Take a break. leirit jatkaa legendaarisen UTKUJÄRVEN MAJOJEN tarinaa. Opintieltä työnsyrjään -projektin loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Take a break. leirit jatkaa legendaarisen UTKUJÄRVEN MAJOJEN tarinaa. Opintieltä työnsyrjään -projektin loppuraportti"

Transkriptio

1 Take a break leirit jatkaa legendaarisen UTKUJÄRVEN MAJOJEN tarinaa Opintieltä työnsyrjään -projektin loppuraportti 1

2 Take a break Opintieltä työnsyrjään -projektin loppuraportti Take a break leirit jatkaa legendaarisen UTKUJÄRVEN MAJOJEN tarinaa, Jouni Gustafsson... 3 Opintieltä työnsyrjään -projekti Ekan kerran joku aikuinen kuunteli... 4 Projektin tavoitteet... 5 Leirien suunnittelu ja toteutus... 6 Projektin ohjausryhmä...6 Projektin toimet...6 Kohderyhmä projektissa...6 Leireille valikoituneet nuoret...7 Leiriohjelma, rakenne ja tavoitteet...7 Leirin tavoitteet...8 Työmuodot ja keinot sisällön toteuttamiseen...8 Ohjaajien työstä leirillä...9 Leiriläisiltä kerätystä palautteesta poimintoja Vetäjien palaute...11 Tuomas Rouvila Anni Selin (Karell) Anne-Maj Havukunnas Heikki Turkka Kaksi vuotta leirin jälkeen...16 Liitteet: Leiriesite Leirin ohjelma Leiripaikka Raportin toimitus: Saana Sandholm Taitto: Uudet Palvelut Udepa Oy 2

3 Take a break leirit jatkaa legendaarisen UTKUJÄRVEN MAJOJEN tarinaa jäsenenä. Unohtamatta tietenkään inhimillisiä seikkoja joita ei voi rahassa mitata. Projektin TAKE A BREAK-leiritkin olisivat jääneet toteuttamatta ilman lukuisten vapaaehtoisten työpanosta. Vapaaehtoisten työtehtävinä on ollut mm. savusaunan lämmitys, ruokahuolto, kokin tehtävät, siivous, kalastus, erätaitojen opastus, autokuskina toimiminen, ohjaajana toimiminen. Lisäksi Utkujärven majoja huolletaan ja korjataan edelleenkin talkoovoimin. Projektin rahallisesta tuesta kiitos kuuluu Raha-automaattiyhdistykselle. Työläisnuorten Tuki ry on tehnyt arvokasta työtä työttömien ja työtätekevien vähävaraisten nuorten hyväksi. Ja näin on edelleenkin että syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevien voimaannuttaminen ja tukeminen on yhdistyksen perustehtävä. Tätä työtä edesauttamaan on rakennettu 1970 luvulta alkaen Utkujäven majat Yli-Muonion kylän liepeille Utkujärven rannalle. Rakennuksien takaa löytyvät tuhannet ja tuhannet talkootyötunnit. Utkusta on tullut näiden vuosikymmenien aikana legenda jolla on paikka satojen nuorten sydämessä. Tämäkin Opintieltä työnsyrjään -projekti on jatkanut tätä hyvin viitoitettua tietä. Työläisnuorten tuki ry:n taustalta löytyy sosialidemokraattisia järjestöjä ja toimijoita. Opintieltä työnsyrjään -projektia on toteutettu yhdessä laajasti eri alojen järjestöjen, toimijoiden ja ammattiyhdistysliikkeen kanssa. Projektin avulla uusille nuorille syntyy tunneside Utkulle ja tunne siitä, että heitä on autettu eteenpäin elämässä. Projektin kohderyhmä on ammattikoulun keskeyttämisriskissä olevat nuoret. Yksi nuori, joka ei syrjäydy, säästää yhteiskunnalle miljoona euroa suorissa ja välillisissä kuluissa, kun lasketaan koko työura tuottavana kansalaisena ja aktiivisena yhteiskunnan Utkujärven majat on muidenkin käyttäjien vuokrattavissa ja projektimme kokeiltuja kokemuksia jaamme mielellämme muillekin käyttäjille. Palautteet, joita on saatu, kuten se, että tämä oli ensimmäinen kerta kun joku aikuinen kuunteli, auttavat jaksamaan tehdä tätä työtä. Projektissa on syntynyt erittäin hyvin toimiva malli yksittäiset osat eivät ole ainutlaatuisia, mutta niiden onnistunut yhdistelmä ja lopputulos on vertaansa vailla. Moniammatillinen työryhmä toteuttamassa leirejä on ollut hyvä valinta. On ollut hienoa olla toteuttamassa tätä projektia huippuammattilaisten kanssa. Suuri määrä talkoolaisia on mahdollistanut leirit. Meillä on ollut aikuisia tekemässä vapaaehtoisena ruokaa ja lämmittämässä savusaunaa samalla he ovat olleet turvallisia aikuisia läsnä nuorille. Projektin projektipäällikkyydestä on vastannut Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys TATSI ry, jolta projekti on ostanut palveluja ostopalvelusopimuksella. Jouni Gustafsson Projektipäälikkö Opintieltä työnsyrjään projekti Toiminnanjohtaja Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys TATSI ry 3

4 Opintieltä työnsyrjään -projekti Ekan kerran joku aikuinen kuunteli Ammatillisessa koulutuksessa on entistä enemmän nuoria jotka keskeyttävät opintonsa. Opiskelijoiden syyt keskeyttämiseen vaihtelevat ja näiden syiden löytämiseen tarvitaan aktiivista tukea. Työttömät ja erityisesti pitkittyneen työttömyyden kokeneet tarvitsevat myös tukea oman tulevaisuutensa hahmottamiseen ja työmarkkinoille palautumiseen. Projektissa tavoitteena on ollut löytää osallistujille motivaatio omasta elämästä huolehtimiseen ja eheytymiseen. Tätä kautta löytyy innostus uudelleen koulutukseen tai aktiiviseen työnhakuun. Työläisnuorten Tuki ry:n projekti Opintieltä työnsyrjään pyrki vastaamaan tähän haasteeseen ja yhteistyössä eri järjestöjen, nuorisoalan ammattilaisten ja oppilaitosten kanssa järjesti vuosina yhteensä kuusi Take a break ota aikaa miettiä tulevaisuutta leiriä. Leirit pidettiin Yli-Muoniossa, Lapissa, Utkujärven majoilla. Nuoria oli leirillä kerrallaan 8-15 ja aikuisia lähes saman verran. Henkilökohtainen huolenpito, raudanluja ammatillinen osaaminen ja lämmin läsnäolo osoittautuivat lähes täydelliseksi yhdistelmäksi. - Elämän tilanteeni oli todella sekava ja olin ihan loppu. Pidin leirillä aika pitkälti kaikesta. Tietynlainen kaavamaisuus ja aikataulut ärsyttivät, mutta lopulta koin ne oikein mukaviksi ja siitä tajusi arkirytmin merkityksen. Se että leiri oli Lapissa oli sanoinkuvaamattoman ihanaa ja olen todella kiitollinen että olen päässyt osallistumaan tämäntyyppiseen toimintaan. Lapissa jo hengittäminen oli ihmeellistä ja ihanaa! Leiri avasi silmäni maailmalle ja sain siitä paljon uutta voimaa elämääni ja ihania muistoja ja ihmisiä! Uskon jos en olisi osallistunut leiriin asiat voisivat olla paljon paljon huonommin. Olen vieläkin samassa koulussa mitä kävin leirillä ollessani. Nainen 19 v, leirillä 2010, haastateltu kaksi vuotta leirin jälkeen. Projektin päätyttyä 2011 voidaan todeta että tavoite on saavutettu. Nuorien palautehaastattelut välittömästi leirin jälkeen paluumatkalla ja haastattelut kaksi tai kolme vuotta leirin jälkeen tukevat tätä, samaten nuoria leireille lähettäneiden oppilaitosten opettajien ja kuraattorien antama palaute. Projektin järjestäminen on taloudellisesti ollut järkevä ratkaisu, puhumattakaan siitä merkityksestä, mitä ne ovat tuottaneet osallistujille. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan työelämän ulkopuolelle jäänyt nuori maksaa kansantaloudelle noin euroa. Lisäksi julkinen talous maksaa jokaisesta pitkäaikaistyöttömyyteen liukuneesta euroa. Näin alle 25-vuotiaana työllistymismahdollisuutensa menettänyt maksaa yhteiskunnalle joka vuosi euroa. Täyttäessään 60 vuotta hän on maksanut yhteiskunnalle noin 1,1 miljoonaa euroa 4

5 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteena oli löytää toimintamalli, jolla ehkäistään opintojen keskeyttäminen ammatillisissa oppilaitoksissa sekä tätä kautta ennaltaehkäistään koulupudokkaiden syrjäytyminen yhteiskunnasta. Leireillä on hahmotettu nuorten omia vahvuuksia, vahvistettu valmiuksia ja motivaatiota opiskelujen jatkamiseen. Jokainen osallistuva nuori asetti omat tavoitteensa leirille. Leireillä on toteutettu myös sisältöjä jotka lisäävät nuorten itsetuntoa ja vuorovaikutustaitoja leikkien ja elämysten kuten tulitaiteen kautta. Leirien ohjelmassa on olennaisena osuus joka keskittyy muihin elämänhallinnan kysymyksiin, kuten kuluttaja-asioihin, terveisiin elämäntapoihin, päihdekysymyksiin sekä työelämätietouteen. Konkreettisena tavoitteena koulupudokkaiden osalta oli, että heillä on suunnitelmat joko opintojen jatkamisesta, uuden alan etsimisestä, työstä oppisopimussuhteessa tai suunnitelma työpajatoimintaan hakeutumisesta. Leirijaksojen alussa osallistujat arvioivat oman tilanteensa. Leirin lopussa käytiin henkilökohtainen palautekeskustelu ja tehtiin henkilökohtainen suunnitelma, jonka pohjalta kukin jatkoi leirijakson jälkeen. Tavoitteena oli myös, että leireille osallistu- neiden nuorten elämänhallinnantaidot kasvaisivat leirien ansiosta. Projektin toimesta on saatu luotua toimiva ja tuloksia aikaansaava malli erityistä tukea kaipaavien nuorien kanssa työskentelyyn. Nuorten rekrytointi leireille tapahtui ammatillisten oppilaitosten, kuntien nuorisotoimen sekä nuorten parissa työtä tekevien maahanmuuttajajärjestöjen kanssa yhteistyössä. Leirit toteutettiin monikulttuurisina, koska kohderyhmään kuuluvia löytyy erityisesti maahanmuuttajataustaisten parista. Projektin nuorten osalta on saatu käytyä läpi heidän mahdolliset diagnosoimattomat oppimisvaikeutensa, vaikeudet aikuisten kohtaamisissa sekä virallisten ja muiden turvaverkkojen puutteet. Projektin toimesta on saatu lisättyä nuorten tietoa päihteiden käytön vaaroista, työelämästä ja ylipäänsä muusta elämänhallinnasta. Nuorten itsetunto kasvoi selvästi leirin aikana. 5

6 Leirien suunnittelu ja toteutus Työläisnuorten Tuki ry:n kumppaneina projektia toteuttamassa olivat Elämä on parasta huumetta ry, Nuorten puolesta ry,suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry ja Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys ry TATSI Projektin ohjausryhmä Aslak Haarahiltunen, ohjausryhmän puheenjohtaja, Työläisnuorten tuki ry, Miia Manninen, Työläisnuorten tuki ry, Jouni Gustafsson, Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys ry, Vera Gergov, Nuorten Puolesta ry, Juhani Nokela, Ammattiin opiskelevat SAKKI ry ja Tuomas Rouvila, Elämä on parasta huumetta ry Onnistumiskokemus Sellaisia tosi hienoja kokemuksia oli monta. Esimerkiksi yksi kysyi multa leirin alussa että voiko se lähteä mun kanssa aamulenkille. Mä sanoin että no joo mutta mä en ala ketään herättelemään. Puoli kaheksan on aamupala ja sitä ennen me on juostu se lenkki ja käyty suihkussa. Sit mä aamulla puin ja naureskelin ittekseni että saa nähä. Avasin oven ja siinä se oli, pomppi odottamassa. Kolmena aamuna se juoksi mun kanssa ja mä olin hyvässä kuosissa silloin ja juoksin kovaa. Sinnikkäästi se pysyi mukana. Kotimatkalla se sanoi että oli ollut leirin ajan eli koko viikon erossa amfetamiinista ja muista aineista. Että oli ollut hyvä homma. Ohjaaja, mies Talkoolaisen sitaatti - Me oltiin koiravaljakkoajelulla. Ensin ajoin mä ja mun kyydissä oli John. Koirat oli tosi innoissaan ja se koko reitti oli jäinen. Mulla oli ihan täysi työ että mä sain ne pidettyä kurissa. Sitten iski sellainen fiilis että kyllä me ollaan tultu tosi eri maailmoista, mä olen elänyt turvallisessa maassa etuoikeutettua elämää ja toinen on entinen lapsisotilas. Ja siinä me oltiin. Että kaksi niin erilaista tietä ristesi tässä. Taivas oli kirkkaansininen, koirat juoksivat hirmuisella vauhdilla ja me kaksi noviisia samanlaisissa haalareissa keskellä Lapin erämaata ajettiin koirilla. Ensin mä ohjasin ja sitten John. Täysin tasa-arvoinen tilanne ja täydellisen hieno hetki. Se on piirtynyt tarkkana mun mieleen. Nainen 41 v Projektin toimet Take a break Ota aikaa miettiä tulevaisuutta leirit / elämänhallintakurssit Muonio, Utkujärvi Muonio, Utkujärvi Muonio, Utkujärvi Muonio, Utkujärvi Muonio, Utkujärvi Muonio, Utkujärvi Jokaista leiriä/ kurssia ennen oli tapaaminen jossa käytiin läpi leirin ohjelma ja sitoutettiin tällä nuoret varmasti mukaan lähtemiseen. Leirien jälkeen nuoret tavattiin vastaavasti kokemuksien vaihdon ja leireillä syntyneiden suunnitelmien toteuttamisen vahvistamisen tiimoilla Helsinki, Palvelualojen sauna, oppilaitosten kuraattoreille ja opintojenohjaajille suunnattu tapaaminen ensimmäisen leirin kokemuksista ja projektin suunnitelmista Unarin-Luusua. Projektin evaluointi ja suunnitteluseminaari kurssien ohjaajahenkilökunnan kesken Helsinki. seminaari projektin toiminnasta sekä nuorten vähäosaisuudesta sidosryhmille ja oppilaitoksille. Kohderyhmä projektissa: - Ammatillisen koulutuksen pudokkaat ja/tai putoamisvaarassa olevat. - Heikon itsetuntemuksen/ itsetunnon omaavat nuoret - Yli 16-vuotiaat - Kiusatut - Riskissä masentuneisuuteen olevat. 6

7 Leireille valikoituneet nuoret Leireille valikoitui 79 nuorta, joilla oli eritasoisia ongelmia. Nuoret olivat iältään vuotiaita. Osalle ongelmana oli koulumotivaatio, osalle sosiaaliset ongelmat jotka vaikeuttivat koulunkäyntiä. Taustoista löytyy mm. vakavia päihdeongelmia, mielenterveysongelmia, lapsisotilaan taustaa ja vanhempien kuolemia. Osallistujat olivat ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevia nuoria, Seurakunta-opisto, Heltech Helsinki, Helpa Helsinki, Helsinki business college, Helsingin maalarien ammattikoulu, Helsinki, Keskuspuiston ammattiopisto, Helsinki, Varia Vantaa ja Omnia Espoo. Oppilaitokset ovat lukeneet leirit oppilaittensa opintoihin hyväksi. Vantaan Varia on jopa lisännyt leirit opetusohjelmaansa. Tärkeäksi tavoitteeksi muodostui nuorten ryhmäyttäminen. Tähän tavoitteeseen sitoutuivat kaikki ohjaajat. Pyrittiin luomaan turvallinen ryhmä, jossa oppiminen ja omien tunteiden ilmaiseminen olisi helppoa. Ryhmäyttämistä tehtiin erilaisten harjoitteiden sekä ohjaajien tiiviin läsnäolon avulla. Joka aamu ja ilta pidettiin ns. Hämäränhyssy, jossa nuorilla oli mahdollisuus tuoda ryhmässä omia tuntemuksiaan, negatiivisia ja positiivisia sekä esittää toiveitaan. Jokaisella ryhmän jäsenellä ohjaajat mukaan lukien oli tila ja aika puhua niin että muut kuuntelivat. Nämä hetket olivat erittäin tärkeitä leirien onnistumisen kannalta, sillä ohjelma oli tarkoituksella erittäin tiukka koko leirien ajan: ohjelma alkoi kello 9.00 aamiaisen jälkeen ja päättyi n. klo Päivät koostuivat erilaisista tietotunneista, ryhmäyttämisharjoitteista ja retkistä kuten Pallas-tunturi, vuodenajasta riippuen koiravaljakkoajelu tai koskenlasku, laskettelu Olos-tunturilla tai vaellus Särkitunturille. Tavoitteita olivat turvallisen oppimisen mahdollistavan ryhmän luominen, tiedon saaminen sekä positiivisten elämysten kokeminen ryhmässä. Näin pyrittiin luomaan nuorelle itselleen kuva siitä, mihin tämän hetkinen elämä on viemässä. Leiriläisten ilmoittautumiset ovat tulleet oppilaitoksista oppilaitoksen henkilökunnan kautta, jotka ovat katsoneet keille heidän oppilaistaan leireistä olisi eniten hyötyä. Ko. oppilaitoksen henkilökunnan edustajat ovat olleet pääsääntöisesti opinto-ohjaajia tai kuraattoreita. Oppilaitosten sitoutuminen tähän on ensiarvoisen tärkeää. Leiriohjelma, rakenne ja tavoitteet Raportissa käytetään projektien toimien osalla sanaa leiri, loppuvuodesta päädyimme muuttamaan leirit elämänhallintakursseiksi, koska katsoimme sen kuvaavan paremmin toimien sisältöä. Projektin kurssit ovat sisällöltään enemmänkin tiiviitä ja syväluotaavia kursseja ja kuin keveää leiritoimintaa. Nuorille puhuttiin pääasiassa leireistä ja tämä termi vakiintui arkikäyttöön kurssien aikana. Tieto-osuudet muodostuivat kolmesta osa-alueesta: Oppimiseen ja oppimishäiriöihin liittyvä tietous, työelämään liittyvä tietous, sekä päihdetietous. Vastuut/ osa-alueet oli jaettu ohjaajien kesken. Yleiseen elämän hallintaan liittyviin kartoituksiin, tehtäviin ja pohdintaan osallistuivat kaikki ohjaajat yhdessä. Syrjäytymisen ehkäisyssä juuri näiden osa-alueiden pohdinta ja ongelmissa tukeminen on erittäin tärkeää. 7

8 Leirin tavoitteet Nuorten oman elämänhallinnan parantaminen ja tavoitteellisuuden oppiminen. Missä olen nyt, mihin pyrin ja miten voin siihen vaikuttaa?! 1. Toimitaan turvallisesti ryhmässä jossa voidaan oppia kokemuksista - kaikki saavat hyväksyntää ryhmässä, vaikka ei aina jokin asia onnistuisikaan. 2. Leirillä ei mahdollisteta ryhmään kuulumattomuutta ja hyväksynnän puutetta - kokemukset, ajatukset ja oppiminen ja oivallukset tehdään yhdessä, toisiamme vahvistaen ja tukien. 3. Kaikelle toiminnalle on oltava etukäteen jokin tavoite ja tavoitteiden saavuttaminen käsitellään aina yhdessä toiminnan jälkeen - toiminnan purku ringissä, fiilis-rinki jossa jokainen saa mahdollisuuden sanoa ja kaikki kuuntelevat. oppiminen kokeminen virkistyminen hyväksytyksi tuleminen Leirien jälkeen nuorilla on kansio, jossa heillä on suunnitelmia, tietoa itsestä oppijana ja he tietävät tavoitteellisuuden merkityksen; Pyrin tähän, koska... Toiminnan konkreettinen tallentaminen tapana tähän työkirja. 1. Oppimistyylit ja strategiat (Heikki Turkka) 2. Ryhmätyötaidot ja vuorovaikutuksen lisääminen (kaikki ohjaajat) 3. Päihdetietous (Anni Karell EOPH ry) 4. Oman elämän hallinta (kaikki) 5. Yhteiskunnallisen rakenteen selventäminen ja työelämätietous (Jouni Gustafsson Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys ry) 6. Ryhmäytyminen sekä siinä tuen ja ymmärryksen saaminen ja antaminen (kaikki) 7. Terveellinen ruokavalio ja sen valmistaminen Työmuodot ja keinot sisällön toteuttamiseen 1. Ryhmätyöskentelyt ja keskustelut 2. Yksilöhaastattelut 3. Testit ja kyselyt 4. Toiminnan ohjaus 5. Harjoitteita vapaan ilmaisun keinoin erilaisilla menetelmillä 8

9 Ryhmät saavuttivat turvallisen ryhmän kriteerit. Ryhmät otti kaikki jäsenensä huomioon, eikä kiusaamista esiintynyt ollenkaan. Nuoret jotka eivät normaalisti, vaikkakin osa kävi samaa koulua, olleet tekemisissä toistensa kanssa, ystävystyivät ja tukivat toisiaan. Työkirjan luominen leiriläisille oli hyvä idea ja nuoret pitivät kirjoistaan hyvää huolta joka osoitti että he ymmärsivät tekevänsä myös työtä leirin aikana. Työrauha oli hyvä, eikä varsinaisia järjestysongelmia tullut. Elämysosuudet ja sen linkittäminen todellisiin mielihyvän tunteisiin, ilman päihteitä, onnistui hyvin. Nuorille tuli selväksi, että hyvä ryhmä syntyi ja ryhmäytyminen tapahtui ilman päihteitä. Yksilötyöskentely onnistui hyvin ja omat nuoret ohjaajille valikoituivat luontevasti. Yksilökohtaamisia oli riittävästi ja tulosta saatiin hienosti. Nuorilta saatiin palautetta suullisesti joka päivä ja moni koki tiiviin aikataulun positiiviseksi ja pitivät siitä että tekemistä riitti. Nuorten sitoutuminen kertoo siitä, kuinka hyvin nuoret ovat ryhmäytyneet keskenään ja ohjaajat on koet- Talkoolaisen sitaatti Tää on vähän sellainen win-win. Ensin me suunnitellaan etukäteen ihan talkoolaistenkin roolit ja se asenne, millä me suhtaudutaan nuoriin ja tehdään töitä. Mehän ei tiedetä nuorista oikeastaan mitään, mikä on hyvä juttu. Me ollaan niitä aikuisia, joihin voi suhtautua neutraalisti ja rennosti. Sitten me tehdään viikko ihan ympäripyöreitä päiviä. Aidosti vapaata aikaa ei ole, kyllähän me osallistutaan kaikkiin hauskoihin aktiviteetteihin mut niissä on tavallaan aina töissä. Viikon puolivälissä on ihan tapettu olo ja välillä pitää sinnitellä että jaksaa, mutta aina sitä jaksaa. Joskus ollaan nukkumassa vasta pikkutunneilla ja ennen seiskaa pitää aloittaa aamupalan valmistelu. Viikon lopuksi on ihan järjettömän väsynyt ja aivan käsittämättömän tyytyväinen. Siitä saa todella paljon. Nuoria näkee sitten jälkeenpäin lähinnä Facebookissa, kuulee vähän miten niillä menee ja silleen. On todella palkitsevaa jos joku kertoo että koulussa menee hyvin tai muuta vastaavaa. Tulee sellainen fiilis että toi on niitä mun nuoria. Muut talkoolaiset ovat ihan samalla lailla nuorten Facebookkavereita. Mitään ryyppyjuttuja ei peukuteta ja ollaan aikuisia heille myös leirin jälkeen. Nainen 41v tu luotettaviksi. Nuorten ei ole tarvinnut jännittää tai pelätä ohjaajia ja he ovat olleet turvallisia aikuisia nuorille. Ohjaajien työstä leirillä Leireillä toimi 3-5 ohjaajaa ja yksi harjoittelija. Ohjaajatiimi toimi saumattomasti ja ammatillisesti. Leiripäivät olivat intensiivisiä ja vaativat ohjaajilta joustoa, etukäteissuunnittelua ja peli-silmää. Lisäksi leireillä on ollut vapaaehtoisia töissä kuten kokkina, autonkuljettajana ja saunan lämmittäjänä. Aikuiset olivat läsnä ja tulivat hyvin toimeen keskenään ja nuoret vaistosivat sen. Työjako oli hyvin tehty, ohjelma hyvin suunniteltu ja kaikki ohjaajat tukivat toisiaan ja vetovastuuta vuoroteltiin. Kaikki olivat oman alansa ammattilaisia ja se teki työnteon erittäin helpoksi ja toimivaksi. Leireillä tulee jatkossakin olla molempaa sukupuolta olevia ohjaajia. Kaiken kaikkiaan leirit olivat lähes malliesimerkki siitä, mitä saadaan aikaiseksi kun tehdään hyvä pohjatyö ja palkataan ammattilaisia tekemään sitä. Ammatillisuuden lisäksi tarvitaan innostuneisuutta ja uskoa oman työn tärkeyteen ja vaikuttavuuteen. 9

10 Leiriläisiltä kerätystä palautteesta poimintoja Mistä pidit/ mistä et pitänyt? - Pidin tavallisesta tekemisestä, puunhakkuusta, veden kannosta ja lumitöistä. - Ryhmäleikit oli parasta. - Aikuisten kanssa oleminen, hyvistä keskusteluista saunassa. - Tämä oli elämäni paras viikko, en unohda tätä koskaan. Kiitos Poika 16v (Jälkihuollossa) - Haluan kiittää teitä ohjaajia tästä leiristä, se oli elämäni kohokohta. te kaikki olette niin auttavaisia ja ihania. Teille on helppo kertoa omista asioista ja autoitte minua löytämään itsestäni rohkeutta ja vahvuutta, sekä sitä elämänvirtaa, jolla jaksaa eteenpäin. Kiitos kaikesta mitä leirillä sain. Nainen 19.v (Laitosjaksoja ja päihdeongelma) - Eka kerran koki ettei ole ollut kiusattu ryhmässä. - Kiva keskustella rennossa ilmapiirissä, ei moralisoitu. - Sai olla oma itsensä. - Parasta oli päihdetietous. - Ymmärsin miten opin. Kommentteja leiristä - En tiennyt, että tälläisia ihmisiä on edes olemassa. Viikon aikana mä tein asioita, johon mä en ole koskaan pystynyt. Mies 18.v (Runsasta päihteidenkäyttöä, puoli vuotta pois koulusta). Infoa leirikieleen Hyssyt Aamun aloittavat ja illan päättävät hetket, joissa käydään läpi päivän tapahtumat ja mikä kenenkin mieliala on. Jokainen puhuu. Erittäin tärkeitä ryhmäytymiselle ja luottamuksen luomiselle. Sannan kauppa Enontekiöläinen matkamuistopuoti, jossa käytiin aina loppusiivouksen päätteeksi. Sanna puki päälleen lapinpuvun, hauskuutti jutuillaan ja halasi kaikki nuoret. Kota Paikka, jossa savustetaan nuoria ja jossa joskus paistettiin nuotiolettuja ja joskus kohdattiin oikea Lapin shamaani. Aamuherätys laulaen Sulosointuiset aamun ensi sävelet luikautti ohjaajien kuoro nuorten tuvissa. Sitten siirryttiin aamupalalle ja hyssyyn, ja välillä aamurutiineihin kuului jooga. Neljän metrin sääntö Leirit olivat päihteettömiä. Tupakalla ollessa kaikkien välillä piti olla neljä metriä. Ajatus on että kielletään sosiaalisuus minkään päihteen tai epäterveellisen yhteydessä. Tästä säännöstä tuli nopeasti itsestään selvä nuorten kesken. Staalo Yhteinen leikki, joka sai nimensä myyttisestä jättiläisen ja paholaisen sekoituksesta, staalosta. Leikkejä leikittiin usein piristyksenä ja välipalana. Yhteinen liikkuminen ja hauska, pakoton tekeminen loi iloisen tunnelman. 10

11 Vetäjien palaute Tuomas Rouvila, ohjausryhmän jäsen ja Elämä on parasta huumetta ry:n ehkäisevän päihdetyön päällikkö - Palautteiden ja kokemusten perusteella leirillä oli suuri merkitys nuorille ainakin siinä hetkessä. Leiriohjelma oli hyvin suunniteltu ja toteutettu, siinä pureuduttiin kohderyhmän keskeisiin elämään ja tulevaisuuteen vaikuttaviin asioihin: itsetuntemukseen, omien vahvuuksien löytämiseen, opiskeluun, työhön, ihmissuhteisiin, terveyteen jne. Pysyvämpiä vaikutuksia on vaikea arvioida. Vaikka positiivisia vaikutuksia nuorille tulisikin, on vaikea arvioida mistä ne johtuvat, vaikuttavia tekijöitä on niin monta, Tuomas Rouvila kuvailee. - Henkilökohtaisesti uskon ja olen työkokemukseni kautta huomannut että tällaisella hyvin suunnitellulla ja toteutetulla yksittäiselläkin interventiolla pystytään saamaan aikaan pysyviä positiivisia vaikutuksia nuoren elämässä, sanoo Tuomas. - Nuorten kannalta mielestäni tärkeimpiä seikkoja oli kohderyhmälle sopivan ohjelman suunnittelu, ammatillisesti pätevät ohjaajat, riittävästi aikaa asioiden käsittelyyn, positiiviset kokemukset, konkreettiset ohjeet asioiden hoitamiseen ja irtautuminen tutusta ympäristöstä, rohkeus lähteä ja saada uusia kokemuksia. Leirien aikana syntyi todella hyvää yhteisöllisyyttä ja kaverisuhteita, varmasti myös nuorten keskuudessa vertaistukea. Merkittävää oli varmasti omien asioiden läpikäyminen ja tuen saaminen turvallisessa yhteisössä, toteaa Tuomas Rouvila. - EOPH lähti mukaan yhteistyökumppanuuden kautta, päätavoitteena ehkäisevän päihdetyön toteuttaminen leireille. Toimenkuva laajeni matkan varrella kokonaisvaltaiseksi toimijaksi. Osallistuimme aktiivisesti myös leirien suunnitteluun, osallistujien/ yhteistyökumppaneiden rekrytointiin ja leirien toteutukseen ohjaajaresurssilla. Projekti oli EOPH:lle mielenkiintoinen haaste, kohderyhmä ja aihe sopi hyvin toimintaamme ja pidimme tärkeänä päästä vaikuttamaan nuorten hyvinvoinnin edistämiseen tässä toimintaympäristössä, Tuomas Rouvila sanoo. Anni Selin, päihdekouluttaja, tekstissä myös nimellä Anni Karell. - Leireille osallistuneiden nuorten elämäntilanne yleistettynä yhdeksi tyypilliseksi nuoreksi on ajelehtiva, ei ole varma onko oikealla alalla tai ei ole motivaatio opiskeluun ollenkaan. Kaikilla leireillä päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiviä nuoria. Oma ryhmä, kuuluminen johonkin heikkoa. Ulkopuolisuuden ja irrallisuuden tunteita. Ongelmia kaikissa ihmissuhteissa. Osalla vaikeuksia luottaa aikuisiin, viranomaiset mukaan lukien, sanoo Anni Selin. - Osalle leirit olivat ensimmäinen kerta jolloin he kokivat olevansa hyväksyttyjä ryhmässä, mikä on ihmisen kasvun kannalta erittäin oleellista. Vahvoja vertaiskokemuksia ja turvallisen aikuisuuden kokemuksia. Osalle pelkällä matkustamisella kehä 3 ulkopuolelle oli todella iso merkitys, arvioi Anni. - Suurin osa ei unohda koskaan leirillä kokemaansa. Uskon vahvasti, että leiriltä saadut kokemukset saattavat vahvistua vielä tulevaisuudessakin, jossain toisessa elämänvaiheessa. Hyväksytyksi tulemisen kokemukset kantavat aina. - Sillä, että leirit pidettiin Lapissa oli merkitystä. Etäisyys antaa perspektiiviä omaan elämään. Elämykset saivat moninkertaisen vaikutuksen mielettömän luonnon ansiosta. - On hyvä, että ohjaajia on molempia sukupuolia. Myös normaalien aikuisten (vapaaehtoiset) läsnäolo on tärkeää varsinkin laitosnuorille, mutta näin vaikeiden nuorten kanssa tarvitaan ammattikasvattajia, jotka suunnittelevat toiminnan tavoitteelliseksi ja turvalliseksi. Ammattikasvattaja ottaa myös päävastuun edellä mainituista, toteaa Anni Selin. - Minulle leirit olivat ammatillisesti ja ihmisenä tärkeä kokemus. Varsinkin ryhmän tärkeys ja ryhmäyttäminen kasvatuksen välineenä korostui omassa ammatissani. Ihmiset ovat laumaeläimiä, me tarvitsemme toisiamme kehittyäksemme, oppiaksemme virheistämme ja tullaksemme onnellisiksi, kokonaisiksi ihmisiksi, sanoo Anni. 11

12 Anne-Maj Havukunnas, talkoolaisena kolmesti Take a break leireillä. - Osittainen syy leireillä olemiseen on se, että jouduin itse pois työelämästä ennen aikojaan, toteaa Anne- Maj Havukunnas. Olen pienten lasten isoäiti, nuorten aikuisten äiti. - Olin ensin aikuisten työttömien leirillä osallistujana ja siitä sitten ryhdyin talkoolaiseksi. Talkootöissä olin ensiksi keittiössä apuna ja sitten vastuussa keittiöstä. - Jokainen haluaisi olla tarpeellinen, Anne-Maj sanoo. Koen olevani Utkulla tarpeellinen, minulla on annettavaa. Koen olevani siellä tätihenkilö jota on helppo lähestyä. Otan hyvin paljon oman äitini roolin; rento aikuinen, helposti lähestyttävä, ei virallinen, vähän jopa hupsu joka kulkee hippihameessa ja syöttää ituja ja siemeniä. Leikin varjolla saan vietyä paljon terveellistä ravintoa eteenpäin, saan ihmisiä maistamaan erilaisia asioita, sellaista ravintoainetietoutta pyrin leikillisesti esittelemään. - Leireillä on aina kasvisruokavaihtoehto, joten sellaisiakin jotka eivät syö kasvista, houkuttelen maistamaan, kertoo Anne-Maj. Ohessa tulee tietoa, kuten yhdellä leirillä oli vegaani joka ei tiennyt proteiinin saannista mitään, hänet sitten on siinä ohessa opastettu, Anne-Maj kuvailee. Näkymätön lapsi leirillä - Itselle saa hyvän mielen kun saa vaikkapa jonkun mykän nuoren puhumaan. Monet ovat tullessaan näkymättömiä lapsia. Mieleeni tulee yksi hetki, kun todella hiljainen poika oli kuukkeleita syöttämässä Pallaksen retkellä. Juuri hänen kädelleen sitten lennähti lintu syömään. Muutaman päivän aikana näkee selkeän muutoksen nuoren olemuksessa, siinä miten hän suhtautuu ulkomaailmaan. Voisi sanoa melkein että älä mene itse tykö vaan odota että toinen tulee luokse. Ynähdyskin voi olla alku, sanoo Anne-Maj. Leiri vaikuttaa myös aikuiseen - Leireillä on ollut minun elämääni paljon vaikutusta. Nykyisin ei ole enää ahdistusta ihmisten seurassa siellä. Itsetuntoani on parantanut leireillä oleminen; selviydyn; minulla on annettavaa - kelpaan ihan täl- Talkoolaisen sitaatti - Saana kutsui että No ni, lapset syömään sieltä nyt ja XXX vastasi että Ei me olla sun lapsia. Saana vastasi siihen että Ootte te tän viikon. Ja se poika oli sen jälkeen ihan erilainen. Se rentoutui jotenkin. Nainen Talkoolaisen sitaatti - Leikit toimivat mun mielestä siten, että nuoret pääsivät vielä enemmän olemaan lapsia. Mitä mä maallikkona katsoin, niin uskaltaisin väittää että monella on jäänyt lapsuus liian lyhyeksi. Turvallisessa ympäristössä, kivojen ihmisten kanssa pääsee vapaasti leikkimään ja olemaan hetken taas lapsi. Nainen 12

13 laisena. Jos sen saa tartutettua myös nuoriin, se on hyvä. Minulle on ollut tärkeä asia se, että riitän ihmisenä, sanoo Anne-Maj. - Monella talkoolaisella voi yhtenä syynä osallistumiseen olla se, että hakee omaa tarpeellisuuttaan ja kelpoisuuttaan. Talkoolaisena ei ole vastuuta virallisesta ohjelmasta, ei tarvitse olla virallinen aikuinen. Vaan kaikki tässä elävät omien arpiensa kanssa. Kun on yksin asuva, yhteisöllisyys on arvokasta. Sitä ei arjessa ole. On kiva tehdä kissalle ruokaa mutta hauskempaa on kokata 15 teinille, nauraa Anne-Maj Havukunnas. Lapissa on taikaa - Mitä olen jutellut nuorten kanssa, on tärkeää se että ollaan täysin eri ympäristössä, normaali viiteryhmä on pois. Vaikka olisi minkälaisia pahiksia, niin voidaan lähteä puhtaalta pohjalta, Anne-Maj arvelee. Lappi on niin erilainen kaikkiin muihin alueisiin verrattuna. Tulee matka, siirtymisriitti; jo yhteisellä bussimatkalla muokkaannutaan ryhmäksi. - Joka kerta on ollut niin, että nuorisoporukoissa ei ole ollut ketään joka olisi käynyt ennen Lapissa. Joku osaa sytyttää nuotion, joku haluaa oppia sen. Pyydetään reseptejä. Aikataulutus ja rytmit tukevat elämänhallintaa. Utkujärven majat ovat hyvä ja turvallinen paikka, joka on irrallaan tavallisesta elämästä ja nuoren elämän normaaleista kuvioista, Anne-Maj toteaa. - Pienikin asia voi auttaa ja tulla mieleen vuosia myöhemmin, sanoo Anne-Maj Havukunnas. Leireillä on annettu jokin pieni lahja osallistujille. Se on talismaani ryhmän oma juttu. Paljon on ollut sellaisia nuoria joilla ei ole kauheasti ollut elämässään sitä, että heidät huomioitaisiin. Heikki Turkka, kohderyhmäasiantuntija. erityisopetuksen asiantuntija. Oppimistyylit ja havaintokanavat. - Olin alusta asti mukana leirejä suunnittelemassa. Minua pyydettiin kartoittamaan asiakaskunnan erityispiirteitä sekä suunnittelemaan leiriä, kertoo Heikki Turkka. - Tärkein näkökulma oli turvallisuuden tunteen luominen. Kyseinen asiakasryhmä pelkää yhteisöllisyyttä, mikä myöskin vaikeutti rekrytointia, sillä luottamus ihmisiin ei ole enää ihan parasta. Tavoitteena oli saada nuoret turvallisessa ympäristössä tarkastelemaan omaa elämää ja valintoja, joita he ovat tehneet. Samalla oli tarkoitus saada heille leirin aikana tietoa ja ymmärrystä sekä avattua erilaisia syitä, miksi heillä on ollut vaikeaa koulussa ja omassa elämässään. Tämän jälkeen tarkoituksena oli antaa heille työkaluja oman elämän hallintaan sekä keinoja saada tarvittaessa tukea. Yksi tärkeä tavoite oli saada rakennettu turvallinen ja luottamusta herättävä yhteisö. Tämä vaati aikuisten jatkuvan läsnäolon sekä paljon toiminnallisia harjoitteita, jotka kaikki tähtäsivät lopputulokseen. - Metodeina olivat ryhmäyttäminen, selkokielisyys tietoa annettaessa ja käsitellessä, turvallisuus, itsetuntemusta parantavat kirjalliset sekä käytännön harjoitteet. Lisäksi elämysten avulla saadut kokemukset haasteiden kohtaamiset sekä niistä selviäminen yksin ja yhdessä muiden kanssa, Heikki kuvailee. - Leirin runko oli aina sama. 1. vaihe: tutustuminen 2.vaihe: Yhteisten pelisääntöjen luominen 3. vaihe: luottamuksen rakentaminen 4. vaihe: Itsensä voittaminen elämysten ja harjoitusten kautta 5. vaihe: Ryhmän vahvistaminen 6. vaihe: Surutyö ryhmän hajotessa 7. vaihe: Jälkiseuranta ja yhteydenpito (varmistetaan, että elämä on radallaan leirin jälkeen) Talkoolaisen sitaatti - Mua satutti yhdessä ihan alkuhyssyssä yksi nuori poika. Kun kysyttiin siitä että keitä on kotona odottamassa, niin se sanoi että kukaan ei tiedä että hän on Lapissa. Ei ole ketään. Jos mä muistan oikein niin sen äiti oli kuollut, läheisin ihminen oli äidin entinen mies. Se sanoi että hän on ensimmäistä kertaa elämässään näin pitkällä matkalla, näin kaukaa kotoa. Ehkä se just siinä tuntui niin pahalta, että se ei sanonut sitä saadakseen huomiota tai tehdäkseen itsensä jotenkin merkitykselliseksi. Se totesi sen ihan rauhallisesti ja tyynesti. Nainen 13

14 - Tutustumiseen käytettiin lomakkeita, aikaa ja musiikkia. Sääntöjen luomiseen ja turvallisuuteen aikuisten läsnäoloa, selkeää struktuuria sekä johtajuutta aikuisten osalta. Viisasten kivi on aikuisuudessa, turvallisuuden tunteessa ja niiden riittävyydessä. - Leirien onnistuminen olikin juuri sen varassa, että aikuisia oli riittävästi ja nuoret tiesivät mitä keneltäkin odottaa. Sen olisi voinut tietenkin tehdä aina paremmin, mutta hyvin meni näinkin. Aikuisten asenne oli myös erittäin hyvää aina ja kaikki tekivät tosissaan hommia sen eteen, toteaa Heikki. - Aikuisten yhteinen linja oli myös tärkeää silloin, kun havaitsimme eri ryhmien dynamiikasta erilaisia piirteitä. Välillä keskityimme leirin aikana suvaitsevaisuuteen ja toisinaan päihteisiin. Nämä asiat poimittiin aina ryhmästä nousevista teemoista. Tämän vuoksi meillä ei ollutkaan koskaan samanlaista leiriä. Tämä oli yksi syy, miksi ohjelmia piti välillä muokata enemmänkin. Silti pyrittiin aina pitämään perusrakennetta kasassa, sillä se on turvallisuuden kannalta erittäin tärkeää. Myös nuorten kanssa käsiteltiin aina yhteisöllisyyttä ja ryhmädynamiikkaa. Sitä upotettiin eri teemoihin ja välillä puhuttiin oikeilla nimillä, Heikki Turkka sanoo. - Tunteiden käsittely oli tärkeää. Miten koet, miten tunnet kun ikävöit, onko hyvä vai huono tunne eräällä leirillä oli kaksi vuoden aikana orvoksi jäänyttä poikaa. Jos saa hyvän ryhmän, voi periaatteessa päästä käsittelemään tosi hyvän tunneskaalan läpi. - Väkivalta johtuu usein siitä, että keinot loppuvat 14 kesken. Mikä tämä tunne on? Kun sitä ei tunnisteta eikä osata toimia, on ratkaisu väkivalta, sanoo Heikki Turkka. - Leireillä huijataan suvaitsevaiseksi. Mietitään tarkkaan ketkä laitetaan yhteen, mihin majoituksiin. Ainoastaan yhden kerran se ei onnistunut, vaan tuli ongelmia. Nekin saatiin ratkaistua., kertoo Heikki. - Nuoret jaksavat tehdä 16h päiviä kun leikkeihin piilotetaan kaikkiin jokin tärkeä juttu. - Monella on leirille tullessaan huonoja kokemuksia ryhmistä. Kiusaamisesta ja siitä, että aikuiset eivät puutu. Leireillä puututtiin nopeasti ja kovaa kaikkiin epäkohtiin, Heikki sanoo. - Anni keksi hyvän harjoituksen. Kirjoitettiin paperille kirje itselle siitä, mikä painaa mieltä, mitkä ongelmat. Sitten Pallaksen kodalla kirjeet poltettiin nuotiossa. Se vapautti viikoksi, antoi luvan keskittyä itseen miettimättä muuta. Asioita voi käydä läpi ilman entisiä painolasteja. Se koko leiri keskityttiin omiin vahvuuksiin ja vasta kotimatkalla ryhdyttiin uudestaan pohtimaan turvaverkkoja ja että mikä kotona odottaa. - Tärkeintä on yhteisöllisyyden onnistuminen. Se, mitä tavoiteltiin on voida antaa hyvä kokemus toimivasta ryhmästä. Nuoret myös oppivat toisiltaan paljon. - Sitten kun koulut ryhtyivät luottamaan, tuli hankalampia tapauksia, Heikki toteaa. - Yhdellä leirillä yksi nuori oli lähes psykoosissa. Yrittänyt itsemurhaa kuukausi aiemmin. Kolme aikuista

15 oli koko ajan valmiudessa jos häntä pitää lähteä viemään sairaalaan. Bussissa paluumatkalla sanoin että minä haastattelen hänet, kun tehtiin loppuhaastattelua. Muut ohjaajat löivät vetoa että no se on tosi nopea juttu, sillä se tyttö ei puhu sulle mitään. Löin vetoa mm. hartiahieronnasta ja 20 eurosta että nuori puhuu. Istuin viereen ja odottelin, kyselin että no niiin onko sulla millainen turvaverkko kotona. Hän vastasi että ei oo ketään, kukaan ei välitä. Sitten sanoin että onhan sinulla se pupu. Mitä se ajattelisi sinun tilanteestasi? Sitten tämä nuori puhui 3h. Ensin itki tunnin ja sitten puhui. Leirin jälkeen hän löysi melkein heti hyvän miehen. Elämä hänen kohdallaan kääntyi täysin eri suuntaan. Nyt on lapsi ja mies., kertoo Heikki Turkka. - Yksi toinen menestystarina on poika, joka ei puhunut oikeastaan mitään, eikä uskaltanut katsoa silmiin. Ulkomaalainen yh-äiti. Perhe oli muuttanut Suomeen kun poika oli vauva, isä lähti saman tien. Poika ei tiennyt yhtään mitään miten ihmisen tulee elää yhteiskunnassa tai miten miehen tulee toimia. Ei osannut ajaa partaa, vaan veteli jollain kertakäyttöterällä ja kylmällä vedellä ja tuli aina naama verillä aamulla. Annoin hänelle minun parranajokamani ja neuvoja että kato saunan jälkeen kun iho on pehmeä ja aina lämpimällä vedellä. Saunassa juteltiin kaikenlaista. - Anni puhui pojan kanssa, kysyi että mitä hei tässä biisissä sanotaan kun mä en tajua, sillä tämä poika puhuu hyvin espanjaa. Ei katsonut vieläkään ketään silmiin. Hyssyissä alkoi puhua kolmantena tai neljäntenä päivänä ja alkoi katsoa silmiin. Kaikki olivat innoissaan ja kannustivat, koska ryhmä toimi jo siinä vaiheessa. Leirin jälkeen alkoi puhua koulussakin, opintojen ohjaaja oli todella hämmästynyt, Heikki kertoo. - Leireillä tehtiin 17h työpäiviä. Sen merkitys on todella tärkeä. Ihmisten iholle päästään tuollaisilla työpäivillä. Ei mikään työaikalaki hyväksyisi sellaista. Aikuiset tiesivät sen etukäteen, ja hyväksyivät sen. Nuorethan antoivat niin mahtavaa palautetta, että sillä elää vaikka kuinka pitkään. Ei sellaista saa tavallisesti työelämässä, Heikki Turkka toteaa. - Täysin päihteetön leiri on ehdoton vaatimus. Suomalaiset rikkovat jään usein juomalla. Nuorten kanssa tulisi oppia tekemään asioita päihteettömästi. Leireillä on niin paljon mielenterveysongelmia, niin paljon päihteitä käyttäviä nuoria että muuten homma lähtisi lapasesta. Nuorten ei ole tarvinnut tapella päihteettömyyttä vastaan, kun kaikki ovat ilman., sanoo Heikki. 15

16 Kaksi vuotta leirin jälkeen Saitko leiriltä jotain apua muutokseen, tukea, neuvoja? - Sain paljon tukea ohjaajilta. Leirin jälkeen keskityin kouluun ja sain paljon ystäviä, jotka kuuntelevat. Nainen, 19v, leirillä syksyllä Luotettavia aikuisia, jotka antoivat aikaa ja kuuntelivat. Luottamus aikuisiin vahvistui. Nainen 19v, leirillä syksyllä Lähti leirille koska oli keskeyttänyt jo kaksi koulua eikä oikein tiennyt mitä tekisi tulevaisuudessa. Valmistuu keväällä 2012 ammattikoulusta ja vuoden päästä lukiosta. Aikoo tehdä töitä, matkustella ja sitten hakea AMK:hon yhteisöpedagogiksi opiskelemaan. Mikä muuttui ja miten? - Tuli ystäviä. Mies, ikä 18v, leirillä Sosialisoituminen. Mies, 20v, leirillä joulu Tarvitsi irtiottoa nykytilanteesta lähtiessään leirille ja arveli saavansa myös kavereita. Muutos on ollut pysyvää. Jatkossa hän aikoo tehdä töitä pari vuotta ja sitten lähteä opiskelemaan. 16

17 Ota aikaa miettiä tulevaisuutta Leiri Muonion Utkujärvellä Leirillä käsitellään seuraavia teemoja: - Omaan kasvuun tutustuminen yksilö- ja ryhmätoiminnan kautta - Omien vahvuuksien löytäminen - Itsetunto / itsetuntemuksen paraneminen - Aikuisten kohtaaminen Kenelle tarkoitettu? - Nuorille jotka haluavat miettiä tulevaisuuttaan, koulun käyntiään, ammatinvalintojaan, omia vahvuuksiaan - Koulunkäynti ei oikein maistu, mistä motivaatiota koulunkäyntiin? - Yli 16- vuotiaille - Leiri on päihteetön - Leiri on maksuton. Kaikki ohjelma ja ruokailut ovat leiriläisille ilmaisia. Yhteiskuljetus. - Leiriläisiä n henkilöä Ohjelmassa: - Omien tavoitteiden asettaminen - Työelämä- ja koulutustietoutta - Päihdeasiaa - Ryhmätyötaitoja - Oman suunnitelman luominen - Vuorovaikutustaitoja - Elämyksiä lapin luonnosta, koskenlaskua, Ilmoittautumiset mennessä Sanna Vallinen Leirille ohjaajiksi lähdössä: Jouni Gustafsson,, teatteri-ilmaisun ohjaaja, sirkustaitojen opettaja Heikki Turkka, erityisopettaja Anni Karell, kouluttaja, Elämä on parasta huumetta ry Sanna Vallinen, projektin vetäjä Mukana järjestämässä: Ammattiin opiskelevat SAKKI ry Elämä on parasta huumetta ry Työläisnuorten tuki ry Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys ry Nuorten puolesta ry Opintieltä työnsyrjään-projekti Sanna Vallinen Projektin vetäjä

18 Ohjelma Muonio Utkujärvi, (viimmeisen leirin ohjelma, leirit ovat vuodenajasta riippuen noudattaneet samaa mallia) Tiistai 21.9 Lähtöpäivä Lähtö aamulla bussilla klo 8.00 Itäkeskuksesta (Turunlinnantien bussipysäkiltä, uimahallin puolella itäkeskusta) klo 8.20 Vantaalta, Tikkurilasta (Hotelli Vantaan vierestä, läheltä juna-asemaa) Lähtöajat ovat tarkkoja, eli ole ehdottomasti ajoissa paikalla! Ruokailu matkalla Saapuminen ja majoittuminen myöhään illalla Muoniossa n. klo Leirin puolesta meillä on eväitä ja käymme syömässä matkalla. Keskiviikko Aamiainen (+ aurinkotervehdys, hyssy) 9.30 Tutustuminen leiripaikkaan, ohjaajiin ja toisiin leiriläisiin(nimileikki, muuta) Tutustumista ja keskinäistä luottamusta herättäviä harjoituksia Lounas Ohjaajien palaveri Retki Pallas tunturille (Tunneorava ja kirjeet palamaan) Päivällinen (Ruuan jälkeen 30 min ohjelmaa, muut laittaa narut) Ohjelmaa( Narutus) Sauna Iltapala ja Tulishow! Hyssy (Kaikki) hiljaisuus Torstai Aamiainen 9.00 Oppiminen (Heikki) Lounas Ohjaajien palaveri Päivävaellus Särkitunturille (Saana: Välipala, päivällinen, Sanna: luontorastit lapin teemalla, turvallisuus-suunnitelma, Heikki: Reitti ja kartat) Päivällinen (Tunturissa) sauna Iltapala (Kaikki) Hyssy Hiljaisuus Perjantai Aamiainen 9.00 Päihdeasiaa ( Anni) lounas Ohjaajien palaveri Koskenlasku, vetokoiratarha Päivällinen Saanan ruokavinkkejä: Hyvää ja huokeaa sapuskaa Savusauna Iltapala (ja Iltaohjelma???) ( Kaikki) Hyssy Hiljaisuus 18

19 Lauantai Aamiainen 9.00 Työelämätaidot (Jouni) Marika Lounas Ohjaajien palaveri Sannan PUOTI SIIVOUS Päivällinen SURUTYÖ= Diashow Sauna SHAMAANI ja iltapala kodalla (kaikki) (+ Poltetaan kirje jossa tehdään tavoitteet itselle) Hiljaisuus Sunnuntai Herätys Ja loppusiivous 8.00 Lähtö kotiin Matkalla pysähdytään ruokailemaan Vauvakassiyhdistys Vaaka ry:n vapaaehtoisten lahjoittajien neulomia villasukkia ja pipoja lahjoitettiin Utkujärvelle nuorten leireille 45 paria sukkia ja 35 pipoa. 19

20 Leiripaikka Leiripaikkana käytettiin Utkujärven majoja, jotka sijaitsevat tunturi-lapissa Muoniossa. Matkaa lähimpien palvelujen ääreen Muonion keskustaan on n. 10 kilometriä. Tämä auttoi osanottajia pysymiseen kiinteästi yhdessä samalla alueella. Toimintavälineet Utkujärven rannalla sijaitsevilta majoilta löytyy tilaa n. 30 aikuisen yöpymiseen, yhteiseen oleskeluun ja ruokailuun. Päärakennuksen tupa ja läheinen kota tarjosivat tilat yhteiselle tekemiselle ja viihtymiselle. Paikalla oli myös päivittäiseen toimintaan tarvittavaa tekemistä saunan lämmityksestä aina ruoanlaittoon. Erilaisia harrastusvälineitä oli käytettävissä riittävästi mm. kalastusvälineitä, veneitä ja kanootti. Lisätietoa: Muonion ympäristön oheistoiminnot Lappiin kuuluu oleellisesti retkeily patikoiden tai hiihtäen. Alle tunnin ajomatkan päästä löytyy useita uskomattomia retkikohteita. Tunnetuin lienee Pallas-Ounastunturin luonnonpuisto (37 km) ja sen eri tasoiset vaellusreitit, muutamasta tunnista aina viikkoja kestäviin vaelluksiin. Pallakselta löytyy myös luontokeskus jossa voi tutustua alueen luontoon, sen kasveihin ja eläimiin. Olostunturilta (17 km) löytyy lyhyempiä reittejä joista osaa voi vaellella huonompikuntoinenkin liikkuja. Talvella merkittyjä ja kunnossapidettäviä latuja löytyy satoja kilometrejä. Alle tunnin matkan päästä löytyy 3 laskettelukeskusta. Muonion eteläpuolella sijaitsevalla Harrinivalla oli mahdollista tutustua rekikoiriin ja tehdä niin rekikoira-ajeluja sekä koskenlaskua turvallisesti ohjattuna. 20

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Ei tarvinnut yksin muistaa tehdä kaikkea, kun oli joku sanomassa että sun pitää tehdä tuo ja tuo Pro gradu tutkimus Oulun

Lisätiedot

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena Turun alueen koordinaattori Karoliina Kallio KM ja Salon ja Paimion koordinaattori Sirpa Stenström sosiaaliohjaaja Miten nuori ohjautuu toimintaan? Kunnan ammattilainen

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE

ITSENÄISTYVILLE NUORILLE JO ITSENÄISTYNEILTÄ- ITSENÄISTYVILLE NUORILLE Talla.... vihkolla haluamme jakaa kokemuksiamme teille. Omilleen-toiminnan kokemusasiantuntijaryhmä on suunnitellut vihkon sisällön. Ryhmään on osallistunut

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari 11.11.2010 Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus Haasteena lapsen oikeus päihteettömään elämään A-klinikkasäätiö > hoitopalvelutuotanto

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

Ohjausta opintielle yhteisöllisesti Rehjan saaressa. OpinTorin teemaryhmä Yhteisöllisyys oppimisen tukena Oulun yliopisto 14.5.

Ohjausta opintielle yhteisöllisesti Rehjan saaressa. OpinTorin teemaryhmä Yhteisöllisyys oppimisen tukena Oulun yliopisto 14.5. Ohjausta opintielle yhteisöllisesti Rehjan saaressa OpinTorin teemaryhmä Yhteisöllisyys oppimisen tukena Oulun yliopisto 14.5.2008 Anna Launonen Opintojen aloitus Rehjassa Osa opintojaksoa: Opiskelu ja

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla.

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla. Ranska Chamonix Niin tällänen blogikin pitäis kirjottaa. Meinasin että kirjotan ihan mitä olen Ranskassa tehny ja lisäilen sinne tänne kuvia, en oo mitenkään blogin kirjottaja tyyppiä. 3.1 Lähin Kittilästä

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista

YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista YHTÄ ELIITTIÄ? Datanarratiiveja opiskelijoiden sosiaalisesta hyvinvoinnista Elina Nurmikari kehittämispäällikkö Opiskelun ja koulutuksen tutkimussäätiö 26.10.2016 Tämän päivän köyhä opiskelija on tulevaisuuden

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA

YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA YHTEISÖLLISTÄ TYÖHYVINVOINTIA RAKENTAMASSA Case: Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 1.2.2016 Hyvinkään-Riihimäen Seudun Ammattikoulutussäätiö 3 TOIMEKSIANTAJASTA Hyvinkään-Riihimäen Seudun

Lisätiedot

Puhtia hyvästä itsetunnosta

Puhtia hyvästä itsetunnosta Puhtia hyvästä itsetunnosta Kaisu Ylikoski, koulutussihteeri Kolmen vartin aiheet JAKSAMISEEN VOIMIA! LISÄÄ ITSETUNTOA! MISTÄ SAA PUHTIA? JAKSAMISEEN VOIMIA Omaishoitajan hyvinvointi Omaishoitajan on tärkeää

Lisätiedot

Mettäterapia. päihdehuollon avokuntoutusmenetelmä Enontekiöllä. Anne-Maria Näkkäläjärvi, sosiaalityöntekijä Enontekiön kunta.

Mettäterapia. päihdehuollon avokuntoutusmenetelmä Enontekiöllä. Anne-Maria Näkkäläjärvi, sosiaalityöntekijä Enontekiön kunta. Mettäterapia päihdehuollon avokuntoutusmenetelmä Enontekiöllä Anne-Maria Näkkäläjärvi, sosiaalityöntekijä Enontekiön kunta Ellen Anne Labba toiminnanohjaaja, Goaikkanas-hanke SámiSoster ry 28.9.2016 MYP-työseminaari

Lisätiedot

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi

Nuoruus. - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Nuoruus - haittaks se? Nuorten foorumi Tampere 17.3.2012 Pesäpuu ry:n Selviytyjät-tiimi Millainen nuori olen? Pienryhmäkeskustelujen yhteenveto Mitä itsestäni ajattelen? Ahdistusta ja kamppailua itsensä

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010 Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Kota ry Yleishyödyllinen yhdistys, perustettu 1991 Tehtävänä

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla 1. Perustiedot a. Roosa Haapa, Hotelli-, ravintola-, cateringala, b. The Sandwich Company, The Diamond, Derry, Northern Ireland, http://www.thesandwichco.com/stores/thediamond.php

Lisätiedot

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma

Havusten varhaiskasvatussuunnitelma Havusten varhaiskasvatussuunnitelma 2010 2011 Naavametsän päiväkoti Asematie 3 96900 SAARENKYLÄ Havusten ryhmän puh. 050 5710814 Puh.klo16.30 jälk. 040 5197574 Tervetuloa Havusiin! Havuset on tällä hetkellä

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä.

Toiminta-ajatus. Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Toivion päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Kiireettömyys, turvallisuus, lasten osallisuus ja kasvattajan aito läsnäolo arjessa ovat päiväkodissamme tärkeitä. Päiväkodissamme toteutamme

Lisätiedot

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto

Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus. Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Asiakkaiden osallistaminen on innovaation paras lanseeraus Laura Forsman FFF, Turun Yliopisto Tuotteita käyttävistä ihmisistä on tullut parempia mainoksia, kuin perinteisistä medioista Miksi näin on? 3

Lisätiedot

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014

Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Tervetuloa Tienviittoja tulevaisuuteen ikäperheseminaariin 4.11.2014 Ohjelma 9.30 Avaussanat Riitta Hakoma, vammaispalvelujen johtaja, Etelä-Karjalan Sosiaali- ja terveyspiiri 9.45 Kehitysvammaisten Palvelusäätiön

Lisätiedot

Entten tentten ja pelistä pois? 2016

Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Riitta Kauppinen Kansalaistoiminnan päällikkö Pelastakaa Lapset ry Maaliskuu 2016 Pelastakaa Lasten Eväitä Elämälle ohjelma 1301 lasta 313 000 100 harrastusta 462 toisen

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta

Perusopetuksen maakunnallinen arviointi Koulun toiminta. Möysän koulun tulokset. Vastaajamäärät lk oppilasta Perusopetuksen maakunnallinen arviointi 2016 Möysän koulun tulokset Vastaajamäärät 124 1.-2.lk oppilasta 120 3.-5.lk oppilasta 22 opetushenkilöä 83 huoltajaa, joista loppuun saakka vastasi 68 Koulun toiminta

Lisätiedot

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta

Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava Tuki- ja kummioppilastoiminta Opiskeluhuollosta hyvinvointia 2014 Marie Rautava 17.9.2014 Tuki- ja kummioppilastoiminta Vertaistukea alakoulusta toiselle asteelle Alakoulun kummioppilaat ovat 5.-6. luokkalaisia ja toimivat ekaluokkalaisten

Lisätiedot

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella

Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Työntekijöiden ja vanhempien näkemyksiä Toimiva lapsi & perhe työmenetelmistä Lapin sairaanhoitopiirin alueella Tutkija Heli Niemi Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden seudullinen kehittäminen

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Erilaisen oppijan ohjaaminen

Erilaisen oppijan ohjaaminen Tutkimuspäällikkö Anna-Liisa Lämsä Ammattiopisto Luovi Näkökulmiani koulutukseen Opetus Opiskelijahuolto Opetuksen hallinto Tutkimus ja kehittämistyö Työskentely eri rooleissa, eri koulutusasteilla Koulumaailman

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille 1. Sukupuoli Vastaajien määrä: 113 2. Syntymävuosi Vastaajien määrä: 113 Vastaukset s.1999-2003 3. Oletko ollut mukana nuorisopalveluiden toiminnassa?

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

Jamk Innovointipäivät

Jamk Innovointipäivät Keskiviikko3 Asiakastutkimuksien suunnittelu Jamk Innovointipäivät Miksi asiakastutkimukset? Olemme nyt saaneet toimeksiannon kehitystehtäväämme ja tarkentaneet sen jälkeen tiimissämme mitä meidän halutaan

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta!

Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Työelämä omiin käsiin: Erottaudu massasta, innostu ja tee unelmistasi totta! Tuula Kurkisuo KM, Erityisopettaja,Tiimimestari Omnian ammattiopiston yrittäjyyspolkuvastaava TYÖTAITAJAHANKE, vastuuvalmentaja

Lisätiedot

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS Johtamisharjoituksen tavoitteet Johtamisharjoituksen eli ns. välitehtävän tarkoitus on antaa sinulle onnistunut kokemus johtamisesta partiossa. Harjoituksen

Lisätiedot

Siirtymät oppilaiden ja opiskelijoiden kokemana -Ryhmähaastattelut-

Siirtymät oppilaiden ja opiskelijoiden kokemana -Ryhmähaastattelut- Siirtymät oppilaiden ja opiskelijoiden kokemana -Ryhmähaastattelut- Suvi Lakkala, yliopistonlehtori, kasvatustiede Erkki Kuure, tutkija, sosiaalityö Lapin yliopisto 20.4.2015 Koulusiirtymä alakoulu-yläkoulu

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke

Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Valtakunnalliset työpajapäivät 27.4.2016 Sovari sosiaalisen vahvistumisen

Lisätiedot

Haukan Sanomat Saapumislehti

Haukan Sanomat Saapumislehti Haukan Sanomat Saapumislehti KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Kaakkois-Suomen pelastusalanliiton palokuntanuorten koulutusleiri 30.6 5.7.2013, Utin leirikenttä, Kouvola Tervetuloa kauan odotetulle palokuntanuorten

Lisätiedot

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.

ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10. ARJESSA VAI SYRJÄSSÄ - ryhmässä vai ei? Antti Maunu erityissuunnittelija AMIS - Arjen ammattilaiset/ Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry 3.10.2013 Esitys 1) Pahoinvoinnin syyt vai hyvinvoinnin? 2) Miten nuorten

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot