Ympäristönhoitopalveluiden tarpeet ja kehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ympäristönhoitopalveluiden tarpeet ja kehittäminen"

Transkriptio

1 Ympäristönhoitopalveluiden tarpeet ja kehittäminen YPAKO Ympäristöpalvelutarpeiden kartoitus sekä koulutus- ja kehittämissuunnitelma -hankkeen loppuraportti PSK-Aikuisopisto Pirkko-Liina Elomaa ja Minna Tuomala

2 Sisältö Sisältö PROJEKTIN TAUSTAA... 3 Yhteydet alue- ja maaseutupolitiikkaan PROJEKTIN TAVOITTEET PROJEKTIN TOTEUTUS Projektin organisointi... 4 Projektin ulkoinen tiedottaminen Hankkeessa tehty yhteistyö Kyselyt Haastattelut Infotilaisuudet, seminaarit ja työryhmät TULOKSET Kyselyt Haastattelut Koulutus- ja kehittämissuunnitelma Koulutuksen tarpeet Koulutuksen tavoitteet ja kohderyhmät Projektin tulosten hyödyntäminen Kiitokset Liitteet: Liite 1. YPAKO-hankkeessa haastatellut henkilöt Liite 2. Raportti YPAKO-hankkeen kyselystä Liite 3. Ympäristönhoitoyrittäjäksi koulutussuunnitelma 2

3 1. PROJEKTIN TAUSTAA PSK-Aikuisopistolla on vuoden 2005 alusta lähtien järjestetty luontoyrittäjäksi valmistavaa ammatillista aikuiskoulutusta. Tavoitteena on ollut koulutustarjonnan laajentaminen myös ympäristöyrittäjyyden puolelle. Projektin avulla haluttiin perehtyä alueen ympäristöalan palveluntarjontaan ja palveluntarpeeseen sekä mahdolliseen koulutustarpeeseen. Koulutussuunnitelman pohjaksi oli tavoitteena myös kartoittaa alueella jo oleva alan ammatillinen koulutustarjonta. Tavoitteena oli myös kerätä yhteen aiheen piiriin kuuluvia sidosryhmiä ja suunnitella jatkossa yhteistyötä eri toimijoiden välillä ympäristönhoidon palvelujen ja koulutuksen kehittämiseksi. Viime vuosina luonto- ja maisemapalveluiden tuottamista on kaavailtu yhä enenevässä määrin maaseudun uutena ansaintamahdollisuutena. Valtion ja kuntien luonnon- ja maisemanhoitotöitä ollaan ulkoistamassa ja tavoitteena on näiden palveluiden tuottaminen jatkossa markkinalähtöisesti. PSK-Aikuisopistolla on toimittu myös maaseudun kehittämistyössä (mm. maaseudun kehittäjän erikoisammattitutkinto) ja tavoitteena on olla osaltaan edesauttamassa yrittäjyyden lisääntymistä maakunnassa sekä luomassa valtakunnallista mallia ympäristönhoitotöissä ilmenneiden tarpeiden vastaamiseen. Yhteydet alue- ja maaseutupolitiikkaan Suomen maaseutupolitiikan yleisiä tavoitteita ovat maaseudun elinkeinojen uudistaminen, palveluverkon toimivuuden vahvistaminen, maaseudun asuinympäristön laadun parantaminen ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen, uusiutuvien luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen sekä osaamisjärjestelmän ja henkilöresurssien kehittäminen. Valtakunnallisessa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma vuosille kehittämissuunnitelmassa Pohjois-Pohjanmaa haluaa panostaa jatkossa hyvinvoinnin, laadukkaan elinympäristön ja monimuotoisen luonnon edistämiseen maakunnassa. Lisäksi painotetaan elinvoimaisen yrittäjyyden kehittämiseen sekä maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen parantamiseen. Kehittämisohjelman toimenpiteillä tullaan luomaan edellytyksiä maaseudun uusien työpaikkojen syntymiselle ja yrittäjyyden lisääntymiselle. Alueellisella tasolla laadittu Pohjois-Pohjanmaan alueellinen maaseutuohjelma vuosille mainitsee tavoitteikseen mm. maaseudulla asuvien ihmisten elinolojen parantamisen, siellä toimivien yritysten toimintaedellytysten turvaamisen ja kehittämisen sekä maaseutuympäristön viihtyisyyden lisäämisen. Tavoitteiden toteuttamiseksi on luota- 1 (2007): Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma vuosille Isolahti Maria (toim.): Pohjois-Pohjanmaan alueellinen maaseutuohjelma Pohjois-Pohjanmaan TE- Keskuksen julkaisuja 24. 3

4 va edellytyksiä uusille työpaikoille maaseudulla, kehitettävä jo olemassa olevaa yritystoimintaa sekä lisättävä yhteistyötä eri tason toimijoiden ja toimialojen välillä. Ympäristön viihtyisyyden parantamiseksi on lisättävä tietoa ja osaamista kulttuuri- ja luonnonympäristön vaalimisessa ja hoitamisessa. 2. PROJEKTIN TAVOITTEET Projektin kirjattiin tavoitteiksi 1. kartoittaa alueen ympäristönhoidon ja -huollon tarve, 2. kartoittaa alueen ympäristönhoitoon ja -huoltoon liittyvän koulutuksen tarve, 3. valmistella alueella tarpeita vastaava koulutus- ja kehittämishanke, joka tuottaa osaavaa henkilöstöä yrityksiin sekä uusia yrityksiä alalle, 4. lisätä sidosryhmien tietoisuutta alueensa ympäristönhoidosta ja sen tarpeesta sekä 5. kehittää yhteistyötä alan toimijoiden kesken. 3. PROJEKTIN TOTEUTUS 3.1. Projektin organisointi PSK-Aikuisopisto toteutti hankkeen Ympäristöpalvelutarpeiden kartoitus sekä koulutus- ja kehittämissuunnitelma eli YPAKO välisenä aikana. Hankkeen rahoitushakemus jätettiin Pohjois-Pohjanmaan TE keskukseen ja hanke sai kirjallisen rahoituspäätöksen Vuoden 2007 lopulla hankkeelle haettiin ja saatiin jatkoaikaa helmikuun 2008 loppuun. Projektin päärahoittajana toimi Pohjois-Pohjanmaan TE keskus (ESR-rahoitus) ja osarahoittajina Nivala-Haapajärven seutukunta ja Siikalatvan seutukunta sekä Utajärven kunta. Projektiryhmä PSK-Aikuisopistossa Pirkko-Liina Elomaa, projektipäällikkö, (ohjausryhmän sihteeri) Nina Heikkinen, projektisuunnittelija, Anne Rautiainen-Holm, projektisuunnittelija Minna Tuomala, projektisuunnittelija Marja-Liisa Junes, projektisihteeri Tarja Pahnila, projektin laatuhenkilö Projektin ohjausryhmä Kehittämispäällikkö Eero Merilä, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus (puheenjohtaja) Ympäristöjohtaja Jorma Turunen Nivala-Haapajärven seutukunta Ohjelmapäällikkö Leena Ruopuro, Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus Rehtori Jaakko Tarakkamäki, PSK-Aikuisopisto Ohjausryhmä kokoontui yhteensä viisi kertaa; , , , (sähköpostikokous) ja Ohjausryhmälle tiedotettiin kokousten välillä tarpeen vaatiessa sähköpostitse projektin kulusta. Projektin etenemisen suunnittelua ja seurantaa varten pidettiin projektipalavereja keskimäärin 2 kertaa kuukaudessa. 4

5 Projektin taloushallinto ja dokumentointi Projektin taloushallinnosta vastasi PSK-Aikuisopiston taloussihteeri Eini Vierimaa. Kaikki projektiin liittyvät asiakirjat on tallennettu rtf.-muodossa projektin omaan kansioon PSK-Aikuisopiston sähköisiin tiedostoihin. Alkuperäiset, viralliset projektiasiakirjat ovat arkistoituina PSK-Aikuisopiston Haapaveden toimipisteen paloturvallisuusvaatimusten mukaisissa arkistointitiloissa. Kopioita projektiasiakirjoista säilytetään Oulun toimipisteessä projektihenkilöstön työtiloissa. Projektin päärahoittajana toimi Pohjois-Pohjanmaan TE keskus (ESR-rahoitus) ja osarahoittajina toimivat Nivala-Haapajärven seutukunta ja Siikalatvan seutukunta sekä Utajärven kunta. Projektin ulkoinen tiedottaminen Hankkeen tiedotus tapahtui eri puolilla toiminta-aluetta järjestetyin infotilaisuuksin, seminaarein, lehti-ilmoituksin ja sähköpostien sekä projektin nettisivujen kautta. Projektille on teetetty myös käyntikortit, paperiesite sekä mainoskynä. Projektin nettisivuilla 3 on esitelty hankkeen tavoitteet ja tulokset sekä toteutustapa. Ajankohtaista osiossa on mainostettu infotilaisuuksia ja seminaareja sekä niiden antia jälkeenpäin. Lehdistötiedotteita on tehty kolme, projektin alussa, vuoden 2007 lopulla sekä projektin päätyttyä. Infotilaisuuksista ja seminaareista on ilmoitettu kyseisen alueen paikallislehdissä sekä aina myös laajemmassa alueellisessa sanomalehdessä Hankkeessa tehty yhteistyö Yhteistyössä ovat olleet mukana edellä mainittujen tahojen lisäksi Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus (mukana ohjausryhmässä), Pudasjärven kaupunki (yhteydet esiselvityshankkeeseen Monipalvelua kylien asukkaille ja mökkiläisille) sekä Humanpolis Rokua. Koulutussuunnitelman laadinnassa asiantuntija-apuna ovat olleet lisäksi Metsähallitus Pohjanmaan Luontopalvelut, Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa, ProAgria Oulu, Nouseva Rannikkoseutu ry, Oulunkaaren Seutukunta sekä Nivala-Haapajärven seutukunta. Hankkeen aikana tutustuttiin aihepiiriä käsitteleviin jo päättyneisiin sekä meneillään oleviin hankkeisiin mm. Maaseutuympäristöstä työtä ja toimeentuloa esiselvityshanke ( EMOTR, OAMK/Luova) Polulta toimeksi2 projekti, ( ESR, Pro- Agria Oulu), Matka Kylämaisemaan- hanke Siikajokilaaksossa ( EMOTR), Monipalvelua kylien asukkaille ja mökkiläisille Pudasjärvellä (2007 ESR). Valtakunnallista näkemystä alan kehittämiseen on tuonut yhteistyö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) asettaman valtakunnallisen Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmän kanssa. Teemaryhmän sihteeri Juha Rutanen oli hankkeen loppuseminaarissa kertomassa ryhmän työstä. Luonto- ja maisemapalvelut käsittävät suurelta osin samoja asioita kuin ympäristönhoitopalvelut. Teemaryhmä kokoaa alaa toimialana, selvit- 3 5

6 tää alan nykytilaa, kehittää alan yrittäjyyttä ja toimintaympäristöä sekä toteuttaa alan viestintää. Tarkoituksena on uutta palvelutoimintaa kehittämällä lisätä maaseudun elinvoimaisuutta, biologista monimuotoisuutta ja viihtyisyyttä elinympäristönä. Ryhmän tarkastelussa ovat mm. alan mahdollisuudet, julkinen ja yksityinen rahoitus, toimintamallit, osaamis- ja kehittämistarpeet. Luonto- ja maisemapalvelut ovat jaettavissa luonnonhoitopalveluihin, maisemapalveluihin ja luonnon käyttöön liittyviin palveluihin. Käytännön maastotöiden lisäksi palvelut sisältävät työtehtävinä inventointeja, suunnitelmien tekoa, työnjohtoa ja valvontaa, toteutetaan julkisina töinä, erilaisin tukitoimin ja hankkein sekä yritysmuotoisesti tai näitä toimintamuotoja yhdistellen. Yhteistyötä tullaan teemaryhmän kanssa jatkamaan suunnitellun koulutushankkeen työstämisessä Kyselyt Ympäristönhoitopalvelujen tarvekysely kohdistettiin niille tahoille joiden toimintaan ympäristönhoito ja -huoltotyöt jollain tavalla liittyvät. Alueena oli Pohjois-Pohjanmaan tavoite 1 alue, lukuun ottamatta Kuusamoa. Kohderyhmässä oli edustettuna ympäristönhoitotöitä tekeviä/teettäviä sekä tekijöitä tai alan koulutusta mahdollisesti tulevaisuudessa tarvitsevia tahoja kuten kuntien viranomaiset, kyläyhdistykset, matkailu- ja majoitusyritykset, seurakunnat, suurimmat teollisuusyritykset. Kyselyt toteutettiin kesäkuussa 2007 sekä perinteisesti postitettuina lomakekyselynä että sähköpostitse Zef kyselynä internetissä. Kyselylomakkeita lähetettiin postitse yli 120 kappaletta ja sähköpostitse noin 100 kpl Haastattelut Kyselyissä esille nousseita tai muita hankkeen kannalta merkittäväksi koettuja tahoja valittiin haastateltaviksi syvemmän tiedon saamiseksi. Haastattelut toteutettiin elo-syyskuussa Haastatteluissa olivat edustettuina ympäristötekniikka-alan laitevalmistaja, ympäristöhallinto, turvetuottajia, kyläseura, kunta, matkailualue ja osaamiskeskus, ammattikorkeakoulu, metsähallitus ja hankevetäjiä ja kylätoimijoita Infotilaisuudet, seminaarit ja työryhmät Infotilaisuuksissa ja seminaareissa asiantuntijat esittelivät alaa ja nostivat esille siihen liittyviä kysymyksiä ja kehittämistarpeita. Infotilaisuuksia ja seminaareja järjestettiin neljä kappaletta ja sen lisäksi yksi työryhmän palaveri. Ensimmäinen infotilaisuus järjestettiin Nivalassa , ja siellä ympäristötarkastaja Mari Viirret Pyhäjärven kaupungista valotti ympäristönhoidon ongelmia ja tarpeita viranomaisnäkökulmasta. Tilaisuudessa oli osallistujia Nivalan ja Haapajärven 4H-yhdistyksistä sekä Pyhäjärven ja Reisjärven kunnista. 4 Liite 1. YPAKO-hankkeessa haastatellut henkilöt 6

7 Haapavedellä järjestetyssä tilaisuudessa asiantuntijoina olivat ympäristöinsinööri Harri Heikkilä Siikalatvan seutukunnasta ja metsämestari Raimo Pääkkö Rampen maaseutupalveluista. Osallistujia oli Haapaveden 4H-yhdistyksestä, Haapaveden Jätehuolto Martinmäki Oy:stä, sekä Siikalatvan ympäristöpalveluista. Seminaari Elämyksiä ja elantoa maaseudun ympäristöstä järjestettiin Rokualla, Rokuanhovissa Seminaarissa olivat esiintyjinä insinööri Arto Lehto, Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus (Kunnostushankkeet ja niiden rahoitusmahdollisuudet), projektipäällikkö Vesa Krökki, Humanpolis Rokua (Rokuan matkailualue nyt ja tulevaisuudessa) sekä Oulujokivarren asukas Heikki Pesämaa näkemyksineen muuttuvasta maisemasta. Rokua Humanpoliksen edustajat totesivat, että Rokuan matkailualueella kehitettävää löytyy reitistöistä ja vesistöistä. Tulevaisuudessa tarvittaisiin kulttuuriin, ympäristöön, hyvinvointiin liittyvää osaamista. Alan ammatillisista koulutusmahdollisuuksista puhui projektipäällikkö Pirkko-Liina Elomaa PSK-Aikuisopistosta. Seminaariin osallistui lähikuntien asukkaita ja yrittäjiä ja virkamiehiä. Seminaarin jälkeen tutustuttiin Vesa Krökin johdolla opastuskeskus Supassa avattuun Rokua Saari jonka meri hylkäsi näyttelyyn. Projektin tavoitteisiin kuului koulutus- ja kehittämissuunnitelman laatiminen. Koulutussuunnitelmaa varten koottiin koulutussuunnitelmatyöryhmä, joka koostui tärkeiksi katsotuista yhteistyökumppaneista. Työryhmässä oli 10 henkilöä ja heiltä toivottiin kommentteja ja oman toimialansa näkemyksiä esitettyyn luonnokseen koulutuksen toteutustavasta, sisällöstä ja kohderyhmästä. Työryhmässä olivat edustajat Metsähallituksesta, ProAgriasta, Ympäristöhallinnosta, Metsäkeskuksesta, Oulunkaaren ja Nivala-Haapajärven seutukunnista, paikallisesta toimintaryhmästä (Nouseva Rannikkoseutu ry, edusti myös muita alueen toimintaryhmiä.) sekä PSK-Aikuisopiston yrittäjäinstituutista. Työryhmä kokoontui PSK-Aikuisopistolla. Työryhnän tuloksista tarkemmin luvussa Tulokset. Projektin päätösseminaari Ympäristönhoitopalveluiden tarpeet ja kehittäminen pidettiin Oulussa, Kruunumakasiinissa klo Seminaarissa esiteltiin projektin tulokset ja koulutussuunnitelma. Seminaarissa olivat vierailevina asiantuntijoina teemaryhmän sihteeri Juha Rutanen, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR (Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmä ja alan valtakunnallinen kehittäminen), puistonjohtaja Jouni Kosonen, Metsähallitus, Luontopalvelut (Luonnonsuojelualueiden ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt), suojelubiologi Päivi Virnes, Metsähallitus, Luontopalvelut (Puistoalueiden hoitotyöt) sekä toiminnanjohtaja Maija-Liisa Tausta-Ojala, ProArgia Oulu ry. / Maa- ja kotitalousnaiset (Maisema mahdollisuutena). Seminaariin osallistui henkilöitä oppilaitoksista, yrityksistä, metsäkeskuksesta, kunnista. 4. TULOKSET Projektin lopullisena tuloksena on tavoitteiden mukaisesti laadittu koulutus- ja kehittämissuunnitelma, jonka avulla jatkossa pyritään vastaamaan kyselyiden ja haastattelujen esille tuomaan monialaosaajien tarpeeseen. Kyselyn tuloksista on laadittu erillinen raportti 5. Alla esitellään lyhyesti kyselyn ja haastattelujen tulokset sekä pääpiirteet koulutussuunnitelmasta 6. 7

8 Kuva 1. Projektin päätösseminaari Oulussa 4.1. Kyselyt Kyselyn vastauksissa yritysten ja eri organisaatioiden ympäristönhoitoon ja huoltoon liittyvistä tarpeista nousivat esille seuraavat: piha- ja puistoalueiden sekä kesäajan istutusten hoito, talviajan lumi- ja hiekoitustyöt, ranta-alueiden raivaus ja rantojen puhtaanapito, ympärivuotinen puhtaanapito, tienpientareiden niitto, yksityisteiden hoito, jätehuolto ja kierrätysjärjestelmät, jätehuoltojärjestelmän laatiminen, puiden kaato, harvennus ja hakkuutyöt, jätevesipuolen neuvonta ja seuranta, ulkoilu- ja retkeilyreittien rakentaminen hoito ja ylläpito sekä ojien kaivu, kunnostus, ojanpenkereiden siistiminen. Vastausten perusteella ympäristönhoitopalveluiden tarve koettiin lisääntyneen (yli 60% vastaajista). Yritysten/organisaatioiden henkilökunta huolehtii suurimmaksi osaksi itse ympäristönhoidosta. Mikäli ko. palvelut oli ulkoistettu, esim. jätehuolto tai sisätilojen siivous, niin ne ostettiin paikalliselta yritykseltä. Ostetun palvelun laatuun ja hintaa oltiin tyytyväisiä. Tärkeimmät esille nousseet ongelmat yritysten/organisaatioiden ympäristönhoidossa olivat järjestyksessä seuraavat: ajan, käytettävissä olevan rahallisen resurssin, työvoiman sekä tarvittavien koneiden ja laitteiden puute. Ympäristönhoitoa pidettiin sekä yrityksen imagon, että henkilökunnan ja asiakkaiden viihtyvyyden kannalta suurelta osin erittäin tärkeänä. Asiakkaat olivat myös kiinnostuneita yritysten/organisaation ympäristönhoitoasioista. Vain 12 %:lla vastanneista oli yrityksessään ympäristönhoitosuunnitelma. Ympäristönhoitosuunnitelman laatimiselle nähtiin tarvetta sellaisissakin yrityksissä joissa sitä ei ollut. Ympäristö- tai laatujärjestelmä oli viidesosalla vastanneista yrityksistä. Tarvetta sellaisen laatimiselle nähtiin muutamassa yrityksessä. Ympäristöjärjestelmän sertifiointiin ei sen sijaan oltu halukkaita. Reilu puolet vas- 8

9 tanneista (57 %) näki tarvetta laatu- ja ympäristöosaamisen lisäämiselle. Ammatilliseen tutkintoon johtavalle koulutukselle ei nähty tarvetta, vaan lyhyet seminaarit koettiin sopivimmaksi koulutusmuodoksi. Seuraavista aiheista haluttiin lisää koulutusta; laki ja asetukset sekä uudet tekniikat, jäteasiat, luonnonsuojelu ja rantojen käyttö. 4.2 Haastattelut Kyselyissä esille nousseille ja muutoin tärkeäksi koetuille tahoille toteutettiin henkilökohtaiset haastattelut. Haastatteluissa olivat edustettuina ympäristötekniikka-alan laitevalmistaja, ympäristöhallinto, turvetuottajia, kyläseura, kunta, matkailualue ja osaamiskeskus, ammattikorkeakoulu, metsähallitus ja hankevetäjiä ja kylätoimijoita. Ympäristötekniikan laitevalmistajan mukaan jätevesipuolen koulutusta järjestetään lähinnä viikonloppuseminaareina, eikä aikaa pitkäkestoiseen ammatilliseen koulutukseen ole. Laitteiden huoltotarve on suuri ja tarvittaisiin tekijöitä jotka hallitsevat kaikenlaiset jätevesijärjestelmien huollot, valmistajasta riippumatta. Myös jätevesisuunnitelmien laatiminen työllistäisi osaavaa henkilöstöä. Pienten firmojen yritysosaaminen koetuksella kun työntekijöiden määrä kasvaa, tarvittaisiin lisää yrityskoulutusta. Tulevaisuudessa jätevesipuolen osaajien tarve kasvaa ja kaiken tason tekijöiden koulutusta tarvittaisiin. Ympäristöhallinnon kunnostushankkeiden kohteena on usein vesistö tai perinnemaisema. Tarpeista esille nousivat mm. olemassa olevien retkeilyreittien hoito, reittien rakenteiden huolto ja ylläpito sekä vesien kunnostus. Kunnostus- ja hoitotarpeet johtuvat usein virkistyskäyttötarpeesta, samoin kuin maisemavaurioiden korjaustarve. Myös jälkiseuranta on tarpeen kunnostuksen jälkeen. Vesistökunnostushankkeissa on mm. kasvillisuuden niittoa, jolle ei tahdo löytyä yrittäjiä. Suurissa ympäristöhankkeissa (esim. kaivoshankkeet) tarvitaan maisemavaurioiden korjaukseen tekijöitä. Pohjavesiensuojelussa olisi vanhojen maaaineksen ottopaikkojen jälkihoitoa, jonka ympäristökeskus kustantaa. Ympäristökeskuksen näkökulmasta palvelutarpeita olisi paljonkin erilaisissa hankkeissa ja kunnostustöissä. Koulutuksen tarve alan tekijöille on ilmeinen. Turvealalla lupamääräykset työllistävät luontoselvitysten konsultteja. Turvetuottaja järjestää itse ympäristöasioiden ja lupamääräysten koulutukset turveyrittäjille. Tuotantoyrittäjistä on pulaa, mutta ympäristönhoitoon liittyvät palveluntarpeet ovat jo konsulttien tai omien työntekijöiden hallussa. Yrittäjäkoulutusta tarvittaisiin. Turvealalla lupaprosesseihin tarvitaan luonnontilan kartoituksia, jotka tilataan konsulteilta. Tuotantoalueille on jälkihoitovelvoite eli alueiden siistiminen, rakenteiden poistaminen ja vesistöjen tarkkailu. Tuotantoalueita tulee poistumaan käytöstä kiihtyvällä tahdilla. Eniten tarvittaisiin kuitenkin yrittäjäkoulutusta, sillä alalle tarvitaan sopivia urakoitsijoita jatkossakin. Kylällä olevia ympäristönhoitotarpeita ovat mm. rantojen raivaukset, roskakalan pyynti ja muu järvikunnostukseen liittyvä, venepaikkojen tekoa, jo tehtyjen retkeilyrakenteiden ylläpitoa. Kylältä voisi löytyä halukkuutta koulutukseen; ympäristötöihin tai eräoppaaksi. Hyvinvointiin liittyvät koulutukset ja projektit kiinnostavat. Kunnat tarvitsisivat mm. monitaitoisia yrittäjiä retkeilyreittien ylläpitoon. Kunnista löytyy pieniä yrityksiä, joille voisi tarjota lyhytkursseja ympäristöasioista. Utajärven kunta auttaisi koulutuksen markkinoinnissa ja tarjoaisi tilat kohtuulliseen vuokraan. Käytännön harjoittelumahdollisuuksia löytyy alan opiskelijoille. Työvoimakoulutus voisi tulla kyseeseen. 9

10 Oulun seudun ammattikorkeakoulu kouluttaa alalle suunnittelijoita (maisemasuunnittelun ja maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmat), eikä niinkään tekijöitä. Matkailuun liittyvässä koulutuksessa on maaseutumatkailun ja luontoliikunnan opintoja. Uutena on syksyllä 2007 alkanut maaseudun kehittäjän ylempi amk-tutkinto, jossa voi suuntautua maaseudun innovaatioihin tai ympäristönsuunnitteluun ja hoitoon. Yhteistyömahdollisuuksina nähdään esim. hankkeet ja koulutukset, joissa AMK vastaisi teoriapuolesta ja PSK:n opiskelijat käytännön hankkeista. AMK:n opiskelijoita voisi myös käyttää koulutuksen suunnittelussa. Metsähallitus on tehnyt huoltosopimuksia yrittäjien kanssa Pohjanmaan Luontopalveluiden alueella retkeilyreittien ja niiden rakenteiden huollosta. Metsähallituksessa huoltotöitä ja asiakaspalvelua ollaan jatkossa enemmänkin ulkoistamassa. On koulutettu jonkin verran ns. luontovalvojia (myös metsäluonnonhoitaja, Taivalkosken metsäoppilaitos). Erityisesti merikohteissa löytyy tarvetta merikelpoisille huollon osaajille. Metsähallituksen edustajan toiveena olisi yrittäjänä toimiva monitoimiosaaja sekä asiakaspalvelun että huoltotoimien pariin. Yhteenvetona: metsähallituksen luontopalveluissa ollaan ulkoistamassa sekä huoltoa että asiakaspalvelua ja osaajia tarvitaan. Ihanne olisi monitoimiosaaja, joka pystyisi sekä huoltohommiin että asiakaspalveluun! 4.3. Koulutus- ja kehittämissuunnitelma Projektin tavoitteisiin kuului koulutus- ja kehittämissuunnitelman laatiminen. Koulutussuunnitelmaa varten koottiin koulutussuunnitelmatyöryhmä, joka koostui onnistuneen koulutuksen kannalta tärkeiksi katsotuista yhteistyökumppaneista. Työryhmässä oli 10 henkilöä ja heiltä toivottiin kommentteja ja oman toimialansa näkemyksiä esitettyyn luonnokseen koulutuksen toteutustavasta, sisällöstä ja kohderyhmästä. Työryhmässä olivat edustajat Metsähallituksesta, ProAgriasta, Ympäristöhallinnosta, Metsäkeskuksesta, Oulunkaaren ja Nivala-Haapajärven seutukunnista, paikallisesta toimintaryhmästä (Nouseva Rannikkoseutu ry, edusti myös muita alueen toimintaryhmiä.) sekä PSK-Aikuisopiston yrittäjäinstituutista. Työryhmä kokoontui PSK-Aikuisopistolla. Aineksina koulutus- ja kehittämisohjelmalle olivat sekä hankkeen aikana kyselyissä ja erityisesti haastatteluissa esille tulleet tarpeet. Koska näitä tarpeita oli paljon ja ne olivat hajanaisia, päädyimme kohdentamaan suunnitelmamme erityisesti ympäristönhoitoon ja siihen liittyvään yrittäjäkoulutustarpeeseen. Ympäristönhuoltoalalta mukaan otetaan haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien huolto ja kunnossapito, koska sillä alalla on puutetta osaavista ja vastuullisista yrittäjistä. Erityisesti haastatteluissa esille nousseet tarpeet, joita selvitettiin edelleen perehtymällä maakunnan kehittämisstrategioihin ja suuntaviivoihin, ohjasivat kohdentamaan jatkohanketta. Tämä suuntautuminen vahvistui sekä koulutustyöryhmän että ohjausryhmän käsittelyssä. Seuraavassa esitellään koulutuksen tarve ja tavoitteet. Varsinainen koulutussuunnitelma on liitteenä Koulutuksen tarpeet Hankkeessa kartoitettiin ympäristönhoito- ja huoltoalan ammatillinen koulutus ja todettiin, ettei sitä ole tarjolla Pohjois-Pohjanmaalla. Ympäristötyöllistymisen ja ympäristönhoi- 10

11 toyrittäjyyden mahdollisuudet on viime aikoina nostettu esille yhä useammin elinvoimaisen maaseudun kehitystyössä. Eri tahoilta on ilmennyt selkeä tilaus ympäristönhoitotöille ja näiden toteuttajille. Ympäristönhoitotyöt toimisivat toimeentulon lisänä maatalousyrittäjille sekä muille maaseudulla toimiville yrittäjille, myös matkailu- ja virkistyspalvelujen tuottajille. EU- ja valtakunnallisten rahastojen uuden ohjelmakauden tavoiteohjelmissa mainitaan maaseudun elinvoimaisuuden kehittäminen työmahdollisuuksia lisäämällä ja syrjäytymistä ehkäisemällä, sekä alueiden kilpailukykyä vahvistavat toimet. Maaseutu- ja luontomatkailun kilpailukyvyn ja alueiden vetovoimaisuuden kannalta on ympäristönhoitotöillä alati kasvava merkitys. Maaseutu- ja kulttuurimaisemien rappeutuessa tulee ympäristön- ja maisemanhoidon ammattilaisten, nimenomaan tekijöiden, kysyntä kasvamaan tulevaisuudessa. Maisemaa on hoidettu usein maanomistajan tai kyläyhteisön toimesta talkootyönä. Kuntien ja eri yhteisöjen hallinnassa on paljon maaseutumaisia alueita joiden hoitoon tarvitaan urakoitsijoita, sillä yhä useammin palvelut ostetaan ulkopuolisilta yrittäjiltä. Valtio ja kunnat ulkoistavat jatkossa enemmän ympäristönhoitotöitään ja mm. ympäristöhallinnon suojelualueiden hoitovastuuta on suunniteltu siirrettäväksi Metsähallitukselle, kuten myös yksityismaiden sekä eräiden Metsäntutkimuslaitoksen suojelualueiden hoitoa, mistä seuraa kasvava työn toteuttajien tarve. Retkeily- ja virkistysalueiden rakenteiden huolto ja puuhuolto ovat myös kuntien ja metsähallituksen ulkoistamisen kohteina. Myös tieliikelaitos Destia tekee kulttuuriympäristönhoitoa yhteistyössä työpalveluiden tarjoajien kanssa. Tulevaisuudessa myös Museovirasto on potentiaalinen muinaisjäännösten hoitoon liittyvien maisemanhoitourakointien ostaja. Maaseutualueiden biologisen monimuotoisuuden turvaaminen tulevaisuudessa edellyttää perinnemaisemien kattavampaa hoitoa ja arvokkaiden maatalousalueiden optimaalisen hoidon kannalta koulutetut paikalliset tekijät ovat tarpeen. Vesipolitiikan puitedirektiivin ja vesienhoito-ohjelmien myötä vesienhoidolle on kasvava tilaus ja erityyppisten vesistöjen kunnostustöiden tekijöille on kysyntää. Lintuvesikunnostuksissa tarvitaan erityisesti kalustoa joka soveltuu ranta-alueiden niittoon. Metsästysseuroilla on myös erityyppisiä lintuvesihankkeita ja muita riista-alueiden hoitokohteita, joihin saatetaan tarvita kalustoa ja tekijöitä. Haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmät työllistävät nyt suunnittelijoita ja neuvojia, mutta tulevaisuudessa myös jätevesijärjestelmien huolto edellyttää osaavia henkilöitä. Suurtilalliset eivät aina ehdi toteuttaa kaikkia maatalouden ympäristötuen perustoimenpiteitä ja voisivat olla halukkaita ostamaan näitä työpalveluita toisilta maatalousyrittäjiltä tai näihin asioihin perehtyneiltä osaajilta. Maaseudun sopimuksellisuus järjestelmän myötä työmahdollisuuksien ja ympäristönhoidon monitoimiosaajien yhteen saattaminen onnistuisi jatkossa paremmin. Välittäjäorganisaatiot ovat siten tärkeitä sidosryhmiä suunnitellun koulutushankkeen kannalta. 11

12 Maaseudun elinvoimaisuus Sopimuksellisuus Maaseudun vetovoimaisuus Jätevesijärjestelmien huolto Vesistöjen hoito Luonnonsuojelualueiden hoito Ympärivuotinen yrittäjyys Monialayrittäjä - luonto ja ympäristö - Retkeily- ja virkistysalueiden huolto ja kunnostus Tuotteistaminen ja markkinointi Olemassa olevan konekannan käyttö Henkilökohtaistaminen Verkostoituminen Osaamisen ja toiminnan monipuolistaminen Kuva 3. Tarpeet ja mahdollisuudet ympäristönhoidon monialayrittäjyydelle. Koulutushankkeella on selkeä positiivinen merkitys valtakunnallisen, maakunnallisen ja paikallisen maaseutupolitiikan tavoitteiden toteutumisessa. Pohjois-Pohjanmaan alueellinen maaseutuohjelma vuosille mainitsee tavoitteikseen mm. maaseudulla asuvien ihmisten elinolojen parantamisen, siellä toimivien yritysten toimintaedellytysten turvaamisen ja kehittämisen sekä maaseutuympäristön viihtyisyyden lisäämisen. Tavoitteiden toteuttamiseksi on luotava edellytyksiä uusille työpaikoille maaseudulla, kehitettävä jo olemassa olevaa yritystoimintaa sekä lisättävä yhteistyötä eri tason toimijoiden ja toimialojen välillä. Näitä tavoitteita edelleen korostetaan toimintaryhmien kehittämisohjelmissa, jotka painottavat erityisesti maaseudun elinkeinotoiminnan ja elämänlaadun vahvistamista. Ympäristön viihtyisyyden parantamiseksi on lisättävä tietoa ja osaamista kulttuuri- ja luonnonympäristön vaalimisessa ja hoitamisessa Koulutuksen tavoitteet ja kohderyhmät Koulutukseen osallistunut henkilö voi toimia itsenäisenä yrittäjänä tai toisen yrittäjän palveluksessa. Yrittäjyyspainotteinen koulutus muodostuu eri osioista, joista ohjatusti valitsemalla oppija muodostaa henkilökohtaisen oppimissuunnitelman ja omaa aiempaa osaamistaan parhaiten tukevan paketin. Hän pystyy toimimaan monialaosaajana ympäristönhoitotöissä sekä muilla oman osaamisensa alueilla. Tarjoamalla monipuolinen koulutuspaketti, voidaan vahvistaa alalla jo ennestään toimivan tai alaa sivuavan yrittäjän ympärivuoden työllistävää toimenkuvaa. 12

13 Koulutuksella pyritään aktivoimaan ympäristöyrittäjinä toimivia verkostoitumaan toisiin yrittäjiin ja alueensa sidosryhmiin. Koulutus painottaa yrittäjyyttä, tuotteistamista, markkinointia ja projektityön mahdollisuuksia sekä tuo esille erilaiset rahoitusmahdollisuudet. Koulutus toteutetaan monimuoto-opetuksena aikuisopiskelijoille kahden vuoden aikana kahdella eri alueella. Koulutus sisältää lähiopintojaksoja sekä ohjattua etäopiskelua, yhteensä 60 opiskelijatyöpäivää / koulutus. Koulutukseen osallistujat ovat toimialaansa laajentavia tai toiminnastaan luopuvia maatalousyrittäjiä sekä maaseudulta toimeentuloa hakevia yrittäjähenkisiä henkilöitä. Maa- ja metsätalousyrittäjillä on jo olemassa olevaa ympäristönhoitotöihin soveltuvaa konekantaa. Myös muut yrittäjät, kuten luonto- tai elämyspalveluyrittäjät, voivat laajentaa toimialaansa työllistyäkseen paremmin ympärivuotisesti. Maisemanhoitotyöt voivat olla osa elämyspalveluyrittäjän ohjelmatarjontaa. 5. Projektin tulosten hyödyntäminen Esiselvityshankkeen tuloksista koulutus- ja kehittämissuunnitelmaa on hyödynnetty jatkohankkeen suunnittelussa. Tulokset auttavat kohdentamaan jatkohankkeen sisällöllisesti maaseutualueiden yritystoiminnan kehittämisen ja aktivoinnin suuntaan koulutus- ja kehittämishankkeen avulla. Projektin tuottamasta informaatiosta hyötyvät myös muut ympäristönhoito ja huolto hankkeita tai koulutusta suunnitteleva. 6. Kiitokset Esitämme parhaat kiitoksemme hankkeen työskentelyyn ja sen tulosten saavuttamiseen osallistuneille henkilöille. Toivomme yhteistyön alan kehittämiseen ja siihen liittyvän koulutuksen merkeissä jatkuvan. 5 Liite 2. Raportti YPAKO-hankkeen kyselystä. 6 Liite 3. Ympäristönhoitoyrittäjäksi koulutussuunnitelma. 13

14 YPAKO-hankkeessa haastatellut henkilöt Liite 1 Haastattelujen tekijät: Anne Rautiainen-Holm Minna Tuomala Pirkko-Liina Elomaa Palaveri- ja haastattelutilaisuus Utajärvellä : Toiminnanjohtaja Ritva Okkonen Humanpolis Rokua Jussi Laatikainen, Utajärven kunta Hankesuunnittelija Antti Koistinen, Utajärven klapiyrittäjyysverkoston kehittämishanke Projektipäällikkö ja Rokuan alueen ympäristöpäällikkö Vesa Krökki, Humanpolis Rokua Toimitusjohtaja Risto Mononen Yrityspuisto Oy Sihteeri Maire Taikina-aho, Utajärven kunta Haastattelu PSK-Aikuisopistossa Pohjois-Suomen aluepäällikkö Markku Ilonen, Wavin-Labko Oy Palaveri Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksessa Insinööri Arto Lehdon, kehittämisosasto, ympäristönhoitoryhmä Haastattelu PSK-Aikuisopistossa Biologi Petri Tähtinen, VAPO Oy Rokuan seminaarin suunnittelupalaveri PSK-Aikuisopistossa Insinööri Arto Lehdon, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Toiminnanjohtaja Ritva Okkonen, Humanpolis Rokua Heikki Pesämaa, Oulujokivarren asukas Palaveri Turveruukki Oyn tiloissa Ympäristöpäällikkö Tarja Väyrynen Haastattelu- ja keskustelutilaisuus Korpisen kyläseura, Pudasjärvi Martti Lehtola, Jukka Herukka, Rauni Räisänen, Antti ja Annikki Ylitalo Palaveri Oulunseudun ammattikorkeakoulu, Vallinkorva Lehtori Kaija Karhunen, luonnonvara-alan yksikkö Haastattelu PSK-Aikuisopistossa Puistonjohtaja Timo Eskolan, Metsähallitus, Pohjanmaan luontopalvelut Palaveri Pudasjärvellä Projektipäällikkö Mikko Puhakka ja työllistämiskoordinaattori Tuomo Jokikokko, Pudasjärven kaupunki 14

Ympäristöpalvelutarpeiden kartoitus sekä koulutus- ja kehittämissuunnitelma Pohjois-Pohjanmaan tavoite 1- alueelle hankkeen kyselyraportti 2007

Ympäristöpalvelutarpeiden kartoitus sekä koulutus- ja kehittämissuunnitelma Pohjois-Pohjanmaan tavoite 1- alueelle hankkeen kyselyraportti 2007 Ympäristöpalvelutarpeiden kartoitus sekä koulutus- ja kehittämissuunnitelma Pohjois-Pohjanmaan tavoite 1- alueelle hankkeen kyselyraportti 2007 PSK-Aikuisopisto, Oulu YPAKO -hanke Elokuu 2007 Kyselyn taustaa

Lisätiedot

Ajankohtaista luonto- ja maisemapalveluiden koulutuksesta

Ajankohtaista luonto- ja maisemapalveluiden koulutuksesta Ajankohtaista luonto- ja maisemapalveluiden koulutuksesta Juha Rutanen Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmän sihteeri, Helsingin yliopisto, Ruraliainstituutti, Seinäjoki / Suomen luontoyrittäjyysverkosto

Lisätiedot

Pk-yrittäjien turvetuotannon kehittäminen hankkeen esittely

Pk-yrittäjien turvetuotannon kehittäminen hankkeen esittely Pk-yrittäjien turvetuotannon kehittäminen hankkeen esittely 7.11.2006 Pudasjärvi, Hotelli Iso-Syöte 14.11.2006 Saarijärvi, Hotelli Summassaari Ari Erkkilä 2 TAUSTA Tutkimus- ja kehitystarpeiden koonti

Lisätiedot

Luonnon- ja maisemanhoidosta maaseudulle lisää yrittäjyyttä ja vetovoimaa. Tarja Haaranen, Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmä

Luonnon- ja maisemanhoidosta maaseudulle lisää yrittäjyyttä ja vetovoimaa. Tarja Haaranen, Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmä Luonnon- ja maisemanhoidosta maaseudulle lisää yrittäjyyttä ja vetovoimaa Tarja Haaranen, Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmä Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan - VYYHTI 2012-2014

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan - VYYHTI 2012-2014 Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan - VYYHTI 2012-2014 Hanke toteutetaan Pohjois-, Keski- ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien alueella maakuntien välisenä yhteistyöhankkeena. Hanketyyppi: yleishyödyllinen

Lisätiedot

Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa

Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa Valmistaa maaseudun kehittäjän erikoisammattitutkinnon suorittamiseen Lähde mukaan projektien ja hankkeiden

Lisätiedot

Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja

Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja Asukkaita 395 000, joista 200 000 Oulun talousalueella Suomen toiseksi suurin pinta-alaltaan Suomen neljänneksi suuri väkiluvultaan Uudenmaan ja Pirkanmaan ohella väkiluvultaan nopeiten kasvava maakunta

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun

Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Metsäpalveluyrittäjyys kasvuun Kullaa 28.10.2014 Projektipäällikkö Jussi Laurila Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueyksikkö Hanke lyhyesti Tavoite: Laaditaan esiselvitys

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Esittely 21.10.2010 Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 12.12.2010 1 Pohjois-Pohjanmaan ELYn toiminta-alue Päätoiminta-alue

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Projektipäällikkö Riina Rahkila Vesienhoidon vapaaehtoinen järjestäytyminen Pohjois Pohjanmaalla seminaari 4.2.2014 VYYHTI hanke Hanke toteutetaan v.

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus?

Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Lykky Onko sinulla hyvinvointialan yritys tai oletko suunnittelemas sa yrityksen perustamista? Kiinnostaako liiketoiminnan vastuul li suus? Oulun seudun ammattikorkeakoulun (Oamk) Sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia

HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia 2008-2020 Hyvän Elämisen Evväät- elinkeinostrategia 2008 2020 Tekijöinä Keuruun kaupunki, Multian kunta, Keuruun Yrittäjät ry sekä Kehittämisyhtiö Keulink Oy. Lisäksi

Lisätiedot

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net

Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin ID 5911 Hankkeen nimi: Parempaa palvelua verkossa - Business- Projektin nimi Net Projektin kuvaus ja tavoite 1. Pk-yritystoiminnan kilpailukyky Erityistavoite 2.1 PKyritysten kasvun ja kansainvälistymisen

Lisätiedot

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo

Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla. Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Muutos nyt. Lapset puheeksi- työ Pohjois-Pohjanmaalla Lapset puheeksi, Verkostot suojaksi seminaari 18.9.2014 Diakonialaitos Martintalo Pohjois- Pohjanmaa Väkiluku 404 000 1. Alavieska 2. Haapajärven kaupunki

Lisätiedot

Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus. Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke

Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus. Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke 26.10.2012 www.luontojaymparistoopetus.fi 1 Suomen koulutusjärjestelmä

Lisätiedot

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista

Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista LEHDISTÖTIEDOTE, 28.11.2011 JULKAISUVAPAA HETI Yrityskyselyllä tietoa yritysneuvontapalvelusta Koillismaalaiset yritykset kaipaavat tietoa ja palvelua alueen yritysneuvontapalveluista Koillismaalaisille

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi

Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi Hyrian yrityspalvelut & Vaihtoaskel -hanke Asiakasvastaava Kirsi Niskala p. 0400 398 480, kirsi.niskala@hyria.fi 1 HYRIA KOULUTUS 4.9.2014 Hyrian tarjoamat koulutukset & palvelut Yrittäjän ammattitutkinto

Lisätiedot

Luonto- ja maisemapalvelut maaseudulla

Luonto- ja maisemapalvelut maaseudulla Luonto- ja maisemapalvelut maaseudulla Luento Helsingin yliopistossa 20.4.2011 Palveluyrittäjyys maaseudulla -kurssi Airi Matila Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011 Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö 1 Milj. 80 70 Maatalouden viljelijätuet Etelä-Savossa (kunnat

Lisätiedot

VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla

VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla Varsinais-Suomen ELY-keskus, VELHO-hanke Sanna Tikander 1.3.2011 1 VELHO Vesien- ja luonnonhoidon

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA)

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) irene.roos@tts.fi Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Elinkeinojen

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI. Rahoitusmahdollisuuksia Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Rahoitusmahdollisuuksia Rahoitusmahdollisuuksia Vesistökunnostusrahoja YM:n kunnostusavustukset. ELY jakaa. Jatkuva haku, pieniä summia 50% omarahoitusosuudella

Lisätiedot

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi

Centria ammattikorkeakoulu www.centria.fi Hankkeen tiedot Projektin nimi: Keskipohjalainen koulutusväylä Kohdealue: Kokkolan ja Kaustisen seudut Päättymisaika: 6/2014 Toteuttaja: Centria ammattikorkeakoulu Osatoteuttajat: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012 Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 LÄHTÖKOHTANA: KYLÄ VARSINAIS-SUOMESSA ALUEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ HENKILÖKOHTAINEN

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 20.6.2012, Luonnonmukainen peruskunnostus miniseminaari, Suomen ympäristökeskus Sivu 1 25.6.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen

Lisätiedot

Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmä

Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmä Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmä ja alan valtakunnallinen kehittäminen Juha Rutanen Suomen luontoyrittäjyysverkosto ry Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmä Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR)

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen

Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen Pohjois-Pohjanmaan ELY keskuksen ESR ja EAKR hankkeet ja niiden suuntaaminen 1.9.2011 Riitta Ilola Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Strategiayksikkö, Riitta Ilola 6.9.2011 1

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

HAAPAVEDEN-SIIKALATVAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ Seutuhallitus KOKOUSKUTSU 8 /2015 Kokousaika

HAAPAVEDEN-SIIKALATVAN SEUDUN KUNTAYHTYMÄ Seutuhallitus KOKOUSKUTSU 8 /2015 Kokousaika Seutuhallitus KOKOUSKUTSU 8 /2015 Kokousaika Kokouspaikka Käsiteltävät asiat liite 75 Torstai 29.10.2015 klo 14.00 16.06 PSK-Aikuisopisto, Haapaveden Teknologiakylä, Haapavesi PSK-Aikuisopiston toiminnan

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013 Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus 1 Kehittämismahdollisuuksia yrityksille Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Lisätiedot

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa

Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa VOIMISTUVAT KYLÄT -kampanja 2010-2012 Voimistuvat kylät-kampanja 14.-15.10.2011 Etelä-Karjala, Imatra Kylät maaseutupolitiikan kokonaisuudessa Eero Uusitalo professori, maaseutuneuvos, YTR:n pääsihteeri

Lisätiedot

Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus. Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke

Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus. Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke Luonto- ja ympäristöalan ammatillinen koulutus Luonto- ja ympäristöalan ammatillisen koulutuksen kehittämisstrategia ja vetovoimakampanja hanke 15.8.2011 www.luontojaymparistoopetus.fi 1 Suomen koulutusjärjestelmä

Lisätiedot

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen

HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke. Anne Laitinen HEVOSET JA YHTEISKUNTA rajapintoja -hanke Sivu 1 7.11.2012 Anne Laitinen Yleistä hankkeesta Hevoset ja yhteiskunta rajapintoja hanke 15.3.2012 31.12.2014 Toteuttaja Hippolis Hevosalan osaamiskeskus ry

Lisätiedot

HEVOSVOIMAA -ESISELVITYSHANKE

HEVOSVOIMAA -ESISELVITYSHANKE HEVOSVOIMAA -ESISELVITYSHANKE 13.04. 15.10.2010 1 Hevosvoimaa -esiselvityshanke Rahoittaja Maaseudun Kehittämisyhdistys Viisari ry., hallinnoija Saarijärven Seudun Yrityspalvelu Oy Esiselvityshanke 13.4.

Lisätiedot

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011 Susanna Kulmala Lomalaidun ry Taustaa Hanketta on ollut suunnittelemassa maaseutumatkailun ja kylätoiminnan kehittäjiä

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Kuusamo 13.1.2014 Projektipäällikkö Riina Rahkila / ProAgria Oulu Vesistö on valuma-alueensa alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark Suomen ensimmäinen ja Maailman pohjoisin Geopark Rokua Geopark Jäsenyys lokakuussa 2010 Teema: Jääkauden perintö

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ympäristökeskuksen näkökulma, Vanajavesi kuntoon starttitilaisuus 1.10.2009 1 Vanajavesi mikä se on? 2 Millainen vesien tila on nyt? erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Kehittämiskysely 2012. Tulokset

Kehittämiskysely 2012. Tulokset Kehittämiskysely 2012 Tulokset Tausta Kehittämiskysely toteutettiin eteläpohjalaisissa kaluste- ja asumisteollisuuden yrityksissä loka-marraskuussa 2012 Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa kohderyhmään

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Metsästä energiaa yrittämällä

Metsästä energiaa yrittämällä Metsästä energiaa yrittämällä Energia-alan asiantuntijaseminaari Pohtossa 1.4.2009 Asiantuntija, TE-keskus Sivu 1 2.4.2009 Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus (TE-keskus) TE-keskukset ovat työ-

Lisätiedot

Katsaus maaseuturahastoon sihteeristö 27.5.2014. Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus

Katsaus maaseuturahastoon sihteeristö 27.5.2014. Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Katsaus maaseuturahastoon sihteeristö 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 10.6.2014 Kehittämishankkeet alueellisen ohjelman teemoittain 2007-2013 Teemoittain hanke kpl investointi

Lisätiedot

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015

SKOL, toimintasuunnitelma 2016. Esitys hallitukselle 19.10.2015 SKOL, toimintasuunnitelma 2016 Esitys hallitukselle 19.10.2015 Yhteenveto Visio 2020 Suunnittelu ja konsultointi on suomalaisen yhteiskunnan ja elinkeinoelämän arvostettu kilpailuetu ja osaamisen kehittämisen

Lisätiedot

Keskisuomalaisen bioenergiaklusterin osaavan työvoiman turvaaminen, BEV-osaaja

Keskisuomalaisen bioenergiaklusterin osaavan työvoiman turvaaminen, BEV-osaaja Keskisuomalaisen bioenergiaklusterin osaavan työvoiman turvaaminen, BEV-osaaja Laura Vertainen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, laura.vertainen@jamk.fi Margareta Wihersaari, Jyväskylän yliopisto, margareta.wihersaari@jyu.fi

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

HANKKEEN LOPPURAPORTTI

HANKKEEN LOPPURAPORTTI Työvoima- ja elinkeinokeskus HANKKEEN LOPPURAPORTTI Liite kehittämishankkeen maksamislomakkeeseen 316_03 EUROOPAN YHTEISÖ Euroopan maatalouden ohjausja tukirahasto 1 Hankkeen nimi Kulttuurimatkailun vientiverkosto

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisohjelma 2007-2013 Voimaa luonnosta ja yhteisöllisyydestä Innovaatioita eri toimijoiden yhteistyöstä Sivu 1 2.3.2011 Sivu 2 2.3.2011 Aktiivinen Pohjois-Satakunta

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Kuka maksaa? Airi Matila/Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmä. Kylämaisemat kuntoon -tilaisuus Pudasjärvi 20.10.2010

Kuka maksaa? Airi Matila/Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmä. Kylämaisemat kuntoon -tilaisuus Pudasjärvi 20.10.2010 Kuka maksaa? Airi Matila/Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmä Kylämaisemat kuntoon -tilaisuus Pudasjärvi 20.10.2010 Kenelle maksetaan? Maaseutuelinkeinot monipuolistuvat luonnon- ja maisemanhoidon asiakaslähtöiseen

Lisätiedot

Kuka maksaa? Kenelle maksetaan? Tuntihintoja, sis. alv 22% Kyläsuunnitelman laatu. Kunnan omat viheralueet. Kuka maksaa?

Kuka maksaa? Kenelle maksetaan? Tuntihintoja, sis. alv 22% Kyläsuunnitelman laatu. Kunnan omat viheralueet. Kuka maksaa? Kenelle maksetaan? Kuka maksaa? Airi Matila/Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmä Kylämaisemat kuntoon -tilaisuus Hauho 22.10.2009 Maiseman- ja luonnonhoidon yrittäjät osaavat hoitaa maaseudun aineellisia

Lisätiedot

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011

Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Hankestrategia Yhtymähallitus 27.10.2011 Sisällysluettelo 1. Hanketoiminnan tavoitteet... 1 2. Hankerahoitus... 1 2.1 Valtionavustukset... 1 2.2 EAKR-ohjelmat... 1 2.3 ESR-ohjelma... 2 2.4 Oma rahoitus...

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan kysely 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan kysely 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan kysely 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Yrityksen toimiala Yrityksen liikevaihto Uusiutuvan energian osuus liikevaihdosta Henkilöstömäärän kehitys uusiutuvan

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

KASSU LIVES Kasarminmäki Living Lab Ohjausryhmän kokous 5.5.2011

KASSU LIVES Kasarminmäki Living Lab Ohjausryhmän kokous 5.5.2011 KASSU LIVES Kasarminmäki Living Lab Ohjausryhmän kokous 5.5.2011 1. Tavoitteet Luoda käyttäjä- ja kysyntälähtöinen Living Lab toimintaympäristö, joka tukee Kymenlaakson ammattikorkeakoulun LCCE- oppimisen

Lisätiedot

SOTE alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa

SOTE alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Oulu, 3.2.2015 Pohjois Pohjanmaan ELY keskus, Kymmenen virran Sali, Veteraanikatu 1 alan kehittämiseen liittyvät muut alueelliset kehittäjäorganisaatiot. 10.00 Hyvinvointipalvelut mahdollisuus yrittäjyydelle

Lisätiedot

BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä

BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä 2 BIOFEM - naistoimijoiden roolin kasvattaminen Pohjois- Karjalan biotalousbisneksessä Riina Siikanen, Karelia-amk.12.2014 Kyvyt ja kiinnostus sukupuolen edelle -seminaari 3 Biotalouden käsite Biotaloudella

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä

HYVÄ-ALUEFOORUM. Risto Pietilä Oulu 29.10.2009. www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi. Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä HYVÄ-ALUEFOORUM Seudullisen yrityspalvelun rooli hyvinvointialan kehittämisessä Risto Pietilä Oulu 29.10.2009 www.raahenseutukunta.fi www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan

Lisätiedot

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009

Kuntien markkinointitutkimus 2009. vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Kuntien markkinointitutkimus 2009 vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov 2.4.2009 Toteutus maaliskuussa 2009 Toteutettiin webropol-kyselynä Sähköpostitse kuntien kirjaamojen kautta kuntien markkinointivastaaville

Lisätiedot

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa. 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä

Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa. 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä Biotalousosaamisen kehittäminen Pohjois Savossa 11.11.2014 Kati Lundgren Savon koulutuskuntayhtymä Pohjois Savon biotalousosaajat Projektin tavoitteet tunnistaa ja priorisoida biotalouden osaamistarpeita

Lisätiedot

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta

Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta Yrittäjien käsitys innovaatioympäristön nykytilasta 1 : Yksityiset toimijat yrittäjien tärkein voimavara Kysely toteutettiin yhteistyössä Suomen Yrittäjien

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi Maisema, virkistyskäyttö ja monimuotoisuus alueiden käytön suunnittelussa, Oulu 7.5.2014. Aili Jussila Maisemat, Ruotuun hanke, Kainuun ELY keskus

Lisätiedot

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari

Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari Maaseutuverkostoyksikön vuodet 2007 2013 Mitä on opittu? Päivi Kujala Maaseutuverkostoyksikön johtaja Naantali 5.5.2014 Verkosto- ja hankeseminaari VIESTII KOULUTTAA KERÄÄ JA LEVITTÄÄ HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseutuohjelmasta tehdyt päätökset

Manner-Suomen maaseutuohjelmasta tehdyt päätökset Manner-Suomen maaseutuohjelmasta tehdyt päätökset Maaseuturahaston hankkeiden toteutusinfo 24.8.2016 Sivu 1 25.8.2016 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoittamat kehittämishankkeet Hanketukipäätöksiä

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Näkymiä hevosten Pohjois-Pohjanmaalta. projektipäällikkö Heini Iinatti

Näkymiä hevosten Pohjois-Pohjanmaalta. projektipäällikkö Heini Iinatti Näkymiä hevosten Pohjois-Pohjanmaalta projektipäällikkö Heini Iinatti Hevosten Pohjois-Pohjanmaa - hevostalouden kehittämisohjelma Laadittiin 2008, valmis 2009 Tunnistettiin kehittämistarpeet Määriteltiin

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Kainuun Etu Oy Paavo Pietikäinen. Henkilöstöpooli vastaa kausiluontoisuuden haasteisiin

Kainuun Etu Oy Paavo Pietikäinen. Henkilöstöpooli vastaa kausiluontoisuuden haasteisiin Kainuun Etu Oy Paavo Pietikäinen Henkilöstöpooli vastaa kausiluontoisuuden haasteisiin Kehittyvä puuhuolto Kainuussa Kaksi toimintalinjaa: Puunhankinnan logistiikka ja verkostoituminen Työvoiman saatavuus

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI

ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA - Oulun Eteläisen ALUEEN VAPAAEHTOISTOIMINNAN KEHITTÄMINEN JA KOORDINOINTI ALVA yhteistyöryhmä ALVA hanke alueelliset ja valtakunnalliset verkostot riitta.prittinen-maarala@rko.fi puh. 050 4691 946

Lisätiedot

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto LINJA 1 Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn kehittäminen osaaminen (koulutus)

Lisätiedot