Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 ja 3 momentit Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a)

Transkriptio

1 Etelä-Suomi Päätös Nro 8/2013/1 Dnro ESAVI/84/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA Ympäristönsuojelulain mukainen ympäristölupahakemus, joka koskee eläinsuojan laajentamista, Hausjärvi. LUVAN HAKIJA Mikko Heikkinen Nummensyrjäntie Hikiä Y-tunnus: TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupahakemus koskee Hausjärven kunnassa Kurun kylässä kiinteistöllä Nummela, kiinteistörekisteritunnus sijaitsevan maidontuotantotilan eläinsuojan laajennusta ja eläinmäärän lisäämistä. Eläinsuojan laajennuksen jälkeen tilalla on eläinpaikat 81 lypsylehmälle, 54 hieholle ja 31 vasikalle (alle 6 kk). Laajennuksen yhteydessä rakennettavan uuden lietesäiliön valmistumisen jälkeen lietelantatilavuutta on yhteensä m 3. HAKEMUKSEN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Etelä-Suomen aluehallintovirastossa LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 ja 3 momentit Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentin kohta 11 a) ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO, YMPÄRISTÖLUPAVASTUUALUE ymparistoluvat.etela@avi.fi puh fax kirjaamo.etela@avi.fi Hämeenlinnan päätoimipaikka Birger Jaarlin katu 15 PL 150, Hämeenlinna Helsingin toimipaikka Ratapihantie 9 PL 110, Helsinki

2 2 LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Etelä-Suomen aluehallintovirasto Ympäristönsuojeluasetus 5 :n 1 momentin kohta 11 a) TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Hausjärven kunnan ympäristölautakunta on myöntänyt ympäristöluvan (Ympla 70 ) Mikko Heikkisen eläinsuojan toiminnalle ja sen laajennukselle tilalla Nummela 7:5. Luvan mukainen enimmäiseläinmäärä on 40 lypsylehmää, 20 hiehoa ja 16 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Lannankäsittelymenetelmänä on lietelanta. Tila on liittynyt maatalouden ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi TOIMINNAN SIJAINTI JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Nummelan tila sijaitsee Salpausselän harjualueella ja pitkittäisharjuilla sekä laajoilla yhtenäisillä peltoalueilla (Hausjärven kunnan maisema- ja ympäristöselvitys, 1991). Kanta-Hämeen vahvistetussa ( ) maakuntakaavassa harjualue tilakeskus mukaan lukien on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja, arvokas geologinen muodostuma tai maa-aineslain tarkoittama kaunis maisema (MYg). Valtakunnallisessa harjututkimuksessa (1984) Salpausselkää hyvin edustavaksi todetut Nummenlukot sijaitsevat tilakeskuksesta noin kilometrin päässä länsiluoteessa. Tila on haja-asutusalueella eikä siellä ole yleis- tai asemakaavaa. Lähimmät häiriintyvät kohteet, naapurien asuinrakennukset ovat n. 300 metrin päässä eläinsuojasta. Eläinsuoja lannanlevityspeltoineen on Mustijoen vesistöalueella, Mustajoen valuma-alueella (19.006). Mustajoesta vedet laskevat Hirvihaaranjoen (19.004) kautta Mustijokeen. Eläinsuojan ja Mustajoen välinen etäisyys on yli 2,5 kilometriä. Eläinsuoja ja osa lannanlevitykseen käytettävistä pelloista ovat Kurun I- luokan ( ) pohjavesialueella. Nykyinen ja rakennettava pihatto sijaitsevat varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella. Nykyinen lietesäiliö on pohjaveden muodostumisalueen rajalla, ja uusi lietesäiliö sijoittuu muodostumisalueen ulkopuolelle. Kurun vedenottamo sijaitsee eläinsuojasta kaksi kilometriä etelään. Harjun toisella puolella, eläinsuojasta noin kaksi kilometriä länteen on Hikiän tekopohjavesilaitos ja noin 1,3 kilometrin päässä tekopohjavesilaitoksen imeytysaltaat. Kurun pohjavesimuodostuma on antikliininen (pohjavettä ympäristöön purkava) ja pohjaveden virtaussuunta on eläinsuojan alueella itään eli muodostumisalueelta ja vedenottamoista poispäin.

3 3 ELÄINSUOJAN TOIMINTA Yleiskuvaus toiminnasta Nummelan maidontuotantotila sijaitsee Hausjärvellä, Kurun kylässä. Maitoa tuotetaan tällä hetkellä noin kg vuodessa. Sonnivasikat menevät pääosin välitykseen. Tila on liittynyt ympäristötukijärjestelmään sopimuskaudeksi Nykyisessä eläinsuojassa on pihattonavetta, jossa on eläinpaikat 40 lypsylehmälle, 20 hieholle ja 20 alle kuuden kuukauden ikäiselle vasikalle. Lietesäiliön tilavuus on m 3. Säilörehutorni on nykyisen navetan läheisyydessä. Ympäristölupaa haetaan tilan nykyisen maidontuotannon laajentamiseen siten, että vuosittainen maidontuotanto lisääntyisi kg:aan. Laajennus toteutetaan rakentamalla uusi pihattorakennus, johon tulee 67 lypsylehmäpaikkaa, 14 paikkaa ummessa oleville lehmille, vasikkaosasto sekä hoito-/poikimakarsinat. Nuorkarja jää pääosin vanhaan pihattorakennukseen. Laajennuksen jälkeen tilalla on 81 lypsylehmää, 54 hiehoa ja 31 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Uudessa pihattonavetassa on vapaa lypsy sekä väljemmät parret ja käytävät. Eläimet saavat laiduntaa kesäisin (4-5 kk) lypsyjen välissä. Navetassa on luonnollinen ilmanvaihto verhoseinällä ja kattohormeilla. Poikimakarsinat ovat olkipohjaiset. Esikuivattu säilörehu korjataan rehutorniin noukinvaunulla ja osin pyöröpaalataan. Rehu jaetaan ruokintapöydälle mattoruokkijalla. Karkearehua korjataan myös sopimuspelloilta. Väkirehuna on sekä omaa että ostettua ohraa ja ostettua puolitiivistettä. Kuivaheinää ja olkea korjataan mahdollisuuksien mukaan. Tilalla on yksi rengaskaivo. Lannan käsittely ja varastointi Eläinsuoja toimii pääosin lietelantamenetelmällä (75 lehmää, 54 hiehoa ja 21) vasikkaa. Nykyisen lietesäiliön tilavuus on 1516 m 3 ja uuden rakennettavan säiliön tilavuus on 2000 m 3 eli lietetilavuutta on yhteensä m 3. Lietesäiliöt ovat teräsbetonirakenteisia ja ne täytetään altapäin. Lietteen poistokuilut toimivat valutuksella. Lietelantasäiliöihin johdetaan myös eläinsuojan maitohuone- ja muut pesuvedet sekä säilörehun puristenesteet umpikaivon kautta. Pesuvesiä muodostuu hakemuksen mukaan noin 200 m 3 vuodessa. Eläinsuojalla on mahdollisuus käyttää varalietesäiliöinä lantaa vastaanottavan tilan lietesäiliöitä (1000 m 3 ).

4 Lannan levitys pelloille Lietettä sekoitetaan kaksi kertaa vuodessa eli ennen lannan levitystä. Tilalla otetaan käyttöön potkurisekoitin pumpun sijaan. Poikima- /hoitokarsinat (6 lehmää, 10 vasikkaa) ovat osakuivikepohjaisia. Kuivitetun alueen pinta-ala on 90,6 m 2 ja kuivikkeen paksuus 30 cm. Kuivike tyhjennetään kuivalantalaan 5 kertaa vuodessa. Kuivikkeina käytetään olkea, turvetta ja kutteria. Kuivitetun alueen lattia ja reunat ovat teräsbetonia. Nykyisen navetan yhteyteen rakennetaan uusi kuivalantala, jonka hyötytilavuus on 288 m 3. Kuivalantalan pohja- ja seinärakenteet ovat teräsbetonia. Liete hyödynnetään lannoitteena peltoviljelyssä. Tilalla on peltoa yhteensä 92,69 ha, joista omia peltoja on 37,69 ha ja sopimuspeltoja 55 ha. Laidunmaana pelloista on 18,69 ha. Hakemuksen käsittelyn aikana on lisäksi tehty suullinen vuokrasopimus 20 peltohehtaarin vuokraamisesta vuodesta 2013 alkaen. Pelloista on pohjavesialueella 5 ha, joista 0,5 ha on varsinaista pohjaveden muodostumisaluetta. Lietteestä 60 %:a levitetään viikoilla ja loput 40 %:a viikoilla Liete levitetään urakoitsijan multaavalla levittimellä. Laidunnus ja jaloittelualue Nuorkarja laiduntaa kesällä 5 kuukautta. Myös lypsylehmät saavat laiduntaa vapaasti lypsyjen välissä kesällä noin 4 kuukautta. Laidunalaa on 18,69 ha. Nuorkarja juo kolmesta siirrettävästä altaasta, ja laitumella on myös siirrettävä ruokintahäkki. Juottoaltaat eivät ole pohjavesialueella. Lypsylehmät juotetaan sisällä. Laitumet eivät rajoitu vesistöön. Polttonesteet ja kemikaalit Tilalla on litran polttonestesäiliö, joka on varustettu suoja-altaalla, katoksella, lukituksella, ylitäytönestimellä ja laponestolaitteella. Polttoöljysäiliösuoja on viljavaraston yhteydessä. Lisäksi tilalla säilytetään enintään 200 litraa muita öljytuotteita huoltohallissa, jossa on betonilattia ja umpikaivo. Varastoitavat kasvinsuojeluaineet säilytetään lukittavassa kaapissa, jossa on allaspohja. Kaappi on hallissa, jonka lattia on betonia. Kasvinsuojeluaineet pyritään ostamaan juuri ennen sesonkia, joten niitä ei tarvitse varastoida suuria määriä. Lannoitteet varastoidaan trukkilavojen päällä pressulla peitettyinä lähellä varastolatoa, joka ei ole pohjaveden muodostumisalueella. Tilalla ei käytetä räjähdysherkkiä lannoitteita. 4

5 Pesuaineet varastoidaan pihaton konehuoneessa laattalattialla, josta mahdolliset valumat ohjataan lietesäiliöön. Eläinten lääkkeet säilytetään lukitussa kaapissa navetalla tai jääkaapissa. Luvan hakijan esittämä arvio parhaan käyttökelpoisen tekniikan (BAT) soveltamisesta Hakijan näkemyksen mukaan seuraavat käytänteet edustavat parasta käyttökelpoista tekniikkaa: - tilalla toteutettava maidontuotannon mukainen ruokintasuunnitelma vähentää ravinneylijäämiä ja hajuhaittoja (maidonmittaus lypsyasemalla robotilla) - navetassa on nykyaikainen luonnollinen ilmanvaihto - maidonjäähdytyksessä otetaan talteen vapautuva lämpö - liete levitetään multaavalla levittimellä, mikä vähentää ravinteiden haihtumista ja pintahuuhtoutumista - lietesäiliö täytetään altapäin - lietteen sekoittamisessa otetaan käyttöön potkurisekoitin pumpun sijaan, mikä vähentää hajuhaittoja - säilörehutornista puristenesteet saadaan kerättyä turvallisesti lietesäiliöön - säilörehussa ei käytetä happoja - uudessa lantakoneessa ei käytetä hydrauliikkaöljyjä 5 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Haju Toiminnasta aiheutuu maitotilalle tyypillisiä hajuhaittoja. Hakemuksen mukaan hajuhaittoja pyritään hallitsemaan käyttämällä multaavaa lannanlevityslaitetta, täyttämällä lietesäiliö altapäin ja sekoittamalla lietettä potkurisekoittimella. Eläinsuojassa on luonnollinen ilmanvaihtojärjestelmä verhoseinällä ja kattohormeilla. Päästöt maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin Toiminnan merkittävin ympäristövaikutus aiheutuu hakemuksen mukaan lietelannan käsittelystä. Nykyinen lietesäiliö on tiivis. Säiliö on rakennettu teräsbetonista, käyttämällä ruostumatonta terästä ja siinä on paksu (enintään 30 cm) pohjavalu. Säiliön saumapultit ovat haponkestävää terästä. Säiliön ympärillä on salaojaputki sekä tarkastuskaivo valumien tarkkailuun. Myös oma rengaskaivo toimii tarkkailukaivona. Uusi lietesäiliö rakennetaan samalla tekniikalla kuin nykyinen, josta ei ole tullut vuotoja. Lietteen siirrot tekee luotettava urakoitsija asianmukaisella kalustolla. Mikäli lietevaunu rikkoutuisi, on imeytysturvetta runsaasti saatavilla. Omilla työkoneilla liete saadaan nopeasti kerättyä talteen.

6 Melu ja liikenne Lantaa käytetään pelloilla lannoitteena viljelysuunnitelman ja ympäristötuen ehtojen mukaisesti keväällä ja kesällä. Ympäristötuen lisätoimenpiteinä tilalla ovat lannan levitys kasvukaudella, tehostettu talviaikainen kasvipeitteisyys ja typpilannoituksen tarkentaminen peltokasveilla. Lanta levitetään multaavalla kalustolla. Maitohuone- ja muut pesuvedet johdetaan lietesäiliöön. Eläinsuojan WCvedet johdetaan umpisäiliöön, joka tyhjennetään loka-autolla. Liikennöinnistä syntyy melua ja nousee pölyä. Tilan oman liikenteen lisäksi maitoauto käy joka toinen päivä. Rehua tuodaan noin seitsemän kertaa vuodessa ja karjaa haetaan kerran kuussa. Eläinlääkäri käy tarvittaessa. Rehua tehdään kesä- ja elokuussa 5-6 päivää kerrallaan. Lietettä levitetään touko-kesäkuussa. Eläinsuojan luonnollinen ilmanvaihto on äänetön. Jätteet, niiden käsittely ja hyödyntäminen Jätenimike Seuraavassa taulukossa on esitetty tiedot toiminnasta syntyvien jätteiden määristä, käsittelystä ja toimituspaikoista: Määrä/vuosi Toimituspaikka kuolleet eläimet 2 t Honkajoki Oy pilaantunut/lääkemaito n. 500 l lietesäiliöstä peltoon/rehuksi paalimuovit 250 kg Kuusakoski Oy/järjestetty keräys metalliromu 300 kg Kuusakoski Oy sekajäte Kiertokapula Oy akut, loisteputket* 1 kpl/10 kpl kunnallinen keräily jäteöljy* 100 l Ekokem Oy/kunnallinen keräily *-merkityt on luokiteltu vaarallisiksi jätteiksi 6 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Lietesäiliöiden tiiviyttä tarkkaillaan tarkastuskaivoista. Rengaskaivon vettä tutkimalla saadaan tietoa pohjaveden laadusta. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Uusi lietelantasäiliö rakennetaan tiiviille maaperälle. Säiliö rakennetaan kuten nykyinen säiliö teräsbetonista, käyttämällä ruostumatonta terästä ja paksulla (enintään 30 cm) pohjavalulla. Säiliön ympärille asennetaan salaojaputki sekä tarkastuskaivo valumien tarkkailuun.

7 Lietesäiliötä tarkkaillaan säännöllisesti. Saumat ja elementit käydään läpin tyhjennysten yhteydessä tai useammin, jos liete on matalalla. Tarkastuskaivoa tarkkaillaan silmämääräisesti ja tulokset kirjataan ylös. Varalietesäiliöinä on mahdollista käyttää lannan vastaanottajan säiliöitä (1000 m 3 ). Polttoainesäiliö on suoja-altaassa ja sijoitettu katetulle betonilaatalle. Säiliössä on laponesto ja ylitäytönestin. Imeytysturvetta mahdollisten liete- tai öljyvahinkojen varalle on aina saatavilla. 7 ELÄINSUOJAN VAIHTOEHTOINEN SIJOITUSPAIKKA Tilakokonaisuuden kehittämistä on jatkettu vuonna 2004 myönnetyn ympäristöluvan perusteella. Tuolloin lausuntojen antajat pitivät silloisen navetan laajennusta perusteltuna, vaikka tila sijaitsee pohjavesialueella. Naapureilta ei ole tullut valituksia eläinsuojan toiminnasta. Uusi pihattonavetta sijoittuu hyvin ympäristöönsä jääden metsän ja mäen katveeseen. Vaihtoehtoinen sijoituspaikka uudelle eläinsuojalle olisi hankala, koska pihatto ei voi sijaita kaukana säilörehutornista. Rehunpurkuputki voi olla korkeintaan metriä. Vuonna 2009 rakennettu rehutorni (1075 m 3 ) oli suuri investointi ( euroa). Rehutorni suunniteltiin siten, että siinä pystytään varastoimaan myös suuremman eläinmäärän tarvitsema säilörehu. Rehutorni on toteutettu pohjaveden suojelua ajatellen, sillä pohjapintaala on pieni ja puristeneste saadaan kerättyä tarkasti talteen. Paaleja ei tarvitse hajasijoittaa pelloille. Logistisesti uuden pihaton suunniteltu rakennuspaikka on paras, eikä rakentaminen vaadi suuria maansiirtotöitä. Rehutornin kohdasta tehdyn pohjatutkimuksen mukaan maaperä rakennuspaikalla on erittäin tiivistä. Uuden pihattonavetan suunnittelussa on huomioitu sijainti pohjavesialueella. Lietteen tai lannan vuotaminen ympäristöön ei ole mahdollista. Lietekuiluja ei rakenneta, vaan lanta kaavitaan käytäviltä suoraan poistokuiluun, josta liete valutetaan säiliöön. Vuonna 2006 valmistunut lietesäiliö on rakennettu hyvin huolellisesti, jotta maaperä ja pohjavesi eivät pilaantuisi. Säiliöön varastoidaan myös uudessa pihattonavetassa syntyvää lietettä. Uusi lietesäiliö ei sijoitu pohjaveden muodostumisalueelle. HAKEMUKSEN KÄSITTELY Hakemuksen täydentäminen Hakemusta on täydennetty , , ja

8 8 Hakemuksesta tiedottaminen Lausunnot Hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 38 :n mukaisesti tiedotettu kuuluttamalla Hausjärven kunnan ja Etelä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla Kuulutusta koskeva ilmoitus on julkaistu Aamuposti -lehdessä Asiakirjat ovat olleet nähtävillä kuulutusajan Hausjärven kunnassa ja Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Lisäksi hakemuksesta on ympäristönsuojelulain 37 :n mukaan erikseen tiedotettu päivätyllä kirjeellä tiedossa oleville asianosaisille. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on ympäristönsuojelulain 36 :n mukaisesti pyytänyt lausunnot Hausjärven kunnalta, Hausjärven kunnan ympäristönsuojelu- ja terveydensuojeluviranomaisilta sekä Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualueelta. 1) Hausjärven kunnan ympäristölautakunta Hausjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisena toteaa lausuntonaan ( ) Etelä-Suomen aluehallintovirastolle Mikko Heikkisen eläinsuojan laajentamisen ympäristölupahakemuksesta seuraavaa: Lupamääräyksissä mm. lannan sekä öljytuotteiden ja jätteiden käsittelyssä tulee huomioida, että eläinsuoja ja osa pelloista sijaitsevat I- luokan pohjavesialueella. Nykyisen lietesäiliön vesitiiviys tulee varmistaa. Pohjavettä tulee velvoittaa seuraamaan nykyistä tiheämmin, vähintään kahden vuoden välein. Pohjavedestä tulee tutkia ainakin ammonium, nitraatti, nitriitti ja bakteerit. Kaivon soveltuvuus pohjaveden tarkkailuun tulee varmistaa myös uuden lietesäiliön sijoittumisen suhteen. Koska uusi lietesäiliö sijoittuu alemmalle tasolle kuin nykyinen säiliö ja uuden säiliön rakenteet tulevat ulottumaan lähes viiden metrin syvyyteen, tulee pohjaveden pinnan taso alueella varmistaa ennen rakentamisen aloittamista. Geologian tutkimuskeskuksen tutkimusraportin (Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Hausjärvellä 1 Salpausselän ja Karhinnummien välisellä alueella, ) mukaan uuden lietesäiliön kohdalla pohjavedenpinnan syvyys maanpinnasta on alle viisi (5) metriä. Eläinsuojan teknisissä ratkaisuissa sekä lannan varastoinnissa, käsittelyssä, kuljetuksissa ja peltolevityksessä on sovellettava parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Lietesäiliöt tulee tarkastaa säännöllisesti ja havaitut vauriot korjata välittömästi. Mahdollisista poikkeustilanteista tulee ilmoittaa myös Hausjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. 2) Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue toteaa antamassaan lausunnossa Mikko Heikkisen ympäristölupahakemuksesta mm. seuraavaa:

9 Tilakeskus sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella haja-asutusalueella, eikä alueella ole yleis- tai asemakaavaa. Hämeen maakuntakaavassa harjualue tilakeskus mukaan lukien on merkitty maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja, arvokas geologinen muodostuma tai maa-aineslain tarkoittama kaunis maisema (MYg). Alueella on hajarakennusoikeus. Tilakeskus ja lannanlevityspellot sijaitsevat Mustijoen vesistöalueella, Mustajoen valuma-alueella (19.006). Mustajoesta vedet laskevat Hirvihaaranjoen (19.004) kautta Mustijokeen. Vesienhoitosuunnitelman laatimisen yhteydessä sekä Hirvihaaranjoen-Sulkavanpuron että Mustijoen ekologinen tila on arvioitu tyydyttäväksi. Jokien kemiallinen tila on luokiteltu hyväksi. Jokien tilaa heikentävät erityisesti maataloudesta ja haja-asutuksesta peräisin oleva hajakuormitus. Hyvän ekologisen tilan saavuttaminen, mihin pyritään vuoteen 2021 mennessä, edellyttää ravinnepitoisuuksien vähentämisen lisäksi merkittäviä ja laajoja hydrologis-morfologisia toimenpiteitä. Hämeen ELY-keskuksen ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue katsoo, että lupahakemuksessa esitetty toiminta on vesienhoidon toimenpideohjelman mukaista. Toiminnassa tulee noudattaa sellaisia lannankäsittely- ja viljelymenetelmiä, jotka minimoivat toiminnasta aiheutuvan ravinnekuormituksen ja edistävät vesiensuojelua. Tilakeskus ja osa levityspelloista sijaitsevat Kurun vedenhankintaa varten tärkeällä I- luokan pohjavesialueella ( ) harjumuodostuman itärinteessä. Nykyinen ja rakennettava pihatto sijaitsevat varsinaisella pohjaveden muodostumisalueella, nykyinen lietesäiliö pohjaveden muodostumisalueen rajalla ja uusi lietesäiliö muodostumisalueen ulkopuolella. Tilakeskuksesta etelään kahden kilometrin päässä sijaitsee Kurun vedenottamo. Harjun toisella puolella, tilakeskuksen länsipuolella kahden kilometrin päässä sijaitsee Hikiän tekopohjavesilaitos ja noin 1,3 km:n päässä ovat tekopohjavesilaitoksen imeytysaltaat. Pohjavesimuodostuma on antikliininen ja pohjaveden virtaussuunta on tilakeskuksen alueella itään, muodostumisalueelta ja vedenottamoilta poispäin. Kurun pohjavesialueelta ei ole riskejä kuvaavia vedenlaatutietoja, joten alueelle ei ole tehty kemiallisen tilan arviointia, ja se on nimetty selvityskohteeksi Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelmassa. Hakemusasiakirjoista ei käy ilmi uuden pihattonavetan tai lietesäiliön perustusten etäisyys pohjavesipinnasta. Hämeen ELY-keskus katsoo, että pohjaveden pilaantumisen ja haitallisen purkautumisen estämiseksi rakenteiden perustuksia ei saa sijoittaa 2,0 metriä lähemmäs pohjavesipintaa. Lietesäiliöt tulee mitoittaa niin, että säiliötilavuus riittää poikkeuksellistenkin sääolosuhteiden aikana eikä ylivuodon vaaraa synny. Hämeen ELY-keskus suosittelee uuden lietesäiliön kattamista niin, että sadevesien pääsy lietesäiliöön estyy. Suunnitelmissa on esitetty tilavaraus jaloittelutarhalle. Mahdollinen jaloittelutarha tulee tehdä tiivispohjaiseksi ja valumavedet tulee ohjata umpisäiliöön, joka on mitoitettu niin, että poikkeuksellistenkin sadekuurojen aiheuttamat valumat mahtuvat säiliöön. Toiminnanharjoittajalle tulee lisäksi asettaa seu- 9

10 Muistutukset ja mielipiteet rantavelvoite toiminnan mahdollisten pohjaveden laatuun ja käyttökelpoisuuteen kohdistuvien vaikutusten toteamiseksi. Hämeen ELY-keskus katsoo, ettei laajennettu toiminta aiheuta YSL:n 1 luvun 8 :n tarkoittamaa pohjaveden pilaantumista, jos edellä mainitut pilaantumisen ehkäisemistä ja toiminnan vaikutusten seurantaa koskevat seikat otetaan huomioon ympäristölupaa myönnettäessä ja näin ollen toiminnan laajennukselle voidaan myöntää ympäristölupa. Hakemuksen johdosta on jätetty yksi muistutus. 1) AA Tömisevä esittää päivätyssä muistutuksessaan seuraavaa: Hakijan kuuleminen ja vastine Viitaten ympäristöviranomaisten lausuntoihin ja päätöksiin, koskien Nummenlukkojen, Pässinlukkojen ja Sarvinummen 1-luokan pohjavesialueelle suunnitelluista hankkeista, muistuttaja pitää hämmästyttävänä karjasuojan olemassaoloa ja sen laajentamista. Riihimäen seudun terveyskeskus totesi jo vuonna 2005 lausunnossaan maaaineslupahankkeesta, että alueella ei tule sallia edes pintamaan eli maannoskerroksen poistoa, koska pohjaveden värjäytyminen oli uhkana, tai siihen ainakin tuolloin vedottiin. Hämeen ympäristökeskus oli tuolloin samoilla linjoilla lausunnoissaan ja Hämeenlinnan hallintooikeus sen päätöksellään vahvisti. Muistuttaja haluaa tietää, ovatko kriteerit vuonna 2012 muuttuneet ja mihin suuntaan. Tulevienkin päätösten tulee olla linjassa jo olevien lausuntojen ja päätösten kanssa, sekä niiden tullee kestää juridinen tarkastelu ja vertailu. Lakienhan on väitetty olevan kaikkia koskevia. Muistuttaja kysyykin, onko sellainen pohjavesien suojaussuunnitelma jo keksitty, joka tämän hankkeen mahdollistaisi. Hakijalle on varattu tilaisuus antaa vastine lausuntojen ja muistutuksen johdosta. Hakija toteaa vastauksessaan, että hän ei näe tarvetta antaa vastinetta lausuntoihin ja muistutukseen. 10 ETELÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Etelä-Suomen aluehallintovirasto myöntää ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen luvan eläinsuojan laajentamiseen 81 lypsylehmän, 54 hiehon ja 31 nuorkarjapaikan eläinsuojaksi Hausjärven kunnan Kurun kylässä tilalla Nummela, Toiminnassa on noudatettava seuraavia lupamääräyksiä:

11 11 Eläinsuojan rakenteet ja toiminta 1. Eläinsuojarakennusten pohjarakenteiden tulee olla vesitiiviitä ja rakenteissa käytetyn betonin kestävää. Lämpöeristämättömissä tiloissa betonin tulee olla säänkestävää. Rakennusten pohjarakenteiden tulee estää lannan, virtsan, puristenesteen tai niistä aiheutuvien valumavesien joutuminen pinta- ja pohjavesiin. Pohjarakenteet on toteutettava siten, että mahdolliset vuodot valuvat salaojien tarkastuskaivoihin, joita tulee tarkkailla. Jätevesiä ei saa päästää imeytymään pohjavesialueen maaperään. Rakennustöille on nimettävä maarakentamiseen perehtynyt valvoja ja rakentamisen toteuttaminen on dokumentoitava. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle on varattava mahdollisuus rakenteiden tarkastamiseen ennen pihattonavetan, lietesäiliön ja kuivalantalan käyttöönottoa. Lietesäiliö on rakennettava siten, että säiliön kattaminen sadevesien pääsyn estävällä katteella on myöhemmin mahdollista. Katoilta tulevien sade- ja sulamisvesien pääsy lannan säilytystiloihin on estettävä. Avoimen lietelantasäiliön ympärille on asennettava vähintään 1,5 metrin korkuinen suoja-aita, jonka silmäkoko on enintään 100 mm. 2. Uuden pihattonavetan, lietesäiliön sekä kuivalantalan perustusten ja pohjaveden pinnan ylimmän tason välillä on oltava kahden metrin suojaetäisyys. Ennen rakentamisen aloittamista ulkopuolisen asiantuntijan tulee selvittää pohjaveden ylimmät korkeudet rakentamispaikoilla. Selvitys on toimitettava tiedoksi Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle viimeistään kuukausi ennen rakentamisen aloittamista. 3. Eläinten pito, eläinsuojan ilmanvaihto, rehujen varastointi ja käsittely sekä lannan käsittely ja varastointi on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei naapureille aiheudu kohtuuttomia haju-, melu- ja pölyhaittoja tai haittaeläimistä johtuvaa terveyshaittaa. 4. Eläinsuojatoiminnasta aiheutuva melu ei saa ylittää lähimmässä häiriintyvissä kohteissa päivällä (klo ) ekvivalenttimelutasoa 55 db (L Aeq ) eikä yöllä (klo ) ekvivalenttimelutasoa 50 db (L Aeq ). Meluavat laitteet on mahdollisuuksin mukaan suunnattava asutuksesta poispäin tai suojattava meluseinämin. Lannan varastointi ja jätevesien käsittely 5. Tilalla tulee voida varastoida 12 kuukauden aikana kertyvä lanta. Hakemuksen mukaisella eläinmäärällä on oltava lietelantatilavuutta vähintään m 3.

12 Lannan levitys Kattamattomiin lietesäiliöihin on varattava sadevesiä varten tilaa vähintään 0,3 m 3 /allas-m 2 eli yhteensä noin 366 m 3. Maitohuoneen jätevedet ja muut pesuvedet (yhteensä 200 m 3 vuodessa) voidaan johtaa lietesäiliöihin. Näiden vesien määrä on huomioitava lietteen varastointitilavuudessa. Eläinsuojan WC-vedet on johdettava umpisäiliöön. 6. Kuivikelantaa varten tulee olla kuivalantalatilavuutta vähintään 150 m Lantavarastot on tyhjennettävä vuosittain. Tyhjennysten yhteydessä niiden kunto on tarkastettava ja havaitut puutteet korjattava viivytyksettä. Lannan kuormaaminen kuljetusajoneuvoon tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla. 8. Lannan siirto- ja kuljetuskaluston on oltava sellaisia, ettei tyhjennysten, siirtojen ja kuljetusten aikana pääse tapahtumaan vuotoja. Kuljetukseen käytettävät tiet on pidettävä siisteinä ja kunnossa. Lannan käsittely- ja levitysajankohtaa sekä levityspellon sijaintia valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristön viihtyisyystekijät ja naapureille aiheutuva hajuhaitta. Lannan käsittelyä ja levitystä tulee välttää yleisinä juhlapäivinä ja juhlatilaisuuksien aikana. 9. Lannan levitykseen käytettävissä olevaa peltoalaa tulee luvan mukaisella eläinten enimmäismäärällä olla vähintään 80,5 ha. Luvan haltijan on vuosiyhteenvedon yhteydessä (määräyksen 20 mukaisesti) esitettävä valvontaviranomaisille selvitys lannan levitykseen käytettävissä olevasta peltoalasta. Lietelantaa, virtsaa, pesuvesiä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ei saa levittää pohjavesialueelle. Kuivalantaa voidaan kuitenkin levittää pohjaveden muodostumisalueen ulkopuoliselle ns. pohjavesialueen reunavyöhykkeelle, jos levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Kerralla käytettävä lantamäärä ei saa ylittää kasvin yhden kasvukauden aikana tarvitsemaa ravinnemäärää. Talousvesikaivojen ympärille on jätettävä maaston korkeussuhteista, kaivon rakenteesta ja maalajista riippuen metrin vyöhyke, jolle ei levitetä virtsaa, puristenesteitä tai lantaa. 10. Luvan haltijan on tiedotettava mahdollisille lannan vastaanottajille lannan varastointia, käsittelyä, kuljetusta ja levitystä koskevista määräyksistä. 12

13 13 Jaloittelu ja laidunnus 11. Eläinsuojasta laidunalueelle johtavien kulkuteiden ja keräilyalueiden tulee olla kovapohjaisia ja niille kertyvä lanta on poistettava säännöllisesti. Laitumella ruokinta- tai juottopaikka on perustettava siten, että ympäristö ei liety ja maaperän eroosio ovat mahdollisimman vähäisiä. Laiduntavien eläinten tiheys ei saa ylittää laitumena käytetyn alueen maaperän ja kasvillisuuden kestävyyttä. Karjaa ei saa päästää laiduntamaan maaston muodoista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen metriä lähemmäs kaivoja tai muita vedenottamoja. Jätteiden ja kemikaalien käsittely ja varastointi 12. Toiminta on järjestettävä siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Hyödyntämiskelpoiset jätteet, kuten paperi-, pahvi- ja muovijäte sekä metalliromu on toimitettava niille tarkoitettuihin keräyspaikkoihin. Jätteiden avopoltto on kielletty. Pilaantunut rehu on varastoitava ja kompostoitava tiivispohjaisella alustalla. Toiminnassa muodostuvat vaaralliset jätteet, kuten lääkkeet, jäteöljyt, akut ja loisteputket on varastoitava tiivispohjaisessa ja kuivassa tilassa. Erilaatuiset vaaralliset jätteet on säilytettävä erillään ja toimitettava vähintään kerran vuodessa vaarallisten jätteiden vastaanottopisteeseen. 13. Eläinsuojassa syntyvä eläinjäte on toimitettava mahdollisimman nopeasti käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokseen. Keräilyä odottava eläinjäte tulee säilyttää asianmukaisesti peitettynä ja haittaeläimiltä suojattuna tiivispohjaisella alustalla, josta valumavedet voidaan kerätä. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla normaalia keräilyauton odotusaikaa kauemmin, tulee varastoinnin tapahtua tarkoitukseen soveltuvassa kylmävarastossa. 14. Rehut ja niiden raaka-aineet, polttoaineet, lannoitteet ja muut kemikaalit on varastoitava ja käsiteltävä tilalla niin, ettei niistä aiheudu terveyshaittaa, epäsiisteyttä eikä saastumisvaaraa maaperälle tai pinta- ja pohjavesille. Kemikaalien varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeita. Polttoaine- ja kemikaalisäiliöiden sekä tankkauspaikkojen alustojen on oltava tiiviitä, jotta mahdolliset säiliövuodot eivät pääse maaperään ja ovat otettavissa talteen. Varastointi- ja tankkauspaikkojen läheisyyteen tulee varata riittävästi imeytysainetta mahdollisten vuotojen varalta. Polttoainesäiliöt tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolla. Säiliöt on sijoitettava koko säiliötilavuuden täyttäviin tiiviisiin suoja-altaisiin ja katokseen niin, etteivät suoja-altaat täyty lumella tai vedellä, tai on käytettävä kaksoisvaipallisia säiliöitä. Polttonestesäiliön kunto on tarkastettava ja tarkastuspöytäkirja on toimitettava Hämeen

14 elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle vuosiraportoinnin yhteydessä helmikuun loppuun 2014 mennessä. Parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönotto 15. Luvan haltijan on seurattava maatalouteen liittyvien tekniikoiden kehittymistä. Uutta käyttökelpoista tekniikka on otettava soveltuvin osin käyttöön, mikäli se vähentää toiminnasta aiheutuvan ympäristön pilaantumisen vaaraa ja on kohtuullisin kustannuksin toteutettavissa hakemuksen mukaisessa eläinsuojatoiminnassa. Poikkeukselliset tilanteet 16. Poikkeuksellisiin tilanteisiin on varauduttava ennakolta. Eläinsuojassa on oltava aina saatavilla riittävästi ympäristövahinkojen torjuntatarvikkeita ja -kalustoa. Häiriö- ja poikkeustilanteissa, joissa on aiheutunut tai uhkaa aiheutua tavanomaisesta poikkeavia päästöjä, on ryhdyttävä välittömästi tarpeellisiin toimenpiteisiin tällaisten päästöjen ja niiden leviämisen estämiseksi sekä päästöistä aiheutuvien vahinkojen torjumiseksi. Vastaavanlaisten häiriöiden toistuminen on estettävä. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää terveys- tai ympäristöhaittaa, on ilmoitettava viipymättä Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Hausjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Kemikaalivahingosta tulee tehdä ilmoitus myös alueelliselle palo- ja pelastusviranomaiselle. Toiminnan tarkkailu 17. Uuden lietesäiliön valmistuttua luvan haltijan tulee tarkkailla pohjaveden pinnankorkeutta ja laatua kahdesta pohjaveden havaintopisteestä vuosittain. Pohjavesinäytteet tulee ottaa pohjaveden virtaussuuntaan nähden molempien lietesäiliöiden ala- sekä yläpuolella olevista pohjaveden havaintopisteistä. Näytteistä on tutkittava ainakin seuraavat ominaisuudet ja aineiden pitoisuudet: sameus, lämpötila, happi (mg/l ja kyll. %), ph, sähkönjohtavuus, nitraatti, nitriitti, ammoniumtyppi, lämpökestoiset koliformiset bakteerit ja Escherichia coli. Näytteenoton yhteydessä tulee havainnoida myös pohjavedenpinnan taso. Ensimmäiset näytteet on otettava ennen lietesäiliön rakentamisen aloittamista. Pohjaveden havaintoputki/-putket on asennettava vähintään kuukausi ennen näytteiden ottamista. Tarkempi suunnitelma pohjavesitarkkailusta tulee toimittaa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulemisesta. Suunnitelman tulee sisältää tiedot pohjaveden havaintopisteiden sijoittamisesta, havaintoputkien asentamisesta ja näytteenotosta. 14

15 Tarkkailua voidaan myöhemmin tarkentaa ja muuttaa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla edellyttäen, että muutokset eivät heikennä tulosten luotettavuutta, lupamääräysten noudattamisen valvottavuutta eivätkä tarkkailun kattavuutta. Luvan haltijan tulee myös tarkkailla säännöllisesti eläinsuojarakennusten salaojien tarkastuskaivoja sekä niihin mahdollisesti tulevia vuotoja. Tarkkailusta tulee pitää kirjaa. 18. Ympäristöluvassa määrätyt mittaukset, näytteenotto ja analysointi on suoritettava ulkopuolisen asiantuntijan toimesta standardien (CEN, ISO, SFS tai muu vastaavan tasoinen kansallinen tai kansainvälinen yleisesti käytössä oleva standardi) mukaisesti tai muilla tarkoitukseen sopivilla yleisesti käytössä olevilla viranomaisten hyväksymillä menetelmillä. Mittausraporteissa on esitettävä käytetyt mittausmenetelmät ja niiden mittausepävarmuudet sekä arvio tulosten edustavuudesta. Mittausraportit on liitettävä kyseisen vuoden vuosiyhteenvetoraporttiin. 19. Nykyisen lietesäiliön (1516 m 3 ) rakenteiden tiiviys tulee tutkituttaa asiantuntijalla viimeistään kuukausi ennen uuden säiliön rakentamisen aloittamista. Lausunto rakenteiden tiiviydestä tulee toimittaa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen viipymättä sen valmistuttua. Kirjanpito ja raportointi 20. Luvan haltijan on pidettävä kirjaa eläinsuojan toiminnasta ja toimintaan liittyvistä ympäristönsuojelun kannalta merkityksellisistä tapahtumista. Kirjanpitoon on merkittävä jäljempänä esitetyt raportointia varten tarvittavat tiedot. Kirjanpito on pyydettäessä esitettävä valvovalle viranomaiselle. Edellistä vuotta koskeva yhteenveto toiminnasta tulee toimittaa Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä Hausjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain helmikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat tiedot: - eläinmäärät - lantamäärät - selvitys lannan varastointitilavuudesta ja sen riittävyydestä sadevedet, pesuvedet, säilörehun puristenestemäärät sekä mahdolliset jaloittelutarhojen lantavedet huomioiden - selvitys lannan levitysalasta ja sen riittävyydestä - jäljennökset mahdollisista uusista tai muutetuista peltojen vuokra- ja lannan levityssopimuksista - jäljennökset mahdollisista uusista, enintään viisi vuotta vanhoista lannan ravinneanalyyseistä ja viljavuustutkimuksista lohkokohtaisesti eriteltynä - kuolleitten eläinten määrät, toimituspaikat ja käsittely - jätelajit ja -nimikkeet, jätemäärät sekä niiden toimituspaikat 15

16 - toiminnassa tapahtuneet häiriötilanteet tai muut poikkeukselliset tilanteet - pohjavesitarkkailun tulokset - yhteenveto eläinsuojarakennusten rakenteiden kunnon tarkkailusta Jätteiden luokittelussa ja raportoinnissa on käytettävä jäteasetuksen (179/2012) liitteen 4 mukaista jaottelua yleisimmistä jätteistä ja vaarallisista jätteistä. Toiminnan muuttaminen, keskeyttäminen ja lopettaminen 21. Luvan haltijan on viipymättä ilmoitettava toiminnanharjoittajan vaihtumisesta, tuotannon muuttamisesta, pitkäaikaisesta keskeyttämisestä tai lopettamisesta Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Luvan haltijan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi (6) kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä Etelä-Suomen aluehallintovirastolle yksityiskohtainen suunnitelma vesien-, ilman- ja maaperänsuojelua sekä jätehuoltoa koskevista toimista, jotka liittyvät toiminnan lopettamiseen. 16 RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Aluehallintovirasto katsoo, että YSL:n 42 :ssä säädetyt edellytykset luvan myöntämiselle ovat olemassa, kun otetaan huomioon lupamääräykset, joilla ympäristöhaittoja ja niiden riskejä on vähennetty. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti eläinsuojan toiminnasta ei ennalta arvioiden aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista eikä vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella. Eläinsuojan toiminnasta ei myöskään aiheudu eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, mikäli toiminta on tämän päätöksen mukaista. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttaman pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski sekä alueen kaavamääräykset. Toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti ja noudatettaessa annettuja lupamääräyksiä täyttää eläinsuojan toiminta ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. Toiminnan voidaan katsoa täyttävän riittävän hyvin parhaan käyttökelpoisen tekniikan vaatimuksen.

17 Yleiset perustelut Päätöksen mukainen toiminta annetut lupamääräykset huomioiden ei vaaranna Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoaluetta koskevan vesienhoitosuunnitelman pinta- ja pohjavesiä koskevia tavoitteita. Eläinsuoja sekä osa laitumista ja pelloista sijaitsevat Kurun ( ) vedenhankintaa varten tärkeällä I-luokan pohjavesialueella. Kurun pohjavesialueelta ei ole riskejä kuvaavia vedenlaatutietoja, joten alueelle ei ole tehty kemiallisen tilan arviointia. Kurun pohjavesialue on nimetty selvityskohteeksi Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelmassa. Tässä päätöksessä ei ole määrätty jaloittelutarhoista. Luvan haltija ei ole hakemuksessa esittänyt jaloittelutarhojen rakentamista, vaikka asema- ja pohjapiirroksissa on merkitty tilavaraukset jaloittelutarhoille. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on lausunnossaan vaatinut, että mikäli jaloittelutarhat rakennetaan, ne tulee tehdä tiivispohjaisiksi ja valumavedet on ohjattava riittävän tilavaan umpisäiliöön. Mikäli jaloittelutarhojen rakentaminen tulee ajankohtaiseksi, luvan haltijan on esitettävä rakentamista koskevat suunnitelmat Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle vähintään kolme kuukautta ennen hankkeen toteuttamisen aloittamista. Lupamääräysten perustelut Ympäristölupa on myönnetty tietylle eläinmäärälle. Ympäristöluvan mukaisia ikäjakaumakohtaisia eläinmääriä voidaan muuttaa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä lupapäätöksen mukaisen eläinmäärän yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. Luparatkaisussa on otettu huomioon voimaan tulleet ympäristönsuojelulain muutokset sekä kokonaan uudistettu jätelaki 646/2012 ja valtioneuvoston asetus jätteistä 179/2012 siten, kuin laki ympäristönsuojelulain muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen muuttamisesta (196/2012) sekä uuden jätelain pykälät 148 ja 149 edellyttävät. Jätelain voimaan tullessa vireillä olleet ympäristölupahakemukset käsitellään pääosin tuolloin voimassa olleiden säännösten mukaisesti. Lisäksi luparatkaisussa on keskeisesti sovellettu valtioneuvoston asetusta (931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta ja otettu huomioon ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (1/2010) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräys ja -ohje Kotieläinrakennusten ympäristönhoito (MMM-RMO C4). Näiden perusteella on määritelty eläinsuojassa tarvittavien rakenteiden mitoitus, lujuus ja turvallisuus sekä lannan levitykseen tarvittava peltopinta-ala. Luparatkaisussa vanhan jätelain (1072/1993) mukainen termi ongelmajäte on korvattu jatkossa käytössä vakiintuvalla uuden jätelain 646/

18 mukaisella, sisällöltään samaa tarkoittavalla termillä vaarallinen jäte. Jätteiden luokittelua koskeva ympäristöministeriön asetus (1129/2001) on kumottu, ja sen korvaa uuden jäteasetuksen liitteen 4 jäteluettelo yleisimmistä jätteistä sekä vaarallisista jätteistä. Määräys 1. on annettu sen varmistamiseksi, että eläinsuojan rakenteet ovat vähintään maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja - ohjeiden (MMM-RMO C4) mukaisia. Lietesäiliö on esitetty rakennettavaksi paksulla (30 cm) pohjavalulla. Mikäli rakenteissa epäillään vuotoja, asia voidaan tutkia salaojavesistä otettavilla vesinäytteillä. Kiinteistön kuivatusjärjestelyillä voidaan minimoida onnettomuustilanteissa lannan pääsy pohjaveteen ja vesiuomiin. Koska eläinsuojaa laajennetaan pohjavesialueen muodostumisalueella, on luvassa määrätty rakentamisen valvonnasta, dokumentoinnista ja tarkastamisesta, jotta voidaan varmistua rakenteiden tiiviydestä ja asianmukaisuudesta. Lietesäiliön kattaminen ei ole tarpeen, sillä lietesäiliöissä on tällä hetkellä laskennallisesti tarkasteltuna sadevesivaraa noin 0,5 m 3 /allas-m 2. Luvan haltija on esittänyt hakemuksessaan, että sillä on käytössään varalietesäiliönä lantaa vastaanottavan tilan m 3 :n lietesäiliö. Lisäksi suurin osa eläimistä laiduntaa kesällä 4 5 kk, mikä vähentää lietesäiliöihin kertyvän lannan määrää. Mikäli vuotuiset sademäärät ovat tulevina vuosina keskimääräistä suurempia, tulee luvan haltijan varautua kattamaan lietesäiliö ylivuotojen estämiseksi. (YSL 5, 7-8, 43 ) Määräys 2. Pohjaveden pilaantumisen ehkäisemiseksi pihattonavetan ja lietelantalan rakenteiden ja pohjavedenpinnan välillä tulee olla riittävä suojaetäisyys. Geologian tutkimuskeskuksen tutkimusraportin (Pohjavesialueen geologisen rakenteen selvitys Hausjärvellä I Salpausselän ja Karhinnummien välisellä alueella) mukaan rakennettavan lietesäiliön kohdalla pohjavedenpinnan syvyys maanpinnasta on alle viisi (5) metriä. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on lausunnossaan vaatinut, että uuden pihattonavetan ja lantavarastojen perustuksia ei saa rakentaa kahta metriä lähemmäksi pohjaveden pinnasta. (YSL 8 ) Määräys 3. Toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa, ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta pysyvää rasitusta hajusta, kaasuista, melusta tai pölystä. Eläinsuoja sijaitsee n. 300 metrin päässä lähimmästä naapurin asuintalosta. (YSL 43, NaapL 17 ) Määräyksessä 4 annetut melutason raja-arvot perustuvat valtioneuvoston päätökseen 993/1992 melutason ohjearvoista. (YSL 43 ) Määräykset 5 ja 6. Lannan varastointitilavuudesta määrätään maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan val- 18

19 tioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Säiliötilavuutta laskettaessa huomioidaan myös maitohuoneen jätevesien ja muiden pesuvesien, avosäiliöön tulevien sadevesien sekä puristenesteiden tilantarve. Tarvittava lietelannan säiliötilavuus on laskettu hakemuksessa esitettyjen tietojen perusteella. Tilan säiliötilavuus riittää tulevalle eläinmäärälle, pesuvesille sekä puristenesteille. Lisäksi säiliöissä on sadevesiä varten tilaa noin 600 m 3 (0,5 m 3 /allas-m 2 ). Luvan haltijalla on myös mahdollisuus käyttää lantaa vastaanottavan tilan lietesäiliöitä varasäiliöinä esim. säiliörikon tai poikkeuksellisen rankkojen sateiden aikana. Koska suurin osa eläimistä laiduntaa ja vähentää näin vuosittain varastoitavan lietelannan määrää, voidaan se soveltuvilta osin ottaa huomioon. Kuivikelantaa syntyy hakemuksen mukaan n. 150 m 3 ja rakennettavan kuivalantalan hyötytilavuus on 288 m 3. Pesuvedet voidaan levittää pelloille lannoitteeksi lietelannan mukana, jolloin ravinteet sitoutuvat kasvillisuuteen. WC-vedet johdetaan umpisäiliöön, joka tyhjennetään loka-autolla. (YSL 7 8, 27 a-c, VNA 931/2000, VNA 209/2011) Määräykset 7 ja 8 on annettu sen varmistamiseksi, ettei lantavarastojen käyttö aiheuta terveyshaittaa tai ympäristön pilaantumista ja viihtyisyyden vähenemistä. Lantavarastojen vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen, ja samalla niiden rakenteet voidaan tarkastaa silmämääräisesti mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Lannan käsittelystä ja levityksestä aiheutuvaa haittaa voidaan vähentää välttämällä levitystä sellaisina ajankohtina, jolloin siitä aiheutuisi ilmeistä haittaa. (YSL 7, 8, 43, NaapL 17 ) Määräys 9. Lannan vähimmäislevitysala on määritelty ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta annetun ohjeen (1/2010) mukaisesti. Hakemuksen mukaiselle eläinten enimmäismäärälle tulisi lannan levitykseen olla käytössä vähintään 80,5 ha peltoa. Laskennallisesti hakemuksen mukainen käytettävissä oleva peltoala (92,69 ha, josta on laidunta 18,69 ha) ei riitä esitetylle eläinten enimmäismäärälle. Tämän vuoksi luvan haltijan on esitettävä vuosiyhteenvedon yhteydessä valvojalle tiedot käytössä olevasta peltoalasta ja toteutuneesta eläinmäärästä. Lannan levitysala perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen siten, että levitettävä lantamäärä mitoitetaan todellisen tarpeen mukaan. Luvan haltijan on hakemuksen käsittelyn aikana tehnyt jo suullisen sopimuksen 20 peltohehtaarin vuokraamisesta. Pohjavesien suojelemiseksi nestemäisten orgaanisten lannoitteiden levittäminen pohjaveden muodostumis- ja reuna-alueille on kielletty. Lannan levityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä, ellei lupamääräyksissä ole asetettu tiukempia vaatimuksia. Jotta ravinteiden pääsyä pinta- ja pohjavesiin voidaan ehkäistä, tulee lanta levittää pääsääntöisesti keväällä ennen kylvöä sekä kesantopellolle vasta välittömästi ennen kylvöä tai nurmen perustamista. Vesistöihin rajoittuvien peltojen ranta-alueille, lasku- ja valtaojien varsille sekä talo- 19

20 usvesikaivojen ympärille jätetään suoja-alueet. Suoja-alueen leveys määräytyy käytetyn lannan levitystekniikan ja monivuotisen kasvillisuuden peittämän suojakaistan leveyden perusteella. (YSL 8, 43, 46, VNA 931/2000) Määräys 10. Lannan vastaanottajille, sopimuspeltojen omistajille tai haltijoille ei voida asettaa ympäristöluvassa heitä sitovia määräyksiä. Luvan haltija on kuitenkin vastuussa eläinsuojansa tuottamasta lannasta ja lannan asianmukaisesta sijoittamisesta silloin, kun lantaa ei toimiteta laitokseen, jolla on ympäristölupa toimintaa varten. Tämän takia luvan haltijalla on velvollisuus tiedottaa lannan vastaanottajille lannan varastointia, käsittelyä, kuljetusta ja levitystä koskevista lupamääräyksistä. (YSL 43 ) Määräys 11. Kulkuväylien, sisäänkäyntien edustojen sekä laitumilla olevien juoma- ja ruokintapaikkojen päällysteiden valinnalla ja alueiden muotoilulla voidaan estää liettymistä ja ravinteiden kulkeutuminen maaperään sekä pinta- ja pohjavesiin. Laiduntaminen on toteutettava siten, että pintavesien pilaantumisen vaara on mahdollisimman vähäinen eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa synny. (YSL 7, 8, 43, NaapL 17 ) Määräykset 12. ja 13. Jätteitä ja vaarallisia jätteitä koskevat määräykset on annettu jätteiden määrän vähentämiseksi, asianmukaisen jätehuollon järjestämiseksi ja jätteistä aiheutuvan ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi. Jätelain 6 :n mukaan jätteestä tai jätehuollosta ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Jätettä ei saa hylätä tai käsitellä hallitsemattomasti. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle, ympäristölle, viihtyisyydelle taikka yleiselle tai yksityiselle edulle. Vaarallisten jätteiden toimittaminen asianmukaiseen käsittelyyn vähentää niiden aiheuttamia terveyteen ja ympäristöön kohdistuvia riskejä. Eläinjätteen normaali keräilyaika alueella on kolme arkipäivää ja kesäaikaan ( ) kaksi päivää. Eläinjätteen käsittelystä säädetään lisäksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1069/2009) eli ns. sivutuoteasetuksessa. Asetuksen täytäntöönpanoa ohjaa ja valvoo Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö yhdessä EVIRA:n kanssa, alueelliset ELY-keskukset sekä aluehallintovirastojen eläinlääkärit ja kunnaneläinlääkärit. (YSL 7, 43, JL 4, 6, 12, 15, 19 ) Määräyksellä 14. varmistetaan, että polttonesteiden, rehujen, lannoitteiden ja muiden kemikaalien varastointi ja käsittely hoidetaan siten, ettei niistä aiheudu maaperän tai pinta- ja pohjavesien pilaantumisen vaaraa (YSL 7, 8, 43 ). 20

21 Määräys 15. Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Luvan haltija velvoitetaan ottamaan uutta käyttökelpoista tekniikkaa soveltuvin osin käyttöön jatkossa, mikäli siten voidaan olennaisesti vähentää päästöjä kohtuullisin kustannuksin. (YSL 4, 5, 43 ) Määräys 16. Häiriö- ja poikkeustilanteisiin varautuminen (esimerkiksi lantavaraston rikkoutuminen tai öljyvahinko) sekä ilmoitus- ja toimintavelvoite on annettu ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi, välittömän torjunnan onnistumiseksi, viranomaisten ja lähiasukkaiden tiedon saannin varmistamiseksi sekä valvonnan toteuttamiseksi. (YSL 5, 43, 76, YSA 30 ) Määräys 17. Eläinsuoja sijaitsee Kurun vedenhankintaa varten tärkeällä (I luokka) pohjaveden muodostumisalueella. Ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan pohjaveden pilaaminen ja pohjaveden laadun olennainen huonontaminen on kielletty. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen (1/2010) mukaan merkittäviä eläinsuojien tai lantaloiden laajennuksia ei suositella tehtäviksi pohjavesialueilla. Jos riskitoimintoja kuitenkin sijoitetaan pohjavesialueelle, tulee pohjaveden laatua tarkkailla, jotta voidaan saada selville maaperään ja pohjaveteen mahdollisesti päässeet haitta-aineet. Määräys on annettu, koska luvan haltijan on oltava tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, jotta hän voi ryhtyä toimenpiteisiin pilaantumisen ehkäisemiseksi tai sen rajoittamiseksi mahdollisimman vähäiseksi. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi arvioida rengaskaivon soveltuvuuden lietesäiliöiden yläpuoliseksi pohjaveden havaintopisteeksi valvontaviranomaiselle esitettävän pohjaveden tarkkailusuunnitelman tarkastamisen yhteydessä. Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi myös harkintansa mukaan harventaa pohjavesitarkkailua ja määrätä sen tehtäväksi esimerkiksi ensimmäisen kolmen vuoden jälkeen vain joka toisena vuotena. Salaojien tarkastuskaivojen säännöllisestä tarkkailusta ja kirjanpidosta on määrätty, jotta mahdolliset vuodot rakenteissa havaitaan ajoissa ja korjaukset voidaan tehdä viipymättä. (YSL 4, 5, 8, 46 ) Määräys 18. Ympäristönsuojelulain 108 :n mukaan mittaukset ja tutkimukset on tehtävä pätevästi, luotettavasti ja tarkoituksenmukaisin menetelmin. (YSL 43, 108 ) Määräys 19. Nykyisen lietesäiliön tiiviys tulee selvittää ennen uuden säiliön rakentamisen aloittamista, sillä uuden säiliön rakentamisessa on tarkoitus käyttää samoja materiaaleja ja tekniikoita kuin nykyisessä säiliössä. Nykyistä lietesäiliötä aiotaan käyttää myös uudessa pihatossa syntyvän lietteen varastointiin. Nykyinen säiliö sijaitsee osittain pohjaveden varsinaisella muodostumisalueella. Luvan haltijan on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja käytäntöjä pilaantumisen ehkäisemiseksi. (YSL 4 ) 21