- Yhteenveto VTT:n menetelmistä ja mittauksista

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "- Yhteenveto VTT:n menetelmistä ja mittauksista"

Transkriptio

1 TUTKIMUSRAPORTTI VTT-M Kaupunkibussien päästötietokanta - Yhteenveto VTT:n menetelmistä ja mittauksista Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Kimmo Erkkilä, Petri Laine, Juhani Laurikko Julkinen

2

3 2 (10) Sisällysluettelo 1 Johdanto Mittausmenetelmä Tulokset Liitteet...10

4 3 (10) 1 Johdanto Tässä raportissa esitetään VTT:n kaupunkibussien päästötietokanta, sen taustalla olevat projektit ja niissä käytetyt mittausmenetelmät. VTT:n keräämä tietokanta koostuu vuosien aikana mitattujen kaupunkibussien päästötuloksista. Tietokantaan kerätyt tulokset ovat keskenään vertailukelpoisia, ja se on laajuudessaan poikkeuksellisen kattava, maailmanlaajuisestikin arvioituna. Uusien mittausten myötä tietokanta päivittyy jatkuvasti sekä uusien ajoneuvoyksilöiden että käytössä olevien autojen seurantamittausten myötä. Tietokannan perusteella on mahdollista määrittää ajoneuvotyyppien päästösuorituskyky sekä euro-luokan keskiarvona että yksilöidympänä merkki- ja euroluokkakohtaisena keskiarvona. Ajoneuvojen seurannan kautta voidaan tehdä johtopäätöksiä myös kilometrikertymän vaikutuksesta ajoneuvojen suorituskyvyn pysyvyyteen. Kaupunkibussien päästö- ja energiankulutustutkimusta on VTT:llä toteutettu useassa projektikokonaisuudessa. Projektit kattavat sekä bussi- että kuorma-autokaluston tutkimuksen. Ajoneuvojen päästösuorituskyvyn ja energiatehokkuuden lisäksi tutkimuksen aiheena on ollut mm. raskaan ajoneuvokaluston turvallisuus. Kaupunkibussien päästötutkimus aloitettiin VTT:llä laajemmin vuonna 2002 uuden raskaan kaluston tutkimuslaboratorion valmistuttua. Ensimmäiseen vuodet käsittäneeseen Bussikaluston pakokaasupäästöjen evaluiointi (RAKEBUS) -projektiin osallistuivat seuraavat tahot: Pääkaupunkiseudun Yhteistyövaltuuskunta YTV Helsingin Kaupungin Liikennelaitos, Suunnitteluyksikkö Liikenne- ja viestintäministeriö Gasum Oy Vägverket (Ruotsi) The International Association for Natural Gas Vehicles (Uusi-Seelanti) VTT Prosessit RAKEBUS-projektissa yhtenä keskeisenä tavoitteena oli selvittää erityyppisten kaupunkibussien päästöt todellisessa ajossa. Kaupunkibussien, kuten muidenkin raskaiden autojen, moottorit hyväksytään moottorikokeen perusteella irrallisina ottamatta huomioon ajoneuvon muita ominaisuuksia tai kuormitusprofiileja, joten tyyppihyväksymistestien tulokset eivät ole sovellettavissa todellisen liikenteen päästöjen arvioimiseen. Alkuperäinen tutkimussuunnitelma kuvasi bussiosuutta seuraavasti: Bussihankkeessa perimmäisenä tavoitteena on edistää uusien puhtaiden ja energiatehokkaiden teknologioiden käyttöönottoa bussiliikenteessä ja siten edistää bussiliikenteen kilpailukykyä ja haluttavuutta. Osatehtävässä kehitetään bussiliikenteen käyttöön autojen suorituskykyä (päästöt, energiankulutus ja mahdollisesti myös melu) mittaava arviointijärjestelmä. Metodiikkaa tullaan käyttämään sekä uusien ajoneuvotekniikoiden evaluointiin että jo käytössä olevien autojen todellisen ympäristöllisen suorituskyvyn mittaamiseen. Tieto eri automallien ja pakokaasunpuhdistustekniikoiden todellisesta suorituskyvystä antaa pohjaa kehittää kilpai-

5 4 (10) luttamisen kriteerejä oikeudenmukaiseen ja taloudellisesti järkevään suuntaan. Tietoa voidaan käyttää ohjailemaan tulevia kalustovalintoja. Tämän jälkeen kaupunkibussien tutkimustoimintaa on jatkettu RASTU Raskas ajoneuvokalusto: Turvallisuus, ympäristöominaisuudet ja uusi tekniikka ja HDENIQ Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo projekteissa. Kertyneiden mittausten myötä on muodostunut myös selvä kuva ajoneuvojen teknisestä kehityksestä päästöjen ja energian käytön osalta. Tämä tieto on julkisesti saatavilla ja käytettävissä projektijulkaisujen muodossa Projektikokonaisuudet, joissa bussitutkimusta on toteutettu ja internet-osoitteet lisätiedonhaulle: RAKEBUS RASTU HDENIQ Kuva 1. VTT ajoneuvotutkimusta on toteutettu laajasti suurten projektikokonaisuuksien alla

6 5 (10) 2 Mittausmenetelmä VTT:n raskaiden ajoneuvojen tutkimuslaboratoriossa on alustadynamometrin, moottoridynamometrin ja täyden virtaaman keräys- ja laimennuslaitteiston (CVS) lisäksi monipuolinen analyysilaitteisto erikoispakokaasumittauksiin, mukaan lukien laitteistot hiukkasten yksityiskohtaiseen karakterisointiin (mm. massaemissio, kokoluokittelu, lukumäärälaskenta). Froude Consinen valmistaman alustadynamometrin rullan halkaisija on 2,5 metriä, ja sen tehon vastaanottokyky (jatkuva) on 300 kw. Dynamometri on varustettu erittäin nopealla säätöjärjestelmällä ja sähköisellä inertian simuloinnilla mahdollistaen dynaamisen testauksen (transienttitestauksen). Inertian simulointi on säädettävissä alueella kg, eli laittaiestolla kyetään jäljittelemään jopa maksimiin kuormattua ajoneuvoyhdistelmää, jonka kokonaismassa on 60 tonnia. Säännellyt pakokaasukomponentit mitataan Direktiivin 1999/96/EC vaatimukset täyttävän täyden virtaaman CVS laitteiston (Pierburg CVS-120-WT) ja analysaattorijärjestelmän (Pierburg AMA 4000) avulla. Koska mittaukset tehdään dynaamisia ajosyklejä käyttäen, pakokaasumittaus tapahtuu periaatteessa samalla tavalla kuin henkilöautojen alustadynamometrimittauksissa tai transienttityyppisissä ETC moottorimittauksissa, eli pakokaasuista määritetään hetkelliset pitoisuudet ja yhdistämällä ne hetkelliseen pakokaasuvirtaamaan, saadaan laskettua massaemission kunakin ajanhetkenä. Lisäksi kerätään osavirtanäyte koko kokeen (tai osasyklin) ajalta näytepussiin henkilöautojen testin tapaan. Siitä saatavaa keskiarvotulosta voidaan verrata hetkellisten emissiotasojen kautta laskettuun kokonaistulokseen. Kuten jo edellä todettiin, raskaiden ajoneuvomoottorien hyväksymistestaus tapahtuu moottorikokeina. Mitään normitestiä kokonaisille ajoneuvoille ei ole. VTT:llä tunnistettiin kuitenkin tarve luoda raskaiden ajoneuvojen alustadynamometrimittauksiin hyväksytty mittausmenetelmä. Niinpä VTT kehitti oman, olemassa oleviin elementteihin perustuvan mittausmenetelmänsä. Näitä elementtejä ovat henkilö- ja pakettiautojen pakokaasupäästöjen hyväksymiseen käytettävä alustadynamometrimittaus (70/220/EEC), muuttuvakuormituksinen, transienttityyppinen ETC testi raskaille ajoneuvomoottoreille (1999/96/EC) ja amerikkalainen suositus Recommended Practice for Measuring Fuel Economy and Emissions of Hybrid-Electric and Conventional Heavy-Duty Vehicles (SAE J2711). VTT:n mittausmenetelmän elementit on esitetty kuvassa 1. Menetelmä kattaa sekä pakokaasumittaukset että polttoaineen kulutuksen mittaukset. Kesäkuussa 2003 Mittatekniikan Keskuksen (MIKES) alaisena toimiva akkreditointielin FINAS myönsi VTT.n menetelmälle akkreditoinnin (FINAS T125, VTT:n oma mittausmenetelmä, koodi MK02E). Nykyinen akkreditointitunnus on FINAS T259.

7 6 (10) Henkilö- ja pakettiautojen pakokaasumittaukset alustadynamometrissa 70/220/EEC 91/441/EEC 98/69/EC Raskaan kaluston moottorien pakokasumittaukset 96/1999/EC Raskaiden ajoneuvojen mittaukset alustadynamometrissa VTT PRO Raskaiden ajoneuvojen mittaukset alustadynamometrissa SAE J2711 Yleiset turvallisuusohjeet Kuva 2. VTT akkreditoidun raskaiden ajoneuvojen alustadynamometrimittauksen elementit. Kuva 3. Laboratoriossa vallitsee vakiolämpötila mahdollisimman tarkan toistettavuuden saavuttamiseksi.

8 7 (10) Tietokanta koostuu alustadynamometrilla ajettujen testien tuloksista. Tutkimusmenetelmän mukaisesti alustadynamometrilla suoritetaan Braunschweig -kaupunkibussisykli käyttäen ajoneuvon kuormituksena puolta nimelliskuormasta. Testisyklin aikana kertyneet ympäristöpäästöt ja polttoaineen kulutus ilmoitetaan massoina ajomatkaan suhteutettuna [g/km]. Ajo-ohjelmana käytetty Braunschweig-sykli on saksalaisperäinen, mutta yleisesti tunnettu ja laajalti käytetty varsinkin kaupunkiliikenteen bussien mittaamisessa. Sykli on tallennus ajoneuvon nopeudesta ajan suhteen, ja se kuvaa vertailumittausten mukaan hyvin myös Helsingin keskustan tyyppistä ajoa (Kuva 4). Todellisesta ajosuoritteesta tallennettu nopeus/aikaprofiili toistetaan kaikilla tutkimuksen ajoneuvoilla. Toisin sanoen kaikilla ajoneuvoilla toteutetaan samanlainen ajosuorite. Tämä on keskeisen tärkeää ajoneuvojen vertailukelpoisuuden saavuttamiseksi. Erityyppisillä ajosuoritteilla ajoneuvojen suorituskyky ei ole vertailukelpoinen. VTT:n menetelmässä ajoneuvo lämmitetään ennen mittauksia ajamalla puoli tuntia nopeudella 80 km/h. Tämän jälkeen ajoneuvon tila vakioidaan ajamalla yksi kokonainen mittasykli, esim. Braunschweig-sykli (1740 s). Vakioinnin jälkeen suoritetaan kaksi peräkkäistä testiajoa, joiden tuloksien keskiarvo on varsinainen ilmoitettava tulos. Mittaus tapahtuu normaalissa huoneenlämmössä. VTT käyttää kaupunkibussien seurantamittauksissa tavallista jakeluasemilta saatavaa kauppalaatuista, kevät-, kesä- ja syyskäyttöön tarkoitettua (-5/-15) dieselpolttoainetta (Neste). Polttoaine-erät hankitaan VTT:lle n. kaksi kertaa vuodessa ja niistä otetaan kontrollinäytteet, jotka arkistoidaan. Ajoneuvon polttoaineen kulutus testin aikana mitataan ulkoisesta polttoainesäiliöstä punnitsemalla, nykyään myös kaasuajoneuvojen osalta. Polttoaineen punnitusmenettely otettiin käyttöön maakaasuautoille 2009, jota aikaisemmat polttoaineenkulutustulokset on määritelty laskennallisesti pakokaasupäästöistä (normaali käytäntö mm. henkilöautojen tyyppihyväksymismittauksissa). Kaupunkibussien ajovastuksina käytetään vastuksia, jotka on määritetty kullekin ajoneuvoluokalle rullauskokeilla käyttäen kuormana puolta nimelliskuormasta. Puolikuorma antaa kuvan ajoneuvojen keskimääräisestä suorituskyvystä. Kuorman vaikutus runsaasti kiihdytyksiä ja jarrutuksia sisältävässä Braunschweig-syklissä on merkittävä, sillä ajoneuvon massan kiihdyttämiseen käytetään n. 80 % vetopyörälle tuodusta energiasta. Tyypillisesti vetopyörälle tuodusta työstä n. 20 % kuluu vierinvastuksen voittamiseen, n. 10% ilmanvastuksen voittamiseen ja loput n. 70% muutetaan jarruissa lämmöksi. Painon vaikutus Braunschweig-syklissä on keskimäärin n. 2,1 l/100 km jokaista tuhatta kiloa kohden. On siis huomionarvoista ja tärkeää, että ajoneuvojen testaus tapahtuu vakio-olosuhteissa ja vakiokuormituksella. Vain sillä tavalla voidaan ajoneuvojen välistä vertailua suorittaa millään uskottavalla tasolla. VTT:n raskaan kaluston laboratorio on rakennettu vastaamaan näitä vaatimuksia, kuten myös VTT:n käyttämät mittausmenetelmät ottavat huomioon tarvittavat yksityiskohdat luotettavien tutkimustulosten tuottamiseksi. Mittausmenetelmiä on kuvattu tarkemmin liitteenä olevassa raskaan kaluston alustadynamometrimittausten menetelmien yhteenvedossa (Liite 1.).

9 8 (10) 70 Braunschweig Speed [km/h] Time [s] Kuva 4 Braunschweig kaupunkibussisyklin nopeus aika profiili 3 Tulokset Keskiarvotulokset on jaoteltu kahdella tavalla. Toisaalta ne jakautuvat Euro-luokkien yleisiksi keskiarvoiksi, eri polttoaineiden mukaan jaoteltuna (Kuva 5) ja toisaalta merkkikohtaisiksi keskiarvoiksi, polttoaineen ja euroluokan mukaan jaoteltuina (Kuva 6). Keskiarvo muodostuu useasta mittauksesta samantyyppisille ajoneuvoille, vaikkakin joitain pääkaupunkiseudulla harvinaisempia ajoneuvoja edustaa joskus vain yksi auto ja sille tehty yksi mittaus. Keskiarvo sisältää mittauksia eri ajoneuvo yksilöistä sekä samojen yksilöiden vuotuisia seurantamittauksia. Mikäli sama yksilö on mitattu useita kertoja, huomioidaan keskiarvossa vain ensimmäinen ja viimeinen mittaus. Kaiken kaikkiaan bussitietokanta käsittää tulokset tällä hetkellä noin 75 erillisestä testistä. Työ kaupunkibussien parissa jatkuu edelleen monipuolisena ja lisää mittauksia tullaan lisäämään tietokantaan säännöllisesti. Taulukko 1. Euroluokka ja polttoaine -kohtaiset keskiarvotulokset. Kaupunkibussien keskiarvotulokset kaksiakselisten ajovastuksilla, Braunschweig-syklissä, puolessa kuormassa Päivitetty Braunschweig Lukumäärä n Ajomäärä Min Max CO g/km HC g/km CH4* g/km NOx g/km PM g/km CO2 g/km CO2 eqv** g/km FC kg/100km Diesel Euro Diesel Euro Diesel Euro Diesel Euro Diesel Euro 5*** Diesel EEV CNG Euro CNG Euro CNG EEV (ind.x) = yksilöin tunniste *Maakaasuautoille käytetty CH4 = THC * 0.95, dieseleille CH4 = 0 ** CO2 ekv = CO * CH4 *** Euro 5 tulokset arvioitu Euro 4 tulosten perusteella FC MJ/km

10 9 (10) Taulukko 2. Ajoneuvomerkki ja euroluokka -kohtaiset keskiarvotulokset. Kaupunkibussien keskiarvotulokset kaksiakselisten ajovastuksilla, Braunschweig-syklissä, puolessa kuormassa Päivitetty Braunschweig Lukumäärä Ajomäärä CO HC CH4* NOX PM CO2 CO2 ekv** Kulutus Kulutus n Min Max g/km g/km g/km g/km g/km g/km g/km kg/100km MJ/km Euro 2 Volvo Euro 2 MB (12l) Euro 2 Scania Euro 2 Renault Euro 3 Volvo (7l) Euro 3 Scania Euro 3 CRT Scania Euro 4 Volvo (7l) Euro 4 Volvo (9l) Euro 4 MB Euro 4 Scania EEV Iveco CRT EEV Volvo EEV Scania Euro 2 CNG Volvo Euro 2 CNG MB Euro 3 CNG Volvo EEV CNG MB EEV CNG MAN (13l) EEV CNG MAN (12l) EEV CNG Iveco (ind.x) = yksilöin tunniste *Maakaasuautoille käytetty CH4 = THC * 0.95, dieseleille CH4 = 0 ** CO2 ekv = CO * CH4

11 10 (10) 4 Liitteet LIITE 1. SUMMARY OF THE METHODOLOGY APPLIED AT VTT FOR MEASUREMENT EXHAUST EMISSIONS AND FUEL CONSUMPTION FROM HEAVY-DUTY VEHICLES USING CHASSIS DYNAMOMETER

12 Juhani Laurikko Kimmo Erkkilä VTT-M Memorandum 1 (4) SUMMARY OF THE METHODOLOGY APPLIED AT VTT FOR MEASUREMENT EXHAUST EMISSIONS AND FUEL CONSUMPTION FROM HEAVY-DUTY VEHICLES USING CHASSIS DYNAMOMETER VTT Emission Control has accreditation from the Finnish accreditation service FINAS 1 for the measurement of regulated exhaust emissions (gaseous and mass of particulate matter) and fuel consumption from heavy-duty road vehicles on a transient-load chassis dynamometer (see Accreditation Certificate FINAS T001, Attachment 1.17) 2 At present, there is no standard or equivalent common guideline for measurements on heavy-duty vehicles on a chassis dynomometer. Therefore, the accreditation is based on an in-house method that the accreditation body has deemed sufficient to grant their approval. This method is a compendium from several existing standards or equivalent prescriptions of procedures that can be applied, parallel to their original application, to the case at hand, as well. These include the following list: Measurement of exhaust emissions (gaseous and particulate mass) from light-duty vehicles, EU (Directive 70/220/EEC, primary amendments regarding measurement and test procedure 91/441/EC and 98/69/EC. Measurement of exhaust emissions (gaseous and particulate mass) from light-duty vehicles, US (Code of Federal Regulations, Title 40, Part 86). Measurement of exhaust emissions (gaseous and particulate mass) from heavy-duty engines for on-road applications, EU (Directive 88/77/EEC, primary amendment regarding measurement and test procedure 1999/96/EC). Chassis dynamometer tes procedure Heavy-duty road vehicles. Surface Vehicle Recommended Practice SAE J2177, issued April Chassis dynamometer simulation of road load using coastdown techniques. Surface Vehicle Recommended Practice SAE J2262, issued April Measurements of exhaust emissions and fuel consumption on heavy vehicles on a chassis dynamometer, (SAEJ2711, Recommended Practice for Measuring Fuel Economy and Emissions of Hybrid-Electric and Conventional Heavy-Duty Vehicles), issued September The complete measurement is a process that includes both the hardware (specifications for the performance) and operational procedure. In the accreditation process at VTT the procedure has been split apart to various sub-processes, and each of these subprocessess were linked to these VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND VTT PROCESSES Biologinkuja 5, Espoo P.O.BOX 1601, FIN VTT FINLAND Tel Fax Business ID

13 2 (4) main reference documents listed above, and some in-house practices, as well, that are in written documentation (but only available in Finnish language at the moment). The following graph (overleaf) breaks down the procedure and lists the relevant references for each main block. As described in the graph, the specifications, calibration etc. of the exhaust sampling, dilution and analysis are according to the European Directive 1999/96/EC for heavy-duty engines. This includes particulate sampling and filter weighing. Determination of the road load coefficients using on-the-road coast-down tests is at large following procedures of the European Directive for light-duty vehicles (passenger cars and vans), i.e. 70/220/EEC, with further amendments like 91/441/EC and 98/69/EC, as well as provisions in SAEJ2264. Also derived from on-road work are the recording of the duty cycles (driving cycles) including momentary road gradient for added reality in simulation of the driving on actual routes. This, however, is based on an in-house method and practice, and used only on road routes for trucks, as for urban busses the gradient is less important. Both driving cycle (speed vs. time) and road gradient (inclination) are carried over to the two VDU units that give the driver the necessary information to be able to follow the desired duty-cycle. Showing the road gradient on a secondary display increases the driver s possibility to keep the vehicle at the right speed. The preparations and setting up of the test vehicles is a combination of practices from the SAE J2711 and in-house methods. It includes using normalised wheel/axle load on driving wheels, and normal tyres, i.e. same set or at least type of tyres are used in all vehicles, only changing size to match vehicle specs, if necessary. Setting up and calibration of the chassis dyno follows the outlines laid down in the European Lightduty vehicle directive, and the SAE Practise in SAEJ2177 and SAEJ2711. Air compressor and cooling fan are both disengaged to decrease variability in engine operation, and air is taken from the external lab air supply and cooling provided by a large diameter fan close-coupled to the vehicle cooling system to provide adequate air flow and cooling effect. However, in some cases when the operation of the cooling fan is an essential part of the engine load, it is left on. Fuel temperature is normalised, and external fuel tank on a digital scale is used for fuel consumption (mass) measurements. Ambient temperature in the test cell is kept constant during the test at normal ambient, ranging from +20 to +25 C. The photograph (overleaf) gives a typical set-up for a truck on the chassis dyno. Running of the test is performed according to the provisions in the European Light-duty vehicle directive, including e.g. tolerances for the deviations from the speed vs. time profile etc. Multiple successive repetitions of the test runs are performed to increase the accuracy of the results. Calculation of the test results are also following the provisions in the European Light-duty vehicle directive (70/220/EEC) with all the relevant amendments taken into consideration.

14 Heavy-duty truck on a chassis dynamometer test set-up at VTT Processes 3 (4)

15 4 (4) Block diagram of the testing procedure for heavy-duty truck on a chassis dynamometer at VTT Processes

Kaupunkibussien päästötietokanta 2013

Kaupunkibussien päästötietokanta 2013 VTT-R-05385-14 Kaupunkibussien päästötietokanta 2013 Yhteenveto VTT:n menetelmistä ja mittauksista Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Veikko Karvonen Julkinen 1 (11) Raportin nimi Kaupunkibussien päästötietokanta

Lisätiedot

Kaupunkibussien päästötietokanta 2011

Kaupunkibussien päästötietokanta 2011 TUTKIMUSRAPORTTI VTT-M-02018-12 Kaupunkibussien päästötietokanta 2011 Yhteenveto VTT:n menetelmistä ja mittauksista Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Petri Laine, Kimmo Erkkilä, Juhani Laurikko Julkinen

Lisätiedot

RASKAAN KALUSTON ENERGIANKÄYTÖN TUTKIMUS

RASKAAN KALUSTON ENERGIANKÄYTÖN TUTKIMUS RASKAAN KALUSTON ENERGIANKÄYTÖN TUTKIMUS HDENERGIA HANKE 2003 2005 RASTU-HANKE 2006 2008 Nils-Olof Nylund www.rastu.fi 1 SUOMI ON KUMIPYÖRIEN VARASSA Suomalainen yhteiskunta ja talouselämä ovat riippuvaisia

Lisätiedot

RASTU - Ajoneuvojen energiankulutus ja päästöt kaupunkiliikenteessä. Rastu päätösseminaari Innopoli 1, Otaniemi 4.11.

RASTU - Ajoneuvojen energiankulutus ja päästöt kaupunkiliikenteessä. Rastu päätösseminaari Innopoli 1, Otaniemi 4.11. RASTU - Ajoneuvojen energiankulutus ja päästöt kaupunkiliikenteessä Rastu päätösseminaari Innopoli 1, Otaniemi 4.11.2009 Kimmo Erkkilä SISÄLTÖ Taustat ja menetelmät Uusien ajoneuvojen energiatehokkuus

Lisätiedot

Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo HDENIQ. TransEco tutkijaseminaari 18.11.2010 Kimmo Erkkilä, VTT

Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo HDENIQ. TransEco tutkijaseminaari 18.11.2010 Kimmo Erkkilä, VTT Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo HDENIQ TransEco tutkijaseminaari 18.11.2010 Kimmo Erkkilä, VTT 2 Sisältö HDENIQ Yleistä Muutamia poimittuja tehtäviä Menetelmäkehitys Energiankäytön jakautuminen

Lisätiedot

RASTU RASKAS AJONEUVOKALUSTO: TURVALLISUUS, YMPÄRISTÖOMINAISUUDET JA UUSI TEKNIIKKA. Interaction 6.8.2007 Kimmo Erkkilä & Nils-Olof Nylund

RASTU RASKAS AJONEUVOKALUSTO: TURVALLISUUS, YMPÄRISTÖOMINAISUUDET JA UUSI TEKNIIKKA. Interaction 6.8.2007 Kimmo Erkkilä & Nils-Olof Nylund RASTU RASKAS AJONEUVOKALUSTO: TURVALLISUUS, YMPÄRISTÖOMINAISUUDET JA UUSI TEKNIIKKA Interaction 6.8.2007 Kimmo Erkkilä & Nils-Olof Nylund LAAJAT TUTKIMUSHANKKEET Päättynyt tutkimusvaihe 2003-2005 - Raskaan

Lisätiedot

Taulukko 1. Bussien keskimääräisiä päästökertoimia. (www.rastu.fi)

Taulukko 1. Bussien keskimääräisiä päästökertoimia. (www.rastu.fi) MUISTIO 7.5.2010 VTT-M-04216-10 Nils-Olof Nylund LIIKENNEPOLTTOAINEIDEN LAATUPORRASTUS LÄHIPÄÄSTÖJEN PERUSTEELLA Tausta Parafiinisen dieselpolttoaineen ja metaanin (maakaasu/biokaasu) voidaan kiistatta

Lisätiedot

HDENIQ Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo. Tilannekatsaus

HDENIQ Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo. Tilannekatsaus HDENIQ Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo Tilannekatsaus TransEco tutkijaseminaari 3.11.2011 Kimmo Erkkilä, VTT Petri Laine, VTT Hannu Kuutti, VTT Micke Bergman, VTT Paula Silvonen, VTT 2 Sisältö

Lisätiedot

Bussiliikenteen kilpailuttamiskriteerit ja ympäristöbonus

Bussiliikenteen kilpailuttamiskriteerit ja ympäristöbonus Bussiliikenteen kilpailuttamiskriteerit ja ympäristöbonus Kestävien hankintojen vuosiseminaari 1.4.2014 HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Tausta 2. Kilpailuttamisperiaatteet 3. Ympäristöbonus

Lisätiedot

Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta

Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta Ympäristökriteerit osana kokonaistaloudellisuutta Esimerkkinä kuljetuspalvelut Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa, Tampere 7.11.2012 Tutkija Katriina Alhola Suomen ympäristökeskus,

Lisätiedot

Raskaiden ajoneuvojen energiatehokkuus ja sähköajoneuvot

Raskaiden ajoneuvojen energiatehokkuus ja sähköajoneuvot Raskaiden ajoneuvojen energiatehokkuus ja sähköajoneuvot TransEco vuosiseminaari 3.11.2011 Johtaja Reijo Mäkinen Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä (HSL) HSL:n strategia 2018 vähäpäästöinen liikenne

Lisätiedot

Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ

Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Petri Saari HSL Helsingin seudun liikenne 07.09.2010 JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Joukkoliikenteen uudelleenorganisointi 1.1.2010 alkaen HKL HKL-Rv HKL-Metro HKL-Infra SL Oy Helsingin seudun liikenne

Lisätiedot

Kehittyvä bussitekniikka ja vaihtoehtoiset energiamuodot

Kehittyvä bussitekniikka ja vaihtoehtoiset energiamuodot Kehittyvä bussitekniikka ja vaihtoehtoiset energiamuodot Seminaari Messukeskus -kuntayhtymä Kymmenen vuotta yhteistyötä VTT:n kanssa RAKEBUS RASTU HDENIQ HDENIQ kaupunkibussien päästötietokanta HSL:n kannalta

Lisätiedot

VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND JÄLKIASENNETTAVIEN PAKOKAASUN PUHDISTUSLAITTEISTOJEN ARVIOINTI

VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND JÄLKIASENNETTAVIEN PAKOKAASUN PUHDISTUSLAITTEISTOJEN ARVIOINTI 1 JÄLKIASENNETTAVIEN PAKOKAASUN PUHDISTUSLAITTEISTOJEN ARVIOINTI 2 UUSIEN PÄÄSTÖMÄÄRÄYSTEN VOIMAANTULO EURO 4 uudet tyypit 1.10.2005 kaikki uutena myytävät autot 1.10.2006 EURO 5 uudet tyypit 1.10.2008

Lisätiedot

RASKAAN AUTOKALUSTON PAKOKAASUPÄÄSTÖT

RASKAAN AUTOKALUSTON PAKOKAASUPÄÄSTÖT RASKAAN AUTOKALUSTON PAKOKAASUPÄÄSTÖT Nils-Olof Nylund & Kimmo Erkkilä VTT Prosessit Mobile 2 päättöseminaari 10.12.2003 2 ASIAT VOISIVAT PÄÄSTÖJEN OSALTA OLLA HUONOMMINKIN! Kuva: Markku Ikonen (Tanzania

Lisätiedot

TUTKIMUSSELOSTUS PRO3/P3018/05 25.4.2005 BUSSIKALUSTON PAKOKAASUPÄÄSTÖJEN EVALUOINTI: YHTEENVETORAPORTTI 2002-2004. Nils-Olof Nylund & Kimmo Erkkilä

TUTKIMUSSELOSTUS PRO3/P3018/05 25.4.2005 BUSSIKALUSTON PAKOKAASUPÄÄSTÖJEN EVALUOINTI: YHTEENVETORAPORTTI 2002-2004. Nils-Olof Nylund & Kimmo Erkkilä TUTKIMUSSELOSTUS PRO3/P3018/05 25.4.2005 BUSSIKALUSTON PAKOKAASUPÄÄSTÖJEN EVALUOINTI: YHTEENVETORAPORTTI 2002-2004 Kirjoittajat: Nils-Olof Nylund & Kimmo Erkkilä Suorittajaorganisaatio ja osoite VTT Prosessit,

Lisätiedot

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER

LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-CONS CONSISTENCY TRANSMITTER LYTH-INSTRUMENT OY has generate new consistency transmitter with blade-system to meet high technical requirements in Pulp&Paper industries. Insurmountable advantages are

Lisätiedot

Ympäristöystävällisen. kaupunkiliikenteen. kehittäminen Helsingissä, linja-autot. 16.09.2009 Petri Saari HKL

Ympäristöystävällisen. kaupunkiliikenteen. kehittäminen Helsingissä, linja-autot. 16.09.2009 Petri Saari HKL Ympäristöystävällisen kaupunkiliikenteen kehittäminen Helsingissä, linja-autot 16.09.2009 Petri Saari HKL Miten bussiliikenteen päästöjä vähennetään Helsingissä nyt ja tulevaisuudessa. Ympäristöystävällinen

Lisätiedot

RASTU Uusimpien raskaiden ajoneuvojen todellinen suorituskyky. Liikenteen ympäristöhaasteet seminaari Kimmo Erkkilä

RASTU Uusimpien raskaiden ajoneuvojen todellinen suorituskyky. Liikenteen ympäristöhaasteet seminaari Kimmo Erkkilä RASTU Uusimpien raskaiden ajoneuvojen todellinen suorituskyky Liikenteen ympäristöhaasteet seminaari 4.12.2007 Kimmo Erkkilä SISÄLTÖ Pakokaasumääräysten lainsäädäntö Raskaiden ajoneuvojen päästöjen vähennystekniikat

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY PÖYRY FINLAND OY, ENERGIA, MITTAUSPALVELUT

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY PÖYRY FINLAND OY, ENERGIA, MITTAUSPALVELUT T062/A21/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY PÖYRY FINLAND OY, ENERGIA, MITTAUSPALVELUT PÖYRY FINLAND OY, ENERGY, MEASUREMENT SERVICES

Lisätiedot

KILPAILUTUS KANNUSTAA PUHTAAMPIEN BUSSIEN KÄYTTÖÖN

KILPAILUTUS KANNUSTAA PUHTAAMPIEN BUSSIEN KÄYTTÖÖN KILPAILUTUS KANNUSTAA PUHTAAMPIEN BUSSIEN KÄYTTÖÖN Reijo Mäkinen 4.12.2007 Sisältö YTV:n tehtävä Bussipalveluiden kilpailuttaminen HKL:n, YTV:n ja Neste Oilin biopolttoainehanke Yhteenveto MISSIO YTV tuottaa

Lisätiedot

Joukkoliikenteen kilpailuttamiskriteerit ponnistavat tutkimuksesta ja hankintalainsäädännöstä

Joukkoliikenteen kilpailuttamiskriteerit ponnistavat tutkimuksesta ja hankintalainsäädännöstä Joukkoliikenteen kilpailuttamiskriteerit ponnistavat tutkimuksesta ja hankintalainsäädännöstä TransEco-päättöseminaari HSL Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Tausta 2. Kilpailuttamisperiaatteet

Lisätiedot

RASKAS AJONEUVOKALUSTO: TURVALLISUUS,YMPÄRISTÖOMINAI- SUUDET JA UUSI TEKNIIKKA RASTU Vuosiraportti 2006

RASKAS AJONEUVOKALUSTO: TURVALLISUUS,YMPÄRISTÖOMINAI- SUUDET JA UUSI TEKNIIKKA RASTU Vuosiraportti 2006 PROJEKTIRAPORTTI VTT-R-04802-07 25.5.2007 (Päivitetty ) RASKAS AJONEUVOKALUSTO: TURVALLISUUS,YMPÄRISTÖOMINAI- SUUDET JA UUSI TEKNIIKKA RASTU Vuosiraportti 2006 Kirjoittajat Toimittanut Nils-Olof Nylund

Lisätiedot

Kaupunkibussien polttoaineenkulutus ja pakokaasupäästöt

Kaupunkibussien polttoaineenkulutus ja pakokaasupäästöt ESPOO 2007 VTT TIEDOTTEITA 2372 Nils-Olof Nylund, Kimmo Erkkilä & Tuukka Hartikka Kaupunkibussien polttoaineenkulutus ja pakokaasupäästöt Uusimman dieseltekniikan suorituskyky VTT TIEDOTTEITA RESEARCH

Lisätiedot

LUETTELON KOPIOINTI ILMAN VALMISTAJAN LUPAA ON KIELLETTY ANY COPYING WITHOUT PERMISSION IS FORBIDDEN

LUETTELON KOPIOINTI ILMAN VALMISTAJAN LUPAA ON KIELLETTY ANY COPYING WITHOUT PERMISSION IS FORBIDDEN Henkilö- ja pakettiautot / Passenger cars and commercial vehicles Kuorma- ja linja-autot / Trucks and buses Traktori, maatalous- ja työkoneet / Tractors, farm and construction equipment Merimoottorit /

Lisätiedot

Linja-autoliikenteen uudet teknologiat ja polttoaineet. Liikenteen cleantech-hankinnat Veikko Karvonen, tutkija VTT

Linja-autoliikenteen uudet teknologiat ja polttoaineet. Liikenteen cleantech-hankinnat Veikko Karvonen, tutkija VTT Linja-autoliikenteen uudet teknologiat ja polttoaineet Liikenteen cleantech-hankinnat Veikko Karvonen, tutkija VTT Esityksen sisältö mitä uutta linjaautoliikenteen teknologiassa Ympäristöystävällisyyden

Lisätiedot

RASKAAN KALUSTON ENERGIANKÄYTÖN TUTKIMUS

RASKAAN KALUSTON ENERGIANKÄYTÖN TUTKIMUS RASKAAN KALUSTON ENERGIANKÄYTÖN TUTKIMUS HDENERGIA HANKKEEN (2003 2005) YHTEENVETO RASTU- HANKKEEN (2006 2008) YLEISESITTELY Nils-Olof Nylund www.motiva.fi/raskaskalusto www.rastu.fi 1 SUOMI ON KUMIPYÖRIEN

Lisätiedot

Rakebus Projektin loppuraportti

Rakebus Projektin loppuraportti ASIAKASRAPORTTI VTT-CR-00462-17 13.3.2017 Rakebus 2016 - Projektin loppuraportti Kirjoittaja: Petri Söderena Luottamuksellisuus: Julkinen 1 (19) Raportin nimi Rakebus 2016 - Projektin loppuraportti Asiakkaan

Lisätiedot

RASKAS AJONEUVOKALUSTO: TURVALLISUUS,YMPÄRISTÖOMINAI SUUDET JA UUSI TEKNIIKKA RASTU Vuosiraportti 2007

RASKAS AJONEUVOKALUSTO: TURVALLISUUS,YMPÄRISTÖOMINAI SUUDET JA UUSI TEKNIIKKA RASTU Vuosiraportti 2007 PROJEKTIRAPORTTI VTT R 04621 08 RASKAS AJONEUVOKALUSTO: TURVALLISUUS,YMPÄRISTÖOMINAI SUUDET JA UUSI TEKNIIKKA RASTU Vuosiraportti 2007 Kirjoittajat Toimittanut Nils Olof Nylund Julkisuus: Julkinen Suorittajaorganisaatio

Lisätiedot

RASKAIDEN AJONEUVOJEN TUTKIMUSHANKE RASTU

RASKAIDEN AJONEUVOJEN TUTKIMUSHANKE RASTU 1 RASKAIDEN AJONEUVOJEN TUTKIMUSHANKE RASTU Nils-Olof Nylund Liikenteen ympäristöhaasteet 4.12.2007 2 MÄÄRITELMÄT Paikallinen ympäristöongelma Ongelma joka uhkaa terveyttäsi ja hyvinvointiasi jo tänään

Lisätiedot

Polttoaineen kulutus kauppalaatuisilla bensiineillä 95E10 ja 98E5

Polttoaineen kulutus kauppalaatuisilla bensiineillä 95E10 ja 98E5 Polttoaineen kulutus kauppalaatuisilla bensiineillä 95E10 ja 98E5 Juhani Laurikko Principal Scientist VTT 6.6.2011 3.6.2011 2 TAUSTAT EU:n pakottavana tavoitteena on lisätä bioenergian käyttöä myös liikenteessä

Lisätiedot

Autojen todelliset päästöt liikenteessä

Autojen todelliset päästöt liikenteessä VTT TECHNICAL RESEARCH CENTRE OF FINLAND LTD Autojen todelliset päästöt liikenteessä 41. Ilmansuojelupäivät Lappeenranta, 28 29.8.2016 Juhani Laurikko, VTT Lainsäädännön perusteita Pakokaasupäästöjä rajoitetaan

Lisätiedot

SUOMEN OSALLISTUMINEN COST 346 PROJEKTIIN RASKAIDEN AJONEUVOJEN PÄÄSTÖT JA POLTTOAINEENKULUTUS

SUOMEN OSALLISTUMINEN COST 346 PROJEKTIIN RASKAIDEN AJONEUVOJEN PÄÄSTÖT JA POLTTOAINEENKULUTUS M2T0024 SUOMEN OSALLISTUMINEN COST 346 PROJEKTIIN RASKAIDEN AJONEUVOJEN PÄÄSTÖT JA POLTTOAINEENKULUTUS Jussi Sauna-aho ja Jari Gröhn Liikenne- ja viestintäministeriö Olavi H. Koskinen Tiehallinto 91 MOBILE2-vuosiraportti

Lisätiedot

Efficiency change over time

Efficiency change over time Efficiency change over time Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 14.11.2007 Contents Introduction (11.1) Window analysis (11.2) Example, application, analysis Malmquist index (11.3) Dealing with panel

Lisätiedot

TransEco-tutkimusohjelma 2009 2013. Showdown. Katsaus ohjelman tärkeimpiin tuloksiin ja vaikuttavuuteen

TransEco-tutkimusohjelma 2009 2013. Showdown. Katsaus ohjelman tärkeimpiin tuloksiin ja vaikuttavuuteen TransEco-tutkimusohjelma 2009 2013 Tieliikenteen energiansäästö ja uusiutuva energia Showdown Katsaus ohjelman tärkeimpiin tuloksiin ja vaikuttavuuteen Juhani Laurikko, VTT TransEco pähkinänkuoressa Nelisen

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T259/M10/2017 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(10) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY, ÄLYKÄS TEOLLISUUS JA ENERGIAJÄRJESTELMÄT SEKÄ LUONNONVARA-

Lisätiedot

Jälkiasennettavat pakokaasujen puhdistuslaitteet. Arno Amberla 5.12.2007 1 1. Version 20071130

Jälkiasennettavat pakokaasujen puhdistuslaitteet. Arno Amberla 5.12.2007 1 1. Version 20071130 Jälkiasennettavat pakokaasujen puhdistuslaitteet Arno Amberla Version 20071130 5.12.2007 1 1 Sisältö Jälkiasennettavat pakokaasujen puhdistuslaitteet Proventia Yleistä jälkiasennuksista Teknologiat bensiinimoottorit

Lisätiedot

MAA JA BIOKAASUN KÄYTTÖ BUSSIEN SEUTULIIKENTEESSÄ

MAA JA BIOKAASUN KÄYTTÖ BUSSIEN SEUTULIIKENTEESSÄ 1 MAA JA BIOKAASUN KÄYTTÖ BUSSIEN SEUTULIIKENTEESSÄ Reijo Mäkinen Yksikön päällikkö Joukkoliikenneyksikkö 2 SISÄLTÖ YTV:n liikenneosaston tehtävät YTV:n vastuulla oleva liikennöinti Palvelujen ostokriteerit

Lisätiedot

Kestävät Hankinnat Öljytuotteiden Hankintayhtiössä. Timo Huhtisaari 1.4.2014

Kestävät Hankinnat Öljytuotteiden Hankintayhtiössä. Timo Huhtisaari 1.4.2014 Kestävät Hankinnat Öljytuotteiden Hankintayhtiössä Timo Huhtisaari 1.4.2014 Problems cannot be solved at the same level of awareness that created them Albert Einstein Ilmasto on lämmennyt 1950 luvulta

Lisätiedot

Raskas kalusto ja työkoneet, Euro VI/StageV

Raskas kalusto ja työkoneet, Euro VI/StageV Raskas kalusto ja työkoneet, Euro VI/StageV Keijo Kuikka Teollisuuden polttonesteet seminaari 9.9.2015 Tampere Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Raskas kalusto ja Euro VIpäästövaatimukset Euro

Lisätiedot

TÄUBLER OY. Vuorimiehenkatu Helsinki Finland. Puh: Fax:

TÄUBLER OY. Vuorimiehenkatu Helsinki Finland. Puh: Fax: TÄUBLER OY Vuorimiehenkatu 21 00140 Helsinki Finland Puh: 09-175 491 Fax: 09-175 735 TÄUBLER OY Perustettu vuonna 1990 Itsenäinen suomalainen yritys Myy ja markkinoi edustamiaan tuotteita; SIEMENS H+H

Lisätiedot

MIKES, Julkaisu J3/2000 MASS COMPARISON M3. Comparison of 1 kg and 10 kg weights between MIKES and three FINAS accredited calibration laboratories

MIKES, Julkaisu J3/2000 MASS COMPARISON M3. Comparison of 1 kg and 10 kg weights between MIKES and three FINAS accredited calibration laboratories MITTATEKNIIKAN KESKUS CENTRE FOR METROLOGY AND ACCREDITATION Julkaisu J3/2000 MASS COMPARISON M3 Comparison of 1 kg and 10 kg weights between MIKES and three FINAS accredited calibration laboratories Kari

Lisätiedot

Voiteluaineiden vaikutus raskaiden ajoneuvojen polttoaineen kulutukseen. Kari Kulmala Neste Oil Oyj / Komponentit / Perusöljyt

Voiteluaineiden vaikutus raskaiden ajoneuvojen polttoaineen kulutukseen. Kari Kulmala Neste Oil Oyj / Komponentit / Perusöljyt Voiteluaineiden vaikutus raskaiden ajoneuvojen polttoaineen kulutukseen Kari Kulmala Neste Oil Oyj / Komponentit / Perusöljyt 1 Esityksen sisältö: Yleistä tietoa moottoriöljyistä ja niiden viskositeettiluokituksesta

Lisätiedot

Henkilöautoliikenteen energiatehokkuuden parantaminen käyttäjälähtöisin toimin EFFICARUSE. TransEco Seminaari Jukka Nuottimäki, VTT

Henkilöautoliikenteen energiatehokkuuden parantaminen käyttäjälähtöisin toimin EFFICARUSE. TransEco Seminaari Jukka Nuottimäki, VTT Henkilöautoliikenteen energiatehokkuuden parantaminen käyttäjälähtöisin toimin EFFICARUSE TransEco Seminaari 3.11.2011 Jukka Nuottimäki, VTT Polttoaineen kulutus / CO 2 päästö 3.11.2011 2 LIIKENTEEN ENERGIATEHOKKUUDEN

Lisätiedot

Kevytrakennetekniikka ja hybridisointi alentavat polttoaineen kulutusta. Tommi Mutanen Kabus Oy 4.12.2007

Kevytrakennetekniikka ja hybridisointi alentavat polttoaineen kulutusta. Tommi Mutanen Kabus Oy 4.12.2007 Kevytrakennetekniikka ja hybridisointi alentavat polttoaineen kulutusta Tommi Mutanen Kabus Oy 4.12.2007 70 60 Braunschweig Bus Cycle F=ma Speed (km/h) 50 40 30 20 Voima ja massa ovat toisiinsa suoraan

Lisätiedot

BUSSIKALUSTON PAKOKAASUPÄÄSTÖJEN EVALUOINTI : TIIVISTELMÄ

BUSSIKALUSTON PAKOKAASUPÄÄSTÖJEN EVALUOINTI : TIIVISTELMÄ 13.5.2005 BUSSIKALUSTON PAKOKAASUPÄÄSTÖJEN EVALUOINTI 2002 2004: Kirjoittajat: Nils-Olof Nylund & Kimmo Erkkilä Vuosina 2002 2004 VTT:llä mitattiin yhteensä 34 erilaista kaupunkibussia. Autot edustivat

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T259/M09/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(10) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY, ÄLYKÄS TEOLLISUUS JA ENERGIAJÄRJESTELMÄT SEKÄ LUONNONVARA-

Lisätiedot

TEST REPORT Nro VTT-S Air tightness and strength tests for Furanflex exhaust air ducts

TEST REPORT Nro VTT-S Air tightness and strength tests for Furanflex exhaust air ducts TEST REPORT Nro VTT-S-04515-08 19.5.008 Air tightness and strength tests for Furanflex exhaust air ducts Requested by: Hormex Oy TEST REPORT NRO VTT-S-04515-08 1 () Requested by Order Hormex Oy Linnanherrankuja

Lisätiedot

VTT EXPERT SERVICES OY

VTT EXPERT SERVICES OY T001 Liite 1.05 / Appendix 1.05 Sivu / Page 1(10) VTT EXPERT SERVICES OY VTT EXPERT SERVICES LTD. Tunnus Code Yksikkö tai toimintoala Department or section of activity Osoite Address Puh./fax/e-mail/www

Lisätiedot

RASKAS AJONEUVOKALUSTO: TURVALLISUUS, YMPÄRISTÖOMINAI- SUUDET JA UUSI TEKNIIKKA RASTU Yhteenvetoraportti 2006-2008

RASKAS AJONEUVOKALUSTO: TURVALLISUUS, YMPÄRISTÖOMINAI- SUUDET JA UUSI TEKNIIKKA RASTU Yhteenvetoraportti 2006-2008 PROJEKTIRAPORTTI VTT-R-04084-09 2.6.2009 RASKAS AJONEUVOKALUSTO: TURVALLISUUS, YMPÄRISTÖOMINAI- SUUDET JA UUSI TEKNIIKKA RASTU Yhteenvetoraportti 2006-2008 Toimittajat Matti Kytö, Kimmo Erkkilä & Nils-Olof

Lisätiedot

KANNUSTIMET JA RAJOITUKSET Mahdollisuudet vähäpäästöisten ajoneuvojen edistämiseen

KANNUSTIMET JA RAJOITUKSET Mahdollisuudet vähäpäästöisten ajoneuvojen edistämiseen 1 KANNUSTIMET JA RAJOITUKSET Mahdollisuudet vähäpäästöisten ajoneuvojen edistämiseen Nils-Olof Nylund Liikenteen ympäristöhaasteet 4.12.2007 2 SISÄLTÖ Vähäpäästoisten ajoneuvojen määrittelyt Keinovalikoima

Lisätiedot

Capacity Utilization

Capacity Utilization Capacity Utilization Tim Schöneberg 28th November Agenda Introduction Fixed and variable input ressources Technical capacity utilization Price based capacity utilization measure Long run and short run

Lisätiedot

POLTTOAINEEN LAADUN VAIKUTUS POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN RASKAASSA DIESELMOOTTORISSA

POLTTOAINEEN LAADUN VAIKUTUS POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN RASKAASSA DIESELMOOTTORISSA PROJEKTIRAPORTTI PRO3/P5115/04 04.02.2004 POLTTOAINEEN LAADUN VAIKUTUS POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN RASKAASSA DIESELMOOTTORISSA Kirjoittajat Timo Murtonen Julkisuus: Julkinen VTT PROSESSIT Suorittajaorganisaatio

Lisätiedot

HSL:n ympäristöbonusjärjestelmä ja kilpailutuskriteerit

HSL:n ympäristöbonusjärjestelmä ja kilpailutuskriteerit HSL:n ympäristöbonusjärjestelmä ja kilpailutuskriteerit Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa, Motiva, Tampere Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä Sisältö 1. Tausta 2. Kilpailuttamisperiaatteet

Lisätiedot

RASKAAN KALUSTON ENERGIANKÄYTÖN TUTKIMUS

RASKAAN KALUSTON ENERGIANKÄYTÖN TUTKIMUS RASKAAN KALUSTON ENERGIANKÄYTÖN TUTKIMUS HDENERGIA HANKKEEN (2003 2005) YHTEENVETO RASTU- HANKKEEN (2006 2008) YLEISESITTELY Nils-Olof Nylund www.motiva.fi/raskaskalusto www.rastu.fi 1 SUOMI ON KUMIPYÖRIEN

Lisätiedot

Sisällysluettelo Table of contents

Sisällysluettelo Table of contents Sisällysluettelo Table of contents OTC:n Moodlen käyttöohje suomeksi... 1 Kirjautuminen Moodleen... 2 Ensimmäinen kirjautuminen Moodleen... 2 Salasanan vaihto... 2 Oma käyttäjäprofiili... 3 Työskentely

Lisätiedot

PYSTYYKÖ VANHA KALUSTO PUHTAAMPAAN? Petri Saari 14 October 2014

PYSTYYKÖ VANHA KALUSTO PUHTAAMPAAN? Petri Saari 14 October 2014 PYSTYYKÖ VANHA KALUSTO PUHTAAMPAAN? Petri Saari 14 October 2014 Petri Saari 1 PYSTYYKÖ VANHA KALUSTO PUHTAAMPAAN? ESITYKSEN SISÄLTÖ Suomalainen Proventia Emission Control Miksi? Miten? Mihin? Rekisteriotemerkinnät

Lisätiedot

Linja-auton renkaiden energiatehokkuus

Linja-auton renkaiden energiatehokkuus Linja-auton renkaiden energiatehokkuus Renkaan tehtävät Kuorman kantaminen Ohjaaminen Kulun pehmentäminen Vieriminen Voimien välittäminen Kulutuksen kestäminen Renkaiden kehityssuuntia Matalampi ja leveämpi

Lisätiedot

03 PYÖRIEN SIIRTÄMINEN

03 PYÖRIEN SIIRTÄMINEN 78 03 PYÖRIEN SIIRTÄMINEN Wheels and tyres are heavy. Their handling may involve heavy lifting at the workshop. We have developed a logical ergonomic method for transporting wheels. The focus here is our

Lisätiedot

RASTU-SEMINAARI. Liikenteen tilaajan näkökulma. Reijo Mäkinen

RASTU-SEMINAARI. Liikenteen tilaajan näkökulma. Reijo Mäkinen RASTU-SEMINAARI Liikenteen tilaajan näkökulma Reijo Mäkinen 9.5.2006 MISSIO YTV tuottaa laajentuvan pääkaupunkiseudun asukkaille tärkeitä YTV-lain mukaisia tai kuntien YTV:n tehtäviksi sopimia palveluja

Lisätiedot

Moottorikelkkojen pakokaasupäästöt. Tampere 08.10.2004 / ea

Moottorikelkkojen pakokaasupäästöt. Tampere 08.10.2004 / ea Moottorikelkkojen pakokaasupäästöt Tampere 08.10.2004 / ea Lynx XR500 moottorikelkan päästömittauksia Moottori: 500 cm3, 40 kw/7000rpm Mittaustapa: Vakionopeus 60km/h, vetotehot telalta 6kW ja 22kW (max).

Lisätiedot

KAAPELIN SUOJAAMINEN SUOJAMATOLLA

KAAPELIN SUOJAAMINEN SUOJAMATOLLA KAAPELIN SUOJAAMINEN SUOJAMATOLLA Laitteisto koostuu: Kaapelin suojamatosta DAFIGAINE Maton asennuslaitteesta SPIRALERDALEN Motorisoidusta kaapelikelatrailerista DAFISTOCKER. Kaapelikelatraileri mahdollistaa

Lisätiedot

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data

Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Results on the new polydrug use questions in the Finnish TDI data Multi-drug use, polydrug use and problematic polydrug use Martta Forsell, Finnish Focal Point 28/09/2015 Martta Forsell 1 28/09/2015 Esityksen

Lisätiedot

SÄÄSTÖJÄ POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN. Raskaan ajoneuvokaluston energiankäytön tehostaminen

SÄÄSTÖJÄ POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN. Raskaan ajoneuvokaluston energiankäytön tehostaminen SÄÄSTÖJÄ POLTTOAINEEN KULUTUKSEEN Raskaan ajoneuvokaluston energiankäytön tehostaminen RASKAAN AJONEUVOKALUSTON energiankäytön tehostaminen Raskas ajoneuvokalusto käyttää Suomessa vuosittain noin 1 800

Lisätiedot

RAKETRUCK 2004: Euro 3 kuorma-autokaluston polttoaineen kulutus ja pakokaasupäästöt

RAKETRUCK 2004: Euro 3 kuorma-autokaluston polttoaineen kulutus ja pakokaasupäästöt TUTKIMUSSELOSTUS PRO3/P5166/05 10.2.2005 RAKETRUCK 2004: Euro 3 kuorma-autokaluston polttoaineen kulutus ja pakokaasupäästöt Kirjoittajat: Nils-Olof Nylund, Kimmo Erkkilä & Christer Söderström Julkisuus:

Lisätiedot

Other approaches to restrict multipliers

Other approaches to restrict multipliers Other approaches to restrict multipliers Heikki Tikanmäki Optimointiopin seminaari 10.10.2007 Contents Short revision (6.2) Another Assurance Region Model (6.3) Cone-Ratio Method (6.4) An Application of

Lisätiedot

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Exercise 1. (session: )

Exercise 1. (session: ) EEN-E3001, FUNDAMENTALS IN INDUSTRIAL ENERGY ENGINEERING Exercise 1 (session: 24.1.2017) Problem 3 will be graded. The deadline for the return is on 31.1. at 12:00 am (before the exercise session). You

Lisätiedot

Renkaiden virheiden vaikutus energiankulutukseen

Renkaiden virheiden vaikutus energiankulutukseen Renkaiden virheiden vaikutus energiankulutukseen HVAC Apulaitteiden energiankulutus HDENIQ Osku Kaijalainen Aalto yliopisto Koneenrakennustekiikan laitos Auto ja työkonetekniikan tutkimusryhmä Renkaiden

Lisätiedot

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ

3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Puhe ja kieli, 27:4, 141 147 (2007) 3 9-VUOTIAIDEN LASTEN SUORIUTUMINEN BOSTONIN NIMENTÄTESTISTÄ Soile Loukusa, Oulun yliopisto, suomen kielen, informaatiotutkimuksen ja logopedian laitos & University

Lisätiedot

Vuoden 2014 TransSmart ajoneuvotutkimus Trafille

Vuoden 2014 TransSmart ajoneuvotutkimus Trafille TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-01720-15 Vuoden 2014 TransSmart ajoneuvotutkimus Trafille Raportti Trafin vuonna 2014 TransSmart-ohjelman puitteissa rahoittamasta toiminnasta. Kirjoittajat: Luottamuksellisuus:

Lisätiedot

Manuaalivaihteisto. With start stop Iskutilavuus (cm3) 2298 2298 2298 2298 2298 2298 2298 Ruiskutustapa. Direct Common Rail

Manuaalivaihteisto. With start stop Iskutilavuus (cm3) 2298 2298 2298 2298 2298 2298 2298 Ruiskutustapa. Direct Common Rail MOOTTORIT MOOTTORI Manuaalivaihteisto Manuaalivaihteisto Robottivaihteisto Moottorin mallimerkintä 110dCi 125dCi 150dCi 110dCi 135dCi 165dCi 150dCi Päästönormi Euro 5 Euro 5 Euro 5 Euro 5 Euro 5 Euro 5

Lisätiedot

Vetykäsitellyn kasviöljyn käyttö dieselmoottorissa

Vetykäsitellyn kasviöljyn käyttö dieselmoottorissa Vetykäsitellyn kasviöljyn käyttö dieselmoottorissa MOOTTORITEKNIIKAN SEMINAARI DIPOLI Tuukka Hartikka, Neste Oil Oyj Tuukka.hartikka@nesteoil.com Biopolttoainevaihtoehtoja dieselmoottoriin HVO, NExBTL

Lisätiedot

16. Allocation Models

16. Allocation Models 16. Allocation Models Juha Saloheimo 17.1.27 S steemianalsin Optimointiopin seminaari - Sks 27 Content Introduction Overall Efficienc with common prices and costs Cost Efficienc S steemianalsin Revenue

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T297/A01/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(7) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY NOKIA SOLUTIONS AND NETWORKS OY, TYPE APPROVAL Tunnus Code Laboratorio Laboratory Osoite

Lisätiedot

300bar palaminen, uusia tutkimustuloksia. Ossi Kaario

300bar palaminen, uusia tutkimustuloksia. Ossi Kaario 300bar palaminen, uusia tutkimustuloksia Ossi Kaario 300bar palaminen 350 300 250 P (bar) 200 150 100 50 0-50 0 50 100 150 DegCA Alusta Rakentaminen aloitettu 1999 1. versio valmis 2004 2. versio valmis

Lisätiedot

Biodiesel. Alternative Biofuels for Compression Ignition Engines. Influence of Fuel on Emissions and Health. Jorma Jokiniemi

Biodiesel. Alternative Biofuels for Compression Ignition Engines. Influence of Fuel on Emissions and Health. Jorma Jokiniemi Biodiesel Alternative Biofuels for Compression Ignition Engines. Influence of Fuel on Emissions and Health Jorma Jokiniemi Kuopion yliopisto VTT Tampereen teknillinen yliopisto Ecocat Oy SisuDiesel Oy

Lisätiedot

Tutkimuslääkkeiden GMP. Fimea Pirjo Hänninen

Tutkimuslääkkeiden GMP. Fimea Pirjo Hänninen Tutkimuslääkkeiden GMP Fimea 17.1.2017 Pirjo Hänninen Kliinisiä lääketutkimuksia koskeva EU:n asetus Regulation (EU) No 536/2014 Hyväksytty 16.4.2014 (voimaan 28.5. 2016) Kumoaa nykyisen lääketutkimusdirektiivin

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY T197/M15/2016 Liite 1 / Appendix 1 Sivu / Page 1(5) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACCREDITED TESTING LABORATORY KAAKKOIS-SUOMEN AMMATTIKORKEAKOULU OY, TKI JA PALVELUT, KYMILABS SOUTH-EASTERN FINLAND

Lisätiedot

7.4 Variability management

7.4 Variability management 7.4 Variability management time... space software product-line should support variability in space (different products) support variability in time (maintenance, evolution) 1 Product variation Product

Lisätiedot

Kuorma-automarkkinoiden kehitys Euroopassa

Kuorma-automarkkinoiden kehitys Euroopassa Kuorma-automarkkinoiden kehitys Euroopassa SKAL Erikoisjärjestöt Rantasipi Aulanko 11.4.2012 Kuorma-autojen alueellinen kokonaismarkkina Pohjois- Amerikka 235,000 Eurooppa 230,000 Europe 45,000 Euraasia

Lisätiedot

DS-tunnusten haku Outi Jäppinen CIMO

DS-tunnusten haku Outi Jäppinen CIMO DS-tunnusten haku 2013 Outi Jäppinen CIMO 2/2009 DS-tunnukset ECTS- ja DS-tunnusten avulla pyritään edistämään ECTS-järjestelmän sekä tutkintotodistuksen liitteen Diploma Supplementin asianmukaista käyttöä

Lisätiedot

Työkoneiden päästöt kuriin digitaalihydrauliikalla. Dos. Matti Linjama Hydrauliikan ja automatiikan laitos (IHA)

Työkoneiden päästöt kuriin digitaalihydrauliikalla. Dos. Matti Linjama Hydrauliikan ja automatiikan laitos (IHA) Työkoneiden päästöt kuriin digitaalihydrauliikalla Dos. Matti Linjama Hydrauliikan ja automatiikan laitos (IHA) Paljonko tähän työtehtävään tarvitaan tehoa? Yhden lastaussyklin energia m*g*h = 20 kj Yksi

Lisätiedot

Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse

Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse Use of spatial data in the new production environment and in a data warehouse Nordic Forum for Geostatistics 2007 Session 3, GI infrastructure and use of spatial database Statistics Finland, Population

Lisätiedot

TÄYTTÖAUTOMAATIT TÄYTTÖAUTOMAATIT COMPUTER INFLATORS

TÄYTTÖAUTOMAATIT TÄYTTÖAUTOMAATIT COMPUTER INFLATORS 31 S AHCON computer inflators are designed with a view to high quality, precision and long service life. The inflation computers are designed in Denmark and manufactured and tested in our own workshop.

Lisätiedot

Kehittyvät hyötyajoneuvot (IEA COMVEC) Juhani Laurikko TkT, johtava tutkija VTT

Kehittyvät hyötyajoneuvot (IEA COMVEC) Juhani Laurikko TkT, johtava tutkija VTT Kehittyvät hyötyajoneuvot (IEA COMVEC) Juhani Laurikko TkT, johtava tutkija VTT IEA Advanced Motor Fuels Agreement (AMF) Annex 49: Fuel and Technology Alternatives for Commercial Vehicles (COMVEC) Tausta

Lisätiedot

4x4cup Rastikuvien tulkinta

4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Rastikuvien tulkinta 4x4cup Control point picture guidelines Päivitetty kauden 2010 sääntöihin Updated for 2010 rules Säännöt rastikuvista Kilpailijoiden tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen,

Lisätiedot

Biodiesel. Alternative Biofuels for Compression Ignition Engines. Influence of Fuel on Emissions and Health. Jorma Jokiniemi

Biodiesel. Alternative Biofuels for Compression Ignition Engines. Influence of Fuel on Emissions and Health. Jorma Jokiniemi Biodiesel Alternative Biofuels for Compression Ignition Engines. Influence of Fuel on Emissions and Health Jorma Jokiniemi Kuopion yliopisto VTT Tampereen teknillinen yliopisto KTL Tekes Ecocat Oy SisuDiesel

Lisätiedot

PUUTAVARA-AUTOJEN POLTTOAINEEN KULUTUS

PUUTAVARA-AUTOJEN POLTTOAINEEN KULUTUS Projektiryhmä PUUTAVARA-AUTOJEN POLTTOAINEEN KULUTUS Jouni Väkevä, Olavi Pennanen ja Jouko Örn Rahoittajat Metsähallitus, Metsäteollisuus ry, Metsäliitto Osuuskunta, Stora Enso Oyj, UPM-Kymmene Oyj, Vapo

Lisätiedot

Metsien vertailutason määrittäminen taustat ja tilanne

Metsien vertailutason määrittäminen taustat ja tilanne Asia: U 5/2017 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä

Lisätiedot

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013

Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Biokaasu traktori on jo teknisesti mahdollinen maatiloille Nurmesta biokaasua, ravinteet viljelykiertoon - seminaari 26.03.2013 Petri Hannukainen, Agco/Valtra AGCO Valtra on osa AGCOa, joka on maailman

Lisätiedot

Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo HDENIQ - Vuosiraportti 2009

Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo HDENIQ - Vuosiraportti 2009 TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R-04540-10 Energiatehokas ja älykäs raskas ajoneuvo HDENIQ - Vuosiraportti 2009 Kirjoittajat: Luottamuksellisuus: Kimmo Erkkilä, Tuukka Hartikka, Petri Laine, Matti Ahtiainen, Pekka

Lisätiedot

Suomen Aurinkolämpö Oy

Suomen Aurinkolämpö Oy Suomen Aurinkolämpö Oy Verkkoon kytkettävät aurinkopaneelijärjestelmät Marko Harju 0505123254 Suomenaurinkolampo.fi Yritysesittely Kajaanilainen 2012 perustettu perheyritys Kilpailukykyisiä tuotteita,

Lisätiedot

Ajoneuvojen ympäristövaikutusten huomioiminen vähimmäisvaatimuksina koulukuljetushankinnoissa. Motiva Oy 1

Ajoneuvojen ympäristövaikutusten huomioiminen vähimmäisvaatimuksina koulukuljetushankinnoissa. Motiva Oy 1 Ajoneuvojen ympäristövaikutusten huomioiminen vähimmäisvaatimuksina koulukuljetushankinnoissa Motiva Oy 1 Laki ajoneuvojen energia- ja ympäristövaikutusten huomioimisesta julkisissa hankinnoissa ( 1509/2011)

Lisätiedot

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen

Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hankkeen toiminnot työsuunnitelman laatiminen Hanketyöpaja LLP-ohjelman keskitettyjä hankkeita (Leonardo & Poikittaisohjelma) valmisteleville11.11.2011 Työsuunnitelma Vastaa kysymykseen mitä projektissa

Lisätiedot

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä

Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta. Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä Tulevaisuuden polttoaineet kemianteollisuuden näkökulmasta Kokkola Material Week 2016 Timo Leppä 1 Mikä ajaa liikenteen muutosta EU:ssa? 2 Kohti vuotta 2020 Optimoidut diesel- ja bensiinimoottorit vastaavat

Lisätiedot

Gap-filling methods for CH 4 data

Gap-filling methods for CH 4 data Gap-filling methods for CH 4 data Sigrid Dengel University of Helsinki Outline - Ecosystems known for CH 4 emissions; - Why is gap-filling of CH 4 data not as easy and straight forward as CO 2 ; - Gap-filling

Lisätiedot

Group 2 - Dentego PTH Korvake. Peer Testing Report

Group 2 - Dentego PTH Korvake. Peer Testing Report Group 2 - Dentego PTH Korvake Peer Testing Report Revisions Version Date Author Description 1.0 Henrik Klinkmann First version Table of Contents Contents Revisions... 2 Table of Contents... 2 Testing...

Lisätiedot

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source

Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt 3.6.217 1 (17) Sähköntuotanto energialähteittäin Power generation by energy source 8 7 6 GWh / kk GWh/ Month 5 4 3 2 1 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 1 2 3 4 5 6 7 8

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot