Jussi Suurinkeroinen ITÄ-SUOMEN METSÄALAN PALVELUTARVEKARTOITUS. Opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma. Lokakuu 2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jussi Suurinkeroinen ITÄ-SUOMEN METSÄALAN PALVELUTARVEKARTOITUS. Opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma. Lokakuu 2007"

Transkriptio

1 Jussi Suurinkeroinen ITÄ-SUOMEN METSÄALAN PALVELUTARVEKARTOITUS Opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma Lokakuu 2007

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä Jussi Suurinkeroinen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Metsätalouden koulutusohjelma Metsätalous Nimeke Itä-Suomen metsäalan palvelutarvekartoitus. Tiivistelmä Opinnäytetyössä tutkittiin Itä-Suomen alueella toimivien metsäalan yritysten näkemyksiä palvelujen nykytilasta ja tulevaisuudennäkymistä. Työssä tarkastellaan sähköistymistä ja verkkopalveluita, verkostoitumista ja alihankintaa, tuotteistamista ja kaupallistamista sekä kieli-, kulttuuri- ja kansainvälistä osaamista. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluina huhti- ja toukokuussa Metsäalalla on monenlaisia palveluja. Näistä palveluista osa on aineellisia ja osa aineettomia. Itä-Suomen alueella on useita metsänhoitoyhdistyksiä ja metsäpalveluyrittäjiä sekä kotimaan suurimmat metsäteollisuuden organisaatiot. Näille kaikille metsäalan toimijoille on yhteistä se, että niiden suurin asiakaskunta on yksityiset metsänomistajat. Metsänomistajille tarjotaan mm. puukauppapalveluja, metsän uudistamiseen liittyviä palveluja, asiantuntija- ja neuvontapalveluja, energiapuuhun liittyviä palveluja sekä monia muita metsän omistamiseen ja omaisuuden hallintaan liittyviä palveluja. Tutkimuksen mukaan sähköisten palvelujen tärkeimpänä ominaisuutena pidettiin tiedon helppoa ja keskitettyä saatavuutta. Verkkometsäsuunnitelmia on tarjolla, mutta niille on vain vähän käyttöä tai kysyntää. Internet-sivuja pidettiin kaikkien toimijoiden keskuudessa tehokkaina tiedotuskanavina. Tulevaisuudessa sähköisten palvelujen kysyntä ja tarjonta kasvavat metsänomistajakunnan rakenteen muuttuessa. Sosiaaliset verkostot koettiin tärkeiksi ja yritysten verkostoitumisen merkitys kasvaa entisestään tulevaisuudessa. Tietojärjestelmiä tulisi kehittää yhteensopivammiksi, jotta metsäalan eri toimijat voisivat hyötyä niistä. Alihankinnan käyttö lisääntyy tulevaisuudessa ennen kaikkea suorittavassa työssä. Tuotteistaminen ja kaupallistaminen ovat sekä haasteita että mahdollisuuksia. Niiden suunnitteluun, toteutukseen ja ylläpitoon joudutaan käyttämään paljon rahaa tulevaisuudessa. Kielitaito on nykyään tärkeää metsäalalla ja sen merkitys kasvaa, mitä suuremmassa yrityksessä toimitaan. Tutkimukset perusteella tietojärjestelmien yleistyminen tarjoaa mahdollisuuksia metsäalan toimijoille. Järjestelmät tuovat metsäammattilaisia ja metsänomistajia lähemmäs toisiaan ja helpottavat asiointia metsäasioissa. Henkilökohtaisen kontaktin merkitys ei saisi kuitenkaan unohtua. Vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaidot ovat jatkossa entistä tärkeämpiä koko metsäsektorille. Palveluja tuotettaessa ovat oikea-aikaisuus, hinnoittelu ja markkinointi avainasemassa. Pienimmät metsäalan toimijat eivät välttämättä tarvitse työssään vieraita kieliä, mutta näidenkin toimijoiden olisi suositeltavaa hankkia ja ylläpitää kielitaitoa nykyajan globaalissa maailmassa. Asiasanat (avainsanat) palvelut, metsänhoitoyhdistys, sidosryhmät, tuotteistaminen, verkkopalvelut Sivumäärä Kieli URN 57 s. + liitt. 5 s. Suomi URN:NBN:fi:mamk-opinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Pasi Pakkala Opinnäytetyön toimeksiantaja Mikkelin ammattikorkeakoulu Liiketalouden laitos ja Metsätalouden laitos

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis October 12, 2007 Author(s) Jussi Suurinkeroinen Name of the bachelor's thesis Forest sector services in Eastern Finland Degree programme and option Degree Programme in Forestry Forestry Abstract The purpose of this study was to investigate how forest industry companies in Eastern Finland view the current status and future outlook of services. The thesis discusses electronification and network services, networking and subcontracting, productisation and commercialisation, as well as language, cultural and international skills. Data for this study were collected through thematic interviews in April and May, There are a variety of services available in the forest sector. Some of these services are material, and some are immaterial. The region of Eastern Finland is home to several Forest Management Associations and forest service entrepreneurs, and it boasts the largest domestic forest industry organisations in Finland. What all these operators in the forest sector have in common is that their biggest customer segment is private forest owners. They provide forest owners with inter alia timber trade services, forest regeneration services, expert services and consultation, services related to energy wood, and many other services in the fields of forest ownership and property management. The study revealed that easy and centralised access to information is considered the most important characteristic of electronic services. Web-based forest planning systems are available, but there is very little use or demand for them. All operators considered Internet sites to be effective information channels. In the future, the demand for and supply of electronic services will grow as changes take place in the structure of forest ownership. Social networks were considered important and networking will continue to gain even more significance in the future. Information systems should be further developed and made more compatible with each other so that different operators throughout the forest sector could benefit from them. The use of subcontractors will increase in the future, particularly in the area of physical work. Productisation and commercialisation pose challenges and offer opportunities. Large sums of money will have to be invested into planning, implementing and maintaining these two concepts in the future. Nowadays language skills are important in the forest sector: the bigger the company, the more emphasis is placed on language skills. The results suggest that the uptake of information systems provides forest sector operators with more opportunities. Information systems bring forest professionals and forest owners closer together and facilitate transactions in forestry-related matters. Nevertheless, the significance of personal contact should not be overlooked. Social interaction and interpersonal skills will continue to gain importance in the forest sector. When providing services, the key factors are timeliness, pricing and marketing. The small operators in the forest sector do not necessarily need foreign languages in their work, but in today s globalised world it would be advisable also for them to acquire and maintain language skills. Subject headings, (keywords) Service, forest management association, partnership, interest groups, productisation, network services Pages Language URN 57 p. + app. 5 p. Finnish URN:NBN:fi:mamk-opinn Remarks, notes on appendices Tutor Pasi Pakkala Employer of the bachelor's thesis Mikkeli University of Applied Sciences The School of Business and Administration and the School of Forestry

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO METSÄALA JA SEN PALVELUT Palvelun määrittely Palvelun ominaispiirteitä Asiantuntijapalvelut Palvelun laatu Palvelujen kilpailuttaminen ja alihankinta Palvelujen tuotteistaminen Puukauppaan liittyvät palvelut Metsänhoitoon liittyvät palvelut Metsänomistajien neuvontapalvelut Palveluiden kehittämistarpeet, tavoitteet ja toimenpiteet METSÄALA ITÄ-SUOMESSA Itä-Suomen metsäteollisuus Metsäsektori ja metsäklusteri Metsäkeskukset Metsänhoitoyhdistykset Yleistä Suomen metsänhoitoyhdistyksistä Metsänhoitomaksu Metsäpalveluyrittäjät Asiakkaat TUTKIMUSASETELMA JA -MENETELMÄT Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen menetelmät ja toteutus Tutkimuksen luotettavuus... 27

5 5 TULOKSET Sähköinen asiointi ja verkkopalvelut Palveluiden nykytila Palveluiden kehitystarpeet Verkostoituminen Verkostoitumisen nykytila Verkostoitumisen tulevaisuuden näkymät Alihankinta Alihankinnan nykytila Alihankinnan tulevaisuuden näkymät Tuotteistaminen ja kaupallistaminen Palveluiden nykytila Palveluiden tulevaisuuden näkymät Kieli-, kulttuuri- ja kansainvälinen osaaminen POHDINTA Verkkopalveluiden aika vasta tulevaisuudessa Verkostoituminen ja alihankinta lisääntymässä tulevaisuudessa Tuotteistamisen ja kaupallistamisen monet eri kasvot Kielitaito tärkeässä osassa Tutkimuksen lisäselvitysmahdollisuudet LÄHTEET LIITTEET... 58

