LAHDEN SEUDUN NUORISOASUNTOJEN YHTEISÖLLINEN, ASUINKOHTEISSA TAPAHTUVA TYÖPAJA-HANKE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAHDEN SEUDUN NUORISOASUNTOJEN YHTEISÖLLINEN, ASUINKOHTEISSA TAPAHTUVA TYÖPAJA-HANKE"

Transkriptio

1 LAHDEN SEUDUN NUORISOASUNTOJEN YHTEISÖLLINEN, ASUINKOHTEISSA TAPAHTUVA TYÖPAJA-HANKE KOTIPAJA MIKÄ IHMEEN KOTIPAJA-HANKE? Lahden seudun nuorisoasunnot ry eli Lasna hakee rahoitusta Ray:ltä kolmevuotiselle Kotipajaprojektilleen. Projektin tavoite on luoda toimiva työpajamalli asuinyhteisöihin. Mallissa hyödynnetään pajatoimintaa, yhteisöllisyyttä sekä vertais- ja yksilötukea nuoren työ/harjoittelu/koulutuspaikan löytämiseksi ja asumisen onnistumisen tukemiseksi. Kotipaja on pajatoimintaa omassa asuinyhteisössä Lasnan omistaman KOY Lahden Varaanin ja Lasnan yhteistyökumppanin Alkuasuntojen kohteissa Lahdessa. Pajat toimivat pääsääntöisesti asuinkohteiden omissa kerhohuoneissa, melkein nuoren kotiovella. Pajaan voi osallistua kuka tahansa nuorisoasuntojen asukas (tai ohjausryhmän/yhteistyökumppanimme nuori jonka ohjausryhmä katsoo hyötyvän pajatoiminnasta) jolla ei ole mielekästä tekemistä. Pajat eivät ole työmarkkinatukeen oikeuttavia, mutta niistä saa mielenkiintoisia kokemuksia, päivärytmiä, tietoa ja taitoja, itsetuntemusta ja kaiken lomassa oppii tuntemaan naapureitaan. Koska pajoihin ei liity taloudellista tukea, on niihin tuleminen ja lähteminen joustavaa nuoren elämäntilanteesta riippuen. Osallistumisesta saa todistuksen. Hankkeen aikana selvitetään kuntouttavan työtoiminnan mahdollisuus osana Kotipajatoimintaa. Toiminnan siihen soveltuessa, hankkeen viimeisenä vuotena aloitetaan mallinnetun kuntouttavan työtoiminnan pienimuotoinen myyminen Lahden kaupungin sosiaalitoimelle. Asuinkohteissa (pienempiä yhdistellään) järjestään kuukausittain viikon pituinen pajajakso ja tarvittaessa yksittäisiä pajapäiviä. Pajojen suunnittelussa pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon Lasnan ja sen yhteistyökumppaneiden omaa osaamista. Meillä on nuoret, meillä on tilat, vain pajat puuttuvat! TAUSTA JA TARVE Lahden seudun nuorisoasunnot - Lasna ry:n tarkoitus on toimia ensisijaisesti vuotiaiden lahtelaisten asunto-olojen kehittämiseksi tarjoamalla kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, nuoren itsenäistymiskehitystä vahvistavia tuetun asumisen palveluja ja luomalla vertaistoiminnallisia asuinyhteisöjä tukemaan aikuistumista. Lasnan omissa kohteissa asuu noin 80 nuorta ja yhteistyökumppanin kohteissa noin 110 nuorta. Asukkaista 15 20% prosenttia hyötyisi pajatoiminnasta erityisesti. Lahdessa ei tällä hetkellä ole niinkään pulaa asunnoista vaan tuesta joka mahdollistaa asumisen ja arjen onnistumisen. Erittäin haasteellisessa elämäntilanteessa olevien nuorten osuus hakijoista on suuri. Pelkkä asunnon saaminen harvoin ratkaisee ongelmia, päinvastoin se saattaa lisätä niitä jos tarjolla ei ole tukea elämäntilanteen selkeyttämiseen. 1

2 Vaikka Lasnan kohteissa on mahdollisuus osallistua monenlaiseen asukastoimintaan, on meillä aivan liian pienet resurssit tarjota toimintaa päivittäin niille nuorille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Kohteissamme asuu yhä enemmän niitä nuoria jotka ovat ajautuneet/jääneet/pudonneet työn ja koulutuksen ulkopuolelle. Meillä on asukkaita, jotka elävät passiivisesti toimeentulotuen varassa ja joiden aktivoiminen on erittäin haasteellista ja taas rahan saaminen ilman edes realista mahdollisuutta osoittaa aktiivisuutta on passivoivaa. Pajatoiminta tarjoaa mahdollisuuden myös sosiaalitoimelle kannustaa ja aktivoida asiakkaitaan jotka asuvat nuorisoasunnoissa. Vaikka nuorille on tarjolla erilaisia koulutus- ja työharjoittelupaikkoja on kynnys niihin hakeutumiseen osalle nuorista liian korkea. Osa työharjoitteluun hakeutuvista nuorista (esim. Dynamo, Horisontti) on liian epävakaisessa tilassa pystyäkseen onnistuneesti aloittamaan ja suorittamaan työharjoittelujaksoa. Keskeytyneet työharjoittelujaksot aiheuttavat ongelmia harjoittelun järjestäjille ja usein myös epäonnistumisen tunteen vahvistumista nuorella. Työllistymisen portaat tarvitsisivat tukevan astinlaudan mistä ponnistaa ensimmäiselle portaalle. Paniikkihäiriöt, masennus ja muut mielenterveys- ja ihmissuhdeongelmat saavat nuoret usein vetäytymään sosiaalisesta kanssakäymisestä oman asunnon seinien sisälle tavoittamattomiin. Päihde- ja peliongelmien tunnistaminen niiden nuorten kohdalla jotka vetäytyvät on haasteellista lyhyissä tapaamisissa. Usein myös niitä nuoria, joiden opiskelut katkeavat erilaisten ongelmien takia pystyttäisiin auttamaan jatkamaan opiskelujaan, jos päivittäistä tukea ja arjessa kiinni pitävää toimintaa olisi asuinyhteisössä tarjolla riittävästi. Lahden seudun nuorisoasuntojen omistamalla KOY Lahden Varaanilla on pieniä asuntokohteita Kymintiellä ja Rahkakadulla. Yhteistyökumppanimme Nuorisoasuntoliiton omistamalla Alkuasunnoilla on nuorisoasuntoja Metsäpellontiellä ja Kivikadulla. Erityisesti Metsäpellontiellä ja Kivikadulla syrjäytyneitä ja syrjäytymisvaarassa olevia nuoria on runsaasti ja isoissa asuintaloissa on helppo eristäytyä. Isoissa kohteissa myös asuinyhteisön aktivoiminen on erityisen haasteellista. Silloin kun millään ei ole enää mitään väliä ei myöskään asuinyhteisön hyvinvointi kiinnosta. Aktiivinen säännöllinen toiminta ja paikallaolo asuinkohteissa rakentavat myös koko asuinyhteisön hyvinvointia. Kaikissa nuorisoasuntokohteissa on olemassa olevat tilat asukkaiden kohtaamisille ja pajojen järjestämiselle. PROJEKTIN KOHDERYHMÄ JA HYÖDYNSAAJAT Projektin pääkohderyhmä ovat alle 25-vuotiaat nuorisoasunnoissa asuvat syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Useimmat heistä elävät toimeentulotuen varassa ja ovat ajautuneet työ- ja koulutuspalveluiden ulkopuolelle. Monilla näistä nuorista on vaikeuksia sosiaalisessa kanssakäymisessä sekä mielenterveys- ja päihdeongelmia. Liikkeelle lähteminen oman asunnon uumenista on todellinen haaste. Projektista hyötyvät Lahden seudun nuorisoasunnot ry ja sen omistama KOY Lahden Varaani saamalla resursseja haasteellisen asukasryhmän arjen hallintaan ja aktivoimiseen. Erityisesti isoissa kohteissa asumiseen liittyviä ongelmia on vaikea hallita ja taas toisaalta isoa osaa ongelmista ei saada päivänvaloon vetäytyvien nuorten kohdella. Yksilötukea tarvitaan asioiden esim. erilaisten papereiden ja hakemusten täyttämisessä, maksusuunnitelmissa jne. mutta oman elämäntilanteen reflektoimiseen, voimaantumiseen ja muutokseen tarvitaan toisia, samankaltaisessa elämäntilanteessa olevia. Kotipajan alasin on vertaistuki. 2

3 Sosiaalitoimi hyötyy projektista voimalla osoittaa toimeentulotuen varassa eläville nuorille mahdollisuuden aktivoivaan toimintaan vaikka realistisia mahdollisuuksia esim. työharjoittelun aloittamiseen ei ehkä olekaan. Kotipajan jälkeen mahdollisuudet seuraavalle portaalla onnistumiseen kasvavat. Aktivointi parantaa asumisen onnistumisen mahdollisuuksia, josta hyötyy myös sosiaalitoimi. Projektista hyötyvät työvoimatoimi ja Lahden Nuorisopalveluiden työpajat Akseli ja Dynamo sekä työharjoitteluyksikkö Horisontti. Vaikka esim. Dynamo on matalankynnyksen työpaja, hakeutuu myös sinne usein nuoria, joiden elämäntilanne on liian epävakaa harjoittelujakson suorittamiseen. Aloittamiset ja keskeyttämiset hankaloittavat pajojen toimintaa ja vahvistavat usein nuoren omaa kuvaa itsestään epäonnistujana. Kotipajatoiminnan alettua, esim. Dynamoon haluavat nuoret voisivat paikkaa odotellessa harjoitella arjen hallintaa omassa asuinyhteisössään. Usein nuorten omat itse -aktivoinnit kompastuvat siihen, että juuri sillä hetkellä, tässä ja nyt, ei ole mitään tarjolla. Myös ne nuoret jotka tieto työpajoista on ohittanut, saisivat lisää tietoa mahdollisuuksista. Kotipajalla olisi myös tarvetta erilaisten toimenpiteiden nivelkohtien helpottamisessa, esim. työkokeilusta työharjoitteluun siirryttäessä jne. Mitään tekemättömyys on usein pahinta myrkkyä epäselvässä ja haasteellisessa elämäntilanteessa elävälle nuorelle. Projektista hyötyy Lahden Nuorisopalveluiden Nuorten monipalvelukeskus Domino. Lasnan asukkaissa on paljon myös Dominon asiakkaita. Vaikka haasteellisessa elämäntilanteessa oleva nuori saisikin yksilöllistä tukea ongelmissaan, jää yksinolo aikaa monen nuoren kohdalla aivan liian paljon. Mielekäs pajatoiminta vahvistaa yksilötukea. Projektista hyötynevät nuorten koulutusta tarjoavat tahot esim. Koulutuskeskus Salpaus. Osaa niistä oppilaista jotka ovat keskeyttämässä koulunsa, voidaan auttaa Kotipajatoiminnalla selkeyttämään elämäntilannettaan pienen paussin aikana ilman koulun lopettamista. Tavoitteena on opiskelujen jatkuminen. Projektista on hyötyä Nuorisoasuntoliitolle, sen omistamalle kiinteistöosakeyhtiö Alkuasunnoille sekä Kivikadun ja Metsäpellontien kohteiden isännöitsijälle YH - Suomelle. Projektin myötä on odotettavissa, että ko. kohteiden häiriöt rauhoittuvat säännöllisellä toiminnalla ja läsnäololla kohteissa. Säännöllinen paikalla oleminen saattaa työntekijöiden tietoon talon tapahtumia heti tuoreeltaan ja mahdollistaa nopeamman puuttumisen häiriöihin. Nuorisoasuntoliitto hyötyy projektin tuloksista saattamalla tietoa eteenpäin ympäri Suomea oleviin yhdistyksiin ja asuinkohteisiin. Samanlaisessa tilanteessa on useita nuorisoasuinkohteita. TAVOITTEET JA MITTARIT Projektin tavoite on luoda toimiva työpajamalli asuinyhteisöihin. Mallissa hyödynnetään pajatoimintaa, yhteisöllisyyttä, vertais- ja yksilötukea nuoren ja koko yhteisön asumisen onnistumiseksi ja työ/harjoittelu/koulutuspaikan löytämiseksi. Hankkeessa halutaan tavoittaa työmarkkinapalveluiden ulkopuolelle jääneet nuoret omassa asuinympäristössä ja aktivoida heitä eteenpäin työllistymisen (koulutuksen) portailla. Mittarina käytetään hankkeen alussa, aikana ja lopussa tehtäviä tilastoja. Nuorten toiminnalle antamia merkityksiä etsitään haastattelemalla nuoria. Projektin tavoitteena on luoda uusi toimintakäytäntö jossa usein kaikkein haasteellisimmassa elämäntilanteessa elävät nuoret eivät ole eri tahojen yksittäisten hajanaisten toimenpiteiden kohde, 3

4 vaan nuorella ja hänen verkostollaan on yhteinen päämäärä, yhteinen tieto ja kaikkien hyväksymät keinot päämäärän toteuttamiseen. Projektin aikana selvitetään kuntouttavan työtoiminnan mahdollisuus osana Kotipajatoimintaa. Jos ohjausryhmä arvioi kuntouttavan työtoiminnan soveltuvan Kotipajan toimintaan, niin hankkeen viimeisenä vuotena aloitetaan mallinnetun kuntouttavan työtoimintapalvelun myyminen Lahden kaupungin sosiaalitoimelle. Projektin jälkeen selvillä on se, kuinka hyvin tämän tapaisella toiminnalla nuoren omassa asuinympäristössä pystytään tavoittamaan kaikkein vaikeimmassa työmarkkina- ja elämäntilanteessa olevat nuoret. Projektin aikana selvitetään myös se, kuinka eri toimijat haluavat ja pystyvät jatkamaan ko. toimintaa projektin jälkeen. Tarkoitus on luoda perusaskelma työllisyydenja/koulutuksen portaille ja aktivoida nuoria hakeutumaan eteenpäin. Mallin toteutuessa asuinyhteisöissä toiminnan kulut jäävät todella kohtuullisiksi. Tavoitteena on toimia eräänlaisena farmiliigana työllistämisyksiköille. Lahden Nuorisopalveluiden työharjoitteluyksiköt kertovat näkemyksensä Kotipajan vaikutuksista heidän asiakkuuksissaan projektin ohjausryhmälle neljännesvuosittain. Koottujen tietojen pohjalta projektin lopussa tehdään yhteenveto siitä, onko Kotipajalla ollut vaikutuksia työharjoitteluyksiköissä. Vastauksia haetaan mm. kysymyksiin; kuinka moni Akselin, Dominon tai Horisontin uusista nuorista on ollut mukana Kotipajatoiminnassa ennen työharjoitteluyksikköön tuloaan. Hankkeen työntekijät keräävät tiedot siitä, kuinka moni on osallistunut odotteluvaiheessa seuraavalle portaalle Kotipajatoimintaan, esim. Dynamosta Akseliin siirryttäessä. Työntekijät kirjaavat määrät ja arvioivat yhdessä nuorten kanssa merkitykset. Projektin tavoitteena on myös edesauttaa turvallisen ja kannustavan asuinyhteisön syntymistä. Ennen projektin aloittamista kaikissa asuinkohteissa tehdään asumisviihtyvyyskysely. Projektin aikana ja päätyttyä asumisviihtyvyyttä kysytään uudestaan, kuten myös sitä, näkyykö projekti mitenkään kohteiden arjessa. Projektin vaikutuksia kartoitetaan myös isännöinnin mittareilla yhdessä YH-Suomen ja Alkuasuntojen kanssa asukasvaihtuvuudella, ilkivallalla, häiriöillä jne. Tilastot päivitetään puolivuosittain. Myös poliisilta pyydetään arvio projektin vaikutuksista. Tavoitteena on kartoittaa nuorisoasuntokohteissa asuvien toimeentulotuen varassa elävien nuorten määrä ja heidän keskimääräinen toimeentulotuen varassa elämisen kesto yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa. Selvittää kolmevuotisen projektin aikana se, pystytäänkö asuinyhteisöissä tapahtuvalla pajatoiminnalla vähentämään toimeentulotukiasiakkaiden määrää ja toimeentulotuen varassa elämisen kestoa nuorisoasuntokohteissa. Ulkopuolinen arvioija arvioi hankkeen vaikutukset pääkohderyhmälle eli alle 25-vuotiaille nuorisoasuntojen pajatoimintaan osallistuville nuorille. Arvioinnissa käytetään sekä kvantitatiivista, että kvalitatiivista aineistoa. Projekti dokumentoidaan mahdollisimman kattavasti. Työntekijät pitävät päiväkirjaa asiakkaista ja heidän tilanteistaan sekä pajan toiminnasta. Lasna tekee asumisviihtyvyyskyselyt, välittää isännöitsijän ja taloyhtiöiden tilastot, Nuorisopalveluiden työllisyyspalvelut kartoittavat Kotipajan vaikutusta sen työllistämisyksiköissä ja Dominon työntekijä kirjaa vaikutuksia yhteisten nuorten elämäntilanteen muutoksista. Sosiaalitoimesta sosiaalityöntekijä arvioi ja kertoo ohjausryhmälle Kotipajan vaikutuksista omille asiakkailleen. Projektin lopussa kerätyn aineiston pohjalta kootaan loppuraportti. Raporttiin tutustumalla toisten esim. nuorisoasuntoyhdistysten on helpompi välttää karikoita ja kehittää onnistuneita asioita edelleen omassa viitekehyksessään. Loppuraportin tekee sosiaali-isännöitsijä yhdessä ulkopuolisen arvioijan kanssa. 4

5 Luotettavuuden tärkein mittari on arvioitavuus. Siksi koko projekti dokumentoidaan mahdollisimman tarkasti. Arvioinnin mittareiden validiteetin ja reliabiliteetin arvioi ulkopuolinen arvioija projektin alkaessa, sen aikana ja päättyessä. TOTEUTUSSTRATEGIA Projektin tavoitteisiin pyritään kehittämällä pajatoimintaa nuorisoasuntojen vaikeassa elämäntilanteessa oleville pääasiallisesti alle 25-vuotiaille nuorille omissa asuinkohteissa. Jokaisessa asuinkohteessa järjestetään kuukausittain yhden viikon pituinen pajajakso (pienempiä kohteita mahdollisesti yhdistellään) ja tarvittaessa yksittäisiä pajapäiviä. Halutessaan nuori voi osallistua myös toisten kohteiden pajoihin jolloin pajajaksosta tulee yhtenäinen. Kaikissa asuinkohteissa on suurimmalle osalle pajoista riittävät kerhohuoneet. Pajoihin osallistunee tämänhetkisen asukaskunnan pohjalta arvioiden 3-8 nuorta/pajajakso. Vuoden aikana arviolta yhteensä noin 25 eri nuorta osallistuu pajan toimintaan. Koska pajat eivät ole varsinaista työharjoittelua, eikä niihin liity taloudellista korvausta, on niihin tuleminen ja lähteminen tilanteen mukaan joustavaa. Pajajaksoista ja osallistumisesta saa todistuksen. Kotipajoissa pyritään käyttämään mahdollisimman paljon Lasnan ja sen yhteistyökumppaneiden omaa osaamista kulujen kurissa pitämiseksi (esim. Dynamon Draamapajan nuorten yhdessä ohjaajiensa kanssa vetämät draamapajat). Osa pajoista ostetaan ulkopuolelta (esim. Taitokeskus Velma). Suunnitteilla olevia mahdollisia pajoja ovat ainakin musiikkipaja, valokuvauspaja, tietotekniikkapaja, liikuntakokeilupaja, sapuskapaja jne. Pajan haasteellisuus riippuu paljon kulloisestakin ryhmästä. Joskus nuoren saaminen aamulla ylös sängystä ja pajalle voi olla päätavoite. Esim. paniikkihäiriöistä kärsivien nuorten kohdalla voidaan nuori vaikka hakea asunnostaan jos näin on yhdessä sovittu. Paja käy myös tutustumiskäynneillä eri harjoitteluyksiköissä ja kouluilla. Yksittäiset pajapäivät kohteissa ovat avoimia kaikille talossa oleville asukkaille. Pajalaiset voivat esim. pitää kahvilaa kaikille asukkaille. Toteutusstrategiassa on osia eurooppalaista foyer-toiminnasta. Vaikeassa elämäntilanteessa oleville nuorille suunnatuissa foyer-taloissa yhdistyvät asuminen, työnteko, opiskelu, harrastukset ja monet nuorelle suunnatut palvelut. Foyer-talot ovat kiinteä osa koko asuinyhteisöä ja usein se tuottaa palveluita myös lähiympäristöönsä. Projektityöntekijät (2) dokumentoivat pajatoiminnan arjen. TYÖSUUNNITELMA Tarkka ja aikataulutettu työsuunnitelma tehdään projektirahoituksen varmistuttua. 1-3 kk projektin alkamisesta Kaikkien yhteistyökumppaneiden kanssa tehdään sopimukset jossa määritellään kunkin toimijan tarkemmat roolit. Palkataan kaksi projektityöntekijää. Valinnan suorittaa ohjausryhmä. Työntekijöiden perehdytys. Työpari haastavan ryhmän kanssa on pakollinen jo turvallisuussyistä. Ohjausryhmä hyväksyy tarkan ja aikataulutetun työsuunnitelman. Ohjausryhmä yhdessä ulkopuolisen arvioijan kanssa tarkentaa arvioinnin mittarit, raportointitavat jne. 5

6 Lasna tekee talousarvion. Kartoitetaan yhdessä yhteistyökumppanin kanssa mahdolliset nuoret. Työntekijät tutustuvat nuoriin. Tehdään mahdolliset muutokset ja lisäykset kerhohuoneille. Hankitaan työvälineiksi kaksi kannettavaa tietokonetta ja kaksi kännykkää. Työntekijät suunnittelevat pajat ensimmäiselle kahdelle kolmen kuukauden jaksolle. Talousarvio tarkennetaan. Lasna tekee asumisviihtyvyyskyselyn ja kerää isännöinnin yms. tilastot Ohjausryhmä kutsutaan koolle ja ensimmäiset raportoinnit alkutilanteesta käydään läpi. 1-6 kk projektin alkamisesta Kuukausittaiset viikon pajajaksot ovat alkaneet. Työntekijät kirjaavat toimintatutkimuksen omaisesti tapahtumia. Kesällä pidettävän tauon aikana työntekijät suunnittelevat pajatoiminnan loppuvuodeksi paremmin tuntemalleen kohderyhmälle. Yhteistyökumppanit toimittavat omat selvityksensä sosiaali-isännöitsijälle joka kokoaa arvioinnin pohjana olevan materiaalin ohjausryhmälle. RESURSSIT Olemassa olevat resurssit: Lahden seudun nuorisoasuntojen työntekijät, sosiaali-isännöitsijä ja asumisohjaaja. Lahden seudun nuorisoasuntojen hallitus. Nuorisoasuntokohteiden kerhohuoneet (KOY Lahden Varaani Kymintie 24A ja Rahkakatu 8-10 ja Alkuasunnot Oy Metsäpellontie 42 ja Kivikatu 5). KOY Lahden Varaani ja Alkuasunnot Oy antavat talojensa kerhohuoneet maksutta projektin käyttöön. Toimistotilat tarvikkeineen hallinnolle Lahden seudun nuorisoasuntojen tiloissa Sammonkatu 8B. Ohjaus- ja arviointiryhmä pj. Lahden Nuorisopalveluiden työllisyys- ja erityispalveluiden päällikkö Jaana Lehtinen, sihteeri Lasnan sosiaali-isännöitsijä Suvi Lappalainen (sosiaalitoimen edustaja Maarit Laitinen, Nuorisopalveluiden työllistämispalveluiden edustajat Susanna Ormaa-Perälä, Nuorten monipalvelukeskus Dominon edustaja Anu Siiteri, Nuorisoasuntoliiton edustaja Jari Karppinen, projektityöntekijä, ulkopuolisen arvioijan edustaja). Yhteistyö nuorten seudullisen työllisyyshankkeen kanssa; Draamapajan tuottamat pajaviikot kahdesti vuodessa. Projektiin hankittavat resurssit: Projektityöntekijä (2) Kannettava tietokone (2) 2000,- Matkapuhelin (2) 200,- 6

7 Ostettavat pajat arvio /vuosi Tutustumismatkat, retket 3 000/vuosi KUSTANNUS JA RAHOITUS Käytettävissä olevien resurssien lisäksi: Avustusvuosi: Koko projekti: Palkkakulut Henkilöstösivukulut Hankehallinto Toimintakulut/pajat Kirjanpito ja tilintarkastus Ulkopuolinen arviointi YHTEENSÄ: Projektirahoitus: RAY RISKIT Myönteisinä riskeinä projektille voi nähdä Lahtelaisten nuorten tilanteen parantumisen niin, että nuorisoasuntojenkin kohteissa asuvat nuoret käyvät töissä, opiskelevat tai ovat työharjoittelussa. Paniikkihäiriöihin, masennukseen, ihmissuhde- ja päihdeongelmiin on saatavilla oikea aikaista hoitoa ja nuoret eivät ajaudu pelkän (oman) lääkityksen turvin eristyksiin omaan asuntoon tai kavereiden nurkkiin. Nuoret ovat työkuntoisia ja -kykyisiä, nousevat aamulla ylös sängystä ja selviytyvät työharjoittelusta uudessa paikassa uusien ihmisten seurassa aiheuttamatta vaaraa ympäristölleen tai itselleen. Kielteisiä riskejä projektille ovat eri toimijoiden sitoutumisen puute projektiin. Syitä sitoutumattomuuteen voi olla monia, resurssipula, työntekijävaihdokset, isännöitsijävaihdokset jne. Myös nuorten mukaan saaminen on haasteellista. Kohderyhmä jolle Kotipaja on suunnattu, ei olisi toimintaa vailla, jos ryhmään ja ryhmän mukaan saaminen olisi helppoa. Paniikkihäiriöisen nuoren innostuminen toiminnasta ei riitä jos jalat eivät suostu liikkumaan ulko-ovesta ulos. Pajojen kiinnostavuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Jos pajoihin osallistuu vain yksittäisiä nuoria, toiminta ei ole vertaisuuteen perustuvaa ryhmätoimintaa, vaan lähinnä yksilötukea. Pajoista hyötyviä nuoria kuitenkin Lasnan ja sen yhteistyökumppaneiden taloissa riittää. Riskinä voi olla se, ettei projektin tuloksena olekaan uutta pysyvää tai edelleen kehiteltävää toimintamallia. Projekti on tuottanut kenties mielekästä tekemistä nuorille ja rauhoittanut asumisyhteisöä, mutta sen toimijat ovat pitäytyneet omissa organisaationsa vahvistamissa rooleissa, eikä projektin jälkeen pystytä organisoimaan toiminnalle jatkoa. Yksinään kukaan mukana olevista tahoista tuskin pystyisi hyväksi havaittuakaan toimintaa jatkamaan. 7

8 Paras tapa varautua riskeihin on selkeiden sopimusten tekeminen jokaisen päätoimijan osallisuudesta projektiin, tiedonkulun esteettömyyden varmistaminen, seurannan, arvioinnin ja raportoinnin tekeminen niin hyvin että projektin etenemistä pystyy seuraamaan lähes reaaliaikaisesti. PROJEKTIN KESTÄVYYS Kestävät hyödyt Lasnassa; käytössä edullinen ja tehokas malli tarttua yhteen suurimmista asumisen onnistumista estävään ongelmaan. Rauhassa rakennuttu struktuuri niin työntekijöille kuin asukkaillekin vapauttaa molemmat etsimään ja löytämään mahdollisuuksia niin itsestään, toisistaan, asuinyhteisöstään kuin elämästään. Struktuuri antaa mahdollisuuden olla objektina tai toimia subjektina. Kotipaja jäsentää Lasnan tekemiä asumisen sisältöpalveluja, liittää asumisen, pajatoiminnan, yhteisöllisyyden, vertais- ja yksilötuen arvioitavimmin, kehitettävimmin ja läpinäkyvämmin toisiinsa. Projektin jälkeen Lasnalla on järjestelmällinen työkalu tarttua syrjäytymisen haasteisiin. Kuntouttavan työtoimintaan on kehitetty toimiva ja selkeä malli myytäväksi. Nuorisoasuntoliitto ja Alkuasunnot hyötyvät pitkällä aikavälillä häiriöiden ja ilkivallan vähenemisenä ja sen seurauksena asuntojen haluttavuuden lisääntymisenä. Asuntojen käyttöaste paranee. Kun asuntojen haluttavuus lisääntyy, on vastuullisen ja yhteisöä rakentavan asukasvalinnan tekemiseen mahdollisuus. Toisaalta taas asuntokohteen haluttavuus saa myös haasteellisimmat hakijat yrittämään enemmän pitääkseen asunnon. Syntyy positiivinen kierre. Lasna hyötyy positiivisesta kierteestä yhteistyökumppaneidensa asunnoissa. Lasnan omissa pienissä kohteissa n.20 % asukkaista on eriasteisen erityistuen piirissä. Määrää ei juurikaan voi lisätä, vaikka pieni, toimiva asuinyhteisö pystyykin isoa paremmin tukemaan kaikkia sen asukkaita. Lahdessa on selvästi nähtävissä, että asuntoja enemmän tarvetta on asumisen mahdollistavalle tuelle. Pelkän yksilötuen varaan rakentuvat tukimallit eivät ole menetelmällisesti osallistavia, eivätkä taloudellisesti kestäviä. Lasna tuottaa asumisen sisältöpalveluita Alkuasuntojen kohteissa tälläkin hetkellä, mutta tämänhetkiset resurssit eivät riitä tuottamaan niin paljon palveluita kuin talot kaipaisivat. Nuorisoasuntoliitto hyötyy projektin jälkeen hyvin dokumentoidusta, arvioidusta ja raportoidusta Kotipaja-mallista. Nuorisoasuntoliiton jäsenyhdistykset voivat hyödyntää mallia osin tai kokonaan omissa paikallisissa viitekehyksissään. Projekti kehittää mallia ensimmäisestä työllistymisportaasta Nuorisopalveluiden työllistämisyksiköille. Mallin toimivuutta voi helposti arvioida laadukkaan raportoinnin ansiosta. Projektin jälkeen työllistämisyksikön palveluiden piiriin voi tulla myös Kotipajatoiminnan kautta tai nivelkohdissa siirtyä Kotipajatoimintaan. Kotipaja on vähän kuin farmiliiga. Sosiaalitoimelle jää nuoren aktivointityökalu tilanteessa jossa nuorella ei ole realistisia mahdollisuuksia selvitä työharjoittelujaksosta tms. tai hyvin alkaneet aktivointitoimenpiteet ovat kaatumassa odotteluun. Kotipaja on hyvä vaihtoehto jos sosiaalityöntekijä katsoo, että pelkkä toimeentulotuen antaminen passivoi nuorta ja vaikeuttaa entisestään eteenpäin pääsemistä. Nuorten monipalvelukeskus Domino hyötyy projektista, koska sen tukea ja erilaisia palveluja tarvitsevia nuoria on yhä enemmän. Dominon työntekijöiden suhde Kotipajalaiseen ei katkea, vaan pajatoiminta tukenee myös Dominon työmuotoja ja on yksi mahdollisuus lisää ohjata nuorta eteenpäin. 8

9 PROJEKTIORGANISAATIO Lahden seudun nuorisoasunnot ry, Lasna on itsenäinen yhdistys joka omistaa KOY Lahden Varaanin. Lasna on Nuorisoasuntoliiton jäsenyhdistys. Nuorisoasuntoliitto omistaa kiinteistöosakeyhtiö Alkuasunnot. Projektin asettaja on itsenäinen yhdistys Lahden seudun nuorisoasunnot, sosiaali-isännöitsijä Suvi Lappalainen, joka vastaa projektin suunnittelusta, toteutuksesta, hallinnosta, taloudesta, raportoinnista ja arvioinnista yhteistyössä Lasnan työntekijöiden (asumisohjaaja, projektityöntekijät), Lasnan hallituksen, ohjausryhmän ja ulkopuolisen arvioijan kanssa. Ylin päätöksentekijä projektissa on Lasnan hallitus. LAHDEN SEUDUN NUORISOASUNNOT RY KOY Lahden Varaani (Kymintie ja Rahkakatu) Lasna ry hallitus NUORISO- ASUNTOLIITTO Alkuasunnot OY (Metsäpellontie ja Kivikatu) Ulkopuolinen arvioija OHJAUSRYHMÄ Jaana Lehtinen/Akseli Maarit Laitinen/Sote Susanna Ormaa-Perälä/ Dynamo Matti Hulkkonen / Horisontti Jari Karppinen / NAL SEURANTA JA RAPORTOINTI Sosiaali-isännöitsijä kerää kuukausittain projektityöntekijöiden dokumentoinnit (tarkemmin työselosteessa) ja tekee yhteenvedot pajoista ja pajalaisista sekä raportoi Lasnan hallitukselle hallituksen kokouksissa. Sosiaali-isännöitsijä kokoaa yhteen yhteistyökumppaneiden tilastot ja kvalitatiivisen aineiston kolmen kuukauden välein, tekee yhteenvedot, lähettää yhteenvedot ja esityslistan sähköpostitse ohjausryhmän jäsenille viikkoa ennen ohjausryhmän tapaamista kolmen kuukauden välein. Sosiaali-isännöitsijä toimii ohjausryhmän sihteerinä ja esittelijänä. Ohjausryhmän puheenjohtajaksi Lasna on pyytänyt Lahden Nuorisopalveluiden työllisyys- ja erityispalveluiden päällikkö Jaana Lehtisen. Ohjausryhmä arvioi projektin etenemistä ja tavoitteiden saavuttamista, tarkistaa tarvittaessa tavoitteita ja tekee muutos- ja kehittämisehdotuksia. Ohjausryhmällä on yhteinen sähköpostilista, jonka postit sosiaali-isännöitsijä kerää materiaaliksi loppuraporttia varten. Tarkat raportointimallit kootaan myöhemmin työselosteeseen. Rahoittajalle (Ray) raportoidaan rahoittajan ohjeiden mukaisesti. 9

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

TUAS - Nuorten tuettu asuminen

TUAS - Nuorten tuettu asuminen TUAS - Nuorten tuettu asuminen Turun Kaupunkilähetys ry. Liisa Love Mitä TUAS toiminta on? Tukea 18 25 -vuotiaille aikuistuville nuorille itsenäisen elämän ja yksin asumisen alkutaipaleella Nuoria tuetaan

Lisätiedot

Tarvitsemme jotain uutta. Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2

Tarvitsemme jotain uutta. Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2 Kaijus Varjonen, Espoon aikuisten sosiaalipallvelut, 2013 Tarvitsemme jotain uutta Kuvassa Hilla-Maaria Sipilä ja Hanna Elo 2 Espoon Kipinän toiminnan tavoitteet & tarkoitus 2013 Espoon Kipinän tavoitteena

Lisätiedot

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011 Projektisuunnittelija Espoon työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessi KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA PAJALLA ETYP moniammatilliset

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Nuorten asumisen erityispiirteet nuoriso ja hyvän asumisen haasteet

Nuorten asumisen erityispiirteet nuoriso ja hyvän asumisen haasteet Nuorten asumisen erityispiirteet nuoriso ja hyvän asumisen haasteet Tiina Kupari, asumis- ja koulutuskoordinaattori, Nuorisoasuntoliitto ry Satu Sainio, isännöitsijä, Alkuasunnot Oy Nuorisoasuntoliitto

Lisätiedot

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä

Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan. - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Yksissä tuumin nuorten asumista tukemaan - Toimintamallien ja materiaalien esittelyä Materiaalille tilausta Asumisen asioiden käsittelyyn ei ole ollut välineitä, vaikka nuorten asumisen haasteet nousseet

Lisätiedot

Sosiaalipalveluohjaajat. Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen. Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta

Sosiaalipalveluohjaajat. Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen. Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta Sosiaalipalveluohjaajat Anna Kinnunen & Katja Pietikäinen Sosiaalitoimisto, Lapinlahden kunta www.lapinlahti.fi 10.067 asukasta Vireä kulttuuri- ja liikuntapitäjä Kuntaliitos Varpaisjärven kunnan kanssa

Lisätiedot

Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja. Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista

Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja. Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen edunvalvoja Nuorisoasuntoliitto rakennuttajan roolissa 20 vuotta kohtuuhintaista asumista Nuorisoasuntoliitto ry Perustettu 1971 27 paikallisyhdistyksen valtakunnallinen

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

Mukana ihmisten arjessa

Mukana ihmisten arjessa Mukana ihmisten arjessa LÄHIÖKESKUS HÄMEENLINNA Lähiökeskusten toiminnan mahdollistaa Kotilähiö ry:n, jonka jäsenet muodostavat alueella toimivien virkamiesten, yhdistysten ja asukkaiden edustajien yhteistyöverkoston.

Lisätiedot

- silta parempaan tulevaisuuteen -

- silta parempaan tulevaisuuteen - - silta parempaan tulevaisuuteen - - silta parempaan tulevaisuuteen - Kuopion seudun työvalmennussäätiön perustivat (25.4.2008): Kuopio, Siilinjärvi, Maaninka, Karttula EkoKuopio ry, Ekomaa-yhdistys ry

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa

Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa Ryhmämuotoinen sosiaalityö Espoossa Lähtötilanne 2010 lopussa: Yksittäisiä ryhmäkokeiluja aikuissosiaalityössä Ryhmät ovat hiipuneet Ryhmiä toteutettu projekteissa ryhmät loppuneet projektien myötä TAHTOTILA:

Lisätiedot

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa

Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityö- Kuntouttavaa työtoimintaa Aikuissosiaalityön päivät 2012 24.1.2012 Ls 21 25.1.2012 Ls 9 Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä, Inari Anurag Lehtonen, sosiaalityön opiskelija, kuntouttavan

Lisätiedot

Asuminen ja Ohjaamot. Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan

Asuminen ja Ohjaamot. Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan Asuminen ja Ohjaamot Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan Perfect match? Nuorten asunnottomuutta tai asumisen ongelmia ei tilastojen perusteella ole onnistuttu vähentämään toivotulla tavalla

Lisätiedot

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut

Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

www.nuorilahti.net/horisontti

www.nuorilahti.net/horisontti Horisontti on valmennuksellinen yksikkö, joka tukee 17-24-vuotiaita lahtelaisia nuoria järjestämällä työharjoittelua ja muita työllistämistoimenpiteitä. Toiminnanohjaaja Valmentajat Matti Hulkkonen 050

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI

IkäArvokas -projekti. Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI IkäArvokas -projekti Anu Silvennoinen 19.05.2014 PIEKSÄMÄKI 2 IkäArvokas projektin taustalla ajatuksia eli mistä yhteisvastuu hanke sai alkunsa Vanhuus voi viedä pohjattomaan yksinäisyyteen Kolmasosa vanhuksista

Lisätiedot

Joensuun Nuorisoverstas ry:n Nuorten työpajatoiminnan toiminta ja tulokset

Joensuun Nuorisoverstas ry:n Nuorten työpajatoiminnan toiminta ja tulokset Joensuun Nuorisoverstas ry:n Nuorten työpajatoiminnan toiminta ja tulokset Hätä Nuorista! Nuorten työpajapalveluiden turvaaminen Joensuunseudulla! Nuorten työpajatoiminta on tavoitteellista, arjen hallintaa

Lisätiedot

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE

TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TURKU YHTEISÖLLISTÄ ASUMISTA JYRKKÄLÄN ALUEELLE MONIKKO -HANKE TA P I O K A N G A S A H O 2 6. 1 0. 2 0 11 L Ä H TÖ KO H DAT S U UNNIT TE LUA LU E Lähdin suunnittelussa liikkeelle tutkimalla pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisy

Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisy Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisy Sanna Jokinen Projektikoordinaattori Nuorten asunnottomuuden ennaltaehkäisyhanke (2012-2015) Nuorisoasuntoliitto ry www.nal.fi/hanke Nuorisoasuntoliitto ry // www.nal.fi

Lisätiedot

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto

Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta. Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Asumisen turvaaminen jälkihuollon näkökulmasta Riitta Mansner, sosiaalityöntekijä, Espoon jälkihuolto Espoon jälkihuolto keväällä 2011 N. 270 nuorta tällä hetkellä 1 Johtava sosiaalityöntekijä 4 sosiaalityöntekijää

Lisätiedot

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.

K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3. K-S OSKU HELENA KOSKIMIES, PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ, JAMK OSALLISUUTTA ASIAKKUUTEEN KUNTOUTTAVASSA TYÖTOIMINNASSA - PROJEKTI 1.4.2011 31.3.2013 MIKÄ OSKU? OSKUssa kehitetään uusia kuntouttavan työtoiminnan menetelmiä

Lisätiedot

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010

Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä. Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 Toimiiko ohjaus? Kokemuksia ja näkemyksiä kentältä Eveliina Pöyhönen 12.11.2010 1 Lähtökohta Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden palvelut ja niiden kehittäminen Pitkäaikaistyöttömät Vammaiset

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Tiedotussuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Tiedotussuunnitelma Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 1. Lähtökohdat... 2 2. Tiedottamisen tarpeet... 2 3. Tiedottamisen tavoitteet... 2 4. Sisäinen tiedotus... 3 5. Ulkoinen

Lisätiedot

PAAVOSTA AUNEEN. Jyväskylä 16.10.2015. Jari Karppinen

PAAVOSTA AUNEEN. Jyväskylä 16.10.2015. Jari Karppinen PAAVOSTA AUNEEN Jyväskylä 16.10.2015 Jari Karppinen PAAVO 2008-2015 Asuntoloista asumisyksiköitä, joissa asuminen perustuu vuokrasopimukseen ja AHVL:ään Noin 2 500 asuntoa tai asuntopaikkaa pitkäaikaisasunnottomille

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Päihdepalvelut. Kuntouttavat asumispalvelut

Päihdepalvelut. Kuntouttavat asumispalvelut Päihdepalvelut Kuntouttavat asumispalvelut KUNTOUTTAVAT ASUMISPALVELUT Kuntouttavat asumispalvelut tuottavat asumispalveluja täysi-ikäisille asunnottomille vantaalaisille päihde- ja mielenterveyskuntoutujille.

Lisätiedot

Työn tuki -malli 2011

Työn tuki -malli 2011 Työn tuki -malli 2011 Kehittyvää erityisryhmien asumista Mikä Työn tuki -malli on? Työn tuki -malli on syntynyt Asumispalvelusäätiö ASPAn KoPa-projektissa (Koulutuksella palkkatyöhön) vuosina 2008-2010

Lisätiedot

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Liite G 28 Pohjanmaa TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Raporttiaika: 1.5.2007-31.12.2010 (Työttömille suunnatut hankkeet) 1. Taustatiedot 1.1 Hankkeen nimi ALMA (Alkava

Lisätiedot

Koti 2025 -oivalluksia nuorten asumiseen Fasilitaattorina Onni Sarvela

Koti 2025 -oivalluksia nuorten asumiseen Fasilitaattorina Onni Sarvela Koti 2025 -oivalluksia nuorten asumiseen Fasilitaattorina Onni Sarvela Valtakunnallinen asunnottomuuspäivä 17.10.2014 seminaari Espoo, Dipoli, 17.10.2014 klo 13-15.30 Nuorten asuminen v. 2025 Asumisympäristö

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana

EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS. 6.10.2015 Tanja Raappana EDURO-SÄÄTIÖN NUORTEN PALVELUT JA NEUROPSYKIATRINEN KUNTOUTUS 6.10.2015 Tanja Raappana Eduro-säätiö Toiminnan ohjaus Työ- ja toimintakyvynarvionninp alvelut Kuntoutuksen palvelut Osaamisen vahvistamisen

Lisätiedot

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola

Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan nuorisotyö järjestää monipuolista ryhmätoimintaa sekä tapahtumia lapsille,

Lisätiedot

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10. Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä

Lisätiedot

Eläkeläisvaltuusto 24.3.2016. VTS-kotien asukastoiminta. Asukastoiminnan edistäminen

Eläkeläisvaltuusto 24.3.2016. VTS-kotien asukastoiminta. Asukastoiminnan edistäminen Eläkeläisvaltuusto 24.3.2016 VTS-kotien asukastoiminta Asukastoiminnan edistäminen 1 Tampereen Vuokratalosäätiön tarkoitus Säätiön tarkoituksena on hankkia asuntoja mahdollisimman edullista vuokraa vastaan

Lisätiedot

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille

Maahanmuuttajien. valmennus työpajoilla. Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Maahanmuuttajien valmennus työpajoilla Esite työpajojen sidosryhmille & yhteistyökumppaneille Työpaja monialainen yhteistyökumppani työpajojen kanssa yhteistyössä toimivia tahoja ovat muun muassa työ-

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Asunnottomina vankilasta. vapautuvat vantaalaiset

Asunnottomina vankilasta. vapautuvat vantaalaiset Asunnottomina vankilasta vapautuvat vantaalaiset ASIAKKUUSKRITEERIT -vantaalaisuus (viimeisin pysyvä osoite tulee olla Vantaalla, Poste Restante osoitetta ei hyväksytä viimeisimmäksi osoitteeksi) - asunnottomuus

Lisätiedot

Varikko Pohjois-Karjala projekti 2015-2017 (ESR)

Varikko Pohjois-Karjala projekti 2015-2017 (ESR) Varikko Pohjois-Karjala projekti 2015-2017 (ESR) Itä-Suomen Varikot 11.8.2015 2 Varikoilla kehitetään 1.Matalan kynnyksen periaatteella toimivan kuntouttavan päivä- ja työtoiminnan toimintamallit: päivä-

Lisätiedot

Asukastoiminnan uusia tuulia VTS-kodeissa Reijo Jantunen. Puheenjohtajien kokous 25.11.2014

Asukastoiminnan uusia tuulia VTS-kodeissa Reijo Jantunen. Puheenjohtajien kokous 25.11.2014 Asukastoiminnan uusia tuulia VTS-kodeissa Reijo Jantunen Puheenjohtajien kokous 25.11.2014 Lähtötilanteen arviointi ja tavoitteiden asettaminen Kehitystoiminnan tausta VTS-kotien taloista 95 % on asukastoimikunta

Lisätiedot

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen

Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo. Mika Paasolainen Kuninkaankallio Kuninkaantie 42, Espoo Mika Paasolainen Pitkäaikaisasunnottomuuden vähentäminen /poistaminen Valtioneuvoston periaatepäätössä vuosille 2008-2011 tavoitteena on puolittaa pitkäaikaisasunnottomuus

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminnan linjaus

Vapaaehtoistoiminnan linjaus YHDESSÄ MUUTAMME MAAILMAA Vapaaehtoistoiminnan linjaus Suomen Punainen Risti 2008 Hyväksytty yleiskokouksessa Oulussa 7.-8.6.2008 SISÄLTÖ JOHDANTO...3 VAPAAEHTOISTOIMINNAN LINJAUKSEN TAUSTA JA TAVOITTEET

Lisätiedot

Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden työllistymistä, parantaa tamperelaisten välityömarkkinoiden toimivuutta

Lisätiedot

Iisalmen Nuorison Tuki ry ja nuorten asuntotoiminnan uudet tuulet maailman myrskyissä. 2.9.2014 Helsinki

Iisalmen Nuorison Tuki ry ja nuorten asuntotoiminnan uudet tuulet maailman myrskyissä. 2.9.2014 Helsinki Iisalmen Nuorison Tuki ry ja nuorten asuntotoiminnan uudet tuulet maailman myrskyissä 2.9.2014 Helsinki Nuorten asialla jo vuodesta 1974, siis jo 40 vuotta! Yhdistys on uskonnollisesti ja poliittisesti

Lisätiedot

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI

TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 1 Kyh 17.5.2011 66 Kyh liite 1 Kyh 22.9.2011 105 Kyh liite 4 TYÖIKÄISTEN ASUMISPALVELUPAIKAN MYÖNTÄMINEN JA PÄÄTÖSPROSESSI 2 Sisällysluettelo Asumispalvelut 3 Asumispalveluiden hakeminen 3 Palvelutarpeen

Lisätiedot

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö

Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015. Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö Ennakkojaksot ja VALMA 26.3.2015 Virpi Spangar / Oppisopimusyksikkö MITÄ on VALMA? Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaava ja valmistava koulutus (vakinaistui 2010, perusteet), Ammattistartti Maahanmuuttajien

Lisätiedot

LAHDEN SEUDUN NUORISOASUNNOT LASNA RY:N TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLEISTÄ

LAHDEN SEUDUN NUORISOASUNNOT LASNA RY:N TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLEISTÄ LAHDEN SEUDUN NUORISOASUNNOT LASNA RY:N TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLEISTÄ Lahden Seudun Nuorisoasunnot - Lasna ry:n tarkoitus on toimia ensisijaisesti 18-25- vuotiaiden lahtelaisten asunto-olojen kehittämiseksi.

Lisätiedot

Viidakkokujan tuetun asumisen

Viidakkokujan tuetun asumisen Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö 20.5.2011 Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö Vantaalaisille mielenterveyskuntoutujille - Huhtikuussa 2010 avattu ensimmäinen Vantaan oma asumisyksikkö mielenterveyskuntoutujille

Lisätiedot

Työllistämispalvelut NASTOLAN KUNNAN TYÖPAJAT 2013

Työllistämispalvelut NASTOLAN KUNNAN TYÖPAJAT 2013 NASTOLAN KUNNAN TYÖPAJAT 2013 Organisaatiokaavio Kunnan työllistämispalvelut Työllisyyden kuntakokeilu Nastolan Kakstahti Nastolan Kierrätyskeskus Ympäristötiimi Lounaskahvila Tekninen työpaja Kiinteistöyksikkö

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE 12940-2011 Liite 1 TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE HUOM! Lomakkeiden kenttien välillä tulee liikkua F11-näppäimellä HAKIJAN PERUSTIEDOT Rahoituksen hakija Turun Seudun Työttömät TST

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Vahvistun ryhmässä Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Aivovammaliitto 2013 RYHMÄN KÄYNNISTÄMINEN Aloittaminen on tärkeää On hienoa ja tärkeää, että käynnistät alueellasi vertaistukiryhmän! Vertaistukiryhmän

Lisätiedot

ALKUKARTOITUSLOMAKE (päivitys 1/13) TYÖPAJA TORPPA / STARTTIPAJA / AITTA-VERSTAS 1/2. Nimi: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin: Sähköposti:

ALKUKARTOITUSLOMAKE (päivitys 1/13) TYÖPAJA TORPPA / STARTTIPAJA / AITTA-VERSTAS 1/2. Nimi: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin: Sähköposti: ALKUKARTOITUSLOMAKE (päivitys 1/13) TYÖPAJA TORPPA / STARTTIPAJA / AITTA-VERSTAS 1/2 Nimi: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin: Sähköposti: Asuminen? Onko sinulla lapsia? Koulutus: ( ) asun vanhempien kanssa

Lisätiedot

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikot 16.6.2015 2 Varikon tavoitteet Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen ja tukeminen Köyhyyden torjuminen

Lisätiedot

Startti parempaan elämään Juurruttamishanke VAIKUTTAMISEN ABC Syksy 2015

Startti parempaan elämään Juurruttamishanke VAIKUTTAMISEN ABC Syksy 2015 Startti parempaan elämään Juurruttamishanke VAIKUTTAMISEN ABC Syksy 2015 Miksi starttivalmennusta tarvitaan? Näkökulmia starttivalmennuksen näkyväksi tekemiseen? Ulla Mänttäri-Tikka, toiminnanjohtaja,

Lisätiedot

Hankkeen arviointisuunnitelma

Hankkeen arviointisuunnitelma 1 VERKOTTAJA 2013-2016 Hankkeen arviointisuunnitelma Tiina Saarinen 14.9.2013 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3 4 Hankkeen kohderyhmät 3 5 Hankkeessa tavoiteltavat

Lisätiedot

Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin

Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin Parempi diili, kuntoutuksesta arjen valintoihin Mika Paasolainen 28.09.2011 Ketään ei voida pakottaa elämään ihmisarvoista elämää mutta hänet voidaan kohdata ihmisyyttä kunnioittavalla tavalla, joka tarjoaa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Opas ja työkirja työ- ja yksilövalmennuspalveluiden tuotteistamiseen Reetta Pietikäinen Palvelutori-hanke Päivitetty 3/08: ULA Pietarsaari Mitä tuotteistaminen

Lisätiedot

Tervehdys Kainuusta!

Tervehdys Kainuusta! Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit

Lisätiedot

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet...

Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti. 1 Hankkeen tavoitteet... 1 (6) Päivämäärä: Osahankkeen nimi Suunnitelman laatija(t): Ritva Vartiainen Työssäoppimisen laajentaminen ja kehittäminen ongelmaperustaisen oppimisen pedagogiikan lähtökohtien mukaisesti Valtionavustus

Lisätiedot

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille

RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE. on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille RAJUPUSU KEHITTÄJÄ- KOORDINAATIOHANKE on suunnattu toiminta-alueen kustannuksiltaan pienille yleishyödyllisille kehittämishankkeille Tällaisia kehittämishankkeita ovat mm. maisemahoitosuunnitelmien laatiminen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015 Tukiliiton toimintaan vaikuttavia muutoksia 1. Valtion ja kuntien talous kiristyy. Taloudellisuus

Lisätiedot

Hartolan kunta Sosiaalitoimi, Kuninkaantie 16, Hartola / Hartolan toimintakeskus, Visantie 17 B, 19600 Hartola

Hartolan kunta Sosiaalitoimi, Kuninkaantie 16, Hartola / Hartolan toimintakeskus, Visantie 17 B, 19600 Hartola LIITE 1 PÄIJÄT-HÄMEEN TYPIN TOIMITILAT Yhteiset toimipisteet 9.11.2015 i fj9-11-2015 I I Y (verkostolla oltava Osoite Aukioloajat vähintään yksi yhteinen toimipiste) Lahti Saimaankatu 64, 3 krs., Ma-pe

Lisätiedot

Voimalinja. Voimalinja on kolmivuotinen nuorten työllistymistä ja kouluttautumista tukeva hanke (2011 2013).

Voimalinja. Voimalinja on kolmivuotinen nuorten työllistymistä ja kouluttautumista tukeva hanke (2011 2013). Voimalinja Voimalinja on kolmivuotinen nuorten työllistymistä ja kouluttautumista tukeva hanke (2011 2013). Hanke on kaupungin rahoittama ja toimii osana sosiaali- ja terveysviraston nuorten sosiaalityön

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN

VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN VAPAAEHTOISTEN JAKSAMISESTA HUOLEHTIMINEN Perusedellytys vapaaehtoistoiminnalle VAPAAEHTOINEN ITSE (1/2) Vapaaehtoistoiminnan tarkoitus on tuoda iloa ihmisten elämään, myös vapaaehtoiselle itselleen. Mukaan

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

kaupungin tukiasunnot 07.10.2011

kaupungin tukiasunnot 07.10.2011 ASUNTOJA on kaikkiaan 270 kpl. Omistaja on Y-säätiö ja vuokranantajana asuntopalvelut Asunnot sijaitsevat eri puolilla Espoota, Espoonlahti: 103 asuntoa Espoon keskus ja Tapiola: 25 + 6 asuntoa Leppävaara

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 Sivistyslautakunta 15.6.2010 SISÄLTÖ ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODELLE

Lisätiedot

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa

Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! Nuoret ammattikuljettajat työkykyisinä ja työelämätaitoisina ratissa Nuori kuski osaa! -projektin tarkoituksena tuottaa kriteerit logistiikka-alan pk-yrityksiin nuoren työntekijän perehdyttämiseen

Lisätiedot

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä

Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Asiakkuuksien rakentuminen asunnottomille suunnatussa naistyössä Pitkäaikaisasunnottomuus ja asunto ensin -mallin suomalaiset sovellutukset -tutkimushanke Riikka Haahtela 28.11.2014 Esityksen rakenne Tutkimuksellinen

Lisätiedot

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA

Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA Pirkkalan valtuustoryhmien HALLITUSOHJELMA 1 2 Hallitusohjelman tarkoitus ja merkitys Pirkkalan pormestarimalliin kuuluu toimintatapa, jossa uusi pormestari ryhtyy heti valintansa jälkeen kokoamaan hallitusohjelmaa.

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMIS TOIMINTAMALLI Sisällysluettelo: 1. Tausta 2 2. Kohderyhmä 2 3. Tavoitteet 2 4. Järjestäjät 2 5. Resurssit 3 6. Markkinointi 3 7. Kurssin teemat 4 8. Palautteiden kerääminen ja seuranta 4

Lisätiedot

Yhdessä ain rinnakkain. Harry Forsblom

Yhdessä ain rinnakkain. Harry Forsblom Yhdessä ain rinnakkain 1 Forssan Seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry:n toiminta käynnistyi 7.10.2004. Yhdistyksen toiminta-alueena ovat tällä hetkellä kaupungeista Forssa ja Somero sekä kunnista Jokioinen,

Lisätiedot

Nuorisoasuntoliitto ry

Nuorisoasuntoliitto ry Nuorisoasuntoliitto ry Nuorten asumisen asialla Vaikuta Vantaalla! 18.4. Nuorisoasuntoliitto ry Ydintoimintojamme: Asuntojen tuottaminen ja vuokraaminen (Alkuasunnot Oy) Itsenäisen asumisen onnistumista

Lisätiedot

Kipinä syttyy työpajoilla

Kipinä syttyy työpajoilla Kipinä syttyy työpajoilla Nuorten työpajat Kaakkois-Suomessa 2013 25.9.2013 Työpaja Työpajoilla tuetaan nuoren elämänhallintaa sekä järjestetään työkokeiluja Työpajojen tavoitteena on ehkäistä nuorten

Lisätiedot

Laiskuus on katsojan silmissä

Laiskuus on katsojan silmissä Laiskuus on katsojan silmissä Nuorten hyvinvointia tukemassa Ilmiöitä syrjään jäämisen taustalla Vamoksen näkökulmia Ketä kiinnostaa!!! - Välineitä ja välittämistä nuoren elämään 21.11.2013 Keskiuudenmaan

Lisätiedot

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni

31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni 31.10. 1.11.12 Läpäisyn tehostamisohjelman työseminaari, Paasitorni V ryhmä Hyvinvoiva oppimisympäristö, opiskelija-asuntolat, vapaa-aika, monialainen yhteistyö HYVINVOIVA OPPIMISYMPÄRISTÖ -> OPISKELUN

Lisätiedot

Nopeiden kokeilujen ohjelma 1. kierros

Nopeiden kokeilujen ohjelma 1. kierros Nopeiden kokeilujen ohjelma 1. kierros Nopeiden kokeilujen ohjelma Fiksu Kalasatama -hankkeessa rakennetaan kansainvälisesti kiinnostavaa yhteiskehitysalustaa, jonka avulla voidaan tukea uusien työpaikkojen

Lisätiedot

Kun nuori tulee töihin

Kun nuori tulee töihin Kun nuori tulee töihin Tämän oppaan tarkoituksena on toimia käsikirjana pk-yrityksen työllistäessä nuoren henkilön. Mukaan on koottu muistilista työnantajalle perehdytyksen tueksi. Vastaavasti mukana on

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Näin luet toimintasuunnitelmaa

Näin luet toimintasuunnitelmaa Näin luet toimintasuunnitelmaa HELVARYn toimintasuunnitelman tavoitteet on merkitty tähän esitykseen tummennetulla ja merkattu nuolella vuosikokouksessa käsittelyn helpottamiseksi. Toimenpiteitä kuvataan

Lisätiedot