Maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Loppuraportti

Transkriptio

1 Maankäyttö 1 (28) Maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Teemaryhmä 4

2 Maankäyttö 2 (28) Sisällysluettelo 1. Tiivistelmä Toimeksianto Teemaryhmän työn organisointi... 4 Teemaryhmän kokoonpano... 4 Työprosessi... 5 Yhteistyö muiden teemaryhmien kanssa Tehtävän rajaus Nykytilan kuvaus Yleistä tarkasteltavien toimintojen nykyhallinnosta ja johtamisjärjestelmistä Kaupunkisuunnittelu ja Alueprojektit Asuntopolitiikka Liikennesuunnittelu ja joukkoliikenne Maa- ja sopimuspolitiikka Maanomistus Helsingissä ja Vantaalla helmikuussa Kuntatekniikka Yleiskaavan viheralueverkosto Helsingissä ja Vantaalla helmikuussa Rakennusvalvonta Ympäristöpolitiikka sekä ilmasto- ja energiastrategiat Yhdistyvän hallinnon vaikutukset käyttötalouteen Kaupunkien mahdollisen yhdistämisen edut ja haitat valittujen näkökulmien pohjalta Yleiset vaikutukset Asukasnäkökulma Yritysnäkökulma Seutuyhteistyön ja kuntayhtymien näkökulma Yhteenveto... 28

3 Maankäyttö 3 (28) 1. Tiivistelmä Teemaryhmän tehtävänä on ollut tarkastella maankäytön, asumisen, liikenteen ja ympäristön suunnittelu-, kehittämis- ja viranomaistehtäviä ja palveluja sekä rakentamisen ja rakennuttamisen palveluita. Teemaryhmän tehtävänä on ollut kuvata tehtävien ja palveluiden hoito sekä nykytilanteessa että yhdistyneen kaupungin tilanteessa ja arvioida kaupunkien mahdollisen yhdistämisen edut ja haitat valittujen näkökulmien ja kriteerien avulla. Keskeisiä havaintoja Maly-toimintojen nykyhallinnosta ja johtamisjärjestelmästä: o Helsingissä on käytössä matriisimainen johtamismalli, Vantaalla matala hallintojärjestelmä o Helsingissä on vahvat virastot ja liikelaitokset, Vantaalla on vahva toimiala o Vantaalla päätöksentekoa on delegoitu paljon, Helsingissä vähän o Vantaalla elinkeinopolitiikka on vahvasti integroitu maankäytön prosesseihin, Helsingissä sitä tehdään vähemmän integroituna maankäyttöön o Helsingissä päätöksien tekemiseen käytetään varsin usein muodollisia virasto /lautakunta/ johtokuntatason lausuntokierroksia, Vantaalla päätöksenteko on keskitetty kahteen lautakuntaan ja valmistelun aikana virallisia lausuntoja käytetään vähän Kaupunkien maankäyttöön liittyvistä kehittämisstrategioista yhteisiä ovat: Vanhojen asuinalueiden täydennysrakentaminen, raideliikenteen ja sen varren alueiden kehittäminen sekä raja-aluehankkeina Kuninkaankolmio ja Östersundom. Helsingin maankäytön painopisteitä ovat lisäksi: kiinteästi kantakaupunkiin liittyvät suuret rannikon projektialueet Koivusaari-Jätkäsaari-Hernesaari-Kalasatama-Kruunuvuorenranta, Keskustan laajenemisalue Keski-Pasila ja maankäyttöön vaikuttavina liikennehankkeina Länsimetro, poikittaiset Jokeri-yhteydet ja raideyhteys Östersundomiin. Vantaan maankäytön painopisteitä ovat lisäksi: Kehäradan varren maankäytön kehittäminen, (ensi vaiheessa Leinelä ja Marja-Vantaa), Aviapoliksen alueen kehittäminen, Hakkilan työpaikka-alueen kehittäminen (Vantaan akseli) ja maankäyttöön vaikuttavina liikennehankkeina Kehä III:n parannus Vantaankoskelta Vuosaareen ja Myyrmäen kehityksen kannalta Kehä II. MALY -toimintoihin liittyvien etujen ja haittojen toteutuminen riippuu paljolti toimintojen tulevasta organisoinnista, jota ei ole ollut mahdollista ottaa huomioon arvioinnissa. MALYorganisaatiot ovat asiantuntijaorganisaatioita, joiden osuus kaupungin käyttötaloudesta ilman investointeja on pieni. Mahdollisessa yhdistymistilanteessa toimintoja on kuten nykytilanteen vertailusta ilmenee - mahdollista organisoida menestyksekkäästi monella eri tavalla. Hallinnon yhdistämisen väliaikaisia haittoja lukuun ottamatta yhdistyminen ei hallinnon osalta varsinaisesti johtaisi selkeisiin etuihin tai haittoihin verrattuna nykytilanteeseen. Yhdistyminen voisi kuitenkin avata mahdollisuuksia pääkaupunkiseudun kansainvälisen aseman voimistamiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen sekä nykyistä monipuolisempien asumis- ja työpaikkaympäristöjen luomiseen. Mahdollinen yhdistyminen tarjoaisi myös Suomen kuntakentässä ainutlaatuisen laajan, maankäyttöön liittyvän asiantuntijaresurssin ja mahdollisuuden joukkoliikennepalvelujen yhtenäistämiseen. Yhtenäinen joukkoliikennejärjestelmä Helsingin tariffitasolla lisää kustannuksia nykytasoon nähden. Yhdistyneen kaupungin erittäin suuri kokoero muihin kuntiin nähden voi tuoda mukanaan vaikeuksia pääkaupunkiseudun kehittämisen kannalta tärkeään seutuyhteistyöhön, joiden kuntayhtymissä yhdistyneen kaupungin vaikutusmahdollisuudet pahimmillaan jopa saattavat heiketä nykyisestä. Suuri kokoero puoltaisi myös muusta kuntakentästä poikkeavan lainsäädännöllisen ja taloudellisen erityissuhteen kehittämistä valtion suuntaan.

4 Maankäyttö 4 (28) 2. Toimeksianto Teemaryhmä tarkastelee maankäytön, asumisen, liikenteen ja ympäristön suunnittelu-, kehittämis- ja viranomaistehtäviä ja palveluja. Lisäksi ryhmä tarkastelee rakentamisen ja rakennuttamisen palveluita. Teemaryhmän tulee kuvata oman teema-alueensa osalta tehtävien ja palveluiden hoito sekä nykytilanteessa että yhdistyneen kaupungin tilanteessa. Teemaryhmän tehtävänä on oman teemansa osalta arvioida kaupunkien mahdollisen yhdistämisen edut ja haitat seuraavien näkökulmien ja kriteerien avulla: hallinnon tehostuminen johtamisjärjestelmät ja -kulttuuri kustannustehokkuus palvelujen saatavuus, palveluverkko palvelutaso- ja tarpeet sekä -rakenteet palvelujen tuotantomalli henkilöstön saatavuus ruotsinkieliset palvelut kilpailukyky ympäristövaikutukset segregaatio ja sosiaalinen eheys (ml maahanmuuttajakysymykset) asukasvaikuttaminen asukas- ja asiakasnäkökulmat seutunäkökulma Teemaryhmän tulee lisäksi arvioida oman teemansa osalta kaupunkien mahdollisen yhdistymisen edut ja haitat suhteessa Helsingin seudun yhteistyöhön ja yhteisiin kuntayhtymiin. 3. Teemaryhmän työn organisointi Teemaryhmän kokoonpano Helsinki Vantaa apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä, varapuheenjohtaja talousarviopäällikkö Tuula Saxholm (talous- ja suunnittelukeskus) virastopäällikkö Tuomas Rajajärvi (kaupunkisuunnitteluvirasto) ympäristöjohtaja Pekka Kansanen (ympäristökeskus) toimistopäällikkö Katariina Baarman (kaupunkisuunnitteluvirasto) (kiinteistövirasto), sihteeri apulaiskaupunginjohtaja Jukka Peltomäki (Maankäytön ja ympäristön toimiala), puheenjohtaja kaupunkisuunnittelujohtaja Jukka Kullberg (Maank. ja ymp./ Kaupunkisuunnittelu) asumisasioiden johtaja Teija Ojankoski (Maank. ja ymp./ VAV Asunnot Oy) ympäristöjohtaja Stefan Skog (Maank. ja ymp./ Ympäristökeskus) liikenneinsinööri Leena Viilo (Maank. ja ymp./ Kuntatekniikan keskus) (Maank. ja ymp./ Yrityspalvelut), sihteeri

5 Maankäyttö 5 (28) Helsinki Vantaa Selvitys on toteutettu virkatyönä. Työryhmän työhön ovat kutsuttuina lisäksi osallistuneet: virastopäällikkö Lauri Jääskeläinen (rakennusvalvontavirasto) suunnittelupäällikkö Kirsi Mäkinen (taolus- ja suunnittelukeskus) osastopäällikkö Raimo K Saarinen (rakennusvirasto) maankäytön kehittämispäällikkö Armi Vähä-Piikkiö (Maank. ja ymp./ Yrityspalvelut) kaupungininsinööri Urpo Vainio (Maank. ja ymp./ Kuntatekniikan keskus) rakennusvalvontajohtaja Pekka Virkamäki (Maank. ja ymp./rakennusvalvonta) Työprosessi I Nykytilanteen kuvaus ja analyysi toiminnoittain Nykytilanteen kuvaus dokumentoidaan suppeasti, analyysissä keskitytään kaupunkien tarkasteltavien toimintojen, sisäisten ja ulkoisten yhteistyömuotojen sekä kehittämisstrategioiden olennaisiin eroihin. Kaupunkisuunnittelu, sisältäen maankäytön merkittävimmät kehittämiskohteet ja suuret maankäyttöön vaikuttavat liikenne- tms. hankkeet Liikennesuunnittelu ja joukkoliikenne Asuntopolitiikka Maa- ja sopimuspolitiikka (so. maanhankinta ja tontinluovutus) Kuntatekniikka Rakennusvalvonta Ympäristöpolitiikka, sisältäen ilmasto- ja energiastrategiat II Yhdistämisen etujen ja haittojen analysointi Työryhmän tarkastelun lähtökohdaksi otetaan väliraportoinnissa esille nousseet toiminta- ja hallintotapojen erot sekä Toimintaympäristöryhmän mahdollisesti esiin tuomat täydentävät näkökohdat. Lisäksi työryhmä tutkii yhdistyneen kaupungin maankäytön kehittämisen mahdollisuuksia ja mahdollisia kehittämisen painopisteiden ajallisia priorisointitarpeita.. Yhteistyö muiden teemaryhmien kanssa Työryhmän tarkastelualaan kuuluva asuminen vaikuttaa olennaisesti myös Helsingin seudun kilpailukykyyn. Toisaalta Kilpailukykyryhmän tehtäväkenttään kuuluvat elinkeinorakenne, toimitilojen sijaintitarpeet ja toimitilatyypit sekä tarpeet ovat olleet keskeisiä tekijöitä myös MALYryhmän työn kannalta. Kuntatalousryhmän kanssa on keskusteltu MALY-ryhmän taloudellisten tunnuslukujen laskentaperiaatteista ja raportoinnista. Keskustelujen pohjalta MALY-toimintojen tunnusluvut päätettiin esittää tiiviisti toiminnoittain. Työryhmä on hyödyntänyt Toimintaympäristöryhmän työn tuloksia.

6 Maankäyttö 6 (28) 4. Tehtävän rajaus Tarkasteltavien toimintojen tehtävät ovat asiantuntijatehtäviä, jotka Helsingissä ja Vantaalla osittain on organisoitu hyvinkin erilaisella tavalla niin organisatorisesti kuin taloudellisesti. Ottaen huomioon toimintojen hallinnollisten kustannusten vähäinen osuus kaupunkien kuluista, toimeksiannon lyhyt toimitusaikataulu, vertailukelpoisten taloudellisten tunnuslukujen selvittämisen vaatima työmäärä sekä erityisesti toimintojen laatua ja vaikuttavuutta mittaavien vertailujen vaikeudet, on työryhmä rajannut kustannustehokkuusvertailut ja panos/hyötymittaukset toimeksiannon ulkopuolelle. 5. Nykytilan kuvaus Tässä kuvataan kaupunkien maankäytön, asumisen, liikenteen ja ympäristön toimintojen nykytila, hallinto- ja johtamisjärjestelmät, toimintojen väliset sisäiset ja seudulliset yhteistyömuodot sekä kehittämisstrategiat ja mahdolliset erityiskysymykset. Kaupunkien mahdollisen yhdistymisen vaikutuksia arvioitaessa olennaisimpia ovat toiminnot tai niiden osat, joissa kaupungit toimivat eri tavalla. Tarkastelussa keskitytään siksi kaupunkien toimintatapojen olennaisten erojen kuvaukseen. 5.1 Yleistä tarkasteltavien toimintojen nykyhallinnosta ja johtamisjärjestelmistä Helsingissä on käytössä matriisimainen johtamismalli, jossa työryhmässä tarkasteltavia MA- LY-toimintoja johtavat: Kaupunginjohtaja (talous- ja suunnittelukeskus sekä sen alaiset elinkeinopalvelut ja kehittämisosasto, Uudenmaan liitto ja Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä ) Kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja (kaupunkisuunnitteluvirasto, kiinteistövirasto, rakennusvalvontavirasto ja asuntotuotantotoimisto ATT sekä kaupungin kiinteistöyhtiöt) Rakennus- ja ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtaja (rakennusvirasto, rakentamispalvelut, ympäristökeskus, MetropoliLab Oy sekä HKL liikelaitos, Helsingin seudun liikenne -kuntayhtymä) Virastot ja liikelaitokset toimivat toimivaltuuksiensa puitteissa operatiivisella tasolla hyvin itsenäisesti omien lauta- tai johtokuntiensa alaisina. Kaupunginjohtajat vastaavat laajempien, kaupunginhallituksen ja/tai kaupunginvaltuuston päätöksen vaativien asioiden päätösvalmistelusta virastojen tai lauta/johtokuntien valmistelun pohjalta mutta heillä ei ole suoria toimialajohtajan valtuuksia operatiivisissa asioissa. Useita hallintokuntia koskevien toimintojen koordinointiin on perustettu Kaupunginjohtajan johtama elinkeinopoliittinen työryhmä (EPOK) Rahoitusjohtajan johtama aluerakentamisprojektien johtoryhmä Yleisellä tasolla päätöksentekoa on delegoitu varovaisesti. Vantaalla on käytössä matala hallintojärjestelmä, jossa kaikki tarkasteltavat toiminnot on koottu maankäytön ja ympäristön toimialan apulaiskaupunginjohtajan alaisuuteen. Kaupunginjohtaja vastaa yhteistyöstä muiden kuntien, kuntayhtymien ja valtion kanssa ja esittelee kaupunginhallitukselle isommat yleiset asiat. Toimialajohtajat vastaavat toimialansa seudullisesta yhteistyöstä. Lautakuntatason päätöksenteko on keskitetty kahteen lautakuntaan, kaupunki-

7 Maankäyttö 7 (28) suunnittelulautakuntaan (kaupunkisuunnittelu, yrityspalvelut, maapolitiikka, asuntoasiat, kuntatekniikka ja joukkoliikenne), johon kuuluu kuntatekniikan ja joukkoliikenneasioiden jaosto sekä ympäristölautakuntaan (ympäristöpalvelut ja rakennusvalvonta), johon kuuluu rakennuslupajaosto. Vantaan elinkeinopolitiikan painottamisen seurauksena yrityspalveluilla on merkittävä rooli toimialan työn koordinoinnissa. Yleisellä tasolla päätöksentekoa on delegoitu Helsinkiä pitemmälle niin lautakunta- kuin virkamiestasolla. Helsingin MALY-organisaatio Kaupunginhallitus Talous- ja suunnittelukeskus Kaupunkisuunnittelu-ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja (Kaj) Asuntolautakunta Kiinteistövirasto (Asunto-os) Asuntotuotantotoimikunta Asuntotuotantotoimisto (ATT) Kaupunkisuunnittelulautakunta Kaupunkisuunnitteluvirasto Kiinteistölautakunta Kiinteistövirasto Rakennuslautakunta Rakennusvalvontavirasto Kaupunginjohtaja EPOK *) Rakennus-ja ympäristötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja (Ryj) HKL-liikelaitoksen johtokunta HKL-liikelaitos(osa) Teknisen palvelun lautakunta Rakentamispalvelu(Stara, tuottaja, osa) Yleisten töiden lautakunta Rakennusvirasto (tilaaja, osa) Ympäristölautakunta Ympäristökeskus *) Elinkeinopoliittinen työryhmä Vantaan MALY-organisaatio Kaupunginhallitus Konsernijaosto Kaupunginjohtaja Apulaiskaupunginjohtaja; Keskushallinto Kaupunkisuunnittelulautakunta Kuntatekniikan ja joukkoliikenneasioiden jaosto Ympäristölautakunta Rakennuslupajaosto Apulaiskaupunginjohtaja; Maankäyttö ja Ympäristö Yrityspalvelut (maa-, asunto- ja elinkeinopolitiikka) Kaupunkisuunnittelu Marja- Vantaa -projekti Kunta- Tekniikan keskus Rakennusvalvonta Ympäristökeskus VAV Asunnot Oy

8 Maankäyttö 8 (28) 5.2. Kaupunkisuunnittelu ja Alueprojektit Johtamisjärjestelmät ja kulttuuri Helsingissä kaupunkisuunnittelusta ja siihen liittyvistä koordinointitehtävistä vastaa kaupunkisuunnitteluvirasto, jonka toimintasuunnitelma perustuu kaupungin strategiaohjelmaan ja maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelmaan (MA-ohjelma). Virastoon on asema- ja yleiskaavoituksen asiantuntijoitten lisäksi kiinnitetty merkittävä määrä teknistaloudellista, liikenneteknistä, tutkimus- ja ympäristöalan asiantuntemusta. Kaavoitustyön yhteydessä tehdään tarpeen mukaan yhteistyötä muiden virastojen edustajien kanssa kunkin omaan erikoisalaan liittyvien kysymysten osalta. Lisäksi käsiteltävistä kaavoista pyydetään eri virastojen ja/tai lautakuntien lausunnot. Kaupunkisuunnitteluvirasto panostaa myös voimakkaasti vuorovaikutukseen kuntalaisten kanssa. Suuria kaavaprojekteja varten perustetaan kaupunkisuunnittelun omia määräaikaisia projektiorganisaatioita, joihin kiinnitetään tarvittavat henkilöresurssit kaupungin sisältä. Alueiden toteutusta koordinoimaan perustetaan talous- ja suunnittelukeskuksen kehittämisosastolle vastaava aluerakentamisprojekti. Molemmat projektit toimivat tiiviissä yhteistyössä muiden hallintokuntien kanssa. Aluerakentamisprojektien toteuttamista ja resurssien riittävyyttä ohjaa aluerakentamisprojektien johtoryhmä, jossa on edustettuna asiantuntijavirastojen johto. Suunnittelu- ja toteutusprosessin läpi jatkuvaa yhteistyötä on pidetty tärkeänä kaavoituksen yhteydessä asetettujen tavoitteiden ja toteutuksen tason varmistamiseksi. Aluetyöryhmissä ohjataan asuntohankkeiden suunnittelua viranomaisten ja toteuttajan yhteistyönä Helsingin suuresta maanomistuksesta johtuen valtaosa hankkeista sijoittuu kaupungin omistamalle alueelle ja kaavat valmistellaan kaupungin omana työnä. Kaupunkisuunnittelussa hyödynnetään ulkopuolisia suunnittelupalveluja kun se omien resurssien tai erityisosaamisen puuttuessa osoittautuu tarpeelliseksi tai kun halutaan vaihtoehtoisia ajatuksia ja ideoita suunnittelun pohjaksi. Yksityiselle maalle kaavoitettaessa suunnittelun pohjana on yleensä hakijan yhteistyössä kaupunkisuunnitteluviraston kanssa teettämä ideasuunnitelma tai kutsukilpailu, jonka pohjalta suunnittelua jatketaan kumppanuuskaavoituksen tapaan. Hakija myös vastaa suurelta osin kaavahankkeen edellyttämien selvitysten kustannuksista. Kaupungin omistamalla maalla kumppanuuskaavoitusta on aluetta toteuttavien yksityissektorin osapuolten kanssa tehty suhteellisen vähän. Lisäkokemusta on päätetty hankkia Kruunuvuorenrannassa ja Kuninkaantammessa. Tällöin kaupunkisuunnitteluvirasto valmistelee kaavat kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymän luonnoksen pohjalta yhteistyössä kilpailumenettelyllä valittavan toteuttajan kanssa. Vantaalla kaavoituksen suunnitteluohjelma perustuu kaupunginvaltuuston hyväksymiin sitoviin tavoitteisiin ja maankäytön ja ympäristön toimialan yhteiseen strategiaan. Yleis- ja asemakaavoituksesta vastaa kaupunkisuunnittelun tulosalue ja sen yleiskaavayksikkö, asemakaavayksiköt ja projektiyksikkö. Marja-Vantaan alueelle on perustettu oma kaavoituksen projektiorganisaatio, joka henkilöstörakenteeltaan muistuttaa kaupunkisuunnittelun asemakaavayksiköitä.

9 Maankäyttö 9 (28) Kaavat laaditaan yhdessä toimialan muiden tulosalueiden (yrityspalvelut, ympäristökeskus, kuntatekniikan keskus, rakennusvalvonta) asiantuntijoiden kanssa. Yrityspalvelut vastaa kaupungin maaomaisuuden hallinnasta sekä elinkeino- ja asuntopolitiikasta ja sillä on vahva rooli kaavoitusprosessissa. Kaavoitusaikatauluja ja -priorisointeja koordinoidaan kaupunkisuunnittelun, yrityspalveluiden ja kuntatekniikan keskuksen (liikenne, kunnallistekniikka) yhteistyönä kaksi kertaa vuodessa laadittavassa suunnitteluohjelmassa. Sopimusalueilla toteutuksen seuranta on jatkuvaa (alueelliset seurantaryhmät) ja sitä koordinoi yrityspalvelut. Ulkopuolisiin asiantuntijapalveluihin kaupunkisuunnittelussa on vuosittain käytössä varsin niukasti rahaa. Helsinkiin verrattuna vähäisen maanomistuksen vuoksi Vantaalla tehdään paljon kumppanuuskaavoitusta yksityismaille. Kumppanuuskaavoitusta on tehty viime vuosina myös kaupungin maille mm. Leinelässä ja sen käyttämistä tulevaisuudessa myös Marja-Vantaalla harkitaan. Tällöin yksityisiltä toimijoilta edellytetään sopimuksin merkittäviä panostuksia kaupungin valvonnassa ja johdolla tapahtuvaan suunnittelu- ja selvitystyöhön Yhteistoimintamuodot kaupungin sisäisessä toiminnassa ja seutuyhteistyössä Helsingillä on laaja-alainen asiantuntemus ja suunnittelun aikainen asiantuntijayhteistyö hallintokuntien kesken sekä suunnittelun ja toteutuksen koordinoinnista vastaava talous- ja suunnittelukeskuksen aluerakentamisorganisaatio. Helsingin hallintokäytäntöön kuuluu, että ns. vähäisiä kaavamuutoksia lukuun ottamatta kaupunkisuunnittelulautakunnan valmistelemista kaavaehdotuksista pyydetään tärkeimpien asiantuntijalautakuntien lausunnot. Kaupunkisuunnittelulautakunta sovittaa asiantuntijalautakuntien lausunnoissa ja mahdollisissa muistutuksissa esitetyt näkökulmat yhteen. Vantaalla kaavoissa ei toimialan keskitetystä organisaatiorakenteesta johtuen käytetä kaupungin sisäistä lausuntomenettelyä. Kaupunkisuunnittelun alueellisilla asemakaavayksiköillä on käytössä ns. aluetiimit, jossa on edustajia oman toimialan muilta tulosalueilta ja alueesta riippuen erilainen määrä asiantuntijoita myös muilta toimialoilta. Kokonaisuuksien hahmottamisen oppimiseen on tällaisessa toimintaympäristössä hyvät edellytykset. Eri näkökulmat pystytään yhdistämään toimialan sisällä, tarvittaessa apulaiskaupunginjohtajan päätöksellä. Seutuyhteistyö on perinteisesti ollut seutu/maakuntakaavatason yhteistyötä, mutta käytännön rajayhteistyö myös detaljikaavoituksessa on lisääntynyt. Suunnittelutason käytännön yhteistyö on viime vuosina ollut hedelmällistä, josta osoituksena voidaan mainita Helsingin, Vantaan ja Espoon rajaseudun suunnittelua varten vuoden 2008 lopulla perustettu Kuninkaankolmion aluekehittämisprojekti, Helsingin seudun asumisen ja liikenteen toteutusohjelma 2017, Helsingin seudun 14 kunnan laatima MAL-strategia, Greater Helsinki Vision 2050 sekä Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelma (PLJ).

10 Maankäyttö 10 (28) Kehittämisstrategiat Vanhojen asuinalueiden täydennysrakentaminen Raideliikenteen ja sen varren alueiden kehittäminen Raja-aluehankkeena Kuninkaankolmio ja Östersundom Helsingin maankäytön painopisteitä ovat lisäksi: Kiinteästi kantakaupunkiin liittyvät suuret rannikon projektialueet Koivusaari-Jätkäsaari- Hernesaari-Kalasatama-Kruunuvuorenranta Keskustan laajenemisalue Keski-Pasila Maankäyttöön vaikuttavina liikennehankkeina ovat Länsimetro, poikittaiset Jokeriyhteydet ja raideyhteys Östersundomiin Vantaan maankäytön painopisteitä ovat lisäksi: Kehäradan varren maankäytön kehittäminen, ensi vaiheessa Leinelä ja Marja-Vantaa Aviapoliksen alueen kehittäminen Merkittävin koko kaupungin maankäyttöön vaikuttava ajoneuvoliikenteen hanke on Kehä III:n parannus Vantaankoskelta Vuosaareen. Myyrmäen kehityksen kannalta Kehä II on tärkeä. Hakkilan työpaikka-alueen kehittäminen (Vantaan Akseli) Helsinki Vantaa Asukkaita asukasta asukasta A. Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusresurssit Henkilöresurssit (ilman liikennesuunnitelua, Helsingin resursseista pois- 0,31 hlöä/1 000 as. 0,29 hlöä/1 000 as. tettu tutkimus sekä osat, jotka Vantaalla on sijoitettu muihin MAL-yksiköihin) toteutuneen rakentamisen suhteen (vuosikeskiarvo ) 0,37 hlöä/1 000 tot.kem2 0,14 hlöä/1 000 tot.kem2 Kaupungin tilaamat ulkopuoliset konsulttipalvelut /1 000 as. 510 /1 000 as. Kaavoitettu uusi rakennusoikeus Asuinrakennusoikeutta keskimäärin kem2/vuosi kem2/vuosi Asuinrakennusoikeuden kaavoitustavoite kem2/vuosi kem2/vuosi Toimitilarakennusoikeutta keskimäärin kem2/vuosi kem2/vuosi Kaavavarannot - Asuinrakentaminen Yleiskaavavaranto kem kem2 vastaten 7 kem2/asukas vastaten 15 kem2/asukas Asemakaavavaranto kem kem2 vastaten 4 kem2/asukas vastaten 9 kem2/asukas Kaavavarannot - Työpaikkarakentaminen Yleiskaavavaranto kem kem2 vastaten 4 kem2/asukas vastaten 36 kem2/asukas Asemakaavavaranto kem kem2 vastaten 14 kem2/asukas vastaten 20 kem2/asukas Kaupungin maanomistus 62 % maa-alasta 33 % maa-alasta

11 Maankäyttö 11 (28) Asunto- ja työpaikkarakentamisen kaavavarannot Helsingissä ja Vantaalla tammikuussa 2010

12 Maankäyttö 12 (28) 5.3. Asuntopolitiikka Johtamisjärjestelmät ja kulttuuri Helsingissä asuntopolitiikkaa ohjaa kaupunginvaltuuston hyväksymä maankäytön ja asumisen toteuttamisohjelma (MA), joka tarkistetaan valtuustokausittain. Asuntoasioita hoitavat: Talous- ja suunnittelukeskus; MA-ohjelman valmistelu ja seuranta. Säännellyn Hitasasuntotuotannon hinta- ja laatutason ohjaus. Suurten kaavaprojektien toteuttamisen koordinointi (Alueprojektit). Kiinteistövirasto; kiinteistöstrategian laadinta, viranomaistehtävät ja kunnallisten vuokra-asuntojen asukasvalinnat, yksittäisten asuinhuoneistojen omistajahallinto Asuntotuotantotoimisto ATT; rakennuttaa ja luovuttaa vuokra-, hitas- ja asumisoikeusasuntoja Sosiaalivirasto; asunnottomien asunnot ja niiden asukasvalinta. Kunnallisten vuokra-asuntojen rakennuttamisesta vastaa ATT. Kaupungin vuokra-asuntojen (n ) hallinnointi on hajautettu 21 kiinteistöyhtiöön. Lisäksi kaupunki omistaa n asuntoa, joista ovat asumisoikeusasuntoja. Vuokrakäytössä olevat vapaarahoitteiset asunnot ovat työsuhde- tai erityisryhmien käyttöön osoitettuja asuntoja, kuten vanhusten vuokra-asuntoja. Vantaalla asunto-ohjelman laatiminen, strateginen suunnittelu, viranomaistehtävät ja asuntolainarahasto on keskitetty maankäytön ja ympäristön toimialalle, yrityspalveluihin. Kunnallisten vuokra-asuntojen (noin kpl) rakennuttaminen, hallinnointi ja asukasvalinnat on lähes kokonaan keskitetty kaupungin omistamalle VAV Asunnot Oy:lle. Tilakeskus hallinnoi kaupungin omistamat yksittäiset asunnot (noin kpl, joista noin 200 kpl suorassa omistuksessa koulujen ym. yhteydessä). Yksittäisten osakeasuntojen myymistä selvitetään Yhteistoimintamuodot kaupungin sisäisessä toiminnassa ja seutuyhteistyössä Helsinki, Espoo ja Vantaa noudattavat yhteisiä ohjeita ja käytäntöjä valtion tukeman, rajoitusten alaisen asuntotuotannon sekä kunnallisen vuokra-asuntotuotannon asukasvalinnassa, käytössä ja luovutuksen valvonnassa/rakennuttamisessa. Sähköisessä vuokrahaussa Helsingillä ja Vantaalla on yhtenäiset käytännöt. Asumisoikeusasioiden viranomaistehtävissä kaupungeilla on yhteiset ohjeet, käytännöt ja IT-järjestelmä. Helsinki aloittaa Vantaan asumisoikeusasioiden viranomaistehtävien hoidon ostopalveluna alkaen. Kummallakin kaupungilla on oma asumisoikeusyhtiönsä. Molemmat kaupungit ovat sitoutuneet valtion kanssa laadittuihin aiesopimuksiin maankäytön ja asumisen sekä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisen osalta Kehittämistavoitteita

13 Maankäyttö 13 (28) Helsinki selvittää kunnallisten vuokra-asuntojen pääomayhtiön perustamista yhdistämään nykyiset 21 alueellista kiinteistöyhtiötä. Helsinki Vantaa Asukkaita asukasta asukasta B. Asuntopolitiikka Asuntojen määrä asuntoa asuntoa 1 asunto per 1,8 as. 1 asunto per 2,1 as. Kerrostaloasuntoja 85 % asunnoista 62 % asunnoista Rivitaloasuntoja 6 % asunnoista 13 % asunnoista Omakoti/paritaloasuntoja 8 % asunnoista 25 % asunnoista Asuntojen hallintamuoto Omistusasuntoja 45 % asunnoista 57 % asunnoista Vuokra-asuntoja 45 % asunnoista 34 % asunnoista Omistustusoikeusasunnot ja muut hallintamuodot 10 % asunnoista 9 % asunnoista Kaupunkien omistamat vuokra-asunnot asuntoa asuntoa 1 asunto per 10 as. 1 asunto per 18 as. Asuntotuotanto keskimäärin asuntoa/vuosi asuntoa/vuosi, josta kaupungin tuotantoa 700 asuntoa/vuosi 140 asuntoa/vuosi Asuntotuotannon tavoite asuntoa/vuosi asuntoa/vuosi, josta kaupunki tuottaa asuntoa/vuosi 150 asuntoa/vuosi, josta kaupungin maille asuntoa/vuosi n/a Henkilöresursseja ei erilaisesta organisointavasta johtuen (mm. Vantaan uusi yhtiömalli) voi yhteismitallisesti yksilöidä. Helsingin asuntokanta talotyypin ja hallintamuodon mukaan Vantaan asuntokanta talotyypin ja hallintamuodon mukaan

14 Maankäyttö 14 (28) 5.4. Liikennesuunnittelu ja joukkoliikenne Johtamisjärjestelmät ja kulttuuri Helsingin toimintamallissa liikennesuunnitelmat ja joukkoliikenteen yleissuunnitelmat laaditaan kaupunkisuunnitteluvirastossa, joukkoliikenteen infrastruktuurin toteutussuunnitelmat, toteuttaminen ja katusuunnitelmat sekä katujen rakentaminen rakennusvirastossa. HKL operoi metroa, raitiovaunuja sekä joukkoliikennemuotoista vesiliikennettä. Vantaalla liikennesuunnittelu ja kadunrakennus on keskitetty kuntatekniikan keskukseen. Vantaa ei operoi joukkoliikennettä. Vantaa on ulkoistanut liikennesuunnitteluaan Helsinkiä enemmän. HSL tilaa kaiken seudullisen ja kaupunkien sisäisen joukkoliikenteen. Joukkoliikenteen tariffituen suuruuden päättää HSL:n yhtymäkokous kuntien lausuntojen jälkeen. Joukkoliikenteen tariffituki sisältyy molemmissa kaupungeissa kaupunginvaltuuston hyväksymään talousarvioon. Helsingissä valmistelu on talous- ja suunnittelukeskuksessa ja kaupunkisuunnitteluvirastossa. Vantaalla valmistelu on kuntatekniikan keskuksessa Yhteistoimintamuodot kaupungin sisäisessä toiminnassa ja seutuyhteistyössä Helsingin seudun liikenne HSL kuntayhtymä vastaa Helsingin, Espoon, Vantaan, Kauniaisten, Keravan ja Kirkkonummen joukkoliikenteen suunnittelusta, järjestämisestä ja matkustajainformaatiosta (nettipalvelu) sekä seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisesta (HLJ 2011). Suunnittelua ohjaavassa toimikunnassa on Helsingistä edustajia kaupunkisuunnitteluvirastosta, talous- ja suunnittelukeskuksesta sekä ympäristökeskuksesta, Vantaalta kuntatekniikan keskuksesta sekä kaupunkisuunnittelusta Kehittämisstrategiat Laadittavana olevan Helsingin seudun yhteisen liikennejärjestelmän visiona on korkealaatuisilla ja ekotehokkailla liikkumis- ja kuljetusmahdollisuuksilla edistää Helsingin seudun kehitystä ja hyvinvointia. Kaupunkien kehittämistavoitteet ovat siten varsin samanlaiset: Joukko- ja erityisesti raideliikenteen kehittäminen ilmastomuutoksen hillitsemiseksi Liikenneturvallisuuden parantaminen Liikenteen sujuvuuden turvaaminen on seudun kilpailukyvyn kannalta erittäin tärkeätä Kävelyn ja pyöräilyn voimallinen edistäminen Valtakunnallisia kehittämishankkeita, jotka luovat edellytyksiä seudun maankäytön ja liikennejärjestelmien kehittämiselle ovat Pisara-rata ja pääradan linjaaminen lentoaseman kautta Erityiskysymykset Helsingissä on tiiviimmän yhdyskuntarakenteen ja suuremman tariffituen vuoksi Vantaata selkeästi parempi joukkoliikenteen palvelutaso. Helsingin tariffituki on asukasta kohti noin 40 % Vantaan tukea korkeampi.

15 Maankäyttö 15 (28) Joukkoliikenteen poikittaisliikenneyhteydet vaativat mittavia panostuksia lähivuosina. Vantaan pääväylät ovat suurelta osin valtion tieverkkoa, Helsingissä pääosin katuja. Kaupungit käyttävät liikenteen ja sen ohjaamisen suunnitteluun osittain samoja, mutta osittain eri IT-sovelluksia. Helsinki Vantaa Asukkaita asukasta asukasta C. Liikennesuunnittelu ja joukkoliikenne Henkilöresurssit (liikennesuunnittelu) 0,12 hlöä/1 000 as. 0,11 hlöä/1 000 as. Kaupungin tilaamat ulkopuoliset konsulttipalvelut /1 000 as /1 000 as. Joukkoliikenteen tariffituki 250 /asukas ja vuosi 180 /asukas ja vuosi Kulkutapajakauma (Helsinki=esikaupunkialue) Jalankulku ja pyöräily 33 % matkoista 30 % matkoista 9 % matkakilometreistä 7 % matkakilometreistä 2,1 km/asukas ja päivä 1,8 km/asukas ja päivä Joukkoliikenne 31 % matkoista 20 % matkoista 39 % matkakilometreistä 28 % matkakilometreistä 8,9 km/asukas ja päivä 7,4 km/asukas ja päivä Henkilöautot 36 % matkoista 50 % matkoista 52 % matkakilometreistä 65 % matkakilometreistä 11,9 km/asukas ja päivä 17,5 km/asukas ja päivä Pysäköintinormit (Helsinki=esikaupunkialue) Kerrostalotontit 1 autopaikka/100 kem2 1 autopaikka/80-90 kem2 Rivitalotontit 1 ap/80kem2 ; 1,25 ap/asunto 1 ap/80 kem2 ; 1,5 ap/asunto Pientalotontit 1 ap/100 kem2 + 1 ap/asunto 2 ap/asunto Joukkoliikenteen osuus moottoriajoneuvoilla tehdyistä matkoista pääkaupunkiseudulla

16 Maankäyttö 16 (28) 5.5. Maa- ja sopimuspolitiikka Johtamisjärjestelmät ja kulttuuri Helsingissä maapoliittinen valmistelu on keskitetty kiinteistövirastoon, Vantaalla yrityspalveluihin. Vantaalla päätöksenteko on delegoitu Helsinkiä laajemmin niin lautakunta- kuin virkamiestasolle. Maanhankinnassa molemmat kaupungit käyttävät periaatteessa kaikkia lainsäädännön mahdollistamia maapoliittisia keinoja, käytännössä pakkotoimiin on kuitenkin molemmissa kaupungeissa suhtauduttu varauksellisesti. Viime vuosina lunastuksen käytön kynnys on kuitenkin Vantaalla madaltunut. Helsinki omistaa pitkäjänteisen maanhankintansa ansiosta noin 62 % maa-alastaan ja on pääosin voinut kaavoittaa omalle maalleen. Maankäyttösopimuksia on siksi tehty pääosin rakennettujen kiinteistöjen kaavanmuutostilanteissa. Östersundomin liitosalueella varaudutaan kaupungin keskeisten alueiden vähäisen omistuksen johdosta myös sopimusperiaatteita tarkentamalla ensikaavojen maankäyttösopimusten solmimiseen. Vantaa on vähäisemmän maanomistuksensa, noin 33 % maa-alasta, johdosta pitkään harjoittanut kumppanuuskaavoitusta yksityismaille toteuttamis/maankäyttösopimusten avulla. Maankäyttösopimusten korvaukset perustuvat Helsingissä kaavan toteuttamisen keskimääräisiin infrakustannuksiin, jotka on suhteutettu kaavan arvonnousuun. Vantaalla lähtökohtana ovat kaava-alueen todelliset sisäiset ja laskennallisesti johdetut alueelliset ulkoiset infrakustannukset. Helsingissä on täydennysrakentamisen edistämiseksi noudatettu Vantaata merkittävästi korkeampaa korvauskynnystä. Helsingin tonttimaan korkeamman hinnan ansiosta infrakustannusten peittämiseen on riittänyt Vantaata pienempi osuus kaavan tuomasta arvonnoususta. Helsinki on asuntopoliittisista syistä eri tavoin tukenut kohtuuhintaista asuntotuotantoa ja pääsääntöisesti luovuttanut pientalotontit sekä säänneltyjen asuntohankkeiden tontit (noin 60 %) vuokraamalla. Vapaarahoitteiset kerros- ja rivitalotontit on vuokrattu markkinaehtoisin ostooptioin. Toimitilatontit myydään pääsääntöisesti markkinaehtoisin osto-optioin mutta teollisuustontit vuokrataan. Vantaa myy pääsääntöisesti tonttinsa. Kaupungin luovuttamissa pientalotonteissa on vuokrausmahdollisuus markkinaehtoisin osto-optioin. Kaupunki voi myös vuokrata tontteja VAV:lle ja valtion tukemaan vuokra-asuntotuotantoon erityisryhmille. Molemmat kaupungit käyttävät erilaisia laatu- ja hintakilpailuja sekä suunnitteluvarauksia luovutuksissaan Yhteistoimintamuodot kaupungin sisäisessä toiminnassa ja seutuyhteistyössä Toiminta perustuu kaupunkien päättämiin omiin maapoliittisiin tavoitteisiin ja valintoihin. Kaupunkien välinen yhteistyö on siksi vähäistä.

17 Maankäyttö 17 (28) Erityiskysymykset Helsingin kaupungin suuri maanomistus ja sen tonttien pääluovutusmuodoksi valitsema vuokraus tuo kaupungille merkittävän ja vakaan tulolähteen. Vantaa on puolestaan pääosin myynyt tonttinsa. Kaupunkien maanmyynti- ja sopimuskorvaustulot ovat asukasmäärään suhteutettuna samalla tasolla. Tuloerien ongelmana on suuri vuosittainen vaihtelu, joka korostuu erityisesti heikoissa taloussuhdanteissa tulojen nopeasti heikentyessä. Vantaan panostus maanhankintaan on viime vuosikymmenenä ollut yli kaksinkertainen Helsinkiin nähden. Kaupunkien omistaman kaavavarannon arvoa on alla olevassa taulukossa hahmoteltu arvioimalla seuraavan viiden vuoden toteutettavaksi ennakoidun tonttimaan vuosittaiset nettomääräiset pääoma-arvot nykyhinnoin. Helsingin arvioidaan omistavan noin 75 % ja Vantaan noin 43 % oman alueensa näin määritellystä kaavavarannosta. Helsingin kohteiden toteuttaminen edellyttää osittain mittavia esirakentamistoimenpiteitä, joiden arvioidut kustannukset on vähentävänä tekijänä otettu huomioon arvonmärittelyssä. Lisäksi pääoma-arvosta on vähennetty rakentamisen edellyttämät kunnallistekniset investoinnit. Alla olevan taulukon luvut perustuvat laskentaan, jonka lähtötiedoissa on käytetty apuna Helsingin Alura -laskentamallia yhteistyössä Kuntatalous -teemaryhmän kanssa. Laskennassa ennakoitu asemakaavavarannon toteutuminen on arvioitu asuntorakentamisen osalta käyttämällä kaupunkien asuntotuotantotavoitteita ja asuntorakentamisennusteita. Työpaikkarakentamisen osalta arvio perustuu lähinnä aiempien vuosien toteutuneeseen rakentamiseen. Viimeisen kymmenen vuoden aikana molemmat kaupungit ovat jääneet asuntotuotantotavoitteestaan, Helsingissä on rakennettu keskimäärin 3050 asuntoa vuodessa (nykyinen tavoite 5000 asuntoa) ja Vantaalla 1600 asuntoa vuodessa (nykyinen tavoite 2000 asuntoa). Helsinki Vantaa Asukkaita asukasta asukasta D. Maa- ja sopimuspolitiikka Kaupungin maanomistus 62 % maa-alasta 33 % maa-alasta Maanvuokratuotot vastaten 225 /as. ja vuosi vastaten 20 /as. ja vuosi Maanmyyntitulot keskimäärin vastaten 135 /as. ja vuosi vastaten 122 /as. ja vuosi Maankäyttösopimusten korvaukset (raha/maa) keskiarvo vastaten 15 /as. ja vuosi vastaten 14 /as. ja vuosi Maanhankinta keskimäärin vastaten 23 /as. ja vuosi vastaten 59 /as. ja vuosi Lähimmän 5 vuoden aikana kaupunkien mailla toteutettavaksi ennakoidun asemakaavavarannon pääoma-arvo (esirakentamiskulut ja myyntitulojen edellyttämät infrainvestoinnit (kadut, puistot, melusuojaus, johtosiirrot yms.) vähennetty arvosta) /vuosi /vuosi vastaten 234 /asukas vastaten 195 /asukas Arviointiperusteet Asuntorakentaminen: kem2/vuosi kem2/vuosi Maanmyyntitulo (esirakentamiskulut vähennetty Hgissä): 600 /kem2 420 /kem2 Työpaikkarakentaminen: kem2/vuosi kem2/vuosi Maanmyyntitulo (esirakentamiskulut vähennetty Hgissä): 350 /kem2 200 /kem2 Kunnallistekniikan investoinnit 200 /kem2 100 /kem2

18 Maankäyttö 18 (28) Maanomistus Helsingissä ja Vantaalla helmikuussa 2010

19 Maankäyttö 19 (28) 5.6. Kuntatekniikka Johtamisjärjestelmät ja kulttuuri Helsingin toimintamallissa liikenne- ja yleissuunnittelu tehdään kaupunkisuunnitteluvirastossa. Toteutussuunnittelu ja toteuttaminen on rakennusviraston vastuulla. Lisäksi liikuntavirasto ja HKL toimivat suunnittelevina ja toteuttavina organisaatioina. Helsingissä on käytössä tuore tilaaja-tuottaja malli, jossa rakennusvirasto on tilaaja ja Stara tuottaja. Vantaalla liikenne-, yleis- ja toteutussuunnittelu sekä katujen ja puistojen toteutus on keskitetty kuntatekniikan keskukseen. Kuntatekniikalla on katujen osalta täysi ja puistojen osalta yrityspalvelujen kanssa jaettu isännänvastuu. Liikuntainfran hankesuunnittelu on vapaa-ajan ja asukaspalveluiden toimialalla, mutta suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaa kuntatekniikka. Vantaa on purkanut tilaaja-tuottaja -mallinsa vuonna 2006 palaten perinteiseen toimintamalliin. Helsinki on palvelu- ja materiaaliostojen määrällä mitattuna ulkoistanut hankekohtaisen toteuttamissuunnittelun lähes kokonaan, rakentamisesta noin 55 % ja ylläpidosta noin 15 %. Vantaa on yleissuunnittelua (30 %) ja toteuttamissuunnittelua (60 %) lukuun ottamatta ulkoistanut selvästi Helsinkiä enemmän, rakentamisesta noin 80 % ja ylläpidosta noin 70 % Yhteistoimintamuodot kaupungin sisäisessä toiminnassa ja seutuyhteistyössä Toiminnot suorittavat toimintajärjestelmiensä jatkuvaa ulkoista benchmarking vertailua. Kaupungit käyttävät yhteisesti kehitettyä kustannuslaskentajärjestelmää. Helsinki Vantaa Asukkaita asukasta asukasta E. Kuntatekniikka Katuja 35 m2/asukas 40 m2/asukas Rakennettuja puistoja 16 m2/asukas 20 m2/asukas Henkilöresursseja ei erilaisesta organisointavasta johtuen (Helsingin tilaaja-tuottajamalli/erilainen ulkoistus) voi yhteismitallisesti yksilöidä.

20 Maankäyttö 20 (28) Yleiskaavan viheralueverkosto Helsingissä ja Vantaalla helmikuussa 2010

21 Maankäyttö 21 (28) 5.7. Rakennusvalvonta Johtamisjärjestelmät ja kulttuuri Lainsäädännön sääntelemä viranomaistoiminnan valmistelu on molemmissa kaupungeissa keskitetty omaan asiantuntijaorganisaatioon, joka Helsingissä on itsenäinen virasto ja Vantaalla maankäytön ja ympäristön toimialan tulosalue. Rakennusvalvontaviranomaisena toimii Helsingissä rakennuslautakunta ja Vantaalla ympäristölautakunnan rakennuslupajaostoon. Toiminta on molemmissa kaupungeissa organisoitu varsin samalla tavalla. Vanhemmasta rakennuskannasta (paljon vaativaa korjausrakentamista), voimakkaasta seudullisen kehittämistyön veturiroolista ja arkistotoimen laajuudesta johtuen rakennusvalvonnan henkilökunta on asukasmäärään suhteutettuna Helsingissä hieman Vantaata suurempi Yhteistoimintamuodot kaupungin sisäisessä toiminnassa ja seutuyhteistyössä Helsingissä rakennusvalvonta osallistuu aktiivisesti kaupungin omalle maalle tapahtuvaa rakentamista valmisteleviin kaupungin sisäisiin työryhmiin mm. Hitas-järjestelmään liittyen. Yhteistyö jo kaavoitusvaiheessa on noussut tärkeäksi etenkin suurissa ja kaupunkikuvallisesti merkittävissä kohteissa. Yhteistyö rakennusvalvonnan ja kaupunkisuunnittelun kesken on tiivistä. Valtaosa kirjallisista lausunnoista on korvattu sähköpostilausunnoilla, kaupunkisuunnittelulla on edustus kaupunkikuvaneuvottelukunnassa ja säännöllisissä virastotapaamisissa otetaan kantaa ajankohtaisiin kysymyksiin sekä selvitetään yhteistyön kehittämistä. Vantaalla sisäistä kaavoitusyhteistyötä tehdään yhteistyöryhmissä (mm. aluetiimit) eikä toimialan sisällä pyydetä erillisiä lausuntoja. Kaupunkikuvaneuvottelukunnassa ovat rakennusvalvonnan lisäksi edustettuina mm. kaupunkisuunnittelu ja kuntatekniikka sekä kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta. Kaupungit ovat yhdessä Espoon ja Kauniaisten kanssa kehittäneet yhteisiä rakentamiseen liittyviä tulkintaohjeita. Helsinki ja Vantaa uusivat parhaillaan rakennusjärjestyksiään pyrkien mahdollisimman yhdenmukaiseen lopputulokseen. Rakennusvalvontataksojen rakenne on jo yhtenäistetty. Helsingin ja Vantaan rakennusvalvonnan yhteinen ns. loppupiirustusten (As Built kuvien) vastaanottamiseen tähtäävä hanke on käynnissä. Helsinki Vantaa Asukkaita asukasta asukasta F. Rakennusvalvonta Henkilöresurssit 0,21 hlöä/1 000 as. 0,18 hlöä/1 000 as. Uudisrakennusluvat kem kem2 Rakennuslupia kpl 540 kpl Toimenpidelupia 700 kpl 850 kpl Korjausrakentamisen osalta ei ole saatavissa vertailukelpoista tilastotietoa Työprosessianalyysi ja yhdenmukainen tilastointitapa valmisteilla, valmistuu aikaisintaan loppuvuodesta 2010 Arkistoidut piirustukset kpl kpl

22 Maankäyttö 22 (28) 5.8. Ympäristöpolitiikka sekä ilmasto- ja energiastrategiat Johtamisjärjestelmät ja kulttuuri Ympäristöhallinto on molemmissa kaupungeissa keskitetty omaan asiantuntijaorganisaatioon, joka Helsingissä on itsenäinen virasto ja Vantaalla maankäytön ja ympäristön toimialan tulosalue. Lainsäädännön seurauksena toiminta on molemmissa kaupungeissa pääosin organisoitu varsin samalla tavalla. Hallinnollisesti Vantaan ympäristölautakunta toimii kuitenkin lupajaostonsa kautta myös rakennusvalvontaviranomaisena. Erona on myös, että Helsingin ympäristökeskukselle on myönnetty ELY-keskuksille muutoin kuuluva oikeus tehdä pilaantuneiden maiden puhdistamiseen liittyvät lupapäätökset. Merkittävänä erona Helsingin ja Vantaan johtamiskulttuurissa on, että kun Helsingissä virastojen kannanottoja viedään omiin lautakuntiin käsiteltäväksi, niin Vantaalla eri tulosalueiden asiantuntijat valmistelevat yhteisen kannanoton lautakuntiin käsiteltäväksi. Vantaalla maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset maisematyöluvat (metsänhoito, puunkaato ja maantäyttö) myöntää yleiskaava-alueella ympäristökeskus. Helsingissä rakennusvalvonta myöntää kaikki maisematyöluvat Yhteistoimintamuodot kaupungin sisäisessä toiminnassa ja seutuyhteistyössä Helsingin ympäristökeskus tekee aktiivista ja säännöllistä yhteistyötä etenkin kaupunkisuunnitteluviraston mutta myös muiden virastojen johtoryhmien kanssa. Ympäristökeskus antaa kaupunkisuunnitteluvirastolle kirjalliset kommentit niistä kaavojen osallistumis- ja arviointisuunnitelmista, joihin ympäristökeskus on nimetty osalliseksi. Osayleiskaavoista ja yleiskaavoista sekä niiden luonnoksista ja merkittävistä asemakaavoista pyydetään aina ympäristölautakunnan lausunto. Ympäristölautakunta delegoi asemakaavalausuntojen antamisen ympäristökeskukselle silloin, kun kaavaehdotuksesta ei ole huomautettavaa (yleisin). Alueidenkäyttöä koskevia lausuntoja ympäristötoimella on vuosittain kpl. Vantaalla maankäytön ja ympäristön toimialan johtoryhmän kokouksissa käsitellään tarvittaessa tärkeitä maankäytön linjakysymyksiä. Sisäinen yhteistyö esimerkiksi kaavoituksen, vihersuunnittelun ja liikennesuunnittelun kanssa tehdään pitkälle virkamiesten yhteiskokouksissa siten että muodostuu yhteinen näkemys asioiden hoidosta. Vain laajemmista kokonaisuuksista, osayleiskaavoista, ohjelmista ja strategisista linjauksista pyydetään lausuntoja lautakunnista. Samoin asemakaavat on luokiteltu kolmeen kategoriaan, ei huomauttamista (yleisin), virkamieslausunto (noin 10 % kaavoista) ja lautakunnalta lausunto (noin 5 % kaavoista). Molempien kaupunkien ympäristöasiantuntijat osallistuvat kaupunkien ja Uudenmaan ELYkeskuksen kuukausikokouksiin, joissa käsitellään merkittävimpiä kaavoja. Ympäristöasiantuntijat kuuluvat myös aina kaupunkeja koskevien YVA-menettelyjen ohjausryhmiin. Uudenmaan ELY-keskuksen ympäristövastuualue on tärkeä yhteinen yhteistyökumppani. Toimintojen luonteesta johtuen seudullinen yhteistyö on luontevaa ja kaupunkien sujuvalla seudullisella ympäristöyhteistyöllä on pitkät perinteet. Yhteistyöorganisaatioina toimivat Van-

23 Maankäyttö 23 (28) taanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys, HSY (ilmansuojelu, ilmastonmuutoksen strategia, jätehuolto), Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy, Viikin Löytöeläintalo, MetropoliLab Oy (ympäristö-, vesi- ja elintarviketutkimus) sekä ns. Kuutosten eli Suomen kuuden suurimman kaupungin ympäristöyhteistyö (indikaattoriseuranta, ympäristön tilan raportointi, yhteiskoulutuksen järjestäminen) Kehittämisstrategiat / Ilmasto- ja energiapoliittiset ohjelmat Kaupunkien ilmasto- ja energiapoliittiset ohjelmat ovat kunnianhimoiset ja pääosin varsin samankaltaiset, joskin jonkin verran painotuseroja ja erilaisia määrittelytapoja esiintyy. Yhdessä valmisteltu pääkaupunkiseudun ilmastostrategia, yhdessä rakennettava pääkaupunkiseudun ilmastonmuutoksen sopeuttamisstrategia ja kunta-alan energiatehokkuussopimukseen (KETS) liittyminen luovat yhtenäiset lähtökohdat kaupunkien ilmastotyölle. Kaupungeilla on lisäksi menossa monta yhteistä ilmastoon ja energiaan liittyvää hanketta yhdessä muiden yhteistyötahojen kanssa. Kaupunkien ilmasto- ja energiapoliittisten toimeenpanon ja seurannan organisatoriset erot ovat vähäiset. Molemmissa kaupungeissa on apulaiskaupunginjohtaja/virastopäällikkötasoiset ohjausryhmät. Energiantuotannon tavoitteissa on eroavuuksia. Helsingin valtuusto on hyväksynyt energiapoliittisen selonteon (EPOS), jossa on tavoitteena 20 % uusiutuvaa ja kokonaispäästöjen alenema 20 % vuoteen Vantaan valtuustoryhmien sopimuksessa energian vähennystavoite on 5 % per vuosi, tarkoittaen yhteensä 18,5 % vuoteen 2013 mennessä. Vantaalle rakennettava pääkaupunkiseudun jätteenpolttolaitos vähentää vuonna 2016 Vantaan hiilidioksidipäästöjä 20 %:lla, kasvattaen samalla kaukolämmön uusiutuvan energian osuutta 25 %:lla. Helsingissä energiantuotannon uudistamisen kustannusvaikutusten on Helsingin Energiassa arvioitu vuoteen 2030 mennessä nousevan tasoon M (Helsingin energian kehitysohjelma kohti hiilineutraalia tulevaisuutta 2010). Ohjelma on tulossa valtuuston käsittelyyn syksyllä Vantaalla hiilenkäyttöä korvaavan jätteenpolttolaitoksen investointi on 250 M vuoteen 2015 mennessä. Tavoitteena on lisäksi Martinlaakson käytöstä poistuvan toisen voimalaitoskattilan uusiminen pääosin biopohjaisille polttoaineille vuoden 2016 jälkeen. Ympäristökysymysten painopisteet Helsingissä ja Vantaalla ovat varsin samanlaiset, eroina näkyvät lähinnä kaupunkien erilaiset ympäristölähtökohdat, kuten Helsinki-Vantaan lentoaseman ympäristövalvonnan tehostaminen Vantaalla ja (kantakaupungin) katupölyn torjunta ja ilmanlaadun parantaminen Helsingissä.

24 Maankäyttö 24 (28) Helsinki Vantaa Asukkaita asukasta asukasta G. Ympäristöpolitiikka sekä ilmasto- ja energiastrategiat Henkilöresurssit 0,23 hlöä/1 000 as. 0,21 hlöä/1 000 as. Kasvihuonepäästöt ,5 tn/asukas 6,4 tn/asukas vähennys vuoteen 1990 nähden -26 % -8 % Kokonaisenergiankulutus MWh/asukas 27 MWh/asukas 5.9. Yhdistyvän hallinnon vaikutukset käyttötalouteen Toimintojen yhdistäminen Tarkastellut MALY-organisaatiot ovat luonteeltaan asiantuntijaorganisaatioita, joiden osuus kaupungin koko käyttötaloudesta ilman investointeja on pieni. Vertailukelpoisten organisaatioiden osalta kustannusrakenne on asukasmääriin suhteutettuna varsin samankaltainen molemmissa kaupungeissa. Helsingin laajemman asukaspohjan ja hallinnon mittakaavaedut ovat mahdollistaneet Vantaata monipuolisemmat asiantuntijaresurssit vain hieman Vantaata korkeammilla käyttötalousmenoilla/asukas. Asuntopolitiikan ja kuntatekniikan hyvin erilaisesta organisoinnista johtuen, ei ollut mahdollista tehdä käyttötalousvertailu näiden toimintojen osalta. Teemaryhmä katsoo kuitenkin näidenkin toimintojen käyttötalousmenoerojen olevan verraten vähäiset. Vantaa on vuoden 2010 alusta keskittänyt asuntopolitiikan Yrityspalveluiden tulosalueelle. Suurin osa kaupungin omistuksessa olevien asuntojen operatiivisista toiminnoista on keskitetty kaupungin omistamaan VAV Asunnot Oy:öön. Helsinki on puolestaan hajauttanut operatiiviset toimet useaan hallintokuntaan. Helsinki on kuntatekniikassa vuonna 2010 siirtynyt tilaaja-tuottajamalliin, jossa tuottaja kuntatekniikan lisäksi myös rakentaa, saneeraa ja korjaa kaupungin rakennuksia. Vantaa on puolestaan vastikään purkanut tilaaja-tuottajamallin ja keskittänyt toimintoja kuntatekniikan keskukseen. Teemaryhmä arvioi, että tarkastelemiensa asiantuntijatoimintojen yhdistäminen on mahdollista toteuttaa ilman merkittäviä vaikutuksia kaupungin käyttötalouteen. Eri toimintojen työntekijämäärä jää yhdistyneenäkin sen verran pieneksi, ettei se edellytä nykyistä raskaampia hallintorakenteita. Mahdollisessa yhdistymistilanteessa toimintoja on kuten edellä olevasta nykytilanteen vertailusta ilmenee - mahdollista organisoida menestyksekkäästi hyvin monella eri tavalla. Teemaryhmä ei siten katso mielekkääksi ottaa kantaa mahdollisen yhdistyvän kaupungin MALY-organisaation rakenteeseen Joukkoliikenne Joukkoliikenteen tariffitukierolla on yhdistämistilanteessa vaikutusta käyttötalouteen. Mikäli joukkoliikennelippujen hintataso harmonisoitaisiin siten, että koko yhdistyvä kaupunki olisi yhtä vyöhykettä Helsingin nykyisellä lippuhintatasolla, tariffituen tarpeen arvioidaan lipputulojen pienenemisen vuoksi nykyisillä matkustajamäärillä nousevan yhteensä noin 20 M /vuosi.

25 Maankäyttö 25 (28) Joukkoliikenteen käyttöä edistävä ratkaisu vaatisi ilmeisesti lisäksi joukkoliikenteen kapasiteetin kasvattamista. Tämän vaikutusta käyttötalouteen ei tässä vaiheessa ole ollut mahdollista arvioida Kaupunkien MALY-toiminnan varallisuuserot Kaupunkien vuokra-asunnot on vuokrattu voittoa tavoittelemattomalla periaatteella, joten ne ovat osa kaupunkilaisten palveluja, eikä niitä ole teemaryhmässä käsitelty omaisuutena. Kaupunkien maanmyyntitulot ja maankäyttösopimuksista saadut korvaukset ovat asukasmäärään suhteutettuna olleet samaa tasoa, Helsingin kaupungin vuotuiset maanvuokratulot ovat asukasta kohden olleet selvästi, noin 205 /asukas Vantaata korkeammat. Helsingin asukaskohtaisten maanvuokratulojen taso vastaisi Vantaalla vuositasolla noin 40 M :n tuloja. Helsingin kaupungin omistamien toteutettaviksi ennakoitujen asemakaavavarantojen lähivuosien nettotulot (ilman palveluinvestointitarvetta) ovat asukasta kohden vuositasolla noin 40 /asukas Vantaata korkeammat. 6. Kaupunkien mahdollisen yhdistämisen edut ja haitat valittujen näkökulmien pohjalta Analyysi on toimeksiannon mukaisesti tarkasteltu erikseen yleisellä, useiden näkökulmien kannalta samantyyppisesti vaikuttavalla tasolla ja erikseen asukkaiden, yritysten ja kuntayhteistyön näkökulmista. Tarkastelussa teemaryhmä on pyrkinyt keskittymään näkökulmien kannalta keskeisiin ja/tai yleisen mielenkiinnon kannalta kiinnostaviin yhdistämisen vaikutuksiin. Vaikka monella yhdistymisen vaikutuksilla on jopa merkittäviä taloudellisia seurauksia, niiden määrän arviointi on hyvin vaikeaa ja epävarmaa. Ilman tarkempaa näkemystä yhdistyneen kaupungin MALY-toimintoihin liittyvistä tavoitteista ja johtamisjärjestelmistä sekä kulttuurista, on arviointi jopa mahdotonta. Teemaryhmä ei siksi ole katsonut mahdolliseksi lähteä arvioimaan yhdistymisen taloudellisesti mitattavia vaikutuksia. Kaupunkien yhdistämiseen liittyy samankin näkökulman kannalta sekä etuja että haittoja. Teemaryhmä on siksi päätynyt esittämään ne rinnakkain. Arviointi oli erittäin haastava tehtävä, koska pääosa arvioiduista eduista ja haitoista ovat luonteeltaan pikemminkin mahdollisuuksia ja uhkia. Toimeksiannon mukaisesti ne on kuitenkin raportoitu mahdollisina etuina ja haittoina. Teemaryhmä ei ole listannut seuraavan analyysin aiheita niiden tärkeyden taikka taloudellisten vaikutusten mukaisessa järjestyksessä. Kaupunkien mahdollisen yhdistymisen tilanteessa MALY -toimintoihin liittyvien etujen ja haittojen toteutuminen riippuu paljolti tulevista maankäytön tavoitteista ja niiden toteuttamisesta, jota ei ole ollut mahdollista ottaa huomioon arvioinnissa.