Take a break. leirit jatkaa legendaarisen UTKUJÄRVEN MAJOJEN tarinaa. Opintieltä työnsyrjään -projektin loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Take a break. leirit jatkaa legendaarisen UTKUJÄRVEN MAJOJEN tarinaa. Opintieltä työnsyrjään -projektin loppuraportti"

Transkriptio

1 Take a break leirit jatkaa legendaarisen UTKUJÄRVEN MAJOJEN tarinaa Opintieltä työnsyrjään -projektin loppuraportti 1

2 Take a break Opintieltä työnsyrjään -projektin loppuraportti Take a break leirit jatkaa legendaarisen UTKUJÄRVEN MAJOJEN tarinaa, Jouni Gustafsson... 3 Opintieltä työnsyrjään -projekti Ekan kerran joku aikuinen kuunteli... 4 Projektin tavoitteet... 5 Leirien suunnittelu ja toteutus... 6 Projektin ohjausryhmä...6 Projektin toimet...6 Kohderyhmä projektissa...6 Leireille valikoituneet nuoret...7 Leiriohjelma, rakenne ja tavoitteet...7 Leirin tavoitteet...8 Työmuodot ja keinot sisällön toteuttamiseen...8 Ohjaajien työstä leirillä...9 Leiriläisiltä kerätystä palautteesta poimintoja Vetäjien palaute...11 Tuomas Rouvila Anni Selin (Karell) Anne-Maj Havukunnas Heikki Turkka Kaksi vuotta leirin jälkeen...16 Liitteet: Leiriesite Leirin ohjelma Leiripaikka Raportin toimitus: Saana Sandholm Taitto: Uudet Palvelut Udepa Oy 2

3 Take a break leirit jatkaa legendaarisen UTKUJÄRVEN MAJOJEN tarinaa jäsenenä. Unohtamatta tietenkään inhimillisiä seikkoja joita ei voi rahassa mitata. Projektin TAKE A BREAK-leiritkin olisivat jääneet toteuttamatta ilman lukuisten vapaaehtoisten työpanosta. Vapaaehtoisten työtehtävinä on ollut mm. savusaunan lämmitys, ruokahuolto, kokin tehtävät, siivous, kalastus, erätaitojen opastus, autokuskina toimiminen, ohjaajana toimiminen. Lisäksi Utkujärven majoja huolletaan ja korjataan edelleenkin talkoovoimin. Projektin rahallisesta tuesta kiitos kuuluu Raha-automaattiyhdistykselle. Työläisnuorten Tuki ry on tehnyt arvokasta työtä työttömien ja työtätekevien vähävaraisten nuorten hyväksi. Ja näin on edelleenkin että syrjäytyneiden tai syrjäytymisvaarassa olevien voimaannuttaminen ja tukeminen on yhdistyksen perustehtävä. Tätä työtä edesauttamaan on rakennettu 1970 luvulta alkaen Utkujäven majat Yli-Muonion kylän liepeille Utkujärven rannalle. Rakennuksien takaa löytyvät tuhannet ja tuhannet talkootyötunnit. Utkusta on tullut näiden vuosikymmenien aikana legenda jolla on paikka satojen nuorten sydämessä. Tämäkin Opintieltä työnsyrjään -projekti on jatkanut tätä hyvin viitoitettua tietä. Työläisnuorten tuki ry:n taustalta löytyy sosialidemokraattisia järjestöjä ja toimijoita. Opintieltä työnsyrjään -projektia on toteutettu yhdessä laajasti eri alojen järjestöjen, toimijoiden ja ammattiyhdistysliikkeen kanssa. Projektin avulla uusille nuorille syntyy tunneside Utkulle ja tunne siitä, että heitä on autettu eteenpäin elämässä. Projektin kohderyhmä on ammattikoulun keskeyttämisriskissä olevat nuoret. Yksi nuori, joka ei syrjäydy, säästää yhteiskunnalle miljoona euroa suorissa ja välillisissä kuluissa, kun lasketaan koko työura tuottavana kansalaisena ja aktiivisena yhteiskunnan Utkujärven majat on muidenkin käyttäjien vuokrattavissa ja projektimme kokeiltuja kokemuksia jaamme mielellämme muillekin käyttäjille. Palautteet, joita on saatu, kuten se, että tämä oli ensimmäinen kerta kun joku aikuinen kuunteli, auttavat jaksamaan tehdä tätä työtä. Projektissa on syntynyt erittäin hyvin toimiva malli yksittäiset osat eivät ole ainutlaatuisia, mutta niiden onnistunut yhdistelmä ja lopputulos on vertaansa vailla. Moniammatillinen työryhmä toteuttamassa leirejä on ollut hyvä valinta. On ollut hienoa olla toteuttamassa tätä projektia huippuammattilaisten kanssa. Suuri määrä talkoolaisia on mahdollistanut leirit. Meillä on ollut aikuisia tekemässä vapaaehtoisena ruokaa ja lämmittämässä savusaunaa samalla he ovat olleet turvallisia aikuisia läsnä nuorille. Projektin projektipäällikkyydestä on vastannut Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys TATSI ry, jolta projekti on ostanut palveluja ostopalvelusopimuksella. Jouni Gustafsson Projektipäälikkö Opintieltä työnsyrjään projekti Toiminnanjohtaja Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys TATSI ry 3

4 Opintieltä työnsyrjään -projekti Ekan kerran joku aikuinen kuunteli Ammatillisessa koulutuksessa on entistä enemmän nuoria jotka keskeyttävät opintonsa. Opiskelijoiden syyt keskeyttämiseen vaihtelevat ja näiden syiden löytämiseen tarvitaan aktiivista tukea. Työttömät ja erityisesti pitkittyneen työttömyyden kokeneet tarvitsevat myös tukea oman tulevaisuutensa hahmottamiseen ja työmarkkinoille palautumiseen. Projektissa tavoitteena on ollut löytää osallistujille motivaatio omasta elämästä huolehtimiseen ja eheytymiseen. Tätä kautta löytyy innostus uudelleen koulutukseen tai aktiiviseen työnhakuun. Työläisnuorten Tuki ry:n projekti Opintieltä työnsyrjään pyrki vastaamaan tähän haasteeseen ja yhteistyössä eri järjestöjen, nuorisoalan ammattilaisten ja oppilaitosten kanssa järjesti vuosina yhteensä kuusi Take a break ota aikaa miettiä tulevaisuutta leiriä. Leirit pidettiin Yli-Muoniossa, Lapissa, Utkujärven majoilla. Nuoria oli leirillä kerrallaan 8-15 ja aikuisia lähes saman verran. Henkilökohtainen huolenpito, raudanluja ammatillinen osaaminen ja lämmin läsnäolo osoittautuivat lähes täydelliseksi yhdistelmäksi. - Elämän tilanteeni oli todella sekava ja olin ihan loppu. Pidin leirillä aika pitkälti kaikesta. Tietynlainen kaavamaisuus ja aikataulut ärsyttivät, mutta lopulta koin ne oikein mukaviksi ja siitä tajusi arkirytmin merkityksen. Se että leiri oli Lapissa oli sanoinkuvaamattoman ihanaa ja olen todella kiitollinen että olen päässyt osallistumaan tämäntyyppiseen toimintaan. Lapissa jo hengittäminen oli ihmeellistä ja ihanaa! Leiri avasi silmäni maailmalle ja sain siitä paljon uutta voimaa elämääni ja ihania muistoja ja ihmisiä! Uskon jos en olisi osallistunut leiriin asiat voisivat olla paljon paljon huonommin. Olen vieläkin samassa koulussa mitä kävin leirillä ollessani. Nainen 19 v, leirillä 2010, haastateltu kaksi vuotta leirin jälkeen. Projektin päätyttyä 2011 voidaan todeta että tavoite on saavutettu. Nuorien palautehaastattelut välittömästi leirin jälkeen paluumatkalla ja haastattelut kaksi tai kolme vuotta leirin jälkeen tukevat tätä, samaten nuoria leireille lähettäneiden oppilaitosten opettajien ja kuraattorien antama palaute. Projektin järjestäminen on taloudellisesti ollut järkevä ratkaisu, puhumattakaan siitä merkityksestä, mitä ne ovat tuottaneet osallistujille. Valtiontalouden tarkastusviraston mukaan työelämän ulkopuolelle jäänyt nuori maksaa kansantaloudelle noin euroa. Lisäksi julkinen talous maksaa jokaisesta pitkäaikaistyöttömyyteen liukuneesta euroa. Näin alle 25-vuotiaana työllistymismahdollisuutensa menettänyt maksaa yhteiskunnalle joka vuosi euroa. Täyttäessään 60 vuotta hän on maksanut yhteiskunnalle noin 1,1 miljoonaa euroa 4

5 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteena oli löytää toimintamalli, jolla ehkäistään opintojen keskeyttäminen ammatillisissa oppilaitoksissa sekä tätä kautta ennaltaehkäistään koulupudokkaiden syrjäytyminen yhteiskunnasta. Leireillä on hahmotettu nuorten omia vahvuuksia, vahvistettu valmiuksia ja motivaatiota opiskelujen jatkamiseen. Jokainen osallistuva nuori asetti omat tavoitteensa leirille. Leireillä on toteutettu myös sisältöjä jotka lisäävät nuorten itsetuntoa ja vuorovaikutustaitoja leikkien ja elämysten kuten tulitaiteen kautta. Leirien ohjelmassa on olennaisena osuus joka keskittyy muihin elämänhallinnan kysymyksiin, kuten kuluttaja-asioihin, terveisiin elämäntapoihin, päihdekysymyksiin sekä työelämätietouteen. Konkreettisena tavoitteena koulupudokkaiden osalta oli, että heillä on suunnitelmat joko opintojen jatkamisesta, uuden alan etsimisestä, työstä oppisopimussuhteessa tai suunnitelma työpajatoimintaan hakeutumisesta. Leirijaksojen alussa osallistujat arvioivat oman tilanteensa. Leirin lopussa käytiin henkilökohtainen palautekeskustelu ja tehtiin henkilökohtainen suunnitelma, jonka pohjalta kukin jatkoi leirijakson jälkeen. Tavoitteena oli myös, että leireille osallistu- neiden nuorten elämänhallinnantaidot kasvaisivat leirien ansiosta. Projektin toimesta on saatu luotua toimiva ja tuloksia aikaansaava malli erityistä tukea kaipaavien nuorien kanssa työskentelyyn. Nuorten rekrytointi leireille tapahtui ammatillisten oppilaitosten, kuntien nuorisotoimen sekä nuorten parissa työtä tekevien maahanmuuttajajärjestöjen kanssa yhteistyössä. Leirit toteutettiin monikulttuurisina, koska kohderyhmään kuuluvia löytyy erityisesti maahanmuuttajataustaisten parista. Projektin nuorten osalta on saatu käytyä läpi heidän mahdolliset diagnosoimattomat oppimisvaikeutensa, vaikeudet aikuisten kohtaamisissa sekä virallisten ja muiden turvaverkkojen puutteet. Projektin toimesta on saatu lisättyä nuorten tietoa päihteiden käytön vaaroista, työelämästä ja ylipäänsä muusta elämänhallinnasta. Nuorten itsetunto kasvoi selvästi leirin aikana. 5

6 Leirien suunnittelu ja toteutus Työläisnuorten Tuki ry:n kumppaneina projektia toteuttamassa olivat Elämä on parasta huumetta ry, Nuorten puolesta ry,suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto - SAKKI ry ja Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys ry TATSI Projektin ohjausryhmä Aslak Haarahiltunen, ohjausryhmän puheenjohtaja, Työläisnuorten tuki ry, Miia Manninen, Työläisnuorten tuki ry, Jouni Gustafsson, Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys ry, Vera Gergov, Nuorten Puolesta ry, Juhani Nokela, Ammattiin opiskelevat SAKKI ry ja Tuomas Rouvila, Elämä on parasta huumetta ry Onnistumiskokemus Sellaisia tosi hienoja kokemuksia oli monta. Esimerkiksi yksi kysyi multa leirin alussa että voiko se lähteä mun kanssa aamulenkille. Mä sanoin että no joo mutta mä en ala ketään herättelemään. Puoli kaheksan on aamupala ja sitä ennen me on juostu se lenkki ja käyty suihkussa. Sit mä aamulla puin ja naureskelin ittekseni että saa nähä. Avasin oven ja siinä se oli, pomppi odottamassa. Kolmena aamuna se juoksi mun kanssa ja mä olin hyvässä kuosissa silloin ja juoksin kovaa. Sinnikkäästi se pysyi mukana. Kotimatkalla se sanoi että oli ollut leirin ajan eli koko viikon erossa amfetamiinista ja muista aineista. Että oli ollut hyvä homma. Ohjaaja, mies Talkoolaisen sitaatti - Me oltiin koiravaljakkoajelulla. Ensin ajoin mä ja mun kyydissä oli John. Koirat oli tosi innoissaan ja se koko reitti oli jäinen. Mulla oli ihan täysi työ että mä sain ne pidettyä kurissa. Sitten iski sellainen fiilis että kyllä me ollaan tultu tosi eri maailmoista, mä olen elänyt turvallisessa maassa etuoikeutettua elämää ja toinen on entinen lapsisotilas. Ja siinä me oltiin. Että kaksi niin erilaista tietä ristesi tässä. Taivas oli kirkkaansininen, koirat juoksivat hirmuisella vauhdilla ja me kaksi noviisia samanlaisissa haalareissa keskellä Lapin erämaata ajettiin koirilla. Ensin mä ohjasin ja sitten John. Täysin tasa-arvoinen tilanne ja täydellisen hieno hetki. Se on piirtynyt tarkkana mun mieleen. Nainen 41 v Projektin toimet Take a break Ota aikaa miettiä tulevaisuutta leirit / elämänhallintakurssit Muonio, Utkujärvi Muonio, Utkujärvi Muonio, Utkujärvi Muonio, Utkujärvi Muonio, Utkujärvi Muonio, Utkujärvi Jokaista leiriä/ kurssia ennen oli tapaaminen jossa käytiin läpi leirin ohjelma ja sitoutettiin tällä nuoret varmasti mukaan lähtemiseen. Leirien jälkeen nuoret tavattiin vastaavasti kokemuksien vaihdon ja leireillä syntyneiden suunnitelmien toteuttamisen vahvistamisen tiimoilla Helsinki, Palvelualojen sauna, oppilaitosten kuraattoreille ja opintojenohjaajille suunnattu tapaaminen ensimmäisen leirin kokemuksista ja projektin suunnitelmista Unarin-Luusua. Projektin evaluointi ja suunnitteluseminaari kurssien ohjaajahenkilökunnan kesken Helsinki. seminaari projektin toiminnasta sekä nuorten vähäosaisuudesta sidosryhmille ja oppilaitoksille. Kohderyhmä projektissa: - Ammatillisen koulutuksen pudokkaat ja/tai putoamisvaarassa olevat. - Heikon itsetuntemuksen/ itsetunnon omaavat nuoret - Yli 16-vuotiaat - Kiusatut - Riskissä masentuneisuuteen olevat. 6

7 Leireille valikoituneet nuoret Leireille valikoitui 79 nuorta, joilla oli eritasoisia ongelmia. Nuoret olivat iältään vuotiaita. Osalle ongelmana oli koulumotivaatio, osalle sosiaaliset ongelmat jotka vaikeuttivat koulunkäyntiä. Taustoista löytyy mm. vakavia päihdeongelmia, mielenterveysongelmia, lapsisotilaan taustaa ja vanhempien kuolemia. Osallistujat olivat ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevia nuoria, Seurakunta-opisto, Heltech Helsinki, Helpa Helsinki, Helsinki business college, Helsingin maalarien ammattikoulu, Helsinki, Keskuspuiston ammattiopisto, Helsinki, Varia Vantaa ja Omnia Espoo. Oppilaitokset ovat lukeneet leirit oppilaittensa opintoihin hyväksi. Vantaan Varia on jopa lisännyt leirit opetusohjelmaansa. Tärkeäksi tavoitteeksi muodostui nuorten ryhmäyttäminen. Tähän tavoitteeseen sitoutuivat kaikki ohjaajat. Pyrittiin luomaan turvallinen ryhmä, jossa oppiminen ja omien tunteiden ilmaiseminen olisi helppoa. Ryhmäyttämistä tehtiin erilaisten harjoitteiden sekä ohjaajien tiiviin läsnäolon avulla. Joka aamu ja ilta pidettiin ns. Hämäränhyssy, jossa nuorilla oli mahdollisuus tuoda ryhmässä omia tuntemuksiaan, negatiivisia ja positiivisia sekä esittää toiveitaan. Jokaisella ryhmän jäsenellä ohjaajat mukaan lukien oli tila ja aika puhua niin että muut kuuntelivat. Nämä hetket olivat erittäin tärkeitä leirien onnistumisen kannalta, sillä ohjelma oli tarkoituksella erittäin tiukka koko leirien ajan: ohjelma alkoi kello 9.00 aamiaisen jälkeen ja päättyi n. klo Päivät koostuivat erilaisista tietotunneista, ryhmäyttämisharjoitteista ja retkistä kuten Pallas-tunturi, vuodenajasta riippuen koiravaljakkoajelu tai koskenlasku, laskettelu Olos-tunturilla tai vaellus Särkitunturille. Tavoitteita olivat turvallisen oppimisen mahdollistavan ryhmän luominen, tiedon saaminen sekä positiivisten elämysten kokeminen ryhmässä. Näin pyrittiin luomaan nuorelle itselleen kuva siitä, mihin tämän hetkinen elämä on viemässä. Leiriläisten ilmoittautumiset ovat tulleet oppilaitoksista oppilaitoksen henkilökunnan kautta, jotka ovat katsoneet keille heidän oppilaistaan leireistä olisi eniten hyötyä. Ko. oppilaitoksen henkilökunnan edustajat ovat olleet pääsääntöisesti opinto-ohjaajia tai kuraattoreita. Oppilaitosten sitoutuminen tähän on ensiarvoisen tärkeää. Leiriohjelma, rakenne ja tavoitteet Raportissa käytetään projektien toimien osalla sanaa leiri, loppuvuodesta päädyimme muuttamaan leirit elämänhallintakursseiksi, koska katsoimme sen kuvaavan paremmin toimien sisältöä. Projektin kurssit ovat sisällöltään enemmänkin tiiviitä ja syväluotaavia kursseja ja kuin keveää leiritoimintaa. Nuorille puhuttiin pääasiassa leireistä ja tämä termi vakiintui arkikäyttöön kurssien aikana. Tieto-osuudet muodostuivat kolmesta osa-alueesta: Oppimiseen ja oppimishäiriöihin liittyvä tietous, työelämään liittyvä tietous, sekä päihdetietous. Vastuut/ osa-alueet oli jaettu ohjaajien kesken. Yleiseen elämän hallintaan liittyviin kartoituksiin, tehtäviin ja pohdintaan osallistuivat kaikki ohjaajat yhdessä. Syrjäytymisen ehkäisyssä juuri näiden osa-alueiden pohdinta ja ongelmissa tukeminen on erittäin tärkeää. 7

8 Leirin tavoitteet Nuorten oman elämänhallinnan parantaminen ja tavoitteellisuuden oppiminen. Missä olen nyt, mihin pyrin ja miten voin siihen vaikuttaa?! 1. Toimitaan turvallisesti ryhmässä jossa voidaan oppia kokemuksista - kaikki saavat hyväksyntää ryhmässä, vaikka ei aina jokin asia onnistuisikaan. 2. Leirillä ei mahdollisteta ryhmään kuulumattomuutta ja hyväksynnän puutetta - kokemukset, ajatukset ja oppiminen ja oivallukset tehdään yhdessä, toisiamme vahvistaen ja tukien. 3. Kaikelle toiminnalle on oltava etukäteen jokin tavoite ja tavoitteiden saavuttaminen käsitellään aina yhdessä toiminnan jälkeen - toiminnan purku ringissä, fiilis-rinki jossa jokainen saa mahdollisuuden sanoa ja kaikki kuuntelevat. oppiminen kokeminen virkistyminen hyväksytyksi tuleminen Leirien jälkeen nuorilla on kansio, jossa heillä on suunnitelmia, tietoa itsestä oppijana ja he tietävät tavoitteellisuuden merkityksen; Pyrin tähän, koska... Toiminnan konkreettinen tallentaminen tapana tähän työkirja. 1. Oppimistyylit ja strategiat (Heikki Turkka) 2. Ryhmätyötaidot ja vuorovaikutuksen lisääminen (kaikki ohjaajat) 3. Päihdetietous (Anni Karell EOPH ry) 4. Oman elämän hallinta (kaikki) 5. Yhteiskunnallisen rakenteen selventäminen ja työelämätietous (Jouni Gustafsson Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys ry) 6. Ryhmäytyminen sekä siinä tuen ja ymmärryksen saaminen ja antaminen (kaikki) 7. Terveellinen ruokavalio ja sen valmistaminen Työmuodot ja keinot sisällön toteuttamiseen 1. Ryhmätyöskentelyt ja keskustelut 2. Yksilöhaastattelut 3. Testit ja kyselyt 4. Toiminnan ohjaus 5. Harjoitteita vapaan ilmaisun keinoin erilaisilla menetelmillä 8

9 Ryhmät saavuttivat turvallisen ryhmän kriteerit. Ryhmät otti kaikki jäsenensä huomioon, eikä kiusaamista esiintynyt ollenkaan. Nuoret jotka eivät normaalisti, vaikkakin osa kävi samaa koulua, olleet tekemisissä toistensa kanssa, ystävystyivät ja tukivat toisiaan. Työkirjan luominen leiriläisille oli hyvä idea ja nuoret pitivät kirjoistaan hyvää huolta joka osoitti että he ymmärsivät tekevänsä myös työtä leirin aikana. Työrauha oli hyvä, eikä varsinaisia järjestysongelmia tullut. Elämysosuudet ja sen linkittäminen todellisiin mielihyvän tunteisiin, ilman päihteitä, onnistui hyvin. Nuorille tuli selväksi, että hyvä ryhmä syntyi ja ryhmäytyminen tapahtui ilman päihteitä. Yksilötyöskentely onnistui hyvin ja omat nuoret ohjaajille valikoituivat luontevasti. Yksilökohtaamisia oli riittävästi ja tulosta saatiin hienosti. Nuorilta saatiin palautetta suullisesti joka päivä ja moni koki tiiviin aikataulun positiiviseksi ja pitivät siitä että tekemistä riitti. Nuorten sitoutuminen kertoo siitä, kuinka hyvin nuoret ovat ryhmäytyneet keskenään ja ohjaajat on koet- Talkoolaisen sitaatti Tää on vähän sellainen win-win. Ensin me suunnitellaan etukäteen ihan talkoolaistenkin roolit ja se asenne, millä me suhtaudutaan nuoriin ja tehdään töitä. Mehän ei tiedetä nuorista oikeastaan mitään, mikä on hyvä juttu. Me ollaan niitä aikuisia, joihin voi suhtautua neutraalisti ja rennosti. Sitten me tehdään viikko ihan ympäripyöreitä päiviä. Aidosti vapaata aikaa ei ole, kyllähän me osallistutaan kaikkiin hauskoihin aktiviteetteihin mut niissä on tavallaan aina töissä. Viikon puolivälissä on ihan tapettu olo ja välillä pitää sinnitellä että jaksaa, mutta aina sitä jaksaa. Joskus ollaan nukkumassa vasta pikkutunneilla ja ennen seiskaa pitää aloittaa aamupalan valmistelu. Viikon lopuksi on ihan järjettömän väsynyt ja aivan käsittämättömän tyytyväinen. Siitä saa todella paljon. Nuoria näkee sitten jälkeenpäin lähinnä Facebookissa, kuulee vähän miten niillä menee ja silleen. On todella palkitsevaa jos joku kertoo että koulussa menee hyvin tai muuta vastaavaa. Tulee sellainen fiilis että toi on niitä mun nuoria. Muut talkoolaiset ovat ihan samalla lailla nuorten Facebookkavereita. Mitään ryyppyjuttuja ei peukuteta ja ollaan aikuisia heille myös leirin jälkeen. Nainen 41v tu luotettaviksi. Nuorten ei ole tarvinnut jännittää tai pelätä ohjaajia ja he ovat olleet turvallisia aikuisia nuorille. Ohjaajien työstä leirillä Leireillä toimi 3-5 ohjaajaa ja yksi harjoittelija. Ohjaajatiimi toimi saumattomasti ja ammatillisesti. Leiripäivät olivat intensiivisiä ja vaativat ohjaajilta joustoa, etukäteissuunnittelua ja peli-silmää. Lisäksi leireillä on ollut vapaaehtoisia töissä kuten kokkina, autonkuljettajana ja saunan lämmittäjänä. Aikuiset olivat läsnä ja tulivat hyvin toimeen keskenään ja nuoret vaistosivat sen. Työjako oli hyvin tehty, ohjelma hyvin suunniteltu ja kaikki ohjaajat tukivat toisiaan ja vetovastuuta vuoroteltiin. Kaikki olivat oman alansa ammattilaisia ja se teki työnteon erittäin helpoksi ja toimivaksi. Leireillä tulee jatkossakin olla molempaa sukupuolta olevia ohjaajia. Kaiken kaikkiaan leirit olivat lähes malliesimerkki siitä, mitä saadaan aikaiseksi kun tehdään hyvä pohjatyö ja palkataan ammattilaisia tekemään sitä. Ammatillisuuden lisäksi tarvitaan innostuneisuutta ja uskoa oman työn tärkeyteen ja vaikuttavuuteen. 9

10 Leiriläisiltä kerätystä palautteesta poimintoja Mistä pidit/ mistä et pitänyt? - Pidin tavallisesta tekemisestä, puunhakkuusta, veden kannosta ja lumitöistä. - Ryhmäleikit oli parasta. - Aikuisten kanssa oleminen, hyvistä keskusteluista saunassa. - Tämä oli elämäni paras viikko, en unohda tätä koskaan. Kiitos Poika 16v (Jälkihuollossa) - Haluan kiittää teitä ohjaajia tästä leiristä, se oli elämäni kohokohta. te kaikki olette niin auttavaisia ja ihania. Teille on helppo kertoa omista asioista ja autoitte minua löytämään itsestäni rohkeutta ja vahvuutta, sekä sitä elämänvirtaa, jolla jaksaa eteenpäin. Kiitos kaikesta mitä leirillä sain. Nainen 19.v (Laitosjaksoja ja päihdeongelma) - Eka kerran koki ettei ole ollut kiusattu ryhmässä. - Kiva keskustella rennossa ilmapiirissä, ei moralisoitu. - Sai olla oma itsensä. - Parasta oli päihdetietous. - Ymmärsin miten opin. Kommentteja leiristä - En tiennyt, että tälläisia ihmisiä on edes olemassa. Viikon aikana mä tein asioita, johon mä en ole koskaan pystynyt. Mies 18.v (Runsasta päihteidenkäyttöä, puoli vuotta pois koulusta). Infoa leirikieleen Hyssyt Aamun aloittavat ja illan päättävät hetket, joissa käydään läpi päivän tapahtumat ja mikä kenenkin mieliala on. Jokainen puhuu. Erittäin tärkeitä ryhmäytymiselle ja luottamuksen luomiselle. Sannan kauppa Enontekiöläinen matkamuistopuoti, jossa käytiin aina loppusiivouksen päätteeksi. Sanna puki päälleen lapinpuvun, hauskuutti jutuillaan ja halasi kaikki nuoret. Kota Paikka, jossa savustetaan nuoria ja jossa joskus paistettiin nuotiolettuja ja joskus kohdattiin oikea Lapin shamaani. Aamuherätys laulaen Sulosointuiset aamun ensi sävelet luikautti ohjaajien kuoro nuorten tuvissa. Sitten siirryttiin aamupalalle ja hyssyyn, ja välillä aamurutiineihin kuului jooga. Neljän metrin sääntö Leirit olivat päihteettömiä. Tupakalla ollessa kaikkien välillä piti olla neljä metriä. Ajatus on että kielletään sosiaalisuus minkään päihteen tai epäterveellisen yhteydessä. Tästä säännöstä tuli nopeasti itsestään selvä nuorten kesken. Staalo Yhteinen leikki, joka sai nimensä myyttisestä jättiläisen ja paholaisen sekoituksesta, staalosta. Leikkejä leikittiin usein piristyksenä ja välipalana. Yhteinen liikkuminen ja hauska, pakoton tekeminen loi iloisen tunnelman. 10

11 Vetäjien palaute Tuomas Rouvila, ohjausryhmän jäsen ja Elämä on parasta huumetta ry:n ehkäisevän päihdetyön päällikkö - Palautteiden ja kokemusten perusteella leirillä oli suuri merkitys nuorille ainakin siinä hetkessä. Leiriohjelma oli hyvin suunniteltu ja toteutettu, siinä pureuduttiin kohderyhmän keskeisiin elämään ja tulevaisuuteen vaikuttaviin asioihin: itsetuntemukseen, omien vahvuuksien löytämiseen, opiskeluun, työhön, ihmissuhteisiin, terveyteen jne. Pysyvämpiä vaikutuksia on vaikea arvioida. Vaikka positiivisia vaikutuksia nuorille tulisikin, on vaikea arvioida mistä ne johtuvat, vaikuttavia tekijöitä on niin monta, Tuomas Rouvila kuvailee. - Henkilökohtaisesti uskon ja olen työkokemukseni kautta huomannut että tällaisella hyvin suunnitellulla ja toteutetulla yksittäiselläkin interventiolla pystytään saamaan aikaan pysyviä positiivisia vaikutuksia nuoren elämässä, sanoo Tuomas. - Nuorten kannalta mielestäni tärkeimpiä seikkoja oli kohderyhmälle sopivan ohjelman suunnittelu, ammatillisesti pätevät ohjaajat, riittävästi aikaa asioiden käsittelyyn, positiiviset kokemukset, konkreettiset ohjeet asioiden hoitamiseen ja irtautuminen tutusta ympäristöstä, rohkeus lähteä ja saada uusia kokemuksia. Leirien aikana syntyi todella hyvää yhteisöllisyyttä ja kaverisuhteita, varmasti myös nuorten keskuudessa vertaistukea. Merkittävää oli varmasti omien asioiden läpikäyminen ja tuen saaminen turvallisessa yhteisössä, toteaa Tuomas Rouvila. - EOPH lähti mukaan yhteistyökumppanuuden kautta, päätavoitteena ehkäisevän päihdetyön toteuttaminen leireille. Toimenkuva laajeni matkan varrella kokonaisvaltaiseksi toimijaksi. Osallistuimme aktiivisesti myös leirien suunnitteluun, osallistujien/ yhteistyökumppaneiden rekrytointiin ja leirien toteutukseen ohjaajaresurssilla. Projekti oli EOPH:lle mielenkiintoinen haaste, kohderyhmä ja aihe sopi hyvin toimintaamme ja pidimme tärkeänä päästä vaikuttamaan nuorten hyvinvoinnin edistämiseen tässä toimintaympäristössä, Tuomas Rouvila sanoo. Anni Selin, päihdekouluttaja, tekstissä myös nimellä Anni Karell. - Leireille osallistuneiden nuorten elämäntilanne yleistettynä yhdeksi tyypilliseksi nuoreksi on ajelehtiva, ei ole varma onko oikealla alalla tai ei ole motivaatio opiskeluun ollenkaan. Kaikilla leireillä päihde- ja mielenterveysongelmista kärsiviä nuoria. Oma ryhmä, kuuluminen johonkin heikkoa. Ulkopuolisuuden ja irrallisuuden tunteita. Ongelmia kaikissa ihmissuhteissa. Osalla vaikeuksia luottaa aikuisiin, viranomaiset mukaan lukien, sanoo Anni Selin. - Osalle leirit olivat ensimmäinen kerta jolloin he kokivat olevansa hyväksyttyjä ryhmässä, mikä on ihmisen kasvun kannalta erittäin oleellista. Vahvoja vertaiskokemuksia ja turvallisen aikuisuuden kokemuksia. Osalle pelkällä matkustamisella kehä 3 ulkopuolelle oli todella iso merkitys, arvioi Anni. - Suurin osa ei unohda koskaan leirillä kokemaansa. Uskon vahvasti, että leiriltä saadut kokemukset saattavat vahvistua vielä tulevaisuudessakin, jossain toisessa elämänvaiheessa. Hyväksytyksi tulemisen kokemukset kantavat aina. - Sillä, että leirit pidettiin Lapissa oli merkitystä. Etäisyys antaa perspektiiviä omaan elämään. Elämykset saivat moninkertaisen vaikutuksen mielettömän luonnon ansiosta. - On hyvä, että ohjaajia on molempia sukupuolia. Myös normaalien aikuisten (vapaaehtoiset) läsnäolo on tärkeää varsinkin laitosnuorille, mutta näin vaikeiden nuorten kanssa tarvitaan ammattikasvattajia, jotka suunnittelevat toiminnan tavoitteelliseksi ja turvalliseksi. Ammattikasvattaja ottaa myös päävastuun edellä mainituista, toteaa Anni Selin. - Minulle leirit olivat ammatillisesti ja ihmisenä tärkeä kokemus. Varsinkin ryhmän tärkeys ja ryhmäyttäminen kasvatuksen välineenä korostui omassa ammatissani. Ihmiset ovat laumaeläimiä, me tarvitsemme toisiamme kehittyäksemme, oppiaksemme virheistämme ja tullaksemme onnellisiksi, kokonaisiksi ihmisiksi, sanoo Anni. 11

12 Anne-Maj Havukunnas, talkoolaisena kolmesti Take a break leireillä. - Osittainen syy leireillä olemiseen on se, että jouduin itse pois työelämästä ennen aikojaan, toteaa Anne- Maj Havukunnas. Olen pienten lasten isoäiti, nuorten aikuisten äiti. - Olin ensin aikuisten työttömien leirillä osallistujana ja siitä sitten ryhdyin talkoolaiseksi. Talkootöissä olin ensiksi keittiössä apuna ja sitten vastuussa keittiöstä. - Jokainen haluaisi olla tarpeellinen, Anne-Maj sanoo. Koen olevani Utkulla tarpeellinen, minulla on annettavaa. Koen olevani siellä tätihenkilö jota on helppo lähestyä. Otan hyvin paljon oman äitini roolin; rento aikuinen, helposti lähestyttävä, ei virallinen, vähän jopa hupsu joka kulkee hippihameessa ja syöttää ituja ja siemeniä. Leikin varjolla saan vietyä paljon terveellistä ravintoa eteenpäin, saan ihmisiä maistamaan erilaisia asioita, sellaista ravintoainetietoutta pyrin leikillisesti esittelemään. - Leireillä on aina kasvisruokavaihtoehto, joten sellaisiakin jotka eivät syö kasvista, houkuttelen maistamaan, kertoo Anne-Maj. Ohessa tulee tietoa, kuten yhdellä leirillä oli vegaani joka ei tiennyt proteiinin saannista mitään, hänet sitten on siinä ohessa opastettu, Anne-Maj kuvailee. Näkymätön lapsi leirillä - Itselle saa hyvän mielen kun saa vaikkapa jonkun mykän nuoren puhumaan. Monet ovat tullessaan näkymättömiä lapsia. Mieleeni tulee yksi hetki, kun todella hiljainen poika oli kuukkeleita syöttämässä Pallaksen retkellä. Juuri hänen kädelleen sitten lennähti lintu syömään. Muutaman päivän aikana näkee selkeän muutoksen nuoren olemuksessa, siinä miten hän suhtautuu ulkomaailmaan. Voisi sanoa melkein että älä mene itse tykö vaan odota että toinen tulee luokse. Ynähdyskin voi olla alku, sanoo Anne-Maj. Leiri vaikuttaa myös aikuiseen - Leireillä on ollut minun elämääni paljon vaikutusta. Nykyisin ei ole enää ahdistusta ihmisten seurassa siellä. Itsetuntoani on parantanut leireillä oleminen; selviydyn; minulla on annettavaa - kelpaan ihan täl- Talkoolaisen sitaatti - Saana kutsui että No ni, lapset syömään sieltä nyt ja XXX vastasi että Ei me olla sun lapsia. Saana vastasi siihen että Ootte te tän viikon. Ja se poika oli sen jälkeen ihan erilainen. Se rentoutui jotenkin. Nainen Talkoolaisen sitaatti - Leikit toimivat mun mielestä siten, että nuoret pääsivät vielä enemmän olemaan lapsia. Mitä mä maallikkona katsoin, niin uskaltaisin väittää että monella on jäänyt lapsuus liian lyhyeksi. Turvallisessa ympäristössä, kivojen ihmisten kanssa pääsee vapaasti leikkimään ja olemaan hetken taas lapsi. Nainen 12

13 laisena. Jos sen saa tartutettua myös nuoriin, se on hyvä. Minulle on ollut tärkeä asia se, että riitän ihmisenä, sanoo Anne-Maj. - Monella talkoolaisella voi yhtenä syynä osallistumiseen olla se, että hakee omaa tarpeellisuuttaan ja kelpoisuuttaan. Talkoolaisena ei ole vastuuta virallisesta ohjelmasta, ei tarvitse olla virallinen aikuinen. Vaan kaikki tässä elävät omien arpiensa kanssa. Kun on yksin asuva, yhteisöllisyys on arvokasta. Sitä ei arjessa ole. On kiva tehdä kissalle ruokaa mutta hauskempaa on kokata 15 teinille, nauraa Anne-Maj Havukunnas. Lapissa on taikaa - Mitä olen jutellut nuorten kanssa, on tärkeää se että ollaan täysin eri ympäristössä, normaali viiteryhmä on pois. Vaikka olisi minkälaisia pahiksia, niin voidaan lähteä puhtaalta pohjalta, Anne-Maj arvelee. Lappi on niin erilainen kaikkiin muihin alueisiin verrattuna. Tulee matka, siirtymisriitti; jo yhteisellä bussimatkalla muokkaannutaan ryhmäksi. - Joka kerta on ollut niin, että nuorisoporukoissa ei ole ollut ketään joka olisi käynyt ennen Lapissa. Joku osaa sytyttää nuotion, joku haluaa oppia sen. Pyydetään reseptejä. Aikataulutus ja rytmit tukevat elämänhallintaa. Utkujärven majat ovat hyvä ja turvallinen paikka, joka on irrallaan tavallisesta elämästä ja nuoren elämän normaaleista kuvioista, Anne-Maj toteaa. - Pienikin asia voi auttaa ja tulla mieleen vuosia myöhemmin, sanoo Anne-Maj Havukunnas. Leireillä on annettu jokin pieni lahja osallistujille. Se on talismaani ryhmän oma juttu. Paljon on ollut sellaisia nuoria joilla ei ole kauheasti ollut elämässään sitä, että heidät huomioitaisiin. Heikki Turkka, kohderyhmäasiantuntija. erityisopetuksen asiantuntija. Oppimistyylit ja havaintokanavat. - Olin alusta asti mukana leirejä suunnittelemassa. Minua pyydettiin kartoittamaan asiakaskunnan erityispiirteitä sekä suunnittelemaan leiriä, kertoo Heikki Turkka. - Tärkein näkökulma oli turvallisuuden tunteen luominen. Kyseinen asiakasryhmä pelkää yhteisöllisyyttä, mikä myöskin vaikeutti rekrytointia, sillä luottamus ihmisiin ei ole enää ihan parasta. Tavoitteena oli saada nuoret turvallisessa ympäristössä tarkastelemaan omaa elämää ja valintoja, joita he ovat tehneet. Samalla oli tarkoitus saada heille leirin aikana tietoa ja ymmärrystä sekä avattua erilaisia syitä, miksi heillä on ollut vaikeaa koulussa ja omassa elämässään. Tämän jälkeen tarkoituksena oli antaa heille työkaluja oman elämän hallintaan sekä keinoja saada tarvittaessa tukea. Yksi tärkeä tavoite oli saada rakennettu turvallinen ja luottamusta herättävä yhteisö. Tämä vaati aikuisten jatkuvan läsnäolon sekä paljon toiminnallisia harjoitteita, jotka kaikki tähtäsivät lopputulokseen. - Metodeina olivat ryhmäyttäminen, selkokielisyys tietoa annettaessa ja käsitellessä, turvallisuus, itsetuntemusta parantavat kirjalliset sekä käytännön harjoitteet. Lisäksi elämysten avulla saadut kokemukset haasteiden kohtaamiset sekä niistä selviäminen yksin ja yhdessä muiden kanssa, Heikki kuvailee. - Leirin runko oli aina sama. 1. vaihe: tutustuminen 2.vaihe: Yhteisten pelisääntöjen luominen 3. vaihe: luottamuksen rakentaminen 4. vaihe: Itsensä voittaminen elämysten ja harjoitusten kautta 5. vaihe: Ryhmän vahvistaminen 6. vaihe: Surutyö ryhmän hajotessa 7. vaihe: Jälkiseuranta ja yhteydenpito (varmistetaan, että elämä on radallaan leirin jälkeen) Talkoolaisen sitaatti - Mua satutti yhdessä ihan alkuhyssyssä yksi nuori poika. Kun kysyttiin siitä että keitä on kotona odottamassa, niin se sanoi että kukaan ei tiedä että hän on Lapissa. Ei ole ketään. Jos mä muistan oikein niin sen äiti oli kuollut, läheisin ihminen oli äidin entinen mies. Se sanoi että hän on ensimmäistä kertaa elämässään näin pitkällä matkalla, näin kaukaa kotoa. Ehkä se just siinä tuntui niin pahalta, että se ei sanonut sitä saadakseen huomiota tai tehdäkseen itsensä jotenkin merkitykselliseksi. Se totesi sen ihan rauhallisesti ja tyynesti. Nainen 13

14 - Tutustumiseen käytettiin lomakkeita, aikaa ja musiikkia. Sääntöjen luomiseen ja turvallisuuteen aikuisten läsnäoloa, selkeää struktuuria sekä johtajuutta aikuisten osalta. Viisasten kivi on aikuisuudessa, turvallisuuden tunteessa ja niiden riittävyydessä. - Leirien onnistuminen olikin juuri sen varassa, että aikuisia oli riittävästi ja nuoret tiesivät mitä keneltäkin odottaa. Sen olisi voinut tietenkin tehdä aina paremmin, mutta hyvin meni näinkin. Aikuisten asenne oli myös erittäin hyvää aina ja kaikki tekivät tosissaan hommia sen eteen, toteaa Heikki. - Aikuisten yhteinen linja oli myös tärkeää silloin, kun havaitsimme eri ryhmien dynamiikasta erilaisia piirteitä. Välillä keskityimme leirin aikana suvaitsevaisuuteen ja toisinaan päihteisiin. Nämä asiat poimittiin aina ryhmästä nousevista teemoista. Tämän vuoksi meillä ei ollutkaan koskaan samanlaista leiriä. Tämä oli yksi syy, miksi ohjelmia piti välillä muokata enemmänkin. Silti pyrittiin aina pitämään perusrakennetta kasassa, sillä se on turvallisuuden kannalta erittäin tärkeää. Myös nuorten kanssa käsiteltiin aina yhteisöllisyyttä ja ryhmädynamiikkaa. Sitä upotettiin eri teemoihin ja välillä puhuttiin oikeilla nimillä, Heikki Turkka sanoo. - Tunteiden käsittely oli tärkeää. Miten koet, miten tunnet kun ikävöit, onko hyvä vai huono tunne eräällä leirillä oli kaksi vuoden aikana orvoksi jäänyttä poikaa. Jos saa hyvän ryhmän, voi periaatteessa päästä käsittelemään tosi hyvän tunneskaalan läpi. - Väkivalta johtuu usein siitä, että keinot loppuvat 14 kesken. Mikä tämä tunne on? Kun sitä ei tunnisteta eikä osata toimia, on ratkaisu väkivalta, sanoo Heikki Turkka. - Leireillä huijataan suvaitsevaiseksi. Mietitään tarkkaan ketkä laitetaan yhteen, mihin majoituksiin. Ainoastaan yhden kerran se ei onnistunut, vaan tuli ongelmia. Nekin saatiin ratkaistua., kertoo Heikki. - Nuoret jaksavat tehdä 16h päiviä kun leikkeihin piilotetaan kaikkiin jokin tärkeä juttu. - Monella on leirille tullessaan huonoja kokemuksia ryhmistä. Kiusaamisesta ja siitä, että aikuiset eivät puutu. Leireillä puututtiin nopeasti ja kovaa kaikkiin epäkohtiin, Heikki sanoo. - Anni keksi hyvän harjoituksen. Kirjoitettiin paperille kirje itselle siitä, mikä painaa mieltä, mitkä ongelmat. Sitten Pallaksen kodalla kirjeet poltettiin nuotiossa. Se vapautti viikoksi, antoi luvan keskittyä itseen miettimättä muuta. Asioita voi käydä läpi ilman entisiä painolasteja. Se koko leiri keskityttiin omiin vahvuuksiin ja vasta kotimatkalla ryhdyttiin uudestaan pohtimaan turvaverkkoja ja että mikä kotona odottaa. - Tärkeintä on yhteisöllisyyden onnistuminen. Se, mitä tavoiteltiin on voida antaa hyvä kokemus toimivasta ryhmästä. Nuoret myös oppivat toisiltaan paljon. - Sitten kun koulut ryhtyivät luottamaan, tuli hankalampia tapauksia, Heikki toteaa. - Yhdellä leirillä yksi nuori oli lähes psykoosissa. Yrittänyt itsemurhaa kuukausi aiemmin. Kolme aikuista

15 oli koko ajan valmiudessa jos häntä pitää lähteä viemään sairaalaan. Bussissa paluumatkalla sanoin että minä haastattelen hänet, kun tehtiin loppuhaastattelua. Muut ohjaajat löivät vetoa että no se on tosi nopea juttu, sillä se tyttö ei puhu sulle mitään. Löin vetoa mm. hartiahieronnasta ja 20 eurosta että nuori puhuu. Istuin viereen ja odottelin, kyselin että no niiin onko sulla millainen turvaverkko kotona. Hän vastasi että ei oo ketään, kukaan ei välitä. Sitten sanoin että onhan sinulla se pupu. Mitä se ajattelisi sinun tilanteestasi? Sitten tämä nuori puhui 3h. Ensin itki tunnin ja sitten puhui. Leirin jälkeen hän löysi melkein heti hyvän miehen. Elämä hänen kohdallaan kääntyi täysin eri suuntaan. Nyt on lapsi ja mies., kertoo Heikki Turkka. - Yksi toinen menestystarina on poika, joka ei puhunut oikeastaan mitään, eikä uskaltanut katsoa silmiin. Ulkomaalainen yh-äiti. Perhe oli muuttanut Suomeen kun poika oli vauva, isä lähti saman tien. Poika ei tiennyt yhtään mitään miten ihmisen tulee elää yhteiskunnassa tai miten miehen tulee toimia. Ei osannut ajaa partaa, vaan veteli jollain kertakäyttöterällä ja kylmällä vedellä ja tuli aina naama verillä aamulla. Annoin hänelle minun parranajokamani ja neuvoja että kato saunan jälkeen kun iho on pehmeä ja aina lämpimällä vedellä. Saunassa juteltiin kaikenlaista. - Anni puhui pojan kanssa, kysyi että mitä hei tässä biisissä sanotaan kun mä en tajua, sillä tämä poika puhuu hyvin espanjaa. Ei katsonut vieläkään ketään silmiin. Hyssyissä alkoi puhua kolmantena tai neljäntenä päivänä ja alkoi katsoa silmiin. Kaikki olivat innoissaan ja kannustivat, koska ryhmä toimi jo siinä vaiheessa. Leirin jälkeen alkoi puhua koulussakin, opintojen ohjaaja oli todella hämmästynyt, Heikki kertoo. - Leireillä tehtiin 17h työpäiviä. Sen merkitys on todella tärkeä. Ihmisten iholle päästään tuollaisilla työpäivillä. Ei mikään työaikalaki hyväksyisi sellaista. Aikuiset tiesivät sen etukäteen, ja hyväksyivät sen. Nuorethan antoivat niin mahtavaa palautetta, että sillä elää vaikka kuinka pitkään. Ei sellaista saa tavallisesti työelämässä, Heikki Turkka toteaa. - Täysin päihteetön leiri on ehdoton vaatimus. Suomalaiset rikkovat jään usein juomalla. Nuorten kanssa tulisi oppia tekemään asioita päihteettömästi. Leireillä on niin paljon mielenterveysongelmia, niin paljon päihteitä käyttäviä nuoria että muuten homma lähtisi lapasesta. Nuorten ei ole tarvinnut tapella päihteettömyyttä vastaan, kun kaikki ovat ilman., sanoo Heikki. 15

16 Kaksi vuotta leirin jälkeen Saitko leiriltä jotain apua muutokseen, tukea, neuvoja? - Sain paljon tukea ohjaajilta. Leirin jälkeen keskityin kouluun ja sain paljon ystäviä, jotka kuuntelevat. Nainen, 19v, leirillä syksyllä Luotettavia aikuisia, jotka antoivat aikaa ja kuuntelivat. Luottamus aikuisiin vahvistui. Nainen 19v, leirillä syksyllä Lähti leirille koska oli keskeyttänyt jo kaksi koulua eikä oikein tiennyt mitä tekisi tulevaisuudessa. Valmistuu keväällä 2012 ammattikoulusta ja vuoden päästä lukiosta. Aikoo tehdä töitä, matkustella ja sitten hakea AMK:hon yhteisöpedagogiksi opiskelemaan. Mikä muuttui ja miten? - Tuli ystäviä. Mies, ikä 18v, leirillä Sosialisoituminen. Mies, 20v, leirillä joulu Tarvitsi irtiottoa nykytilanteesta lähtiessään leirille ja arveli saavansa myös kavereita. Muutos on ollut pysyvää. Jatkossa hän aikoo tehdä töitä pari vuotta ja sitten lähteä opiskelemaan. 16

17 Ota aikaa miettiä tulevaisuutta Leiri Muonion Utkujärvellä Leirillä käsitellään seuraavia teemoja: - Omaan kasvuun tutustuminen yksilö- ja ryhmätoiminnan kautta - Omien vahvuuksien löytäminen - Itsetunto / itsetuntemuksen paraneminen - Aikuisten kohtaaminen Kenelle tarkoitettu? - Nuorille jotka haluavat miettiä tulevaisuuttaan, koulun käyntiään, ammatinvalintojaan, omia vahvuuksiaan - Koulunkäynti ei oikein maistu, mistä motivaatiota koulunkäyntiin? - Yli 16- vuotiaille - Leiri on päihteetön - Leiri on maksuton. Kaikki ohjelma ja ruokailut ovat leiriläisille ilmaisia. Yhteiskuljetus. - Leiriläisiä n henkilöä Ohjelmassa: - Omien tavoitteiden asettaminen - Työelämä- ja koulutustietoutta - Päihdeasiaa - Ryhmätyötaitoja - Oman suunnitelman luominen - Vuorovaikutustaitoja - Elämyksiä lapin luonnosta, koskenlaskua, Ilmoittautumiset mennessä Sanna Vallinen Leirille ohjaajiksi lähdössä: Jouni Gustafsson,, teatteri-ilmaisun ohjaaja, sirkustaitojen opettaja Heikki Turkka, erityisopettaja Anni Karell, kouluttaja, Elämä on parasta huumetta ry Sanna Vallinen, projektin vetäjä Mukana järjestämässä: Ammattiin opiskelevat SAKKI ry Elämä on parasta huumetta ry Työläisnuorten tuki ry Työttömien ay-jäsenten tukiyhdistys ry Nuorten puolesta ry Opintieltä työnsyrjään-projekti Sanna Vallinen Projektin vetäjä

18 Ohjelma Muonio Utkujärvi, (viimmeisen leirin ohjelma, leirit ovat vuodenajasta riippuen noudattaneet samaa mallia) Tiistai 21.9 Lähtöpäivä Lähtö aamulla bussilla klo 8.00 Itäkeskuksesta (Turunlinnantien bussipysäkiltä, uimahallin puolella itäkeskusta) klo 8.20 Vantaalta, Tikkurilasta (Hotelli Vantaan vierestä, läheltä juna-asemaa) Lähtöajat ovat tarkkoja, eli ole ehdottomasti ajoissa paikalla! Ruokailu matkalla Saapuminen ja majoittuminen myöhään illalla Muoniossa n. klo Leirin puolesta meillä on eväitä ja käymme syömässä matkalla. Keskiviikko Aamiainen (+ aurinkotervehdys, hyssy) 9.30 Tutustuminen leiripaikkaan, ohjaajiin ja toisiin leiriläisiin(nimileikki, muuta) Tutustumista ja keskinäistä luottamusta herättäviä harjoituksia Lounas Ohjaajien palaveri Retki Pallas tunturille (Tunneorava ja kirjeet palamaan) Päivällinen (Ruuan jälkeen 30 min ohjelmaa, muut laittaa narut) Ohjelmaa( Narutus) Sauna Iltapala ja Tulishow! Hyssy (Kaikki) hiljaisuus Torstai Aamiainen 9.00 Oppiminen (Heikki) Lounas Ohjaajien palaveri Päivävaellus Särkitunturille (Saana: Välipala, päivällinen, Sanna: luontorastit lapin teemalla, turvallisuus-suunnitelma, Heikki: Reitti ja kartat) Päivällinen (Tunturissa) sauna Iltapala (Kaikki) Hyssy Hiljaisuus Perjantai Aamiainen 9.00 Päihdeasiaa ( Anni) lounas Ohjaajien palaveri Koskenlasku, vetokoiratarha Päivällinen Saanan ruokavinkkejä: Hyvää ja huokeaa sapuskaa Savusauna Iltapala (ja Iltaohjelma???) ( Kaikki) Hyssy Hiljaisuus 18

19 Lauantai Aamiainen 9.00 Työelämätaidot (Jouni) Marika Lounas Ohjaajien palaveri Sannan PUOTI SIIVOUS Päivällinen SURUTYÖ= Diashow Sauna SHAMAANI ja iltapala kodalla (kaikki) (+ Poltetaan kirje jossa tehdään tavoitteet itselle) Hiljaisuus Sunnuntai Herätys Ja loppusiivous 8.00 Lähtö kotiin Matkalla pysähdytään ruokailemaan Vauvakassiyhdistys Vaaka ry:n vapaaehtoisten lahjoittajien neulomia villasukkia ja pipoja lahjoitettiin Utkujärvelle nuorten leireille 45 paria sukkia ja 35 pipoa. 19

20 Leiripaikka Leiripaikkana käytettiin Utkujärven majoja, jotka sijaitsevat tunturi-lapissa Muoniossa. Matkaa lähimpien palvelujen ääreen Muonion keskustaan on n. 10 kilometriä. Tämä auttoi osanottajia pysymiseen kiinteästi yhdessä samalla alueella. Toimintavälineet Utkujärven rannalla sijaitsevilta majoilta löytyy tilaa n. 30 aikuisen yöpymiseen, yhteiseen oleskeluun ja ruokailuun. Päärakennuksen tupa ja läheinen kota tarjosivat tilat yhteiselle tekemiselle ja viihtymiselle. Paikalla oli myös päivittäiseen toimintaan tarvittavaa tekemistä saunan lämmityksestä aina ruoanlaittoon. Erilaisia harrastusvälineitä oli käytettävissä riittävästi mm. kalastusvälineitä, veneitä ja kanootti. Lisätietoa: Muonion ympäristön oheistoiminnot Lappiin kuuluu oleellisesti retkeily patikoiden tai hiihtäen. Alle tunnin ajomatkan päästä löytyy useita uskomattomia retkikohteita. Tunnetuin lienee Pallas-Ounastunturin luonnonpuisto (37 km) ja sen eri tasoiset vaellusreitit, muutamasta tunnista aina viikkoja kestäviin vaelluksiin. Pallakselta löytyy myös luontokeskus jossa voi tutustua alueen luontoon, sen kasveihin ja eläimiin. Olostunturilta (17 km) löytyy lyhyempiä reittejä joista osaa voi vaellella huonompikuntoinenkin liikkuja. Talvella merkittyjä ja kunnossapidettäviä latuja löytyy satoja kilometrejä. Alle tunnin matkan päästä löytyy 3 laskettelukeskusta. Muonion eteläpuolella sijaitsevalla Harrinivalla oli mahdollista tutustua rekikoiriin ja tehdä niin rekikoira-ajeluja sekä koskenlaskua turvallisesti ohjattuna. 20

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti Raha HYVÄ RUOKA Söit aamulla kunnon aamupalan ja koulussakin oli hyvää ruokaa. Raha -1 E HUVTA MKÄÄN Oikein mikään ei huvita. Miksi en saa mitään aikaiseksi? Raha RKAS SUKULANEN Sori, etten oo pitänyt

Lisätiedot

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio

YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Pienryhmäohjauksen mahdollisuuksia lukiossa - kokemuksia Itäkeskuksen lukiosta YOYO-hankkeen väliarviointiseminaari 30.11.2011 Opinto-ohjaajat Laura Juuti ja Kaija Kumpukallio Itäkeskuksen lukio Lukion

Lisätiedot

Luonto nuorten hyvinvoinnin ja aktivoimisen välineenä esimerkkinä Polku-hanke

Luonto nuorten hyvinvoinnin ja aktivoimisen välineenä esimerkkinä Polku-hanke Luonto nuorten hyvinvoinnin ja aktivoimisen välineenä esimerkkinä Polku-hanke FT, tutkijatohtori Riikka Puhakka Helsingin yliopisto, Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Tausta Luonto lisää hyvinvointia

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia.

PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Seuraavat kysymykset auttavat sinua tunnistamaan omia kokemuksiasi ja tiedostamaan niiden vaikutuksia. Kotitehtävä 4 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä NELJÄS TAPAAMINEN Lapselle mahdollisuus selviytyä menetyksistä PRIDE-valmennuksen neljännessä tapaamisessa puhuimme siitä, miten vaikeat kokemukset voivat

Lisätiedot

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen.

Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Oppilaan nimi: PRONOMINIT Persoonapronominien omistusliitteet Omistusliitteillä ilmaistaan, kenen jokin esine tai asia on. Aina ei tarvita edes persoonapronominia sanan eteen. Esimerkiksi: - Kenen pipo

Lisätiedot

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYJÄT LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄTIIMI..on perustettu vuonna 2008. Tiimiin kuuluu 16-26-vuotiaita nuoria miehiä ja naisia, joilla on monipuolisia

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA

ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA ASUNNOTTOMIEN NAISTEN OSALLISUUS JA IDENTITEETIT DIAKONIATYÖN PALVELUKETJUSSA Diakonian tutkimuksen päivä 9.11.2007 Riikka Haahtela Sosiaalipolitiikan ja sosiaalityön laitos Tampereen yliopisto NAISTYÖN

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ykkösklubi 2015 Ykkösklubi Ykkösklubi on 14 17-vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa. Ryhmiä ohjaavat koulutetut kummit. Ykkösklubitoiminta on yhteistyötä terveydenhuollon,

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Elämyksiä luonnosta 2015 Yyterin Kylpylähotelli, Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry (MTLH) (malliohjelma)

Elämyksiä luonnosta 2015 Yyterin Kylpylähotelli, Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry (MTLH) (malliohjelma) Elämyksiä luonnosta 2015 Yyterin Kylpylähotelli, Maaseudun Terveys- ja Lomahuolto ry (MTLH) (malliohjelma) Maanantai Kylpylä avoinna Klo 15.00- Majoittuminen hotelliin Tiistai Klo 09.00-10.00 Tuloinfo.

Lisätiedot

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo)

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma 19.5.2015 Piia Roos (Janniina Elo) KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI? Puhumista Lapsen ja aikuisen välillä ITSETUNTO?

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

SINUSSA ON ITUA! Sinussa on itua!

SINUSSA ON ITUA! Sinussa on itua! SINUSSA ON ITUA! SINUSSA ON ITUA! Sinussa on itua! on Perhehoitoliiton nuorisotyön ja alueyhdistysten yhdessä toteuttama tutustumistempaus Suomen sijaiskotinuorten, Sinut ry:n toimintaan. Tutustumistempaus

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti

MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista

Lisätiedot

Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä

Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä Itsearviointi osana ammatillista kasvua - välineitä ja käytäntöjä Mari Korhonen Turun kristillinen opisto Mistä lähdettiin liikkeelle Valmis hanke Keskeyttäneiden kartoitus ja syiden läpi käyminen Luodaan

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät. Nina Törhönen, Fazer

Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät. Nina Törhönen, Fazer Fazer nuorten arvostamana yrityksenä case Elämän Eväät Nina Törhönen, Fazer Mitä on Elämän Eväät? Ohjelma luotiin vuonna 2007 herättämään nuorten tulevaisuuden työntekijöiden mielenkiintoa uudella tavalla.

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Tekemisen riemua ja onnistumisen elämyksiä luonnossa

Tekemisen riemua ja onnistumisen elämyksiä luonnossa Tekemisen riemua ja onnistumisen elämyksiä luonnossa Takaisin Luontoon ry. Yhdistyksen perustava kokous 07.10.2011 Rekisteröity 01.12.2011. Rekisterinumero 207.020 TAKAISIN LUONTOON ry. Takaisin Luontoon

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti

Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Verkossa opiskelu vaatii opiskelijalta paljon aktiivisuutta ja kykyä työskennellä itsenäisesti Opiskelijoiden kokemuksia oppimisesta ITK 2010 seminaari; Hämeenlinna Soile Bergström Opintojakson esittely

Lisätiedot

Ohjausta opintielle yhteisöllisesti Rehjan saaressa. OpinTorin teemaryhmä Yhteisöllisyys oppimisen tukena Oulun yliopisto 14.5.

Ohjausta opintielle yhteisöllisesti Rehjan saaressa. OpinTorin teemaryhmä Yhteisöllisyys oppimisen tukena Oulun yliopisto 14.5. Ohjausta opintielle yhteisöllisesti Rehjan saaressa OpinTorin teemaryhmä Yhteisöllisyys oppimisen tukena Oulun yliopisto 14.5.2008 Anna Launonen Opintojen aloitus Rehjassa Osa opintojaksoa: Opiskelu ja

Lisätiedot

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla.

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla. Ranska Chamonix Niin tällänen blogikin pitäis kirjottaa. Meinasin että kirjotan ihan mitä olen Ranskassa tehny ja lisäilen sinne tänne kuvia, en oo mitenkään blogin kirjottaja tyyppiä. 3.1 Lähin Kittilästä

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013

Ohjatut vertaistukiryhmät. ja nuorille aikuisille 2013 Ohjatut vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2013 Sisällysluettelo Voimauttavaa vertaistukea ryhmistä... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Löydä oma tarinasi -ryhmät... 5 Lasinen lapsuus

Lisätiedot

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla

Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla liikunnanohjaaja, Miska Arminen lääkäri, Saana Eskelinen mielenterveyshoitaja,

Lisätiedot

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys PhD. Niina Junttila, Dosentti (kasvatuspsykologia, tilastomenetelmät) Oppimistutkimuksen keskus (OTUK), Opettajankoulutuslaitos & Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus

Lisätiedot

Mun elämä kurssi. (esimerkkinä yläkouluikäiset tytöt) Nuori- omaan elämäänsä vaikuttaja yhteisössä toimija

Mun elämä kurssi. (esimerkkinä yläkouluikäiset tytöt) Nuori- omaan elämäänsä vaikuttaja yhteisössä toimija Mun elämä kurssi (esimerkkinä yläkouluikäiset tytöt) Nuori- omaan elämäänsä vaikuttaja yhteisössä toimija Taustaa Nuori- omaan elämäänsä vaikuttaja-yhteisössä toimija hankkeen tavoitteena Länsimäessä mm.

Lisätiedot

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa

amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa 3,2 M vuosibudjetti amos-palvelut voimavaroja vahvistamassa hdessä koulutustakuuseen seminaari 22.4.2015 65 työntekijää 5 yksikköä Nuoriso- ja koulutustakuu ovat hyviä asioita, mutta monen opiskelun ja

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen

Lisätiedot

Suunnitellut hetket Ihanteet ja työ valokuvaajan arjessa. Hanna Weselius, Ph. D.! hanna.weselius@aalto.fi!

Suunnitellut hetket Ihanteet ja työ valokuvaajan arjessa. Hanna Weselius, Ph. D.! hanna.weselius@aalto.fi! Suunnitellut hetket Ihanteet ja työ valokuvaajan arjessa Hanna Weselius, Ph. D.! hanna.weselius@aalto.fi! "Missäs sun toinen sukka on? [Naurua.] Tosi kivaa kun on vaan yks sukka. Ehdottomasti yks

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi

Tunneklinikka. Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunneklinikka Mika Peltola 0443336719 www.tunneklinikka.palvelee.fi Tunnekehoterapia on luontaishoitomenetelmä, joka on kehittynyt erilaisten luontaishoitomenetelmien yhdistämisestä yhdeksi hoitomuodoksi.

Lisätiedot

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi

Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi Aikuisten palvelut kansalaisosallisuus prosessi 11.3.2013 Tärkeimmät kehittämisideat Lääkinnällinen kuntoutus: Miten heidän kuntoutuksen rahoitus, jotka eivät täytä tiukkoja kriteereitä ja eivät täten

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

16.4.2014. Pelillä perille opintopoluista ITK 10.4.2014 Marja Jokinen-Laine & Tuija Marstio

16.4.2014. Pelillä perille opintopoluista ITK 10.4.2014 Marja Jokinen-Laine & Tuija Marstio 16.4.2014 Pelillä perille opintopoluista ITK 10.4.2014 Marja Jokinen-Laine & Tuija Marstio Taustaa ja pelin lähtökohdat Peli kehitettiin osana YHDESSÄhanketta (2013-14) yhteistyössä Porvoon ammattiopisto

Lisätiedot

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy

Oppimalla ammattiin. Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta. Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy Oppimalla ammattiin Nuorten näkemyksiä oppisopimuksesta Harri Leinikka Toimitusjohtaja T-Media Oy 1 Kyselyn toteuttaminen Oppimalla ammattiin kyselyn kohderyhmänä olivat 16-29 - vuotiaat nuoret. Vastaajia

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

VERTAISUUDESTA VOIMAA - SPARRAUSRYHMISTÄ TUKEA VERKKO-OPINTOIHIN. ITK foorumiesitys 16.4.2015 Saara Kotkaranta & Eveliina Pöysti

VERTAISUUDESTA VOIMAA - SPARRAUSRYHMISTÄ TUKEA VERKKO-OPINTOIHIN. ITK foorumiesitys 16.4.2015 Saara Kotkaranta & Eveliina Pöysti VERTAISUUDESTA VOIMAA - SPARRAUSRYHMISTÄ TUKEA VERKKO-OPINTOIHIN ITK foorumiesitys 16.4.2015 Saara Kotkaranta & Eveliina Pöysti NETTILUKIO Nettilukio täydentää olemassa olevaa koulutustarjontaa ja sopii

Lisätiedot

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti

Kuuttiset. Saapumislehti. Taipalsaari 28.6.-3.7.2015. KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Kuuttiset Saapumislehti Taipalsaari 28.6.-3.7.2015 KASPELIn palokuntanuorten oma lehti Leiripäällikön terveiset Vihdoinkin on tulla aika perinteisen pelastusalanliiton vuosittaisen koulutusleirin. Toivotankin

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010 Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Kota ry Yleishyödyllinen yhdistys, perustettu 1991 Tehtävänä

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla

CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla CityWorkLife joustava ja monipaikkainen työ suurkaupunkialueilla http://smallbiztrends.com/2011/09/workshifting-changingway-we-work.html Kiinko Tulevaisuuden kaupunki - työ - asuminen - liikkuvuus 6.2.2014

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa

Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Nuorten osallisuuden toteutuminen Vailla huoltajaa Suomessa olevien turvapaikanhakijalasten edustajien koulutushankkeessa Kokemusasiantuntija Anita Sinanbegovic ja VTM, suunnittelija Kia Lundqvist, Turun

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa

1. palvelupiste: mitattiin verenpainetta, veren sokeriarvoja sekä testattiin tasapainoa IkäArvokas palvelupäivä Kangaslammin seurakuntasalissa keskiviikkona 23.9.2015 klo 11-15 Leiripäivään kutsuttiin mukaan erityisesti kotona yksin asuvia ikäihmisiä, jotka harvoin pääsevät mukaan toimintaan

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus Ammattistartti 20-40 Ammattistartti on valtakunnallisesti ja paikallisesti suunnattu ratkaisemaan ongelmia, jotka syntyvät nuoren uravalinnan

Lisätiedot

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen

Luku 3 Lapsuus rakastuminen urheiluun valmiuksia menestymiseen 61 Valmennuksen osa-alueet Asia tarinasta Taito/ tekniikka Taktiikka/ pelikäsitys Fyysiset valmiudet Henkiset valmiudet omassa toiminnassasi Vahvuutesi Kehittämiskohteesi Miten kehität valitsemiasi asioita?

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Elämyksi kehittämisseminaari

Elämyksi kehittämisseminaari Elämyksi myksiä sisält ltävä kehittämisseminaari Könkäällä 31.3.2008 Anne Korva Merja Saukkoriipi EVÄIT ITÄ ELÄMÄÄ ÄÄN N RYHMÄT Ylitorniolla ja Pellossa pidetty: pienten lasten vanhemmille eri työntekij

Lisätiedot

Itsenä isten elä mä ntäitojen pässi

Itsenä isten elä mä ntäitojen pässi Itsenä isten elä mä ntäitojen pässi Minulla on paljon taitoja ja Minä osaan jo paljon asioita! Nuoruus on aikuisena olemisen harjoittelua. Itsenäistyminen tarkoittaa sellaisten taitojen kehittymistä, jotka

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 12.9.2012 Tampere 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Tampereen seudun kyselyn kohderyhmänä olivat paikalliset yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja ammattiopistossa

Lisätiedot

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta

Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta Toiminnan arviointikysely lasten vanhemmille - Espoon Suunta 1. Joukkue / ryhmä, jossa lapsi on mukana - egroupjr - Villihiiret - Karttaketut (aloittelijat) - Karttaketut - Karttaketut aloittelevat - Karttaketut

Lisätiedot

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011

Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Mielenterveystaidot koululaisille Levi 5. 7.9.2011 Elina Marjamäki, VTM Hankekoordinaattori Suomen Mielenterveysseura Mielenterveys Elämäntaitoa, jota voi tukea, vahvistaa, oppia ja opettaa Mielenterveyttä

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN ENSIMMÄISEN VUODEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE Huhtikuu 2015 Vastausprosentti: 49,9 % Vertailuryhmä: Kaikki koulutusalat kaikki oppilaitokset Lukuvuoden

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa Luottamus SISÄLTÖ Perusluottamus syntyy Vastavuoroinen kiintymyssuhde Pieni on suurta Lapsi luottaa luonnostaan Lapsen luottamuksen peruspilarit arjessa Lapsen itseluottamus vahvistuu Luottamuksen huoneentaulu

Lisätiedot

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

Yksinhuoltajana monikkoperheessä Yksinhuoltajana monikkoperheessä J A N N A R A N T A L A L A S T E N P S Y K I A T R I A N E R I K O I S L Ä Ä K Ä R I P A R I - JA P E R H E P S Y K O T E R A P E U T T I 4. 9. 2 0 1 5 w w w. j a n n

Lisätiedot

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012

NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE. Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 NUORISOPALVELUT HUOLELLA-HANKE Tiina-Liisa Vehkalahti 4.10.2012 Nuorisopalvelut - tuottaa palveluja lasten, nuorten, perheiden ja viranomaisten tarpeiden pohjalta - arvot oppiminen, osallisuus ja ennakointi

Lisätiedot

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä

Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillisen koulutuksen mielikuvatutkimus 20..2007 Opetusministeriö Kohderyhmä: TYÖELÄMÄ Ammattiin opiskelevat määrätietoisia tekijöitä Ammatillinen koulutus kiinnostaa yhä useampaa nuorta. Ammatilliseen

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Mielialataidot -ryhmätoiminta

Mielialataidot -ryhmätoiminta Mielialataidot -ryhmätoiminta OPISKELUTERVEYDENHUOLLON KOULUTUSPÄIVÄ 11.2.2009 Miia Lappalainen, psykologi miia.lappalainen@turkuai.fi Jaana Pelkkala, terveydenhoitaja jaana.pelkkala@turku.fi MIELIALADOT-KURSSI

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot