Hämeenkadun ja Itsenäisyydenkadun pyörätiekokeilu

Transkriptio

1 Ramboll Knowledge taking people further --- Tampereen kaupunki Hämeenkadun ja Itsenäisyydenkadun pyörätiekokeilu Käyttäjäkokemukset ja toimivuustarkastelu syyskuu 2008

2

3 Hämeenkadun ja Itsenäisyydenkadun pyörätiekokeilu Toimivuustarkastelu ja käyttäjäkokemukset syyskuu 2008 Ramboll PL 718, Pakkahuoneenaukio Tampere Finland Puhelin:

4

5 Tiivistelmä Tampereen kaupunki toteutti kesällä 2008 Hämeenkadulla ja Itsenäisyydenkadulla pyörätiekokeilun, jossa kokeiltiin maalatuin viivoin jalankulusta erotetun yksisuuntaisen pyörätien toimivuutta. Tutkimuksella haluttiin selvittää pyörätiekokeilun toimivuutta ja käyttäjien kokemuksia. Hämeenkadun ja Itsenäisyydenkadun pyörätien toimivuutta tutkittiin kuvaamalla kokeilualuetta ennen kokeilua ja kokeilun aikana sekä asiantuntijaryhmän havainnoinnin avulla. Käyttäjäkokemuksia selvitettiin Internet-kyselyllä ja ryhmäkeskustelujen avulla. Kyselyyn saatiin 2786 vastausta. Nuoremmat vastasivat kyselyyn aktiivisemmin kuin vanhemmat. Eläkeikäisten vastausten osuus on pienempi kuin heidän osuutensa Tampereen asukkaista. Suuren vastaajamäärän ansiosta heidänkin kokemuksiaan saatiin hyvin esille kyselyllä (80 vastausta). Lisäksi he olivat edustettuina ryhmäkeskustelussa. Kyselyn vastaajat kulkevat kokeilualueella viikoittain jalan, pyörällä tai bussilla. Heillä on omakohtaisia kokemuksia kokeilusta, mutta katujen kokonaisratkaisua käsiteltäessä on muistettava autoilijoiden vähäinen osuus kyselyssä. Autoilijoiden näkemyksiä saatiin myös ryhmäkeskusteluissa. Lisäksi tulosten tarkastelussa on otettu huomioon Tampereen kaupungin vammaisneuvoston, Tampereen seudun Näkövammaiset ry:n ja kiinteistötoimen lausunnot. Pyöräilijöiden mielestä Hämeenkadun pyörätiekokeilu on helpottanut liikkumista aiempaan yhdistettyyn kevyen liikenteen väylään verrattuna. Pääasiassa jalan, bussilla tai autolla liikkuvien mielipiteet jakautuvat kahtia: heistä puolet pitää erillistä pyörätietä aiempaa parempana ja toinen puoli huonompana tai edelleen ongelmallisena. Kokeiluun myönteisesti suhtautuvat pitävät sitä kehityksenä oikeaan suuntaan, vaikka pyörätien toteutustapaan ja toimivuuteen ei kaikilta osin olla tyytyväisiä. Itsenäisyydenkadulla 84 % pyöräilijöistä ja 61 % pääosin muilla tavoin liikkuvista koki kokeilun helpottaneen liikkumista. Itsenäisyydenkadulla ja erityisesti asematunnelissa korostuivat pyörätien yksisuuntaisuuden aiheuttamat ongelmat niin pyöräilijöiden kuin jalankulkijoidenkin kannalta. Pyöräilyn sujuvuus on parantunut ja pyöräilynopeudet ovat nousseet molemmilla kaduilla. Kolmannes jalankulkijoista kokee voivansa nyt liikkua omassa rauhassa aiempaa turvallisemmin, mutta toisen kolmanneksen mielestä kokeilu ei ole vähentänyt jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden välisiä konfliktitilanteita. Puolet pyöräilijöistä kokee konfliktitilanteiden vähentyneen. Pyörätiekokeilun nähdään parantavan kaupungin imagoa. Pyöräilijöistä 40 %:lla kokeilu on lisännyt liikkumista Hämeenkadulla ja neljänneksellä Itsenäisyydenkadulla. Kokeilu on vähentänyt tarvetta autoilla keskustassa neljänneksellä pyöräilijöistä ja 16 %:lla autoilijoista. Kokeilun käytännön toteutukseen liittyviä ongelmia havaittiin molemmilla kaduilla. Bussiin nouseminen ja bussista poistuminen koettiin pyörätiekokeilun aikana hankalaksi, koska bussista poistuja ajautuu helposti pyörätielle. Jalankulkutilan ahtaus ja nopeasti läheltä ohittavat pyöräilijät aiheuttavat osalle turvattomuudentunnetta. Liikkumista haittaavat pyörätiellä kävelevät jalankulkijat, väärään suuntaan pyöräilevät sekä erityisesti Hämeenkadulla terassit ja Itsenäisyydenkadulla yksisuuntaisuus. Pyörätiemerkintöjen vähäisyys tai heikko näkyvyys tuottaa ongelmia. Näkövammaisten liikkumista vaikeuttavat vaikeasti hahmotettavat pyörätieviivat ja kadunylitystilanteessa kadun reunakiven havaitsemista häiritsevät uudet pyörätielle ulottuvat suojatiemaalaukset. Monien mielestä ongelmat johtuvat siitä, ettei toisia liikkujia oteta riittävästi huomioon eikä liikennesääntöjä tunneta tai noudateta. Kaikki käyttäjäryhmät karsisivat Hämeenkadulta ahtauden vuoksi mainokset. Valtaosa jalankulkijoista ja pyöräilijöistä poistaisi myös pysäköintipaikat ja yksityisautoilun. Liikennetoimikunta ja yrittäjät pitävät yksityisautoilua Hämeenkadulla tärkeänä. Eläkeikäisistä suurempi osa karsisi pyöräilyn ja terassit kuin pysäköintipaikat ja yksityisautoilun. Kävelijöiden ja pyöräilijöiden enemmistö muuttaisi Hämeenkadun joukkoliikennekaduksi tai pyörätiet kaksisuuntaisiksi. Itsenäisyydenkadulle enemmistö kevyen liikenteen kulkijoista haluaisi pyörätiet. 2 Hämeenkadun ja Itsenäisyydenkadun pyörätiekokeilu

6

7 Alkusanat Tampereen kaupunki toteutti kesällä 2008 Hämeenkadulla ja Itsenäisyydenkadulla pyörätiekokeilun, jossa Hämeenkadulle ja Itsenäisyydenkadulle maalattiin yksisuuntaiset pyörätiet. Tämän selvityksen tavoitteena on ollut tutkia kokeilun toimivuutta ja kerätä siitä saatuja käyttäjäkokemuksia. Työ käynnistyi elokuun 2008 alussa ja se valmistui syyskuun puolessa välissä Työtä ohjanneeseen työryhmään ovat kuuluneet Tampereen kaupungilta suunnittelupäällikkö Reijo Väliharju, liikenneinsinööri Jukka Kyrölä ja suunnitteluinsinööri Pasi Palmu. Työstä Ramboll Finland Oy:ssa ovat vastanneet projektipäällikkö Lauri Vesanen DI, Anne Vehmas PsM, Hanna Herkkola HTM ja Seela Sinisalo Hall. yo. Tampereella syyskuussa 2008.

8 Sisällys Tiivistelmä Alkusanat 1. Taustaa 1 2. Menetelmät Toimivuustarkastelut Internet-kysely Ryhmäkeskustelut Muut menetelmät 4 3. Tulokset Pyörätiekokeilun onnistuneisuus Kokemukset ja havainnot Kokeilun hyvät puolet Kokeilun ongelmat Bussipysäkit Kadunylitykset Pyöräilyn sujuvuus Erottelun toimivuus Ahtaus Yksisuuntaisuus Toisten huomioonottaminen Kokonaisnäkemys Hämeenkadun roolista Pohdintaa Yleistä Esille tulleet kehitysmallit ja tahtotila 20 LIITTEET

9 1. Taustaa Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunta päätti kesän 2008 alussa kokeilla Hämeenkadulla yksisuuntaisia pyöräteitä maaliviivalla eroteltuna. Jatkotoimenpiteitä varten yhdyskuntalautakunta on velvoittanut kaupunkia selvittämään toteutetun kokeilun käyttökokemuksia. Pyöräliikennejärjestelyt laajennettiin koskemaan myös Itsenäisyydenkatua. Rakennustöiden vuoksi kokeilun ulkopuolelle jätettiin Hämeenkadulta Hallituskadun länsipuolinen sekä Itsenäisyydenkadulta Yliopistonkadun itäpuolinen osuus. Jalankulun ja pyöräilyn erottelevat maalaukset maalattiin ja liikennemerkit asennettiin yhdyskuntalautakunnan kokeilupäätöksen jälkeen kesä-heinäkuussa Pyörätiekokeilu on herättänyt paljon keskustelua ja sitä on käsitelty laajasti paikallisessa ja valtakunnallisessa mediassa. Muun muassa Aamulehti tiedusteli Hämeenkadun käyttäjien mielipiteitä haastattelemalla n. 500 kadun käyttäjää. Eri puolilla käyty keskustelu pyöräteistä ja Hämeenkadun kohtalosta on ollut värikästä ja osin poliittistakin. Keskustelulle on ollut ominaista jyrkät kannanotot asian puolesta ja vastaan. Osittain tästäkin syystä nyt tehdyllä tutkimuksella on haluttu saada käsitystä eri tahojen mielipiteistä ja niiden jakautumisesta. Nopean toteutuksen ja asian kokeiluluontoisuuden vuoksi myös tutkimuksen toteutusaikataulu on ollut tiukka. Tutkimuksen kannalta suurin haaste on ollut kokeilutilanteen vertaaminen sitä edeltäneeseen tilanteeseen, jolloin Hämeenkadulla ja Itsenäisyydenkadulla oli yhdistetty kevyen liikenteen väylä katujen molemmilla puolilla. Hämeenkatu ja Itsenäisyydenkatu muodostavat yhden Tampereen keskeisimmistä itä-länsisuuntaisista liikkumisen pääakseleista. Niitä pitkin kulkee päivittäin suuri ihmismäärä eri kulkumuodoissa. Tehdyssä tutkimuksessa on pyritty ottamaan huomioon eri liikennemuotojen, toimijoiden, ikä- ja erityisryhmien näkemykset. Kuva 1. Hämeensillan kautta kulkevien henkilöiden kulkumuoto-osuudet kesällä ruuhka-aikana klo ennen pyörätiekokeilua. Hämeenkadun ja Itsenäisyydenkadun pyörätiekokeilu 1

