TAHKON KESKUSTAN YLEISSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TAHKON KESKUSTAN YLEISSUUNNITELMA"

Transkriptio

1 1 TAHKON KESKUSTAN YLEISSUUNNITELMA n laadinnan n laadinnan

2 2 n laadinnan Tilaaja Tekijä Valmistunut Pohjakartat ja viistoilmakuvat Muu kuvamateriaali Kuopion kaupunki, kaupunkiympäristön palvelualue Tulevaisuusorientoitunut suunnittelutoimisto MUUAN Oy Kuopion kaupunki, ellei toisin mainittu MUUAN Oy, ellei toisin mainittu Tekijät MUUAN Oy Olli Metso, vastaava suunnittelija, maankäyttö ja aluebrändäys Tiina Antinoja, konseptisuunnittelu, puurakentaminen Aleksi Rastas, matkailukonseptointi, kaupallisuus n laadinnan

3 3 1.1 Tahkon keskustan kehittämisestä Olli Metso, MUUAN, 2018 Tiivistelmä n laadinnan aloitusvaiheen vuorovaikutteisesta työvaiheesta Tämä raportti on Tahkon keskustan kehittämisen tueksi laadittu hankkeen vuorovaikutteista aloitusvaihetta kuvaava työ. Tahko on tunnettu hiihtopainotteinen matkailukeskus Kuopion Nilsiässä. Se on pitkän ja monivaiheisen historiansa aikana kasvanut Suomen neljänneksi suurimmaksi hiihtokeskukseksi. Kilpailu kärkipaikoista edellyttää kuitenkin jatkuvaa kehittämistä ja uusiutumista. Tahko tunnetaan aktiivisena menopaikkana, mikä luo hyvän pohjan kehittämiselle. Tahkolta kuitenkin myös puuttuu asioita, joilla matkailukeskus voisi vastata matkailun toimintakentän muutosten luomiin haasteisiin ja uudenlaisten kohderyhmien tarpeisiin. Tahkolla on kuitenkin potentiaalia vastata näihin. Tahkon, kuten monen muun talviurheilupainotteisen matkailukeskuksen haasteena on kesämatkailun kehittäminen ja sitä kautta majoitustilojen ja palveluiden käyttöasteen kasvattaminen. Jälleen, kuten monessa muussa suomalaisessa hiihtokeskuksessa, haasteena ja tavoitteena on myös kansainvälistyminen. Tahkon pääkohderyhmä on tällä hetkellä kotimaan matkailijat. Ulkomaisista asiakkaista leijonan osa on venäläisiä. Sesongin painottuminen joulun jälkeiseen talveen ja ulkomaisten asiakkaiden painottuminen venäläisiin luo Tahkosta alttiin säiden ja markkinoiden heilahteluille. Kannattavan liiketoiminnan laajamittaisen kehittämisen edellytyksenä on toiminnoiltaan ja matkailijakohderyhmiltään monipuolinen ympärivuotisuus. Tämän työn tarkoitus on ollut analysoida muun muassa alueen luontaisia vetovoimatekijöitä, kerätä informaatiota ja ideoita alueen toimijoilta ja hankkeen muilta osapuolilta sekä muodostaa näiden pohjalta suuntaviivoja alueen maankäytön suunnittelua varten. Työn aikana ideoitiin Tahkoa ja sen ympäristöä laaja-alaisesti, mutta hankkeen varsinainen kohde on Tahkon ydinkeskustan kehittäminen. Vuorovaikutteisen työvaiheen tavoitteena on ollut löytää eri osapuolten ajatuksista ja ideoista yhteneväisyyksiä ja yhteyksiä, joiden pohjalta luoda suuntaviivoja alueen kehittämiseksi. Vuorovaikutus työn aikana on tapahtunut toimijoille suunnatun ennakkotehtävän sekä ideatyöpajan muodostamana kokonaisuutena. Kuopion kaupungin tilaaman työn toteutuksesta on vastannut rakennetun ympäristön suunnitteluun keskittynyt suunnittelutoimisto MUUAN. Toimistolla on vankka kokemus ja osaaminen vuorovaikutteisesta maankäytön suunnittelusta vastaavissa toimintaympäristöissä muun muassa Torniosta, Kangasalta ja Rukalta. Vuorovaikutus on aina prosessi, joka edellyttää vuoropuhelua puolin ja toisin hankkeen alusta loppuun. Tämä työvaihe on ollut hyvä alku koko hankkeelle. Tavoitteena on, että tämän vaiheen aikana esiin nostetut seikat yhdessä jo aiemmin laadittujen suunnitelmien kanssa toimivat alueen johdonmukaisen strategisen kehittämisen suuntaviivoina tulevaisuudessa niin maankäytön kuin toimintojenkin osalta. n laadinnan

4 4 Sisällysluettelo X 1 Lähtökohtia 2 Konteksti 3 Tahkon tulevaisuus Muut Tahkon keskustan kehittämisestä 1.2 Lähtökohtia 1.3 Osallistaminen hankkeen aikana Tahkon nykytila 2.2. Miten he itse näkevät alueen 2.3 Tahkon kohderyhmät tänään 2.4. Mihin tahko on matkalla 2.5. Tahko vastaan maailma 2.6. Vahvuudet 2.7. Matkailun tulevaisuus 2.8 Segmentointi 2.9 Tahkon mahdollisuudet Paikan brändi & Skenaariotyöpaja 3.2 Tahkon keskusta Keskustan toiminnot 3.4. Tahko Design Driverit 46 Ohjausryhmä & Yhteystiedot Liite 1 Ohjausryhmän etukäteistehtävän koonti Liite 2 Matkailualuekokonaisuuvertailu Liite 3 Työpajan kootut vastaukset n laadinnan

5 5 1.2 Lähtökohtia Tehtävänanto Kuopion kaupunki tilasi MUUAN Oy:ltä työn Tahkon keskustan yleissuunnitelman laadinnan aloitusvaiheen vuorovaikutteisen työvaiheen järjestämisestä. Kaupungin strategisena tavoitteena on kehittää Tahkon alueesta kävelyyn painottuva, entistä viihtyisämpi ja toimivampi matkailukeskus ja luoda alueelle sekä matkailijoita, palveluntarjoajia, asukkaita että investoreita kiinnostava ja innostava suunnitelma alueen kehittämiseksi. Tavoitteena on kehittää Tahkon keskeisintä aluetta asemakaavaa pohjustavan yleissuunnitelman kautta ja samalla vahvistaa merkittävää matkailualuetta kokonaisuutena. Tämä työ toimii ohjenuorana yleissuunnitelmien laadinnalle. Suomen matkailuteollisuus on murrostilassa. Kasvava kysyntä edistää investointeja ja tarjoaa mahdollisuudet matkailukeskusten ympärivuotisen potentiaalin kokonaisvaltaisempaan hyödyntämiseen. Tahkolla tähän on jo herätty, mistä hyvä esimerkki on Tahko Action Planin laatiminen. Nyt on erittäin hyvä aika tarttua toimeen. Parhaillaan Suomessa on käynnissä tai vireillä vastaavan kaltaisia hankkeita ja hankeaihioita, joissa etsitään ajatuksia uusille (loma)asuinalueille. Esimerkiksi Itä-Rukan alueelle kehitetään uudenlaista älykkään puurakenteisen matkailualueen konseptia ja Levillä investoidaan uusiin hotelli- ja kylpylätiloihin. Sodankylässä suunnitellaan omavaraista kyläyksikköä ja toisaalla pohjoisessa viritellään hanketta, jolla houkutellaan maailmalle karanneet takaisin kotiin. Etelämpänä Suomessa on käynnissä vastaavia hankkeita, mm. selkeästi tietylle asukas- ja matkailijaryhmälle suunnattuja alueita, joihin liittyy voimakkaasti tulevien asukkaiden arvomaailmoja tukeva elämäntyyli sekä esimerkiksi kylätasolla robotisoitu julkinen liikenne (mm. Masalan ekoälykylä). Kaikki nämä edustavat kehityssuuntaa, jossa maankäytön suunnittelun rinnalla tai osana sitä korostetaan vetovoimaisen paikkabrändin rakentamista. Työvaihe aloitettiin eri osapuolille suunnatulla ennakkotehtävällä kyselyn muodossa. Toisessa osassa vertailtiin Tahkoa muihin vastaaviin matkailualuekokonaisuuksiin kotimaassa ja ulkomailla. Vertailu painottuu niiden maankäytöllisiin ratkaisuihin, mutta vertailua on tehty myös niiden muista ominaisuuksista. Vertaillut kohteet ovat kooltaan keskuksia, joissa on selkeästi hahmottuva keskusta tai useampia keskustoja, joiden kävely-ympäristöön on panostettu voimakkaasti. Samoin näissä keskuksissa on voimakas pyrkimys ympärivuotisuuden korostamiseksi ja kesämatkailun tehostamiseksi. Vertailussa mukana olleilla kohteilla on myös selkeä profiili, joka erottaa ne kilpailijoista. Vertailuosiota seurasi työpaja. Tämä raportti liitteineen on kuvaus ja koonti koko työvaiheen sisällöstä ja annista. Tekijät MUUAN Oy Olli Metso, Projektin vetäjä, maankäyttö ja aluebrändäys Tiina Antinoja, konseptisuunnittelu, puurakentaminen Aleksi Rastas, matkailukonseptointi, kaupallisuus Ohjausryhmän jäsenet ja osallistavaan työpajaan osallistuneet henkilöt ovat mainittu raportin lopussa. Toimeksiantona annettu aluerajaus (keskusta) merkitty kuvaan keltaisella n laadinnan

6 6 1.3 Osallistaminen hankkeen aikana Työprosessi ja vuorovaikutteisuus Työhön on osallistunut noin 15-henkinen ryhmä, joka koostuu työn laatijan lisäksi kaupungin virkamiehistä, maanomistajista ja alueen toiminnoista, joilla on pitkä kokemus alueella toimimisesta. Työn alkuvaiheessa suunnittelija (MUUAN) on perehtynyt suunnittelualueeseen sekä sen ominaisuuksiin muun muassa maastokäyntien ja alueen historiaa koskevan kirjallisuuden avulla. Digitaalinen osallistaminen Hankkeen osallistaminen toteutettiin digitaalisin menetelmin, mikä helpottaa informaation jouhevaa käsittelyä sekä tiedon visuaalista analysointia. Työryhmän pienen koon vuoksi kyselyissä painotettiin laadullisia kysymyksiä ja vastauksia määrällisten sijaan. Työn alkuvaiheessa osapuolille laadittiin ennakkotehtäväkysely, jonka kysymykset painottuivat alueen identiteettiin ja imagoon - miten osalliset kokevat alueen ja miten siitä viestitään ulospäin. Kysymyksissä painotettiin viestinnällisiä seikkoja, mutta kartoitettiin myös osallisten konkreettisia ajatuksia ja ideoita keskustan kehittämisestä. Työvaiheesta laadittiin yhteenveto, joka on tämän raportin liitteenä. (Liite 1) Ennakkotehtävän jälkeen MUUAN laati vertailun valittujen hiihtopainotteisten matkailukeskusten osalta. Vertailukohteiksi valittiin yhdessä kaupungin edustajien kanssa Levi ja Ruka Suomesta, Åre Ruotsista, Zermatt ja Laax Sveitsistä sekä Vail USA:sta. Vertailun tavoitteena on ollut verrata alueiden numeerisia ominaisuuksia toisiinsa ja löytää sitä kautta asioita, joissa Tahko erottuu tai voi erottua edukseen. Numeerisen vertailun lisäksi vertailua on tehty eri keskusten kaupunkirakenteellisista ja kaupunkikuvallisista ominaisuuksista. Työvaiheesta laadittiin yhteenveto, joka on tämän raportin liitteenä. (Liite 2) Ennakkotehtävän tulokset, vertailutehtävä ja matkailuun vaikuttavia megatrendejä ja matkailun trendejä käsittelevä herättelyluento esiteltiin osana työtä toteutetun työpajan aikana. Työpajassa pureuduttiin syvemmälle Tahkon vahvuuksiin, kohderyhmiin ja mielikuviin halutusta tulevaisuudesta. Työpajan metodeissa sovellettiin tulevaisuuden tutkimuksen ja suunnittelun sekä aluebrändien rakentamisen prosesseja. Tavoitteena oli tunnistaa mitkä ovat Tahkon sellaisia vahvuuksia, joiden varaan voidaan rakentaa kiinnostavia uusia matkailun, asumisen ja yrittämisen toimintoja ja tiloja, joilla voidaan vastata muuttuvan matkailun toimintakentän asettamiin vaatimuksiin ja mitä nämä tilat ja toiminnot voisivat olla. Työpajan lopuksi laadittiin kolme toisiaan tukevaa tulevaisuusskenaariota. Työpajan anti oli runsas ja ideoita saatiin kootuksi laajalti. On kuitenkin todettava myös, että osa näkemyksistä oli ristiriidassa niiden asioiden kanssa, jotkaon mainittu aiemmin laadituissa strategisissa ohjenuorissa, esimerkiksi Tahko Action Planissa. Monet ideoista myös käsittelivät Tahkoa laajempana kokonaisuutena. Saalis nimenomaan keskustaa koskevien tilojen ja toimintojen kirjosta olisi voinut olla laajempi. Työpajassa esiin nousseet ajatukset ja ideat on koottu osaksi tätä raporttia. Työpajan jälkeen virinnyt keskustelu oli virkeää ja sitä toivottiin jatkettavan. Tämän työvaiheen anti luo hyvän pohjan keskustelun ja vuorovaikutteisen suunnittelun jatkoa ajatellen. Parhaimmillaan vuorovaikutteisuus toimii interaktiivisena prosessina, jossa eri osapuolten näkemyksiä kuullaan puolin ja toisin prosessin jokaisessa vaiheessa. Tämä raportti sisältää työpajan tuotosten lisäksi niiden pohjalta analysoituja näkemyksiä kehittämisen halutuista ja järkevistä suunnista. Ohjausryhmä Etukäteistehtävä Osallistava seminaari Raportti #paikallistuntemus #ideat Koonti Koonti Konsultti Perehtyminen Vertailu, tulokset Megatrendit Koonti #asiantuntemus #fasilitointi #ideat n laadinnan

7 7 n laadinnan

8 8! Jotta Tahkon keskustasta voidaan kehittää vetovoimainen kohde, Tahkon vahvuudet ja mahdollisuudet tulee tunnistaa kokonaisuutena ja miettiä miten keskusta voi parhaalla mahdollisella tavalla edustaa matkailukeskuksen profiilia ja tukea alueen toiminnallisen kokonaisuuden kehittymistä. n laadinnan

9 9 KONTEKSTI n laadinnan

10 10 KONTEKSTI 2.1 Tahkon nykytila Kuvaus alueesta Tahko on Kuopion Nilsiässä sijaitseva matkailukeskus, joka on rakentunut Syvärijärjestä lähtevän Tahkolahden molemmille rannoille. Tahko on Pohjois-Suomen ulkopuolisista hiihtokeskuksista suurin. Tahkovuoren korkeus merenpinnasta on 296 metriä (201 metriä). Keskeisen sijaintinsa ansiosta Tahko on kohtalaisen helppo saavuttaa henkilöautolla mistä päin Suomea tahansa ja esimerkiksi venäläisistä matkailijoista leijonan osa saapuu alueelle omalla autolla. Muiden kulkuneuvojen käytön näkökulmasta sijainti ei toimi alueen varsinaisena vahvuutena ja saavutettavuus muuten kuin henkilöautolla on alueen selkeä heikkous. Lentoliikenteen määrät tällä hetkellä eivät mahdollista ulkomaisten asiakkaiden määrän voimakasta kasvua. Tahkon saavutettavuus lähimmältä lentokentältä ja rautatieasemalta on vaikeaa kotimaalaiselle, mutta ennen kaikkea aluetta, kieltä ja kulttuuria tuntemattomalle ulkomaalaiselle. Saavutettavuus ja autottomien asiakkaiden palveleminen tulisi ottaa yhdeksi kehittämisen kärkiteemoista koko matkailualueen mittakaavassa. Vakituisten asukkaiden määrä Nilsiässä on 6550 asukasta. Tahko vaellusreitit kulkevat Huutavaholman lehtojensuojelualeen kautta Tahkovuoren huipulle asti. Kesällä järjestetään muun muassa Suomen suurin MTB-pyöräilytapahtuma, Extreme Run ja Tahko Triathlon sekä alkusyksyllä Oktoberfest-juhla. Tahkolla on 20 ravintolaa, joista 6 on rinnekahviloita. Tahkolla on Itä- Suomen suurin yökerho Piazza 1200 asiakaspaikallaan. Piazza toimii Tahkon kohtaamispaikkana. Käyttäjämäärät, majoitusmuodot ja vuodepaikkojen määrä Vuonna 2017 kaupallisten majoitusvuorokausien määrä Tahkolla oli kpl. Lisäksi Tahkon kohdalla on hyvä muistaa yksityisten mökkien omistajien omat käynnit, joita tulee vuodessa noin kpl. Näin ollen yhdessä muiden sekalaisten majoittujien myötä Tahkon kokonaismajoitusvuorokausien määrä on noin kpl. Vuodepaikkoja Tahkolla on noin 8500 kappaletta. Huoneen keskimääräinen hinta on 116,50 e (koko maa 99,30 e). Luku on kuitenkin hämäävä, sillä keskiarvoa nostavat suuret mökit. Hinta yöpyjää kohden on 40,08 e (koko maa 55e). Laskettelupäivien määrässä mitattuna Tahko on suomen neljänneksi suurin hiihtokeskus Levin, Rukan ja Ylläksen jälkeen vain hieman Yllästä pienemmällä määrällä. Palvelujen ja toimintojen määrät Tahkolla on 24 rinnettä, joista 42 % on helppoja, 29 % keskitason ja 21 % vaikeita rinteitä. Rinteistä 11 on valaistuja. Pisin rinne on 1200 metriä pitkä. Talvisin Tahkolahti tarjoaa mahdollisuudet maastohiihtoon ja kelkkailuun. Tahkolla on latuja 79 km. Moottorikelkkailureittejä on 600 km. Kesällä Tahkolla voi harrastaa maastopyöräilyä, golfia, ratsastusta, melontaa, veneilyä sekä käydä mönkijäsafareilla ja köysikiipeilemässä. Tahkolla on erityisen hyvät mahdollisuudet harrastaa golfia kolmella kentällä Tahkon lähistöllä. Syvärijärvi on tunnettu runsaasta kuhakannastaan. Järven rannan uimarantojen lisäksi uintia voi harrastaa ympäri vuoden toimivassa TahkoSpa virkistyskylpylässä. TahkoSpan tiloissa järjestetään myös erilaisia tapahtumia. Monitoimihallista löytyy keilahalli ja palloilu- sekä ryhmäliikuntasalit. TahkoSpan vierellä sijaitsee aktiviteettipuisto, josta löytyy vaijeriliukua, peli- ja leikkikenttiä, parkour-alue sekä seniorikuntoilukeskus. TahkoFarmilla pääsee tervehtimään kotieläimiä. Levi päivää Ruka päivää Ylläs päivää Tahko n päivää Kohderyhmät Tahkon pääkohderyhmä on kotimaan matkailijat, korostetusti Kehä 3:n sisäpuolelta tulevat matkailijat. Kaikista asiakkaista vain noin 5% on ulkomaisia. Näistä venäläisten osuus on noin 70%. Aasialaisten matkailijoiden näkyminen alueella on todettu, mutta osuus on pieni. Matkoista 90% on vapaa-ajanmatkoja ja loput työmatkoja, joskin rajanveto näiden välille on vaikeaa, ja siten myös tilastointi, koska suuri osa matkoista on yhdistettyjä työ- ja vapaa-ajanmatkoja. Aktiivikausi Aktiivisin kausi Tahkolla on marraskuun puolivälistä huhtikuun N E n laadinnan

