KRUUNUVUORENRANTA 1. Selvitys lauttaan perustuvasta Laajasalon joukkoliikenneyhteydestä
|
|
- Petteri Siitonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 KRUUNUVUORENRANTA 1 Selvitys lauttaan perustuvasta Laajasalon joukkoliikenneyhteydestä
2
3 VERSIO 1.3 eli SELVITYS LAUTTAAN PERUSTUVASTA LAAJASALON JOUKKOLIIKENNEYHTEYDESTÄ
4 Julkaisija: Helsingin kaupunki, Talous- ja suunnittelukeskus Tekijät: Destia Oy Infrasuunnittelu, Finnferries Julkaisun nimi: Selvitys lauttaan perustuvasta joukkoliikenneyhteydestä Helsingin kantakaupungin ja Laajasalon välillä. Helsinki 2011, 69 s. + liitt. 13 s. 1 Tiivistelmä Maailmalla on useissa kaupungeissa käytössä osittain lauttoihin perustuvia joukkoliikenneratkaisuja, joiden erityispiirteitä selvitettiin työn aikana. Järjestelmiä on käytössä kaupungeissa, joissa joukkoliikennettä käyttää päivittäin useita miljoonia ihmisiä, ja kaupunkirakenne on vesistöjen pirstaloima. Lautta yhdistää suoraviivaisesti lähtö- ja määränpään vesialueen yli. Usein lauttayhteyden toinen pää on kaupungin keskeinen talous-, hallinto- tai kulttuurikeskus. Lautan kanssa vaihtoehtoisiin joukkoliikenneratkaisuihin liittyy merkittävän mittainen ero matka-ajassa. Lauttojen vuoroväli on tiheä erityisesti ruuhka-aikoina. Yleensä lauttaan siirrytään terminaalin läpi jalan ja jatkoyhteydet on hyvin ja monipuolisesti hoidettu terminaalista eteenpäin. Lauttayhteys kuuluu tyypillisesti osaksi joukkoliikennekortilla ostettavia palveluita, jolloin yksittäisten lippujen ostaminen lauttamatkaa varten on erittäin vähäistä. Selvityksessä esitettyä tiiviin kaupunkiliikenteen bussi-lautta- joukkoliikennejärjestelmää, jossa lauttamatka on osa bussien aikataulutettua linjaosuutta, ei tiettävästi ole käytössä missään muussa kaupungissa maailmalla. Kruunuvuoren selän ylittävässä lauttaan perustuvassa ratkaisussa useita mainituista piirteistä on tunnistettavissa. Lauttayhteys yhdistää suoraviivaisesti meren ylitse reitin lähtö- ja määränpään. Vaihtoehtoinen reitti muodostuu maantieteellisesti pitkäksi, tosin sen ero matka-ajassa suhteessa lauttaliikenteeseen jää kiertoreitin pituudesta huolimatta vähäiseksi. Lauttareitin toinen pää sijaitsee kantakaupungissa tai sen läheisyydessä. Lauttaan siirryttäisiin pääsääntöisesti linja-autolla. Luonnollisin hallinnollinen toteutusmuoto olisi kaupungin järjestämä palvelu osana Helsingin seudun yhteistä lippujärjestelmää. Selvityksessä vertailtiin eri lauttatyyppien ominaisuuksia ja mahdollisia reittejä kantakaupungin ja Laajasalon välillä. Tarkemmin selvitettäväksi valittiin Katajanokan ja Kruunuvuorenrannan välillä liikennöivä bussilautta. Tavoitteena oli määritellä palvelutasoltaan optimoitu ratkaisu. Lautan vuoroväliksi on suunniteltu 6 minuuttia ja lautan ajoaika samansuuruiseksi. Pääsääntöisesti lautalle ja sieltä pois siirryttäisiin linja-auton kyydissä. Lautalla olisi mahdollista kulkea myös kävely- ja pyöräilyliikenteen erillistä porttia ja lautan osaa käyttäen. Riittäväksi matkustajakapasiteetiksi on arvioitu noin 150 henkilöä. Liikenne-ennusteen mukaan lauttaa käyttäisi noin 8800 matkustajaa vuorokaudessa ja kokonaismatka-aika Helsingin keskustaan olisi noin 37 min (siltayhteys yli matkustajaa ja matka-aika 29,8 min). Lauttaliikenteen vaikutukset ympäristöön jäävät vähäisiksi. Molemmille rannoille pitää rakentaa uudet laiturit ja järjestää yhteydet lauttarantaan. Meriväylää pitää rakentaa ja parantaa vähäisessä määrin. Vilkas lauttaliikenne aluksineen ja lauttarannat tukisivat Helsingin kaupungin merellistä ilmettä ja imagoa. Vesiliikenteen infrastruktuuri on helposti poistettavissa ympäristöstä, mikäli muuttuneet ympäristöarvot tms. seikat joskus myöhemmin sitä edellyttäisivät. Lauttaan perustuvan joukkoliikenneratkaisun investoinnit jakautuisivat kahteen isoon kokonaisuuteen, joista ensimmäinen olisi lauttarantojen, terminaalin ja lippujärjestelmän sekä merellisen ja maanpäällisen infrastruktuurin rakentaminen. Toinen investointikokonaisuus muodostuisi lauttoihin tarvittavista investoinneista. Lauttojen investoinnit olisi porrastettavissa alueen rakentamisen ja liikenteen kasvun tahdissa. Vesiliikenteen infrastruktuuriin kohdistuva investointikustannus on noin 31 milj. euroa, josta viiden lautan osuus on noin 25 milj. euroa. Luvuissa on otettu huomioon 20 % kustannusten nousuvaraus. Huolto- ja ylläpitokustannukset operointikustannuksineen ovat noin 4,3 milj. euroa vuodessa. Vaihtoehtoisen siltayhteyden investointikustannukseksi on arvioitu 200 milj. euroa. Lauttayhteyden yhteiskuntataloudelliset hyödyt jäävät käyttökustannuksia pienemmiksi ja hyötykustannussuhde näin negatiiviseksi. Vertailussa esillä olleeseen raitiotiesiltavaihtoehtoon lauttajärjestelmän kumulatiiviset investointi-, käyttö-, ylläpito- ja korkokustannukset ovat selvästi siltayhteyttä pienemmät seuraavan 40 vuoden aikana. Laskennallisesti lauttajärjestelmän kustannukset nousevat siltayhteyden tasolle kaukana tulevaisuudessa yli 100 vuoden päästä. Laskelmat on vertailukelpoisuuden vuoksi tehty ksv:ssä siltayhteyden arviointiin tehdyllä arviointimenettelyllä, jota ei ole optimoitu vesiliikenteen arviointiin. Yhden lauttamatkan hinnaksi on arvioitu 2,3 euroa/matkustaja. Selvityksen perusteella bussilauttaan perustuva joukkoliikenneratkaisu on nykyisin käytössä olevalla tekniikalla toteutettavissa. Lauttayhteyden käyttöönotto edellyttää vesiliikenteen infrastruktuurin luomista kerralla käyttökuntoon. Investointi- ja operointikustannusten kertymistä voidaan ohjelmoida Laajasalon asuinalueen rakentumisen mukaisesti, jolloin järjestelmän kustannustehokkuutta voidaan jossakin määrin optimoida. Avainsanat: Joukkoliikenne, lautta-alus, liikennejärjestelmä
5 Publisher: City of Helsinki, Economic and Planning Authors: Destia Ltd. Infrastructure Planning, Finnferries Title: Report on ferry-based public transport connection between Helsinki city center and Laajasalo. Helsinki, 2011, p app. 13 P. 1 Summary In a number of city locations in the world and in Europe there are public transport solutions based on the ferries. Public transportation solution, partially based on public ferries, is used in cities where public transportation is used daily by many millions of people, and where urban structure is shattered by nature. In the identified locations public transport ferry connects two or more places of departure and destinations over the waters. Often, the other end of a ferry connection is the city s central economic, administrative or cultural center. When moving to these locations by using alternative public transport solutions there is a signifi cant long delay in the timetable. Ferries are frequent, particularly during peak periods. As a rule, passengers move into and out of the ferry through the terminal on foot. In all destinations connections forward from the terminal are well-managed. As a rule, a ferry service is part of the municipal public transport solution and a travel card, when buying individual tickets for the ferry trip is very low. The presented ferry transportation system, where the ferry trip is a part of scheduled bus line, is probably not in use anywhere in the world. In ferry based transport solution of Kruunuvuori bay a number of these features have been identifi ed. Ferry connection will connect a starting place and a destination of the route straight over the sea. An alternative route will become geographically long, although the delay of the timetable compared to the ferry traffi c will be minor, despite the length of the by-pass route. The other end of the ferry route will be located in the inner city or in its vicinity. The potential number of users in Laajasalo ferries will be limited, and transport to the ferry will take place mainly by bus. The most natural form of the administrative implementation of the service would be organized as part of the city s public transport card. Different ferry types and alternative route options were compared in the study. The bus transport ferry operating between Katajanokka and Kruunuvuorenranta was chosen for the further research. The aim was to determine the optimal service of level. Frequency on ferries has been planned for 6 minutes and the ferry trip time at the same level. Mainly, the transport to and from the ferry would take place by bus. The ferry would be accessible by pedestrians and by bicycle traffic trough a separate gate and using a separate compartment of the ferry. The estimated amount of ferry passengers will be about 150 people. According to the traffic forecast approximately passengers will use the ferry connection daily when total travel time to the Helsinki city centre is 37 minutes. (the bridge connection: over passengers and total travel time 29,8 minutes). The ferry will have only minor effects on the environment. Both of the banks require the construction of pier structures, the integration of land traffi c to the terminal by building short routes will also be needed, and the sea routes will need some new navigation marks indicating the sea lane. Busy ferry traffi c with its vessels and ferry terminals would support the maritime look and image of the City of Helsinki. The infrastructure of waterway transport in the environment can be easily removed, if the change in environmental values or other factors, sometimes later, would require it. The investments of ferry-based transportation system would be divided to the two large complexes, the first of which would be the building of the ferry berths, the terminal and the ticket system as well as marine and terrestrial infrastructure construction. Another investment entity would be the investment in ferries. This investment would be graduated in time with the construction of the area and the growth of the traffic. The investment cost of the waterway transport infrastructure is approximately 31 million Euros, of which the investment cost of five vessels is about 25 million Euros. Figures include 20 % reserve for increase in the investment cost. Service and maintenance costs with operating cost are about 4.3 million Euros per year. Investment cost of the alternative bridge connection is about 200 million Euros. The socio-economic benefits of ferry system are lower than it s operating costs and thus the cost-benefit ratio remains negative. Compared to the bridge option the cumulative overall costs of ferry system including interest cost are lower than the costs of bridge during the next 40 years. The costs of ferry transport system will increase in the level of bridge connection far away in the future over 100 years hence. Due to comparison between options the ferry connection calculations have been made applying the same methods than estimating the bridge connection, which are not fully optimal for the assessment of the ferry traffic The price of ferry trip was calculated to be 2,3 Euros/passenger. According to the study, the ferry-based public transport solution is technically feasible by using existing techniques. Implementation of the ferry connection requires that the entire waterway transport infrastructure will be created at a time. Ferry investment and accumulation of operating costs can be programmed accordingly the structuring of Laajasalo residential area, when the cost-effectiveness of the ferry service can be optimized to some extent. Keywords: Public transport, ferry, transport system
6 Esipuhe Helsingin kaupungin strateginen valinta on ollut kaupunkirakenteen eheyttäminen ja liikennejärjestelmän kehittäminen pääosin raideliikenteeseen perustuen, joukkoliikenteen palvelutasoa nostamalla ja kävely- ja pyöräilymahdollisuuksia lisäämällä. Helsingissä on tutkittu pitkään mahdollisuutta saada sujuva joukkoliikenneyhteys rakenteilla olevan Kruunuvuoren rannan ja kantakaupungin välille. Selvityksissä ovat olleet esillä siltaan, vesiliikenteeseen ja köysirataan perustuvat vaihtoehdot joukkoliikenneratkaisuksi. Kaupunkisuunnitteluvirasto on käynnistänyt vuonna 2010 asiasta ympäristövaikutusten arvioinnin, jossa arviointiohjelman mukaan arvioidaan vesiliikennevaihtoehto. Tämän työn tarkoituksena oli tuottaa yhdeksi arvioinnin vaihtoehdoksi lauttaliikenteeseen perustuva joukkoliikenneratkaisu kantakaupungin ja Laajasalon väliselle vesialueelle. Lauttaliikenteeseen perustuvaa joukkoliikenneratkaisua ei tässä mittakaavassa ja palvelukonseptissa ole Suomessa käytössä. Selvitystyön aikana haettiin maailmalta erilaisia kokemuksia ja referenssejä lauttaliikenteeseen perustuvan joukkoliikenneratkaisun pohjaksi. Työn ohjausryhmään kuuluivat: - Jari Tirkkonen, pj Helsingin kaupunki, Talous- ja suunnittelukeskus - Sami Aherva Helsingin seudun liikenne - Aarno Ahti Helsingin Satama - Markku Granholm Helsingin kaupunki, Kaupunkisuunnitteluvirasto - Riitta Jalkanen Helsingin kaupunki, Kaupunkisuunnitteluvirasto - Arto Siitonen Helsingin kaupunki, Liikennelaitos - Ville Vastamäki Helsingin kaupunki, Talous- ja suunnittelukeskus Työn projektiryhmään kuuluivat Jouni Riihelä, Marja-Terttu Sikiö ja Jussi Sipilä Destia Oy:stä. Työ alkoi elokuussa 2010 ja päättyi lokakuussa Työn aikana HSL selvitti myös köysiradan käytön mahdollisuutta Laajasalon joukkoliikenneratkaisuksi (Köysirata Kruunuvuorenranta Helsingin kantakaupunki, esiselvitys) ja johdinautoliikenteen käyttöä pääkaupunkiseudulla.
7 Sisällys Esipuhe Selvityksen lähtökohdat Työn tausta Tavoitteet Selvitysalue Vertailuvaihtoehtojen kuvaus Liikenteen ennustaminen Näkökohtia ja referenssikohteita Vancouver, British Columbia, Kanada Tukholma, Ruotsi Lissabon, Portugal Amsterdam, Hollanti Näkökohtia lauttaliikenteestä osana joukkoliikennejärjestelmää Lauttaliikennevaihtoehdot ja niiden vertailu Lauttaliikennevaihtoehtojen muodostaminen Lauttaliikenteen palvelukonseptit Lauttaliikenteen reittivaihtoehdot Vaihtoehtojen vertailu Jatkotarkasteluun valittu bussilautta välillä Kruunuvuorenranta Katajanokka Joukkoliikennereitit ja meriväylä Kadut ja kävely- ja pyörätiet Lauttapaikkojen rakenteet Bussilautan ominaisuudet Lauttapaikkojen palvelut ja lippujärjestelmä Liikenteen ohjaus ja hallinta Joukkoliikenteen palvelutaso Bussilautan matkustajamäärä Lauttajärjestelmän kustannukset Bussilauttajärjestelmän vaikutukset Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset ympäristöön ja kaupunkikuvaan sekä vaikutukset maankäytön kehittymiseen ja aluerakenteeseen Vaikutukset eri väestöryhmiin
8 6 Vaikutusten analysointi Kannattavuuslaskelma Herkkyystarkastelu Ylläpito- ja operointikustannusten vertailu siltavaihtoehtoon Toteutettavuuden arviointi Yhteenveto Johtopäätökset...67 Lähdeviitteet...68 Liitteet...69 Liite 1. Lauttavaihtoehtojen vertailutaulukko...69 Liite 2. Investointi- ja kustannuslaskennan perusteet...69 Liite 3. Kannattavuuslaskelma...69 Liiteet Aikaisemmat selvitykset Kruunuvuorenrannan joukkoliikenneyhteydestä
9 1 Selvityksen lähtökohdat 1.1 Työn tausta Helsingin kaupungin strategian (Strategiaohjelma Helsingin kaupunki ) mukaan kaupunkirakennetta eheytetään ja toteutetaan toimivia urbaaneja asuinalueita ja ympäristöjä. Liikennejärjestelmää kehitetään kestävien liikennemuotojen edistämiseksi. Kehitys tapahtuu pääosin raideliikenteeseen perustuen joukkoliikenteen palvelutasoa nostamalla sekä kävely- ja pyöräilymahdollisuuksia lisäämällä. Kruunuvuorenrantaan on syntymässä noin asukkaan asuinalue, jonka rakentaminen alkaa Asutuksen lisäksi alueelle on suunniteltu toteutuvan työpaikkaa ja monipuolisia virkistysalueita. Alue on kaavoitettu entisen öljysataman alueelle ja se sijoittuu kiinteästi Laajasalon olemassa olevan asutuksen yhteyteen. Samanaikaisesti ollaan kehittämässä myös vanhemman Laajasalon aluetta. Kruunuvuorenrantaan toteutetaan erilaisia asuinympäristöjä ja asumisvaihtoehtoja pientaloista kerrostaloihin. Helsingin kaupungin tavoitteena on joukkoliikenteeseen vahvasti pohjautuvan kaupunginosan rakentaminen Kruunuvuorenrannan ja Laajasalon alueille. Kaupunginosan joukkoliikenneratkaisun tulisi olla riittävän kattava ja palveleva, jotta alueen asukkaat tottuisivat sen käyttäjiksi alueen rakentumisesta alkaen. Yksi alueen suunnittelun keskeisimmistä lähtökohdista on ollut laadukkaan joukkoliikenneyhteyden rakentaminen Kruunuvuorenselän yli Helsingin keskustaan. Nykyinen metroon ja liityntäbussiin perustuva joukkoliikenneyhteys Herttoniemen kautta on noin 13 kilometriä. Lauttayhteys Kruunuvuoren selän ylitse muodostuu huomattavasti lyhyemmäksi - vain viiden ja puolen kilometrin mittaiseksi. Joukkoliikenneyhteyden toteuttamista Kruunuvuorenselän ylitse on selvitetty vuodesta 1999 lähtien. Yhteydestä on laadittu suunnitelmia ja järjestelmävaihtoehtoja (mm. vuosina 2002 ja 2006). Toteuttamista on suunniteltu myös kiinteänä silta- tai tunneliyhteytenä (Laajasalon raidevaihtoehtojen järjestelmätarkastelu. Vuonokari P. et. al ), joissa liikennöintivaihtoehtoina ovat olleet metro ja raitiovaunu. Selvityksessä metron rakentamiskustannuksiksi arvioitiin siltavaihtoehdossa 596 M ja tunnelivaihtoehdossa 655 M. Raitiotien rakentamiskustannuksiksi arvioitiin sillalla 125 M ja tunnelissa 205 M. Myöhemmin (v.2010) laadittu kiinteän siltavaihtoehdon tarkistettu kustannusarvio on 187 M (hintataso 12/2009), joka on vuonna 2011 indeksikorjattu 200 M :oon (hintataso 9/2011). Myös Hakaniemen ja Kruunuvuorenrannan välisestä köysiratayhteydestä on laadittu erillinen selvitys. Siinä köysiradan investointikustannuksiksi arvioitiin M. (Köysirata Kruunuvuorenranta Helsingin kantakaupunki, esiselvitys. Bäckström J. et. al. 2011). Vuonna 2011 valmistui hankeselvitys johdinautoliikenteen palauttamiseksi Helsinkiin. Aikaisempien selvitysten tuloksia on esitelty liitteissä
10 1.2 Tavoitteet Selvityksessä on hahmoteltu ja arvioitu lauttaliikenteeseen perustuvaa joukkoliikenneyhteyttä Kruunuvuorenselän yli Laajasalosta kantakaupunkiin. Raportissa lautalla tarkoitetaan vapaasti vedessä ohjailtavaa lautta-alusta, jossa on ajoneuvokansi. Lauttaan perustuva joukkoliikennejärjestelmä suunnitellaan vaihtoehdoksi siltayhteydelle, ja se on yksi Laajasalon joukkoliikenneyhteyden YVA-tarkastelun vaihtoehdoista. Lauttaliikenteeseen perustuvaa joukkoliikenneyhteyttä hahmoteltaessa on ollut tavoitteena pyrkiä mahdollisimman lähelle kiinteää joukkoliikenteen siltayhteyttä vastaavaa palvelutasoa. Järjestelmää on hahmoteltu sillä tarkkuudella, että liikennejärjestelmän palvelutasoa ja kustannuksia on voitu luotettavasti arvioida. Selvityksessä on arvioitu yhteyden toteuttamis- ja käyttökustannukset, jolloin niitä on voitu verrata Kruunuvuorenselän ylittävän joukkoliikenteen siltayhteyden vastaaviin kustannuksiin. Tämän työn yhteydessä on selvitetty myös siltayhteyden käyttökustannukset vaihtoehtojen vertailua varten. 1.3 Selvitysalue Selvityksessä käsitellään suoraa joukkoliikenneyhteyttä Helsingin keskustasta lautalla Kruunuvuoren selän yli uudelle Kruunuvuorenrannan alueelle. Alueen kartta on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Kruunuvuorenrannan alueen sijainti 10
11 Öljysataman toiminta Kruunuvuorenrannan alueella on loppunut ja alueen rakentaminen alkanee vuoden 2013 aikana katujen ja muun infrastruktuurin rakentamisella. Asuntojen rakentaminen alkaa Gunillankalliolla ja Borgströminmäellä tämän hetkisten suunnitelmien mukaan vuonna Kuvassa 2 on esitetty alustava näkemys Kruunuvuorenrannan alueen rakentamisjärjestyksestä. GUNILLANKALLIO Rakentamisvuodet asuntoja n kem 2 KAITALAHDEN LAAJ. JA HOPEALAAKSO Rakentamisvuodet asuntoja n kem 2 BORGSTRÖMINMÄKI Rakentamisvuodet asuntoja n kem 2 HAAKONINLAHTI POHJOINEN JA ETELÄ Rakentamisvuodet asuntoja n kem 2 HAAKONINLAHDEN RANTAKORTTELIT JA KESKUSTA Rakentaminen asuntoja n kem 2 KRUUNUVUORI Rakentamisvuodet asuntoja n kem 2 KOIRASAARET Rakentamisvuodet asuntoja n kem 2 STANSVIKINNUMMI Rakentamisvuodet asuntoja n kem 2 Kuva 2. Kruunuvuorenrannan maankäytön kaavailtu kehittyminen. 11
12 1.4 Vertailuvaihtoehtojen kuvaus Vertailuvaihtoehdoilla tarkoitetaan nykyistä joukkoliikenneyhteyttä ja raitiotiesiltavaihtoehtoa. Nykyinen joukkoliikenne tarkoittaa yhteyttä Kruunuvuorenrannasta ydinkeskustaan, joka kulkee liityntäbussilinjoilla Herttoniemen metroaseman kautta metroyhteydellä keskustaan. Siltavaihtoehdolla tarkoitetaan Kruunuvuorenrantaan suunniteltua raitiotieyhteyttä (Laajasalon raidevaihtoehtojen järjestelmätarkastelu 2008). Raitiotiesilta merkitsisi raitiotieverkoston rakentamista Kruunuvuorenrannan ja Laajasalon alueille. Nykyinen joukkoliikenneyhteys Laajasalosta ydinkeskustaan perustuu metroon ja Herttoniemen metroaseman liityntäbussiliikenteeseen. Mikäli uutta joukkoliikenneyhteyttä ei toteutettaisi, Kulosaaren sillan ylittäisi liikenne-ennusteen mukaan päivittäin noin joukkoliikennematkustajaa, kun Kruunuvuorenranta ja Laajasalon täydennysrakentamisalueet on toteutettu ja niillä olisi asukasta. Itämetron toteuttaminen lisää myös omalta osaltaan metron matkustajamäärää. Kulosaaren sillalla on metroliikenteen matkustajamäärä liikenne-ennusteiden mukaan suurin. Kun automaattimetro otetaan käyttöön, metron vuoroväli muuttuu nykyisestä 4 minuutista 2,5 minuuttiin ja sen myötä matkustajakapasiteetti (teoreettinen maksimi) kasvaa nykyisestä noin 7 % (2011: matk/h, tulevaisuudessa: matk/h). Vuodelle 2025 laaditun liikenne-ennusteen mukaan automaattimetron matkustajamäärän on arvioitu olevan lähellä kapasiteettia (metron vuoroväli 2 min, 2 vaunuparia). Joukkoliikenneyhteys Kruunuvuorenselän yli vähentäisi matkustajia metrosta ja vapauttaisi kapasiteettia muilta suunnilta tulevien matkustajien käyttöön (Metron kulunvalvontatekniikan uusiminen, Osaraportti 2, Hankkeen liikenteelliset vaikutukset. Vepsäläinen S. 2005). Selvityksen kannattavuuslaskelmassa on lauttavaihtoehtoa verrattu vertailuvaihtoehtoon, jossa Laajasalon joukkoliikenne on järjestetty Herttoniemen kautta. Kannattavuuslaskelman vertailuvaihtoehto on esitetty kuvassa 3. 12
13 Kuva 3. Nykyisen joukkoliikenteen mukainen vaihtoehto, uutta joukkoliikenneyhteyttä ei toteuteta ja joukkoliikenne toteutetaan nykyisin järjestelyin. Siltavaihtoehdossa raitiovaunut kulkevat keskustasta Liisankadun kautta Tervasaareen ja sieltä sillalla Sompasaareen ja edelleen Korkeasaareen, josta rantaviivan yli Palosaaren kautta sillalla Kruunuvuorenselän yli. Pisin siltajakso olisi Kruunuvuorenselän ylittävä osuus. Raitiotiesiltayhteys on kuvattu yksityiskohtaisemmin selvityksessä Laajasalon raidevaihtoehtojen järjestelmätarkastelu Raitiotiesiltavaihtoehto on esitetty kuvassa 4. Lauttaliikenteen ylläpito- ja operointikustannuksia on verrattu siltavaihtoehtoon. Kruunuvuorenselän ylittävä silta on mitoitettu 15 metriä leveäksi ja profi ililtaan sellaiseksi, että myös pikaraitiotie voisi sitä käyttää. Pikaraitiotievaraus liittyy Santahaminan alueen vaihtoehtoiseen kehittämiseen asuinalueeksi. Sillalla on raitiotien lisäksi: pyöräily- ja jalankulkuraitti sillan molemmilla reunoilla pelastusajoneuvojen kulkuyhteys pyöräily- ja jalankulkuraitilla. Muut sillat on mitoitettu 11 metriä leveiksi. Siltoja voivat käyttää myös pelastustoimen ajoneuvot. 13
14 Siltavaihtoehdon liikennettä on tarkasteltu tilanteessa, missä Kruunuvuorenranta ja Laajasalon täydennysrakennusalueet on rakennettu ja alueella on noin asukasta. Kruunuvuorenselän ylittää tarkastelutilanteessa matkustajaa päivässä. Laajasalon alueen raitiovaunu- ja bussiliikenteen vuosittaiset käyttökustannukset olisivat 12,05 M. Yhteys Kruunuvuorenrannasta keskustaan (Rautatientorin metroasemalle) kestäisi 19 minuuttia. Raitiotielinjan keskinopeus keskustaan asti laskettuna olisi 23 km/h. Raitiotielinjan rakentaminen lyhentäisi keskimääräistä matka-aikaa Kruunuvuorenrannasta keskustaan 40,3 minuutista (0+ -vaihtoehto) 29,8 minuuttiin. Vuosittaisten matka-aikasäästöjen määräksi on arvioitu 5,28 M. Rakentamiskustannusten määräksi on arvioitu 200 M. Kuva 4. Raitiotiesiltavaihtoehto ja siihen liittyvä joukkoliikenneverkko. 14
15 1.5 Liikenteen ennustaminen Liikenne-ennustemallin taustat Tässä selvityksessä käytetty joukkoliikenteen matkustajamääräennuste on laskettu pääkaupunkiseudun liikenne-ennustemallilla (Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma PLJ 2002, Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 2003:9. YTV ) Emme3-ohjelmistolla. Malli perustuu vuonna 2000 toteutettuun pääkaupunkiseudun henkilöliikennetutkimukseen. Malli soveltuu erilaisten maankäyttösuunnitelmien ja suurten liikennehankkeiden liikenteellisten vaikutusten arviointiin. Henkilöliikenteen ennuste perustuu neliportaiseen mallijärjestelmään (kuva 5). Mallijärjestelmässä jokaista mahdollista matkojen lähtö- ja määräpaikkaa ei ole kuvattu vaan pääkaupunkiseutu on jaettu osa-alueisiin, joiden välisiä matkoja mallinnetaan. Osa-alueiden väliset keskeisimmät liikenneyhteydet on kuvattu mallissa linkkeinä, jotka muodostavat liikenneverkon. Mallijärjestelmässä on kuvattuna myös joukkoliikennelinjastot. Liikenteen mallintamisen ensimmäisessä vaiheessa lasketaan pääkaupunkiseudun eri osa-alueiden tuottama matkatuotos lähtevien matkojen määrä. Toisessa vaiheessa lasketaan kultakin osa-alueelta lähtevien matkojen suuntautuminen eli millä osa-alueella matkan päätepiste on. Kolmannessa vaiheessa lasketaan matkojen kulkutapajakauma kunkin lähtö- ja määräpaikkaparin välillä. Kulkutavalla tarkoitetaan esimerkiksi henkilöautoa, junaa, metroa, bussia, polkupyörää, kävelyä tai lauttaa ja kulkutapajakaumalla kuvataan sitä kuinka suuri osa matkoista tehdään esimerkiksi pyöräillen. Neljännessä vaiheessa mallinnetaan matkojen reitinvalinta. Reitinvalintamallilla pyritään kuvaamaan matkustajan käyttäytymistä matkan varrelle osuvissa valintatilanteissa, joita voi olla esimerkiksi bussilinjan valinta pysäkillä Väestötiedot ikäryhmittäin ja alueittain Työpaikkamäärät toimialaluokittain ja alueittain Autojen lukumäärä kotitalouksittain alueittain Kotitalouksien kuukausitulot alueittain Alueen matkatuotos Matkojen suuntautuminen Kulkutavan valinta Reitin valinta Alueiden väliset etäisyydet Autoliikenteen matka-ajat Joukkoliikenteen matka-ajat ja vaihtomäärät Matkan kustannukset eri kulkutavoilla Kuva 5. Pääkaupunkiseudun liikenne-ennustejärjestelmä 15
16 Tässä käytetty liikenne-ennuste on laskettu vuodelle Ennusteen pohjana olevat väestö- ja työpaikkaennusteet ovat pääosin pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman 2007 mukaiset. Helsingin osalta maankäyttöä on tarkennettu uusimpien suunnitelmien mukaisiksi. Myös vuoden 2030 liikennejärjestelmän kuvaus pohjautuu pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan Kruunuvuorenrannan joukkoliikennetarjonnan kuvausta on kuitenkin tarkennettu ja Kruunuvuorenrannan raitiotieyhteys on korvattu lauttayhteydellä. Liikenne-ennuste on pyritty laatimaan yhteismitalliseksi Laajasalon raidevaihtoehtojen järjestelmätarkastelujen liikenne-ennusteen kanssa. Joukkoliikenteen kysyntä oletettiin samaksi lauttavaihtoehdossa kuin raitiotievaihtoehdossa. Eroksi raide- ja lauttavaihtoehtojen välille jäi reitinvalinta eli se miten matkustajat jakautuvat eri joukkoliikennelinjoille. Reitinvalinta mallinnettiin Emme3-ohjelmistolla. Mallinnuksessa käytettiin seuraavia matkustajien käyttäytymistä kuvaavia parametreja: ajoneuvossa oloajan painokerroin = 1 odotusajan painokerroin = 2 kävelyajan painokerroin = 2 nousuajan painokerroin = 1 odotusaikatekijä = 0.5 koetun vuorovälin leikkuri 10 minuuttia Yllä olevia parametreja käytettiin sekä raide- että lauttavaihtoehdolle. Yleensä matkustajat kokevat raideliikenteen bussiliikennettä houkuttelevammaksi. Tämä voidaan havaita ihmisten todellisesta liikennekäyttäytymisestä, sillä raideliikenne saa bussiliikenteeseen nähden enemmän matkustajia kuin pelkän matka-ajan ja vuorotarjonnan perusteella voidaan olettaa. Tätä nk. statustekijää voidaan mallintaa nousuvastuksen avulla. Työssä käytettiin seuraavia nousuvastuksia: metro 0 min juna 1 min raitiovaunu 0 min lautta 0 min bussi 3 7 min riippuen linjan pituudesta 16
17 Lautan oikeasta statusarvosta ei pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmässä ole kokemusta. Noin 800 vakituisen asukkaan ja noin 400 työpaikan Suomenlinnan lauttaliikenne on hyvin erityyppistä, kuin Kruunuvuorenrannan asutus- ja työpaikka-alueen arki- ja työmatkaliikenne. Erityisesti vapaa-ajan matkoihin kuuluu erilaisten houkuttelevien vaihtoehtoisten kulkumuotojen valinta. Lauttamatkaan liittyy elämyksellisyys, jota ei ole muissa joukkoliikennemuodoissa. Tätä ei voida mallinnusohjelmistoilla käytännössä kuvata Liikenne-ennusteisiin liittyvät epävarmuustekijät Liikenne-ennusteet pyrkivät kuvaamaan tulevaisuuden liikennettä nykyisten liikkumistottumusten ja arvostusten pohjalta. Ennusteiden virhemahdollisuuksia pyritään minimoimaan, mutta lopullinen kehitys saattaa muodostua erilaiseksi kuin nyt kuvitellaan. Ennusteet pohjautuvat olettamuksiin maankäytöstä, matkustuskäyttäytymisestä, talouden kehityksestä, liikennepolitiikasta ja liikennejärjestelmästä. Ennusteohjelmiston matemaattisella mallilla pyritään kuvaamaan monimutkaista ilmiöitä, johon vaikuttavia tekijöitä on useita ja eri tekijöiden yhteisvaikutukset ovat monimutkaisia. Liikenne-ennusteilla pyritään kuvaamaan ihmisten liikkumiskäyttäytymistä, johon vaikuttavat lukuisat tekijät ja joita on kuvattu mm. yleistetty matkavastus -käsitteellä (kuva 6). Yleistetty matkavastus koostuu palvelutasosta ja hinnasta (Taajamien joukkoliikenteen suunnittelu ja hoito. Ojala J. et. al. 1994). Palvelutaso taas koostuu matka-ajasta, matkan laatutekijöistä ja liikennejärjestelmän ominaisuuksista. Yleistetyn matkavastuksen ominaisuuksista pyritään liikenne-ennustetta laadittaessa kuvaamaan tarkasti matkaajat, matkan hinta sekä liikennejärjestelmän ominaisuuksista vuorovälit ja vaihtojen lukumäärät. Muut laadulliset tekijät ja liikennejärjestelmää kuvaavat asiat on yhdistetty Emme-ohjelmassa yhteen parametriin, jota kuvaa kulkumuotokohtainen nousuvastus. Käytännössä malli pelkistää voimakkaasti monimutkaista kokonaisuutta ja kuvaakin parhaiten muutoksen suuntaa ja muutoksen suuruusluokkaa. Mallinnuksen tulos on täysin riippuvainen mallinnusohjelmistoon syötetyistä parametreistä ja niiden arvoista. Tämän vuoksi mallinnuksen tuotoksena syntyviin matkamääriin tulee suhtautua kriittisesti. 17
KRUUNUVUORENSELÄN LAUTTALINJA JULKISELLE LIIKENTEELLE
Stadin Rantaryhmä 18.4.2010 KRUUNUVUORENSELÄN LAUTTALINJA JULKISELLE LIIKENTEELLE Taustaa Tämä pieni esiselvitys on tehty asiantuntijavoimin, realistiseksi vaihtoehdoksi Kruunuvuorenselän yli suunnitteilla
LisätiedotJoukkoliikenne Helsingissä Missä mennään?
Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Liikenneilta 22.9.2016 Niko Setälä Kaupunkisuunnitteluvirasto 22.9.2016 Tavoitteita joukkoliikenteen suunnittelussa 2 Kaupunki kasvaa Kaupungin kasvaessa myös
LisätiedotPikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson
Pikaraitiotie Mikä se on Davy Beilinson Pikaraitiotien suunnittelutavoitteet Tavoitteena on kohtuuhintainen, tehokas joukkoliikenneväline, jonka kapasiteetti ja matkanopeus (noin 25 km/h pysähdyksineen)
LisätiedotOjalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava
Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava Liikenne-ennuste 1 1. Johdanto Tässä työraportissa esitellyt liikennemallitarkastelut liittyvät Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaavan vaikutusten arviointiin.
LisätiedotToimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja Ville Lehmuskoski, p , erikoissuunnittelija Tarja Jääskeläinen, p.
Hallitus 163 23.11.2010 JOUKKOLIIKENTEEN YKSIKKÖKUSTANNUKSET VUONNA 2009 393/07/71/711/2010 hall 163 Esittelijä Valmistelija Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osaston johtaja Ville Lehmuskoski, p. 4766 4330,
LisätiedotMiten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki
Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten ruuhkaliikenteen laatuongelmaan joukkoliikenteessä tulisi suhtautua? ihmiset roikkuisivat
LisätiedotHelsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009
Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009 Strafica Oy Liikennejärjestelmävaihtoehdot 1. Taajamaliikennerata Porvooseen HELI-käytävässä (960 Meur)
LisätiedotTampereen raitiotie,
Tampereen raitiotie, yleissuunnitelma Raitiotie joukkoliikennejärjestelmän runkona Kaupunginvaltuuston iltakoulu 24.4.2013 joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita Lähtökohtia vuoden 2030 joukkoliikennejärjestelmän
LisätiedotVälityskyvyn tarve Turun raitiotie- ja superbussireiteillä
Välityskyvyn tarve Turun raitiotie- ja superbussireiteillä 22.1.2018 1 (6) Sisällys 1 Kalustotyyppien välityskyky... 2 2 Huipputunnin välityskyky... 3 3 Kalustotyypin valinta Turussa... 4 3.1 Liikenne-ennusteen
LisätiedotHelsinki Metropolitan Area Council
Helsinki Metropolitan Area Council Current events at YTV The future of YTV and HKL On the initiative of 4 city mayors the Helsinki region negotiation consortiums coordinating group have presented that:
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/2 27.10.2015
Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) 2 Länsisataman liikenneyhteyksien vaihtoehtoiset ratkaisut (a-asia) HEL 2014-002250 T 08 00 00 Hankenro 0923_18 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut
LisätiedotKRUUNUSILLAT Kansainvälinen suunnittelukilpailu lyhyesti Kilpailusta 20.2.2013
KRUUNUSILLAT Kansainvälinen suunnittelukilpailu lyhyesti kilpailusta 20.2.2013 Kruunusillat Kruunusillat on suunnitteilla oleva liikenneyhteys Kruununhaasta tulevaan merelliseen Kruunuvuorenrantaan. Kilpailualue
LisätiedotLahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto
Lahti Karisto Perustietoa Lahdesta Asukasmäärä 1.1.2009 yhteensä 100 080 henkilöä asukastiheys on 741,0 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 471 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Suunnittelualue: Karisto
LisätiedotSujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja
Sujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja Tulevaisuuden sähköinen kaupunkiliikenne seminaari 3.5.2012 Kerkko Vanhanen kehittämisryhmän päällikkö Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa
LisätiedotMUISTIO J. Rinta-Piirto 4.6.2008 Seinäjoen Itikanmäki Liikenne-ennuste ja arvioita toimivuuksista Lähtökohtia Seinäjoen Itikanmäen alueelle on suunnitteilla uutta maankäyttöä. Tavoitteena on muuttaa joen
LisätiedotHannu Pesonen Strafica Oy
Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009 Strafica Oy Liikennejärjestelmävaihtoehdot 1. Taajamaliikennerata Porvooseen HELI-käytävässä (960 Meur)
LisätiedotHelsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos
Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta
LisätiedotSaavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa
Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III
LisätiedotHelsingin liikennesuunnittelun kehittyminen ja siihen liittyvät ideologiat
RIL VLL 25.9.2015 Helsingin liikennesuunnittelun kehittyminen ja siihen liittyvät ideologiat Yleisasemakaavan 1954 liikenneverkot 25.9.2014 Matti Kivelä 25.9.2014 Matti Kivelä 3 Helsingin kehittyminen
LisätiedotHSL liikuttaa meitä kaikkia. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä
HSL liikuttaa meitä kaikkia Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa meitä kaikkia HSL tarjoaa kattavat liikkumismahdollisuudet sekä luo edellytykset elinvoimaiselle ja viihtyisälle Helsingin
LisätiedotLahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma
Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma 2 3 Suunnittelun lähtökohtia 4 Lahdenväylän pysäkit, esiselvitys 1998 Valtatie 4 ja sen rinnakkaistiet välillä Kehä III Koivukylänväylä,
LisätiedotOulu. Perustietoa!Oulusta! Suunnittelualue:!Kaukovainion! kaupunginosa! Kaukovainio!
Oulu Kaukovainio PerustietoaOulusta Oulussaasui1.1.2009yhteensä137061henkilöä asukastiheyson97,2asukastaperkm 2 henkilöautotiheyson457ajoneuvoa/tuhattaasukasta kohden Suunnittelualue:Kaukovainion kaupunginosa
LisätiedotMetron matkustajakuormitusennuste
MUISTIO Strafica Oy/ Hannu Pesonen 30.3.2012 Metron matkustajakuormitusennuste Taustaa Metron kapasiteetin riittävyyttä on arvioitu mm. Länsimetron suunnittelun yhteydessä (Länsimetron matkustajamäärä-
LisätiedotJOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi
JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi SUY C:1/2003 Seppo Vepsäläinen ISSN 0786-8480 JOUKKOLIIKENTEEN HAASTE Helsinki on joukkoliikennekaupunki. Junat, bussit ja raitiovaunut tarjoavat
LisätiedotJYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI
JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 2 1. KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN ARVOTTAMINEN JOUK- KOLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA
LisätiedotKalasataman raitioteiden yleissuunnitelma Asukastilaisuus Niko Setälä
Kalasataman raitioteiden yleissuunnitelma Asukastilaisuus 10.10.2017 Niko Setälä 10.10.2017 1 Sisältö 1. Kalasataman raitioteiden tavoitteet 2. Ehdotettava raitiotien linjaus ja liikennöinti 3. Tarkasteltuja
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2017 1 (5) 84 Hernesaaren raitiotien yleissuunnitelma HEL 2016-014135 T 08 00 02 Hankenumero 0855_11 Esitys päätti esittää kaupunginhallitukselle Hernesaaren raitiotien
LisätiedotRovaniemi. Perustietoa Rovaniemestä. Pöykkölä. Kaavoitustilanne
Rovaniemi Perustietoa Rovaniemestä Rovaniemellä asui 59 353 henkilöä 1.1.2009 asukastiheys on 7,8 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 522 ajoneuvoa/tuhatta asukasta kohden Pöykkölä Rovaniemi sijaitsee
LisätiedotOtteet Otteen liitteet
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 11/2015 1 (6) 142 Kruunusiltojen liikennesuunnitelma HEL 2014-011893 T 08 00 00 Hankenro 4505_2, karttaruutu H3/R2, S2, T2, J3/P3 Päätös Käsittely päätti hyväksyä liikennesuunnitteluosaston
LisätiedotKruununsillat: Laajasalon raitiotien yleissuunnitelma
dnro 112/07/71/710/2015 Liite 1 Kruununsillat: Laajasalon raitiotien yleissuunnitelma Kysyntäennusteen laadinnan työohjelma HSL Helsingin seudun liikenne 1 1 Taustaa Osana Kruununsillat-hanketta laaditaan
LisätiedotTiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008
Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla Raportti 10.12.2008 Sisällysluettelo 1.Johdanto 2.Yhteenveto 3.Tunnelivaihtoehdon kuvaus 4.Siltavaihtoehdon kuvaus 5.Lauttavaihtoehdon
LisätiedotJoukkoliikenneratkaisun toteutuksen ensimmäinen vaihe
Joukkoliikenneratkaisun toteutuksen ensimmäinen vaihe Kaupunginjohtaja Minna Arve 11.2.2019 Kuva Sigge Arkkitehdit Oy Raitiotiehanke ei ole vain joukkoliikennehanke, vaan merkittävä kasvua tukeva strateginen
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 15/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 15/2013 1 (5) 184 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle kuntalaisaloitteesta, jossa ehdotetaan kehämetroa välille Myllypuro - Viikki - Pakila - Kannelmäki
LisätiedotLaajasalon raideliikenteen vaihtoehdot
Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto Helsinki Suunnittelee 2014:3 Laajasalon raideliikenteen vaihtoehdot Ympäristövaikutusten arviointiselostus Tiivistelmä Hanke ja sen tavoitteet Helsingin Laajasalon
LisätiedotJuhlaseminaari 9.2.2010. Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne
Juhlaseminaari 9.2.2010 Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Miksi seudullinen liikenneorganisaatio? 1. Toimiva liikennejärjestelmä on seudun kansainvälinen kilpailuvaltti. 2. Helsingin seudun
LisätiedotOutlet-kylän liikenneselvitys
SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA Outlet-kylän FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.1.2014 P22086 1 (5) Miettinen Tuomas 15.1.2014 Sisällysluettelo 1 Kaava-alueen sijainti... 2 2 Lähtökohdat... 2
LisätiedotLiikenteen tihentämisen liikenne-ennusteet ja vaikutustarkastelut
Liikenteen tihentämisen liikenne-ennusteet ja vaikutustarkastelut Joukkoliikenteen vuorovälien tihentämisen vaikutuksia on tutkittu laatimalla HSL:n liikennemallilla malliajoja. Malliajon avulla saadaan
LisätiedotSalon kaupungin joukkoliikenteenlinjasto
1(7) Salon kaupungin joukkoliikenteenlinjasto 2019 Vesa-Matti Väistö 16.10.2018 2(7) JOHDANTO Joukkoliikkenne linjaston palvelutason määrittelyn keskeisin tehtävä on kuvata minkä tasoista joukkoliikennettä
LisätiedotMaantielauttaliikennepalvelu Barösund, Pellinki ja Skåldö
sanktioluokitus Maantielauttaliikennepalvelu Barösund, 2018-2019 1 Yleistä... 3 2 Liikennöinti... 3 2.1 Kuljetus... 3 2.2 Kuljetuskaluston ja laitteiden hoito ja ylläpito... 3 2.3 Lauttarantojen hoito
LisätiedotTuusulan yleiskaavaehdotuksen ennusteet
Tuusulan yleiskaavaehdotuksen ennusteet 22.12.2016 1 Ennusteiden taustat ja analyysit 2 Yleistä Tuusulan liikennemallilla on tuotettu yleiskaavaehdotuksen mukainen ennuste vuodelle 2040 Yleiskaavaehdotuksen
LisätiedotJoukkoliikenteen ja matkaketjujen edistäminen maakuntakaavoituksella
Joukkoliikenteen ja matkaketjujen edistäminen maakuntakaavoituksella LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 8.10.2015 Ruut-Maaria Rissanen Pirkanmaan liitto Käynnissä Pirkanmaan maakuntakaava kokonaismaakuntakaavan
LisätiedotLentokenttämetro Toiminnalliset tarkastelut
Lentokenttämetro Toiminnalliset tarkastelut SUY Vepsäläinen, Vatanen D: 3/2006 Sisältö Johdanto 1 Verkot 2 Ennuste 3 Tulokset 3 Väliasemallinen linjaus 4 Lentoasema 4 Aviapolis 4 Vantaanportti 5 Maunula
LisätiedotVALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE
VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE 27.1.2017 JOHDANTO Selvityksessä on tutkittu uuden eritasoliittymän toteuttamista Tampereen itäiselle kehätielle valtatielle 9 Hallilan eritasoliittymän
LisätiedotLiikenneyhteyden kehittämisen yleissuunnittelu ja YVA
Liikenneyhteyden kehittämisen yleissuunnittelu ja YVA Oulun tiepiiri teettää työn, joka sisältää : vaihtoehtoisten liikenneyhteyksien määrittelyn ja ratkaisujen ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA), parhaan
Lisätiedot! 9. p OTE PÖYTÄKIRJASTA. Anl Hallitus RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71.
OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 K a u n i a i n e n K v & K h G r a n k u l l a S t f & S t s Anl. p 12-06- 2014 Hallitus 81 15.04.2014 CNo! 9 RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71.710/2013
LisätiedotNEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK
NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys
LisätiedotLiityntäpysäköinti Pirkanmaalla
Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tuotu esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet erityisesti rautatieasemilla Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 tavoitteena
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 16/ (7) Kaupunkisuunnittelulautakunta Ykp/
Helsingin kaupunki Esityslista 16/2014 1 (7) Käsiteltävä tässä kokouksessa 1 Kaupunkisuunnittelulautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Laajasalon raideliikenteen ympäristövaikutusten arviointiselostuksesta
LisätiedotKruunusillat. Raitiotieyhteys Laajasaloon. Kruunusillat, Helsingin kaupunki, WSP, Knight Architects
Kruunusillat Raitiotieyhteys Laajasaloon Kruunusillat, Helsingin kaupunki, WSP, Knight Architects Kruunusillat-hanke Helsingin asukasluvun muutos WSP Osa seudullista liikennejärjestelmää Osa pyöräilyn
LisätiedotRaitiotien suunnitteluperusteet
Raitiotien suunnitteluperusteet Kaupunginvaltuuston iltakoulu: Raitiotien ja joukkoliikenteen linjaukset Perjantai 16.3.2018 Esitys klo 13.00 13.15 1 projektijohtaja Ville-Mikael Tuominen, raitiotien kehitysohjelma
LisätiedotSuur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä
Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Asukastilaisuuden Raportti Aihe: "Länsimetron liityntäliikenne Suur-Espoonlahden alueella Aika: 18 Maaliskuuta 2014 klo 18 20.30 Paikka: Soukan palvelutalo
LisätiedotHelsingin uuden yleiskaavan liikennejärjestelmä
Helsingin uuden yleiskaavan liikennejärjestelmä Anni Sinnemäki Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto 24.11.2016 Yleiskaava www.yleiskaava.fi Menestyvät kaupungit ovat kasvavia kaupunkeja Vuoteen
LisätiedotSaavutettavuustarkastelut
HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,
LisätiedotJärvenpään yleiskaava Valitut kasvusuunnat Rakennemallin liikenteellinen arviointi
Järvenpään yleiskaava 2040 Valitut kasvusuunnat Rakennemallin liikenteellinen arviointi 26.4.2018 Arvioinnin lähtökohdat Järvenpään yleiskaavan rakennemallivaihtoehtojen (4 kpl) liikenteellinen vaikutusarviointi
LisätiedotTIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua
Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä
LisätiedotSuoran ja pohjoisen metrovaihtoehdon vertailu
Östersundomin liikennejärjestelmäselvitys Suoran ja pohjoisen metrovaihtoehdon vertailu 31.3.2017 Maankäytön rakenne Pohjoinen metrolinjaus Molemmissa vaihtoehdoissa merkittävä osa maankäytöstä ja erityisesti
LisätiedotTiivistelmä. Tiivistelmä 1 (5)
Tiivistelmä 1 (5) Tiivistelmä Selvityksessä on arvioitu yhdyskuntarakenteen vaikutusta liikenneturvallisuuteen Espoon kaupungissa sekä kahdeksassa muussa kaupungissa Suomessa. Työn tavoitteena on löytää
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Savilahti - Keskusta (Niiralankatu - Tulliportinkatu) yleissuunnitelmaperiaatteiden hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. suunnittelujohtaja
LisätiedotPALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ. Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678
PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678 KESKEISIMMÄT PALVELUTASON MITTARIT Liikennöintiaika eli tarjonnan ajallinen laajuus
LisätiedotHelsingin seudun liikenne
Helsingin seudun liikenne Tervetuloa asukasiltaan! 2 29.11.2017 HSL:n yhteistyöalue 7 kuntaa: Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa, Kerava, Kirkkonummi, Sipoo. 1.1.2018 Siuntio ja Tuusula Perussopimuksen
LisätiedotRaahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma
Raahen pohjoisen vyöhykkeen liikennesuunnitelma Raahen kaupunki/ Kaavoitus 2013 1 KAUPUNGINLAHDENRANTA LIIKENNE ALUEEN LIIKENTEELLINEN SIJOITTUMINEN Yhdyskuntarakenne vaikuttaa sekä liikkumistarpeisiin
LisätiedotEteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä
Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue
Lisätiedot1. Suunnittelukohteen sijainti ja nykytila Katuverkko ja liikennemäärä Jalankulku ja pyöräily Joukkoliikenne...
Sisältö 1. Suunnittelukohteen sijainti ja nykytila... 1 Katuverkko ja liikennemäärä... 1 Jalankulku ja pyöräily... 2 Joukkoliikenne... 3 2. Nykyinen ja tuleva maankäyttö... 4 Kortteli 60... 6 3. Asemakaavan
LisätiedotRaidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia
Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia 18.12.2008 Kaukoliikenteen radat 1. Helsinki Turku -yhteys, uusi linjaus (ELSA-rata) Nopea junayhteys Turkuun ja Saloon Samassa
LisätiedotHelsingin kaupunki Esityslista 10/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/
Helsingin kaupunki Esityslista 10/2017 1 (5) 2 Liikenteen kehitys Helsingissä vuonna 2016 (a-asia) HEL 2017-003541 T 08 00 00 Hankenumero 0861_3 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut Yleistä
LisätiedotLiikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo
Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso 25.1.2017 Anna Saarlo Raportti: http://www2.liikennevira sto.fi/julkaisut/pdf8/lts_ 2016-34_liikkumisen_palvelui den_web.pdf 2 Sisältö 1. Palvelurakenne
LisätiedotLiikennesuunnittelu osana kaupunkisuunnittelua. Pihla Kuokkanen
Liikennesuunnittelu osana kaupunkisuunnittelua Pihla Kuokkanen 19.10.2017 Kimmo Brandt Kaupunkiympäristön toimiala Huolehtii Helsingin kaupunkiympäristön suunnittelusta Rakentamisesta ja ylläpidosta Rakennusvalvonnasta
LisätiedotNykyinen junatarjonta. Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittäminen: asemien ja liikenteen suunnittelu
Nykyinen junatarjonta Oriveden keskusta Haapamäen kiskobussit 2 vuoroa/arkivrk Oriveden asema Tampere-Jyväskylä IC-junat 6+6 junaa/arkivrk Haapamäen kiskobussit 2 vuoroa/arkivrk kaupunki lähijunaliikenteen
LisätiedotLiikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia
LISÄÄ KAUPPAMATKOJA PYÖRÄILLEN OVATKO PYÖRÄILIJÄT HYVIÄ ASIAKKAITA? Lähde: Cycle logistics Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia Sara Lukkarinen, Suomi pyöräilee tietoisku 7.3.2014
LisätiedotCapacity Utilization
Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run
LisätiedotKRUUNUVUORENRANNAN JOUKKOLIIKENNEYHTEYS ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
12.5.2014 Oas 1163-00/14 1 (5) KRUUNUVUORENRANNAN JOUKKOLIIKENNEYHTEYS ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelualue Suunnittelualue sijaitsee Sompasaaren salmessa,
LisätiedotFinland/Europe. Helsinki. Metrex Partners. Helsinki Metropolitan Area - Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa
Finland/Europe Metrex Partners Helsinki Helsinki Metropolitan Area SWEDEN Stockholm Area Baltic Sea FINLAND Helsinki Area Tallinn Area ESTONIA RUSSIA St. Petersburg Area Finland in Europe Regions By population
LisätiedotKehäradan vaikutus elämään Vantaalla. Mitä me siitä tiedämme ennalta
Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla Mitä me siitä tiedämme ennalta Uusi brandy Mikä on Kehärata Suunnittelijan visio radasta http://www.youtube.com/watch?v=zkg4xunimmg 3 Aviapoliksen asema elokuu 2014
LisätiedotHIILINEUTRAALIN PÄIVÄN ILTA - NUMEROITA JA KOMMENTTEJA -
HIILINEUTRAALIN PÄIVÄN ILTA - NUMEROITA JA KOMMENTTEJA - Joensuun kaupunki ja Joensuun seudun joukkoliikenne JOJO J-P Vartiainen I kaavoituspäällikkö I 4.2.2019 LIIKKUMINEN SUOMESSA: KULKUMUOTOJAKAUMA
LisätiedotLentokonetehtaan liikenteelliset vaikutukset. Aineisto / Sitowise
Lentokonetehtaan liikenteelliset vaikutukset Aineisto / Sitowise 2 Härmälänrannan alueen kehittyminen Nykytila Asunnoista valmiina noin 40% (Pääosa Valmetinkadun itäpuolella) Työmaaliikenne Useita asuintaloja
LisätiedotViisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä
Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja
LisätiedotLiikkumistutkimus 2018 Kulkutapojen käyttö Helsingin seudulla
Lisätietoja Liikkumistutkimuksesta: 21.3.2019 HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikennejärjestelmä ja tutkimukset -osasto Erikoistutkija Pekka Räty pekka.raty@hsl.fi 040 738 6559 Liikennetutkija
LisätiedotRakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari
- Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009 Markku Kivari Jyväskylän kaupunkiliikennepoliittinen ohjelma (luonnos 2008) Jyväskylän liikennepoliittisen ohjelman
LisätiedotLAAJASALON JOUKKOLIIKENNEJÄRJESTELMIEN VERTAILU TÄYDENTÄVÄT SELVITYKSET
Kaupunkisuunnitteluvirasto/Liikennejärjestelmätoimisto Kslk 31.5.2007 31.5.2007/PVu LAAJASALON JOUKKOLIIKENNEJÄRJESTELIEN VERTAILU TÄYDENTÄVÄT SELVITYKSET YHTEENVETO Yleiskaava 2002 edellyttää, että Laajasalon
LisätiedotKuopion kaupunki Pöytäkirja 13/ (1) Kaupunkirakennelautakunta Asianro 8046/ /2016
Kuopion kaupunki Pöytäkirja 13/2017 1 (1) 81 Asianro 8046/10.03.01.01/2016 Kuntalaisaloite / alikulkutunnelin rakentaminen Suurmäentien väestönsuojan eteen Kaupunkisuunnittelujohtaja Juha Romppanen Kaupunkisuunnittelun
LisätiedotLauttaliikenteen palvelutaso ja sanktioluokitus. Maantielauttaliikenne Kietävälä
Lauttaliikenteen palvelutaso ja sanktioluokitus Maantielauttaliikenne Kietävälä 1.10.2017 31.12.2019 1 Yleistä 3 2 Liikennöinti 3 2.1 Kuljetus 3 2.2 Kuljetuskaluston ja laitteiden hoito ja ylläpito 3 2.3
LisätiedotYlivieskan viisaan liikkumisen suunnitelma koululaisten näkökulmasta. Hautaniemi Päivi
Ylivieskan viisaan liikkumisen suunnitelma koululaisten näkökulmasta 11.09.2018 Viisas liikkuminen Mitä se on ja miksi sitä edistetään? 2 Viisas liikkuminen tarkoittaa turvallista, tarkoituksenmukaista,
LisätiedotLähijunaliikenteen toteutusmahdollisuudet Jyväskylän seudulla
MUISTIO 31.3.2010 Lähijunaliikenteen toteutusmahdollisuudet Jyväskylän seudulla Tarkastelun sisältö Tässä muistiossa on kuvattu Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja rakennemallityöhön
LisätiedotMetro Pasilasta eteenpäin
Metro Pasilasta eteenpäin SUY Seppo Vepsäläinen C: 1/2004 METRO PASILASTA ETEENPÄIN Metro on paras osa koko seudun joukkoliikenteen järjestelmää, mutta sen palvelualue on vielä suppea. Laajentaminen on
LisätiedotRakennesuunnitelma 2040
Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,
LisätiedotVaalimaan työpaikkakeskittymän joukkoliikenteen järjestäminen. Esitys kunnille (Kotka, Hamina & Virolahti) Cursor Oy
Vaalimaan työpaikkakeskittymän joukkoliikenteen järjestäminen Esitys kunnille (Kotka, Hamina & Virolahti) - 13.7.2018 Cursor Oy Taustat ja lähtökohdat Vaalimaalle on kehittymässä monipuolinen työpaikkakeskittymä,
LisätiedotLiikennevirasto Julkisen liikenteen markkinaosuustilasto 2016 Suomen sisäinen henkilöliikenne, markkinaosuudet
Julkisen liikenteen markkinaosuustilasto 2016 Suomen sisäinen henkilöliikenne, markkinaosuudet Ei sisällä kevyttä liikennettä ja vesiliikenteen osalta sisältää vain Suomenlinnan lautan 1 2016 milj. milj.
LisätiedotHailuodon kiinteä yhteys. Mt 816 välillä Riutunkari Huikku
Hailuodon kiinteä yhteys Mt 816 välillä Riutunkari Huikku Kiinteä maantieyhteys Hailuodon ja mantereen välille Hailuotoon rakennetaan kiinteä maantieyhteys Oulun Riutunkarin ja Hailuodon Huikun välille.
LisätiedotLentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella
Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella 15.2.2011 TIMO HUHTINEN Taustaa: Lentoaseman kaukoliikennerata, Ratayhteysselvitys, Liikennevirasto 2010 30 km:n tunnelirata Ilmalasta Keravan pohjoispuolelle
LisätiedotLauttaliikenteen palvelutaso ja sanktioluokitus. Maantielauttaliikennepalvelu Kasnäs-Hiittinen 2019
Lauttaliikenteen palvelutaso ja sanktioluokitus 1 Yleistä 3 2 Liikennöinti 3 2.1 Kuljetus 3 2.2 Kuljetuskaluston ja laitteiden hoito ja ylläpito 3 2.3 Lauttarantojen hoito ja ylläpito 3 3 Asiantuntijapalvelut
LisätiedotKommentit saavutettavuustarkasteluista sekä matkapuhelimien käytöstä tutkimusvälineenä Metropolitutkimusseminaari 22.5.
Kommentit saavutettavuustarkasteluista sekä matkapuhelimien käytöstä tutkimusvälineenä / Pekka Räty Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä SAVU saavutettavuustarkastelut SAVU-saavutettavuustarkastelut
LisätiedotPorvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut
Matti Keränen Trafix Oy 22.8.2011 Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Tehtävän kuvaus Tässä muistiossa tarkastellaan Porvoon Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalueiden
LisätiedotMAL Miten liikkuminen muuttuu Helsingin seudulla vuoteen 2030 mennessä? Heikki Palomäki, HSL Liikenne & Maankäyttö
MAL 2019 Miten liikkuminen muuttuu Helsingin seudulla vuoteen 2030 mennessä? Heikki Palomäki, HSL Liikenne & Maankäyttö 9.10.2019 Esityksen sisältö Miltä näyttää vuonna 2019? Mitä MAL-suunnitelman toimenpiteillä
LisätiedotEKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA
EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus
LisätiedotPalveluvallankumous: Huomisen liikkuminen
Palveluvallankumous: Huomisen liikkuminen Digitaalisuus rakennetussa ympäristössä -seminaari FinnBuild 2.10.2014 Sampo Hietanen Liikenne on keskellä isoa rakennemurrosta A change for good level of service
LisätiedotTavoitteiden määrittäminen. Pirkkalan viisaan liikkumisen suunnitelma
Tavoitteiden määrittäminen Tavoitteiden määrittäminen Tavoitteiden taustalla Tampereen kaupunkiseudun kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelman (2012), visio ja strategiset tavoitteet Liikenne- ja viestintäministeriön
LisätiedotSaavutettavuustarkastelut
Östersundomin liikennejärjestelmäselvitys Saavutettavuustarkastelut 31.3.2017 Joukkoliikenteen matka-ajat Matka-aikatarkasteluissa on osoitettu ruuduittain matka-ajat minuutteina joukkoliikenteellä keskustaan,
LisätiedotJoukkoliikennekäytävä raiteille välillä Mäntyluoto-Pori
Joukkoliikennekäytävä raiteille välillä Mäntyluoto-Pori Potentiaalinen lähiraideliikenteen yhteys? Joona Packalén Pori 11.4.2012 Lähtökohdat Esityksen taustalla selvitys kahden eri liikennöintimallin kustannuksista
LisätiedotHelsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten
LisätiedotLepuskin Bussiliikenne-ilta
Lepuskin Bussiliikenne-ilta 10.3.2015 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Lepuskin Bussiliikenne-ilta Mihin me pyrimme ja miksi? Liikennöintisuunnitelma 2015 2016 Leppävaaran palvelulinjojen suunnittelu
Lisätiedot