KRUUNUVUORENRANTA 1. Selvitys lauttaan perustuvasta Laajasalon joukkoliikenneyhteydestä

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KRUUNUVUORENRANTA 1. Selvitys lauttaan perustuvasta Laajasalon joukkoliikenneyhteydestä"

Transkriptio

1 KRUUNUVUORENRANTA 1 Selvitys lauttaan perustuvasta Laajasalon joukkoliikenneyhteydestä

2

3 VERSIO 1.3 eli SELVITYS LAUTTAAN PERUSTUVASTA LAAJASALON JOUKKOLIIKENNEYHTEYDESTÄ

4 Julkaisija: Helsingin kaupunki, Talous- ja suunnittelukeskus Tekijät: Destia Oy Infrasuunnittelu, Finnferries Julkaisun nimi: Selvitys lauttaan perustuvasta joukkoliikenneyhteydestä Helsingin kantakaupungin ja Laajasalon välillä. Helsinki 2011, 69 s. + liitt. 13 s. 1 Tiivistelmä Maailmalla on useissa kaupungeissa käytössä osittain lauttoihin perustuvia joukkoliikenneratkaisuja, joiden erityispiirteitä selvitettiin työn aikana. Järjestelmiä on käytössä kaupungeissa, joissa joukkoliikennettä käyttää päivittäin useita miljoonia ihmisiä, ja kaupunkirakenne on vesistöjen pirstaloima. Lautta yhdistää suoraviivaisesti lähtö- ja määränpään vesialueen yli. Usein lauttayhteyden toinen pää on kaupungin keskeinen talous-, hallinto- tai kulttuurikeskus. Lautan kanssa vaihtoehtoisiin joukkoliikenneratkaisuihin liittyy merkittävän mittainen ero matka-ajassa. Lauttojen vuoroväli on tiheä erityisesti ruuhka-aikoina. Yleensä lauttaan siirrytään terminaalin läpi jalan ja jatkoyhteydet on hyvin ja monipuolisesti hoidettu terminaalista eteenpäin. Lauttayhteys kuuluu tyypillisesti osaksi joukkoliikennekortilla ostettavia palveluita, jolloin yksittäisten lippujen ostaminen lauttamatkaa varten on erittäin vähäistä. Selvityksessä esitettyä tiiviin kaupunkiliikenteen bussi-lautta- joukkoliikennejärjestelmää, jossa lauttamatka on osa bussien aikataulutettua linjaosuutta, ei tiettävästi ole käytössä missään muussa kaupungissa maailmalla. Kruunuvuoren selän ylittävässä lauttaan perustuvassa ratkaisussa useita mainituista piirteistä on tunnistettavissa. Lauttayhteys yhdistää suoraviivaisesti meren ylitse reitin lähtö- ja määränpään. Vaihtoehtoinen reitti muodostuu maantieteellisesti pitkäksi, tosin sen ero matka-ajassa suhteessa lauttaliikenteeseen jää kiertoreitin pituudesta huolimatta vähäiseksi. Lauttareitin toinen pää sijaitsee kantakaupungissa tai sen läheisyydessä. Lauttaan siirryttäisiin pääsääntöisesti linja-autolla. Luonnollisin hallinnollinen toteutusmuoto olisi kaupungin järjestämä palvelu osana Helsingin seudun yhteistä lippujärjestelmää. Selvityksessä vertailtiin eri lauttatyyppien ominaisuuksia ja mahdollisia reittejä kantakaupungin ja Laajasalon välillä. Tarkemmin selvitettäväksi valittiin Katajanokan ja Kruunuvuorenrannan välillä liikennöivä bussilautta. Tavoitteena oli määritellä palvelutasoltaan optimoitu ratkaisu. Lautan vuoroväliksi on suunniteltu 6 minuuttia ja lautan ajoaika samansuuruiseksi. Pääsääntöisesti lautalle ja sieltä pois siirryttäisiin linja-auton kyydissä. Lautalla olisi mahdollista kulkea myös kävely- ja pyöräilyliikenteen erillistä porttia ja lautan osaa käyttäen. Riittäväksi matkustajakapasiteetiksi on arvioitu noin 150 henkilöä. Liikenne-ennusteen mukaan lauttaa käyttäisi noin 8800 matkustajaa vuorokaudessa ja kokonaismatka-aika Helsingin keskustaan olisi noin 37 min (siltayhteys yli matkustajaa ja matka-aika 29,8 min). Lauttaliikenteen vaikutukset ympäristöön jäävät vähäisiksi. Molemmille rannoille pitää rakentaa uudet laiturit ja järjestää yhteydet lauttarantaan. Meriväylää pitää rakentaa ja parantaa vähäisessä määrin. Vilkas lauttaliikenne aluksineen ja lauttarannat tukisivat Helsingin kaupungin merellistä ilmettä ja imagoa. Vesiliikenteen infrastruktuuri on helposti poistettavissa ympäristöstä, mikäli muuttuneet ympäristöarvot tms. seikat joskus myöhemmin sitä edellyttäisivät. Lauttaan perustuvan joukkoliikenneratkaisun investoinnit jakautuisivat kahteen isoon kokonaisuuteen, joista ensimmäinen olisi lauttarantojen, terminaalin ja lippujärjestelmän sekä merellisen ja maanpäällisen infrastruktuurin rakentaminen. Toinen investointikokonaisuus muodostuisi lauttoihin tarvittavista investoinneista. Lauttojen investoinnit olisi porrastettavissa alueen rakentamisen ja liikenteen kasvun tahdissa. Vesiliikenteen infrastruktuuriin kohdistuva investointikustannus on noin 31 milj. euroa, josta viiden lautan osuus on noin 25 milj. euroa. Luvuissa on otettu huomioon 20 % kustannusten nousuvaraus. Huolto- ja ylläpitokustannukset operointikustannuksineen ovat noin 4,3 milj. euroa vuodessa. Vaihtoehtoisen siltayhteyden investointikustannukseksi on arvioitu 200 milj. euroa. Lauttayhteyden yhteiskuntataloudelliset hyödyt jäävät käyttökustannuksia pienemmiksi ja hyötykustannussuhde näin negatiiviseksi. Vertailussa esillä olleeseen raitiotiesiltavaihtoehtoon lauttajärjestelmän kumulatiiviset investointi-, käyttö-, ylläpito- ja korkokustannukset ovat selvästi siltayhteyttä pienemmät seuraavan 40 vuoden aikana. Laskennallisesti lauttajärjestelmän kustannukset nousevat siltayhteyden tasolle kaukana tulevaisuudessa yli 100 vuoden päästä. Laskelmat on vertailukelpoisuuden vuoksi tehty ksv:ssä siltayhteyden arviointiin tehdyllä arviointimenettelyllä, jota ei ole optimoitu vesiliikenteen arviointiin. Yhden lauttamatkan hinnaksi on arvioitu 2,3 euroa/matkustaja. Selvityksen perusteella bussilauttaan perustuva joukkoliikenneratkaisu on nykyisin käytössä olevalla tekniikalla toteutettavissa. Lauttayhteyden käyttöönotto edellyttää vesiliikenteen infrastruktuurin luomista kerralla käyttökuntoon. Investointi- ja operointikustannusten kertymistä voidaan ohjelmoida Laajasalon asuinalueen rakentumisen mukaisesti, jolloin järjestelmän kustannustehokkuutta voidaan jossakin määrin optimoida. Avainsanat: Joukkoliikenne, lautta-alus, liikennejärjestelmä

5 Publisher: City of Helsinki, Economic and Planning Authors: Destia Ltd. Infrastructure Planning, Finnferries Title: Report on ferry-based public transport connection between Helsinki city center and Laajasalo. Helsinki, 2011, p app. 13 P. 1 Summary In a number of city locations in the world and in Europe there are public transport solutions based on the ferries. Public transportation solution, partially based on public ferries, is used in cities where public transportation is used daily by many millions of people, and where urban structure is shattered by nature. In the identified locations public transport ferry connects two or more places of departure and destinations over the waters. Often, the other end of a ferry connection is the city s central economic, administrative or cultural center. When moving to these locations by using alternative public transport solutions there is a signifi cant long delay in the timetable. Ferries are frequent, particularly during peak periods. As a rule, passengers move into and out of the ferry through the terminal on foot. In all destinations connections forward from the terminal are well-managed. As a rule, a ferry service is part of the municipal public transport solution and a travel card, when buying individual tickets for the ferry trip is very low. The presented ferry transportation system, where the ferry trip is a part of scheduled bus line, is probably not in use anywhere in the world. In ferry based transport solution of Kruunuvuori bay a number of these features have been identifi ed. Ferry connection will connect a starting place and a destination of the route straight over the sea. An alternative route will become geographically long, although the delay of the timetable compared to the ferry traffi c will be minor, despite the length of the by-pass route. The other end of the ferry route will be located in the inner city or in its vicinity. The potential number of users in Laajasalo ferries will be limited, and transport to the ferry will take place mainly by bus. The most natural form of the administrative implementation of the service would be organized as part of the city s public transport card. Different ferry types and alternative route options were compared in the study. The bus transport ferry operating between Katajanokka and Kruunuvuorenranta was chosen for the further research. The aim was to determine the optimal service of level. Frequency on ferries has been planned for 6 minutes and the ferry trip time at the same level. Mainly, the transport to and from the ferry would take place by bus. The ferry would be accessible by pedestrians and by bicycle traffic trough a separate gate and using a separate compartment of the ferry. The estimated amount of ferry passengers will be about 150 people. According to the traffic forecast approximately passengers will use the ferry connection daily when total travel time to the Helsinki city centre is 37 minutes. (the bridge connection: over passengers and total travel time 29,8 minutes). The ferry will have only minor effects on the environment. Both of the banks require the construction of pier structures, the integration of land traffi c to the terminal by building short routes will also be needed, and the sea routes will need some new navigation marks indicating the sea lane. Busy ferry traffi c with its vessels and ferry terminals would support the maritime look and image of the City of Helsinki. The infrastructure of waterway transport in the environment can be easily removed, if the change in environmental values or other factors, sometimes later, would require it. The investments of ferry-based transportation system would be divided to the two large complexes, the first of which would be the building of the ferry berths, the terminal and the ticket system as well as marine and terrestrial infrastructure construction. Another investment entity would be the investment in ferries. This investment would be graduated in time with the construction of the area and the growth of the traffic. The investment cost of the waterway transport infrastructure is approximately 31 million Euros, of which the investment cost of five vessels is about 25 million Euros. Figures include 20 % reserve for increase in the investment cost. Service and maintenance costs with operating cost are about 4.3 million Euros per year. Investment cost of the alternative bridge connection is about 200 million Euros. The socio-economic benefits of ferry system are lower than it s operating costs and thus the cost-benefit ratio remains negative. Compared to the bridge option the cumulative overall costs of ferry system including interest cost are lower than the costs of bridge during the next 40 years. The costs of ferry transport system will increase in the level of bridge connection far away in the future over 100 years hence. Due to comparison between options the ferry connection calculations have been made applying the same methods than estimating the bridge connection, which are not fully optimal for the assessment of the ferry traffic The price of ferry trip was calculated to be 2,3 Euros/passenger. According to the study, the ferry-based public transport solution is technically feasible by using existing techniques. Implementation of the ferry connection requires that the entire waterway transport infrastructure will be created at a time. Ferry investment and accumulation of operating costs can be programmed accordingly the structuring of Laajasalo residential area, when the cost-effectiveness of the ferry service can be optimized to some extent. Keywords: Public transport, ferry, transport system

6 Esipuhe Helsingin kaupungin strateginen valinta on ollut kaupunkirakenteen eheyttäminen ja liikennejärjestelmän kehittäminen pääosin raideliikenteeseen perustuen, joukkoliikenteen palvelutasoa nostamalla ja kävely- ja pyöräilymahdollisuuksia lisäämällä. Helsingissä on tutkittu pitkään mahdollisuutta saada sujuva joukkoliikenneyhteys rakenteilla olevan Kruunuvuoren rannan ja kantakaupungin välille. Selvityksissä ovat olleet esillä siltaan, vesiliikenteeseen ja köysirataan perustuvat vaihtoehdot joukkoliikenneratkaisuksi. Kaupunkisuunnitteluvirasto on käynnistänyt vuonna 2010 asiasta ympäristövaikutusten arvioinnin, jossa arviointiohjelman mukaan arvioidaan vesiliikennevaihtoehto. Tämän työn tarkoituksena oli tuottaa yhdeksi arvioinnin vaihtoehdoksi lauttaliikenteeseen perustuva joukkoliikenneratkaisu kantakaupungin ja Laajasalon väliselle vesialueelle. Lauttaliikenteeseen perustuvaa joukkoliikenneratkaisua ei tässä mittakaavassa ja palvelukonseptissa ole Suomessa käytössä. Selvitystyön aikana haettiin maailmalta erilaisia kokemuksia ja referenssejä lauttaliikenteeseen perustuvan joukkoliikenneratkaisun pohjaksi. Työn ohjausryhmään kuuluivat: - Jari Tirkkonen, pj Helsingin kaupunki, Talous- ja suunnittelukeskus - Sami Aherva Helsingin seudun liikenne - Aarno Ahti Helsingin Satama - Markku Granholm Helsingin kaupunki, Kaupunkisuunnitteluvirasto - Riitta Jalkanen Helsingin kaupunki, Kaupunkisuunnitteluvirasto - Arto Siitonen Helsingin kaupunki, Liikennelaitos - Ville Vastamäki Helsingin kaupunki, Talous- ja suunnittelukeskus Työn projektiryhmään kuuluivat Jouni Riihelä, Marja-Terttu Sikiö ja Jussi Sipilä Destia Oy:stä. Työ alkoi elokuussa 2010 ja päättyi lokakuussa Työn aikana HSL selvitti myös köysiradan käytön mahdollisuutta Laajasalon joukkoliikenneratkaisuksi (Köysirata Kruunuvuorenranta Helsingin kantakaupunki, esiselvitys) ja johdinautoliikenteen käyttöä pääkaupunkiseudulla.

7 Sisällys Esipuhe Selvityksen lähtökohdat Työn tausta Tavoitteet Selvitysalue Vertailuvaihtoehtojen kuvaus Liikenteen ennustaminen Näkökohtia ja referenssikohteita Vancouver, British Columbia, Kanada Tukholma, Ruotsi Lissabon, Portugal Amsterdam, Hollanti Näkökohtia lauttaliikenteestä osana joukkoliikennejärjestelmää Lauttaliikennevaihtoehdot ja niiden vertailu Lauttaliikennevaihtoehtojen muodostaminen Lauttaliikenteen palvelukonseptit Lauttaliikenteen reittivaihtoehdot Vaihtoehtojen vertailu Jatkotarkasteluun valittu bussilautta välillä Kruunuvuorenranta Katajanokka Joukkoliikennereitit ja meriväylä Kadut ja kävely- ja pyörätiet Lauttapaikkojen rakenteet Bussilautan ominaisuudet Lauttapaikkojen palvelut ja lippujärjestelmä Liikenteen ohjaus ja hallinta Joukkoliikenteen palvelutaso Bussilautan matkustajamäärä Lauttajärjestelmän kustannukset Bussilauttajärjestelmän vaikutukset Vaikutukset liikenteeseen Vaikutukset ympäristöön ja kaupunkikuvaan sekä vaikutukset maankäytön kehittymiseen ja aluerakenteeseen Vaikutukset eri väestöryhmiin

8 6 Vaikutusten analysointi Kannattavuuslaskelma Herkkyystarkastelu Ylläpito- ja operointikustannusten vertailu siltavaihtoehtoon Toteutettavuuden arviointi Yhteenveto Johtopäätökset...67 Lähdeviitteet...68 Liitteet...69 Liite 1. Lauttavaihtoehtojen vertailutaulukko...69 Liite 2. Investointi- ja kustannuslaskennan perusteet...69 Liite 3. Kannattavuuslaskelma...69 Liiteet Aikaisemmat selvitykset Kruunuvuorenrannan joukkoliikenneyhteydestä

9 1 Selvityksen lähtökohdat 1.1 Työn tausta Helsingin kaupungin strategian (Strategiaohjelma Helsingin kaupunki ) mukaan kaupunkirakennetta eheytetään ja toteutetaan toimivia urbaaneja asuinalueita ja ympäristöjä. Liikennejärjestelmää kehitetään kestävien liikennemuotojen edistämiseksi. Kehitys tapahtuu pääosin raideliikenteeseen perustuen joukkoliikenteen palvelutasoa nostamalla sekä kävely- ja pyöräilymahdollisuuksia lisäämällä. Kruunuvuorenrantaan on syntymässä noin asukkaan asuinalue, jonka rakentaminen alkaa Asutuksen lisäksi alueelle on suunniteltu toteutuvan työpaikkaa ja monipuolisia virkistysalueita. Alue on kaavoitettu entisen öljysataman alueelle ja se sijoittuu kiinteästi Laajasalon olemassa olevan asutuksen yhteyteen. Samanaikaisesti ollaan kehittämässä myös vanhemman Laajasalon aluetta. Kruunuvuorenrantaan toteutetaan erilaisia asuinympäristöjä ja asumisvaihtoehtoja pientaloista kerrostaloihin. Helsingin kaupungin tavoitteena on joukkoliikenteeseen vahvasti pohjautuvan kaupunginosan rakentaminen Kruunuvuorenrannan ja Laajasalon alueille. Kaupunginosan joukkoliikenneratkaisun tulisi olla riittävän kattava ja palveleva, jotta alueen asukkaat tottuisivat sen käyttäjiksi alueen rakentumisesta alkaen. Yksi alueen suunnittelun keskeisimmistä lähtökohdista on ollut laadukkaan joukkoliikenneyhteyden rakentaminen Kruunuvuorenselän yli Helsingin keskustaan. Nykyinen metroon ja liityntäbussiin perustuva joukkoliikenneyhteys Herttoniemen kautta on noin 13 kilometriä. Lauttayhteys Kruunuvuoren selän ylitse muodostuu huomattavasti lyhyemmäksi - vain viiden ja puolen kilometrin mittaiseksi. Joukkoliikenneyhteyden toteuttamista Kruunuvuorenselän ylitse on selvitetty vuodesta 1999 lähtien. Yhteydestä on laadittu suunnitelmia ja järjestelmävaihtoehtoja (mm. vuosina 2002 ja 2006). Toteuttamista on suunniteltu myös kiinteänä silta- tai tunneliyhteytenä (Laajasalon raidevaihtoehtojen järjestelmätarkastelu. Vuonokari P. et. al ), joissa liikennöintivaihtoehtoina ovat olleet metro ja raitiovaunu. Selvityksessä metron rakentamiskustannuksiksi arvioitiin siltavaihtoehdossa 596 M ja tunnelivaihtoehdossa 655 M. Raitiotien rakentamiskustannuksiksi arvioitiin sillalla 125 M ja tunnelissa 205 M. Myöhemmin (v.2010) laadittu kiinteän siltavaihtoehdon tarkistettu kustannusarvio on 187 M (hintataso 12/2009), joka on vuonna 2011 indeksikorjattu 200 M :oon (hintataso 9/2011). Myös Hakaniemen ja Kruunuvuorenrannan välisestä köysiratayhteydestä on laadittu erillinen selvitys. Siinä köysiradan investointikustannuksiksi arvioitiin M. (Köysirata Kruunuvuorenranta Helsingin kantakaupunki, esiselvitys. Bäckström J. et. al. 2011). Vuonna 2011 valmistui hankeselvitys johdinautoliikenteen palauttamiseksi Helsinkiin. Aikaisempien selvitysten tuloksia on esitelty liitteissä

10 1.2 Tavoitteet Selvityksessä on hahmoteltu ja arvioitu lauttaliikenteeseen perustuvaa joukkoliikenneyhteyttä Kruunuvuorenselän yli Laajasalosta kantakaupunkiin. Raportissa lautalla tarkoitetaan vapaasti vedessä ohjailtavaa lautta-alusta, jossa on ajoneuvokansi. Lauttaan perustuva joukkoliikennejärjestelmä suunnitellaan vaihtoehdoksi siltayhteydelle, ja se on yksi Laajasalon joukkoliikenneyhteyden YVA-tarkastelun vaihtoehdoista. Lauttaliikenteeseen perustuvaa joukkoliikenneyhteyttä hahmoteltaessa on ollut tavoitteena pyrkiä mahdollisimman lähelle kiinteää joukkoliikenteen siltayhteyttä vastaavaa palvelutasoa. Järjestelmää on hahmoteltu sillä tarkkuudella, että liikennejärjestelmän palvelutasoa ja kustannuksia on voitu luotettavasti arvioida. Selvityksessä on arvioitu yhteyden toteuttamis- ja käyttökustannukset, jolloin niitä on voitu verrata Kruunuvuorenselän ylittävän joukkoliikenteen siltayhteyden vastaaviin kustannuksiin. Tämän työn yhteydessä on selvitetty myös siltayhteyden käyttökustannukset vaihtoehtojen vertailua varten. 1.3 Selvitysalue Selvityksessä käsitellään suoraa joukkoliikenneyhteyttä Helsingin keskustasta lautalla Kruunuvuoren selän yli uudelle Kruunuvuorenrannan alueelle. Alueen kartta on esitetty kuvassa 1. Kuva 1. Kruunuvuorenrannan alueen sijainti 10

11 Öljysataman toiminta Kruunuvuorenrannan alueella on loppunut ja alueen rakentaminen alkanee vuoden 2013 aikana katujen ja muun infrastruktuurin rakentamisella. Asuntojen rakentaminen alkaa Gunillankalliolla ja Borgströminmäellä tämän hetkisten suunnitelmien mukaan vuonna Kuvassa 2 on esitetty alustava näkemys Kruunuvuorenrannan alueen rakentamisjärjestyksestä. GUNILLANKALLIO Rakentamisvuodet asuntoja n kem 2 KAITALAHDEN LAAJ. JA HOPEALAAKSO Rakentamisvuodet asuntoja n kem 2 BORGSTRÖMINMÄKI Rakentamisvuodet asuntoja n kem 2 HAAKONINLAHTI POHJOINEN JA ETELÄ Rakentamisvuodet asuntoja n kem 2 HAAKONINLAHDEN RANTAKORTTELIT JA KESKUSTA Rakentaminen asuntoja n kem 2 KRUUNUVUORI Rakentamisvuodet asuntoja n kem 2 KOIRASAARET Rakentamisvuodet asuntoja n kem 2 STANSVIKINNUMMI Rakentamisvuodet asuntoja n kem 2 Kuva 2. Kruunuvuorenrannan maankäytön kaavailtu kehittyminen. 11

12 1.4 Vertailuvaihtoehtojen kuvaus Vertailuvaihtoehdoilla tarkoitetaan nykyistä joukkoliikenneyhteyttä ja raitiotiesiltavaihtoehtoa. Nykyinen joukkoliikenne tarkoittaa yhteyttä Kruunuvuorenrannasta ydinkeskustaan, joka kulkee liityntäbussilinjoilla Herttoniemen metroaseman kautta metroyhteydellä keskustaan. Siltavaihtoehdolla tarkoitetaan Kruunuvuorenrantaan suunniteltua raitiotieyhteyttä (Laajasalon raidevaihtoehtojen järjestelmätarkastelu 2008). Raitiotiesilta merkitsisi raitiotieverkoston rakentamista Kruunuvuorenrannan ja Laajasalon alueille. Nykyinen joukkoliikenneyhteys Laajasalosta ydinkeskustaan perustuu metroon ja Herttoniemen metroaseman liityntäbussiliikenteeseen. Mikäli uutta joukkoliikenneyhteyttä ei toteutettaisi, Kulosaaren sillan ylittäisi liikenne-ennusteen mukaan päivittäin noin joukkoliikennematkustajaa, kun Kruunuvuorenranta ja Laajasalon täydennysrakentamisalueet on toteutettu ja niillä olisi asukasta. Itämetron toteuttaminen lisää myös omalta osaltaan metron matkustajamäärää. Kulosaaren sillalla on metroliikenteen matkustajamäärä liikenne-ennusteiden mukaan suurin. Kun automaattimetro otetaan käyttöön, metron vuoroväli muuttuu nykyisestä 4 minuutista 2,5 minuuttiin ja sen myötä matkustajakapasiteetti (teoreettinen maksimi) kasvaa nykyisestä noin 7 % (2011: matk/h, tulevaisuudessa: matk/h). Vuodelle 2025 laaditun liikenne-ennusteen mukaan automaattimetron matkustajamäärän on arvioitu olevan lähellä kapasiteettia (metron vuoroväli 2 min, 2 vaunuparia). Joukkoliikenneyhteys Kruunuvuorenselän yli vähentäisi matkustajia metrosta ja vapauttaisi kapasiteettia muilta suunnilta tulevien matkustajien käyttöön (Metron kulunvalvontatekniikan uusiminen, Osaraportti 2, Hankkeen liikenteelliset vaikutukset. Vepsäläinen S. 2005). Selvityksen kannattavuuslaskelmassa on lauttavaihtoehtoa verrattu vertailuvaihtoehtoon, jossa Laajasalon joukkoliikenne on järjestetty Herttoniemen kautta. Kannattavuuslaskelman vertailuvaihtoehto on esitetty kuvassa 3. 12

13 Kuva 3. Nykyisen joukkoliikenteen mukainen vaihtoehto, uutta joukkoliikenneyhteyttä ei toteuteta ja joukkoliikenne toteutetaan nykyisin järjestelyin. Siltavaihtoehdossa raitiovaunut kulkevat keskustasta Liisankadun kautta Tervasaareen ja sieltä sillalla Sompasaareen ja edelleen Korkeasaareen, josta rantaviivan yli Palosaaren kautta sillalla Kruunuvuorenselän yli. Pisin siltajakso olisi Kruunuvuorenselän ylittävä osuus. Raitiotiesiltayhteys on kuvattu yksityiskohtaisemmin selvityksessä Laajasalon raidevaihtoehtojen järjestelmätarkastelu Raitiotiesiltavaihtoehto on esitetty kuvassa 4. Lauttaliikenteen ylläpito- ja operointikustannuksia on verrattu siltavaihtoehtoon. Kruunuvuorenselän ylittävä silta on mitoitettu 15 metriä leveäksi ja profi ililtaan sellaiseksi, että myös pikaraitiotie voisi sitä käyttää. Pikaraitiotievaraus liittyy Santahaminan alueen vaihtoehtoiseen kehittämiseen asuinalueeksi. Sillalla on raitiotien lisäksi: pyöräily- ja jalankulkuraitti sillan molemmilla reunoilla pelastusajoneuvojen kulkuyhteys pyöräily- ja jalankulkuraitilla. Muut sillat on mitoitettu 11 metriä leveiksi. Siltoja voivat käyttää myös pelastustoimen ajoneuvot. 13

14 Siltavaihtoehdon liikennettä on tarkasteltu tilanteessa, missä Kruunuvuorenranta ja Laajasalon täydennysrakennusalueet on rakennettu ja alueella on noin asukasta. Kruunuvuorenselän ylittää tarkastelutilanteessa matkustajaa päivässä. Laajasalon alueen raitiovaunu- ja bussiliikenteen vuosittaiset käyttökustannukset olisivat 12,05 M. Yhteys Kruunuvuorenrannasta keskustaan (Rautatientorin metroasemalle) kestäisi 19 minuuttia. Raitiotielinjan keskinopeus keskustaan asti laskettuna olisi 23 km/h. Raitiotielinjan rakentaminen lyhentäisi keskimääräistä matka-aikaa Kruunuvuorenrannasta keskustaan 40,3 minuutista (0+ -vaihtoehto) 29,8 minuuttiin. Vuosittaisten matka-aikasäästöjen määräksi on arvioitu 5,28 M. Rakentamiskustannusten määräksi on arvioitu 200 M. Kuva 4. Raitiotiesiltavaihtoehto ja siihen liittyvä joukkoliikenneverkko. 14

15 1.5 Liikenteen ennustaminen Liikenne-ennustemallin taustat Tässä selvityksessä käytetty joukkoliikenteen matkustajamääräennuste on laskettu pääkaupunkiseudun liikenne-ennustemallilla (Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma PLJ 2002, Pääkaupunkiseudun julkaisusarja B 2003:9. YTV ) Emme3-ohjelmistolla. Malli perustuu vuonna 2000 toteutettuun pääkaupunkiseudun henkilöliikennetutkimukseen. Malli soveltuu erilaisten maankäyttösuunnitelmien ja suurten liikennehankkeiden liikenteellisten vaikutusten arviointiin. Henkilöliikenteen ennuste perustuu neliportaiseen mallijärjestelmään (kuva 5). Mallijärjestelmässä jokaista mahdollista matkojen lähtö- ja määräpaikkaa ei ole kuvattu vaan pääkaupunkiseutu on jaettu osa-alueisiin, joiden välisiä matkoja mallinnetaan. Osa-alueiden väliset keskeisimmät liikenneyhteydet on kuvattu mallissa linkkeinä, jotka muodostavat liikenneverkon. Mallijärjestelmässä on kuvattuna myös joukkoliikennelinjastot. Liikenteen mallintamisen ensimmäisessä vaiheessa lasketaan pääkaupunkiseudun eri osa-alueiden tuottama matkatuotos lähtevien matkojen määrä. Toisessa vaiheessa lasketaan kultakin osa-alueelta lähtevien matkojen suuntautuminen eli millä osa-alueella matkan päätepiste on. Kolmannessa vaiheessa lasketaan matkojen kulkutapajakauma kunkin lähtö- ja määräpaikkaparin välillä. Kulkutavalla tarkoitetaan esimerkiksi henkilöautoa, junaa, metroa, bussia, polkupyörää, kävelyä tai lauttaa ja kulkutapajakaumalla kuvataan sitä kuinka suuri osa matkoista tehdään esimerkiksi pyöräillen. Neljännessä vaiheessa mallinnetaan matkojen reitinvalinta. Reitinvalintamallilla pyritään kuvaamaan matkustajan käyttäytymistä matkan varrelle osuvissa valintatilanteissa, joita voi olla esimerkiksi bussilinjan valinta pysäkillä Väestötiedot ikäryhmittäin ja alueittain Työpaikkamäärät toimialaluokittain ja alueittain Autojen lukumäärä kotitalouksittain alueittain Kotitalouksien kuukausitulot alueittain Alueen matkatuotos Matkojen suuntautuminen Kulkutavan valinta Reitin valinta Alueiden väliset etäisyydet Autoliikenteen matka-ajat Joukkoliikenteen matka-ajat ja vaihtomäärät Matkan kustannukset eri kulkutavoilla Kuva 5. Pääkaupunkiseudun liikenne-ennustejärjestelmä 15

16 Tässä käytetty liikenne-ennuste on laskettu vuodelle Ennusteen pohjana olevat väestö- ja työpaikkaennusteet ovat pääosin pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelman 2007 mukaiset. Helsingin osalta maankäyttöä on tarkennettu uusimpien suunnitelmien mukaisiksi. Myös vuoden 2030 liikennejärjestelmän kuvaus pohjautuu pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmaan Kruunuvuorenrannan joukkoliikennetarjonnan kuvausta on kuitenkin tarkennettu ja Kruunuvuorenrannan raitiotieyhteys on korvattu lauttayhteydellä. Liikenne-ennuste on pyritty laatimaan yhteismitalliseksi Laajasalon raidevaihtoehtojen järjestelmätarkastelujen liikenne-ennusteen kanssa. Joukkoliikenteen kysyntä oletettiin samaksi lauttavaihtoehdossa kuin raitiotievaihtoehdossa. Eroksi raide- ja lauttavaihtoehtojen välille jäi reitinvalinta eli se miten matkustajat jakautuvat eri joukkoliikennelinjoille. Reitinvalinta mallinnettiin Emme3-ohjelmistolla. Mallinnuksessa käytettiin seuraavia matkustajien käyttäytymistä kuvaavia parametreja: ajoneuvossa oloajan painokerroin = 1 odotusajan painokerroin = 2 kävelyajan painokerroin = 2 nousuajan painokerroin = 1 odotusaikatekijä = 0.5 koetun vuorovälin leikkuri 10 minuuttia Yllä olevia parametreja käytettiin sekä raide- että lauttavaihtoehdolle. Yleensä matkustajat kokevat raideliikenteen bussiliikennettä houkuttelevammaksi. Tämä voidaan havaita ihmisten todellisesta liikennekäyttäytymisestä, sillä raideliikenne saa bussiliikenteeseen nähden enemmän matkustajia kuin pelkän matka-ajan ja vuorotarjonnan perusteella voidaan olettaa. Tätä nk. statustekijää voidaan mallintaa nousuvastuksen avulla. Työssä käytettiin seuraavia nousuvastuksia: metro 0 min juna 1 min raitiovaunu 0 min lautta 0 min bussi 3 7 min riippuen linjan pituudesta 16

17 Lautan oikeasta statusarvosta ei pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmässä ole kokemusta. Noin 800 vakituisen asukkaan ja noin 400 työpaikan Suomenlinnan lauttaliikenne on hyvin erityyppistä, kuin Kruunuvuorenrannan asutus- ja työpaikka-alueen arki- ja työmatkaliikenne. Erityisesti vapaa-ajan matkoihin kuuluu erilaisten houkuttelevien vaihtoehtoisten kulkumuotojen valinta. Lauttamatkaan liittyy elämyksellisyys, jota ei ole muissa joukkoliikennemuodoissa. Tätä ei voida mallinnusohjelmistoilla käytännössä kuvata Liikenne-ennusteisiin liittyvät epävarmuustekijät Liikenne-ennusteet pyrkivät kuvaamaan tulevaisuuden liikennettä nykyisten liikkumistottumusten ja arvostusten pohjalta. Ennusteiden virhemahdollisuuksia pyritään minimoimaan, mutta lopullinen kehitys saattaa muodostua erilaiseksi kuin nyt kuvitellaan. Ennusteet pohjautuvat olettamuksiin maankäytöstä, matkustuskäyttäytymisestä, talouden kehityksestä, liikennepolitiikasta ja liikennejärjestelmästä. Ennusteohjelmiston matemaattisella mallilla pyritään kuvaamaan monimutkaista ilmiöitä, johon vaikuttavia tekijöitä on useita ja eri tekijöiden yhteisvaikutukset ovat monimutkaisia. Liikenne-ennusteilla pyritään kuvaamaan ihmisten liikkumiskäyttäytymistä, johon vaikuttavat lukuisat tekijät ja joita on kuvattu mm. yleistetty matkavastus -käsitteellä (kuva 6). Yleistetty matkavastus koostuu palvelutasosta ja hinnasta (Taajamien joukkoliikenteen suunnittelu ja hoito. Ojala J. et. al. 1994). Palvelutaso taas koostuu matka-ajasta, matkan laatutekijöistä ja liikennejärjestelmän ominaisuuksista. Yleistetyn matkavastuksen ominaisuuksista pyritään liikenne-ennustetta laadittaessa kuvaamaan tarkasti matkaajat, matkan hinta sekä liikennejärjestelmän ominaisuuksista vuorovälit ja vaihtojen lukumäärät. Muut laadulliset tekijät ja liikennejärjestelmää kuvaavat asiat on yhdistetty Emme-ohjelmassa yhteen parametriin, jota kuvaa kulkumuotokohtainen nousuvastus. Käytännössä malli pelkistää voimakkaasti monimutkaista kokonaisuutta ja kuvaakin parhaiten muutoksen suuntaa ja muutoksen suuruusluokkaa. Mallinnuksen tulos on täysin riippuvainen mallinnusohjelmistoon syötetyistä parametreistä ja niiden arvoista. Tämän vuoksi mallinnuksen tuotoksena syntyviin matkamääriin tulee suhtautua kriittisesti. 17

KRUUNUVUORENSELÄN LAUTTALINJA JULKISELLE LIIKENTEELLE

KRUUNUVUORENSELÄN LAUTTALINJA JULKISELLE LIIKENTEELLE Stadin Rantaryhmä 18.4.2010 KRUUNUVUORENSELÄN LAUTTALINJA JULKISELLE LIIKENTEELLE Taustaa Tämä pieni esiselvitys on tehty asiantuntijavoimin, realistiseksi vaihtoehdoksi Kruunuvuorenselän yli suunnitteilla

Lisätiedot

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson

Pikaraitiotie. Mikä se on. Davy Beilinson Pikaraitiotie Mikä se on Davy Beilinson Pikaraitiotien suunnittelutavoitteet Tavoitteena on kohtuuhintainen, tehokas joukkoliikenneväline, jonka kapasiteetti ja matkanopeus (noin 25 km/h pysähdyksineen)

Lisätiedot

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten ruuhkaliikenteen laatuongelmaan joukkoliikenteessä tulisi suhtautua? ihmiset roikkuisivat

Lisätiedot

Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009

Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009 Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009 Strafica Oy Liikennejärjestelmävaihtoehdot 1. Taajamaliikennerata Porvooseen HELI-käytävässä (960 Meur)

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/2 27.10.2015

Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) Kaupunkisuunnittelulautakunta Lsp/2 27.10.2015 Helsingin kaupunki Esityslista 24/2015 1 (5) 2 Länsisataman liikenneyhteyksien vaihtoehtoiset ratkaisut (a-asia) HEL 2014-002250 T 08 00 00 Hankenro 0923_18 Päätösehdotus Tiivistelmä Esittelijän perustelut

Lisätiedot

Helsinki Metropolitan Area Council

Helsinki Metropolitan Area Council Helsinki Metropolitan Area Council Current events at YTV The future of YTV and HKL On the initiative of 4 city mayors the Helsinki region negotiation consortiums coordinating group have presented that:

Lisätiedot

KRUUNUSILLAT Kansainvälinen suunnittelukilpailu lyhyesti Kilpailusta 20.2.2013

KRUUNUSILLAT Kansainvälinen suunnittelukilpailu lyhyesti Kilpailusta 20.2.2013 KRUUNUSILLAT Kansainvälinen suunnittelukilpailu lyhyesti kilpailusta 20.2.2013 Kruunusillat Kruunusillat on suunnitteilla oleva liikenneyhteys Kruununhaasta tulevaan merelliseen Kruunuvuorenrantaan. Kilpailualue

Lisätiedot

Tampereen raitiotie,

Tampereen raitiotie, Tampereen raitiotie, yleissuunnitelma Raitiotie joukkoliikennejärjestelmän runkona Kaupunginvaltuuston iltakoulu 24.4.2013 joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita Lähtökohtia vuoden 2030 joukkoliikennejärjestelmän

Lisätiedot

Sujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja

Sujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja Sujuvia matkaketjuja, viisaita liikkumisvalintoja Tulevaisuuden sähköinen kaupunkiliikenne seminaari 3.5.2012 Kerkko Vanhanen kehittämisryhmän päällikkö Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa

Lisätiedot

Hannu Pesonen Strafica Oy

Hannu Pesonen Strafica Oy Helsinki-Porvoo kehyssuunnitelma Liikennejärjestelmäselvitys Liikenteellinen arviointi 5.11.2009 Strafica Oy Liikennejärjestelmävaihtoehdot 1. Taajamaliikennerata Porvooseen HELI-käytävässä (960 Meur)

Lisätiedot

MUISTIO J. Rinta-Piirto 4.6.2008 Seinäjoen Itikanmäki Liikenne-ennuste ja arvioita toimivuuksista Lähtökohtia Seinäjoen Itikanmäen alueelle on suunnitteilla uutta maankäyttöä. Tavoitteena on muuttaa joen

Lisätiedot

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto

Lahti. Perustietoa Lahdesta. Suunnittelualue: Karisto. Karisto Lahti Karisto Perustietoa Lahdesta Asukasmäärä 1.1.2009 yhteensä 100 080 henkilöä asukastiheys on 741,0 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 471 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Suunnittelualue: Karisto

Lisätiedot

HSL liikuttaa meitä kaikkia. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä

HSL liikuttaa meitä kaikkia. Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa meitä kaikkia Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL liikuttaa meitä kaikkia HSL tarjoaa kattavat liikkumismahdollisuudet sekä luo edellytykset elinvoimaiselle ja viihtyisälle Helsingin

Lisätiedot

Helsingin liikennesuunnittelun kehittyminen ja siihen liittyvät ideologiat

Helsingin liikennesuunnittelun kehittyminen ja siihen liittyvät ideologiat RIL VLL 25.9.2015 Helsingin liikennesuunnittelun kehittyminen ja siihen liittyvät ideologiat Yleisasemakaavan 1954 liikenneverkot 25.9.2014 Matti Kivelä 25.9.2014 Matti Kivelä 3 Helsingin kehittyminen

Lisätiedot

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa

Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa Saavutettavuusanalyysit Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen valmistelussa 29.3.2012 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Saavutettavuus joukkoliikenteellä, kävellen tai pyörällä 2008 Vyöhyke: I II III

Lisätiedot

Rovaniemi. Perustietoa Rovaniemestä. Pöykkölä. Kaavoitustilanne

Rovaniemi. Perustietoa Rovaniemestä. Pöykkölä. Kaavoitustilanne Rovaniemi Perustietoa Rovaniemestä Rovaniemellä asui 59 353 henkilöä 1.1.2009 asukastiheys on 7,8 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 522 ajoneuvoa/tuhatta asukasta kohden Pöykkölä Rovaniemi sijaitsee

Lisätiedot

Laajasalon raideliikenteen vaihtoehdot

Laajasalon raideliikenteen vaihtoehdot Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto Helsinki Suunnittelee 2014:3 Laajasalon raideliikenteen vaihtoehdot Ympäristövaikutusten arviointiselostus Tiivistelmä Hanke ja sen tavoitteet Helsingin Laajasalon

Lisätiedot

Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma

Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma Lahdenväylä (vt 4) Jokiniementien vaihtopysäkki Aluevaraussuunnitelma 2 3 Suunnittelun lähtökohtia 4 Lahdenväylän pysäkit, esiselvitys 1998 Valtatie 4 ja sen rinnakkaistiet välillä Kehä III Koivukylänväylä,

Lisätiedot

Lentokenttämetro Toiminnalliset tarkastelut

Lentokenttämetro Toiminnalliset tarkastelut Lentokenttämetro Toiminnalliset tarkastelut SUY Vepsäläinen, Vatanen D: 3/2006 Sisältö Johdanto 1 Verkot 2 Ennuste 3 Tulokset 3 Väliasemallinen linjaus 4 Lentoasema 4 Aviapolis 4 Vantaanportti 5 Maunula

Lisätiedot

Oulu. Perustietoa!Oulusta! Suunnittelualue:!Kaukovainion! kaupunginosa! Kaukovainio!

Oulu. Perustietoa!Oulusta! Suunnittelualue:!Kaukovainion! kaupunginosa! Kaukovainio! Oulu Kaukovainio PerustietoaOulusta Oulussaasui1.1.2009yhteensä137061henkilöä asukastiheyson97,2asukastaperkm 2 henkilöautotiheyson457ajoneuvoa/tuhattaasukasta kohden Suunnittelualue:Kaukovainion kaupunginosa

Lisätiedot

Juhlaseminaari 9.2.2010. Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne

Juhlaseminaari 9.2.2010. Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Juhlaseminaari 9.2.2010 Suvi Rihtniemi HSL Helsingin seudun liikenne Miksi seudullinen liikenneorganisaatio? 1. Toimiva liikennejärjestelmä on seudun kansainvälinen kilpailuvaltti. 2. Helsingin seudun

Lisätiedot

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008

Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla. Raportti 10.12.2008 Tiehallinto Parainen - Nauvo yhteysvälin kannattavuus eri vaihtoehdoilla Raportti 10.12.2008 Sisällysluettelo 1.Johdanto 2.Yhteenveto 3.Tunnelivaihtoehdon kuvaus 4.Siltavaihtoehdon kuvaus 5.Lauttavaihtoehdon

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI

JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI JYVÄSKYLÄN JOUKKOLIIKENTEEN YLEISKAAVALLISET TARKASTELUT YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI YLEISKAAVAN UUDEN MAANKÄYTÖN ARVIOINTI 2 1. KAAVOITETTAVIEN ALUEIDEN ARVOTTAMINEN JOUK- KOLIIKENTEEN NÄKÖKULMASTA

Lisätiedot

PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ. Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678

PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ. Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678 PALVELUTASON KEHITTÄMINEN IMATRAN PAIKALLISLIIKENTEESSÄ Pekka Vähätörmä Pekka.vahatorma@ramboll.fi Puh. 0400 543 678 KESKEISIMMÄT PALVELUTASON MITTARIT Liikennöintiaika eli tarjonnan ajallinen laajuus

Lisätiedot

JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi

JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi JOKERI II Ehdotus uudeksi poikittaiseksi runkolinjaksi SUY C:1/2003 Seppo Vepsäläinen ISSN 0786-8480 JOUKKOLIIKENTEEN HAASTE Helsinki on joukkoliikennekaupunki. Junat, bussit ja raitiovaunut tarjoavat

Lisätiedot

Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä

Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Suur-Espoonlahden Asukasfoorumin valmisteluryhmä Asukastilaisuuden Raportti Aihe: "Länsimetron liityntäliikenne Suur-Espoonlahden alueella Aika: 18 Maaliskuuta 2014 klo 18 20.30 Paikka: Soukan palvelutalo

Lisätiedot

Finland/Europe. Helsinki. Metrex Partners. Helsinki Metropolitan Area - Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa

Finland/Europe. Helsinki. Metrex Partners. Helsinki Metropolitan Area - Helsinki, Espoo, Kauniainen, Vantaa Finland/Europe Metrex Partners Helsinki Helsinki Metropolitan Area SWEDEN Stockholm Area Baltic Sea FINLAND Helsinki Area Tallinn Area ESTONIA RUSSIA St. Petersburg Area Finland in Europe Regions By population

Lisätiedot

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK

NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA. Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS. Strateginen maankäytönsuunnittelu 3.2.2015 TK NEULANIEMEN OSAYLEISKAAVA Rakennemallivaihtoehtojen vertailu LUONNOS Neulaniemen rakennemallien kuvaus VE1 Vuoristotie Malli pohjautuu kahteen tieyhteyteen muuhun kaupunkirakenteeseen. Savilahdesta tieyhteys

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) Kaupunkirakennelautakunta 94 08.06.2016. 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 8/2016 1 (1) 94 Asianro 4183/10.03.01.01/2016 Savilahti - Keskusta (Niiralankatu - Tulliportinkatu) yleissuunnitelmaperiaatteiden hyväksyminen nähtävillä oloa varten Va. suunnittelujohtaja

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

! 9. p OTE PÖYTÄKIRJASTA. Anl Hallitus RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71.

! 9. p OTE PÖYTÄKIRJASTA. Anl Hallitus RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71. OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 K a u n i a i n e n K v & K h G r a n k u l l a S t f & S t s Anl. p 12-06- 2014 Hallitus 81 15.04.2014 CNo! 9 RUNKOLINJAN 560 JATKOMAHDOLLISUUS MYYRMÄESTÄ MATINKYLÄÄN 439/07.71.710/2013

Lisätiedot

Outlet-kylän liikenneselvitys

Outlet-kylän liikenneselvitys SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA HUMPPILAN KUNTA Outlet-kylän FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 15.1.2014 P22086 1 (5) Miettinen Tuomas 15.1.2014 Sisällysluettelo 1 Kaava-alueen sijainti... 2 2 Lähtökohdat... 2

Lisätiedot

Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia

Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia Raidehankkeita HLJ 2011 Maankäyttö- ja raideverkkoselvityksen taustamateriaalia 18.12.2008 Kaukoliikenteen radat 1. Helsinki Turku -yhteys, uusi linjaus (ELSA-rata) Nopea junayhteys Turkuun ja Saloon Samassa

Lisätiedot

Metro Pasilasta eteenpäin

Metro Pasilasta eteenpäin Metro Pasilasta eteenpäin SUY Seppo Vepsäläinen C: 1/2004 METRO PASILASTA ETEENPÄIN Metro on paras osa koko seudun joukkoliikenteen järjestelmää, mutta sen palvelualue on vielä suppea. Laajentaminen on

Lisätiedot

Kommentit saavutettavuustarkasteluista sekä matkapuhelimien käytöstä tutkimusvälineenä Metropolitutkimusseminaari 22.5.

Kommentit saavutettavuustarkasteluista sekä matkapuhelimien käytöstä tutkimusvälineenä Metropolitutkimusseminaari 22.5. Kommentit saavutettavuustarkasteluista sekä matkapuhelimien käytöstä tutkimusvälineenä / Pekka Räty Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä SAVU saavutettavuustarkastelut SAVU-saavutettavuustarkastelut

Lisätiedot

Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla. Mitä me siitä tiedämme ennalta

Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla. Mitä me siitä tiedämme ennalta Kehäradan vaikutus elämään Vantaalla Mitä me siitä tiedämme ennalta Uusi brandy Mikä on Kehärata Suunnittelijan visio radasta http://www.youtube.com/watch?v=zkg4xunimmg 3 Aviapoliksen asema elokuu 2014

Lisätiedot

Lepuskin Bussiliikenne-ilta

Lepuskin Bussiliikenne-ilta Lepuskin Bussiliikenne-ilta 10.3.2015 Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Lepuskin Bussiliikenne-ilta Mihin me pyrimme ja miksi? Liikennöintisuunnitelma 2015 2016 Leppävaaran palvelulinjojen suunnittelu

Lisätiedot

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari

Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009. Markku Kivari - Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnittelu Rakennemalli / motiiviseminaari 28.4.2009 Markku Kivari Jyväskylän kaupunkiliikennepoliittinen ohjelma (luonnos 2008) Jyväskylän liikennepoliittisen ohjelman

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot

Lähijunaliikenteen toteutusmahdollisuudet Jyväskylän seudulla

Lähijunaliikenteen toteutusmahdollisuudet Jyväskylän seudulla MUISTIO 31.3.2010 Lähijunaliikenteen toteutusmahdollisuudet Jyväskylän seudulla Tarkastelun sisältö Tässä muistiossa on kuvattu Jyväskylän seudun liikennejärjestelmäsuunnitteluun ja rakennemallityöhön

Lisätiedot

Palveluvallankumous: Huomisen liikkuminen

Palveluvallankumous: Huomisen liikkuminen Palveluvallankumous: Huomisen liikkuminen Digitaalisuus rakennetussa ympäristössä -seminaari FinnBuild 2.10.2014 Sampo Hietanen Liikenne on keskellä isoa rakennemurrosta A change for good level of service

Lisätiedot

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua

TIEMAKSUT. Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua Osaston johtaja Sini Puntanen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä TIEMAKSUT Mahdollisuus edesauttaa seudun kestävää kasvua 11.2.2016 Taustaa Helsingin seutu on selvittänyt, olisiko seudulla edellytyksiä

Lisätiedot

Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia

Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia LISÄÄ KAUPPAMATKOJA PYÖRÄILLEN OVATKO PYÖRÄILIJÄT HYVIÄ ASIAKKAITA? Lähde: Cycle logistics Liikkumisen ohjaus kaupan alalla -esiselvityksen tuloksia Sara Lukkarinen, Suomi pyöräilee tietoisku 7.3.2014

Lisätiedot

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella

Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella Marja-Vantaa arjessa Kehäradan varrella projektinjohtaja Reijo Sandberg Marja-Vantaa-projekti Maankäytön ja ympäristön toimiala www.vantaa.fi/marja-vantaa Marja- Vantaa city ASUNTOMESSUT 2015 KESKUSTA

Lisätiedot

kohti puhtaampaa ja paremmin palvelevaa joukkoliikennettä

kohti puhtaampaa ja paremmin palvelevaa joukkoliikennettä Kumppanuutta ja neuvottelumenettelyjä kohti puhtaampaa ja paremmin palvelevaa joukkoliikennettä Kerkko Vanhanen, HKL-SUY, kehittämispäällikkö Julkiset hankinnat Cleantech innovaatioiden edistäjinä Heureka

Lisätiedot

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014

KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 KIVISTÖN KAUPUNKIKESKUS, LIIKENNE 9.10.2014 LIIKENNE-ENNUSTEET ja LIIKENTEEN TOIMIVUUSTARKASTELUT Kivistön kaupunkikeskuksen suunnittelun yhteydessä on laadittu HSL:n tuoreimpia liikennemalleja hyödyntäen

Lisätiedot

Pira päivät 3.11.2009 Mikko Järvi. Kestävä kehitys Kaupunkiseudun rakenne Keskustan kehittäminen

Pira päivät 3.11.2009 Mikko Järvi. Kestävä kehitys Kaupunkiseudun rakenne Keskustan kehittäminen Pira päivät 3.11.2009 Mikko Järvi Kestävä kehitys Kaupunkiseudun rakenne Keskustan kehittäminen Mikko Järvi 1942 Helsinki, Laajasalo 1963 Alvar Aalto, pienoismalleja 1966 Olli Kivinen 1968 Helsingin seutukaavaliitto

Lisätiedot

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella 15.2.2011 TIMO HUHTINEN Taustaa: Lentoaseman kaukoliikennerata, Ratayhteysselvitys, Liikennevirasto 2010 30 km:n tunnelirata Ilmalasta Keravan pohjoispuolelle

Lisätiedot

Sipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys

Sipoon Söderkullan liikenteellinen selvitys 16.01.2014 LPo, MTu, TLe Raportti 16.1.2014 16.1.2014 1 (15) SISÄLTÖ 1 TYÖN LÄHTÖKOHDAT... 2 1.1 Työn tausta... 2 1.2 Söderkullan alueen tie- ja katuverkko... 2 1.3 Alueen kehittyminen ja suunnitelmat...

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

Pori. Perustietoa Porista. Pormestarinluoto. Pormestarinluoto

Pori. Perustietoa Porista. Pormestarinluoto. Pormestarinluoto Pori Pormestarinluoto Perustietoa Porista Porissa asui 1.1.2009 yhteensä 76 403 henkilöä asukastiheys on 147,7 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 553 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Pormestarinluoto

Lisätiedot

Länsi-Puijon uuden rivitaloalueen reittivaihtoehtojen vertailu ja Pursutien katusuunnitelma

Länsi-Puijon uuden rivitaloalueen reittivaihtoehtojen vertailu ja Pursutien katusuunnitelma Länsi-Puijon uuden rivitaloalueen reittivaihtoehtojen vertailu ja Pursutien katusuunnitelma Juha-Matti Pohjolainen Opinnäytetyö Ammattikorkeakoulututkinto SAVONIA-AMMATTIKORKEAKOULU OPINNÄYTETYÖ Tiivistelmä

Lisätiedot

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun

absoluuttisia matkustajamääriä havaitaan kuitenkin huomattavasti suurempi työssäkäyntiliikenteen kasvu Lahden seudun ja pääkaupunkiseudun PITKÄN MATKAN TYÖSSÄKÄYNTILIIKENNE HYÖTYY NOPEISTA RATAYHTEYKSISTÄ Liikennemäärät Turun seudun ja pääkaupunkiseudun välillä ovat kasvaneet huomattavasti vuodesta 2005. Myös Lahden ja pääkaupunkiseudun

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Länsirannan asemakaavan muutos

Länsirannan asemakaavan muutos Länsirannan asemakaavan muutos Liikennetuotos ja liikennejärjestelyjen toimivuus 30.1.2014 Ympäristösi parhaat tekijät Liikennetuotokset illan huipputunnilla 2 Liikennetuotoksen arvioissa on käytetty kulkutapana

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Kauppatori - Suomenlinna

Kauppatori - Suomenlinna 12.8.-15.9.2013 & 30.4.-15.6.2014 8 20 50 8 00 40 9 20 40 9 10 40 10-11 00 20 40 10-11 00 20 40 1 20 1 20 13-14 00 20 40 13-14 00 20 40 15 00 20 15 00 20 50 16-18 00 20 40 16 20 40 19 00 20 17-18 00 20

Lisätiedot

Kerava. Perustietoa Keravasta. Kytömaa. Kytömaan kaavoitustilanne. Kytömaa

Kerava. Perustietoa Keravasta. Kytömaa. Kytömaan kaavoitustilanne. Kytömaa Kerava Kytömaa Perustietoa Keravasta Keravalla asui 33 546 asukasta 1.1.2009 Asukastiheys on 1095,6 asukasta per km 2 Henkilöautotiheys oli 461 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Kytömaa Kytömaa sijaitsee

Lisätiedot

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut

Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Matti Keränen Trafix Oy 22.8.2011 Porvoo, Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalue, liikenteelliset tarkastelut Tehtävän kuvaus Tässä muistiossa tarkastellaan Porvoon Kuninkaanportin ja Eestinmäen kaavaalueiden

Lisätiedot

Joukkoliikennekäytävä raiteille välillä Mäntyluoto-Pori

Joukkoliikennekäytävä raiteille välillä Mäntyluoto-Pori Joukkoliikennekäytävä raiteille välillä Mäntyluoto-Pori Potentiaalinen lähiraideliikenteen yhteys? Joona Packalén Pori 11.4.2012 Lähtökohdat Esityksen taustalla selvitys kahden eri liikennöintimallin kustannuksista

Lisätiedot

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä

Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä Seutufoorumi 9.6.2011, Pauli Korkiakoski Alustavia havaintoja seudun liikkumisvyöhykkeistä ja yhdyskuntarakenteesta Kaakon suunta -hanke Mistä vyöhyketarkastelussa on kyse? Suomen ympäristökeskuksen (SYKE)

Lisätiedot

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä

Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkää - Tiivis paketti! Osallistaminen kestävän liikkumisen edistämisen kärkenä Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on

Lisätiedot

LAHELAN YLEISSUUNNITELMA, JOUKKOLIIKENNESELVITYS

LAHELAN YLEISSUUNNITELMA, JOUKKOLIIKENNESELVITYS LAHELAN YLEISSUUNNITELMA, JOUKKOLIIKENNESELVITYS Tehtävä Tässä selvityksessä käydään läpi Lahelan yleissuunnittelma-alueen joukkoliikenneolosuhteet ja niiden kehittämismahdollisuuksia suhteessa yleissuunnitelmaan.

Lisätiedot

KRITEERI 1: Ihmisten ja yritysten lukumäärä Turun keskustassa kasvaa.

KRITEERI 1: Ihmisten ja yritysten lukumäärä Turun keskustassa kasvaa. Turun raitiotien ensimmäisen vaiheen yleissuunnitelma TAVOITTEET Muistio 5.4.2013 TAVOITE 1: KAUPUNGIN KILPAILUKYKY, KASVU JA KESKUSTAN VETOVOIMA NOUSE- VAT ARVOVALINTA: Turun keskusta on kaupungille ja

Lisätiedot

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS

PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1(10) 15.11.2010 MUISTIO PAINOKANKAAN-KARANOJAN LIIKENNESELVITYS 1. Yleistä Painokankaan-Karanojan osayleiskaava-alue (kuva 1) sijaitsee valtatien 10, Orsitien ja valtatien 3 eteläpuolella. Alueen toteutuneen

Lisätiedot

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi SYÖKSY Väliseminaari 18.1.2011 Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi Kuvaus palvelumalleista Tampereen teknillinen

Lisätiedot

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi

Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi SYÖKSY Päätösseminaari 21.9.2011 Sähkökäyttöisiin tai muihin energiatehokkaisiin ajoneuvoihin pohjautuvan liikennejärjestelmän vaihtoehtojen ja vaikutusten arviointi Tampereen teknillinen yliopisto Hanna

Lisätiedot

Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen

Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen 1 Savonlinna Pieksämäkihenkilöjunaliikenteen käynnistäminen Kuvat: VR ja Savonlinnan kaupunki 2 Lähtökohdat Savonlinnan liikenteellinen asema on ongelmallinen Henkilöjunayhteydet etelään ja itään toimivat

Lisätiedot

Tampereen raitiotieliikenneratkaisut. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari 11.6.2013

Tampereen raitiotieliikenneratkaisut. Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari 11.6.2013 Tampereen raitiotieliikenneratkaisut Pirkanmaan ympäristöohjelman 2. seurantaseminaari 11.6.2013 1 Projektipäällikkö Ville-Mikael Tuominen 11.6.2013 Suunnittelun lähtökohtana alustava yleissuunnitelma

Lisätiedot

LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS. Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland

LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS. Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland LULEÅ OULU KÄYTÄVÄN MATKUSTAJAJUNALIIKENTEEN ALUSTAVA MARKKINASELVITYS Haparanda Conference 4.11.2015 Marko Mäenpää, Ramboll Finland TYÖN TAUSTAA JA TAVOITTEITA Työn tilaajana oli RKM, Norrbotten Työstä

Lisätiedot

Muuton myötä uusille reiteille

Muuton myötä uusille reiteille Muuton myötä uusille reiteille Hei sinä, jonka kodin tai työpaikan osoite on vaihtumassa tai juuri muuttunut! Mitä, jos siirtyisit uusien reittien myötä joukkoliikenteen käyttäjäksi tai pyöräilijäksi osittain

Lisätiedot

Joensuu. Perustietoa Joensuusta. Rantakylä. Rantakylä

Joensuu. Perustietoa Joensuusta. Rantakylä. Rantakylä Joensuu Rantakylä Perustietoa Joensuusta Joensuussa asui 1.1.2009 yhteensä 72 433 henkilöä asukastiheys on 30,4 asukasta per km 2 henkilöautotiheys on 515 ajoneuvoa/tuhatta asukasta kohden Rantakylä Rantakylä

Lisätiedot

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea

Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea Työmatkaliikkumissuunnitelma kestävä liikkuminen osaksi yrityksen arkea HSL:n ja Motivan työnantajaseminaari 14.3.2013 Päivi Huhtala Tuko Logistics Osuuskunta Valikoima-, hankinta- ja logistiikkapalveluyhtiö,

Lisätiedot

TURVALLISESTI KAUPUNGILTA KOTIIN JOUKKOLIIKENTEEN TURVALLISUUS

TURVALLISESTI KAUPUNGILTA KOTIIN JOUKKOLIIKENTEEN TURVALLISUUS TURVALLISESTI KAUPUNGILTA KOTIIN JOUKKOLIIKENTEEN TURVALLISUUS Näkökulmia joukkoliikennevälineiden turvallisuushaasteisiin ja matkustajien ja kuljettajien turvallisuuden parantamiseen Sami Aherva Helsingin

Lisätiedot

Maankäytön kuvaus Turun raitiotien yleissuunnitelman vaihtoehtovertailussa 10.1.2014

Maankäytön kuvaus Turun raitiotien yleissuunnitelman vaihtoehtovertailussa 10.1.2014 Maankäytön kuvaus Turun raitiotien yleissuunnitelman vaihtoehtovertailussa 10.1.2014 10.1.2014 1 (9) Sisällys 1 Lähtökohdat ja työn tarkoitus... 2 2 Alueiden raitiotiesidonnaisuus... 2 3 Tulokset... 5

Lisätiedot

HSL ja itsehallintoalueet

HSL ja itsehallintoalueet HSL ja itsehallintoalueet Suvi Rihtniemi Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä HSL Strategia teoiksi Mitä HSL tekee? Perustettu 2009 Vastaa Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta

Lisätiedot

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.

Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso. Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9. Päärata junaliikenteen keskittymänä junaliikenteen palvelutaso Ari Vanhanen VR Group / Matkustajaliikenne Päärata-seminaari, Järvenpää 20.9.2013 Pääradan merkitys Suomen rataverkolla Päärata on Suomen

Lisätiedot

HKL ja ympäristö Puhtaasti raiteilla

HKL ja ympäristö Puhtaasti raiteilla HKL ja ympäristö Puhtaasti raiteilla Puhdasta raideliikennettä Tiivistyvässä kaupungissa tarvitaan tehokas liikennejärjestelmä, joka liikuttaa suuria ihmisjoukkoja ympäristöä kuormittamatta. Helsingin

Lisätiedot

Liikenneväylät kuluttavat

Liikenneväylät kuluttavat Liikenneväylät kuluttavat Suuri osa liikenteen aiheuttamasta luonnonvarojen kulutuksesta johtuu liikenneväylistä ja muusta infrastruktuurista. Tie- ja rautatieliikenteessä teiden ja ratojen rakentamisen

Lisätiedot

AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153

AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 AHLMANIN KOULUN SÄÄTIÖN PIENTEOLLISUUSALUEEN JA PUISTOALUEIDEN OSIEN MUUTTAMINEN PIENTALOALUEEKSI ASEMAKAAVA 8153 LIIKENTEELLISET VAIKUTUKSET EHDOTUSVAIHEEN TARKASTELU (päivitetty 23.3.2007) 1. NYKYINEN

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

Tampereen raitiotien yleissuunnitelma Liikenne ennusteet

Tampereen raitiotien yleissuunnitelma Liikenne ennusteet Tampereen raitiotien yleissuunnitelma Liikenne ennusteet Työraporttiluonnos 30.5.2014 1 2 1. Johdanto Tampereen raitiotien yleissuunnitelman liikenneennusteet on tehty Tampereen seudun liikennemallilla

Lisätiedot

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki

Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kestävän liikkumisen ohjelma 2030 Tapio Kinnunen Hyvinkään kaupunki Hyvinkään kaupunki 46 300 asukasta 90 % hyvinkääläisistä asuu alle 4,5 km keskustasta 52 % hyvinkääläisten matkoista on alle

Lisätiedot

JOUKKOLIIKENNE

JOUKKOLIIKENNE <PVM> JOUKKOLIIKENNE Joukkoliikenne 1. Miten joukkoliikenne palvelee liikenneturvallisuutta 2. Palveluliikenne 3. Joukkoliikenteen esteettömyys 4. Pysäkkijärjestelyt 5. Maankäyttö 6. Mikä on joukkoliikenteen

Lisätiedot

YHTEYDET KANTA-HÄMEENLINNAAN. Sisällys

YHTEYDET KANTA-HÄMEENLINNAAN. Sisällys YHTEYDET KANTA-HÄMEENLINNAAN Sisällys YHTEYDET KANTA-HÄMEENLINNAAN... 0 Hauho... 1 Kalvola... 3 Renko... 4 Lammi ja Tuulos... 5 Palvelut Kanta-Hämeenlinnassa... 6 Joukkoliikenteen mahdollisuudet... 7 Pikavuorot...

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Lahdesjärven yleissuunnitelma. Liikenneselvitys. Työ: 24946. Tampere 27.10.2011

TAMPEREEN KAUPUNKI. Lahdesjärven yleissuunnitelma. Liikenneselvitys. Työ: 24946. Tampere 27.10.2011 TAMPEREEN KAUPUNKI Lahdesjärven yleissuunnitelma Liikenneselvitys Työ: 24946 Tampere 27.10.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 www.airix.fi Toimistot:

Lisätiedot

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta

Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta 1 Lentoradan lisätarkastelut KUUMA-kuntien alueella lisätarkastelut Oikoradan osalta 7.6.2011 TIMO HUHTINEN 2 Työn tavoitteet Työn tarkoituksena oli selvittää millä alueilla Lahden Oikoradalla Ristikydön

Lisätiedot

Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen

Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Pori Tampere raideliikenteen jatkokehittäminen Esittely Tenho Aarnikko tenho.aarnikko@sito.fi 28.11.2012 SATAKUNTAVALTUUSKUNTA 2 TYÖRYHMÄ Jäsenet: Porin kaupunki: apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus, työryhmän

Lisätiedot

Liikenneväylähankkeiden arvioinnin yleisohje

Liikenneväylähankkeiden arvioinnin yleisohje Liikenneväylähankkeiden arvioinnin yleisohje / 29/12/2003 / 1 Yleisohjeen tarkoitus Yhteiset periaatteet tie-, rata- ja vesiväylähankkeiden arviointiin Lisäksi tarvitaan tarkempaa ohjeistusta ja menetelmiä

Lisätiedot

Liikenteen tavoitteet

Liikenteen tavoitteet HLJ 2015 -liikennejärjestelmäsuunnitelmaluonnos Sini Puntanen 1 Liikenteen tavoitteet Saavutettavuus sujuvuus Matka- ja kuljetusketjut ovat sujuvia ja luotettavia lähelle ja kauas. Joukkoliikenteen kilpailukyky

Lisätiedot

Joukkoliikenteen markkinoiden toiminnan parantamisen kolme tärkeintä kohtaa suurilla kaupunkiseuduilla

Joukkoliikenteen markkinoiden toiminnan parantamisen kolme tärkeintä kohtaa suurilla kaupunkiseuduilla Joukkoliikenteen markkinoiden toiminnan parantamisen kolme tärkeintä kohtaa suurilla kaupunkiseuduilla Case pääkaupunkiseutu PLL ry:n vuosikokous 22.3.2012 Markku Tinnilä ja Jukka Kallio Perusteesi Joukkoliikenteen

Lisätiedot

Raide-Jokerin hankesuunnitteluvaiheen matkustajamääräennusteet 26.2.2015

Raide-Jokerin hankesuunnitteluvaiheen matkustajamääräennusteet 26.2.2015 Raide-Jokerin hankesuunnitteluvaiheen matkustajamääräennusteet 26.2.2015 Kannen kuva: Davy Beilinson Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Ennusteskenaariot... 2 3. Matkustajamääräennusteet v. 2025... 4 4. Matkustajamääräennusteet

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

Liikenteellinen arviointi

Liikenteellinen arviointi Uudenmaan kaupan palveluverkko Liikenteellinen arviointi Tiivistelmä 7.5.2012 Strafica Oy/Hannu Pesonen Liikennearvioinnin sisältö ja menetelmä Uudenmaan kaupan liikenteellinen arviointi on laadittu rinnan

Lisätiedot

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc

16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE. 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 16.0T-1 1 (5) VT 6 TAAVETTI LAPPEENRANTA, TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE 16.0T-1_Liikenne-ennuste.doc 2 (5) VT 6 TAAVETTI - LAPPEENRANTA TIESUUNNITELMA LIIKENNE-ENNUSTE Yleistä Tiesuunnitelman liikenne-ennuste

Lisätiedot

Porvoo. Perustietoa Porvoosta. Porvoo. Suunnittelualueen kaavoitustilanne

Porvoo. Perustietoa Porvoosta. Porvoo. Suunnittelualueen kaavoitustilanne Porvoo Perustietoa Porvoosta Porvoossa asui 48 227 asukasta 1.1.2009 Asukastiheys on 73,7 asukasta per km 2 Henkilöautotiheys oli 543 ajoneuvoa/1000 asukasta kohden Porvoo Porvoon kaupunki sijaitsee Itä

Lisätiedot

Ratikka vai rollikka?

Ratikka vai rollikka? Ratikka vai rollikka? Väärä kysymys ECO 2 liikennefoorumi 5.5.2011 joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita Tampereen kaupunki Joukkoliikennevälineen valintaopas RASKAS RAIDELIIKENNE KEVYT RAIDELIIKENNE

Lisätiedot

Kruunusillat - Crown Bridges

Kruunusillat - Crown Bridges Kruunusillat - Crown Bridges Bridge Design Competition Ville Alajoki Background 3 3 bridges connects From Kruununhaka to Sompasaari From Sompasaari to Korkeasaari From Korkeasaari to Kruunuvuorenranta

Lisätiedot