LAHDEN SEUDUN NUORISOASUNTOJEN YHTEISÖLLINEN, ASUINKOHTEISSA TAPAHTUVA TYÖPAJA-HANKE

Transkriptio

1 LAHDEN SEUDUN NUORISOASUNTOJEN YHTEISÖLLINEN, ASUINKOHTEISSA TAPAHTUVA TYÖPAJA-HANKE KOTIPAJA MIKÄ IHMEEN KOTIPAJA-HANKE? Lahden seudun nuorisoasunnot ry eli Lasna hakee rahoitusta Ray:ltä kolmevuotiselle Kotipajaprojektilleen. Projektin tavoite on luoda toimiva työpajamalli asuinyhteisöihin. Mallissa hyödynnetään pajatoimintaa, yhteisöllisyyttä sekä vertais- ja yksilötukea nuoren työ/harjoittelu/koulutuspaikan löytämiseksi ja asumisen onnistumisen tukemiseksi. Kotipaja on pajatoimintaa omassa asuinyhteisössä Lasnan omistaman KOY Lahden Varaanin ja Lasnan yhteistyökumppanin Alkuasuntojen kohteissa Lahdessa. Pajat toimivat pääsääntöisesti asuinkohteiden omissa kerhohuoneissa, melkein nuoren kotiovella. Pajaan voi osallistua kuka tahansa nuorisoasuntojen asukas (tai ohjausryhmän/yhteistyökumppanimme nuori jonka ohjausryhmä katsoo hyötyvän pajatoiminnasta) jolla ei ole mielekästä tekemistä. Pajat eivät ole työmarkkinatukeen oikeuttavia, mutta niistä saa mielenkiintoisia kokemuksia, päivärytmiä, tietoa ja taitoja, itsetuntemusta ja kaiken lomassa oppii tuntemaan naapureitaan. Koska pajoihin ei liity taloudellista tukea, on niihin tuleminen ja lähteminen joustavaa nuoren elämäntilanteesta riippuen. Osallistumisesta saa todistuksen. Hankkeen aikana selvitetään kuntouttavan työtoiminnan mahdollisuus osana Kotipajatoimintaa. Toiminnan siihen soveltuessa, hankkeen viimeisenä vuotena aloitetaan mallinnetun kuntouttavan työtoiminnan pienimuotoinen myyminen Lahden kaupungin sosiaalitoimelle. Asuinkohteissa (pienempiä yhdistellään) järjestään kuukausittain viikon pituinen pajajakso ja tarvittaessa yksittäisiä pajapäiviä. Pajojen suunnittelussa pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon Lasnan ja sen yhteistyökumppaneiden omaa osaamista. Meillä on nuoret, meillä on tilat, vain pajat puuttuvat! TAUSTA JA TARVE Lahden seudun nuorisoasunnot - Lasna ry:n tarkoitus on toimia ensisijaisesti vuotiaiden lahtelaisten asunto-olojen kehittämiseksi tarjoamalla kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, nuoren itsenäistymiskehitystä vahvistavia tuetun asumisen palveluja ja luomalla vertaistoiminnallisia asuinyhteisöjä tukemaan aikuistumista. Lasnan omissa kohteissa asuu noin 80 nuorta ja yhteistyökumppanin kohteissa noin 110 nuorta. Asukkaista 15 20% prosenttia hyötyisi pajatoiminnasta erityisesti. Lahdessa ei tällä hetkellä ole niinkään pulaa asunnoista vaan tuesta joka mahdollistaa asumisen ja arjen onnistumisen. Erittäin haasteellisessa elämäntilanteessa olevien nuorten osuus hakijoista on suuri. Pelkkä asunnon saaminen harvoin ratkaisee ongelmia, päinvastoin se saattaa lisätä niitä jos tarjolla ei ole tukea elämäntilanteen selkeyttämiseen. 1

2 Vaikka Lasnan kohteissa on mahdollisuus osallistua monenlaiseen asukastoimintaan, on meillä aivan liian pienet resurssit tarjota toimintaa päivittäin niille nuorille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Kohteissamme asuu yhä enemmän niitä nuoria jotka ovat ajautuneet/jääneet/pudonneet työn ja koulutuksen ulkopuolelle. Meillä on asukkaita, jotka elävät passiivisesti toimeentulotuen varassa ja joiden aktivoiminen on erittäin haasteellista ja taas rahan saaminen ilman edes realista mahdollisuutta osoittaa aktiivisuutta on passivoivaa. Pajatoiminta tarjoaa mahdollisuuden myös sosiaalitoimelle kannustaa ja aktivoida asiakkaitaan jotka asuvat nuorisoasunnoissa. Vaikka nuorille on tarjolla erilaisia koulutus- ja työharjoittelupaikkoja on kynnys niihin hakeutumiseen osalle nuorista liian korkea. Osa työharjoitteluun hakeutuvista nuorista (esim. Dynamo, Horisontti) on liian epävakaisessa tilassa pystyäkseen onnistuneesti aloittamaan ja suorittamaan työharjoittelujaksoa. Keskeytyneet työharjoittelujaksot aiheuttavat ongelmia harjoittelun järjestäjille ja usein myös epäonnistumisen tunteen vahvistumista nuorella. Työllistymisen portaat tarvitsisivat tukevan astinlaudan mistä ponnistaa ensimmäiselle portaalle. Paniikkihäiriöt, masennus ja muut mielenterveys- ja ihmissuhdeongelmat saavat nuoret usein vetäytymään sosiaalisesta kanssakäymisestä oman asunnon seinien sisälle tavoittamattomiin. Päihde- ja peliongelmien tunnistaminen niiden nuorten kohdalla jotka vetäytyvät on haasteellista lyhyissä tapaamisissa. Usein myös niitä nuoria, joiden opiskelut katkeavat erilaisten ongelmien takia pystyttäisiin auttamaan jatkamaan opiskelujaan, jos päivittäistä tukea ja arjessa kiinni pitävää toimintaa olisi asuinyhteisössä tarjolla riittävästi. Lahden seudun nuorisoasuntojen omistamalla KOY Lahden Varaanilla on pieniä asuntokohteita Kymintiellä ja Rahkakadulla. Yhteistyökumppanimme Nuorisoasuntoliiton omistamalla Alkuasunnoilla on nuorisoasuntoja Metsäpellontiellä ja Kivikadulla. Erityisesti Metsäpellontiellä ja Kivikadulla syrjäytyneitä ja syrjäytymisvaarassa olevia nuoria on runsaasti ja isoissa asuintaloissa on helppo eristäytyä. Isoissa kohteissa myös asuinyhteisön aktivoiminen on erityisen haasteellista. Silloin kun millään ei ole enää mitään väliä ei myöskään asuinyhteisön hyvinvointi kiinnosta. Aktiivinen säännöllinen toiminta ja paikallaolo asuinkohteissa rakentavat myös koko asuinyhteisön hyvinvointia. Kaikissa nuorisoasuntokohteissa on olemassa olevat tilat asukkaiden kohtaamisille ja pajojen järjestämiselle. PROJEKTIN KOHDERYHMÄ JA HYÖDYNSAAJAT Projektin pääkohderyhmä ovat alle 25-vuotiaat nuorisoasunnoissa asuvat syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Useimmat heistä elävät toimeentulotuen varassa ja ovat ajautuneet työ- ja koulutuspalveluiden ulkopuolelle. Monilla näistä nuorista on vaikeuksia sosiaalisessa kanssakäymisessä sekä mielenterveys- ja päihdeongelmia. Liikkeelle lähteminen oman asunnon uumenista on todellinen haaste. Projektista hyötyvät Lahden seudun nuorisoasunnot ry ja sen omistama KOY Lahden Varaani saamalla resursseja haasteellisen asukasryhmän arjen hallintaan ja aktivoimiseen. Erityisesti isoissa kohteissa asumiseen liittyviä ongelmia on vaikea hallita ja taas toisaalta isoa osaa ongelmista ei saada päivänvaloon vetäytyvien nuorten kohdella. Yksilötukea tarvitaan asioiden esim. erilaisten papereiden ja hakemusten täyttämisessä, maksusuunnitelmissa jne. mutta oman elämäntilanteen reflektoimiseen, voimaantumiseen ja muutokseen tarvitaan toisia, samankaltaisessa elämäntilanteessa olevia. Kotipajan alasin on vertaistuki. 2

3 Sosiaalitoimi hyötyy projektista voimalla osoittaa toimeentulotuen varassa eläville nuorille mahdollisuuden aktivoivaan toimintaan vaikka realistisia mahdollisuuksia esim. työharjoittelun aloittamiseen ei ehkä olekaan. Kotipajan jälkeen mahdollisuudet seuraavalle portaalla onnistumiseen kasvavat. Aktivointi parantaa asumisen onnistumisen mahdollisuuksia, josta hyötyy myös sosiaalitoimi. Projektista hyötyvät työvoimatoimi ja Lahden Nuorisopalveluiden työpajat Akseli ja Dynamo sekä työharjoitteluyksikkö Horisontti. Vaikka esim. Dynamo on matalankynnyksen työpaja, hakeutuu myös sinne usein nuoria, joiden elämäntilanne on liian epävakaa harjoittelujakson suorittamiseen. Aloittamiset ja keskeyttämiset hankaloittavat pajojen toimintaa ja vahvistavat usein nuoren omaa kuvaa itsestään epäonnistujana. Kotipajatoiminnan alettua, esim. Dynamoon haluavat nuoret voisivat paikkaa odotellessa harjoitella arjen hallintaa omassa asuinyhteisössään. Usein nuorten omat itse -aktivoinnit kompastuvat siihen, että juuri sillä hetkellä, tässä ja nyt, ei ole mitään tarjolla. Myös ne nuoret jotka tieto työpajoista on ohittanut, saisivat lisää tietoa mahdollisuuksista. Kotipajalla olisi myös tarvetta erilaisten toimenpiteiden nivelkohtien helpottamisessa, esim. työkokeilusta työharjoitteluun siirryttäessä jne. Mitään tekemättömyys on usein pahinta myrkkyä epäselvässä ja haasteellisessa elämäntilanteessa elävälle nuorelle. Projektista hyötyy Lahden Nuorisopalveluiden Nuorten monipalvelukeskus Domino. Lasnan asukkaissa on paljon myös Dominon asiakkaita. Vaikka haasteellisessa elämäntilanteessa oleva nuori saisikin yksilöllistä tukea ongelmissaan, jää yksinolo aikaa monen nuoren kohdalla aivan liian paljon. Mielekäs pajatoiminta vahvistaa yksilötukea. Projektista hyötynevät nuorten koulutusta tarjoavat tahot esim. Koulutuskeskus Salpaus. Osaa niistä oppilaista jotka ovat keskeyttämässä koulunsa, voidaan auttaa Kotipajatoiminnalla selkeyttämään elämäntilannettaan pienen paussin aikana ilman koulun lopettamista. Tavoitteena on opiskelujen jatkuminen. Projektista on hyötyä Nuorisoasuntoliitolle, sen omistamalle kiinteistöosakeyhtiö Alkuasunnoille sekä Kivikadun ja Metsäpellontien kohteiden isännöitsijälle YH - Suomelle. Projektin myötä on odotettavissa, että ko. kohteiden häiriöt rauhoittuvat säännöllisellä toiminnalla ja läsnäololla kohteissa. Säännöllinen paikalla oleminen saattaa työntekijöiden tietoon talon tapahtumia heti tuoreeltaan ja mahdollistaa nopeamman puuttumisen häiriöihin. Nuorisoasuntoliitto hyötyy projektin tuloksista saattamalla tietoa eteenpäin ympäri Suomea oleviin yhdistyksiin ja asuinkohteisiin. Samanlaisessa tilanteessa on useita nuorisoasuinkohteita. TAVOITTEET JA MITTARIT Projektin tavoite on luoda toimiva työpajamalli asuinyhteisöihin. Mallissa hyödynnetään pajatoimintaa, yhteisöllisyyttä, vertais- ja yksilötukea nuoren ja koko yhteisön asumisen onnistumiseksi ja työ/harjoittelu/koulutuspaikan löytämiseksi. Hankkeessa halutaan tavoittaa työmarkkinapalveluiden ulkopuolelle jääneet nuoret omassa asuinympäristössä ja aktivoida heitä eteenpäin työllistymisen (koulutuksen) portailla. Mittarina käytetään hankkeen alussa, aikana ja lopussa tehtäviä tilastoja. Nuorten toiminnalle antamia merkityksiä etsitään haastattelemalla nuoria. Projektin tavoitteena on luoda uusi toimintakäytäntö jossa usein kaikkein haasteellisimmassa elämäntilanteessa elävät nuoret eivät ole eri tahojen yksittäisten hajanaisten toimenpiteiden kohde, 3

4 vaan nuorella ja hänen verkostollaan on yhteinen päämäärä, yhteinen tieto ja kaikkien hyväksymät keinot päämäärän toteuttamiseen. Projektin aikana selvitetään kuntouttavan työtoiminnan mahdollisuus osana Kotipajatoimintaa. Jos ohjausryhmä arvioi kuntouttavan työtoiminnan soveltuvan Kotipajan toimintaan, niin hankkeen viimeisenä vuotena aloitetaan mallinnetun kuntouttavan työtoimintapalvelun myyminen Lahden kaupungin sosiaalitoimelle. Projektin jälkeen selvillä on se, kuinka hyvin tämän tapaisella toiminnalla nuoren omassa asuinympäristössä pystytään tavoittamaan kaikkein vaikeimmassa työmarkkina- ja elämäntilanteessa olevat nuoret. Projektin aikana selvitetään myös se, kuinka eri toimijat haluavat ja pystyvät jatkamaan ko. toimintaa projektin jälkeen. Tarkoitus on luoda perusaskelma työllisyydenja/koulutuksen portaille ja aktivoida nuoria hakeutumaan eteenpäin. Mallin toteutuessa asuinyhteisöissä toiminnan kulut jäävät todella kohtuullisiksi. Tavoitteena on toimia eräänlaisena farmiliigana työllistämisyksiköille. Lahden Nuorisopalveluiden työharjoitteluyksiköt kertovat näkemyksensä Kotipajan vaikutuksista heidän asiakkuuksissaan projektin ohjausryhmälle neljännesvuosittain. Koottujen tietojen pohjalta projektin lopussa tehdään yhteenveto siitä, onko Kotipajalla ollut vaikutuksia työharjoitteluyksiköissä. Vastauksia haetaan mm. kysymyksiin; kuinka moni Akselin, Dominon tai Horisontin uusista nuorista on ollut mukana Kotipajatoiminnassa ennen työharjoitteluyksikköön tuloaan. Hankkeen työntekijät keräävät tiedot siitä, kuinka moni on osallistunut odotteluvaiheessa seuraavalle portaalle Kotipajatoimintaan, esim. Dynamosta Akseliin siirryttäessä. Työntekijät kirjaavat määrät ja arvioivat yhdessä nuorten kanssa merkitykset. Projektin tavoitteena on myös edesauttaa turvallisen ja kannustavan asuinyhteisön syntymistä. Ennen projektin aloittamista kaikissa asuinkohteissa tehdään asumisviihtyvyyskysely. Projektin aikana ja päätyttyä asumisviihtyvyyttä kysytään uudestaan, kuten myös sitä, näkyykö projekti mitenkään kohteiden arjessa. Projektin vaikutuksia kartoitetaan myös isännöinnin mittareilla yhdessä YH-Suomen ja Alkuasuntojen kanssa asukasvaihtuvuudella, ilkivallalla, häiriöillä jne. Tilastot päivitetään puolivuosittain. Myös poliisilta pyydetään arvio projektin vaikutuksista. Tavoitteena on kartoittaa nuorisoasuntokohteissa asuvien toimeentulotuen varassa elävien nuorten määrä ja heidän keskimääräinen toimeentulotuen varassa elämisen kesto yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa. Selvittää kolmevuotisen projektin aikana se, pystytäänkö asuinyhteisöissä tapahtuvalla pajatoiminnalla vähentämään toimeentulotukiasiakkaiden määrää ja toimeentulotuen varassa elämisen kestoa nuorisoasuntokohteissa. Ulkopuolinen arvioija arvioi hankkeen vaikutukset pääkohderyhmälle eli alle 25-vuotiaille nuorisoasuntojen pajatoimintaan osallistuville nuorille. Arvioinnissa käytetään sekä kvantitatiivista, että kvalitatiivista aineistoa. Projekti dokumentoidaan mahdollisimman kattavasti. Työntekijät pitävät päiväkirjaa asiakkaista ja heidän tilanteistaan sekä pajan toiminnasta. Lasna tekee asumisviihtyvyyskyselyt, välittää isännöitsijän ja taloyhtiöiden tilastot, Nuorisopalveluiden työllisyyspalvelut kartoittavat Kotipajan vaikutusta sen työllistämisyksiköissä ja Dominon työntekijä kirjaa vaikutuksia yhteisten nuorten elämäntilanteen muutoksista. Sosiaalitoimesta sosiaalityöntekijä arvioi ja kertoo ohjausryhmälle Kotipajan vaikutuksista omille asiakkailleen. Projektin lopussa kerätyn aineiston pohjalta kootaan loppuraportti. Raporttiin tutustumalla toisten esim. nuorisoasuntoyhdistysten on helpompi välttää karikoita ja kehittää onnistuneita asioita edelleen omassa viitekehyksessään. Loppuraportin tekee sosiaali-isännöitsijä yhdessä ulkopuolisen arvioijan kanssa. 4

5 Luotettavuuden tärkein mittari on arvioitavuus. Siksi koko projekti dokumentoidaan mahdollisimman tarkasti. Arvioinnin mittareiden validiteetin ja reliabiliteetin arvioi ulkopuolinen arvioija projektin alkaessa, sen aikana ja päättyessä. TOTEUTUSSTRATEGIA Projektin tavoitteisiin pyritään kehittämällä pajatoimintaa nuorisoasuntojen vaikeassa elämäntilanteessa oleville pääasiallisesti alle 25-vuotiaille nuorille omissa asuinkohteissa. Jokaisessa asuinkohteessa järjestetään kuukausittain yhden viikon pituinen pajajakso (pienempiä kohteita mahdollisesti yhdistellään) ja tarvittaessa yksittäisiä pajapäiviä. Halutessaan nuori voi osallistua myös toisten kohteiden pajoihin jolloin pajajaksosta tulee yhtenäinen. Kaikissa asuinkohteissa on suurimmalle osalle pajoista riittävät kerhohuoneet. Pajoihin osallistunee tämänhetkisen asukaskunnan pohjalta arvioiden 3-8 nuorta/pajajakso. Vuoden aikana arviolta yhteensä noin 25 eri nuorta osallistuu pajan toimintaan. Koska pajat eivät ole varsinaista työharjoittelua, eikä niihin liity taloudellista korvausta, on niihin tuleminen ja lähteminen tilanteen mukaan joustavaa. Pajajaksoista ja osallistumisesta saa todistuksen. Kotipajoissa pyritään käyttämään mahdollisimman paljon Lasnan ja sen yhteistyökumppaneiden omaa osaamista kulujen kurissa pitämiseksi (esim. Dynamon Draamapajan nuorten yhdessä ohjaajiensa kanssa vetämät draamapajat). Osa pajoista ostetaan ulkopuolelta (esim. Taitokeskus Velma). Suunnitteilla olevia mahdollisia pajoja ovat ainakin musiikkipaja, valokuvauspaja, tietotekniikkapaja, liikuntakokeilupaja, sapuskapaja jne. Pajan haasteellisuus riippuu paljon kulloisestakin ryhmästä. Joskus nuoren saaminen aamulla ylös sängystä ja pajalle voi olla päätavoite. Esim. paniikkihäiriöistä kärsivien nuorten kohdalla voidaan nuori vaikka hakea asunnostaan jos näin on yhdessä sovittu. Paja käy myös tutustumiskäynneillä eri harjoitteluyksiköissä ja kouluilla. Yksittäiset pajapäivät kohteissa ovat avoimia kaikille talossa oleville asukkaille. Pajalaiset voivat esim. pitää kahvilaa kaikille asukkaille. Toteutusstrategiassa on osia eurooppalaista foyer-toiminnasta. Vaikeassa elämäntilanteessa oleville nuorille suunnatuissa foyer-taloissa yhdistyvät asuminen, työnteko, opiskelu, harrastukset ja monet nuorelle suunnatut palvelut. Foyer-talot ovat kiinteä osa koko asuinyhteisöä ja usein se tuottaa palveluita myös lähiympäristöönsä. Projektityöntekijät (2) dokumentoivat pajatoiminnan arjen. TYÖSUUNNITELMA Tarkka ja aikataulutettu työsuunnitelma tehdään projektirahoituksen varmistuttua. 1-3 kk projektin alkamisesta Kaikkien yhteistyökumppaneiden kanssa tehdään sopimukset jossa määritellään kunkin toimijan tarkemmat roolit. Palkataan kaksi projektityöntekijää. Valinnan suorittaa ohjausryhmä. Työntekijöiden perehdytys. Työpari haastavan ryhmän kanssa on pakollinen jo turvallisuussyistä. Ohjausryhmä hyväksyy tarkan ja aikataulutetun työsuunnitelman. Ohjausryhmä yhdessä ulkopuolisen arvioijan kanssa tarkentaa arvioinnin mittarit, raportointitavat jne. 5

6 Lasna tekee talousarvion. Kartoitetaan yhdessä yhteistyökumppanin kanssa mahdolliset nuoret. Työntekijät tutustuvat nuoriin. Tehdään mahdolliset muutokset ja lisäykset kerhohuoneille. Hankitaan työvälineiksi kaksi kannettavaa tietokonetta ja kaksi kännykkää. Työntekijät suunnittelevat pajat ensimmäiselle kahdelle kolmen kuukauden jaksolle. Talousarvio tarkennetaan. Lasna tekee asumisviihtyvyyskyselyn ja kerää isännöinnin yms. tilastot Ohjausryhmä kutsutaan koolle ja ensimmäiset raportoinnit alkutilanteesta käydään läpi. 1-6 kk projektin alkamisesta Kuukausittaiset viikon pajajaksot ovat alkaneet. Työntekijät kirjaavat toimintatutkimuksen omaisesti tapahtumia. Kesällä pidettävän tauon aikana työntekijät suunnittelevat pajatoiminnan loppuvuodeksi paremmin tuntemalleen kohderyhmälle. Yhteistyökumppanit toimittavat omat selvityksensä sosiaali-isännöitsijälle joka kokoaa arvioinnin pohjana olevan materiaalin ohjausryhmälle. RESURSSIT Olemassa olevat resurssit: Lahden seudun nuorisoasuntojen työntekijät, sosiaali-isännöitsijä ja asumisohjaaja. Lahden seudun nuorisoasuntojen hallitus. Nuorisoasuntokohteiden kerhohuoneet (KOY Lahden Varaani Kymintie 24A ja Rahkakatu 8-10 ja Alkuasunnot Oy Metsäpellontie 42 ja Kivikatu 5). KOY Lahden Varaani ja Alkuasunnot Oy antavat talojensa kerhohuoneet maksutta projektin käyttöön. Toimistotilat tarvikkeineen hallinnolle Lahden seudun nuorisoasuntojen tiloissa Sammonkatu 8B. Ohjaus- ja arviointiryhmä pj. Lahden Nuorisopalveluiden työllisyys- ja erityispalveluiden päällikkö Jaana Lehtinen, sihteeri Lasnan sosiaali-isännöitsijä Suvi Lappalainen (sosiaalitoimen edustaja Maarit Laitinen, Nuorisopalveluiden työllistämispalveluiden edustajat Susanna Ormaa-Perälä, Nuorten monipalvelukeskus Dominon edustaja Anu Siiteri, Nuorisoasuntoliiton edustaja Jari Karppinen, projektityöntekijä, ulkopuolisen arvioijan edustaja). Yhteistyö nuorten seudullisen työllisyyshankkeen kanssa; Draamapajan tuottamat pajaviikot kahdesti vuodessa. Projektiin hankittavat resurssit: Projektityöntekijä (2) Kannettava tietokone (2) 2000,- Matkapuhelin (2) 200,- 6

7 Ostettavat pajat arvio /vuosi Tutustumismatkat, retket 3 000/vuosi KUSTANNUS JA RAHOITUS Käytettävissä olevien resurssien lisäksi: Avustusvuosi: Koko projekti: Palkkakulut Henkilöstösivukulut Hankehallinto Toimintakulut/pajat Kirjanpito ja tilintarkastus Ulkopuolinen arviointi YHTEENSÄ: Projektirahoitus: RAY RISKIT Myönteisinä riskeinä projektille voi nähdä Lahtelaisten nuorten tilanteen parantumisen niin, että nuorisoasuntojenkin kohteissa asuvat nuoret käyvät töissä, opiskelevat tai ovat työharjoittelussa. Paniikkihäiriöihin, masennukseen, ihmissuhde- ja päihdeongelmiin on saatavilla oikea aikaista hoitoa ja nuoret eivät ajaudu pelkän (oman) lääkityksen turvin eristyksiin omaan asuntoon tai kavereiden nurkkiin. Nuoret ovat työkuntoisia ja -kykyisiä, nousevat aamulla ylös sängystä ja selviytyvät työharjoittelusta uudessa paikassa uusien ihmisten seurassa aiheuttamatta vaaraa ympäristölleen tai itselleen. Kielteisiä riskejä projektille ovat eri toimijoiden sitoutumisen puute projektiin. Syitä sitoutumattomuuteen voi olla monia, resurssipula, työntekijävaihdokset, isännöitsijävaihdokset jne. Myös nuorten mukaan saaminen on haasteellista. Kohderyhmä jolle Kotipaja on suunnattu, ei olisi toimintaa vailla, jos ryhmään ja ryhmän mukaan saaminen olisi helppoa. Paniikkihäiriöisen nuoren innostuminen toiminnasta ei riitä jos jalat eivät suostu liikkumaan ulko-ovesta ulos. Pajojen kiinnostavuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Jos pajoihin osallistuu vain yksittäisiä nuoria, toiminta ei ole vertaisuuteen perustuvaa ryhmätoimintaa, vaan lähinnä yksilötukea. Pajoista hyötyviä nuoria kuitenkin Lasnan ja sen yhteistyökumppaneiden taloissa riittää. Riskinä voi olla se, ettei projektin tuloksena olekaan uutta pysyvää tai edelleen kehiteltävää toimintamallia. Projekti on tuottanut kenties mielekästä tekemistä nuorille ja rauhoittanut asumisyhteisöä, mutta sen toimijat ovat pitäytyneet omissa organisaationsa vahvistamissa rooleissa, eikä projektin jälkeen pystytä organisoimaan toiminnalle jatkoa. Yksinään kukaan mukana olevista tahoista tuskin pystyisi hyväksi havaittuakaan toimintaa jatkamaan. 7

8 Paras tapa varautua riskeihin on selkeiden sopimusten tekeminen jokaisen päätoimijan osallisuudesta projektiin, tiedonkulun esteettömyyden varmistaminen, seurannan, arvioinnin ja raportoinnin tekeminen niin hyvin että projektin etenemistä pystyy seuraamaan lähes reaaliaikaisesti. PROJEKTIN KESTÄVYYS Kestävät hyödyt Lasnassa; käytössä edullinen ja tehokas malli tarttua yhteen suurimmista asumisen onnistumista estävään ongelmaan. Rauhassa rakennuttu struktuuri niin työntekijöille kuin asukkaillekin vapauttaa molemmat etsimään ja löytämään mahdollisuuksia niin itsestään, toisistaan, asuinyhteisöstään kuin elämästään. Struktuuri antaa mahdollisuuden olla objektina tai toimia subjektina. Kotipaja jäsentää Lasnan tekemiä asumisen sisältöpalveluja, liittää asumisen, pajatoiminnan, yhteisöllisyyden, vertais- ja yksilötuen arvioitavimmin, kehitettävimmin ja läpinäkyvämmin toisiinsa. Projektin jälkeen Lasnalla on järjestelmällinen työkalu tarttua syrjäytymisen haasteisiin. Kuntouttavan työtoimintaan on kehitetty toimiva ja selkeä malli myytäväksi. Nuorisoasuntoliitto ja Alkuasunnot hyötyvät pitkällä aikavälillä häiriöiden ja ilkivallan vähenemisenä ja sen seurauksena asuntojen haluttavuuden lisääntymisenä. Asuntojen käyttöaste paranee. Kun asuntojen haluttavuus lisääntyy, on vastuullisen ja yhteisöä rakentavan asukasvalinnan tekemiseen mahdollisuus. Toisaalta taas asuntokohteen haluttavuus saa myös haasteellisimmat hakijat yrittämään enemmän pitääkseen asunnon. Syntyy positiivinen kierre. Lasna hyötyy positiivisesta kierteestä yhteistyökumppaneidensa asunnoissa. Lasnan omissa pienissä kohteissa n.20 % asukkaista on eriasteisen erityistuen piirissä. Määrää ei juurikaan voi lisätä, vaikka pieni, toimiva asuinyhteisö pystyykin isoa paremmin tukemaan kaikkia sen asukkaita. Lahdessa on selvästi nähtävissä, että asuntoja enemmän tarvetta on asumisen mahdollistavalle tuelle. Pelkän yksilötuen varaan rakentuvat tukimallit eivät ole menetelmällisesti osallistavia, eivätkä taloudellisesti kestäviä. Lasna tuottaa asumisen sisältöpalveluita Alkuasuntojen kohteissa tälläkin hetkellä, mutta tämänhetkiset resurssit eivät riitä tuottamaan niin paljon palveluita kuin talot kaipaisivat. Nuorisoasuntoliitto hyötyy projektin jälkeen hyvin dokumentoidusta, arvioidusta ja raportoidusta Kotipaja-mallista. Nuorisoasuntoliiton jäsenyhdistykset voivat hyödyntää mallia osin tai kokonaan omissa paikallisissa viitekehyksissään. Projekti kehittää mallia ensimmäisestä työllistymisportaasta Nuorisopalveluiden työllistämisyksiköille. Mallin toimivuutta voi helposti arvioida laadukkaan raportoinnin ansiosta. Projektin jälkeen työllistämisyksikön palveluiden piiriin voi tulla myös Kotipajatoiminnan kautta tai nivelkohdissa siirtyä Kotipajatoimintaan. Kotipaja on vähän kuin farmiliiga. Sosiaalitoimelle jää nuoren aktivointityökalu tilanteessa jossa nuorella ei ole realistisia mahdollisuuksia selvitä työharjoittelujaksosta tms. tai hyvin alkaneet aktivointitoimenpiteet ovat kaatumassa odotteluun. Kotipaja on hyvä vaihtoehto jos sosiaalityöntekijä katsoo, että pelkkä toimeentulotuen antaminen passivoi nuorta ja vaikeuttaa entisestään eteenpäin pääsemistä. Nuorten monipalvelukeskus Domino hyötyy projektista, koska sen tukea ja erilaisia palveluja tarvitsevia nuoria on yhä enemmän. Dominon työntekijöiden suhde Kotipajalaiseen ei katkea, vaan pajatoiminta tukenee myös Dominon työmuotoja ja on yksi mahdollisuus lisää ohjata nuorta eteenpäin. 8

9 PROJEKTIORGANISAATIO Lahden seudun nuorisoasunnot ry, Lasna on itsenäinen yhdistys joka omistaa KOY Lahden Varaanin. Lasna on Nuorisoasuntoliiton jäsenyhdistys. Nuorisoasuntoliitto omistaa kiinteistöosakeyhtiö Alkuasunnot. Projektin asettaja on itsenäinen yhdistys Lahden seudun nuorisoasunnot, sosiaali-isännöitsijä Suvi Lappalainen, joka vastaa projektin suunnittelusta, toteutuksesta, hallinnosta, taloudesta, raportoinnista ja arvioinnista yhteistyössä Lasnan työntekijöiden (asumisohjaaja, projektityöntekijät), Lasnan hallituksen, ohjausryhmän ja ulkopuolisen arvioijan kanssa. Ylin päätöksentekijä projektissa on Lasnan hallitus. LAHDEN SEUDUN NUORISOASUNNOT RY KOY Lahden Varaani (Kymintie ja Rahkakatu) Lasna ry hallitus NUORISO- ASUNTOLIITTO Alkuasunnot OY (Metsäpellontie ja Kivikatu) Ulkopuolinen arvioija OHJAUSRYHMÄ Jaana Lehtinen/Akseli Maarit Laitinen/Sote Susanna Ormaa-Perälä/ Dynamo Matti Hulkkonen / Horisontti Jari Karppinen / NAL SEURANTA JA RAPORTOINTI Sosiaali-isännöitsijä kerää kuukausittain projektityöntekijöiden dokumentoinnit (tarkemmin työselosteessa) ja tekee yhteenvedot pajoista ja pajalaisista sekä raportoi Lasnan hallitukselle hallituksen kokouksissa. Sosiaali-isännöitsijä kokoaa yhteen yhteistyökumppaneiden tilastot ja kvalitatiivisen aineiston kolmen kuukauden välein, tekee yhteenvedot, lähettää yhteenvedot ja esityslistan sähköpostitse ohjausryhmän jäsenille viikkoa ennen ohjausryhmän tapaamista kolmen kuukauden välein. Sosiaali-isännöitsijä toimii ohjausryhmän sihteerinä ja esittelijänä. Ohjausryhmän puheenjohtajaksi Lasna on pyytänyt Lahden Nuorisopalveluiden työllisyys- ja erityispalveluiden päällikkö Jaana Lehtisen. Ohjausryhmä arvioi projektin etenemistä ja tavoitteiden saavuttamista, tarkistaa tarvittaessa tavoitteita ja tekee muutos- ja kehittämisehdotuksia. Ohjausryhmällä on yhteinen sähköpostilista, jonka postit sosiaali-isännöitsijä kerää materiaaliksi loppuraporttia varten. Tarkat raportointimallit kootaan myöhemmin työselosteeseen. Rahoittajalle (Ray) raportoidaan rahoittajan ohjeiden mukaisesti. 9