11 11 loppupuolelle (Kausi : ). Yöpymisistä noin 25% tapahtuu kesällä. Noin puolet majoituksista ajoittuu välille joulukuu-maaliskuu. Ympärivuotinen käyttöaste on noin 30,8 %. Hissien määrä Tahkolla on 15 hissiä, joista tuolihissejä on 2 kappaletta. Liiketilat Tahkon alueella on kaksi pientä päivittäistavarakauppaa, joista toinen on Sokos hotellin yhteydessä. Tahkolta löytyy Nilsiän apteekin palvelupiste sekä SpaShop TahkoSpan yhteydestä. Tahkolla on yksi välinevuokraamo. Nilsiässä on lisäksi muutamia putiikkeja ja paljon Tahkon toimintaan nojaavia yrityksiä. (Joukko)liikenteellinen saavutettavuus Kuopion lentokenttä sijaitsee 48 km päässä Tahkosta. Lähin junaasema on Siilijärvellä 40 km päässä. Lähin bussiasema löytyy Nilsiästä. Nilsiä-Tahko-Nilsiä bussiyhteys on ilmainen. Skimbabussi ajaa sesonkiviikonloppuina Helsingistä Tahkolle ja takaisin. Skibussiyhteys Kuopiosta Tahkolle puuttuu. Jalankulku ja pyöräily Alueella kulkee kevyenliikenteen väylät Sääskiniemen suuntaisesti. Muuten kevyen liikenteen verkosto alueella on vajavainen. Keskusta-alueen majoituskohteiden, ravintoloiden, myymälöiden ja liikuntakohteiden välillä pääsee liikkumaan jalkaisin. Pysäköintitapa- ja paikat Pysäköintialueet Tahkon keskustassa sijoittuvat useaan eri paikkaan. TahkoSpan edustalla on pysäköintialue, samoin Sokos Hotellin pihalla. Rinteiden alla jäällä on suuri pysäköintialue, joka palvelee rinteissä viihtyvää. Pysäköintialueiden sijoittuminen eri paikkoihin ja osittain etäälle keskustan palveluista ei ohjaa päiväkävijöitä niiden n aktiiviseen käyttöön. Yksityisautoilun vaihtoehtoiset liikennemuodot Liikkuminen Tahkon keskustassa perustuu oman auton käyttöön. Alueen saavutettavuus julkisen liikenteen keinoin on vaikeaa. Keskustan kevyenliikenteen ympäristö ja reitistö on vajavainen. Myös toimintojen hajasijoitus tukee autolla liikkuvaa matkailijaprofiilia. Keskustan ja eturinteet yhdistävä lahden ylittävä silta on hyvä jalankulkua helpottava asia alueella. Ulkomaisia matkailijoita ja nuoria, Kehä 3:n sisäpuolelta saapuvia kotimaanmatkailijoita palvellakseen Tahkolla on huomioitava autoton matkailija entistä paremmin. Kevyen liikenteen ympäristö ja reitistö tulee olla kehittämisen keskiössä. Paikallisuuden hyödyntäminen Tahko erottuu hiihtopainotteisena matkailukeskuksena monella tavalla esimerkiksi suuremmista pohjoissuomalaisista kilpailijoistaan. Ennen kaikkea järviluonto ja -saaristo luovat sille tunnistettavuutta. Alueen rakenteessa tätä ei kuitenkaan ole hyödynnetty täysimääräisesti. Rakentamisen tyylit ja materiaalit ovat hyvin tyypillisiä suomalaisille matkailukeskuksille, eivätkä ne näin ollen luo alueella paikallisuuteen nojautuvaa tunnistettavuutta. Myös leppoisa savolaisuus on hyödyntämätön lähde esimerkiksi markkinoinnissa. Tahkolla on kuitenkin edellä mainittujen ja muiden ominaisuuksien luomana valtava paikallisuuden potentiaali, jota hyödyntämällä Tahkoa voidaan profiloida erottumaan kilpailijoistaan ja luomaan siitä entistäkin houkuttelevampi matkailualue. Paikallisuuden hyödyntäminen on tärkeä teema myös ulkomaisten matkailijoiden näkökulmasta. Esteettömyyden edistäminen ympäristösuunnittelussa Esteettömyyden huomioimisessa on alueella parantamisen varaa. Tahkon päälle kulkevat portaat mahdollistavat huipulle pääsyn lumettomana aikana, mutta liikkumisrajoitteisille lähiluontokohteiden saavuttamien edellyttää autoa. Keskustan ja rinneympäristön korkeuserot aiheuttavat omat haasteensa esteettömän ympäristön luomiseen, mutta asia on ratkaistavissa. Kaupunkikuva Tahkon keskusta-alue muotoutuu liikenneympyrän ympärille. Alueelta puuttuu keskustamainen tiiviys ja visuaalista ympäristöä hallitsevat pysäköintikentät. Mökkialueet ovat rakentuneet Sääskiniementien varrelle. Mökkialueet ovat pääosin suhteellisen matalaa rakentamista. Niiden tiiviys on suomalaisille mökkimajoitusalueille tyypillistä. n laadinnan

12 12 KONTEKSTI 2.2 Miten he itse näkevät alueen Työ aloitettiin etukäteistehtävällä, jossa osallisia pyydettiin kertomaan millaisena he näkevät Tahkon tällä hetkellä ja millaisesta Tahkosta tällä hetkellä viestitään. Tehtävässä tunnistettiin myös kuinka tärkeänä eri kohderyhmiä (esim. asukkaat, yritykset, matkailijat) koetaan Tahkon tulevaisuuden kannalta sekä minkälaisia segmenttejä alueen toivottaisiin tavoittelevan (lapsiperheet, tapahtumakävijät, jne.) Tehtävässä myös kartoittetiin konkreettisia kehitystarpeita sekä vireillä olevia hankkeita Tahkon kehittämiseksi. Rovaniemi Vastauksissa korostuivat seuraavat tällä aukeamalla kuvatut seikat. Kaikki vastaukset ovat nähtävissä liitteessä 1. Oulu 4h Tahko Vaasa Kuopio Jyväskylä Joensuu Pori Turku Tampere Lahti Hämeenlinna Kouvola Lappeenranta Helsinki, Espoo, Vantaa Pietari Sijainti Alueen sijainti, ennen kaikkea Etelä-Suomesta katsottuna ja Kuopion läheisyydessä nähdään alueen vahvuutena. Toisaalta tiedostetaan myös tarve parantaa alueen saavutettavuutta. Sijainti ja saavutettavuus kulkevat käsi kädessä ja lentokentän ja rautatieaseman suhteellisesta läheisyydestä huolimatta saavutettavuutta ei tällä hetkellä voi pitää alueen vahvuutena muuten kuin henkilöautoliikenteen näkökulmasta. Oheiseen kaavioon on havainnoitu yleispiirteisesti neljän tunnin ajomatkan alue, joka on valittu seuraavin perustein: linja-autokuljettajien on pidettävä 45 minuutin tauko yli 4,5h:n yhtenäisen ajon jälkeen säde mahdollistaa päiväretket (saapuminen aamulla, paluu kotiin illalla) automatka on teoriassa mahdollista tehdä ilman pysähtymistä (HDL-kolesterolin lasku herättää nälän tunteen) n laadinnan

13 13 Luonto Myös sijainti ja luonto kulkevat pitkälti käsi kädessä. Sijainti järvisaaristossa, harjut ja muu luonnon monimuotoisuus nähdään alueen vahvuutena ja tiedostetaan näiden tarjoamat mahdollisuudet esimerkiksi kesämatkailun kehittämiseen. Hiihtokeskus Tällä hetkellä Tahkon nähdään profiloituvan nimenomaan hiihtokeskuksena, vaikka alueella on runsaasti myös muuta tekemistä. Toisaalta myös panostukset kesämatkailun kehittämiseen ja ympärivuotisuuteen nähdään vahvuutena. Aktiviinen menopaikka Tahko tunnetaan aktiivisena paikkana, jonka tapahtumatarjonta on runsas. Juhlimisen rinnalle on viime vuosina syntynyt myös tapahtumia, joissa asiakas on aktiivinen osallistuja, esimerkiksi Extreme Run, Tahko Thriatlon jne. Tulevaisuus Ennakkotehtävässä kysyttiin myös millaisena Tahko haluttaisiin nähdä tulevaisuudessa ja millaisesta Tahkosta tulisi viestiä. Kyselyssä nousi esiin seuraavia seikkoja: Monipuolinen Palveluiltaan monipuolinen Nykyaikainen ja mukautumiskykyinen Keskustan kehitys etunenässä Pieniä yrityksiä, kauppoja ja ravintoloita Monipuolisia majoitus- ja ohjelmapalveluita Wellness- ja hyvinvointipalveluita Ainutlaatuinen Tapahtumat Ympärivuotisuus Luonnon ja ennen kaikkea vesialueiden hyödyntäminen, lakelandteema Alueelle ominaisten materiaalien käyttö rakentamisessa Uuden tunnistettavat, Tahkoa identifioivat kohteet n laadinnan Helposti saavutettava Kansainvälinen Saavutettavuuden parantaminen Uuden liikennepalvelut Palvelujen saatavuus, palvelut kootusti Saavutettavuus alueen sisällä, reitistö ja liikkuminen

14 14 Eritoten liikkuminen, sen digitalisoituminen ja palvelulähtöinen ajattelu herätti työpajassa keskustelua. Tällä aukeamalle on kerätty uutisia viimeaikaisista uudistuksista ja suunnista, joihin muissa Suomen matkailukeskuksissa ollaan menossa. Lapin Uutiset, n laadinnan

15 15 Lapin Uutiset, Yle, n laadinnan

16 16 KONTEKSTI 2.3 Tahkon kohderyhmät tänään Tahkon matkailijakohderyhmät on käytännössä jaettavissa kahteen ryhmään, kotimaisiin matkailijoihin ja venäläisiin. Kotimaisten matkailijoiden osuus kaikista matkailijoista on noin 95%. Ulkomaisista matkailijoista suurin ryhmä on venäläiset, joita on noin 70% kaikista ulkomaalaisista Tahkon kävijöistä. Tahkon matkailu painottuu joulun jälkeiseen talveen ja sen tunnettuus perustuu laadukkaisiin hiihtokeskustoimintoihin. Tahkon saavutettavuus omalla autolla on hyvä Etelä-Suomesta ja Länsi-Venäjältä, esimerkiksi Pietarista katsottuna. Näiltä alueilta saapuvat matkailijat tuntevat Tahkon ja todennäköisesti palaavat sinne aina uudestaan. Ne luovat Tahkon liiketaloudellisen selkärangan. On erityisen tärkeää pystyä palvelemaan heitä tulevaisuudessakin parhaalla mahdollisella tavalla. Kohderyhmien suppeus tekee Tahkosta kuitenkin alttiin heilahteluille niin rahan arvossa kuin säidenkin osalta. Matkailu Suomessa on valtavassa noususuhdanteessa. Tähän on tartuttu myös Tahkolla. Tarve laajentaa matkailijoiden lähtömaiden kirjoa yhdessä esimerkiksi Aasiasta tulevien matkailijoiden kasvun kanssa luovat yhtälön, joka mahdollistaa Tahkon hallitun kasvun ja kehittämisen. Tahkon matkailualueelle laaditussa Tahko Action Planissa on mainittu kohdemaita, joista halutaan houkutella matkailijoita Tahkolle ja joihin markkinointia tulisi osoittaa. Matkailun muuttuessa ja uusien matkailijaryhmien rynniessä markkinoille on kuitenkin pystyttävä vastaamaan näiden ryhmien tarpeisiin uudenlaisin majoitus-, ohjelma- ja elämyspalveluin. Aasiasta tulevien matkailijoiden mielenkiinnon kohteet poikkeavat monilta osin esimerkiksi Keski-Euroopasta tai Venäjältä tulevien matkailijoiden mieltymyksistä. Kulttuurintuntemus korostuu suunniteltaessa palveluita eri lähtömaista tuleville matkailijoille. Toisaalta Tahkolla on jo nykyisellään vahva ja tunnettu profiili aktiivisena menopaikkana. Esimerkiksi Kiinasta tulevien matkailijoiden potentiaalinen volyymi on niin suuri, että niche-kohteidenkin potentiaali näiden tulijoiden keskuudessa on valtava. Esimerkiksi VisitFinland on tehnyt vuosien ajan laadukasta kohderyhmätutkimusta Suomesta kiinnostuneista potentiaalisista matkailijaryhmistä ja matkailijoiden lähtömaista sekä näiden kiinnostuksen kohteista Suomessa. Tässä raportissa on myös tuotu esiin näitä tutkimustuloksia ja peilattu niitä Tahkon mahdollisuuksiin palvella heitä. Matkailijat uusista lähtömaista edistävät Tahkon kansainvälistymistä ja luovat uusia mahdollisuuksia kesämatkailun kehittämiseen. Kotimaan matkailijat Kotimaisten matkailijoiden osalta Tahkolla korostuu Kehä 3:n sisäpuolelta saapuvat matkailijat. Markkinointia on kohdennettu aktiivisille aikuisille ja perheille. Yksi merkittävä ryhmä kotimaisten kävijöiden joukossa ovat ympärivuotiset tapahtumakävijät. Tahko tunnetaan ja Tahkolle palataan, mutta näidenkin matkailijoiden osalta on hyvä varautua muutoksiin yhteiskunnassa, asumisessa ja tottumuksissa. Esimerkiksi suurten kaupunkien keskustoissa on havaittavissa, etteivät nuoret suorita ajokorttiin oikeuttavaa tutkintoa. Autottomuus ja liikenteen sekä liikkumisen muutokset ovat trendejä tai tai megatrendejä joihin on kyettävä vastaamaan. Altis heilahduksille (rupla) Maailmanpolitiikan epävakaus vaikuttaa välillisesti myös Tahkon alueelle. Tästä saatiin todisteita joitain vuosia sitten ruplan arvon laskun myötä, mikä vaikutti venäläisten matkailijoiden vähentymiseen lähes kaikkialla Suomen matkailukeskuksissa. On parempi varautua ennalta tämän kaltaisiin muutoksiin kuin toimia reaktiivisesti muutoksen jo tapahduttua. Myös ilmastonmuutos ja säiden heilahtelut aiheuttavat epävarmuutta hiihtokeskuksissa. Tätä epävarmuutta pyritään hallitsemaan monissa paikoissa esimerkiksi lunta säilömällä, mutta varsinaiset ratkaisun avaimen ovat talviurheiluun painottuneiden hiihtokeskustan ympärivuotisuuden kehittämisessä. Venäläiset Suurin osa Tahkolle saapuvista ulkomaisista matkailijoista tulee Venäjältä. Saavutettavuuden suhteen heihin pätee pitkälti samat periaatteet kuin eteläisestä Suomesta saapuviin. Oma auto on tulevaisuudessakin yksi merkittävimmistä Tahkolle saapumisen muodoista ja myös tämä on huomioitava alueen kehittämisessä. Profiloituminen laskettelukohteeksi Tahko on tällä hetkellä leimallisesti hiihtokeskus huolimatta siitä, että alueelta löytyy runsaasti myös muuta tekemistä. Mielenkiintoinen ajatusleikki on pohtia, että mikäli Tahkolla ei olisi hiihtokeskusta ja rinteitä, mitkä olisivat niitä tekijöitä, jotka houkuttelisivat alueelle matkailijoita. Matkailjoiden lähtömaiden kirjon monipuolistuessa myös esimerkiksi majoitus-, ohjelma- ja elämyspalvelutarjonnan on monipuolistuttava vastaamaan sekä nykyisten että uusien matkailijaryhmien tarpeita ja mieltymyksiä. n laadinnan

17 17 KONTEKSTI 2.4 Mihin Tahko on matkalla Tahkolle on laadittu Tahko Action Plan, johon on koottu strategisia linjauksia alueen kehittämisestä. Tahkon visio on olla nopeimmin kehittyvä tapahtuma- ja matkailualue. Alle on koottu tiivistetysti Tahko Action Planissa esitettyjä kehittämisen suuntavektoreita. Markkinointi Tapahtumat Harrasteet ja tekemiset Reitistö Markkinoinnin kohderyhmät laajennetaan koskemaan valittuja kv-kohteita, Tahkon lähialueita ja eri intressiryhmiä valtakunnallisesti ja tapahtumavetoisesti. Tällä hetkellä suurimmat vuosittaiset tapahtumat ovat Tahkon Juhannus, Tahko MTB, Business Slalom, Tahko Triathlon ja Tahkon pääsiäinen. Tahkon alueella toimii tapahtumien kehityspäällikkö, jonka tehtävänä on varmistaa, että Tahko tulee olemaan Suomen tapahtumaosaavin kohde ja monipuolisin tapahtumien järjestämiseen erikoistunut kokonaisuus Suomessa. Tapahtumat tuovat kävijöitä Tahkolle ympärivuotisesti.i. Tahko on tunnettu erityisesti laskettelusta ja golfista. Tahkon talvikausi tulee jatkossakin profiloitumaan laskettelun kautta ja kesäkaudella keskitytään pyöräilyharrastajiin ja luontoliikkujiin. Kaikille sesongeille kehitetään lapsiperheitä, pariskuntia ja kaveriporukoita kiinnostavia aktiviteetteja. Tuleva jäähalli-investointi mahdollistaa sekä jäälajien harrastajien leiritykset että massatapahtumien järjestämisen alueella. Reitistön kehittämisessä huomioidaan tämän päivän tarpeet erityyppisille liikkumismuodoille kuten hevossafareille, pyöräilyyn, patikointiin, päiväretkeilyyn, sauvakävelyyn, hiihtoon, lumikenkäilyyn ja moottorikelkkailuun. Tahko tulee olemaan Suomen monipuolisin pyöräilykeskus. Reitistöt tuotteistetaan kotimaan- ja kv-markkinointiin sopiviksi. Majoitus Saavutettavuus Kansainväliset markkinat Kaavoitus Tällä hetkellä Tahkon kokonaismajoituskapasiteetti on 8500 petipaikkaa, joista 1500 on yhden ja kahden hengen huoneita. Alueelle tavoitellaan lisää majoituspaikkoja. Lisäksi Tahkolle on tarkoitus rakentaa caravan-alue. Tahkon saavutettavuus on parantunut kun Onnibus on aloittanut liikennöinnin Tahkolle. Tahkon rautatieyhteyden kustannukset pyritään selvittämään vuoteen 2022 mennessä. Tahkon kasvu tulee jatkossa myös kansainvälisistä matkailijoista. Kohdemarkkinat, joihin myynti ja markkinointi suunnataan ovat Kiina, Japani, Venäjä ja Keski-Eurooppa. Kuopion kaupunki käynnistää asemakaavoituksen 30 hehtaarin alueella pysyvää asumista ja lomaasumista varten, lisäksi asemakaavoitus tehdään myös Tahkon keskustan alueella. Nykyiset asemakaavat ja yleiskaavat mahdollistavat Tahkon majoituskapasiteetin nostamisen nykyisestä 8500 majoituspaikasta majoituspaikkaan. n laadinnan

18 18 KONTEKSTI 2.5 Tahko vastaan maailma Työn aikana laadittiin vertailu kuuteen valittuun hiihtopainotteiseen matkailukeskukseen: Ruka, Levi, Åre, Vail, Laax ja Zermatt. Työosiossa vertailtiin niin keskusten numeerista kokoa kuin palveluita ja kaupunkirakenteellisia ja -kuvallisia ominaispiirteitäkin. 3 Perustiedot Oheisilla sivuilla on korostettu vertailusta selkeitä vahvuuksia ja heikkouksia Tahkon näkökulmasta. Kaupunki/kunta Asukkaita Kuopio Kuusamo Kittilä Åre, Ruotsi Eagle County, Colorado, USA Graubünden, Sveitsi Valais, Sveitsi Koko vertailu on tämän raportin liitteenä (liite 2). (K) Vahvuus Heikkous Kotimaan sisäinen vertailu Kylä Nilsiässä sijaitseva loma-asuntoalue Rukan kävelykylä Itä-Ruka (suunnitteilla) Sirkka Åre by Åre Björnen Tegefjäll Duved Vail Village Lionshead Golden Peak Itä-Vail Länsi-Vail Flims Laax Falera Zermatt Asukkaita 6550 (Nilsiä) Flims Laax Falera 610 = Huomioitavaa Eteläisen Suomen suurin laskettelukeskus Suuret investoinnit Itä-Rukan kehittämiseksi toiseksi lomakeskukseksi Länsi- Rukan rinnalle Suomen suurin ja suosituin laskettelukeskus Skandinaavian suurin ja tunnetuin laskettelukeskus jakautuu neljään kylään Kaksi kyläkeskusta Vail Village & Lionshead Laskettelukeskus on kolmen kunnan alueella. Asukkaista noin 20 % ulkomaalaisia Asukkaista noin 40 % ulkomaalaisia Palveluita TahkoSpa, monitoimihalli, keilaus, kuntosali 20 ravintolaa, joista 6 rinneravintoloita Itä-Suomen suurin yökerho Piazza Kuntosali 30 ravintolaa, joista 10 on rinneravintoloita Vilkas yöelämä Konsertteja Elämyskylpylä, keilahalli, wellnesspalvelut 60 ravintolaa Vilkas yöelämä & afterski Konsertteja Kuntosali, joogastudioita, spa ja kylpylä 46 ravintolaa, joista 16 rinneravintoloita Vilkas yöelämä (Åre by) Useampi kylpylä ja spa, kuntosali, pelihalli Ravintoloita Oma pienpanimo Afterski Kylän /kaupungin palvelut Useampi kylpylä ja spa, wellness-palveluita 91 ravintolaa, joista 38 on rinneravintoloita Afterski Kauppakeskus Kumpare Kivijalkaliikkeet Kaksi suurta päivittäistavarakauppaa Lasitehdas, suklaatehdas, Erikoisliikkeitä Omat vaatemerkit Luksustuotteita Luksustuotteita Liite 2 (Matkailualuekokonaisuusvertailu), sivu 3 n laadinnan

