ORDER-PROJEKTIN ULKOINEN ARVIOINTI
|
|
- Vilho Pakarinen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 2012 Keimo Sillanpää, Tommi Ålander, Sirpa Korhonen & Jouni Ponnikas ORDER-PROJEKTIN ULKOINEN ARVIOINTI TK-Eval Arviointiraportti
2 2
3 SISÄLTÖ 1 ORDER-PROJEKTI ARVIOINTITEHTÄVÄ Arvioinnin tavoite Arvioinnin viitekehys ja keskeiset menetelmät Toimintaympäristö Arvioinnin tietopohja ARVIOINNIN TULOKSET ORDER-projektin toteutusprosessi ja sisältö Projektin onnistuminen ja jatkotoimet Johtopäätökset ja suositukset LÄHTEET
4 1 ORDER-PROJEKTI ORDER on Kainuun Etu Oy:n toteuttama ESR-projekti, jonka yleisenä tavoitteena on kainuulaisten pk-yritysten henkilöstön kokonaisvaltainen ja pitkäjänteinen kehittäminen vastaamaan kiristyvää kilpailua niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Tavoite on suunniteltu saavutettavan koordinoimalla yritysten koulutustarpeita vastaavaa lyhytkestoista koulutusta joko olemassa olevasta koulutustarjonnasta (oppilaitokset), suunnittelemalla yrityskohtaisiin tarpeisiin liittyvää lyhytkestoista erityiskoulutusta (koulutussuunnittelu) ja asiantuntijapalveluita sekä koordinoimalla valmiiksi tuotteistettuja asiantuntijapalveluita (ELY-keskus) pk-yrityksille. Projekti on keskittynyt lyhyiden enintään 10 päivää kestävien täsmäkoulutusten järjestämiseen. ORDER-projektissa (toteutusaika ) on järjestetty yrityksille koulutusta neljässä eri tasossa: toimialan tarve, yritysverkostojen tarve, yrityksen tarve ja yksilön tarve. Projekti on suuntautunut seuraaville toimialoille: 1) ICT ja elektroniikka 2) Metalliala 3) Palveluala (b-to-b/yrityspalvelut) 4) Matkailu- ja elämystuotantoala 5) Metsä- ja puutuoteala 6) Kivi- ja kaivannaisala 7) Hoiva-ala. Koulutuksia on järjestetty yritysten tarpeiden mukaan mm. seuraaviin aihepiireihin liittyen: henkilöstövalmennus, markkinointikoulutukset, projektiosaamisen koulutukset, tietotekniikan hyödyntäminen viestinnässä, laki- ja rahoitusosaaminen sekä verkostoosaaminen. Kohderyhmänä ovat olleet pk-yrittäjät ja pk-yritysten henkilöstö. Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Kainuun ammattiopisto/aikuisopisto ovat toimineet projektissa osatoteuttajina osallistumalla yritysten kehitystarpeiden kartoittamiseen, valmennusten ja koulutusten suunnitteluun ja toteutukseen sekä toimijaverkoston kehittämiseen. ORDER-projektille on asetettu seuraavat määrälliset mittarit: osallistuvia yrityksiä 75, joissa työskentelee noin 1000 henkilöä, koulutuksiin osallistuu noin 70 % henkilöstöstä eli noin 700 henkilöä ja koulutuspäiviä järjestetään 4190 henkilötyöpäivää. ORDER on osa Protek-kehittämisohjelmaa, eli työ- ja elinkeinoministeriön koordinoimaa kehittämisohjelmaa: Osaamisella ja työelämän laadun kehittämisellä parempaan muutoksenhallintaan. Kehittämisohjelma kuuluu Manner-Suomen ESRohjelman valtakunnalliseen osioon, toimintalinjaan 1: työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen. Osaamisen kehittämisessä päävälineenä on työvoimapoliittinen yhteishankintakoulutus, erityisesti nk. TäsmäKoulutus. Kehittämisohjelmassa painotetaan myös verkostomaista toimintaa pk-yritysten kesken, erilaisten verkostoyhteistyön muotojen kokeilua sekä alueellisten ja teema-, tai toimialakohtaisten verkostojen aikaansaamista. Keskeistä kehittämisohjelmassa on myös pk-yritysten palveluohjaus siten, että yritykset voivat kehittämisessä hyödyntää erilaisia rahoitus- ja kehittämisinstrumentteja (esimerkiksi ELY-keskusten tuotteistetut asiantuntijapalvelut, oppisopimuskoulutus, muu kehittämisrahoitus jne.). 4
5 2 ARVIOINTITEHTÄVÄ 2.1 Arvioinnin tavoite Tarjouspyynnön mukaisesti ORDER-projektin ulkoisen arvioinnin tavoitteena on arvioida projektin järjestämien koulutusten vaikuttavuutta projektisuunnitelmissa määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseen. Prosessiarvioinnilla vaikutetaan toiminnan suuntaamiseen tulevissa projektisuunnitteluissa. Tarjouspyynnössä ORDER-projektin ulkoisen arvioinnin toteutus toivottiin esitettävän positioittain seuraavasti: Pos 1. Projektiyritysten palaute ORDER-projektin järjestämistä koulutuksista koko projektin ajalta (kokonaisuutena, ei yksittäisiä koulutuksia) sekä arvio, kuinka ORDERprojekti ja järjestetyt koulutukset ovat vaikuttaneet yrityksen toimintaan. Projektissa on mukana kaikkiaan 80 eri yritystä Kainuusta. Pos 2. Yhteistyö- ja projektikumppaneiden mielipide projektin vaikuttavuudesta, yhteistyöstä projektin kanssa sekä toimintamallista. Yhteistyökumppaneina ovat toimineet Kajaanin ammattikorkeakoulu, Kainuun ammattiopisto, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA sekä Kainuun ELY-keskus. Pos 3. ORDER-projektin ohjausryhmän mielipide projektin vaikuttavuudesta, tuloksista sekä toimintamallista. Projektin ohjausryhmään kuuluu kaikkiaan 13 eri henkilöä. 2.2 Arvioinnin viitekehys ja keskeiset menetelmät TK-Eval käyttää arvioinnissa samanaikaisesti asiakirja-analyysiä, kyselyjä ja tarkentavia henkilökohtaisia haastatteluja. Näin saamme monipuolisen kuvan arvioinnin kohteesta. Yhdistelemällä näkökulmia ja aineistoja saamme materiaalin, jossa erilaiset tiedot rakentavasti tukevat toisiaan. Eri toimijoilta saatu ja eri tiedonkeruumenetelmiä hyödyntäen kerätty tieto mahdollistaa kokonaisvaltaisen arviointikohteen tarkastelun. Arvioinnin kohteena oleva projekti on arviointivaiheessa elinkaarensa loppupäässä. Kyseessä on näin ollen projektin loppuarviointi, joka suoritetaan projektin loppuvaiheessa. Loppuarvioinnissa on usein tuloksiin ja vaikutuksiin keskittyvä sekä toiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta analysoiva summatiivinen näkökulma, jota kutsutaan tulos- ja/tai vaikuttavuusarvioinniksi. Syitä tavoitteiden saavuttamiseen ja saavuttamattomuuteen ei kuitenkaan voida ymmärtää, ellei arvioida prosesseja, toimeenpanoa, jonka kautta tulokset ja vaikutukset ovat syntyneet. Arvioinnin kohteina voivat summatiivisessa arvioinnissa toki olla pelkästään saavutetut tulokset ja vaikutukset, joita arvioinnissa mitataan erityisillä tulos- ja vaikutusindikaattoreilla. Tällöin saadaan kuva siitä, mitä tuloksia ja vaikutuksia on saavutettu sekä siitä, miten hyvin tavoitteeksi asetettuja tuloksia ja vaikutuksia on saavutettu. Tulosten mittaaminen ei kuitenkaan kerro mitään siitä, miksi mainitun kaltaisiin tuloksiin ja vaikutuksiin on päästy tai miksi tulokset ja vaikutukset ovat jääneet joiltakin osin saavuttamatta. Vastauksia näihin miksi-kysymyksiin saadaan ainoastaan prosesseja analysoimalla, eli tekemällä prosessiarviointia. Jos arvioinnissa 5
6 pitäydytään saavutettujen tulosten ja vaikutusten analysointiin ilman tulosten taustalla olevien syntyprosessien analysointia, jäädään toiminnan analysoinnissa pinnalliselle kuvauksen tasolle eikä edistetä tyydyttävästi syiden ymmärtämistä ja kollektiivista oppimista. Kollektiivisen oppimisen tukemisen tulisi olla aina arvioinnin tavoitteena. Arvioinnin tulisi antaa palautetta päättyneen tai päättymässä olevan toiminnan tuloksellisuudesta, vaikuttavuudesta, hyödystä ja kestävyydestä. Ulkoisessa arvioinnissa sovelletaan moninäkökulmaista ja moniaineistoista lähestymistapaa (kuva 1). Tätä näkökulmaa kutsutaan usein myös triangulaatioksi. Se tarkoittaa, että aineistojen ja tiedonkeruun, analyysin ja metodologian sekä kohderyhmien suhteen pyritään käyttämään useita eri menetelmiä ja arviointikysymyksiä pyritään tarkastelemaan useiden eri osallisten näkökulmasta. Rinnakkaisten menetelmien ja aineistojen käyttäminen parantaa arvioinnin luotettavuutta, kun sama johtopäätös voidaan saavuttaa useilla eri lähestymistavoilla. Joissakin tapauksissa tämä voi tarkoittaa sitä, että kohdetta eri näkökulmasta havainnoivat voivat arvottaa sitä ristiriitaisesti. Tässä arvioinnissa monitahoisuus tarkoittaa myös sitä, että tiedonhankinnassa otetaan huomioon projektin toteuttajien, projektiyritysten, yhteistyö- ja projektikumppaneiden ja muiden sidosryhmien (kuten ohjausryhmä) näkökulmat. Kuva 1. Triangulaatio arviointinäkökulmana. Arvioinnissa otetaan lisäksi huomioon seuraavat näkökulmat: projektin hallinnointi ja ohjaus; toteuttajat ja toteutus; tuloksellisuus ja hyöty (kuva 2). Kohderyhmien ja hyödyn näkökulma nousevat tässä arvioinnissa erityisesti esille, sillä kohderyhmät ovat keskeisessä roolissa tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden havainnoinnissa. 6
7 Kuva 2. Arvioinnin ulottuvuuksia Keskeinen noudatettava periaate TK-Evalin arvioinneissa on looginen viitekehys. Looginen viitekehys on käytännössä nähtävä poliittisten tukitoimien ja koko kehittämistoiminnan logiikkana. Keskeisintä tässä logiikassa on sen selvittäminen, onko hankkeissa tehty oikeita asioita eli miten toteutetut toimet vastaavat kehittämistarpeita ja miten aikaansaadut vaikutukset ratkaisevat kehittämistarpeita. Tässä arvioinnissa on erityisen tärkeää nähdä yleinen looginen viitekehys taustalla: se antaa hyvän pohjan huomioida toimintaan liittyvät erilaiset näkökulmat. Arvioinnin viitekehyksessä noudatetaan projektitoiminnan logiikkaa, jonka lähtökohtana ovat kehittämistarpeet ja lopputuloksena tulisi olla kehittämistarpeisiin vastaavat vaikutukset. Kaikissa ohjelmasyklin vaiheissa voidaan kuitenkin tehdä virhearviointeja, jotka voivat suunnata toimintaa poispäin todellisten kehittämistarpeiden ratkaisemisesta. Tässä arvioinnissa evaluoidaan, miten oikeaan osuneita projektisyklin eri vaiheissa tehdyt toimet ovat (kuva 3). Kuva 3. Arvioinnin viitekehys ja kohteet. 7
8 2.3 Toimintaympäristö Hanke suhteessa ESR-ohjelmaan ja Itä-Suomen suuralueosioon ORDER-projekti kuuluu Manner-Suomen ESR-ohjelman Itä-Suomen suuralueosioon, toimintalinjaan 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen. Toimintalinjan 1 tavoitteena on kehittää työorganisaatioiden, erityisesti pk-yritysten, valmiuksia ennakoida ja hallita globalisaation, teknologisen kehityksen ja työvoiman ikääntymisen aiheuttamaa rakennemuutosta sekä reagoida muutostilanteisiin. Tavoitteena on turvata työvoiman työssä pysyminen ja työvoiman saatavuus myös muutostilanteissa. Muutosten hallitsemiseksi ja ennakoimiseksi kehitetään työorganisaatioiden toimivuutta ja laatua, osaamista, työhyvinvointia ja työssä jaksamista sekä innovatiivisuutta. Lisäksi parannetaan pk-yritysten kasvupotentiaalia ja kansainvälistymisvalmiuksia sekä tuetaan uuden yrittäjyyden ja yritystoiminnan syntymistä. Henkilöstön ja työorganisaation toimivuuden ja laadun kehittämisestä pyritään saamaan pysyvä toimintatapa pk-yrityksissä. Pitkällä tähtäimellä tavoitteena/vaikutuksena on tuottavuuden paraneminen laadullisesti kestävällä tavalla sekä työllisyyden, kasvun ja kilpailukyvyn paraneminen. ESR-toimia kohdennetaan erityisesti sellaisille toimialoille ja henkilöryhmille, joilla toimintaympäristön ja rakennemuutoksen aiheuttama kehittämis- ja muutostarve on suurin. Lisäksi edistetään yhdenvertaisuutta ja sukupuolten välistä tasa-arvoa työelämässä. (rakennerahastot.fi) Hanke suhteessa Kainuun maakuntaohjelmaan ja sen kärkialoihin Kainuun maakuntaohjelmaan on valittu kolme elinkeinojen kehittämisen kärkialaa maakunnan luontaisten vahvuuksien ja tulevaisuuden odotusten perusteella: ICT ja elektroniikka, matkailu sekä luonnonvarat. Ohjelmassa kehittämispanoksia kohdennetaan erityisesti näiden alojen kasvuyrityksiin vahvistamalla niiden koulutusta sekä tutkimus-, kehittämis- ja palvelutoimintaa ja toimintaympäristöä. (Kainuun maakuntaohjelma ) Maakunnan kärkialat sisältyvät ORDER-projektin toimialoihin. Maakuntaohjelmaa toteuttavia toimintalinjoja on viisi: TL1 Osaaminen ja Koulutus, TL2 Elinkeinot, yrittäjyys ja työllisyys, TL3 Maaseutu, TL4 Hyvinvointi ja TL5 Toimintaympäristö. ORDER-projekti kuuluu sisällöllisesti lähinnä toimintalinjalle kaksi, mutta myös toimintalinjalle yksi. Kainuun aluetalouden näkymiä Kainuussa asui vuoden 2011 lopussa henkilöä. Vuoden aikana väestö väheni 793 henkilöllä. Tilastokeskuksen vuoden 2009 väestöennusteen mukaan Kainuun väkiluku pienenee vuoteen 2020 mennessä henkeen ja vuoteen 2030 menneessä henkeen. Vuonna 2010 Kainuussa oli yritysten toimipaikkaa, joissa työskenteli henkilöä. Vuoden 2011 lopussa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 13,4 prosenttia ja heitä oli henkilöä. Kainuussa lähiajan suhdannenäkymät ovat jonkin verran aiempaa positiivisemmat ja luottamus talouden hyvään kehitykseen on vahvistunut. Yritysten tulevaisuuden näkymät ovat valoisammat kuin Suomessa keskimäärin. Kainuussa vallitsee historiallisen hyvä työllisyys. Työllisyysaste on 8
9 kohonnut ja työttömyys painunut alas. Myös jatkossa työttömyyden odotetaan painuvan yhä alemmaksi, kun työikäinen väestö vähenee ja työvoimaa poistuu yhä enemmän eläkkeelle. (TEM&ELY-keskukset 2012, Tilastokeskus 2012.) Kainuun runsaat luonnonvarat ovat selkeä vahvuustekijä. Luonnonvarat lukeutuvat elinkeinojen kehittämisen kärkialoihin, jolloin panostetaan metsävarojen hyödyntämiseen ja jatkojalostamiseen, uusiutuvaan energiaan, kaivosteollisuuteen ja lähiruoan käyttöön. Puuraaka-aineen hyvää laatua pidetään myös alueen vahvuutena. Lisäksi matkailu on Kainuulle tärkeä kärkiala. Uusia nousevia aloja ovat korkeaan osaamiseen pohjautuvat mittaustekniikka ja peliala. Työpaikkojen suhteen lähivuosien kasvuodotukset kohdistuvat maakunnassa kaivosteollisuuteen ja Kajaaniin rakennettaviin konesalipalveluihin. Kainuun prikaatin aseman uskotaan vahvistuvan Puolustusvoimien leikkauksissa ja uudelleenjärjestelyissä. (TEM&ELY-keskukset 2012.) Väestön väheneminen on ollut Kainuun ongelma jo pitkään. Työikäisen väestön hupeneminen koetaan ongelmalliseksi varsinkin Kehys-Kainuun seutukunnassa. Vaikka väestön väheneminen ja ikääntyminen vähentää työttömyyttä, samalla se lisää entistä enemmän osaavan työvoiman rekrytointivaikeuksia. Muutamilla toimialoilla ja useissa ammateissa ollaan siirtymässä jo kohti työvoimapulaa. Kainuun elinkeinoelämä on hyvässä vaiheessa, kun keskeisten yritysten näkymät ovat vahvoja. Uuden työvoiman kysyntä on vilkastumassa erityisesti palveluissa, joissa näkymät ovat valoisat. Palvelusektori on varmin työllistäjä Kainuussa. (TEM&ELY-keskukset 2012.) Kaivosteollisuuden merkitystä Kainuun aluetaloudelle pidetään suurena ja kasvavana. Talvivaaran kaivoksella työskentelee lähes 600 henkilöä. Metalliteollisuudessa uskoa tulevaisuuteen luovat Transtech Oy:n saamat mittavat junanvaunu- ja raitiovaunutilaukset. Muu metalliteollisuus pohjautuu pitkälti alihankintaan ja tilausten saanti perustuu tiukkaan kilpailutukseen. CSC Tieteen tietotekniikan keskus Oy on perustamassa palvelinkeskusta Kajaaniin entisen paperitehtaan tiloihin. Kainuun ICTalan yritykset suhtautuvat luottavaisesti tulevaisuuteen. Toimialan suhdannenäkymät ovat edelleen varsin hyvät ja myös yrityksistä itsestään löytyy kasvuhalukkuutta. (TEM&ELY-keskukset 2012.) Kaupan ala on investoinut runsaasti viime vuosina. Palvelu- ja yhteyskeskustoiminta on luonut Kainuuseen uutta työtä. Sosiaali- ja terveyspalveluiden merkitys kasvaa voimakkaasti väestön ikääntyessä. Rakentamisessa näkymät ovat toistaiseksi vaisut, mutta tilanteen uskotaan paranevan lähiaikoina. Muun muassa Sotkamon ja Hyrynsalmen matkailukeskuksissa on uusia rakennuskohteita suunnitelmissa. Matkailu on ollut Kainuulle tärkeä elinkeino jo kauan. Myös matkailuala suhtautuu tulevaisuuteen valoisammin. Kainuussa matkailun asiakkaista suurin osa on kotimaan matkailijoita ja haasteena on kansainvälisille markkinoille suuntautuminen. (TEM&ELY-keskukset 2012.) Alkutuotannossa rakennemuutos jatkuu. Tilamäärien arvioidaan vähenevän 3-5 prosentin vuosivauhdilla maidon- ja lihantuotannossa. Samalla tilakoko kasvaa. Tuotannon lisäys on ollut voimakkainta maakunnan länsiosissa, Vaalassa ja Puolangalla. Myös kainuulainen luomutuotanto on valtakunnallisesti verrattuna vireää. Alkutuotannon kehityksen uskotaan jatkuvan nykyisellään. (TEM&ELY-keskukset 2012.) 9
10 Työttömyys on vähentynyt Kainuussa nopeasti. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2011 Kainuun työttömyysaste painui 8,3 prosenttiin. Ennusteiden mukaan työttömyys vähenee edelleen lähivuosina. Työttömyys vähenee, koska väestön ikärakenne muuttuu, eläköityminen lisääntyy ja nuoret ikäluokat pienenevät. Lähes puolet työttömistä on yli 50-vuotiaita. Uutta työvoimaa tarvittaisiin erityisesti korvaamaan eläkepoistumaa. Eniten työvoimaa tarvitaan terveydenhuollossa ja sosiaalialalla sekä palveluissa ja kaupallisessa työssä. Samanaikaisesti työvoimapula vaivaa yhä useampaa ammattiryhmää. Haasteena on, että rekrytointiongelmia kokeneiden toimipaikkojen osuus työvoimaa hankkineista toimipaikoista kasvaa. Tulevaisuuden huolenaiheina Kainuussa pidetään aluehallinnon ja korkea-asteen uudistamisen mahdollisia leikkauksia sekä valtiosektorin työpaikkoihin kohdistuvia vähennyspaineita ja -uhkia. (TEM&ELY-keskukset 2012.) 2.4 Arvioinnin tietopohja Dokumentoitu aineisto muodostui arvioinnissa ORDER-projektin seurantamateriaalista, projektin nettisivuille tuotetusta aineistosta sekä toimintaympäristöön liittyvästä lähdemateriaalista. Arvioinnissa ja sen tiedonhankinnassa käytettiin näitä aineistoja ja tehtiin niistä yksinkertaisia tilastollisia analyysejä. Pääpaino oli kuitenkin laadullisissa kysymyksissä. Oma aineistonkeruu toteutettiin internet-kyselyllä projektin asiakasyritysten edustajille sekä puhelimitse tehdyillä haastatteluilla projektin kumppaniorganisaatioiden edustajille ja ohjausryhmän jäsenille. Internetkysely projektin asiakkaille tehtiin toukokuussa 2012, haastattelut ajoittuivat elokuulle Seuraavaan taulukkoon on koottu arvioinnin tiedonhankinnasta numeerista tietoa. Taulukko 1. Arvioinnin tiedonhankinta. Tiedonhankintamenetelmä Tavoiteltuja Vastanneita Vastausprosentti Kysely projektin asiakkaille Haastattelut ohjausryhmälle ja kumppaniorganisaatioiden edustajille Yhteensä Kokonaisuudessaan arvioinnissa toteutettu tiedonhankinta on kohdistunut yhteensä 81 henkilöön, joista 46 prosenttia on tuonut ilmi näkemyksensä projektin toiminnasta arvioitsijalle. Kyselyjen kautta on tavoitettu 26 henkilöä ja haastatteluilla 11 henkilöä 1. Tämä yhdessä ORDER-hankkeesta käytettävissä olleen muun materiaalin kanssa muodostaa arvioinnin näkökulmasta kattavan aineiston. Yrityskyselyyn osallistuneista yrityksistä kolmasosa edusti ICT- ja elektroniikka-alaa ja vajaa viidennes palvelualaa (kuva 4). Metallialan yritysten osuus oli 8 prosenttia. Muun toimialan yrityksiä oli mukana 27 prosenttia ja ne toimivat mm. päivähoidon ja yksityisten palvelujen alalla. 1 Mukana haastattelujen toteumaluvussa ovat myös sellaiset tapaukset, joissa aikataulusyistä johtuen haastatteluvastaukset saatiin sähköpostitse tai suoraan internetlomakkeelle täytettynä. 10
11 Kuva 4. Kyselyyn osallistuneiden yritysten päätoimiala. Yrityskysely (n=26). Henkilöstömääränsä ilmoittaneista yrityksistä 81 prosenttia oli alle 20 henkeä työllistäviä (kuva 5). Mukana oli vain muutama henkilöstöltään suurempi yritys. Kuva 5. Kyselyyn osallistuneiden yritysten henkilöstömäärä yrittäjä mukaan lukien. Yrityskysely (n=23). Seuraavassa kuviossa esitetään ohjausryhmälle ja projektin yhteistyötahoille tehdyissä haastatteluissa vastanneiden oma arvio siitä, kuinka hyvin he tuntevat ORDER-projektin toiminnan. Vastausten perusteella voidaan todeta, että haastatteluihin tavoitetut henkilöt tuntevat projektin keskimäärin hyvin erittäin hyvin hyvin jossain määrin en ollenkaan 60 Kuva 6. Kuinka hyvin tunnet ORDER-projektin toiminnan? Haastattelut ohjausryhmän ja yhteistyötahojen edustajille (n=10). 11
12 Haastateltavilta kysyttiin, mikä on saanut heidät mukaan projektin toimintaan. Useimmat olivat tulleet mukaan joko työtehtäviensä kautta, organisaationsa edustajina tai oman osaamisensa, substanssialueensa kautta. Osa vastaajista edusti yrityksiä ja osa koulutus- tai muita organisaatioita. Muutamat vastaajista olivat olleet mukana jo hankkeen suunnitteluvaiheessa ja jatkoivat sitten asiantuntijan ominaisuudessa ohjausryhmässä tai muuten hankkeen toiminnassa. Osa vastaajista toimi myös hankkeen aktivaattoriryhmässä tai osallistui muuten hankkeen toteutukseen yhteistyökumppanin ominaisuudessa. Haastatteluista kävi ilmi, että hyvät kokemukset aikaisemmasta yhteistyöstä Kainuun Edun, koulutusorganisaatioiden ja yritysten kanssa olivat motivoineet osallistumaan hankkeen toimintaan. Motivoivana tekijänä oli myös halu verkostoitua sekä halu kehittää omaa työympäristöä, itseä ja yritysyhteistyötä. 12
13 3 ARVIOINNIN TULOKSET 3.1 ORDER-projektin toteutusprosessi ja sisältö Projektin toteutuksen ja sisällön arvioinnissa kiinnitetään huomiota seikkoihin, joilla on vaikutusta projektin mahdollisimman hyvään toteutukseen. Selvitettäviä asioita tässä arviointikysymyksessä ovat projektin toteutusprosessien onnistuminen ja erilaisten toimintojen ja toimintatapojen osuvuus. Keskeisellä sijalla on yhteistyön sujuvuuden arvioiminen. Asiakasnäkökulma Suurin osa yrityskyselyyn vastanneista piti ORDER-projektilta saamiaan palveluja erittäin hyvin tai melko hyvin onnistuneina (kuva 7). Koko koulutusprosessin sujuminen, projektin tekemä kouluttajan valinta sekä palautteen kerääminen koettiin erityisen onnistuneiksi. Myös henkilökohtaiset kontaktit ja projektin tiedottaminen saivat runsaasti positiivista palautetta. Avun koulutussuunnitteluun lähes puolet yrityksistä ja koulutustarpeiden kartoittamisen yrityksessä runsas kolmannes koki jonkin verran epäonnistuneeksi. Koulutusprosessin sujuvuus kokonaisuudessaan Palautteen kerääminen Projektin tekemä kouluttajan valinta Apu koulutussuunnitteluun Yritykseni koulutustarpeisiin vastaavan ratkaisun löytäminen ja sen käynnistäminen Koulutustarpeiden kartoittaminen yrityksessäni Yhteydenpito ja henkilökohtaiset kontaktit Projektin toteuttama tiedottaminen ja markkinointi koulutustoimenpiteiden mahdollisuudesta % 20% 40% 60% 80% 100% en osaa sanoa/emme ole käyttäneet tällaista palvelua jonkin verran epäonnistunut erittäin hyvin onnistunut täysin epäonnistunut melko hyvin onnistunut Kuva 7. Miten tyytyväinen olet ORDER-projektilta saamiisi palveluihin? Yrityskysely (n=26). 13
14 Yritysten oli mahdollista antaa sanallista palautetta ORDER-projektilta saaduista palveluista. Hyvinä asioina monet palautteen antajat toivat esiin sen, että kokonaisuus oli toiminut hyvin ja koulutukset olivat onnistuneita. Myös kouluttajien valintaa pidettiin onnistuneena. Projektin tiedottaminen oli sujunut mallikkaasti, henkilökunta oli hyvin tavoitettavissa ja myös projektista oli oltu hyvin yhteydessä asiakkaisiin. Toteutetuista kursseista tuli tieto hyvin yrityksiin ja niihin oli helppo osallistua. Projektista oli käyty tutustumassa yrityksiin ja koulutustarpeet oli saatu räätälöityä: Kun koulutuksia itse esitti, järjestettiin koulutukset erinomaisesti. Projekti oli myös kerännyt aktiivisesti palautetta osallistujilta. Monet yrityksistä kokivatkin, että heitä oli kuultu ja heidän toiveisiinsa oli vastattu. Eräässä palautteessa kiiteltiin erikseen projektin alkuperäistä projektipäällikköä. Vastaajat antoivat myös kielteistä palautetta projektista. Useimmissa niistä yritys ei ollut saanut sitä, mitä oli hakenut: Joko yrityksen omat ehdotukset eivät olleet menneet lävitse tai niihin koulutuksiin, joihin yrityksestä oli ilmoittauduttu, ei saatu tarpeeksi osallistujia, jolloin koulutus oli jäänyt toteutumatta. Sopivia koulutuksia ei ollut tarjolla kaikille yrityksille. Erottautumista yleisestä koulutustarjonnasta pidetään vaikeana ja palautteessa todettiin, ettei sähköposti yksistään riitä koulutuksen markkinointiin. Eräs yritys kritisoi sitä, että kouluttaja oli valittu konsultoimatta kyseistä yritystä, mistä oli jäänyt huono maku suuhun. Muutamat vastaajat pitivät koulutuskalenteria vaikeaselkoisena, raportointia byrokraattisena ja koulutusten jälkeistä tiedottamista puutteellisena. Palautteen kerääminen sähköpostitse oli koettu hankalaksi erään yrityksen henkilökunnan keskuudessa. Nettilomake olisi heidän mielestään ollut parempi vaihtoehto. Yrityksiltä kysyttiin, oliko yhteistyössä projektin kanssa tullut ilmi kehittämistarpeita ja millaisia ne olivat. Noin joka neljäs yritys antoi palautetta. Muutamissa niistä todettiin, että koulutustarpeiden kartoittamiseen yrityksissä kannattaisi kiinnittää enemmän huomiota. Yrityksiä voisi esimerkiksi kutsua toimialoittain yhteiseen neuvonpitoon koulutustarpeiden selvittämiseksi. Kaikkia yritysten ehdottamia koulutuksia ei saatu järjestymään. Palautteen mukaan hanke olisi voinut panostaa enemmän yrityskohtaiseen koulutussuunnitteluun ja henkilökohtaisiin kontakteihin sekä koulutuksista viestintään. Lisäksi todettiin, että Osallistuvilta yrityksiltä olisi hyvä pyytää tai edellyttää hankkeen ajalle koulutussuunnitelma, joka nivoisi koulutukset paremmin yritysten strategioihin, sitouttaisi hankkeeseen paremmin ja näin koulutuksiin sitoudutaan paremmin ja hankkeen koulutusten vaikuttavuus syvenee. Edelleen kommenteissa puututtiin koulutukseen ilmoittautuneiden poissaoloihin, toivottiin markkinoinnin tehostamista sekä uutiskirjeiden nykyaikaistamista. Yleensäkin palautteissa kannustettiin projekteja pyrkimään lähemmäksi yrityksiä. ORDER-projektin tarjoamista, yritysten koulutuspalveluja kuvaavista väittämistä suurin osa yrityskyselyn vastaajista oli täysin tai jonkin verran samaa mieltä (kuva 8). Projektiin oli ollut helppo tulla mukaan ja projektin koettiin tuottavan yritysten kehittämiseen merkittävää hyötyä. Lisäksi projektin hallintoa ja tukipalveluja pidettiin korkeatasoisina ja ammattitaitoisina, minkä ohella projektin tarjoamien palvelujen koettiin olleen yrityslähtöisiä. Usein projektien tiedottamisessa todetaan olevan parantamisen varaa, mutta kyseisessä aineistossa 74 prosenttia vastaajista piti palveluista tiedottamista riittävänä. 14
15 Projektin ja yritykseni välinen yhteistyö on toimivaa Yritykselleni soveltuu hyvin ryhmäkohtaiset (osallistujia useista yrityksistä) koulutukset Projektin hallinto, tukipalvelut (projektin johto) on korkeatasoista/ammattitaitoista Projektin koulutuspalvelujen tarjonta (kouluttajat) on korkeatasoista/ammattitaitoista Projektin palveluista tiedottaminen on ollut riittävää Projektiin on helppo tulla mukaan (ilmoittautuminen koulutuksiin ym.) Projektin koulutuspalvelutarjonta on monipuolista ja tarpeellista Projektin tarjoamat palvelut ovat yrityslähtöisiä ORDER-projekti tuottaa yritysten kehittämiseen merkittävää hyötyä % 20% 40% 60% 80% 100% en osaa sanoa täysin eri mieltä jonkin verran eri mieltä jonkin verran samaa mieltä täysin samaa mieltä Kuva 8. Miten seuraavat väittämät kuvaavat mielestäsi ORDER-projektin tarjoamia yritysten koulutuspalveluja? Yrityskysely (n=22 23). Muutama vastaaja jätti sanallista palautetta yritysten koulutuspalveluista. Siinä todettiin mm. että spesiaalialalla tarvittaisiin omanlaistaan koulutusta, kun taas ryhmämuotoiset koulutukset soveltuvat atk:hon ja kieliin sekä johtamiskoulutukseen. Projektin johdon vaihtumisen koettiin hieman hidastaneen asioiden etenemistä. Lisäksi painotettiin, että aktiivisuutta yhteistyössä voi aina lisätä. Yrityskyselyssä tiedusteltiin, onko yhteistyössä kouluttajan/kouluttajien kanssa tullut ilmi kehittämistarpeita ja millaisia ne ovat. Vain muutama henkilö otti kantaa asiaan ja kaikki heistä totesivat, ettei tarpeita ollut tullut esille, ei ainakaan selkeitä kehittämistarpeita. Ohjausryhmän ja yhteistyökumppaneiden näkemys Order-projektiin liittyvistä väittämistä lähes kaikki ohjausryhmää ja yhteistyötahoja edustavat haastateltavat olivat täysin tai jokseenkin samaa mieltä (kuva 9). Hankehenkilöstön vastuuttaminen eri tehtäviin, toiminnan seuranta ja dokumentointi sekä toteuttajatiimin toiminta koettiin erityisen onnistuneiksi, sillä yli puolet vastaajista 15
16 oli täysin samaa mieltä väittämien kanssa. Eri osapuolten sitoutumista toimintaan ja työskentelyn tehokkuutta pidettiin myös varsin hyvänä. Kuva 9. Mitä mieltä olet seuraavista Order-projektiin liittyvistä väittämistä? Haastattelut ohjausryhmän ja yhteistyötahojen edustajille (n=11). Haastateltavat antoivat myös sanallista palautetta ORDER-projektiin liittyvistä väittämistä. Toteuttajatiimin toimintaan useimmat vastaajat olivat varsin tyytyväisiä, mutta projektipäällikköjen vaihtumisen koettiin hidastaneen projektin toimintaa jonkin verran. Lisäksi todettiin avainhenkilöiden vaihtumisen vievän mukanaan kontaktiverkostoa ja hiljaista tietoa. Kokonaisuutena palautteesta kävi ilmi, että asiat oli saatu sujumaan varsin jouhevasti vaihdoksista huolimatta. Hankehenkilöstön vastuuttamisen eri tehtäviin koettiin sujuneen onnistuneesti. Palautteessa kuitenkin todettiin, että uutta hanketta suunniteltaessa pitää ottaa paremmin huomioon se, että vaikka henkilöt ovat eri organisaatioista, toiminnan tulee olla enemmän projektiluonteista. Nyt asiantuntijoiden rooli oli ollut vähän irrallinen. Projektirakenteen tulisi olla jämäkämpi, toiminnan pitäisi olla selkeämpää ja tehtävän yhteistyön tiiviimpää. Aktivaattoreiden tulisi raportoida projektipäällikölle. Eri osapuolten sitoutumisesta toimintaan todettiin palautteessa mm. että osatoteuttajien rooli olisi voinut olla vahvempi, esimerkiksi KAO ja AMK olisivat voineet osallistua koulutussuunnitteluun enemmän. Ne ovat toimineet hyvin aktivaattorin roolissa, mutta työ olisi voinut olla kattavampaa aktivointivaiheessa: Hankkeen päätoteuttaja olisi siten ehkä voinut piiskata enemmän osatoteuttajia. Kommenttien mukaan alkuperäinen tarkoitus oli, että oppilaitokset olisivat toteuttaneet projektin koulutuksia omasta organisaatiostaan käsin, sitä varten oli aika paljon varattu rahoitusta. AMK:n osalta se on ollut kohtalaista, mutta KAO:n suunnalta omien koulutusten tarjonta on ollut lähes olematonta. Käytännössä koulutukset toteutettiin hyvin paljon ostopalveluina muualta kuin kyseisiltä oppilaitoksilta. Muutamien vastaajien mukaan kaikki ohjausryhmän jäsenet eivät olleet sitoutuneita projektin toimintaan. Erään haastateltavan palautteessa viitattiin yritysten sitoutumiseen koulutuksiin: yrityspuolella fokus on liiketoiminnassa ja kun tulee tilauksia, niin ne menevät koulutustoiminnan edelle, tämä on ihan luonnollista ja pitää hyväksyä. 16
17 Projektin toiminnan seurannan ja dokumentoinnin koettiin olleen hyvin hallinnassa: Projektinhallintaa on täällä kauan tehty ja se sujuu mallikkaasti. Projektin hallinnoijalla kerrottiin olevan käytössään tietokanta, joka on raskaskäyttöinen ja aikaa vievä. Palautteessa todettiinkin, että jo hankkeen alussa olisi voitu enemmän miettiä dokumentointia, jolloin toteutuksessa olisi päässyt vähemmällä. Projektin työskentelyä pidettiin tehokkaana. Hieman tehokkuutta todettiin verottavan sen, että pitkäjänteinen suunnitelmallisuus oli puuttunut projektista. Lisäksi kommenteissa todettiin, että markkinoinnissa olisi oltava pikkuisen hyökkäävämpi, että saisi synnytettyä tunteen, ettei tuosta voi olla poissakaan. Useimmista ORDER-projektin tarjoamista yritysten koulutuspalveluja kuvaavista väittämistä suurin osa haastateltavista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä (kuva 10). Täysin sama mieltä oltiin erityisesti väittämistä, jotka koskivat projektin palvelujen tarjonnan laatua sekä palvelujen yrityslähtöisyyttä. Vastaajien mielipiteitä jakoivat hieman koulutusta ja konsultointia kuvaavat väittämät. Osa haastateltavista oli jokseenkin eri mieltä väittämistä, joiden mukaan yritykset olivat saaneet riittävästi koulutusta tai konsultointia hankkeen kautta. Kuva 10. Miten seuraavat väittämät kuvaavat mielestäsi ORDER-projektin tarjoamia yritysten koulutuspalveluja? Haastattelut ohjausryhmän ja yhteistyötahojen edustajille (n=11). Haastateltavat kommentoivat ORDER-projektin tarjoamia yritysten koulutuspalveluita myös sanallisesti. Palautteen mukaan projekti oli tuottanut yritysten kehittämiseen merkittävää hyötyä. Toiminnassa todettiin olleen mukana lähes kaikki toimialat, mutta lopulta toiminta painottui ICT-puolelle. Yleiskoulutukset oli ollut hankalaa saada sopimaan laajalle yritysjoukolle. Loppuvaiheessa projektissa kerrottiin panostetun enemmän erityiskoulutuksiin, jotka olivat saattaneet olla jopa yrityskohtaisia. Projektin tarjoamien palvelujen koettiin olleen yrityslähtöisiä. Palautteen mukaan toiminnassa mentiin ehkä hieman liikaakin yrityslähtöisyyden suuntaan ja jäätiin odottamaan, mitä tarpeita sieltä nostetaan esille. Sen sijaan projektissa olisi voitu itse olla aktiivisempia seuraamalla markkinoita ja teknologian kehitystä sekä jopa ehdottaa jotain yrityksille. Tämä lähestymiskulma puuttui projektista. Kommenttien mukaan 17
18 pitäisi kuitenkin muistaa, ettei pk-yrityksillä ole rahkeita miettiä, mikä osaamisen kehittäminen niitä hyödyttäisi. Suurin osa yrityksistä oli saanut hankkeen kautta riittävästi koulutusta. Kommenteissa todettiin, että joitakin koulutuksia jouduttiin hylkäämään ja jotkut yritykset olivat todenneet, etteivät saaneet haluamaansa sisältöä projektissa. Mukana oli noin 80 yritystä, joten monenlaisia yrityksiä on mahtunut joukkoon. Yritysten itse pyytämiä koulutuksia oli peruttu hyvin vähän. Palautteesta kävi ilmi, että hankkeen edetessä äänekkäämmät yritykset ovat osanneet vaatia ja saaneet varmaan enemmän projektilta, mutta sitten hiljaisemmat yritykset ehkä ei. Joka tapauksessa yrityksille oli ollut tarjolla koulutuksia edullisesti. Palautteen mukaan hankkeen kautta konsultointia oli ollut 45 kpl ja 14 %, kun tavoitteena oli %. Projekti jää siis siltä osin tavoitteestaan. Kysyntä ja tarjonta eivät ole tässä kohdanneet. Haastatteluista ilmenee, etteivät yritykset eivät aina ole lähteneet mukaan vaikka tarjontaa olisi ollut ja toisaalta konsultointitarvetta oli tuotu aika vähän esiin: Konsultointia olisi varmaan enemmän mennyt, jos yritysten kanssa olisi päästy läheisempään ja luottamuksellisempaan kontaktiin. Instrumentti on hyvin herkkä siinä mielessä. Palautteen projektin palvelujen tarjonnasta kerrotaan olleen pääsääntöisesti positiivista. Henkilöstövaihdosten todettiin ehkä hieman vaikuttaneen projektin toimintaan, mutta enimmäkseen toteutus oli sujunut hyvin. Projektin ja yritysten välinen yhteistyö oli ollut pääosin toimivaa. Ohjausryhmästä kerrottiin, että yritysten toimintaa tunnetaan kohtuullisen hyvin, mutta eri projektipäälliköillä ja aktivaattoreilla on ollut erilaisia lähestymistapoja yrityksiin. Palautteessa todettiin, että koska yritykset ovat erilaisia, erikokoisia jne., niiden kyky käyttää tällaisia hankkeita hyväkseen oli hyvin heterogeeninen. Yritykset, joilla on aikaisempaa kokemusta hanketoiminnasta, osaavat yleensä hyödyntää hanketta paremmin, koska ne tietävät mitä voi vaatia. Mutta ensimmäistä kertaa mukanaolevat yritykset ymmärtävät usein vasta hankkeen jälkeen, yritysten keskinäisissä keskusteluissa, miten olisivat voineet hyödyntää eri asioita hankkeen toiminnan aikana. Nämä yritykset olivat myös arvioissaan hankkeen annista muita kriittisempiä. Yritysten tarpeiden seuranta olisi voinut olla tiiviimpää ja aktivointi koulutuksiin tehokkaampaa. Palautteista tuli esille, että tiedonkulku projektin ja yritysten välillä olisi vaatinut tehostusta. Koska kyseessä oli suhteellisen lyhyellä ajalla toteutettava projekti, yhteistyön pitäisi olla todella hyvällä tasolla ja tiedonkulun saumatonta. Henkilökohtaiset kontaktit taitaisivat kommenttien perusteella olla kaikkein tehokkaimpia. Haastateltavista lähes kaikki olivat sitä mieltä että projektin toiminta oli lisännyt alueellista tai projektin teemaan liittyvää yhteistyötä. Verkostoitumisen todettiin olleen yhtenä projektin tavoitteena, kuten melkein aina yritysten kehittämisprojekteissa. Tosin palautteessa tuotiin esiin, ettei verkostoitumisessa ole päästy toivotulle tasolle. Asiasta oli keskusteltu ohjausryhmässä. Projekti on palautteen mukaan toiminut pohjustuksena uudelle toimintamallille osapuolten, Kainuun Edun, ELYn ja koulutusorganisaatioiden välillä. Yhteistyön todettiin olleen tiivistä projektiosapuolten välillä koko projektin ajan, mutta siinä oli tapahtunut selvästi kehittymistä, kun osapuolille oli jäsentynyt selkeämmin eri toimijoiden tehtävät ja tarpeet. Uutta yhteistyötä oli syntynyt esimerkiksi koulutusten yhteydessä, kun oli tutustuttu uusiin ihmisiin ja näiden 18
19 osaamiseen. Uudet kumppanuussuhteet helpottavat usein yhteistyötä jatkossa, mikäli sellaiselle on tarvetta. Yhteistyön kerrottiin lisääntyneen mm. oppilaitosten välillä, ja samalla ne ovat oppineet näkemään millä tavalla koulutusta annetaan eri organisaatioissa. Lisäksi yritykset kommunikoivat koulutusten aikana keskenään, jolloin huomattiin eroja esimerkiksi liiketoimintasuunnitelmissa. Yritysten joukossa oli siis keskinäistä sparrausta. Haastattelujen yhteydessä tuli esiin myös mielipide, jonka mukaan projekti ei olisi pystynyt lisäämään yhteistyötä, vaan se on pysytellyt samalla tasolla kuin ennenkin. Projektissa oli lähinnä hyödynnetty jo olemassa olevia yhteyksiä. 3.2 Projektin onnistuminen ja jatkotoimet Luvussa luodaan katsaus hankkeessa saavutettuihin tuloksiin peilaten niitä hankkeelle asetettuihin tavoitteisiin. Lisäksi käydään läpi eri tahojen näkemyksiä projektin tuottamista hyödyistä ja mahdollisista kehittämiskohteista. Onnistuminen ja tavoitteiden saavuttaminen seuranta-aineiston valossa ORDER-projektin tavoitteena on kehittää asiakasyritysten henkilöstön osaamista ja sitä kautta parantaa yritysten tuottavuutta ja kilpailukykyä. Projektin lähtökohtana nähdään, että yritysten menestyminen markkinoilla edellyttää sitä, että niiden liiketoimintaa johdetaan ammattimaisesti. Menestyminen riippuu siten yrityksen johdon liiketoimintaosaamisesta ja toisaalta henkilöstön ammatillisesta kyvykkyydestä. Hankkeen yleisenä tavoitteena on kainuulaisten pk-yritysten henkilöstön kokonaisvaltainen ja pitkäjänteinen kehittäminen vastaamaan kiristyvää kilpailua niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Tavoitteena on hankekumppanuuden kautta (Kainuun Etu Oy, ELY-keskus sekä koulutusorganisaatiot AMK, KAO/Aikuisopisto ja Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA) juurruttaa alueelle systemaattinen toimintamalli yrityksille jo suunnitellun ja erityistarpeisiin suunniteltavan koulutustarjonnan ja tuotteistettujen asiantuntijapalveluiden paremmaksi hyödyntämiseksi. ORDER-projektin tavoitteena oli saada mukaan 75 yritystä, joissa työskentelee noin 1000 työntekijää. Projektisuunnitelmassa esitettiin arvio, että noin 70 % mukaan tulleiden yritysten henkilöstöstä osallistuu koulutuksiin, mikä tarkoittaa noin 700 henkilöä. Projektin viimeisimpien seurantatietojen mukaan (väliraportti ) sen järjestämiin koulutuksiin on osallistunut 622 eri henkilöä 79 yrityksestä eli yritystavoite on ylitetty, mutta osallistujatavoitteesta on hieman jääty. Tähän osasyynä on ollut se, että mukaan tulleet yritykset ovat olleet hieman pienempiä kuin etukäteen oletettiin. Mukana olleiden yritysten henkilöstömäärä kokonaisuudessaan on ollut alle 800 henkilöä, joten projektin koulutuksiin osallistuneiden osuus yritysten henkilöstön kokonaismäärästä nousee ennakoitua suuremmaksi, lähes 80 prosenttiin. Koulutus- ja henkilötyöpäivien osalta hankkeelle on asetettu tavoitteeksi yhteensä 4190 päivää. Tämä tavoite on täyttynyt noin 57-prosenttisesti henkilötyöpäivien kerryttyä yhteensä 2395:een. Projektin raportoinnista voidaan tehdä myös joitakin huomioita projektin onnistumisesta tavoitteiden näkökulmasta. Väliraportissa ( ) mainitaankin, että 19
20 toimintaympäristön syklisyys on vaikeuttanut pitkäjänteistä kehittämistä. Lisäksi haasteena on nähty sopivien yhteisten koulutusten löytäminen näin isolle ja monitahoiselle yritysjoukolle. Aktivaattori- ja suunnitteluryhmän toimintaan on myös jääty kaipaamaan lisää tehoa esimerkiksi yritysvierailuiden ja -haastattelujen suhteen, jotta koulutusten suunnittelu olisi parantunut. Onnistuminen ja tavoitteiden saavuttaminen arvioinnin oman tiedonhankinnan perusteella Asiakasnäkökulma ORDER-projektissa toteutettujen koulutusten ja konsultointien vaikutuksia yritysten toimintaan selvitettiin yrityskyselyssä erilaisten väittämien avulla (kuva 11). Lisätä yrityksen työntekijöiden osaamista Vaikuttaa myönteisesti yrityksen kehittymiseen Parantaa yrityksen kilpailukykyä Parantaa yrityksen toiminnan laatua Edistää yrityksen tuotteiden markkinointia Myötävaikuttaa yrityksen työpaikkojen säilyttämiseen Edistää yrityksen tekemää yhteistyötä muiden yritysten kanssa Edistää yrityksen strategian toteutumista Vaikuttaa yrityksen laajentumiseen Edesauttaa yrityksen toiminnan monipuolistamista Edesauttaa yrityksen liikevaihdon kasvua Parantaa yrityksen kannattavuutta Mahdollistaa toiminnan jatkuminen ylipäänsä Vaikuttaa yrityksen toiminnan uudelleensuuntaamiseen % 20% 40% 60% 80% 100% ei lainkaan vähän jonkin verran paljon Kuva 11. Kuinka paljon ORDER- projektin palveluilla on vaikutettu seuraaviin asioihin yrityksessänne? Yrityskysely (n=20 22). Vastaajien arvioiden perusteella yritykset ovat enimmäkseen olleet mukana sellaisessa ORDERin toiminnassa, josta niille on ollut ainakin jonkin verran hyötyä. Eniten projektin palveluilla todettiin olleen myönteistä vaikutusta yritysten työntekijöiden osaamisen lisäämiseen, mikä onkin ollut projektin pääasiallinen keino auttaa yrityksiä niiden varsinaisen liiketoiminnan kehittämisessä. Runsas kolmasosa vastaajista näki vaikutusta olleen paljon ja lisäksi yli puolet koki vaikutuksen tässä suhteessa 20
Ideasta suunnitelmaksi
Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja
LisätiedotBtoB-markkinoinnin tutkimus
BtoB-markkinoinnin tutkimus Tiivistelmä tutkimustuloksista Anna-Mari West 19.6.2008 Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus Tutkimuksen tavoitteet Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää markkinointipäättäjien
LisätiedotSosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi
Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt
LisätiedotYhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille
Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista
LisätiedotTERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN
TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo
LisätiedotSelvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista
Selvitys yhteiskunnallisten vaikuttajien näkemyksistä energia-alan toimintaympäristön kehityksestä - Tiivistelmä tutkimuksen tuloksista Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimusasetelma Pohjolan Voima teetti alkuvuoden
LisätiedotOma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus
Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään)
LisätiedotKasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely
Kasvua Kainuuseen - alustava hanke-esittely Kainuun Etu Oy, 5.11.2014 Kasvua Kainuuseen -hankekokonaisuus Hankekokonaisuus koostuu kahdesta eri hankkeesta: Kasvua Kainuuseen - Johdon ja henkilöstön kehittäminen
LisätiedotLisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.
27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen
LisätiedotTyövoimakoulutus ja työssä oppiminen. Johanna Laukkanen 27.1.2010
Työvoimakoulutus ja työssä oppiminen Johanna Laukkanen 27.1.2010 Ammatillinen työvoimakoulutus Ammatillinen työvoimakoulutus Pääosin tutkintotavoitteista koulutusta Myös lisä- ja täydennyskoulutusta Yrittäjäkoulutusta
LisätiedotVaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta
Etelä-Savo Vaikuttavuusselvitys pk-yrityksille EcoStart-konsultointipalvelusta Kesäkuu 2013 Anne Matilainen ja Tarinka Ringvall ETELÄ-SAVON ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 029 502
LisätiedotYrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta
Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien
LisätiedotPALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA
PALAUTEYHTEENVETO KUMPPANUUSFOORUMI 26.2.2009 KERAVA Osallistujia Kumppanuusfoorumiin oli 16, joista 14 vastasi palautelomakkeeseen. Vastausprosentti on 87,5 %. 1. Edustan (Vastaajia: 14) Edustan 14,3
LisätiedotTaustatietoa selvityksestä
Taustatietoa selvityksestä TK-Eval yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA:n kanssa Toteuttajina YTM Keimo Sillanpää, YTM Tommi Ålander, FM Sirpa Korhonen,
LisätiedotKehittämiskysely 2012. Tulokset
Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään
LisätiedotVASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO
YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia
LisätiedotManner-Suomen ESR ohjelma
Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita
LisätiedotVammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2. OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.
Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2 OSA A (koskee koko hankeaikaa 1.9.2012 alkaen) Seurantakysely 1.9.2012 31.12.2012 Osahankkeen nimi: TAVOITTEET JA NIIDEN SAAVUTTAMINEN Vammaispalveluhankkeen
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä Työhyvinvoinnin tilannekuva - Työnantajan nykyiset tiedot ja taidot toimintaan Rauno Pääkkönen Elina Ravantti Selvityksen tarkoitus ja toteutus Muodostaa käsitys mitä työhyvinvoinnilla
LisätiedotProaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta
2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037
LisätiedotKyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille
Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin
LisätiedotTechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke
TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan
LisätiedotElintarvikealan pk yritysten toimintaympäristö 2008
Taulukko 1. Tutkimusaineiston toimialakohtainen jakauma Toimiala N Osuus tutkimusaineistosta (%) Toimialan yrityksiä (alle 20 henkeä) Suomessa %:a koko elintarvikealasta v. 2007 (Ruoka Suomi tilasto) Leipomotuotteet
LisätiedotYRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto
Seinäjoen Ammattikorkeakoulu Oy YRKK18A Agrologi (ylempi AMK), Ruokaketjun kehittäminen, Ylempi AMK-tutkinto Ruokaketjun kehittämisen koulutuksen opinnot on tarkoitettu asiantuntijoille, jotka tarvitsevat
LisätiedotSeinäjoen opetustoimi. Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)
Seinäjoen opetustoimi Henkilöstön kehittäminen 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, henkilöstön kehittäminen Henkilöstön kehittäminen 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten suunnitelmallista
LisätiedotHenkilöstön osaamisen kehittäminen Yhteishankintakoulutus: Rekry, Täsmä ja Muutos
Henkilöstön osaamisen kehittäminen Yhteishankintakoulutus: Rekry, Täsmä ja Muutos Bioenergia ja puukuljetusten tulevaisuus -seminaari Kemi 27.10.2010 Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Loimu-projekti,
Lisätiedot1: Kenelle hanketta tehdään?
1: Kenelle hanketta tehdään? Analysoi hankkeeseen osallistujat, jotta voit edistää tasa-arvoa hankkeessasi. Kaikki osallistujia ja hankkeen toimintaympäristöä koskeva voidaan arvioida sukupuolen mukaan:
LisätiedotTaustatietoa Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yhteinen osio
Taustatietoa TK-Eval yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA:n kanssa. Toteuttajina YTM Tommi Ålander, YTM Keimo Sillanpää ja FT Jouni Ponnikas. Arvioinnin
LisätiedotESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI
ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi
LisätiedotOpettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä
Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan
LisätiedotManner-Suomen ESR ohjelma
Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,
LisätiedotErikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012
Erikoiskauppaan ja taloushallintoon liittyvien yritysten puhelinhaastattelut 2012 Puhelinhaastatteluissa esiin nousseet osaamisen kehittämisen tarpeet Projektiassistentti Paula Sovelius TäsmäProto-hanke
LisätiedotTyöhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015
Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu
LisätiedotSustainability in Tourism -osahanke
25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen
LisätiedotHyvät eväät ETEENPÄIN
Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat
LisätiedotForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu
ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-
LisätiedotJanette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu
Janette Leppänen Turun ammattikorkeakoulu Tavoitteet Taustalla tarve saada kattava arvio haasteen onnistumisesta Tukee alkanutta strategiatyötä Arviointia lähestytään prosessiarvioinnin kautta pyritään
LisätiedotAikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön
Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.
LisätiedotYrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä
Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu
LisätiedotHyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi
Hyvinvointia työstä VoimaNainen 2020-hankkeen naisyrittäjien työhyvinvointi ja liiketoimintakäytännöt - Tulosyhteenveto hankkeen 1. kyselystä Helena Palmgren, kehittämispäällikkö 2 Naisyrittäjien työhyvinvointi?
LisätiedotUudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely. Helmikuu 2010
Uudenmaan PK-yritysten kehittäminen -kysely Helmikuu 2010 Kyselyn taustaa ELY-keskus tukee yrityksiä tarjoamalla neuvonta-, kehittämis- ja rahoituspalveluja. ELYkeskuksen tavoitteena on jatkuvasti kehittää
LisätiedotJUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Musiikin ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja.
JUPINAVIIKOT 2018 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Musiikin ala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Ville Laitinen Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO... 2
LisätiedotMitä yritykset odottavat ammattikorkeakoulujen yhteistyöltä. Riikka Heikinheimo Johtaja, osaaminen ja koulutus Elinkeinoelämän keskusliitto EK
Mitä yritykset odottavat ammattikorkeakoulujen yhteistyöltä Riikka Heikinheimo Johtaja, osaaminen ja koulutus Elinkeinoelämän keskusliitto EK Mikä on EK? EK edustaa jäseniään elinkeino- ja työelämäasioissa
LisätiedotVÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI
Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille
LisätiedotAsiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat
Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat Joensuun Tiedepuisto Oy 8,2 M liikevaihto v. 2012 34 henkilökunta 23 vuotta Omistuspohja Joensuun kaupunki 86 % Itä-Suomen yliopisto 7 % Finnvera
LisätiedotNolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen
Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti
LisätiedotMetsäpalveluyrittäjyys kasvuun
Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Kullaa 28.10.2014 Projektipäällikkö Jussi Laurila Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikkö Hanke lyhyesti Tavoite: Laaditaan esiselvitys
LisätiedotSataSPIN. Prosessien parantaminen verkostoitumalla. Porin korkeakouluyksikkö, TTKK
SataSPIN Prosessien parantaminen verkostoitumalla Porin korkeakouluyksikkö, TTKK Ohjelmistoasiantuntemuksen keskus Centre of Software Expertise - CoSE Timo.Varkoi@pori.tut.fi http://www.pori.tut.fi SPI
LisätiedotSosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011. Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat
Sosiaalinen media yrityskäytössä Yhteenvetoraportti, N=115, Julkaistu: 14.2.2011 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Sosiaalista mediaa hyödynnetään yrityksessäni tällä hetkellä Vastaus Lukumäärä Prosentti
LisätiedotJyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet
Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman
LisätiedotMaaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus
Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013 Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus 1 Kehittämismahdollisuuksia yrityksille Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset
LisätiedotTeknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010
Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden
LisätiedotLiiton strategia Liiton asettamat strategiset tavoitteet nähtiin kokonaisuutena tärkeiksi. Jäsenmäärä tavoitteen realismia kyseenalaistettiin.
KERHOKYSELYN TULOKSIA Kysely toteutettiin kerhoille 21.3-30.6.2018 välisenä aikana. Kyselyyn vastasi 31 jäsenkerhoa 55 viidestä, vastausprosentti oli 56,4 prosenttia. Kysely toteutettiin sähköisellä Webropol-kyselyohjelmalla.
LisätiedotKestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016
Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 ohjelman alueellinen ESR-rahoitushaku Länsi-Suomessa 21.12.2015 1.3.2016 Rahoitusasiantuntija Minna Koivukangas Keski-Suomen ELY-keskus/Turku 18.1.2016 Länsi-Suomen alueen
LisätiedotKuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta
Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen Itä-Suomen
LisätiedotYRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA
YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta
LisätiedotTietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma
Päijät-Hämeen Yrityksille Tietotekniikka liiketoiminnan tueksi -kehitysohjelma Jari Turunen ICT -liiketoiminnankehittäjä Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy Omistus Lahden kaupunki 74 % Lähikunnat 10 % Yksityiset
LisätiedotVALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ
VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke
LisätiedotYrityksen palautelomake yhteishankintakoulutuksesta
Yrityksen palautelomake yhteishankintakoulutuksesta Yrityksenne on osallistunut Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen ja kouluttajan ja yrityksesi yhdessä toteuttamaan yhteishankintakoulutukseen Pohjois-Karjalan
LisätiedotHYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO. 1. Johdanto. 2. Tavoitteet. 3. Kehittämiskohteet. 4. Organisaatio. 5.
Toimitusjohtaja SUUNNITELMA 08.03.2012 HYVINVOINTI VAIKUTTAVUUS TUOTTAVUUSOHJELMA (LUONNOS) SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto 2. Tavoitteet 3. Kehittämiskohteet 4. Organisaatio 5. Toteutus 6. Aikataulu 7. Rahoitus
Lisätiedot------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Kaipaatko apua ja osaavia kumppaneita yrityksesi kehittämiseen ja henkilöstön kouluttamiseen? Ratkaisun tarjoaa ORDER liiketoiminnan kehityshanke Yhteistyössä Kainuun Etu Oy, Kainuun TE-keskus, Kajaanin
LisätiedotAsiakaskysely. Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto
2010 Asiakaskysely Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjasto 1. Kyselyn toteutus ja osallistujat Porin kaupunginkirjasto tekee joka vuosi asiakaskyselyn, jolla mitataan kirjastopalvelujen laatua
LisätiedotSOTE-järjestöjen alueverkosto
SOTE-järjestöjen alueverkosto 19.2.2019 STEAn strategia ARVOT TEHTÄVÄMME STEA vastaa osaltaan siitä, että Veikkauksen tuottoja käytetään tulokselliseen kansalaisjärjestöjen toimintaan. OIKEUDENMUKAISUUS
LisätiedotTULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008. Hannu.tamminen@ttk.fi
TULOKSELLISEN TOIMINNAN KEHITTÄMISTÄ KOSKEVA SUOSITUS 2008 Hannu.tamminen@ttk.fi Taustaa Ohjausvälineet Lait Asetukset, ministeriön päätökset Keskusviraston suositukset Työmarkkinasopimukset Työmarkkinajärjestöjen
LisätiedotHenkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten
Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,
LisätiedotValmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012
Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat
LisätiedotKasvuun johtaminen -koulutus
Kasvuun johtaminen -koulutus Kohderyhmä: Kasvun edellytykset omaavien, uusia kasvumahdollisuuksia kotimaasta tai kansainvälisesti etsivien pk-yritysten johto- ja avainhenkilöt Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun
LisätiedotHYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä
HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan
LisätiedotKoillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista
LEHDISTÖTIEDOTE, 28.11.2011 JULKAISUVAPAA HETI Yrityskyselyllä tietoa yritysneuvontapalvelusta Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista Koillismaalaisille
LisätiedotAMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti
LisätiedotAsiakastyytyväisyyskysely. työnantajille
Asiakastyytyväisyyskysely työnantajille Asiakastyytyväisyyskysely Kysely lähetettiin 190 työnantajalle, joista 93 vastasi. Etelä-Karjalan alueelta vastauksia 36 kpl, Kymenlaakson alueelta 54 kpl. Anonyymeja
LisätiedotTyöllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa
Työllisyystilanne ja sen muutokset Kainuussa Juha Puranen KAINUU-OHJELMA ----> Hyvinvointifoorumi
LisätiedotManner-Suomen ESR-ohjelma
Euroopan sosiaalirahaston (ESR) ohjelmasta tuetaan työllisyyttä ja osaamista edistäviä hankkeita. Rahoituksella tuetaan heikoimmassa asemassa olevia ryhmiä ja edistetään tasa-arvoisuutta. ESR-ohjelman
LisätiedotYHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen
YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu
LisätiedotProjektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net
Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen
LisätiedotAjatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen
Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,
LisätiedotOHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA
OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena
LisätiedotMAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY
MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY 26.5.2010 Lähetetty 24.4.2010 N= 830 Vastauksia 216 Vastausprosentti 26 % Vastaajat edustavat lähes kaikkia verkostotoimijoita
LisätiedotAsiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen
Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014 Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkan opiston opiskelijoiden tyytyväisyyttä
LisätiedotRAPORTTI. Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013. Siru Korkala
RAPORTTI Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 Siru Korkala Kansainvälisen toiminnan resurssit ammatillisessa koulutuksessa vuonna 2013 CIMOn kysely oppilaitoksille
LisätiedotTyö- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi
Työ- ja elinkeinoministeriön strategisten hankkeiden arviointi Alustavia tuloksia HYVÄ hankkeen arvioinnista HYVÄ- hankkeen neuvottelukunta 18.2.2011, Toni Riipinen Arviointityön luonteesta Arviointityön
LisätiedotTYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen
TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma
LisätiedotKUMPPANUUSBAROMETRI 3.12.2014
KUMPPANUUSBAROMETRI KÄYNNISTÄÄ MAAKUNTASTRATEGIAN SEURANNAN Kumppanuusbarometrissa tarkastellaan maakunnan yleistä kehitystä ja maakuntastrategian toimenpiteiden toteutumista. Se on maakunnan keskeisten
LisätiedotTyövoiman hankintakanavat palveluyrityksissä Kesäkuu 2000 Mikko Martikainen 1 Taustaa kyselylle Tämän selvityksen tulokset ovat osa Palvelutyönantajien jäsenyrityksille marraskuussa 1999 lähetettyä kyselyä,
LisätiedotOpistojohtaminen muutoksessa hanke. Kansanopiston kehittämissuunnitelma. Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista
Opistojohtaminen muutoksessa hanke Kansanopiston kehittämissuunnitelma Tiivistelmä kehittämissuunnitelman laatimisen tukiaineistoista Opistojohtaminen muutoksessa hankkeessa ryhmä kansanopistoja laati
LisätiedotLiiketoiminnan pelikenttiä on erilaisia,
YRITYKSEN Srateal Oy, Niilo Kurikka niilo.kurikka@strateal.com PELIKENTTÄ, TILANNE, TAVOITTEET JA KEHITTÄMINEN PELIKENTTÄ: Yritysten menestyminen on haasteellisempaa kansainvälistymisen ja entistä nopeampien
LisätiedotSOTE-ENNAKOINTI projekti
ESR-projektien verkottumisseminaari Vantaa 24.-25.9.2008 SOTE-ENNAKOINTI projekti Marja-Liisa Vesterinen Tutkimusjohtaja, FT, KTL Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä SOTE-ENNAKOINTI -projekti Etelä-Karjalan
LisätiedotKilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi
Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan
LisätiedotLoppuraportti OPE-OKA
Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi
LisätiedotYritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016
Yritys- ja hankerahoitus Etelä-Savo vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Etelä-Savossa Rahoituslähteet: TEM: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma
LisätiedotVäliarvioinnin tilannekatsaus: toimijoiden kokemustietoa. Karelia ENPI CBC -hanke CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH
Väliarvioinnin tilannekatsaus: toimijoiden kokemustietoa Karelia ENPI CBC -hanke CROSS-BORDER MOVE FOR HEALTH 2013-2014 23.01.2014 Miia Pasanen Karelia ammattikorkeakoulu 1 Arvioinnin viitekehys 1 Arviointikysymykset:
LisätiedotAmmatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen. Ylijohtaja Mika Tammilehto
Ammatillisen koulutuksen reformi tuumasta toimeen Ylijohtaja Mika Tammilehto 1.11.2016 Reformin toimeenpanon lähtökohdat toimintaympäristö ja sen osaamisvaatimukset muuttuvat asiakaskunnan (yksilöt ja
LisätiedotTuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille
Tuottavuutta henkilöstöä, osaamista ja työhyvinvointia kehittämällä - Työelämä 2020 aamukahvitilaisuus pk-yrityksille 27.5.2015, Tampere Technopolis, Häggman-Sali, Kalevantie 2, 33100 Tampere Regina Saari
LisätiedotSoteuttamo on sosiaali- ja terveysalan uudistamisen ja verkostojen kehittämisen työkalupakki.
Mikä? Soteuttamo on sosiaali- ja terveysalan uudistamisen ja verkostojen kehittämisen työkalupakki. Soteuttamot ovat avoimia tapahtumia, joissa yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajat
LisätiedotUUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN.
UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. 1 Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja, joiden avulla tuetaan pk-yritysten kasvua,
LisätiedotAmmattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset
Ammattitaitoa yhdessä -kysely Keskeiset tulokset Kyselyn tausta ja toteutus Ammatillisen koulutuksen uudistus lisää työpaikalla tapahtuvaa opiskelua. Kyselyllä kartoitettiin opiskelijoiden ohjauksen nykytilaa
LisätiedotYhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä
Yhdessä eteenpäin! - Elinikäisen ohjauksen TNO-palveluja kehittämässä Opin ovi klinikka 8.4.2014, Helsinki, Lintsi Ulla-Jill Karlsson, OKM neuvotteleva virkamies Ari-Pekka Leminen, TEM neuvotteleva virkamies
LisätiedotAlueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014
Alueellisen koulutustarpeen ennakointi Päivi Holopainen, Lapin liitto Pohjoiskalotti osana arktista aluetta, 23.8.2014 Ennakoima yhessä! - Lapin ennakoinnin toimintamalli Pohjalla tiivis yhteistyö alueviranomaisten,
LisätiedotIisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 2015 havainnot
Iisalmen kaupungin elinvoimapalvelut asiakastyytyväisyyskyselyn 201 havainnot KYSELYN TAVOITE JA TOTEUTUS Tavoitteena oli selvittää Iisalmen kaupungin elinvoimapalveluiden vuoden 201 aikana asioineiden
LisätiedotKainuun tulevaisuuden tekijät
Kainuun tulevaisuuden tekijät Alpo Jokelainen maakuntajohtaja Kainuun maakunta -kuntayhtymä Helsinki Kainuu 2010 seminaari Kuhmo-talo 12.8.2010 Kainuun erityispiirteet Maakuntaprofiili Väestö Elinkeinot
Lisätiedot