HSL, Opastinsilta 6 A, Helsinki, kokoushuone Reittiopas, 2. krs. Otsikko Si vu

Transkriptio

1 PÖYTÄKIRJA 4/ Hallitus AIKA Tiistai klo 09:00-09:36 PAIKKA HSL, Opastinsilta 6 A, Helsinki, kokoushuone Reittiopas, 2. krs ASIAT Otsikko Si vu 32 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN 5 33 HELSINGIN SEUDUN MAL 2019 SUUNNITELMA 6 34 VUODEN 2018 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN KORON MAKSAMINEN PERUSPÄÄOMALLE JA KUNTAKOHTAISELLE YLIJÄÄMÄLLE VUODELTA HSL:N TULOSKORTIN TOTEUTUMA JA TULOSPALKKION MAKSAMINEN VUODELTA KEVÄTYHTYMÄKOKOUKSEN KOOLLE KUTSUMINEN HSL-SOVELLUKSEN JA SOVELLUSALUSTAN KEHITYKSEN JA YLLÄPIDON HANKINTA PUITESOPIMUKSEN PERUSTEELLA 39 SM5-JUNAYKSIKÖIDEN 1-40 UUDELLEEN TEIPPAUS HSL:N TILAAJAVÄRITYKSEN MUKAISESTI 40 SIUNTION JOUKKOLIIKENTEEN PALVELUTASOSTA PÄÄTTÄMINEN LIIKKUMISTUTKIMUKSEN 2018 ENSIMMÄISET TULOKSET KANSAINVÄLISEN BEST-KYSELYTUTKIMUKSEN TULOKSET VUONNA KUNTALAIN MUKAISTA OTTO-OIKEUTTA VARTEN TOIMITETUT PÄÄTÖKSET TIEDOKSI MERKITTÄVÄT ASIAT MUUT ASIAT JA SEURAAVA KOKOUS 41

2 PÖYTÄKIRJA 4/ PÄÄTÖKSENTEKIJÄT Rautava Risto Hertell Sirpa Aarnio Antti Haglund Iida Helenius Mika Kantola Tarja Kauppinen Sirpa Mithiku Hanna Pasterstein Dennis Rehnström Kristian Rokkanen Sakari Sinisalo Pekka M. Ylikahri Ville puheenjohtaja, Helsinki varapuheenjohtaja, Espoo jäsen, Espoo jäsen, Helsinki jäsen, Espoo jäsen, Helsinki jäsen, Vantaa jäsen, Helsinki jäsen, Helsinki jäsen, Vantaa jäsen, Vantaa jäsen, Kirkkonummi jäsen, Helsinki MUUT OSALLISTUJAT Isola Samuli Lindroos Kicka Tuhkunen Sanna Aarnio Tarmo Grannas Mikael Masar Christoffer Penttilä Hannu Pietinen Jukka Rontu Kirsi Vapaavuori Jan Rihtniemi Suvi Mäkinen Ilmari Anttila Tero Flink Mari Heikkinen Hannu Puntanen Sini Kotikangas Sari Röntynen Antti-Pekka varajäsen, Kerava varajäsen, Sipoo varajäsen, Tuusula asiantuntijajäsen, Kirkkonummi asiantuntijajäsen, Sipoo asiantuntijajäsen, Kauniainen asiantuntijajäsen, Vantaa asiantuntijajäsen, Siuntio asiantuntijajäsen, Kerava asiantuntijajäsen, Helsinki toimistusjohtaja, esittelijä osastonjohtaja, pöytäkirjanpitäjä osastonjohtaja osastonjohtaja osastonjohtaja osastonjohtaja markkinointi- ja viestintäpäällikkö hallintopäällikkö

3 PÖYTÄKIRJA 4/ ALLEKIRJOITUKSET Risto Rautava puheenjohtaja Ilmari Mäkinen pöytäkirjanpitäjä PÖYTÄKIRJAN TARKASTUS Hanna Mithiku pöytäkirjantarkastaja PÖYTÄKIRJA YLEISESTI NÄHTÄVILLÄ Asetettu yleisesti nähtäville yleisessä tietoverkossa ( kuntalain 140 :ssä säädetyllä tavalla.

4 PÖYTÄKIRJA 4/ Hallitus KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN Hallitus 32 Esittelijä Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Valmistelija Hallintopäällikkö Antti-Pekka Röntynen, p Ehdotus Hallitus päättää a) todeta kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi sekä b) valita pöytäkirjantarkastajaksi Hanna Mithikun (varalla Ville Ylikahri). Päätös Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti.

5 PÖYTÄKIRJA 4/ Hallitus HELSINGIN SEUDUN MAL 2019 SUUNNITELMA 59/ /2017 Hallitus 33 Esittelijä Valmistelijat Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osastonjohtaja Sini Puntanen, p ja ryhmäpäällikkö Aarno Kononen, p Tiivistelmä MAL 2019 on Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen strateginen suunnitelma, jossa kuvataan, miten seutua kokonaisuutena pitäisi kehittää vuosina Suunnitelmassa on erityisesti kiinnitetty huomiota maankäytön, asumisen ja liikenteen entistä tiiviimpään yhtäaikaiseen tarkasteluun, vaikutusten arviointiin ja laajaan sidosryhmien vuoropuheluun. Suunnitelmakokonaisuus kattaa myös lakisääteisen liikennejärjestelmäsuunnitelman. Vaikutusten arviointi puolestaan täyttää SOVA-lain (laki viranomaisten ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista 200/2005) vaatimukset ja arviointia on tehty liikenteen lisäksi maankäytön ja asumisen keskeisistä teemoista. MAL suunnitelman lähtökohdat ja tavoitteet sekä tavoitetasot hyväksyttiin HSL:n hallituksessa , KUUMA-johtokunnassa sekä Helsingin seudun yhteistyökokouksessa HSYK:issä Suunnitelmassa tavoitellaan vähäpäästöistä, houkuttelevaa, elinvoimaista ja hyvinvoivaa seutua. Velvoittavaksi tavoitetasoksi hyväksyttiin, että liikenteen kasvihuonekaasujen päästövähennys on vähintään 50 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Tavoitetasojen avulla on seurattu suunnitelmaratkaisujen ja toimenpiteiden riittävyyttä. Asetetut tavoitteet saavutetaan monipuolisella, tehokkaalla ja konkreettisella kokonaisuudella. Suunnitelman pääsisältö on: - Seudun kasvu ohjataan nykyiseen yhdyskuntarakenteeseen ja joukkoliikenteen kannalta kilpailukykyisille alueille - Seudulle rakennetaan vuosittain n uutta asuntoa ja asuntokannan sekä elinympäristön laadusta huolehditaan - Raideliikenteeseen ja pyöräliikenteeseen osoitetaan vahvat panostukset, tieliikennettä kehitetään tavara- ja joukkoliikennelähtöisesti - Päästöjä vähennetään uudistaen ajoneuvokantaa energiatehokkaammaksi ja hiilineutraalimmaksi sekä useilla liikennesuoritetta pienentävillä keinoilla, mm. tiemaksuilla.

6 PÖYTÄKIRJA 4/ Hallitus Suunnitelmassa on osoitettu konkreettiset toimet, joilla tavoitteisiin päästään 2030 mennessä. Näitä ovat muun muassa seudullisesti määritellyt maankäytön ensisijaiset kehittämisvyöhykkeet, kuntakohtaiset asuntorakentamisennusteet ja asemakaavatavoitteet sekä ennen vuotta 2030 aloitettavat liikennehankkeet ja -toimenpiteet. Pidemmällä aikavälillä vuodesta 2030 eteenpäin leikataan edelleen kasvihuonekaasupäästöjä, sijoitetaan uusi maankäyttö tiivistävästi ja kestävästi, pidetään asuntotuotanto riittävänä ja laadukkaana sekä kehitetään ja integroidaan joukkoliikennekokonaisuutta. Tie- ja katuverkolla painopiste säilyy joukko- ja tavaraliikenteen toimivuudessa. Suunnitelman toimenpiteillä Helsingin seutu kasvaa kestävästi ja vähentää päästöjä tehokkaasti. Lähes kaikki suunnitelmalle vuodelle 2030 asetetut tavoitetasot saavutetaan. Liikenteen CO2-päästövähennystavoite (50 %) saavutetaan, kun kaikki suunnitellut toimet toteutuvat riittävällä voimakkuudella. Työvoiman saavutettavuus paranee, mikä houkuttelee yrityksiä ja asukkaita. Toimenpidekokonaisuus on yhteiskuntataloudelliselta tehokkuudeltaan hyvä, mikä takaa taloudelliset edellytykset seudun kehittämiseen. Asuntotuotanto sijoittuu tavoitteen mukaisesti ensisijaisesti kehitettäville vyöhykkeille. Terveellinen ja turvallinen elinympäristö mahdollistaa kaikille aktiivisen arjen. Sosiaalista eriytymistä pyritään jatkossa torjumaan yhteisen ohjelman avulla sekä seuraamaan kehitystä aktiivisemmin. Kestävien kulkutapojen (kävely, pyöräily, joukkoliikenne) osuus kasvaa jo päätettyihin toimenpiteisiin nähden, mutta tavoitetasoa ei tältä osin kokonaan saavuteta. Suunnitelman vaikutuksia on arvioitu SOVA-lain mukaisesti ja arviointi on ohjannut suunnitelmaratkaisujen valintaa. MAL suunnitelman pohjalta valmistellaan ja neuvotellaan MAL-sopimus valtion, seudun kuntien ja HSL:n kesken. MAL-suunnitelman ja sopimuksen toteutusta ja vaikutuksia tullaan seuraamaan vuosittain. MAL 2019 laadinta Helsingin seudun kuntien sekä valtion välisessä MAL-sopimuksessa vuosille on sovittu, että seudulla jatketaan maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteissuunnittelua edellisten suunnitelmien pohjalta. Seudun tarpeet, aiemmat suunnitelmat (HLJ 2015, MASU 2050 ja Astra 2025) sekä kansalliset velvoitteet ovat toimineet MAL suunnittelun lähtökohtina. MAL suunnitelma on valmisteltu Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen asiantuntijoiden yhteistyönä MAL-neuvottelukunnan ja HLJ-toimikunnan ohjauksessa. MAL-projektiryhmä on koordinoinut prosessin ja sisällön valmistelua itse valmistelun tapahtuessa maankäyttöryhmässä, asumisen ryhmässä sekä liikenteen osalta HSL:ssä. Suunnittelun alkuvaiheessa hyväksyttiin puiteohjelma HSL:n hallituksessa ja Helsingin seudun yhteistyökokouksessa.

7 PÖYTÄKIRJA 4/ Hallitus Suunnittelu on edennyt puiteohjelman mukaisesti. Aiempien suunnitelmien, MAL-sopimuksen, tehtyjen selvitysten, tutkimusten ja asiantuntija-arvioiden pohjalta valmisteltiin MAL suunnitelman valmisteluun lähtökohdat ja tavoitteet (ns. raamipäätös). Lähtökohdat ja tavoitteet sekä tavoitetasot hyväksyttiin HSL:n hallituksessa , KUUMA-johtokunnassa sekä Helsingin seudun yhteistyökokouksessa HSYK:issä MAL suunnitelmalla on toteutuessaan merkittäviä vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen ja ympäristöön. Vaikutusten arvioinnilla on tuotu esiin suunnittelun vaikutuksia ja tuettu suunnitelman valmistelua ja päätöksentekoa. Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelma on viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista annetun lain (SOVA-laki 200/2005) mukaan ympäristövaikutusten arviointia edellyttävä suunnitelma. Lain perusteella vastaavan viranomaisen tulee huolehtia siitä, että ympäristövaikutukset selvitetään ja arvioidaan riittävässä määrin. MAL prosessissa vaikutusten arviointi on kattanut koko maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteissuunnitelman. Arviointia on tehty SOVA-lain edellyttämää tasoa laajemmin ja se kattaa myös suunnittelun kannalta merkittäviksi tunnistettujen osa-alueiden arvioinnin. Suunnitelmassa on erityisesti kiinnitetty huomiota maankäytön, asumisen ja liikenteen entistä tiiviimpään yhtäaikaiseen tarkasteluun, vaikutusten arviointiin ja laajaan sidosryhmien vuoropuheluun. Suunnitelman pohjaksi tehtiin runsaasti taustaselvityksiä eri teemoista. Suunnitelmaa valmisteltiin iteroiden kolmessa vaiheessa vuoden 2018 aikana, jolloin tavoitetasoja ja vaikutusten arviointia hyödyntäen suunnitelmaa kehitettiin vuorovaikutteisesti paremmin tavoitteita vastaavaksi. Ympäristövaikutuksia on arvioitu laajasti ja etenkin CO2-päästövähennystavoite on ohjannut suunnitelman valmistelua voimakkaasti. MAL suunnitelmaa on valmisteltu tiiviissä yhteistyössä samanaikaisesti laadittavan Uusimaa 2050 maakuntakaavan kanssa ottaen huomioon, että suunnitelmilla on erilaiset oikeusvaikutukset, sisältötarpeet ja aikatähtäin. Suunnitteluprosessissa on osallistettu seudun luottamushenkilöitä yhteiseen keskusteluun ja kunnat ovat myös nimenneet tätä varten yhdyshenkilöt. Luottamushenkilöt ovat osallistuneet suunnitelmien lähtökohtien valmisteluun seminaarissa marraskuussa Huhtikuussa 2018 järjestettiin kolme luottamushenkilöiden keskustelutilaisuutta ja syyskuussa 2018 suunnitelmaluonnoksen valmisteluun liittynyt yhteisseminaari luottamushenkilöille ja valmistelijoille. HSL:n hallitusta, HSYK:iä ja KUUMA-johtokuntaa on pidetty ajan tasalla MAL suunnitelman valmistelutilanteesta. HSL:n hallitus päätti kokouksessaan lähettää Helsingin seudun maankäyttö, asuminen ja liikenne MAL suunnitelman luonnoksen liikenteen osalta lausunnoille. Vastaavasti Helsingin seudun yhteistyökokous HSYK päätti kokouksessaan lähettää luonnoksen lausunnoille maankäytön ja asumisen osalta. Teknisesti lausuntokierros hoidettiin HSL:n kautta. Lausuntoja pyydettiin kunnilta, valtion viranomaisilta, Uudenmaan liitolta sekä HSY:ltä ja kannanottoja muilta sidosryhmiltä mennessä. Suunnitelmaluonnoksen lisäksi pyydettiin lausunnot ja kannanotot vaikutusten

8 PÖYTÄKIRJA 4/ Hallitus arviointiselostusluonnoksesta, joka on samalla SOVA-lain 8 :n mukainen ympäristöselostus. Myös asukkailla ja muilla toimijoilla oli mahdollisuus antaa kannanotto suunnitelmaluonnoksista. Lisäksi järjestettiin kaikille avoin verkkokysely MAL suunnitelmasta. Lausuntoja saatiin 28 ja kannanottoja 20 kappaletta. Kyselyyn tuli 775 vastausta. Lausunnoista ja kannanotoista on laadittu yhteenveto ja tiivistelmä (yhteenvedon alussa). Kyselyn tuloksista on koottu erillinen raportti. HSL:n hallitus merkitsi suunnitelmaluonnoksesta ja arviointiselostuksesta saadut lausunnot ja kannanotot sekä yleisökyselyn tulokset tiedoksi ja lähetti ne myös Helsingin seudun yhteistyökokoukselle sekä KUUMA-johtokunnalle tiedoksi. KUUMA-johtokunta merkitsi asiakirjat tiedoksi Lausuntojen pohjalta suunnitelma ja vaikutusten arviointi on viimeistelty HLJtoimikunnan ja MAL-neuvottelukunnan ohjaamana. Maankäytön osalta ensisijaisiin kehittämisvyöhykkeisiin lisättiin Kantvikin alue Kirkkonummelta sekä tehtiin tarkistuksia raportin tekstiosaan. Asumisen osalta pitäydyttiin nykyisen kaltaisessa asuntojen hallintamuotojen jakautumisessa eri alueilla sekä tehtiin täydentäviä ja selkeyttäviä tarkistuksia raportin tekstiosaan. Liikenteen osalta lisättiin ennen vuotta 2030 aloitettaviin liikennehankkeisiin Pisararata sekä edellytysten täyttyessä Kerava-Nikkilä radan avaaminen henkilöliikenteelle. Liikenneinfrahankkeet priorisoitiin kolmelle ohjeelliselle toteutusjaksolle , ja Nämä osoitetaan taulukossa, jonka lisäksi on osoitettu läpi jaksojen jatkuvat teemapaketit sekä merkittävimmät suunnittelukohteet. Lisäksi joukkoliikenteen runkoverkkokarttaa on tarkistettu sekä osoitettu KUHA-ohjelman priorisointiperiaatteet. Liikenteen päästövähennyksiä koskevaa osaa on täsmennetty etenkin tiemaksujen osalta. Myös suunnitelman rahoitusta koskevaa osaa on tarkistettu vastaamaan suunnitelmaan tehtyjä muutoksia. MAL suunnitelman vaikutusten arviointiselostusluonnos oli suunnitelman kanssa samaan aikaan lausunnoilla ja kannanottojen kohteena. Yhteysviranomainen, Uudenmaan ELY-keskus esitti vaikutusten arviointia täydennettäväksi muutamilta tarkemmin lausunnossaan yksilöidyiltä ja erityisesti ympäristöön liittyviltä osiltaan. Ympäristöselostusta täydennettiin niiden mukaisesti ja selkeytettiin kokoamalla ympäristövaikutusten tulokset tiiviisti yhteenvetotaulukkoon. Lisäksi selostukseen lisättiin lausuntojen jälkeen tehtyjen muutosten mukaisesta lopullisesta suunnitelmasta tehty uusi päämittaritasoinen arviointi. MAL suunnitelman hyväksyy HSYK maankäyttö- ja asumissisältöjen osalta lähettäen ne edelleen kuntien hyväksyttäväksi sekä HSL:n hallitus liikennesisältöjen osalta jäsenkuntiensa puolesta. Niiden kuntien osalta, jotka eivät ole HSL:n jäseniä, liikennesisällöt hyväksytään KUUMA-johtokunnan lähettämänä kuntakohtaisesti. Tavoitteena on saada suunnitelma hyväksytyksi kevään 2019 aikana. MAL suunnitelman pohjalta valmistellaan ja neuvotellaan MAL-sopimus valtion, seudun kuntien ja HSL:n kesken. Neuvotteluryhmä on nimetty ja sopimusneuvottelut ovat jo käynnistyneet ympäristöministeriön johdolla. MAL suunnitelman ja sopimuksen toteutusta ja vaikutuksia tullaan seuraamaan vuosittain.

9 PÖYTÄKIRJA 4/ Hallitus Suunnitelman tausta-aineistot, lausuntoyhteenveto, kyselyn tulokset sekä toimenpidekortit löytyvät verkkosivulta MAL suunnitelma MAL 2019: mikä, miksi ja miten? MAL 2019 on suunnitelma Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämiseksi vuosille Suunnitelma valmistellaan neljän vuoden välein. Suunnitelmassa määritellään ja priorisoidaan seudullisesti merkittävän maankäytön ja erityisesti asuntorakentamisen sijoittumista sekä linjataan kasvua tukevat liikennejärjestelmän kehittämistoimet. Tavoitteena on kuvata seudun yhteinen tahtotila, jonka pohjalta yhdessä toimitaan tavoitetilan saavuttamiseksi. Määräävänä tavoitteena tällä suunnittelukierroksella on ollut ilmastonmuutoksen ehkäiseminen liikenteen päästöjä vähentämällä. Maankäytön, asumisen ja liikenteen pitkäjänteinen suunnittelu on välttämätöntä, jotta kasvava seutu on myös tulevaisuudessa toimiva ja vastaa asukkaiden ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Seutua suunnitellaan nykyisten ja tulevien asukkaiden parhaaksi. MAL suunnitelma on laadittu laajassa vuorovaikutuksessa seudun eri osapuolten kesken. Työn aikana on järjestetty vuorovaikutustilaisuuksia niin valtion ja seudun asiantuntijoille, luottamushenkilöille kuin järjestöjen edustajille. Asukkaiden liikkumista sekä tarpeita ja toiveita on kartoitettu erilaisten tutkimusten ja kyselyiden avulla. Miten seudulla asutaan ja liikutaan? Helsingin seutu koostuu 14 erilaisesta kunnasta, joissa on yhteensä lähes 1,5 miljoonaa asukasta ja yli työpaikkaa. Vuonna 2030 seudulla odotetaan olevan asukkaita 1,6-1,7 miljoonaa ja vuonna 2050 noin kaksi miljoonaa. Seudun yhdyskuntarakennetta ollaan tiivistämässä. Suunnitelmassa on tunnistettu asumisen toimintaympäristön muutoksia ja haasteita, kuten urbanisoituminen ja asuntotuotannon rakenteessa näkyvä vapaarahoitteisten pienten kerrostaloasuntojen määrän kasvu. Alueellinen eriytyminen seudulla on kuitenkin melko maltillista. Seudulla tehdään päivittäin noin neljä miljoonaa matkaa. Asukkaiden työmatkat ylittävät usein kuntarajat ja myös palveluita haetaan lähikunnista. Eri puolilla seutua liikutaan eri tavoin. Yksityisautoilu on yleistä erityisesti vähäisen joukkoliikenteen alueilla. Seudun joukkoliikenneverkostoa on kehitetty. Kestävien kulkutapojen saavutettavuus on parantunut erityisesti raideliikenteen infrahankkeiden valmistumisen myötä. Vuoteen 2030 mennessä Helsingin seudun oletetaan tiivistyvän ja siirtyvän entistä enemmän raiteille. Mitä suunnitelmalla tavoitellaan? MAL suunnitelman visiona on vetovoimainen, monipuolista asumista tarjoava Helsingin seutu, jossa on omailmeisten keskusten verkosto ja jossa liikutaan paljon jalan, pyöräliikenteellä ja joukkoliikenteellä. Visiota

10 PÖYTÄKIRJA 4/ Hallitus konkretisoivat neljä kärkitavoitetta: vähäpäästöinen, houkutteleva, elinvoimainen ja hyvinvoiva. Tavoitteiden toteutumista kuvaavat seitsemän päämittaria on valittu siten, että niihin voidaan vaikuttaa MAL suunnittelulla. Päämittarit ja tavoitetasot vuodelle 2030 ovat: - liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vähenevät 50 % vuoden 2005 tasosta vuoteen 2030 mennessä (määräävä tavoitetaso) - työvoiman saavutettavuus paranee vähintään 10 % nykytilanteesta - alueiden väliset erot pienenevät eikä sosiaalinen eriytyminen kasva - yhteiskuntataloudellinen tehokkuus järjestelmätasolla (hyödyt/kustannukset) on yli 1 - asuntotuotannosta vähintään 90 % kohdistuu ensisijaisesti kehitettäville maankäytön vyöhykkeille - kestävien kulkutapojen osuus on vähintään 70 % - väestöstä vähintään 85 % sijoittuu kestävän liikkumisen vyöhykkeille. MAL suunnitelman kärkikeinot ja teemat vuoteen 2030 Seudun kasvu ohjataan nykyiseen rakenteeseen ja joukkoliikenteen kannalta kilpailukykyisille alueille - uusi maankäyttö sijoitetaan hyvin saavutettaville alueille, täydennysrakentaminen nykyisessä rakenteessa mahdollistetaan ja elinympäristön laadusta huolehditaan (viheryhteydet, ympäristöterveys) - asemanseutuja kehitetään yhteistyössä tiivistäen niitä merkittävästi ja esimerkiksi valtion maanomistuksia uudelleen järjestellen. Uusia asuntoja rakennetaan riittävästi ja elinympäristön laadusta huolehditaan - vuosittain rakennetaan asuntoa; kunnat ja valtio huolehtivat riittävän asuntotuotannon edellytyksistä ja asuntojen monipuolisuudesta ja laadusta esim. maapolitiikan, kaavoituksen, tontinluovutuksen ja lainojen sekä avustusten keinoin - eriytymiskehitystä hillitään tasapainottamalla asuntojen hallinta- ja rahoitusmuotoja, mahdollistamalla purkava lisärakentaminen sekä laatimalla myönteisen erityiskohtelun ohjelma - rakennuskannan energiatehokkuutta edistetään peruskorjauksien myötä valtion tukien avulla ja uudistuotannossa lainsäädännöllä. Raideliikenteeseen ja pyöräliikenteeseen panostetaan voimakkaasti ja tieliikennettä kehitetään tavara- ja joukkoliikenteen lähtökohdista

11 PÖYTÄKIRJA 4/ Hallitus liikenneinfran pienillä parantamishankkeilla (KUHA) tehostetaan nykyisen infran käyttöä, parannetaan pyöräilyn ja joukkoliikenteen edellytyksiä, vähennetään altistumista liikenteen melulle, parannetaan raskaan liikenteen toimivuutta sekä lisätään liikenneturvallisuutta. Rahoitus jaetaan kuntien ja valtion kesken 50%/50% periaatteella. Valtion rahoituksesta puolet kohdistetaan pääkaupunkiseudulle ja puolet KUUMA-kuntiin - rautatiejärjestelmää kehitetään toteuttamalla mm. Espoon kaupunkirata Kauklahteen, lähiliikenteen varikot pääradalle ja rantaradalle, Pisararata, Pasila-Riihimäki 2. vaihe, Kerava-Nikkilä radan henkilöliikenne (jos maankäyttö on kehittynyt esitetyllä vauhdilla ja operointikustannuksista sovittu) sekä rautatieliikenteen jatkuva kulunvalvonta (vähintään ERTMS-taso 2) - metron kapasiteetti varmistetaan kääntöraiteella Matinkylään ja metron automatisoinnilla - valtakunnallisiin nopeisiin ratayhteyksiin varaudutaan, ja niiden suunnittelussa varmistetaan, että ne synkronoituvat seudun sisäisiin järjestelmiin - raitioliikenteen kehittämisohjelma toteutetaan, pikaraitiotieverkon viiden uuden yhteyden rakentaminen aloitetaan, bussiliikenteelle laaditaan kehittämisohjelma ja runkolinjastosuunnitelma ja bussien runkoyhteydet turvataan koko seudulle - maankäytön edellyttämiä tie- ja liittymäjärjestelyjä tehdään - joukkoliikenteen lipun hintoja alennetaan mahdollisten tiemaksutuottojen avulla - joukkoliikenteen solmupisteitä parannetaan sekä autojen ja pyörien liityntäpysäköintipaikkoja lisätään - pyöräliikenteen pääverkkoa kehitetään toteuttamalla keskeisiä yhteyksiä, mm. rautatieaseman alittava pyöräliikennetunneli, pyöräliikenteen ja kävelyn nopeiden kokeilujen nelivuotinen ohjelma pilotoidaan, sähkö- ja kaupunkipyöriä edistetään ja seudullinen koordinointiresurssi varataan edistämään pyöräilyn pääverkon ja kokeiluohjelman toteutusta - datan avulla optimoidaan liikennejärjestelmää - uusilla palveluilla ja teknologioilla tuetaan kestävää liikkumista esimerkiksi edistämällä kyydinjakopalveluita ja hyödyntämällä IdeaLab-kokeilujen tuloksia sekä tekemällä yhteiskäyttöautojen edistämissuunnitelma - tieliikenteen automatisaatioon varaudutaan ja päätieverkon ja

12 PÖYTÄKIRJA 4/ Hallitus logistiikan toimintavarmuutta vahvistetaan esimerkiksi pääväylien liikenteenhallinnalla, raskaan liikenteen palvelualueilla, Kehä III:n kehittämisellä ja Lahdenväylän lisäkaistoilla sekä logistiikan poikittaisyhteyksien kehittämisellä. Päästöjä vähennetään ajoneuvokantaa uudistaen sekä liikennesuoritetta pienentävin tiemaksuin - seudulle luodaan valmius ottaa käyttöön tieliikenteen hinnoittelu suunnittelemalla ja arvioimalla seudun ja valtion yhteistyönä seudulle toteuttamiskelpoista tiemaksujärjestelmää sekä valmistelemalla lainsäädäntö. Tiemaksujen mahdollisesta käyttöönotosta tehdään päätös erikseen. Liikenteen hinnoittelun osalta selvitykset optimaalisista malleista, vaikutusarvioinnit ja vaadittava lainsäädäntö laaditaan ensin ja päätökset seudulla tehdään näiden jälkeen. - pysäköintipolitiikalla ohjataan kestävään liikkumiseen, - sähköautojen ja vähäpäästöisten autojen osuutta kasvatetaan mm. verotuksen keinoin ja huolehtimalla latausinfrasta, - Helsingin seudun bussiliikenteestä tehdään päästöneutraali ja raskaasta liikenteestä vähäpäästöisempää. Suunnitelmassa on esitetty liikenneinvestointiohjelma 2020-luvulla aloitettavista hankkeista kolmeen toteutusjaksoon jaettuna. Vuosittainen rahoitustarve on 340 M /v. Miten suunnitelma rahoitetaan? Kunnat investoivat mittavasti liikenteen infrastruktuurin, tonttien rakentamiskelpoisuuteen sekä palveluihin ja subventoivat säänneltyä asumista. Vuonna 2017 kunnat ja valtio investoivat asumisen infraan ja asuntotuotantoon sekä asumisen infran ylläpitoon 550 M (kunnat noin 475 M ja valtio noin 75 M ). Panostuksella mahdollistettiin 4,5 miljardin :n asuntotuotanto seudulla. Valtio tuki Helsingin seudun asumista asumistuella noin 785 M :lla (pääasiassa vuokra-asumista) ja verotuilla noin 1?100 M :lla (pääasiassa omistusasumista). Kunnat subventoivat tonttivuokrilla ja -myynneillä asumista ja asuntorakentamista 40 M :lla. Uusina valtion tukimuotoina suunnitelmassa esitetään energia- ja purkuavustuksia taloyhtiölle sekä myönteisen erityiskohtelun ohjelman rahoittamista. Valtio osallistuu seudun liikennejärjestelmän kehittämisen kustannustehokkaaseen kokonaisuuteen, joka varmistaa hankkeiden toteutuksen. Suunnitelmassa esitettyjen tiemaksujen tuotot kohdistetaan infrainvestointeihin ja joukkoliikenteen lipunhintojen alentamiseen.

13 PÖYTÄKIRJA 4/ Hallitus Vuonna 2017 liikennejärjestelmää rahoitettiin 1,69 miljardilla eurolla, josta liikenneväylien hoidon ja ylläpidon osuus oli 20 %, investointien osuus 36 %, ja joukkoliikennepalveluiden 44 %. Kokonaisuudessaan suunnitelmassa esitetyt ja 2020-luvulle ajoittuvat sekä jo päätetyt liikenneinvestointihankkeet tarkoittavat keskimäärin noin 470 miljoonan euron investointeja vuodessa, kun edellisten 10 vuoden keskiarvo on ollut 390 miljoonaa euroa vuodessa ja vuonna 2017 investoinnit pääväyliin olivat 449 miljoonaa euroa. Seudun suuntia vuoden 2030 jälkeen MAL suunnitelman tavoitevuosi on Tunnistettuja keskeisiä ja vahvistuvia, Helsingin seudullakin vaikuttavia ilmiöitä ovat esimerkiksi ilmastonmuutos, kaupungistuminen, väestön ikääntyminen ja maahanmuutto sekä digitalisaatio, automatisaatio ja robotisaatio. Pitkän tähtäimen suunnittelun tueksi laadittiin neljä erilaista tulevaisuuskuvaa, joiden avulla tunnistettiin ne toimenpiteet, jotka kannattaa toteuttaa tulevaisuuskuvasta riippumatta: Kasvihuonekaasupäästöjä leikataan edelleen vuoden 2030 tasosta. Maankäyttö sijoitetaan kestävästi ensisijaisille kehittämisvyöhykkeille. Uuteen joukkoliikenneinvestointiin kytkeytyviä vyöhykkeitä voidaan ottaa käyttöön, mikäli alueen edellytyksenä olevasta joukkoliikenneinvestoinnista on sitova päätös. Asuntotuotannon riittävyys ja laatu varmistetaan. Liikennejärjestelmää kehitetään kestäviin kulkumuotoihin pohjautuvaksi: seudulle muodostetaan raidevisio sekä sen toteuttamispolku ja joukkoliikenne integroidaan kokonaisuutena. Tunnistettuja liikennehankkeita vuoden 2030 jälkeen ovat uudet asemat Kehäradalla ja Pääradalla, pikaraitiotieverkon täydentäminen, Itämetro, Lentorata, Länsirata. Tie- ja katuverkolla painopiste on joukkoliikenteen ja tavaraliikenteen toimivuudessa sekä palvelutasotavoitteissa. Miten suunnitelma vaikuttaa? Suunnitelman toimenpiteillä saavutetaan asetetut kärkitavoitteet: vähäpäästöinen, houkutteleva, elinvoimainen ja hyvinvoiva. Seitsemälle päämittarille asetetuista tavoitetasosta saavutetaan kuusi. Keskeisin tavoite leikata liikenteen CO2-päästöjä vähintään 50 prosenttia vuoden 2005 tasosta saavutetaan vuonna 2030, kun kaikki suunnittelut toimet toteutetaan. Maankäytön tiivistäminen ja kestävien kulkumuotojen edistämistoimenpiteet nostavat kestävien kulkumuotojen osuutta vertailuvaihtoehdon 59 prosentista 65 prosenttiin mutta tavoitetaso jää alle tavoitellun 70 %.

14 PÖYTÄKIRJA 4/ Hallitus Seudun houkuttelevuutta ja kasautumisetujen hyödyntämistä kuvaava työvoimasaavutettavuus kasvaa 16 prosenttia eli ylittää tavoitetasoksi asetetun 10 %. Seudun eriytymiskehitystä hillitään erityisesti maankäytön sijoittamisella ja asuntotuotannon monipuolistamisella. Suunnitelman yhteiskuntataloudellinen tehokkuus eli järjestelmätason kehittämisen hyötykustannussuhde on 1,5 ja ylittää näin tavoitteen >1. Asuntotuotannosta 94 % kohdistuu ensisijaisesti kehitettäville maankäytön vyöhykkeille ja ylittää tavoitetasoksi asetetun 90 %. Väestöstä 89 % sijoittuu kestävän liikkumisen vyöhykkeille. Täten tavoitetaso 85 % ylittyy. Suunnitelmalla on positiivisia vaikutuksia yhdyskuntarakenteeseen, ilmastoon, ihmisten terveyteen ja ilmaan sekä elinoloihin ja viihtyvyyteen. Tiivistettävillä alueilla kohdistuu paineita suojelluille alueille ja ekologisille yhteyksille. Kasvava väestö ja siitä johtuva rakentaminen lisäävät luonnonvarojen kulutusta. Tarkemmalla suunnittelulla on keskeinen merkitys haitallisten vaikutusten torjumisessa. Suunnitelman toteuttaminen ja seuranta MAL suunnitelman tavoitevuoden 2030 toimenpiteet on tarkoitus aloittaa vuoteen 2030 mennessä. Suunnitelman pohjalta vuoden 2019 aikana valmistellaan ja solmitaan MAL-sopimus valtion, seudun kuntien ja HSL:n kesken. MAL-suunnitelma ja sopimus sovitetaan yhteen valtakunnallisen 12-vuotisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelun kanssa. Maankäytön ja asumisen ratkaisut tehdään kunnissa. Seuraavan kymmenen vuoden maankäytön muutokset on määritelty kuntien yleiskaavoissa, joiden toteuttamiseksi laaditaan parhaillaan asemakaavoja. Pidemmän aikajänteen maankäytöllisiä ratkaisuja linjataan käynnissä olevassa Uudenmaan maakuntakaavatyössä sekä parhaillaan laadittavissa kuntien yleiskaavoissa. Lisäksi käynnistetään seudun MAL-suunnittelussa tavoitteita edistävät merkittävät jatkotyöt: Maankäyttö: Seudullinen täydennysrakentamisselvitys Asuminen: Myönteisen erityiskohtelun ohjelma Liikenne: Tiemaksujärjestelmän iteroiva suunnittelu ja vaikutusten arviointi. MAL-sopimuksen toteutumista seuraa sopijaosapuolten vuosittainen seurantakokous sekä sen valmistelusta vastaava MAL-sihteeristö.

15 PÖYTÄKIRJA 4/ Hallitus Tunnistetut ympäristövaikutukset tullaan huomioimaan suunnitelman seurannassa. MAL-seurannassa tukeudutaan ympäristövaikutusten osalta seudulla jo tehtävään seurantaan. Ehdotus Hallitus päättää a) hyväksyä MAL suunnitelman liikennesisältöjen osalta. MAL suunnitelman liikennesisällöt muodostavat Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman. Liikenteeseen liittyvät toimenpiteet on kuvattu raportin luvuissa 4.3 ja 4.4; b) lähettää MAL suunnitelman niiden kuntien osalta, jotka eivät ole HSL:n jäseniä, KUUMA-johtokunnan kautta edelleen asianomaisiin kuntiin ja ehdottaa sitä hyväksyttäväksi; c) valtuuttaa toimitusjohtajan neuvottelemaan MAL-sopimuksesta liikenteen osalta yhteistyössä valtion ja Helsingin seudun 14 kunnan kanssa; d) merkitä MAL 2019 vaikutusten arviointiselostuksen tiedoksi ja lähettää sen MAL suunnitelman hyväksymiskäsittelyn oheisaineistona tiedoksi KUUMA-johtokunnalle. Käsittely Muutosehdotus 1): Käsittelyn aikana puheenjohtaja Risto Rautava ehdotti Antti Aarnion kannattamana, että esittelijän pohjaehdotuksen a)-kohtaan lisätään lause: "Liikenteen hinnoittelun osalta selvitykset optimaalisista malleista, vaikutusarvioinnit ja vaadittava lainsäädäntö laaditaan ensin ja päätökset seudulla tehdään näiden jälkeen" ja että vastaava muutos tehdään asiakohdan esittelytekstiin sekä raporttiin (s. 57). Muutosehdotus 2): Lisäksi puheenjohtaja Rautava ehdotti Aarnion kannattamana, että raportin sivulla 53 olevaan liikenneinvestointiohjelmaan sisältyvä Pasila-Riihimäki 2. vaihe siirretään kuvassa 22 vuosille ja että kuvan 22 kuvatekstin kaksi viimeistä lausetta kuuluvat seuraavasti: "Ohjelmassa nimettyjen maankäytön edellyttämien tiehankkeiden lisäksi voidaan muulla rahoituksella toteuttaa esimerkiksi Koivusaaren eritasoliittymä Länsiväylällä ja Myllypuron eritasoliittymä Kehä I:llä sekä Kehä I:n ja Itäväylän liittymä. Myös Kerava-Nikkilä radan ratasuunnittelu voidaan toteuttaa muulla rahoituksella." Muutosehdotus 3): Varapuheenjohtaja Sirpa Hertell ehdotti Mika Heleniuksen kannattamana, että raportin sivulle 39, kappaleen "Joukkoliikenteen vaihtojen ja solmupaikkojen parantaminen" kolmatta lausetta täydennetään kuulumaan seuraavasti: "Vaihtojen määrä ja vaihdollisten matkojen osuus kasvavat, joten vaihdon aiheuttamaa koettua haittaa pitää lieventää matkaketjujen sujuvuuden ja joukkoliikenteen houkuttelevuuden parantamiseksi" (täydennys kursiivilla). Muutosehdotus 4): Jäsen Helenius ehdotti varapuheenjohtaja Hertellin kannattamana, että Hertellin muutosehdotuksen 3 mukaisen lauseen jälkeen sivulle 39 lisätään lause: "Runkolinjojen tavoitteena on kokonaisuudessaan nostaa asiakaslähtöisen joukkoliikenteen palvelutasoa".

16 PÖYTÄKIRJA 4/ Hallitus Keskustelun jälkeen puheenjohtaja totesi, tiedusteltuaan ensin asiaa hallitukselta, että Rautavan, Hertellin ja Heleniuksen tekemät muutosehdotukset 1-4 voidaan hyväksyä yksimielisesti. Tämän lisäksi puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana jäsen Pekka M. Sinisalon tekemä ehdotus siitä, että tieliikenteen hinnoittelusuunnitelmia ei jatketa, eikä tiemaksujärjestelmän valmistelemista viedä eteenpäin, raukeaa kannattamattomana. Sinisalo jätti päätökseen tältä osin eriävän mielipiteensä. Samoin puheenjohtaja totesi, että keskustelun aikana varapuheenjohtaja Sirpa Hertellin päätökseen tekemä lisäysehdotus "Ratkaisua Espooseen tarvittavan kääntöraiteen sijainnista ei ole vielä tehty", raukeaa kannattamattomana. Hertell jätti päätökseen tältä osin eriävän mielipiteensä. Päätös Hallitus päätti a) hyväksyä MAL suunnitelman liikennesisältöjen osalta. MAL suunnitelman liikennesisällöt muodostavat Helsingin seudun liikennejärjestelmäsuunnitelman. Liikenteeseen liittyvät toimenpiteet on kuvattu raportin luvuissa 4.3 ja 4.4. Liikenteen hinnoittelun osalta selvitykset optimaalisista malleista, vaikutusarvioinnit ja vaadittava lainsäädäntö laaditaan ensin ja päätökset seudulla tehdään näiden jälkeen; b) lähettää MAL suunnitelman niiden kuntien osalta, jotka eivät ole HSL:n jäseniä, KUUMA-johtokunnan kautta edelleen asianomaisiin kuntiin ja ehdottaa sitä hyväksyttäväksi; c) valtuuttaa toimitusjohtajan neuvottelemaan MAL-sopimuksesta liikenteen osalta yhteistyössä valtion ja Helsingin seudun 14 kunnan kanssa; d) merkitä MAL 2019 vaikutusten arviointiselostuksen tiedoksi ja lähettää sen MAL suunnitelman hyväksymiskäsittelyn oheisaineistona tiedoksi KUUMA-johtokunnalle. Liitteet 1 MAL suunnitelma 2 MAL 2019 vaikutusten arviointiselostus

17 PÖYTÄKIRJA 4/ Hallitus VUODEN 2018 TILINPÄÄTÖKSEN HYVÄKSYMINEN 113/ /2019 Hallitus 34 Esittelijä Valmistelijat Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osastonjohtaja Ilmari Mäkinen, p ja talouspäällikkö Maarit Hauskamaa, p Tilinpäätös 2018 Kuntalain 113 :n mukaan kuntayhtymän hallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös tilikautta seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä ja annettava se tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä tilintarkastuksen jälkeen saatettava se yhtymäkokouksen käsiteltäväksi kesäkuun loppuun mennessä. Kuntalain 115 :n mukaan toimintakertomuksessa on esitettävä selvitys yhtymäkokouksen hyväksymien toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumisesta. Toimintakertomuksessa on myös annettava tietoja sellaisista kuntayhtymän talouteen liittyvistä olennaisista asioista, jotka eivät käy ilmi taseesta, tuloslaskelmasta tai rahoituslaskelmasta. Tällaisia asioita ovat ainakin arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä sekä tiedot sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja keskeisistä johtopäätöksistä. Kuntayhtymän hallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys tilikauden tuloksen käsittelystä. Perussopimuksen 11 :n mukaan kuntayhtymän tilinpäätöksestä päätetään viimeistään toukokuun loppuun mennessä pidettävässä yhtymäkokouksessa. Tuloslaskelma Tuotot HSL:n toimintatuotot olivat yhteensä 728,0 milj. euroa eli 6,4 milj. euroa (0,9 %) yli talousarvion (TA 721,6 milj. euroa). Toimintatuotoista 50,8 % on lipputuloja ja 46,9 % kuntaosuuksia. Lipputulojen osuus toimintatuotoista väheni 3,6 %-yksiköllä edellisvuodesta. Lipputulot ovat yhteensä 370,1 milj. euroa ja ne ylittivät talousarvion 5,6 milj. eurolla (1,5 %). Lipputulot kasvoivat edellisestä vuodesta 3,4 %. Talousarvion lipunmyyntiennuste perustui keskimäärin 1,5 % matkustajamäärän kasvuarvioon, kun toteutunut matkustajamäärien kasvu oli 3,3 %. HSL-joukkoliikenteen lippujen hintoja ei korotettu vuonna 2018, mutta mobiililippujen hinnan alentaminen arvolippujen tasolle ja arvolippujen hintojen pyöristys tasakymmensentteihin aiheuttivat keskimäärin 1,1 % hintojen alennuksen.

18 PÖYTÄKIRJA 4/ Hallitus Kunnat maksavat HSL:n kulut kuntaosuuksina siltä osin kun niitä ei voida kattaa lipputuloilla ja muilla tuloilla. Kuntaosuudet olivat yhteensä talousarvion mukaiset 341,1 milj. euroa ja niillä katettiin 48,2 % HSL:n toimintakuluista. Kuntaosuudet kasvoivat vuoden 2017 tasosta 59,2 milj. euroa (21,0 %). Kasvun selittää pääosin länsimetron valmistumisen myötä kasvaneet infrakustannukset, jotka kasvoivat 52,8 milj. eurolla edellisestä vuodesta (59,7 %). Muut toimintatuotot, yhteensä 16,8 milj. euroa, koostuvat pääosin valtion tuista, tarkastusmaksutuloista ja liikennöitsijöiltä laskutettavista matkakorttilaitteista ja taukotilojen vuokrista. Valtion tuki suurten kaupunkien joukkoliikenteelle oli 4,8 milj. euroa. Muita avustuksia ja tukia kirjattiin 1,0 milj. euroa. Tarkastusmaksutuloja kertyi 4,9 milj. euroa ja niistä kirjattiin luottotappiovarauksiin 1,8 milj. euroa. Kulut Toimintakuluja toteutui yhteensä 708,4 milj. euroa, mikä jäi 14,3 milj. euroa alle talousarvion (2,0 %). Toimintakulujen alituksesta 12,3 milj. euroa johtui liikennöitsijöille maksettavista operointikustannuksista. Toimintakuluista 676,1 milj. euroa (95,5 %) oli palvelujen ostomenoja. Joukkoliikenteen operointikustannukset olivat yhteensä 498,8 milj. euroa eli ne muodostivat 70,4 % HSL:n toimintakuluista. Operointikustannukset laskivat hieman edelliseen vuoteen verrattuna, ollen 0,4 % alle edellisen vuoden tason. Säästöjä operointikustannuksissa kertyi talousarvioon verrattuna yhteensä 12,3 milj. euroa (2,4 %). Länsimetron ensimmäinen vaihe aloitti liikennöinnin marraskuussa 2017 ja tilikaudesta 2018 muodostui länsimetron ensimmäinen kokonainen liikennöintivuosi. Talousarvio (joka laadittiin 10/2017) sisälsi erilaisia varauksia sekä metro- että bussiliikenteen operointikustannuksissa poikkeusjärjestelyihin mahdollisissa länsimetron liikennehäiriöissä, mutta näitä varauksia ei tarvinnut käyttää täysimääräisesti. Tämä näkyy operointikustannusten talousarviovertailuissa. Joukkoliikenteen kustannustaso nousi vuonna 2018 keskimäärin 1,4 %, kun talousarviossa oli varauduttu keskimäärin 0,9 %:n nousuun. Maltilliset palkkaratkaisut ja poltto- ja voiteluaineiden sekä muun energian hintojen hintataso johtivat siihen, että kustannustason nousu keskimäärin oli edelleen kohtuullista, vaikkakin hieman talousarviossa arvioitua korkeampaa. Bussiliikenteessä palkkojen ja henkilösivukustannusten osuus liikenteenhoidon kustannuksista on noin 50 % ja poltto- ja voiteluaineiden noin 15 %. Korkojen merkitys HSL:n operointikustannuksiin on ollut suuri junaliikenteessä junakalustoyhtiön leasingvuokrien kautta. Viime vuosina korot ovat olleet matalalla tasolla, mikä on vaikuttanut alentavasti junakalustoyhtiön (junaliikenteen) ja myös raitioliikenteen pääomakorvausten kustannuksiin. Jäsenkuntien HSL:n käyttöön erillisillä sopimuksilla osoittaman joukkoliikenneinfraomaisuuden käytöstä maksettavat käyttöoikeuskorvaukset olivat yhteensä 141,2 milj. euroa ja ne alittivat alkuperäisen talousarvion 0,3 milj. eurolla, mikä johtui Espoon tarkennuksesta länsimetron infrakorvauksen laskutukseen. Yhtymäkokous käsitteli talousarviomuutoksena

19 PÖYTÄKIRJA 4/ Hallitus joukkoliikenteen infrakorvauksiin Espoon tekemän tarkistuksen, koska HSL:n ja jäsenkuntien välisissä infrasopimuksissa on sovittu, että kuntien HSL:ltä laskuttama infrakorvaus perustuu HSL:n talousarvioon ja olennaiset muutokset käsitellään HSL:ssä talousarviomuutoksina. Muita kuin operointi- ja infrakustannuksia toteutui yhteensä 68,4 milj. euroa. Nämä kustannukset sisälsivät ulkopuolisilta hankittavia palvelujen ostoja yhteensä 36,2 milj. euroa, 2,2 milj. euroa alle talousarvion. Henkilöstökuluja toteutui yhteensä 22,0 milj. euroa, 0,1 milj. euroa yli talousarvion. Tilinpäätöksen henkilöstökulut sisältävät varauksen tulospalkkion maksamiseen. Vuoden lopussa HSL:n palveluksessa oli 421 henkilöä ja henkilökustannuksia vastaava työpanos oli 391 henkilötyövuotta. Vuokrakuluja toteutui yhteensä 4,7 milj. euroa, 0,7 milj. euroa alle talousarvion. Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden kustannuksiin käytettiin 2,7 milj. euroa sekä muihin kuluihin 2,8 milj. euroa. Muut kulut sisältävät tarkastusmaksutuloista toimintavuodelle kirjatun luottotappiovarauksen 1,8 milj. euroa. Toimintatuottojen ja kulujen erotuksena syntyvä toimintakate oli 19,7 milj. euroa ylijäämäinen. Rahoitus Rahoituksen nettokustannuksiksi arvioitiin talousarviossa 0,03 milj. euroa. Lyhytaikaista lainaa arvioitiin tarvittavan tilikaudella enintään 10 milj. euroa. HSL:llä ei ole tilinpäätöshetkellä lainoja rahoituslaitoksilta. Vallitsevasta korkotasosta johtuen HSL joutui maksamaan rahoituslaitoksille kassavarojen maksuliiketileiltä negatiivista korkoa. Negatiivisten korkojen välttämiseksi tilkaudella on sijoitettu ylimääräisiä kassavaroja hallituksen hyväksymiä sijoitusperiaatteita noudattaen ja sijoituksia hajauttaen, kolmen eri rahoituslaitoksen yhteensä viiteen eri rahastoon ja yhdelle määräaikaiselle talletustilille. Rahoituksen nettotuotot olivat tiilnpäätöksessä 0,03 milj. euroa ja ne ylittivät siten talousarvion 0,06 milj. eurolla, joten vuosikate rahoituserien jälkeen oli 19,7 milj. euroa ylijäämäinen. Rahoituksen tunnusluvuilla mitattuna HSL:n kassan riittävyys oli 42,1 päivää ja se heikkeni 6,4 päivällä edellisestä vuodesta. Maksuvalmiussuhde eli Quick Ratio parani hieman edellisestä vuodesta ollen 1,6 (yleisesti 1-2 välillä olevaa arvoa pidetään tyydyttävänä). Suunnitelmapoistot ovat yhteensä 17,8 milj. euroa ja ne alittivat talousarvion 2,3 milj. eurolla. Suunnitelman mukaisten poistojen alitus johtui investointien siirtymisestä alkuperäisestä aikataulustaan. Tilikauden tulos rahoituserien ja poistojen jälkeen on 1,9 milj. euroa ylijäämäinen, kun talousarviossa oli varauduttu 21,5 milj. euron alijäämäiseen tulokseen. Ylijäämä esitetään kirjattavaksi edellisten vuosien yli-/alijäämätilille.

20 PÖYTÄKIRJA 4/ Hallitus Vuoden 2018 investointimenot ovat yhteensä 14,8 milj. euroa, mikä alittaa talousarvion 8,0 milj. eurolla (35,2 %). Investointimenoista 7,7 milj. euroa liittyy lippu- ja informaatiojärjestelmähankkeen (LIJ) ja nykyisen matkalippujärjestelmän ylläpitoon liittyviin hankintoihin. Muiden operatiivisten tietojärjestelmien, asiakassovellusten ja lähiverkon kehittämiseen käytettiin 7,1 milj. euroa. Talousarvion alittuminen aiheutui pääosin lippu- ja informaatiojärjestelmän valmistumisen takia siirtyneistä muista hankkeista. Taseen loppusumma 191,2 milj. euroa pieneni edellisvuodesta 1,6 milj. eurolla. HSL:n peruspääoma on 9,6 milj. euroa. Peruspääoma kasvoi edellisestä tilinpäätöksestä 0,3 milj. eurolla Tuusulan ja Siuntion liityttyä HSL:n jäseniksi. Talousarvion sitovat erät ja niiden toteutuminen Hyväksyessään HSL:n vuoden 2018 talousarvion yhtymäkokous päätti, että sitovia määrärahoja talousarviossa ovat toimintakulut ja investointimenot ja sitova tuloarvio kuntaosuudet yhteensä. Yhtymäkokous käsitteli talousarviomuutoksena joukkoliikenteen infrakorvauksiin vuoden aikana tehdyn 0,3 milj. euron oikaisun, mutta samalla päätettiin, että sitovia määrärahoja ei alkuperäisestä talousarviosta muutettu. Kuntaosuudet toteutuivat sitovan tuloarvion mukaisina. Toimintakulut jäivät 14,6 milj. euroa alle sitovan määrärahan ja investointimenot 8,0 milj. euroa alle sitovan määrärahan. Euroa Sitova erät TP Ero TP/TA % Kuntaosuudet yhteensä ,0 % Toimintakulut yhteensä ,0 % Investointimenot yhteensä ,1 % Ehdotus Hallitus päättää a) ehdottaa yhtymäkokoukselle, että tilikauden ylijäämä, ,97 euroa kirjataan edellisten vuosien yli-/alijäämätilille; sekä b) hyväksyä ja allekirjoittaa tilinpäätöksen ja jättää sen tilintarkastajien tarkastettavaksi sekä saattaa tilinpäätöksen tarkastuksen jälkeen yhtymäkokouksen käsiteltäväksi. Päätös Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti.

21 PÖYTÄKIRJA 4/ Hallitus Liite Tilinpäätös 2018

22 PÖYTÄKIRJA 4/ Hallitus KORON MAKSAMINEN PERUSPÄÄOMALLE JA KUNTAKOHTAISELLE YLIJÄÄMÄLLE VUODELTA / /2019 Hallitus 35 Esittelijä Valmistelijat Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemi Osastonjohtaja Ilmari Mäkinen, p ja talouspäällikkö Maarit Hauskamaa, p Hyväksyessään kokouksessaan toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille yhtymäkokous päätti, että HSL:n peruspääomalle ei lasketa korkoa vuonna Samalla yhtymäkokous päätti, että HSL maksaa jäsenkunnalle vuotuista korkoa HSL:n tilinpäätöksen osoittamalle kumulatiiviselle ylijäämälle ja perii vastaavasti jäsenkunnalta korkoa kirjanpidon osoittamasta kumulatiivisesta alijäämästä. Koron laskentaperuste on kunkin tilinpäätösvuoden ensimmäisen ja viimeisen päivän kuntakohtaisen kumulatiivisen yli-/alijäämän keskiarvo. Laskentakorkona käytetään tilinpäätösvuoden ensimmäisen päivän 12 kk:n euriborkorkoa. Koron määräytymispäivä on kunkin tilinpäätösvuoden ensimmäinen pankkipäivä ja maksupäivä tilinpäätösvuotta seuraavan vuoden kesäkuun 30. päivä. Kumulatiivinen ylijäämäkertymä HSL:n taseessa oli yhteensä 71,9 milj. euroa. Tilinpäätös osoittaa 1,9 milj. euron euron kumulatiivista ylijäämää ja vuoden 2018 ensimmäisen ja viimeisen päivän kumulatiivisen ylijäämän keskiarvo on 72,9 milj. euroa. Vuoden euriborkorko oli negatiivinen (-0,186 %). Koron ollessa negatiivinen, ei maksettavaa korkoa kumulatiiviselle ylijäämälle vuodelta 2018 kertynyt. ylijäämä ylijäämä Keskiarvo Espoo , , ,71 Helsinki , , ,17 Kauniainen , , ,97 Kerava , , ,10 Kirkkonummi , , ,48 Sipoo , , ,16 Siuntio , ,12 Tuusula , ,31 Vantaa , , ,15 Yhteensä , , ,15 Perussopimuksen 14 :n mukaan yhtymäkokouksen tehtäviin kuuluu kevätyhtymäkokouksessa peruspääoman koron määrästä ja maksamisesta päättäminen.

23 PÖYTÄKIRJA 4/ Hallitus Ehdotus Hallitus päättää ehdottaa yhtymäkokoukselle, että se päättää, että a) peruspääomalle ei makseta korkoa vuodelta 2018; b) kuntakohtaisesta kumulatiivisesta ylijäämästä ei makseta jäsenkunnille korkoa vuodelta 2018 laskentakorkona käytettävän tilinpäätösvuoden ensimmäisen pankkipäivän 12 kk:n euriborkoron oltua negatiivinen. Päätös Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti.

24 PÖYTÄKIRJA 4/ Hallitus HSL:N TULOSKORTIN TOTEUTUMA JA TULOSPALKKION MAKSAMINEN VUODELTA / /2017 Hallitus 36 Esittelijä Hallituksen puheenjohtaja Risto Rautava Valmistelija Osastonjohtaja Ilmari Mäkinen, p Taustaa HSL:n hallitus on päätöksellään hyväksynyt HSL:lle toistaiseksi sovellettavan tulospalkkiojärjestelmän. Hallitus tarkensi päätöksellään tulospalkkiojärjestelmän perusteita ja ehtoja vuoden 2011 kokemuksiin perustuen ja hyväksyi HSL:lle toistaiseksi sovellettavan tulospalkkiojärjestelmän, joka on ollut voimassa siitä lähtien. Tulospalkkiojärjestelmä koskee koko HSL:n henkilöstöä. Tulospalkkiojärjestelmällä tuetaan HSL:n strategisten tavoitteiden suunnassa etenemistä ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamista. Tulospalkkiojärjestelmässä määritellään palkkion perusteena olevat tulostekijät, tavoitetasot ja tulostekijöiden keskinäiset painoarvot. Tulospalkkiota maksetaan normaalitavoitteiden ylittämisestä. Tuloskortin 2018 toteuma Hallitus vahvisti HSL:n tuloskortin vuodelle HSL-tuloskorttiin liitetyn tulospalkkion toteutuma on 23,2 %. Tuloskortti toteutumineen on esityslistan liitteenä. Erityisesti asiakastyytyväisyydessä varsin korkeiksi asetetut tavoitetasot jäivät saavuttamatta. Tähän arvioidaan vaikuttaneen liikennöinnin muutokset, varsinkin länsimetron ja sen liityntäliikenteen käyttöönotto ja sitä kautta vaihdollisiksi muuttuneet matkustusyhteydet länsimetron vaikutusalueella. Myös vyöhykeuudistuksen viivästyminen näkyy tuloskortin toteumassa. Sen sijaan erityisesti matkustusmäärät sekä lipunmyynti kehittyivät positiivisesti. Tulospalkkion määrä Henkilöstölle maksettavista tulospalkkioista 80 % määräytyy HSL:n tuloskortin toteutuman perusteella ja 20 % osastojen omien tuloskorttien toteutumien perusteella. Hallitus tarkensi vuoden 2017 organisaatiomuutoksen jälkeen päätöksellään tulospalkkiojärjestestelmän perusteita ja ehtoja vastaamaan uutta organisaatiorakennetta. Tulospalkkion maksamisesta toimitusjohtajalle päättää hallitus. Toimitusjohtaja hyväksyy osastojen tuloskortit ja niiden toteumat sekä päättää tulospalkkioiden maksamisesta henkilöstölle järjestelmän sääntöjen perusteella. Osastojen tuloskortit toteutumineen ovat tarvittaessa nähtävillä

25 PÖYTÄKIRJA 4/ Hallitus hallituksen kokouksessa. Tulospalkkioihin yhteensä voidaan käyttää enintään 5 % vuotuisesta palkkasummasta. Yksittäiselle henkilölle tulospalkkion enimmäismäärä voi olla enintään yhden kuukauden säännöllisen työajan palkkaa vastaava summa. Tulospalkkiota vähentävät poissaolot (ei kuitenkaan vuosiloma, säästövapaa, saldovapaa, äitiysvapaa, ylityövapaa tai työnantajan määräämä koulutus). Osa-aikaisen henkilön tulospalkkio lasketaan suhteessa säännölliseen työaikaan. Palkkion maksamisen edellytyksenä on, että työntekijä on HSL:n palveluksessa tarkasteluvuoden viimeisenä päivänä. Tulospalkkion maksamisen kynnysehtona on, että HSL:n tulos on vähintään talousarvion mukainen ja kustannuksissa saavutetaan tulospalkkion määrää vastaava säästö. Kustannukset tarkoittavat HSL:n omasta toiminnasta syntyviä kustannuksia ja joukkoliikenteen operointikustannuksia. Tilinpäätöksessä 2018 HSL:n tilikauden tulos on ,97 euroa ylijäämäinen. HSL:n oman toiminnan ja joukkoliikenteen operoinnin kustannukset ilman tulospalkkiovarausta ovat tilinpäätöksen mukaan euroa ja talousarvion mukaiset kustannukset euroa. Kustannussäästö on siten euroa. Vuoden 2018 talousarvioon ei tulospalkkiota varten varattu erillistä määrärahaa. Tulospalkkiot tulee kirjata tarkasteluvuoden kuluksi, mikäli se kirjanpitoteknisesti on mahdollista. Tilinpäätöksen 2018 henkilöstökuluihin on kirjattu tulospalkkiovarauksena euroa, mikä on arviolta keskimäärin 57 % tulospalkkioon oikeutetun henkilöstön yhden kuukauden säännöllisen työajan palkkasummasta palkkasivukuluineen. Saavutetut kustannussäästöt kattavat tulospalkkiosta aiheutuvat kustannukset. Ehdotus Hallitus päättää a) hyväksyä vuoden 2018 HSL-tuloskortin mukaisen tulospalkkion toteumaksi 23,2 % sekä maksaa tämän mukaisesti toimitusjohtajalle tulospalkkiona 23,2 % yhden kuukauden varsinaista säännöllistä palkkaa vastaavan summan; sekä b) oikeuttaa toimitusjohtajan päättämään HSL:n viranhaltijoille ja työntekijöille vuodelta 2018 maksettavasta tulospalkkiosta hallituksen hyväksymän tulospalkkiojärjestelmän mukaisesti. Päätös Hallitus päätti hyväksyä ehdotuksen yksimielisesti. Liitteet HSL:n tuloskortin 2018 toteuma Virka- ja työehtosopimusten mukainen tulospalkkiojärjestelmä HSL-kuntayhtymässä (hallituksen päätös )