Jussi Suurinkeroinen ITÄ-SUOMEN METSÄALAN PALVELUTARVEKARTOITUS. Opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma. Lokakuu 2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Jussi Suurinkeroinen ITÄ-SUOMEN METSÄALAN PALVELUTARVEKARTOITUS. Opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma. Lokakuu 2007"

Transkriptio

1 Jussi Suurinkeroinen ITÄ-SUOMEN METSÄALAN PALVELUTARVEKARTOITUS Opinnäytetyö Metsätalouden koulutusohjelma Lokakuu 2007

2 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä Tekijä Jussi Suurinkeroinen Koulutusohjelma ja suuntautuminen Metsätalouden koulutusohjelma Metsätalous Nimeke Itä-Suomen metsäalan palvelutarvekartoitus. Tiivistelmä Opinnäytetyössä tutkittiin Itä-Suomen alueella toimivien metsäalan yritysten näkemyksiä palvelujen nykytilasta ja tulevaisuudennäkymistä. Työssä tarkastellaan sähköistymistä ja verkkopalveluita, verkostoitumista ja alihankintaa, tuotteistamista ja kaupallistamista sekä kieli-, kulttuuri- ja kansainvälistä osaamista. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluina huhti- ja toukokuussa Metsäalalla on monenlaisia palveluja. Näistä palveluista osa on aineellisia ja osa aineettomia. Itä-Suomen alueella on useita metsänhoitoyhdistyksiä ja metsäpalveluyrittäjiä sekä kotimaan suurimmat metsäteollisuuden organisaatiot. Näille kaikille metsäalan toimijoille on yhteistä se, että niiden suurin asiakaskunta on yksityiset metsänomistajat. Metsänomistajille tarjotaan mm. puukauppapalveluja, metsän uudistamiseen liittyviä palveluja, asiantuntija- ja neuvontapalveluja, energiapuuhun liittyviä palveluja sekä monia muita metsän omistamiseen ja omaisuuden hallintaan liittyviä palveluja. Tutkimuksen mukaan sähköisten palvelujen tärkeimpänä ominaisuutena pidettiin tiedon helppoa ja keskitettyä saatavuutta. Verkkometsäsuunnitelmia on tarjolla, mutta niille on vain vähän käyttöä tai kysyntää. Internet-sivuja pidettiin kaikkien toimijoiden keskuudessa tehokkaina tiedotuskanavina. Tulevaisuudessa sähköisten palvelujen kysyntä ja tarjonta kasvavat metsänomistajakunnan rakenteen muuttuessa. Sosiaaliset verkostot koettiin tärkeiksi ja yritysten verkostoitumisen merkitys kasvaa entisestään tulevaisuudessa. Tietojärjestelmiä tulisi kehittää yhteensopivammiksi, jotta metsäalan eri toimijat voisivat hyötyä niistä. Alihankinnan käyttö lisääntyy tulevaisuudessa ennen kaikkea suorittavassa työssä. Tuotteistaminen ja kaupallistaminen ovat sekä haasteita että mahdollisuuksia. Niiden suunnitteluun, toteutukseen ja ylläpitoon joudutaan käyttämään paljon rahaa tulevaisuudessa. Kielitaito on nykyään tärkeää metsäalalla ja sen merkitys kasvaa, mitä suuremmassa yrityksessä toimitaan. Tutkimukset perusteella tietojärjestelmien yleistyminen tarjoaa mahdollisuuksia metsäalan toimijoille. Järjestelmät tuovat metsäammattilaisia ja metsänomistajia lähemmäs toisiaan ja helpottavat asiointia metsäasioissa. Henkilökohtaisen kontaktin merkitys ei saisi kuitenkaan unohtua. Vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaidot ovat jatkossa entistä tärkeämpiä koko metsäsektorille. Palveluja tuotettaessa ovat oikea-aikaisuus, hinnoittelu ja markkinointi avainasemassa. Pienimmät metsäalan toimijat eivät välttämättä tarvitse työssään vieraita kieliä, mutta näidenkin toimijoiden olisi suositeltavaa hankkia ja ylläpitää kielitaitoa nykyajan globaalissa maailmassa. Asiasanat (avainsanat) palvelut, metsänhoitoyhdistys, sidosryhmät, tuotteistaminen, verkkopalvelut Sivumäärä Kieli URN 57 s. + liitt. 5 s. Suomi URN:NBN:fi:mamk-opinn Huomautus (huomautukset liitteistä) Ohjaavan opettajan nimi Pasi Pakkala Opinnäytetyön toimeksiantaja Mikkelin ammattikorkeakoulu Liiketalouden laitos ja Metsätalouden laitos

3 DESCRIPTION Date of the bachelor's thesis October 12, 2007 Author(s) Jussi Suurinkeroinen Name of the bachelor's thesis Forest sector services in Eastern Finland Degree programme and option Degree Programme in Forestry Forestry Abstract The purpose of this study was to investigate how forest industry companies in Eastern Finland view the current status and future outlook of services. The thesis discusses electronification and network services, networking and subcontracting, productisation and commercialisation, as well as language, cultural and international skills. Data for this study were collected through thematic interviews in April and May, There are a variety of services available in the forest sector. Some of these services are material, and some are immaterial. The region of Eastern Finland is home to several Forest Management Associations and forest service entrepreneurs, and it boasts the largest domestic forest industry organisations in Finland. What all these operators in the forest sector have in common is that their biggest customer segment is private forest owners. They provide forest owners with inter alia timber trade services, forest regeneration services, expert services and consultation, services related to energy wood, and many other services in the fields of forest ownership and property management. The study revealed that easy and centralised access to information is considered the most important characteristic of electronic services. Web-based forest planning systems are available, but there is very little use or demand for them. All operators considered Internet sites to be effective information channels. In the future, the demand for and supply of electronic services will grow as changes take place in the structure of forest ownership. Social networks were considered important and networking will continue to gain even more significance in the future. Information systems should be further developed and made more compatible with each other so that different operators throughout the forest sector could benefit from them. The use of subcontractors will increase in the future, particularly in the area of physical work. Productisation and commercialisation pose challenges and offer opportunities. Large sums of money will have to be invested into planning, implementing and maintaining these two concepts in the future. Nowadays language skills are important in the forest sector: the bigger the company, the more emphasis is placed on language skills. The results suggest that the uptake of information systems provides forest sector operators with more opportunities. Information systems bring forest professionals and forest owners closer together and facilitate transactions in forestry-related matters. Nevertheless, the significance of personal contact should not be overlooked. Social interaction and interpersonal skills will continue to gain importance in the forest sector. When providing services, the key factors are timeliness, pricing and marketing. The small operators in the forest sector do not necessarily need foreign languages in their work, but in today s globalised world it would be advisable also for them to acquire and maintain language skills. Subject headings, (keywords) Service, forest management association, partnership, interest groups, productisation, network services Pages Language URN 57 p. + app. 5 p. Finnish URN:NBN:fi:mamk-opinn Remarks, notes on appendices Tutor Pasi Pakkala Employer of the bachelor's thesis Mikkeli University of Applied Sciences The School of Business and Administration and the School of Forestry

4 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO METSÄALA JA SEN PALVELUT Palvelun määrittely Palvelun ominaispiirteitä Asiantuntijapalvelut Palvelun laatu Palvelujen kilpailuttaminen ja alihankinta Palvelujen tuotteistaminen Puukauppaan liittyvät palvelut Metsänhoitoon liittyvät palvelut Metsänomistajien neuvontapalvelut Palveluiden kehittämistarpeet, tavoitteet ja toimenpiteet METSÄALA ITÄ-SUOMESSA Itä-Suomen metsäteollisuus Metsäsektori ja metsäklusteri Metsäkeskukset Metsänhoitoyhdistykset Yleistä Suomen metsänhoitoyhdistyksistä Metsänhoitomaksu Metsäpalveluyrittäjät Asiakkaat TUTKIMUSASETELMA JA -MENETELMÄT Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen menetelmät ja toteutus Tutkimuksen luotettavuus... 27

5 5 TULOKSET Sähköinen asiointi ja verkkopalvelut Palveluiden nykytila Palveluiden kehitystarpeet Verkostoituminen Verkostoitumisen nykytila Verkostoitumisen tulevaisuuden näkymät Alihankinta Alihankinnan nykytila Alihankinnan tulevaisuuden näkymät Tuotteistaminen ja kaupallistaminen Palveluiden nykytila Palveluiden tulevaisuuden näkymät Kieli-, kulttuuri- ja kansainvälinen osaaminen POHDINTA Verkkopalveluiden aika vasta tulevaisuudessa Verkostoituminen ja alihankinta lisääntymässä tulevaisuudessa Tuotteistamisen ja kaupallistamisen monet eri kasvot Kielitaito tärkeässä osassa Tutkimuksen lisäselvitysmahdollisuudet LÄHTEET LIITTEET... 58

6 1 1 JOHDANTO Metsäalan kasvumahdollisuudet painottuvat tulevaisuudessa entistä enemmän asiakaslähtöisiin, olemassa oleviin korkean jalostusarvon tuotteisiin ja palveluihin. Tämän lisäksi kokonaan uudet tuotteet ja palvelut ovat kasvumahdollisuuksien avainasemassa. Nykytuotteiden kannattavuutta voidaan parantaa tuotantoa tehostamalla ja palveluja edelleen kehittämällä. Uusia mahdollisuuksia metsäpalveluille syntyy, kun kestävän kehityksen merkitys ja arvostus kasvavat. Metsiin liittyvät palvelut, kuten mm. metsänhoitopalvelut, metsäluonnonhoito, luontomatkailu sekä metsäenergian korjuu ovat kasvavia yritystoiminnan palvelualoja. Opinnäytetyössäni tutkin Itä-Suomen alueen metsätalouden palveluita; niiden nykytilaa ja tulevaisuuden tarpeita. Tutkittavia palveluita ovat sähköistäminen ja verkkopalvelut, verkostoituminen ja alihankinta, tuotteistaminen ja kaupallistaminen sekä kieli-, kulttuuri- ja kansainvälinen osaaminen. Opinnäytetyöni alussa käsittelen palveluja, niiden laatua ja ominaispiirteitä, kilpailuttamista sekä tuotteistamista. Näiden jälkeen määrittelen metsäalan palveluita, niiden nykytilaa ja tulevaisuuden tarpeita. Seuraavaksi käsittelen metsätaloutta Itä-Suomen alueella, sen toimijoita, sidosryhmiä ja asiakasprofiileita. Lopuksi analysoin tutkimukseen osallistuneiden yrityksien ja metsänhoitoyhdistyksien tutkimustuloksia. Työ on tehty Mikkelin ammattikorkeakoulun metsätalouden laitoksen toimeksiannosta ja tutkimus perustuu teemahaastatteluihin, jotka tehtiin huhti-toukokuussa Työn tavoitteena oli selvittää metsäsektorin palveluiden nykytilaa, niiden roolia, merkitystä liiketoimintaan ja tulevaisuuden muutostarpeita. Työ on osa isompaa Mikkelin ammattikorkeakoulun hankekokonaisuutta. Hanke tutkii Mikkelin ammattikorkeakoulun kaikkien koulutusalojen palveluita. Opinnäytetyön tuloksia on tarkoitus käyttää Mikkelin ammattikorkeakoulun koulutuspalveluiden suunnittelussa tulevaisuudessa sekä samalla se tuottaa lisäarvoja Itä-Suomen alueen metsäalalla toimiville yrityksille ja yrittäjille. Näiden myötä myös alueen metsänomistajat saavat lisäarvoa metsilleen tulevaisuudessa parantuneen neuvonnan ja työmenetelmien ansiosta.

7 2 2 METSÄALA JA SEN PALVELUT 2.1 Palvelun määrittely Grönroos (2001, 78) toteaa, että palvelu on monimutkainen ilmiö. Palvelulla tarkoitetaan ei-käsin kosketeltavaa, aineetonta hyödykettä. Sitä ei voi valmistaa varastoon ja sen ostaminen edellyttää välitöntä vuorovaikutusta asiakkaan ja palveluntarjoajan välillä. Palvelu on yksi osa tuotetta ja koko palvelusektorin odotetaan kasvavan tulevaisuudessa. Erityisesti palvelujen aineeton luonne voi aiheuttaa ongelmia, koska ostaja ei voi kosketella tai maistella sitä. Palvelua on vaikea konkretisoida, ja asiakkaan on vaikea ennalta vakuuttua siitä, että palvelu todellakin on juuri hänelle sopiva ja tarpeidensa mukainen. (Rope & Vahvaselkä 1998, 107.) Palveluelementeissä on kyse siitä, mitä palveluja yrityksellä on ja miten palvelut ovat toteutuneet. Palveluelementit ja niiden toimivuus koetaan varsin vahvasti omina tuntemuksina. Vaikka palvelutuotteita väitetään aineettomiksi, niin ei kuitenkaan ole. Palvelutuotteissa voidaan sanoa olevan aina kolme erilaista elementtiä; fyysinen tuote, välitön palvelu ja niistä saatava hyöty tai etu. (Rope & Pyykkö 2003, ) Palvelutuotteiden fyysisiä elementtejä ovat esimerkiksi metsäpalveluyrityksen tai metsäyhtiön internet-sivut. Välitöntä palvelua metsäpalveluyrityksellä tai -yhtiöllä edustaa yrityksen ostohenkilö, metsäsuunnittelija tai muissa asiakaspalvelutehtävissä oleva henkilö. Palvelu voidaan jakaa henkilökohtaisiin palveluihin tai välinevaikutteisiin palveluihin. Jälkimmäisiä edustavat puhelin, sähköposti tai muu kommunikointiratkaisu asiakkaan ja yrityksen välillä. Yrityksen palvelutuotekokonaisuuteen liittyvät sekä fyysinen tuote että välittömät palvelut, asiakkaiden mielissä palvelu ja siitä muodostuva mielipide koetaan henkilökohtaisesti koetun välittömän palvelun kautta. (Rope & Pyykkö 2003, ; Palvelut 2020 Osaaminen kansainvälisessä palveluyhteiskunnassa 2006, 7.) Grönroos (2001, 81) toteaa, että palvelulla on kolme peruspiirrettä. Palvelut ovat prosesseja, jotka koostuvat toiminnoista tai toimintojen sarjoista, eivät asioista. Lisäksi palvelut tuotetaan ja kulutetaan ainakin jossain määrin samanaikaisesti. Palvelun tuotantoprosessi on sellainen, johon asiakas ainakin jossain määrin osallistuu itse.

8 3 Ropen ja Pyykön (2003) mukaan palvelutuotteen henkilökohtaiseen palveluun liittyvä osio on se, minkä asiakas palveluna mieltää. Jos asiakkaalta kysytään hyvästä palvelusta puukaupan yhteydessä, ei hän todennäköisesti vastaa, että puukaupan esite oli hieno kaikkine palveluteksteineen. Itsepalvelua ja tuotteen fyysisiä osioita ei mielletä palveluksi, vaan palvelu on asiakasnäkökulmasta katsottuna aina henkilökohtaista, ihmisen tarjoamaa palvelua. Metsäsuunnittelussa, puukaupassa tai vaikkapa taimikonhoidossa ja sen neuvonnassa maastokäynnin yhteydessä, maanomistajan ollessa mukana palvelutilanteessa, palvelutapahtuman vuorovaikutuslaatu on kyseisen palvelun menestyksen avaintekijä. Todella hyvän palvelun saamisen maanomistaja kokee lähes ylellisyytenä, jossa hänelle tulee tunne, että asiakkaana häntä arvostetaan. Hyvässä palvelussa kyse on pienistä asioista, kuten asiakkaan huomioimisesta, yleisestä ystävällisyydestä, pienten lisäpalvelujen markkinoinnista ja tekemisestä. Kun asiakassuhde on vakiintuneempi, henkilökohtainen mielenkiinto ja kommentit muistakin kuin palvelutilanteen asioista, luovat asiakkaalle mukavuuden tunteen. Näin syntyy sosiaalinen yhteys asiakkaaseen, ja mitä parempi tämä yhteys on, sen sitoutuneemmaksi asiakassuhde voidaan tehdä. Palveluja tuotetaan yhä enemmän monialaisesti, mikä edellyttää eri alojen toimijoiden verkostoitumista. Paikalliset asiantuntijapalvelut tukevat yritysten verkostoitumista. Paikalliset asiantuntijapalvelut tukevat myös yritysten kasvua ja tuottavuuden kehitystä. Kasvua voidaan saavuttaa kehittämällä tuotteistamis-, markkinointi-, sekä johtamisosaamista, mahdollistamalla palveluinnovaatioiden syntymistä, tekemällä syvällistä alan tutkimus-, ja kehitystoimintaa sekä koulutusta järjestämällä (Itä-Suomi ohjelma 2005, 15). 2.2 Palvelun ominaispiirteitä Yrityksen kannalta palvelua tuotettaessa on tärkeää, että sillä on käytössään hyvät tukijärjestelmät. Nämä luovat edellytykset palvelun tuottamiselle. Puukauppapalvelua tuotettaessa on tärkeää, että käytettävissä on korjuukalusto, jolla puun korjuu tehdään. Yrityksellä on oltava käytettävissä myös koulutettua, osaavaa henkilöstöä. Henkilöstö huolehtii välittömästä palvelusta ja asiakaskontakteista sekä tukijärjestelmistä. Yhdessä nämä kaikki luovat edellytykset varsinaiselle palvelutapahtumalle eli hetkelle, jolloin asiakas ja yrityksen yhteyshenkilö kohtaavat toisensa asiakaspalvelutilanteessa. Useimmiten jokainen työntekijä ketjuuntuu yrityksen palveluprosessiin jossain vai-

9 heessa. Asiakkaalle yrityksen koko tuote on palveluprosessista syntyvä palveluketju. (Rope & Vahvaselkä 1998, 108.) 4 Palvelu on itse asiassa jonkinlaista tekemistä, mutta asiakas ei näe eikä koe palvelua samalla tavalla kokonaisuutena. Asiakkaan näkökulmasta tarkasteltuna hyvä tai huono palvelu ja sen tunnistaminen liitetään palvelun toiminnallisen laadun tekijöihin. Näitä tekijöitä ovat palvelun ystävällisyys tai epäystävällisyys, palvelun nopeus tai hitaus sekä joustavuus tai joustamattomuus. Palvelun toimivuudessa asiakkaan kannalta oleellista on, että palvelu koetaan aina henkilökohtaisesti ja siitä muodostetaan subjektiivinen käsitys. Samanlaista palvelua yksi asiakas voi sanoa hyväksi ja joku toinen huonoksi, riippuen siitä, mitä palvelulta odotetaan. Lisäksi palvelun kokeminen on aina tilannekohtaista. Yhden hengen metsäpalveluyritykseltä saatetaan odottaa kokonaan toisenlaista, jopa henkilökohtaisempaa palvelua, kuin isolta metsäalan organisaatiolta. Lisäksi palvelu on aina tapauskohtainen ja se tulkitaan eri yksityiskohtien kautta. Jos puunostotehtävissä työskentelevä henkilö myy ensiharvennuksen metsänomistajalle ja lupaa sille hyvän tuloksen, ja korjuun suorittava henkilö aiheuttaa paljon vaurioita jäävään puustoon, on palvelutapahtuma epäonnistunut tässä kohtaa palveluketjua. (Rope & Vahvaselkä 1998, 110.) Palvelun käyttäjä, asiakas, arvioi saamaansa palvelua oman toimintansa kannalta: oliko neuvoista hyötyä metsäomaisuuden kartuttamisen tai jonkin muun hänen metsiensä käytölle asettamiensa omien tavoitteidensa suhteen. Hyvän palvelukonseptin merkitys palvelua tuotettaessa ja hyödynnettäessä kasvaa eritoten silloin, kun asiakas ei koe palvelun tarvetta aivan akuutiksi. Jos taimikonhoito jää tekemättä juuri nyt, niin siitä ei koidu heti kovin konkreettisia seurauksia. (Ylikoski 1999, 23; Metsänomistajien neuvonnan kilpailuttaminen 2002, 19, 24.) Palvelun ostamisessa asiakas joutuu yleensä ostopäätöstä tehdessään turvautumaan muodostamaansa mielikuvaan. Palvelua itsessään aineettomana on vaikea esitellä tai muilla tavoin ennakolta arvioida. Aineettomana hyödykkeenä palvelua ei voida varastoida, patentoida ja sitä on myös vaikea hinnoitella. Jos asiakas ostaa aineellisen hyödykkeen, voidaan se palauttaa tai vaihtaa uuteen, jos kyseessä on viallinen tuote. Palvelutapahtuma on kuitenkin tapahtumana ainutkertainen, eikä sitä voida jälkikäteen muuttaa tai palauttaa. Asiakkaan saadessa huonoa palvelua, on uudelleen palvelu vaikeaa tai jopa mahdotonta. Jos palvelun tarjoajalla ja asiakkaalla on erilainen näkemys

10 5 tai päämäärä, on mietittävä, kuinka ne sovitetaan yhteen. Palvelun pitää olla sisällöltään ja laadultaan metsänomistajaa tyydyttävää, jotta hän hyödyntäisi sitä. Metsänomistajalle on täysin sama, oli kyseessä sitten aineellinen ja näkyvän lopputuloksen aikaansaava palvelu tai aineeton, kuten asiantuntijapalvelu. Metsäneuvonnassa tällainen tilanne on täysin mahdollinen. Perinteisesti on ajateltu, etteivät metsänomistajat tiedä aina omaa parastaan ja siksi heitä on ohjeistettava ja säänneltävä metsiensä käytössä. Asiakkaat kokevat palvelun kilpailuttamisen positiivisena, koska heille on tarjolla enemmän vaihtoehtoja ja laatua. (Ylikoski, 1999, 23; Metsänomistajien neuvonnan kilpailuttaminen 2002, 19, 24.) Metsäalalle ominaista on, että metsänomistajille on tarjolla paljon erilaisia palveluita, joista osa on ilmaisia ja osa maksullisia. Metsänomistajat maksavat metsistään valtiolle metsänhoitomaksuja, joilla rahoitetaan metsänhoitoyhdistyksien neuvontapalveluja. On kuitenkin syytä miettiä, mitkä palvelut paranevat kilpailuttamisen kautta ja mitä kannattaisi pitää julkisina palveluina. Tämä on tärkeää, jotta palvelujen kokonaistarjonta säilyy riittävänä ja palvelujen tasavertaisuus toteutuu. Metsäneuvonnassa tämä saattaisi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että julkisena palveluna tuotettaisiin yleisneuvontaa. Tällainen neuvonta ei johda välittömästi toimintaan ja toimeksiantoihin. Alan muilla toimijoilla, kuten yksityisyrittäjillä ei välttämättä ole riittävästi motivaatiota neuvoa asiakkaitaan ilmaiseksi. (Metsänhoitomaksu 2007; Metsänomistajien neuvonnan kilpailuttaminen 2002, 24.) 2.3 Asiantuntijapalvelut Asiantuntijapalvelut ovat tuotteiden valmistajien ja palveluntarjoajien palveluja, joista laskutetaan joko erikseen tai ne ovat osa fyysisen tuotteen sisältämästä kokonaispaketista. Näillä palveluilla on suuri strateginen arvo asiakkaille tarjottavassa kokonaispaketissa. Lisäksi ne tuovat monia mahdollisuuksia pysyvän kilpailuedun kehittämiseen ja säilyttämiseen. (Grönroos 2001, ) Metsäalalla suurin osa tarjottavista palveluista on asiantuntijapalveluita, joita tarjoavat niin metsäpalveluyrittäjät kuin yritykset sekä metsänhoitoyhdistykset. Tällaisia palveluita ovat esimerkiksi tila-arviot, joissa selvitetään metsätilan puuston hakkuumahdollisuudet ja tehdään tila-arvio ostoa tai myyntiä varten. Neuvontaa tarjotaan myös, jos asiakkaat tarvitsevat opastusta metsäkiinteistöjen omistusjärjestelyissä. Metsäverotuk-

11 6 seen sekä metsätalouden arvonlisäverotukseen liittyy monia erilaisia tekijöitä, joissa eri organisaatiot tarjoavat ja markkinoivat asiantuntijapalveluitaan. Metsäsuunnittelu on myös asiantuntijapalvelua, siinä kerätään metsäsuunnitelmaa varten hyvin yksityiskohtaisia tietoja metsästä, kuten kasvupaikat, eri puutavaralajien osuudet, puustotiedot, hakkuut ja hoitotiedot. (Metsäliiton puukauppapalvelut, 2005; Metsäpalvelusopimus. Hyödyt helposti, 2005.) Asiantuntijapalvelut ovat usein kaikkein vaikeimmin määriteltäviä ja aineettomimpia palveluita; suunnitelmia, ohjeita ja ideoita. Sipilä (1996, 17) toteaa, että ne ovat työsuorituksia, joista jää vaihtelevassa määrin konkreettinen lopputulos. Metsäomaisuuden hoitoon liittyy myös useita asiantuntijapalveluita. Tällaisia palveluita ovat maankäytön suunnittelu, johon kuuluvat erilaiset lunastus- ja maanmittaustoimitukset, tieasiat, maankäyttösopimukset ja maa-ainesten hyödyntäminen. Näiden lisäksi neuvontaa ja opastusta tarvitaan puukauppatulojen sijoitusneuvonnassa. Muihin sopimuspalveluihin kuuluvat yleensä myös asiantuntijaluonteiset palvelut metsänomistajan ja metsäalan toimijan välillä. Osa palveluista voi kuulua sopimuksen piiriin ilman lisämaksua, ja osa voidaan ostaa lisähintaan. (Metsäliiton puukauppapalvelut, 2005; Metsäpalvelusopimus. Hyödyt helposti, 2005.) 2.4 Palvelun laatu Palvelun ja palveluelementtien laadun kohdalla puhutaan toiminnallisesta laadusta. Vuorovaikutuslaadulla viitataan asiakkaan ja asiakaspalveluhenkilön väliseen kanssakäymiseen palvelutilanteessa. Tämä palvelun osatekijä saattaa olla ratkaiseva, kun asiakas muodostaa omaa kokonaiskäsitystään palvelun laadusta. Hyvä henkilökohtainen palvelu voi korvata puutteita jopa fyysisen tuotteen teknisestä laadusta. Epäonnistuminen vuorovaikutustilanteessa aiheuttaa usein yliodotustilanteen eli pettymisen syntymisen. (Rope & Vahvaselkä 1998, 113.) Palvelun laatu muodostuu useista osatekijöistä, joita ovat: palvelun luotettavuus, reagointialttius eli työntekijöiden halu ja alttius palvella, pätevyys, saavutettavuus, kohteliaisuus, viestintä, uskottavuus, turvallisuus, asiakkaan tarpeiden tunteminen ja ymmärtäminen sekä fyysinen palvelu. Näillä osatekijöillä varmistetaan tarvittavat tiedot ja taidot, yhteydenoton helppous ja vaivattomuus, käytöstavat ja asennoituminen, luottamus, rehellisyys, vaarojen ja riskien välttäminen sekä asiakkaan etujen mukainen