10 2. Menetelmät 2.1 Toimivuustarkastelut Hämeenkadun ja Itsenäisyydenkadun pyörätien toimivuutta tutkittiin kuvaamalla kokeilualuetta ennen kokeilua ja kokeilun aikana. Kokeilua edeltävän tilanteen toimivuutta kuvattiin kolmessa ja kokeilun aikaista tilannetta neljässä eri kohteessa. Lisäksi saatiin käyttöön Poliisin videovalvontamateriaalia kolmesta eri kohteesta kokeilutilanteessa. Kuvauskohteet on esitetty tarkemmin kuvassa 2. Kuvaukset tehtiin pääsääntöisesti arki-iltapäivinä klo katujen käyttäjämäärien ollessa suurimmillaan. Muutama videointikohde ajoitettiin myös lauantai-keskipäivälle, jolloin läpikulkevan jalankulun ja pyöräilyn osuus liikennevirrasta oli pienempi kuin muissa otoksissa. Myös lapsiperheitä oletettiin olevan enemmän liikkeellä lauantaina kuin arkisin. Kuvaukset tehtiin sateettomissa olosuhteissa riittävän käyttäjämäärien takaamiseksi Kuva 2. Kokeilualue ja videokuvauskohteet. Kokeilun aikaisesta kuvausaineistosta analysoitiin yleistilanne kohteittain. Yksityiskohtaisemmin aineistosta analysoitiin lisäksi mm.: ratkaisun toimivuus ja sujuvuus o pyöräilijöiden pyörätiellä pysyminen o pyöräilijöiden nopeustaso o pyöräilijän väistämiseen, hidastamisen ja pysäyttämiseen johtaneet syyt jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden liikennekäyttäytyminen o pyörätiellä tai pyörätien ulkopuolella väärään suuntaan ajaminen o pyörätiellä kävely o pysäkillä odottavat ja linja-autosta poistuvat matkustajat Videomateriaali kokeilua edeltäneestä tilanteesta analysoitiin samaan tapaan yhdistetyn kevyen liikenteen väylän ominaisuuksiin perustuen. Kokeilua edeltäneen videomateriaalin pääpaino oli toimia vertauskohtana pyörätiekokeiluhavainnoille. 2.2 Internet-kysely Käyttäjäkokemuksia selvitettiin Internet-kyselyllä. Siihen päädyttiin erityisesti hankkeen kiireellisen aikataulun ja kustannustehokkuuden vuoksi. Nettikyselyllä on mahdollista kerätä pienessä ajassa näkemyksiä suuremmalta käyttäjäjoukolta kuin haastatteluilla. Mahdollista vinoutumaa vastaajien ikä- 2 Hämeenkadun ja Itsenäisyydenkadun pyörätiekokeilu

11 ja kulkumuotojakaumissa päätettiin paikata tarvittaessa haastatteluilla (tarkemmin kappaleessa 2.3.). Kyselyssä tiedusteltiin näkemyksiä pyörätiekokeilun hyvistä ja huonoista puolista sekä kokonaisnäkemystä pyöräilykysymyksen ratkaisusta. Lisäksi kysyttiin vastaajan kulkutapoja ja liikkumisen määrää Hämeenkadulla ja Itsenäisyydenkadulla sekä taustatietoja. Kysymykset löytyvät liitteestä 1. Kysely oli avoinna internetissä Paikalliset viestintävälineet tiedottivat kyselystä tehdyn lehdistötiedotteen pohjalta. Kyselystä kerrottiin myös Flyer-tyyppisesti Hämeenkadun liikkeiden näyteikkunoissa ja sisäänkäynneissä sekä pysäkkikatosten ilmoitustauluissa. Vastaajalla oli mahdollisuus valita, vastaako hän vain Hämeenkatua tai vain Itsenäisyydenkatua koskeviin kysymyksiin vai molempiin. Kyselyyn saatiin kaikkiaan 2786 vastausta. Niistä 2769 käsitteli Hämeenkatua ja 1826 Itsenäisyydenkatua. Monivalintakysymysten lisäksi 1807 henkilöä kirjoitti ajatuksiaan myös vapaamuotoisesti. Sekä vapaamuotoisten kommenttien määrä että sisällöt kertovat siitä, että asia on vastaajille tärkeä. Kaiken kaikkiaan vastausaktiivisuutta voidaan pitää hyvänä. Kyselyn vastaajat Vastaajien taustatietojakaumat löytyvät liitteestä 4. Kyselyyn vastanneissa oli vähän enemmän naisia (57 %) kuin miehiä. Vastaajista 23 prosentilla oli taloudessaan alle 18-vuotiaita lapsia. Vastaajista suurin osa oli vuotiaita. Yli 46-vuotiaiden osuus oli kyselyssä pienempi kuin koko Tampereella asuvilla ja vuotiaiden osuus suurempi. Iäkkäiden vastaajien osuutta pienensi todennäköisesti kyselyn toteuttaminen internetkyselynä. Eläkeikäisiltä saatiin kuitenkin 80 vastausta. Näistä ja ryhmähaastattelusta saadaan esille eläkeikäisten näkemykset. Valtaosa vastaajista (86 %) käy ostoksilla, asioi tai oleskelee Hämeenkadulla viikoittain. Yhdeksän kymmenestä vastaajasta liikkuu Hämeenkadulla viikoittain kävellen ja noin puolet pyörällä tai bussilla. Neljännes vastaajista kulkee viikoittain autolla niin Hämeenkadulla kuin Itsenäisyydenkadullakin. Sen sijaan Itsenäisyydenkadulla vastaajat kävelevät ja käyvät ostoksilla harvemmin kuin Hämeenkadulla. Vastaajista 44 % määrittelee itsensä Hämeenkadulla sekä jalankulkijaksi että pyöräilijäksi ja lähes yhtä moni pääasiassa jalankulkijaksi (41 %). Itsenäisyydenkadulla pääasiassa jalankulkijoita on vähemmän ja pyörällä, autolla tai bussilla liikkuvia enemmän kuin Hämeenkadulla. Iäkkäämmät kulkevat enemmän jalan tai bussilla kuin nuoremmat. Hämeensillan kulkumuotojakaumaan verrattuna bussilla ja autolla liikkuvat ovat kyselyssä aliedustettuina, kun taas jalan ja pyörällä kulkevat ovat yliedustettuina. Osin bussimatkustajien vähäisyys selittyy sillä, että vastaajille ei annettu mahdollisuutta valita sekä jalan että bussilla matkustamista, vaan piti valita eniten käytetty kulkumuoto. Vastaajista 51 % matkustaa bussilla viikoittain Hämeenkadulla. On luonnollista, että pyörätiekokeilua koskevaan kyselyyn ovat vastanneet eniten kävellen tai polkupyörällä liikkuvat. Heille on kertynyt kokeilusta omakohtaisia kokemuksia, mikä parantaa tulosten luotettavuutta kokeiluun liittyvien mielipiteiden ja käyttäjäkokemuksien suhteen. Mutta tarkasteltaessa toiveita kohdekatujen liikennejärjestelyjen kokonaisuudesta on muistettava vastaajien edustavan lähinnä kevyttä liikennettä ja bussilla matkustavia. Hämeenkadun ja Itsenäisyydenkadun pyörätiekokeilu 3

12 Tällöin kyselyn tuloksia on täydennetty ryhmäkeskusteluissa esitetyillä näkemyksillä. 2.3 Ryhmäkeskustelut Tutkimuksen aikana toteutettiin kaksi ryhmäkeskustelua ryhmähaastatteluperiaatteella. Niissä pyörätiekokeilusta keskusteltiin vapaamuotoisesti ja vuorovaikutteisesti pienissä ryhmissä. Haastattelija huolehti siitä, että keskustelussa käytiin läpi etukäteen mietityt teema-alueet. Keskustelu eteni kuitenkin pitkälti sen mukaan, missä järjestyksessä osalliset ottavat asioita esille. Täten osallistujilla oli mahdollisuus esittää nimenomaan heidän tärkeiksi kokemiansa asioita. Lisäksi haastattelija pyrki turvaamaan kaikille mahdollisuuden kertoa näkemyksensä ja tarvittaessa palauttaa rönsyilevää keskustelua takaisin aiheeseen. Ryhmäkeskustelujen pääteemoina oli osallistujien kokemukset pyörätiekokeilusta sekä ajatukset Hämeenkadun ja Itsenäisyydenkadun roolista. Keskustelussa pohdittiin eri käyttäjäryhmien näkökulmasta kokeilun hyviä ja huonoja puolia sekä yleisemmin Hämeenkadulla ja Itsenäisyydenkadulla liikkumisen ongelmia ja niiden ratkaisumahdollisuuksia. Ensimmäiseen ryhmäkeskusteluun osallistuivat Tampereen kaupungin liikennetoimikunnan jäsenet. Toimikunta koostuu liikennelaitoksen, taksialan, rahtareiden, autokoulun, poliisin ja liikenneturvan edustajista sekä poliittisesti valituista jäsenistä. Liikennetoimikunnassa korostui autoilijoiden näkökulma, joka jäi vähemmälle kyselyyn vastaajien joukossa. Osallistujat käyttivät myös muita kulkumuotoja, mutta ne olivat vähemmistönä ja useimmiten yhdistettynä autoilun kanssa. Toinen ryhmäkeskustelu järjestettiin eri ikä- ja kulkutaparyhmiä edustaville maallikoille. Keskusteluun osallistui yhdeksän henkilöä, joista kaksi oli nuorta, neljä työikäistä ja kolme eläkeikäistä. Heistä seitsemän kertoi liikkuvansa Hämeenkadulla ja Itsenäisyydenkadulla kävellen, viisi pyörällä, kaksi bussilla ja neljä autolla. Lisäksi kolme kulki bussilla harvemmin. Keskustelijoista yksi oli Hämeenkadun yrittäjien edustaja, yksi pyörätuolilla liikkuva ja yksi näkövammainen. Tämä haastattelu toimi samalla täydentävänä tietolähteenä erityisesti iäkkäämpien osalta. 2.4 Muut menetelmät Neljäntenä menetelmänä käytettiin asiantuntijahavainnointia. Konsultin eri aihealueiden asiantuntijat koekäyttivät Hämeenkadun ja Itsenäisyydenkadun kävely- ja pyöräteitä tehden havaintoja eri aihepiireistä, kuten tilankäyttö, merkinnät, kadunylitykset, linja-autoon tai autosta siirtyminen ja turvallisuudentunne. Asiantuntijahavainnoinnin jälkeen ajatukset purettiin ja koottiin konsultin sisäisessä keskustelutilaisuudessa. Havainnointi toimi täydentävänä menetelmänä edellä esitettyihin pääasiallisiin menetelmiin nähden. Lisäksi tutkimuksessa on käytetty lausuntoja, jotka Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunta on saanut Tampereen kaupungin vammaisneuvostolta, Tampereen seudun Näkövammaiset ry:ltä sekä Tampereen kaupungin kiinteistötoimelta. 4 Hämeenkadun ja Itsenäisyydenkadun pyörätiekokeilu

13 3. Tulokset 3.1 Pyörätiekokeilun onnistuneisuus Vain pyörällä tai sekä pyörällä että jalan kulkevista 88 % kokee pyörätiekokeilun helpottaneen liikkumista Hämeenkadulla aiempaan verrattuna (kuva 3). Pääasiassa jalan, bussilla tai autolla liikkuvien mielipiteet jakautuvat kahtia: Heistä puolet piti kokeilun aikaista tilannetta Hämeenkadulla aiempaa parempana ja toinen puoli huonompana tai edelleen ongelmallisena. Hämeenkadun pyörätiekokeilu on helpottanut jalankulkua tai pyöräilyä. vaikeuttanut jalankulkua tai pyöräilyä / ei vähentänyt ongelmia Pyörällä ja jalan, n=1449 Jalan, bussilla tai autolla, n= % Kuva 3. Mielipide Hämeenkadun pyörätiekokeilusta aiempaan yhdistettyyn kulkuväylään verrattuna Kaikissa käyttäjä- ja ikäryhmissä suurin osa kyselyyn vastanneista on sitä mieltä, että Hämeenkadun pyörätiekokeilu on helpottanut jalankulkua tai pyöräilyä, mutta pyörätie pitäisi toteuttaa paremmin (liite 5, kuva 4). Erityisesti nuoremmat vastaajat (alle 46-vuotiaat) kokevat kokeilun helpottaneen liikkumista. Kokeilulle myönteiset pitävät sitä askeleena oikeaan suuntaan, vaikka pyörätien toteutustapaan ja toimivuuteen ei oltu kaikilta osin tyytyväisiä. Pyörätiekokeilu on helpottanut jalankulkua tai pyöräilyä, mutta pyörätie pitäisi toteuttaa paremmin. Pyörätiekokeilu on helpottanut jalankulkua tai pyöräilyä. Pyörätie on hyvä tällaisenaan. Pyörätiekokeilu ei ole vähentänyt jalankulun ja pyöräilyn välisiä ongelmia. Erillinen pyörätie on vaikeuttanut jalankulkua tai pyöräilyä aiempaan yhdistettyyn kulkuväylään verrattuna. Mielipide Hämeenkadun pyörätiekokeilusta n= alle 25 v v v yli 65 vuotta % Kuva 4. Mielipide Hämeenkadun pyörätiekokeilusta ikäryhmittäin Pääasiassa jalan, bussilla tai autolla liikkuvista kolmanneksen mielestä erillinen pyörätie on vaikeuttanut liikkumista aiempaan verrattuna. Samaa mieltä on reilu neljännes eläkeikäisistä. Toisen eläkeläisneljänneksen mielestä on- Hämeenkadun ja Itsenäisyydenkadun pyörätiekokeilu 5

14 gelmat eivät ole poistuneet. Kaikissa ikäryhmissä noin 15 % vastaajista on tyytyväisiä tapaan, jolla pyörätiekokeilu toteutettiin käytännössä. Itsenäisyydenkadun pyörätiekokeilu on helpottanut jalankulkua tai pyöräilyä vaikeuttanut jalankulkua tai pyöräilyä / ei vähentänyt ongelmia Pyörällä ja jalan, n=200 Jalan, bussilla tai autolla, n= % Kuva 5. Mielipide Itsenäisyydenkadun pyörätiekokeilusta aiempaan verrattuna Itsenäisyydenkadulla 84 % vain pyörällä tai sekä pyörällä että jalan kulkevista ja 61 % pääosin muilla tavoin liikkuvista kokee pyörätiekokeilun helpottaneen liikkumista aiempaan verrattuna (kuva 5). Valtaosa alle 65- vuotiaista vastaajista kokee pyörätiekokeilun helpottaneen jalankulkua ja pyöräilyä, vaikka pyörätie pitäisikin toteuttaa paremmin (liite 6). Lähes 40 % yli 65-vuotiaista vastaajista on sitä mieltä, ettei pyörätiekokeilu ole vähentänyt jalankulun ja pyöräilyn välisiä ongelmia Itsenäisyydenkadulla. Neljännes eläkeikäisistä kokee liikkumisen vaikeutuneen. Myös ryhmäkeskusteluun osallistujat kokevat, että Hämeenkadun ja Itsenäisyydenkadun pyörätiekokeilu on askel oikeaan suuntaan. Pyörätien toteutukseen toivotaan vielä parannuksia, sillä nykyisellään tilanne koetaan yhä jalankulkijoiden ja bussimatkustajien sekä erityisesti näkövammaisten ja liikuntarajoitteisten kannalta hankalaksi. Keskustelijoiden mielestä ongelmat keskittyvät Hämeenkadulle sen suurempien liikkujamäärien vuoksi. Kaupungin liikennetoimikunnan mukaan pyörätiekokeilu on selkiyttänyt tilannetta jalkakäytävillä, mutta liikkumisen turvallisuus on joiltain osin huonontunut. Tampereen vammaisneuvosto pitää tärkeänä pyrkimystä edistää pyöräilyä ja parantaa jalankulkijoiden turvallisuutta oletuksena, että erotellut väylät lisäävät turvallisuutta. Vammaisneuvoston mukaan kokeilu on sujuvoittanut erityisesti pyöräilijöiden liikkumista, mutta samalla kaventanut jalankulkutilaa merkittävästi. Se on parantanut osin liikuntaesteisten henkilöiden turvallisuudentunnetta Hämeenkadulla, mutta näkövammaisten kannalta maalatut viivat eivät toimi. Toimivuustarkastelujen perusteella pyörätiekokeilu on helpottanut ja sujuvoittanut pyöräilyä erityisesti Hämeenkadulla. Jalankulkijoiden osalta vertaaminen edelliseen tilanteeseen on hankalampaa eikä vastaavaa päätelmää jalankulun helpottumisesta tai vaikeutumisesta voida tehdä. Asiantuntijaryhmässä eroteltuja pyöräteitä pidettiin teknisesti parempana ratkaisuna kuin yhdistettyä kevyen liikenteen väylää. Toimiakseen toteutus vaatii vielä kehittämistä sekä tiedotusta ja valvontaa. Käyttäjiltä vie aikansa sopeutua uuteen tilanteeseen. 6 Hämeenkadun ja Itsenäisyydenkadun pyörätiekokeilu

15 3.2 Kokemukset ja havainnot Kokeilun hyvät puolet Kyselyyn vastanneet pitävät Hämeenkadun pyörätiekokeilun keskeisimpänä etuna pyöräilyn sujuvuuden parantumista (kuva 6). Kolmannes jalankulkijoista ja puolet sekä jalan että pyörällä liikkuvista on sitä mieltä, että jalankulkijat voivat kokeilun aikana liikkua omassa rauhassaan aiempaa turvallisemmin. Samoin koetaan polkupyöräilijöiden ja jalankulkijoiden välisten konfliktitilanteiden vähentyneen kulkumuotojen erottelun myötä. Lisäksi pyörätiekokeilun nähdään parantavan kaupungin imagoa. Yli puolet kyselyyn vastanneista pitää kokeilun hyvänä puolena myös sitä, että kaupunki osoittaa välittävänsä ilmastonmuutoksesta parantamalla kevyen liikenteen olosuhteita. Hämeenkadun pyörätiekokeilun hyvät puolet aiempaan verrattuna Pyörätiellä voi pyöräillä sujuvammin kuin aiemmin yhdistetyllä väylällä Kaupunki osoittaa välittävänsä ilmastonmuutoksesta parantamalla kevyen liikenteen olosuhteita Jalankulkijat voivat liikkua omassa rauhassa aiempaa turvallisemmin Jalan, n=1106 Pyörällä, n=244 Jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden väliset konfliktitilanteet ovat vähentyneet Jalan ja pyörällä, n=1191 Autolla, n=68 Bussilla, n= % Kuva 6. Hämeenkadun pyörätiekokeilun hyvät puolet aiempaan yhdistettyyn väylään verrattuna Pyörällä ja sekä jalan että pyörällä liikkuvat tuovat esille kokeilun hyviä puolia selvästi enemmän kuin muut käyttäjäryhmät. Heistä moni kokee Hämeenkadun aiempaa miellyttävämmäksi kulkea ja kertoo pyörätiekokeilun lisänneen liikkumistaan Hämeenkadulla (liite 5). Vajaalla viidenneksellä se on vähentänyt tarvetta autoilla keskustassa. Itsenäisyydenkadulla pyörätiekokeilun hyvät puolet ovat samat kuin Hämeenkadulla. Erot eri käyttäjäryhmien välillä ovat kuitenkin hieman pienempiä kuin Hämeenkadulla (liite 6). Hämeenkadun ja Itsenäisyydenkadun pyörätiekokeilu 7

16 3.2.2 Kokeilun ongelmat Hämeenkadulla pyörätiekokeilun keskeisimmäksi ongelmaksi nousee kaikkien käyttäjäryhmien esiin tuoma bussista poistuvien ja bussiin nousevien pyörätielle joutuminen (kuva 7). Seuraavaksi ongelmallisimpana mainitaan jalankulkijoiden kävelevän usein pyörätiellä ja jalankulkutilan olevan välillä liian kapea. Osittain pyörätiellä kävely aiheutunee juuri jalankulkutilan ajoittaisesta kapeudesta. Väärään suuntaan pyöräilevät aiheuttavat vaaratilanteita erityisesti bussilla, autolla ja jalan liikkuvien, mutta myös muiden pyöräilijöiden mielestä. Poliisin edustaja kertoi, että pyörätiekokeilu on selkeyttänyt ja helpottanut valvontaa aiempaan yhdistettyyn kulkuväylään verrattuna. Valvonta on ollut vähäistä ja neuvovaa ketään ei ole vielä sakotettu pyörätiekokeilun aikana. Terassit häiritsevät varsinkin jalankulkijoita entistä enemmän, jakeluautot taas pyöräilijöitä (liite 5). Pyöräilijät korostavat pyöräteiden yksisuuntaisuuden aiheuttamia ongelmia; jalan ja bussilla kulkevat pyöräteiden ja suojateiden risteämiskohtien hankaluutta. Pyörätiemerkintöjen vähäisyyttä ja pysäköityjen autojen haittaavuutta tuovat esille kaikki käyttäjäryhmät. Hämeenkadun pyörätiekokeilun ongelmat aiempaan verrattuna Bussista poistuvat tai bussiin nousevat ajautuvat helposti pyörätielle Jalankulkijat kävelevät usein pyörätiellä Jalankulkutila on kapeimmissa kohdissa liian kapea Jalan, n=1135 Pyörällä, n=246 Jalan ja pyörällä, n=1205 Autolla, n=70 Bussilla, n=97 Väärään suuntaan pyöräilevät aiheuttavat vaaratilanteita % Kuva 7. Hämeenkadun pyörätiekokeilun ongelmat aiempaan verrattuna Itsenäisyydenkadulla pyöräilijät ja jalankulkijat ovat yhtä mieltä pyörätien yksisuuntaisuuden ongelmallisuudesta (kuva 8, liite 6). Suurin osa jalankulkijoista pitää väärään suuntaan pyöräilemistä ja siitä aiheutuvia vaaratilanteita Itsenäisyydenkadun pyörätiekokeilun pahimpana ongelmana. Pyöräilijöiden ja pyörällä sekä jalan kulkevien enemmistö taas kokee pyörätien yksisuuntaisuuden hankaloittavan pyöräilyä, kun lyhyen matkan etenemistä varten on ylitettävä katu useaan kertaan. 8 Hämeenkadun ja Itsenäisyydenkadun pyörätiekokeilu

17 Itsenäisyydenkadun pyörätiekokeilun ongelmat Pyörätien yksisuuntaisuus hankaloittaa pyöräilyä, kun lyhyttäkin siirtymistä varten pitää ylittää katu kahteen kertaan Bussista poistuvat tai bussiin nousevat ajautuvat helposti pyörätielle Jalankulkijat kävelevät usein pyörätiellä Väärään suuntaan pyöräilevät aiheuttavat vaaratilanteita Jalan, n=361 Pyörällä, n=471 Jalan ja pyörällä, n=670 Autolla, n=224 Bussilla, n= % % Kuva 8. Itsenäisyydenkadun pyörätiekokeilun ongelmat aiempaan verrattuna Bussipysäkit Kyselyyn vastanneet pitävät bussiin nousijoiden ja bussista poistujien pyörätielle ajautumista keskeisimpänä kokeilun aiheuttamana ongelmana Hämeenkadulla (kuva 9). Yli puolet bussilla liikkuvista ja reilu kolmannes pääosin jalan kulkevista kokee, että bussien odotustila on pienentynyt ja muuttunut turvattomaksi Hämeenkadulla (liite 5). Kuva 9. Rautatieaseman edessä bussiin noustessa ja bussista poistuttaessa on kuljettava pyörätien kautta Hämeenkadun ja Itsenäisyydenkadun pyörätiekokeilu 9

18 Ryhmäkeskustelussa mainittiin, että bussista poistuttaessa on vaikea reagoida heti bussin oven ulkopuolella odottavaan pyörätiehen. Bussista poistuva on vielä bussimatkustajan maailmassa ja vaihto jalankulkijan rooliin vie hetkisen. Varsinkin selkä edellä bussista poistuvat pyörätuolimatkustajien avustajat tai lastenvaunujen kanssa kulkevat ajautuvat lähes väistämättä pyörätielle. Pyöräilijätkään eivät huomaa riittävästi varoa bussista poistuvia matkustajia Kadunylitykset Kadunylitykset aiheuttavat ongelmatilanteita. Lähes kaikki Hämeenkatua tai Itsenäisyydenkatua ylittävät jalankulkijat odottavat liikennevalojen vaihtumista pyörätien ja reunakiveyksen välissä uuden suojatiemaalauksen päällä (kuva 10). Jos väkeä on paljon, ylitystä odottavat jalankulkijat saattavat tukkia myös pyörätien. Kuva 10. Jalankulkijat odottavat valojen vaihtumista osin pyörätiellä Näkövammaisille suojatien jatkaminen pyörätien reunaan asti ei ole toimiva ratkaisu. Heidän on nyt vaikea arvioida, missä kohtaa pitäisi odottaa suojatien ylitystä, kun ajoradan reunaa on vaikeampi erottaa. Kuva 11. Korkeat reunakivet vaikeuttavat pyöräilyä pyörätiellä. Pyöräilijöille ja pyörätuolilla liikkuville ongelmia aiheuttavat korkeat reunakivet kadunylityksissä (kuva 11). Pyöräilijät koukkaavat helposti jalankulkijoiden puolelle matalampaa ylityskohtaa etsiessään. Ryhmäkeskustelussa todettiin, että näkövammaiset tarvitsevat kynnyksen jalankulkutilan puolella, mutta pyörätien osalta kadunylityksen tulisi olla kynnyksetön. Jalankulkijoidenkin puolella reunakiven tulisi olla riittävän matala, jottei se vaikeuta liikuntarajoitteisten ja pyörätuolilla liikkuvien kulkemista. 10 Hämeenkadun ja Itsenäisyydenkadun pyörätiekokeilu

19 3.2.5 Pyöräilyn sujuvuus Sekä kyselyssä että ryhmäkeskustelussa todettiin, että erotellulla pyörätiellä voi pyöräillä aiempaa sujuvammin. Videoanalyysin perusteella noin 75 % pyöräilijöistä pääsee etenemään pyörätiellä sujuvasti ilman häiriöitä niin Hämeenkadulla kuin Itsenäisyydenkadullakin (kuva 12). Pyöräliikenteen sujuvuutta haittaavat pääasiassa pyöräteillä olevat jalankulkijat ja jakeluautot. Hämeenkadulla häiriöitä on vähän enemmän kuin Itsenäisyydenkadulla. Joutui pysähtymään Hämeenkatu Itsenäisyydenkatu Joutui hidastamaan Ajoi väärään suuntaan Pyöräili sujuvasti 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuva 12. Pyöräilyn sujuvuus Hämeenkadulla ja Itsenäisyydenkadulla videoanalyysin mukaan Kuva 13. Hämeenkadun länsipäässä pyöräily on sujuvampaa kuin itäpuolella Videoanalyysin perusteella pyöräilijöiden nopeudet olivat ennen-tilanteessa huomattavasti hitaampia kuin kokeilutilanteessa erillisellä pyörätiellä. Myös Hämeenkadun ja Itsenäisyydenkadun pyörätiekokeilu 11

20 ajolinjat olivat huomattavasti mutkittelevampia edessä olevien jalankulkijoiden vuoksi. Osin hitaamman vauhdin vuoksi edelleen hidastaminen oli harvinaista, sillä jo alkujaan hitaasti pyöräilevällä oli enemmän aikaa reagoida edessä olevien jalankulkijoiden liikkeisiin. Kyselyyn vastanneista lähes joka kolmas pitää ongelmana kasvaneita pyöräilijöiden vauhteja Erottelun toimivuus Ongelmissa tuotiin enemmän esille jalankulkijan ajautumista pyörätielle kuin pyöräilijän ajautumista kävelyosuudelle. Videoanalyysin perusteella osa pyöräilijöistä joutui kokeilun aikana hidastamaan tai pysäyttämään jalankulkijoiden takia. Vastaajista 23 % kertoo, että pyörätiekokeilu ei ole vähentänyt jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden välisiä konfliktitilanteita Hämeenkadulla, mutta 41 % kokee niiden vähentyneen pyörätien myötä. Näkövammaisten yhdistys toteaa lausunnossaan pyörien töytäisseen näkövammaista kulkijaa tai opaskoiraa. Yhdistyksen mukaan myös muiden kävelijöiden kanssa törmäilyt ovat yleisiä. Sekä pyöräilijät että muut jalankulkijat ovat lukuisia kertoja huomauttaneet näkövammaisille viivan väärällä puolella kulkemisesta. Taksiyrittäjän mukaan taksin on ajettava jalkakäytävälle tai pyörätielle liikuntarajoitteista matkustaa noustessaan tai jättäessään (kuva 14). Tällöin invataksista poistuva voi joutua yllättäen pyörätielle. Matkustajan lisäksi pyöräilijä joutuu väistämään invataksia. Kuva 14. Invataksista poistuva joutuu varomaan pyöräilijöitä ja pyöräilijät väistämään invataksia. Kuva 15. Maalatut viivat aiheuttavat ongelmia näkövammaisten liikkumiselle. Mutkittelevan maalatun viivan havainnointi vilkkaassa liikenteessä on näkövammaiselle erittäin hankalaa eikä viivaa voi erottaa valkoisella kepillä tun- 12 Hämeenkadun ja Itsenäisyydenkadun pyörätiekokeilu