ORDER-PROJEKTIN ULKOINEN ARVIOINTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ORDER-PROJEKTIN ULKOINEN ARVIOINTI"

Transkriptio

1 2012 Keimo Sillanpää, Tommi Ålander, Sirpa Korhonen & Jouni Ponnikas ORDER-PROJEKTIN ULKOINEN ARVIOINTI TK-Eval Arviointiraportti

2 2

3 SISÄLTÖ 1 ORDER-PROJEKTI ARVIOINTITEHTÄVÄ Arvioinnin tavoite Arvioinnin viitekehys ja keskeiset menetelmät Toimintaympäristö Arvioinnin tietopohja ARVIOINNIN TULOKSET ORDER-projektin toteutusprosessi ja sisältö Projektin onnistuminen ja jatkotoimet Johtopäätökset ja suositukset LÄHTEET

4 1 ORDER-PROJEKTI ORDER on Kainuun Etu Oy:n toteuttama ESR-projekti, jonka yleisenä tavoitteena on kainuulaisten pk-yritysten henkilöstön kokonaisvaltainen ja pitkäjänteinen kehittäminen vastaamaan kiristyvää kilpailua niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Tavoite on suunniteltu saavutettavan koordinoimalla yritysten koulutustarpeita vastaavaa lyhytkestoista koulutusta joko olemassa olevasta koulutustarjonnasta (oppilaitokset), suunnittelemalla yrityskohtaisiin tarpeisiin liittyvää lyhytkestoista erityiskoulutusta (koulutussuunnittelu) ja asiantuntijapalveluita sekä koordinoimalla valmiiksi tuotteistettuja asiantuntijapalveluita (ELY-keskus) pk-yrityksille. Projekti on keskittynyt lyhyiden enintään 10 päivää kestävien täsmäkoulutusten järjestämiseen. ORDER-projektissa (toteutusaika ) on järjestetty yrityksille koulutusta neljässä eri tasossa: toimialan tarve, yritysverkostojen tarve, yrityksen tarve ja yksilön tarve. Projekti on suuntautunut seuraaville toimialoille: 1) ICT ja elektroniikka 2) Metalliala 3) Palveluala (b-to-b/yrityspalvelut) 4) Matkailu- ja elämystuotantoala 5) Metsä- ja puutuoteala 6) Kivi- ja kaivannaisala 7) Hoiva-ala. Koulutuksia on järjestetty yritysten tarpeiden mukaan mm. seuraaviin aihepiireihin liittyen: henkilöstövalmennus, markkinointikoulutukset, projektiosaamisen koulutukset, tietotekniikan hyödyntäminen viestinnässä, laki- ja rahoitusosaaminen sekä verkostoosaaminen. Kohderyhmänä ovat olleet pk-yrittäjät ja pk-yritysten henkilöstö. Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Kainuun ammattiopisto/aikuisopisto ovat toimineet projektissa osatoteuttajina osallistumalla yritysten kehitystarpeiden kartoittamiseen, valmennusten ja koulutusten suunnitteluun ja toteutukseen sekä toimijaverkoston kehittämiseen. ORDER-projektille on asetettu seuraavat määrälliset mittarit: osallistuvia yrityksiä 75, joissa työskentelee noin 1000 henkilöä, koulutuksiin osallistuu noin 70 % henkilöstöstä eli noin 700 henkilöä ja koulutuspäiviä järjestetään 4190 henkilötyöpäivää. ORDER on osa Protek-kehittämisohjelmaa, eli työ- ja elinkeinoministeriön koordinoimaa kehittämisohjelmaa: Osaamisella ja työelämän laadun kehittämisellä parempaan muutoksenhallintaan. Kehittämisohjelma kuuluu Manner-Suomen ESRohjelman valtakunnalliseen osioon, toimintalinjaan 1: työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen. Osaamisen kehittämisessä päävälineenä on työvoimapoliittinen yhteishankintakoulutus, erityisesti nk. TäsmäKoulutus. Kehittämisohjelmassa painotetaan myös verkostomaista toimintaa pk-yritysten kesken, erilaisten verkostoyhteistyön muotojen kokeilua sekä alueellisten ja teema-, tai toimialakohtaisten verkostojen aikaansaamista. Keskeistä kehittämisohjelmassa on myös pk-yritysten palveluohjaus siten, että yritykset voivat kehittämisessä hyödyntää erilaisia rahoitus- ja kehittämisinstrumentteja (esimerkiksi ELY-keskusten tuotteistetut asiantuntijapalvelut, oppisopimuskoulutus, muu kehittämisrahoitus jne.). 4

5 2 ARVIOINTITEHTÄVÄ 2.1 Arvioinnin tavoite Tarjouspyynnön mukaisesti ORDER-projektin ulkoisen arvioinnin tavoitteena on arvioida projektin järjestämien koulutusten vaikuttavuutta projektisuunnitelmissa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseen. Prosessiarvioinnilla vaikutetaan toiminnan suuntaamiseen tulevissa projektisuunnitteluissa. Tarjouspyynnössä ORDER-projektin ulkoisen arvioinnin toteutus toivottiin esitettävän positioittain seuraavasti: Pos 1. Projektiyritysten palaute ORDER-projektin järjestämistä koulutuksista koko projektin ajalta (kokonaisuutena, ei yksittäisiä koulutuksia) sekä arvio, kuinka ORDERprojekti ja järjestetyt koulutukset ovat vaikuttaneet yrityksen toimintaan. Projektissa on mukana kaikkiaan 80 eri yritystä Kainuusta. Pos 2. Yhteistyö- ja projektikumppaneiden mielipide projektin vaikuttavuudesta, yhteistyöstä projektin kanssa sekä toimintamallista. Yhteistyökumppaneina ovat toimineet Kajaanin ammattikorkeakoulu, Kainuun ammattiopisto, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA sekä Kainuun ELY-keskus. Pos 3. ORDER-projektin ohjausryhmän mielipide projektin vaikuttavuudesta, tuloksista sekä toimintamallista. Projektin ohjausryhmään kuuluu kaikkiaan 13 eri henkilöä. 2.2 Arvioinnin viitekehys ja keskeiset menetelmät TK-Eval käyttää arvioinnissa samanaikaisesti asiakirja-analyysiä, kyselyjä ja tarkentavia henkilökohtaisia haastatteluja. Näin saamme monipuolisen kuvan arvioinnin kohteesta. Yhdistelemällä näkökulmia ja aineistoja saamme materiaalin, jossa erilaiset tiedot rakentavasti tukevat toisiaan. Eri toimijoilta saatu ja eri tiedonkeruumenetelmiä hyödyntäen kerätty tieto mahdollistaa kokonaisvaltaisen arviointikohteen tarkastelun. Arvioinnin kohteena oleva projekti on arviointivaiheessa elinkaarensa loppupäässä. Kyseessä on näin ollen projektin loppuarviointi, joka suoritetaan projektin loppuvaiheessa. Loppuarvioinnissa on usein tuloksiin ja vaikutuksiin keskittyvä sekä toiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta analysoiva summatiivinen näkökulma, jota kutsutaan tulos- ja/tai vaikuttavuusarvioinniksi. Syitä tavoitteiden saavuttamiseen ja saavuttamattomuuteen ei kuitenkaan voida ymmärtää, ellei arvioida prosesseja, toimeenpanoa, jonka kautta tulokset ja vaikutukset ovat syntyneet. Arvioinnin kohteina voivat summatiivisessa arvioinnissa toki olla pelkästään saavutetut tulokset ja vaikutukset, joita arvioinnissa mitataan erityisillä tulos- ja vaikutusindikaattoreilla. Tällöin saadaan kuva siitä, mitä tuloksia ja vaikutuksia on saavutettu sekä siitä, miten hyvin tavoitteeksi asetettuja tuloksia ja vaikutuksia on saavutettu. Tulosten mittaaminen ei kuitenkaan kerro mitään siitä, miksi mainitun kaltaisiin tuloksiin ja vaikutuksiin on päästy tai miksi tulokset ja vaikutukset ovat jääneet joiltakin osin saavuttamatta. Vastauksia näihin miksi-kysymyksiin saadaan ainoastaan prosesseja analysoimalla, eli tekemällä prosessiarviointia. Jos arvioinnissa 5

6 pitäydytään saavutettujen tulosten ja vaikutusten analysointiin ilman tulosten taustalla olevien syntyprosessien analysointia, jäädään toiminnan analysoinnissa pinnalliselle kuvauksen tasolle eikä edistetä tyydyttävästi syiden ymmärtämistä ja kollektiivista oppimista. Kollektiivisen oppimisen tukemisen tulisi olla aina arvioinnin tavoitteena. Arvioinnin tulisi antaa palautetta päättyneen tai päättymässä olevan toiminnan tuloksellisuudesta, vaikuttavuudesta, hyödystä ja kestävyydestä. Ulkoisessa arvioinnissa sovelletaan moninäkökulmaista ja moniaineistoista lähestymistapaa (kuva 1). Tätä näkökulmaa kutsutaan usein myös triangulaatioksi. Se tarkoittaa, että aineistojen ja tiedonkeruun, analyysin ja metodologian sekä kohderyhmien suhteen pyritään käyttämään useita eri menetelmiä ja arviointikysymyksiä pyritään tarkastelemaan useiden eri osallisten näkökulmasta. Rinnakkaisten menetelmien ja aineistojen käyttäminen parantaa arvioinnin luotettavuutta, kun sama johtopäätös voidaan saavuttaa useilla eri lähestymistavoilla. Joissakin tapauksissa tämä voi tarkoittaa sitä, että kohdetta eri näkökulmasta havainnoivat voivat arvottaa sitä ristiriitaisesti. Tässä arvioinnissa monitahoisuus tarkoittaa myös sitä, että tiedonhankinnassa otetaan huomioon projektin toteuttajien, projektiyritysten, yhteistyö- ja projektikumppaneiden ja muiden sidosryhmien (kuten ohjausryhmä) näkökulmat. Kuva 1. Triangulaatio arviointinäkökulmana. Arvioinnissa otetaan lisäksi huomioon seuraavat näkökulmat: projektin hallinnointi ja ohjaus; toteuttajat ja toteutus; tuloksellisuus ja hyöty (kuva 2). Kohderyhmien ja hyödyn näkökulma nousevat tässä arvioinnissa erityisesti esille, sillä kohderyhmät ovat keskeisessä roolissa tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden havainnoinnissa. 6

7 Kuva 2. Arvioinnin ulottuvuuksia Keskeinen noudatettava periaate TK-Evalin arvioinneissa on looginen viitekehys. Looginen viitekehys on käytännössä nähtävä poliittisten tukitoimien ja koko kehittämistoiminnan logiikkana. Keskeisintä tässä logiikassa on sen selvittäminen, onko hankkeissa tehty oikeita asioita eli miten toteutetut toimet vastaavat kehittämistarpeita ja miten aikaansaadut vaikutukset ratkaisevat kehittämistarpeita. Tässä arvioinnissa on erityisen tärkeää nähdä yleinen looginen viitekehys taustalla: se antaa hyvän pohjan huomioida toimintaan liittyvät erilaiset näkökulmat. Arvioinnin viitekehyksessä noudatetaan projektitoiminnan logiikkaa, jonka lähtökohtana ovat kehittämistarpeet ja lopputuloksena tulisi olla kehittämistarpeisiin vastaavat vaikutukset. Kaikissa ohjelmasyklin vaiheissa voidaan kuitenkin tehdä virhearviointeja, jotka voivat suunnata toimintaa poispäin todellisten kehittämistarpeiden ratkaisemisesta. Tässä arvioinnissa evaluoidaan, miten oikeaan osuneita projektisyklin eri vaiheissa tehdyt toimet ovat (kuva 3). Kuva 3. Arvioinnin viitekehys ja kohteet. 7

8 2.3 Toimintaympäristö Hanke suhteessa ESR-ohjelmaan ja Itä-Suomen suuralueosioon ORDER-projekti kuuluu Manner-Suomen ESR-ohjelman Itä-Suomen suuralueosioon, toimintalinjaan 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen. Toimintalinjan 1 tavoitteena on kehittää työorganisaatioiden, erityisesti pk-yritysten, valmiuksia ennakoida ja hallita globalisaation, teknologisen kehityksen ja työvoiman ikääntymisen aiheuttamaa rakennemuutosta sekä reagoida muutostilanteisiin. Tavoitteena on turvata työvoiman työssä pysyminen ja työvoiman saatavuus myös muutostilanteissa. Muutosten hallitsemiseksi ja ennakoimiseksi kehitetään työorganisaatioiden toimivuutta ja laatua, osaamista, työhyvinvointia ja työssä jaksamista sekä innovatiivisuutta. Lisäksi parannetaan pk-yritysten kasvupotentiaalia ja kansainvälistymisvalmiuksia sekä tuetaan uuden yrittäjyyden ja yritystoiminnan syntymistä. Henkilöstön ja työorganisaation toimivuuden ja laadun kehittämisestä pyritään saamaan pysyvä toimintatapa pk-yrityksissä. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena/vaikutuksena on tuottavuuden paraneminen laadullisesti kestävällä tavalla sekä työllisyyden, kasvun ja kilpailukyvyn paraneminen. ESR-toimia kohdennetaan erityisesti sellaisille toimialoille ja henkilöryhmille, joilla toimintaympäristön ja rakennemuutoksen aiheuttama kehittämis- ja muutostarve on suurin. Lisäksi edistetään yhdenvertaisuutta ja sukupuolten välistä tasa-arvoa työelämässä. (rakennerahastot.fi) Hanke suhteessa Kainuun maakuntaohjelmaan ja sen kärkialoihin Kainuun maakuntaohjelmaan on valittu kolme elinkeinojen kehittämisen kärkialaa maakunnan luontaisten vahvuuksien ja tulevaisuuden odotusten perusteella: ICT ja elektroniikka, matkailu sekä luonnonvarat. Ohjelmassa kehittämispanoksia kohdennetaan erityisesti näiden alojen kasvuyrityksiin vahvistamalla niiden koulutusta sekä tutkimus-, kehittämis- ja palvelutoimintaa ja toimintaympäristöä. (Kainuun maakuntaohjelma ) Maakunnan kärkialat sisältyvät ORDER-projektin toimialoihin. Maakuntaohjelmaa toteuttavia toimintalinjoja on viisi: TL1 Osaaminen ja Koulutus, TL2 Elinkeinot, yrittäjyys ja työllisyys, TL3 Maaseutu, TL4 Hyvinvointi ja TL5 Toimintaympäristö. ORDER-projekti kuuluu sisällöllisesti lähinnä toimintalinjalle kaksi, mutta myös toimintalinjalle yksi. Kainuun aluetalouden näkymiä Kainuussa asui vuoden 2011 lopussa henkilöä. Vuoden aikana väestö väheni 793 henkilöllä. Tilastokeskuksen vuoden 2009 väestöennusteen mukaan Kainuun väkiluku pienenee vuoteen 2020 mennessä henkeen ja vuoteen 2030 menneessä henkeen. Vuonna 2010 Kainuussa oli yritysten toimipaikkaa, joissa työskenteli henkilöä. Vuoden 2011 lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 13,4 prosenttia ja heitä oli henkilöä. Kainuussa lähiajan suhdannenäkymät ovat jonkin verran aiempaa positiivisemmat ja luottamus talouden hyvään kehitykseen on vahvistunut. Yritysten tulevaisuuden näkymät ovat valoisammat kuin Suomessa keskimäärin. Kainuussa vallitsee historiallisen hyvä työllisyys. Työllisyysaste on 8

9 kohonnut ja työttömyys painunut alas. Myös jatkossa työttömyyden odotetaan painuvan yhä alemmaksi, kun työikäinen väestö vähenee ja työvoimaa poistuu yhä enemmän eläkkeelle. (TEM&ELY-keskukset 2012, Tilastokeskus 2012.) Kainuun runsaat luonnonvarat ovat selkeä vahvuustekijä. Luonnonvarat lukeutuvat elinkeinojen kehittämisen kärkialoihin, jolloin panostetaan metsävarojen hyödyntämiseen ja jatkojalostamiseen, uusiutuvaan energiaan, kaivosteollisuuteen ja lähiruoan käyttöön. Puuraaka-aineen hyvää laatua pidetään myös alueen vahvuutena. Lisäksi matkailu on Kainuulle tärkeä kärkiala. Uusia nousevia aloja ovat korkeaan osaamiseen pohjautuvat mittaustekniikka ja peliala. Työpaikkojen suhteen lähivuosien kasvuodotukset kohdistuvat maakunnassa kaivosteollisuuteen ja Kajaaniin rakennettaviin konesalipalveluihin. Kainuun prikaatin aseman uskotaan vahvistuvan Puolustusvoimien leikkauksissa ja uudelleenjärjestelyissä. (TEM&ELY-keskukset 2012.) Väestön väheneminen on ollut Kainuun ongelma jo pitkään. Työikäisen väestön hupeneminen koetaan ongelmalliseksi varsinkin Kehys-Kainuun seutukunnassa. Vaikka väestön väheneminen ja ikääntyminen vähentää työttömyyttä, samalla se lisää entistä enemmän osaavan työvoiman rekrytointivaikeuksia. Muutamilla toimialoilla ja useissa ammateissa ollaan siirtymässä jo kohti työvoimapulaa. Kainuun elinkeinoelämä on hyvässä vaiheessa, kun keskeisten yritysten näkymät ovat vahvoja. Uuden työvoiman kysyntä on vilkastumassa erityisesti palveluissa, joissa näkymät ovat valoisat. Palvelusektori on varmin työllistäjä Kainuussa. (TEM&ELY-keskukset 2012.) Kaivosteollisuuden merkitystä Kainuun aluetaloudelle pidetään suurena ja kasvavana. Talvivaaran kaivoksella työskentelee lähes 600 henkilöä. Metalliteollisuudessa uskoa tulevaisuuteen luovat Transtech Oy:n saamat mittavat junanvaunu- ja raitiovaunutilaukset. Muu metalliteollisuus pohjautuu pitkälti alihankintaan ja tilausten saanti perustuu tiukkaan kilpailutukseen. CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy on perustamassa palvelinkeskusta Kajaaniin entisen paperitehtaan tiloihin. Kainuun ICTalan yritykset suhtautuvat luottavaisesti tulevaisuuteen. Toimialan suhdannenäkymät ovat edelleen varsin hyvät ja myös yrityksistä itsestään löytyy kasvuhalukkuutta. (TEM&ELY-keskukset 2012.) Kaupan ala on investoinut runsaasti viime vuosina. Palvelu- ja yhteyskeskustoiminta on luonut Kainuuseen uutta työtä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden merkitys kasvaa voimakkaasti väestön ikääntyessä. Rakentamisessa näkymät ovat toistaiseksi vaisut, mutta tilanteen uskotaan paranevan lähiaikoina. Muun muassa Sotkamon ja Hyrynsalmen matkailukeskuksissa on uusia rakennuskohteita suunnitelmissa. Matkailu on ollut Kainuulle tärkeä elinkeino jo kauan. Myös matkailuala suhtautuu tulevaisuuteen valoisammin. Kainuussa matkailun asiakkaista suurin osa on kotimaan matkailijoita ja haasteena on kansainvälisille markkinoille suuntautuminen. (TEM&ELY-keskukset 2012.) Alkutuotannossa rakennemuutos jatkuu. Tilamäärien arvioidaan vähenevän 3-5 prosentin vuosivauhdilla maidon- ja lihantuotannossa. Samalla tilakoko kasvaa. Tuotannon lisäys on ollut voimakkainta maakunnan länsiosissa, Vaalassa ja Puolangalla. Myös kainuulainen luomutuotanto on valtakunnallisesti verrattuna vireää. Alkutuotannon kehityksen uskotaan jatkuvan nykyisellään. (TEM&ELY-keskukset 2012.) 9

10 Työttömyys on vähentynyt Kainuussa nopeasti. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2011 Kainuun työttömyysaste painui 8,3 prosenttiin. Ennusteiden mukaan työttömyys vähenee edelleen lähivuosina. Työttömyys vähenee, koska väestön ikärakenne muuttuu, eläköityminen lisääntyy ja nuoret ikäluokat pienenevät. Lähes puolet työttömistä on yli 50-vuotiaita. Uutta työvoimaa tarvittaisiin erityisesti korvaamaan eläkepoistumaa. Eniten työvoimaa tarvitaan terveydenhuollossa ja sosiaalialalla sekä palveluissa ja kaupallisessa työssä. Samanaikaisesti työvoimapula vaivaa yhä useampaa ammattiryhmää. Haasteena on, että rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus työvoimaa hankkineista toimipaikoista kasvaa. Tulevaisuuden huolenaiheina Kainuussa pidetään aluehallinnon ja korkea-asteen uudistamisen mahdollisia leikkauksia sekä valtiosektorin työpaikkoihin kohdistuvia vähennyspaineita ja -uhkia. (TEM&ELY-keskukset 2012.) 2.4 Arvioinnin tietopohja Dokumentoitu aineisto muodostui arvioinnissa ORDER-projektin seurantamateriaalista, projektin nettisivuille tuotetusta aineistosta sekä toimintaympäristöön liittyvästä lähdemateriaalista. Arvioinnissa ja sen tiedonhankinnassa käytettiin näitä aineistoja ja tehtiin niistä yksinkertaisia tilastollisia analyysejä. Pääpaino oli kuitenkin laadullisissa kysymyksissä. Oma aineistonkeruu toteutettiin internet-kyselyllä projektin asiakasyritysten edustajille sekä puhelimitse tehdyillä haastatteluilla projektin kumppaniorganisaatioiden edustajille ja ohjausryhmän jäsenille. Internetkysely projektin asiakkaille tehtiin toukokuussa 2012, haastattelut ajoittuivat elokuulle Seuraavaan taulukkoon on koottu arvioinnin tiedonhankinnasta numeerista tietoa. Taulukko 1. Arvioinnin tiedonhankinta. Tiedonhankintamenetelmä Tavoiteltuja Vastanneita Vastausprosentti Kysely projektin asiakkaille Haastattelut ohjausryhmälle ja kumppaniorganisaatioiden edustajille Yhteensä Kokonaisuudessaan arvioinnissa toteutettu tiedonhankinta on kohdistunut yhteensä 81 henkilöön, joista 46 prosenttia on tuonut ilmi näkemyksensä projektin toiminnasta arvioitsijalle. Kyselyjen kautta on tavoitettu 26 henkilöä ja haastatteluilla 11 henkilöä 1. Tämä yhdessä ORDER-hankkeesta käytettävissä olleen muun materiaalin kanssa muodostaa arvioinnin näkökulmasta kattavan aineiston. Yrityskyselyyn osallistuneista yrityksistä kolmasosa edusti ICT- ja elektroniikka-alaa ja vajaa viidennes palvelualaa (kuva 4). Metallialan yritysten osuus oli 8 prosenttia. Muun toimialan yrityksiä oli mukana 27 prosenttia ja ne toimivat mm. päivähoidon ja yksityisten palvelujen alalla. 1 Mukana haastattelujen toteumaluvussa ovat myös sellaiset tapaukset, joissa aikataulusyistä johtuen haastatteluvastaukset saatiin sähköpostitse tai suoraan internetlomakkeelle täytettynä. 10

11 Kuva 4. Kyselyyn osallistuneiden yritysten päätoimiala. Yrityskysely (n=26). Henkilöstömääränsä ilmoittaneista yrityksistä 81 prosenttia oli alle 20 henkeä työllistäviä (kuva 5). Mukana oli vain muutama henkilöstöltään suurempi yritys. Kuva 5. Kyselyyn osallistuneiden yritysten henkilöstömäärä yrittäjä mukaan lukien. Yrityskysely (n=23). Seuraavassa kuviossa esitetään ohjausryhmälle ja projektin yhteistyötahoille tehdyissä haastatteluissa vastanneiden oma arvio siitä, kuinka hyvin he tuntevat ORDER-projektin toiminnan. Vastausten perusteella voidaan todeta, että haastatteluihin tavoitetut henkilöt tuntevat projektin keskimäärin hyvin erittäin hyvin hyvin jossain määrin en ollenkaan 60 Kuva 6. Kuinka hyvin tunnet ORDER-projektin toiminnan? Haastattelut ohjausryhmän ja yhteistyötahojen edustajille (n=10). 11

12 Haastateltavilta kysyttiin, mikä on saanut heidät mukaan projektin toimintaan. Useimmat olivat tulleet mukaan joko työtehtäviensä kautta, organisaationsa edustajina tai oman osaamisensa, substanssialueensa kautta. Osa vastaajista edusti yrityksiä ja osa koulutus- tai muita organisaatioita. Muutamat vastaajista olivat olleet mukana jo hankkeen suunnitteluvaiheessa ja jatkoivat sitten asiantuntijan ominaisuudessa ohjausryhmässä tai muuten hankkeen toiminnassa. Osa vastaajista toimi myös hankkeen aktivaattoriryhmässä tai osallistui muuten hankkeen toteutukseen yhteistyökumppanin ominaisuudessa. Haastatteluista kävi ilmi, että hyvät kokemukset aikaisemmasta yhteistyöstä Kainuun Edun, koulutusorganisaatioiden ja yritysten kanssa olivat motivoineet osallistumaan hankkeen toimintaan. Motivoivana tekijänä oli myös halu verkostoitua sekä halu kehittää omaa työympäristöä, itseä ja yritysyhteistyötä. 12

13 3 ARVIOINNIN TULOKSET 3.1 ORDER-projektin toteutusprosessi ja sisältö Projektin toteutuksen ja sisällön arvioinnissa kiinnitetään huomiota seikkoihin, joilla on vaikutusta projektin mahdollisimman hyvään toteutukseen. Selvitettäviä asioita tässä arviointikysymyksessä ovat projektin toteutusprosessien onnistuminen ja erilaisten toimintojen ja toimintatapojen osuvuus. Keskeisellä sijalla on yhteistyön sujuvuuden arvioiminen. Asiakasnäkökulma Suurin osa yrityskyselyyn vastanneista piti ORDER-projektilta saamiaan palveluja erittäin hyvin tai melko hyvin onnistuneina (kuva 7). Koko koulutusprosessin sujuminen, projektin tekemä kouluttajan valinta sekä palautteen kerääminen koettiin erityisen onnistuneiksi. Myös henkilökohtaiset kontaktit ja projektin tiedottaminen saivat runsaasti positiivista palautetta. Avun koulutussuunnitteluun lähes puolet yrityksistä ja koulutustarpeiden kartoittamisen yrityksessä runsas kolmannes koki jonkin verran epäonnistuneeksi. Koulutusprosessin sujuvuus kokonaisuudessaan Palautteen kerääminen Projektin tekemä kouluttajan valinta Apu koulutussuunnitteluun Yritykseni koulutustarpeisiin vastaavan ratkaisun löytäminen ja sen käynnistäminen Koulutustarpeiden kartoittaminen yrityksessäni Yhteydenpito ja henkilökohtaiset kontaktit Projektin toteuttama tiedottaminen ja markkinointi koulutustoimenpiteiden mahdollisuudesta % 20% 40% 60% 80% 100% en osaa sanoa/emme ole käyttäneet tällaista palvelua jonkin verran epäonnistunut erittäin hyvin onnistunut täysin epäonnistunut melko hyvin onnistunut Kuva 7. Miten tyytyväinen olet ORDER-projektilta saamiisi palveluihin? Yrityskysely (n=26). 13

14 Yritysten oli mahdollista antaa sanallista palautetta ORDER-projektilta saaduista palveluista. Hyvinä asioina monet palautteen antajat toivat esiin sen, että kokonaisuus oli toiminut hyvin ja koulutukset olivat onnistuneita. Myös kouluttajien valintaa pidettiin onnistuneena. Projektin tiedottaminen oli sujunut mallikkaasti, henkilökunta oli hyvin tavoitettavissa ja myös projektista oli oltu hyvin yhteydessä asiakkaisiin. Toteutetuista kursseista tuli tieto hyvin yrityksiin ja niihin oli helppo osallistua. Projektista oli käyty tutustumassa yrityksiin ja koulutustarpeet oli saatu räätälöityä: Kun koulutuksia itse esitti, järjestettiin koulutukset erinomaisesti. Projekti oli myös kerännyt aktiivisesti palautetta osallistujilta. Monet yrityksistä kokivatkin, että heitä oli kuultu ja heidän toiveisiinsa oli vastattu. Eräässä palautteessa kiiteltiin erikseen projektin alkuperäistä projektipäällikköä. Vastaajat antoivat myös kielteistä palautetta projektista. Useimmissa niistä yritys ei ollut saanut sitä, mitä oli hakenut: Joko yrityksen omat ehdotukset eivät olleet menneet lävitse tai niihin koulutuksiin, joihin yrityksestä oli ilmoittauduttu, ei saatu tarpeeksi osallistujia, jolloin koulutus oli jäänyt toteutumatta. Sopivia koulutuksia ei ollut tarjolla kaikille yrityksille. Erottautumista yleisestä koulutustarjonnasta pidetään vaikeana ja palautteessa todettiin, ettei sähköposti yksistään riitä koulutuksen markkinointiin. Eräs yritys kritisoi sitä, että kouluttaja oli valittu konsultoimatta kyseistä yritystä, mistä oli jäänyt huono maku suuhun. Muutamat vastaajat pitivät koulutuskalenteria vaikeaselkoisena, raportointia byrokraattisena ja koulutusten jälkeistä tiedottamista puutteellisena. Palautteen kerääminen sähköpostitse oli koettu hankalaksi erään yrityksen henkilökunnan keskuudessa. Nettilomake olisi heidän mielestään ollut parempi vaihtoehto. Yrityksiltä kysyttiin, oliko yhteistyössä projektin kanssa tullut ilmi kehittämistarpeita ja millaisia ne olivat. Noin joka neljäs yritys antoi palautetta. Muutamissa niistä todettiin, että koulutustarpeiden kartoittamiseen yrityksissä kannattaisi kiinnittää enemmän huomiota. Yrityksiä voisi esimerkiksi kutsua toimialoittain yhteiseen neuvonpitoon koulutustarpeiden selvittämiseksi. Kaikkia yritysten ehdottamia koulutuksia ei saatu järjestymään. Palautteen mukaan hanke olisi voinut panostaa enemmän yrityskohtaiseen koulutussuunnitteluun ja henkilökohtaisiin kontakteihin sekä koulutuksista viestintään. Lisäksi todettiin, että Osallistuvilta yrityksiltä olisi hyvä pyytää tai edellyttää hankkeen ajalle koulutussuunnitelma, joka nivoisi koulutukset paremmin yritysten strategioihin, sitouttaisi hankkeeseen paremmin ja näin koulutuksiin sitoudutaan paremmin ja hankkeen koulutusten vaikuttavuus syvenee. Edelleen kommenteissa puututtiin koulutukseen ilmoittautuneiden poissaoloihin, toivottiin markkinoinnin tehostamista sekä uutiskirjeiden nykyaikaistamista. Yleensäkin palautteissa kannustettiin projekteja pyrkimään lähemmäksi yrityksiä. ORDER-projektin tarjoamista, yritysten koulutuspalveluja kuvaavista väittämistä suurin osa yrityskyselyn vastaajista oli täysin tai jonkin verran samaa mieltä (kuva 8). Projektiin oli ollut helppo tulla mukaan ja projektin koettiin tuottavan yritysten kehittämiseen merkittävää hyötyä. Lisäksi projektin hallintoa ja tukipalveluja pidettiin korkeatasoisina ja ammattitaitoisina, minkä ohella projektin tarjoamien palvelujen koettiin olleen yrityslähtöisiä. Usein projektien tiedottamisessa todetaan olevan parantamisen varaa, mutta kyseisessä aineistossa 74 prosenttia vastaajista piti palveluista tiedottamista riittävänä. 14

15 Projektin ja yritykseni välinen yhteistyö on toimivaa Yritykselleni soveltuu hyvin ryhmäkohtaiset (osallistujia useista yrityksistä) koulutukset Projektin hallinto, tukipalvelut (projektin johto) on korkeatasoista/ammattitaitoista Projektin koulutuspalvelujen tarjonta (kouluttajat) on korkeatasoista/ammattitaitoista Projektin palveluista tiedottaminen on ollut riittävää Projektiin on helppo tulla mukaan (ilmoittautuminen koulutuksiin ym.) Projektin koulutuspalvelutarjonta on monipuolista ja tarpeellista Projektin tarjoamat palvelut ovat yrityslähtöisiä ORDER-projekti tuottaa yritysten kehittämiseen merkittävää hyötyä % 20% 40% 60% 80% 100% en osaa sanoa täysin eri mieltä jonkin verran eri mieltä jonkin verran samaa mieltä täysin samaa mieltä Kuva 8. Miten seuraavat väittämät kuvaavat mielestäsi ORDER-projektin tarjoamia yritysten koulutuspalveluja? Yrityskysely (n=22 23). Muutama vastaaja jätti sanallista palautetta yritysten koulutuspalveluista. Siinä todettiin mm. että spesiaalialalla tarvittaisiin omanlaistaan koulutusta, kun taas ryhmämuotoiset koulutukset soveltuvat atk:hon ja kieliin sekä johtamiskoulutukseen. Projektin johdon vaihtumisen koettiin hieman hidastaneen asioiden etenemistä. Lisäksi painotettiin, että aktiivisuutta yhteistyössä voi aina lisätä. Yrityskyselyssä tiedusteltiin, onko yhteistyössä kouluttajan/kouluttajien kanssa tullut ilmi kehittämistarpeita ja millaisia ne ovat. Vain muutama henkilö otti kantaa asiaan ja kaikki heistä totesivat, ettei tarpeita ollut tullut esille, ei ainakaan selkeitä kehittämistarpeita. Ohjausryhmän ja yhteistyökumppaneiden näkemys Order-projektiin liittyvistä väittämistä lähes kaikki ohjausryhmää ja yhteistyötahoja edustavat haastateltavat olivat täysin tai jokseenkin samaa mieltä (kuva 9). Hankehenkilöstön vastuuttaminen eri tehtäviin, toiminnan seuranta ja dokumentointi sekä toteuttajatiimin toiminta koettiin erityisen onnistuneiksi, sillä yli puolet vastaajista 15

16 oli täysin samaa mieltä väittämien kanssa. Eri osapuolten sitoutumista toimintaan ja työskentelyn tehokkuutta pidettiin myös varsin hyvänä. Kuva 9. Mitä mieltä olet seuraavista Order-projektiin liittyvistä väittämistä? Haastattelut ohjausryhmän ja yhteistyötahojen edustajille (n=11). Haastateltavat antoivat myös sanallista palautetta ORDER-projektiin liittyvistä väittämistä. Toteuttajatiimin toimintaan useimmat vastaajat olivat varsin tyytyväisiä, mutta projektipäällikköjen vaihtumisen koettiin hidastaneen projektin toimintaa jonkin verran. Lisäksi todettiin avainhenkilöiden vaihtumisen vievän mukanaan kontaktiverkostoa ja hiljaista tietoa. Kokonaisuutena palautteesta kävi ilmi, että asiat oli saatu sujumaan varsin jouhevasti vaihdoksista huolimatta. Hankehenkilöstön vastuuttamisen eri tehtäviin koettiin sujuneen onnistuneesti. Palautteessa kuitenkin todettiin, että uutta hanketta suunniteltaessa pitää ottaa paremmin huomioon se, että vaikka henkilöt ovat eri organisaatioista, toiminnan tulee olla enemmän projektiluonteista. Nyt asiantuntijoiden rooli oli ollut vähän irrallinen. Projektirakenteen tulisi olla jämäkämpi, toiminnan pitäisi olla selkeämpää ja tehtävän yhteistyön tiiviimpää. Aktivaattoreiden tulisi raportoida projektipäällikölle. Eri osapuolten sitoutumisesta toimintaan todettiin palautteessa mm. että osatoteuttajien rooli olisi voinut olla vahvempi, esimerkiksi KAO ja AMK olisivat voineet osallistua koulutussuunnitteluun enemmän. Ne ovat toimineet hyvin aktivaattorin roolissa, mutta työ olisi voinut olla kattavampaa aktivointivaiheessa: Hankkeen päätoteuttaja olisi siten ehkä voinut piiskata enemmän osatoteuttajia. Kommenttien mukaan alkuperäinen tarkoitus oli, että oppilaitokset olisivat toteuttaneet projektin koulutuksia omasta organisaatiostaan käsin, sitä varten oli aika paljon varattu rahoitusta. AMK:n osalta se on ollut kohtalaista, mutta KAO:n suunnalta omien koulutusten tarjonta on ollut lähes olematonta. Käytännössä koulutukset toteutettiin hyvin paljon ostopalveluina muualta kuin kyseisiltä oppilaitoksilta. Muutamien vastaajien mukaan kaikki ohjausryhmän jäsenet eivät olleet sitoutuneita projektin toimintaan. Erään haastateltavan palautteessa viitattiin yritysten sitoutumiseen koulutuksiin: yrityspuolella fokus on liiketoiminnassa ja kun tulee tilauksia, niin ne menevät koulutustoiminnan edelle, tämä on ihan luonnollista ja pitää hyväksyä. 16

17 Projektin toiminnan seurannan ja dokumentoinnin koettiin olleen hyvin hallinnassa: Projektinhallintaa on täällä kauan tehty ja se sujuu mallikkaasti. Projektin hallinnoijalla kerrottiin olevan käytössään tietokanta, joka on raskaskäyttöinen ja aikaa vievä. Palautteessa todettiinkin, että jo hankkeen alussa olisi voitu enemmän miettiä dokumentointia, jolloin toteutuksessa olisi päässyt vähemmällä. Projektin työskentelyä pidettiin tehokkaana. Hieman tehokkuutta todettiin verottavan sen, että pitkäjänteinen suunnitelmallisuus oli puuttunut projektista. Lisäksi kommenteissa todettiin, että markkinoinnissa olisi oltava pikkuisen hyökkäävämpi, että saisi synnytettyä tunteen, ettei tuosta voi olla poissakaan. Useimmista ORDER-projektin tarjoamista yritysten koulutuspalveluja kuvaavista väittämistä suurin osa haastateltavista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä (kuva 10). Täysin sama mieltä oltiin erityisesti väittämistä, jotka koskivat projektin palvelujen tarjonnan laatua sekä palvelujen yrityslähtöisyyttä. Vastaajien mielipiteitä jakoivat hieman koulutusta ja konsultointia kuvaavat väittämät. Osa haastateltavista oli jokseenkin eri mieltä väittämistä, joiden mukaan yritykset olivat saaneet riittävästi koulutusta tai konsultointia hankkeen kautta. Kuva 10. Miten seuraavat väittämät kuvaavat mielestäsi ORDER-projektin tarjoamia yritysten koulutuspalveluja? Haastattelut ohjausryhmän ja yhteistyötahojen edustajille (n=11). Haastateltavat kommentoivat ORDER-projektin tarjoamia yritysten koulutuspalveluita myös sanallisesti. Palautteen mukaan projekti oli tuottanut yritysten kehittämiseen merkittävää hyötyä. Toiminnassa todettiin olleen mukana lähes kaikki toimialat, mutta lopulta toiminta painottui ICT-puolelle. Yleiskoulutukset oli ollut hankalaa saada sopimaan laajalle yritysjoukolle. Loppuvaiheessa projektissa kerrottiin panostetun enemmän erityiskoulutuksiin, jotka olivat saattaneet olla jopa yrityskohtaisia. Projektin tarjoamien palvelujen koettiin olleen yrityslähtöisiä. Palautteen mukaan toiminnassa mentiin ehkä hieman liikaakin yrityslähtöisyyden suuntaan ja jäätiin odottamaan, mitä tarpeita sieltä nostetaan esille. Sen sijaan projektissa olisi voitu itse olla aktiivisempia seuraamalla markkinoita ja teknologian kehitystä sekä jopa ehdottaa jotain yrityksille. Tämä lähestymiskulma puuttui projektista. Kommenttien mukaan 17

18 pitäisi kuitenkin muistaa, ettei pk-yrityksillä ole rahkeita miettiä, mikä osaamisen kehittäminen niitä hyödyttäisi. Suurin osa yrityksistä oli saanut hankkeen kautta riittävästi koulutusta. Kommenteissa todettiin, että joitakin koulutuksia jouduttiin hylkäämään ja jotkut yritykset olivat todenneet, etteivät saaneet haluamaansa sisältöä projektissa. Mukana oli noin 80 yritystä, joten monenlaisia yrityksiä on mahtunut joukkoon. Yritysten itse pyytämiä koulutuksia oli peruttu hyvin vähän. Palautteesta kävi ilmi, että hankkeen edetessä äänekkäämmät yritykset ovat osanneet vaatia ja saaneet varmaan enemmän projektilta, mutta sitten hiljaisemmat yritykset ehkä ei. Joka tapauksessa yrityksille oli ollut tarjolla koulutuksia edullisesti. Palautteen mukaan hankkeen kautta konsultointia oli ollut 45 kpl ja 14 %, kun tavoitteena oli %. Projekti jää siis siltä osin tavoitteestaan. Kysyntä ja tarjonta eivät ole tässä kohdanneet. Haastatteluista ilmenee, etteivät yritykset eivät aina ole lähteneet mukaan vaikka tarjontaa olisi ollut ja toisaalta konsultointitarvetta oli tuotu aika vähän esiin: Konsultointia olisi varmaan enemmän mennyt, jos yritysten kanssa olisi päästy läheisempään ja luottamuksellisempaan kontaktiin. Instrumentti on hyvin herkkä siinä mielessä. Palautteen projektin palvelujen tarjonnasta kerrotaan olleen pääsääntöisesti positiivista. Henkilöstövaihdosten todettiin ehkä hieman vaikuttaneen projektin toimintaan, mutta enimmäkseen toteutus oli sujunut hyvin. Projektin ja yritysten välinen yhteistyö oli ollut pääosin toimivaa. Ohjausryhmästä kerrottiin, että yritysten toimintaa tunnetaan kohtuullisen hyvin, mutta eri projektipäälliköillä ja aktivaattoreilla on ollut erilaisia lähestymistapoja yrityksiin. Palautteessa todettiin, että koska yritykset ovat erilaisia, erikokoisia jne., niiden kyky käyttää tällaisia hankkeita hyväkseen oli hyvin heterogeeninen. Yritykset, joilla on aikaisempaa kokemusta hanketoiminnasta, osaavat yleensä hyödyntää hanketta paremmin, koska ne tietävät mitä voi vaatia. Mutta ensimmäistä kertaa mukanaolevat yritykset ymmärtävät usein vasta hankkeen jälkeen, yritysten keskinäisissä keskusteluissa, miten olisivat voineet hyödyntää eri asioita hankkeen toiminnan aikana. Nämä yritykset olivat myös arvioissaan hankkeen annista muita kriittisempiä. Yritysten tarpeiden seuranta olisi voinut olla tiiviimpää ja aktivointi koulutuksiin tehokkaampaa. Palautteista tuli esille, että tiedonkulku projektin ja yritysten välillä olisi vaatinut tehostusta. Koska kyseessä oli suhteellisen lyhyellä ajalla toteutettava projekti, yhteistyön pitäisi olla todella hyvällä tasolla ja tiedonkulun saumatonta. Henkilökohtaiset kontaktit taitaisivat kommenttien perusteella olla kaikkein tehokkaimpia. Haastateltavista lähes kaikki olivat sitä mieltä että projektin toiminta oli lisännyt alueellista tai projektin teemaan liittyvää yhteistyötä. Verkostoitumisen todettiin olleen yhtenä projektin tavoitteena, kuten melkein aina yritysten kehittämisprojekteissa. Tosin palautteessa tuotiin esiin, ettei verkostoitumisessa ole päästy toivotulle tasolle. Asiasta oli keskusteltu ohjausryhmässä. Projekti on palautteen mukaan toiminut pohjustuksena uudelle toimintamallille osapuolten, Kainuun Edun, ELYn ja koulutusorganisaatioiden välillä. Yhteistyön todettiin olleen tiivistä projektiosapuolten välillä koko projektin ajan, mutta siinä oli tapahtunut selvästi kehittymistä, kun osapuolille oli jäsentynyt selkeämmin eri toimijoiden tehtävät ja tarpeet. Uutta yhteistyötä oli syntynyt esimerkiksi koulutusten yhteydessä, kun oli tutustuttu uusiin ihmisiin ja näiden 18

19 osaamiseen. Uudet kumppanuussuhteet helpottavat usein yhteistyötä jatkossa, mikäli sellaiselle on tarvetta. Yhteistyön kerrottiin lisääntyneen mm. oppilaitosten välillä, ja samalla ne ovat oppineet näkemään millä tavalla koulutusta annetaan eri organisaatioissa. Lisäksi yritykset kommunikoivat koulutusten aikana keskenään, jolloin huomattiin eroja esimerkiksi liiketoimintasuunnitelmissa. Yritysten joukossa oli siis keskinäistä sparrausta. Haastattelujen yhteydessä tuli esiin myös mielipide, jonka mukaan projekti ei olisi pystynyt lisäämään yhteistyötä, vaan se on pysytellyt samalla tasolla kuin ennenkin. Projektissa oli lähinnä hyödynnetty jo olemassa olevia yhteyksiä. 3.2 Projektin onnistuminen ja jatkotoimet Luvussa luodaan katsaus hankkeessa saavutettuihin tuloksiin peilaten niitä hankkeelle asetettuihin tavoitteisiin. Lisäksi käydään läpi eri tahojen näkemyksiä projektin tuottamista hyödyistä ja mahdollisista kehittämiskohteista. Onnistuminen ja tavoitteiden saavuttaminen seuranta-aineiston valossa ORDER-projektin tavoitteena on kehittää asiakasyritysten henkilöstön osaamista ja sitä kautta parantaa yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä. Projektin lähtökohtana nähdään, että yritysten menestyminen markkinoilla edellyttää sitä, että niiden liiketoimintaa johdetaan ammattimaisesti. Menestyminen riippuu siten yrityksen johdon liiketoimintaosaamisesta ja toisaalta henkilöstön ammatillisesta kyvykkyydestä. Hankkeen yleisenä tavoitteena on kainuulaisten pk-yritysten henkilöstön kokonaisvaltainen ja pitkäjänteinen kehittäminen vastaamaan kiristyvää kilpailua niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Tavoitteena on hankekumppanuuden kautta (Kainuun Etu Oy, ELY-keskus sekä koulutusorganisaatiot AMK, KAO/Aikuisopisto ja Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA) juurruttaa alueelle systemaattinen toimintamalli yrityksille jo suunnitellun ja erityistarpeisiin suunniteltavan koulutustarjonnan ja tuotteistettujen asiantuntijapalveluiden paremmaksi hyödyntämiseksi. ORDER-projektin tavoitteena oli saada mukaan 75 yritystä, joissa työskentelee noin 1000 työntekijää. Projektisuunnitelmassa esitettiin arvio, että noin 70 % mukaan tulleiden yritysten henkilöstöstä osallistuu koulutuksiin, mikä tarkoittaa noin 700 henkilöä. Projektin viimeisimpien seurantatietojen mukaan (väliraportti ) sen järjestämiin koulutuksiin on osallistunut 622 eri henkilöä 79 yrityksestä eli yritystavoite on ylitetty, mutta osallistujatavoitteesta on hieman jääty. Tähän osasyynä on ollut se, että mukaan tulleet yritykset ovat olleet hieman pienempiä kuin etukäteen oletettiin. Mukana olleiden yritysten henkilöstömäärä kokonaisuudessaan on ollut alle 800 henkilöä, joten projektin koulutuksiin osallistuneiden osuus yritysten henkilöstön kokonaismäärästä nousee ennakoitua suuremmaksi, lähes 80 prosenttiin. Koulutus- ja henkilötyöpäivien osalta hankkeelle on asetettu tavoitteeksi yhteensä 4190 päivää. Tämä tavoite on täyttynyt noin 57-prosenttisesti henkilötyöpäivien kerryttyä yhteensä 2395:een. Projektin raportoinnista voidaan tehdä myös joitakin huomioita projektin onnistumisesta tavoitteiden näkökulmasta. Väliraportissa ( ) mainitaankin, että 19

20 toimintaympäristön syklisyys on vaikeuttanut pitkäjänteistä kehittämistä. Lisäksi haasteena on nähty sopivien yhteisten koulutusten löytäminen näin isolle ja monitahoiselle yritysjoukolle. Aktivaattori- ja suunnitteluryhmän toimintaan on myös jääty kaipaamaan lisää tehoa esimerkiksi yritysvierailuiden ja -haastattelujen suhteen, jotta koulutusten suunnittelu olisi parantunut. Onnistuminen ja tavoitteiden saavuttaminen arvioinnin oman tiedonhankinnan perusteella Asiakasnäkökulma ORDER-projektissa toteutettujen koulutusten ja konsultointien vaikutuksia yritysten toimintaan selvitettiin yrityskyselyssä erilaisten väittämien avulla (kuva 11). Lisätä yrityksen työntekijöiden osaamista Vaikuttaa myönteisesti yrityksen kehittymiseen Parantaa yrityksen kilpailukykyä Parantaa yrityksen toiminnan laatua Edistää yrityksen tuotteiden markkinointia Myötävaikuttaa yrityksen työpaikkojen säilyttämiseen Edistää yrityksen tekemää yhteistyötä muiden yritysten kanssa Edistää yrityksen strategian toteutumista Vaikuttaa yrityksen laajentumiseen Edesauttaa yrityksen toiminnan monipuolistamista Edesauttaa yrityksen liikevaihdon kasvua Parantaa yrityksen kannattavuutta Mahdollistaa toiminnan jatkuminen ylipäänsä Vaikuttaa yrityksen toiminnan uudelleensuuntaamiseen % 20% 40% 60% 80% 100% ei lainkaan vähän jonkin verran paljon Kuva 11. Kuinka paljon ORDER- projektin palveluilla on vaikutettu seuraaviin asioihin yrityksessänne? Yrityskysely (n=20 22). Vastaajien arvioiden perusteella yritykset ovat enimmäkseen olleet mukana sellaisessa ORDERin toiminnassa, josta niille on ollut ainakin jonkin verran hyötyä. Eniten projektin palveluilla todettiin olleen myönteistä vaikutusta yritysten työntekijöiden osaamisen lisäämiseen, mikä onkin ollut projektin pääasiallinen keino auttaa yrityksiä niiden varsinaisen liiketoiminnan kehittämisessä. Runsas kolmasosa vastaajista näki vaikutusta olleen paljon ja lisäksi yli puolet koki vaikutuksen tässä suhteessa 20

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta

Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen

Lisätiedot

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY 26.5.2010 Lähetetty 24.4.2010 N= 830 Vastauksia 216 Vastausprosentti 26 % Vastaajat edustavat lähes kaikkia verkostotoimijoita

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä

Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto

Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Etelä-Savossa Rahoituslähteet: TEM: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

LARK alkutilannekartoitus

LARK alkutilannekartoitus 1 LARK alkutilannekartoitus 1 Toimintojen tarkastelu kokonaisuutena Suunnittelu Koulutuksen järjestäjällä on dokumentoitu toimintajärjestelmä, jonka avulla se suunnittelee ja ohjaa toimintaansa kokonaisvaltaisesti

Lisätiedot

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café

Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Erilaisia Osaava verkostoja - Lapin hankkeiden Learning café Aika 27.11.11.2013 klo 9.45 10.30 Kouluttaja: Koulutus- ja kehitysjohtaja Miten hankkeen toimintaa voidaan motivoida, keinoja viedä hanketta

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely

OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien esittely Työseminaari Vaasassa - Laadunhallintajärjestelmien itsearviointiosaaminen Vaasa 15.1.2015 klo 9.15-10.45 OKM:n laaturyhmän linjaukset Laadunhallintajärjestelmien itsearvioinnin toteutus ja kriteerien

Lisätiedot

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka

YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät Koulutusjohtaja Heljä Misukka YHTEISTÄ JA OMAA OSAAMISTA -Ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien kehittämispäivät 16.4.2012 Koulutusjohtaja Heljä Misukka Miten toimintaympäristömme muuttuu yhteiskunnassa? Talouden epävakaus ja

Lisätiedot

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala

Työterveys Akaasia. Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto. 1 Akaa Akaa - Ikaalinen - Sastamala Työterveys Akaasia Asiakaskysely 2015 Sanallisten vastausten yhteenveto 1 Akaa Mistä ilmenee, että tth ei tunne toimialaanne? Ei tunneta työn vaatimuksia, työn riskit ovat vieraita Ei tiedetä, mitä työpaikalla

Lisätiedot

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet:

Kasvuun johtaminen. Koulutuksen tavoitteet: Kasvuun johtaminen Kohderyhmä: Johto- ja avainhenkilöt Kainuun alueen Pk-yrityksissä, jotka haluavat kasvaa suunnitelmallisesti ja joilla on edellytykset kasvuun. Kohderyhmän yritykset etsivät uusia kasvumahdollisuuksia

Lisätiedot

SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto. Hannu Palmu

SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto. Hannu Palmu SATL jälkimarkkinointibarometri 2015 Yhteenveto Hannu Palmu 6.2.2015 Kyselyn tavoite Tavoitteena oli selvittää kyselyn avulla jälkimarkkinoinnin johdon oma näkemys siitä, miten jälkimarkkinoinnissa nähdään

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos

Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen. Itä-Suomen yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos Työllisyystoimien vaikutusten arvioinnin ja tulosindikaattorien kehittäminen Tausta ja tarpeet Tulevaisuudessa tuloksellisuus ja tuloksellisuuden todentaminen tulevat saamaan nykyistä suuremman painoarvon

Lisätiedot

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010

Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 TYKO-hanke: Yrityskyselyn tulokset t Mervi Karikorpi, johtaja 19.11.2010 Sisältö Tarve Odotukset t Yrityskyselyn palaute Johtopäätökset t 2 Teknologiateollisuuden henkilöstö Arvioitu muutos 2013 2009:

Lisätiedot

75 % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI

75 % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI % YRITTÄJISTÄ KOKEE DIGITALISAATIOSSA ONNISTUMISEN TÄRKEÄKSI YRITYKSENSÄ TULEVAISUUDELLE SONERA YRITTÄJÄTUTKIMUS TUTKIMUSRAPORTTI 1 TUTKIMUKSEN PÄÄHAVAINNOT 2 Onko yrityksesi kasvamassa vai hiipumassa?

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Mitä on RAY:n seuranta?

Mitä on RAY:n seuranta? Mitä on RAY:n seuranta? Tulokset näkyviin järjestöjen eduksi Janne Jalava seurantapäällikkö, dosentti RAY/avustusosasto 1 Myös seurannan lähtökohta löytyy laista 21 Rahapeliyhteisön valvontatehtävä Rahapeliyhteisön

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso

Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä. Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Verkostoanalyysi yritysten verkostoitumista tukevien EAKRhankkeiden arvioinnin menetelmänä Tamás Lahdelma ja Seppo Laakso Euroopan aluekehitysrahasto-ohjelmien arviointi alueellisten osaamisympäristöjen

Lisätiedot

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä

Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Palkansaajien tutkimuslaitoksen sidosryhmäkartoitus Tiivistelmä selvityksen keskeisimmistä löydöksistä Selvityksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Palkansaajien tutkimuslaitos teetti heinä-syyskuussa 2016

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista

Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista Kysely Välkky-projektissa syksyllä 2011 toteutetuista MUUTOS! -koulutuksista 1. Osallistuin MUUTOS 16! - Viesti ymmärrettävästi! Selkokieli oman työn apuvälineenä - koulutukseen: Vastaajien määrä: 24 Kyllä

Lisätiedot

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen

Arktisissa olosuhteissa tapahtuvan erikoisterästen hitsauksen tuottavuuden ja laadun kehittäminen EAKR VALINTAESITYS Hankkeen perustiedot Kysymys Vastaus Hankkeen diaarinumero 4314/31/14 Hakemuksen saapumispvm 31.10.2014 Hakijan virallinen nimi Lapin ammattikorkeakoulu Oy Hankkeen julkinen nimi Alkamispäivämäärä

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 16.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten? Olemme kaikki kuulleet sanottavan, että virheistä opitaan ja kantapää on hyvä opettaja. Tekevälle tapahtuu virheitä ja niiden salliminen on välttämätöntä,

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen KEMIA Kemian päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta kemian opiskeluun T2 ohjata ja

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2016 havainnot

Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2016 havainnot Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2016 havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää Iisalmen kaupungin elinvoimapalveluiden vuoden 2016 aikana asioineiden

Lisätiedot

YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS

YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS YLIMMÄN JOHDON SUORAHAKUPALVELUITA TARJOAVIEN YRITYSTEN TUNNETTUUS- JA MIELIKUVATUTKIMUS TIIVISTELMÄ TUTKIMUKSEN KESKEISISTÄ TULOKSISTA 1 Johdanto Ylimmän johdon suorahakupalveluja tarjoavien yritysten

Lisätiedot

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen

ESR Pohjois-Karjalassa. Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari Raisa Lappeteläinen ESR Pohjois-Karjalassa Työllisyyttä ja hyvinvointia seminaari 2.12.2010 Raisa Lappeteläinen Euroopan Sosiaalirahasto EU:n rakennerahasto rahoittaa inhimillisten voimavarojen kehittämistä ESR:n tehtävänä

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 7/2012 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta pohjoissavo Lisätietoja antavat Ylä-Savon Kehitys Oy Projektipäällikkö Jari Parkkonen jari.parkkonen@yla-savo.fi +358 40 841

Lisätiedot

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille

Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Palveleva Helsinki hanke Uusia mahdollisuuksia pk-yrityksille Katajanokka 14.11.2007 Projektipäällikkö Hanna Hietala 16.11.2007 1 Kysely julkisista hankinnoista Helsingin Yrittäjien nettikysely jäsenyrityksille

Lisätiedot

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia

LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia LAITURI-projekti - toimintaa ja tuloksia Alueellisten TNO-asiantuntijoiden koulutus 11.-12.11.2014 LAITURI-projekti LAITURI projektin tavoite ja tuloksia Tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen kehittämisen

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 EVIVA Ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-aika TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Sisällysluettelo Tavoite ja päämäärä... 2 EVIVA toimintaohjelman hallinto... 2 Päätoimenpiteet 2015... 2 Arviointi ja seuranta

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen

Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Ammatillisen peruskoulutuksen syksyn 2013 valtionavustushankkeiden aloitustilaisuus 26.02.2014 Hanketoiminnan ja hankkeiden vaikuttavuuden edistäminen Opetusneuvos Leena.koski@oph.fi www.oph.fi Vaikuttavuus

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 8-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas asettaa itselleen tavoitteita sekä työskentelee pitkäjänteisesti. Oppilas kuvaamaan omaa osaamistaan. T3 Oppilas ymmärtää alkuaineiden ja niistä muodostuvien

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä Valtiontalouden tarkastusvirasto

sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä Valtiontalouden tarkastusvirasto Valtiontalouden tarkastusviraston sidosryhmäselvitys 2015 Tiivistelmä 9.12.2015 Valtiontalouden tarkastusvirasto Tutkimuksen lähtökohdat ja toteutus Tavoitteena oli selvittää valtiontalouden tarkastusviraston

Lisätiedot

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät

Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä. Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Ammatillisen erityisopetuksen asiantuntijapalvelut, YTY-hankeen helmiä Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät 21. 22.4.2016 Helsinki YTY Yksilöllisten opintopolkujen tukeminen yhteistyössä YTY-HANKKEET

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014

Yritysyhteistyötutkimus 2014. Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 Yritysyhteistyötutkimus 2014 Yhteenveto yhtymähallituksen kokoukseen 19.8.2014 25.6.2014 Anne Mähönen Yleistä tutkimuksesta Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää alueen yritysten käsityksiä oppilaitosten

Lisätiedot

Turvallisuuskulttuurikysely

Turvallisuuskulttuurikysely Turvallisuuskulttuurikysely Kuntayhtymähallitus 21.1.2014 Maijaterttu Tiainen Ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Turvallisuuskulttuuri On organisaation kykyä ja tahtoa ymmärtää: Millaista turvallinen

Lisätiedot

Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa

Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa 12.10.2012 Teema: Yhdessä vahvempia EU:n aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuosi 14.8.2013 P r o j e k t i k u v a u s / M V 1 TAUSTAA

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen terveydenhuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimassa vuodesta 2004 Terveydenhuollon henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva

Lisätiedot

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä

Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Työelämäosaamisen tila ja kehittämistarpeet Etelä-Pohjanmaan pk-yrityksissä Laura Bordi, FM, tutkija, suunnittelija Marja-Liisa Manka, FT, professori, tutkimusjohtaja Tampereen yliopisto Johtamiskorkeakoulu

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

Keskustelu ja kuulemistilaisuus:

Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Keskustelu ja kuulemistilaisuus: Ammatillisen koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien kriteerit Johtaja Mika Tammilehto Lähtökohtia Ammatillisen koulutuksen tasalaatuisuuden varmistaminen

Lisätiedot

Kainuun ELY-keskus 2013

Kainuun ELY-keskus 2013 Kainuun ELY-keskus 2013 haasteita, painotuksia ja toimenpiteitä KAINUUN TYÖLLISYYSFOORUMI - SOLIDARCITY KONFERENSSI 9.10.2012 Kainuun ELY-keskus Strategiapäällikkö Juha Puranen Haasteita, painotuksia 2013+

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

EKA Opin Ovi -projekti

EKA Opin Ovi -projekti EKA Opin Ovi -projekti 1.12.2009 31.12.2011 Projektipäällikkö Minna Miikki Etelä-Karjalan aikuisopisto AKTIVA Puh. 040 741 2273 minna.miikki@ek-aktiva.fi Taustaa EKA Opin Ovi -projektille Valtakunnallinen

Lisätiedot

KOSTEUS- JA HOMETALKOOT- OHJELMAN ELINKAAREN ANALYYSI

KOSTEUS- JA HOMETALKOOT- OHJELMAN ELINKAAREN ANALYYSI KOSTEUS- JA HOMETALKOOT- OHJELMAN ELINKAAREN ANALYYSI 16.3.2016 SISÄLLYS 1. Arvioinnin kohde eli Kosteus- ja hometalkoot lyhyesti 2. Kosteus- ja hometalkoot-ohjelman elinkaaren analyysin vaiheet 3. Yhteenveto

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014

JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 JUPINAVIIKOT KEVÄT 2014 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Sosiaali- ja terveysala Julkinen Paavo Nisula Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYS Johdanto... 3 Palautteiden tiivistelmä... 4 5. Mitä mieltä olet

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee

Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Ammatillisen koulutuksen laatutyöryhmä työskentelee Laatuverkoston tapaaminen 31.10.2013 Opetusneuvos Tarja Riihimäki Laatutyöryhmä työskentelee Ehdotus koulutuksen järjestäjien laadunhallintajärjestelmien

Lisätiedot

!"! #$$% $ &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% ""

!! #$$% $ &&& #& &#& $! %%! &!$'$()!% !"! #$$% $!"# &&& #& &#& $!" %%!" &!""$'$()!% "" !"! &$# *+!,% *&!!&!"!-"". /%-"!". #$$ &&& # & 0 $!"! *+ 1 2"!!" % AMMATTIOSAAMINEN SÄILYTETTÄVÄ TALOUDEN HAASTEISTA HUOLIMATTA Talouden taantuma on tuonut

Lisätiedot