoista. Ennen 1957 valmistuneista rakennuksista tulee saumausmassojen PCB- ja lyijypitoisuus selvittää, mikäli näihin on tehty luvuilla sellaisia julkisivujen korjaus- ja muutostöitä, joissa on käytetty elastisia saumausmassoja. Lyijy-yhdisteiden esiintyminen tulee selvittää välisenä aikana valmistuneiden rakennusten saumausmassoista. Julkisivuihin ja parvekerakenteisiin kohdistuvia korjauksia, joiden yhteydessä saumausmassojen PCB- ja lyijypitoisuudet tulee selvittää, ovat esimerkiksi ikkunakorjaukset julkisivusaumausten uusiminen ja korjaus julkisivujen pinnoitus- ja paikkaustyöt, esim. maalaus- ja laastipaikkaustyöt julkisivujen peittävät korjaustyöt, esim. eristerappaus, levyverhoilu, tiilimuuraus, lasitus julkisivujen purkutyöt, esim. sandwichelementtien ulkokuoren purku, parvekerakenteiden osittainen ja täydellinen purkaminen ja korjauskohteet, joiden saumaukset on uusittu tai korjattu. Saumausmassojen PCB- ja lyijypitoisuus määritetään saumausmassoista otetuista näytteistä, jotka toimitetaan määrityksiä tekeviin tutkimuslaitoksiin. Alueelliset ja kunnalliset ympäristökeskukset sekä työsuojelupiirit antavat tietoja määrityksiä tekevistä tutkimuslaitoksista. Näytteiden otto Näytteitä otetaan yleensä kolme kappaletta kustakin tutkittavasta rakennuksesta jokaista käytettyä saumausmassatyyppiä kohden. Kohteissa, joissa on käytetty useita eri saumausmassatyyppejä tai -tuotteita, otetaan näytteet kustakin saumausmassasta erikseen. Kohteissa, joissa on sekä alkuperäistä että uusittua julkisivusaumaa, otetaan näytteet aina alkuperäisen sauman kohdalta. Näytteistä ainakin yksi tulee ottaa pohjoisen puoleiselta julkisivulta. Pienissä korjauskohteissa ja erityistapauksissa näytemäärää voidaan pienentää, josta tulee kuitenkin neuvotella erikseen paikallisen ympäristöviranomaisen kanssa. Noin 10 cm:n pituiset näytekappaleet otetaan saumausmassasta esimerkiksi mattopuukolla, jonka terä vaihdetaan tai puhdistetaan liuottimella esimerkiksi asetonilla jokaisen näytteenoton jälkeen. Näytteitä otettaessa käytetään kumisia suojakäsineitä. Jokainen näytekappale kääritään kaksinkertaiseen alumiinifolioon niin, etteivät näytteet pääse kosketuksiin toistensa kanssa. Näytteitä ei säilytetä sellaisenaan muovipusseissa, koska PCB-yhdisteet ja muovi saattavat reagoida keskenään. Näytteiden tunnukset merkitään huolellisesti sekä säilytysastiaan että erilliseen näytelomakkeeseen. Näytteestä merkitään tunnus, ympäröivät rakennusosat materiaaleineen sekä näytteenottokohdan sijainti julkisivuilla. PCB- ja lyijypitoisuudet voidaan yleensä tutkia samasta riittävän kokoisesta näytteestä. Ennen näytteiden ottamista tulee kuitenkin varmistaa tutkivalta laboratoriolta näytteiden määrä, säilytys- ja merkintäohjeet sekä muut selvitykset. JÄTTEENKÄSITTELY Yli 50 mg/kg PCB-yhdisteitä sisältävä purkujäte käsitellään PCB-jätteenä. Lyijypitoisuudelle vastaavaa raja-arvoa ei ole määritelty, mutta yli 1500 mg/kg lyijyä sisältävä saumausmassajäte on suositeltavaa käsitellä ongelmajätteenä. Purkutyössä syntyvien muiden esimerkiksi puu- ja betonijätteen käsittely, hyötykäyttö ja hävittäminen riippuvat PCB- ja lyijypitoisuudesta. Jätteiden käsittely työssä ja työmaalla Jätteen käsittelyssä on huolehdittava erityisesti siitä, että PCB- ja lyijy-yhdisteet eivät leviä ympäristöön ja aiheuta terveydellistä haittaa. Purkutyön alapuolinen maaperä ja purettavan kohteen läheisyydessä sijaitsevat lasten leikkipaikat ja hiekkalaatikot suojataan suojapeitteillä. Irrotettu saumausmassa ja pohjanauha laitetaan välittömästi jätesäkkiin Erityisesti on huolehdittava siitä, että purettessa putoavat jätteet jäävät alapuolisten suojapeitteiden päälle, ja suojapeitteet pysyvät paikallaan. Suojapeitteille pudonneet purkujätteet kerätään jätesäkkeihin välittömästi purkutyön päätyttyä ja aina työkohteesta poistuttaessa niin, ettei ulkopuoliset tekijät esimerkiksi tuuli, sade tai ohikulkijat levitä jätettä ympäristöön. Purkujätettä sisältäviä jätesäkkejä ei säilytetä työkohteessa eikä suoraan maassa, vaan ne viedään välittömästi niille varattuun lukittavaan tai vähintään suljettavaan jäteastiaan. Jäteastia merkitään selkeästi Sisältää terveydelle vaarallista ainetta, PCB:tä ja lyijyä. -teipein, -kilvin tai -tarroin. Purkutyön päätyttyä suojapeitteet puhdistetaan imuroimalla. Pölynimurina käytetään HEPA-suodattimella ja vahvalla jätepussilla varustettua kohdepoistoimuria. Pölynimurin jätepussi käsitellään purkujätteen tavoin PCB- tai ongelmajätteenä. Purkujätteiden säilytykseen on suositeltavaa käyttää myös kuljetukseen soveltuvia astioita. Jätteiden kuljetus Purkujätteet toimitetaan suoraan PCB- tai ongelmajätteenä ongelmajätelaitokselle tai ne voidaan toimittaa kunnalliselle ongelmajätettä vastaanottavalle jäteasemalle, josta ne toimitetaan edelleen ongelmajätelaitokselle. Jätteen kuljetus ja hävittäminen on suositeltavaa antaa ammattimaista jätteen keräämistä ja kuljettamista harjoittavan yrityksen hoidettavaksi, koska mm. jätteen kuljettaminen vaatii erityisosaamista ja -välineitä. PCB-yhdisteitä yli 50 mg/kg sisältävien jätteiden kuljetus on tehtävä vaarallisten aineiden kuljetussäännösten mukaisesti ja kuljetuksesta on laadittava siirtoasiakirja. Kuljettajalla tulee olla VAK/ADR-lupa ja ajoneuvon erikoisvarusteisiin tulee kuulua sammutin, taskulamppu, varoitusliivit ja erillinen varoitusvalo tai -vilkku. Kuljetusastioiden tulee olla tyyppihyväksyttyjä ja tyyppihyväksyntämerkillä varustettuja kannellisia teräs- tai alumiinitynnyreitä tai kiintoainekontteja. Kuljetukseen voidaan lisäksi käyttää vaneri- ja pahvitynnyreitä, kudottuja tai vedenpitäviä muovi-, tekstiili- tai paperisäkkejä. Saumauskorjauksissa syntynyttä jätettä ei saa kuljettaa irtonaisena esimerkiksi auton lavalla. Kuljetusastiat ja -pakkaukset merkitään PCB-yhdisteitä sisältävien jätteiden vaaratunnuksin. TOIMENPITEET ENNEN PURKU- TÖIDEN ALOITTAMISTA Saumausmassojen PCB- ja lyijypitoisuus selvitetään julkisivun kuntotutkimuksen yhteydessä, ja tulokset liitetään rakennustyön turvallisuusasiakirjaan. Turvallisuusasiakirja liitetään korjaustyön tarjouspyyntöasiakirjoihin, jolloin korjausurakoitsija tarjousta tehdessään ottaa huomioon saumausmassojen PCB- ja lyijypitoisuuden aiheuttamat purkutyön erityisvaatimukset Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa lupa- tai ilmoitusmenettelyä vaativissa korjauksissa liitetään selvitys saumausmassojen PCB- ja lyijypitoisuudesta, jätteiden syntymisestä ja niiden käsittelystä rakennuslupa- tai ilmoitusasiakirjoihin, jotka toimitetaan lupaviranomaiselle (yleensä rakennusvalvontaviranomainen), joka toimii yhteistyössä kunnan ympäristöviranomaisen kanssa ja paikallisen työsuojeluviranomaisen kanssa. Ilman maankäyttö- ja rakennuslain mukaista lupa- tai ilmoitusmenettelyä tehtävissä korjauksissa selvitys saumausmassojen PCB- ja lyijypitoisuudesta, jätteiden syntymisestä ja niiden käsittelystä toimitetaan kunnan ympäristöviranomaiselle sekä ilmoittamismenettelyssä noudatetaan paikallisen työsuojeluviranomaisen ohjetta. MÄÄRITELMÄT Esierotin on pölynimuriin liitettävä painavamman aineksen erottamiseen käytetty sykloni tai imukärry. Pölyinen ilma imetään työpisteestä imuputkea pitkin erottimeen, jossa raskaammat hiukkaset putoavat keräilyastiaan tai säkkiin. Esierottimella ehkäistään imuyksikön suodattimien tukkeutuminen. Tehokas esierotin erottaa imuilmasta > 5 10 µm:ä suuremmat hiukkaset. Aktiivihiilisuodatin on kaasunsuodatin, joka poistaa ilmasta orgaaniset ja epäorgaaniset kaasumaiset ja höyrymäiset aineosat, joiden pitoisuus on enintään 0,5 til-% (5000 ppm). Saumausmassojen poistotyössä käytetään A2- tai B2-luokan aktiivihiilisuodatinta henkilökohtaisissa hengityksensuojaimissa sekä alipaineistuslaitteissa, mikäli laitteiden suodatusilma joudutaan kierrättämään takaisin sisätilaan tai se aiheuttaa ulkotilassa haju tms. haittaa. HEPA-suodatin (HEPA = high efficiency particulate air filter) on erittäin korkean erotteluasteen omaava suodatin, joka pidättää 99,97 % yli 0,3 µm:n kokoisista

3 3 Menetelmät hiukkasista (DOP-testi). HEPA-suodatinta kutsutaan myös absoluuttisuodattimeksi. Hienosuodatin on yleensä paperista, polyesteristä tai erilaisista tekstiileistä valmistettu suodatin, jonka erotusaste 0,8 50 µm:n hiukkasilla on > 99,97 %. Hienosuodatin tulee vaihtaa laitteen valmistajan ohjeiden mukaisesti tai vähintään 500 tunnin välein. Kohdepoisto on ilman poistamista suoraan purkukohdasta, jolloin epäpuhtaudet eivät pääse leviämään työilmaan. Kombisuodatin on kaksikerroksinen mikrosuodatukseen tarkoitettu suodatin. Ulkokerros on hienosuodatin ja sisäkerros on mikrosuodatin. Kombisuodattimen erotusaste on 99,97 % yli 0,3 µm:n kokoisista hiukkasista (DOP-testi). Korkeapaineisessa kohdepoistossa esierottimilla ja HEPA-suodattimella varustetulla pölynimurilla poistetaan pöly ja hienot purkujätteet suoraan purkukohdasta. Korkeapaineinen kohdepoisto voidaan liittää työstökoneeseen (jyrsin, hiomakone, yms.), jolloin työstä syntyvä jäte ja pöly poistetaan ennen sen leviämistä työtilaan. Matalapaineisessa kohdepoistossa purkukohteen välittömään läheisyyteen sijoitetaan ilmanpuhdistin Ilmanpuhdistimeen liitetään purettavan materiaalin sisältämien terveydelle haitallisten ja vaarallisten aineiden ominaisuuksien ja olomuodon mukaan määräytyvät sekä voimassa olevien ohjeiden ja määräysten mukaiset pölyn- ja kaasunsuodattimet. Mikrosuodatin on korkean erottelukyvyn omaavista pölyhiukkassuodattimista käytetty yleisnimitys. Mikrosuodatin pidättää vähintään 99,97 % yli 0,3 µm:n kokoisista hiukkasista (DOP-testi). Mikrosuodatinta ei saa puhdistaa sen kuormituttua, vaan se on aina vaihdettava uuteen. TYÖMENETELMÄT Yleistä Vaarallisten aineiden kartoituksen, korjaussuunnitelmien ja turvallisuusasiakirjan vaatimusten perusteella purkutyön toteuttaja laatii purkusuunnitelman. Purkusuunnitelmassa kiinnitetään huomiota työntekijöiden turvallisuuden lisäksi myös työn vaikutuspiirissä olevien muiden henkilöiden turvallisuuteen. Saumausmassojen purkutyö tehdään omana purkutyönä yleensä ennen muita purkutöitä. Aloittavat työt Aloituspalaveri 1. Purkutyön aloituspalaverissa käydään läpi työn toteutus erityispiirteineen tekijän, työnjohdon, suunnittelijan ja tilaajan kesken. Tarkistetaan toteutussuunnitelmat, selvitetään toimintaperiaatteet mahdollisten tuntemattomien materiaalien yhteydessä. Ympäristölle tiedotetaan tulevasta purkutyöstä ja kohteen ulkopuolelle asetetaan selvästi näkyvä ilmoitus tehtävästä työstä Työntekijöiden perehdyttäminen 2. Työntekijät perehdytetään työkohteeseen ja -menetelmään sekä suunnitelmiin. Työtekijöille selvitetään eri työvaiheiden menetelmä- ja tuotekohtaiset työturvallisuusohjeet ja -määräykset. Aloitusedellytysten varmistaminen 3. Työkohde otetaan vastaan. Varmistetaan, että työstä on tehty tarvittavat ilmoitukset sekä rakennuksen käyttäjille on ilmoitettu purku-, puhdistus-, suojausja korjaustöistä, ulkoalueiden käytöstä, kulkuteiden muutoksista ja muista vastaavista käyttäjiä koskevista asioista. Työssä tarvittavat koneet, kalusto ja suojausmateriaalit siirretään työkohteeseen ja suojataan sateelta. Työkohteeseen järjestetään sähkö, lukittavat jätelavat ja -astiat sekä riittävä määrä tarkoituksenmukaisia jäteastioita ja -säkkejä. Koneiden, laitteiden ja telineiden kunto tarkistetaan. Varmistetaan, että olosuhteet vastaavat suunnitteluasiakirjojen vaatimuksia. Suojaus (ks. Ratu , Suojaus) 4. Tarkistetaan suojausta koskevat viranomaismääräykset ja paikalliset järjestyssäännöt. Ennen purku-, puhdistus- ja saumaustöiden aloittamista suojataan katu, maaperä, istutukset sekä lasten leikkipaikat suojapeitteillä. Ikkunat, tuuletusaukot ja parvekeovet teipataan ilmatiiviiksi. Kulkureitit suojataan putoavilta purkujätteiltä ja pölyltä. Laajoissa korjaustöissä julkisivut peitetään työtelineisiin kiinnitettävillä suojapeitteillä. Ulkopuolisten pääsy työalueelle estetään aidoin, puomein tai lippusiimoin. Pölyntorjunta 5. Purkutyön pölyntorjunta suunnitellaan. Kulmahiomakoneella purettaessa käytetään kohdepoistolla varustettuja työkaluja ja pölyn leviäminen estetään suojapeitteillä ja -muoveilla. Kohdepoistoimuri varustetaan mikrosuodattimella ja sijoitetaan purkukohteen ulkopuolelle. Työntekijöiden suojaus 6. Pölyävissä työvaiheissa ja aina kulmahiomakoneella leikattaessa ja hiottaessa käytetään kohdepoistoilla varustettuja työkoneita, P3/A3- luokan suodattimilla ja puhaltimella varustettuja hengityksensuojaimia, joiden ilma otetaan työntekijän selkäpuolelta tai joustavan putken avulla työkohteen ulkopuolelta sekä suojavaatetusta. Työvaiheen jälkeen suojavaatteet, hengityksensuojaimet ja työkoneet puhdistetaan imuroimalla ja vaihdetaan tarvittaessa uusiin. 7. Pölyävien työvaiheiden jälkeen työntekijöillä tulee olla mahdollisuus peseytyä suihkulla varustetussa peseytymistilassa. Saumojen purku 8. Saumausmassojen purkutyö tehdään erillisenä työvaiheena. Purkutyössä edetään yleensä ylhäältä alapäin, ja muiden työntekijöiden liikkuminen työalueella ja sen alapuolella tulee estää.

4 Menetelmät 4 9. Vanha saumausmassa ja pohjatäytenauha irrotetaan elementtien reunoista sekä ikkunoiden ja ovien karmeista mahdollisimman täydellisesti puukolla, porakoneella tai kulmahiomakoneella leikkaamalla ja pakataan välittömästi tarkoituksenmukaiseen jätesäkkiin. Saumamassaa ei saa lämmittää. 10. Saumausmassan jäänteet poistetaan ja tartuntapinnat puhdistetaan kulmahiomakoneella hiomalla. Hionnan jälkeen pinnat puhdistetaan irtonaisesta hiontapölystä imuroimalla. Tartuntapintojen tulee olla puhtaat ja kuivat. 11. Purkutyön jälkeen, työn keskeytyessä ja aina työpäivän päätyttyä maaperän suojapeitteet ja työtelineet puhdistetaan imuroimalla, ja tarvittaessa suojapeitteet kerätään työkatkojen ajaksi pois. 12. Peittävissä julkisivukorjauksissa ja sandwichelementtien ulkokuoria purettaessa tartuntapintojen puhdistushiontaa ei ole tarpeen tehdä, mutta on otettava huomioon, että rakenteisiin jää tällöin PCB- ja lyijy-yhdisteitä. Saumausmassojen PCB-yhdisteet imeytyvät liittyviin rakennusmateriaaleihin, jonka vuoksi elementtien ulkokuorten purkutyössä syntyvän betonijätteen sekä poistettujen ikkunoiden ja ovien hyötykäyttö tai kaatopaikkasijoitus tulee selvittää paikallisten ympäristöviranomaisten kanssa Jätteiden käsittely 13. Purkujäte, hiontapöly ja purkutyön kertakäyttöiset suojavaatteet käsitellään PCB- tai ongelmajätteenä, merkitään ja kuljetetaan ongelmajätteiden keräyspisteeseen tai ongelmajätelaitokselle. Tarkista suunnitelma-asiakirjat ulkopuolisten ja työkohteen muiden työntekijöiden informointi työkohteen ja ympäristön suojaukset työntekijöiden tiedot käsiteltävän materiaalin vaarallisuudesta henkilökohtaisten suojavarusteiden riittävyys kohdepoistolaitteistojen ja suodattimien kunto ja teho jäteastioiden ja -säkkien merkintä ja riittävyys. Lopettavat työt 14. Purkutyön valmistuttua työkohde tyhjennetään kalustosta. Työkohde, telineet, nostolavat ja käytetyt työvälineet puhdistetaan imuroimalla tai vedellä ennen pois vientiä. Puhdistamisessa käytetään kohdepoistoon ja varusteiden imuroimiseen tarkoitettua mikrosuodattimella varustettua pölynimuria ja tarvittaessa lastoja, lapiota ja suljettavaa jätekärryä, kuivaharjausta ei käytetä. 15. Purkutyö tarkastetaan, hyväksytään ja luovutetaan seuraavan työvaiheen tekijöille ja tilaajalle. Tarkista henkilökohtaisten suojainten käyttö koko purkutyön ajan ulkopuolisten pääsyn estäminen kohteeseen muiden työntekijöiden liikkuminen kohteessa jätteiden suunnitelmien mukainen käsittely.

5 5 Menetelmät KONEET JA KALUSTO Henkilökohtaiset suojaimet Hengityksensuojaimet Muut suojaimet Ilmanpuhdistus Korkeapaineinen kohdepoisto Siivous Työkoneet ja -kalusto Purku- ja rakennustyökalut Vaatimuksena aina CE merkintä Ulkotiloissa purkaminen kokonaamarilla varustettu suodatinsuojain, jossa hengitysilma ahdetaan suodattimen läpi puhaltimella tai lyhytaikaisessa työssä voidaan käyttää eristävää suodatinsuojainta ilman puhallinta A3/P3- tai A3/P2-luokan suodatin: P2S pölynsuodatin, joka suojaa terveydelle haitallisilta kiinteiltä hiukkasilta P2SL pölynsuodatin, joka suojaa terveydelle haitallisilta kiinteiltä ja nestemäisiltä hiukkasilta P3S pölynsuodatin, joka suojaa myrkyllisiltä kiinteiltä hiukkasilta sekä bakteereilta ja viruksilta P3SL pölynsuodatin, joka suojaa myrkyllisiltä kiinteiltä ja nestemäisiltä hiukkasilta sekä bakteereilta ja viruksilta A3 tehosuodatin, joka suojaa orgaanisilta kaasuilta ja höyryiltä, aktiivihiilisuodatin kertakäyttöiset pölyä läpäisemättömät suojahaalarit, joissa ei ole taskuja eikä pölyä kerääviä taitteita kertakäyttöiset suojakäsineet, jotka eivät läpäise pölyä ja PCB- ja lyijy-yhdisteitä esim. butyylikumikäsineet sileäpintaiset kumisaappaat. Jätesäiliöllä, esierottimella ja HEPA-suodattimella varustettu pölynimuri, joka liitetään myös työstökoneeseen (jyrsin, hiomakone, yms.). Korkeapaineisissa järjestelmissä laitteiston imuteho noin 300 W imuilmamäärät laitekohtaisia, esim m 3 /h virtausnopeudet suuria, noin m/s jätesäiliön pölynvarauskyky noin 50 kg. lapiot, lastat, suljettavat keräysastiat jätesäkit sekä lukittavat ja/tai suljettavat jäteastiat, -lavat ja -kontit liikuteltavat, esierottimella ja HEPA-suodattimilla varustetut teollisuusimurit. puukko, saumasaha ja porakone, johon voidaan liittää kohdepoisto kohdepoistolla varustetut hiomakoneet kohteesta riippuvat erikoistyökalut. TYÖTURVALLISUUS PCB- ja lyijypitoisten saumausmassojen purkutyön työturvallisuustarkistuslista Ennen Varmistetaan, että purkusuunnitelmissa esitetään Tilaajan on huolehdittava, että Työnantajan on huolehdittava, että Aikana Varmistetaan, että Jälkeen Varmistetaan, että työntekijöiden ja työn vaikutuspiirissä olevien henkilöiden turvallisuuden varmistavat toimenpiteet pölyntorjuntatoimenpiteet käytettävät purku- ja suojausmenetelmät jätteiden käsittely- ja kuljetusmenetelmät. työkohteessa on tehty vaarallisten aineiden kartoitus työkohteen ympäristössä olevia tiedotetaan työstä ja sen vaaroista purkutyön toteuttajalla on riittävät tiedot ja kokemus kyseisen työn tekemiseen purkutyön toteuttaja tuntee työpaikan olosuhteet, oikeat ja turvalliset työmenetelmät, terveys- ja tapaturmavaarat, koneiden ja laitteiden toimintatavat sekä muut turvallisuuteen vaikuttavat tekijät. työntekijöille on järjestetty opastus ja perehdyttäminen työn turvalliseen toteuttamiseen työntekijöille on järjestetty riittävät henkilökohtaiset suojaimet henkilökohtaisia suojaimia käytetään työntekijöille on järjestetty työterveyshuoltolain (743/78) mukainen työterveyshuolto ja terveystarkastus- ja -seurantajärjestelmä, esim. säännölliset, ennen ja jälkeen purkutyötä pidettävät terveystarkastukset. turvallisia työtapoja noudatetaan henkilökohtaisia suojavälineitä käytetään kohdepoiston ja suodattimien tehot säilyvät jätteet käsitellään ja kuljetetaan turvallisesti. purkutyö on tehty kokonaan ja niin, ettei siitä myöhemmin aiheudu vaaraa kohteessa työskenteleville eikä purkutyön vaikutuspiirissä oleville.

6 Menetelmät 6 LAADUNVARMISTUS Ennen Aikana Jälkeen Työnantajan on huolehdittava, että työntekijöillä on riittävät tiedot ja opastus työn turvallisesta suorittamisesta ja työtä valvovilla henkilöillä on riittävä koulutus ja kokemus kyseisen työn valvontaan. Työkohteen vastaanoton yhteydessä tarkistetaan purettavan rakenteen kunto ja vastaavuus suunnitelmiin. Suunnitellaan pölyntorjuntatoimenpiteet. Kohteeseen varataan suunnitelmien mukaiset jätesäkit ja kohteen ulkopuolelle lukittavat jäteastiat tai -kontit. Jätteiden kuljetus suunnitellaan etukäteen. Työssä noudatetaan turvallisia työtapoja ja purkusuunnitelman mukaisia menetelmiä. Purkukohde merkitään selvästi niin, että estetään muiden työntekijöiden ja ulkopuolisten tahaton joutuminen purkukohteeseen. Saumausmassat poistetaan mahdollisimman vähän pölyä tuottavin menetelmin ja purkujätteen käsittelyssä vältetään turhaa pölyttämistä. Purkujätteet merkitään, säilytetään ja kuljetetaan suunnitelmien mukaisesti. Purkutyön tulos tarkastetaan yhdessä suunnittelijan ja valvojan kanssa. Huolehditaan purkujätteiden, suojausmateriaalien ja henkilökohtaisten suojavarusteiden asianmukaisesta puhdistamisesta ja hävittämisestä. Kohdepoistoimurit, pölyn- ja hienosuodattimet, hengityksensuojaimet puhdistetaan ja huolletaan ennen varastointia tai seuraavaan työkohteeseen siirtoa. Siis näin kaikkien purkutyön vaikutuspiirissä olevien tulee tietää tehtävästä purkutyöstä työntekijät käytettävät aina asianmukaisia suojavarusteita työntekijät puhdistavat suojavaatteet aina työkohteesta poistuttaessa purkujäte pakataan välittömästi jätesäkkeihin jätesäkkejä ei säilytetä työkohteessa purkujätteet kuljetetaan välittömästi lukittavaan ja asiamukaisesti merkittyyn jäteastiaan tai -konttiin jätepussit eivät saa rikkoontua käsiteltäessä kohdepoistolaitteistot puhdistetaan työn jälkeen ja kuormittunutta mikrosuodatinta ei saa puhdistaa ja käyttää uudelleen. KIRJALLISUUS Työturvallisuuslaki 299/58 Valtioneuvoston päätös rakennustyön turvallisuudesta 629/94 Ratu-kirjallisuus: Ratu-suunnitteluohjeet: 1128-S. Purkusuunnitelman laadintaohje S. Purkusuunnitelman, toimenpiteet, lomakkeen täyttömalli S. Purkutyösuunnitelma, lomakkeen täyttömalli S. Purkutöiden turvallisuus Ratu-menetelmä Purkutyö Työsuojelupiirien ainekohtaiset erillisohjeet vaarallisten aineiden purkutöistä. Haukijärvi et. al. TTKK / talonrakennustekniikka Rakennusten saumausmassat ja PCB-yhdisteet, ote tutkimuksesta. Aitomaa et. al. Rakennustöiden turvallisuusmääräykset selityksineen. Rakennusalan Kustantajat Palomäki Eero. Rakennusmateriaalit ja terveys. Työterveyslaitos Riala et. al. Rakennusalan kemikaalien turvallinen käsittely. Työterveyslaitos Laitevalmistajien ja purku-urakoitsijoiden tuote- ja työesitteet. Tämän Ratu-menetelmäkuvauksen laadintaan ovat asiantuntijoina osallistuneet Helsingin kaupungin rakennusvirasto Insinööritoimisto Mikko Vahanen Oy Korjaus-Ratu-asiantuntijaryhmä Rakennusteollisuuden Keskusliitto Rakennustieto Oy Sosiaali- ja terveysministeriö, Työsuojeluosasto Tampereen teknillinen korkeakoulu Uudenmaan aluetyöterveyslaitos Uudenmaan työsuojelupiiri Uudenmaan Ympäristökeskus