19 19 4 Saavutettavuus LENTOKENTTÄ Kuopio (K) 48 km Kuusamo 26 km Kittilä 14 km Åre Östersund Vaernes, Norja 85 km 132 km Eagle County Denver 60 km 180 km Zürich Friedrichshafen Memmingen 150 km 150 km 190 km Milano Geneve Zürich 200 km 230 km 250 km JUNA-ASEMA Siilijärvi (K) 40 km Oulu Rovaniemi Kemijärvi 240 km 190 km 113 km Kolari 80 km Åren kylä ja Duved Hell 135 km Vaernesin lentokenttä- - Chur 25 km Täsch Hell-Åre -junayhteys BUSSIYHTEYDET Nilsiä (K) 3 km Lentokentäbussi Suora yhteys Oulusta, Kajaanista, Sallasta ja Kemijärveltä Lentokenttäbussi Junabussi Lentokenttäbussi Colorado Mountain Express Shuttle Junabussi Churista JULKINEN LIIKENNE Nilsiä-Tahko-Nilsiä ilmainen bussiyhteys Skimbabussi Hki-Tahko sesonkiviikonloppuisin Kaksi Skibus-linjaa Karhunkierrosbussi Retkibussi Gondoliyhteys Länsi- ja Itä-Rukan välillä Kaksi Skibus-linjaa Skibussi yhdistää kylät Åren ja Åre Björnenin välillä hissiyhteys Ilmainen bussiyhteys kahden kyläkeskustan välillä Sähköllä kulkevat taksit KEVYT LIIKENNE Keskustaalueen toiminnot saavutettavissa kävellen Lyhyet etäisyydet Kävelykylässä vain huoltoajo ja ajo maanalaiseen pysäköintihalliin sallittu Palvelut ja hotellit keskitetty tiiviiseen keskustaan Ilmaiset kyläpyörät Åren kylän keskustassa ja Duvedissa palvelut lähellä Lämmitetyt kävelykadut Koko laskettelukeskus saavutettavissa kävellen Yksityisautoilla ei pääse Zermattiin Liite 2 (Matkailualuekokonaisuusvertailu), sivu 4 n laadinnan

20 20 5 Majoitus Majoitus Yöpymisiä n * Rekisteröityjä yöpymisiä Rekisteröityjä yöpymisiä Rekisteröityjä yöpymisiä Tietoa ei saatavilla noin 1,5 miljoonaa Rekisteröityjä yöpymisiä Yöpymiset majoitusliikkeissä *korjauskertoimella määritetyt yöpymiset Vuodepaikkoja (Tahko: ) Ulkomaalaiset 5% (Tahko 14%) (koko Nilsiä) (koko Kuusamo) Ulkomaalaiset 21 % (koko Kuusamo) Ulkomaalaiset 37 % Ulkomaalaiset 27 % yöpymistä Ulkomaalaiset 50 % 8500 (Tahko) (Rukan kävelykylä) vapaa-ajan asuntoa Kuusamossa Majoitusmuodot Loma-asunnot, 11 Rukan kävelykylän Matkailukeskuksessa Suurin osa hotelleista Vail Village &Lionshead; Laskijat majoittuvat Iso osa Zermattissa hostellia/ alppitaloa, 1 hotellit (2) ja kuusi hotellia ja viisi Åren kylässä; hotellit, luksushotellit ja Flimsissä; hotellit, tarjolla olevista hotelli ja 1000 mökkiä huoneistohotellit (4), huoneistohotellia, asuntohotellit, hostellit. huoneistohotellit. huoneistohotellit, majoitusvaihtoehdoista kelomökkialueet loma-asuntoaluuet Hintavin. Golden park; hostellit. on Zermatissa asuvien Vapaa-ajan asunnot Duved; vierastalot, huoneistohotellit, Falera: omistamia hotelleja ja Asuntovaunualueet Muut mökit Kittilässä vuoristoasemat majatalot paikallistyyppinen majataloja. Edullisimpia Nuoriso- ja leirikesk. Björnen: Lapsiystäväl. Itä- ja Länsi-Vail; majoitus (mökit, vaihtoehtoja löytyy Mökit Kuusamossa hotellit, spa-kylpylä- edulliset majoitukset, yksityiskodit). Cervinian puolelta (yhteensä yli 6900 majoitus perheet, suuret porukat Laax: hotellit, vapaa-ajan asuntoa) Tegefjäll: hotelli, mökit hyvinvointicenter Kustannukset 116,50 e/ yö Kävelykylän hotellit: Levin hotellit: Koko Åren alue: $ Korkeasesongin aikaan (paljon suuria mökkejä) alkaen 78e/yö (2 hlö) alk, 56e (kesäkuu) keskihinta (tammikuu) 4 hengen huone 47 e / alk. 112e (joulukuu) 158e/yö yö / hlö, 4 hengen loma Hinta / yöpyjä 40,08 e Mökkimajoitus: asunto 149 e / yö / hlö alkaen 50e/yö Kuusamo, keskihinta: e (sesongin mukaan) Käyttöaste Talvi 50 % Maalis 64% Helmi 85% Koko vuosi 49 % Koko vuosi 42 % kesä 25 % yht. 30,8% Touko 17% yht. 42 % Touko 13,5% yht. 48 % talvi n. 56 %, kesä 29 % Liite 2 (Matkailualuekokonaisuusvertailu), sivu 5 n laadinnan

21 21 6 Talvi Kausi marras p. huhti l. loka a. touko a. loka l. touko a. joulu a. huhti l. marras pv. huhti pv. marras pv huhti a. marras l. touko a. Rinnepäivät tietoa ei saatavilla Hissit 15 hissiä, joista 21 hissiä, joista 28 hissiä, joista 110 hissiä, joista 31 hissiä, joista 28 hissiä, joista 54 hissiä, joista 2 tuolihissiä 5 tuolihissiä 1 tuolihissiä 4 tuolihissiä 21 tuolihissiä 14 tuolihissiä 23 tuolihissiä 2 gondolihissiä 4 gondolia 2 gondolihissiä 7 gondolihissiä 18 gondolihissiä Huippu 296 m (201 m) 494 m (201 m) 531 m (325 m) 1420 m (890 m) 3527 m (1051 m) 3018 m (1918 m) 3899 m (2263 m) Rinteet 24 kpl 35 kpl 43 kpl (lapsille 10) 103 kpl 193 kpl 58 kpl 107 kpl 42 % 41 % 42 % 38 % 18 % 43 % 25 % 29 % 43 % 53 % 43 % 29 % 34 % 67 % 21 % 16 % 7 % 6 % 53 % 22 % 7 % Pisin rinne 1200 m Pisin rinne 1300 m Pisin rinne 2500 m Pisin rinne 6500 m Pisin rinne 6400 m Pisin rinne m Pisin rinne m Hiihto 79 km 170 km 230 km 60 km 27 km 60 km 15 km Moottorikelkkailu 600 km 500 km 886 km 60 km 80(-177) km - Muut talviaktiviteetit Ice-Karting, mönkijäsafarit, talviratsastus, geokätköily Ski Pride, Ice-Karting, poro- ja huskyajelut 20 km talvikävelyreittejä huskyajelut, ratsastus, safarit, fatbike, leijahiihto, vetovarjoilu, Kuumailmapallo- ja helikopteriajelut huskyajelut, pilkkiminen, Ice-Karting Vail Nordic Center (hiihto, lumikenkä, fatbike) Taitoliikuntakeskus Forest Fun Park, 2900 km talvikävelyreittejä 2100 km lumikenkäreittejä Vahvuus Runsaasti rinnetarjontaa, eteläinen sijainti (saavutettavuus) Pitkä kausi, perhelomat, Snow Park Afterski, helppous, moottorikelkkareitit Skandinaavian suurin, oheispalvelut Puuraja korkealla, kaikki taitotasot + tuplamustat Paras Freestylekeskus 2017, nykyaikainen Korkeus, off-pisteet Liite 2 (Matkailualuekokonaisuusvertailu), sivu 6 n laadinnan

22 22 7 Kesä Kesäaktiviteetit Maastopyöräily Golf Ratsastus Melonta Veneily saaristossa Kalastus Tahkon aktiviteettipuisto Kesätapahtumat MTB-pyöräily Extremerun Oktoberfest Suomen pisin kesäkelkkarata Kansallispuistot (Oulanka) Vaellus (160 km) Pyöräily Koskenlasku ja melonta Koskikellunta Levi Activity Park Levi Bike Park (alamäkipyöräily) Levi Artic Challenge Ruskamaraton Maastopyöräily Kesäkelkkarata Ratsastusretket Vaellus & patikointi (60 km) Kalastus Melonta Minigolf ja golf Euroopan suurin Zipelinepuisto Skandinaavian suurin Bike Park (Alamäkipyöräily 33 reittiä) Åre Bike Festival Mountain cart SUP Kalastus Hirvisafari Patikointi Epic Discovery Park Koskenlasku Vaellus laamojen kanssa Patikointi & retkeily Kuumat lähteet Maastopyöräily Perhokalastus Farmer's market Festivaalit (tanssifestivaali ja The Vail Arts -taidefestivaali) Oma brändi (LAAX) UNESCO maailmanperintökohde: Sardona tectonic arena 250 km patikointireittejä Trutg dil Flem -patikkareitti via ferrata Pinut 330 km maastopyöräilyä Taitokeskus Lasten Ami Sabi Summer Wonderland Kulttuuritapahtumat Boulderointi ja vuorikiipeily Vaellus (400 km) Jäätikköalueella voi lasketella myös kesällä Matterhornin huippu 150 järveä Maastopyöräily Golf Staalon teatterifestit Koskenlasku Ilmaiset kyläpyörät Kristallinkirkkaat järvet Vahvuus Saaristo tapahtumat Kansallispuistot Monipuolisesti Alamäkipyöräily Festivaalikesä aktiviteetteja ja tapahtumia Maailmanperintökohde Vaeltaminen, järvet Liite 2 (Matkailualuekokonaisuusvertailu), sivu 5 n laadinnan

23 23 n laadinnan

24 24 KONTEKSTI 2.6 Vahvuudet R + L Tulevaisuuden suunnan määrittelemiseksi on tärkeää ymmärtää, mitkä ovat alueen ominaisuuksia ja uniikkeja elementtejä, joita voidaan höydyntää kilpailuetua tavoiteltaessa. Tahkon vahvuuksia tunnistettiin ja kartoitettiin etukäteistehtävässä ja työpajan yksilötehtävässä. Etukäteistehtävässä vahvuuksien määritteleminen oli vapaampaa ja aihetta lähestyttiin viestinnän ja markkinoinnin näkökulmasta - minkälaisesta Tahkosta puhutaan tänään - minkälaisesta Tahkosta haluttaisiin puhua tulevaisuudessa Konsulttien tavoitteena oli kartoittaa, mitkä vahvuudet ovat ilmiselviä ja mitä osa-alueita ei tunnisteta / haluta tunnistaa vahvuuksina. Työpajan yksilötehtävässä vahvuuksien tunnistamien strukturoitiin selkeämmin ja tavoitteena oli täydentää vahvuuksia ohessa esitettyjen kategorioiden alta. Etenkin käyttäytymiskulttuurin ja luonnonympäristön vahvuustekijät löytyvätkin vasta työpajan aikana. Rakennettu ympäristö Mitkä ovat alueen merkkirakennuksia Löytyykö alueellisia vahvuuksia vanhoista kylistä tai rakennuksista - mitä ne ovat Minkälaista julkista taidetta alue tarjoaa nykyisellään MERKITTÄVIMMÄT RAKENNUKSET Piazza-ravintola Tahkonlahdella Sokos Hotel (alueen olohuone) MUUT UPEAT RAKENNETUT PAIKAT After-ski -paikat (Panorama, Pehku) Kävelysilta LIIKKUMISEN & TAPAHTUMIEN TILAT Kylpylä Event Park (tapahtumakenttä) Liikuntapuisto Golfkenttä + rakennukset Louhosareena VANHA & HIENO RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Aholansaari Perinteinen rakentaminen Luonnonympäristö Minkälaisia vahvuuksia Tahkon sijainti luo Entäpä rannat ja vesistö - missä on järven upein saari tai paras kalapaikka Mistä itse saat parhaimman luontoelämyksen VESISTÖT & SAARET Ollukanselkä Vuotjärvi Syväri Kosket (esim. Lastukoski) Makea vesi Puhdas vesi Aholansaaari Tahkonlahden pohjukka (paikka rinteiden ja after-skin välissä) GOLFKENTÄT Maisemoidut rannat ovat hyvää vastapainoa luonnonrannoille HUUTAVANHOLMA Alueen upea lehtolajisto TAHKON RINTEET / TAHKON HUIPPU Huipulta avautuu upea järvi- ja harjumaisema Huipulle johtavat Tahkon portaat TAHKON ROTKO KINAHMI Tahko MTB -reitin toinen pääpaikka. Upeat näkymät itään ja länteen. LUONNONANTIMET Marjat Sienet Kalat n laadinnan

25 25 KI PI KK Kova infrastruktuuri Kovaa infrastruktuuria luovia asioita ovat saavutettavuus, reitit, alueen nykyinen teollisuus ja suuret yritykset, oppilaitokset ja muut koulutusta tarjoavat toimijat, smart-city -ratkaisut, alueen energianlähteet ja -ratkaisut, yms.. Mitkä ovat mielestäsi Tahkolle ominaisia kovan infrastruktuurin vahvuustekijöitä Pehmeä infrastruktuuri Mitkä tekijät ovat olleet määrittelemässä alueen historiaa ja tarinoita Onko jotain jäänyt suotta unholaan Minkälainen on alueelle ominainen ruokakulttuuri Onko alueella kova urheiluskene - keiden ansiosta Keitä ovat alueen historialliset ja nykyiset merkkihenkilöt, yhtyeet, taitajat, yms. Mistä alue tunnetaan Käyttäytymiskulttuuri Minkälainen on savolainen/tahkolainen ihmisluonne Mitkä ovat paikallisia tapoja ja sutkautuksia Osaatko määritellä savolaisen kierouden Mitä tapahtumia alueella järjestetään (on järjestetty) Minkälaista yhteistyötä asukkaat, yrittäjät, kaupunki tekee muiden tahojen kanssa Mitä ovat alueen asukkaille ominaisia harrastuksia, entäpä perinteet VESISTÖ Vesistö virkistyskäytössä Saavutettavuus vesistön kautta KUNNALLISTEKNIIKKA Maalämpö Savon voiman hakelämmitys Kaukolämpö KUOPION KAUPUNKI Kaupungin resurssit käytössä alueen kehittämiseen LENTOKENTTÄ Sijainti lähellä SAAVUTETTAVUUS OMALLA AUTOLLA LINJA-AUTOT Skibus Onnibus LÄHELLÄ Sijainti Suomen kartalla keskeinen KEHITTYVÄ REITISTÖ Moottorikelkkareitit Hiihtoladut Vaellusreitit Fatbikereitit Pyöräilyreitit MTB-reitit Ratsastusreitit KULTTUURI Teatteri Musiikki Nilsiän musiikkileiri Konsertit Juhannusfestarit AHOLANSAAREN HISTORIA Paavo Ruotsalainen, maallikkosaarnaaja (Ukko-Paavo) KEHITTYVÄ LIIKUNTA JA HYVINVOINTI Palvelutarjonta kasvussa (uimahalli, kuntosalit, liikuntasali, super corner, keilaus, tenniskenttä, golf, e-bike, moottorikelkkailu, jäärata, kotieläinenpuisto) KEHITTYVÄ TOIMIJOIDEN VÄLINEN YHTEISTYÖ Kaupunki ja kaupungin rooli Alueen yrittäjät Paikallisen tieto-taidon hyödyntäminen SUURET YRITYKSET/TOIMIJAT Peeässä PNT Group Huippupaikat TahkoCom Tahko Bungalows Rinneyhtiö PERUSPALVELUT NILSIÄSSÄ Helposti saavutettavissa autolla/linja-autolla LUPSAKAT JA LEPPOISAT SAVOLAISET Iloinen murre Hausat sananlaskut Vieraanvaraisuus Kieroilu, viäntely ja kiäntely HUPITAPAHTUMAT Business Slalom Pääsiäinen Härvelikisa URHEILUTAPAHTUMAT Triathlon Pyöräilytapahtumat MUSIIKKITAPAHTUMAT Tahkon Juhannus TahkoRock OMINAISTA TEKEMISTÄ ALUEELLE Golf Ulkoilu Vaellus Patikointi Lumikenkäily n laadinnan

26 26 KONTEKSTI 2.7 Matkailu tulevaisuudessa Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, ellei mahdotonta. Ennakointi, tulevaisuuden tutkimus, suunnittelu ja tulevaisuusskenaarioiden laadinta ja muu tulevaan kehitykseen liittyvä tutkimustyö kasvaa maailmassa vahvasti. Tulevaisuuden suunnittelu ei ole ennustamista vaan työmenetelmä. Ulkomailla asuvat matkailijat Suomessa 2017 Jos lähtökohta onkin, että kaikki on mahdollista, on tärkeää tunnistaa kehitykseen vaikuttavia tekijöitä ja tunnistaa niiden luomia mahdollisuuksia saavuttaa haluttuja tulevaisuuksia. On tärkeää ymmärtää ero mahdollisten tulevaisuuksien ja haluttujen tulevaisuuksien välillä. Vaihtoehtoisten tulevaisuuksien esille tuominen antaa yrittäjille mahdollisuuden varautua tulevaan ja suunnitella omaa toimintaansa siten, että se on markkinoilla mahdollisimman kilpailukykyistä. Asiakastarpeiden ennakoinnin avulla yritysten toiminnan kehittäminen suuntautuu tulevaisuuteen, mikä auttaa innovaatioiden tuottamisessa ja uusien liiketoiminta-alueiden löytämisessä. Ennakoinnin perusteella yritykset saavat tietoa mahdollisista tulevaisuuksista ja pystyvät varautumaan muutoksiin ja yllättäviin tekijöihin Ennakointi ja vaihtoehtoisiin tulevaisuuksiin varautuminen on lähestymistapana reaktiivinen. Tilastot eivät kerro kaikkea eikä pelkällä muutoksiin varautumisella pystytä saavuttamaan haluttuja tulevaisuuksia tai löytämään tuntematonta ja sen luomia mahdollisuuksia. VISIT FINLAND MATKAILIJATUTKIMUS 2017 TUTKIMUS- JA ANALYSOINTIKESKUS TAK OY n laadinnan

27 27 Megatrendit Megatrendi= maailmanlaajuinen trendi, valtasuuntaus Megatrendit liittyvät läheisesti asioiden aikajänteisiin. Esimerkiksi puhelinteknologiassa vuosikin voi olla pitkä aikajänne, ydinvoimateollisuudessa 10 vuotta on lyhyt aikajänne. Megatrendeillä kuvataan tyypillisesti ajallisia murroksia ylittäviä ajassa kestäviä ilmiöitä. Eräät megatrendit ovat jopa niin isoja ja globaaleja, että niitä voidaan nimittää gigatrendeiksi kuten ilmastonmuutosta tai maapallon väestökasvua. Megatrendit (ja gigatrendit) ovat ilmiöitä, jotka vaikuttavat kehitykseen globaalisti ja laaja-alaisesti. Matkailu on alana nopeasti muuttuva ja altis trendeille. Onko järkevää puhua matkailun megatrendeistä alkuunkaan Matkailualaan vaikuttavat megatrendit Poliittiset tekijät Globalisaation seurauksena maailma pienenee ja maailman poliittinen tilanne ja turvallisuus heijastuvat matkailualaankin. Matkailun ja globalisaation lisääntyessä uudet kulttuurit tulevat tutuiksi, jolloin ymmärrys erilaisuuden olemassaolosta lisää suvaitsevaisuutta maailmanlaajuisesti. Turvattomuuden lisääntymisen seurauksena kohteiden turvallisuusmielikuvat ovat kuluttajille tärkeitä. Taloudelliset tekijät: BRICS-maiden (Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-Afrikka) vaurastumisen myötä syntyy myös uusi kuluttava keskiluokka, ja matkailun lähtöalueiden painopiste muuttuu. Uudet asiakasryhmät edellyttävät matkailutoimijoilta entistä laajempaa kulttuurituntemusta ja asiakaspalveluosaamista. Matkailutuotteiden kehittäminen edellyttää entistä enemmän uusien asiakkaiden huomioimista ja samalla valintojen tekemistä. Kaikille kaikkea-ajattelu ei tue matkailutoimialan kehittymistä. Mielikuvamarkkinointi ja brändiajattelu korostuvat. Mitä voidaan luvata matkailijalle: esimerkiksi jos tulet Tahkolle, hiilijalanjälkesi pienenee. Yhteiskunnalliset tekijät Työelämän muutokset, kuten pätkätöiden lisääntyminen ja työurien katkonaisuus vaikuttavat lomakausien rytmien muuttumiseen ja lyhytlomien lisääntymiseen. Työelämän muutosten seurauksena yleistyvä etätyö on yksi mahdollinen keino tasoittaa matkailun sesonkivaihteluja. Perhekäsityksen muuttuessa vaaditaan sopeutumista usean sukupolven perhematkailijoihin, sinkkuihin, sateenkaariperheisiin ja niin edelleen. Suomi voi vastata matkailukentällä vaikuttaviin sosiaalisiin muutoksiin kehittämällä imagoaan eettisenä, suvaitsevaisena ja turvallisena matkakohteena. Teknologiset tekijät Y-sukupolvi (s ) hallitsee uuden tekniikan edeltäviä sukupolvia paremmin. Myös tietotekniikkaa ja sosiaalista mediaa osana arkeaan käyttävä nuori Z-sukupolvi (s ) on osa matkailevaa väestöä. Teknologian kehittymisen myötä sähköisten myyntija markkinointikanavien käyttö lisääntyy. Teknologian kehityksestä huolimatta henkilökohtainen ja kasvokkain tapahtuva asiakaspalvelu lukeutuu edelleen ammattitaitoisen henkilökunnan taitoihin verkko-osaamisen rinnalla. Ympäristölliset tekijät Ilmastonmuutos ja luonnonresurssien väheneminen vaikuttavat kuluttajien ympäristötietoisuuden lisääntymiseen. Yrittäjien vastuuttaminen esimerkiksi tuotteiden läpinäkyvyyden lisäämiseen helpottaa kuluttajan valintojen tekemistä. Ilmaston lämpeneminen muuttaa matkailun kohdealueiden painopisteitä. Suomen lumivarmuus on tulevaisuudessa vetovoimatekijä. Toisaalta ilmastonmuutos voi vähentää talviurheilun harrastajien määrää. Lumesta tulee eksoottinen elementti. Ilmaston lämpenemisen myötä kesien kuumuus muualla voi muodostaa Suomen leudosta kesästä vetovoimatekijän. Matkailun yleiset trendit Matkailun kasvu jatkuu Matkailun kasvun ennustetaan jatkuvan. Matkailun kysyntä on herkkä erilaisille talouskehityksen muutoksille, luonnonkatastrofeille, epidemioille sekä maailmanpoliittisille ja -taloudellisille tapahtumille, mutta matkailuala on osoittanut elpyvänsä kriiseistä melko nopeasti. Aasia nousee ja kilpailu kiristyy Talouden vahvistumisen ansiosta Aasian merkitys matkailijoiden lähtöalueena on lisääntynyt voimakkaasti vuodesta 2015 lähtien. Matkailukysyntä kasvaa voimakkaasti myös muissa nopeasti kehittyvissä maissa, kuten Venäjällä, Intiassa ja Brasiliassa. Aasialaiset etsivät matkoilla usein kotiolojen kaltaisia asioita (esim. ruoka, palvelu) ja nauttivat maanmiestensä seurasta. Suurten lähtöalueiden rinnalle nouseville maille ja alueille tähdätään täsmentyvän markkinoinnin avulla, sillä eri lähtömaista tulevat matkailijat ovat profiililtaan ja kulttuuritaustaltaan erilaisia. Toisaalta matkailijoita täytyy segmentoida uudenlaisella tavalla: esimerkiksi kiinalaisnuorukaisella voi olla enemmän yhteistä amerikkalaisnuorukaisen kuin oman maanmiehensä kanssa. Kansalaisuuden sijaan voi olla tarkoituksenmukaisempaa tarkastella yksittäisen asiakkaan arvoja, normeja tai matkustustapoja. Vapaa-ajan paineet ja snacking-kulttuuri lisäävät lyhytlomien kysyntää Ympäri vuoden tehtävien lyhyiden matkojen arvioidaan lisääntyvän, kun vapaa-ajan paineiden kasvaessa lyhyemmät vapaat korvaavat pitkät loma-ajat. Kuluttajat omaksuvat snacking-kulttuurin myös matkustamisessa eli haluavat kerätä paljon erilaisia kokemuksia yhden pitkän loman sijaan. Samalla kun ajasta tulee harvinainen ylellisyys, matkailijat vaativat tehokkaampaa ajankäyttöä ja saumatonta matkustamista. monet työssäkäyvät ovat valmiita käyttämään rahaa säästääkseen aikaa matkalla esimerkiksi ostamaan all inclusive -paketteja, jotka helpottavat matkan suunnittelua. Matkailijat haluavat yksilöllisiä ja identiteettiään heijastavia palveluja Tulevaisuuden matkailijat ovat entistä vaativampia, nautinnonhaluisempia ja hedonistisempia sekä samalla hintatietoisia ja kriittisiä laatua kohtaan. Tulevaisuudessa matkailijat jakautuvat yhä pienempiin segmentteihin. He haluavat ostaa erikoistuneita matkoja, jotka heijastavat heidän yksilöllistä makuaan ja vaatimuksiaan. Samalla kun ihmisten materiaaliset tarpeet on tyydytetty yhä paremmin, kokemuksista kuten matkustamisesta on tullut tapa ilmaista omaa statusta ja identiteettiä sekä toteuttaa itseään. Toisaalta tulevaisuuden matkailijat ovat kameleontteja - Hybridikuluttaminen yleistyy, esimerkiksi ostetaan luksustuotteita halpamatkalla n laadinnan

28 28 Matkailijat kaipaavat uudenlaista yhteisöllisyyttä Yksilöllistymisen rinnalla kuluttajat kaipaavat uudenlaista yhteisöllisyyttä. Yksilölliset mieltymykset voivat olla tietylle ryhmälle yhteisiä; makujen, kulutusmieltymysten, harrastusten tai tuotemerkkien ympärille syntyy erilaisia elämäntaparyhmiä. Kuluttajat haluavat heimoistua kaltaistensa eli esimerkiksi arvoiltaan ja asenteiltaan samanlaisten ihmisten kanssa. Maailmanlaajuisiksi matkailutrendeiksi on mainittu muun muassa crowd-sourcing (talkoistaminen) ja commune thinking (yleisöosallisuus). Esimerkiksi tapahtumamatkailun arvioidaan lisääntyvän, kun matkailijat haluavat kokea yhteisöllisyyden tunnetta vapaa-ajan tapahtumien yhteydessä. Urheilu- ja musiikkitapahtumat myös sellaiset, joissa kaikki osanottajat tekevät ovatkin lisänneet suosiotaan. Seniorit ja sinkut nousevat merkittäviksi matkailijaryhmiksi Tulevaisuudessa asiakkaita segmentoidaan ennemmin yksilöllisyyden ja tarpeiden kuin sosiodemografisten ominaisuuksien, kuten sukupuolen, iän tai koulutuksen perusteella. Suurin lomamatkailijoiden määrän kasvu länsimaissa tapahtuu yli 55-vuotiaiden keskuudessa seuraavan 20 vuoden aikana. Toisaalta eläkeiän nousu tai eläkkeiden pieneneminen voi heikentää ikääntyneiden mahdollisuuksia matkustaa. Y- ja Z-sukupolvet Y-sukupolvi tarkoittaa Yhdysvalloissa ja Euroopassa 1980-luvun alun ja 1990-luvun puolivälin välillä syntynyttä sukupolvea. Z-sukupolveen kuuluvat ovat syntyneet joko 1990-luvun puolivälin jälkeen tai 2000-vuosikymmenen alussa. Odotettavisa on, että vuonna 2025 puolet kaikista matkailijoista kuuluu Y-sukupolveen. Matkailun voidaankin katsoa olevan jo osa nuorempien sukupolvien elämäntapaa. Kiinnostavana trendinä Y- ja Z-sukupolvien matkailussa on yksin matkustamisen lisääntyminen. Kyseisiin ikäluokkiin kuuluvat matkailijat haluavat matkoiltaan uniikkeja ja aitoja elämyksiä ja oppia jotain uutta. Nuoret matkailijat ovat myös seikkailunhaluisia. He ovat tottuneet suuriin tietomääriin ja tiedon saatavuuteen, dynaamisempaan elämäntyyliin ja he omaksuvat uusia asioita ja hyväksyvät muutoksia nopeasti. Koska Z-sukupolvi on kasvanut digitaalisessa ympäristössä, he odottavat muun muassa ajantasaista tietoa, sukupolvelle soveltuvaa viestintää (esim. lyhyet viestit ja kuvat) ja he haluavat osallistua tiedon luomiseen ja jakamiseen. Vastatakseen sukupolven tarpeisiin ja antamiin haasteisiin matkailuyritysten tulee muun muassa tuoda viestiään esille useiden eri kanavien kautta, tuoda esille omia arvojaan, olla sosiaalisesti vastuullisia ja mahdollistaa interaktiivisuus ja yhdessä luominen. Sekä luksuksen että halpamatkojen kysyntä kasvaa Kuluttajien vaurastumisen jatkuessa luksusmatkojen kysynnän ennustetaan lisääntyvän ja deluxe-kohteiden yleistyvän. Tulevaisuudessa luksus liittyy enemmän oman sisäisen ajan rikastuttamiseen ja ajankäyttöön kuin materialismiin. Uusi luksus viittaa kuluttajan saamaan kokemukseen tai tunteeseen. Tulevaisuudessa matkailukuluttaminen voi polarisoitua yhä selvemmin köyhien matkailumarkkinoihin ja varakkaiden matkailumarkkinoihin. Tarjonnassa syntyy ehkä hintoja vertailevat budjettitason markkinat ja ainutlaatuiset elämysmarkkinat. Halpoja hintoja metsästävien (usein nuorten) matkailijoiden määrän katsotaankin olevan kasvussa, eikä massamatkailun ennusteta loppuvan. Eettinen ja vastuullinen matkailu nousee Matkailijoiden ympäristö- ja kulttuuritietoisuuden kasvu johtaa helposti ristiriitaan omantunnon ja matkustushalun välillä, ja kestävät matkailupalvelut nousevat siten suurempaan arvoon. Yleensäkin tulevaisuuden kuluttajat haluavat vaikuttaa ja ottaa kantaa asioihin. Elämyskuluttamisesta siirrytään merkityskuluttamiseen. Uudet teknologiat osana matkailua Matkailun kannalta merkittävät teknologiat ja teknologiset muutokset liittyvät asiakkaiden tapaan matkustaa, etsiä tietoa ja kokea matka. Tällä hetkellä valtavirrassa olevista teknologioista useat jatkavat vielä kasvuaan, etenkin mobiililaitteiden käyttö, sosiaalisen median merkitys, jakamistalous, järjestelmien automaatio, uudet digitaaliset palvelut ja alustat sekä datan kerääminen ja analysointi. Useat uudet, lupaavat teknologiat esimerkiksi asioiden internet (Internet-of-Things, IoT), virtuaali- ja lisätty todellisuus sekä kuljetuksen robotisointi ja automaatio voivat monin tavoin muuttaa matkailualaa. Always online vs. digital detox Digital detoxilla tarkoitetaan tiettyä ajanjaksoa, jonka ihminen viettää ilman elektronisia laitteita. Vastapainona jatkuvasti tavoitettavissa olemiselle, kiireelle ja jatkuville ärsykkeille on noussut halu päästä irti digilaitteista loman aikana. Tähän liittyy irtautuminen sosiaalisesta mediasta, sähköpostista ja tekstiviesteistä. Perhematkailu useampi sukupolvi yhdessä Perhematkailuun vaikuttavat useat eri tekijät tulevaisuudessa. Perheiden rakenteet muuttuvat ja esimerkiksi eliniän pidentyessä isovanhemmat ovat usein mukana perheen arjessa, mutta myös lomamatkoilla. Tämä näkyy esimerkiksi monisukupolvisten matkojen määrän nousussa. Lapset ja nuoret ovat yhä yksilöllisempiä kuluttajia ja heidän mielipiteensä vaikuttavat koko perheen matkustuspäätöksiin. Myös uudet perhemuodot ja perheiden määrittely sosiaalisen yhteyden kautta vaikuttavat matkojen järjestämiseen ja toteuttamiseen. Jakamistalous Jakamistaloudessa on kyse siitä, että ihmiset eivät enää halua ostaa asioita omikseen vaan vuokrata niitä muilta tai muille. Ilmiö liitetään yleensä uusiin, maailmanlaajuisesti toimiviin yrityksiin, kuten Uberiin ja Airbnb:hin. Jakamistalouden taustalla vaikuttaa se, että kulutuskulttuuri on siirtymässä yhteisöllisempään suuntaan, ja on todettu, että kuluttajia ei enää määrittele se, mitä he omistavat vaan se, mitä he jakavat. Tätä muutosta ajavat useat trendit, kuten ympäristöystävällisyys, autenttisuus, sosiaalisuus ja uusien kokemusten etsiminen. Lisäksi taloudelliset syyt sekä elämäntapojen muutostrendit ovat vaikuttaneet jakamistalouden yleistymiseen. Slow-liike, rauhoittuminen ja kokonaisvaltainen hyvinvointi Slow-matkailussa ei sinänsä ole mitään uutta ja ihmeellistä, sillä edelleen useat ihmiset matkailevat telttailemaan, vuokraavat lomamökkejä ystävien ja sukulaisten kanssa tai he omistavat loma-asunnon, jossa viettävät aikaa. Tällä tavalla heistä tulee osa aluetta ja ympäristöä, jossa he viettävät lomaansa; he käyttävät paikallisia palveluita ja tuotteita, ostavat paikallista ruokaa ja kävelevät tai pyöräilevät alueella. Hyvinvointimatkailuun liittyy vahvasti omasta hyvinvoinnista huolehtiminen. Hyvinvointimatkan tavoitteena on tuottaa matkailijalle kokonaisvaltaista fyysistä ja psyykkistä hyvää oloa. n laadinnan

29 29 Hiljaisuusmatkailu on yksi nouseva matkailumuoto, ja sen keskeisenä tavoitteena on tarjota matkailijalle mahdollisuus rauhoittua, hiljentyä ja päästä irti arjen melusta ja kiireestä. Näin ollen sen voi katsoa olevan myös yksi hyvinvointimatkailun muoto. Hiljaisuusmatkailussa luontoympäristöllä on usein suuri merkitys. Äänten lisäksi myös visuaalinen maisema on tärkeä tekijä positiivisen matkailukokemuksen saavuttamiseksi. Arktisuus ja kylmyys Suomesta löytyy jo jäähotelleja, jäätä hyödyntäviä aktiviteetteja ja lumilinnoja, mutta kylmyyden ja jään mukaan tuominen esimerkiksi hyvinvointimatkailun sisältöihin on vielä alkuaskelissaan. Pimeyden ja kaamoksen hyödyntäminen hyvinvointimatkailun sisällöissä voi tuoda uutta liiketoimintaa. On erityisesti viisi ryhmää, joita arktisuus kiinnostaa: massamatkailijat, joita kohde kiinnostaa mutta jotka toisaalta ovat mukavuudenhaluisia, kalastus- ja metsästysmatkailusta kiinnostuneet, ympäristötietoiset matkailijat, seikkailumatkailijat sekä kulttuurista ja kulttuuriperinnöistä kiinnostuneet. Yhteistä heille kaikille on se, että kyseiset asiakassegmentit ovat kasvussa ja he ovat myös halukkaita maksamaan ainutlaatuisista kokemuksista. Kulutus toisaalta yksilöllistyy, toisaalta yhdenmukaistuu Ulkomaalaisten matkailijoiden määrän lisääntyessä kasvaa kiinnostus yhä moninaisempiin matkailutuotteisiin ja -palveluihin. Kulutuskäyttäytyminen ja asiakaskunnan makutottumukset kansainvälistyvät; trendit tulevat maailmalta Suomeen yhä nopeammin ja ovat entistä lyhytkestoisempia. Toisaalta korostetaan paikallisuutta, joten kotimaiset raaka-aineet, kuten juurekset, marjat, riista ja ruis, ovat arvostettuja. Varsinkin kotimaan matkailun kehittymisen arvioidaan olevan paljolti varttuneen väestön varassa. Ikääntyneiden kulutustottumusten yksilöllisyys edellyttää yhä räätälöidympien palvelujen ja tuotteiden kehittämistä. Varttuneelle väelle ei riitä vain ruoka ja juoma ravintolassa, vaan he haluavat myös sosiaalisia kontakteja ja henkilökunnan aikaa itselleen sekä entistä laadukkaampaa palvelua. Hotelliasiakkaat haluavat monipuolisia, yksilöllisiä ja ympäristöystävällisiä palveluja Tulevaisuudessa perinteisen jaon liikematka- ja vapaaajanhotelleihin uskotaan häviävän ja hotelleja suunnattavan ennemmin elämäntyyliltään samankaltaisille asiakkaille (esim. teema-, lifestyle- ja design-hotellit). Hotellikonseptien elinkaari voi muuttua lyhyemmäksi. Esimerkiksi uuden teknologian ansiosta tiettyjä hotellien elementtejä ja toimintoja (esim. musiikki, valaistus, tuoksut, värit) voidaan räätälöidä asiakkaiden mieltymysten mukaisesti. Työn ja vapaa-ajan sekoittuessa ja etätyön lisääntyessä korostuu muun muassa tietoliikenneyhteyksien laatu hotellihuoneissa. Tulevaisuudessa hotellit voivat toimia matkakohteina, sillä muiden toimijoiden kanssa verkostoitumalla ne pystyvät tarjoamaan asiakkaiden haluamia kokemuksia. Matkailijat etsivät aitoja kokemuksia ja mahdollisuutta itsensä kehittämiseen Matkailukysynnän arvioidaan monimuotoistuvan ja muuttuvan aktiviteetti- ja teemapainotteiseksi. Matkailuyritysten täytyy siten kehittää enemmän tuotteita niche-markkinoille ja profiloida palveluja lifestyle-periaatteen mukaan. Matkailijat haluavat jatkuvasti jotakin enemmän uusia, rikkaampia ja syvempiä kokemuksia. Kokemuksia paketoidaan matkailijoille, jotka etsivät koko ajan seuraavaa suurta juttua koettavakseen. Tärkeäksi matkailun motiiviksi nousee halu itsensä kehittämiseen ja luovaan ilmaisuun (esim. maalaus- ja kokkauskurssit). Kulttuurimatkailijat arvostavat paikallisuutta, perinteitä ja paluuta juurille kulttuuritietoiset matkailijat ovat hyvin koulutettuja ja paljon matkustaneita kuluttajia, jotka janoavat ennemmin kokemuksia kuin materiaa. He matkustavat mielellään tutustuakseen eri kulttuureihin ja pyrkivät toteuttamaan itseään esimerkiksi eettisen kuluttamisen tai vapaaehtoismatkailun kautta. Autenttiset matkailijat puolestaan haluavat elää paikallisten tavoin. Yhdeksi seuraavien vuosien matkailutrendiksi onkin nimetty ns. heartspitality, jolla viitataan matkailijan tarpeeseen tuntea paikan pulssi ja perehtyä paikalliseen elämäntapaan ja tekemiseen pelkästään kohteissa vierailun sijaan. Hyvinvointi- ja terveysmatkailu kasvaa edelleen Työn ja vapaa-ajan rajojen hämärtyessä trendi ajankäytössä on vahvasti kohti eskapismia ja lomalta odotetaan fyysistä ja henkistä latautumista lyhyessä ajassa. Aktiivilomien ja hyvinvointi-, terveys-, fitness- ja stressinhallintatuotteiden matkailukysyntä kasvaa länsimaissa. Varsinkin ikääntyvän väestön huoli terveydestä ja pyrkimys taistella ikääntymistä vastaan lisää terveystuotteiden ja kylpyläpalvelujen kysyntää. Hyvinvointimatkailu kasvaa muun muassa osana yritysten ja niiden työntekijöiden erilaisten kokousten ja kongressien oheisohjelmia. Luontomatkailussa on kysyntää turvalliselle vaaralle ja aidoille kokemuksille Luontomatkailun trendejä ovat edelleen erilaiset incentivetuotteet, seikkailuaktiviteetit ja kalastusmatkailupalvelut. Uutena kiinnostuksen kohteena on melonta ja kasvavana sektorina hyvinvointiin liittyvät tuotteet. Kysyntää on myös turvalliselle vaaran kokemiselle (esim. seikkailumatkoille, extremelajeille). Virtuaalimatkailu alkaa korvata fyysistä liikkumista Uuden teknologian niveltyessä yhä tiiviimmin matkailuun syntyy uudenlaisia mahdollisuuksia virtuaalimatkailulle eli simulaatioon ja virtuaalitodellisuuteen perustuville tuotteille. Asiakkaat haluavat ehkä kokeilla tulevaa lomaansa etukäteen, mutta tulevaisuudessa voi myös olla mahdollista vierailla matkakohteessa virtuaalisesti, keskustella muiden virtuaalimatkailijoiden kanssa ja tutustua paikalliseen kulttuuriin astumatta lainkaan oman kodin ulkopuolelle. Tämä voi muuttaa merkittävästi matkailun muotoja. Ylipäänsä internetin ja mobiiliteknologian merkitys matkailupalvelujen ostoprosessissa tulee edelleen kasvamaan, sillä verkkoa käytetään entistä enemmän paitsi ennen matkaa, myös matkan aikana ja sen jälkeen. Lähteet pdf Suomen+matkailun+tulevaisuuden+nakymat pdf pdfsequence=1&isallowed=y pdfsequence=1 n laadinnan

30 30 KONTEKSTI 2.8 Segmentointi Based on analysis six main segments were identified Kannattava matkailu perustuu ympärivuotiseen, tasaiseen käyttöasteeseen. Siihen voidaan päästä valitsemalla matkailun kohderyhmät (segmentit) niin, että ne täydentävät toisiaan. Suomen kesä on kiinnostava monin eri tavoin, siitä täytyy vain osata viestiä potentiaalisille kohderyhmille. Kohderyhmittely ei voi perustua ainoastaan kansallisuuteen. Globalisaatio ja digitalisaatio luovat erilaisia asiakaskuntia, kulttuurien, harrastusten, vakaumusten yms. ympärille maantieteellisesta sijainnista huolimatta. Kiinalaisen 20-vuotiaan kiinnostuksen kohteet voivat olla samat kuin 20-vuotiaan ranskalaisen kiinnostuksen kohteet. Kiinnostuksen kohteet ja palvelutarpeet voivat erota myös kohderyhmän sisällä. Esim. monisukupolvinen matkailu yleistyy. Lapsille on oltava eri palvelut kuin aktiivisille senioreille. VisitFinland on tehnyt ansiokasta kohderyhmätutkimusta matkailijoista, joita Suomi kiinnostaa ja jotka ovat jo käyneet maassamme. Näissä tutkimuksissa on tunnistettu kuusi ydinsegmenttiä, joille palveluja tulisi suunnata. Useampi tunnistetuista segmenteistä on myös sellaisia, joille Tahko voisi olla sopiva matkailukohde. Nature Wonder Hunters Luonnon ihmeiden metsästäjät Nature Explorers Citybreikkaajat Luontonautiskelijat Activity Enthusiasts Aktiiviset seikkailijat Comfort Seekers Suomalainen luksus City Breakers Authentic Lifestyle Seekers Aitouden etsijät n laadinnan

31 31 Tahko pystyy vastaamaan erityisen hyvin seuraaville Visit Finlandin tunnistamille segmenteille: Muita varteenotettavia kohderyhmiä ovat muun muassa: Luonnon ihmeiden metsästäjät (Nature Wonder Hunters) haluavat kokea erityisiä elämyksiä matkansa aikana tärkeää nähdä luonnonihmeitä, vangita ne ja jakaa muiden kanssa matkan aikataulu voi olla tiukka, haluavat nähdä kaiken minkä ovat suunnitelleet näkevänsä. kerran elämässä asenne erottaa heidät luontonautiskelijoista, ovat myös heitä vanhempia Luontonautiskelijat (Nature Explorers) haluavat latautua luonnossa ja nauttia sen rauhasta ja kauneista maisemista hidasta elämää, ei kiirettä nauttivat luonnon puhtaudesta saavuttaakseen tasapainon hektisen arkielämän kanssa Aktiiviset seikkailijat (Activity Enthusiasts) haluavat olla aktiivisia lomallaan. Saavat siitä energiaa ja hyvänolontunnetta. halukkaita kokeilemaan uutta ja uniikkeja ja erikoisia lajeja haluavat kokea kauniita maisemia aktiviteettien lomassahektisen arkielämän kanssa Comfort seekers/new luxury haluavat tuntea olonsa hyväksi henkisesti ja fyysisesti. ovat valmiita investoimaan enemmän kalliiseen ja erityiseen majoitukseen ja aktiviteetteihin. vaativat matkustustavalta tehokkuutta ja kohteelta esteettisyyttä, rauhaa ja nautintoa. tärkeää on sekä henkisen että fyysisen hyvinvoinnin ylläpito ja kehittäminen. (esim. kylpyläpalveluista nauttivat tai joogaretriiteissä rauhoittuvat.) Modernit humanistit/aitouden etsijät urbaaneja oppineita matkailijoita, jotka haluavat kehittää itseään tutustumalla uusiin kulttuureihin ja paikallisiin tapoihin ja perinteisiin. haluavat sekoittua paikallisten joukkoon. heille on tärkeää saavuttaa tunne, miltä tuntuisi asua kohdealueella. haluavat kokea monipuolisia kokemuksia alueen elämäntyyleistä Aktiiviset seniorit ( syntyneet) terveet ja aktiiviset eläkeläiset, joilla on aiempaa enemmän varallisuutta käytettävissään. tekevät sekä lyhyitä että pitkiä matkoja rentoutuakseen ja nauttiakseen elämästä ja eläkeiän tuomasta vapaudesta arvostuksen kohteet liittyvät hintaan, mukavuuteen ja palvelullisiin räätälöinteihin mm. terveydellisissä kysymyksissä. Lapsiperheet lasten ehdoilla (vapaaehtoisesti tai vastentahtoisesti) matkustavat. suosivat kohteita, joissa huomioidaan eritoten lapset. vaativat tekemistä myös aikuiseen makuun, lastenhoitopalvelut. (esim. Bamsse-kerho.) Modernit nomadit / workation = work + vacation lähtevät modernille tutkimusmatkalle autenttiseen harrastuskohteeseen, jossa ovat koko ajan saavutettavissa tietotekniikan keinoin. yhdistävät työn ja lomailun. Erilaiset harrastusten tai elämäntavan ympärille muodostuvat yhteisöt/heimot pieniä tai suuria ryhmiä, jotka hakevat matkaltaan yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, esim. gumball 3000 kokoontumisajo, lemmikkieläinten kanssa matkustaminen. n laadinnan

32 32 KONTEKSTI 2.9 Tahkon mahdollisuudet Tahkolla on vahva profiili, josta alue tunnetaan. Sen luomalle perustalle on turvallista alkaa luoda monipuolisempaa Tahkoa. Tahkon oleviin vahvuuksiin nojaten ja valittuja kohderyhmiä silmällä pitäen voidaan luoda uusia toimintamahdollisuuksia ja parantaa alueen ympärivuotista käyttöastetta. Alueen keskustaa kehitettäessä on huolehdittava siitä, että keskusta on imagonäkökulmasta yhtenevä Tahkon profiilin kanssa. Keskusta on alueen käyntikortti! Tahkon mahdollisuuksia ja tavoiteltavia kohderyhmiä tunnistettiin ja kartoitettiin työpajan ryhmätehtävässä. 5 MAHDOLLISUUDEN NIMI 4 Keskusta vs. Muu -barometri Barometri mahdollisuuden nimen alla osoittaa ympäristön, jossa mahdollisuus on parhaiten hyödynnettävissä Tahkon tarjoamat vahvuudet Kyseiselle ydinsegmentille ja täydentäville segmenteille Työpajan jäsenet muodostivat pienryhmiä, joiden tehtävänä oli fokusoitua yhteen ydinkohderyhmään (asukkaat, matkailijat, yritykset ja yrittäjät sekä investorit ja investoinnit). Pienryhmien tehtävänä oli aiemmin tunnistettujen vahvuuksien pohjalta muodostaa erilaisia heimoja (esim. asukaskohderyhmiä) ja ideoida mitä Tahko nykyisellään ja tulevaisuudessa voisi heille tarjota. Ideoinnin pohjaksi työpajan jäseniä sparrattiin matkailun tulevaisuutta käsittelevällä esityksellä. Työpajan vastausten, matkailun megatrendien sekä Visit Finlandin taustatutkimusten pohjalta on muodostettu Tahkon mahdollisuuskaaviot Tahkon ylivoimavahvuudet Vahvuus, jota kannattaa ensisijaisesti korostaa kyseisen ydinsegmentin ja täydentävien segmenttien tavoittelemiseksi. Pääsegmentti Tunnistettu ydinsegmentti, joka toimii tarkastelun keskipisteenä Täydentävät segmentit Pääsegmenttiin liittyvät kohderyhmät Kiinnostuksen kohteet Pääsegmenttiin ja täydentävien segmenttien tarpeet n laadinnan

33 33 Keskusta SEIKKAILULLINEN AKTIIVIALUE Keskusta ja sen lähiympäristö toimii tapahtumien ja aktiviteettien päänäyttämönä sekä lähtöpaikkana kauempana sijaitseville toiminnoille. Muu Vesistöt ja saaristo Silta Ollukanselkä Vuotjärvi Syväri Kosket (esim. Lastukoski) Makea vesi Puhdas vesi Aholansaari Tahkonlahden pohjukka Kehittyvä liikunta ja hyvinvointi uimahalli kuntosalit liikuntasali super corner keilaus tenniskenttä golf e-bike moottorikelkkailu jäärata Kotieläinpuisto Kesätapahtumat MTB-pyöräily Extremerun Oktoberfest Konsertit Juhannusfestarit TahkoRock Thriathlon Pyöräilytapahtumat Vesi ja lumi Uiminen Järvet Kohderyhmien kiinnostuksen kohteet Ravintolat Piazza, Pehku, Panorama Matkustavat perheet Nuoret Vaellus Eritoten britit Extreme-urheilu AKTIIVISET SEIKKALIJAT Haluavat olla aktiivisia lomallaan. Saavat siitä energiaa ja hyvänolontunnetta. Halukkaita kokeilemaan uutta ja uniikkeja sekä erikoisia lajeja Haluavat kokea kauniita maisemia aktiviteettien lomassa Arvostavat myös turvallisuutta ja rauhaa Ruoka on tärkeä osa matkaa Hiihto Tahkon tarjoamat vahvuudet (Villi)eläimet Eritoten britit Sekä naiset että miehet Täydentävät segmentit Talvi Eritoten kiinalaiset Talvitapahtumat Business Slalom Aktiviteetit Pääsiäinen Härvelikisa Arktinen ja villi luonto Metsät Järvet Kehittyvä reitistö 600 kilometriä Hiihtoladut Vaellusreitit Fatbike-reitit Pyöräilyreitit MTB-reitit Ratsastusreitit Runsas rinnetarjonta 21% mustia rinteitä Liikkumisen & Tapahtumien tilat Rinteet Kylpylä Event Park Lähiliikuntapaikka Golfkentät Tahkon rotko Kinahmi n laadinnan

34 34 Keskusta NAUTISKELIJAN LUONTOKOHDE Tahkon upeat luontoelämyksiin liittyviä toimintoja ja palveluita tulee kehittää. Keskustan pitää pystyä viestimään siitä, mitä Tahkolla voi tehdä. Luontonautiskelijoiden kohteiden tulee olla saavutettavissa keskustasta käsin. - myös niille, jotka saapuvat ja liikkuvat alueella autotta. Muu Huutavanholma ja sen lehtolajisto Slow-matkailu Puhtaus Kokonaisvaltainen fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi Kansallispuistot Tahkon rotko Vesistö ja saaret Syvärijärvi, Ollukanselkä Tahkonlahden pohjukka, Aholansaari Tilaa olla yksin Tahkon huippu ja sieltä avautuva luonnonmaisema (selänteet, metsät, vesistö) Hitaus ja hiljaisuus Kehittyvä reitistö ja luontokohteiden saavutettavuus vaellusreitit, hiihtoladut, fatbike-reitit, pyöräilyreitit, MTB-reitit, ratsastusreitit, patikointi, lumikenkäily, majoitus luonnon keskellä kylmyys, kaamos Elämyksellinen majoitus Kohderyhmien kiinnostuksen kohteet Mindfullnessiin hurahtaneet luontointoilijat Metsät Miehet enemmän kuin naiset (Japani & Kiina) LUONNONIHMEIDEN METSÄSTÄJÄT & LUONTONAUTISKELIJAT Haluavat kokea erityisiä elämyksiä matkansa aikana. Tärkeää nähdä luonnonihmeitä, vangita ne ja jakaa muiden kanssa. Matkan aikataulu voi olla tiukka, haluavat nähdä kaiken minkä ovat suunnitelleet näkevänsä. Kerran elämässä asenne erottaa luonnonihmeiden metsästäjät luontonautiskelijoista, jotka ovat myös heitä vanhempia. Haluavat latautua luonnossa ja nauttia sen rauhasta ja kaunieista maisemista. Nauttivat luonnon puhtaudesta saavuttaakseen tasapainon hektisen arkielämän kanssa Luonnon antimet (marjat, sienet tms.) Luonnosta nauttivat seniorit Tahkon tarjoamat vahvuudet Järvisaaristo Naiset enemmän kuin miehet (UK & Saksa) Täydentävät segmentit Retriitit Aito luonto ja luonnonympäristö Eksotiikka (eritoten kiinalaiset ja japanilaiset) Turvallisuus ja rauha Digital detox Wild food & luonnonantimet marjat, sienet, kalat Saavutettavuus vesistön kautta Vesistö virkityskäytössä kosket makea ja puhdas vesi avantouinti, jääkellunta melonta, uiminen veneily, sauna Luonnon monimuotoisuus ja koskemattomuus Kinahmi upeat näkymät itään ja länteet n laadinnan

35 35 Keskusta UUSIEN MATKAILIJARYHMIEN HUOMIOIMINEN Matkailu muuttuu ja samalla matkailijoiden kiinnostuksen kohteet. Tahkolla ja sen lähiympäristössä on aktiivisen kohdebrändinsä mukaisten toimintojen lisäksi runsaasti kiinnostavia kohteita, jotka vetoavat moniin uusiin, pienempiin segmentteihin. Näitä vetovoimatekijöitä voidaan myös rakentaa keskustaan. Digitaalisuus myös mahdollistaa erilaisten palvelupolkujen rakentamisen erilaisille matkailijoille. Muu Kinahmi Tahko MTB-reitin toinen pääpaikka Aikaa itselle New luxury Comfort seekers Tiedostajat Uniikkius (arkkitehtuuri) New luxury Rauha ja nautinto New luxury Comfort seekers Yritykset, kannustematkat Paikallinen kulttuuri Museot, näyttelyt, tapahtumat Esteettisyys New luxury Olemassa olevat palvelut Ravintolat (Digitaalinen) Tehokkuus New luxury Workation Kunnallistekniikka Maalämpö Hakelämmitys Kaukolämpö Järvienergia Muut upeat rakennetut paikat After-ski paikat (Panorama Pehku) Liikkumisen & Rentoutumisen tilat Kylpylä Liikuntapuisto Golfkentät Matkailun helppous - saavutettavuuden lisääminen Comfort seekers Workation Kohderyhmien kiinnostuksen kohteet Konferenssit, vierailijat NEW LUXURY, WORKATION, COMFORT SEEKERS, TIEDOSTAJAT, URBAANIT HUMANISTIT Haluavat sekoittua paikallisten joukkoon ja välttää paikkoja, joissa on paljon turisteja. Tärkeää saavuttaa tunne, miltä tuntuisi asua kohdealueella. Monipuolisia kokemuksia alueen elämäntyyleistä. Haluavat tuntea olonsa hyväksi henkisesti ja fyysisesti. Ovat valmiita investoimaan enemmän kalliiseen ja erityiseen majoitukseen ja aktiviteetteihin. Aktiiviset seniorit Täydentävät segmentit Nichekohderyhmät Korkealaatuiset majoitusratkaisut Ravintolapalvelut New luxury Comfort seekers Tiedostajat Hyvinvointipalvelut - kokonaisvaltainen hyvinvointi New luxury Comfort seekers Vesistöt ja saaret Syvärijärvi Vuotjärvi Ollukanselkä Golfkentät Maisemoidut rannat ovat hyvää vastapainoa luonnonranoille Kehittyvä reitistö vaellusreitit, hiihtoladut, fatbike-reitit, pyöräilyreitit, MTB-reitit, ratsastusreitit, patikointi, lumikenkäily, majoitus luonnon keskellä Täysi ylläpito New luxury Comfort seekers Workation Luksus New luxury Laadukkaat palvelut New luxury Workation Räätälöidyt palvelut New luxury Workation Työskentelymahdollisuudet Tahkon tarjoamat vahvuudet n laadinnan Wild food

36 36 Keskusta ELÄMYSTEHDAS Ohjelmapalveluopisto sijaitsee keskustassa, jolloin se on helposti saavutettavissa käyttäjien, vierailijoiden sekä palveluntarjoajien näkökulmasta. Testilaboratoriona on Tahkon keskusta sekä lähiympäristö. Muu Urheilu- ja musiikkitapahtumat Pääsiäinen Triathlon Pyöräilytapahtumat Tahkon Juhannus Tahko Rock Kaupungin vahva rooli Hyvät edellytykset ympärivuotiseen toimintaan Lisätty todellisuus, applikaatiot Markkinointi, viestintä Kohderyhmien kiinnostuksen kohteet Digitalisaatio Matkailijat Matkailijoille ja Tahkolle ajankohtaiset ja trendikkäät palvelut OHJELMAPALVELUT & OPPILAITOKSET Brändinrakennus Paikalliset yritykset ja toimijat Matkailluoppaat, retkien vetäjät, liikunnanohjaajat, majoituspalvelut, mikroyrittäjät Lähiseudun matkailuoppilaitoksilla on sivutoimipiste Tahkolla. Oppilaat kehittävät alueen ohjelmapalvelutarjontaa ja työllistyvät Tahkolla jo opintojen aikana ja niiden jälkeen. Tahko tarjoaa monipuolisen kokeilualustan opiskelijoiden harjoitustöille ja saa samalla uusia, tuoreita innovaatioita käyttöönsä.. Täydentävät segmentit Mahdollisuus toimia harjoitustöiden testilaboratoriona Synergrian kehittäminen Alueellisen elinvoimaisuuden kehittäminen Matkailun tulevaisuus Suuret yritykset Peeässä PNT Group Huippupaikat TahkoCom Tahko Bungalows Rinneyhtiö Vesistö ja saaret Syvärijärvi, Ollukanselkä Tahkonlahden pohjukka, Aholansaari, Saavutettavuus vesistön kautta Vesistö virkityskäytössä / testilaboratoriona kosket makea ja puhdas vesi avantouinti, jääkellunta melonta, uiminen veneily, sauna Mahdollisuus tarjota harjoittelupaikkoja Oppimisalusta Kansainvälisyys Opiskelijoiden majoittaminen / asunnot Tahkon tarjoamat vahvuudet Paikallinen tietotaito n laadinnan Paikalliset olemassa olevat ja tulevat toimijat ja palveluntuottajat

37 37 Keskusta DIGITAALINEN MATKAILUYMPÄRISTÖ Digitaalisuus luo loputtoman määrän uusia mahdollisuuksia matkailuympäristöihin. 5G-verkko mahdollistaa palvelut, joita ei vielä ole kehitetty ja jotka pitäisi kehittää. Etätyö on yhä helpompaa ja työn ja lomailun yhdistävät workation-matkailijat ovatkin kasvava matkailijasegmentti. Digitaalisuus mahdollistaa myös palvelujen kokoamisen erilaisiksi palvelupoluiksi erilaisille matkailijoille. Myös rakennusten etähallinta muuttuu vaivattomaksi. Muu Vesistöt ja saaristo Silta Ollukanselkä Vuotjärvi Syväri Kosket (esim. Lastukoski) Makea vesi Puhdas vesi Aholansaari Tahkonlahden pohjukka Once in a lifetime -asenne Matkailun helppous Modernit humanistit/ aitouden etsijät Yhteisöllisyys Diginomadit Virtuaalitodellisuus, vierailu paikalla etukäteen Kansainväliset matkailijat Alueen palveluihin tutustuminen etukäteen Kunnallistekniikka Maalämpö Hakelämmitys Kaukolämpö Luonnon ja rakennetun ympäristön esittely virtuaalisesti Sosiaalinen media, kokemusten välitön jakaminen ALUEEN PALVELUT Kehittyvä reitistö ja luontokohteiden saavutettavuus vaellusreitit, hiihtoladut, fatbike-reitit, pyöräilyreitit, MTB-reitit, ratsastusreitit, patikointi, lumikenkäily, majoitus luonnon keskellä kylmyys, kaamos Kohderyhmien kiinnostuksen kohteet Luonnon monimuotoisuus ja koskemattomuus + digitaalisuus Workation Yritysvierailijat, konferenssit Workation Nykyajan nomadit käyttävät virtuaalitodellisuutta tutustuakseen matkakohteeseen etukäteen ja haluavat tietää, miltä se näyttää eri vuodenaikoina tuottaakseen itse haluamansa lomakokonaisuuden. He yhdistävät lomailun työntekoon ja haluavat käyttöönsä tehokkaat tietotekniikkapalvelut. Tiukka aikataulu Luonnonihmeiden metsästäjät Tietotekniikan saavutettavuus Täydentävät segmentit Kiinnostus paikalliseen kulttuuriin, lisätty todellisuus apuna Suunnitelmallisuus 5G-verkko ja sen mahdollistamat uudet palvelut Savolaisuus Kuratoinnin mahdollisuudet Tahkon tarjoamat vahvuudet n laadinnan

38 38 n laadinnan

39 39 TAHKON TULEVAISUUS n laadinnan

40 40 TAHKON TULEVAISUUS 3.1 Paikan brändi & Skenaariotyöpaja Miksi paikan brändi on tärkeä Euroopassa on yli 500 aluetta ja yli kuntaa, jotka kilpailevat samoista resursseista, investoinneista, pääomasta, osaavasta työvoimasta, vierailijoista ja asukkaista. Paikat tarvitsevat uusia kilpailukeinoja ja työkaluja houkuttelemaan asukkaita, matkailijoita, vieraita, yrityksiä, investointeja ja osaavaa työvoimaa. Jokaiselle alueelle on löydettävissä persoonallisten vetovoimatekijöiden kokonaisuus, joka luo alueesta uniikin. Vahva paikkabrändi voi lisätä vetovoimaa uusiin yrityksiin ja investointeihin, edistää matkailun tavoitteita, saavuttaa näkyvyyttä ja arvostusta, vahvistaa asukkaiden ja toimijoiden identiteettiä ja houkutella osaavaa työvoimaa. Työ edellyttää innovatiivista ja monialaista näkemystä tämän päivän ja tulevaisuuden tila- ja aluesuunnittelusta, matkailun kehityskuvien tuntemusta, kohdebrändien muodostusprosessien asiantuntemusta, osallistavien suunnittelumenetelmien hallintaa, kestävän kehityksen syvällistä ymmärtämistä ja sen toteuttamisen asiantuntemusta aluesuunnittelussa sekä alueen ominaispiirteiden ymmärtämistä. Alueen suunnittelu vaatii erityistä osaamista, jotta sitä voidaan skaalata ja monistaa menettämättä kohdekohtaisten ominaispiirteiden attribuutteja. Vahvan kohdebrändin synnyttämiseksi alueen suunnittelun on perustuttava kahteen tekijään: alueen todellisiin vahvuuksiin sekä alueen toimijoiden ja osallisten haluun kehittää aluetta yhdessä määriteltyyn suuntaan. Tämä korostaa osallistavan suunnittelun roolia osana alueen strategista kehittämistä. Skenaariotyöpaja Työpajan viimeisessä tehtävässä jäsenten tuli höydyntää edellisessä tehtävässä kehitettyjä ja alueelle tavoiteltavia kohderyhmiä skenaarion määrittelyn tueksi. Skenaariorungot koostettiin tunnistettujen vahvuuksien pohjalta. Aktiivi-Tahko 2030 (Runko 1) Aktiivi-Tahko on ympäri vuoden 24/7 sykkivä vauhdinottopaikka. Ylitsevuotava tapahtumakatalogi tarjoaa syyn tahkoamiseen niin urheiluhulluille kuin juhlakansallekin. Aktiivi-Tahko antaa urbaaniin sykkeeseen sopeutuneen elämäntyyliin luontevan lisän ja hennon luontoyhteyden... Tehtävän kautta Aktiivi-Tahko kehittyi kokonaisvaltaiseksi palveluympäristöksi, joka houkuttelee aktiivisia urheilijoita, liikkujia sekä bilettäjiä. Kohderyhminä nousivat esiin sinkut dinkut, sateenkaarimatkailijat sekä alueella toimivat elämysyrittäjät Ravintolat ja yökerhot koettiin mahdollisina vetovoimatekijöinä. Aktiivi-Tahkon brändiarvoiksi todettiin nuorekkuus, tekeminen ja yhteisöllisyys. Ylivoima- ja erottautuminen skenaariossa muodostuisi siitä, että kaikki ovat lähellä sekä luonnon ja vesistön ympäröimänä. Toiminnoiksi alueelle ehdotettiin tapahtuma-aluetta, kohtaamispaikkoja, toiminnallista rantaa kylpylöineen, ravintoloita sekä yökerhoja, erilaisia aktiviteetteja ja tapahtumapaikkoja. Tulevina rakennuksina ja rakennelmina esiin nousivat tilat pysäköinnille, gondoli sekä jäähalli. Luomu-Tahko 2030 (Runko 2) Luomutahko on järvi- ja harjuluonnosta sielunsa ammentava paikka, jossa hengittäminen on helppoa. Luonto, puhtaus ja vapaus ovat korkealaatuisten elämyspalveluiden katalyyttejä. Itse tekemisen kokeminen ja merkityksellisyyden tunne täyttävät lähtevän matkailijan sydänalan... Luomu-Tahkon kehitystyössä painopiste fokusoitui virtuaaliympäristöjen ja lisätyn todellisuuden tuomiseksi osaksi Tahkon palveluja. Tahkon luonnonympäristö ja muuttuvat vuodenajat yhdistettynä teknologiaan tarjoaisivat mahdollisuuden kokea ympäristöä eri hetkinä. Esimerkiksi, kesällä järvellä soutaessa voisi lisätyn todellisuuden kautta nähdä miltä järvi näyttää talvella ja minkälaisia aktiviteetteja siellä voi silloin harrastaa. Lisätty todellisuus toisi uudenlaisen mahdollisuuden houkutella ja myydä uusia matkoja alueelle. Ylivoima- ja erottautumistekijöinä virtuaalimatkailuympäristössä nähtiin sen ainutlaatuisuus. Jälkipuinnissa esiin nousi kuitenkin toteuttaminen ja sen mahdollinen kopioitavuus. Erityisinä kohderyhminä skenaariossa nousivat esiin urbaanit modernit humanistit, y- ja z-sukupolvet, kaupungistuneet sekä teknokraatit. Pika-Tahko 2030 (Runko 3) Pikatahko on Järvi-Suomen linnanmäki. Kilpailu käydään siitä kuka ehtii kerätä eniten tapahtumia lyhyen visiittinsä aikana. Pikatahko on yksi etapeista, kohde jonka voi listata things to do before i die -listalle ja käynnin jälkeen vetää yli kuusi muutakin kohtaa, ja tietysti ilmoittaa siitä sosiaalisessa mediassa... Pika-Tahko keskittyy rakentamaan intuitiivista ja monipuolista toimintaympäristöä vesistön vahvuuksista ammentaen. Kehon voimalla eri luontokohteet olisivat helposti saavutettavissa ja näiden ympärille kehitetyt palvelut tekisivät oleskelusta ja liikkumisesta turvallista sekä helppoa. Vesistön vahvuuksina nähtiin skenaariossa sen monipuolisuus eri vuodenaikoina. Ylivoima- ja erottautumistekijöinä koettiin käsin kosketeltavuus. Toiminnoiksi skenaariossa ehdotettiin korkeuseroja ja luonnon ominaisuuksia hyödyntäviä venelaitureita, reittejä, rantabulevardia, laavuja, kelluvia rakenteita sekä hotelleja ja ravintoloita. Skenaarion erityisenä kohderyhmänä nähtiin elämyksistä kiinnostuneet ja Tahkolla vähän aikaa viettävät matkailijat. Skenaariotyöpajan merkitys Tahkon keskustan kehittämiselle Seuraavan sivun Tahkon keskusta tavoitemielikuvan muodostamiseksi on hyödynnetty vuorovaikutteisen prosessin aikana kerättyä ja syntynyttä materiaalia. Konsultin toimesta tavoitemielikuva on terävöitetty ja fokusoitu siihen mikä on Tahkon keskustan rooli tavoitemielikuvan synnyttäjänä. n laadinnan

41 41 TAHKON TULEVASUUS 3.2 Tahkon keskusta 2030 Tahkolla on matkailukohteena vahva profiili. Alue tunnetaan mahdollisuuksista harrastaa vauhtilajeja, tapahtumistaan ja after ski-kulttuuristaan. Alueen toimijoilla on myös yhtenevä näkemys, että tälle pohjalle on hyvä kehittää uutta. Tästä kertoo työn aikana tehtyjen kyselyjen lisäksi esimerkiksi profiilin mukaisten tapahtumien jatkuva kehittäminen. Alueen keskusta on paikka, johon edellä kuvattujen harrasteiden ja toimintojen vuoksi Tahkolle tulevat ohjautuvat kerta toisensa jälkeen lomansa aikana. Keskustan on hengittävä niitä arvoja, joita koko alueen halutaan edustavan. Keskusta referoi alueen. Nimensä mukaisesti se on myös alue, johon alueen ydintoiminnot, kauppa, palvelut ja muu toiminta keskittyvät. Tahkon keskusta 2030 Tahkolle saavutaan keskustaan. Saapuminen tapahtuu pääasiassa maitse, joko omalla autolla tai julkisen liikenteen ja muiden kuljetuspalveluiden avulla. Osa matkailijoista, esimerkiksi allinclusive paketin ostaneet tuodaan lentokentältä paikan päälle siipiratasaluksella. Autolla matkustavien pysäköinti on keskitetty saapumisen yhteyteen. Talvisaikaan myös jääparkki palvelee omalla autolla alueelle saapuvia. Alueen ydinkeskusta on kävelyyn tarkoitettu. Kaikki on tiiviisti lähellä. Pysäköintilaitoksen vieressä on teline, josta saa käyttöönsä Tahkofillarit. Pyörät ovat koko matkailualueen sisäisen liikenteen pääkulkuväline. Sähköavusteisena ne tekevät lähiympäristön kohteista helposti saavutettavia. Myös Nilsiän keskustan palvelut ovat pyöräillen saavutettavissa saariston maisemareittiä pitkin. Talvipyöräily on eksoottinen liikkumismuoto, jota kokeilunhaluiset kansainväliset aktiivimatkailijat tykkäävät kokeilla. Maisemareitistön varrelle sijoittuu disneylandit jo kokeneiden rauhaa rakastavien laatutietoisten kansainvälisten matkailijoiden kesät talvet täyttämiä retriittimäisiä majoituskohteita sekä paikallisesta kulttuurista ja perinteistä kertovia kohteita. Lukuisat saaria yhdistävät sillat ja kapulalossit korostavat alueen järviluontoa osana matkailukeskusta. Vesi on läsnäoleva elementti myös ydinkeskustassa. Heti saapumisen yhteydessä olevan pysäköintilaitoksen ulkopuolelta on näköyhteys Tahkonlahden satamaan. Rantabulevardi yhdistää lahden ympärillä olevia toimintoja. Keskustassa oleva elämystehdas kokoaa koko matkailualueen toiminnot yhteen paikkaan ydinkeskustaan. Ohjelmapalveluyritysten fyysinen päämaja voi edelleen sijaita toisaalla, mutta palvelut myydään Tahkon mobiiliapplikaation lisäksi kootusti tästä hubista. Myös palveluihin haku ja siirtyminen tapahtuu tämän pisteen kautta. Palvelujen lisäksi elämystehdas tarjoaa alustan sekä oppilaitosyhteistyölle palvelujen kehittämiseksi että joustavat tilat muuntuvalle pop-up kaupankäynnille. Oppilaitosyhteistyön avulla on mahdollista kehittää ja testata uusia innovatiivisia elämyspalveluja, esimerkiksi jään alla sukeltamista, pipolätkää, selviytymisleirejä tai vesijettisuunnitusta. Elämystehtaan läheisyydessä oleva workation-hotelli Ohjelmapalvelujen lisäksi rakennuksessa on Tahkon kävelykeskusta on ennen kaikkea tapahtuma-alusta. Rannassa oleva kelluva kesäteatteri ja rinnekatsomo on yksi ydinkeskustan lukuisista tapahtuma-alustoista. Tapahtumia varten alueella on eri kokoisia ja erilaisiin esityksiin tarkoitettuja kohtia ja paikkoja. Tahkolle tullaan, koska tiedetään että tahkolla tapahtuu. Tapahtumatarjonta on monipuolista aina kievarikierroksista ja lakefood-festivaaleista suuriin yleisötapahtumiin, joissa osallistujat ovat tapahtuman aktiivisia luojia, esimerkiksi polkujuoksutapahtumat ja saunamarathon. Tapahtumia päivitetään nykyaikaan ja niitä suunnataan myös uusille kohderyhmille, esimerkiksi Tahko Slush. Tahko eroaa monesta muusta suomalaisesta hiihtopainotteisesta matkailukeskuksesta modernilla vireellään. 5g-verkko mahdollistaa esineiden internetin hyödyntämisen ja siihen nojautuvan palvelutarjonnan kehittämisen. Digitaalinen ympäristö on kiinteä osa matkailua alueella. Reittiopas neuvoo vesillä ja metsässä liikkuvaa ja lisätyn todellisuuden ratkaisut luovat lisäarvoa reiteille ja näyttävät millainen alue on muina vuodenaikoina houkutellen näin matkailijaa palaamaan uudestaan. Digiympäristön ja vilkkaan tapahtumatarjonnan vastapainoksi keskustan läheisyydestä löytyy myös paikat rauhoittumiseen. Esimerkiksi rannan järvikylpylä kalevalaisine jäsenhoitoineen tarjoaa mahdollisuuden hiljentymiseen ja itsensä hemmotteluun. Lämmitetyt ulkoaltaat ja hiekkaranta ovat lasten mieleen, avantouintirata ja ympärivuotinen hankiunnin mahdollistava talvitila kylpylässä takaavat extreme-elämyksen matkailijoille ja kelluva tanssilava vauhdin hurmaa nivelet jo titaanisiin vaihtaneille. Kestävän kehityksen mukaiset ratkaisut ovat yksi Tahkon brändikärjistä. Järvestä ja puusta saatava energia, muovittomuus ja hiilipihiys ovat strategisia linjauksia joita noudatetaan kaikessa Tahkon kehittämisessä.tietty osa tuotoista ohjataan norppien suojeluun ja vaelluskalojen kutuympäristöjen ennallistamiseen. Suvaitsevaisuus on myös yksi Tahkon ydinarvoista. Tämä näkyy niin kansainvälisinä asukas- ja matkailijaryhminä, monipuolisesti kohderyhmitettynä tapahtumatarjontana kuin lemmikkieläinystävällisyytenäkin. Tahko on malliesimerkki kestävän kehityksen mukaisesta matkailukeskuksesta, johon tehdään myös opintomatkoja ympäri maailmaa. Keskustassa ja sen laitamilla sijaitsee myös pysyvää asumista. Suuri osa asukkaista työskentelee keskustan alueella, niin matkailupalveluiden parissa kuin etätyössäkin. Moderni digiorientoitunut ympäristö workation-hotelleineen tarjoaa siihen oivat mahdollisuudet. Jotkut eläköityneet tai toista uraa luovat toimivat mikroyrittäjinä tarjoten ohjelmapalveluita paikallisuutta ja aitoutta etsiville esimerkiksi Doerz-sovelluksen avulla. Matkailuympäristö tarjoaa virikkeellisen ja elävän ympäristön myös asukkaille. n laadinnan

42 42 TAHKON TULEVAISUUS YLIVOIMA & EROTTAUTUMINEN BRÄNDIARVOT KOHDERYHMÄT Vesistöt ja saaristo makea, puhdas vesi saaret toiminnot vedessä ja veden päällä kelluvat rakenteet Kestävän kehityksen malliesimerkki älykäs, muoviton ja jätteetön puhdas energia konkreettiset (luonnon)suojelutoimenpiteet Digitaalinen toimintaympäristö & älykkäät toiminnot ja ratkaisut tulevaisuuden matkailu testilaboratorio (living lab) alueportaali/mobiiliapplikaatio, mahdollisuus tutustua matkakohteeseen etukäteen. Lisätty todellisuus osana matkailuympäristöä. varaus- ja ostopalvelut portaalissa, sekä fyysisesti paikan päällä Aktiivisuus tapahtumat extreme-elämykset työn ja loman yhdistäminen Paikallisuus lähi- ja villiruoka kalastus Tahkon kivi Savolaisuus keltainen ja musta Älykkyys matkailun helppouden maksimointi älytoiminnoilla resurssiviisaus toisiaan tukevat digi-ympäristö ja fyysinen ympäristö Suvaitsevaisuus ja monipuolisuus Tahko Pride lemmikkiystävällisyys savolainen vieraanvaraisuus lääkkeet jäsenten kolotukseen ja lasten palvelut Matkailijat aktiiviset seikkailijat luontonautiskeilijat luonnon ihmeiden metsästäjät modernit nomadit kansainväliset matkailijat: Kiina, Japani, Venäjä ja Keski-Eurooppa Asukkaat lapsiperheet joustotyöläiset aktiiviset seniorit, mummolat Yrittäjät ja palveluntarjoajat oppilaitosyhteistyö workation asukkaat palveluntarjoajina mikroyrittäjyys ja esim. Doerz-sovellus. tapahtumajärjestäjät kaupat ja kauppiaat Investoinnit ja kaupunki investoreille suunnatut tapahtumat hot bed -periaate ydinkeskustassa. omistus vuokrausvelvoitteella. pysyvä asuminen keskustassa n laadinnan

43 43 TAHKON TULEVASUUS 3.3 Keskustan Palveluiden saavutettavuus Kävelykeskusta ja kevyen liikenteen reitit ympäristöön. Alueen keskipiste. Lähtöpaikka, infopiste, Kotiseutumuseo Palvelukeskittymät, kauppakeskus Kivijalkaliikkeet elävöittävät katukuvaa Digitaalinen palveluympäristö Autottomuus - kaikki lähellä Keskitetty pysäköinti Gondoli ylittää lahden ja yhdistää rannat, huipun ja takamaastot Esteettömät reitit huipulla ja muualla maastossa Ranta-alueiden rakentaminen ja monipuolistaminen Rantabulevardi Järvikylpylä Kelluvat rakenteet ja katsomorakenteet rantatörmällä Satama, vuokraveneet Työskentely Workation hotelli, jossa tiloja sekä paikallisille etätyöläisille että työn ja loman yhdistäville sekä kokoontumisiin ja seminaareihin. Co-working -tilat Workation Etätyöläiset Kausityöläiset 5G Joustotilat Majoitus Monipuoliset majoitusvaihtoehdot Ranta-alueiden hyödyntäminen - Kelluvat rakenteet Rantamökit Hotellikeskittymä keskustan ympärillä Paikallisia, savolaisia elementtejä Viipyminen, istuskelu, nautiskelu: aukio, puistikko, jääpuisto Lasten huomioiminen: turvallisuus, leikkipaikat, spontaanin leikin tilat (esim leikin mahdollistava taide) Toiminnallinen keskus 24/7 toiminnot Afterski ja rinnetoiminnan tuominen keskustaan asti (laskettelutapahtumat) Ohjelmapalveluhubi Joustavat tilaratkaisut sekä ulkona että sisällä tiloja tapahtumille, pop up-toiminnoille ja lähistöllä myös festivaaleille Tapahtumatori Myyjäiset, bazaari, ravintolapäivä paikallismaustein Aktiivinen arki vakituisille asukkaille Tahkon tunnistettavuus = Arkkitehtoniset kohokohdat ja erityiset luonnonmuodostelmat = Selfiepaikat Jäähalli/talvihalli Paikat tapahtumille, aukiot, tilat, lavat, katokset, katsomot Paikat hiljentymiseen ja rauhoittumiseen Kuntosalit sisällä ja ulkona, metsässä ja vedessä After ski & After hike Ravintolat, kaupat Digitaalinen toimintaympäristö Fyysisen ympäristön kanssa rinnakkainen digitaalinen ympäristö Interaktiivinen kaupunkikokemus Interaktiivinen luontopolku Laajennettu todellisuus Tahkon tarina ja historia digitaalisessa muodossa koettavana paikan päällä TahkoApp Etäohjaustoiminnot Maksupalvelut Palveluiden kuratointi ja ketjuttaminen Aktiivinen kaupunginosa Paikalliset yrittäjät Tiivis rakentaminen Yhteisöllisyyden ilmapiiri Ympärivuotisuus Pyöräilyreitit Paikalliset asukkaat matkailijoiden seassa Kaupunkipyörien vuokrauspiste, sähköautot Alueen kehittäminen kaupunginosana, peruspalvelut Luonnon läheisyys Luontokohteet saavutettavissa keskuksesta helposti ja vaivattomasti Luonto- ja saaristoteeman tuonti myös keskustaan Kasvillisuus Hiljentymisen paikat Koirapuisto & Agility Yhteisöllisyys Mökkiryhmittymät Jakamistalous Savolainen vieraanvaraisuus ja sen hyödyntäminen Paikallisten tarjoamat majoituspalveluit airbnb:n tapaan Alueen brändiä edustavat brändilähettiläät (urheilijat, yrittäjät, tapahtumajärjestäjät) n laadinnan

44 44 TAHKON TULEVASUUS 3.4 Tahkon Design Driverit Design driverit ovat Tahkon keskustan maankäytön suunnittelua varten kiteytettyjä ehdotuksia, joihin vastaamalla ohjataan alueen kaupunkirakenteen ja -kuvan sekä monipuolisen toimintaympäristön muodostumista tavoitemielikuvaa tukevaan suuntaan ASETA TAVOITTEET RATKAISE SAAPUMINEN & AKTIVOI KESKUSTA RATKAISE LIIKKUMINEN & AUTOTON OLEMINEN KOKOA PALVELUT KESKUSTAAN AKTIVOI TAHKONLAHTI OSAKSI KESKUSTAA Ekologisuudelle (puurakenteinen Tahko, muoviton Tahko, jätteetön Tahko, hiilineutraali Tahko) Liikkumiselle ( kehon voima ) Energiamuodoille (uusiutuvat energialähteet, paikallinen tuotanto) Rakentaminen (materiaalit, korkeus, voluumit) Resrussien viisaalle käytölle / jakamistalous Alueelliselle yhteistyölle Aluuen ravinnekierrolle ja kierrätykselle Hyödynnä tavoitteet markkinoinnissa Ohjaa saapumisliikenne keskustan kautta Luo keskustasta intuitiivinen ympäristö, joka viestii siitä mitä alueella voi tehdä ja mihin sieltä pääsee Mahdollista koko alueen saavutettavuus keskustasta käsin (palvelut, alueen liikkumisvälineet ja kyytipalvelut) Luo mahdollisuuksia pop-up -toiminnalle (mukautuvat tilat ja rakennelmat) Mahdollista eri kokoiset tapahtumat keskustassa (keskusaukio/lavat/ alustat) Luo aktiivinen kävelyympäristö kivijalkaliikkeiden, ravintoloiden sekä puotien avulla Mahdollista auton jättäminen ja unohtaminen viikoksi Keskitä pysäköinti Mahdollista autoton saapuminen ja oleminen alueella (Tahkon tavoitteleman kasvun kohderyhmiin liittyy huomattava määrä autottomia käyttäjiä) Tarjoa monipuolisia ja elämyksellisiä liikkumisen välineitä (Tahkopyörät, sähköautot ja - moottorikelkat, yhteiskäyttökulkuneuvot sekä kyytipalvelut) Rakenna paikallisliikenteen mahdollistava gondoli ja yhdistä eri alueita laajemmaksi matkailu-, palvelu-, ja asuinympäristöksi. Mahdollista harrastevälineiden ottaminen mukaan gondoliin. Luo yhteiset tilat kaikkien elämysten, aktiviteettien ja palveluiden hankintaan (ohjelmapalveluhubi) Suunnittele ja toteuta kuratoitu toiminta, joka edesauttaa kaikkien alueen toimijoiden viestintää ja markkinointia Luo tilat kaupan keskukselle Korosta ja tuo keskustassa esille extreme-toiminnan mahdollisuudet alueella Huomio lapset ja lastenhoitopalvelut (päivä- ja iltakoti) Mahdollista vesistömatkailu ja vesiliikkuminen (satama) Tuotteista makea vesi elämykselliseksi (järvikylpylä) Luo toiminnallisia yhteyksiä, joiden varrella on palveluita, Tahkon rinteet ja keskustan toiminnot Mahdollista tapahtumat veden päällä kelluvin rakentein (rinteet ja rannat katsomona) Luo alueesta matalankynnyksen vesiurheilun testialusta (talvisukellus, wakeboarding,...) n laadinnan

45 HYÖDYNNÄ PAIKALLISUUS TUOTTEISTA JÄRVISAARISTO MONIPUOLISTA MAJOITUSTARJONTA SYNKRONOI FYYSINEN JA DIGITAALINEN TAHKO MARKKINOI BRÄNDI- LÄHETTILÄIDEN KAUTTA Hyödynnä paikallinen puu ja kiviaines rakentamisessa ja luo uniikkia rakennettua ympäristöä Jatka pienen, ihmisen mittakaavan toteuttamista alueella Luo alueelle tunnettuutta ja tunnistettavuutta satsaamalla elämykselliseen arkkitehtuuriin (=selfiepaikat) Mahdollista alueen ja lähiympäristön asukkaiden ja vierailijoiden kohtaaminen (Farmers Market, kauppahalli, yms.) Hyödynnä savolaisuus asiakaskokemuksessa ja markkinoinnissa Mahdollista elämysmajoitus saarilla ja retriittikohteissa Luo keskustasta järvisaariston lähtöpaikka Rakenna palveluita vesiaktiviteettien ja -elämysten ympärille (kalastus, sukellus, vesilinnut, liikkuminen eri aluksilla, veneillä ja laitteilla) Tuo vierailijoita vettä pitkin Tahkolle Esittele järvisaaristoa risteilyjen keinoin ja hyödynnä paikallisuus matkan ruokatarjonnassa Luo kohdennettuja majoitustiloja ja -palveluita tavoiteltaville matkailijaryhmille Modernisoi olemassa olevaa rakennuskantaa Mahdollista yksityisten kesämökkien vuokraaminen majoitustiloiksi yhden toimijan kautta Hanki uusia asukkaita alueelle mahdollistamalla kesämökkien muuttaminen ympärivuotisiksi asunnoiksi Mahdollista kiinteistöjen etähallinta (lukitukset, lämmitykset, jne.) Hyödynnä älykäs valaistus keskustassa ja reitistöillä Toteuta/räätälöi alueellinen sovellus ja kerää kaikki palveluntarjoajat sen alle Hyödynnä lisätty todellisuus (AR) ja elämyksellistä Tahkon vuosikello (miltä alueella näyttää eri vuodenaikoina, tapahtumien aikoina jne.) Yhtenäistä maksuprosessit ja mahdollista huoleton arki (TahkoPay = maksa vasta lähtiessä) Toteuta vaivattomia ondemand -palveluita (esim. kyytipalvelut/mobility-as-aservice) Luo alueelle hyvät tietoliikenneyhteydet työn ja loman yhdistämiseksi (5G-verkko) Valitse kiinnostavia ja houkuttelevia Tahkolähettiläitä, jotka edustavat alueen tavoitemielikuvaa Hyödynnä aktiivisten ammattilaisten (esim. lumilautailijat, seikkailijat,...) brändiarvo viestinnässä n laadinnan

46 46 X Ohjausryhmä & yhteystiedot Ohjausryhmä ja työpajan ( ) osallistujat: Tapio Kankaanpää yrittäjä SOK PeeÄssä Ville Puustinen yrittäjä SOK PeeÄssä Heppu Pentti yrittäjä PNT Real Estates Heikki Vienola yrittäjä Wulff Jukka Jaakkola yrittäjä Tahko Bungalows Karolina Huuhtanen kehityspäällikkö Tahkon tapahtumat Lauri Suutarinen Huippupaikat Oy Ilkka Suutarinen Huippupaikat Oy Pasi Martikainen Huippupaikat Oy Matti Kuosmanen TahkoCOM Unto Juutinen yritysasiamies Kuopion kaupunki Matti Vänskä suunnitteluinsinööri Kuopion kaupunki Antti Tirkkonen joukkoliikenneinsinööri Kuopion kaupunki Heli Laurinen yleiskaavapäällikkö Kuopion kaupunki yht. 14 Konsultit (ei osa ohjausryhmää): Hankkeen koordinaattori Heli Laurinen Yleiskaavapäällikkö, Kuopion kaupunki heli.laurinen@kuopio.fi Pääsuunnittelija ja projektinvetäjä Olli Metso projektinvetäjä, maankäyttö ja aluebrändäys Arkkitehti SAFA olli.metso@muuan.fi Muu suunnittelutyö Tiina Antinoja konseptisuunnittelu, puurakentaminen Olli Metso Aleksi Rastas yht. 2 Henkilömäärä yhteensä: 16 MUUAN OY MUUAN OY Aleksi Rastas matkailukonseptointi, kaupallinen rakentaminen n laadinnan

47 47 n laadinnan

48 48 n laadinnan

TAHKO ACTION PLAN. 1. Markkinointi. 2. Tapahtumat. 3. Harrasteet ja tekemiset. Tahkon kehittämisen painopisteet on jaettu kahdeksaan osa-alueeseen:

TAHKO ACTION PLAN. 1. Markkinointi. 2. Tapahtumat. 3. Harrasteet ja tekemiset. Tahkon kehittämisen painopisteet on jaettu kahdeksaan osa-alueeseen: TAHKO ACTION PLAN Tahkon kehittämisen painopisteet on jaettu kahdeksaan osa-alueeseen: 1. Markkinointi Tahkon yhteismarkkinoinnista vastaa Kuopio-Tahko markkinointi Oy. Yhtiön vuotuinen markkinointibudjetti

Lisätiedot

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA KOLME PROSENTTIA EDELLISVUODESTA

REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA KOLME PROSENTTIA EDELLISVUODESTA OULUN MATKAILUTILASTOT VUOSI 2018 REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA KOLME PROSENTTIA EDELLISVUODESTA Vuonna 2018 Oulussa kirjattiin 655 tuhatta yöpymistä, joista suomalaisille 548 tuhatta ja

Lisätiedot

Outdoors Finland tavoitteet ja mitä on tehty

Outdoors Finland tavoitteet ja mitä on tehty Outdoors Finland tavoitteet ja mitä on tehty 1. Osaamisen kehittäminen ja yhteistyön lisääminen Infotilaisuudet 15 maakuntaa 350 osallistujaa OF-seminaarit x 3 Visit Finland Akatemia valmennukset (17 päivää

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Matkailutilasto Marraskuu 2016

Matkailutilasto Marraskuu 2016 Matkailutilasto kuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset vähenivät Oulussa 4,4 prosenttia kuussa 2016 Oulussa yövyttiin 42 000 yötä, joista suomalaiset 36 000 ja ulkomaalaiset 6 200 yötä. Yhteensä

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

Halutuin.

Halutuin. Halutuin. www.levi.fi Alueellinen yhteistyö matkailussa Levillä Levin historiaa Ensimmäinen hiihtohissi vuonna 1964 Ensimmäinen hotelli vuonna 1981, Hotelli Levitunturi Kittilän lentokenttä vuonna 1982

Lisätiedot

Matkailutilasto Kesäkuu 2016

Matkailutilasto Kesäkuu 2016 Matkailutilasto Kesäkuu 2016 1 YHTEENVETO Yöpymiset vähenivät 7,5 prosenttia Oulussa Kesäkuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 37 000 yötä ja ulkomaalaiset 12 000 yötä

Lisätiedot

Matkailutilasto Maaliskuu 2016

Matkailutilasto Maaliskuu 2016 Matkailutilasto Maaliskuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Matkailutilasto Lokakuu 2016

Matkailutilasto Lokakuu 2016 Matkailutilasto Lokakuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 4,0 prosenttia Oulussa Lokakuussa 2016 Oulussa yövyttiin 49 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 43 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Venäläisten rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät 11 prosenttia elokuussa, alkuvuoden kasvu 17 prosenttia

Venäläisten rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät 11 prosenttia elokuussa, alkuvuoden kasvu 17 prosenttia Venäläisten rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät 11 prosenttia elokuussa, alkuvuoden kasvu 17 prosenttia Elokuussa 2017 Suomessa kirjattiin venäläisille 89 700 yöpymistä, eli yöpymiset lisääntyivät 11

Lisätiedot

Matkailutilasto Elokuu 2016

Matkailutilasto Elokuu 2016 Matkailutilasto Elokuu 2016 1 YHTEENVETO Yöpymiset laskivat 4,7 prosenttia Oulussa Elokuussa 2016 Oulussa yövyttiin 57 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 44 000 yötä ja ulkomaalaiset 13 000 yötä (venäläiset

Lisätiedot

Matkailutilasto Helmikuu 2016

Matkailutilasto Helmikuu 2016 Matkailutilasto Helmikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

NILSIÄN JA TAHKON NÄKYMIÄ 9. ja 10.12.2008

NILSIÄN JA TAHKON NÄKYMIÄ 9. ja 10.12.2008 NILSIÄN JA TAHKON NÄKYMIÄ 9. ja 10.12.2008 Nilsiän kaupunki perustettu v. 1869, kaupungiksi 1.3.1998 asukkaita n 6500, josta taajamassa n 3500 ja Tahkon alueella n. 70 pinta-ala 848 km2, josta vettä 138

Lisätiedot

YHTEENVETO. 1 Matkailutilasto, marraskuu 2016 Rovaniemi. Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät 38,7 prosenttia Rovaniemellä

YHTEENVETO. 1 Matkailutilasto, marraskuu 2016 Rovaniemi. Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät 38,7 prosenttia Rovaniemellä 1 Matkailutilasto, marraskuu YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät 38,7 prosenttia Rovaniemellä ssa Rovaniemellä yövyttiin 43 000 yötä, joista suomalaiset 21 000 ja ulkomaalaiset 22 000 yötä.

Lisätiedot

Matkailutilasto Heinäkuu 2016

Matkailutilasto Heinäkuu 2016 Matkailutilasto Heinäkuu 2016 1 YHTEENVETO Yöpymiset vähenivät 4,9 prosenttia Oulussa Heinäkuussa 2016 Oulussa yövyttiin 80 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 61 000 yötä ja ulkomaalaiset 19 000 yötä

Lisätiedot

Matkailutilasto Syyskuu 2016

Matkailutilasto Syyskuu 2016 Matkailutilasto Syyskuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset nousivat 6,6 prosenttia Oulussa Syyskuussa 2016 Oulussa yövyttiin 50 000 yötä, joista suomalaiset yöpyivät 41 000 yötä ja ulkomaalaiset

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

Kuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018

Kuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018 Kuopion matkailu tilastojen valossa VUONNA 2018 Lähde: Tilastokeskus. Visiittori.fi. Tilastopalvelu Rudolf. HUOM. Tilastokeskuksen tilastoinnin piiriin kuuluvat majoitusliikkeet, joissa on vähintään 20

Lisätiedot

REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA KOLME PROSENTTIA EDELLISVUODESTA

REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA KOLME PROSENTTIA EDELLISVUODESTA OULUN MATKAILUTILASTOT VUOSI 217 REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA KOLME PROSENTTIA EDELLISVUODESTA Vuonna 217 Oulussa kirjattiin 64 tuhatta yöpymistä, joista suomalaisille 58 tuhatta ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA YHDEKSÄN PROSENTTIA EDELLISVUODESTA

REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA YHDEKSÄN PROSENTTIA EDELLISVUODESTA OULUN MATKAILUTILASTOT VUOSI 217 REKISTERÖIDYT YÖPYMISET LISÄÄNTYIVÄT OULUSSA YHDEKSÄN PROSENTTIA EDELLISVUODESTA Vuonna 217 Oulussa kirjattiin 635 tuhatta yöpymistä, joista suomalaisille 533 tuhatta ja

Lisätiedot

Luonnosta liiketoimintaa ja hyvinvointia Lisätietoja: Pirjo Räsänen Skype: pirjorasanen1

Luonnosta liiketoimintaa ja hyvinvointia  Lisätietoja: Pirjo Räsänen Skype: pirjorasanen1 Luonnosta liiketoimintaa ja hyvinvointia www.outdoorsfinland.com Lisätietoja: Pirjo Räsänen pirjo.rasanen@lamk.fi 044 708 1242 Skype: pirjorasanen1 1 2 3 21.10.2015 2 21.10.2015 3 Liiketoimintapoten tiaali

Lisätiedot

Matkailutilasto Huhtikuu 2016

Matkailutilasto Huhtikuu 2016 Matkailutilasto Huhtikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

KUOPION MATKAILUN KEHITYS

KUOPION MATKAILUN KEHITYS Tilastotiedote 11 / 2016 KUOPION MATKAILUN KEHITYS Yöpymiset tammi-kesäkuussa 2016 Ulkomaalaisten yöpymiset 2008-2015 Tilastonkeskuksen tilastoinnin piiriin kuuluvat majoitusliikkeet, joissa on vähintään

Lisätiedot

Toimialapalvelu Näkemyksestä menestystä

Toimialapalvelu Näkemyksestä menestystä Toimialapalvelu Näkemyksestä menestystä www.tem.fi/toimialapalvelu TEM Toimialapalvelu Matkailun kehitysnäkymiä Toimialojen kasvuseminaari 15.3.2018 Toimialapäällikkö Susanna Jänkälä TEM Toimialapalvelu

Lisätiedot

Levi 4 Kohti kestävää matkailua

Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Kohti kestävää matkailua Levi 4 Levin matkailuliiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämishanke Lapin luonnosta lisäarvoa matkailuun - työpaja Kittilän kunnantalo, 9.6.2015 Katja Kaunismaa, Kideve

Lisätiedot

Saimaa- Elämyksellistä järviluontoa puhtaimmillaan

Saimaa- Elämyksellistä järviluontoa puhtaimmillaan Saimaa- Elämyksellistä järviluontoa puhtaimmillaan Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa, Saimaalla, avautuu metsien rauha ja järviluonnon monet kasvot. Suomalaisuutta aidoimmillaan. Saimaa on ollut myötätuulessapaljon

Lisätiedot

Matkailutilasto Joulukuu 2016

Matkailutilasto Joulukuu 2016 Matkailutilasto Joulukuu 2016 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 3,6 prosentin kasvussa Oulussa Joulukuussa 2016 Oulussa yövyttiin 43 000 yötä, joista suomalaiset 34 000 ja ulkomaalaiset 9 400 yötä.

Lisätiedot

Ruplan heikkeneminen kesän alussa jarrutti positiivista kehitystä

Ruplan heikkeneminen kesän alussa jarrutti positiivista kehitystä Venäläisten matkailu Suomeen kesä-heinäkuu 6.8. Ruplan heikkeneminen kesän alussa jarrutti positiivista kehitystä Kaakkois-Suomen raja-asemien kautta Suomeen saapui kesäkuussa noin 233 000 ja heinäkuussa

Lisätiedot

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset

YHTEENVETO. Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin yötä, joista suomalaiset ja ulkomaalaiset 1 YHTEENVETO Rekisteröidyt yöpymiset 25,1 prosentin kasvussa Rovaniemellä Joulukuussa 2016 Rovaniemellä yövyttiin 96 500 yötä, joista suomalaiset 12 800 ja ulkomaalaiset 83 700 yötä. Yhteensä yöpymisten

Lisätiedot

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen

MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014. 29.8.2014 Mika Niskanen MATKAILUN TALOUDELLISET VAIKUTUKSET KIVIJÄRVELLÄ KESÄ 2013 TALVI 2014 Toimeksiantaja Kivijärven kunta KÄYTETTY MENETELMÄ Menomenetelmä Tulomenetelmä Asukaskyselyt (keskiarvot) Kuntatilastot Mökkikyselyt

Lisätiedot

Suomen matkailumarkkinoiden kilpailija-analyysi Tiivistelmä

Suomen matkailumarkkinoiden kilpailija-analyysi Tiivistelmä Suomen matkailumarkkinoiden kilpailija-analyysi Tiivistelmä 19.3.2009 Selvityksen tavoitteet ajankohtaisen tiedon kokoaminen Suomen kilpailijoista MEKin strategioiden ja toimenpidesuunnitelmien tueksi

Lisätiedot

Lapin matkailu. lokakuu 2016

Lapin matkailu. lokakuu 2016 Lapin matkailu lokakuu 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat 7,0 prosenttia Lokakuussa 2016 Lapissa yövyttiin 87 tuhatta yötä, joista suomalaiset yöpyivät 65 tuhatta yötä ja ulkomaalaiset 23 tuhatta yötä.

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Venäläismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA VENÄLÄISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN VENÄLÄISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Visit Finland Matkailijatutkimus 2017

Visit Finland Matkailijatutkimus 2017 2 Visit Finland Matkailijatutkimus 2017 Visit Finland tutkimuksia 9 Business Finland, Visit Finland Helsinki 2018 3 Ulkomailla asuvat matkailijat Suomessa 2017 12 miljoonaa ensikertalaista (+ 6 %) 318

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Kaupan logistiikan kehittäminen ja ajatuksia lähituottajien logistiikkaratkaisuista

Kaupan logistiikan kehittäminen ja ajatuksia lähituottajien logistiikkaratkaisuista Kaupan logistiikan kehittäminen ja ajatuksia lähituottajien logistiikkaratkaisuista Jarkko Rantala, WSP Finland Oy Kaupan logistiikan työpaja, Tohmajärvi, 15.3.2019 Tulevaisuus 2025-2030 Mitä voidaan tehdä/kehitetään

Lisätiedot

Strategia Päivitetty

Strategia Päivitetty Strategia 2020 Päivitetty 25.8.16 Visio Matkailun identiteettimme rakentuu luontaisista elementeistä, joita alueesta viestitään muutenkin Luonto, Aurinko, Onnellisuus, Energia, Kansainvälisyys Visio muodostuu

Lisätiedot

VETOVOIMAISIMMAT KOTIMAAN MATKAKOHTEET 2016

VETOVOIMAISIMMAT KOTIMAAN MATKAKOHTEET 2016 VETOVOIMAISIMMAT KOTIMAAN MATKAKOHTEET 2016 KOTIMAASSA MATKUSTANEET 75 % teki lomamatkan kotimaassa viime kesänä Oletko käynyt aikaisemmin samassa kohteessa? 30-50 vuotiaista 80 % teki lomamatkan kotimaassa

Lisätiedot

Matkailun tulevaisuus. Jaakko Lehtonen

Matkailun tulevaisuus. Jaakko Lehtonen Matkailun tulevaisuus Jaakko Lehtonen 1.9.2011 kansainvälinen matkailu kasvaa, 3-4% vuodessa, ellei mitään aivan järisyttävää tapahdu Aasia, etenkin Kiina, nousee vahvasti niin lähtöalueena kuin kohteenakin

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Venäläisten matkailu Kaakkois- Suomessa

Venäläisten matkailu Kaakkois- Suomessa Venäläisten matkailu Kaakkois- Suomessa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Venäläisten Suomen-matkailun kehitys VENÄLÄISTEN MATKAT SUOMEEN 1992-2017 6,0 5,0 4,0 Helsinki (lentokenttä ja satama) rekkakuskit

Lisätiedot

Keskustavisio 2035 Työpaja 1 Tavoiteasettelu Raatihuoneen juhlasali Ke klo 18:30-21

Keskustavisio 2035 Työpaja 1 Tavoiteasettelu Raatihuoneen juhlasali Ke klo 18:30-21 Keskustavisio 2035 Työpaja 1 Tavoiteasettelu Raatihuoneen juhlasali Ke klo 18:30-21 Keskustavision tarkoitus Kaupungin keskusta on koko kaupungin käyntikortti ja se määrittää identiteettiä ja mielikuvaa

Lisätiedot

Katsaus suomalaisiin kotimaan- ja kulttuurimatkailijoina

Katsaus suomalaisiin kotimaan- ja kulttuurimatkailijoina Katsaus suomalaisiin kotimaan- ja kulttuurimatkailijoina 26.2.2019 MATKAILUN TULEVAISUUDEN TRENDIT JAANA JAMALAINEN TNS MONITOR 2018 Kasvussa ja vallalla olevia trendejä Ilmastonmuutos ja ympäristöasiat

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Belgialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Belgialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Belgialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA BELGIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN BELGIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

Venäläisten matkailu Suomeen

Venäläisten matkailu Suomeen Venäläisten matkailu Suomeen Joulu 2013 2014 2015 Pientä positiivista virettä näkyvissä Tammi-lokakuussa Suomeen saapui noin 2,5 miljoonaa venäläistä, kun vuotta aiemmin matkustajia oli noin 2,7 miljoonaa

Lisätiedot

JHL Talvipäivät 2012 23.-25.3.2012. Esittelyt / Hinnasto

JHL Talvipäivät 2012 23.-25.3.2012. Esittelyt / Hinnasto JHL Talvipäivät 2012 23.-25.3.2012 Esittelyt / Hinnasto Tahkovuori Chalets ***** Kalliolantie 1 B Tasokkaat ja viihtyisät huoneistot v. 2008 valmistuneessa hissitalossa. Kaikki huoneistot ovat täysin sisustettuja

Lisätiedot

MATKAILUTUTKIMUS 2016 KOTIMAAN MATKAILU KOTKAN JA HAMINAN KAUPUNKIEN YHTEENVETO

MATKAILUTUTKIMUS 2016 KOTIMAAN MATKAILU KOTKAN JA HAMINAN KAUPUNKIEN YHTEENVETO MATKAILUTUTKIMUS 2016 KOTIMAAN MATKAILU KOTKAN JA HAMINAN KAUPUNKIEN YHTEENVETO MATKAILUTUTKIMUS 2016 SISÄLTÖ v Vetovoimaisimmat kotimaan matkakohteet v Vetovoimaisimmat kaupungit v Vetovoimaisimmat tapahtumat

Lisätiedot

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin rakentaminen 2.Alueiden strateginen profilointi

Lisätiedot

NYKYINEN SUUNTA. edellytykset. vaikutukset

NYKYINEN SUUNTA. edellytykset. vaikutukset NYKYINEN SUUNTA Joukkoliikenteen uudet mobiilipalvelut helpottavat matkustamista Luonto ja virkistysreitit ovat suosittuja liikkumispaikkoja Auto on kätevin tapa liikkua. Kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteelläkin

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja Kymenlaaksossa Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy tuhatta matkaa 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015 ULKOMAALAISET MATKAILIJAT SUOMESSA ASUINMAITTAIN 3 000 2

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Saksalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA SAKSALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN SAKSALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana

Lisätiedot

Katsauksia tuloksiin 30.10.2014

Katsauksia tuloksiin 30.10.2014 20 Katsauksia tuloksiin 30.10.20 Sisältö 1 Laskettelijasegmentit ja harrastajamäärät 2 Mielipiteet lajista ja hiihtokeskusten toiminnasta 3 Hiihtokeskusten palvelut ja niiden käyttö 4 Tiedotus 5 Toiveita

Lisätiedot

Matkailutilasto Tammikuu 2016

Matkailutilasto Tammikuu 2016 Matkailutilasto Tammikuu 2016 SISÄLLYSLUETTELO Yhteenveto... 1 Tiivistelmä... 2 Matkailun avainluvut Oulussa... 3 Yöpymiset kansallisuuksittain... 5 Yöpymiset vertailuseuduilla... 6 Tietoa tilastoista...

Lisätiedot

Saavutettavuuden rooli Lapin matkailun menestystarinassa

Saavutettavuuden rooli Lapin matkailun menestystarinassa Saavutettavuuden rooli Lapin matkailun menestystarinassa 17.11.2017 Sanna Kärkkäinen Toimitusjohtaja VisitRovaniemi #visitrovaniemi #rovaniemi @visitrovaniemi @SannaRovaniemi Visit Rovaniemi DMO, Destination

Lisätiedot

Venäläiset kuluttajat Suomessa

Venäläiset kuluttajat Suomessa Venäläiset kuluttajat Suomessa Rajahaastattelututkimus Tammi-elokuu 2012 Rajahaastattelut on tehnyt Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 30000 Venäläisten tax-free-ostokset kuukausittain Suomessa 2011

Lisätiedot

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2

Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat. 08/06/2017 First name Last name 2 Matkailuvuosi 2016 Matkailun suuralueet sekä maakunnat 08/06/2017 First name 7.6.2017 Last name 2 Ulkomaisten yöpymisten määrä ja osuus kaikista alueen yöpymisistä sekä muutos edellisvuoteen matkailun

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit

Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Teemat Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Hyvinvointi, liikunta ja rauha Elävät ruukkimiljööt Tarinat ja kulttuuri Ruoka Vesi - saaristo, meri, järvet, vesireitit Monipuolinen Monipuolinen Markkinointi

Lisätiedot

Hanketiivistelmä. Elinkeinojaosto Neuvottelu Hankehaku Elinkeinojaosto

Hanketiivistelmä. Elinkeinojaosto Neuvottelu Hankehaku Elinkeinojaosto Hanketiivistelmä Elinkeinojaosto 4.9.2017 Neuvottelu 12.092017 Hankehaku 22.9.2017 Elinkeinojaosto 18.9. 2017 Haettavat hankkeet Savonlinna Joulukaupunki Savonlinna Illumination smart city lighting Saimaan

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

Matkatoimistokysely Venäjällä

Matkatoimistokysely Venäjällä Tutkimuksilla tuloksiin Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy Matkatoimistokysely Venäjällä marraskuu 2007 Laserkatu 6 :: FIN-53850 LAPPEENRANTA :: tel. +358 5 624 3190 :: fax +358 5 412 0949 :: info@takoy.fi

Lisätiedot

Kittilän matkailuyrityskysely

Kittilän matkailuyrityskysely Kittilän matkailuyrityskysely Mikko Jokinen 4.2.2019 Kittilä kunnanvirasto Luonnonvarakeskus Kyselytutkimus Kittilän matkailuyrityksille Toteutettiin webropol-kyselynä netissä loka-marraskuussa 2018. Pyyntö

Lisätiedot

UKONNIEMI. menestyksesi kasvualusta Imatralla

UKONNIEMI. menestyksesi kasvualusta Imatralla UKONNIEMI menestyksesi kasvualusta Imatralla UKONNIEMI paikka sinun yrityksellesi Imatran Ukonniemen alue houkuttelee niin matkailuyrittäjiä kuin matkailijoitakin. Hyväksytty yleiskaava ja valmis kunnallistekniikka

Lisätiedot

Vetovoimaa kestävästä matkailusta

Vetovoimaa kestävästä matkailusta Vetovoimaa kestävästä matkailusta Susanne Sarvilinna Jyväskylän kaupunki/ Visit Jyväskylä Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Hankasalmi, Petäjävesi, Uurainen, Toivakka Suomen matkailu on hyvässä kasvussa 8,3

Lisätiedot

Laajavuoren alueen master plan

Laajavuoren alueen master plan Laajavuoren alueen master plan Toimeksiannon prosessi Page 2 Lähtökohta Laajavuorella on paljon hyödyntämätöntä liiketoiminta- ja kehittämispotentiaalia, joiden mahdollisuudet voitaisiin hyödyntää eri

Lisätiedot

Essalo Oy Lomaosakeosuus

Essalo Oy Lomaosakeosuus Essalo Oy Lomaosakeosuus Fuengirola Sallatunturi 20.2.2016 Pekka.Komulainen@clarinet.fi Osakkeen lomaviikot Essalo Oy:n osake oikeuttaa joka vuosi yhteensä kahdeksan viikkoa Essalon kahdessa lomakohteessa

Lisätiedot

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa

Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia. Kasvua sekä työmatkalaisissa että vapaa-ajan matkustajissa. Majoitusmyynti 23 miljoonaa euroa HELSINGIN MATKAILUTILASTOT MARRASKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset kasvoivat viisi prosenttia Marraskuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 273 000 yöpymistä, joista suomalaisille 152 000 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Ylläksen Matkailuyhdistys Ry Toiminnanjohtaja, Hanna Ylipiessa

Ylläksen Matkailuyhdistys Ry Toiminnanjohtaja, Hanna Ylipiessa 15.02.2017 Ylläksen Matkailuyhdistys Ry Toiminnanjohtaja, Hanna Ylipiessa Ylläksen matkailu on luontomatkailua Luontomatkailu ei rajoitu pelkästään Pallas-Yllästunturin kansallispuiston alueelle Luonto,

Lisätiedot

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT

VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Hämeen Näky - Pk-yritysten ennakointiosaamisen kehittäminen kuva: www.google.fi VOITTAJAT ENNAKOIVAT HÄVIÄJÄT VAIN REAGOIVAT Tulevaisuus on tehtävä Tulevaisuuden ymmärtäminen Historiantutkimus, muisti,

Lisätiedot

Matkailun kehitys 2016

Matkailun kehitys 2016 Matkailun kehitys 2016 3.5.2017 Lähde: Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Kiina jatkoi vahvaan kasvuaan myös piristyi loppuvuotta kohden Suomessa kirjattiin 5 768 000 ulkomaista yöpymistä

Lisätiedot

Talvikuukaudet kasvattivat yöpymisiä ja matkailutuloa Suomeen 2016

Talvikuukaudet kasvattivat yöpymisiä ja matkailutuloa Suomeen 2016 Talvikuukaudet kasvattivat yöpymisiä ja matkailutuloa Suomeen 2016 2 16 14 12 10 12,2 9,7 11,1 8,4 13,5 11,2 8 6,4 6 4,6 4 2 0 Koko vuosi Talvi (Q1 ja Q4) 1,7 0,4 Kesä (Q2- Q3) 1,6 1,8 0,8 0,2 Q1 Q2 Q3

Lisätiedot

PALVELURAKENNE JA - INFRASTRUKTUURI Professori Markku Virtanen Yrittäjyys Pienyrityskeskus

PALVELURAKENNE JA - INFRASTRUKTUURI Professori Markku Virtanen Yrittäjyys Pienyrityskeskus PALVELURAKENNE JA - INFRASTRUKTUURI 8.12.2010 Professori Markku Virtanen Yrittäjyys Pienyrityskeskus Explore Experiencing local food resources in the Nordic Countries http://www.nordicinnovation.net/prosjekt.cfm?id=1-4415-269

Lisätiedot

UNELMIESI KOTI PICKALAAN

UNELMIESI KOTI PICKALAAN UNELMIESI KOTI PICKALAAN Parasta aikaa kotona ja vapaalla Pickalan asuntoalue sijaitsee luonnon keskellä meren rannassa, pääkaupunkiseudun tuntumassa vain reilun puolen tunnin ajomatkan päässä Helsingistä.

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Amerikkalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Amerikkalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Amerikkalaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA AMERIKKALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN AMERIKKALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja Porvoon-Loviisanseudulla vuosina 2014 ja 2015

Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja Porvoon-Loviisanseudulla vuosina 2014 ja 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja Porvoon-Loviisanseudulla vuosina 2014 ja 2015 Jaakko Roponen Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy jaakko@tak.fi 1 750 MATKAT SUOMEEN KESÄKAUDELLA 2015 (TOUKO-LOKAKUU)

Lisätiedot

PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 PYÖRÄILYMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Merja Hart, TTE-The Travel Experience Matti Hirvonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Pasi Korhonen, Pyöräilykuntien verkosto ry Aleksandra Kitacheva,

Lisätiedot

Audio Guide -tekniikalla toteutettu Aholansaaren esittely. Kunkussa viikonlopun kovimmat bileet. Avoinna -04 Vapaa Pääsy!

Audio Guide -tekniikalla toteutettu Aholansaaren esittely. Kunkussa viikonlopun kovimmat bileet. Avoinna -04 Vapaa Pääsy! .com - Tapahtumia Perjantai 22.09.2017 Aiempaa kokemusta ratsastuksesta ei tarvita. Eri taitotasoille omat safarit klo 09:00-20:00 OMATOIMINEN FARMIKIERROS, kotieläimiin tu Dj Kunkku Lauantai 23.09.2017

Lisätiedot

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013 Miset Matkailu Miset Matkailun tehtävät Mikkelin seudun matkailumarkkinointi VisitMikkeli Palvelusopimus Mikkelin seudun matkailupalvelu ry (7 kuntaa, n. 150 yritystä) Yhteistyössä yrittäjien ja eri sidosryhmien

Lisätiedot

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015

Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla 2015 Ulkomaiset matkailijat Suomessa ja pääkaupunkiseudulla v. 2015 Tutkimus ja Analysointikeskus TAK Oy 2 Ulkomaalaiset matkailijat Suomessa 2015

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Brittimatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA MATKAILUSTA ISO- BRITANNIASTA SUOMEEN BRITTIMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä ja

Lisätiedot

Venäläisten matkailu Suomeen

Venäläisten matkailu Suomeen Venäläisten matkailu Suomeen Syksy 2013 2014 2015 Pientä positiivista virettä näkyvissä Tammi-syyskuussa Suomeen saapui Kaakkois-Suomen ja Niiralan raja-asemien kautta noin 2 miljoonaa venäläistä, kun

Lisätiedot

Matkailun suuralueet sekä maakunnat

Matkailun suuralueet sekä maakunnat Matkailuvuosi 2017 Matkailun suuralueet sekä maakunnat Lähde: Visit Finlandin Rudolf-tilastopalvelu, Tilastokeskus. Luvut perustuvat ennakkotietoihin. Huomioitavaa vuositulosten vertailussa: Majoitustilaston

Lisätiedot

Matkailun kehitys maakunnissa

Matkailun kehitys maakunnissa Matkailun kehitys maakunnissa 2014 1.12.2015 PÄÄKAUPUNKISEUTU JÄRVI- SUOMI RANNIKKO JA SAARISTO LAPPI JA KUUSAMO Uusimaa 1 (vain pk- seutu) Lappi Etelä- Karjala Ahvenanmaa Varsinais- Suomi Pirkanmaa Etelä-

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Italialaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA ITALIALAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN ITALIALAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa.

Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa mediassa ja hakukoneissa. Sisältöä ja ilmettä markkinointikanaviin: mitä, miksi ja kenelle. Internetmarkkinointiseminaari osa 2, Tupaswilla, Laukaa, 19.11.2012. Suomalaiset maaseutumatkailijat internetissä: markkinointi sosiaalisessa

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Vuohimäen alue. Savonlinnan kaupunki

Vuohimäen alue. Savonlinnan kaupunki Vuohimäen alue Savonlinnan kaupunki Uimaranta Ryhmäpuutarha Vuohimäki Leirintäalue Kahvila-ravintola Ratsastustalli Page 2 Vuohimäki Page 3 Vuohimäen nykytilanne Alueen etäisyys Savonlinnan Kauppatorilta

Lisätiedot

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012

Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan 24.2.2012 Matkailun näkökulmia kaivostoimintaan MiiaPorkkala Porkkala, Rukakeskus Oy 24.2.2012 Lähtökohta Ruka Kuusamon matkailun kehittäminen 1970 luvulta nykypäivään yyp Investoinnit n.1 Mrd euroa Matkailuyrittäjiä

Lisätiedot

Lammaspaimenlomien liiketaloudelliset mahdollisuudet

Lammaspaimenlomien liiketaloudelliset mahdollisuudet Lammaspaimenlomien liiketaloudelliset mahdollisuudet Maaseutumatkailu Perinteisesti maaseutumatkailuun on yhdistetty maatilatalous, mutta maaseudun rakennemuutoksen myötä matkailu on elinkeinona ohittanut

Lisätiedot

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa

Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kesän luontomatkailutuotteiden kysynnän kasvupotentiaali ja ostomotivaatio Lapissa Kirsi Nikkola Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti Lapin yliopisto Tutkimusprojekti ja menetelmät Tutkin Lapin

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili

Markkinakatsaus. Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili Markkinakatsaus Japanilaismatkailijat Suomessa trendit ja profiili 1.8.2015 KOOTTUA TILASTOTIETOA JAPANILAISTEN MATKAILUSTA SUOMEEN JAPANILAISMATKAILUN TRENDIT 3 Rekisteröidyt yöpymiset 4 Matkailijamäärä

Lisätiedot

Katsaus suomalaisiin kotimaan- ja kulttuurimatkailijoina

Katsaus suomalaisiin kotimaan- ja kulttuurimatkailijoina Katsaus suomalaisiin kotimaan- ja kulttuurimatkailijoina 12.12.2018 JAANA JAMALAINEN TNS MONITOR 2018 Kasvussa ja vallalla olevia trendejä Ilmastonmuutos ja ympäristöasiat vaikuttavat valintoihin Hyvinvoinnin

Lisätiedot