5. YKSILÖT JA RATKAISIJAN ROOLI

Transkriptio

1 yksilöt ja ratkaisijan rooli YKSILÖT JA RATKAISIJAN ROOLI Edellisillä sivuilla on tarkasteltu yrityksen verkottumisprosessin syitä, sisältöä, tavoitteita ja menetelmiä. Aikaisemmin todettiin teknologian uuden kehitysvaihteen muuttavan sekä yritysten toimintaympäristöä että toimintamalleja. Kaikki todelliset muutokset ovat kuitenkin yksilöiden toteuttamia, sekä omissa päätöksissään että omassa toiminnassaan. Yksilöt ratkaisevat sen, miten nopeasti, tehokkaasti ja tavoitteiden mukaisesti yritysten toimintamallien muutokset toteutuvat. Sekä yrityksen asiakkaina, työntekijöinä että kuluttajina. Uuden teknologian avulla verkottuvaan maailmaan on muodostumassa aivan uusia TEKNO- LOGIA YHTEIS- KUNTA YKSILÖ Tässä luvussa on tarkoitus hahmottaa yksilöön, henkilönä ja toimijana, kohdistuvia uusia muutosajureita, jotka perustuvat tai aiheutuvat uuteen teknologiaan perustuvien kehityshankkeiden menestyksellisestä toimeenpanosta. YRITYS mahdollisuuksia ja tapoja, joilla yksilöt voivat kokea yhteisöllisyyttä. Kokemus voi syntyä moniin sekä sosiologisesti että psykologisesti kiinnostaviin seikkoihin perustuen. Tämän kirjan aihealueen kuvakulmasta yhteisöllisyyden seurauksista merkittävimpiä ovat kuitenkin erilaiset virtuaaliset yhteisöt.

2 130 yksilöt ja ratkaisijan rooli Seuraavilla sivuilla näitä kysymyksiä käsitellään seuraavien otsikkojen mukaisesti:! yksilön ohjautuvuus ja täsmätietojohtaminen,! asiakaskeskeisyydestä yksilökeskeisyyteen,! yhteisöllisyyden kehitys ja vaikutus,! virtuaalitodellisuus ja reaalietäisyydet, sekä! yksilön asema ja uuden teknologian muokkaama tulevaisuus. Yksilöillä, meillä kaikilla, on todellakin ratkaisijan rooli päätettäessä käsillä olevan massiivisen muutosvaiheen suunnasta, nopeudesta ja toteutumismuodoista. Tämän roolin vaikutus ulottuu huomattavasti yritysten toiminta-alueen ulkopuolellekin, koko yhteiskuntaan. Tässä yhteydessä ei kuitenkaan tarkastella yksilöiden sähköiseen asiointiin, koulutukseen ja kouluttautumiseen tai muuhun yhteiskunnalliseen toimintaan liittyviä kehitystekijöitä.

3 yksilöt ja ratkaisijan rooli YKSILÖN OHJAUTUVUUS JA TÄSMÄTIETOJOH- TAMINEN Aikaisemmin tässä kirjassa on ollut esillä yrityksen toiminnan ohjauksen ja ohjattavuuden merkityksen kasvu verkostotaloudessa. Alla olevassa kuviossa yrityksen tuottamat palvelut ja tuotteet on korvattu paremmin yksilökohtaiseen tarkasteluun sopivalla toiminnan laadulla. Perinteinen tehokkuusajattelu ja sen mittaus ovat jo vuosikymmeniä muodostaneet yrityksen ja siinä työskentelevän henkilön vuorovaikutuksen perustan, joka vaikuttaa jatkuvasti ainakin taustalla. Viime vuosikymmenellä laatu-käsitteen ympärillä oli paljon aktiviteetteja, joista on myös jäänyt pysyvät jäljet sekä yritysten että yksilöiden toimintaan. Laatukatselmukset, -käsikirjat ja päälliköt ovat muuttaneet käsitystämme laadun sisällöstä ja merkityksestä, ja laadukas toiminta on yhä useammin eräs menestyksen perusedellytyksiä. OHJAUS LAATU TEHOKKUUS OHJATTAVUUS Kuva 64. Toiminnan ohjaus, ohjattavuus, laatu ja tehokkuus voidaan nähdä myös yksilön kuvakulmasta.

4 132 yksilöt ja ratkaisijan rooli Tehokkuuden ja laadun merkitys ei tulee vähenemään tulevaisuudessakaan. Toiminnan ohjauksen ja ohjattavuuden merkitys tulee kuitenkin kasvamaan uudelle tasolle samalla kun verkostomainen toiminta laajenee. Ohjauksen päätavoite on ennakoida resurssien käytön tarpeita ja hallita resurssien käyttöä siten, että resurssien käyttöaste pysyy optimaalisena koko toimintaympäristössä ja kussakin siihen kuuluvassa yrityksessä ja niiden osissa. Oleellisena osana toiminnan ohjaukseen liittyy toiminnan ohjattavuus, jonka avulla todellinen toiminta reagoi ohjausimpulsseihin siten, että toiminnan laatu ja tehokkuus pysyvät jatkuvasti korkealla tasolla myös todellisuudessa, asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kokemusten tasolla. Tämä kehitys vaikuttaa oleellisesti myös yksilön toimintaympäristöön yrityksessä. Meitä ohjataan tulevaisuudessa yhä tarkemmin ja vastaavasti meidän oletetaan ohjautuvan yhä nopeammin, täsmällisemmin ja joustavammin uusiin tilanteisiin. Koko osaston, yrityksen ja sitä kautta koko yhteistyöverkoston toiminta rakentuu verkostossa jouhevasti, laadukkaasti ja tehokkaasti toimivien yksilöiden varaan. Tässä yhteydessä liiankin helposti mieleen tulevat ajatukset Uudesta, uljaasta maailmasta ja totalitaarisesta, kattavasta valvonnasta. Kun tietokoneet mittaavat helposti ja täsmällisesti jokaisen työntekijän jokaisen työvaiheen aikaa ja tuotosta, voi tällainen uhkakuva ja sen toteutuminen tuntua varsin todellisilta. Kehitys tulee kuitenkin luultavasti johtamaan toisenlaiseen tilanteeseen, sillä tässäkin suhteessa voimatasapainokohta siirtyy yksilöiden suuntaan. Täsmätiedot ja toiminnan ohjaus sekä ohjattavuus realisoituvat yksilötason tulosjohtamisena, eräänlaisena jatkuvana urakkana, jossa yksilö voi ratkaisevasti vaikuttaa päivä-, viikko-, kuukausi- ja vuosirytmiinsä ja suoritemääriinsä. Koko yrityksen ja yhteistyöverkoston suoritemäärät ja rytmit koostuvat näistä yksilötason yksiköistä siten, että kokonaisuus on laadukas, tehokas, hyvin ohjattava ja ohjautuva. Kokonaisuutena resurssien vajaukset (ylityötunnit) ja vajaakäyttö minimoituvat.

5 yksilöt ja ratkaisijan rooli 133 Yksilön näkökulmasta tällä kehityksellä voi olla mm. seuraavia seuraamuksia:! luultavasti 20/80 sääntö toteutuu moneen suuntaan,! 20 % kokonaisajastamme teemme 80 % työtuloksista,! 20 % resursseista tekee 80 % kokonaistuloksesta,! miehitys ja ajankohta vaihtuvat yllä olevissa ryhmissä,eli kukin meistä on joskus tuottavimmillaan ja joskus taas ei,! valinnan vapaus ulottuu yhä syvemmälle,! tiukka työ ja todellinen vapaa-aika erottuvat selkeämmin toisistaan, ja ehkä jopa! oikea vapaa-aika lisääntyy. Teknologian kehityksen aiheuttaman yksilötason työympäristön ja reunaehtojen muutoksen sisältö tarkentuu monien eri osapuolien (yhteiskunta, yritykset, etujärjestöt,..) välisissä valtapiiriväännöissä, mutta varsin selvästi muutos on tässäkin mielessä merkittävä ja nopea. Verkostotoiminnassa myös yhä pienemmistä yksiköistä muodostuu ihan oikeita yrityksiä, kuitenkin siten, että niiden asiakaspiiri ja yhteistyösuhteet rajoittuvat melko voimakkaasti kyseiseen toimintaverkostoon. Tämän kehityksen luotaaminen aiheuttanee myös varsin vilkkaan akateemisen toimeliaisuuden.

6 134 yksilöt ja ratkaisijan rooli 5.2. ASIAKASKESKEISYYDESTÄ YKSILÖKESKEISYY- TEEN Olemme vasta muutamia vuosia ja joillain toimialoilla ehkä jo yli vuosikymmenen toteuttaneet toiminnassa siirtymistä tuotanto- ja tuotekeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen. Hyvin suurelle osalle yrityksiä asiakas tarkoittaa sitä organisaatiota, joka ostaa ko. yrityksen tuotteita ja palveluja. Seuraavassa taulukossa 1 on esitetty tukku- ja vähittäiskaupan volyymit ja niiden jakaumat vuodelta Kotimaankauppa, 1997 Tukkukaupan myynti (pl. alv.) milj. mk % Koneiden ja muiden pääomatavaroiden kauppa 23,4 Ravinto- ja nautintoainekauppa 16,3 Yleistukkukauppa 15,5 Polttoainekauppa 9,0 Autoalan kauppa 8,2 Muut 27,6 Vähittäiskaupan myynti (pl. alv.) milj. mk Elintarvikekauppa 26,1 Autoalan kauppa 21,9 Tavaratalokauppa 11,9 Rauta- ja rakennustarvike- sekä sähkötarvike- ja kodintekniikan kauppa 9,6 Muut 30,5 Suurin osa tavarakaupasta kohdistuu siis organisaatiolle - ainakin toistaiseksi. Seuraavassa kuviossa on esitetty tukku- ja vähittäiskaupan kehitystä muutamalta viime vuodelta. 1 lähde: Tilastokeskus,

7 yksilöt ja ratkaisijan rooli ,0 90,0 80,0 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 Tukkukaupan määräindeksi, 1990 = 100 Vähittäiskaupan määräindeksi, 1990 = ,0 0, Kuva 65. Tukku- ja vähittäiskaupan volyymien indeksoitua kehitystä 2. Kaupan volyymit olivat siis vuonna 1997 vasta saavuttamassa lamaa edeltäneen tason. Vähittäiskauppa näyttää olevan hitaasti saavuttamassa tukkukaupan tason. Yllä olevat luvut sisältänevät ainakin jossain määrin tavarakauppaan kytkeytyviä palveluja, mutta varsinaisista palveluista ehkä keskimääräistä suurempi osa myydään yksittäisille henkilöille. Tässä kirjassa kuvattu teknologian kehitys johtanee lähivuosina kuluttajille kohdistuvan kaupan osuuden voimakkaaseen kasvuun, mutta ennen kaikkea muutoksen vaikutus tulee näkymään yksilökeskeisyyden merkityksen kasvuna myös organisaatioiden välisessä B-to-B kaupassa. Kuten jo aikaisemmin todettiin, yksilökeskeisen toiminnan mallit siirtyvät myös organisaatioiden väliseen toimintaan. 2 Lähde: Tilastokeskus,

8 136 yksilöt ja ratkaisijan rooli Perinteinen tuotanto-tukku-vähittäisporras-loppukäyttäjä -rakenne on nähtävissä eri sovelluksina lähes kaikilla toimialoilla. Tuotannon keskittyminen on luonut mittakaavaetuja, ja tukku- ja vähittäisportaan tehtäväksi on muodostunut kysynnän ja toimitusyhteyksien yhdistäminen siten, että tavarantoimittaja ja loppuasiakas kokevat ko. portaat hyödyllisiksi. Tuotteet pääsevät markkinoille ja kuluttaja saa laajan tuotevalikoiman lähelleen. TUOTANTOPORRAS TUKKU- JA VÄHITTÄIS- KAUPPAPORRAS KULUTTAJAT, KANSALAISET Kuva 66. Perinteinen tuotannon ja kaupan välinen työnjako. Kuten tässä kirjassa on jo useasti todettu, luo uusi teknologia suuria, uusia mahdollisuuksia tietojen välitykseen ja hyödyntämiseen. Miltä yllä oleva rakenne näyttäisikään, jos oletetaan kaikilla osapuolilla olevan samat tiedot markkinoista 3. Täsmätiedot kysynnästä ja tarjonnasta tulevat pienentämään markkinasegmenttien ja samalla tuotantoerien kokoa. Termi 'mass-customized' saa uutta, todellista sisältöä. Pitkät tuotantosarjat eivät ole kilpailuetuja, vaan haittoja. Samalla tuotteiden elinkaaret lyhenevät entisestään. Kaikki kysyntä ei kuitenkaan erilaistu yksilötasolle saakka, vaan muodostuu uudenlaisia keinoja yhdistää kysyntää. 3 vrt. Adam Smith ( ): An Inquiry into the Wealth of Nations: "But the current prices of labour at distant times and places can scarce ever be known with any degree of exactness. Those of corn, though they have in few places been regularly recorded, are in general better known and have been more frequently taken notice of by historians and other writers." Monet Smithin markkinatalouden toimintaan ja kehitykseen liittyvät ajatukset ja tavoitteet voivat todella toteutua uuden teknologian avulla.

9 yksilöt ja ratkaisijan rooli 137 Suorat yhteydet Uudet tukkukaupat, middlemanit yksilöt Verkottuneet tuotantoryhmät, osaamisen yhdistyminen luo kilpailuedut, Verkottuneet yhteistyöryhmät, virtuaaliyhteisöt Kuva 67. Verkottuminen hämärtää tukku- ja vähittäiskaupan eroja ja rajoja. Tuotanto- ja kulutusportaan välissä tarvitaan kysyntä- ja tarjontatietojen yhdistelyä. Tämä voi tapahtua sekä lähellä tuotantoa että kysynnän lähteillä, tai jossain siinä välissä. Mikään ei tule kuitenkaan estämään loppuasiakas- ja tuotantoportaan välisien suorien yhteyksien lukumäärän ja merkityksen kasvua. Tämän kanavan osuus tulee olemaan hyvin toimialariippuvainen, ja useilla toimialoilla tuotteiden fyysinen varastointi on myös edelleen sekä toiminnallisesti välttämätöntä että taloudellisesti järkevää. Ovatko fyysinen varastointi ja tietojen yhdistely ja välitys toisiinsa sidottuina perinteisen tukkukaupan hahmossa, riippuu hyvin monesta tekijästä: maantieteestä, volyymien tasosta ja vaihtelusta, brandien merkityksestä, alan perinteistä ja tukkukaupoista itsestään. Joka tapauksessa tuotannon, tukku- ja vähittäiskaupan ja loppukuluttajien roolien ja tehtävien väliset perinteiset rajat tulevat hämärtymään. Minkä tahansa organisaation, joka suunnittelee menestyvänsä uusissa tehtävissä tuotannon ja kysynnän välissä, tulee valmistua siihen, että se on tiedonvälityksen kannalta läpinäkyvä sekä tuotannon että kysynnän suunnasta.

10 138 yksilöt ja ratkaisijan rooli TUOTANTOPORRAS TUKKU-/ VÄLITYSPORRAS KULUTTAJAT/ KANSALAISET Kuva 68. Tuotantoportaan ja yksilöiden välissä toimiva tukkuporras muuttuu läpinäkyväksi tavaroiden, palvelujen ja ennen kaikkea tietojen välittäjäksi ja tuottajaksi. Uusi läpinäkyvän tiedonvälittäjän ja -jalostajan rooli asettaa vahvoja haasteita käytettäville tietojärjestelmille. Kuka tahansa yksittäinen kansalainen, ennalta tuntematon yksilö, voi ensivaiheessa hakea mitä tahansa tietoa kaikista niistä tuotteista ja toimittajista, joita kyseinen yritys markkinoille tarjoaa. Jos tiedustelut johtavat kaupankäyntiin, jatkuu tietotarve edelleen, mutta kyselyt ja tiedonvälitys kohdistuvat täsmällisesti nimettyyn tuotteeseen, yksilöön ja niitä yhdistävään yksittäiseen toimitukseen. Samalla asiakkaan palveluun yhdistyy monen organisaation toiminta: tuottajan, myyjän ja mahdollisen kuljetusliikkeen. Tietojärjestelmien lisäksi muutos asiakaskeskeisyydestä yksilökeskeisyyteen tulee haastamaan myös yrityksen organisaation, sen rakenteen, roolit ja tehtävät. Asiakkaat eivät ole enää segmenttejä, tasapäistettyjä ryhmiä, vaan voimakkaita, suoria yhteyksiä vaativia yksilöitä.

11 yksilöt ja ratkaisijan rooli 139 organisaatio Asiakaspalvelu asiakaskunta Markkinointi, myynti, tuotanto asiakas Markkinointitutkimuksia,,asiakaskyselyjä Organisaation jäsenet Yksittäiset kuluttajat / kansalaiset Markkinointi, myynti, tuotanto Asiakaspalvelua ja välitöntä asiakaspalautetta Kuva 69. Yritysten kontaktipinta asiakaskuntaan muuttuu voimakkaasti sekä laajuuden että syvyyden suhteen. Perinteisien asiakaspalveluosastojen merkitys tulee supistumaan, ja yhä suurempi osa loppuasiakaskontakteista syntyy yksittäisten henkilöiden välillä. Sähköposti on tässä kehityksessä erittäin merkittävässä asemassa. Tämä kehitys voi tuntua yrityksen ja organisaatiossa toimivien henkilöiden kannalta uhkaavalta ja vain vaivaa ja kustannuksia aiheuttavalta, mutta kehityksestä on myös erittäin myönteinen seuraus. Yritys saa (niin halutessaan) välitöntä, suoraa palautetta todellisilta asiakkailta helposti tallennettavassa ja jalostettavassa muodossa. Markkinatutkimukset saavat erittäin vakavan kilpailijan hyvin hoidetusta sähköisestä, yksilötason asiakaspalautteesta. Itse asiassa molemmin puolin saadut kokemukset, kehittyvät tietojärjestelmät ja -sovellukset ja hyvin johdettu organisaation kouluttautuminen ja mukautuminen uuteen mahdollisuuteen voivat johtaa tilanteeseen, jossa syntyvän yksilötason täsmätietomassan onnistunut hallinta on elinehto organisaatiolle. Samalla organisaatio verkottuu suoraan kansalaisten / kuluttajien kanssa ilman mitään väliportaita.

12 140 yksilöt ja ratkaisijan rooli 5.3. YHTEISÖLLISYYDEN KEHITYS JA VAIKUTUS Yksilökeskeisyydellä on rajansa ja vastavoimansa. Ihminen on sosiaalinen myös tietoyhteiskunnassa, ja me olemme jäseninä hyvin monissa erilaisissa ryhmissä ja yhteisöissä. Läheskään kaikkien näiden yhteisöjen olemassa oloa ei tiedosteta edes jäsentensä keskuudessa. Perinteisesti ihmisten muodostama ryhmä koostuu ainakin ajoittain toistensa kanssa samalla maantieteellisellä alueella toimivista ihmisistä, sillä ryhmien toiminta koostuu suurelta osin niiden kokoontumisista samaan paikkaan samaan aikaan. Ne voivat olla virallisia kokouksia, neuvotteluja tai keskustelutilaisuuksia, mutta yhteistä niille on paikkaan ja aikaan sitoutuminen. Uusi teknologia muuttaa yhteisöllisyyden fyysisiä reunaehtoja voimakkaasti. Nykyään voimme olla vahvasti mukana sellaisissa, määrätietoisesti toimivissa yhteisöissä, jotka toimivat hyvin laajalla alueella yli aikavyöhykkeiden ja valtioiden rajojen. 4 Jos samankaltaisesti ajattelevia tai muuten samoja intressejä omaavia tahoja ilmaantuu samaan virtuaaliseen avaruuteen, muodostuu helposti yhteisö, joka alkaa kehittelemään omaa teemaansa eteenpäin. Virtuaalisten yhteisöjen kehitys ei koske ainoastaan tuotteiden ja palvelujen kysyntäsektoria, vaan sama kehitys tulee vaikuttamaan myös raakaaine- ja tuotantopuolella. Monet pienet yritykset ovat mm. maataloussektorilla muodostaneet omia yhteisöjään. 4 Jos et ole vielä todennut tämän ilmiön voimakkuutta, haepa internetistä johonkin omaan harrastukseesi liittyvä keskusteluyhteisö, ja liity rohkeasti mukaan mielipiteiden vaihtoon.

13 yksilöt ja ratkaisijan rooli 141 YHTEISKUNTA TUOTTEIDEN VALMISTUS PALVELUTIETOJEN TUOTANTO PALVELUJEN TUOTANTO MAKSUT TAVAROIDEN JAKELU JA KIERRÄTYS PALVELUJEN JAKELU PALVELU- TIETOJEN VÄLITYS KYSELYT JA ASIOINTI TIEDOTUS JA MARKKI- NOINTI VERKOSTOTALOUTEEN LIITTYNYT KULUTTAJA VERKOSTOTALOUSYHTEISÖT Kuva 70. Verkostotalousyhteisöt koostuvat verkostotalouteen liittyneistä yksilöistä. Yhteisöt voivat myös olla osa tuotantoporrasta. Lienee loogista, että suurimmat ja määrätietoisimmat ja muotoisimmat virtuaaliyhteisöt siirtyvät myös ja ainakin osittain tuotantopuolelle. Ensiksi oman yhteisön tarpeiden mukaisesti ja sitten vähitellen kattamaan laajemman kysynnän tarpeita. Esimerkkinä tästä voisi olla vapaa-ajan matkojen järjestäminen. Aluksi joku matkoista ja niiden kohteista kiinnostunut henkilö aloittaa keskustelusivun verkossa. "Mikä hotelli on mielestänne nykyään sopivin aktiiviihmiselle Lontoossa?" Jos verkossa vaikuttavat eri aihealueiden kiinnostuksen (kysynnän ja tarjonnan) markkinat niin päättävät, keskustelu laajenee ja syvenee nopeasti, ja yhteisön jäsenet tuottavat runsaasti sisältöä keskusteluotsikon aiheesta ja sen ympäriltä.

14 142 yksilöt ja ratkaisijan rooli VERKKO- YHTEISÖ KOKEMUKSIEN JA TIETOJEN VAIHTOA JÄSEN TIETOJA MATKOISTA JA MATKAKOHTEISTA jossain kehityksen vaiheessa: MATKOJEN JÄRJESTÄMINEN SISÄLLÖN JA TIEDON- VÄLITTÄMISEN INTEGRAATIO TOIMITTAJAT KYSYMYKSIÄ JA TIEDUSTELUJA MATKOISTA JA MATKAKOHTEISTA Osittainen lähde: John Hagel III, Arthur G. Armstrong, Net gain, Harward Business School Press, 1997 Kuva 71. Yhteisön muodostumien ja kehitys. Esimerkki matkailualalta. Jossain vaiheessa yhteisölle on kertynyt kattava sisältö ja yhteinen kokemus Lontoon hotelleista ja Lontoosta matkakohteena. Tulevaisuudessa tällainen toiminta voi johtaa yhä useammin siihen, että yhteisö pyytää tarjousta hotellista, lentoyhtiöltä ja muilta palvelutoimittajilta yhteisön nimissä ja ryhtyy samalla itse matkan järjestäjäksi. Tämä voi pidemmällä aikavälillä olla eräs merkittävimmistä roolijakoja ja miehitystä muuttavista kehityspoluista useillakin toimialoilla. Samaa teemaa voi soveltaa melkein mihin tahansa palveluun tai tuotteeseen, josta meillä on edes suunnilleen yhteismitallinen mielipide tai käsitys. Vielä nykyään virtuaalisten yhteisöjen kehitykseen ei useinkaan liity suoria taloudellisia intressejä, mutta kehitys johtaa varmasti ja nopeasti siihen, että näitä yhteisöjä muodostetaan ja nostatetaan esiin puhtaasti kaupallisista syistä - silloin toivottavasti myös sellaisin kaupallisin välinein ja keinoin, että yhteisöihin osallistuvat tiedostavat ko. yhteisön päämäärät ja tavoitteet. Aikaisemmin esillä ollut tietojen ja taitojen kehitys, knowledge management, liittyy vahvasti myös yksilöiden ja yhteisöjen kehitykseen uuden teknologian ja internetin avulla.

15 yksilöt ja ratkaisijan rooli 143 Kuten voimme myös konkreettisesti havaita 5, tieto on verkoissa. Alla olevassa kuvassa pystyakselilla alimpana tätä kuvaa tietomassa-taso. Mihin tahansa aihealueeseen voidaan muodostaa virtuaalinen yhteisö, joka hakee, jalostaa ja tarvittaessa jakelee tämän alueen tietoa. Yhteisöistä muodostuu pienempiä, esimerkiksi samaan maahan, kaupunkiin, työnantajaan liittyviä ryhmiä, jotka jalostavat ja soveltavat tietoja keskuudessaan. Ja lopulta tämä kehitys näkyy yksilöiden taitojen karttumisena mitä erilaisimpiin asioihin liittyen. YHTEISÖT, RYHMÄT JA YKSILÖT TIEDON JALOSTUSPROSESSISSA YKSILÖ RYHMÄ YHTEISÖ TAITO TIETO TIETO- MASSAT Kuva 72. Yhteisöt, ryhmät ja yksilöt verkossa olevan tiedon jalostajina. Tämä kehitys johtaa osaltaan tuotteiden, palvelujen ja niihin liittyvien tietojärjestelmien ja sovellusten yhteisöllistymiseen. Nähtäväksi jää, mitä tämä kehitys pitää sisällään. 5 esimerkkejä tiedon lähteistä: Valtion talouden tutkimuslaitos (CIA:n maailman kattava The World Factbook)

16 144 yksilöt ja ratkaisijan rooli 5.4. VIRTUAALITODELLISUUS JA REAALIETÄISYYDET Uusi teknologia muuttaa ajan ja paikan merkitystä monien tuotteiden ja palveluiden tuottamisen, jakelun ja kuluttamisen osalta. Nopeasti kehittyvä tietotekniikka ja tietoliikenne mahdollistavat asiakkaiden paremman palvelun, uuden aseman hankkimisen jakelutiessä sekä uusien liiketoiminta- ja palvelumallien kehittämisen ja käyttöönoton. Maailma on voimakkaasti muuttumassa virtuaaliseksi, ajasta ja paikasta aikaisempaa riippumattomammaksi paikaksi. Samalla kun siirrymme kohti aika- ja paikkariippumattomuutta, niin ajan ja paikan merkitys korostuvat. Sellaisista tuotteista ja palveluista, joiden osalta aikaisemmin tyydyimme viiveellä saatuun palveluun, on yhä useammin tulossa aikakriittisiä. Pörssisijoittajalle ajantasainen tieto arvopaperien noteerauksesta on todellista lisäarvoa tuottava palvelu hänen maksimoidessaan omaisuutensa arvoa. Arvopaperit ovat muuttuneet paperille kirjoitetuista osakekirjoista tiedoksi, joka on merkitty sähköiseen arvo-osuusrekisteriin. Pörssin reaaliaikainen kaupankäyntijärjestelmä muutti olennaisesti sijoittajan mahdollisuuksia reagoida nopeasti kurssiheilahteluihin, ja uusi teknologia siirsi pörssisalin työpöydälle tai matkaviestimien avulla jopa taskuun. Niinpä markkinat ovat nopeasti kehittyneet välittäjävetoisista viiveellä toimivista ihmisen itsensä ohjaamaan nopeatempoiseen suuntaan. Seurauksena tästä yritysten keskinäinen asema jakelutiessä on muuttunut, ja niiden toiminnan ohjaus ja ohjattavuus on muuttanut alan kilpailuasetelmia: nopeat syövät hitaat. Aiemmin pankkien ja niiden omistamien arvopaperivälittäjien hallitsemalle markkinalle on ilmestynyt pieniä nopealiikkeisiä pankkiiriliikkeitä, jotka ovat vallanneet markkinoita hyödyntämällä tehokkaasti uutta teknologiaa ja tuottamalla sijoittajaa palvelevia sähköisiä palveluita perinteisiä toimijoita edullisemmin. Tulevaisuuden matkaviestimiin tai vaikkapa kelloihin, autoon ja mitä moninaisempiin paikkoihin ollaan lisäämässä tekniikkaa, joka ilmoittaa ympäristöön tarkat paikkakoordinaattinsa. Monet ihmisen tarvitsemat tuotteet ja palvelut ovat konkreettisia, jolloin tieto siitä, missä on lähin piste, josta tuotteen tai palvelun voi saada, muuttuu tärkeäksi.

17 yksilöt ja ratkaisijan rooli 145 Ihminen voi tulevaisuudessa päättää, haluaako hän ilmaista sijaintinsa verkossa oleville palveluille niin, että lähietäisyydellä toimivat tuotteiden ja palveluiden tarjoajat voivat tarjota tai kohdistaa hänelle hänen tarpeitaan vastaavia tuotteita ja palveluita. Tieto siitä, että maailmassa on sata miljoonaa ravintolaa, on jokseenkin hyödytön nälkäiselle ihmiselle. Sen sijaan tieto kilometrin säteellä löytyvistä ravintoloista, minkä tyyppistä ruokaa ne tarjoavat, ehkäpä vielä päivän tarjous, ovat olennaisia paikkaan liittyviä tietoja, joilla on suuri merkitys nälkäiselle ihmiselle. Vastaavia esimerkkejä ajan ja paikan merkityksestä löytyy runsaasti. Samalla kun uusi teknologia mahdollistaa aika- ja paikka- riippumattomuuden, niin se korostaa aikaan ja paikkaan liittyvän tiedon ja tietoisuuden merkitystä. Tulevaisuudessa kaikkiin tuotteisiin ja palveluihin tulee olennaisena tekijänä liittää ominaisuuksia, jotka helpottavat niihin liittyvien aika- ja paikkatekijöiden ilmoittamista. Karkeasti yleistäen jakoa! 30 km,! 1000 km ja! ääretön voidaan käyttää ihmisen päivittäisen elämän kuvaamiseen ja samalla arvioida uuden teknologian merkitystä näiden raja-arvojen puitteissa. Kolmenkymmenen kilometrin matka kotoa on suurimmalle osalle ihmisistä se fyysisen maailman etäisyys, jonka piiristä haemme päivittäin tarvitsemamme tuotteet ja palvelut. Suoritamme esimerkiksi ruokaostokset tai käytämme kulttuuri- ja terveyspalveluita, jotka sijaitsevat useimmiten 30 km säteen sisällä. Suurimmalla osalla meistä myös työpaikka sijaitsee tuon säteen sisällä. Fyysisellä etäisyydellä tulee siis aina olemaan keskeinen merkitys joidenkin tuotteiden ja palveluiden jakelussa. Uusi teknologia tarjoaa mahdollisuuksia monien viihde- ja kulttuuripalvelujen nauttimiseen, vaikka itse tapahtuma olisikin fyysisesti saavuttamattomissa, ilman suurta siirtymäaikaa ja siitä koituvaa vaivaa. Periaatteessa rajattomalla maailmalla on kuitenkin muita rajoja, joista esimerkkinä käy raja-arvo 1000 km. Suomalaisittain tarkasteltuna oman kielen ja kulttuurimme rajat kulkevat yleistäen 1000 km säteellä. Maailmalla harvinainen ja outo pienen kansan puhuma kieli ja maamme sijainti vaikuttavat osaltaan kaikkiin tuotteisiin ja palveluihin, joita meille tuotetaan ja tarjotaan.

18 146 yksilöt ja ratkaisijan rooli Kielen ja kulttuurin vaikutusta uuden teknologian mahdollistamassa rajattomassa maailmassa ei voi unohtaa, vaan se on ominaisuutena huomioitava tuotteita ja palveluja suunniteltaessa. Ääretön on paras mitta kuvaamaan uuden teknologian vaikutusten sitä aluetta, joka ehkä eniten muuttaa kokemustamme ympäröivästä maailmasta. Tietotekniikka ja tietoliikenne on kutistanut maailman näyttöpäätteen kokoiseksi. Puhelin yleistyessään tarjosi ihmiselle mahdollisuuden soittaa lähes jokaiseen maailman kolkkaan, jos vain yhteinen kieli puhekumppanien välille löytyi. Radio ja televisio mahdollistivat saman sisältöisen viestin jakamisen suurelle joukolle kuuntelijoita ja katselijoita. Internet loi käyttöömme infrastruktuurin, joka loi uudenlaisen mahdollisuuden kahdenkeskisen tai monenkeskisen vuorovaikutteisen maailman syntymiselle. Maailman, jossa kuvaa, ääntä ja tietoa voidaan käyttää aikaja paikkariippumattomasti. Monille tuotteille ja palveluille tämä tarkoittaa käytännössä rajatonta markkinaa, jossa kuka tahansa, missä tahansa voi olla potentiaalinen asiakas tai yhteistyökumppani.

19 yksilöt ja ratkaisijan rooli 147 yleismaailmallinen konsepti ja sisältö hampurilaisketjut CNN paikallisuuden aste paikallinen kieli ja kulttuuri perinteinen torikauppa ääretön määrä mahdollisuuksia eräänä hetkenä, eräässä paikassa kaikkialla 365 * 24 h myynti- ja jakelualue ja -aika Kuva 73. Esimerkkejä erilaisista kombinaatioista: paikallisuus, toiminta-alue ja -aika. Paikallinen, kieleen ja kulttuuriin sidottu globaali tuote tai palvelu; kaikki yhdessä ja jokainen erikseen, missä tahansa ja milloin tahansa. Mielenkiintoinen yhdistelmä vaatimuksia, jotka uusi teknologia pakottaa meidät huomioimaan jo tuotteiden ja palveluiden suunnitteluvaiheessa.

20 148 yksilöt ja ratkaisijan rooli 5.5. YKSILÖN ASEMA JA UUDEN TEKNOLOGIAN MUOKKAAMA TULEVAISUUS Tapahtumia eräänä aamuna vuonna Kello 6.30 pärähtää herätyskellomme soimaan. On alkanut uusi päivä. Kodin langattomaan lähiverkkoon kytketty herätyskello lähettää käynnistysviestin kahvinkeittimelle, joka kytkeytyy päälle ja keittää kuusi kupillista kahvia, ja lähettää sen valmistumisesta viestin herätyskellon näyttöön. Venyttelen sängyssä rauhassa viisi minuuttia herätäkseni kunnolla ja kävelen sitten eteiseen noutamaan aamulehden. Katettuani pöydän istahdan aamiaispöytään lukemaan aamulehteä. Huomioni kiinnittyy mielenkiintoiseen uutiseen suuren matkapuhelinvalmistajan uusimmasta keksinnöstä, silmälasinäyttöön kytketystä matkapuhelimesta. Pyyhkäisen älykynällä lehden artikkelin vasenta alakulmaa. Lehti on painanut siihen verkko-osoitteen, jonka kautta pääsen tutkimaan tarkemmin julkistettua tuotetta. Painan kynässä olevaa nappia ja televisioni vastaanottaa langattomasti tiedon haettavasta verkko-osoitteesta. Välittömästi televisioni ilmoittaa osoitteen löytyneen ja ilmoittaa videon lataamisen kestävän 35 sekuntia. Luen artikkelin loppuun ja katson asiaa koskevan videon. Tuote sopii minulle, liikkuvaa työtä tekevälle, kuin nenä päähän ja päätän välittömästi tilata itselleni uuden puhelimen ja siihen kuuluvan silmälasinäytön. Televisioni supertekstiteeveen sivulta 100 löytyy yhtä kaukosäätimen näppäintä painamalla tilauskaavake, jonka täyttämällä saan tilaukseni hoidettua. Tilauskaavake lataa verkosta automaattisesti käyttämäni pankin maksupalvelun ja tunnistamiseeni tarvittavien henkilötietojen varmennuspalvelut. Täytän tilauksen ja lähetän sen valmistajalle, ja kymmenen sekunnin kuluttua valmistajalta tulee televisiovastaanottimeeni viesti, jossa kiitetään tilauksesta ja ilmoitetaan toimituksen tapahtuvan kahden viikon sisällä. Halutessani voin seurata puhelimeni valmistumista ja sen toimittamista valmistajan kotisivuilta saamani tilausnumeron perusteella.

21 yksilöt ja ratkaisijan rooli 149 Luen lehden rauhassa loppuun, käyn aamupesulla ja pukeudun töihin lähtöä varten. Ennen lähtöä vilkaisen kotimikroltani vielä yön aikana tulleet työhöni liittyvät sähköpostit. USA:n konttorimme on saanut uuden asiakkaan ja minun allekirjoitustani tarvitaan tehdyn sopimuksen hyväksymiseksi. Liitän paluuviestiini sähköisen tunnisteeni ja onnittelen saadusta kaupasta. Pyydän heitä myös lähettämään asiakkaan yhteystiedot minulle niin, että voin myöhemmin ottaa asiakkaaseen yhteyttä ja vaikkapa sopia tapaamisesta hänen kanssaan ensi kuussa tapahtuvan USA:n matkani aikana. Työmatkalla vaimoni kyselee ehdotuksiani viikonlopun ruokalistaksi. Päädymme hirvipaistiin ja päätämme tilata tarvikkeet lähikaupasta noudettavaksi. Kämmenmikrollaan vaimoni täyttää tilauskaavakkeen ja lähettää sen kauppiaalle. Vielä ajomatkan aikana hän saa kauppiaalta viestin, jossa kauppias valittaa, että hirvipaistiin ajattelemamme mauste on päässyt loppumaan, mutta hän tilaa sen tukkukaupasta. Toimitus tulee vielä illalla, mutta ei kerkiä liitettäväksi tilaukseemme pyytämänämme aikana. Kauppias ehdottaa, että hän tuo mausteen meille kotiin töistä lähtiessään. Sehän sopii ja vaimoni lähettää kauppiaalle tästä vastauksen. Ajaessani minuun iskee epävarmuus. Mitähän tämän päivän ohjelmaani kuuluikaan? Pyydän puheohjattua puhelintani hakemaan kalenteritietoni verkossa olevalta palvelimelta ja lukemaan ohjelmani minulle ääneen ajomatkan aikana. Normaalin tuntuisia palavereja ja kokouksia, mutta myös muistutus illan ohjelmasta jatko-opintojen parissa. Siihen liittyen professorini on lähettänyt viestin, jossa hän sanoo toimittaneensa sähköpostiini illan aiheeseen liittyvän artikkelin, jonka hän toivoo minun lukevan ennen kurssille tuloa. Annan puhelimen kautta sähköpostiohjelmalle käskyn tulostaa artikkeli työpaikan kirjoittimelle, niin muistan varmasti ottaa sen mukaan kurssille lähtiessäni. Harkitsen tuttavani kanssa uuden yrityksen perustamista, ja hän on avuliaana henkilönä hoitanut kaikki tarvittavat yhteydet valtion ja kuntien virastoihin. Tarvittavat asiakirjat on koottu ja täytetty, puuttuu vain hyväksyntäni niihin. Kuittaan sähköisesti hyväksyväni asiat ja koko paketti lähtee viranomaisille jatkokäsittelyyn. Yrityksemme tuotteen ensimmäinen versio on valmis ja tuttavani ilmoittaa lähettäneensä tuotteemme minulle postitse tutustuttavaksi.