6 1 1 JOHDANTO Metsäalan kasvumahdollisuudet painottuvat tulevaisuudessa entistä enemmän asiakaslähtöisiin, olemassa oleviin korkean jalostusarvon tuotteisiin ja palveluihin. Tämän lisäksi kokonaan uudet tuotteet ja palvelut ovat kasvumahdollisuuksien avainasemassa. Nykytuotteiden kannattavuutta voidaan parantaa tuotantoa tehostamalla ja palveluja edelleen kehittämällä. Uusia mahdollisuuksia metsäpalveluille syntyy, kun kestävän kehityksen merkitys ja arvostus kasvavat. Metsiin liittyvät palvelut, kuten mm. metsänhoitopalvelut, metsäluonnonhoito, luontomatkailu sekä metsäenergian korjuu ovat kasvavia yritystoiminnan palvelualoja. Opinnäytetyössäni tutkin Itä-Suomen alueen metsätalouden palveluita; niiden nykytilaa ja tulevaisuuden tarpeita. Tutkittavia palveluita ovat sähköistäminen ja verkkopalvelut, verkostoituminen ja alihankinta, tuotteistaminen ja kaupallistaminen sekä kieli-, kulttuuri- ja kansainvälinen osaaminen. Opinnäytetyöni alussa käsittelen palveluja, niiden laatua ja ominaispiirteitä, kilpailuttamista sekä tuotteistamista. Näiden jälkeen määrittelen metsäalan palveluita, niiden nykytilaa ja tulevaisuuden tarpeita. Seuraavaksi käsittelen metsätaloutta Itä-Suomen alueella, sen toimijoita, sidosryhmiä ja asiakasprofiileita. Lopuksi analysoin tutkimukseen osallistuneiden yrityksien ja metsänhoitoyhdistyksien tutkimustuloksia. Työ on tehty Mikkelin ammattikorkeakoulun metsätalouden laitoksen toimeksiannosta ja tutkimus perustuu teemahaastatteluihin, jotka tehtiin huhti-toukokuussa Työn tavoitteena oli selvittää metsäsektorin palveluiden nykytilaa, niiden roolia, merkitystä liiketoimintaan ja tulevaisuuden muutostarpeita. Työ on osa isompaa Mikkelin ammattikorkeakoulun hankekokonaisuutta. Hanke tutkii Mikkelin ammattikorkeakoulun kaikkien koulutusalojen palveluita. Opinnäytetyön tuloksia on tarkoitus käyttää Mikkelin ammattikorkeakoulun koulutuspalveluiden suunnittelussa tulevaisuudessa sekä samalla se tuottaa lisäarvoja Itä-Suomen alueen metsäalalla toimiville yrityksille ja yrittäjille. Näiden myötä myös alueen metsänomistajat saavat lisäarvoa metsilleen tulevaisuudessa parantuneen neuvonnan ja työmenetelmien ansiosta.

7 2 2 METSÄALA JA SEN PALVELUT 2.1 Palvelun määrittely Grönroos (2001, 78) toteaa, että palvelu on monimutkainen ilmiö. Palvelulla tarkoitetaan ei-käsin kosketeltavaa, aineetonta hyödykettä. Sitä ei voi valmistaa varastoon ja sen ostaminen edellyttää välitöntä vuorovaikutusta asiakkaan ja palveluntarjoajan välillä. Palvelu on yksi osa tuotetta ja koko palvelusektorin odotetaan kasvavan tulevaisuudessa. Erityisesti palvelujen aineeton luonne voi aiheuttaa ongelmia, koska ostaja ei voi kosketella tai maistella sitä. Palvelua on vaikea konkretisoida, ja asiakkaan on vaikea ennalta vakuuttua siitä, että palvelu todellakin on juuri hänelle sopiva ja tarpeidensa mukainen. (Rope & Vahvaselkä 1998, 107.) Palveluelementeissä on kyse siitä, mitä palveluja yrityksellä on ja miten palvelut ovat toteutuneet. Palveluelementit ja niiden toimivuus koetaan varsin vahvasti omina tuntemuksina. Vaikka palvelutuotteita väitetään aineettomiksi, niin ei kuitenkaan ole. Palvelutuotteissa voidaan sanoa olevan aina kolme erilaista elementtiä; fyysinen tuote, välitön palvelu ja niistä saatava hyöty tai etu. (Rope & Pyykkö 2003, ) Palvelutuotteiden fyysisiä elementtejä ovat esimerkiksi metsäpalveluyrityksen tai metsäyhtiön internet-sivut. Välitöntä palvelua metsäpalveluyrityksellä tai -yhtiöllä edustaa yrityksen ostohenkilö, metsäsuunnittelija tai muissa asiakaspalvelutehtävissä oleva henkilö. Palvelu voidaan jakaa henkilökohtaisiin palveluihin tai välinevaikutteisiin palveluihin. Jälkimmäisiä edustavat puhelin, sähköposti tai muu kommunikointiratkaisu asiakkaan ja yrityksen välillä. Yrityksen palvelutuotekokonaisuuteen liittyvät sekä fyysinen tuote että välittömät palvelut, asiakkaiden mielissä palvelu ja siitä muodostuva mielipide koetaan henkilökohtaisesti koetun välittömän palvelun kautta. (Rope & Pyykkö 2003, ; Palvelut 2020 Osaaminen kansainvälisessä palveluyhteiskunnassa 2006, 7.) Grönroos (2001, 81) toteaa, että palvelulla on kolme peruspiirrettä. Palvelut ovat prosesseja, jotka koostuvat toiminnoista tai toimintojen sarjoista, eivät asioista. Lisäksi palvelut tuotetaan ja kulutetaan ainakin jossain määrin samanaikaisesti. Palvelun tuotantoprosessi on sellainen, johon asiakas ainakin jossain määrin osallistuu itse.

8 3 Ropen ja Pyykön (2003) mukaan palvelutuotteen henkilökohtaiseen palveluun liittyvä osio on se, minkä asiakas palveluna mieltää. Jos asiakkaalta kysytään hyvästä palvelusta puukaupan yhteydessä, ei hän todennäköisesti vastaa, että puukaupan esite oli hieno kaikkine palveluteksteineen. Itsepalvelua ja tuotteen fyysisiä osioita ei mielletä palveluksi, vaan palvelu on asiakasnäkökulmasta katsottuna aina henkilökohtaista, ihmisen tarjoamaa palvelua. Metsäsuunnittelussa, puukaupassa tai vaikkapa taimikonhoidossa ja sen neuvonnassa maastokäynnin yhteydessä, maanomistajan ollessa mukana palvelutilanteessa, palvelutapahtuman vuorovaikutuslaatu on kyseisen palvelun menestyksen avaintekijä. Todella hyvän palvelun saamisen maanomistaja kokee lähes ylellisyytenä, jossa hänelle tulee tunne, että asiakkaana häntä arvostetaan. Hyvässä palvelussa kyse on pienistä asioista, kuten asiakkaan huomioimisesta, yleisestä ystävällisyydestä, pienten lisäpalvelujen markkinoinnista ja tekemisestä. Kun asiakassuhde on vakiintuneempi, henkilökohtainen mielenkiinto ja kommentit muistakin kuin palvelutilanteen asioista, luovat asiakkaalle mukavuuden tunteen. Näin syntyy sosiaalinen yhteys asiakkaaseen, ja mitä parempi tämä yhteys on, sen sitoutuneemmaksi asiakassuhde voidaan tehdä. Palveluja tuotetaan yhä enemmän monialaisesti, mikä edellyttää eri alojen toimijoiden verkostoitumista. Paikalliset asiantuntijapalvelut tukevat yritysten verkostoitumista. Paikalliset asiantuntijapalvelut tukevat myös yritysten kasvua ja tuottavuuden kehitystä. Kasvua voidaan saavuttaa kehittämällä tuotteistamis-, markkinointi-, sekä johtamisosaamista, mahdollistamalla palveluinnovaatioiden syntymistä, tekemällä syvällistä alan tutkimus-, ja kehitystoimintaa sekä koulutusta järjestämällä (Itä-Suomi ohjelma 2005, 15). 2.2 Palvelun ominaispiirteitä Yrityksen kannalta palvelua tuotettaessa on tärkeää, että sillä on käytössään hyvät tukijärjestelmät. Nämä luovat edellytykset palvelun tuottamiselle. Puukauppapalvelua tuotettaessa on tärkeää, että käytettävissä on korjuukalusto, jolla puun korjuu tehdään. Yrityksellä on oltava käytettävissä myös koulutettua, osaavaa henkilöstöä. Henkilöstö huolehtii välittömästä palvelusta ja asiakaskontakteista sekä tukijärjestelmistä. Yhdessä nämä kaikki luovat edellytykset varsinaiselle palvelutapahtumalle eli hetkelle, jolloin asiakas ja yrityksen yhteyshenkilö kohtaavat toisensa asiakaspalvelutilanteessa. Useimmiten jokainen työntekijä ketjuuntuu yrityksen palveluprosessiin jossain vai-

9 heessa. Asiakkaalle yrityksen koko tuote on palveluprosessista syntyvä palveluketju. (Rope & Vahvaselkä 1998, 108.) 4 Palvelu on itse asiassa jonkinlaista tekemistä, mutta asiakas ei näe eikä koe palvelua samalla tavalla kokonaisuutena. Asiakkaan näkökulmasta tarkasteltuna hyvä tai huono palvelu ja sen tunnistaminen liitetään palvelun toiminnallisen laadun tekijöihin. Näitä tekijöitä ovat palvelun ystävällisyys tai epäystävällisyys, palvelun nopeus tai hitaus sekä joustavuus tai joustamattomuus. Palvelun toimivuudessa asiakkaan kannalta oleellista on, että palvelu koetaan aina henkilökohtaisesti ja siitä muodostetaan subjektiivinen käsitys. Samanlaista palvelua yksi asiakas voi sanoa hyväksi ja joku toinen huonoksi, riippuen siitä, mitä palvelulta odotetaan. Lisäksi palvelun kokeminen on aina tilannekohtaista. Yhden hengen metsäpalveluyritykseltä saatetaan odottaa kokonaan toisenlaista, jopa henkilökohtaisempaa palvelua, kuin isolta metsäalan organisaatiolta. Lisäksi palvelu on aina tapauskohtainen ja se tulkitaan eri yksityiskohtien kautta. Jos puunostotehtävissä työskentelevä henkilö myy ensiharvennuksen metsänomistajalle ja lupaa sille hyvän tuloksen, ja korjuun suorittava henkilö aiheuttaa paljon vaurioita jäävään puustoon, on palvelutapahtuma epäonnistunut tässä kohtaa palveluketjua. (Rope & Vahvaselkä 1998, 110.) Palvelun käyttäjä, asiakas, arvioi saamaansa palvelua oman toimintansa kannalta: oliko neuvoista hyötyä metsäomaisuuden kartuttamisen tai jonkin muun hänen metsiensä käytölle asettamiensa omien tavoitteidensa suhteen. Hyvän palvelukonseptin merkitys palvelua tuotettaessa ja hyödynnettäessä kasvaa eritoten silloin, kun asiakas ei koe palvelun tarvetta aivan akuutiksi. Jos taimikonhoito jää tekemättä juuri nyt, niin siitä ei koidu heti kovin konkreettisia seurauksia. (Ylikoski 1999, 23; Metsänomistajien neuvonnan kilpailuttaminen 2002, 19, 24.) Palvelun ostamisessa asiakas joutuu yleensä ostopäätöstä tehdessään turvautumaan muodostamaansa mielikuvaan. Palvelua itsessään aineettomana on vaikea esitellä tai muilla tavoin ennakolta arvioida. Aineettomana hyödykkeenä palvelua ei voida varastoida, patentoida ja sitä on myös vaikea hinnoitella. Jos asiakas ostaa aineellisen hyödykkeen, voidaan se palauttaa tai vaihtaa uuteen, jos kyseessä on viallinen tuote. Palvelutapahtuma on kuitenkin tapahtumana ainutkertainen, eikä sitä voida jälkikäteen muuttaa tai palauttaa. Asiakkaan saadessa huonoa palvelua, on uudelleen palvelu vaikeaa tai jopa mahdotonta. Jos palvelun tarjoajalla ja asiakkaalla on erilainen näkemys

10 5 tai päämäärä, on mietittävä, kuinka ne sovitetaan yhteen. Palvelun pitää olla sisällöltään ja laadultaan metsänomistajaa tyydyttävää, jotta hän hyödyntäisi sitä. Metsänomistajalle on täysin sama, oli kyseessä sitten aineellinen ja näkyvän lopputuloksen aikaansaava palvelu tai aineeton, kuten asiantuntijapalvelu. Metsäneuvonnassa tällainen tilanne on täysin mahdollinen. Perinteisesti on ajateltu, etteivät metsänomistajat tiedä aina omaa parastaan ja siksi heitä on ohjeistettava ja säänneltävä metsiensä käytössä. Asiakkaat kokevat palvelun kilpailuttamisen positiivisena, koska heille on tarjolla enemmän vaihtoehtoja ja laatua. (Ylikoski, 1999, 23; Metsänomistajien neuvonnan kilpailuttaminen 2002, 19, 24.) Metsäalalle ominaista on, että metsänomistajille on tarjolla paljon erilaisia palveluita, joista osa on ilmaisia ja osa maksullisia. Metsänomistajat maksavat metsistään valtiolle metsänhoitomaksuja, joilla rahoitetaan metsänhoitoyhdistyksien neuvontapalveluja. On kuitenkin syytä miettiä, mitkä palvelut paranevat kilpailuttamisen kautta ja mitä kannattaisi pitää julkisina palveluina. Tämä on tärkeää, jotta palvelujen kokonaistarjonta säilyy riittävänä ja palvelujen tasavertaisuus toteutuu. Metsäneuvonnassa tämä saattaisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että julkisena palveluna tuotettaisiin yleisneuvontaa. Tällainen neuvonta ei johda välittömästi toimintaan ja toimeksiantoihin. Alan muilla toimijoilla, kuten yksityisyrittäjillä ei välttämättä ole riittävästi motivaatiota neuvoa asiakkaitaan ilmaiseksi. (Metsänhoitomaksu 2007; Metsänomistajien neuvonnan kilpailuttaminen 2002, 24.) 2.3 Asiantuntijapalvelut Asiantuntijapalvelut ovat tuotteiden valmistajien ja palveluntarjoajien palveluja, joista laskutetaan joko erikseen tai ne ovat osa fyysisen tuotteen sisältämästä kokonaispaketista. Näillä palveluilla on suuri strateginen arvo asiakkaille tarjottavassa kokonaispaketissa. Lisäksi ne tuovat monia mahdollisuuksia pysyvän kilpailuedun kehittämiseen ja säilyttämiseen. (Grönroos 2001, ) Metsäalalla suurin osa tarjottavista palveluista on asiantuntijapalveluita, joita tarjoavat niin metsäpalveluyrittäjät kuin yritykset sekä metsänhoitoyhdistykset. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi tila-arviot, joissa selvitetään metsätilan puuston hakkuumahdollisuudet ja tehdään tila-arvio ostoa tai myyntiä varten. Neuvontaa tarjotaan myös, jos asiakkaat tarvitsevat opastusta metsäkiinteistöjen omistusjärjestelyissä. Metsäverotuk-

11 6 seen sekä metsätalouden arvonlisäverotukseen liittyy monia erilaisia tekijöitä, joissa eri organisaatiot tarjoavat ja markkinoivat asiantuntijapalveluitaan. Metsäsuunnittelu on myös asiantuntijapalvelua, siinä kerätään metsäsuunnitelmaa varten hyvin yksityiskohtaisia tietoja metsästä, kuten kasvupaikat, eri puutavaralajien osuudet, puustotiedot, hakkuut ja hoitotiedot. (Metsäliiton puukauppapalvelut, 2005; Metsäpalvelusopimus. Hyödyt helposti, 2005.) Asiantuntijapalvelut ovat usein kaikkein vaikeimmin määriteltäviä ja aineettomimpia palveluita; suunnitelmia, ohjeita ja ideoita. Sipilä (1996, 17) toteaa, että ne ovat työsuorituksia, joista jää vaihtelevassa määrin konkreettinen lopputulos. Metsäomaisuuden hoitoon liittyy myös useita asiantuntijapalveluita. Tällaisia palveluita ovat maankäytön suunnittelu, johon kuuluvat erilaiset lunastus- ja maanmittaustoimitukset, tieasiat, maankäyttösopimukset ja maa-ainesten hyödyntäminen. Näiden lisäksi neuvontaa ja opastusta tarvitaan puukauppatulojen sijoitusneuvonnassa. Muihin sopimuspalveluihin kuuluvat yleensä myös asiantuntijaluonteiset palvelut metsänomistajan ja metsäalan toimijan välillä. Osa palveluista voi kuulua sopimuksen piiriin ilman lisämaksua, ja osa voidaan ostaa lisähintaan. (Metsäliiton puukauppapalvelut, 2005; Metsäpalvelusopimus. Hyödyt helposti, 2005.) 2.4 Palvelun laatu Palvelun ja palveluelementtien laadun kohdalla puhutaan toiminnallisesta laadusta. Vuorovaikutuslaadulla viitataan asiakkaan ja asiakaspalveluhenkilön väliseen kanssakäymiseen palvelutilanteessa. Tämä palvelun osatekijä saattaa olla ratkaiseva, kun asiakas muodostaa omaa kokonaiskäsitystään palvelun laadusta. Hyvä henkilökohtainen palvelu voi korvata puutteita jopa fyysisen tuotteen teknisestä laadusta. Epäonnistuminen vuorovaikutustilanteessa aiheuttaa usein yliodotustilanteen eli pettymisen syntymisen. (Rope & Vahvaselkä 1998, 113.) Palvelun laatu muodostuu useista osatekijöistä, joita ovat: palvelun luotettavuus, reagointialttius eli työntekijöiden halu ja alttius palvella, pätevyys, saavutettavuus, kohteliaisuus, viestintä, uskottavuus, turvallisuus, asiakkaan tarpeiden tunteminen ja ymmärtäminen sekä fyysinen palvelu. Näillä osatekijöillä varmistetaan tarvittavat tiedot ja taidot, yhteydenoton helppous ja vaivattomuus, käytöstavat ja asennoituminen, luottamus, rehellisyys, vaarojen ja riskien välttäminen sekä asiakkaan etujen mukainen

12 7 toiminta. Kun palveluntarjoaja ymmärtää, miten asiakkaat arvioivat palvelun laatua, se voi määrittää, miten näitä arvioita voidaan hallita ja ohjata haluttuun suuntaan. (Grönroos 2001, 98, 116; Palveluorganisaatioiden toimintajärjestelmien piirteitä 2007.) Asiakas voi kokea palvelun laadun hyvinkin erilaisena, tilanteesta riippuen. Erilaisia palvelukokemuksia ovat ihannepalvelu eli haluttu palvelu, paras koettu palvelu, odotettu palvelu, tyypillinen palvelu, ansaittu ja oikeudenmukainen palvelu, hyväksyttävä palvelu ja hyväksymätön palvelu. (Isoviita & Lahtinen 1994, 28.) Laadukkaaksi koetun palvelun kriteerit ovat asiakkaiden mukaan ammattimaisuus ja taidot, asenteet ja käyttäytyminen, lähestyttävyys ja joustavuus, luotettavuus, palvelun normalisointi, palvelumaisema (palveluympäristö) sekä maine ja uskottavuus. Yritysten on tarpeen määrittää palvelun laatu samalla tavalla kuin heidän asiakkaansa sen määrittävät. (Grönroos 2001, , 124; Palveluorganisaatioiden toimintajärjestelmien piirteitä 2007.) Palvelujen laadussa asiakkailla on odotuksia suhteessa heidän omiin, aiempiin kokemuksiin tai muualta kuultuihin mielipiteisiin. Kun asiakkaiden odotukset ja yrityksen toiminta kohtaavat, saadaan yrityksen toimintaan monenlaisia hyötyjä. Mainittavimpia hyötyjä ovat palvelutason nousu, kustannusten aleneminen, kilpailukyvyn säilyttäminen, palveluiden uudistuminen vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita, yrityksen vetovoima asiakaskunnassa kasvaa ja yrityksen työntekijöiden työmotivaatio sekä moraali säilyvät korkealla. (Grönroos 2001, ; Palveluorganisaatioiden toimintajärjestelmien piirteitä 2007.) Palvelujen tuottamiseen ja laatuun liittyy monia huomioonotettavia tekijöitä. Etuina voidaan mainita, että palvelun tehokkuus ja tuottavuus paranevat ja palvelun vaikuttavuus lisääntyy. Kustannuksien tulisi kuitenkin pysyä kurissa ja toimista pitäisi syntyä säästöjä, joilla kannattavuutta parannetaan. Palvelujen laatua tulisi kehittää ja laatustandardeja yhtenäistää. Palveluja ja niiden laatua parantamalla, myös asiakkaan valinnanmahdollisuuksia lisätään, jolloin asiakaslähtöisyys painottuu entistä enemmän ja palvelut vastaavat paremmin asiakkaiden tarpeita. Palvelujen tuottamisessa sekä kilpailuttamisesta voi syntyä myös haittoja ja ongelmia. Palvelujen tuottaja ei välttämättä tiedä tarkkaan, millaisia palveluja asiakkaat haluavat. Jos palveluja tuotetaan liikaa tai niitä ei segmentoida oikein, asiakkaat eivät tunne kaikkia tuottajia. Tällaisessa tilan-

13 8 teessa myös asiakkaalta vaaditaan enemmän aloitekykyä ottaa asioista selvää. Liikaa palveluja tuotettaessa, palvelutuotannon laatu heikkenee, niiden saatavuus kärsii sekä tasapuolisuus heikkenee. Myös toivottu palveluketju ja sen yhtenäisyys voi pirstoutua, jolloin palvelulle asetettua tavoitetta ei saavuteta. Tästä seuraa yrityksessä myös se, että työntekijöiden asema saattaa heiketä ja näin tuotettavan palvelun laatukin kärsii. (Metsänomistajien neuvonnan kilpailuttaminen, 2002, 13.) 2.5 Palvelujen kilpailuttaminen ja alihankinta Kilpailuttamisen uskotaan varsin yleisesti nostavan palvelujen tuottavuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Lisäksi kilpailun nähdään nostavan palvelun laatua ja pakottavan palveluntuottajan kehittämään palveluitaan vastaamaan paremmin asiakaskunnan tarpeisiin. Kilpailuttaminen luo edellytyksiä yksityiselle yritystoiminnalle, millä saattaa paikallisesti olla suuri merkitys. Kilpailuttamisen myötä on palvelujen laadun ja saatavuuden epäilty heikkenevän. Palveluyrittäjä ei ole välttämättä kiinnostunut kaikista asiakkaista, vaan ainoastaan helposti tavoitettavissa olevista, joille on helppo myydä tuotteita ja palveluja. Tällainen toiminta on nimeltään kerman kuorintaa, eikä se ole aina täysin estettävissä. Työntekijöiden asema saattaa myös heiketä heikentyneiden työolojen vuoksi. Hävitessään tarjouskilpailun, yritys saattaa joutua irtisanomaan työntekijöitään. Jatkuva kilpailuttaminen aiheuttaa pahimmillaan epävarmuutta työnantajille, henkilöstölle ja palvelujen käyttäjille. (Metsänomistajien neuvonnan kilpailuttaminen. 2002, ) Yhä suurempi osa sekä perinteisistä palveluyrityksistä että teollisuusyrityksistä on tilanteessa, jossa ydintuote ei takaa kilpailuetua, vaan muodostaa lähtökohdan sen kehittämiselle. Palvelunäkökulma tarjoaa lähestymistavan yrityksen strategisen suunnan muuttamiselle. Yritys voi palauttaa kilpailukykynsä jalostamalla ydintuotteensa palvelutarjoomaksi, johon sisältyy arvoa kasvattavia, sekä laskutettavia että ilmaisia, palveluaineksia. Asiakkaat muuttuvat vähitellen entistä valistuneimmiksi ja samalla entistä vaativimmiksi. (Grönroos 2001, 37.) Metsäalalla metsänomistajakunnan rakenteen muuttuminen ja erilaisten arvojen ja tarpeiden muuttuminen aiheuttaa paljon muutospaineita tulevaisuudessa. Kilpailun kiristyminen myös nostaa yritysten markkinointikustannuksia. (Grönroos 2001, 38 41, 98, 116; Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi, 6, 9.)

14 9 Tietotekniikkaan perustuva vuorovaikutus asiakkaan kanssa sekä sähköinen kaupankäynti voivat vaikuttaa myönteisesti asiakassuhteiden kustannusten hallintaan eli markkinointikustannuksiin. Yritysten täytyy kuitenkin ymmärtää palvelukilpailun logiikkaa. Jos yritykset vain lisäävät vanhojen resurssiensa päälle tietoteknisiä ratkaisuja, voi vaikutus olla haluttua päinvastainen. Kilpailun kiristyminen, kiinnostus uusiutuviin luonnonvaroihin perustuviin tuotteisiin, energiatuotannon haasteet, ilmastonmuutos sekä metsien merkitys virkistyksen ja terveyden lähteenä ovat keskeisiä metsäalaan vaikuttavia muutosvoimia. Tulevaisuudessa palvelut ja niiden kysyntä, tarjonta sekä ennen kaikkea laatu tulevat olemaan yhä merkittävämmässä asemassa. Metsiin liittyvät palvelut, kuten metsänhoitopalvelut, metsäluonnonhoito, luontomatkailu sekä metsäenergian korjuu ovat kasvavia maaseudun yritystoiminnan palvelualoja. (Grönroos 2001, 38 41, 98, 116; Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi, 6, 9.) Kilpailuttamisprosessin tavoitteena on edullisen, toimintavarman ja palvelulaadultaan hyvän yhteistyösopimuksen solmiminen palvelujen järjestämiseksi hankintalainsäädännön ja kilpailuttamishankkeissa todettujen hyvien menettelytapojen mukaisesti. Kilpailuttamisprosessi aiheuttaa sekä asiakkaille että palveluntarjoajille haasteita. Kilpailuttamiseen pitää ottaa mukaan, ja käyttää, tarjouspyyntömalleja, tarjousten vertailumalleja ja sopimusmalleja. Lisähaasteita palveluntarjoajalle aiheutuu, kun yrityksen olisi kyettävä tarjoamaan vinkkejä asiakkaalle sopimusaikaiseen yhteistyöhön. (Konsultointi ja tilauskoulutus 2007.) Yrityksen sisäiseen toimintaan kuuluvia tehtäviä voidaan teettää alihankinnalla yrityksen ulkopuolisilla henkilöillä tai yrityksillä. Tällaiset tehtävät voivat olla esimerkiksi tuotantoa tai tuotekehitystä taikka ulkopuolisiin projektivelvoitteisiin liittyviä tuotekehitys-, tuotanto- tai projektinjohtotehtäviä. Syy alihankintatöiden teettämiseksi on usein puute osaavasta henkilöstöstä tai tietyn osaamisen puute. Yritys voi teettää esimerkiksi maanmuokkauksia tai puunkorjuuta ulkopuolisella, eikä sen tarvitse laittaa omaa pääomaa kalliisiin koneisiin ja laitteisiin. Metsänhoitoyhdistykset teettävät jo nykyään paljon erilaisia töitä metsäpalveluyrittäjillä. Tulevaisuudessa monissa metsässä tehtävissä business-to-customer töissä tullaan käyttämään business-to-business alihankintaa yhtenä vaihtoehtona. Tämä mahdollistaa yrityksissä sen, että ne voivat keskittyä täysin omaan osaamiseensa. Alihankintatöissä on oltava tarkka vastuukysymyksissä sekä julkisuus- että salassapitoasioissa. Alihankintakumppaneiden valinnas-

15 10 sa on oltava huolellinen, koska myös alihankintatöitä tekevät henkilöt ja yritykset tulevat olemaan osa palvelukokonaisuuden palveluketjua. (Alihankintasopimus tutkimusyhteistyöhankkeissa 2005.) 2.6 Palvelujen tuotteistaminen Palvelun tuotteistamisella tarkoitetaan palvelun konkretisointia, jolla luodaan palvelulle hyödykkeen ominaisuudet. Lisäksi määritellään palvelun sisältö, käyttötarkoitus ja määritetään palvelulle hinta. Palvelun tuotteistaminen konkretisoituu mm. esitteissä, tarjouksissa, tuotemerkeissä, hinnastoissa, sopimusmalleissa, www-sivuilla ja palveluympäristössä. Tuotteistamisen tavoitteena on sovittaa palvelu asiakaskunnan tarpeisiin ja määrittää sekä konkretisoida palvelun sisältö mahdollisimman selkeästi. Näin menetellen palvelun laatu paranee, se on helpompi markkinoida ja palvelu asemoituu paremmin kilpailijoihin nähden. Myös palvelun toistettavuus paranee. Myyjän työ ja asiakkaan ostaminen helpottuvat, koska asiakas näkee heti mitä hän saa ja mihin hintaan. (Palvelun ja palveluprosessin hallinnassa tuotteistus on avainasemassa 2005.) Kontin (2007, 11) haastattelussa Hannu Savisalo määrittelee palvelua olen monta vuotta sanonut, että Suomessa ei kannata muu kuin palveluteollisuus. Tavara tai laite voi olla sen osa, mutta tuote pitää myydä kuin palvelu. Palvelua voi tehdä vaikka kuinka kaukaa, kunhan pystyy lyhyeen vastinaikaan. Palvelua tuotteistettaessa, avainasemaan nousevat seuraavat kysymykset; mikä on tuotekehitysstrategia, miten palvelua kehitetään, miten palvelu kaupallistetaan ja miten palvelu tuotetaan? (Palvelun ja palveluprosessin hallinnassa tuotteistus on avainasemassa 2005.) Metsäalalla palvelun pitää olla sisällöltään ja laadultaan metsänomistajaa tyydyttävää, jotta hänet saadaan hyödyntämään jotain palvelua. Vaikka asiakkaan ongelmat ja tarpeet tunnettaisiin, on niihin räätälöidyn palvelun kehittäminen ja tuotteistaminen vaikeaa. Palvelun tuotteistaminen edellyttää kohderyhmän kuluttajakäyttäytymisen tuntemista ja ymmärtämistä. Tuotteistamista ei ole kuitenkaan syytä viedä liian pitkälle, jolloin konseptista poikkeaminen ei onnistu, ja näin kilpailuetu on menetetty. Kun palvelu on tuotteistettavissa, metsänomistajan on se myös helpompi kilpailuttaa. Metsäalalla palvelun tuotteistamisessa on paljon ongelmia, johtuen osittain palvelujen aineettomuudesta. Tuotteistamista on kokeiltu monissa eri yhteyksissä, mutta nämä kokeilut ovat suurimmaksi osaksi osoittautuneet erittäin hankaliksi. Tulevaisuuden

16 11 suurimpia haasteita onkin saada erilaiset palvelut, kuten taimikonhoito tai nuoren metsän kunnostus, tuotteistettua. (Metsänomistajien neuvonnan kilpailuttaminen. 2002, 10 14, ) 2.7 Puukauppaan liittyvät palvelut Puukaupan palveluihin kuuluvat kaupan valmistelu, jossa selvitetään hakkuumahdollisuudet ja rajataan sekä suunnitellaan tuleva hakkuualue. Tässä vaiheessa metsänomistaja voi pyytää eri puuta ostavilta organisaatioilta tarjouksia ja näin kilpailuttaa itselleen parhaan hinnan ja kauppaehdot. Vaihtoehtoisesti kilpailuttaminen voidaan antaa metsänhoitoyhdistyksen tehtäväksi valtakirjakaupalla. Yhdistyksen toimihenkilö kilpailuttaa eri yhtiöillä kyseisen leimikon ja valvoo metsänomistajan etuja kaikissa puukauppaan liittyvissä vaiheissa Valitun ostajan kanssa tehdään kauppasopimus, jossa sovitaan ilmoituksien tekemisestä ja tarvittavien lupien hankkimisesta. Kaupan toteutusvaiheessa puu korjataan, mitataan ja kuljetetaan. Puunkorjuuta, runkojen katkontaa ja mittausta voidaan valvoa myös erillisenä palveluna. Näiden lisäksi puun korjuulle tehdään jälkitarkastus. Kaupan jälkihoidossa yritykset keräävät usein asiakaspalautetta kyselyillä sekä järjestävät erilaisia asiakastilaisuuksia, joilla halutaan kerätä tietoa palveluista, kokemuksista ja kehittämistarpeista metsänomistajilta. (Metsäliiton puukauppapalvelut, 2005; Metsäpalvelusopimus. Hyödyt helposti, 2005; Arvoa metsällesi 2006; Metsänomistajan asialla 2007.) Yhtiöillä on käytössään erilaisia menettelyjä, joilla asiakassuhteesta halutaan tehdä kestävä. Puukauppapalveluissa UPM Kymmene lupaa, että tammi-heinäkuussa tehtyjen puukauppojen hinta tarkistetaan vastaamaan kaupantekohetken ja sitä seuraavan lokakuun välillä maksamaa korkeinta käypää paikallista hintatasoa. Tämän lisäksi jos asiakkaalla on metsäpalvelusopimus yhtiön kanssa, voi hän saada rahallista bonuslisää tekemälleen puukaupalle. Metsäliiton jäsenet voivat sijoittaa tekemistään puukaupoista saamiaan tuloja erilaisiin lisäosuuksiin. Nämä lisäosuudet ovat erilaisia sijoituksia, joille maksetaan korkoa. Puukauppapalveluissa tarjotaan metsänomistajalle myös omaa, yhtiön puolesta henkilökohtaista metsäneuvojaa, jonka kanssa asiointi on turvallista ja luotettavaa. (Metsäliiton puukauppapalvelut, 2005; Metsäpalvelusopimus. Hyödyt helposti, 2005.)

17 2.8 Metsänhoitoon liittyvät palvelut 12 Metsänhoitopalveluita tarjoavat metsäalalla suuret yritykset, metsänhoitoyhdistykset sekä metsäpalveluyrittäjät. (Metsäliiton puukauppapalvelut, 2005; Metsäpalvelusopimus. Hyödyt helposti, 2005; Arvoa metsällesi 2006; Metsänomistajan asialla 2007.) Metsänhoidon palveluita on paljon erilaisia, mutta ne voidaan pääpiirteittäin jakaa seuraaviin ryhmiin: 1. Metsätalouden suunnittelupalvelut - metsäsuunnitelma ja sen ylläpito - metsänhoitotöiden vuosisuunnitelmat - sopimus metsänhoitotöistä 2. Uuden metsän hoitopalvelut - uudistusalan raivaus - uudistusalan hakkuutähteiden korjuu - maanmuokkaus, kannonpoisto ja juurikäävän torjunta - metsänviljelymateriaalin toimitus - istutus ja kylvö - metsän tarkastus (esim. vuoden kuluttua istutuksesta) 3. Kasvatusmetsän hoitopalvelut - taimikon ja nuoren metsänhoito - nuoren metsän kunnostus ja energiapuun korjuu - kasvatushakkuut - kasvatus- ja hoitolannoitukset 4. Neuvonta- ja arviointipalvelut - koulutus, neuvonta ja työnopastus - metsäveropalvelut - metsäkiinteistöjen ja metsätuhojen arviointi 5. Muut metsäpalvelut - juurikäävän torjunta kesähakkuiden yhteydessä - metsänomistajien edunvalvonta

18 - metsäympäristön hoitopalvelut 13 (Metsäliiton puukauppapalvelut, 2005; Metsäpalvelusopimus. Hyödyt helposti, 2005, Arvoa metsällesi 2006; Metsänomistajan asialla 2007.) 2.9 Metsänomistajien neuvontapalvelut Henkilökohtaisessa neuvonnassa on kolme luonteiltaan ja tavoitteiltaan erilaista muotoa. Ne ovat kaikki viestinnän eri tapoja, koska kaikissa syntyy vuorovaikutusta tai siihen on hyvät mahdollisuudet. Näitä neuvontamuotoja voidaan täydentää kirjallisella neuvonnalla tai viestinnällä. Henkilökohtainen neuvonta on metsäammattilaisen ja metsänomistajan kahdenkeskinen vuorovaikutustilanne. Siinä tarkoituksena on antaa neuvontaa ja ammattiapua metsätalouden kysymyksissä ja auttaa ongelmien ratkaisemisessa. (Metsänomistajien neuvonnan kilpailuttaminen 2002, ) Taulukossa 1 on esitetty neuvonnan mahdollisia aihealueita ja neuvonnan kohdentamisen edellyttämiä lähtötietoja. Neuvonnan päävastuu on metsänhoitoyhdistyksillä, mutta myös metsäkeskusten väki on avainasemassa. Ryhmäneuvonta on opetusmuotoinen tilaisuus, jossa tavoitteena on antaa metsänomistajille syvällisempi käsitys jostain asiasta tai menetelmästä. Tavallisimpia muotoja ovat luennot, retkeilyt ja monimuoto-opetus. Ryhmäneuvontaa järjestävät metsänhoitoyhdistykset, metsäkeskukset, metsäalan oppilaitokset, kansalaisopistot, metsäyhtiöt ja jopa pankit. Joukkoneuvonnan tavoitteena on herättää laajemman metsänomistajajoukon mielenkiintoa metsätaloutta kohtaan ja välittää tietoa ajankohtaisista asioista. Tulevaisuuden viestintä näissä eri neuvontamuodoissa on yhä enemmän sähköisessä muodossa, sähköpostin ja internetin välityksellä. (Metsänomistajien neuvonnan kilpailuttaminen 2002, )

19 14 TAULUKKO 1. Neuvonnan eri aihealueita ja kohdentamisen lähtötiedot Kohderyhmälähtöiset Eläkeläismetsänomistajat Yhteisomistustilat Uudet metsänomistajat Naismetsänomistajat Kaupunkilaismetsänomistajat Ulkopaikkakuntalaiset Tarvittavat lähtötiedot metsänomistajan nimi ja osoite tilan sijaintikunta tilan saantovuosi metsänomistajan ikä tilan omistusmuoto ammatti Metsälähtöiset Metsän uudistaminen Taimikon ja nuoren metsän hoito Ensi- ja muut harvennukset Päätehakkuut Ojitusalueet ja niiden hoito Metsätien rakennus/perusparannus Metsälakikohteiden käsittely Hirvi-, hyönteis- tai myrskytuhot Kasvatus- ja terveyslannoitukset tiedot uudistusaloista tiedot metsänhoitokohteista tiedot harvennus- ja muista hakkuutarpeista tiedot ojituskohteista tiedot luonnonhoitokohteista 2.10 Palveluiden kehittämistarpeet, tavoitteet ja toimenpiteet Lähtökohtana on harjoittaa taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää metsätaloutta. Taulukossa 2 on esitetty Itä-Suomen metsäalan SWOT-analyysi. Maakunnittain tarkastellen metsien käyttö ja metsätalouden tulovaikutukset ovat, niin Itä- Suomessa kuin Etelä-Savossakin suurimmat määrällisesti sekä suhteellisesti. Metsävarojen hyödyntämisen taloudelliset vaikutukset ja niiden jatkuva ylläpitäminen tulisi ottaa palvelutuotannossa ja niitä suunniteltaessa huomioon aiempaa painokkaammin. Metsätalouden tulojen ja kannattavuuden turvaaminen edellyttää lähivuosina puun tarjonnan aktiivista edistämistä sekä houkuttelevien palveluiden tarjontaa ja kysyntää. Puun kysynnän puolesta hakkuumahdollisuuksien täysimääräiseen hyödyntämiseen on olemassa hyvät edellytykset. (Etelä-Savon alueellinen metsäohjelma , 27.)

20 TAULUKKO 2. Itä-Suomen metsäalan SWOT-analyysi 15 VAHVUUDET Hyvätuottoiset metsät ja monipuolinen toimintaympäristö Korkeatasoinen metsäosaaminen Suojeluohjelmien hyvä toteutustilanne Mittava mekaaninen puunjalostus ja pienyrittämisen perinne Toimivat ja yhteistyökykyiset organisaatiot Metsänomistajista suurin osa asuu maakunnassa HEIKKOUDET Vain kolmasosa hakatusta puusta jalostetaan tällä alueella Erittäin korkealaatuista puunjalostusta, mutta määrällisesti vähän Työvoimapula ja metsätyön alhainen arvostus Liikenneverkon rappeutuminen Tiedon ja tiedonkulun puutteet metsien monimuotoisuuden turvaamisessa Metsien hoidossa joiltakin osin riittämätön laatutaso MAHDOLLISUUDET Hakkuumahdollisuuksien lisääntyvä hyödyntäminen Puun energiakäytön lisääminen Yhteistyön lisääminen Vapaaehtoisen suojelun uudet keinot Pienyrittäjyyden ja puun energiakäyttöön liittyvän yrittäjyyden lisääminen Paikkatiedon hyödyntäminen Metsien kasvun lisääminen (suometsien hoito, terveyslannoitukset) UHAT Resurssien väheneminen edelleen (neuvonta, tietojen ylläpito) Puun tarjonnan väheneminen Kuusitukin hakkuumahdollisuuksien supistuminen Metsien käytön ja hoidon vaikeutuminen (työvoimapula ja hirvituhot) Kannattavuuden heikkeneminen Metsien hoidon tason heikkeneminen Metsänomistajakunnan tuleva rakennemuutos ja tilakoon keskimääräinen pieneneminen Metsien käytön ja puuntuotannon päätavoitteena on hakkuiden ylläpitäminen kestävien hakkuumahdollisuuksien tasolla. Metsähoitotöiden määrää on tavoitteena kasvattaa vastaavasti metsävarojen taloudellisen käyttöarvon kehittämiseksi. Puun tarjonnan sekä yksityismetsätalouden kannattavuuden ja toimivuuden ylläpitämiseksi on välttämätöntä kehittää metsätalouden toimijoiden yhteistyötä, lisätä metsävaratiedon hankintaa ja hyödyntämistä sekä turvata metsänomistajien palveluorganisaatioiden toimintaedellytyksiä. (Etelä-Savon alueellinen metsäohjelma , 27.) Metsänomistajakunnan rakennemuutos lisää metsäpalvelujen kysyntää, mikä edellyttää metsäpalvelukentän uudistamista ja kehittämistä. Palvelujen monipuolistaminen johtaa yrityskoon kasvattamiseen metsäpalvelualalla, millä voi toisaalta olla positiivinen vaikutus paitsi asiakkaiden tarpeiden tyydyttämiseen, myös työvoiman saatavuuteen. Suuremmat yritykset nähdään vakaampina työnantajina, mikä voisi parantaa alan houkuttelevuutta. Myös yritystoiminnan aloittamisen ja työllistämisen kynnyksiä pitäisi pyrkiä alentamaan. Palvelujen tuotteistamisen onnistuminen on paitsi Itä-

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Kullaa 28.10.2014 Projektipäällikkö Jussi Laurila Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikkö Hanke lyhyesti Tavoite: Laaditaan esiselvitys

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

Perustietoa metsänomistajalle

Perustietoa metsänomistajalle Perustietoa metsänomistajalle Arvoisa metsänomistaja Tervetuloa metsänomistajien monimuotoiseen joukkoon. Tyypillistä metsänomistajaa ei ole, vaan metsää omistetaan ikään, sukupuoleen ja asuinpaikkakuntaan

Lisätiedot

kannattava elinkeino?

kannattava elinkeino? Onko huomisen metsänomistus kannattava elinkeino? Päättäjien 28. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Mikko Tiirola Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. Metsänomistajaryhmien

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Asiakasmarkkinoinnin määritelmä

Asiakasmarkkinoinnin määritelmä Asiakasmarkkinoinnin määritelmä Markkinointi on asiakaslähtöinen ajattelu- ja toimintatapa, jonka avulla luodaan yrityksille kilpailuetua, tuodaan hyödykkeet markkinoille ostohalua synnyttäen ja rakennetaan

Lisätiedot

kehittämisverkoston luominen Itä-Suomeen (v. 2009-2011)

kehittämisverkoston luominen Itä-Suomeen (v. 2009-2011) Metsäpalvelun osaamiskeskittymän ja tutkimusja kehittämisverkoston luominen Itä-Suomeen (v. 2009-2011) Metsäpalveluyritysten verkottuminen taimituotantoon (Metsätaimitarhapäivät it äi 7-8.2.2011) 822011)

Lisätiedot

Metsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi

Metsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi Metsäalan menestysstrategia Suomessa Anssi Niskanen Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi Sisältö: 1. Perusmetsäsektori ja uudet mahdollisuudet 2. Menestysstrategian elementtejä 3. Osaamisen kehittäminen

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun. Seinäjoki 22.10.2014

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun. Seinäjoki 22.10.2014 Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Seinäjoki 22.10.2014 Sedu Aikuiskoulutus, liikelaitos Sedu Aikuiskoulutus on kunnallinen liikelaitos, joka toteuttaa laadukkaita koulutus- ja konsultointipalveluja sekä oppisopimuskoulutusta

Lisätiedot

Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja

Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja Logistiikka-alan yritysten tietotekniset valmiudet Etelä-Kymenlaaksossa Tietoverkkotekniikan tutkimusjohtaja Havaintoja toimialasta Logistiikka-alan yritykset Kymenlaaksossa Yli 50 hlön yrityksiä: etelässä

Lisätiedot

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa

Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Juho Rantala 8.11.2011 Kuopio Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsätalouden erikoispiirteitä Perinteinen toimintakulttuuri lyhytjänteinen

Lisätiedot

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea

Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsävaratiedon keruu ja metsäsuunnittelu monipuolista toiminnan tukea Metsäekonomistiklubi 9.2.2009 Pirjo Havia Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Lähtökohtia Metsäkeskuksilla sillanrakentajan rooli

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus metsätaloudessa. Tiivistelmä Tammikuu-2005

Työvoiman saatavuus metsätaloudessa. Tiivistelmä Tammikuu-2005 Työvoiman saatavuus metsätaloudessa Tiivistelmä Tammikuu-25 All rights reserved. No part of this report may be reproduced in any form or by any means without permission in writing from Jaakko Pöyry Consulting.

Lisätiedot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot

Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot Puukaupan teko ja metsänomistajan tulot sekä menot 1 Puheenaiheet tänään Miksi metsää pitäisi hakata? Viiden kohdan puukauppa Puunmyyntiin liittyvät verot ja vähennykset Pääomatulovero Arvonlisävero Metsätilan

Lisätiedot

YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA

YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA YRITTÄJYYS METSÄTALOUDESSA 3. Suomalais-venäläinen Päättäjien Metsäfoorumi 19.10.2011 Majvik, Kirkkonummi, MMT Vanhempi tutkija Yrittäjyys Yrittäjyys on hyvin monimuotoinen ilmiö Yrittäjään liitettäviä

Lisätiedot

PALVELUJEN TUOTTEISTAMISESTA KILPAILUETUA SEUROILLE

PALVELUJEN TUOTTEISTAMISESTA KILPAILUETUA SEUROILLE PALVELUJEN TUOTTEISTAMISESTA KILPAILUETUA SEUROILLE 29.10.2015 KTT Elina Jaakkola Turun kauppakorkeakoulu Uudenlaisen palvelun kokeilu on haastavaa Kenelle tämä sopii? Mitä tähän kuuluu? Onko tämä hyvä

Lisätiedot

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet

Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Yksityisen sosiaali- ja terveysalan osaamis- ja johtamishaasteet Ennakointiselvityshanke 2 Tilaajan Uudenmaan ELY-keskus Kohteena yksityisen sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden 2010-luvun

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 19.10.2011 Marja Kokkonen maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan välineet 3. Metsäpolitiikan haasteet 4.

Lisätiedot

Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista

Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista Kohti avointa, asiakaslähtöistä palvelujen tuotteistamista Katriina Valminen ja Jesse Valtanen Asiakaslähtöisyys palveluinnovaa3oissa suuret puheet, pienet teot? 4.10.2012 Esityksen sisältö PALVELUJEN

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen

Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Serve-ohjelman panostus palvelututkimukseen Jaana Auramo 1.2.2012 Miksi Serve panostaa palvelututkimukseen? Taataan riittävä osaamispohja yritysten kilpailukyvyn kasvattamiseen Tutkimusvolyymin ja laadun

Lisätiedot

KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012. www.matkailukonsultit.fi

KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012. www.matkailukonsultit.fi KYLIEN TARINAT EUROIKSI! 2.11.2012 www.matkailukonsultit.fi Suomen Matkailukonsultit Oy Mäntyharjunkatu 4, 70820 Kuopio puh. 050-9178 688 info@matkailukonsultit.fi www.matkailukonsultit.fi Jouni Ortju

Lisätiedot

Oppilaitoksen tarjonta metsämestarin erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen

Oppilaitoksen tarjonta metsämestarin erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen Oppilaitoksen tarjonta metsämestarin erikoisammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen Mallinnus rakenteesta, tuotekortteina kuvatusta sisällöstä ja toteutuksen vuosikellosta Henkilökohtaistamisen ja

Lisätiedot

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013

Puumarkkinat ja niiden kehittäminen. asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Puumarkkinat ja niiden kehittäminen asiantuntija Anssi Kainulainen 22.5.2013 Markkinat ja puut kasvavat eri puolilla maapalloa viennin arvo muodostuu matkalla Lähde: Metsäntutkimuslaitos Metsävaramme mahdollistavat

Lisätiedot

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä

Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Parempaa liiketoimintaa henkilöstöjohtamisen uusilla välineillä Sirpa Huuskonen ja Harri Nikander ISS Palvelut ISS Palvelut Oy 12 000 työtekijää Suomessa Siivous Kiinteistön ylläpito Turvallisuuspalvelut

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy

ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia. FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy ELÄKÖÖN ELÄMÄ JA TYÖ V työhyvinvoinnin ja johtamisen koulutuspäivä 22.10.2014 Palvelu tapana toimia FM Jukka Oresto LAMK / Paideia Oy 1 . KAIKKI MUUTTUU Ansaintalogiikka on muuttumassa tavaroiden saatavuuden

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä

Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä Metsäpalveluyrittäjän tietojärjestelmä Metsäpalveluyrittäjän kasvuohjelman päätösseminaari Hämeenlinnassa 25.11.2014 Mikko Nurmi, Metsätalouden kehittämiskeskus TAPIO Metsäpalveluyritysten tarve tietojärjestelmälle

Lisätiedot

Verkostoituminen metsätalouden. Mikkeli 17.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Verkostoituminen metsätalouden. Mikkeli 17.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Verkostoituminen metsätalouden palvelutuotannossa Ville Kankaanhuhta Mikkeli 17.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus ja kehittämisverkosto http://www.metla.fi/metinfo/metsanhoitopalvelut/

Lisätiedot

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari 20.11.2009 Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin

BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin BITTEJÄ, MOTTEJA, MEGOJA Teollisuuden näkökulma sähköiseen asiointiin 26.3.2013 Lahti UPM Metsä Samuli Hujo metsäasiakaspäällikkö Toimintaympäristön muutokset 1. Sähköisten palvelujen yleistyminen, datanatiivit

Lisätiedot

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa

Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa Metsätila-arvio ja metsäsuunnitelma sukupolvenvaihdoksen suunnittelussa 1 Puheenaiheena tänään Ajantasainen metsäsuunnitelma Luopujan apuväline Jatkajan työkalu Metsätila-arvio Metsän arvon määritys verottajaa

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT Markkinointi on Asiakaslähtöistä ajattelu Tuote-, hinta-, jakelutie- ja viestintäratkaisujen tekemistä ja toimenpiteiden toteuttamista mahdollisimman hyvän taloudellisen

Lisätiedot

Oppilaitoksen tarjonta metsäalan perustutkintoon valmistavaan koulutukseen

Oppilaitoksen tarjonta metsäalan perustutkintoon valmistavaan koulutukseen Oppilaitoksen tarjonta metsäalan perustutkintoon valmistavaan koulutukseen Mallinnus rakenteesta, tuotekortteina kuvatusta sisällöstä ja toteutuksen vuosikellosta Henkilökohtaistamisen ja osaamisen arvioinnin

Lisätiedot

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010

Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Yksityismetsätalouden liiketulos 2010 27/2011 22.6.2011 Esa Uotila Yksityismetsätalouden liiketulos 88 euroa hehtaarilta Vuonna

Lisätiedot

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Taimikonhoidon laatu ja laadun hallinta Ville Kankaanhuhta Kouvola 2.11.2011 Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011 Metsäpalvelun osaamiskeskittymä tutkimus ja kehittämisverkosto http://www.metla.fi/metinfo/metsanhoitopalvelut/

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien

vuosi 2001 Vuonna 2001 lähes kaikkien työlajien Metsänhoito- ja perusparannustyöt vuosi 2001 Toimittajat: Sinikka Västilä Helena Herrala-Ylinen 14.10.2002 646 Panostus metsänhoitoon lisääntyi edellisvuosista Metsänhoito- ja perusparannustyöt Vuonna

Lisätiedot

UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ

UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ UPM Metsäpalvelut yhteisöille UPM METSÄ UPM ja Biofore UPM on vastuullinen metsäalan edelläkävijä, joka yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa Suomeen uutta, kestävää ja innovaatiovetoista tulevaisuutta.

Lisätiedot

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009

METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄOMAISUUDEN HYVÄ HOITO 7.2.2009 METSÄNOMISTAJAN TAVOITTEET METSÄTALOUDELLEEN 2 Puuntuotanto ja myyntitulot Taloudellinen turvallisuus Metsän tunnearvot (sukutila) Virkistys ja vapaa-aika Sijoituskohde

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015. Heureka, Vantaa 9.11.

Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015. Heureka, Vantaa 9.11. Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi 2015 Heureka, Vantaa 9.11.2006 Marja Kokkonen Esityksen sisältö KMO:n tarkistusprosessi Toimintaympäristön

Lisätiedot

Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki

Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki Hevospalveluiden tuotteistaminen ja asiakaslähtöinen markkinointi Susanna Lahnamäki Tällä mennään Tuotteistaminen & asiakaslähtöinen markkinointi Vähän teoriaa, enemmän käytäntöä. http://www.youtube.com/watch?v=uk0zrvzvtb4

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

Eeva-Liisa Lehtonen TUOTTEISTAMINEN OSANA NON-PROFIT -PALVELUJEN KEHITTÄMISTÄ HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN KIRJASTO

Eeva-Liisa Lehtonen TUOTTEISTAMINEN OSANA NON-PROFIT -PALVELUJEN KEHITTÄMISTÄ HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN KIRJASTO Eeva-Liisa Lehtonen TUOTTEISTAMINEN OSANA NON-PROFIT -PALVELUJEN KEHITTÄMISTÄ HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULUN KIRJASTO KIRJASTOPALVELUJEN TUOTTEISTAMISSEMINAARI 19.5.2009 Tuotteistaminen Myös ei-kaupallisissa

Lisätiedot

Poimintahakkuiden puunkorjuu

Poimintahakkuiden puunkorjuu Poimintahakkuiden puunkorjuu Kommenttipuheenvuoro Kehittämispäällikkö Aku Mäkelä, Koneyrittäjät Metsätieteen päivä 2013, poimintahakkuiden puunkorjuu 1 Koneyrittäjien liitto ry Energia-, maarakennus- ja

Lisätiedot

There is No Wrong Door - ei ole väärää ovea

There is No Wrong Door - ei ole väärää ovea Yhteisenä tavoitteena kansainvälinen osaava metropoli There is No Wrong Door - ei ole väärää ovea Pertti Vuorela 9.6.2011 NoWrongDoor konseptoi kansainväliset asettautumispalvelut metropolialueella Asiakasta

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen

Canon Essential Business Builder Program. Avain yrityksesi menestykseen Canon Essential Business Builder Program Avain yrityksesi menestykseen Essential Business Builder Program: esittely Painotoimintaan liittyy monenlaisia haasteita, ja toiminnan kasvattaminen on usein vaikeaa.

Lisätiedot

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu

Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa. Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Metsänomistajan omatoimisen puunkorjuun kehitysnäkymiä nykytilan ja historian valossa Metsätieteen päivä 4.11.2009 Vesa Tanttu Esityksen sisältö Hankintakaupan historia Hankintahakkuiden nykypäivä Korjuumäärien

Lisätiedot

Metsikkötietojen päivityskäytännöt

Metsikkötietojen päivityskäytännöt Metsikkötietojen päivityskäytännöt Metsikkötietojen ajantasaistusseminaari 21.4.2009/Jari Yli-Talonen Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme Metsänhoitoyhdistys Päijät-Häme TOIMIALUEENA Asikkalan, Hartolan, Heinolan,

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki

Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus. Lauri Hetemäki Suomen metsiin perustuva hyvinvointi 2015: Tulevaisuuskatsaus Lauri Hetemäki Muuttuva yhteiskunta ja metsäsektori seminaari 2.3.2006, Tieteiden Talo, Helsinki Sisältö 1. Tausta 2. Lähestymistapa 3. Metsien

Lisätiedot

Raakapuun kaupallinen hintaindeksi

Raakapuun kaupallinen hintaindeksi Raakapuun kaupallinen hintaindeksi Työn tulokset 4.11.2013 Rainer Häggblom Vision Hunters Ltd Oy Agenda Mikä on hintaindeksi? Yhteenveto työn tuloksista Miksi raakapuun hintaindeksi? Hintaindkesin plussat

Lisätiedot

Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut

Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut Ravintolapalveluverkoston Hyvää Pataa - tapaaminen 7.6.2010 Merja Salminen/Design LiMe Oy Mikä on laatujärjestelmä

Lisätiedot

Suomi on Euroopan metsäisin maa

Suomi on Euroopan metsäisin maa Suomi on Euroopan metsäisin maa Suomen maapinta-alasta noin xx % on metsien peitossa 75% Metsät kasvavat vuosittain noin xx miljoonaa kuutiometriä 100 milj.m 3 /v Metsät ovat merkittävä virkistyksen lähde

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin

Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin Metsänomistajien suhtautuminen metsälain vaatimuksiin Anna-Kaisa Rämö PTT Yhteistutkimus PTT ja Metla MEMO jatkotyöryhmän kokous 4.5.2012 Aineisto Perusjoukko: Kaikki vähintään 5 ha metsää Manner-Suomen

Lisätiedot

Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista

Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista Suomen Metsäosaamisen Vientiseminaari: Kokemuksia ja ajatuksia metsäosaamisen viennin haasteista 17.06 2010 Tapani Oksanen, Indufor Oy Muutama sana Induforista Riippumaton metsäalan neuvonantajaorganisaatio,

Lisätiedot

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR

Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR 1 Metsäteollisuuden vienti Suomesta 2003 Arvo 11 mrd. EUR Eurooppa Aasia 77 % 11 % Muut 16 % Pohjois-Amerikka Afrikka Latin. Amerikka 7 % 2 % 1 % USA 7 % Oseania Päämarkkinamaat Saksa 1 % 18 % Muu Eurooppa

Lisätiedot

Verkottumisen mahdollisuudet

Verkottumisen mahdollisuudet Verkottumisen mahdollisuudet Verkostojen luominen kannattaa aloittaa varhain Pro-hankinta Oy Ota selvää, minkälaisia oman toimialan hankintailmoitukset ovat käytä esim. Credita palvelua, josta löytyy myös

Lisätiedot

Matkailun tuotteistustyöpaja. Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola

Matkailun tuotteistustyöpaja. Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola Matkailun tuotteistustyöpaja Storia-hanke Isto Vanhamäki 10.9.2013, Kouvola 1. Työpaja 10.9.2013 Asiakasymmärrys ja tuotteistaminen asiakasryhmien mukaan Mitkä ovat asiakasryhmämme? Miten asiakasryhmät

Lisätiedot

Tavoitteet yrittäjyysosiolle

Tavoitteet yrittäjyysosiolle LADEC Yrittäjyyden kehittäminen Elinvoimaa Metsästä hanke 2012-2014 LOPPUSEMINAARI Petri Jalkanen, Tavoitteet yrittäjyysosiolle Metsäpalveluyrittäjyyden vahvistaminen Metsaan.fi alustan avulla työtilaisuuksia

Lisätiedot

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.

Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun. Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5. Yhteisöllinen oppiminen ja asiakaslähtöinen toiminta avaimet tuottavuuteen ja kasvuun Tekes-liideri aamukahvitilaisuus 27.5.2015, Tampere Yritys Lähtökohta Tarve kehittämiselle Esityksen sisältö Kehityshanke

Lisätiedot

AMO ihanneprosessi. Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK

AMO ihanneprosessi. Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK AMO ihanneprosessi Annika Kangas Jukka Tikkanen Rovaniemi 2.-3.9. Metsävarojen käytön laitos, Oulun AMK Palaute ja informaatio Sidosryhmien ja kansalaisten osallistaminen KMO, maakuntakaava Mela-laskelmat,

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013

TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 TIIVISTELMÄ METSÄKESKUS SUOMEN POHJOIS-SAVON ALUEYKSIKÖN TOIMIALUEEN METSÄSERTIFIOINNIN MÄÄRÄAIKAISARVIOINNIN RAPORTISTA VUODELTA 2013 1. Yleistä Arviointistandardit: PEFC FI 1001:2009, PEFC FI 1002:2009

Lisätiedot

Katsaus alueellisiin hankkeisiin

Katsaus alueellisiin hankkeisiin Metsätilakoon ja rakenteen kehittämishanke Ohjausryhmän kokous 27.10.2009 Marjut Vierimaa Katsaus alueellisiin hankkeisiin Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

TERVETULOA! Järjestörallin kehittämismalli Koillis-Savosta hanke Tapahtuman järjestäminen / Asiakaspalvelu 23.2.2011 Tiina Kuosmanen

TERVETULOA! Järjestörallin kehittämismalli Koillis-Savosta hanke Tapahtuman järjestäminen / Asiakaspalvelu 23.2.2011 Tiina Kuosmanen TERVETULOA! Järjestörallin kehittämismalli Koillis-Savosta hanke Tapahtuman järjestäminen / Asiakaspalvelu 23.2.2011 Tiina Kuosmanen Asiakaspalvelu tapahtumassa Laatu Asiakkaan huomioiminen Kokonaisvaltainen

Lisätiedot

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012

Logistiikkayritysten Liitto. Strategia 2012 Logistiikkayritysten Liitto Strategia 2012 2 LL STRATEGIA 2012 Perustehtävä Toimintaympäristön muutosvoimat Tahtotila Toimintamalli Organisaatio ja resurssit Jäsenten ja sidosryhmien odotukset Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

Puumarkkinoille lisäruiskeita

Puumarkkinoille lisäruiskeita Puumarkkinoille lisäruiskeita Sisä-Suomen metsäpäivä Jämsässä 31.8.2012 Pekka Rajala Johtaja UPM Pohjois-Euroopan puunhankinta Suomi- metsien maa Suomen säännöllisesti inventoidut metsävarat ovat tällä

Lisätiedot

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ

METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ 1 METSÄSUUNNITTELU YKSITYISMETSISSÄ KEHITYS: 50-70 luvut: tilakohtaisia suunnitelmia 1975: alueellinen metsäsuunnittelu, keskitetty järjestelmä 1985: Taso-metsätaloussuunnitelma, kerättiin tarkempia puustotietoja

Lisätiedot

Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA. Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen

Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA. Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi Taustaa Nykyinen

Lisätiedot

Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa. MMT Kii Korhonen

Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa. MMT Kii Korhonen Kilpailuneutraliteetin vaatimukset? Valtion metsätalouden erityistehtävät Suomessa MMT Kii Korhonen Kokonaishyötyä valtion mailta monikäyttömetsätaloudella Metsähallituksen metsätalous hoitaa valtion monikäyttömetsiä

Lisätiedot

Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin. Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto

Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin. Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto Muuttuva ilmasto vaikutukset metsiin ja metsäalan elinkeinoihin Seppo Kellomäki Joensuun yliopisto Metsäalan tulevaisuus foorumi: lähtökohtia ympäristöryhmän työlle Ympäristöryhmän työn tärkeitä lähtökohtia

Lisätiedot

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna

Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari. 7.9.2010 Hämeenlinna Työtä ja hyvinvointia Hämeen metsistä - metsästrategiaseminaari 7.9.2010 Hämeenlinna Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö 1 Metsäala muutoksen keskellä + Metsätalous ja metsä- ja puutuoteteollisuus

Lisätiedot

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011

PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT. Urpo Hassinen 2011 PIENILÄPIMITTAISEN ENERGIAPUUN MYYNTIHALUKKUUTEEN VAIKUTTAVAT TEKIJÄT Urpo Hassinen 211 SISÄLTÖ 1. johdanto 2. tutkimuksen tavoite 3. toteutus 4. tulokset 5. johtopäätökset 1. JOHDANTO SUOMEN UUSIUTUVAN

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Metsänomistuksen rakennemuutos edistämisorganisaatioiden toiminnan kannalta Harri Hänninen

Metsänomistuksen rakennemuutos edistämisorganisaatioiden toiminnan kannalta Harri Hänninen Metsänomistuksen rakennemuutos edistämisorganisaatioiden toiminnan kannalta Harri Hänninen Metsätalouden edistämisorganisaatiohankkeen johtoryhmä MMM 21.8.2009 Aineistot Metlan metsänomistajatutkimus vuosi

Lisätiedot

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013

Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Onnistuneen puukaupan eväät Suolahti 5.2.2013 Metsäneuvoja Kati Nieminen Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi ry Kuka voi tehdä puukaupan? Kiinteistön omistaja/omistajat Jos on useita omistajia, tarvitaan kaikkien

Lisätiedot

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012

TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 TAITAJAMÄSTARE 2012 YRITTÄJYYS Semifinaalit Joensuu/ Helsinki / Seinäjoki/ Rovaniemi 18.1.2012 Päivämäärä Lajin vastuuhenkilöt: Tea Ruppa, lajivastaava, Jyväskylän ammattiopisto Semifinaalikoordinaattori:

Lisätiedot

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa

UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa UPM METSÄENERGIA Puhdasta ja edullista energiaa nyt ja tulevaisuudessa METSÄSSÄ KASVAA BIO- POLTTOAINETTA Metsäenergia on uusiutuvaa Energiapuu on puuta, jota käytetään energiantuotantoon voimalaitoksissa

Lisätiedot

Metsänarviot eri sukupolvenvaihdostilanteissa. Jarmo Sinko Aluepäällikkö 8.11.2014

Metsänarviot eri sukupolvenvaihdostilanteissa. Jarmo Sinko Aluepäällikkö 8.11.2014 Metsänarviot eri sukupolvenvaihdostilanteissa Jarmo Sinko Aluepäällikkö 8.11.2014 OTSO METSÄPALVELUIDEN HISTORIA Alueelliset Metsäkeskuksen yhdistetään ja jaetaan kahtia 2012. Jaossa julkisten palveluiden

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012

Palvelujen esittely. Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Palvelujen esittely Kaupaks - aamiaistilaisuus 24.8.2012 Tradella Oy Communicon Oy PL 248, 80101 Joensuu Puh. 050 5172 976 info@tradella.fi Puh. 044 271 8451 info@communicon.fi Y-tunnus 2342 155-3, kotipaikka

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved.

YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Teleste Proprietary. All rights reserved. YHTIÖKOKOUS 9.4.2015 Finlandia-talo, Helsinki VISIO - Alamme johtavana toimijana luomme modernia verkottunutta maailmaa uusien laajakaista- ja videoratkaisujen avulla. 1 Teleste lyhyesti 2 Vuosi 2014 keskeiset

Lisätiedot

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla

Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla Paras puukauppatili Puukauppoja metsänomistajan ja luonnon ehdoilla On monta tapaa korjata puuta. Meidän tapamme on maksimoida arvokkaan sahapuun määrä ja pitää kuitupuun osuus pienenä. K Keiteleen kanssa

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot