Seudullinen lastensuojelun erityisosaamisen rakenne. Seudullinen sijais- ja tukiperhetyö lapsen ja vanhemmuuden tukena

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Seudullinen lastensuojelun erityisosaamisen rakenne. Seudullinen sijais- ja tukiperhetyö lapsen ja vanhemmuuden tukena"

Transkriptio

1 Arja Meltaus Seudullinen lastensuojelun erityisosaamisen rakenne Kaisi Peltoniemi Seudullinen sijais- ja tukiperhetyö lapsen ja vanhemmuuden tukena

2 1 SISÄLLYSLUETTELO Seudullinen lastensuojelun erityisosaamisen rakenne Kehittämistyön lähtökohdat Lastensuojelun erityisosaamisen vahvistaminen seudullisena kehittämiskohteena Kehittämistyö etenee vaiheittain ja rinnakkaisten prosessien kautta Moniulotteista lastensuojelun erityisosaamista jäsentämässä Toiminnallinen kokonaisuuden rakentuminen alkaa Seudullinen lapsilähtöinen koulutus osaamista vahvistamassa Seudullinen lastensuojelun erityisosaaminen osana lasten ja nuorten hyvinvointipalvelujen ohjausrakennetta Kehittämistyön tulokset ja jatkosuunnitelmat...9 Sijais- ja tukiperhetyö lapsen ja vanhemmuuden tukena Toimintaympäristö Taustaa Kehittämiskohteen määrittely Tavoitteena alueellinen sijais- ja tukiperhetyö Lapsilähtöinen Länsi-Pohja hanke seudullisen sijais- ja tukiperhetyön tukena Miten kaikki tapahtuikaan?...14 LÄHTEET...15 Liite 1: Palvelusopimus lastensuojelun erityispalveluiden ja osaamisen seudullisesta koordinaatiosta ja kehittämisestä länsi-pohjassa...16 Liite 2: Palvelusopimus länsi-pohjan alueen sijais- ja tukiperhetyön tuottamisesta...18 Liite 3: Länsi-Pohjan seudullinen ohjausrakenne...21

3 2 Arja Meltaus Seudullinen lastensuojelun erityisosaamisen rakenne 1. Kehittämistyön lähtökohdat Kuntaliiton ja Lastensuojelun Keskusliiton koordinoima Harava projekti ( ) käynnisti pilottialueilla, Länsi-Pohjassa, Keski-Suomessa ja Varsinais-Suomessa lasten ja nuorten psykososiaalisten palvelujen yhteistoimintaprosesseja seudullisista ja alueellisista tarpeista käsin. Valtakunnallinen Harava määritteli yleiset kehittämistavoitteet ja projektin toimintaperiaatteet sekä toimijalähtöisen kehittämisen raamit. Yleisenä tavoitteena oli kehittää yhteistoiminta- ja palvelumalleja, joissa otetaan huomioon ylikunnallisuus, moniammatillisuus ja monitoimijaisuus, toimintasektoreiden rajojen ylittäminen sekä laaja-alaisuus ja ihmisten oma aktiivisuus. Harava-projektin toiminta perustui osallistavaan yhteistoimintaan, jossa lasten ja nuorten psykososiaalisia palveluja tuottavat tahot, yliopistot, ammattikorkeakoulut toimivat yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi, siten että yhteistoiminta perustuu lapsen etuun, avoimuuteen, moniarvoisuuteen ja ennakkoluulottomuuteen. Toimijalähtöisessä kehittämistyössä kehittämisen sisällöt muotoutuvat toimijoiden tarpeista ja lähtökohdista. Länsi-Pohjan Haravan toiminta-alueen kuudessa kunnassa (Simo, Kemi, Keminmaa, Tervola, Tornio ja Ylitornio) kehitettiin lasten ja nuorten psykososiaalisten palvelujen yhteistoiminta- ja palvelumalleja seudullisesta näkökulmasta. Yhteistyötä kehitettiin erityisesti palveluissa, jotka edellyttävät toimiakseen yhtä kuntaa suurempaa väestöpohjaa. Alueen kuudessa on yhteensä noin asukasta. 2. Lastensuojelun erityisosaamisen vahvistaminen seudullisena kehittämiskohteena Seudullisen lastensuojelun erityisosaamisen vahvistaminen ja erityispalvelujen turvaaminen on liittynyt 1990 luvun lopulla ja 2000 luvun alussa toteutuneisiin valtakunnallisiin Lastensuojelun alueverkostot - ja Verkostoituvat erityispalvelut (VEP) hankkeisiin sekä useisiin sosiaalialan työryhmämuistioihin ja selvityksiin Harava-projektissa kehittämistyön tarpeita ja tavoitteita tarkasteltiin sekä lasten, nuorten ja perheiden että palvelujärjestelmän kannalta, mutta myös alueen kuntien tarpeista ja kansallisen tason linjauksista. Kehittämistyön tarpeet ja ideat nousivat projektin valmistelu- ja suunnitteluvaiheen keskusteluissa, neuvotteluissa ja vuoropuheluissa psykososiaalisten palvelujen työntekijöiden sekä esimies- ja johtotason toimijoiden kanssa, koulutuksissa, työverstaissa ja asiantuntijaryhmissä sekä tehdyistä alueellisista selvityksistä ja raporteista. Länsi-Pohjan Haravan tarvekartoituksissa todettiin, että lastensuojelun työkenttä on laaja ja monimuotoinen. Alkuvaiheen keskusteluissa ja vuoropuheluissa kehittämistyön ytimeen laitettiin lapsi, yhtä useasti esille nostettiin myös vastuullinen vanhemmuus, aikuisuus ja yhteisö. Lastensuojelun

4 3 erityisosaamiseen painottuvaa kehittämistyötä perusteltiin ensinnäkin sillä, että lasten ja nuorten psykososiaalisten palvelujen tarjonta ja kysyntä eivät välttämättä aina kohdanneet alueen kunnissa ja erityispalveluiden tarjonta vaihteli kunnittain. Toiseksi kehittämistyön avulla haluttiin panostaa työhön, joka vastaa lastensuojelun asiakkaiden erityisiin tarpeisiin ja myös psykososiaalisen työn sisällön kehittämisen tarpeisiin sekä työntekijöiden osaamisen puutteisiin. Koulutusten ja toiminnallisten työverstaiden ja asiantuntijatyöryhmien työskentelyn avulla haluttiin vahvistaa toimijoiden osaamista kohdata lapsi yksilöllisine tarpeineen ja voimavaroineen sekä ottaa lapsen etu selkeämmin työtä ohjaavaksi periaatteeksi. Keskeisenä näkökulmana tuotiin esille myös palvelujärjestelmän ennaltaehkäisevän yhteistoiminnallisen työkulttuurin kehittäminen. Kehittämistyön lähtökohtana oli, että yhdessä kehitetyt mallit rakennetaan sisään olemassa olevaan palvelujärjestelmään ja yhdessä sitoudutaan mahdollisiin uusin rakenteisiin. Syksyn 2001 työverstaan, asiantuntijaryhmien valmistelun, tarvekartoitusten ja eri toimijoiden vuoropuhelujen pohjalta Länsi-Pohjan Haravan ohjausryhmä määritteli marraskuussa 2001 kehittämistyön painopistealueeksi lapsilähtöisyys ja yhteisöllisyys työotteet ja työmenetelmät. Koska Länsi-Pohjassa haluttiin erityisesti kehittää seudullista peruspalveluita tukevaa psykososiaalisten erityispalvelujen kokonaisuutta ja myös lastensuojelutyön sisältöjä nimesi ohjausryhmä yhdeksi kehittämistyön kohteeksi lastensuojelun sosiaalityön erityisosaamisen rakenteen. Muut työnkohteet olivat sijais- ja tukiperhetyön ja lapsen elämän riskitilanteiden hallinnan mallien kehittäminen. Sijais- ja tukiperhetyön ja erityisosaamisen malleja päätettiin kehittää seudullisina hankkeina. Ohjausryhmä päätti maaliskuussa 2002 ottaa neljänneksi työnkohteeksi seudullisen osaamisen ja jaksamisen asiakastyössä -mallin kehittämisen. Lastensuojelun sosiaalityön erityisosaamisen rakenne osahankkeessa kehittämistyön lähtökohtana olivat palvelujen ja lastensuojelun erityisosaamisen tarkoituksenmukainen seudullinen koordinointi, johtaminen ja ohjaus. Tavoitteena oli varmistaa, että kussakin alueen kuudessa kunnassa on saatavilla tarvittavaa osaamista vaativissa lastensuojelun erityistilanteissa. 3. Kehittämistyö etenee vaiheittain ja rinnakkaisten prosessien kautta Projektin ohjausryhmä totesi alkuvaiheessa, että työkäytäntöjen ja palvelujen seudullinen järjestäminen edellytti alueen kuntien ja organisaatioiden päätöksiä ja sitoutumista. Tämä puolestaan edellytti vuoropuhelua rinnan toimijatason ja luottamushenkilöiden ja johtajien kanssa. Kehittämistyö lastensuojelun erityisosaamisen seudullinen rakenne -osahankkeessa eteni siten vaiheittain ja pienin askelin. Osahankkeen suunnittelu käynnistyi rinnan sijais- ja tukiperhetyön osahankkeen kanssa alkuvuodesta Rinnakkaisten prosessien ja eri vaiheiden kautta etenemisen odotettiin tuottavan työntekijätason suunnittelua ja käytännön toiminnan organisointia, asiakasnäkökulman huomioon ottamista sekä keskijohdon sitoutumista, poliittisen ja johtotason strategista suunnittelua ja päätöksentekoa MONIULOTTEISTA LASTENSUOJELUN ERITYISOSAAMISTA JÄSENTÄMÄSSÄ Lastensuojelun sosiaalityön erityisosaamisen rakenne osahanketta hahmoteltaessa osoittautui, että erityisosaamisen käsite oli epämääräinen ja vaikeasti hahmotettava. Vaikka käsite oli aiemmin liittynyt keskeisiin Lastensuojelun alueverkostot ja Verkostoituvat erityispalvelut (VEP) hankkeisiin, oli lastensuojelun erityispalveluiden ja osaamisen määrittely jäänyt osittaiseksi. Filppa (2002) on

5 4 analysoinut erityisosaamisen käsitettä sosiaalialan näkökulmasta käyttäen aineistoinaan VEP -hankkeen raportteja ja kyselyjä. Filpan analyysissa sosiaalialan erityisosaaminen osoittautui moniulotteiseksi ilmiöksi, joka liittyy hyvinvointipalveluiden rakenteisiin ja niiden organisointiin, asiakkaiden erityisiin tarpeisiin ja työn sisältöön ja työntekijöiden osaamisen tasoon. Erityisosaamisen selkeiksi lähtökohdiksi tarkentuivat kansalaisten tarpeet ja sosiaalialan työn sisältö sekä rakenteet erityisosaamisen tavoitettavuuden mahdollistajana. (Filppa 2002.) Projektin ohjausryhmässä ajateltiin lähtökohtaisesti, että erityisosaamista sisältyy kaikkiin lasten ja nuorten psykososiaalisiin palveluihin ja järjestöjen toimintaan. Lisäksi kullakin organisaatiolla ja työntekijällä on lapsen erityistarpeisiin liittyvää ammatillista ja kokemuksellista osaamista. Tämän vuoksi osahankkeen nimeä muotoiltiin uudelleen ja siitä alettiin käyttää nimeä lastensuojelun erityisosaamisen seudullinen rakenne, jolloin sen katsottiin kattavan koko psykososiaalisen työn kentän. Lastensuojelun erityisosaamista lähdettiin Haravassa jäsentämään asiakkaiden tarpeista, työn sisällöistä ja työtekijöiden osaamisen kautta ja samanaikaisesti psykososiaalisen työn seudullisen organisoinnin avulla. Tavoitteena ei kuitenkaan ollut löytää käsitteelle yhtä määritelmää vaan löytää tarkoituksenmukainen tapa varmistaa, koordinoida ja ohjata lastensuojelun erityisosaamista alueen lasten parhaaksi. Helmikuussa 2002 Länsi-Pohjan alueen sosiaalityöntekijät ja esimiehet jäsensivät sijais- ja tukiperhetyön työverstaassa alueen lastensuojelutyön osaamista ja vahvuuksia sekä erityisosaamisen kehittämisen kohtia sekä osaamisen vaihdon ja sen uudelleen organisoinnin mahdollisuuksia. Toukokuussa 2002 lastensuojelun erityisosaamista jäsensi myös kymmenhenkinen moniammatillinen ja toimijainen asiantuntijaryhmä. Se, mitä kukin tarkoitti erityisosaamisella oli riippuvainen mm. kunkin työkokemuksista, historiasta ja ammatin tuomasta tiedosta. Työryhmän yhteisenä käsityksenä oli, että lastensuojelun erityisosaaminen on muutakin kuin erityispalveluita lapsille ja nuorille. Vuoropuhelu vahvisti yhtäältä psykososiaalisen työn sisältöihin ja erityisesti peruspalvelujen työntekijöiden osaamista vahvistavan kehittämistyön tarvetta, jossa keskeisenä oli puheeksi ottaminen ja varhain toimiminen. Katsottiin, että lapsen kannalta liiallinen erikoistuminen voi johtaa siihen, että erityistilanteissa menetetään kyky puhua lapsen kanssa, kun luullaan että sen osaavat tehdä ne asiantuntijat. Lapsen kanssa puhumiseen on kaikilla mandaatti. Toisaalta keskeistä oli osaamisen alueellinen jakaminen, jossa kunkin toimijan erityisosaaminen on parhaassa mahdollisessa käytössä lapsen edun mukaisesti. Edellä kuvattujen sosiaalityöntekijöiden ja eri ammattilaisten vuoropuhelujen pohjalta järjestettiin työverstas toukokuussa Verstaassa kolmisenkymmentä perus- ja erityispalveluiden toimijaa tuottivat linjaukset, joiden oli tarkoitus kuvata haluttua Länsi-Pohjan lastensuojelun erityisosaamisen seudullista rakennetta. Linjaukset olivat: tuki lapsen elämään riittävän ajoissa, vastuullinen vanhemmuus on yhteistyön tavoitteena, tunne ja tiedä palveluista, yhteinen koulutus moniammatilliseen lapsilähtöiseen työskentelytapaan, ryhmien käyttö terapiassa, päivähoidossa ja opetuksessa, toimiva oppilashuolto, perheiden varhainen tukeminen, yksityissektori ja järjestöt lisäresurssina kunnille. Seudulliseen rakenteeseen haluttiin liittää myös työnohjaukseen ja konsultointiin liittyvät asiat, mutta tarkempi linjaus jäi vielä tässä vaiheessa tekemättä. Tuotetut linjaukset olivat teemoja, teesejä tai näkökulmia, joista lastensuojelun erityisosaamisen kokonaisuus ja kehittämiskonseptin odotettiin muodostuvan. Työverstaan tuotos osoitti kuitenkin edelleenkin lastensuojelun erityisosaamisen ilmiön moniulotteisuuden.

6 TOIMINNALLINEN KOKONAISUUDEN RAKENTUMINEN ALKAA Länsi-Pohjassa Haravan kehittämistyön lähtökohtana oli seudullinen peruspalveluita tukevan psykososiaalisten erityispalvelujen kokonaisuuden muodostaminen, mikä liitti lastensuojelun erityisosaamisen käsitteen selkeästi psykososiaalisten palvelujen rakenteisiin ja niiden organisoitumiseen. Sosiaalialan erityisosaaminen painottui vahvasti Haravan kanssa rinnan käynnistyneen Pohjois- Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen tavoitteissa. Keväällä 2002 käynnistyi projektin ja osaamiskeskuksen yhteistyö, jonka tavoitteena oli tehdä näkyväksi kuntien, järjestöjen ja muiden palveluntuottajien erityisosaamista. Tarkoituksena oli kerätä tietoa jo kehitetyistä malleista ja arkikäytännöistä lastensuojelussa ja saada aikaan asiantuntijapankki, joka olisi alueen työntekijöiden käytettävissä. Tiedon keruuta varten suunniteltiin yhteistä lomakekyselyä, mikä myöhemmin kuitenkin osoittautui työlääksi ja ongelmalliseksi erityisosaamisen käsitteen moniulotteisuuden vuoksi. Kuntien lastensuojelun erityisosaamista ja palveluja selvitettiin haastattelemalla sosiaalijohtajia ja myöhemmin muita psykososiaalisten palvelujen edustajia. Myös alueella toimivien lastensuojelujärjestöjen toiminta ja keskeiset projektit sekä muu kehittämistyö kartoitettiin. Marraskuussa 2002 perustettiin lastensuojelun erityisosaamisen seudullinen rakenne- osahanketta koordinoiva työryhmä. Työryhmään kuului edustajia kuntien ja järjestöjen kehittämishankkeista ja työryhmistä (perheväkivallan ehkäisy, lapsen seksuaalinen riisto, erosovittelu, Kodin ja koulun yhteistyö projekti, oppilashuolto, lastensuojelun avohuollon perhetyö) sekä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Lapin yksikön, Lapin yliopiston sosiaalityön laitoksen ja Kemi-Tornio ammattikorkeakoulun sosiaalialan yksikön edustajat sekä Länsi-Pohjan Haravan projektipäällikkö. Myös tämä moniammatillinen työryhmä keskusteli pitkään, mitä erityisosaamisella ja lastensuojelun erityisosaamisen seudullisella rakenteella tarkoitetaan ja mihin sillä pyritään. Kysymys herätti keskustelua työryhmässä nähtävästi ainakin siksi, että sosiaalialan palveluissa ei perinteisesti ole ollut erikoistumisaloja kuten terveydenhuollossa. Lisäksi lastensuojelun määrittely on laaja ja siitä nousevat kysymykset monisyisiä. Työryhmän tehtävänä oli rakentaa seudullinen malli, jossa alueen toimijoiden erityisosaaminen on tarkoituksen mukaisella tavalla yhteisessä käytössä. Lähtöoletuksena oli, että erityisosaaminen ei rakennu pelkästään palveluista vaan se nousee myös lastensuojelutyön sisällöistä ja asiantuntijuudesta. Työryhmän tehtävinä oli kartoittaa kuntien lastensuojelun erityisosaamista ja tuottaa ehdotuksia erityisosaamisen seudullisesta organisoinnista. Työryhmä täydensi aiemmin työverstaissa tuotettua tietoa ja näkemystä alueen perus- ja erityispalvelujen ja järjestöjen erityisosaamisesta, koulutuksista, koulutustarpeista ja kehittämistyöstä. Syksyllä 2003 lastensuojelun erityisosaamisen seudullinen rakenne osahankkeen toimintasuunnitelmassa kehittämistyön tavoitteiksi tarkentuivat: Varmistaa lastensuojelun erityisosaaminen Länsi-Pohjan seudun kaikissa kunnissa vastaamaan alueen lasten, nuorten ja perheiden tarpeita. Tuottaa esityksiä lastensuojelun erityisosaamisen seudullisista organisointimalleista. Vahvistaa sosiaalityön resurssia kunnissa. Odotetut tuotokset olivat: Lasten ja nuorten parissa työskentelevien toimijoiden erityisosaamista hyödynnetään seudullisesti ja sopimusten mukaisesti lasten ja perheiden tarpeiden mukaisesti.

7 6 Sopimus työparityöskentelystä ylisektoriaalisesti ja ylikunnallisesti. Lapsilähtöisiä menetelmiä on otettu käyttöön ja organisoitu alueellinen konsultaatioverkosto / asiantuntijapankki lasten ja nuorten psykososiaalisessa työssä. Perustettu alueellinen lastensuojelun ryhmä kuntien lastensuojelun tueksi (konsultaatio, koulutustarpeiden ja kehittämistyön koordinointi) SEUDULLINEN LAPSILÄHTÖINEN KOULUTUS OSAAMISTA VAHVISTAMASSA Osahanketta koordinoiva työryhmä vauhditti yhteistyötä alueen koulutusorganisaatioiden kanssa. Joulukuussa 2002 projekti teki sopimuksen Kemi-Tornio ammattikorkeakoulun sosiaalialan yksikön kanssa seudullisesta lapsilähtöisestä lastensuojelutyön koulutuksesta vuosina Koulutuskokonaisuuteen sisältyi läheisneuvonpidon, lapsilähtöisten menetelmien, ryhmän ohjaaja- ja Vanhemmuuden roolikartta koulutukset. Koulutus muodosti prosessin, jossa oppimista tapahtui lähiopetuksessa, itsenäisinä työskentelynä, välitehtävinä ja perehtymällä kirjallisuuteen sekä ryhmän vuorovaikutusta hyödyntäen. Koulutuksiin osallistuvien toivottiin sitoutuvan kokeilemaan ja ottamaan käyttöön työmenetelmiä omassa työssään ja toimimaan seudullisessa osaajaverkostossa menetelmiä sekä osallistumaan yhteistoimintamallien kehittämistyöhön. Koulutuksiin osallistui yhteensä 219 henkilöä. Projekti tarjosi kehittämistyöhön osallistuville koulutuksen lisäksi konsultaatiota ja kehittämistyön koordinointia. Seudullista lastensuojelun erityisosaamista vahvistivat myös lukuisat muut ajankohtaiset alueelliset koulutukset mm. perheväkivallasta, moniammatillisuudesta, lapsilähtöisestä erosovittelusta ja perheinterventiosta. Harava oli mukana suunnittelemassa näitä koulutuksia yhdessä koulutusorganisaatioiden kanssa. Koulutukset oli tarkoitettu laajasti perus- ja erityispalvelujen ja järjestöjen työntekijöille. Osa koulutuksista oli prosessikoulutuksia, jotka mahdollistavat työn pitkäjänteisen työn kehittämisen. 3.4.SEUDULLINEN LASTENSUOJELUN ERITYISOSAAMINEN OSANA LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIPALVELUJEN OHJAUSRAKENNETTA Kevään 2003 aikana lastensuojelun erityisosaamisen seudullinen rakenne alkoi vähitellen hahmottua, joskin vielä kovin abstraktilla ja yleisellä tasolla. Seudullinen lastensuojelun erityisosaamisen rakenne oli aluksi kolmiosainen kokonaisuus, joka rakentui koulutuksesta, alueen erityisosaamisesta ja kehittämistoiminnasta sekä yhteistoiminnan rakenteen ohjauksesta ja koordinaatiosta. Osahankkeen kehittämistyön tarkoituksena oli tehdä näkyväksi lastensuojelun erityisosaamista Länsi-Pohjan alueella ja sitä, miten erityispalveluita ja osaamista voidaan käyttää seudullisesti. Tarkoituksena oli myös liittää nämä erityispalvelujen ja osaamisen alueet ja myös muissa projektin osahankkeissa kehitetyt mallit osaksi laajempaa Länsi-Pohjan lasten ja nuorten hyvinvointipalvelujen seudullista rakennetta. Projektissa kehitettäviä seudullisia lastensuojelun erityisosaamisen alueita ja malleja olivat seudullisen erityissosiaalityön, sijais- ja tukiperhetyön, läheisneuvonpidon ja työnohjauksen mallit.

8 7 Seudullinen erityissosiaalityö Seudullisen erityissosiaalityön toimintamallin kehittämisessä painotettiin lastensuojelun erityisosaamisen avohuollon koordinaatiota ja sen kehittämistä sekä psykososiaalisen tuen tarpeeseen vastaamista erityistilanteissa. Seudullisen mallin mukaisesta toiminnasta laadittiin kuntien välinen palvelusopimus yhteistyössä sosiaalityön johdon, projektin ohjausryhmän ja työntekijöiden kanssa. Kuntien sosiaalityön johtajat allekirjoittivat sopimuksen keväällä 2004 (LIITE 1). Seudullista erityissosiaalityötä toteuttamaan kunnat palkkasivat kesäkuussa 2004 yhteisen erityissosiaalityöntekijän, joka toimii alueen kuntien työntekijöiden työparina ja konsulttina lastensuojelun erityistilanteissa sekä koordinoi ja kehittää alueen lastensuojelun erityisosaamista ja seudullista yhteistoimintaa. Sijais- ja tukiperhetyö Seudullisen sijais- ja tukiperhetyön kehittämisen lähtökohtana oli kumppanuusperusteinen tilaajan ja tuottajan yhdessä räätälöimä palvelukokonaisuus, jossa alueen kunnat ostavat sijais- ja tukiperhetyön sosiaalityöntekijän palvelut Pelastakaa Lapset ry:n Pohjois-Suomen aluetoimistolta. Kuntien sosiaalityön johtajat ja Pelastakaa Lapset ry allekirjoittivat palvelusopimuksen keväällä 2004 (LIITE 2). Sijais- ja tukiperhetyön sosiaalityöntekijän tehtävänä on vastata sijais- ja tukiperhetyön seudullisesta organisoinnista ja toimia työparina ja asiantuntijana sijoituksissa ja sijoitusprosesseissa. Sijais- ja tukiperhetyön osahankkeen asiantuntijaryhmä vastasi kehittämistyöstä ja sen mallintamisesta. Projektin päättyessä asiantuntijaryhmää laajennettiin ja se nimettiin sijais- ja tukiperhetyön asiantuntijatiimiksi. Läheisneuvonpito Seudullisen läheisneuvopitojärjestelmän kehittämisen taustalla oli tarve vahvistaa lasten ja nuorten parissa toimivien työntekijöiden valmiuksia kohdata lapsi yksilöllisine tarpeineen ja ottaa lapsen etu selkeämmin työtä ohjaavaksi periaatteeksi. Mallin kehittäminen käynnistyi läheisneuvonpitokoulutuksen myötä keväällä Kehittäjinä oli läheisneuvonpitoihin koulutettu koollekutsujien työryhmä, joka vastasi myös mallintamistyöstä. Jotta läheisneuvonpitoja voitiin toteuttaa seudullisena tarvittiin siihen koollekutsujien ja kuntien sosiaalitoimen sitoumukset. Koollekutsujat allekirjoittivat kirjallisen suostumuksen, jossa he lupautuivat olemaan käytettävissä seudullisina koollekutsujina. Koollekutsujien yhteystiedot koottiin Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen tietokantaan (www.sosiaalikollega.fi/asiantuntijat), jonka ylläpidosta vastaa seudullinen erityissosiaalityöntekijä. Sosiaalitoimi sitoutui suullisella sopimuksella projektin aikana läheisneuvonpitoihin. Sitoumus läheisneuvonpidosta muutetaan kirjalliseksi yhteiseksi työkäytännöksi, jolla kunnan sosiaalitoimi sitoutuu ottamaan läheisneuvonpitomenetelmän käyttöönsä ja osallistumaan menetelmän kehittämiseen. Sitoumus valmisteltiin Harava-projektin toimesta, jonka jälkeen se viedään alueen sosiaali- ja terveyslautakunnille. Projektin päättyessä mallin kehittäjäryhmä nimettiin seudulliseksi läheisneuvonpidon asiantuntijatiimiksi. Työnohjaus Seudullista mallia työsti viisihenkinen työryhmä, joka osallistui Lapin yliopiston ja Haravan järjestämään moniammatilliseen työnohjaajakoulutukseen vuosina Seudullinen työnohjausmalli tarjoaa työnohjaajille mahdollisuuden vertaistyönohjaukseen ja kokemusten vaihtoon. Projekti kokosi Länsi-Pohjan alueella työnohjaajaluettelon, joka helpottaa työnohjauksen markkinointia ja parantaa työnohjaajien saatavuutta. Sitoumus, jolla alueen kunnat ja työntekijät sitoutu-

9 8 vat yhteiseen työkäytäntöön valmisteltiin Harava-projektin toimesta ja se viedään päättäviin elimiin vuoden 2005 aikana. Projektin päättyessä perustettiin seudullinen työnohjauksen asiantuntijatiimi. Samanaikaisesti Haravan kehittämistyön kanssa alueella oli meneillään tai aluillaan myös muuta erityisosaamista vahvistavaa toimintaa, joka liitettiin soveltuvin osin ja tarkoituksenmukaisella tavalla projektin kehittämistyöhön. Näitä kehitettäviä ja projektin tavoitteita tukevia toimintoja olivat: perheväkivallan interventio- ja jatkohoitomalli, lapsen seksuaalisen riiston konsultaatioryhmän työ, perhetyö, lapsilähtöinen sosiaalityö erotilanteissa ja oppilashuolto. Perheväkivallan interventio- ja jatkohoitomallin kehittäminen siirtyi projektin alkuvaiheessa Länsi-Pohjan mielenterveysseuran itsenäiseksi hankkeeksi. Lapsen seksuaalisen riiston konsultaatioryhmä puolestaan oli toiminut alueella jo useita vuosia. Projektin päättyessä perustettiin oppilashuollon, seksuaalisen riiston, perhetyön ja perheväkivallan seudulliset asiantuntijatiimit. Yhteistoiminnan koordinointi, johtaminen ja ohjaus Projektin kehittämistyö osoitti vahvasti, että lasten ja nuorten psykososiaalisen työn haasteet edellyttävät työntekijöiden, esimiesten ja johtajien yhteistä aikaansaannosta, jaettua vastuuta ja konkreettista yhdessä tekemistä. Tämä oli myös lähtökohtana seudullisen lastensuojelun asiantuntijaverkoston kokoamiselle vuosina Asiantuntijaverkoston tarkoituksena on toimia alueen lasten ja nuorten psykososiaalisen työn tukena yhdessä kahden seudullisen erityissosiaalityöntekijän kanssa. Käytännössä asiantuntijaverkoston ajateltiin toimivan seudullisina tiimeinä, joissa on osaamista lasten ja nuorten psykososiaalisen työn eri alueilta. Seudulliset työntekijät ovat yhdyshenkilöitä yhteistoiminnan jatkamisessa, koordinoinnissa ja kehittämisessä. Rinnan työntekijä- ja esimiestason ja käytännön toiminnan organisoinnin kanssa eteni myös seudullinen lasten ja nuorten hyvinvointipalvelujen ohjausrakenteen organisointi. Seudullisen yhteistoiminnan organisointia edisti alueen sosiaali- ja terveysjohtajien osallistuminen kehittämistyöhön. Projektin ja Kemi-Tornio kehittämiskeskuksen järjestämät kaksi kertaa vuodessa toteutuneet johtajien tapaamiset olivat merkittäviä foorumeita yhteisen päätöksentekokulttuurin kehittämisessä. Keväällä 2004 kunnanjohtajien allekirjoittama lasten, nuorten ja heidän perheidensä psykososiaalisten palvelujen yhteistoimintasopimus legitimoi seudullisen moniammatillisen yhteistoiminnan ja antoi sille puitteet. Tavoitteena oli, että seudullisesti tuotetuille yhteispalveluille ja yhteistoiminnalle luodaan kumppanuusperusteinen johtamis-, ohjaus- ja koordinaatiorakenne ja että seudulliset lastensuojelun erityisosaamisen toimintamallit ovat osa tätä rakennetta. Länsi-Pohjan lasten ja nuorten hyvinvointipalvelujen yhteistoimintarakenne liitettiin aluekeskusohjelmatyönä toteutettavaan laajempaan sosiaali- ja terveyspalveluiden seutuyhteistyöhön. Useita vuosia alueella toiminut viiden kunnan sosiaalijohtajien palvelutiimi sisällytettiin nykyiseen kuuden kunnan yhteiseen seutuohjausryhmään, jossa sosiaalitoimen lisäksi on myös terveydenhuollon, koulutoimen, lasten ja nuorten psykiatrian, kehittämiskeskuksen ja sosiaalialan osaamiskeskuksen edustajat sekä alueella toimivien lastensuojelujärjestöjen edustus. Lasten ja nuorten hyvinvointipalvelujen seutuyhteistyö nivoutuu seudullisen hyvinvointipalvelujen neuvottelukunnan kautta laajemmin sosiaali- ja terveyspalvelujen seutuyhteistyöhön.

10 9 4. Kehittämistyön tulokset ja jatkosuunnitelmat Länsi-Pohjan Haravan asiantuntijatyöryhmien kehittämistyöllä tuotettiin ja tehtiin näkyväksi seudullisia lastensuojelun erityisosaamisen organisointimalleja. Projekti kehitti seudulliset kumppanuusmallit läheisneuvonpitoon, sijais- ja tukiperhetyöhön, työnohjaukseen, seudulliseen erityissosiaalityöhön sekä lastensuojelun yhteistoiminnan ohjaukseen ja johtamiseen. Lisäksi mallinnettiin seksuaalisen riiston konsultaatioryhmän työskentely ja ostopalvelumalleista Perhetukiyksikkö Jukolan avohuollon lastensuojelun perhetyö ja Turvapoijun kriisipalvelut. Koulutus, sosiaalityön vahvistaminen. Mallit kuvattiin QPR Process Guide tietokoneohjelman avulla yhdessä Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen Lapin yksikön kanssa. Mallit sijoitettiin osaamiskeskuksen tietokantaan Seudullisten läheisneuvonpito-, työnohjaus-, sijais- ja tukiperhetyön mallien kehittämistyöstä on kirjoitettu Haravalla kootut julkaisun osassa IV, Kumppanuudella seutuyhteistyöhön. Seudulliset lastensuojelun erityisosaamisen mallit ovat osa projektissa syntynyttä lasten ja nuorten hyvinvointipalveluiden seudullista yhteistoimintarakennetta (kuvio 1). Seudullinen yhteistoiminnan rakenne tarjoaa foorumeita lasten ja nuorten psykososiaalisen työn toimijoille eri tasoilla. Lasten, nuorten ja heidän perheidensä psykososiaalisten palvelujen yhteistoimintasopimus antaa seudulliselle moniammatilliselle yhteistoiminnalle puitteet. Erillisissä palvelusopimuksissa (sijais- ja tukiperhetyö ja erityisosaaminen) sovitaan yksityiskohtaisesti palvelujen tuottamisesta, resursseista ja kustannusten jaosta. Seudullisesti toteutettaviin työkäytäntöihin (työnohjaus ja läheisneuvonpito) sitoudutaan sitoumuksilla. Yhteistoimintasopimus antaa mahdollisuuden myös uusien palvelusopimusten ja sitoumusten tekemiselle. Seudullisen yhteistoiminnan koordinoinnista, kehittämisestä ja arvioinnista vastaa seudullinen työntekijä yhdessä seutuohjausryhmän ja seudullisten asiantuntijatiimien kanssa. Syksyllä 2004 organisoituneet läheisneuvonpidon, sijais- ja tukiperhetyön, työnohjauksen, perhetyön, oppilashuollon, seksuaalisen riiston ja perheväkivallan asiantuntijatiimit arvioivat ja kehittävät edelleen seudullisia lastensuojelun erityisosaamisen malleja yhdessä erityissosiaalityöntekijän kanssa. Uusia asiantuntijatiimejä perustetaan tarpeen mukaan. Lasten ja nuorten hyvinvointipalveluiden seudullinen yhteistoimintarakenne kytkeytyy laajempaan Kemi-Tornio alueen sosiaali- ja terveyspalvelujen seutuyhteistyöhön hyvinvointipalvelujen neuvottelukunnan kautta. Kesällä 2004 käynnistynyt Lapsilähtöinen Länsi-Pohja hanke, jatkaa Haravassa käynnistynyttä lasten ja nuorten hyvinvointipalvelujen seudullista yhteistoimintaa ja sen kehittämistä sekä lastensuojelun erityisosaamisen koordinointia ja vahvistamista.

11 10 Kuvio 1. Länsi-Pohjan lasten ja nuorten hyvinvointipalvelujen seudullinen yhteistoimintarakenne

12 11 Kaisi Peltoniemi Sijais- ja tukiperhetyö lapsen ja vanhemmuuden tukena 1. Toimintaympäristö Länsi-Pohjan alueen muodostavat Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kunnat: Simo, Kemi, Keminmaa, Tervola, Tornio ja Ylitornio. Asukkaita seutukunnassa on n Kemi ja Tornio ovat kaupunkeja, joissa molemmissa on asukkaita vähän yli Kaupunkikeskukset sijaitsevat noin 25 km etäisyydellä toisistaan, näiden väliin sijoittuu Keminmaa. Keminmaan ja Tervolan keskuksien etäisyys toisistaan on noin 35 km. Kemistä Simon kuntakeskukseen on matkaa noin 27 km ja Torniosta Ylitorniolle kertyy matkaa noin 65 km. Kemi-Tornion alueen väestön osuus on koko Lapin maakunnan väestöstä lähes 34%. 2. Taustaa Länsi-Pohjan Haravan käynnistysvaiheessa keväällä 2001 todettiin, että lastensuojelun avohuollon piiriin kuuluvien ja kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten ja nuorten määrä oli kasvanut Länsi-Pohjan kunnissa viime vuosina. Alueella oli noin alle 18 vuotiasta lasta. Vuonna 2002 lastensuojelun avohuollon piiriin kuului 426 lasta ja nuorta ja kodin ulkopuolelle oli sijoitettuna 174 lasta ja nuorta. Sijaishuolto oli laitospainotteista. Vuonna 2002 sijaishuollon menot olivat yhteensä euroa, joista laitoshoidon osuus oli kuntien ilmoitusten mukaan yli 2,5 miljoonaa euroa ja perhehoidon reilut euroa. Perhehoidon kustannukset lasta kohti vuodessa olivat noin euroa (n. 42 euroa/ vrk). Laitoksessa vastaavat kustannukset olivat keskimäärin euroa (n euroa/vrk). 3. Kehittämiskohteen määrittely Länsi-Pohjan alueella tarve seudullisen sijais- ja tukiperhetyön kehittämisestä nousi selkeästi esille tarvekartoituksissa ja syyskuussa 2001 pidetyssä ensimmäisessä työverstaassa. Alueen sosiaalityöntekijät kokivat, että nykyinen käytäntö ei vastaa riittävästi lasten tarpeisiin; perhehoidon koordinointi on alueella heikkoa, sijais- että tukiperheitä oli alueella riittämättömästi, perheiden valmennus, työnohjaus ja täydennyskoulutus ovat riittämättömiä ja korvauskäytännöt ovat kirjavia. Toimijat kokivat myös, että alueellinen yhteistyö oli liian vähäistä ja Pelastakaa Lapset ry:n asiantuntemusta käytettiin liian vähän. Varsinkin pienissä kunnissa sosiaalityöntekijät kokivat moniroolisuuden työtä kuormittavaksi tekijäksi. Sosiaalityöntekijät kaipasivat myös työkäytäntöihin ja sijoitusprosessiin asiantuntijaapua sekä lisää uusia työvälineitä lasten tarpeiden kartoitukseen. Alueen sosiaalityön johto lähti yksimielisesti hakemaan seudullista ratkaisua tilanteeseen. Johtajat näkivät yhteistoiminnan hyödyt oman kunnan ja organisaatioiden sekä koko alueen näkökulmas-

13 12 ta. Huomattiin, että ei ole aina taloudellisesti järkevää eikä lasten ja perheiden tarpeiden mukaista järjestää erityispaleluita jokaisessa kunnassa erikseen. Tekemällä joitakin lastensuojelun erityisosaamista vaativia tehtäviä yhdessä naapurikuntien kanssa saadaan pitkällä aikavälillä säästöjä aikaan ja toimintaa saadaan suunnattua enemmän ennaltaehkäisevään, avohuollossa tapahtuvaan työhön. Kustannustehokkuuden lisäksi kyse oli myös palvelun laadun kohottamisesta. Pienissä kunnissa huostaanottoja ja muita vaativaa erityisosaamista tarvitsevia tilanteita on vähän eikä tarvittavaa ammattitaitoa kerry. Isommissa kunnissa rutiinia taas kertyy, mutta ammatillisuus koetaan silti usein riittämättömäksi. Länsi-Pohjan kunnissa oli 26 lastensuojelutyötä tekevää sosiaalityöntekijää keväällä Työntekijäresurssien ja erityisosaamisen riittämättömyys sekä palveluketjujen toimimattomuus koettiin keskeisiksi työn toimivuuden esteiksi. Nämä tekijät vaikuttivat työssä jaksamiseen ja lisäsivät haasteita laadukkaan lapsilähtöisen lastensuojelutyön tekemiselle ja saatavuudelle kunnissa. Kun kasvavasta asiakasmäärästä oli pääosin selvittävä olemassa olevilla voimavaroilla, oli entistä tärkeämpää etsiä mahdollisimman tehokkaita toimintatapoja ja yhteistyön rakenteita. Katsottiin, että seudullisella yhteistyöllä saadaan riittävän laaja väestöpohja tarvittavien erityispalvelujen tuottamiseen. Länsi-Pohjan ohjausryhmä valitsi sijais- ja tukiperhetyön vanhemmuuden tukena yhdeksi osahankkeeksi ja kehittämiskohteeksi marraskuussa Hankkeen tarkoituksena oli kehittää seutukunnallinen yhteinen lapsilähtöinen sijais- ja tukiperhetyön toimintamalli, jota ohjaavat lasten yksilölliset tarpeet. Lastensuojelutyön kehittäminen laajemminkin nähtiin tärkeänä. Jotta sijais- ja tukiperhetyö voi toimia vanhemmuuden tukena, edellyttää se yhteistyötä ja lapsilähtöistä työkäytäntöä kaikilta lasten kanssa työtä tekeviltä. Edellytyksenä kehittämistyölle on, että kaikilla on riittävä tieto lastensuojelun tukipalveluista ja lastensuojelusta yleensäkin. 4. Tavoitteena alueellinen sijais- ja tukiperhetyö Helmikuussa 2002 Harava järjesti työverstaan, jonka teemana oli sijais- ja tukiperhetyö sekä erityisosaaminen. Työverstaaseen osallistui laajalti alueen lastensuojelutyöstä vastaavia esimiehiä, sosiaalityöntekijöitä, perheneuvolan työntekijöitä ja Pelastakaa Lapset ry:n sosiaalityöntekijöitä. Verstaan virittelyssä nostettiin esiin lapsilähtöisyyden merkitys lastensuojelussa ja sen merkitys sijais- ja tukiperhetyössä. Verstaan päätteeksi päätettiin yhteisellä sopimuksella perustaan asiantuntijatyöryhmä kehittämään yhteistä seutukunnallista organisointimallia. Työverstas asetti sijais- ja tukiperhetyön hankkeelle tavoitteeksi jatkuvuuden, avoimuuden, seudullisen sijais- ja tukiperhepankin sekä laajaalaisen yhteistyön, joka perustuu lapsilähtöisyyteen. Keinoina nähtiin mm. yhteinen koulutus alueella toteutettuna jatkumona, tuki- ja perhetyön tietopankin perustaminen, koordinaattorin saaminen alueelle, taloudellisten resurssien turvaaminen sekä kuntien ja järjestöjen yhteistyö. Perustettuun asiantuntijatyöryhmään kuuluivat kaksi Pelastakaa Lapset ry:n työntekijää Anja Miettunen ja Tuija Maijanen sekä sosiaalityöntekijä jokaisesta mukaan lähteneestä kunnasta: Kemistä Sari Halttunen, Torniosta Kaisu Vinkki, Keminmaalta Elli-Maija Keskitalo, Ylitorniolta Anu Tirroniemi, Tervolasta sosiaalijohtaja Helena Hartikainen ja loppuvaiheessa sosiaalityöntekijä Esa Jääskö. Simon työntekijät vaihtuivat työpaikan vaihtumisten myötä; Päivi Parpala, Kaisa Lauri ja Anne Saviaro. Asiantuntijatyöryhmä näki vanhemmuuden tuen kannalta varhaisen tunnistamisen ja puuttumisen neuvoloissa, päivähoidossa, kouluissa, nuorisotyössä, seurakunnissa, perheneuvoloissa ja mielenterveystyön yksiköissä hyvin tärkeänä. Lapsen kanssa työskenneltäessä tarvitaan avoimuutta myös toimijoiden väliseen yhteistyöhön, toimivaa yhteyttä lapsen, perheiden ja muun verkoston kanssa sekä

14 13 kunnallista ja seutukunnallista monitoimijaista yhteistyötä. Näkökulmana hankkeessa ovat lapsen tarpeet; lapselle taataan hänen kehitystään ja kasvuaan tukeva ja rakastava perhe. Tavoitteena on tärkeiden ihmissuhteiden pysyvyys lapsen elämässä (oma perhe, sijaisperhe, tukiperhe). Työryhmä työskenteli hyvin aktiivisesti ja kokoontui keskimäärin joka toinen kuukausi kahden ja puolen vuoden ajan. Välillä tarvittiin laajempaa perspektiiviä asiaan. Tällaisina toimi opinto- ja evästysretki Jyväskylään, jossa tutustuttiin paikalliseen lastensuojelutyöhön ja erityisesti sijaishuoltoon. Työn kirkastamista varten Harava järjesti helmikuussa 2003 uuden työverstaan, johon osallistui laajasti sijais- ja tukiperhetyön asiantuntijoita pohtimaan seudullista yhteistyömallia. Tilaisuudessa oli alueen sosiaalityöntekijöitä ja heidän esimiehiä sekä valtakunnallisten lastensuojelujärjestöjen edustajia. Sosiaalipedagogiikan Säätiö ja Perhehoitoliitto ry järjestivät vertaisryhmäohjaajakoulutuksen perhehoitajille vuosina Länsi-Pohjan Harava kustansi sijaisvanhempien Elsa Ojan ja Salme Heinolan koulutuksen. Elsa ja Salme ohjasivat molemmat yhden sijais- ja tukiperhetyöntekijöiden ryhmän syksyn kevään 2003 sekä syksyn 2003 kevään 2004 aikana. Uusi vertaisryhmä aloitti myös syksyllä Tavoitteena on, että vertaisryhmistä tulee toimiva käytäntö Länsi-Pohjan alueelle. Työverstaitten, ohjausryhmän ja kunkin asiantuntijan oman taustayhteisön ohjeistamana työryhmä jatkoi hankkeen ideointia ja työsti sijais- ja tukiperhetyön palvelusopimuksen, joka myöhemmin hyväksyttiin kunnissa ja Pelastakaa Lapset ry:ssä. Vuoden 2002 lopulla sosiaali- ja terveysjohdon palaverissa virisi ajatus yhteisestä lastensuojelun erityisosaamisen kehittämishankkeesta alueella ja Länsi-Pohjan Haravan ohjausryhmä päätti, että hanketta valmistellaan. Päätettiin hakea seuraavan vuoden loppuun mennessä lääniltä kehittämisrahaa sijais- ja tukiperhetyön vahvistamiseksi alueella sekä lastensuojelun erityisosaamisen tukemiseen yleensäkin. Kesäkuussa 2003 projektipäälliköt esittelivät hankeideaa seudun sosiaali- ja terveysjohdolle. Mukana oli myös sosiaali- ja terveyslautakuntien puheenjohtajia ja kunnanjohtoa. Hanke sai työkokouksen osallistujien yksimielisen tuen. Valmistelutyön tuloksena syntyi Länsi-Pohjan lapsilähtöinen yhteistoimintamalli lasten ja nuorten psykososiaalisten palvelujen seudullisen rakenteen luominen ja palvelujen kehittäminen hanke. Hankkeen päämääränä oli kehittää alueen kuntien kannalta taloudellisia ja lasten, nuorten ja heidän perheidensä tarpeita vastaavia palveluita, edistää hyvinvointia sekä turvata palvelujen laatu ja saatavuus. 5. Lapsilähtöinen Länsi-Pohja hanke seudullisen sijais- ja tukiperhetyön tukena Seudullisen sijais- ja tukiperhetyön kehittäminen on osa lastensuojelun erityisosaamisen kehittämishanketta Länsi-Pohjassa. Koko laajan hankkeen tavoitteina on luoda seudullinen lasten ja nuorten psykososiaalisten palveluiden yhteistoimintarakenne, lastensuojelun erityispalveluiden ja -osaamisen seudullinen koordinaatio ja kehittäminen sekä seudullisen kumppanuusperusteisen tilaajan ja tuottajan yhdessä räätälöimän palvelukokonaisuuden toimeenpano ja edelleen kehittäminen sijais- ja tukiperhepalveluihin. Yhteistoimintasopimus (puitesopimus) Länsi-Pohjan lasten, nuorten ja heidän perheiden psykososiaalisten palvelujen tuottamiseksi ja kehittämiseksi hyväksyttiin kaikissa seudun kunnissa syksyn 2003 aikana. Kunnat ilmoittivat myös suostuvansa rahoittamaan kehittämishanketta vaadittavan 50%. Sosiaali- ja terveyslautakunnat hyväksyivät asiantuntijaryhmän laatiman sijais- ja tukiperhetyön palvelu-

15 14 sopimuksen, joka on osa seudullista yhteistoimintasopimusta. Sosiaali- ja terveysministeriöltä haettiin ja saatiin kehittämisrahaa vuosille , jonka turvin Lapsilähtöinen Länsi-Pohja hanke konkretisoitui. Sijais- ja tukiperhetyön palvelusopimuksen mukaan siihen sitoutuneet kuusi kuntaa ostavat yhden sijais- ja tukiperhetyöhön erikoistuneen sosiaalityöntekijän työpanoksen Pelastakaa Lapset ry:ltä. Työntekijä on Pelastakaa Lapset ry:n aluetoimiston työryhmän jäsen ja toimipaikka sijaitsee Länsi- Pohjan alueella. Sijais- ja tukiperhetyöntekijän rekrytointi tapahtui helmi- maaliskuussa ja toiminta käynnistyi elokuussa Kuntien sosiaali- ja terveysjohtajien allekirjoittaman palvelusopimuksen mukaan sijais- ja tukiperhetyöntekijän tehtävät ovat: tekee tarvittaessa asiakaskohtaista lastensuojelutyötä sijoitustilanteissa kunnan sosiaalityöntekijän kanssa ja toimii työparina organisoi sijais- ja tukiperheiden konsultaatio- ja työnohjauspalvelut sekä täydennyskoulutuksen alueella olevien resurssien mukaan huolehtii reservissä olevien sijais- ja tukiperheiden jatkokoulutuksesta ja ryhmätapaamisista järjestää vertaistukipalveluja lapsille, sijaisvanhemmille ja tukiperheille sekä biologisille vanhemmille organisoi tukiperhetyötä ennaltaehkäisevänä vanhemmuuden tukemisen muotona suunnittelee ja järjestää yhdessä kunnan sosiaalityöntekijän kanssa perhehoidossa olevien nuorten jälkihuoltoon siirtymisen ylläpitää tietoja alueella toimivista sijais- ja tukiperheistä. Seudullinen sijais- ja tukiperhetyön kehittämistyö jatkuu tiimissä, joka jakautuu perustiimiin ja laajennettuun tiimiin. Perustiimiin kuuluvat jokaisen hankkeessa olevan kunnan sosiaalityöntekijä, Pelastakaa Lapset ry:n työntekijä, sijaisvanhempi sekä seudullinen sijais- ja tukiperhetyön sosiaalityöntekijä. Perustiimin tehtävä on kehittää kumppanuusperusteista sijais- ja tukiperhetyön mallia, vahvistaa lapsen näkökulmaa asiakastyön prosessissa ja tukea sijaisvanhempien jaksamista. Laajennetun tiimin perustehtävänä on kehittää lapsilähtöistä sijais- ja tukiperhetyötä ja tehdä sitä tunnetuksi jäsentensä taustaorganisaatioissa ja laajemmin psykososiaalisessa työssä sekä tuoda esille biologisten vanhempien näkökulma sijoituksissa. Laajennettuun tiimiin kuuluvat perustiimiläisten lisäksi Lapsija nuorisokoti Mäntylän ja perhetukiyksikkö Jukolan edustaja, Lapin SOS-lapsikylän edustaja, lasten ja nuoriso- sekä aikuispsykiatrian edustajat sekä päihdetyön edustaja. Keväällä 2004 asiantuntijatyöryhmä mallinsi Pohjois-Suomen osaamiskeskuksen kanssa sekä sijaisettä tukiperhetyön Prosess guide (QPR) tietokoneohjelmalla. Mallinnus löytyy fi/mallit/lastensuojelu osoitteesta. 6. Miten kaikki tapahtuikaan? Länsi-Pohjassa sosiaalityön johtajat, toimijataso sekä myös päättäjät näkivät sijais- ja tukiperhetyön kehittämisen tärkeänä. Kun lasten tarpeet ja lasten edun ensisijaisuus otettiin konkreettisesti työtä ohjaavaksi periaatteeksi, sai se aikaan samanaikaisen yhteisen oppimisprosessin koko palvelujärjestelmässä: päätöksenteossa, johdossa ja asiakastyössä. Tuloksena syntyi Lapsilähtöinen Länsi-Pohja hanke, jossa alueelle saatiin palkattua pariksi vuodeksi sijais- ja tukiperhetyöhön erikoistunut sos-

16 15 iaalityöntekijä toimii työparina alueen sosiaalityöntekijöille sijoitusasioissa, vastaa alueella tapahtuvasta sijoitustoiminnasta sekä kehittää sijais- ja tukiperhetyötä yhdessä alueen toimijoiden kanssa. Keskijohto oli alusta alkaen vahvasti sitoutunut kehittämiseen Länsi-Pohjassa ja toimi koko kehittämistyön peruspilarina ja priimusmoottorina. Toimijataso osallistui aktiivisesti niin asiantuntijatyöskentelyyn kuin työverstaisiinkin. Poliittinen ja sektorijohto osallistui verstaisiin ja antoi siunauksensa kehittämistyölle. Joten kehittämistyön voi sanoa tapahtuneen samanaikaisesti keskeltä käsin molempiin suuntiin: ylös- ja alaspäin sekä horisontaalisesti laajentaen näkökulmaa eri toimijoihin ja eri toimialoille. ei ylhäältä alas tai alhaalta ylös. Seudullisten palvelujen kehittämistä ohjasivat lapsilähtöisyys sekä järjestö- ja julkisen sektorin toimijoiden vuoropuhelu, jossa haettiin uudenlaista kumppanuutta palveluiden järjestämiseen. Keskeistä oli osallisten kokemus yhdenvertaisuudesta. Seudullisella kehittämistyöllä haettiin muutosta vallitsevaan ostopalvelusopimusmallin mukaiseen käytäntöön, jossa kunta pelkästään ostaa palvelun esimerkiksi palveluja tuotavalta järjestöltä. Seudullisessa kumppanuusmallissa tilaaja ja tuottaja yhdessä suunnittelevat, toteuttavat, arvioivat ja kehittävät palvelua. Tällainen kumppanuuteen perustuva toimintamalli on lastensuojelussa vielä varsin uutta. Länsi-Pohjassa saadun kokemuksen mukaan järjestön ja julkisen toimialojen tarkoituksenmukaiseen, suunnitelmalliseen ja pitkäjänteiseen yhteistyöhön satsaamalla voidaan saavuttaa strategista kumppanuutta seudullisessa palveluyhteistyössä. LÄHTEET: Virpi Filppa. Kansalaisten tarpeista sosiaalialan erityisosaamiseen. Osaamisen monimuotoisuutta jäsentämässä. Helsinki, s. (Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä, ISSN ; 2002:9.)

17 16 LIITE 1 PALVELUSOPIMUS LASTENSUOJELUN ERITYISPALVELUIDEN JA OSAAMISEN SEUDULLISESTA KOORDINAATIOSTA JA KEHITTÄMISESTÄ LÄNSI-POHJASSA 1. Sopimuksen osapuolet Simo, Tervola, Kemi, Keminmaa, Tornio ja Ylitornio 2. Sopimuksen lähtökohdat Tämä palvelusopimus on osa yhteistoimintasopimusta Länsi-Pohjan alueen lasten, nuorten ja perheiden psykososiaalisten palvelujen tuottamiseksi ja kehittämiseksi. Sopimuksen lähtökohtana on laaja toimija-, sektori- ja kuntarajat ylittävä yhteistoiminta, joka perustuu yhteissuunnitteluun ja -kehittämiseen, yhdessä tekemiseen sekä yhteiseen toiminnan arviointiin. 3. Sopimuksen kohde Toiminnan tavoitteena on myös lastensuojelun erityispalveluiden ja osaamisen seudullinen koordinaatio ja kehittäminen, jossa perus- ja erityispalvelujen yhteistyötä lujitetaan ja työtekijöitä tuetaan tarjoamalla työpari psykososiaalisen työn erityistilanteisiin. Yhteispalveluille luodaan kumppanuusperusteinen johtamis-, ohjaus- ja koordinaatiorakenne. Tavoitteena on myös luoda seudullinen lasten ja nuorten psykososiaalisten palveluiden yhteistoimintarakenne, joka tuottaa uudenlaista moniammatillista ja toimijaista lastensuojelun yhteistyötä, edistää järjestöjen ja julkisen sektorin toimijoiden sekä eri hallinnonalojen välistä kumppanuutta sekä edistää yhteistyötä alueen oppilaitosten ja kehittäjäorganisaatioiden ja käytännön toimijoiden kesken. Seudullisen yhteistoimintarakenteen arviointi toteutuu itsearviointina ja soveltuvin osin ulkopuolisena toimivuuden arviointina. 4. Seudullisen erityissosiaalityöntekijän palvelut Seudullinen lastensuojelun erityispalveluiden ja -osaamisen koordinaatio ja kehittäminen painottuu lastensuojelun avohuoltoon ja siinä nouseviin erityistilanteisiin ja psykososiaalisen tuen tarpeeseen. Seudullisen erityissosiaalityöntekijän tehtävänä on toimia seudullisen yhteistoimintarakenteen ylläpitäjänä ja kehittäjänä, lastensuojelun erityispalvelujen ja osaamisen koordinoijana sekä työparina ja konsulttina Länsi-Pohjan kunnissa. Työpari / konsultti Työskentelee työparina kunnan työntekijöiden ja sijais- ja tukiperhetyöntekijän kanssa asiakastapaamisissa, kotikäynneillä ja neuvotteluissa. Antaa työntekijöille puhelinohjausta ja neuvontaa sekä tapaa heitä henkilökohtaisesti. Toimii moniammatillisten ryhmäkonsultaatioiden vetäjänä ja mentorina (ohjaaja, opastaja, neuvonantaja) sekä järjestää / tuottaa työnohjausta. Koordinaattori On yhdyshenkilö lasten ja nuorten psykososiaalisten palvelujen seudullisen yhteistoimintarakenteen ylläpitämisessä: koulutus, muut kehittämisryhmät ja projektit, järjestö-julkinen kumppanuus, pankkien ylläpito (asiantuntijarengas, läheisneuvonpitojen koollekutsujat, työnohjaajarekisteri, mentorit jne), alueellisen asiantuntijaryhmän koollekutsuja, ohjausryhmän sihteeri. Kehittäjä On lastensuojelun substanssiosaaja ja verkostotyön osaaja, hyvinvoinnin näkökulman tuoja, mon-

18 17 itoimijaisuuden ja ammatillisuuden viestittäjä, järjestö-julkisen kumppanuuden edistäjä, koulutusja konsultaatiotarpeiden tiedonkerääjä, koulutusten suunnittelija ja toteutuksen arvioija. Osallistuu hyvien lapsilähtöisten käytäntöjen kehittämistyöhön sekä niiden arviointiin ja levittämiseen. Toimii yhteistyössä alueellisen lastensuojelun erityisosaamisen asiantuntijaryhmän, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulujen, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ja Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskuksen kanssa. Linkittää kehittämistyötä muuhun hyvinvointipalveluiden kehittämiseen. 5. Palvelun järjestäminen ja organisointi Sopimukseen sitoutuvat kunnat palkkaavat yhteisen seudullisen erityissosiaalityöntekijän. Tornion kaupunki vastaa seudullisen erityissosiaalityöntekijän henkilöstö ja taloushallinnosta, osoittaa toimitilan ja vastaa sen varustamisesta. Työntekijän työskentelyä ohjaa alueellinen ohjausryhmä ja tukiryhmänä toimii alueellinen lastensuojelun erityisosaamisen asiantuntijaryhmä. 6. Kustannusten jako ja maksaminen Sopimuksen kokonaiskustannukset ovat kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana /vuosi. Toimintaan sitoutuvat kunnat osallistuvat rahoitukseen asukaslukunsa mukaisesti suhteutettuna: Kemi 34,6 %, Keminmaa 13,2%, Simo 5,6%, Tervola 5,6%, Tornio 33% ja Ylitornio 7,9%. Mahdollinen valtion hankerahoitus vähentää kuntien rahoitusosuutta samassa suhteessa. Kahden ensimmäisen toimintavuoden jälkeen kustannusten jakoperuste sovitaan saatujen kokemusten perusteella. Tornion kaupunki laskuttaa muita sopimuskuntia neljännesvuosittain. 7. Kuntien velvoitteet ja vastuut Alueellisen yhteistoimintasopimuksen mukaisesti kunnat sitoutuvat käyttämään palveluita kohdan 4 mukaisesti ja sitoutuvat yhdessä lastensuojelun erityispalvelujen ja osaamisen koordinointiin, kehittämiseen ja arviointiin. Kunnat sitoutuvat maksamaan palveluista kohdan 6 mukaisesti. 8. Salassapito, tietojen luovutus, asiakirjahallinto ja rekisterit Tietojen salassapidossa, tietojen luovutuksessa ja arkistoinnissa noudatetaan lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, julkisuuslakia, henkilötietolakia lastensuojelulakia, arkistolakia, sosiaalihuoltolakia ja muita sosiaalihuollon asiakirjoja koskevia ohjeita. Tornion kaupunki ylläpitää erityisosaamiseen liittyviä asiantuntijarekistereitä. 9. Seuranta ja valvonta Tämä palvelusopimus on osa laajempaa alueellista yhteistoimintasopimusta, jonka puitteissa alueelle perustetaan ohjausryhmä. Sen tehtävänä on organisoida lastensuojelun erityispalveluiden ja -osaamisen seudullisen koordinoinnin ja kehittämisen johtaminen, seuranta ja valvonta. 10. Sopimuksen voimassaoloaika ja irtisanominen Sopimus on voimassa Sopimuksen jatkoneuvottelut käydään mennessä sopimuksen osapuolten kesken. 11. Erimielisyyksien käsittely Tähän sopimukseen liittyvät erimielisyydet, joista osapuolet eivät neuvotellen pääse yksimielisyyteen, ratkaistaan Kemi-Tornion käräjäoikeudessa. Allekirjoitukset: Sopimusta on tehty 6 kappaletta: kullekin sopijaosapuolelle omansa. Kemissä

19 18 LIITE 2 PALVELUSOPIMUS LÄNSI-POHJAN ALUEEN SIJAIS- JA TUKIPERHETYÖN TUOTTAMISESTA 1. Sopimuksen osapuolet: Simo, Kemi, Keminmaa, Tervola, Tornio ja Ylitornio sekä Pelastakaa Lapset ry 2. Sopimusyhteistyön lähtökohta Sijais- ja tukiperhetyön palvelusopimus on osa seudullista yhteistoimintasopimusta. Kyseessä on kumppanuusperusteinen tilaaja-tuottajamalli, jota on valmisteltu laajalti yhteistyössä alueen kuntien sosiaalityöntekijöiden ja Pelastakaa Lapset ry:n kanssa. 3. Sopimuksen tavoite Toiminnan tavoitteena on kehittää alueelle yhteistä lapsilähtöistä käytäntöä sijais- ja tukiperhetyöhön sekä saada aikaan alueelle seutukunnallinen, lapsilähtöinen toimintamalli. Palvelujen lähtökohtana on sijais- ja tukiperhepalvelujen saatavuuden ja ammatillisuuden parantaminen, lapsilähtöisyyden ensisijaisuus, seudullisuuden hyväksikäyttö, ennaltaehkäisevyyden painotus, jatkuvuus työssä, biologisen vanhemmuuden kunnioitus ja nopea reagointi asioihin. 4. Sopimuksen sisältö Sijais- ja tukiperhetyön seudullinen kehittäminen (Pelastakaa Lapset ja alueen kunnat yhteistyössä) Kehitetään alueelle yhteistä lapsilähtöistä käytäntöä sijais- ja tukiperhetyöhön (mm. kuntien yhteiset korvauskäytännöt). Parannetaan sijais- ja tukiperhepalvelujen saatavuutta ja ammatillisuutta. Kehitetään lyhytaikaista ja akuuttia sijaisperhetyötä alueella. Kehitetään toimintaa niin, että kaikki alueen lasten sijoitukset tehdään sijais- ja tukiperhetyöntekijän kautta ja käytetään uusissa sijoituksissa ainoastaan valmennettuja perheitä. Sijais- ja tukiperhetyön seudullinen palvelu Pelastakaa Lapset ry valmentaa tuki- ja sijaisperheitä kuntien etukäteen arvioitua tarvetta vastaavasti ja tekee rekrytointia Pohjois-Suomen alueella. Sijais- ja tukiperhetyöntekijä: tekee tarvittaessa asiakaskohtaista lastensuojelutyötä sijoitustilanteissa kunnan sosiaalityöntekijän kanssa ja toimii työparina organisoi sijais- ja tukiperheiden konsultaatio- ja työnohjauspalvelut sekä täydennyskoulutuksen alueella olevien resurssien mukaan huolehtii reservissä olevien sijais- ja tukiperheiden jatkokoulutuksesta ja ryhmätapaamisista järjestää vertaistukipalveluja lapsille, sijaisvanhemmille ja tukiperheille sekä biologisille vanhemmille organisoi tukiperhetyötä ennaltaehkäisevänä vanhemmuuden tukemisen muotona suunnittelee ja järjestää yhdessä kunnan sosiaalityöntekijän kanssa perhehoidossa olevien nuorten jälkihuoltoon siirtymisen ylläpitää tietoja alueella toimivista sijais- ja tukiperheistä.

20 19 5. Henkilöstö Sopimukseen sitoutuvat kunnat ostavat yhden sijais- ja tukiperhetyöhön erikoistuneen sosiaalityöntekijän työpanoksen Pelastakaa Lapset ry:ltä. Työntekijä on Pelastakaa Lapset ry:n aluetoimiston työryhmän jäsen ja toimipaikka sijaitsee Länsi-Pohjan alueella. 6. Toimitilat/ tekninen varustus Toimitilat sijaitsevat palvelusopimukseen sitoutuvien kuntien ja Pelastakaa Lapset ry:n yhteisesti sopimassa paikassa. Pelastakaa Lapset ry vastaa toimitilan varustamisesta. 7. Kustannusten jako ja maksaminen Sopimuksen kokonaiskustannukset ovat kahden ensimmäisen toimintavuoden aikana /vuosi. Toimintaan sitoutuvat kunnat osallistuvat rahoitukseen asukaslukunsa mukaisesti suhteutettuna: Kemi 34,6 %, Keminmaa 13.2%, Simo 5,6%, Tervola5.6%. Tornio 33 % ja Ylitornio 7,9% kuluista. Mahdollinen valtion hankerahoitus vähentää kuntien rahoitusosuutta samassa suhteessa. Kahden ensimmäisen toimintavuoden jälkeen kustannusten jakoperuste sovitaan saatujen kokemusten perusteella. Sijais- ja tukiperhetoimintaa hallinnoi Tornio, jota Pelastakaa Lapset ry laskuttaa neljännesvuosittain. Tornio laskuttaa muita kuntia em. jakoperusteen mukaisesti. 8. Palvelujen tuottajan velvoitteet Kehittämistyötä ja palveluja varten Pelastakaa Lapset ry sijoittaa yhden sijais- ja tukiperhetyöhön erikoistuneen sosiaalityöntekijän työpanoksen Länsi-Pohjaan. Pelastakaa Lapset ry toimii juridisena työnantajana ja vastaa kaikista henkilöstöhallintoon liittyvistä asioista. Pelastakaa Lapset ry sitoutuu alueella sijais- ja tukiperhetyön toiminnan kehittämiseen, arviointiin ja toteuttamiseen yhdessä kuntien kanssa. 9. Kuntien yhteistyövelvoitteet Kunnat sitoutuvat maksamaan palveluista kohdan 7 mukaisesti. Kunnat sitoutuvat alueella tapahtuvan sijais- ja tukiperhetyön kehittämiseen, arviointiin ja toteuttamiseen yhdessä Pelastakaa Lapset ry: n kanssa. 10. Salassapito, tietojen luovutus asiakirjahallinto ja rekisterit Tietojen salassapidossa, tietojen luovutuksessa ja arkistoinnissa noudatetaan lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, julkisuuslakia, henkilötietolakia, lastensuojelulakia, arkistolakia, sosiaalihuoltolakia ja muita sosiaalihuollon asiakirjoja koskevia ohjeita. Sijais- ja tukiperheiden rekisterin osalta rekisterinpitäjänä on Pelastakaa Lapset ry. 11. Seuranta ja arviointi Sijais- ja tukiperhetyön palvelusopimus on osaa laajempaa alueellista yhteistoimintasopimusta, jonka puitteissa alueelle perustetaan ohjausryhmä. Ohjausryhmän tehtävänä on sijais- ja tukiperhetoiminnan seuranta ja arviointi yhteistyössä Pelastakaa Lapset ry:n kanssa. 12. Sopimuksen voimassaolo ja irtisanominen Sopimus on voimassa Tämän sopimuksen jatkoneuvottelut käydään mennessä Pelastakaa Lapset ry:n ja kuntien välillä.

SOPIMUS KIERTÄVÄN LASTENSUOJELUN ERITYISSOSIAALI- TYÖNTEKIJÄN PALVELUISTA

SOPIMUS KIERTÄVÄN LASTENSUOJELUN ERITYISSOSIAALI- TYÖNTEKIJÄN PALVELUISTA 1 (5) SOPIMUS KIERTÄVÄN LASTENSUOJELUN ERITYISSOSIAALI- TYÖNTEKIJÄN PALVELUISTA 1. Sopimuksen osapuolet Ostaja: Yhteyshenkilö: Tuottaja: Yhteyshenkilö: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Raili Haaki

Lisätiedot

Tämän sopimuksen osapuolet ovat palvelun myyjänä Joensuun kaupunki sekä palvelun ostajina Ilomantsin kunta, Liperin kunta ja Polvijärven kunta.

Tämän sopimuksen osapuolet ovat palvelun myyjänä Joensuun kaupunki sekä palvelun ostajina Ilomantsin kunta, Liperin kunta ja Polvijärven kunta. 1 (5) SOPIMUS JOENSUU SEUDUN SIJAISHUOLTOYKSIKÖN PALVELUISTA 1. Sopijaosapuolet Tämän sopimuksen osapuolet ovat palvelun myyjänä Joensuun kaupunki sekä palvelun ostajina Ilomantsin kunta, Liperin kunta

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10. KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.2009 Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom Hankkeen

Lisätiedot

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät

YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät YHTEISTYÖ LASTENSUOJELUN ASIOISSA THL & lastensuojelun alueelliset kehittäjäryhmät FSKC:n lastensuojelun kehittämisverkosto 11.2.2015 26-02-15 Esityksen nimi / Tiina Muukkonen 1 Asialista 1. Ajankohtaista

Lisätiedot

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa

Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalvelujen seudullinen kehittäminen Lapissa Hanketta hallinnoi Rovaniemen kaupunki Toteutuksesta vastaa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Mukana Lapin

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki

Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointikoulun toimintamalli ja varhainen tuki Hyvinvointipäällikkö Arto Willman, Sivistys- ja kulttuuripalvelut, kehittämisyksikkö, Oulun kaupunki HYVINVOINTIPÄÄLLIKKÖ Poikkitoiminnallinen kehittäminen

Lisätiedot

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA

KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA KUNNAT JA PALVELUNTUOTTAJAT KUMPPANEINA Valtakunnalliset sijaishuollon päivät 4. - 6. 10. 2011 Vaasa Aikuisten vastuuta vai kilpailutettua palvelutavaraa YM Aulikki Kananoja TARKASTELUN LÄHTÖKOHTA Lapsen

Lisätiedot

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme?

Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Lapsille, nuorille ja perheille parempi kunta ja maakunta - miten sen teemme? Hanne Kalmari PsL, kehitys- ja kasvatuspsykologian erikoispsykologi Lape-muutosohjelman hankepäällikkö Muutos tehdään yhdessä

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016

Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Onnistunut työ tekee hyvää: Akaan kaupungin lasten, nuorten ja perheiden palvelujen sekä henkilöstön työhyvinvoinnin kehittämishanke 2014-2016 Akaa kaupunki ja Sirkka Rousu/Pystymetsä Oy 2015 1 Tarve FAKTAT

Lisätiedot

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä Keski- Suomessa Toimintakertomus 2008 Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät 1.1.2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain

Lisätiedot

Onnistuneen lastensuojeluprosessin johtaminen

Onnistuneen lastensuojeluprosessin johtaminen Onnistuneen lastensuojeluprosessin johtaminen Valtakunnalliset lastensuojelupäivät Hämeenlinna Päivi Sinko, projektipäällikkö, Helsingin yliopisto, Koulutusja kehittämiskeskus Palmenia Hanna Heinonen,

Lisätiedot

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12)

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Yhtymähallitus 9.10.2012 115 LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk 26.9.12) Lastensuojelussa toimivien eri ammattiryhmien osaamista yhdistetään tarkoituksenmukaisesti asiakasprosessin eri vaiheissa

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke

Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Etelä-Pohjanmaan lapset, nuoret ja lapsiperheet -kehittämishanke Projektikoordinaattori, YTM Sirpa Tuomela-Jaskari p. 044 754 1789, email: sirpa.tuomela-jaskari@seinajoki.fi Projektityöntekijä, sosionomi

Lisätiedot

Tavoitteena turvallisuus

Tavoitteena turvallisuus Tavoitteena turvallisuus Jokaisella meistä on oma roolimme turvallisuuden luojana ja sen ylläpitäjänä. Turvallisuus tuottaa toiveikkuutta ja suunnan siihen, mihin tulee pyrkiä. Susanna Leimio Ulkoapäin

Lisätiedot

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1. Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön

Lisätiedot

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola

LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010. Seinäjoen osahanke Jaana Ahola LAPSEN JA NUOREN HYVÄ KUNTOUTUS Verkostokokous 6.9.2010 Seinäjoen osahanke Jaana Ahola Hankkeen toteuttajat Hanke toteutetaan yhteistyössä Seinäjoen kaupungin, Seinäjoen Vajaaliikkeisten Kunto ry:n asiantuntijatoimikunnan

Lisätiedot

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke www.sosiaalikollega.fi www.poske.fi

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke www.sosiaalikollega.fi www.poske.fi Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke www.sosiaalikollega.fi www.poske.fi maarit.kairala@poskelappi.fi 1 Hankkeen alueiden tavoitteet: LUOVAKE: Enontekiö, Kittilä, Kolari ja Muonio ROVAKE:

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13 23.04.2015 Sivu 1 / 1 1682/00.01.02/2013 13 Väliraportti lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman (2013-16) toimeenpanosta ja suunnitelman täydentäminen oppilashuollon osalta (Kh/Kv) Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013

Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Miksi Oulun seudulla lähdettiin tekemään LNPO:ta? Salla Korhonen 11.9.2013 Taustaa Suomen kuntaliiton lapsipoliittinen ohjelma Eläköön lapset lapsipolitiikan suunta (2000) suosituksena jokaiselle kunnalle

Lisätiedot

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala

Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset. Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan tulevaisuuden osaaminen - uudet osaamisvaatimukset Terveydenhoitajapäivät 31.1.2014, Jyväskylä Päivi Haarala Terveydenhoitajan osaaminen 31.1.2019 terveydenhoitajia koulutetaan tulevaisuuden

Lisätiedot

7.11.2008. Lapsen eduksi, perheen parhaaksi Jyväskylän seudun Perhe-hankkeen ja Keski-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikön juhlaseminaari

7.11.2008. Lapsen eduksi, perheen parhaaksi Jyväskylän seudun Perhe-hankkeen ja Keski-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikön juhlaseminaari Lapsen eduksi, perheen parhaaksi Jyväskylän seudun Perhe-hankkeen ja Keski-Suomen lastensuojelun kehittämisyksikön juhlaseminaari Tilaisuuden materiaalit osoitteessa www.koskeverkko.fi -> Tapahtumat ja

Lisätiedot

Sopimus Lapin kirjastojen yhteistoiminnasta. 1. Sopijaosapuolet. Rovaniemen kaupunki. Rovaniemen kaupunginkirjasto Lapin maakuntakirjasto

Sopimus Lapin kirjastojen yhteistoiminnasta. 1. Sopijaosapuolet. Rovaniemen kaupunki. Rovaniemen kaupunginkirjasto Lapin maakuntakirjasto Sopimus Lapin kirjastojen yhteistoiminnasta 1. Sopijaosapuolet Rovaniemen kaupunki Rovaniemen kaupunginkirjasto Lapin maakuntakirjasto Jorma Eton tie 6, 96100 Rovaniemi Kemin kaupunki.(tähän tulevat kaikki

Lisätiedot

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke

Olkkari. Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Olkkari Verkostoituva perhekeskus Jalkautuvat erityispalvelut Hyvinvoiva lapsi-ja nuori -hanke Mikä hanke? Hyvinvoiva lapsi ja nuori -hanke on lastensuojelun ennaltaehkäisevä hanke nopea reagointi Palvelutarpeet

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015

Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke. Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Mielen avain, Siuntio Vivo-Hanke Toimintasuunnitelma 1.9.2013-31.4.2015 Anita Dufholm Hankekoordinaattori 2013 2 1. Hankkeen tilannekatsaus KASTE II-JATKOHANKE, Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämä

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN?

MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? MITÄ NUORTEN PALVELUJA TULISI KEHITTÄÄ JA MITEN? Lastensuojelupalvelujen kehittäminen ja yhteistyö psykiatrisen hoitojärjestelmän kanssa Nuorten hyvinvointi ja pahoinvointi Konsensuskokous 2.2.2010 Kristiina

Lisätiedot

Voitto Kuosmanen, Martti Ainonen, Kaisi Peltoniemi, Riitta Hakala & Marja Mathlein. Tahtoa, tekoja ja dynaamista liikettä oli, mutta

Voitto Kuosmanen, Martti Ainonen, Kaisi Peltoniemi, Riitta Hakala & Marja Mathlein. Tahtoa, tekoja ja dynaamista liikettä oli, mutta Voitto Kuosmanen, Martti Ainonen, Kaisi Peltoniemi, Riitta Hakala & Marja Mathlein Tahtoa, tekoja ja dynaamista liikettä oli, mutta Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A. Raportteja ja tutkimuksia

Lisätiedot

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä

Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä Kehittyvä NAPERO II hanke vuosille 2008 2009 perhepalvelujen kehittäminen perustyössä NAPERO HANKKEEN TAUSTAA : Lapin lääninhallitus myönsi Rovaniemen kaupungille 150.000 euron hankerahoituksen vuosille

Lisätiedot

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet

Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Raportteja 7 Yhtenäinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintamalli KYS-erva-alueen sairaanhoitopiirien terveyden edistämisen rakenteet Ulla Ojuva Mervi Lehmusaho Timo Renfors Ulla Ojuva ulla.ojuva@isshp.fi

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke

HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013. LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke HUITTISTEN PILOTIN LOPPURAPORTTI 1.10.2012 30.9.2013 LÄNSI 2013 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön jatko- ja juurruttamishanke Tarja Horn Marjo Virtanen 29.10.2013 Sisällysluettelo Johdanto... 3

Lisätiedot

4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti. Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti

4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti. Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti SOSIAALIALAN KEHITTÄMISHANKE 4.2.2 Palvelujen tuottaminen ja kehittäminen seudullisesti Sosiaalihuollon palvelujen ja kehittämistyön kokoaminen seudullisesti Tavoitteena on hallituskauden aikana luoda

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi NOPUS Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi Organisaatio Pohjoismaisen Ministerineuvoston alainen laitos Suomessa Nopus-toiminta perustuu Stakesin ja Vaasan kaupungin väliseen

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille

Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT

POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT POIJUPUISTON LASTENSUOJELUPALVELUT VASTAANOTTOKOTI TEHOSTETTU PERHETYÖ KOTIUTUS- JA TUKITYÖRYHMÄ 2 POIJUPUISTON VASTAANOTTOKOTI Espoolaisten 13-18 -vuotiaiden nuorten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus 31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana

Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuus innovatiivisten palveluiden mahdollistajana Helsingin Yrittäjien seminaari 1.3.2011 Kumppanuus Yritysmyönteistä yhteistyötä mikko.martikainen@tem.fi Mikko Martikainen

Lisätiedot

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke Projektipäällikkö / tutkija Maarit Kairala 24.1.2008

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke Projektipäällikkö / tutkija Maarit Kairala 24.1.2008 Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke Projektipäällikkö / tutkija Maarit Kairala 24.1.2008 maarit.kairala@poskelappi.fi 1 Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö Seudullisuus LUOVAKE

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009

Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen. Rovaniemi 27.11.2009 Yhteistyössä päihteettömään vanhemmuuteen Rovaniemi 27.11.2009 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Osaamisen lisääminen Asiantuntijuuden välittäminen Kehittämis-, kokeilu ja tutkimustoiminta Valtakunnallista

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta. Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Työmarkkinatuen rahoitusvastuun muutos Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto 05.12.2014 Marita Rimpeläinen-Karvonen Taustalla olevat hallituksen

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista. Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013. Ketterä moniosaaja 1

SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista. Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013. Ketterä moniosaaja 1 SOTE palvelurakenneuudistus ajankohtaista kehitysjohtaja, Arto Rautajoki, SONet BOTNIA Vaasa 11.6.2013 Ketterä moniosaaja 1 SONet BOTNIAn VISIO 2015 SONet BOTNIA on Pohjanmaan maakuntien alueen sosiaalisen

Lisätiedot

Tervetuloa Turvaa ja hyvinvointia lapselle ja perheelle -seminaariin 25.1.2013 Jyväskylä

Tervetuloa Turvaa ja hyvinvointia lapselle ja perheelle -seminaariin 25.1.2013 Jyväskylä Tervetuloa Turvaa ja hyvinvointia lapselle ja perheelle -seminaariin 25.1.2013 Jyväskylä Tänään mukana Seminaarin tavoitteita ja teema-alueita Nostaa esille erilaisia näkökulmia ja ääniä lasta ja perhettä

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet

Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Millainen on suomalainen perhekeskus? Kehittämistyön uusimmat vaiheet Lastensuojelun haasteet 2015 kehittämistyöllä tuloksiin 9.6.2015 Oulu Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Millaisena suomalainen perhekeskus

Lisätiedot

Lasten ja nuorten palvelut

Lasten ja nuorten palvelut Lasten ja nuorten palvelut 1.1.2014 Varhaiskasvatuksen johtamismallin muutos 1 Marja-Liisa Akselin 3.4.2014 Muutoksen tavoitteet (Kh 18.2.2013) Valmistelun keskeisenä tavoitteena on kehittää uudelle palvelualueelle

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä

Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus. Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Koillismaan kehittämisalue (Kuusamo-Posio-Taivalkoski) 4v. tarkastuksen mallinnus Ohjausryhmä 19.10.2010 Anu Määttä Taustaa: Uusi neuvola-asetus 1.7.2009: kunnan on järjestettävä 4 vuoden ikäiselle lapselle

Lisätiedot

1) Mainiemen kuntoutumiskeskuksen päihdeosaamisen, yhteisökuntoutuksen osaamisen ja verkostotyöosaamisen kehittäminen

1) Mainiemen kuntoutumiskeskuksen päihdeosaamisen, yhteisökuntoutuksen osaamisen ja verkostotyöosaamisen kehittäminen 1) Mainiemen kuntoutumiskeskuksen päihdeosaamisen, yhteisökuntoutuksen osaamisen ja verkostotyöosaamisen kehittäminen TAVOITTEESEEN pyritään kehittämällä kuntoutumiskeskuksen arviointiosaamista. Luodaan

Lisätiedot

ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM

ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM ARVO- hankkeen ensimmäinen koulutuspäivä 13.8.2008: MONIAMMATILLISEN YHTEISTYÖN JOHTAMINEN Kouluttaja: Ulla Rasimus, KM TERVETULOA! Ohjelma: sivu 1/2 Klo 10.00 10.10 Päivän avaus Heidi Gerdt, erikoissuunnittelija

Lisätiedot

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava

Peruspalvelukeskus Aavan päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016. Peruspalvelukeskus Aava n päihde- ja mielenterveysstrategia 2013-2016 Strategia on syntynyt yhteistyössä Strategiaa on ollut valmistelemassa laaja ja moniammatillinen joukko peruspalvelukeskus Aavan työntekijöitä organisaation

Lisätiedot

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN

Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Teema: ARVOsta parastaminen LAPSEN ÄÄNEEN Toivottujen kehittämisteemojen jatkuminen LAPSEN ÄÄNESSÄ Osallisuuden edistäminen Ehkäisevän lastensuojelun vahvistaminen Matalan kynnyksen toimintamallien kehittäminen

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON 22.10.201 9.10.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 22.10.2015 LNP palvelujen organisointi tulevaisuudessa?

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA

TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA KYS-ERVA-alue 1 (7) TOIMINNALLISESTI YHTEINEN ERVA-ALUE VUONNA 2012 KROONISTEN KANSANSAIRAUKSIEN EHKÄISY JA VARHAINEN HOITO KYS-ERVA-ALUEELLA Sopimus hankkeen hallinnoimisesta ja organisoimisesta KYS-ERVA-alue

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Väliraportti 1/2008 Syksy 2007 Ohjausryhmä 4.2.2008 HANKESUUNNITELMAN TAVOITTEET Lastensuojeluperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen vahvistamalla

Lisätiedot

Kuusamon lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kehittämässä

Kuusamon lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kehittämässä Kuusamon lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyötä kehittämässä Lapsen hyvä arki 2 hanke (2011-2013) PaKaste 2 hankekokonaisuus Pohjois-Pohjanmaan osahanke 7.2.2013 Aini Naumanen/Mirva Martin/Saara

Lisätiedot

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ. Lastensuojelun asiakasperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen

OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ. Lastensuojelun asiakasperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen OULUN SEUDUN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Lastensuojelun asiakasperheiden palveluiden kehittäminen ja laadun parantaminen Lastensuojelun kehittämisyksikön tarkoitus Lastensuojelupalveluiden seudullinen

Lisätiedot

Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa

Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa Lastensuojelun tilastotietoon liittyvää pohdintaa Lastensuojelun suunnitelmat tukiprosessi Työkokous 9.12.29 Avohuollon piirissä olevien osuus kaikista -17-vuotiaista 18 16 14 12 12,8 12,2 1,9 % 1 8 6

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ

KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ MONIAMMATILLISEN KASVATUSKUMPPANUUSAJATTELUN VAHVISTAMINEN TEEMAVERSTAS 24.8.2009 KLO 13 15 JÄRVENPÄÄSSÄ Keski-Uusimaa Hiiden alue Karkkila Nummi-Pusula Vihti Hyvinkää Mäntsälä Nurmijärvi Järvenpää Pornainen

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen

Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Alueellisten terveys- ja hyvinvointiverkostojen kehittäminen Minna Pohjola haasteet 1. Väestön terveystietojen käyttö toiminnan suunnittelussa, seurannassa ja arvioinnissa 2. Näyttöön perustuvien toimintatapojen

Lisätiedot

JÄRJESTÖT KUNTIEN KEHITTÄJÄKUMPPANEINA Eija Heimo, TtT, toiminnanjohtaja

JÄRJESTÖT KUNTIEN KEHITTÄJÄKUMPPANEINA Eija Heimo, TtT, toiminnanjohtaja JÄRJESTÖT KUNTIEN KEHITTÄJÄKUMPPANEINA Eija Heimo, TtT, toiminnanjohtaja YHDESSÄ ENEMMÄN Käytäntöjä ja kokemuksia kumppanuuden rakentamisesta kuntien ja järjestöjen välillä 23.1.2014 Tietoa Varsinais-Suomen

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup

Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin. Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Näkökulmia valtakunnalliseen perhekeskusmalliin Vaikuttavuuden jäljillä seminaari 24.9.2015 Seinäjoki Kehittämispäällikkö Arja Hastrup Lähde: Halme & Kekkonen & Perälä 2012: Perhekeskukset Suomessa. Palvelut,

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään

Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Hyvän johtamisen kriteerit julkiselle sektorille: Hyvällä johtamisella hyvään työelämään 8.5.2014 MARJUKKA LAINE, TYÖTERVEYSLAITOS 0 Verkoston lähtökohta ja tehtävät Hallitusohjelma 2011: Perustetaan Työterveyslaitoksen

Lisätiedot

Moniammatillisesta yhteistyöstä lastensuojelussa

Moniammatillisesta yhteistyöstä lastensuojelussa Moniammatillisesta yhteistyöstä lastensuojelussa Erityisasiantuntija RESME -seminaari 17.9.14 L A S T E N S U O J E L U N K E S K U S L I I T T O Arm feltintie 1, 00150 Hels ink i Puh. (09) 329 6011 toim

Lisätiedot

Syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien perheiden määrä on viime vuosina noussut/ nousemassa

Syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien perheiden määrä on viime vuosina noussut/ nousemassa Kaikki alkoi tiedosta Syrjäytyneiden ja syrjäytymisuhan alla olevien perheiden määrä on viime vuosina noussut/ nousemassa Lasten ohjautuminen päivähoitoon lastensuojelullisista syistä on lisääntynyt. On

Lisätiedot

Kuopion kaupunki, Sosiaali- ja terveyskeskus Tampereen kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi Turun kaupunki: Terveystoimi, Turun kaupunki: Sosiaalitoimi

Kuopion kaupunki, Sosiaali- ja terveyskeskus Tampereen kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi Turun kaupunki: Terveystoimi, Turun kaupunki: Sosiaalitoimi 1 YHTEISTOIMINTASOPIMUS 1. Sopimusosapuolet Kuopion kaupunki, Sosiaali- ja terveyskeskus Tampereen kaupunki, Sosiaali- ja terveystoimi Turun kaupunki:, Turun kaupunki: Sosiaalitoimi Hankkeen hallinnoijana

Lisätiedot

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång

POHJANMAAN. Pelipilotti 2013-2015 5.9.2013 kehittämissuunnittelija Saara Lång POHJANMAAN MAAKUNTIEN PÄIHDETYÖN KEHITTÄMISKESKUS Osaamistarvekartoitus rahapeliongelmien ehkäisyssä ja hoidossa Pelipilotti - alueella (Kokkola, Keski-Pohjanmaa, Vaasa) 5.9.2013 Pelipilotti 2013-2015

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15

Sisällys LUKIJALLE... 11. PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Sisällys LUKIJALLE... 11 PERHEHOITO ENNEN JA NYT... 15 Jari Ketola Hoidon historiaa...15 Elätehoito, ruotuhoito ja vaivaistalot... 15 Perhehoito ja lastenkodit... 16 Perhehoitajalaki... 17 Perhehoito nykyisin...

Lisätiedot

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille Avustustoiminta Vapaaehtoistoiminnan avustamisen periaatteet tarkentavia ohjeita hakijoille sisällysluettelo Taustaa...3 Vapaaehtoistoiminnan avustamisesta...3 Esimerkkejä linjausten mukaisista vapaaehtoistoiminnan

Lisätiedot

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEIS- PALVELUSTA (TYP)

YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEIS- PALVELUSTA (TYP) YHTEISTYÖSOPIMUS TYÖLLISTYMISTÄ EDISTÄVÄSTÄ MONIALAISESTA YHTEIS- PALVELUSTA (TYP) 1 Sopimuksen tarkoitus Tämä sopimus on työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta (TYP) annetun lain (1369/2014)

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen kehittäminen Valtiontalouden kehykset Hallitusohjelma Lainsäädäntöhankkeet Peruspalveluohjelma Paras- hanke Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

Lisätiedot

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla

Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Lapset puheeksi toimintamallin käyttöön ottamisesta ja johtamisesta Pohjois-Pohjanmaalla ja Raahen seudulla Pori 14.4.2015 Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä www.ras.fi

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA

EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA EHKÄISEVÄN TYÖN TURVAAMINEN KUNNISSA Juha Mieskolainen Länsi-Suomen lääninhallitus 12.11.2008 Päihdehaittojen ehkäisy eri KASTE-ohjelma 2008-2011: Päätavoitteet: ohjelmissa Osallisuus lisääntyy ja syrjäytymien

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

VARHAIN VANHEMMAKSI. - Uusi toimintamalli äitiysneuvolaan ja aikuissosiaalityöhön. PaKaste perusterveydenhuollon työskentelyjakso 27.9.2010-30.10.

VARHAIN VANHEMMAKSI. - Uusi toimintamalli äitiysneuvolaan ja aikuissosiaalityöhön. PaKaste perusterveydenhuollon työskentelyjakso 27.9.2010-30.10. VARHAIN VANHEMMAKSI - Uusi toimintamalli äitiysneuvolaan ja aikuissosiaalityöhön PaKaste perusterveydenhuollon työskentelyjakso 27.9.2010-30.10.2010 th Mirja Lanne TYÖSKENTELYJAKSON AIHE JA TAVOITTEET

Lisätiedot

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö

TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA. Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö TOIMEKSIANTOSUHTEINEN PERHEHOITO LAPSEN, NUOREN JA PERHEEN TUKENA Maria Kuukkanen kehittämispäällikkö MITÄ PERHEHOITO ON? Perhehoito on henkilön hoidon, kasvatuksen ja muun ympärivuorokautisen huolenpidon

Lisätiedot

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä

Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Oulun Mielenterveys- ja päihdepalvelut muutosten pyörteissä Johtamisen tiekartta hanke Loppuseminaari 29.9.2014 Sirkku Pikkujämsä Terveysjohtaja, Oulun kaupunki Oulun kaupungin tavoitteet mielenterveys-

Lisätiedot

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT)

Hyvinvointia. moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT) Sosiaalivirasto Nuoriso- asiain- keskus Hyvinvointia Opetusvirasto Terveyskeskus moniammatillisella yhteistyöllä (HYMYT) Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman 2009-2012 Kärkihanke 1.2, pilottialueena

Lisätiedot

LAPIN PÄIHDEPALVELUIDEN IHDETYÖN KEHITTÄMISYKSIKK MISYKSIKKÖRAKENNETTA 2008-2009. (Enontekiö,, Kittilä, Kolari ja Muonio), Kemijärvi ja Rovaniemi

LAPIN PÄIHDEPALVELUIDEN IHDETYÖN KEHITTÄMISYKSIKK MISYKSIKKÖRAKENNETTA 2008-2009. (Enontekiö,, Kittilä, Kolari ja Muonio), Kemijärvi ja Rovaniemi LAPIN PÄIHDEPALVELUIDEN P KEHITTÄMINEN OSANA PÄIHDETYP IHDETYÖN KEHITTÄMISYKSIKK MISYKSIKKÖRAKENNETTA 2008-2009 Tunturi-Lappi (Enontekiö,, Kittilä, Kolari ja Muonio), Kemijärvi ja Rovaniemi Tausta Eduskunta

Lisätiedot