LAHDEN SEUDUN NUORISOASUNTOJEN YHTEISÖLLINEN, ASUINKOHTEISSA TAPAHTUVA TYÖPAJA-HANKE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LAHDEN SEUDUN NUORISOASUNTOJEN YHTEISÖLLINEN, ASUINKOHTEISSA TAPAHTUVA TYÖPAJA-HANKE"

Transkriptio

1 LAHDEN SEUDUN NUORISOASUNTOJEN YHTEISÖLLINEN, ASUINKOHTEISSA TAPAHTUVA TYÖPAJA-HANKE KOTIPAJA MIKÄ IHMEEN KOTIPAJA-HANKE? Lahden seudun nuorisoasunnot ry eli Lasna hakee rahoitusta Ray:ltä kolmevuotiselle Kotipajaprojektilleen. Projektin tavoite on luoda toimiva työpajamalli asuinyhteisöihin. Mallissa hyödynnetään pajatoimintaa, yhteisöllisyyttä sekä vertais- ja yksilötukea nuoren työ/harjoittelu/koulutuspaikan löytämiseksi ja asumisen onnistumisen tukemiseksi. Kotipaja on pajatoimintaa omassa asuinyhteisössä Lasnan omistaman KOY Lahden Varaanin ja Lasnan yhteistyökumppanin Alkuasuntojen kohteissa Lahdessa. Pajat toimivat pääsääntöisesti asuinkohteiden omissa kerhohuoneissa, melkein nuoren kotiovella. Pajaan voi osallistua kuka tahansa nuorisoasuntojen asukas (tai ohjausryhmän/yhteistyökumppanimme nuori jonka ohjausryhmä katsoo hyötyvän pajatoiminnasta) jolla ei ole mielekästä tekemistä. Pajat eivät ole työmarkkinatukeen oikeuttavia, mutta niistä saa mielenkiintoisia kokemuksia, päivärytmiä, tietoa ja taitoja, itsetuntemusta ja kaiken lomassa oppii tuntemaan naapureitaan. Koska pajoihin ei liity taloudellista tukea, on niihin tuleminen ja lähteminen joustavaa nuoren elämäntilanteesta riippuen. Osallistumisesta saa todistuksen. Hankkeen aikana selvitetään kuntouttavan työtoiminnan mahdollisuus osana Kotipajatoimintaa. Toiminnan siihen soveltuessa, hankkeen viimeisenä vuotena aloitetaan mallinnetun kuntouttavan työtoiminnan pienimuotoinen myyminen Lahden kaupungin sosiaalitoimelle. Asuinkohteissa (pienempiä yhdistellään) järjestään kuukausittain viikon pituinen pajajakso ja tarvittaessa yksittäisiä pajapäiviä. Pajojen suunnittelussa pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon Lasnan ja sen yhteistyökumppaneiden omaa osaamista. Meillä on nuoret, meillä on tilat, vain pajat puuttuvat! TAUSTA JA TARVE Lahden seudun nuorisoasunnot - Lasna ry:n tarkoitus on toimia ensisijaisesti vuotiaiden lahtelaisten asunto-olojen kehittämiseksi tarjoamalla kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, nuoren itsenäistymiskehitystä vahvistavia tuetun asumisen palveluja ja luomalla vertaistoiminnallisia asuinyhteisöjä tukemaan aikuistumista. Lasnan omissa kohteissa asuu noin 80 nuorta ja yhteistyökumppanin kohteissa noin 110 nuorta. Asukkaista 15 20% prosenttia hyötyisi pajatoiminnasta erityisesti. Lahdessa ei tällä hetkellä ole niinkään pulaa asunnoista vaan tuesta joka mahdollistaa asumisen ja arjen onnistumisen. Erittäin haasteellisessa elämäntilanteessa olevien nuorten osuus hakijoista on suuri. Pelkkä asunnon saaminen harvoin ratkaisee ongelmia, päinvastoin se saattaa lisätä niitä jos tarjolla ei ole tukea elämäntilanteen selkeyttämiseen. 1

2 Vaikka Lasnan kohteissa on mahdollisuus osallistua monenlaiseen asukastoimintaan, on meillä aivan liian pienet resurssit tarjota toimintaa päivittäin niille nuorille, jotka sitä eniten tarvitsevat. Kohteissamme asuu yhä enemmän niitä nuoria jotka ovat ajautuneet/jääneet/pudonneet työn ja koulutuksen ulkopuolelle. Meillä on asukkaita, jotka elävät passiivisesti toimeentulotuen varassa ja joiden aktivoiminen on erittäin haasteellista ja taas rahan saaminen ilman edes realista mahdollisuutta osoittaa aktiivisuutta on passivoivaa. Pajatoiminta tarjoaa mahdollisuuden myös sosiaalitoimelle kannustaa ja aktivoida asiakkaitaan jotka asuvat nuorisoasunnoissa. Vaikka nuorille on tarjolla erilaisia koulutus- ja työharjoittelupaikkoja on kynnys niihin hakeutumiseen osalle nuorista liian korkea. Osa työharjoitteluun hakeutuvista nuorista (esim. Dynamo, Horisontti) on liian epävakaisessa tilassa pystyäkseen onnistuneesti aloittamaan ja suorittamaan työharjoittelujaksoa. Keskeytyneet työharjoittelujaksot aiheuttavat ongelmia harjoittelun järjestäjille ja usein myös epäonnistumisen tunteen vahvistumista nuorella. Työllistymisen portaat tarvitsisivat tukevan astinlaudan mistä ponnistaa ensimmäiselle portaalle. Paniikkihäiriöt, masennus ja muut mielenterveys- ja ihmissuhdeongelmat saavat nuoret usein vetäytymään sosiaalisesta kanssakäymisestä oman asunnon seinien sisälle tavoittamattomiin. Päihde- ja peliongelmien tunnistaminen niiden nuorten kohdalla jotka vetäytyvät on haasteellista lyhyissä tapaamisissa. Usein myös niitä nuoria, joiden opiskelut katkeavat erilaisten ongelmien takia pystyttäisiin auttamaan jatkamaan opiskelujaan, jos päivittäistä tukea ja arjessa kiinni pitävää toimintaa olisi asuinyhteisössä tarjolla riittävästi. Lahden seudun nuorisoasuntojen omistamalla KOY Lahden Varaanilla on pieniä asuntokohteita Kymintiellä ja Rahkakadulla. Yhteistyökumppanimme Nuorisoasuntoliiton omistamalla Alkuasunnoilla on nuorisoasuntoja Metsäpellontiellä ja Kivikadulla. Erityisesti Metsäpellontiellä ja Kivikadulla syrjäytyneitä ja syrjäytymisvaarassa olevia nuoria on runsaasti ja isoissa asuintaloissa on helppo eristäytyä. Isoissa kohteissa myös asuinyhteisön aktivoiminen on erityisen haasteellista. Silloin kun millään ei ole enää mitään väliä ei myöskään asuinyhteisön hyvinvointi kiinnosta. Aktiivinen säännöllinen toiminta ja paikallaolo asuinkohteissa rakentavat myös koko asuinyhteisön hyvinvointia. Kaikissa nuorisoasuntokohteissa on olemassa olevat tilat asukkaiden kohtaamisille ja pajojen järjestämiselle. PROJEKTIN KOHDERYHMÄ JA HYÖDYNSAAJAT Projektin pääkohderyhmä ovat alle 25-vuotiaat nuorisoasunnoissa asuvat syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa olevat nuoret. Useimmat heistä elävät toimeentulotuen varassa ja ovat ajautuneet työ- ja koulutuspalveluiden ulkopuolelle. Monilla näistä nuorista on vaikeuksia sosiaalisessa kanssakäymisessä sekä mielenterveys- ja päihdeongelmia. Liikkeelle lähteminen oman asunnon uumenista on todellinen haaste. Projektista hyötyvät Lahden seudun nuorisoasunnot ry ja sen omistama KOY Lahden Varaani saamalla resursseja haasteellisen asukasryhmän arjen hallintaan ja aktivoimiseen. Erityisesti isoissa kohteissa asumiseen liittyviä ongelmia on vaikea hallita ja taas toisaalta isoa osaa ongelmista ei saada päivänvaloon vetäytyvien nuorten kohdella. Yksilötukea tarvitaan asioiden esim. erilaisten papereiden ja hakemusten täyttämisessä, maksusuunnitelmissa jne. mutta oman elämäntilanteen reflektoimiseen, voimaantumiseen ja muutokseen tarvitaan toisia, samankaltaisessa elämäntilanteessa olevia. Kotipajan alasin on vertaistuki. 2

3 Sosiaalitoimi hyötyy projektista voimalla osoittaa toimeentulotuen varassa eläville nuorille mahdollisuuden aktivoivaan toimintaan vaikka realistisia mahdollisuuksia esim. työharjoittelun aloittamiseen ei ehkä olekaan. Kotipajan jälkeen mahdollisuudet seuraavalle portaalla onnistumiseen kasvavat. Aktivointi parantaa asumisen onnistumisen mahdollisuuksia, josta hyötyy myös sosiaalitoimi. Projektista hyötyvät työvoimatoimi ja Lahden Nuorisopalveluiden työpajat Akseli ja Dynamo sekä työharjoitteluyksikkö Horisontti. Vaikka esim. Dynamo on matalankynnyksen työpaja, hakeutuu myös sinne usein nuoria, joiden elämäntilanne on liian epävakaa harjoittelujakson suorittamiseen. Aloittamiset ja keskeyttämiset hankaloittavat pajojen toimintaa ja vahvistavat usein nuoren omaa kuvaa itsestään epäonnistujana. Kotipajatoiminnan alettua, esim. Dynamoon haluavat nuoret voisivat paikkaa odotellessa harjoitella arjen hallintaa omassa asuinyhteisössään. Usein nuorten omat itse -aktivoinnit kompastuvat siihen, että juuri sillä hetkellä, tässä ja nyt, ei ole mitään tarjolla. Myös ne nuoret jotka tieto työpajoista on ohittanut, saisivat lisää tietoa mahdollisuuksista. Kotipajalla olisi myös tarvetta erilaisten toimenpiteiden nivelkohtien helpottamisessa, esim. työkokeilusta työharjoitteluun siirryttäessä jne. Mitään tekemättömyys on usein pahinta myrkkyä epäselvässä ja haasteellisessa elämäntilanteessa elävälle nuorelle. Projektista hyötyy Lahden Nuorisopalveluiden Nuorten monipalvelukeskus Domino. Lasnan asukkaissa on paljon myös Dominon asiakkaita. Vaikka haasteellisessa elämäntilanteessa oleva nuori saisikin yksilöllistä tukea ongelmissaan, jää yksinolo aikaa monen nuoren kohdalla aivan liian paljon. Mielekäs pajatoiminta vahvistaa yksilötukea. Projektista hyötynevät nuorten koulutusta tarjoavat tahot esim. Koulutuskeskus Salpaus. Osaa niistä oppilaista jotka ovat keskeyttämässä koulunsa, voidaan auttaa Kotipajatoiminnalla selkeyttämään elämäntilannettaan pienen paussin aikana ilman koulun lopettamista. Tavoitteena on opiskelujen jatkuminen. Projektista on hyötyä Nuorisoasuntoliitolle, sen omistamalle kiinteistöosakeyhtiö Alkuasunnoille sekä Kivikadun ja Metsäpellontien kohteiden isännöitsijälle YH - Suomelle. Projektin myötä on odotettavissa, että ko. kohteiden häiriöt rauhoittuvat säännöllisellä toiminnalla ja läsnäololla kohteissa. Säännöllinen paikalla oleminen saattaa työntekijöiden tietoon talon tapahtumia heti tuoreeltaan ja mahdollistaa nopeamman puuttumisen häiriöihin. Nuorisoasuntoliitto hyötyy projektin tuloksista saattamalla tietoa eteenpäin ympäri Suomea oleviin yhdistyksiin ja asuinkohteisiin. Samanlaisessa tilanteessa on useita nuorisoasuinkohteita. TAVOITTEET JA MITTARIT Projektin tavoite on luoda toimiva työpajamalli asuinyhteisöihin. Mallissa hyödynnetään pajatoimintaa, yhteisöllisyyttä, vertais- ja yksilötukea nuoren ja koko yhteisön asumisen onnistumiseksi ja työ/harjoittelu/koulutuspaikan löytämiseksi. Hankkeessa halutaan tavoittaa työmarkkinapalveluiden ulkopuolelle jääneet nuoret omassa asuinympäristössä ja aktivoida heitä eteenpäin työllistymisen (koulutuksen) portailla. Mittarina käytetään hankkeen alussa, aikana ja lopussa tehtäviä tilastoja. Nuorten toiminnalle antamia merkityksiä etsitään haastattelemalla nuoria. Projektin tavoitteena on luoda uusi toimintakäytäntö jossa usein kaikkein haasteellisimmassa elämäntilanteessa elävät nuoret eivät ole eri tahojen yksittäisten hajanaisten toimenpiteiden kohde, 3

4 vaan nuorella ja hänen verkostollaan on yhteinen päämäärä, yhteinen tieto ja kaikkien hyväksymät keinot päämäärän toteuttamiseen. Projektin aikana selvitetään kuntouttavan työtoiminnan mahdollisuus osana Kotipajatoimintaa. Jos ohjausryhmä arvioi kuntouttavan työtoiminnan soveltuvan Kotipajan toimintaan, niin hankkeen viimeisenä vuotena aloitetaan mallinnetun kuntouttavan työtoimintapalvelun myyminen Lahden kaupungin sosiaalitoimelle. Projektin jälkeen selvillä on se, kuinka hyvin tämän tapaisella toiminnalla nuoren omassa asuinympäristössä pystytään tavoittamaan kaikkein vaikeimmassa työmarkkina- ja elämäntilanteessa olevat nuoret. Projektin aikana selvitetään myös se, kuinka eri toimijat haluavat ja pystyvät jatkamaan ko. toimintaa projektin jälkeen. Tarkoitus on luoda perusaskelma työllisyydenja/koulutuksen portaille ja aktivoida nuoria hakeutumaan eteenpäin. Mallin toteutuessa asuinyhteisöissä toiminnan kulut jäävät todella kohtuullisiksi. Tavoitteena on toimia eräänlaisena farmiliigana työllistämisyksiköille. Lahden Nuorisopalveluiden työharjoitteluyksiköt kertovat näkemyksensä Kotipajan vaikutuksista heidän asiakkuuksissaan projektin ohjausryhmälle neljännesvuosittain. Koottujen tietojen pohjalta projektin lopussa tehdään yhteenveto siitä, onko Kotipajalla ollut vaikutuksia työharjoitteluyksiköissä. Vastauksia haetaan mm. kysymyksiin; kuinka moni Akselin, Dominon tai Horisontin uusista nuorista on ollut mukana Kotipajatoiminnassa ennen työharjoitteluyksikköön tuloaan. Hankkeen työntekijät keräävät tiedot siitä, kuinka moni on osallistunut odotteluvaiheessa seuraavalle portaalle Kotipajatoimintaan, esim. Dynamosta Akseliin siirryttäessä. Työntekijät kirjaavat määrät ja arvioivat yhdessä nuorten kanssa merkitykset. Projektin tavoitteena on myös edesauttaa turvallisen ja kannustavan asuinyhteisön syntymistä. Ennen projektin aloittamista kaikissa asuinkohteissa tehdään asumisviihtyvyyskysely. Projektin aikana ja päätyttyä asumisviihtyvyyttä kysytään uudestaan, kuten myös sitä, näkyykö projekti mitenkään kohteiden arjessa. Projektin vaikutuksia kartoitetaan myös isännöinnin mittareilla yhdessä YH-Suomen ja Alkuasuntojen kanssa asukasvaihtuvuudella, ilkivallalla, häiriöillä jne. Tilastot päivitetään puolivuosittain. Myös poliisilta pyydetään arvio projektin vaikutuksista. Tavoitteena on kartoittaa nuorisoasuntokohteissa asuvien toimeentulotuen varassa elävien nuorten määrä ja heidän keskimääräinen toimeentulotuen varassa elämisen kesto yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa. Selvittää kolmevuotisen projektin aikana se, pystytäänkö asuinyhteisöissä tapahtuvalla pajatoiminnalla vähentämään toimeentulotukiasiakkaiden määrää ja toimeentulotuen varassa elämisen kestoa nuorisoasuntokohteissa. Ulkopuolinen arvioija arvioi hankkeen vaikutukset pääkohderyhmälle eli alle 25-vuotiaille nuorisoasuntojen pajatoimintaan osallistuville nuorille. Arvioinnissa käytetään sekä kvantitatiivista, että kvalitatiivista aineistoa. Projekti dokumentoidaan mahdollisimman kattavasti. Työntekijät pitävät päiväkirjaa asiakkaista ja heidän tilanteistaan sekä pajan toiminnasta. Lasna tekee asumisviihtyvyyskyselyt, välittää isännöitsijän ja taloyhtiöiden tilastot, Nuorisopalveluiden työllisyyspalvelut kartoittavat Kotipajan vaikutusta sen työllistämisyksiköissä ja Dominon työntekijä kirjaa vaikutuksia yhteisten nuorten elämäntilanteen muutoksista. Sosiaalitoimesta sosiaalityöntekijä arvioi ja kertoo ohjausryhmälle Kotipajan vaikutuksista omille asiakkailleen. Projektin lopussa kerätyn aineiston pohjalta kootaan loppuraportti. Raporttiin tutustumalla toisten esim. nuorisoasuntoyhdistysten on helpompi välttää karikoita ja kehittää onnistuneita asioita edelleen omassa viitekehyksessään. Loppuraportin tekee sosiaali-isännöitsijä yhdessä ulkopuolisen arvioijan kanssa. 4

5 Luotettavuuden tärkein mittari on arvioitavuus. Siksi koko projekti dokumentoidaan mahdollisimman tarkasti. Arvioinnin mittareiden validiteetin ja reliabiliteetin arvioi ulkopuolinen arvioija projektin alkaessa, sen aikana ja päättyessä. TOTEUTUSSTRATEGIA Projektin tavoitteisiin pyritään kehittämällä pajatoimintaa nuorisoasuntojen vaikeassa elämäntilanteessa oleville pääasiallisesti alle 25-vuotiaille nuorille omissa asuinkohteissa. Jokaisessa asuinkohteessa järjestetään kuukausittain yhden viikon pituinen pajajakso (pienempiä kohteita mahdollisesti yhdistellään) ja tarvittaessa yksittäisiä pajapäiviä. Halutessaan nuori voi osallistua myös toisten kohteiden pajoihin jolloin pajajaksosta tulee yhtenäinen. Kaikissa asuinkohteissa on suurimmalle osalle pajoista riittävät kerhohuoneet. Pajoihin osallistunee tämänhetkisen asukaskunnan pohjalta arvioiden 3-8 nuorta/pajajakso. Vuoden aikana arviolta yhteensä noin 25 eri nuorta osallistuu pajan toimintaan. Koska pajat eivät ole varsinaista työharjoittelua, eikä niihin liity taloudellista korvausta, on niihin tuleminen ja lähteminen tilanteen mukaan joustavaa. Pajajaksoista ja osallistumisesta saa todistuksen. Kotipajoissa pyritään käyttämään mahdollisimman paljon Lasnan ja sen yhteistyökumppaneiden omaa osaamista kulujen kurissa pitämiseksi (esim. Dynamon Draamapajan nuorten yhdessä ohjaajiensa kanssa vetämät draamapajat). Osa pajoista ostetaan ulkopuolelta (esim. Taitokeskus Velma). Suunnitteilla olevia mahdollisia pajoja ovat ainakin musiikkipaja, valokuvauspaja, tietotekniikkapaja, liikuntakokeilupaja, sapuskapaja jne. Pajan haasteellisuus riippuu paljon kulloisestakin ryhmästä. Joskus nuoren saaminen aamulla ylös sängystä ja pajalle voi olla päätavoite. Esim. paniikkihäiriöistä kärsivien nuorten kohdalla voidaan nuori vaikka hakea asunnostaan jos näin on yhdessä sovittu. Paja käy myös tutustumiskäynneillä eri harjoitteluyksiköissä ja kouluilla. Yksittäiset pajapäivät kohteissa ovat avoimia kaikille talossa oleville asukkaille. Pajalaiset voivat esim. pitää kahvilaa kaikille asukkaille. Toteutusstrategiassa on osia eurooppalaista foyer-toiminnasta. Vaikeassa elämäntilanteessa oleville nuorille suunnatuissa foyer-taloissa yhdistyvät asuminen, työnteko, opiskelu, harrastukset ja monet nuorelle suunnatut palvelut. Foyer-talot ovat kiinteä osa koko asuinyhteisöä ja usein se tuottaa palveluita myös lähiympäristöönsä. Projektityöntekijät (2) dokumentoivat pajatoiminnan arjen. TYÖSUUNNITELMA Tarkka ja aikataulutettu työsuunnitelma tehdään projektirahoituksen varmistuttua. 1-3 kk projektin alkamisesta Kaikkien yhteistyökumppaneiden kanssa tehdään sopimukset jossa määritellään kunkin toimijan tarkemmat roolit. Palkataan kaksi projektityöntekijää. Valinnan suorittaa ohjausryhmä. Työntekijöiden perehdytys. Työpari haastavan ryhmän kanssa on pakollinen jo turvallisuussyistä. Ohjausryhmä hyväksyy tarkan ja aikataulutetun työsuunnitelman. Ohjausryhmä yhdessä ulkopuolisen arvioijan kanssa tarkentaa arvioinnin mittarit, raportointitavat jne. 5

6 Lasna tekee talousarvion. Kartoitetaan yhdessä yhteistyökumppanin kanssa mahdolliset nuoret. Työntekijät tutustuvat nuoriin. Tehdään mahdolliset muutokset ja lisäykset kerhohuoneille. Hankitaan työvälineiksi kaksi kannettavaa tietokonetta ja kaksi kännykkää. Työntekijät suunnittelevat pajat ensimmäiselle kahdelle kolmen kuukauden jaksolle. Talousarvio tarkennetaan. Lasna tekee asumisviihtyvyyskyselyn ja kerää isännöinnin yms. tilastot Ohjausryhmä kutsutaan koolle ja ensimmäiset raportoinnit alkutilanteesta käydään läpi. 1-6 kk projektin alkamisesta Kuukausittaiset viikon pajajaksot ovat alkaneet. Työntekijät kirjaavat toimintatutkimuksen omaisesti tapahtumia. Kesällä pidettävän tauon aikana työntekijät suunnittelevat pajatoiminnan loppuvuodeksi paremmin tuntemalleen kohderyhmälle. Yhteistyökumppanit toimittavat omat selvityksensä sosiaali-isännöitsijälle joka kokoaa arvioinnin pohjana olevan materiaalin ohjausryhmälle. RESURSSIT Olemassa olevat resurssit: Lahden seudun nuorisoasuntojen työntekijät, sosiaali-isännöitsijä ja asumisohjaaja. Lahden seudun nuorisoasuntojen hallitus. Nuorisoasuntokohteiden kerhohuoneet (KOY Lahden Varaani Kymintie 24A ja Rahkakatu 8-10 ja Alkuasunnot Oy Metsäpellontie 42 ja Kivikatu 5). KOY Lahden Varaani ja Alkuasunnot Oy antavat talojensa kerhohuoneet maksutta projektin käyttöön. Toimistotilat tarvikkeineen hallinnolle Lahden seudun nuorisoasuntojen tiloissa Sammonkatu 8B. Ohjaus- ja arviointiryhmä pj. Lahden Nuorisopalveluiden työllisyys- ja erityispalveluiden päällikkö Jaana Lehtinen, sihteeri Lasnan sosiaali-isännöitsijä Suvi Lappalainen (sosiaalitoimen edustaja Maarit Laitinen, Nuorisopalveluiden työllistämispalveluiden edustajat Susanna Ormaa-Perälä, Nuorten monipalvelukeskus Dominon edustaja Anu Siiteri, Nuorisoasuntoliiton edustaja Jari Karppinen, projektityöntekijä, ulkopuolisen arvioijan edustaja). Yhteistyö nuorten seudullisen työllisyyshankkeen kanssa; Draamapajan tuottamat pajaviikot kahdesti vuodessa. Projektiin hankittavat resurssit: Projektityöntekijä (2) Kannettava tietokone (2) 2000,- Matkapuhelin (2) 200,- 6

7 Ostettavat pajat arvio /vuosi Tutustumismatkat, retket 3 000/vuosi KUSTANNUS JA RAHOITUS Käytettävissä olevien resurssien lisäksi: Avustusvuosi: Koko projekti: Palkkakulut Henkilöstösivukulut Hankehallinto Toimintakulut/pajat Kirjanpito ja tilintarkastus Ulkopuolinen arviointi YHTEENSÄ: Projektirahoitus: RAY RISKIT Myönteisinä riskeinä projektille voi nähdä Lahtelaisten nuorten tilanteen parantumisen niin, että nuorisoasuntojenkin kohteissa asuvat nuoret käyvät töissä, opiskelevat tai ovat työharjoittelussa. Paniikkihäiriöihin, masennukseen, ihmissuhde- ja päihdeongelmiin on saatavilla oikea aikaista hoitoa ja nuoret eivät ajaudu pelkän (oman) lääkityksen turvin eristyksiin omaan asuntoon tai kavereiden nurkkiin. Nuoret ovat työkuntoisia ja -kykyisiä, nousevat aamulla ylös sängystä ja selviytyvät työharjoittelusta uudessa paikassa uusien ihmisten seurassa aiheuttamatta vaaraa ympäristölleen tai itselleen. Kielteisiä riskejä projektille ovat eri toimijoiden sitoutumisen puute projektiin. Syitä sitoutumattomuuteen voi olla monia, resurssipula, työntekijävaihdokset, isännöitsijävaihdokset jne. Myös nuorten mukaan saaminen on haasteellista. Kohderyhmä jolle Kotipaja on suunnattu, ei olisi toimintaa vailla, jos ryhmään ja ryhmän mukaan saaminen olisi helppoa. Paniikkihäiriöisen nuoren innostuminen toiminnasta ei riitä jos jalat eivät suostu liikkumaan ulko-ovesta ulos. Pajojen kiinnostavuuteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Jos pajoihin osallistuu vain yksittäisiä nuoria, toiminta ei ole vertaisuuteen perustuvaa ryhmätoimintaa, vaan lähinnä yksilötukea. Pajoista hyötyviä nuoria kuitenkin Lasnan ja sen yhteistyökumppaneiden taloissa riittää. Riskinä voi olla se, ettei projektin tuloksena olekaan uutta pysyvää tai edelleen kehiteltävää toimintamallia. Projekti on tuottanut kenties mielekästä tekemistä nuorille ja rauhoittanut asumisyhteisöä, mutta sen toimijat ovat pitäytyneet omissa organisaationsa vahvistamissa rooleissa, eikä projektin jälkeen pystytä organisoimaan toiminnalle jatkoa. Yksinään kukaan mukana olevista tahoista tuskin pystyisi hyväksi havaittuakaan toimintaa jatkamaan. 7

8 Paras tapa varautua riskeihin on selkeiden sopimusten tekeminen jokaisen päätoimijan osallisuudesta projektiin, tiedonkulun esteettömyyden varmistaminen, seurannan, arvioinnin ja raportoinnin tekeminen niin hyvin että projektin etenemistä pystyy seuraamaan lähes reaaliaikaisesti. PROJEKTIN KESTÄVYYS Kestävät hyödyt Lasnassa; käytössä edullinen ja tehokas malli tarttua yhteen suurimmista asumisen onnistumista estävään ongelmaan. Rauhassa rakennuttu struktuuri niin työntekijöille kuin asukkaillekin vapauttaa molemmat etsimään ja löytämään mahdollisuuksia niin itsestään, toisistaan, asuinyhteisöstään kuin elämästään. Struktuuri antaa mahdollisuuden olla objektina tai toimia subjektina. Kotipaja jäsentää Lasnan tekemiä asumisen sisältöpalveluja, liittää asumisen, pajatoiminnan, yhteisöllisyyden, vertais- ja yksilötuen arvioitavimmin, kehitettävimmin ja läpinäkyvämmin toisiinsa. Projektin jälkeen Lasnalla on järjestelmällinen työkalu tarttua syrjäytymisen haasteisiin. Kuntouttavan työtoimintaan on kehitetty toimiva ja selkeä malli myytäväksi. Nuorisoasuntoliitto ja Alkuasunnot hyötyvät pitkällä aikavälillä häiriöiden ja ilkivallan vähenemisenä ja sen seurauksena asuntojen haluttavuuden lisääntymisenä. Asuntojen käyttöaste paranee. Kun asuntojen haluttavuus lisääntyy, on vastuullisen ja yhteisöä rakentavan asukasvalinnan tekemiseen mahdollisuus. Toisaalta taas asuntokohteen haluttavuus saa myös haasteellisimmat hakijat yrittämään enemmän pitääkseen asunnon. Syntyy positiivinen kierre. Lasna hyötyy positiivisesta kierteestä yhteistyökumppaneidensa asunnoissa. Lasnan omissa pienissä kohteissa n.20 % asukkaista on eriasteisen erityistuen piirissä. Määrää ei juurikaan voi lisätä, vaikka pieni, toimiva asuinyhteisö pystyykin isoa paremmin tukemaan kaikkia sen asukkaita. Lahdessa on selvästi nähtävissä, että asuntoja enemmän tarvetta on asumisen mahdollistavalle tuelle. Pelkän yksilötuen varaan rakentuvat tukimallit eivät ole menetelmällisesti osallistavia, eivätkä taloudellisesti kestäviä. Lasna tuottaa asumisen sisältöpalveluita Alkuasuntojen kohteissa tälläkin hetkellä, mutta tämänhetkiset resurssit eivät riitä tuottamaan niin paljon palveluita kuin talot kaipaisivat. Nuorisoasuntoliitto hyötyy projektin jälkeen hyvin dokumentoidusta, arvioidusta ja raportoidusta Kotipaja-mallista. Nuorisoasuntoliiton jäsenyhdistykset voivat hyödyntää mallia osin tai kokonaan omissa paikallisissa viitekehyksissään. Projekti kehittää mallia ensimmäisestä työllistymisportaasta Nuorisopalveluiden työllistämisyksiköille. Mallin toimivuutta voi helposti arvioida laadukkaan raportoinnin ansiosta. Projektin jälkeen työllistämisyksikön palveluiden piiriin voi tulla myös Kotipajatoiminnan kautta tai nivelkohdissa siirtyä Kotipajatoimintaan. Kotipaja on vähän kuin farmiliiga. Sosiaalitoimelle jää nuoren aktivointityökalu tilanteessa jossa nuorella ei ole realistisia mahdollisuuksia selvitä työharjoittelujaksosta tms. tai hyvin alkaneet aktivointitoimenpiteet ovat kaatumassa odotteluun. Kotipaja on hyvä vaihtoehto jos sosiaalityöntekijä katsoo, että pelkkä toimeentulotuen antaminen passivoi nuorta ja vaikeuttaa entisestään eteenpäin pääsemistä. Nuorten monipalvelukeskus Domino hyötyy projektista, koska sen tukea ja erilaisia palveluja tarvitsevia nuoria on yhä enemmän. Dominon työntekijöiden suhde Kotipajalaiseen ei katkea, vaan pajatoiminta tukenee myös Dominon työmuotoja ja on yksi mahdollisuus lisää ohjata nuorta eteenpäin. 8

9 PROJEKTIORGANISAATIO Lahden seudun nuorisoasunnot ry, Lasna on itsenäinen yhdistys joka omistaa KOY Lahden Varaanin. Lasna on Nuorisoasuntoliiton jäsenyhdistys. Nuorisoasuntoliitto omistaa kiinteistöosakeyhtiö Alkuasunnot. Projektin asettaja on itsenäinen yhdistys Lahden seudun nuorisoasunnot, sosiaali-isännöitsijä Suvi Lappalainen, joka vastaa projektin suunnittelusta, toteutuksesta, hallinnosta, taloudesta, raportoinnista ja arvioinnista yhteistyössä Lasnan työntekijöiden (asumisohjaaja, projektityöntekijät), Lasnan hallituksen, ohjausryhmän ja ulkopuolisen arvioijan kanssa. Ylin päätöksentekijä projektissa on Lasnan hallitus. LAHDEN SEUDUN NUORISOASUNNOT RY KOY Lahden Varaani (Kymintie ja Rahkakatu) Lasna ry hallitus NUORISO- ASUNTOLIITTO Alkuasunnot OY (Metsäpellontie ja Kivikatu) Ulkopuolinen arvioija OHJAUSRYHMÄ Jaana Lehtinen/Akseli Maarit Laitinen/Sote Susanna Ormaa-Perälä/ Dynamo Matti Hulkkonen / Horisontti Jari Karppinen / NAL SEURANTA JA RAPORTOINTI Sosiaali-isännöitsijä kerää kuukausittain projektityöntekijöiden dokumentoinnit (tarkemmin työselosteessa) ja tekee yhteenvedot pajoista ja pajalaisista sekä raportoi Lasnan hallitukselle hallituksen kokouksissa. Sosiaali-isännöitsijä kokoaa yhteen yhteistyökumppaneiden tilastot ja kvalitatiivisen aineiston kolmen kuukauden välein, tekee yhteenvedot, lähettää yhteenvedot ja esityslistan sähköpostitse ohjausryhmän jäsenille viikkoa ennen ohjausryhmän tapaamista kolmen kuukauden välein. Sosiaali-isännöitsijä toimii ohjausryhmän sihteerinä ja esittelijänä. Ohjausryhmän puheenjohtajaksi Lasna on pyytänyt Lahden Nuorisopalveluiden työllisyys- ja erityispalveluiden päällikkö Jaana Lehtisen. Ohjausryhmä arvioi projektin etenemistä ja tavoitteiden saavuttamista, tarkistaa tarvittaessa tavoitteita ja tekee muutos- ja kehittämisehdotuksia. Ohjausryhmällä on yhteinen sähköpostilista, jonka postit sosiaali-isännöitsijä kerää materiaaliksi loppuraporttia varten. Tarkat raportointimallit kootaan myöhemmin työselosteeseen. Rahoittajalle (Ray) raportoidaan rahoittajan ohjeiden mukaisesti. 9

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke 2016-2018 Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Kuopion seudun nuorisoasunnot ry:n (KSNA) ja Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys ry:n (Josna)

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA ARVIOINTISUUNNITELMA MINNE TÄTÄ HYVINVOIN- TIPALVELUJEN KÄRRYÄ OIKEIN VIEDÄÄN? TULTIIN PORUKALLA SIIHEN TULOKSEEN, ETTÄ PARAS TARTTUA ITSE OHJAUSPYÖ- RÄÄN. Sisältö 1. KAMPA-hanke ja sen tavoitteet... 2

Lisätiedot

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Liite G 28 Pohjanmaa TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Raporttiaika: 1.5.2007-31.12.2010 (Työttömille suunnatut hankkeet) 1. Taustatiedot 1.1 Hankkeen nimi ALMA (Alkava

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

Asuminen ja Ohjaamot. Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan

Asuminen ja Ohjaamot. Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan Asuminen ja Ohjaamot Nuorten asumisen näkökulmia Ohjaamo-toimintaan Perfect match? Nuorten asunnottomuutta tai asumisen ongelmia ei tilastojen perusteella ole onnistuttu vähentämään toivotulla tavalla

Lisätiedot

Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden työllistymistä, parantaa tamperelaisten välityömarkkinoiden toimivuutta

Lisätiedot

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes

Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta Elise Virnes Läpäisyn tehostamisohjelma osana koulutustakuuta 6.5.2013 Elise Virnes Nuorisotakuu nyt Väliraportti, Nuorten yhteiskuntatakuu 2013, TEM raportteja 8/2012, valmistui 15.3. Ensimmäisessä työryhmän raportissa

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010

REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 REITTI AMMATTIIN hanke -tuettu oppisopimus 12.7.2010 Kuntoutuksen mahdollisuudet ja rooli syrjäytymisen ehkäisyssä 17.2.2011 Pirjo Kannisto Opetusministeriön linjauksia tulevaisuuden oppisopimuskoulutukseen

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Eläkeläisvaltuusto 24.3.2016. VTS-kotien asukastoiminta. Asukastoiminnan edistäminen

Eläkeläisvaltuusto 24.3.2016. VTS-kotien asukastoiminta. Asukastoiminnan edistäminen Eläkeläisvaltuusto 24.3.2016 VTS-kotien asukastoiminta Asukastoiminnan edistäminen 1 Tampereen Vuokratalosäätiön tarkoitus Säätiön tarkoituksena on hankkia asuntoja mahdollisimman edullista vuokraa vastaan

Lisätiedot

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE

TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE 12940-2011 Liite 1 TYÖLLISYYSMÄÄRÄRAHAN (474100,22404 ) HAKEMUSLOMAKE HUOM! Lomakkeiden kenttien välillä tulee liikkua F11-näppäimellä HAKIJAN PERUSTIEDOT Rahoituksen hakija Turun Seudun Työttömät TST

Lisätiedot

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen

Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asunnottomuuden ehkäisy, vapautuvat vangit ja AE-periaate teemaryhmän tapaaminen Asuminen, kuntouttava työote ja integraatio Jenni Mäki Sampo Järvelä 07.11.2011 Tampere AE-periaate ja lainrikkojat Asunnon

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Tervehdys Kainuusta!

Tervehdys Kainuusta! Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit

Lisätiedot

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS

Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille HENKILÖKUNNAN OPAS Vantaan nivelvaihe peruskoulun päättäville nuorille Peruskoulun päättyminen on tärkeä askel nuoren elämässä. Siirtyminen jatko-opintoihin

Lisätiedot

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla

Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla h Pirilän toimintakeskus- ajattelun taustalla Syrjäytymisen uhka Nuorisotyöttömyyden lisääntyminen Lasten ja nuorten psyykkisen pahoinvoinnin lisääntyminen Päihteiden käytön lisääntyminen Ammattitaitoisen

Lisätiedot

VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN Sivu 1/6 KOKEMUKSIA- KOHTAAMISIA JA KONKRETIAA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 22.2.2013 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle

Tätä ohjetta sovelletaan ennen alkaneisiin työsuhteisiin. Tampereen työllistämistuen myöntämisen edellytykset työnantajalle Tätä ohjetta sovelletaan ennen 1.10.2016 alkaneisiin työsuhteisiin. TAMPEREEN TYÖLLISTÄMISTUKI Tampereen työllistämistuen tavoitteena on edistää yksilöllisiä erityispalveluita tarvitsevien työnhakijoiden

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Viidakkokujan tuetun asumisen

Viidakkokujan tuetun asumisen Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö 20.5.2011 Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö Vantaalaisille mielenterveyskuntoutujille - Huhtikuussa 2010 avattu ensimmäinen Vantaan oma asumisyksikkö mielenterveyskuntoutujille

Lisätiedot

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikot 16.6.2015 2 Varikon tavoitteet Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen ja tukeminen Köyhyyden torjuminen

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Toimijalle, joka järjestää ja kehittää työttömille työnhakijoille työmahdollisuuksia tai työkokeiluja sekä niihin liittyviä palveluja ja toimintamalleja

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi

Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotoimen ylitarkastaja Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi Nuorisotakuu nuorisotoimen näkökulmasta 23.09.2014 1 Nuorisotakuu osana nuorisotoimea 1. Nuorten työpajatoiminta 2. Etsivä nuorisotyö 3. Monialainen yhteistyö 2 1. Nuorten työpajat Nuorten työpajoilla

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Infotilaisuus Koskela Helena

Infotilaisuus Koskela Helena Infotilaisuus 26.01.2017 1 26.01.2017 Koskela Helena Työnhakijan haastattelut työttömän työnhakijan haastattelu tulee järjestää työttömyyden jatkuttua yhdenjaksoisesti kolmen kuukauden ajan ja sen jälkeen

Lisätiedot

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö

Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä. Elisa Männistö Kansainvälisyys kotona ja kaukana - kansainvälistymisen mahdollisuuksia nuorisotyössä Elisa Männistö 14.2.2016 Taustaa Nuorisolaki: 1 Tämän lain tarkoituksena on tukea nuorten kasvua ja itsenäistymistä,

Lisätiedot

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla

Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Vastuu- ja tehtäväalueet sekä tiedonvälitys OSCu-kursseilla Johdanto... 2 1. Opetushenkilökunnan tehtävät... 2 1.1. Kurssin vastuuopettaja... 2 1.2. Kurssimestarit ja assistentit... 3 1.2.1. Vastuuyliopiston

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Iisalmi Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden, kehitysvammaisten ja mielenterveyskuntoutujien asumisen tukeminen ja asumisvaihtoehdot Iisalmi 26.11.2015 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden

Lisätiedot

KOHTI AUNEA. Asunnottomuustyön jatkovalmistelu vuosille Paavo 2 ohjausryhmä

KOHTI AUNEA. Asunnottomuustyön jatkovalmistelu vuosille Paavo 2 ohjausryhmä KOHTI AUNEA Asunnottomuustyön jatkovalmistelu vuosille 2016-2019 Paavo 2 ohjausryhmä 30.1.2015 Yhteinen valmistelutyö 2014 Asuntoministerin pyöreäpöytä 4.3.14 Kaupunkikierros Seminaarit, kokoukset jne.

Lisätiedot

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn

Teoksen portfolion edellyttää osallistumista välipalavereihin ja päättötyönäyttelyyn sekä oman päättötyösi esittelyn PÄÄTTÖTYÖOPAS SISÄLLYSLUETTELO Mikä on päättötyö... 1 Päättötyö ja päättötodistus... 2 Milloin päättötyön voi suorittaa... 3 Miten päättötyö suoritetaan... 4 Portfolio... 5 Näitä asioita voisit portfoliossasi

Lisätiedot

Opinnollistaminen työpajan ja oppilaitoksen yhteistyönä. Katri Honkasalo

Opinnollistaminen työpajan ja oppilaitoksen yhteistyönä. Katri Honkasalo Opinnollistaminen työpajan ja oppilaitoksen yhteistyönä Katri Honkasalo 23.10.2015 Varian ja työpajojen opetusyhteistyö: Numeronkorotus työpajalla Peruskoulu "paja" Menolippu Kiertävä erityisopettaja,

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja

Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Ajopuu vai tietoinen vaikuttaja Miksi dokumentoida Tampere 11.6.2014 1 PAJATOIMINTA JOKA EI OLE DOKUMENTOITU EI OLE PAJATOIMINTAA Tampere 11.6.2014 2 24000 23000 22000 21000 20000 20772 21459 22791 22805

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

KUMPPANUUSSOPIMUS. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen

KUMPPANUUSSOPIMUS. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen KUMPPANUUSSOPIMUS Rantasalmen kunnassa Rapiapajalla ja Remmituvassa tapahtuvaa työllistämistä ja kuntouttavaa työtoimintaa sekä nuoren työelämään valmentautumisjaksoa varten. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki

Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki Miten nykyinen palvelujärjestelmä kohtaa nuoret aikuiset? Nykyisen palvelujärjestelmän analyysi ja kritiikki 10.3.2016 Minna Kivipelto, THL 1 Heikoimmassa asemassa olevat nuoret V. 2014 Suomessa noin 45

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Arjen Keskiössä

Arjen Keskiössä Arjen Keskiössä 6.3.2014 Yksilöllisen asumisen malli Kotkassa Arjen Keskiössä hankkeen myötä Kotkassa käytetään sanaa kortteliasuminen, siinä asiakas asuu itsenäisesti ja tarvittava tuki hänelle järjestetään

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat

TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe. Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat TEEMA 3 Opintojen alkuvaihe Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20 (30 min) - Yhteenveto

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja

Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja Opiskelijan arviointi liiketalouden perustutkinnossa Työpaja 30.1.2013 Arvioinnin opas Arvioinnin suunnittelu Arvioinnista tiedottaminen Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen Oppimisen arviointi Osaamisen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset

Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset Jämsän kaupungin työllisyysyksikkö ja tehtäväkuvaukset (Alustava) TYÖLLISTÄMISYKSIKKÖ Tehtävät Yksikön tehtävänä on kuntalaisten työllistymistä edistävien palvelujen järjestäminen sekä näiden palvelujen

Lisätiedot

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen VALOA Ulkomaalaiset korkeakouluopiskelijat suomalaisille työmarkkinoille Milja Tuomaala ja Tiina Hämäläinen - VALOA-hankkeen esittely Oulun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnan Edutool- maisteriohjelmalle,

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen työpajatoiminnassa Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Etelä-Suomen työpajojen ALU-STARTTI 27.1.2016 Sovari tuottaa laadullista vaikutustietoa

Lisätiedot

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila

Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012. Anu Anttila Oulun kaupungin nuorten työpajatoiminnan ja ammatillisen koulutuksen välinen yhteistyö 2.5.2012 Anu Anttila Yhteistyö ammatillisen koulutuksen kanssa on kiteytetty viiteen toimintamalliin 1. Työpajalla

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito

KunTeko Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito KunTeko 2020 10.5.2016 Kuntatalo Miltä tulevaisuuden työ meillä näyttää ja tuntuu? Case Kuntouttava kotihoito Tarja Viitikko Kotona asumisen tuki toimintayksikön esimies/projektikoordinaattori Etelä-Karjalan

Lisätiedot

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä

Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Sovari-vaikuttavuusmittarin hyödyntäminen etsivässä nuorisotyössä Riitta Kinnunen, asiantuntija Valtakunnallinen työpajayhdistys ry Pohjois-Suomen etsivän nuorisotyön päivät, Joutenlampi 10.11.2016 Sovari

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Paja 3, Tampere

Paja 3, Tampere Paja 3, Tampere 3.12.2015 Aikataulu 9.15-9.30 Aamukahvit 9.30-9.45 Tervetuloa 9.45-11.30 Kotitehtävän purku 11.30-12.15 Lounas 12.15-13.30 Työskentelyä 13.30-14.00 Pajojen arviointi 14.00 14.15 Kahvi 14.15-14.30

Lisätiedot

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa

LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa LAAKERI työelämäyhteistyö sujuvaksi Varsinais-Suomessa 1.2.2009-31.12.2011 Toimintalinja 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen Tilannekatsaus

Lisätiedot

Kylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä!

Kylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä! Kylien palvelut sopimalla, hyviä käytäntöjä! Heli Siirilä Maaseutuasumisen teemaryhmä, erityisasiantuntija Lappeenranta 24.1.2012 25.1.2012 1 Esityksen kooste Mistä maaseudun palvelusopimuksessa on kyse?

Lisätiedot

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus

Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus Suvi Lehto-Lavikainen Koulutuskeskus Salpaus 12.4.2010 Henkilökohtaistamismääräys ( 43/011/2006) HAKEUTUMISVAIHE selvitetään haastatteluin ja testauksin henkilön mahdolliset luki- ja oppimisvaikeudet,

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa Anna-Maija Josefsson 19.9.2011 Tukiasumisen muotoja Tukiasuminen Tukiasuminen tapahtuu tavallisessa asuntokannassa sijaitsevissa asunnoissa. Asukkaat

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.2015 Niina Helminen Anri Tanninen Yleistä Tupalasta Kiinteistöt omistaa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 EVIVA Ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-aika TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Sisällysluettelo Tavoite ja päämäärä... 2 EVIVA toimintaohjelman hallinto... 2 Päätoimenpiteet 2015... 2 Arviointi ja seuranta

Lisätiedot

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes

Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012. Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu 8.5.2012 Elise Virnes Nuorten yhteiskuntatakuu Pääministeri Kataisen hallitusohjelmaan on kirjattu nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen nuorten työllisyyden edistämiseksi ja

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

Lyömätön Linja Espoossa ry:n säännöt 1 (5)

Lyömätön Linja Espoossa ry:n säännöt 1 (5) Lyömätön Linja Espoossa ry:n säännöt 1 (5) 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lyömätön Linja Espoossa ry ja sen kotipaikka on Espoo. 2 Yhdistyksen tarkoitus ja toiminnan laatu Tarkoitus:

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

AUNE SOPIMUS

AUNE SOPIMUS AUNE SOPIMUS 23.08.16 Sopimusprosessin eteneminen Teille lähetetty luonnos yhteistä keskustelua varten (ns. Espoon malli) Vantaa testaa seurantamittareita käytännössä Sopimusmalli täydennetään ja viimeistellään

Lisätiedot

Täytä tämä hakemus yhdessä vankilan työntekijän, YKS-toimiston työntekijän tai sosiaalityöntekijän kanssa)

Täytä tämä hakemus yhdessä vankilan työntekijän, YKS-toimiston työntekijän tai sosiaalityöntekijän kanssa) 1 Täytä tämä hakemus yhdessä vankilan työntekijän, YKS-toimiston työntekijän tai sosiaalityöntekijän kanssa) HAKEMUS / ESITIETOLOMAKE KRIMINAALIHUOLLON TUKISÄÄTIÖN KUNTOUTTAVIIN TUKIASUMISPALVELUIHIN Etunimet

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

tulottomien toimeentulotukiasiakkaiden

tulottomien toimeentulotukiasiakkaiden 1 Nuorten 18-25-vuotiaiden tulottomien toimeentulotukiasiakkaiden palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus 18.1.2011 Saila Lähteenmäki Ohjaajaj Sosiaalinen- ja taloudellinen tuki Asiakkuuden vireilletulo/ajanvaraus

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos

ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos ANTTOLAN RYHMÄKOTI HANKE 2015 Toimintamalliluonnos SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO... 3 2. OMAAN TOIMINTAAN TILAT... 3 3. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ JA RAKENNE... 4 4. OMAVALVONTAVELVOITE... 5 5. TURVALLISUUS JA TAPATURMIEN

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TOIMIALUE: Kehitysvammahuolto ja vammaispalvelut PALVELU-/VASTUUALUE: Kehityspoliklinikka ja vammaispalvelun sosiaalityö VASTUUHENKILÖ: Miia Luokkanen TOIMINTA-AJATUS: Vammaispalvelut tuottavat asiakkaidensa

Lisätiedot

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut Innokylä Uudistuvat lähipalvelut 12.9.2012 Mira Sillanpää Asukasagentti, Uudistuva kylä kaupungissa hanke Hämeenlinna Näkökulmana Uutta ajattelutapaa palvelujen järjestämiseen Lähellä tapahtuva toiminta

Lisätiedot

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden. tuottajana ja käyttäjänä. Sujuvat siirtymät seminaari

Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden. tuottajana ja käyttäjänä. Sujuvat siirtymät seminaari Koulutuksenjärjestäjät Ohjaamopalveluiden tuottajana ja käyttäjänä Sujuvat siirtymät seminaari 2.-4.5.2016 Mervi Huttula mervi.huttula@ortonpro.fi puh. 040 628 1800 Koulutuksenjärjestäjän suhde Ohjaamo-toimintaan.

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset

TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset TEEMA 2: Sisäiset organisatoriset muutokset Kolme kierrosta Learning cafe ta aikataulut ja tilat - Kierros I klo 10.15-11.10 (55 min) - Kierros II klo 11.15 11.45 (35 min) - Kierros III klo 11.50 12.20

Lisätiedot