KRUUNUVUORENRANTA 1. Selvitys lauttaan perustuvasta Laajasalon joukkoliikenneyhteydestä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KRUUNUVUORENRANTA 1. Selvitys lauttaan perustuvasta Laajasalon joukkoliikenneyhteydestä"

Transkriptio

1 KRUUNUVUORENRANTA 1 Selvitys lauttaan perustuvasta Laajasalon joukkoliikenneyhteydestä

2

3 VERSIO 1.3 eli SELVITYS LAUTTAAN PERUSTUVASTA LAAJASALON JOUKKOLIIKENNEYHTEYDESTÄ

4 Julkaisija: Helsingin kaupunki, Talous- ja suunnittelukeskus Tekijät: Destia Oy Infrasuunnittelu, Finnferries Julkaisun nimi: Selvitys lauttaan perustuvasta joukkoliikenneyhteydestä Helsingin kantakaupungin ja Laajasalon välillä. Helsinki 2011, 69 s. + liitt. 13 s. 1 Tiivistelmä Maailmalla on useissa kaupungeissa käytössä osittain lauttoihin perustuvia joukkoliikenneratkaisuja, joiden erityispiirteitä selvitettiin työn aikana. Järjestelmiä on käytössä kaupungeissa, joissa joukkoliikennettä käyttää päivittäin useita miljoonia ihmisiä, ja kaupunkirakenne on vesistöjen pirstaloima. Lautta yhdistää suoraviivaisesti lähtö- ja määränpään vesialueen yli. Usein lauttayhteyden toinen pää on kaupungin keskeinen talous-, hallinto- tai kulttuurikeskus. Lautan kanssa vaihtoehtoisiin joukkoliikenneratkaisuihin liittyy merkittävän mittainen ero matka-ajassa. Lauttojen vuoroväli on tiheä erityisesti ruuhka-aikoina. Yleensä lauttaan siirrytään terminaalin läpi jalan ja jatkoyhteydet on hyvin ja monipuolisesti hoidettu terminaalista eteenpäin. Lauttayhteys kuuluu tyypillisesti osaksi joukkoliikennekortilla ostettavia palveluita, jolloin yksittäisten lippujen ostaminen lauttamatkaa varten on erittäin vähäistä. Selvityksessä esitettyä tiiviin kaupunkiliikenteen bussi-lautta- joukkoliikennejärjestelmää, jossa lauttamatka on osa bussien aikataulutettua linjaosuutta, ei tiettävästi ole käytössä missään muussa kaupungissa maailmalla. Kruunuvuoren selän ylittävässä lauttaan perustuvassa ratkaisussa useita mainituista piirteistä on tunnistettavissa. Lauttayhteys yhdistää suoraviivaisesti meren ylitse reitin lähtö- ja määränpään. Vaihtoehtoinen reitti muodostuu maantieteellisesti pitkäksi, tosin sen ero matka-ajassa suhteessa lauttaliikenteeseen jää kiertoreitin pituudesta huolimatta vähäiseksi. Lauttareitin toinen pää sijaitsee kantakaupungissa tai sen läheisyydessä. Lauttaan siirryttäisiin pääsääntöisesti linja-autolla. Luonnollisin hallinnollinen toteutusmuoto olisi kaupungin järjestämä palvelu osana Helsingin seudun yhteistä lippujärjestelmää. Selvityksessä vertailtiin eri lauttatyyppien ominaisuuksia ja mahdollisia reittejä kantakaupungin ja Laajasalon välillä. Tarkemmin selvitettäväksi valittiin Katajanokan ja Kruunuvuorenrannan välillä liikennöivä bussilautta. Tavoitteena oli määritellä palvelutasoltaan optimoitu ratkaisu. Lautan vuoroväliksi on suunniteltu 6 minuuttia ja lautan ajoaika samansuuruiseksi. Pääsääntöisesti lautalle ja sieltä pois siirryttäisiin linja-auton kyydissä. Lautalla olisi mahdollista kulkea myös kävely- ja pyöräilyliikenteen erillistä porttia ja lautan osaa käyttäen. Riittäväksi matkustajakapasiteetiksi on arvioitu noin 150 henkilöä. Liikenne-ennusteen mukaan lauttaa käyttäisi noin 8800 matkustajaa vuorokaudessa ja kokonaismatka-aika Helsingin keskustaan olisi noin 37 min (siltayhteys yli matkustajaa ja matka-aika 29,8 min). Lauttaliikenteen vaikutukset ympäristöön jäävät vähäisiksi. Molemmille rannoille pitää rakentaa uudet laiturit ja järjestää yhteydet lauttarantaan. Meriväylää pitää rakentaa ja parantaa vähäisessä määrin. Vilkas lauttaliikenne aluksineen ja lauttarannat tukisivat Helsingin kaupungin merellistä ilmettä ja imagoa. Vesiliikenteen infrastruktuuri on helposti poistettavissa ympäristöstä, mikäli muuttuneet ympäristöarvot tms. seikat joskus myöhemmin sitä edellyttäisivät. Lauttaan perustuvan joukkoliikenneratkaisun investoinnit jakautuisivat kahteen isoon kokonaisuuteen, joista ensimmäinen olisi lauttarantojen, terminaalin ja lippujärjestelmän sekä merellisen ja maanpäällisen infrastruktuurin rakentaminen. Toinen investointikokonaisuus muodostuisi lauttoihin tarvittavista investoinneista. Lauttojen investoinnit olisi porrastettavissa alueen rakentamisen ja liikenteen kasvun tahdissa. Vesiliikenteen infrastruktuuriin kohdistuva investointikustannus on noin 31 milj. euroa, josta viiden lautan osuus on noin 25 milj. euroa. Luvuissa on otettu huomioon 20 % kustannusten nousuvaraus. Huolto- ja ylläpitokustannukset operointikustannuksineen ovat noin 4,3 milj. euroa vuodessa. Vaihtoehtoisen siltayhteyden investointikustannukseksi on arvioitu 200 milj. euroa. Lauttayhteyden yhteiskuntataloudelliset hyödyt jäävät käyttökustannuksia pienemmiksi ja hyötykustannussuhde näin negatiiviseksi. Vertailussa esillä olleeseen raitiotiesiltavaihtoehtoon lauttajärjestelmän kumulatiiviset investointi-, käyttö-, ylläpito- ja korkokustannukset ovat selvästi siltayhteyttä pienemmät seuraavan 40 vuoden aikana. Laskennallisesti lauttajärjestelmän kustannukset nousevat siltayhteyden tasolle kaukana tulevaisuudessa yli 100 vuoden päästä. Laskelmat on vertailukelpoisuuden vuoksi tehty ksv:ssä siltayhteyden arviointiin tehdyllä arviointimenettelyllä, jota ei ole optimoitu vesiliikenteen arviointiin. Yhden lauttamatkan hinnaksi on arvioitu 2,3 euroa/matkustaja. Selvityksen perusteella bussilauttaan perustuva joukkoliikenneratkaisu on nykyisin käytössä olevalla tekniikalla toteutettavissa. Lauttayhteyden käyttöönotto edellyttää vesiliikenteen infrastruktuurin luomista kerralla käyttökuntoon. Investointi- ja operointikustannusten kertymistä voidaan ohjelmoida Laajasalon asuinalueen rakentumisen mukaisesti, jolloin järjestelmän kustannustehokkuutta voidaan jossakin määrin optimoida. Avainsanat: Joukkoliikenne, lautta-alus, liikennejärjestelmä

5 Publisher: City of Helsinki, Economic and Planning Authors: Destia Ltd. Infrastructure Planning, Finnferries Title: Report on ferry-based public transport connection between Helsinki city center and Laajasalo. Helsinki, 2011, p app. 13 P. 1 Summary In a number of city locations in the world and in Europe there are public transport solutions based on the ferries. Public transportation solution, partially based on public ferries, is used in cities where public transportation is used daily by many millions of people, and where urban structure is shattered by nature. In the identified locations public transport ferry connects two or more places of departure and destinations over the waters. Often, the other end of a ferry connection is the city s central economic, administrative or cultural center. When moving to these locations by using alternative public transport solutions there is a signifi cant long delay in the timetable. Ferries are frequent, particularly during peak periods. As a rule, passengers move into and out of the ferry through the terminal on foot. In all destinations connections forward from the terminal are well-managed. As a rule, a ferry service is part of the municipal public transport solution and a travel card, when buying individual tickets for the ferry trip is very low. The presented ferry transportation system, where the ferry trip is a part of scheduled bus line, is probably not in use anywhere in the world. In ferry based transport solution of Kruunuvuori bay a number of these features have been identifi ed. Ferry connection will connect a starting place and a destination of the route straight over the sea. An alternative route will become geographically long, although the delay of the timetable compared to the ferry traffi c will be minor, despite the length of the by-pass route. The other end of the ferry route will be located in the inner city or in its vicinity. The potential number of users in Laajasalo ferries will be limited, and transport to the ferry will take place mainly by bus. The most natural form of the administrative implementation of the service would be organized as part of the city s public transport card. Different ferry types and alternative route options were compared in the study. The bus transport ferry operating between Katajanokka and Kruunuvuorenranta was chosen for the further research. The aim was to determine the optimal service of level. Frequency on ferries has been planned for 6 minutes and the ferry trip time at the same level. Mainly, the transport to and from the ferry would take place by bus. The ferry would be accessible by pedestrians and by bicycle traffic trough a separate gate and using a separate compartment of the ferry. The estimated amount of ferry passengers will be about 150 people. According to the traffic forecast approximately passengers will use the ferry connection daily when total travel time to the Helsinki city centre is 37 minutes. (the bridge connection: over passengers and total travel time 29,8 minutes). The ferry will have only minor effects on the environment. Both of the banks require the construction of pier structures, the integration of land traffi c to the terminal by building short routes will also be needed, and the sea routes will need some new navigation marks indicating the sea lane. Busy ferry traffi c with its vessels and ferry terminals would support the maritime look and image of the City of Helsinki. The infrastructure of waterway transport in the environment can be easily removed, if the change in environmental values or other factors, sometimes later, would require it. The investments of ferry-based transportation system would be divided to the two large complexes, the first of which would be the building of the ferry berths, the terminal and the ticket system as well as marine and terrestrial infrastructure construction. Another investment entity would be the investment in ferries. This investment would be graduated in time with the construction of the area and the growth of the traffic. The investment cost of the waterway transport infrastructure is approximately 31 million Euros, of which the investment cost of five vessels is about 25 million Euros. Figures include 20 % reserve for increase in the investment cost. Service and maintenance costs with operating cost are about 4.3 million Euros per year. Investment cost of the alternative bridge connection is about 200 million Euros. The socio-economic benefits of ferry system are lower than it s operating costs and thus the cost-benefit ratio remains negative. Compared to the bridge option the cumulative overall costs of ferry system including interest cost are lower than the costs of bridge during the next 40 years. The costs of ferry transport system will increase in the level of bridge connection far away in the future over 100 years hence. Due to comparison between options the ferry connection calculations have been made applying the same methods than estimating the bridge connection, which are not fully optimal for the assessment of the ferry traffic The price of ferry trip was calculated to be 2,3 Euros/passenger. According to the study, the ferry-based public transport solution is technically feasible by using existing techniques. Implementation of the ferry connection requires that the entire waterway transport infrastructure will be created at a time. Ferry investment and accumulation of operating costs can be programmed accordingly the structuring of Laajasalo residential area, when the cost-effectiveness of the ferry service can be optimized to some extent. Keywords: Public transport, ferry, transport system

6 Esipuhe Helsingin kaupungin strateginen valinta on ollut kaupunkirakenteen eheyttäminen ja liikennejärjestelmän kehittäminen pääosin raideliikenteeseen perustuen, joukkoliikenteen palvelutasoa nostamalla ja kävely- ja pyöräilymahdollisuuksia lisäämällä. Helsingissä on tutkittu pitkään mahdollisuutta saada sujuva joukkoliikenneyhteys rakenteilla olevan Kruunuvuoren rannan ja kantakaupungin välille. Selvityksissä ovat olleet esillä siltaan, vesiliikenteeseen ja köysirataan perustuvat vaihtoehdot joukkoliikenneratkaisuksi. Kaupunkisuunnitteluvirasto on käynnistänyt vuonna 2010 asiasta ympäristövaikutusten arvioinnin, jossa arviointiohjelman mukaan arvioidaan vesiliikennevaihtoehto. Tämän työn tarkoituksena oli tuottaa yhdeksi arvioinnin vaihtoehdoksi lauttaliikenteeseen perustuva joukkoliikenneratkaisu kantakaupungin ja Laajasalon väliselle vesialueelle. Lauttaliikenteeseen perustuvaa joukkoliikenneratkaisua ei tässä mittakaavassa ja palvelukonseptissa ole Suomessa käytössä. Selvitystyön aikana haettiin maailmalta erilaisia kokemuksia ja referenssejä lauttaliikenteeseen perustuvan joukkoliikenneratkaisun pohjaksi. Työn ohjausryhmään kuuluivat: - Jari Tirkkonen, pj Helsingin kaupunki, Talous- ja suunnittelukeskus - Sami Aherva Helsingin seudun liikenne - Aarno Ahti Helsingin Satama - Markku Granholm Helsingin kaupunki, Kaupunkisuunnitteluvirasto - Riitta Jalkanen Helsingin kaupunki, Kaupunkisuunnitteluvirasto - Arto Siitonen Helsingin kaupunki, Liikennelaitos - Ville Vastamäki Helsingin kaupunki, Talous- ja suunnittelukeskus Työn projektiryhmään kuuluivat Jouni Riihelä, Marja-Terttu Sikiö ja Jussi Sipilä Destia Oy:stä. Työ alkoi elokuussa 2010 ja päättyi lokakuussa Työn aikana HSL selvitti myös köysiradan käytön mahdollisuutta Laajasalon joukkoliikenneratkaisuksi (Köysirata Kruunuvuorenranta Helsingin kantakaupunki, esiselvitys) ja johdinautoliikenteen käyttöä pääkaupunkiseudulla.

7 Sisällys Esipuhe Selvityksen lähtökohdat Työn tausta Tavoitteet Selvitysalue Vertailuvaihtoehtojen kuvaus Liikenteen ennustaminen Näkökohtia ja referenssikohteita Vancouver, British Columbia, Kanada Tukholma, Ruotsi Lissabon, Portugal Amsterdam, Hollanti Näkökohtia lauttaliikenteestä osana joukkoliikennejärjestelmää Lauttaliikennevaihtoehdot ja niiden vertailu Lauttaliikennevaihtoehtojen muodostaminen Lauttaliikenteen palvelukonseptit Lauttaliikenteen reittivaihtoehdot Vaihtoehtojen vertailu Jatkotarkasteluun valittu bussilautta välillä Kruunuvuorenranta Katajanokka Joukkoliikennereitit ja meriväylä Kadut ja kävely- ja pyörätiet Lauttapaikkojen rakenteet Bussilautan ominaisuudet Lauttapaikkojen palvelut ja lippujärjestelmä Liikenteen ohjaus ja hallinta Joukkoliikenteen palvelutaso Bussilautan matkustajamäärä Lauttajärjestelmän kustannukset Bussilauttajärjestelmän vaikutukset Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset ympäristöön ja kaupunkikuvaan sekä vaikutukset maankäytön kehittymiseen ja aluerakenteeseen Vaikutukset eri väestöryhmiin

8 6 Vaikutusten analysointi Kannattavuuslaskelma Herkkyystarkastelu Ylläpito- ja operointikustannusten vertailu siltavaihtoehtoon Toteutettavuuden arviointi Yhteenveto Johtopäätökset...67 Lähdeviitteet...68 Liitteet...69 Liite 1. Lauttavaihtoehtojen vertailutaulukko...69 Liite 2. Investointi- ja kustannuslaskennan perusteet...69 Liite 3. Kannattavuuslaskelma...69 Liiteet Aikaisemmat selvitykset Kruunuvuorenrannan joukkoliikenneyhteydestä

9 1 Selvityksen lähtökohdat 1.1 Työn tausta Helsingin kaupungin strategian (Strategiaohjelma Helsingin kaupunki ) mukaan kaupunkirakennetta eheytetään ja toteutetaan toimivia urbaaneja asuinalueita ja ympäristöjä. Liikennejärjestelmää kehitetään kestävien liikennemuotojen edistämiseksi. Kehitys tapahtuu pääosin raideliikenteeseen perustuen joukkoliikenteen palvelutasoa nostamalla sekä kävely- ja pyöräilymahdollisuuksia lisäämällä. Kruunuvuorenrantaan on syntymässä noin asukkaan asuinalue, jonka rakentaminen alkaa Asutuksen lisäksi alueelle on suunniteltu toteutuvan työpaikkaa ja monipuolisia virkistysalueita. Alue on kaavoitettu entisen öljysataman alueelle ja se sijoittuu kiinteästi Laajasalon olemassa olevan asutuksen yhteyteen. Samanaikaisesti ollaan kehittämässä myös vanhemman Laajasalon aluetta. Kruunuvuorenrantaan toteutetaan erilaisia asuinympäristöjä ja asumisvaihtoehtoja pientaloista kerrostaloihin. Helsingin kaupungin tavoitteena on joukkoliikenteeseen vahvasti pohjautuvan kaupunginosan rakentaminen Kruunuvuorenrannan ja Laajasalon alueille. Kaupunginosan joukkoliikenneratkaisun tulisi olla riittävän kattava ja palveleva, jotta alueen asukkaat tottuisivat sen käyttäjiksi alueen rakentumisesta alkaen. Yksi alueen suunnittelun keskeisimmistä lähtökohdista on ollut laadukkaan joukkoliikenneyhteyden rakentaminen Kruunuvuorenselän yli Helsingin keskustaan. Nykyinen metroon ja liityntäbussiin perustuva joukkoliikenneyhteys Herttoniemen kautta on noin 13 kilometriä. Lauttayhteys Kruunuvuoren selän ylitse muodostuu huomattavasti lyhyemmäksi - vain viiden ja puolen kilometrin mittaiseksi. Joukkoliikenneyhteyden toteuttamista Kruunuvuorenselän ylitse on selvitetty vuodesta 1999 lähtien. Yhteydestä on laadittu suunnitelmia ja järjestelmävaihtoehtoja (mm. vuosina 2002 ja 2006). Toteuttamista on suunniteltu myös kiinteänä silta- tai tunneliyhteytenä (Laajasalon raidevaihtoehtojen järjestelmätarkastelu. Vuonokari P. et. al ), joissa liikennöintivaihtoehtoina ovat olleet metro ja raitiovaunu. Selvityksessä metron rakentamiskustannuksiksi arvioitiin siltavaihtoehdossa 596 M ja tunnelivaihtoehdossa 655 M. Raitiotien rakentamiskustannuksiksi arvioitiin sillalla 125 M ja tunnelissa 205 M. Myöhemmin (v.2010) laadittu kiinteän siltavaihtoehdon tarkistettu kustannusarvio on 187 M (hintataso 12/2009), joka on vuonna 2011 indeksikorjattu 200 M :oon (hintataso 9/2011). Myös Hakaniemen ja Kruunuvuorenrannan välisestä köysiratayhteydestä on laadittu erillinen selvitys. Siinä köysiradan investointikustannuksiksi arvioitiin M. (Köysirata Kruunuvuorenranta Helsingin kantakaupunki, esiselvitys. Bäckström J. et. al. 2011). Vuonna 2011 valmistui hankeselvitys johdinautoliikenteen palauttamiseksi Helsinkiin. Aikaisempien selvitysten tuloksia on esitelty liitteissä

10 1.2 Tavoitteet Selvityksessä on hahmoteltu ja arvioitu lauttaliikenteeseen perustuvaa joukkoliikenneyhteyttä Kruunuvuorenselän yli Laajasalosta kantakaupunkiin. Raportissa lautalla tarkoitetaan vapaasti vedessä ohjailtavaa lautta-alusta, jossa on ajoneuvokansi. Lauttaan perustuva joukkoliikennejärjestelmä suunnitellaan vaihtoehdoksi siltayhteydelle, ja se on yksi Laajasalon joukkoliikenneyhteyden YVA-tarkastelun vaihtoehdoista. Lauttaliikenteeseen perustuvaa joukkoliikenneyhteyttä hahmoteltaessa on ollut tavoitteena pyrkiä mahdollisimman lähelle kiinteää joukkoliikenteen siltayhteyttä vastaavaa palvelutasoa. Järjestelmää on hahmoteltu sillä tarkkuudella, että liikennejärjestelmän palvelutasoa ja kustannuksia on voitu luotettavasti arvioida. Selvityksessä on arvioitu yhteyden toteuttamis- ja käyttökustannukset, jolloin niitä on voitu verrata Kruunuvuorenselän ylittävän joukkoliikenteen siltayhteyden vastaaviin kustannuksiin. Tämän työn yhteydessä on selvitetty myös siltayhteyden käyttökustannukset vaihtoehtojen vertailua varten. 1.3 Selvitysalue Selvityksessä käsitellään suoraa joukkoliikenneyhteyttä Helsingin keskustasta lautalla Kruunuvuoren selän yli uudelle Kruunuvuorenrannan alueelle. Alueen kartta on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Kruunuvuorenrannan alueen sijainti 10

11 Öljysataman toiminta Kruunuvuorenrannan alueella on loppunut ja alueen rakentaminen alkanee vuoden 2013 aikana katujen ja muun infrastruktuurin rakentamisella. Asuntojen rakentaminen alkaa Gunillankalliolla ja Borgströminmäellä tämän hetkisten suunnitelmien mukaan vuonna Kuvassa 2 on esitetty alustava näkemys Kruunuvuorenrannan alueen rakentamisjärjestyksestä. GUNILLANKALLIO Rakentamisvuodet asuntoja n kem 2 KAITALAHDEN LAAJ. JA HOPEALAAKSO Rakentamisvuodet asuntoja n kem 2 BORGSTRÖMINMÄKI Rakentamisvuodet asuntoja n kem 2 HAAKONINLAHTI POHJOINEN JA ETELÄ Rakentamisvuodet asuntoja n kem 2 HAAKONINLAHDEN RANTAKORTTELIT JA KESKUSTA Rakentaminen asuntoja n kem 2 KRUUNUVUORI Rakentamisvuodet asuntoja n kem 2 KOIRASAARET Rakentamisvuodet asuntoja n kem 2 STANSVIKINNUMMI Rakentamisvuodet asuntoja n kem 2 Kuva 2. Kruunuvuorenrannan maankäytön kaavailtu kehittyminen. 11

12 1.4 Vertailuvaihtoehtojen kuvaus Vertailuvaihtoehdoilla tarkoitetaan nykyistä joukkoliikenneyhteyttä ja raitiotiesiltavaihtoehtoa. Nykyinen joukkoliikenne tarkoittaa yhteyttä Kruunuvuorenrannasta ydinkeskustaan, joka kulkee liityntäbussilinjoilla Herttoniemen metroaseman kautta metroyhteydellä keskustaan. Siltavaihtoehdolla tarkoitetaan Kruunuvuorenrantaan suunniteltua raitiotieyhteyttä (Laajasalon raidevaihtoehtojen järjestelmätarkastelu 2008). Raitiotiesilta merkitsisi raitiotieverkoston rakentamista Kruunuvuorenrannan ja Laajasalon alueille. Nykyinen joukkoliikenneyhteys Laajasalosta ydinkeskustaan perustuu metroon ja Herttoniemen metroaseman liityntäbussiliikenteeseen. Mikäli uutta joukkoliikenneyhteyttä ei toteutettaisi, Kulosaaren sillan ylittäisi liikenne-ennusteen mukaan päivittäin noin joukkoliikennematkustajaa, kun Kruunuvuorenranta ja Laajasalon täydennysrakentamisalueet on toteutettu ja niillä olisi asukasta. Itämetron toteuttaminen lisää myös omalta osaltaan metron matkustajamäärää. Kulosaaren sillalla on metroliikenteen matkustajamäärä liikenne-ennusteiden mukaan suurin. Kun automaattimetro otetaan käyttöön, metron vuoroväli muuttuu nykyisestä 4 minuutista 2,5 minuuttiin ja sen myötä matkustajakapasiteetti (teoreettinen maksimi) kasvaa nykyisestä noin 7 % (2011: matk/h, tulevaisuudessa: matk/h). Vuodelle 2025 laaditun liikenne-ennusteen mukaan automaattimetron matkustajamäärän on arvioitu olevan lähellä kapasiteettia (metron vuoroväli 2 min, 2 vaunuparia). Joukkoliikenneyhteys Kruunuvuorenselän yli vähentäisi matkustajia metrosta ja vapauttaisi kapasiteettia muilta suunnilta tulevien matkustajien käyttöön (Metron kulunvalvontatekniikan uusiminen, Osaraportti 2, Hankkeen liikenteelliset vaikutukset. Vepsäläinen S. 2005). Selvityksen kannattavuuslaskelmassa on lauttavaihtoehtoa verrattu vertailuvaihtoehtoon, jossa Laajasalon joukkoliikenne on järjestetty Herttoniemen kautta. Kannattavuuslaskelman vertailuvaihtoehto on esitetty kuvassa 3. 12

13 Kuva 3. Nykyisen joukkoliikenteen mukainen vaihtoehto, uutta joukkoliikenneyhteyttä ei toteuteta ja joukkoliikenne toteutetaan nykyisin järjestelyin. Siltavaihtoehdossa raitiovaunut kulkevat keskustasta Liisankadun kautta Tervasaareen ja sieltä sillalla Sompasaareen ja edelleen Korkeasaareen, josta rantaviivan yli Palosaaren kautta sillalla Kruunuvuorenselän yli. Pisin siltajakso olisi Kruunuvuorenselän ylittävä osuus. Raitiotiesiltayhteys on kuvattu yksityiskohtaisemmin selvityksessä Laajasalon raidevaihtoehtojen järjestelmätarkastelu Raitiotiesiltavaihtoehto on esitetty kuvassa 4. Lauttaliikenteen ylläpito- ja operointikustannuksia on verrattu siltavaihtoehtoon. Kruunuvuorenselän ylittävä silta on mitoitettu 15 metriä leveäksi ja profi ililtaan sellaiseksi, että myös pikaraitiotie voisi sitä käyttää. Pikaraitiotievaraus liittyy Santahaminan alueen vaihtoehtoiseen kehittämiseen asuinalueeksi. Sillalla on raitiotien lisäksi: pyöräily- ja jalankulkuraitti sillan molemmilla reunoilla pelastusajoneuvojen kulkuyhteys pyöräily- ja jalankulkuraitilla. Muut sillat on mitoitettu 11 metriä leveiksi. Siltoja voivat käyttää myös pelastustoimen ajoneuvot. 13

14 Siltavaihtoehdon liikennettä on tarkasteltu tilanteessa, missä Kruunuvuorenranta ja Laajasalon täydennysrakennusalueet on rakennettu ja alueella on noin asukasta. Kruunuvuorenselän ylittää tarkastelutilanteessa matkustajaa päivässä. Laajasalon alueen raitiovaunu- ja bussiliikenteen vuosittaiset käyttökustannukset olisivat 12,05 M. Yhteys Kruunuvuorenrannasta keskustaan (Rautatientorin metroasemalle) kestäisi 19 minuuttia. Raitiotielinjan keskinopeus keskustaan asti laskettuna olisi 23 km/h. Raitiotielinjan rakentaminen lyhentäisi keskimääräistä matka-aikaa Kruunuvuorenrannasta keskustaan 40,3 minuutista (0+ -vaihtoehto) 29,8 minuuttiin. Vuosittaisten matka-aikasäästöjen määräksi on arvioitu 5,28 M. Rakentamiskustannusten määräksi on arvioitu 200 M. Kuva 4. Raitiotiesiltavaihtoehto ja siihen liittyvä joukkoliikenneverkko. 14

15 1.5 Liikenteen ennustaminen Liikenne-ennustemallin taustat Tässä selvityksessä käytetty joukkoliikenteen matkustajamääräennuste on laskettu pääkaupunkiseudun liikenne-ennustemallilla (Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma PLJ 2002, Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 2003:9. YTV ) Emme3-ohjelmistolla. Malli perustuu vuonna 2000 toteutettuun pääkaupunkiseudun henkilöliikennetutkimukseen. Malli soveltuu erilaisten maankäyttösuunnitelmien ja suurten liikennehankkeiden liikenteellisten vaikutusten arviointiin. Henkilöliikenteen ennuste perustuu neliportaiseen mallijärjestelmään (kuva 5). Mallijärjestelmässä jokaista mahdollista matkojen lähtö- ja määräpaikkaa ei ole kuvattu vaan pääkaupunkiseutu on jaettu osa-alueisiin, joiden välisiä matkoja mallinnetaan. Osa-alueiden väliset keskeisimmät liikenneyhteydet on kuvattu mallissa linkkeinä, jotka muodostavat liikenneverkon. Mallijärjestelmässä on kuvattuna myös joukkoliikennelinjastot. Liikenteen mallintamisen ensimmäisessä vaiheessa lasketaan pääkaupunkiseudun eri osa-alueiden tuottama matkatuotos lähtevien matkojen määrä. Toisessa vaiheessa lasketaan kultakin osa-alueelta lähtevien matkojen suuntautuminen eli millä osa-alueella matkan päätepiste on. Kolmannessa vaiheessa lasketaan matkojen kulkutapajakauma kunkin lähtö- ja määräpaikkaparin välillä. Kulkutavalla tarkoitetaan esimerkiksi henkilöautoa, junaa, metroa, bussia, polkupyörää, kävelyä tai lauttaa ja kulkutapajakaumalla kuvataan sitä kuinka suuri osa matkoista tehdään esimerkiksi pyöräillen. Neljännessä vaiheessa mallinnetaan matkojen reitinvalinta. Reitinvalintamallilla pyritään kuvaamaan matkustajan käyttäytymistä matkan varrelle osuvissa valintatilanteissa, joita voi olla esimerkiksi bussilinjan valinta pysäkillä Väestötiedot ikäryhmittäin ja alueittain Työpaikkamäärät toimialaluokittain ja alueittain Autojen lukumäärä kotitalouksittain alueittain Kotitalouksien kuukausitulot alueittain Alueen matkatuotos Matkojen suuntautuminen Kulkutavan valinta Reitin valinta Alueiden väliset etäisyydet Autoliikenteen matka-ajat Joukkoliikenteen matka-ajat ja vaihtomäärät Matkan kustannukset eri kulkutavoilla Kuva 5. Pääkaupunkiseudun liikenne-ennustejärjestelmä 15

16 Tässä käytetty liikenne-ennuste on laskettu vuodelle Ennusteen pohjana olevat väestö- ja työpaikkaennusteet ovat pääosin pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman 2007 mukaiset. Helsingin osalta maankäyttöä on tarkennettu uusimpien suunnitelmien mukaisiksi. Myös vuoden 2030 liikennejärjestelmän kuvaus pohjautuu pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan Kruunuvuorenrannan joukkoliikennetarjonnan kuvausta on kuitenkin tarkennettu ja Kruunuvuorenrannan raitiotieyhteys on korvattu lauttayhteydellä. Liikenne-ennuste on pyritty laatimaan yhteismitalliseksi Laajasalon raidevaihtoehtojen järjestelmätarkastelujen liikenne-ennusteen kanssa. Joukkoliikenteen kysyntä oletettiin samaksi lauttavaihtoehdossa kuin raitiotievaihtoehdossa. Eroksi raide- ja lauttavaihtoehtojen välille jäi reitinvalinta eli se miten matkustajat jakautuvat eri joukkoliikennelinjoille. Reitinvalinta mallinnettiin Emme3-ohjelmistolla. Mallinnuksessa käytettiin seuraavia matkustajien käyttäytymistä kuvaavia parametreja: ajoneuvossa oloajan painokerroin = 1 odotusajan painokerroin = 2 kävelyajan painokerroin = 2 nousuajan painokerroin = 1 odotusaikatekijä = 0.5 koetun vuorovälin leikkuri 10 minuuttia Yllä olevia parametreja käytettiin sekä raide- että lauttavaihtoehdolle. Yleensä matkustajat kokevat raideliikenteen bussiliikennettä houkuttelevammaksi. Tämä voidaan havaita ihmisten todellisesta liikennekäyttäytymisestä, sillä raideliikenne saa bussiliikenteeseen nähden enemmän matkustajia kuin pelkän matka-ajan ja vuorotarjonnan perusteella voidaan olettaa. Tätä nk. statustekijää voidaan mallintaa nousuvastuksen avulla. Työssä käytettiin seuraavia nousuvastuksia: metro 0 min juna 1 min raitiovaunu 0 min lautta 0 min bussi 3 7 min riippuen linjan pituudesta 16

17 Lautan oikeasta statusarvosta ei pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmässä ole kokemusta. Noin 800 vakituisen asukkaan ja noin 400 työpaikan Suomenlinnan lauttaliikenne on hyvin erityyppistä, kuin Kruunuvuorenrannan asutus- ja työpaikka-alueen arki- ja työmatkaliikenne. Erityisesti vapaa-ajan matkoihin kuuluu erilaisten houkuttelevien vaihtoehtoisten kulkumuotojen valinta. Lauttamatkaan liittyy elämyksellisyys, jota ei ole muissa joukkoliikennemuodoissa. Tätä ei voida mallinnusohjelmistoilla käytännössä kuvata Liikenne-ennusteisiin liittyvät epävarmuustekijät Liikenne-ennusteet pyrkivät kuvaamaan tulevaisuuden liikennettä nykyisten liikkumistottumusten ja arvostusten pohjalta. Ennusteiden virhemahdollisuuksia pyritään minimoimaan, mutta lopullinen kehitys saattaa muodostua erilaiseksi kuin nyt kuvitellaan. Ennusteet pohjautuvat olettamuksiin maankäytöstä, matkustuskäyttäytymisestä, talouden kehityksestä, liikennepolitiikasta ja liikennejärjestelmästä. Ennusteohjelmiston matemaattisella mallilla pyritään kuvaamaan monimutkaista ilmiöitä, johon vaikuttavia tekijöitä on useita ja eri tekijöiden yhteisvaikutukset ovat monimutkaisia. Liikenne-ennusteilla pyritään kuvaamaan ihmisten liikkumiskäyttäytymistä, johon vaikuttavat lukuisat tekijät ja joita on kuvattu mm. yleistetty matkavastus -käsitteellä (kuva 6). Yleistetty matkavastus koostuu palvelutasosta ja hinnasta (Taajamien joukkoliikenteen suunnittelu ja hoito. Ojala J. et. al. 1994). Palvelutaso taas koostuu matka-ajasta, matkan laatutekijöistä ja liikennejärjestelmän ominaisuuksista. Yleistetyn matkavastuksen ominaisuuksista pyritään liikenne-ennustetta laadittaessa kuvaamaan tarkasti matkaajat, matkan hinta sekä liikennejärjestelmän ominaisuuksista vuorovälit ja vaihtojen lukumäärät. Muut laadulliset tekijät ja liikennejärjestelmää kuvaavat asiat on yhdistetty Emme-ohjelmassa yhteen parametriin, jota kuvaa kulkumuotokohtainen nousuvastus. Käytännössä malli pelkistää voimakkaasti monimutkaista kokonaisuutta ja kuvaakin parhaiten muutoksen suuntaa ja muutoksen suuruusluokkaa. Mallinnuksen tulos on täysin riippuvainen mallinnusohjelmistoon syötetyistä parametreistä ja niiden arvoista. Tämän vuoksi mallinnuksen tuotoksena syntyviin matkamääriin tulee suhtautua kriittisesti. 17

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään?

Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Joukkoliikenne Helsingissä Missä mennään? Liikenneilta 22.9.2016 Niko Setälä Kaupunkisuunnitteluvirasto 22.9.2016 Tavoitteita joukkoliikenteen suunnittelussa 2 Kaupunki kasvaa Kaupungin kasvaessa myös

Lisätiedot

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson Pikaraitiotie Mikä se on Davy Beilinson Pikaraitiotien suunnittelutavoitteet Tavoitteena on kohtuuhintainen, tehokas joukkoliikenneväline, jonka kapasiteetti ja matkanopeus (noin 25 km/h pysähdyksineen)

Lisätiedot

Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava

Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaava Liikenne-ennuste 1 1. Johdanto Tässä työraportissa esitellyt liikennemallitarkastelut liittyvät Ojalan ja Lamminrahkan alueen yleiskaavan vaikutusten arviointiin.

Lisätiedot

Hannu Pesonen Strafica Oy

Hannu Pesonen Strafica Oy Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009 Strafica Oy Liikennejärjestelmävaihtoehdot 1. Taajamaliikennerata Porvooseen HELI-käytävässä (960 Meur)

Lisätiedot

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto Lahti Karisto Perustietoa Lahdesta Asukasmäärä 1.1.2009 yhteensä 100 080 henkilöä asukastiheys on 741,0 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 471 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Suunnittelualue: Karisto

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (HLJ 2015) luonnos Luottamushenkilöseminaari 26.8.2014 Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Liikenteen tavoitteet (HLJ-toimikunta

Lisätiedot

! 9. p OTE PÖYTÄKIRJASTA. Anl Hallitus RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71.

! 9. p OTE PÖYTÄKIRJASTA. Anl Hallitus RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71. OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 K a u n i a i n e n K v & K h G r a n k u l l a S t f & S t s Anl. p 12-06- 2014 Hallitus 81 15.04.2014 CNo! 9 RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71.710/2013

Lisätiedot

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE

VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE VALTATIEN 9 ITÄISEN KEHÄTIEN ERITASOLIITTYMÄTARKASTELU, TAMPERE 27.1.2017 JOHDANTO Selvityksessä on tutkittu uuden eritasoliittymän toteuttamista Tampereen itäiselle kehätielle valtatielle 9 Hallilan eritasoliittymän

Lisätiedot

Saavutettavuustarkastelut

Saavutettavuustarkastelut HLJ 2011 Saavutettavuustarkastelut SAVU Saavutettavuustarkastelut SAVU Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman HLJ 2011 jatkotyönä tehdyissä saavutettavuustarkasteluissa (SAVU) on kehitetty analyysityökalu,

Lisätiedot

Metron matkustajakuormitusennuste

Metron matkustajakuormitusennuste MUISTIO Strafica Oy/ Hannu Pesonen 30.3.2012 Metron matkustajakuormitusennuste Taustaa Metron kapasiteetin riittävyyttä on arvioitu mm. Länsimetron suunnittelun yhteydessä (Länsimetron matkustajamäärä-

Lisätiedot

Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä

Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Asukastilaisuuden Raportti Aihe: "Länsimetron liityntäliikenne Suur-Espoonlahden alueella Aika: 18 Maaliskuuta 2014 klo 18 20.30 Paikka: Soukan palvelutalo

Lisätiedot

Kruununsillat: Laajasalon raitiotien yleissuunnitelma

Kruununsillat: Laajasalon raitiotien yleissuunnitelma dnro 112/07/71/710/2015 Liite 1 Kruununsillat: Laajasalon raitiotien yleissuunnitelma Kysyntäennusteen laadinnan työohjelma HSL Helsingin seudun liikenne 1 1 Taustaa Osana Kruununsillat-hanketta laaditaan

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Savilahti - Keskusta (Niiralankatu - Tulliportinkatu) yleissuunnitelmaperiaatteiden hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. suunnittelujohtaja

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008 Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla Raportti 10.12.2008 Sisällysluettelo 1.Johdanto 2.Yhteenveto 3.Tunnelivaihtoehdon kuvaus 4.Siltavaihtoehdon kuvaus 5.Lauttavaihtoehdon

Lisätiedot

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla

Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Liityntäpysäköinti Pirkanmaalla Pirkanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tuotu esiin liityntäpysäköinnin kehittämistarpeet erityisesti rautatieasemilla Pirkanmaan maakuntakaavassa 2040 tavoitteena

Lisätiedot

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä

Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Ramboll Knowledge taking people further --- Jyväskylän kaupunki Eteläportin osayleiskaavan liikenteelliset vaikutukset, Jyväskylä Lokakuu 2008 Sisällys Tiivistelmä 1 1. Johdanto 5 2. Osayleiskaava-alue

Lisätiedot

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo

Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso Anna Saarlo Liikkumisen palveluiden tavoitteellinen palvelutaso 25.1.2017 Anna Saarlo Raportti: http://www2.liikennevira sto.fi/julkaisut/pdf8/lts_ 2016-34_liikkumisen_palvelui den_web.pdf 2 Sisältö 1. Palvelurakenne

Lisätiedot

Helsingin uuden yleiskaavan liikennejärjestelmä

Helsingin uuden yleiskaavan liikennejärjestelmä Helsingin uuden yleiskaavan liikennejärjestelmä Anni Sinnemäki Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto 24.11.2016 Yleiskaava www.yleiskaava.fi Menestyvät kaupungit ovat kasvavia kaupunkeja Vuoteen

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

Liikenneyhteyden kehittämisen yleissuunnittelu ja YVA

Liikenneyhteyden kehittämisen yleissuunnittelu ja YVA Liikenneyhteyden kehittämisen yleissuunnittelu ja YVA Oulun tiepiiri teettää työn, joka sisältää : vaihtoehtoisten liikenneyhteyksien määrittelyn ja ratkaisujen ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA), parhaan

Lisätiedot

Maantielauttaliikennepalvelu Barösund, Pellinki ja Skåldö

Maantielauttaliikennepalvelu Barösund, Pellinki ja Skåldö sanktioluokitus Maantielauttaliikennepalvelu Barösund, 2018-2019 1 Yleistä... 3 2 Liikennöinti... 3 2.1 Kuljetus... 3 2.2 Kuljetuskaluston ja laitteiden hoito ja ylläpito... 3 2.3 Lauttarantojen hoito

Lisätiedot

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Matti Keränen Trafix Oy 22.8.2011 Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Tehtävän kuvaus Tässä muistiossa tarkastellaan Porvoon Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalueiden

Lisätiedot

Nykyinen junatarjonta. Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittäminen: asemien ja liikenteen suunnittelu

Nykyinen junatarjonta. Tampereen kaupunkiseudun lähijunaliikenteen kehittäminen: asemien ja liikenteen suunnittelu Nykyinen junatarjonta Oriveden keskusta Haapamäen kiskobussit 2 vuoroa/arkivrk Oriveden asema Tampere-Jyväskylä IC-junat 6+6 junaa/arkivrk Haapamäen kiskobussit 2 vuoroa/arkivrk kaupunki lähijunaliikenteen

Lisätiedot

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä Seutufoorumi 9.6.2011, Pauli Korkiakoski Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä ja yhdyskuntarakenteesta Kaakon suunta -hanke Mistä vyöhyketarkastelussa on kyse? Suomen ympäristökeskuksen (SYKE)

Lisätiedot

Kohdekaupunkien kaavio

Kohdekaupunkien kaavio Kohdekaupunkien kaavio Oheinen kuva on kohdekaupunkien, Jyväskylän, Kuopion, Lahden ja Oulun mittasuhteisiin sovitettu peruskaavio. Se osoittaa kaupunkijärjestelmien alueiden laajuuksia, ulottuvuuksia

Lisätiedot

Jyväskylän joukkoliikenne 20X0 selvityksen II. vaihe. Jyväskylän kaupungin yleiskaava Tiivistelmä

Jyväskylän joukkoliikenne 20X0 selvityksen II. vaihe. Jyväskylän kaupungin yleiskaava Tiivistelmä Jyväskylän joukkoliikenne 20X0 selvityksen II. vaihe Jyväskylän kaupungin yleiskaava Tiivistelmä 24.04.2012 Selvityksen tavoitteet Projektin ensimmäisen vaiheen tavoitteena on selvittää Jyväskylän nykyisen

Lisätiedot

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

Viisas liikkuminen. Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Viisas liikkuminen Ympäristöystävälliset liikkumisvalinnat Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Tarja Jääskeläinen, päivitetty 7.6.2013 Valitse viisaasti liikenteessä Liikkumalla kävellen, pyörällä ja

Lisätiedot

Lähijunaliikenteen toteutusmahdollisuudet Jyväskylän seudulla

Lähijunaliikenteen toteutusmahdollisuudet Jyväskylän seudulla MUISTIO 31.3.2010 Lähijunaliikenteen toteutusmahdollisuudet Jyväskylän seudulla Tarkastelun sisältö Tässä muistiossa on kuvattu Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja rakennemallityöhön

Lisätiedot

Sipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys

Sipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys 16.01.2014 LPo, MTu, TLe Raportti 16.1.2014 16.1.2014 1 (15) SISÄLTÖ 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 2 1.1 Työn tausta... 2 1.2 Söderkullan alueen tie- ja katuverkko... 2 1.3 Alueen kehittyminen ja suunnitelmat...

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Joukkoliikennekäytävä raiteille välillä Mäntyluoto-Pori

Joukkoliikennekäytävä raiteille välillä Mäntyluoto-Pori Joukkoliikennekäytävä raiteille välillä Mäntyluoto-Pori Potentiaalinen lähiraideliikenteen yhteys? Joona Packalén Pori 11.4.2012 Lähtökohdat Esityksen taustalla selvitys kahden eri liikennöintimallin kustannuksista

Lisätiedot

Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia

Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia 18.12.2008 Kaukoliikenteen radat 1. Helsinki Turku -yhteys, uusi linjaus (ELSA-rata) Nopea junayhteys Turkuun ja Saloon Samassa

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2017 1 (5) 38 Helsinkiläisten liikkumistottumukset 2016 HEL 2017-000445 T 08 00 00 Hankenumero 0861_8 Päätös päätti merkitä tiedoksi tutkimuksen, jossa on selvitetty helsinkiläisten

Lisätiedot

Liikkuminen ja jakamistalous. Sonja Heikkilä Hankejohtaja, Liikkumisen palvelut OP Ryhmä, Uudet liiketoiminnat

Liikkuminen ja jakamistalous. Sonja Heikkilä Hankejohtaja, Liikkumisen palvelut OP Ryhmä, Uudet liiketoiminnat Liikkuminen ja jakamistalous Sonja Heikkilä Hankejohtaja, Liikkumisen palvelut OP Ryhmä, Uudet liiketoiminnat Liikenteessä on paljon parannettavaa Omistusauto on suuri investointi ja sen arvo laskee Yksityisautot

Lisätiedot

Pyörätieverkko tiivistyvän maankäytön tukena

Pyörätieverkko tiivistyvän maankäytön tukena Pyörätieverkko tiivistyvän maankäytön tukena Liikenne ja maankäyttö Helsinki 8.11.2015 Niko Palo, Helsingin kaupunki Haaste: Myös uusien helsinkiläisten myötä liikkuminen kehittyy tavoitteen mukaiseen

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

OSAYLEISKAAVOJEN TOTEUTTAMINEN JOUKKOLIIKENTEEN JA PYÖRÄILYN NÄKÖKULMASTA CASE LAPPEENRANTA

OSAYLEISKAAVOJEN TOTEUTTAMINEN JOUKKOLIIKENTEEN JA PYÖRÄILYN NÄKÖKULMASTA CASE LAPPEENRANTA OSAYLEISKAAVOJEN TOTEUTTAMINEN JOUKKOLIIKENTEEN JA PYÖRÄILYN NÄKÖKULMASTA CASE LAPPEENRANTA LIIKENNE JA MAANKÄYTTÖ 2015 VESA VERRONEN LÄHTÖKOHTIA Lappeenrannan keskustaajaman osayleiskaavan 2030 laatiminen

Lisätiedot

Kruunusillat. Raitiotieyhteys Laajasaloon

Kruunusillat. Raitiotieyhteys Laajasaloon Kruunusillat Raitiotieyhteys Laajasaloon Kruunusillat-hanke Helsingin asukasluku 2050 WSP Helsingin asukasluvun muutos WSP Erilaisia ratkaisuja selvitetty Osa seudullista liikennejärjestelmää Osa pyöräilyn

Lisätiedot

Lauttaliikenteen palvelutaso ja sanktioluokitus. Maantielauttaliikenne Kietävälä

Lauttaliikenteen palvelutaso ja sanktioluokitus. Maantielauttaliikenne Kietävälä Lauttaliikenteen palvelutaso ja sanktioluokitus Maantielauttaliikenne Kietävälä 1.10.2017 31.12.2019 1 Yleistä 3 2 Liikennöinti 3 2.1 Kuljetus 3 2.2 Kuljetuskaluston ja laitteiden hoito ja ylläpito 3 2.3

Lisätiedot

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari

Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki. Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari Esimerkki muuttuvasta asemanseudusta: Kerasta 20 minuutin kaupunki Ville Ahvikko ELIAS asemanseutuseminaari 28.1.2016 Leppävaara Vision keskeisin alue Keran juna-asema Keran alue kuvattuna kohti Leppävaaraa,

Lisätiedot

KYTÖLÄN ALUE 2. vaihe 1. SUUNNITTELUKOHDE

KYTÖLÄN ALUE 2. vaihe 1. SUUNNITTELUKOHDE KUNNALLISTEKNIIKKA 1 KYTÖLÄN ALUE 2. vaihe LIIKENNESELVITYS ttv,ur 1. SUUNNITTELUKOHDE Kytölän aluetta kaavoitetaan kolmessa vaiheessa. Tämä liikenneselvitys tehdään Kytölän alueen 2. vaiheen kaavan (A-2508)

Lisätiedot

Tampereen raitiotieliikenneratkaisut. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari 11.6.2013

Tampereen raitiotieliikenneratkaisut. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari 11.6.2013 Tampereen raitiotieliikenneratkaisut Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari 11.6.2013 1 Projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen 11.6.2013 Suunnittelun lähtökohtana alustava yleissuunnitelma

Lisätiedot

Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto. Johdanto. Liikenneselvitys. Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys Yhteenveto 4.5.

Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto. Johdanto. Liikenneselvitys. Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys Yhteenveto 4.5. 4.5.2016 1 (5) Vaitinaron liikenne- ja liittymäselvitys, yhteenveto Johdanto Tampereen kaupunki kehittää uutta Hiedanrannan asuin- ja työpaikka-aluetta kaupungin länsiosaan nykyisen Lielahden kaupan alueen

Lisätiedot

Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa,

Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa, Vartiosaari Vartiosaaresta suunnitellaan omaleimainen, monipuolinen ja tiiviisti rakennettu saaristokaupunginosa, jossa on sekä asumista että kaikkia helsinkiläisiä palvelevia virkistys- ja vapaa-ajan

Lisätiedot

HKL. Benchmarking-tutkimukset Kaupungin paras liike. Kaupungin paras liike.

HKL. Benchmarking-tutkimukset Kaupungin paras liike. Kaupungin paras liike. HKL Kaupungin paras liike Benchmarking-tutkimukset 2015 HKL:n oma kyselytutkimus eurooppalaisille raitiovaunuoperaattoreille Raitioliikenteen kustannus- ja tehokkuusvertailu HKL:n kyselyn perusteella Vertailussa

Lisätiedot

Lauttaliikenteen palvelutaso ja sanktioluokitus. Maantielauttaliikennepalvelu Kasnäs-Hiittinen 2019

Lauttaliikenteen palvelutaso ja sanktioluokitus. Maantielauttaliikennepalvelu Kasnäs-Hiittinen 2019 Lauttaliikenteen palvelutaso ja sanktioluokitus 1 Yleistä 3 2 Liikennöinti 3 2.1 Kuljetus 3 2.2 Kuljetuskaluston ja laitteiden hoito ja ylläpito 3 2.3 Lauttarantojen hoito ja ylläpito 3 3 Asiantuntijapalvelut

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS

KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA SALPAUSSELKÄ KONEHARJUN ASEMAKAAVA LIIKENNESELVITYS KUNNALLISTEKNIIKKA 1 SISÄLLYS 1. SUUNNITTELUKOHDE... 2 Taustaa... 2 Kaavatilanne... 2 2. LIIKENNEVERKKO... 3 Autoliikenne... 3 Jalankulku

Lisätiedot

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin

Rantaväylän tulevaisuus puntarissa. Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Rantaväylän tulevaisuus puntarissa Esittelymateriaali Rantaväylän nykytilanteeseen ja vaihtoehtoisiin skenaarioihin Valtakunnan päätieverkkoon kuuluva valtatie 4 kulkee Vaajakoskelta Tikkakoskelle. Jyväskylässä

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Kortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia. Liikenneinsinööri Sari Piela

Kortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia. Liikenneinsinööri Sari Piela Kortteli 114 asemakaava Liikennetarkasteluja ja vaikutuksia Liikenneinsinööri Sari Piela 05.11.2015 LIIKENNELASKENNAT ST1 LÄHEISYYDESSÄ 5.11.2015 2 Liikennelaskennat JUHOLANKADUN JA URHEILUKADUN RISTEYS

Lisätiedot

Raitiotiehankkeen eteneminen

Raitiotiehankkeen eteneminen 23.2.2016 Raitiotiehankkeen eteneminen Raitiotien suunnittelu alkaa 16.6. Kaupunginvaltuusto hyväksyi raitiotien yleissuunnitelman ja päätti raitiotien suunnittelun jatkamisesta 15.6. Valtuusto päätti

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 18.3.2008

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 18.3.2008 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 1 JOUKKOLIIKENTEEN TARIFFIPOLITIIKKA HELSINGISSÄ HKL Tausta Helsingin kaupunki tukee joukkoliikennettä vuosittain yli 100 miljoonalla eurolla, jolla katetaan hieman

Lisätiedot

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS Sepänkylän osayleiskaava, Mustasaari 2014, päivitetty 02/2016 (liikenne-ennuste, tienimet) SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS 1. SELVITYKSEN SISÄLTÖ JA TAVOITE Tämä liikenneselvitys on osa Sepänkylän

Lisätiedot

Liikennesuunnitteluperiaatteet pyöräilyverkolle

Liikennesuunnitteluperiaatteet pyöräilyverkolle Liikennesuunnitteluperiaatteet pyöräilyverkolle Pyöräilyverkko ja toiminnallinen luokitus Pyöräilyväylätyyppien vaihtoehdot Jalankulun ja pyöräilyn erottelutavat Pyöräilyväylien mitoitus Pyöräilyverkon

Lisätiedot

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030

NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 SEINÄJOEN KAUPUNKI NURMON KESKUSTAN OYK TARKISTUS JA LAAJENNUS 2030 FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P25797 1 (7) Sisällysluettelo 1 Yleistä... 1 1.1 Työn lähtökohdat ja tavoitteet... 1 2.1 Tarkastelualueen

Lisätiedot

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat

Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman (HLJ 2015) lähtökohdat Luottamushenkilöiden seminaari, Aulanko 5.-6.9.2013 Suvi Rihtniemi, toimitusjohtaja Sini Puntanen, liikennejärjestelmäosaston johtaja seudun

Lisätiedot

Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut

Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut Niiralan asemakaavamuutos, liikenneennuste ja toimivuustarkastelut Ennakkoaineisto 13.1.2015 Sito Oy Ympäristösi parhaat tekijät 2 Liikenneselvityksen sisältö Työssä on tarkasteltu Niiralan asemakaava-alueelle

Lisätiedot

Espoon liikenneverkkovisio. Petri Suominen Soukan palvelutalo

Espoon liikenneverkkovisio. Petri Suominen Soukan palvelutalo Espoon liikenneverkkovisio Petri Suominen Soukan palvelutalo 16.4.2015 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHTIA 16.4.2015 2 Tavoitteet Ohjaa liikenneverkon strategista suunnittelua ja palvelee maankäytön kehityskuvaa

Lisätiedot

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014

Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia. Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -asukaskyselyn tuloksia Yleiskaava 2029 Kevät 2014 Rakenna Turkua -kysely Avoinna 26.3.-18.5.2014 Liittyi Yleiskaava 2029:n kehityskuvavaiheeseen, suunnattiin asukkaille Kysely keskittyi

Lisätiedot

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan Lahden yleiskaavan 2025 liikenne-ennusteetennusteet Yleiskaavan liikenne-ennusteet on laadittu vuoden 2025 tilanteelle ja tilanteelle, jossa myös yleiskaavan reservialueet ovat toteutuneet Orimattilan

Lisätiedot

Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen

Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Esittely Tenho Aarnikko tenho.aarnikko@sito.fi 28.11.2012 SATAKUNTAVALTUUSKUNTA 2 TYÖRYHMÄ Jäsenet: Porin kaupunki: apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus, työryhmän

Lisätiedot

HSL ja itsehallintoalueet

HSL ja itsehallintoalueet HSL ja itsehallintoalueet Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL Strategia teoiksi Mitä HSL tekee? Perustettu 2009 Vastaa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta

Lisätiedot

Tampereen raitiotien vaikutusten arviointi yhteenveto 2016

Tampereen raitiotien vaikutusten arviointi yhteenveto 2016 Tampereen raitiotien vaikutusten arviointi yhteenveto 2016 Tiedotustilaisuus 5.9.2016 Mikko Nurminen johtaja kaupunkiympäristön palvelualue 4.9.2016 Vaikutuksia arviointiin kevään 2016 aikana Päivitettiin

Lisätiedot

Laskuharjoitukset s2015 Annettu to 5.11.2015, palautettava viim. ti 24.11.2015 MyCourses-palautuslaatikkoon

Laskuharjoitukset s2015 Annettu to 5.11.2015, palautettava viim. ti 24.11.2015 MyCourses-palautuslaatikkoon Annettu to 5.11.2015, palautettava viim. ti 24.11.2015 MyCourses-palautuslaatikkoon Tehtävä 1 Ajoneuvon kapasiteettitiedot ovat: hyötykuorma 20 t laskettu keskinopeus 50 km/h kuormausaika 1 h / kuorma

Lisätiedot

Joukkoliikennesuunnittelu

Joukkoliikennesuunnittelu Joukkoliikennesuunnittelu 26.4.2016 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Esityksen sisältö Joukkoliikennesuunnittelun tavoitteet Linjastosuunnittelun periaatteita Ajoaika- ja aikataulusuunnittelun periaatteita

Lisätiedot

Sörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaavaehdotus, vaikutusten arvioinnit. Selvitys liikennemelusta osayleiskaava-alueella 16

Sörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaavaehdotus, vaikutusten arvioinnit. Selvitys liikennemelusta osayleiskaava-alueella 16 Sörnäistenrannan-Hermanninrannan osayleiskaavaehdotus, vaikutusten arvioinnit Selvitys liikennemelusta osayleiskaava-alueella 16 KSV/L HHä 21.8.2007 SÖRNÄISTENRANTA-HERMANNINRANTA OSAYLEISKAAVAEHDOTUS

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Lahdesjärven yleissuunnitelma. Liikenneselvitys. Työ: 24946. Tampere 27.10.2011

TAMPEREEN KAUPUNKI. Lahdesjärven yleissuunnitelma. Liikenneselvitys. Työ: 24946. Tampere 27.10.2011 TAMPEREEN KAUPUNKI Lahdesjärven yleissuunnitelma Liikenneselvitys Työ: 24946 Tampere 27.10.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

Koillis-Helsingin linjastosuunnitelma

Koillis-Helsingin linjastosuunnitelma Koillis-Helsingin linjastosuunnitelma Liite 1 - Linjakortit LUONNOS 4.2.2015 HSL Helsingin seudun liikenne Sisällys KOILLIS-HELSINGIN LINJASTO... 3 Linja 57... 4 Linja 68... 5 Linja 69... 6 Linja 70...

Lisätiedot

VAINIKKALAN TIESUUNNAN HENKILÖKULJETUKSET

VAINIKKALAN TIESUUNNAN HENKILÖKULJETUKSET LUONNOS 15.4.2015 VAINIKKALAN TIESUUNNAN HENKILÖKULJETUKSET RAPORTTI 15.4.2015 VAINIKKALAN TIESUUNNAN HENKILÖKULJETUKSET Tarkastus [xx] Päivämäärä 15/04/2015 Laatija Tarkastaja Hyväksyjä Kuvaus Pekka Vähätörmä

Lisätiedot

Länstrafiken Norrbotten AB Lapin Roadmap-työpaja Fanny Malin ja Jenni Eckhardt, VTT

Länstrafiken Norrbotten AB Lapin Roadmap-työpaja Fanny Malin ja Jenni Eckhardt, VTT TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Länstrafiken Norrbotten AB Lapin Roadmap-työpaja 7.12.2016 Fanny Malin ja Jenni Eckhardt, VTT Joukkoliikenne Ruotsissa Maakäräjät (20 kpl) ovat vastuussa joukkoliikenteen

Lisätiedot

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea HSL:n ja Motivan työnantajaseminaari 14.3.2013 Päivi Huhtala Tuko Logistics Osuuskunta Päivittäistavarakaupan valikoima-, hankinta-

Lisätiedot

Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat

Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat Nurmi-Sorilan ja Tarastenjärven osayleiskaavat - liikennemallitarkastelujen tuloksia Työraportti 18.2.29 1 Johdanto... 2 2 Maankäyttö- ja liikenneverkkovaihtoehdot... 2 2.1 Osa-aluejako ja maankäyttö...

Lisätiedot

Lauttaliikenteen palvelutaso ja sanktioluokitus. Maantielauttaliikennepalvelu Barösund, Pellinki ja Skåldö xx.xx.

Lauttaliikenteen palvelutaso ja sanktioluokitus. Maantielauttaliikennepalvelu Barösund, Pellinki ja Skåldö xx.xx. Lauttaliikenteen palvelutaso ja sanktioluokitus Maantielauttaliikennepalvelu Barösund, 1.1.2018-31.12.2027 1 Yleistä... 3 2 Liikennöinti... 3 2.1 Kuljetus... 3 2.2 Kuljetuskaluston ja laitteiden hoito

Lisätiedot

Tuusulan liikennemalli

Tuusulan liikennemalli Tuusulan liikennemalli 13.4.2015 1 Tuusulan liikennemallin esittely 2 Johdanto Pääkaupunkiseudun työssäkäyntialueen liikennemallin ensimmäinen versio on valmistunut vuonna 2010 ja kyseistä mallia sekä

Lisätiedot

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo

TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers. Heikki Laaksamo TIEKE Verkottaja Service Tools for electronic data interchange utilizers Heikki Laaksamo TIEKE Finnish Information Society Development Centre (TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry) TIEKE is a neutral,

Lisätiedot

Tampereen raitiotiehanke

Tampereen raitiotiehanke Tampereen raitiotiehanke Tulevaisuuden liikenne seminaari Joensuu 19.11.2015 ympäristöjohtaja Kaisu Anttonen Vaiheita Tampereen ratikkahankkeen historiassa raitiotiehanke 1914, haudattiin eka kerran v.

Lisätiedot

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE

SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE 4.8.2015 SIPOON MASSBYN RATSASTUSKESKUKSEN JA OMAKOTIALUEEN ASEMAKAAVAMUUTOS, LIIKENNE LIIKENNE Tarkastus 01 Päivämäärä 4/8/2015 Laatija Mari Kinttua Tarkastaja Jukka Räsänen Hyväksyjä Tuomas Lehteinen

Lisätiedot

Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma

Riihimäen kaupunkiseudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma Yhteenveto vaiheista I ja II 6/2016 suunnitelma yhteenveto vaiheista I ja II 1 seudun maankäytön ja liikkumisen suunnitelma I vaihe keskittyi maankäytön ja

Lisätiedot

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen

Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Helsingin metropolialueen yhdyskuntarakenne - Alakeskukset ja liikkuminen Urban Zone -seminaari 13.6.2014 Ville Helminen, Hanna Kalenoja, Mika Ristimäki, Petteri Kosonen, Maija Tiitu, Hanne Tiikkaja SYKE/Ympäristöpolitiikkakeskus

Lisätiedot

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät

VT 19 Hankearviointi. Alustavat tulokset. Sito Parhaan ympäristön tekijät Alustavat tulokset Sito Parhaan ympäristön tekijät Lähtökohdat ja tarkastellut vaihtoehdot Tässä hankearvioinnissa on tarkasteltu valtatien 19 parantamista välillä Seinäjoki- Lapua ja siihen liittyviä

Lisätiedot

Raide-Jokerin hankesuunnitelma. Jokerimessut

Raide-Jokerin hankesuunnitelma. Jokerimessut Raide-Jokerin hankesuunnitelma Jokerimessut 27.1.2016 Raide-Jokerin tavoitteet Keskeiset tavoitteet maankäytön tiivistäminen joukkoliikenteen lisäkapasiteetin tarjoaminen poikittaisten joukkoliikenneyhteyksien

Lisätiedot

http://billingsgazette.com/entertainment/enjoy/501blog/article_134369c7-5022-5b5e-b019-018d0f39a613.html Liikennejärjestelmänäkökulma liikkumisen ohjauksen seudulliseen yhteistyöhön LIVE-tilaisuus 18.4.2012

Lisätiedot

Kiteen uusi paloasema

Kiteen uusi paloasema Kiteen uusi paloasema Liittymätarkastelu LUONNOS Juha Korhonen 4.12.2015 Sito Best for Your Environment Paloaseman suunnittelualueen sijainti Liite 5 Liikenneympäristö ja suunnittelualue Suunnittelualue

Lisätiedot

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset

Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset Helsingin liikennesuunnittelun tavoitteet ja toimintalinjaukset 2 Liikenne kasvavassa kaupungissa Helsinki kasvaa, liikenne lisääntyy Helsinki ja Helsingin seutu kasvavat voimakkaasti. Helsingin väkiluvun

Lisätiedot

Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä

Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä Liikkumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne - liikkumisen ominaispiirteitä eri vyöhykkeillä 13.6.2014 Hanna Kalenoja Tutkimuspäällikkö Tampereen teknillinen yliopisto, Liikenteen tutkimuskeskus Verne 1

Lisätiedot

Hallitus MANKIN JA LUOMAN LÄHIJUNALIIKENTEEN KORVAAVA BUSSILIIKENNE 200/ /2015. Hallitus

Hallitus MANKIN JA LUOMAN LÄHIJUNALIIKENTEEN KORVAAVA BUSSILIIKENNE 200/ /2015. Hallitus Hallitus 10 08.12.2015 10 MANKIN JA LUOMAN LÄHIJUNALIIKENTEEN KORVAAVA BUSSILIIKENNE 200/07.71.711/2015 Hallitus Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelija Osaston johtaja Tero Anttila, p.

Lisätiedot

Uusi Myllypuron Ostari

Uusi Myllypuron Ostari Citycon on aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä Menestys lähtee kauppapaikasta Uusi Ostari Citycon on kauppakeskusten aktiivinen omistaja ja pitkäjänteinen kehittäjä. Luomme puitteet menestyvälle

Lisätiedot

MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS

MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS 1(7) 19.9.2014 MUISTIO MÄSKÄLÄN KAAVARUNKOALUEEN LIIKENTEELLINEN SELVITYS 1. Yleistä Tässä Mäskälän kaavarunkoalueen liikenteellisessä selvityksessä tarkastellaan kaavakaavarunkoalueen synnyttämän liikenteen

Lisätiedot

Tampereen raitiotiehanke

Tampereen raitiotiehanke Tampereen raitiotiehanke Pikaratikkailta Helsingissä, Laituri -näyttelytila, 4.2.2016 klo 17-19 Tampereen kaupunki, raitiotiehanke projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen Lähde: ALLI-kartasto, Osa 2 Väestö

Lisätiedot

Raide-Jokeri. Louhinta- ja kalliotekniikan päivät 2016 Lauri Kangas Projektipäällikkö, Raide-Jokeri, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Raide-Jokeri. Louhinta- ja kalliotekniikan päivät 2016 Lauri Kangas Projektipäällikkö, Raide-Jokeri, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Raide-Jokeri Louhinta- ja kalliotekniikan päivät 2016 Lauri Kangas Projektipäällikkö, Raide-Jokeri, Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Raide-Jokeri yleisesti KÄSKYNHALTIJANTIE Raide-Jokeri Itäkeskuksen

Lisätiedot

Ap-normit. Toimikunnat

Ap-normit. Toimikunnat Ap-normit Toimikunnat 20.11.2014 Lausuntopyyntö toimikunnille Kuntakehitys ja kuntakehityslautakunta selvittävät mahdollisuuksia päivittää käytettäviä autopaikkanormeja Määritetään aluekohtaisesti kuinka

Lisätiedot

Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut. Strafica Oy

Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut. Strafica Oy Kotkan Kantasataman liikenneselvitys Toimivuustarkastelut Strafica Oy 20.12.2014 Kantasataman lopputilanne 6.11.2014 2 Liikenne-ennuste Keväällä 2014 laadittua liikenne-ennustetta päivitettiin 6.11.2014

Lisätiedot

Metron huippukuormitusten keventämistoimien arviointi 11.9.2015

Metron huippukuormitusten keventämistoimien arviointi 11.9.2015 Metron huippukuormitusten keventämistoimien arviointi 11.9.2015 Tausta ja tavoitteet Metron suunnitteluohjeen mukainen maksimimatkustajakuormitus uhkaa ylittyä 2020- luvun alkupuoliskolla, mikäli metroliikenteen

Lisätiedot

HELSINGIN PYÖRÄILYPROJEKTI. oppii Euroopasta. PYKÄLÄ-seminaari 16.2.2011 Niko Palo, Marek Salermo, Leena Silfverberg

HELSINGIN PYÖRÄILYPROJEKTI. oppii Euroopasta. PYKÄLÄ-seminaari 16.2.2011 Niko Palo, Marek Salermo, Leena Silfverberg HELSINGIN PYÖRÄILYPROJEKTI oppii Euroopasta PYKÄLÄ-seminaari 16.2.2011 Niko Palo, Marek Salermo, Leena Silfverberg HELSINGIN PYÖRÄILYPROJEKTI 2009-12 Tausta: valtuuston strategiaohjelma Liikennejärjestelmää

Lisätiedot

Valtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys. Humppila

Valtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys. Humppila Valtateiden 2 ja 9 risteysalueen liikenneselvitys Humppila 12.1.2011 Työn tavoitteet Työn tavoitteena on tutkia valtateiden 2 ja 9 risteysalueelle ja sen läheisyyteen kaavaillun uuden maankäytön synnyttämän

Lisätiedot

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa

Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Mitä uutta tarvitaan? Liikennejärjestelmä murroksessa Pekka Sauri Apulaiskaupunginjohtaja, Helsinki Tulevaisuuden liikenne- ja innovaatiopolitiikka 27.1.2014 Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Kaupunkisuunnittelulautakunta

Lisätiedot

Tampereen raitiotien yleissuunnitelma Liikenne ennusteet

Tampereen raitiotien yleissuunnitelma Liikenne ennusteet Tampereen raitiotien yleissuunnitelma Liikenne ennusteet Työraporttiluonnos 30.5.2014 1 2 1. Johdanto Tampereen raitiotien yleissuunnitelman liikenneennusteet on tehty Tampereen seudun liikennemallilla

Lisätiedot