Ympäristönhoitopalveluiden tarpeet ja kehittäminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Ympäristönhoitopalveluiden tarpeet ja kehittäminen"

Transkriptio

1 Ympäristönhoitopalveluiden tarpeet ja kehittäminen YPAKO Ympäristöpalvelutarpeiden kartoitus sekä koulutus- ja kehittämissuunnitelma -hankkeen loppuraportti PSK-Aikuisopisto Pirkko-Liina Elomaa ja Minna Tuomala

2 Sisältö Sisältö PROJEKTIN TAUSTAA... 3 Yhteydet alue- ja maaseutupolitiikkaan PROJEKTIN TAVOITTEET PROJEKTIN TOTEUTUS Projektin organisointi... 4 Projektin ulkoinen tiedottaminen Hankkeessa tehty yhteistyö Kyselyt Haastattelut Infotilaisuudet, seminaarit ja työryhmät TULOKSET Kyselyt Haastattelut Koulutus- ja kehittämissuunnitelma Koulutuksen tarpeet Koulutuksen tavoitteet ja kohderyhmät Projektin tulosten hyödyntäminen Kiitokset Liitteet: Liite 1. YPAKO-hankkeessa haastatellut henkilöt Liite 2. Raportti YPAKO-hankkeen kyselystä Liite 3. Ympäristönhoitoyrittäjäksi koulutussuunnitelma 2

3 1. PROJEKTIN TAUSTAA PSK-Aikuisopistolla on vuoden 2005 alusta lähtien järjestetty luontoyrittäjäksi valmistavaa ammatillista aikuiskoulutusta. Tavoitteena on ollut koulutustarjonnan laajentaminen myös ympäristöyrittäjyyden puolelle. Projektin avulla haluttiin perehtyä alueen ympäristöalan palveluntarjontaan ja palveluntarpeeseen sekä mahdolliseen koulutustarpeeseen. Koulutussuunnitelman pohjaksi oli tavoitteena myös kartoittaa alueella jo oleva alan ammatillinen koulutustarjonta. Tavoitteena oli myös kerätä yhteen aiheen piiriin kuuluvia sidosryhmiä ja suunnitella jatkossa yhteistyötä eri toimijoiden välillä ympäristönhoidon palvelujen ja koulutuksen kehittämiseksi. Viime vuosina luonto- ja maisemapalveluiden tuottamista on kaavailtu yhä enenevässä määrin maaseudun uutena ansaintamahdollisuutena. Valtion ja kuntien luonnon- ja maisemanhoitotöitä ollaan ulkoistamassa ja tavoitteena on näiden palveluiden tuottaminen jatkossa markkinalähtöisesti. PSK-Aikuisopistolla on toimittu myös maaseudun kehittämistyössä (mm. maaseudun kehittäjän erikoisammattitutkinto) ja tavoitteena on olla osaltaan edesauttamassa yrittäjyyden lisääntymistä maakunnassa sekä luomassa valtakunnallista mallia ympäristönhoitotöissä ilmenneiden tarpeiden vastaamiseen. Yhteydet alue- ja maaseutupolitiikkaan Suomen maaseutupolitiikan yleisiä tavoitteita ovat maaseudun elinkeinojen uudistaminen, palveluverkon toimivuuden vahvistaminen, maaseudun asuinympäristön laadun parantaminen ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen, uusiutuvien luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen sekä osaamisjärjestelmän ja henkilöresurssien kehittäminen. Valtakunnallisessa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma vuosille kehittämissuunnitelmassa Pohjois-Pohjanmaa haluaa panostaa jatkossa hyvinvoinnin, laadukkaan elinympäristön ja monimuotoisen luonnon edistämiseen maakunnassa. Lisäksi painotetaan elinvoimaisen yrittäjyyden kehittämiseen sekä maaseudun ja kaupungin vuorovaikutuksen parantamiseen. Kehittämisohjelman toimenpiteillä tullaan luomaan edellytyksiä maaseudun uusien työpaikkojen syntymiselle ja yrittäjyyden lisääntymiselle. Alueellisella tasolla laadittu Pohjois-Pohjanmaan alueellinen maaseutuohjelma vuosille mainitsee tavoitteikseen mm. maaseudulla asuvien ihmisten elinolojen parantamisen, siellä toimivien yritysten toimintaedellytysten turvaamisen ja kehittämisen sekä maaseutuympäristön viihtyisyyden lisäämisen. Tavoitteiden toteuttamiseksi on luota- 1 (2007): Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma vuosille Isolahti Maria (toim.): Pohjois-Pohjanmaan alueellinen maaseutuohjelma Pohjois-Pohjanmaan TE- Keskuksen julkaisuja 24. 3

4 va edellytyksiä uusille työpaikoille maaseudulla, kehitettävä jo olemassa olevaa yritystoimintaa sekä lisättävä yhteistyötä eri tason toimijoiden ja toimialojen välillä. Ympäristön viihtyisyyden parantamiseksi on lisättävä tietoa ja osaamista kulttuuri- ja luonnonympäristön vaalimisessa ja hoitamisessa. 2. PROJEKTIN TAVOITTEET Projektin kirjattiin tavoitteiksi 1. kartoittaa alueen ympäristönhoidon ja -huollon tarve, 2. kartoittaa alueen ympäristönhoitoon ja -huoltoon liittyvän koulutuksen tarve, 3. valmistella alueella tarpeita vastaava koulutus- ja kehittämishanke, joka tuottaa osaavaa henkilöstöä yrityksiin sekä uusia yrityksiä alalle, 4. lisätä sidosryhmien tietoisuutta alueensa ympäristönhoidosta ja sen tarpeesta sekä 5. kehittää yhteistyötä alan toimijoiden kesken. 3. PROJEKTIN TOTEUTUS 3.1. Projektin organisointi PSK-Aikuisopisto toteutti hankkeen Ympäristöpalvelutarpeiden kartoitus sekä koulutus- ja kehittämissuunnitelma eli YPAKO välisenä aikana. Hankkeen rahoitushakemus jätettiin Pohjois-Pohjanmaan TE keskukseen ja hanke sai kirjallisen rahoituspäätöksen Vuoden 2007 lopulla hankkeelle haettiin ja saatiin jatkoaikaa helmikuun 2008 loppuun. Projektin päärahoittajana toimi Pohjois-Pohjanmaan TE keskus (ESR-rahoitus) ja osarahoittajina Nivala-Haapajärven seutukunta ja Siikalatvan seutukunta sekä Utajärven kunta. Projektiryhmä PSK-Aikuisopistossa Pirkko-Liina Elomaa, projektipäällikkö, (ohjausryhmän sihteeri) Nina Heikkinen, projektisuunnittelija, Anne Rautiainen-Holm, projektisuunnittelija Minna Tuomala, projektisuunnittelija Marja-Liisa Junes, projektisihteeri Tarja Pahnila, projektin laatuhenkilö Projektin ohjausryhmä Kehittämispäällikkö Eero Merilä, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus (puheenjohtaja) Ympäristöjohtaja Jorma Turunen Nivala-Haapajärven seutukunta Ohjelmapäällikkö Leena Ruopuro, Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus Rehtori Jaakko Tarakkamäki, PSK-Aikuisopisto Ohjausryhmä kokoontui yhteensä viisi kertaa; , , , (sähköpostikokous) ja Ohjausryhmälle tiedotettiin kokousten välillä tarpeen vaatiessa sähköpostitse projektin kulusta. Projektin etenemisen suunnittelua ja seurantaa varten pidettiin projektipalavereja keskimäärin 2 kertaa kuukaudessa. 4

5 Projektin taloushallinto ja dokumentointi Projektin taloushallinnosta vastasi PSK-Aikuisopiston taloussihteeri Eini Vierimaa. Kaikki projektiin liittyvät asiakirjat on tallennettu rtf.-muodossa projektin omaan kansioon PSK-Aikuisopiston sähköisiin tiedostoihin. Alkuperäiset, viralliset projektiasiakirjat ovat arkistoituina PSK-Aikuisopiston Haapaveden toimipisteen paloturvallisuusvaatimusten mukaisissa arkistointitiloissa. Kopioita projektiasiakirjoista säilytetään Oulun toimipisteessä projektihenkilöstön työtiloissa. Projektin päärahoittajana toimi Pohjois-Pohjanmaan TE keskus (ESR-rahoitus) ja osarahoittajina toimivat Nivala-Haapajärven seutukunta ja Siikalatvan seutukunta sekä Utajärven kunta. Projektin ulkoinen tiedottaminen Hankkeen tiedotus tapahtui eri puolilla toiminta-aluetta järjestetyin infotilaisuuksin, seminaarein, lehti-ilmoituksin ja sähköpostien sekä projektin nettisivujen kautta. Projektille on teetetty myös käyntikortit, paperiesite sekä mainoskynä. Projektin nettisivuilla 3 on esitelty hankkeen tavoitteet ja tulokset sekä toteutustapa. Ajankohtaista osiossa on mainostettu infotilaisuuksia ja seminaareja sekä niiden antia jälkeenpäin. Lehdistötiedotteita on tehty kolme, projektin alussa, vuoden 2007 lopulla sekä projektin päätyttyä. Infotilaisuuksista ja seminaareista on ilmoitettu kyseisen alueen paikallislehdissä sekä aina myös laajemmassa alueellisessa sanomalehdessä Hankkeessa tehty yhteistyö Yhteistyössä ovat olleet mukana edellä mainittujen tahojen lisäksi Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus (mukana ohjausryhmässä), Pudasjärven kaupunki (yhteydet esiselvityshankkeeseen Monipalvelua kylien asukkaille ja mökkiläisille) sekä Humanpolis Rokua. Koulutussuunnitelman laadinnassa asiantuntija-apuna ovat olleet lisäksi Metsähallitus Pohjanmaan Luontopalvelut, Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaa, ProAgria Oulu, Nouseva Rannikkoseutu ry, Oulunkaaren Seutukunta sekä Nivala-Haapajärven seutukunta. Hankkeen aikana tutustuttiin aihepiiriä käsitteleviin jo päättyneisiin sekä meneillään oleviin hankkeisiin mm. Maaseutuympäristöstä työtä ja toimeentuloa esiselvityshanke ( EMOTR, OAMK/Luova) Polulta toimeksi2 projekti, ( ESR, Pro- Agria Oulu), Matka Kylämaisemaan- hanke Siikajokilaaksossa ( EMOTR), Monipalvelua kylien asukkaille ja mökkiläisille Pudasjärvellä (2007 ESR). Valtakunnallista näkemystä alan kehittämiseen on tuonut yhteistyö Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) asettaman valtakunnallisen Luonto- ja maisemapalvelut teemaryhmän kanssa. Teemaryhmän sihteeri Juha Rutanen oli hankkeen loppuseminaarissa kertomassa ryhmän työstä. Luonto- ja maisemapalvelut käsittävät suurelta osin samoja asioita kuin ympäristönhoitopalvelut. Teemaryhmä kokoaa alaa toimialana, selvit- 3 5

6 tää alan nykytilaa, kehittää alan yrittäjyyttä ja toimintaympäristöä sekä toteuttaa alan viestintää. Tarkoituksena on uutta palvelutoimintaa kehittämällä lisätä maaseudun elinvoimaisuutta, biologista monimuotoisuutta ja viihtyisyyttä elinympäristönä. Ryhmän tarkastelussa ovat mm. alan mahdollisuudet, julkinen ja yksityinen rahoitus, toimintamallit, osaamis- ja kehittämistarpeet. Luonto- ja maisemapalvelut ovat jaettavissa luonnonhoitopalveluihin, maisemapalveluihin ja luonnon käyttöön liittyviin palveluihin. Käytännön maastotöiden lisäksi palvelut sisältävät työtehtävinä inventointeja, suunnitelmien tekoa, työnjohtoa ja valvontaa, toteutetaan julkisina töinä, erilaisin tukitoimin ja hankkein sekä yritysmuotoisesti tai näitä toimintamuotoja yhdistellen. Yhteistyötä tullaan teemaryhmän kanssa jatkamaan suunnitellun koulutushankkeen työstämisessä Kyselyt Ympäristönhoitopalvelujen tarvekysely kohdistettiin niille tahoille joiden toimintaan ympäristönhoito ja -huoltotyöt jollain tavalla liittyvät. Alueena oli Pohjois-Pohjanmaan tavoite 1 alue, lukuun ottamatta Kuusamoa. Kohderyhmässä oli edustettuna ympäristönhoitotöitä tekeviä/teettäviä sekä tekijöitä tai alan koulutusta mahdollisesti tulevaisuudessa tarvitsevia tahoja kuten kuntien viranomaiset, kyläyhdistykset, matkailu- ja majoitusyritykset, seurakunnat, suurimmat teollisuusyritykset. Kyselyt toteutettiin kesäkuussa 2007 sekä perinteisesti postitettuina lomakekyselynä että sähköpostitse Zef kyselynä internetissä. Kyselylomakkeita lähetettiin postitse yli 120 kappaletta ja sähköpostitse noin 100 kpl Haastattelut Kyselyissä esille nousseita tai muita hankkeen kannalta merkittäväksi koettuja tahoja valittiin haastateltaviksi syvemmän tiedon saamiseksi. Haastattelut toteutettiin elo-syyskuussa Haastatteluissa olivat edustettuina ympäristötekniikka-alan laitevalmistaja, ympäristöhallinto, turvetuottajia, kyläseura, kunta, matkailualue ja osaamiskeskus, ammattikorkeakoulu, metsähallitus ja hankevetäjiä ja kylätoimijoita Infotilaisuudet, seminaarit ja työryhmät Infotilaisuuksissa ja seminaareissa asiantuntijat esittelivät alaa ja nostivat esille siihen liittyviä kysymyksiä ja kehittämistarpeita. Infotilaisuuksia ja seminaareja järjestettiin neljä kappaletta ja sen lisäksi yksi työryhmän palaveri. Ensimmäinen infotilaisuus järjestettiin Nivalassa , ja siellä ympäristötarkastaja Mari Viirret Pyhäjärven kaupungista valotti ympäristönhoidon ongelmia ja tarpeita viranomaisnäkökulmasta. Tilaisuudessa oli osallistujia Nivalan ja Haapajärven 4H-yhdistyksistä sekä Pyhäjärven ja Reisjärven kunnista. 4 Liite 1. YPAKO-hankkeessa haastatellut henkilöt 6

7 Haapavedellä järjestetyssä tilaisuudessa asiantuntijoina olivat ympäristöinsinööri Harri Heikkilä Siikalatvan seutukunnasta ja metsämestari Raimo Pääkkö Rampen maaseutupalveluista. Osallistujia oli Haapaveden 4H-yhdistyksestä, Haapaveden Jätehuolto Martinmäki Oy:stä, sekä Siikalatvan ympäristöpalveluista. Seminaari Elämyksiä ja elantoa maaseudun ympäristöstä järjestettiin Rokualla, Rokuanhovissa Seminaarissa olivat esiintyjinä insinööri Arto Lehto, Pohjois- Pohjanmaan ympäristökeskus (Kunnostushankkeet ja niiden rahoitusmahdollisuudet), projektipäällikkö Vesa Krökki, Humanpolis Rokua (Rokuan matkailualue nyt ja tulevaisuudessa) sekä Oulujokivarren asukas Heikki Pesämaa näkemyksineen muuttuvasta maisemasta. Rokua Humanpoliksen edustajat totesivat, että Rokuan matkailualueella kehitettävää löytyy reitistöistä ja vesistöistä. Tulevaisuudessa tarvittaisiin kulttuuriin, ympäristöön, hyvinvointiin liittyvää osaamista. Alan ammatillisista koulutusmahdollisuuksista puhui projektipäällikkö Pirkko-Liina Elomaa PSK-Aikuisopistosta. Seminaariin osallistui lähikuntien asukkaita ja yrittäjiä ja virkamiehiä. Seminaarin jälkeen tutustuttiin Vesa Krökin johdolla opastuskeskus Supassa avattuun Rokua Saari jonka meri hylkäsi näyttelyyn. Projektin tavoitteisiin kuului koulutus- ja kehittämissuunnitelman laatiminen. Koulutussuunnitelmaa varten koottiin koulutussuunnitelmatyöryhmä, joka koostui tärkeiksi katsotuista yhteistyökumppaneista. Työryhmässä oli 10 henkilöä ja heiltä toivottiin kommentteja ja oman toimialansa näkemyksiä esitettyyn luonnokseen koulutuksen toteutustavasta, sisällöstä ja kohderyhmästä. Työryhmässä olivat edustajat Metsähallituksesta, ProAgriasta, Ympäristöhallinnosta, Metsäkeskuksesta, Oulunkaaren ja Nivala-Haapajärven seutukunnista, paikallisesta toimintaryhmästä (Nouseva Rannikkoseutu ry, edusti myös muita alueen toimintaryhmiä.) sekä PSK-Aikuisopiston yrittäjäinstituutista. Työryhmä kokoontui PSK-Aikuisopistolla. Työryhnän tuloksista tarkemmin luvussa Tulokset. Projektin päätösseminaari Ympäristönhoitopalveluiden tarpeet ja kehittäminen pidettiin Oulussa, Kruunumakasiinissa klo Seminaarissa esiteltiin projektin tulokset ja koulutussuunnitelma. Seminaarissa olivat vierailevina asiantuntijoina teemaryhmän sihteeri Juha Rutanen, Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmä YTR (Luonto- ja maisemapalvelut -teemaryhmä ja alan valtakunnallinen kehittäminen), puistonjohtaja Jouni Kosonen, Metsähallitus, Luontopalvelut (Luonnonsuojelualueiden ennallistamis- ja luonnonhoitotyöt), suojelubiologi Päivi Virnes, Metsähallitus, Luontopalvelut (Puistoalueiden hoitotyöt) sekä toiminnanjohtaja Maija-Liisa Tausta-Ojala, ProArgia Oulu ry. / Maa- ja kotitalousnaiset (Maisema mahdollisuutena). Seminaariin osallistui henkilöitä oppilaitoksista, yrityksistä, metsäkeskuksesta, kunnista. 4. TULOKSET Projektin lopullisena tuloksena on tavoitteiden mukaisesti laadittu koulutus- ja kehittämissuunnitelma, jonka avulla jatkossa pyritään vastaamaan kyselyiden ja haastattelujen esille tuomaan monialaosaajien tarpeeseen. Kyselyn tuloksista on laadittu erillinen raportti 5. Alla esitellään lyhyesti kyselyn ja haastattelujen tulokset sekä pääpiirteet koulutussuunnitelmasta 6. 7

8 Kuva 1. Projektin päätösseminaari Oulussa 4.1. Kyselyt Kyselyn vastauksissa yritysten ja eri organisaatioiden ympäristönhoitoon ja huoltoon liittyvistä tarpeista nousivat esille seuraavat: piha- ja puistoalueiden sekä kesäajan istutusten hoito, talviajan lumi- ja hiekoitustyöt, ranta-alueiden raivaus ja rantojen puhtaanapito, ympärivuotinen puhtaanapito, tienpientareiden niitto, yksityisteiden hoito, jätehuolto ja kierrätysjärjestelmät, jätehuoltojärjestelmän laatiminen, puiden kaato, harvennus ja hakkuutyöt, jätevesipuolen neuvonta ja seuranta, ulkoilu- ja retkeilyreittien rakentaminen hoito ja ylläpito sekä ojien kaivu, kunnostus, ojanpenkereiden siistiminen. Vastausten perusteella ympäristönhoitopalveluiden tarve koettiin lisääntyneen (yli 60% vastaajista). Yritysten/organisaatioiden henkilökunta huolehtii suurimmaksi osaksi itse ympäristönhoidosta. Mikäli ko. palvelut oli ulkoistettu, esim. jätehuolto tai sisätilojen siivous, niin ne ostettiin paikalliselta yritykseltä. Ostetun palvelun laatuun ja hintaa oltiin tyytyväisiä. Tärkeimmät esille nousseet ongelmat yritysten/organisaatioiden ympäristönhoidossa olivat järjestyksessä seuraavat: ajan, käytettävissä olevan rahallisen resurssin, työvoiman sekä tarvittavien koneiden ja laitteiden puute. Ympäristönhoitoa pidettiin sekä yrityksen imagon, että henkilökunnan ja asiakkaiden viihtyvyyden kannalta suurelta osin erittäin tärkeänä. Asiakkaat olivat myös kiinnostuneita yritysten/organisaation ympäristönhoitoasioista. Vain 12 %:lla vastanneista oli yrityksessään ympäristönhoitosuunnitelma. Ympäristönhoitosuunnitelman laatimiselle nähtiin tarvetta sellaisissakin yrityksissä joissa sitä ei ollut. Ympäristö- tai laatujärjestelmä oli viidesosalla vastanneista yrityksistä. Tarvetta sellaisen laatimiselle nähtiin muutamassa yrityksessä. Ympäristöjärjestelmän sertifiointiin ei sen sijaan oltu halukkaita. Reilu puolet vas- 8

9 tanneista (57 %) näki tarvetta laatu- ja ympäristöosaamisen lisäämiselle. Ammatilliseen tutkintoon johtavalle koulutukselle ei nähty tarvetta, vaan lyhyet seminaarit koettiin sopivimmaksi koulutusmuodoksi. Seuraavista aiheista haluttiin lisää koulutusta; laki ja asetukset sekä uudet tekniikat, jäteasiat, luonnonsuojelu ja rantojen käyttö. 4.2 Haastattelut Kyselyissä esille nousseille ja muutoin tärkeäksi koetuille tahoille toteutettiin henkilökohtaiset haastattelut. Haastatteluissa olivat edustettuina ympäristötekniikka-alan laitevalmistaja, ympäristöhallinto, turvetuottajia, kyläseura, kunta, matkailualue ja osaamiskeskus, ammattikorkeakoulu, metsähallitus ja hankevetäjiä ja kylätoimijoita. Ympäristötekniikan laitevalmistajan mukaan jätevesipuolen koulutusta järjestetään lähinnä viikonloppuseminaareina, eikä aikaa pitkäkestoiseen ammatilliseen koulutukseen ole. Laitteiden huoltotarve on suuri ja tarvittaisiin tekijöitä jotka hallitsevat kaikenlaiset jätevesijärjestelmien huollot, valmistajasta riippumatta. Myös jätevesisuunnitelmien laatiminen työllistäisi osaavaa henkilöstöä. Pienten firmojen yritysosaaminen koetuksella kun työntekijöiden määrä kasvaa, tarvittaisiin lisää yrityskoulutusta. Tulevaisuudessa jätevesipuolen osaajien tarve kasvaa ja kaiken tason tekijöiden koulutusta tarvittaisiin. Ympäristöhallinnon kunnostushankkeiden kohteena on usein vesistö tai perinnemaisema. Tarpeista esille nousivat mm. olemassa olevien retkeilyreittien hoito, reittien rakenteiden huolto ja ylläpito sekä vesien kunnostus. Kunnostus- ja hoitotarpeet johtuvat usein virkistyskäyttötarpeesta, samoin kuin maisemavaurioiden korjaustarve. Myös jälkiseuranta on tarpeen kunnostuksen jälkeen. Vesistökunnostushankkeissa on mm. kasvillisuuden niittoa, jolle ei tahdo löytyä yrittäjiä. Suurissa ympäristöhankkeissa (esim. kaivoshankkeet) tarvitaan maisemavaurioiden korjaukseen tekijöitä. Pohjavesiensuojelussa olisi vanhojen maaaineksen ottopaikkojen jälkihoitoa, jonka ympäristökeskus kustantaa. Ympäristökeskuksen näkökulmasta palvelutarpeita olisi paljonkin erilaisissa hankkeissa ja kunnostustöissä. Koulutuksen tarve alan tekijöille on ilmeinen. Turvealalla lupamääräykset työllistävät luontoselvitysten konsultteja. Turvetuottaja järjestää itse ympäristöasioiden ja lupamääräysten koulutukset turveyrittäjille. Tuotantoyrittäjistä on pulaa, mutta ympäristönhoitoon liittyvät palveluntarpeet ovat jo konsulttien tai omien työntekijöiden hallussa. Yrittäjäkoulutusta tarvittaisiin. Turvealalla lupaprosesseihin tarvitaan luonnontilan kartoituksia, jotka tilataan konsulteilta. Tuotantoalueille on jälkihoitovelvoite eli alueiden siistiminen, rakenteiden poistaminen ja vesistöjen tarkkailu. Tuotantoalueita tulee poistumaan käytöstä kiihtyvällä tahdilla. Eniten tarvittaisiin kuitenkin yrittäjäkoulutusta, sillä alalle tarvitaan sopivia urakoitsijoita jatkossakin. Kylällä olevia ympäristönhoitotarpeita ovat mm. rantojen raivaukset, roskakalan pyynti ja muu järvikunnostukseen liittyvä, venepaikkojen tekoa, jo tehtyjen retkeilyrakenteiden ylläpitoa. Kylältä voisi löytyä halukkuutta koulutukseen; ympäristötöihin tai eräoppaaksi. Hyvinvointiin liittyvät koulutukset ja projektit kiinnostavat. Kunnat tarvitsisivat mm. monitaitoisia yrittäjiä retkeilyreittien ylläpitoon. Kunnista löytyy pieniä yrityksiä, joille voisi tarjota lyhytkursseja ympäristöasioista. Utajärven kunta auttaisi koulutuksen markkinoinnissa ja tarjoaisi tilat kohtuulliseen vuokraan. Käytännön harjoittelumahdollisuuksia löytyy alan opiskelijoille. Työvoimakoulutus voisi tulla kyseeseen. 9

10 Oulun seudun ammattikorkeakoulu kouluttaa alalle suunnittelijoita (maisemasuunnittelun ja maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmat), eikä niinkään tekijöitä. Matkailuun liittyvässä koulutuksessa on maaseutumatkailun ja luontoliikunnan opintoja. Uutena on syksyllä 2007 alkanut maaseudun kehittäjän ylempi amk-tutkinto, jossa voi suuntautua maaseudun innovaatioihin tai ympäristönsuunnitteluun ja hoitoon. Yhteistyömahdollisuuksina nähdään esim. hankkeet ja koulutukset, joissa AMK vastaisi teoriapuolesta ja PSK:n opiskelijat käytännön hankkeista. AMK:n opiskelijoita voisi myös käyttää koulutuksen suunnittelussa. Metsähallitus on tehnyt huoltosopimuksia yrittäjien kanssa Pohjanmaan Luontopalveluiden alueella retkeilyreittien ja niiden rakenteiden huollosta. Metsähallituksessa huoltotöitä ja asiakaspalvelua ollaan jatkossa enemmänkin ulkoistamassa. On koulutettu jonkin verran ns. luontovalvojia (myös metsäluonnonhoitaja, Taivalkosken metsäoppilaitos). Erityisesti merikohteissa löytyy tarvetta merikelpoisille huollon osaajille. Metsähallituksen edustajan toiveena olisi yrittäjänä toimiva monitoimiosaaja sekä asiakaspalvelun että huoltotoimien pariin. Yhteenvetona: metsähallituksen luontopalveluissa ollaan ulkoistamassa sekä huoltoa että asiakaspalvelua ja osaajia tarvitaan. Ihanne olisi monitoimiosaaja, joka pystyisi sekä huoltohommiin että asiakaspalveluun! 4.3. Koulutus- ja kehittämissuunnitelma Projektin tavoitteisiin kuului koulutus- ja kehittämissuunnitelman laatiminen. Koulutussuunnitelmaa varten koottiin koulutussuunnitelmatyöryhmä, joka koostui onnistuneen koulutuksen kannalta tärkeiksi katsotuista yhteistyökumppaneista. Työryhmässä oli 10 henkilöä ja heiltä toivottiin kommentteja ja oman toimialansa näkemyksiä esitettyyn luonnokseen koulutuksen toteutustavasta, sisällöstä ja kohderyhmästä. Työryhmässä olivat edustajat Metsähallituksesta, ProAgriasta, Ympäristöhallinnosta, Metsäkeskuksesta, Oulunkaaren ja Nivala-Haapajärven seutukunnista, paikallisesta toimintaryhmästä (Nouseva Rannikkoseutu ry, edusti myös muita alueen toimintaryhmiä.) sekä PSK-Aikuisopiston yrittäjäinstituutista. Työryhmä kokoontui PSK-Aikuisopistolla. Aineksina koulutus- ja kehittämisohjelmalle olivat sekä hankkeen aikana kyselyissä ja erityisesti haastatteluissa esille tulleet tarpeet. Koska näitä tarpeita oli paljon ja ne olivat hajanaisia, päädyimme kohdentamaan suunnitelmamme erityisesti ympäristönhoitoon ja siihen liittyvään yrittäjäkoulutustarpeeseen. Ympäristönhuoltoalalta mukaan otetaan haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien huolto ja kunnossapito, koska sillä alalla on puutetta osaavista ja vastuullisista yrittäjistä. Erityisesti haastatteluissa esille nousseet tarpeet, joita selvitettiin edelleen perehtymällä maakunnan kehittämisstrategioihin ja suuntaviivoihin, ohjasivat kohdentamaan jatkohanketta. Tämä suuntautuminen vahvistui sekä koulutustyöryhmän että ohjausryhmän käsittelyssä. Seuraavassa esitellään koulutuksen tarve ja tavoitteet. Varsinainen koulutussuunnitelma on liitteenä Koulutuksen tarpeet Hankkeessa kartoitettiin ympäristönhoito- ja huoltoalan ammatillinen koulutus ja todettiin, ettei sitä ole tarjolla Pohjois-Pohjanmaalla. Ympäristötyöllistymisen ja ympäristönhoi- 10

11 toyrittäjyyden mahdollisuudet on viime aikoina nostettu esille yhä useammin elinvoimaisen maaseudun kehitystyössä. Eri tahoilta on ilmennyt selkeä tilaus ympäristönhoitotöille ja näiden toteuttajille. Ympäristönhoitotyöt toimisivat toimeentulon lisänä maatalousyrittäjille sekä muille maaseudulla toimiville yrittäjille, myös matkailu- ja virkistyspalvelujen tuottajille. EU- ja valtakunnallisten rahastojen uuden ohjelmakauden tavoiteohjelmissa mainitaan maaseudun elinvoimaisuuden kehittäminen työmahdollisuuksia lisäämällä ja syrjäytymistä ehkäisemällä, sekä alueiden kilpailukykyä vahvistavat toimet. Maaseutu- ja luontomatkailun kilpailukyvyn ja alueiden vetovoimaisuuden kannalta on ympäristönhoitotöillä alati kasvava merkitys. Maaseutu- ja kulttuurimaisemien rappeutuessa tulee ympäristön- ja maisemanhoidon ammattilaisten, nimenomaan tekijöiden, kysyntä kasvamaan tulevaisuudessa. Maisemaa on hoidettu usein maanomistajan tai kyläyhteisön toimesta talkootyönä. Kuntien ja eri yhteisöjen hallinnassa on paljon maaseutumaisia alueita joiden hoitoon tarvitaan urakoitsijoita, sillä yhä useammin palvelut ostetaan ulkopuolisilta yrittäjiltä. Valtio ja kunnat ulkoistavat jatkossa enemmän ympäristönhoitotöitään ja mm. ympäristöhallinnon suojelualueiden hoitovastuuta on suunniteltu siirrettäväksi Metsähallitukselle, kuten myös yksityismaiden sekä eräiden Metsäntutkimuslaitoksen suojelualueiden hoitoa, mistä seuraa kasvava työn toteuttajien tarve. Retkeily- ja virkistysalueiden rakenteiden huolto ja puuhuolto ovat myös kuntien ja metsähallituksen ulkoistamisen kohteina. Myös tieliikelaitos Destia tekee kulttuuriympäristönhoitoa yhteistyössä työpalveluiden tarjoajien kanssa. Tulevaisuudessa myös Museovirasto on potentiaalinen muinaisjäännösten hoitoon liittyvien maisemanhoitourakointien ostaja. Maaseutualueiden biologisen monimuotoisuuden turvaaminen tulevaisuudessa edellyttää perinnemaisemien kattavampaa hoitoa ja arvokkaiden maatalousalueiden optimaalisen hoidon kannalta koulutetut paikalliset tekijät ovat tarpeen. Vesipolitiikan puitedirektiivin ja vesienhoito-ohjelmien myötä vesienhoidolle on kasvava tilaus ja erityyppisten vesistöjen kunnostustöiden tekijöille on kysyntää. Lintuvesikunnostuksissa tarvitaan erityisesti kalustoa joka soveltuu ranta-alueiden niittoon. Metsästysseuroilla on myös erityyppisiä lintuvesihankkeita ja muita riista-alueiden hoitokohteita, joihin saatetaan tarvita kalustoa ja tekijöitä. Haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmät työllistävät nyt suunnittelijoita ja neuvojia, mutta tulevaisuudessa myös jätevesijärjestelmien huolto edellyttää osaavia henkilöitä. Suurtilalliset eivät aina ehdi toteuttaa kaikkia maatalouden ympäristötuen perustoimenpiteitä ja voisivat olla halukkaita ostamaan näitä työpalveluita toisilta maatalousyrittäjiltä tai näihin asioihin perehtyneiltä osaajilta. Maaseudun sopimuksellisuus järjestelmän myötä työmahdollisuuksien ja ympäristönhoidon monitoimiosaajien yhteen saattaminen onnistuisi jatkossa paremmin. Välittäjäorganisaatiot ovat siten tärkeitä sidosryhmiä suunnitellun koulutushankkeen kannalta. 11

12 Maaseudun elinvoimaisuus Sopimuksellisuus Maaseudun vetovoimaisuus Jätevesijärjestelmien huolto Vesistöjen hoito Luonnonsuojelualueiden hoito Ympärivuotinen yrittäjyys Monialayrittäjä - luonto ja ympäristö - Retkeily- ja virkistysalueiden huolto ja kunnostus Tuotteistaminen ja markkinointi Olemassa olevan konekannan käyttö Henkilökohtaistaminen Verkostoituminen Osaamisen ja toiminnan monipuolistaminen Kuva 3. Tarpeet ja mahdollisuudet ympäristönhoidon monialayrittäjyydelle. Koulutushankkeella on selkeä positiivinen merkitys valtakunnallisen, maakunnallisen ja paikallisen maaseutupolitiikan tavoitteiden toteutumisessa. Pohjois-Pohjanmaan alueellinen maaseutuohjelma vuosille mainitsee tavoitteikseen mm. maaseudulla asuvien ihmisten elinolojen parantamisen, siellä toimivien yritysten toimintaedellytysten turvaamisen ja kehittämisen sekä maaseutuympäristön viihtyisyyden lisäämisen. Tavoitteiden toteuttamiseksi on luotava edellytyksiä uusille työpaikoille maaseudulla, kehitettävä jo olemassa olevaa yritystoimintaa sekä lisättävä yhteistyötä eri tason toimijoiden ja toimialojen välillä. Näitä tavoitteita edelleen korostetaan toimintaryhmien kehittämisohjelmissa, jotka painottavat erityisesti maaseudun elinkeinotoiminnan ja elämänlaadun vahvistamista. Ympäristön viihtyisyyden parantamiseksi on lisättävä tietoa ja osaamista kulttuuri- ja luonnonympäristön vaalimisessa ja hoitamisessa Koulutuksen tavoitteet ja kohderyhmät Koulutukseen osallistunut henkilö voi toimia itsenäisenä yrittäjänä tai toisen yrittäjän palveluksessa. Yrittäjyyspainotteinen koulutus muodostuu eri osioista, joista ohjatusti valitsemalla oppija muodostaa henkilökohtaisen oppimissuunnitelman ja omaa aiempaa osaamistaan parhaiten tukevan paketin. Hän pystyy toimimaan monialaosaajana ympäristönhoitotöissä sekä muilla oman osaamisensa alueilla. Tarjoamalla monipuolinen koulutuspaketti, voidaan vahvistaa alalla jo ennestään toimivan tai alaa sivuavan yrittäjän ympärivuoden työllistävää toimenkuvaa. 12

13 Koulutuksella pyritään aktivoimaan ympäristöyrittäjinä toimivia verkostoitumaan toisiin yrittäjiin ja alueensa sidosryhmiin. Koulutus painottaa yrittäjyyttä, tuotteistamista, markkinointia ja projektityön mahdollisuuksia sekä tuo esille erilaiset rahoitusmahdollisuudet. Koulutus toteutetaan monimuoto-opetuksena aikuisopiskelijoille kahden vuoden aikana kahdella eri alueella. Koulutus sisältää lähiopintojaksoja sekä ohjattua etäopiskelua, yhteensä 60 opiskelijatyöpäivää / koulutus. Koulutukseen osallistujat ovat toimialaansa laajentavia tai toiminnastaan luopuvia maatalousyrittäjiä sekä maaseudulta toimeentuloa hakevia yrittäjähenkisiä henkilöitä. Maa- ja metsätalousyrittäjillä on jo olemassa olevaa ympäristönhoitotöihin soveltuvaa konekantaa. Myös muut yrittäjät, kuten luonto- tai elämyspalveluyrittäjät, voivat laajentaa toimialaansa työllistyäkseen paremmin ympärivuotisesti. Maisemanhoitotyöt voivat olla osa elämyspalveluyrittäjän ohjelmatarjontaa. 5. Projektin tulosten hyödyntäminen Esiselvityshankkeen tuloksista koulutus- ja kehittämissuunnitelmaa on hyödynnetty jatkohankkeen suunnittelussa. Tulokset auttavat kohdentamaan jatkohankkeen sisällöllisesti maaseutualueiden yritystoiminnan kehittämisen ja aktivoinnin suuntaan koulutus- ja kehittämishankkeen avulla. Projektin tuottamasta informaatiosta hyötyvät myös muut ympäristönhoito ja huolto hankkeita tai koulutusta suunnitteleva. 6. Kiitokset Esitämme parhaat kiitoksemme hankkeen työskentelyyn ja sen tulosten saavuttamiseen osallistuneille henkilöille. Toivomme yhteistyön alan kehittämiseen ja siihen liittyvän koulutuksen merkeissä jatkuvan. 5 Liite 2. Raportti YPAKO-hankkeen kyselystä. 6 Liite 3. Ympäristönhoitoyrittäjäksi koulutussuunnitelma. 13

14 YPAKO-hankkeessa haastatellut henkilöt Liite 1 Haastattelujen tekijät: Anne Rautiainen-Holm Minna Tuomala Pirkko-Liina Elomaa Palaveri- ja haastattelutilaisuus Utajärvellä : Toiminnanjohtaja Ritva Okkonen Humanpolis Rokua Jussi Laatikainen, Utajärven kunta Hankesuunnittelija Antti Koistinen, Utajärven klapiyrittäjyysverkoston kehittämishanke Projektipäällikkö ja Rokuan alueen ympäristöpäällikkö Vesa Krökki, Humanpolis Rokua Toimitusjohtaja Risto Mononen Yrityspuisto Oy Sihteeri Maire Taikina-aho, Utajärven kunta Haastattelu PSK-Aikuisopistossa Pohjois-Suomen aluepäällikkö Markku Ilonen, Wavin-Labko Oy Palaveri Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksessa Insinööri Arto Lehdon, kehittämisosasto, ympäristönhoitoryhmä Haastattelu PSK-Aikuisopistossa Biologi Petri Tähtinen, VAPO Oy Rokuan seminaarin suunnittelupalaveri PSK-Aikuisopistossa Insinööri Arto Lehdon, Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskus Toiminnanjohtaja Ritva Okkonen, Humanpolis Rokua Heikki Pesämaa, Oulujokivarren asukas Palaveri Turveruukki Oyn tiloissa Ympäristöpäällikkö Tarja Väyrynen Haastattelu- ja keskustelutilaisuus Korpisen kyläseura, Pudasjärvi Martti Lehtola, Jukka Herukka, Rauni Räisänen, Antti ja Annikki Ylitalo Palaveri Oulunseudun ammattikorkeakoulu, Vallinkorva Lehtori Kaija Karhunen, luonnonvara-alan yksikkö Haastattelu PSK-Aikuisopistossa Puistonjohtaja Timo Eskolan, Metsähallitus, Pohjanmaan luontopalvelut Palaveri Pudasjärvellä Projektipäällikkö Mikko Puhakka ja työllistämiskoordinaattori Tuomo Jokikokko, Pudasjärven kaupunki 14

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset

VYYHTI II -hanke. Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset VYYHTI II -hanke Riina Rahkila Projektipäällikkö ProAgria Oulu Oulun Maa- ja kotitalousnaiset 5.4.2016 Kuva Arto Lehto VYYHTI II hanke 2016-2018 Kuva Arto Lehto Hanke pähkinänkuoressa Toteutusalue Pohjois-Pohjanmaa,

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI ( )

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI ( ) Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI (2012-2014) Yleishyödyllinen kehittämishanke Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta Pohjois-, Keski- ja Etelä-Pohjanmaan alueella Hanketta

Lisätiedot

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke)

Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä -hanke (OPET-hanke) 29.10.2012, Hämeenlinna Sivu 1 30.10.2012 OPET-hankkeen esittely, Petra Korkiakoski Esityksen sisältö OPET-hankkeen taustat ja tavoitteet

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus

LUMIJOKI-PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus -PROJEKTI Lumijoen ja Sannanlahden pienvenesataman kunnostus Sisältö 1. HANKKEEN YHTEYSTIEDOT...3 2. HALLINNOIJA, TOTEUTUSORGANISAATIO JA RAHOITTAJAT...3 3. HANKKEEN AIKATAULU...5 4. TAUSTA JA KEHITTÄMISTARPEEN

Lisätiedot

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA JA TARVE Julkinen sektori on suurten muutosten edessä. Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan palveluita

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA, TARVE JA TAVOITTEET Julkinen sektori on suurten muutosten edessä Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan?

Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Mitä vesienhoidon välittäjäorganisaatiolta vaaditaan? Lappajärvi 19.11. 2014 Laura Liuska / VYYHTI-hanke Välittäjäorganisaatio: mikä ja miksi? Vesienhoidossa vapaaehtoisen paikallisen kunnostustoiminnan

Lisätiedot

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä

OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä OPET Ojitusten luonnonmukainen peruskunnostus Hämeessä 15.6.2012, Ympäristötoimenpiteillä lisää kannattavuutta maatilan toimintaan Huomisen osaajat -hankkeen verkostotapaaminen Sivu 1 20.6.2012 OPET-hankkeen

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan VYYHTI Kuusamo 13.1.2014 Projektipäällikkö Riina Rahkila / ProAgria Oulu Vesistö on valuma-alueensa alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön

Lisätiedot

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus Kasvava hevosala Hevosalan tiedon, taidon, voimavarojen ja osaamisen kokoamisella tiiviiseen yhteistoimintaan on suuri merkitys hevosalan ja alueellisten hevoskeskittymien

Lisätiedot

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa

Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa 25.8.2014 Voimassaoleva vanha elinkeinostrategia tehty v. 2010 ja hyväksytty kunnanvaltuustossa 20.10.2010 Päivityksen tarkoituksena ajantasaistaa strategiaa sekä terävöittää sen sisältöä ja toteutusta

Lisätiedot

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta

Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ajatuksia Vanajavesihankkeesta Ympäristökeskuksen näkökulma, Vanajavesi kuntoon starttitilaisuus 1.10.2009 1 Vanajavesi mikä se on? 2 Millainen vesien tila on nyt? erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä

Lisätiedot

Katsaus kesäkuu-syyskuun 2009 infotilaisuuksiin/ M.Satomaa

Katsaus kesäkuu-syyskuun 2009 infotilaisuuksiin/ M.Satomaa Katsaus kesäkuu-syyskuun 2009 infotilaisuuksiin/ M.Satomaa YmpäristöAgro hanke tiedottaa maatalouden ympäristöasioista, eläinten hyvinvoinnista ja niihin liittyvistä tukimahdollisuuksista Pohjois- Pohjanmaan

Lisätiedot

PUUSTOISTEN PERINNEYMPÄRISTÖJEN HOIDON KEHITTÄMINEN

PUUSTOISTEN PERINNEYMPÄRISTÖJEN HOIDON KEHITTÄMINEN PUUSTOISTEN PERINNEYMPÄRISTÖJEN HOIDON KEHITTÄMINEN Viranomaislähtöiset inventoinnit, ohjelmat, seurannat ja julkaisut perinneympäristöihin liittyen Inventoinnit tehtiin 1990-luvulla koko maassa SYKE:n

Lisätiedot

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus Hankkeen toiminta ESR-koordinaattori Sanna Laiho Uudenmaan ELY-keskus 28.5.2013 Ohjausryhmä tai erillinen asiantuntijaryhmä (1) Lump Sum hankkeen neuvotteluvaiheessa harkitaan tapauskohtaisesti, tullaanko

Lisätiedot

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan. Riina Rahkila, VYYHTI II -hanke

Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan. Riina Rahkila, VYYHTI II -hanke Vesistöt ja Ympäristö Yhdessä Hyvään Tilaan Riina Rahkila, VYYHTI II -hanke Vesistö on valumaalueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta vaikuttaa lähivesistön tilaan Vaikutuksen suuruus ja merkittävyys

Lisätiedot

Keskustelut osa 1 Elinvoimatoimijoiden roolit ja vastuut Page 1

Keskustelut osa 1 Elinvoimatoimijoiden roolit ja vastuut Page 1 Keskustelut osa 1 Elinvoimatoimijoiden roolit ja vastuut 12.5.2015 Page 1 (alku)keskustelut osa 1_Elinvoimatoimijoiden roolit ja vastuut Yrityspuisto Oy Toiminta tulisi olla muutakin kuin kiinteistöjen

Lisätiedot

OHJAUKSELLA OSUVUUTTA AIKUISOPISKELUUN OSUMA- projektin alueseminaari / keskustelutilaisuus

OHJAUKSELLA OSUVUUTTA AIKUISOPISKELUUN OSUMA- projektin alueseminaari / keskustelutilaisuus KUTSU 8.4.2009 OHJAUKSELLA OSUVUUTTA AIKUISOPISKELUUN OSUMA- projektin alueseminaari / keskustelutilaisuus Tervetuloa Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen toteuttaman OSUMA Ohjauksella osuvuutta aikuisopiskeluun

Lisätiedot

Esityksessä on määritelty ja perusteltu Humanpolis Oy:n toiminta toiminta-alueittain, niihin käytettävä työaika sekä niitä koskevat resurssit.

Esityksessä on määritelty ja perusteltu Humanpolis Oy:n toiminta toiminta-alueittain, niihin käytettävä työaika sekä niitä koskevat resurssit. Humanpolis Oy Toiminta ja resurssit 2016-2017 Ritva Okkonen Humanpolis Oy hallitus/ 24.5.2016 Humanpolis Oy:n omistajakunnat Muhos, Utajärvi ja Vaala myönsivät keväällä 2016 yhtiölle pääomalainaa yhteensä

Lisätiedot

Peräpohjolan kehitys ry

Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Peräpohjolan kehitys ry Rekisteröity maaseudun kehittämisyhdistys = toimintaryhmä Toiminta-alue: Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola, Kemin asemakaavan ulkopuoliset alueet, Rovaniemen

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

VYYHTI II hanke

VYYHTI II hanke VYYHTI II hanke 2016-2018 Projektipäällikkö Riina Rahkila ProAgria Oulu ry / Oulun Maa- ja kotitalousnaiset Kuva Arto Lehto Kuva Arto Lehto Paikallisissa kunnostushankkeissa tarvitaan Yhteinen tahtotila

Lisätiedot

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI

Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI Kerässieppi-Liepimän kyläverkko LOPPURAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi Osuuskunta KeroKuitu 2. Hankkeen nimi/hanketunnus Kerässieppi-Liepimän kyläverkko/22657 3. Yhteenveto hankkeesta Kerässieppi-Liepimän

Lisätiedot

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI

TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI TULOKSET MAASEUTUVERKOSTON SÄHKÖINEN KYSELY JA VERKOSTOANALYYSI MAASEUTUVERKOSTOYKSIKÖN TOIMINTA Maaseutuverkostoyksikön tuoma lisäarvo (2008 vs. 2012) OSA-ALUEEN KESKIARVO Kansainvälistymisen tuki 2,9

Lisätiedot

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark Suomen ensimmäinen ja Maailman pohjoisin Geopark Rokua Geopark Jäsenyys lokakuussa 2010 Teema: Jääkauden perintö

Lisätiedot

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010

Eurooppa investoi kestävään kalatalouteen. Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke. Hanke no: Dnro: 782/3561/2010 HANKERAPORTTI 1. Hankkeen toteuttajan nimi 2. Hankkeen nimi ja hanketunnus Pyhäjärven Kalainvestointien esiselvitys hanke Hanke no: 1000778 Dnro: 782/3561/2010 3. Yhteenveto hankkeesta Pyhäjärven Kalainvestointien

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari

Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari Vesistökunnostusverkoston merkitys Valtakunnallisen vesistökunnostusverkoston avajaisseminaari 26.1.2012 Henri Vaarala, suunnittelija & Anne-Mari Ventelä, dosentti (TY), toimialapäällikkö, Pyhäjärvi-instituutti,

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Helsinki

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Helsinki 22.11.2013 Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma Helsinki 22.11.2013 Pasi Kankare Johtaja Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli Valmistelussa

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys

Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys Pohjois-Pohjanmaan EAKR-ohjelman katsaus Ohjelmakausi 2007-2013 Pohjois-Pohjanmaan liitto - Aluekehitys 2007-2013 toimintalinjat EAKR 1. Yritystoiminnan edistäminen 2. Innovaatiotoiminnan ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä

Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Opinto-ohjaussuunnitelma ohjauksen kehittämisen välineenä Satu Hekkala Johdanto Tämä artikkeli kertoo Oulun Diakoniaopiston opinto-ohjaussuunnitelman kehittämistyöstä ja esittelee lyhyesti opinto-ohjaussuunnitelman

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA

MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA MAASEUTUPOLIITTINEN SELONTEKO 2009-2020 5. MAASEUTUPOLIITTINEN KOKONAISOHJELMA 2009-2013 Maaseutu hyvinvoinnin lähde Valmisteluprosessi ja keskeiset linjaukset Maaseutupolitiikan verkosto VALTIONEUVOSTO

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

Uusi ohjelmakausi

Uusi ohjelmakausi Uusi ohjelmakausi 2014-2020 Maaseutufoorumi 21.2.2012 Rovaniemi Sivu 1 22.2.2012 Eurooppa 2020-strategia = talous- ja työllisyysstrategia, joka perustuu kolmeen toisiaan täydentävään prioriteettiin 1.

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Helsinki 21.1.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 24.1.2016 Maaseutuverkosto Maaseutuverkoston tehtävänä on edistää yhteistyötä ja tiedon vaihtoa verkoston osapuolten

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

OSUMA- projektin alueseminaari / keskustelutilaisuus

OSUMA- projektin alueseminaari / keskustelutilaisuus KUTSU 8.4.2009 OHJAUKSELLA OSUVUUTTA AIKUISOPISKELUUN OSUMA- projektin alueseminaari / keskustelutilaisuus Tervetuloa Pohjois-Pohjanmaan TE-keskuksen toteuttaman OSUMA Ohjauksella osuvuutta aikuisopiskeluun

Lisätiedot

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Tulevaisuuden nautakarjatalous Keski- Suomessa seminaari 10.4.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maatalous ja maidon- ja lihantuotanto on tärkeä painopiste Keski-Suomen

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet

Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet Vesistökunnostusten nykytilanne ja toimenpidetarpeet Vesien kunnostusstrategian (YM 2013) visio Vesienhoitosuunnitelmissa mainittuja kunnostuksia toteutetaan monitavoitteisesti niin, että joissa, järvissä

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Peda-forum 25.8.2010 Lapin Yliopisto, Rovaniemi 25.8.2010 Johtaja Anita Lehikoinen Korkeakoululaitoksen haasteet laatu, tehokkuus, vaikuttavuus, kansainvälinen kilpailukyky

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma AMKESU

Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma AMKESU 11.3.2014 Ammatillisen koulutuksen järjestäjien alueellinen kehittämissuunnitelma AMKESU Pasi Kankare Johtaja Valmistelu Lähtökohtana yleissivistävälle koulutukselle kehitetty malli (Kuntakesu) Valmistelussa

Lisätiedot

Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet

Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet Maaseuturahaston toimenpiteet ja Satakunnan alueelliset painopisteet 2014-2020 Rahoitusinfo Noormarkun klubi 12.2.2015 Satakunnan ELY-keskus, Maaseutuyksikkö, Timo Pukkila 11.2.2015 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi

Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi Maisema, virkistyskäyttö ja monimuotoisuus alueiden käytön suunnittelussa, Oulu 7.5.2014. Aili Jussila Maisemat, Ruotuun hanke, Kainuun ELY keskus

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä

Savoniaammattikorkeakoulu. alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Savoniaammattikorkeakoulu alueellisena luonnonvara-alan kehittäjänä Kati Partanen, Lehtori (Maatilatalous) Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman vastuuopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu Toimintaa vuodesta

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2015 Alavieska 14,2 13,5 13,1 11,8 10,7 12,0 12,6

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016

TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016 Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) Lähde: TEM, työnvälitystilasto TYÖTTÖMIEN TYÖNHAKIJOIDEN OSUUS TYÖVOIMASTA KUNNITTAIN VUONNA 2016 Alavieska 13,6 14,0 13,6 12,3 11,2 11,8

Lisätiedot

Työllisyyttä ja hyvinvointia - seminaari

Työllisyyttä ja hyvinvointia - seminaari Työllisyyttä ja hyvinvointia - seminaari Innovaatioassistentti - korkeakoulupohjaista osaamista yrityksiin ja työorganisaatioihin Joensuu, 2.12.2010 Kirsi Mononen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Sisältö

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Levi 3.2.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 3.2.16 Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkoston tavoitteet ja toiminta Tehtävät Alueverkostot Palvelupaketit Sivu

Lisätiedot

VEDENHANKINNAN SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN JA VUOROVAIKUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT

VEDENHANKINNAN SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN JA VUOROVAIKUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT VEDENHANKINNAN SIDOSRYHMÄYHTEISTYÖN JA VUOROVAIKUTUKSEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT 8.6.2016 Johtava asiantuntija Kalle Reinikainen, Pöyry Finland Oy SISÄLTÖ 1. Miksi sidosryhmäyhteistyötä tarvitaan? 2. Vuoropuhelun

Lisätiedot

ILMASE. Ilmastonmuutos ja maaseutu. Sari Himanen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli. -hanke

ILMASE. Ilmastonmuutos ja maaseutu. Sari Himanen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli. -hanke Ilmastonmuutos ja maaseutu ILMASE -hanke 2011-2013 Tietoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista maatalouteen ja maaseudun kehitykseen Sari Himanen MTT Kasvintuotannon tutkimus, Mikkeli Hankkeen tausta Ilmastonmuutos

Lisätiedot

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Kaisa Saario LAUSUNTO 9.4.2015 Työ- ja elinkeinoministeriölle Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Työ- ja elinkeinoministeriö on 25.3.2015

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017

Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 Keski-Pohjanmaan kärkitavoitteet 2016-2017 - Ajankohtaista 17.12.2015 - Hallitusohjelman kärkitavoitteet - AIKO-rahoitus - Toimeenpanosuunnitelman tarkistus Maakuntajohtaja, joulukuu 2015 Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa ja palveluja kuntalaisille taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Esittelydiat 12.4.2013 Projektipäällikkö Marko Palmgren Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

KAKETSU KAukovainion KEstävä TulevaiSUus

KAKETSU KAukovainion KEstävä TulevaiSUus KAKETSU KAukovainion KEstävä TulevaiSUus 2013 2015 ASUINALUEIDEN KEHITTÄMISOHJELMA 2013 2015 Osahanke liittyen Oulun kaupungin hankkeeseen: TULEVAISUUDEN KAUKOVAINIO Hankkeen taustaa Kohdealueena Oulun

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

EKA Opin Ovi -projekti

EKA Opin Ovi -projekti EKA Opin Ovi -projekti 1.12.2009 31.12.2011 Projektipäällikkö Minna Miikki Etelä-Karjalan aikuisopisto AKTIVA Puh. 040 741 2273 minna.miikki@ek-aktiva.fi Taustaa EKA Opin Ovi -projektille Valtakunnallinen

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseutuohjelmasta tehdyt päätökset

Manner-Suomen maaseutuohjelmasta tehdyt päätökset Manner-Suomen maaseutuohjelmasta tehdyt päätökset Maaseuturahaston hankkeiden toteutusinfo 24.8.2016 Sivu 1 25.8.2016 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen rahoittamat kehittämishankkeet Hanketukipäätöksiä

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA

KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA KUUSAMON LUONNONVAROJEN KÄYTÖN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Kuusamon luonnonvarojen yhteensovittamissuunnitelman yhtenä osana on laadittu vuorovaikutusta lisäävä kysely luonnonvarojen merkittävyydestä sekä

Lisätiedot

KASVUN SUUNTA KYSELY

KASVUN SUUNTA KYSELY KASVUN SUUNTA KYSELY Olen tyytyväinen elämääni yrittäjänä, mutta olen tehnyt myös pitkää päivää ja nauttinut työni jättämästä jäljestä Toimitilat käy pieneksi, mutta ei tällä iällä viitsisi lainanottoa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SUUNNITELMAN NIMI JA SUUNNITTELUALUE NISKANSELÄN RANTA-ASEMAKAAVA KUHMON KAUPUNKI PYKÄLIKÖN 290-408-79-12 TILA, om. UPM-Kymmene Oyj SUUNNITTELUTEHTÄVÄN MÄÄRITTELY

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä

Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Sosiaali- ja terveyssektorin edunvalvonta Suomen Yrittäjissä Edunvalvonta monipuolista mm. erilaisissa neuvottelukunnissa ja lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä Vahvaa asiantuntemusta toimialajärjestöissä

Lisätiedot

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU

OULUN AMMATTIKORKEAKOULU OULUN AMMATTIKORKEAKOULU BioE-logia Oppia ja tukea bioenergia-alan maaseutuyrittäjyyteen Toteuttaja Oulun ammattikorkeakoulu Oy, Oamk Hallinnoijana Oamkin luonnonvara-alan osasto BioE-logia Oppia ja tukea

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun Ohjelman tavoitteet, tuettava toiminta ja rahoitusmahdollisuudet Vipuvoimaa EU:lta 04.12.2007, Jyväskylä Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Ohjelmat ja strategiat EU:ssa ja Suomessa TYÖL-

Lisätiedot

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON

HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON HEVOSYRITYS HUIPPUKUNTOON 2010-2013 1. Tavoitteet Vahvistaa hevosalan kilpailukykyä ja laadukkaita palveluja - Lisäämällä hevosalan yrittäjien osaamista ja vahvistamalla yrittäjyysasennetta - Parantamalla

Lisätiedot

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopisto Pohjoisen veturi? Nordia-ilta 22.4.2015 Eija-Riitta Niinikoski, maakuntahallituksen jäsen, Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Mitä. Osaamispankki. voi tarjota? Juulia Tuominen

Mitä. Osaamispankki. voi tarjota? Juulia Tuominen Mitä Osaamispankki voi tarjota? Juulia Tuominen 3.12.2009 1 Taustaa (1) Kestävän kehityksen kasvatuksen ja koulutuksen strategia ja toimenpideohjelma vuosille 2006 2014 Suomen kestävän kehityksen toimikunnan

Lisätiedot

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.

Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5. Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07) Risto Janhunen, Keski-Suomen ELY-keskus Maaseudun hanketuki-info 27.5.2015 Sivu 1 27.5.2015 Peruspalvelut ja kylien kunnostus maaseutualueilla (M07)

Lisätiedot

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta

Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta 2/2013 Proaktiivinen työelämän kehittäminen kokemuksia kehittämistoiminnasta lappi Lisätietoja antaa Projektipäällikkö Virpi Vaarala Lapin ELY-keskus, Rovaniemi virpi.vaarala@ely-keskus.fi +358 295 037

Lisätiedot