12 7 toiminta. Kun palveluntarjoaja ymmärtää, miten asiakkaat arvioivat palvelun laatua, se voi määrittää, miten näitä arvioita voidaan hallita ja ohjata haluttuun suuntaan. (Grönroos 2001, 98, 116; Palveluorganisaatioiden toimintajärjestelmien piirteitä 2007.) Asiakas voi kokea palvelun laadun hyvinkin erilaisena, tilanteesta riippuen. Erilaisia palvelukokemuksia ovat ihannepalvelu eli haluttu palvelu, paras koettu palvelu, odotettu palvelu, tyypillinen palvelu, ansaittu ja oikeudenmukainen palvelu, hyväksyttävä palvelu ja hyväksymätön palvelu. (Isoviita & Lahtinen 1994, 28.) Laadukkaaksi koetun palvelun kriteerit ovat asiakkaiden mukaan ammattimaisuus ja taidot, asenteet ja käyttäytyminen, lähestyttävyys ja joustavuus, luotettavuus, palvelun normalisointi, palvelumaisema (palveluympäristö) sekä maine ja uskottavuus. Yritysten on tarpeen määrittää palvelun laatu samalla tavalla kuin heidän asiakkaansa sen määrittävät. (Grönroos 2001, , 124; Palveluorganisaatioiden toimintajärjestelmien piirteitä 2007.) Palvelujen laadussa asiakkailla on odotuksia suhteessa heidän omiin, aiempiin kokemuksiin tai muualta kuultuihin mielipiteisiin. Kun asiakkaiden odotukset ja yrityksen toiminta kohtaavat, saadaan yrityksen toimintaan monenlaisia hyötyjä. Mainittavimpia hyötyjä ovat palvelutason nousu, kustannusten aleneminen, kilpailukyvyn säilyttäminen, palveluiden uudistuminen vastaamaan paremmin asiakkaiden tarpeita, yrityksen vetovoima asiakaskunnassa kasvaa ja yrityksen työntekijöiden työmotivaatio sekä moraali säilyvät korkealla. (Grönroos 2001, ; Palveluorganisaatioiden toimintajärjestelmien piirteitä 2007.) Palvelujen tuottamiseen ja laatuun liittyy monia huomioonotettavia tekijöitä. Etuina voidaan mainita, että palvelun tehokkuus ja tuottavuus paranevat ja palvelun vaikuttavuus lisääntyy. Kustannuksien tulisi kuitenkin pysyä kurissa ja toimista pitäisi syntyä säästöjä, joilla kannattavuutta parannetaan. Palvelujen laatua tulisi kehittää ja laatustandardeja yhtenäistää. Palveluja ja niiden laatua parantamalla, myös asiakkaan valinnanmahdollisuuksia lisätään, jolloin asiakaslähtöisyys painottuu entistä enemmän ja palvelut vastaavat paremmin asiakkaiden tarpeita. Palvelujen tuottamisessa sekä kilpailuttamisesta voi syntyä myös haittoja ja ongelmia. Palvelujen tuottaja ei välttämättä tiedä tarkkaan, millaisia palveluja asiakkaat haluavat. Jos palveluja tuotetaan liikaa tai niitä ei segmentoida oikein, asiakkaat eivät tunne kaikkia tuottajia. Tällaisessa tilan-

13 8 teessa myös asiakkaalta vaaditaan enemmän aloitekykyä ottaa asioista selvää. Liikaa palveluja tuotettaessa, palvelutuotannon laatu heikkenee, niiden saatavuus kärsii sekä tasapuolisuus heikkenee. Myös toivottu palveluketju ja sen yhtenäisyys voi pirstoutua, jolloin palvelulle asetettua tavoitetta ei saavuteta. Tästä seuraa yrityksessä myös se, että työntekijöiden asema saattaa heiketä ja näin tuotettavan palvelun laatukin kärsii. (Metsänomistajien neuvonnan kilpailuttaminen, 2002, 13.) 2.5 Palvelujen kilpailuttaminen ja alihankinta Kilpailuttamisen uskotaan varsin yleisesti nostavan palvelujen tuottavuutta, tehokkuutta ja vaikuttavuutta. Lisäksi kilpailun nähdään nostavan palvelun laatua ja pakottavan palveluntuottajan kehittämään palveluitaan vastaamaan paremmin asiakaskunnan tarpeisiin. Kilpailuttaminen luo edellytyksiä yksityiselle yritystoiminnalle, millä saattaa paikallisesti olla suuri merkitys. Kilpailuttamisen myötä on palvelujen laadun ja saatavuuden epäilty heikkenevän. Palveluyrittäjä ei ole välttämättä kiinnostunut kaikista asiakkaista, vaan ainoastaan helposti tavoitettavissa olevista, joille on helppo myydä tuotteita ja palveluja. Tällainen toiminta on nimeltään kerman kuorintaa, eikä se ole aina täysin estettävissä. Työntekijöiden asema saattaa myös heiketä heikentyneiden työolojen vuoksi. Hävitessään tarjouskilpailun, yritys saattaa joutua irtisanomaan työntekijöitään. Jatkuva kilpailuttaminen aiheuttaa pahimmillaan epävarmuutta työnantajille, henkilöstölle ja palvelujen käyttäjille. (Metsänomistajien neuvonnan kilpailuttaminen. 2002, ) Yhä suurempi osa sekä perinteisistä palveluyrityksistä että teollisuusyrityksistä on tilanteessa, jossa ydintuote ei takaa kilpailuetua, vaan muodostaa lähtökohdan sen kehittämiselle. Palvelunäkökulma tarjoaa lähestymistavan yrityksen strategisen suunnan muuttamiselle. Yritys voi palauttaa kilpailukykynsä jalostamalla ydintuotteensa palvelutarjoomaksi, johon sisältyy arvoa kasvattavia, sekä laskutettavia että ilmaisia, palveluaineksia. Asiakkaat muuttuvat vähitellen entistä valistuneimmiksi ja samalla entistä vaativimmiksi. (Grönroos 2001, 37.) Metsäalalla metsänomistajakunnan rakenteen muuttuminen ja erilaisten arvojen ja tarpeiden muuttuminen aiheuttaa paljon muutospaineita tulevaisuudessa. Kilpailun kiristyminen myös nostaa yritysten markkinointikustannuksia. (Grönroos 2001, 38 41, 98, 116; Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi, 6, 9.)

14 9 Tietotekniikkaan perustuva vuorovaikutus asiakkaan kanssa sekä sähköinen kaupankäynti voivat vaikuttaa myönteisesti asiakassuhteiden kustannusten hallintaan eli markkinointikustannuksiin. Yritysten täytyy kuitenkin ymmärtää palvelukilpailun logiikkaa. Jos yritykset vain lisäävät vanhojen resurssiensa päälle tietoteknisiä ratkaisuja, voi vaikutus olla haluttua päinvastainen. Kilpailun kiristyminen, kiinnostus uusiutuviin luonnonvaroihin perustuviin tuotteisiin, energiatuotannon haasteet, ilmastonmuutos sekä metsien merkitys virkistyksen ja terveyden lähteenä ovat keskeisiä metsäalaan vaikuttavia muutosvoimia. Tulevaisuudessa palvelut ja niiden kysyntä, tarjonta sekä ennen kaikkea laatu tulevat olemaan yhä merkittävämmässä asemassa. Metsiin liittyvät palvelut, kuten metsänhoitopalvelut, metsäluonnonhoito, luontomatkailu sekä metsäenergian korjuu ovat kasvavia maaseudun yritystoiminnan palvelualoja. (Grönroos 2001, 38 41, 98, 116; Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi, 6, 9.) Kilpailuttamisprosessin tavoitteena on edullisen, toimintavarman ja palvelulaadultaan hyvän yhteistyösopimuksen solmiminen palvelujen järjestämiseksi hankintalainsäädännön ja kilpailuttamishankkeissa todettujen hyvien menettelytapojen mukaisesti. Kilpailuttamisprosessi aiheuttaa sekä asiakkaille että palveluntarjoajille haasteita. Kilpailuttamiseen pitää ottaa mukaan, ja käyttää, tarjouspyyntömalleja, tarjousten vertailumalleja ja sopimusmalleja. Lisähaasteita palveluntarjoajalle aiheutuu, kun yrityksen olisi kyettävä tarjoamaan vinkkejä asiakkaalle sopimusaikaiseen yhteistyöhön. (Konsultointi ja tilauskoulutus 2007.) Yrityksen sisäiseen toimintaan kuuluvia tehtäviä voidaan teettää alihankinnalla yrityksen ulkopuolisilla henkilöillä tai yrityksillä. Tällaiset tehtävät voivat olla esimerkiksi tuotantoa tai tuotekehitystä taikka ulkopuolisiin projektivelvoitteisiin liittyviä tuotekehitys-, tuotanto- tai projektinjohtotehtäviä. Syy alihankintatöiden teettämiseksi on usein puute osaavasta henkilöstöstä tai tietyn osaamisen puute. Yritys voi teettää esimerkiksi maanmuokkauksia tai puunkorjuuta ulkopuolisella, eikä sen tarvitse laittaa omaa pääomaa kalliisiin koneisiin ja laitteisiin. Metsänhoitoyhdistykset teettävät jo nykyään paljon erilaisia töitä metsäpalveluyrittäjillä. Tulevaisuudessa monissa metsässä tehtävissä business-to-customer töissä tullaan käyttämään business-to-business alihankintaa yhtenä vaihtoehtona. Tämä mahdollistaa yrityksissä sen, että ne voivat keskittyä täysin omaan osaamiseensa. Alihankintatöissä on oltava tarkka vastuukysymyksissä sekä julkisuus- että salassapitoasioissa. Alihankintakumppaneiden valinnas-

15 10 sa on oltava huolellinen, koska myös alihankintatöitä tekevät henkilöt ja yritykset tulevat olemaan osa palvelukokonaisuuden palveluketjua. (Alihankintasopimus tutkimusyhteistyöhankkeissa 2005.) 2.6 Palvelujen tuotteistaminen Palvelun tuotteistamisella tarkoitetaan palvelun konkretisointia, jolla luodaan palvelulle hyödykkeen ominaisuudet. Lisäksi määritellään palvelun sisältö, käyttötarkoitus ja määritetään palvelulle hinta. Palvelun tuotteistaminen konkretisoituu mm. esitteissä, tarjouksissa, tuotemerkeissä, hinnastoissa, sopimusmalleissa, www-sivuilla ja palveluympäristössä. Tuotteistamisen tavoitteena on sovittaa palvelu asiakaskunnan tarpeisiin ja määrittää sekä konkretisoida palvelun sisältö mahdollisimman selkeästi. Näin menetellen palvelun laatu paranee, se on helpompi markkinoida ja palvelu asemoituu paremmin kilpailijoihin nähden. Myös palvelun toistettavuus paranee. Myyjän työ ja asiakkaan ostaminen helpottuvat, koska asiakas näkee heti mitä hän saa ja mihin hintaan. (Palvelun ja palveluprosessin hallinnassa tuotteistus on avainasemassa 2005.) Kontin (2007, 11) haastattelussa Hannu Savisalo määrittelee palvelua olen monta vuotta sanonut, että Suomessa ei kannata muu kuin palveluteollisuus. Tavara tai laite voi olla sen osa, mutta tuote pitää myydä kuin palvelu. Palvelua voi tehdä vaikka kuinka kaukaa, kunhan pystyy lyhyeen vastinaikaan. Palvelua tuotteistettaessa, avainasemaan nousevat seuraavat kysymykset; mikä on tuotekehitysstrategia, miten palvelua kehitetään, miten palvelu kaupallistetaan ja miten palvelu tuotetaan? (Palvelun ja palveluprosessin hallinnassa tuotteistus on avainasemassa 2005.) Metsäalalla palvelun pitää olla sisällöltään ja laadultaan metsänomistajaa tyydyttävää, jotta hänet saadaan hyödyntämään jotain palvelua. Vaikka asiakkaan ongelmat ja tarpeet tunnettaisiin, on niihin räätälöidyn palvelun kehittäminen ja tuotteistaminen vaikeaa. Palvelun tuotteistaminen edellyttää kohderyhmän kuluttajakäyttäytymisen tuntemista ja ymmärtämistä. Tuotteistamista ei ole kuitenkaan syytä viedä liian pitkälle, jolloin konseptista poikkeaminen ei onnistu, ja näin kilpailuetu on menetetty. Kun palvelu on tuotteistettavissa, metsänomistajan on se myös helpompi kilpailuttaa. Metsäalalla palvelun tuotteistamisessa on paljon ongelmia, johtuen osittain palvelujen aineettomuudesta. Tuotteistamista on kokeiltu monissa eri yhteyksissä, mutta nämä kokeilut ovat suurimmaksi osaksi osoittautuneet erittäin hankaliksi. Tulevaisuuden

16 11 suurimpia haasteita onkin saada erilaiset palvelut, kuten taimikonhoito tai nuoren metsän kunnostus, tuotteistettua. (Metsänomistajien neuvonnan kilpailuttaminen. 2002, 10 14, ) 2.7 Puukauppaan liittyvät palvelut Puukaupan palveluihin kuuluvat kaupan valmistelu, jossa selvitetään hakkuumahdollisuudet ja rajataan sekä suunnitellaan tuleva hakkuualue. Tässä vaiheessa metsänomistaja voi pyytää eri puuta ostavilta organisaatioilta tarjouksia ja näin kilpailuttaa itselleen parhaan hinnan ja kauppaehdot. Vaihtoehtoisesti kilpailuttaminen voidaan antaa metsänhoitoyhdistyksen tehtäväksi valtakirjakaupalla. Yhdistyksen toimihenkilö kilpailuttaa eri yhtiöillä kyseisen leimikon ja valvoo metsänomistajan etuja kaikissa puukauppaan liittyvissä vaiheissa Valitun ostajan kanssa tehdään kauppasopimus, jossa sovitaan ilmoituksien tekemisestä ja tarvittavien lupien hankkimisesta. Kaupan toteutusvaiheessa puu korjataan, mitataan ja kuljetetaan. Puunkorjuuta, runkojen katkontaa ja mittausta voidaan valvoa myös erillisenä palveluna. Näiden lisäksi puun korjuulle tehdään jälkitarkastus. Kaupan jälkihoidossa yritykset keräävät usein asiakaspalautetta kyselyillä sekä järjestävät erilaisia asiakastilaisuuksia, joilla halutaan kerätä tietoa palveluista, kokemuksista ja kehittämistarpeista metsänomistajilta. (Metsäliiton puukauppapalvelut, 2005; Metsäpalvelusopimus. Hyödyt helposti, 2005; Arvoa metsällesi 2006; Metsänomistajan asialla 2007.) Yhtiöillä on käytössään erilaisia menettelyjä, joilla asiakassuhteesta halutaan tehdä kestävä. Puukauppapalveluissa UPM Kymmene lupaa, että tammi-heinäkuussa tehtyjen puukauppojen hinta tarkistetaan vastaamaan kaupantekohetken ja sitä seuraavan lokakuun välillä maksamaa korkeinta käypää paikallista hintatasoa. Tämän lisäksi jos asiakkaalla on metsäpalvelusopimus yhtiön kanssa, voi hän saada rahallista bonuslisää tekemälleen puukaupalle. Metsäliiton jäsenet voivat sijoittaa tekemistään puukaupoista saamiaan tuloja erilaisiin lisäosuuksiin. Nämä lisäosuudet ovat erilaisia sijoituksia, joille maksetaan korkoa. Puukauppapalveluissa tarjotaan metsänomistajalle myös omaa, yhtiön puolesta henkilökohtaista metsäneuvojaa, jonka kanssa asiointi on turvallista ja luotettavaa. (Metsäliiton puukauppapalvelut, 2005; Metsäpalvelusopimus. Hyödyt helposti, 2005.)

17 2.8 Metsänhoitoon liittyvät palvelut 12 Metsänhoitopalveluita tarjoavat metsäalalla suuret yritykset, metsänhoitoyhdistykset sekä metsäpalveluyrittäjät. (Metsäliiton puukauppapalvelut, 2005; Metsäpalvelusopimus. Hyödyt helposti, 2005; Arvoa metsällesi 2006; Metsänomistajan asialla 2007.) Metsänhoidon palveluita on paljon erilaisia, mutta ne voidaan pääpiirteittäin jakaa seuraaviin ryhmiin: 1. Metsätalouden suunnittelupalvelut - metsäsuunnitelma ja sen ylläpito - metsänhoitotöiden vuosisuunnitelmat - sopimus metsänhoitotöistä 2. Uuden metsän hoitopalvelut - uudistusalan raivaus - uudistusalan hakkuutähteiden korjuu - maanmuokkaus, kannonpoisto ja juurikäävän torjunta - metsänviljelymateriaalin toimitus - istutus ja kylvö - metsän tarkastus (esim. vuoden kuluttua istutuksesta) 3. Kasvatusmetsän hoitopalvelut - taimikon ja nuoren metsänhoito - nuoren metsän kunnostus ja energiapuun korjuu - kasvatushakkuut - kasvatus- ja hoitolannoitukset 4. Neuvonta- ja arviointipalvelut - koulutus, neuvonta ja työnopastus - metsäveropalvelut - metsäkiinteistöjen ja metsätuhojen arviointi 5. Muut metsäpalvelut - juurikäävän torjunta kesähakkuiden yhteydessä - metsänomistajien edunvalvonta

18 - metsäympäristön hoitopalvelut 13 (Metsäliiton puukauppapalvelut, 2005; Metsäpalvelusopimus. Hyödyt helposti, 2005, Arvoa metsällesi 2006; Metsänomistajan asialla 2007.) 2.9 Metsänomistajien neuvontapalvelut Henkilökohtaisessa neuvonnassa on kolme luonteiltaan ja tavoitteiltaan erilaista muotoa. Ne ovat kaikki viestinnän eri tapoja, koska kaikissa syntyy vuorovaikutusta tai siihen on hyvät mahdollisuudet. Näitä neuvontamuotoja voidaan täydentää kirjallisella neuvonnalla tai viestinnällä. Henkilökohtainen neuvonta on metsäammattilaisen ja metsänomistajan kahdenkeskinen vuorovaikutustilanne. Siinä tarkoituksena on antaa neuvontaa ja ammattiapua metsätalouden kysymyksissä ja auttaa ongelmien ratkaisemisessa. (Metsänomistajien neuvonnan kilpailuttaminen 2002, ) Taulukossa 1 on esitetty neuvonnan mahdollisia aihealueita ja neuvonnan kohdentamisen edellyttämiä lähtötietoja. Neuvonnan päävastuu on metsänhoitoyhdistyksillä, mutta myös metsäkeskusten väki on avainasemassa. Ryhmäneuvonta on opetusmuotoinen tilaisuus, jossa tavoitteena on antaa metsänomistajille syvällisempi käsitys jostain asiasta tai menetelmästä. Tavallisimpia muotoja ovat luennot, retkeilyt ja monimuoto-opetus. Ryhmäneuvontaa järjestävät metsänhoitoyhdistykset, metsäkeskukset, metsäalan oppilaitokset, kansalaisopistot, metsäyhtiöt ja jopa pankit. Joukkoneuvonnan tavoitteena on herättää laajemman metsänomistajajoukon mielenkiintoa metsätaloutta kohtaan ja välittää tietoa ajankohtaisista asioista. Tulevaisuuden viestintä näissä eri neuvontamuodoissa on yhä enemmän sähköisessä muodossa, sähköpostin ja internetin välityksellä. (Metsänomistajien neuvonnan kilpailuttaminen 2002, )

19 14 TAULUKKO 1. Neuvonnan eri aihealueita ja kohdentamisen lähtötiedot Kohderyhmälähtöiset Eläkeläismetsänomistajat Yhteisomistustilat Uudet metsänomistajat Naismetsänomistajat Kaupunkilaismetsänomistajat Ulkopaikkakuntalaiset Tarvittavat lähtötiedot metsänomistajan nimi ja osoite tilan sijaintikunta tilan saantovuosi metsänomistajan ikä tilan omistusmuoto ammatti Metsälähtöiset Metsän uudistaminen Taimikon ja nuoren metsän hoito Ensi- ja muut harvennukset Päätehakkuut Ojitusalueet ja niiden hoito Metsätien rakennus/perusparannus Metsälakikohteiden käsittely Hirvi-, hyönteis- tai myrskytuhot Kasvatus- ja terveyslannoitukset tiedot uudistusaloista tiedot metsänhoitokohteista tiedot harvennus- ja muista hakkuutarpeista tiedot ojituskohteista tiedot luonnonhoitokohteista 2.10 Palveluiden kehittämistarpeet, tavoitteet ja toimenpiteet Lähtökohtana on harjoittaa taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää metsätaloutta. Taulukossa 2 on esitetty Itä-Suomen metsäalan SWOT-analyysi. Maakunnittain tarkastellen metsien käyttö ja metsätalouden tulovaikutukset ovat, niin Itä- Suomessa kuin Etelä-Savossakin suurimmat määrällisesti sekä suhteellisesti. Metsävarojen hyödyntämisen taloudelliset vaikutukset ja niiden jatkuva ylläpitäminen tulisi ottaa palvelutuotannossa ja niitä suunniteltaessa huomioon aiempaa painokkaammin. Metsätalouden tulojen ja kannattavuuden turvaaminen edellyttää lähivuosina puun tarjonnan aktiivista edistämistä sekä houkuttelevien palveluiden tarjontaa ja kysyntää. Puun kysynnän puolesta hakkuumahdollisuuksien täysimääräiseen hyödyntämiseen on olemassa hyvät edellytykset. (Etelä-Savon alueellinen metsäohjelma , 27.)

20 TAULUKKO 2. Itä-Suomen metsäalan SWOT-analyysi 15 VAHVUUDET Hyvätuottoiset metsät ja monipuolinen toimintaympäristö Korkeatasoinen metsäosaaminen Suojeluohjelmien hyvä toteutustilanne Mittava mekaaninen puunjalostus ja pienyrittämisen perinne Toimivat ja yhteistyökykyiset organisaatiot Metsänomistajista suurin osa asuu maakunnassa HEIKKOUDET Vain kolmasosa hakatusta puusta jalostetaan tällä alueella Erittäin korkealaatuista puunjalostusta, mutta määrällisesti vähän Työvoimapula ja metsätyön alhainen arvostus Liikenneverkon rappeutuminen Tiedon ja tiedonkulun puutteet metsien monimuotoisuuden turvaamisessa Metsien hoidossa joiltakin osin riittämätön laatutaso MAHDOLLISUUDET Hakkuumahdollisuuksien lisääntyvä hyödyntäminen Puun energiakäytön lisääminen Yhteistyön lisääminen Vapaaehtoisen suojelun uudet keinot Pienyrittäjyyden ja puun energiakäyttöön liittyvän yrittäjyyden lisääminen Paikkatiedon hyödyntäminen Metsien kasvun lisääminen (suometsien hoito, terveyslannoitukset) UHAT Resurssien väheneminen edelleen (neuvonta, tietojen ylläpito) Puun tarjonnan väheneminen Kuusitukin hakkuumahdollisuuksien supistuminen Metsien käytön ja hoidon vaikeutuminen (työvoimapula ja hirvituhot) Kannattavuuden heikkeneminen Metsien hoidon tason heikkeneminen Metsänomistajakunnan tuleva rakennemuutos ja tilakoon keskimääräinen pieneneminen Metsien käytön ja puuntuotannon päätavoitteena on hakkuiden ylläpitäminen kestävien hakkuumahdollisuuksien tasolla. Metsähoitotöiden määrää on tavoitteena kasvattaa vastaavasti metsävarojen taloudellisen käyttöarvon kehittämiseksi. Puun tarjonnan sekä yksityismetsätalouden kannattavuuden ja toimivuuden ylläpitämiseksi on välttämätöntä kehittää metsätalouden toimijoiden yhteistyötä, lisätä metsävaratiedon hankintaa ja hyödyntämistä sekä turvata metsänomistajien palveluorganisaatioiden toimintaedellytyksiä. (Etelä-Savon alueellinen metsäohjelma , 27.) Metsänomistajakunnan rakennemuutos lisää metsäpalvelujen kysyntää, mikä edellyttää metsäpalvelukentän uudistamista ja kehittämistä. Palvelujen monipuolistaminen johtaa yrityskoon kasvattamiseen metsäpalvelualalla, millä voi toisaalta olla positiivinen vaikutus paitsi asiakkaiden tarpeiden tyydyttämiseen, myös työvoiman saatavuuteen. Suuremmat yritykset nähdään vakaampina työnantajina, mikä voisi parantaa alan houkuttelevuutta. Myös yritystoiminnan aloittamisen ja työllistämisen kynnyksiä pitäisi pyrkiä alentamaan. Palvelujen tuotteistamisen onnistuminen on paitsi Itä-

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA

MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Elina Arola MUSEOT KULTTUURIPALVELUINA Tutkimuskohteena Mikkelin museot Opinnäytetyö Kulttuuripalvelujen koulutusohjelma Marraskuu 2005 KUVAILULEHTI Opinnäytetyön päivämäärä 25.11.2005 Tekijä(t) Elina

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Työvoiman saatavuus metsätaloudessa. Tiivistelmä Tammikuu-2005

Työvoiman saatavuus metsätaloudessa. Tiivistelmä Tammikuu-2005 Työvoiman saatavuus metsätaloudessa Tiivistelmä Tammikuu-25 All rights reserved. No part of this report may be reproduced in any form or by any means without permission in writing from Jaakko Pöyry Consulting.

Lisätiedot

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila,

Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Kannattavuus metsänomistuksen ydinkysymyksenä Päättäjien 29. Metsäakatemia Maastojakso, Nakkila, Tutkimuspäällikkö Erno Järvinen Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK r.y. erno.jarvinen@mtk.fi

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43

Julkaisun laji Opinnäytetyö. Sivumäärä 43 OPINNÄYTETYÖN KUVAILULEHTI Tekijä(t) SUKUNIMI, Etunimi ISOVIITA, Ilari LEHTONEN, Joni PELTOKANGAS, Johanna Työn nimi Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 43 Luottamuksellisuus ( ) saakka Päivämäärä 12.08.2010

Lisätiedot

Ohjelma, perjantai klo

Ohjelma, perjantai klo Ohjelma, perjantai 9.12. klo 8.30-15.00 Valmentajat: Marikka Heikkilä ja Hilkka Halla, Turun kauppakorkeakoulu, Timo Makkonen, Koneyrittäjien liitto. 8.30 Mikä on tärkeää metsäalan liiketoiminnassa? Osallistujien

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana

Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana Puuta liikkeelle seminaari Metsänhoitoyhdistykset puun hankkijana 14.03.2016 kenttäpäällikkö Pauli Rintala MTK Metsälinja Metsänhoitoyhdistysten rooli Laki metsänhoitoyhdistyksistä muuttui (osin siirtymäaikoja)

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen

Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Ryhmähanke Metsäpalveluyrittämisen edellytysten kehittäminen Kysely metsäpalveluyritysten toiminnasta Jouko Örn Jarmo Hämäläinen Arto Kariniemi Juha Rajamäki Metsätehon raportti 59 14.8.1998 Metsäpalveluyrittämisen

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY

INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY INTOHIMOINEN OMISTAJUUS KANSALAISKYSELY 22.6.2016 15.6.2016 15706 Intohimoinen omistajuus Johdanto Tämän tutkimuksen on toteuttanut Taloustutkimus Oy Suomalaisen työn liiton toimeksiannosta. Tutkimuksen

Lisätiedot

Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma

Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma Metsäbiotalous PP Pohjois-Pohjanmaan metsäohjelma 2015 2020 Eeva-Liisa Repo Suomen metsäkeskus julkiset palvelut Oulun Seudun biotalous- ja energiatehokkuustoimijoiden kesätapaaminen Torstai 16.6.2016

Lisätiedot

KH KV

KH KV Kiteen kaupungin palveluohjelma 2010 KH 10.5.2010 112 KV 17.5.2010 26 Sisältö 1. Palveluohjelman tarkoitus ja suhde kaupunkistrategiaan... 1-2 2. Palveluohjelman oleellisimmat päämäärät, toteuttaminen

Lisätiedot

Järjestämisosaaminen - kasvupalvelu

Järjestämisosaaminen - kasvupalvelu Järjestämisosaaminen - kasvupalvelu Kickoff Vesa Jouppila 08.02.2017 DIY Kasvupalvelut/ostaminen, nykytilan SWOT Vahvuudet Osaavat ja kokeneet TE-palvelujen hankkijat Joustavuus, osaaminen ja palveluketjut

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla

RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla TURUN YLIOPISTO Hoitotieteen laitos RANTALA SARI: Sairaanhoitajan eettisten ohjeiden tunnettavuus ja niiden käyttö hoitotyön tukena sisätautien vuodeosastolla Pro gradu -tutkielma, 34 sivua, 10 liitesivua

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi

Kuvailulehti. Korkotuki, kannattavuus. Päivämäärä 03.08.2015. Tekijä(t) Rautiainen, Joonas. Julkaisun laji Opinnäytetyö. Julkaisun kieli Suomi Kuvailulehti Tekijä(t) Rautiainen, Joonas Työn nimi Korkotuetun vuokratalon kannattavuus Ammattilaisten mietteitä Julkaisun laji Opinnäytetyö Sivumäärä 52 Päivämäärä 03.08.2015 Julkaisun kieli Suomi Verkkojulkaisulupa

Lisätiedot

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia

MYY PALVELUA. Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia MYY PALVELUA Onnistunut myynti palveluliiketoiminnassa Työpajatyöskentelyn tuloksia Ryhmätyöskentely - tavoitteena ideoida, KUINKA MYYNNIN MUUTTUNEESEEN ROOLIIN VOIDAAN VASTATA? - tarkastellaan kysymystä

Lisätiedot

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö

Metsä- ja puuala. Hämeen alueellinen verkostopäivä Tapani Pöykkö Metsä- ja puuala Hämeen alueellinen verkostopäivä 20.1.2016 Tapani Pöykkö Hämeen metsävarat Metsätalousmaata on Kanta- ja Päijät-Hämeessä kaikkiaan noin 620 000 hehtaaria, joista valtaosa on yksityisten

Lisätiedot

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä.

Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Teknisen Kaupan koulutuskokonaisuus myynnin ja huollon henkilöstölle: Menesty ratkaisumyynnillä. Edunvalvonta Toimintaympäristön seuranta Osaamisen ja kilpailukyvyn kehittäminen Ratkaisumyynti: mahdollisuuksia

Lisätiedot

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille?

Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? Green Growth Sessio - Millaisilla kansainvälistymismalleilla kasvumarkkinoille? 10.10.01 Tuomo Suortti Ohjelman päällikkö Riina Antikainen Ohjelman koordinaattori 10/11/01 Tilaisuuden teema Kansainvälistymiseen

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Hymyn hinta. tutkimus palvelukulttuurin kehittämisestä Suomessa

Hymyn hinta. tutkimus palvelukulttuurin kehittämisestä Suomessa Hymyn hinta tutkimus palvelukulttuurin kehittämisestä Suomessa Kuinka voimme kehittää suomalaista palvelukulttuuria? Panostamalla henkilökohtaiseen palveluun Erinomainen palvelukokemus on mieleenpainuva

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä strategian laadintaprosessi, sisältö ja toteutuksen suuntaviivoja Lähtökohtana

Lisätiedot

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa 2.3.2011 Juha Ojala maa- ja metsätalousministeriö, metsäosasto Esityksen sisältö 1. Taustaa 2. Metsäpolitiikan keskeiset haasteet 3. Kansallinen metsäohjelma

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt

FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2226 Terveyden edistämisen barometri 2005 : jäsenjärjestöt Kyselylomaketta hyödyntävien tulee

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta

Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Palvelujen organisointi ja toiminnan ohjaus tuottavuuden näkökulmasta Kärkihankkeiden 6 ja 7 raportin kommentointia Varatoimitusjohtaja Tuottavuusnäkökulma palvelujen organisointiin ja toiminnan ohjaukseen

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI. Timo Metsä-Tokila

TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI. Timo Metsä-Tokila TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI Timo Metsä-Tokila Tekninen konsultointi TOL 2008 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 71 Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi

Lisätiedot

Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA!

Metsänhoidon tuet ja toimijat. Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA! Metsänhoidon tuet ja toimijat Metsänomistajien talvipäivä 7.2.2009 Vantaa TERVETULOA! 1 METSÄKESKUS HÄME-UUSIMAA VIRANOMAISTEHTÄVIEN YKSIKKÖ MIKKO KALLIOINEN ESITTELIJÄ, METSÄTALOUSINSINÖÖRI mikko.kallioinen@metsakeskus.fi

Lisätiedot

Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat

Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat Puusta elinvoimaa Pohjoiseen seminaari 12.5.2016 Eeva-Liisa Repo Elinkeinopäällikkö, Pohjois-Pohjanmaa Pohjoinen palvelualue Suomen metsäkeskus

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen

Vastausten ja tulosten luotettavuus. 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Vastausten ja tulosten luotettavuus Vastaukset 241 vastausta noin 10 %:n vastausprosentti tyypillinen Kansainväliset IT:n hallinnan hyvät käytännöt. Luotettavuusnäkökohdat Kokemukset ja soveltamisesimerkit

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila

Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön. Mikko Kurttila Metsänomistajien asenteet monimuotoisuuden säilyttämiseen ja metsien käyttöön Mikko Kurttila Metsätieteen päivä 2010 Luonnon monimuotoisuus ja metsien kestävä käyttö Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa

Lisätiedot

Metsäsektorin avaintilastoja 2016

Metsäsektorin avaintilastoja 2016 18.10.2016 Metsäsektorin avaintilastoja 2016 Luonnonvarakeskus / Tilastopalvelut Yhteystiedot: Jari Viitanen, puh. 029 532 3033, sähköposti: jari.viitanen@luke.fi (vuoden 2016 ennusteet) Martti Aarne,

Lisätiedot

KA2 Yhteistyöhankkeet

KA2 Yhteistyöhankkeet KA2 Yhteistyöhankkeet Projekti-idean määrittely ja rajaus KA2 ammatilliselle koulutukselle Hanketyöpaja osa I Ydinidean merkitys Hyvä ydinidea kiteyttää hankkeen tavoitteet, kohderyhmät, tulokset ja odotetut

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin turvaamisen roolit Työhyvinvointi kaikkien asia Teemajohtaja Rauno Pääkkönen rauno.paakkonen@ttl.fi 2.2.2013 Esittäjän nimi 2 Sisältö työhyvinvointi on kaikkien asia

Lisätiedot

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa

Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Työpaja Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Technopolis Tampere 20.11.2012 Työpajan tuotokset sivuilla 4-9 Osaamisen kehittäminen vertaisverkostossa Miten yritys parhaiten rakentaa ja kehittää: Markkinaketteryyttä

Lisätiedot

Uudet metsänhoidon suositukset

Uudet metsänhoidon suositukset Uudet metsänhoidon suositukset Ajankohtaista metsätaloudesta 25.1.2014 Olli Äijälä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Metsäalan asiantuntemus käytössäsi Tarjoamme vastuullisia ja kannattavia ratkaisuja

Lisätiedot

Uudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää

Uudenmaan Yrittäjien syyskokous. Kari Järvenpää Uudenmaan Yrittäjien syyskokous Kari Järvenpää MILLÄ SUOMEN HYVINVOINTI FINANSSIKRIISISTÄ NOUSUUN? Markkinoiden kasvupotentiaalia yrittäjyydellä lisää Jos ei ole yrittäjyyttä ja bisnestä, ei ole mitään

Lisätiedot

Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto. Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari

Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto. Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari Metsänhoidon suositukset, kokemukset ja käyttöönotto Metsälaki uudistui muuttuuko metsien käyttö -seminaari 22.10.2014 Olli Äijälä Uudistuneet metsänhoidon suositukset Kokoelma hyviä toimintamalleja metsänhoitoon

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Tervetuloa Metsään peruskurssille!

Tervetuloa Metsään peruskurssille! Tervetuloa Metsään peruskurssille! 11.9.2013 Sonja Nurmi koulutusasiantuntija Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut, Pirkanmaa Metsäalan toimintaympäristö Metsätalouden tunnuslukuja Suomalainen metsänomistaja

Lisätiedot

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus

PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus PUUKAUPPA JKL yo Metsäkurssi 2014 syksy Petri Kilpinen, Metsäkeskus yleistä puukaupasta puukaupan eri muodot puutavaran hintaan vaikuttavat tekijät; laatu, leimikkotekijät puukaupan kulku, yleiset ehdot

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi

Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi Toimiva metsä hanke Kiiskilän kylän tilusrakenne ja tilusrakenteen vaikutus metsätalouteen Sievi 31.10.2011 1 Toimiva metsä Metsätilojen tilusjärjestely- ja yhteismetsähanke Hankkeen rahoitus Manner-Suomen

Lisätiedot

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE

OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE OSAKEYHTIÖN OSTOLLA KILPAILUETUA OSUUSKUNNALLE Saila Rosas KTT Pankinjohtaja, Länsi-Kymen Osuuspankki Poimintoja 15.12.2015 tarkastetusta väitöskirjasta Co-operative acquisitions the contextual factors

Lisätiedot

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma

Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu Julkilausuma MIKSI METSÄNHOITOON KANNATTAA PANOSTAA? Metsätaloudellinen aikakauslehti N:o 11 marraskuu 1948 Julkilausuma Jokainen metsäammattimies tietää, että metsiemme metsänhoidollinen tila antaa monissa suhteissa

Lisätiedot

Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä ja asiantuntijahaastatteluista. Kehittämistyöryhmän kokous

Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä ja asiantuntijahaastatteluista. Kehittämistyöryhmän kokous Yhteenveto ja johtopäätökset AMO-asiakirjojen analyysistä ja asiantuntijahaastatteluista Kehittämistyöryhmän kokous 13.3.2008 Heli Saarikoski, 13.3.2008 Tarkastelunäkökulma Mitä kehittämistarpeita AMO-prosessissa

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Laki metsänhoitoyhdistyksistä 1090/2013

Laki metsänhoitoyhdistyksistä 1090/2013 Laki metsänhoitoyhdistyksistä 1090/2013 Esityksen sisällys 2 Lain tausta Lain tavoitteet Toimintaympäristö Muutokset lakitekstissä Muutosten vaikutukset - Metsänomistajille - Metsänhoitoyhdistyksille Lain

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Ajankohtaista Lahden kaupungista

Ajankohtaista Lahden kaupungista Ajankohtaista Lahden kaupungista Vanhusneuvostojen seminaari 23.5.2016 Mikko Komulainen Taustaa Hyvinvointikuntayhtymän tarkoituksena on koota maakunnan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen yhdeksi

Lisätiedot

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi

Network to Get Work. Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students. www.laurea.fi Network to Get Work Tehtäviä opiskelijoille Assignments for students www.laurea.fi Ohje henkilöstölle Instructions for Staff Seuraavassa on esitetty joukko tehtäviä, joista voit valita opiskelijaryhmällesi

Lisätiedot

Käyttäjien tarpeet ja kustannustehokkuus käyttöliittyminen, tietovirtojen ja teknologiaratkaisujen määrittelyssä

Käyttäjien tarpeet ja kustannustehokkuus käyttöliittyminen, tietovirtojen ja teknologiaratkaisujen määrittelyssä Käyttäjien tarpeet ja kustannustehokkuus käyttöliittyminen, tietovirtojen ja teknologiaratkaisujen määrittelyssä Kuortaneen metsäsuunnitteluseminaari 10.-11.9.2007 Markkinointikonsultti Kirsi Greis, Tapio

Lisätiedot

Koivisto, Kerttuli & Makkonen, Markus & Frank, Lauri Kyselytulosten raportti Lokakuu 2016 ISBN URN:ISBN:

Koivisto, Kerttuli & Makkonen, Markus & Frank, Lauri Kyselytulosten raportti Lokakuu 2016 ISBN URN:ISBN: Kuva: Anssi Koskinen, "Metsä, taivas ja merikin", CC BY 2.0 Koivisto, Kerttuli & Makkonen, Markus & Frank, Lauri Kyselytulosten raportti Lokakuu 2016 ISBN 978-951-39-6808-3 URN:ISBN: 978-951-39-6808-3

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM

Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE. Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM Hyvinvointia työstä UUTTA TYÖTERVEYSHUOLTOPALVELUA YRITTÄJILLE JA PIENILLE YRITYKSILLE Helena Palmgren, kehittämispäällikkö, TkT, KM 21.3.2014 Helena Palmgren 2 Pienten yritysten ja yrittäjien uusi työterveyshuoltopalvelu

Lisätiedot

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU

Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU Tiedostosta ei löytynyt kuvaosaa, jonka suhdetunnus on rid3. KESKI-SUOMEN SOTE 2020 HANKE PÄÄTTYY - JATKUU KESKI-SUOMEN SOTE 2020-HANKKEEN TAVOITTEET Kokonaistavoite: Keski-Suomen SOTE 2020 -hankkeen tavoite

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry

PEFC palveluita koko yhteiskunnalle Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry PEFC palveluita koko yhteiskunnalle 2.10.2014 Auvo Kaivola PEFC Suomi Suomen Metsäsertifiointi ry 1 PEFC:n kansainvälinen organisaatio PEFC Council on globaali, voittoa tavoittelematon kansainvälinen organisaatio,

Lisätiedot

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen Puukauppa ja hakkuut Suomen puuvaranto Suomen metsien puuvaranto on viimeisimmän Valtakunnan metsien

Lisätiedot

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke

VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke VELI - verkottuva liiketoiminta -hanke 1.9.2006-31.10.2007 Savonia yrityspalvelut Kasvua ja tehokkuutta verkostoitumalla - ratkaisuja pk-yritysten haasteisiin -seminaari 30.5.2007 Liiketalous, Iisalmi

Lisätiedot

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa Yhden luukun periaate? Eri osa-alueisiin erikoistuneet toimijat pystyvät yhdessä

Lisätiedot

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen

Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Metsätalouden kannattavuuden parantaminen Jari Hynynen & Saija Huuskonen Luonnonvarakeskus Natural Resources Institute Finland Johdanto Talousnäkökulma metsänkasvatukseen ottaen huomioon se, että Metsien

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011

Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen. Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011 Pohjois-Karjalan metsäohjelma 2012-2015 laatiminen Heikki Karppinen Metsäkeskus Pohjois-Karjalan 3.10.2011 1 Alueellinen metsäohjelma Metsäalan ja yhteiskunnallisten vaikutusten strateginen ohjelma Yli

Lisätiedot

Kuntaesimerkkinä Oulu

Kuntaesimerkkinä Oulu Kuntaesimerkkinä Oulu 20.3.2012 Yritysyhteistyön koordinaattori, Tekijäpuu palvelu / Tuvilta Työelämään hanke / Konsernipalvelut Satu Kaattari-Manninen Sosiaaliset näkökulmat julkisissa hankinnoissa Vaikka

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 3/2016 Kirsi Kaunisharju 26.10.2016 Sote- ja maakuntauudistus Hallituksen linjaus 5.4.2016:

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala

Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala Yritykset mukaan hyvinvointipalveluiden tuottamiseen Toimitusjohtaja Anssi Kujala 19.5.2009 1 Julkisen palvelutuotannon tehostaminen Resurssit Tarpeet, Vaateet, Odotukset Julkista kehittämällä johtaminen,

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne 1 Tapahtuman markkinointi Kohderyhmä Tapahtuman imago ja sisältö Myyntikanava Pääsylipun hinta

Lisätiedot

Metsäteho ja sen tutkimuspainotukset

Metsäteho ja sen tutkimuspainotukset Metsäteho ja sen tutkimuspainotukset Heikki Pajuoja UEF-Metsäteho seminaari 22.6.2016, Joensuu Tehokas puuhuolto 2025 -visio Tehostuva, täsmäohjattu puuhuolto parantaa metsäteollisuuden kilpailukykyä sekä

Lisätiedot

Leena Erola, 26.1.2016

Leena Erola, 26.1.2016 Leena Erola, 26.1.2016 Sisältö Liikeidea ja sen merkitys markkinoinnin päätöksiin Mitä markkinointi on? Markkinoinnin kilpailukeinot Mainonnan ABC Liikeidea Mitä? Kenelle? Miten? = näkemys ja päätös siitä,

Lisätiedot

Ami-säätiön ja Amiedun tulevaisuusvisio

Ami-säätiön ja Amiedun tulevaisuusvisio Ami-säätiön ja Amiedun tulevaisuusvisio Työelämän muutos Ennakointikamari 4.4.2016 Timo Karkola Johtaja, rehtori Työ ja johtaminen tulevaisuudessa? 4 tärkeintä asiakas kysymystä Kuka on asiakkaani, kenen

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskus 2013

Kainuun ELY-keskus 2013 Kainuun ELY-keskus 2013 haasteita, painotuksia ja toimenpiteitä KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012 Kainuun ELY-keskus Strategiapäällikkö Juha Puranen Haasteita, painotuksia 2013+

Lisätiedot

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa

Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Digitaalinen valmistaminen ja palvelut tulevaisuuden Suomessa Josek-VTT, Älyä koneisiin ja palveluihin digitalisaation vaikutukset valmistavassa teollisuudessa 7.2.2017

Lisätiedot

Torstai Mikkeli

Torstai Mikkeli Torstai 14.2.2013 Mikkeli OSUVA (2012 2014) - Osallistuva innovaatiotoiminta ja sen johtamista edistävät tekijät sosiaali- ja terveydenhuollossa. hanke tutkii minkälaisilla innovaatiojohtamisen toimintatavoilla

Lisätiedot

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010)

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Metsien monimuotoisuuden turvaamisen keinot ja yhteiskunnalliset vaikutukset (2005-2010) Tutkimusohjelman esittely Ohjelmajohtaja: MMT Riitta Hänninen riitta.hanninen@metla.fi Metsien monimuotoisuuden

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot