Psykososiaalisen tuen ja terapian palvelukokonaisuuden kehittämishanke Väliraportti vuoden 2008 toiminnasta
|
|
- Aapo Mikkonen
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Psykososiaalisen tuen ja terapian palvelukokonaisuuden kehittämishanke Väliraportti vuoden 2008 toiminnasta
2 SISÄLLYS 1 Projektin päämäärä, tavoitteet ja tuotokset Tavoitteet vuodelle Projektin toteutuminen Projektin organisaatio Tiedottaminen ja yhteistyö Uudenlaisen senioriajattelun vahvistaminen Toimintamallin rakentaminen Yksilötyö Ryhmätoiminta Kulttuurivoimala palvelutalossa Kulttuurivoimala kotona asuvien tukena Tasapainoisen elämän ohjelma Projektin keskeiset tulokset Jatkosuunnitelmat ja kehittämishaasteet
3 1. Projektin päämäärä, tavoitteet ja tuotokset Projektin päämääränä ja päätavoitteena on luoda uusi, monitoimijainen psykososiaalisen tuen ja terapian palvelukokonaisuus seniori- ja vanhustyöhön osaksi ennaltaehkäisevää vanhustyötä. Osatavoitteina ovat 1. tuottaa uusi konkreettinen ennaltaehkäisevä seniori- ja vanhustyön palvelutuote osaksi Jyväskylän kaupungin ennaltaehkäisevää palvelukokonaisuutta ja 2. tuottaa tutkittua tietoa senioreille kohdennetuista psykososiaalisen tuen ja terapian toteuttamistavoista sekä käytettyjen interventioiden vaikuttavuudesta ja soveltuvuudesta seniorityössä. Raha-automaattiyhdistyksen myöntämä projektiavustus oli haettua avustusta pienempi, ja näin projektin alkaessa maaliskuussa 2008 projektin menetelmiä tarkistettiin suhteessa käytettäviin resursseihin seuraavanlaisesti: 1. Uusi palvelutuote osaksi ennaltaehkäisevää seniori- ja vanhustyötä, mikä mahdollistaa ikäihmisille kokonaisvaltaisen, laadukkaan ja turvallisen palvelun Jyväskylässä. Osatavoitteet: Palvelukokonaisuuden innovointi, pilotointi (asiakastyö) sekä arviointi Menetelmät: Tuki ja terapiapalvelutuoteen rakentaminen ja konkreettinen kokeilu asiakastyöstä nousevan palautteen avulla. Vertailuapuna Vanhustyön keskusliiton kokemukset (benchmarking). Toimijaverkoston kokoaminen yhteistyössä Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ja tutkimus- ja kehittämissäätiö Gerocenterin kanssa. Tuotokset: Uusi toimiva palvelutuote ennaltaehkäisevään seniori- ja vanhustyöhön Jyväskylässä: Palvelutuote pilotoitu ja valmis joulukuussa Psykososiaalisen seniori- ja vanhustyön toimijaverkosto: Ammattitaitoinen verkosto valmiina joulukuussa Sopeuttamissuunnitelmaehdotus: Asiakasvirran ohjauksessa tukeudutaan Jyväskylän kaupungin ennaltaehkäisevien kotikäyntien asiakasvirtaan sekä Kuokkalan terveysaseman kautta tuleviin asiakkaisiin. Toimijaverkosto on osin jo tehty: osa verkostosta tarvitsee perehdytystä ja mahdollista lisäkoulutusta. 2. Tutkitun tiedon tuottaminen psykososiaalisen tuen ja terapian soveltuvuudesta ja vaikuttavuudesta. Osatavoitteet: Käytettyjen interventioiden vaikuttavuustutkimus. Seurantatutkimus asiakkailla. Menetelmät: Seurantatutkimus, mikä koskee palvelumallin rakentamista ja monitoimijuutta sekä kustannustehokkuutta seniorityössä. Palvelukokonaisuuden innovointi ja pilotointi (asiakastyö) sekä arviointi. Vaikuttavuustutkimus. Tuotokset: Tutkimuksia 4 kpl. Opaskirja: Voimavaraistava arki seniorityössä, työvälineitä. Opaskirja: Parisuhdeongelmat ja seksuaalisuuden kohtaaminen seniorityössä. Tämä teema liitetään osaksi voimavaraistava arki- työkirjaa. Sopeuttamissuunnitelmaehdotus: Tätä osiota supistetaan ja tutkimus tuotetaan pääosin Jyväskylän yliopiston sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijoiden opiskelijatyönä. Seurantatutkimus keskittyy 2 ryhmätoimintaan ja 10 asiakaspariskunnan terapiaprosessin seurantaan. Lisäksi kaikille asiakkaille tehdään asiakaspalautekysely. Etsitään vaihtoehtoja vaikuttavuustutkimusosion toteuttamiseen. 2
4 2. Tavoitteet vuodelle 2008 Kevään osalta tavoitteena oli tehdä tarkennettu toimintasuunnitelma ja käynnistää projekti. Projektin alkuvaiheen tehtäviä olivat projektin henkilöstön ja ohjausryhmän sekä yhteistyöverkoston kokoaminen, projektin tiedotusmateriaalin tuottaminen, tiedottamisen käynnistäminen, ohjausryhmän toiminnan aloittaminen ja asiakastyön aloittaminen sekä yksilö- että ryhmätoiminnan osalta. Alkuvaiheen riskeiksi arvioitiin, että aikataulut eivät pidä, markkinointi ei onnistu tai että yhteistyöverkosto ei synny. Syksyn tavoitteiksi asetettiin asiakastyön vakiintuminen ja tutkimustoiminnan käynnistyminen. Syksyn aikana oli tavoitteena sopia tutkimus- ja opiskelijayhteistyötä koskevat periaatteet ja aloittaa ensimmäiset tutkimuskonstruktiot. Tavoitteeksi asetettiin myös ensimmäisen artikkelin tuottaminen ammattilehtiin. Riskeiksi arvioitiin, että aikataulut eivät pidä, henkilöstö voi muuttua ja asiakaskunta ei muodostu. 3. Projektin toteutuminen Projekti käynnistyi hyvin. Yhteydenottoja sekä asiakkaiden että ammattihenkilöiden osalta tuli ensimmäisen vuoden aikana runsaasti. Projektia esiteltiin monissa eri yhteyksissä, pidettiin yhteistyöpalavereita mahdollisten tulevien yhteistyökumppaneiden kanssa ja asiakastyö sekä yksilö- ja pariterapian että ryhmätoiminnan osalta päästiin aloittamaan huhtikuussa. Projektin ohjausryhmä koottiin keskeisten yhteistyö- ja asiantuntijatahojen edustajista maaliskuussa. Ohjausryhmään kutsuttiin edustajat hallinnoivan yhdistyksen lisäksi Jyväskylän kaupungista ja maalaiskunnasta, Jyväskylän ammattikorkeakoulusta, Jyväskylän yliopistosta, Stakesin Jyväskylän alueyksiköstä, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta, Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä. Huhtikuun aikana järjestettiin projektin tiedotustilaisuus ja ohjausryhmän ensimmäinen kokous. Syksy kului aktiivisen asiakastyön sekä tiedottamisen ja vaikuttamistyön puitteissa. Suur-Jyväskylän lehti julkaisi projektin toiminnoista ja asiakkaan kokemuksista kertovan jutun kesäkuussa ja Keskisuomalainen heinäkuussa 3
5 3.1. Projektin organisaatio ja resurssit Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys ry:n hallitus vastaa projektin etenemisen seuraamisesta. Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys ry:n hallituksen puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja vastaavat projektin hallinnoinnista ja taloudesta. Projektin ohjausryhmä seuraa, arvioi ja ohjaa projektin toimintoja. Projektin ohjausryhmä kokoontui ensimmäisen vuoden aikana 2 kertaa, huhtikuussa ja marraskuussa. Ohjausryhmän jäseniä informoitiin projektin suunnitelmista ja toteutumisesta projektikirjeellä 3 kertaa. Projektin johtajaksi valittiin YTT, työnohjaaja, psykoterapeutti, ratkaisu- ja voimavarakeskeisen työn kouluttaja Asta Suomi. Hänen työpanoksensa, 550 h ostettiin asiantuntijapalveluna Jyväskylän ammattikorkeakoululta. Projektin johtajan tehtäväksi määriteltiin projektin etenemisestä ja koordinoinnista vastaaminen sekä yksilö- ja parityön kehittäminen ja toteuttaminen. Lisäksi projektityöntekijänä yksilö- ja pariterapian kehittämisessä ja toteuttamisessa toimi THM, psykoterapeutti, kliininen seksologi (NACS), työnohjaaja Maija Sironen, jonka työpanos 240 h ostettiin asiantuntijapalveluna Terapia-, työnohjaus- ja koulutuspalvelu VetaApu Instituutti Oy:ltä. Projektisihteerinä toimi TtM, toimintaterapeutti Maaret Rutanen, joka siirtyi projektin tehtäviin Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys ry:n sisältä kokoaikaisesti ja 70 % työpanoksella 1.10 alkaen Projektisihteerin tehtäväksi muodostui huolehtia toimintojen käytännön organisoinnista ryhmätoiminnan kehittämisen ja toteuttamisen ohella. Projektisihteerin työpanosta täydennettiin 1.8. alkaen projktityöntekijänä toimivan toimintaterapeutti, psykiatrinen sairaanhoitaja Piia Altin 40 % työpanoksella. Suunnitelmissa oli toteuttaa myös voimavarojen etsimiseen kohdentuva psykodraamaryhmä, johon liittyen Jyväskylän ammattikorkeakoululta ostettiin asiantuntijapalveluna 50 h työpanos. Ryhmäkokonaisuuden toteutus siiryti kuitenkin seuraavaan toimintavuoteen Tiedottaminen ja yhteistyö Projektille laadittiin esite sekä ammattilaisille ja asiakkaille tarkoitetut esittelyjulisteet. WWW-sivut valmistuivat toukokuussa. Projektista tiedotettiin vuoden aikana useissa eri tilaisuuksissa paikallistasolla: - Kuokkalan alueen yhteistyötahojen tapaaminen (lääkärit, hoitajat, sosiaalityöntekijät, kotisairaanhoito, kotipalvelu, diakoniatyö) - Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys ry:n palvelutalojen omaisten päivät (Palvelutalo Kotikaari, Lutakon lähipalvelutalo, Vuoroparin palvelutalo) - Kotikaaren ja Lutakon päiväkeskusten asiakkaat - Jyväskylän alueen vanhustyön toimintaterapeuttien yhteistyöryhmä - Jyväskylän kaupungin päiväkeskusohjaajat - Jyväskylän kaupunkiseurakunta - valtakunnan tasolla: Terve-Sos messut, Jyväskylä 4
6 Lisäksi erillisten pyyntöjen perusteella projektista on informoitu seuraavissa tilaisuuksissa: - Jyväskylän kaupungin eläkeläisneuvoston kokous - Jyväskylän yliopiston toimintaterapian X tutkimussymposium - Jyväskylän seudun dementiahoitoyhdistys ry:n kuukausitapaaminen - Esittely Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveystoimen edustajille - Esittely Jyväskylän ammattikorkeakoulun toimintaterapeuttiopiskelijoille - Esittelyt Pohjois-Päijänteen omaishoitajat ry:n, Kuurojen palvelusäätiön, Kuurojen liiton ja Näkövammaisten keskusliitto ry:n edustajille. - Mielenterveyden keskusliiton Jyväskylän turvasen työntekijöiden tapaaminen - Virma-projektin (maahanmuuttajavanhustyön toimijat) työntekijöiden ja asiakkaiden tapaaminen - Jyväskylän kaupungin kotihoidon järjestämä katutapahtuma - Vanhusten viikon seniorimessut Tiedottamisen ohella tilaisuuksissa on pohdittu yhteistyömahdollisuuksia ja mallin juurruttamisen edellytyksiä. Konkreettista yhteistyötä on aloitettu erityisesti Jyväskylän kaupungin toimijoiden (Kuokkalan terveysasema ja ennaltaehkäisevät kotikäynnit) ja Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys ry:n toimintayksiköiden kanssa, joiden kautta projektiin on ohjautunut asiakkaita yksilö- ja pariterapiaan. Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja Jyväskylän yliopiston terveystieteen laitoksen työntekijöiden kanssa on aloitettu yhteistyö ryhmätoimintamallien kehittämiseen liittyen. Toukokuussa julkaistiin mainos projektin alkavista ryhmistä Suur-Jyväskylän lehdessä. Kesäkuussa samassa lehdessä julkaistiin projektia esittelevä kirjoitus, jossa oli mukana asiakkaan haastattelu. Projektin toiminnasta ja alkavista ryhmistä julkaistiin mainos toukokuussa myös Jyväskylä tiedotuslehdessä sekä Kuokkalan alueen tiedotuslehti Kuokkasessa. Sanomalehti Keskisuomalainen esitteli heinäkuussa projektia haastatellen ryhmätoimintaan osallistunutta asiakasta. Projektin työntekijät vierailivat elokuun lopussa Helsingissä tutustuen HelsinkiMission Senioripysäkkitoimintaan ja Vanhustyön keskusliiton Mieli maasta hankkeeseen. Vanhustyön keskusliiton tutkijoiden kanssa ideoitiin tulevia yhteistyön muotoja, ja heidät kutsuttiin vastavierailulle Jyväskylään Uudenlaisen senioriajattelun vahvistaminen Projektin tavoitteiden suuntaisesti tiedottaminen on rakentunut positiivisen ikäkäsityksen periaatteisiin. Tätä linjaa on toteutettu seuraavasti: 1. Vanhustenviikolla lokakuussa projektin työntekijät olivat esittelemässä projektia kaupungin järjestämillä Seniorimessuilla. Messujen yhteyteen otettiin yhteistyökumppaneiksi Jyväskylän ammattiopiston lähihoitajaopiskelijoita, jotka tekivät Seniorinuotan tarjoamina messuvieraille käsihoitoja ja niskahartiahierontaa kertoen samalla projektin toiminnoista. Vanhustenviikolla projektin päätapahtuma oli ilon ja voimavarojen teemapäivä, Seniorivoimaa, joka järjestettiin yhteistyössä Jyväskylän Sokoksen kanssa Sokoksen tiloissa. Tapahtuman järjestelyissä oli mukana yli 60 Jyväskylän ammattikorkeakoulun toimintaterapeuttiopiskelijaa opettajansa kanssa. Opiskelijat toivottivat 5
7 tervetulleiksi Sokokselle tulevia senioreita, kertoivat mitä sieltä löytyy päivän aikana, haastattelivat senioreita ilon ja voimavarojen lähteisiin liittyen (140 kpl) sekä tekivät loppukyselyitä (80 kpl) ja huolehtivat kahvituksesta yhdessä projektin työntekijöiden kanssa. Päivän aikana kerrottiin projektin toiminnoista ja mukana oli myös kaupungin palveluohjaaja sekä Näkövammaisten keskusliitto ry:n ja Kuurojen palvelusäätiön työntekijät kertomassa omista palveluistaan. Sokos oli laittanut esille senioreille soveltuvia tuotteita ja tarjosi kahvit. Työntekijöiden ja opiskelijoiden kokemukset päivästä olivat positiivisia, ja kannustavat jatkossakin tapahtumien järjestämiseen. Tulevia tapahtumia varten opittiin paljon. Lisäksi vanhusten viikolla pidettiin alustus henkiseen hyvinvointiin liittyen Kotikaaren päiväkeskuksen avoimissa ovissa. Projekti tavoitti kokonaisuudessaan vanhusten viikon aikana satoja ikääntyneitä ja myös useita ammattihenkilöitä. Toiminnoista tiedotettiin Jyväskylä-tiedotuslehdessä, Jyväskylän kaupungin julkaisemassa vanhusten viikon tiedotteessa sekä sähköpostijakeluna yhteistyökumppaneille. Seniorivoimaa-tapahtumassa kävi ilmi, että ilmoitus olisi kannattanut julkaista myös lehdessä ja esimerkiksi tavaratalon ulkopuolella. 2. Projekti juhlisti mielenterveysviikkoa marraskuussa Tanssin voimaa tapahtumalla. Tapahtuman järjestelyissä oli mukana 40 Jyväskylän ammattikorkeakoulun toimintaterapeuttiopiskelijaa opettajansa kanssa toimien tapahtuma-avustajina ja tanssittajina. Opiskelijoilla tapahtuma liittyi myös asiakkaan kohtaamisen opintojaksoon, ja siihen liittyen opiskelijat tapasivat ennen tapahtumaa, tapahtumassa ja sen jälkeen palvelutaloissa asuvia ikääntyneitä. Tapahtumassa osallistui lisäksi 20 sosionomiopiskelijaa tanssittajina. Päivän aikana tanssittiin yhdessä ohjattuna seniorilattareita ja tansseja ja päivän päätteeksi oli tanssit Joke Lukkosen orkesterin johdolla. Orkesteri esiintyi ilman korvausta, ja kahvituksen järjestämiseen saatiin lahjoitus Fazer-leipomolta. Päivän aikana tiedotettiin projektin toiminnoista. Tapahtuma saavutti n. 100 eläkeikäistä henkilöä. Osa oli projektin ryhmiin osallistuneita henkilöitä, mutta suurin osa oli tullut saatuaan tiedon tapahtumasta Keskisuomalaisen ilmoituksesta. Tapahtumasta tiedotettiin myös Jyväskylän kaupungin päiväkeskuksia, mutta yhdistyksen omien toimipisteiden lisäksi osallistujia muista päiväkeskuksista ei ollut tapahtumassa. Tapahtuman aika saattoi olla epäedullinen, sillä tapahtuma järjestettiin klo Myöhäisempi iltapäivä olisi saattanut tavoittaa useampia päiväkeskuksia. 6
8 Projektin työntekijöiden ja asiakkaiden yhteisessä joulujuhlassa vierailivat Jyväskylän maaseurakunnan tiernapojat ja lisäksi nautittiin yhteinen jouluateria. Asiakkaat antoivat hyvää palautetta vuoden yhteisestä päätöksestä Toimintamallin rakentaminen Työskentely on jakaantunut yksilötyöhön, joka pitää sisällään sekä yksilö- että pariterapian sekä ryhmätoimintaan Yksilötyö Projektin tavoitteiden mukaisesti senioreille kohdennettua terapiaa on toteutettu ja samalla kehitetty terapiatyön erityispiirteitä. Varsinaisia terapiaprosesseja on käynnistetty seuraavasti: Yksilö- ja pariterapia yhteensä 50 asiakasta. Terapiakäyntejä toteutui yhteensä 292 kertaa. Lisäksi terapioihin liittyen toteutettiin 24 konsultaatiota asiakkaita hoitavien tahojen tukemiseksi. Asiakkaat ovat tulleet pääosin ennaltaehkäisevien kotikäyntien ohjaamina (20 kpl) ja palvelutalojen työntekijöiden ohjaamina (19 kpl). Lisäsi jotkut asiakkaat ovat ottaneet itse yhteyttä (2 kpl ). Loput asiakkaista ( 9 kpl) ovat tulleet joko terveyskeskuksen tai ryhmätoiminnan kautta. Terapiakäyntejä on toteutettu joustavasti, joko vastaanottoina tai kotikäynteinä. Kotikäynnit ovat havaittu toimiviksi tavoiksi madaltaa terapiaprosessin aloitusta, kotikäyntiasiakkaita on ollut 11. Terapia-asiakkaat ovat pääosin naisia, miehiä on ollut 10. Terapiaa tarvitsevien asiakkaiden kriteerit ovat tarkentuneet. Kaikki yhteydenotot eivät ole johtaneet terapiasuhteen alkamiseen vaan asiakkaita on ohjattu joko ryhmätoimintoihin tai vertaistukipalveluihin. Terapiakontaktin alkuvaiheeseen on yleensä liittynyt kotikäynti, tutkimusvaihe sekä yksilöterapiassa myös mahdollisen puolison tai lasten tapaamiset. Terapia on ollut luonteeltaan pääosin ratkaisu- ja voimavarakeskeistä. Keskeisimmät asiakkaan pulmat ovat liittyneet seuraaviin teemoihin: - masentuneisuus ja alavireisyys: elämänilon ja tarmon katoaminen - parisuhdepulmat: akuutit tai pitkittyneet kriisit - yksinäisyys - omaishoitajaproblematiikka: vihan ja katkeruuden kokemukset - päihdeongelmat - akuutit kriisit: puolison vakava sairastuminen ja kuolema - seksuaalisuus Ikäihmiset tarvitsevat kovasti motivaatioita tehdäkseen muutoksia elämäänsä, vaikka elämä näyttäytyy väliin hyvin epätoivoisena esim. kumppanin liiallisena päihteidenkäyttönä tai väkivaltaisuutena. Miten selvitä arjesta ja pitää elämä siedettävänä, siinä kysymyksiä, joita on pohdittu. Kumppanin huononeminen ja kuolema ovat olleet monen asiakkaan nykypäivää,ja yksin jääminen pitkän liiton jälkeen on 7
9 ajoittain ylivoimaista. Myös kotoa lähteminen esim. ryhmään vaatii pitkää työstämistä. Myös ikäihmisillä on tarve tulla kohdelluksi naisena / miehenä eikä vain ikääntyneenä. Asiakkaat ovat kokeneet huolta omasta viehättävyydestä, kelpaavuudesta, erektion riittävyydestä jne. Terapiassa on koettu hyvänä seksuaalikysymysten esille ottaminen ja niistä puhuminen, ja on pystytty purkamaan puhumattomuuden taakkaa. Terapiamallin rakentaminen on ollut haasteellista. Asiakkaat eivät useinkaan ole tottuneita terapiakulttuuriin, omien asioiden puhumiseen ja läpityöskentelyyn. Toisaalta on ollut ilo havaita se helpotus, mikä on näkyvissä, kun asiakas on pystynyt purkamaan mielen taakkaa ja näin saanut lisää energiaa uusien ratkaisujen löytämiseksi ja arjen helpottamiseksi. Monen asiakkaan kohdalla keskeinen teema on arjen ilon palautuminen. Olennaista on tunne siitä, että elämä on merkityksellistä. Monen asiakkaan arki on erilaista odottamista: odotetaan arkisia asioita, kuten tuttavien tapaamista, seuraavaa aktiviteettia tai lääkärikäyntiä jopa. Asenteisiin kohdistuvat interventiot ovat haasteellisia: on vaikea asettua löytämään iloa nykyhetkestä, jos joko oma terveys tai puolison/kumppanin terveys on vaakalaudalla. Toisaalta elämän korjaava voima yllättää: tässä vaiheessa projektia on asiakaspalautteiden pohjalta havaittavissa, että asiakkaat selviävät vaikeista elämäntilanteista. ja terapiatyöllä on paitsi korjaavaa niin myös ennaltaehkäisevää merkitystä Ryhmätoiminta Kevään aikana on suunniteltiin ja valmisteltiin ensimmäisiksi ryhmätoiminnoiksi Kulttuurivoimalaryhmää ja Tasapainoinen elämän ohjelmaa Ryhmät täyttyivät nopeasti lehti-ilmoitusten ja tiedottamisen perusteella. Molemmat ryhmät ovat perustuneet terapeuttisen ryhmätoiminnan periaatteisiin, ne ovat suljettuja ja ryhmään otettiin maksimissaan 10 asiakasta. Apuohjaajina toimivat Jyväskylän ammattikorkeakoulun toimintaterapeuttiopiskelijat. Keskeisenä asiana suunnitteluvaiheessa nähtiin asiakkaan oma halu tai tarve muutokseen. Ryhmätoimintaan ohjautui ensimmäisen vuoden aikana yhteensä 49 henkilöä, joista naisia oli 41, miehiä 8. Heistä 24 oli omasta kodissa asuvia naisia, 5 miehiä ja 17 palvelutalossa asuvia naisia ja 3 miehiä. Asiakkaista suurin osa tuli ammattihenkilöiden ohjaamana (palvelutalojen hoitohenkilökunta 20, psykoterapeutit 6, kaupungin toimintaterapeutit 2, päiväkeskukset 2, kotisairaanhoito 1, psykologi1). 13 asiakasta otti itse yhteyttä lehti-ilmoituksen perusteella ja 4 tuli puolison suosittelemana lehti-ilmoituksen perusteella. Ryhmätoimintaan osallistui vuoden aikana aktiivisesti 22 henkilöä. Kahdelle asiakkaalle tarjottiin yksilöllisiä tukikäyntejä, koska heillä ei ollut mahdollisuutta osallistua ryhmiin. 6 asiakasta kieltäytyi tarjotusta ryhmästä esimerkiksi kunnon huononemisen vuoksi. Osa asiakkaista halusi alkuarvioinnin jälkeen jäädä odottamaan seuraavia alkavia ryhmiä. Vuoden lopussa 19 asiakasta 8
10 odotti keväällä alkavia ryhmiä. Kaikkiin asiakkaisiin on oltu vähintäänkin puhelinyhteydessä ja suurimmalle osalle tehtiin arviointikäynti ennen ryhmätoiminnan aloittamisesta asiakkaan yksilöllisen tilanteen selvittämiseksi ja ryhmätoiminnan sopivuuden arvioimiseksi. Lisäksi ryhmätoiminnassa aloittaville on tehty erillinen tutkimuskäynti ennen ryhmätoiminnan alkamista ja ryhmän päätyttyä ryhmätoiminnan vaikuttavuuden arvioimiseksi. Seuraavana vuonna osallistujille tehdään myös seuranta-arvioinnit, kun ryhmän aloittamisesta on kulunut vuosi. Arviointimenetelminä ensimmäisessä Kulttuurivoimala-ryhmässä käytettiin elämänlaatua arvioivaa Rand 36-kyselyä ja mielialaa arvioivaa CES-D menetelmää. Ne koettiin osin vaikeaselkoisiksi ja käytettävät menetelmät vaihdettiin toisiin. Asiakkaan arjen kuvaamiseen käytettiin asiakaslähtöistä toiminnan ongelmien itsearviointimenetelmää, COPM (Canadian occupational performance measurement) haastattelua, joka on toiminnoista suoriutumisen yksilöllinen mittari. Se on suunniteltu toimintaterapeuttien käyttöön saamaan selville asiakkaan itsensä arvioimana toiminnoista suoriutumisessa tapahtuvaa muutosta. Mielialan arvioinnissa käytettiin herkäksi todettua BDI-II arviointimenetelmää ja elämänlaatua arvioitiin maailman terveysjärjestön WHOQOL-BREF elämänlaatumittarin avulla, jonka suomennettu versio saatiin Jyväskylän yliopiston kautta käytettäväksi Lapin yliopistosta. Kaikkiaan ryhmäkontakteja asiakkaisiin toteutui 249. Ryhmätyöskentelyyn liittyviä yksilökäyntejä toteutui 122 (alkuarvioinnit 37, tutkimuskäynnit 52, tukikäynnit 33). Tutkimusarviointeja toteuttivat projektiavustajina toimineet 4 toimintaterapeuttiopiskelijaa ja Jyväskylän yliopiston toimintaterapian lehtori Kristiina Juntunen. Arvioinneissa toimittiin siten, että vaikuttavuuden tarkasteluun tarkoitetut arvioinnit teki eri henkilö kuin ryhmän ohjaaja. Ennen arviointeja järjestettiin avustajille koulutuspäivä, jossa perehdyttiin Canadian Occupational Performance Measurement menetelmän käyttämiseen. Kouluttajana toimi TtM, toimintaterapeutti Mari Kantanen. Lisäksi projektisihteeri perehdytti tutkimusavustajat muiden arviointimenetelmien, Beckin masennustestin ja WHOQOLmittarin käyttämiseen. Vuoden aikana aloitettiin 3 ryhmäkokonaisuutta. Keväällä toteutui 2 kuukauden pilottikokeilu Kulttuurivoimala-ryhmänä palvelutalon asukkaille. Syksyllä toteutettiin 3 kuukauden Kulttuurivoimala-ryhmä kotona asuville ikääntyneille asiakkaille ja aloitettiin 5 kuukautta kestävä Tasapainoisen elämän ohjelma. Ryhmille on haettu verrokeita päiväkeskuksessa aloittavista uusista asiakkaista, mutta heitä ei ole ohjautunut projektiin kuin muutama henkilö Kulttuurivoimala palvelutalossa Kulttuurivoimala-ryhmä suunnattiin alakuloisuutta ja depressiivisyyttä kokeville palvelutalon asukkaille. Asiakkaat ohjautuivat ryhmään hoitohenkilökunnan suosittelemana. Tavoitteena oli ryhmän tuella helpottaa osallistujien alavireisyyttä, auttaa heitä tunnistamaan omia mielenkiintoja ja mahdollistaa kulttuuritoimintaan osallistuminen sekä tekemällä että kokemalla. Asiakkaiden mielialaa ja elämänlaatua seurattiin Rand 36- ja CES-D menetelmien avulla. Kulttuurivoimala-ryhmään suositeltiin 10 henkilöä. Yksi henkilö kieltäytyi alkuarvioinnissa ja 9 henkilön elämänlaatua ja mielialaa arvioitiin ennen ryhmän alkua. Arvioiduista henkilöistä 2 ei kuitenkaan kokenut pystyvänsä osallistumaan ryhmään lainkaan terveydellisten ongelmien vuoksi ja yksi osallistui vain kerran. Ryhmä kokoontui yhteensä 8 kertaa ja 6 henkilöä osallistui siihen keskimäärin 6 kertaa käyntimäärien vaihdellessa 4-7. Loppuarviointi saatiin tehtyä 4 ryhmäläiselle. Yksi ryhmäläinen ei halunnut osallistua loppuarviointiin, yhdelle 9
11 arviointia ei tehty yleiskunnon huononemisen ja sekavuuden vuoksi. Lisäksi yhden ryhmäläisen arviointia ei voitu katsoa luotettavaksi sekavuuden ja haastattelemisen vaikeuden vuoksi. Tulosten vertailemiseksi Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys ry:n toimintaterapeutti toisessa palvelutalossa arvioi asiakkaitaan samoilla menetelmillä. Näinkin lyhyessä interventiossa kahden asiakkaan mieliala helpottui merkittävästi, yhden kohtalaisesti. Vaikka kahden asiakkaan arviointi ei ollut luotettavaa alentuneen kognitiivisen kyvykkyyden vuoksi, heidän toiminnassaan oli havaittavissa positiivisia muutoksia: Toiselle asiakkaalle ryhmään lähteminen oli aluksi hyvin hankalaa, ja lopussa hän tuli mukaan mielellään. Toinen asiakas taas aktivoitui muutoin arjen toiminnoissaan. Ryhmässä toimiminen oli osin haastavaa ryhmäläisten erilaisten kognitiivisten taitojen osalta, ja pilottiryhmän aikana vahvistui käsitys, että aluksi kannattaa kiinnittää huomiota ryhmäläisten samankaltaisiin valmiuksiin, jotta toiminnoista saadaan kaikille riittävän haasteellisia ja myös ryhmäläisten keskinäinen toimiminen mahdollistuu. 8 kerran ryhmäkokonaisuus oli ryhmäprosessin hyödyntämistä ajatellen liian lyhyt. RAND-36 menetelmällä arvioituna Kulttuurivoimalaan osallistuneiden elämänlaadun kaikilla osa-alueilla tapahtui muutos positiiviseen suuntaan ja mieliala kohentui keskimäärin 11 pisteellä. Verrokeilla muutokset olivat vähäisempiä, osin elämänlaadun osatekijöissä ei tapahtunut muutosta ja osin muutokset muuttuivat negatiiviseen suuntaan. Verrokeilla mieliala pysyi CES-D menetelmällä arvioituna lähes ennallaan muutoksen ollessa keskimäärin 1 pisteen. Kulttuurivoimalaan osallistuneiden ja verrokeiden muutosten suurin ero ilmeni tarmokkuudessa (35 pistettä), fyysisessä roolitoiminnassa (29 pistettä) ja kivuttomuudessa (26 pistettä). Pilottiryhmän perusteella tehtiin muutoksia suunniteltuihin elämänlaatua ja mielialaa arvioiviin menetelmiin. Rand 36 ja CES-D olivat osin vaikeaselkoisia. Niiden sijaan seuraavissa ryhmissä päätettiin kokeilla WHOQOL-mittaria ja Beckin masennustestiä Kulttuurivoimala kotona asuvien ikääntyvien tukena Toinen kulttuurivoimala ryhmä suunnattiin alavireisyyttä kokeville ikääntyville, joilla on kiinnostusta kulttuuriin sekä tekemisen että kokemisen kautta. Ryhmän tavoitteena oli etsiä iloa elämään kulttuurin avulla. Ryhmään ohjautui 12 henkilöä. Heistä 5 otti yhteyttä itse lehti-ilmoituksen perusteella ja 7 ohjautui ammattihenkilön suosittelemana (toimintaterapeutti, psykoterapeutti, sairaanhoitaja). Alkuarvioinnin jälkeen ammattihenkilöiden suosittelemista asiakkaista1 ei halunnut aloittaa ryhmässä, 1 jäi odottamaan seuraavaa ryhmää, jotta ehtisi saada kuljetuspalvelupäätöksen ja kulkeminen mahdollistuisi ja 1 ei päässyt aloittamaan terveysongelmien vuoksi. Ryhmän aloitti 9 henkilöä. Ensimmäisen kerran yksi henkilö halusi vaihtaa samaan aikaan alkaneeseen Tasapainoisen elämän ohjelmaan ja kyseisestä ryhmästä yksi henkilö halusi siirtyä Kulttuurivoimalaan. Ryhmä kokoontui suljettuna ryhmänä 3 kuukauden ajan yhteensä 12 kertaa. Ryhmän ohjaamisesta vastasi projektisihteerinä toimiva toimintaterapeutti yhdessä 2 toimintaterapeuttiopiskelijan kanssa. Ryhmäläiset osallistuivat ryhmään aktiivisesti, keskimäärin 10 kertaa osallistumisen vaihdellessa 5-12 kertaan. Lisäksi ryhmäläisille tarjottiin mahdollisuutta osallistua projektin yhteisiin tapahtumiin 10
12 (Seniorivoimaa, tanssitapahtuma, pikkujoulut). Ryhmäkertojen sisältö suunniteltiin asiakkaiden mielenkiintojen mukaisesti: teemoiksi nousivat kirjallisuus, runot, käden taidot, taidenäyttelyihin tutustuminen, maalaaminen, musiikki ja aivojumppa. COPM-menetelmän avulla tehtyjä alku- ja loppuarviointeja vertailemalla on huomattavissa, että yksilöllisesti tarkasteltuna muutosta parempaan on tapahtunut seitsemällä yhdeksästä osallistujasta. Ryhmätasolla tarkasteltuna on näkyvissä positiivinen muutos sekä toiminnoista suoriutumiseen että niihin tyytyväisyyteen. Depressiivisyyttä mittaavan BDI-II arvioinnin pisteet alenivat seitsemällä yhdeksästä ryhmäläisestä muutoksen ollessa keskimäärin 3 pistettä. Osallistujat antoivat positiivista palautetta erityisesti ryhmässä vallinneesta positiivisesta ilmapiiristä, uusien ystävien löytämisestä, hyvästä seurasta ja retkien tekemisestä. Kahdeksan ryhmäläistä palautti palautelomakkeen. Palautteessa ryhmäläiset arvioivat ryhmän vastanneen odotuksiaan hyvin. Hyväksi oli koettu yhdessä oleminen ja uudet ihmissuhteet (n=6) ja ryhmän oli koettu antaneen voimavaroja arkeen (n=3). Myös ilmapiiri oli koettu hyvänä (n=3) ja kiitosta saivat valitut toiminnot. Muutosehdotuksia ei tullut paljoa. Yksittäisinä kokemuksina tuotiin esille, että kulttuuriretkiä olisi voinut olla enemmän, keskustelua olisi voinut olla enemmän ja ryhmä olisi saanut olla pidempi (n=2). Muutama toi esille toiveen toiminnan jatkumisesta (n=2). Ohjaajien toiminnassa iloisuus ja myönteisyys sai kiitosta (n=5) samoin kuin kannustaminen (n=3) ja yksilöllinen huomiointi (n=2) Tasapainoisen elämän ohjelma kotona asuvien ikääntyvien tukena Tasapainoisen elämän ohjelma perustuu amerikkalaiseen Lifestyle Redesign ennaltaehkäisevään toimintaterapiaohjelmaan, joka on osoitettu vaikuttavaksi tavaksi parantaa ja ylläpitää yli 60-vuotiaiden terveyttä, toimintakykyä ja elämänlaatua (Clark ym. 1997). Alkuperäisohjelma on kestoltaan 9 kk ja viikoittaisten ryhmätapaamisten lisäksi ohjelmaan sisältyy kuukausittainen kotikäynti, jonka avulla voidaan tarkentaa ryhmäläisten henkilökohtaisia tavoitteita ja niiden toteutumista ohjelman aikana. Ohjelmaa on kokeiltu eri puolilla eurooppaa 2 8 kk pituisena, ja projektissa päätettiin toteuttaa pilottiryhmä 5 kk pituisena. Ohjelman teemat liittyvät liikkumiseen, raha-asioiden hoitamiseen, terveyden ylläpitämiseen toimimalla, ruokailuun, ajankäyttöön, turvallisuuteen, sosiaalisiin suhteisiin ja kulttuuriin. Ohjelmaa muokataan henkilökohtaisten tarpeiden perusteella. Ryhmän alussa kullekin ryhmäläiselle laaditaan henkilökohtaiset tavoitteet COPM menetelmän avulla. Tasapainoisen elämän ohjelman toteuttamista suunniteltiin viikoittain opintopiirityyppisesti Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja Jyväskylän yliopiston työntekijöiden kanssa. Jyväskylän ammattikorkakoulun opiskelijat tekevät ohjelman sovelluksesta ja kokemuksista 2 opinnäytetyötä toimintatutkimustyyppisesti. Opinnäytteet valmistuvat vuoden 2009 aikana. Pilottiryhmän vaikuttavuutta tarkastellaan yhteistyössä Jyväskylän yliopiston terveystieteen laitoksen toimintaterapian työntekijöiden kanssa. Työskentelyä ohjaa erikoistutkija, PhD, toimintaterapeutti Greta Häggblom Kronlöf. 11
13 Ohjelmaa muokataan ja suunnitellaan koko ajan osallistujien tarpeiden mukaisesti. Alkaneen ryhmän pääasiallisiksi mielenkiinnon kohteiksi nousivat alussa henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin ylläpitäminen, turvallisuus ja ympäristössä liikkuminen sekä itsestä ja toisista huolehtiminen. Osallistujilta on kerätty kirjallista palautetta jokaisen ryhmäkerran jälkeen, ja he ovat olleet pääsääntöisesti tyytyväisiä / erittäin tyytyväisiä käsiteltyihin teemoihin. Käydyt keskustelut on koettu erityisen hyviksi. Ryhmälle asetettuja tavoitteita on tarkennettu yksilöllisillä käynneillä. Muutamien kohdalla positiivisia muutoksia oli havaittavissa jo ryhmän alkuvaiheessa: eräs asiakas oppi ja rohkaistui käyttämään linja-autoa, kolme asiakasta tiedosti tarkemmin pulmansa ja lähti hakemaan aktiivisesti lisää apua omaan tilanteeseen. Ryhmää ovat ohjanneet projektisihteerinä ja projektissa ohjatussa harjoittelussa oleva toimintaterapeuttiopiskelija. Ensimmäinen ohjelma saadaan päätökseen helmikuussa 2009 ja tuloksia analysoidaan tämän jälkeen tarkemmin. 4. Projektin keskeiset tulokset Projektin avulla on saatu nostettua ikääntyvien psykososiaalisen tuen ja terapian tärkeys esille sekä ammattihenkilöiden että ikääntyvien keskuudessa. Projektin on myös edesauttanut myönteisen ja voimavarakeskeisen vanhus- ja seniorityön leviämistä järjestettyjen tapahtumien myötä. Ensimmäisen vuoden aikana on saatu kokemuksia yksilö- ja pariterapioiden toteuttamisesta. Samoin ryhmämallien toteuttamisesta on saatu kokemuksia ja on pystytty todentamaan asiakkaiden hyötyneen toiminnoista. Näiden kokemusten avulla on mahdollista lähteä pilotoimaan palvelutuotteita seuraavana vuonna. Ohjausryhmän ja yhteistyökumppaneiden avulla on saatu luotua lähtökohdat verkoston toiminnalle. Verkosto on muodostunut. Konkreettinen yhteistyö on aloitettu koulutusten ja konsultaatioiden toteuttamisella. 12
14 5. Jatkosuunnitelmat ja kehittämishaasteet Jatkotavoitteina vuodelle 2009 psykoterapian osalta on parisuhdetyön kehittäminen ja terapiatyön vaikuttavuuden arviointi. Terapiatyön vaikuttavuutta koskeva Jyväskylän ammattikorkeakoulun opinnäyte käynnistyy keväällä 2009 ja se valmistuu joulukuussa Ensimmäisen artikkelin kirjoittaminen oli suunnitelmissa ensimmäiselle syksylle, mutta se siirtyy seuraavaan vuoteen. Asiakkaiden yksilölliseen tukemiseen kaivataan lisää menetelmiä. Projektissa on pohdittu mahdollisuuksia virittää opiskelijayhteistyötä sekä ammattikorkeakoulun että opiston opiskelijoiden kanssa siten, että saataisiin opiskelijoita tukihenkilöiksi esimerkiksi masentuneille, yksinäisille vanhuksille koko lukuvuodeksi kerrallaan. Samoin opiskelijoiden roolia voisi kehittää myös ryhmätoimintojen laajentamiseen liittyen. Keväällä 2009 järjestetään yhteistyökokous koulutuksen edustajien kanssa ja suunnitellaan yhteistyömuotoja tulevaksi lukuvuodeksi. Asiakas- ja ammattihenkilöyhteydenottojen perusteella näyttäisi olevan tarpeen jatkossa suunnata ja kokeilla ryhmämalleja myös kohdennetuille ryhmille ainakin palveluasumiseen, omaishoitajille, leskille ja aistirajoitteisille. Lisäksi tarpeen voisi olla kehittää ohjattujen ryhmien odottajien ryhmä, jotta ei tulisi liian pitkiä odotusaikoja. Tässä yhteydessä on virinnyt ajatus myös kohdennetun erityistä psykososiaalista tukea tarjoavan päiväkeskustoiminnan tarpeesta, joka voisi tukea kuntoutusjaksotyyppisesti vaikeissa elämäntilanteissa, ja josta voitaisiin saattaen vaihtaa asiakkaita pysyvämpien palveluiden piiriin. Samoin yhtenä kehittämiskohteena on interventioryhmien jatkotoiminnan kokeilu kevyemmillä resursseilla opiskelijatyönä siten, että tavoitteena voisi osin olla ikääntyvien itseohjautuvasti jatkuvat ryhmätapaamiset. Tasapainoisen elämän ohjelmaa tarkastelevat opinnäytetyöt valmistuvat ensi vuoden aikana. Ryhmätoimintojen toteuttamisessa jatketaan toimintakyvyn ja elämänlaadun kehittymisen seurantaa vaikuttavuuden arvioimiseksi. Seuraavan vuoden aikana on mietittävä, miten saataisiin vertailuryhmiä projektin ryhmille. On oleellista lähteä arvioimaan toteutuneita asiakkuuksia ja aloittaa onnistuneiden prosessien mallintaminen. Tärkeimpänä kysymyksenä tulevana vuonna noussee juurruttamisen aloittaminen ja yhteistyöverkostojen konkreettinen muodostaminen. Kesäkuun alussa projekti järjestää ensimmäisen asiantuntijapäivän yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa. Päivän aikana esitellään aihealuetta, kokemuksia tähänastisesta työskentelystä ja aloitetaan. yhteistyöverkoston ja päättäjien sitouttaminen. 13
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Ajankohtaiset asiat Syksyn verkoston päivämäärät: 26.10 Jatketaan tämän kerran teemoja 14.11. Rovaniemen kaupungin kotikuntoutuksen
LisätiedotOSALLISUUS JA MIELEKÄS TEKEMINEN HYVINVOINNIN TUKEMISESSA. Maaret Rutanen & Piia Altti Ikäihmisten voimavarat käyttöön -teemapäivä 19.11.
OSALLISUUS JA MIELEKÄS TEKEMINEN HYVINVOINNIN TUKEMISESSA Maaret Rutanen & Piia Altti Ikäihmisten voimavarat käyttöön -teemapäivä 19.11.2009 ESITYKSEN TEEMAT 1.Ryhmien lähtökohdat 2.Asiakkaiden alkutilanteita
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen, luonnos käsittelyssä työkokouksessa
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen, luonnos käsittelyssä 15.11.2017 työkokouksessa Kotikuntoutus Kotikuntoutus on moniammatillista, tavoitteellista ja määräaikaista kotona
LisätiedotYlä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke
2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun
LisätiedotRisto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)
Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee
LisätiedotSisäinen hanke/suunnitelma
Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman
LisätiedotPsykososiaalisen tuen ja terapian kehittämishanke 2008-2011
Psykososiaalisen tuen ja terapian kehittämishanke 2008-2011 Väliraportti 2010 SISÄLTÖ 1. Projektin päämäärä ja tavoitteet... 3 2.Tavoitteet vuodelle 2010... 3 3. Projektin toteutuminen... 4 3.1 Projektin
LisätiedotSUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT
2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO
LisätiedotKUNTOUTTAVA ARVIOINTIJAKSO Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen KehittäjätyöntekijäOuti Sassali-Riipi
KUNTOUTTAVA ARVIOINTIJAKSO 13.3.2018 Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen KehittäjätyöntekijäOuti Sassali-Riipi Kuntouttava arviointijakso Tarkoituksena asiakkaan toimintakyvyn
LisätiedotTOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE
TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TAVOITE KEHITTÄÄ TOIMINTAMALLI, JONKA AVULLA TAVOITETAAN KAIKKI YLI 75 -VUOTIAAT KUUSAMOLAISET. TARKOITUKSENA on tarjota katkeamatonta palveluketjua, jotta omassa kodissa
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,
LisätiedotSaada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku
Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN
LisätiedotMasentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta
Masentunut isä neuvolan asiakkaana Isien kokemuksia masennuksestaan ja tuen tarpeestaan perheen odottaessa lasta Pirjo Kotkamo psyk.esh., psykoterapeutti, TtM-opiskelija Esityksen sisältö I Isä-hankkeen
LisätiedotPsykososiaalisen tuen ja terapian kehittämishanke 2008-2011
Psykososiaalisen tuen ja terapian kehittämishanke 2008-2011 Väliraportti 2009 0 Sisältö 1. Projektin päämäärä ja tavoitteet... 2 2. Tavoitteet vuodelle 2009... 2 3.Projektin toteutuminen... 3 3.1. Projektin
LisätiedotPOHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY. Soittorinki. Vapaaehtoistoiminnan malli. Reetta Grundström 1.5.2010
POHJOIS-HELSINGIN LÄHIMMÄISTYÖ PULMU RY Soittorinki Vapaaehtoistoiminnan malli Reetta Grundström 1.5.2010 2 Soittorinkitoiminnan esittely Pulmun soittoringissä vapaaehtoinen soittaa puhelimella ikäihmiselle
LisätiedotKotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 19.6.2014 Heli Vesaranta
Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten
LisätiedotOMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS
OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä
LisätiedotKykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä
Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille,
LisätiedotKykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä
Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille,
LisätiedotEWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT
EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO 2017-75-VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT Sisällysluettelo Kuva-, kuvio- ja taulukkoluettelo... 3 1 JOHDANTO... 4 2 TOIMINTAKYKY... 6 2.1 Itsenäisyys...
LisätiedotOtsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola
Otsolan Kannatusyhdistys ry on porilainen setlementti Toimintamuotoja ovat: Nuorisotyö, Kansalaisopisto ja Mainos Otsola Otsolan nuorisotyö järjestää monipuolista ryhmätoimintaa sekä tapahtumia lapsille,
LisätiedotPETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014
PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi
LisätiedotIkäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet
Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet Kati Närhi, Sirpa Kannasoja ja Mari Kivitalo, JYU Sari Rissanen, Elisa Tiilikainen, Hanna Ristolainen, Tuula Joro ja Anneli Hujala, UEF Osahankkeen tavoite
LisätiedotTOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ
TOIVEET, ODOTUKSET JA KOKEMUKSET ELÄKEPÄIVISTÄ Hopeakirstu-projekti hyvinvoinnin edistäjänä Marja-Leena Heikkilä Opinnäytetyö Hyvinvointipalvelut Geronomikoulutus 2018 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoite
LisätiedotMinun arkeni. - tehtäväkirja
Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi
LisätiedotErilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin
Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)
LisätiedotKankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.
Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.
LisätiedotAnne Loponen, kotikuntoutuskoordinaattori Kotikuntoutuksen kehittäminen Essotessa
Anne Loponen, kotikuntoutuskoordinaattori 15.9.2017 Kotikuntoutuksen kehittäminen Essotessa Etelä-Savo ja kotikuntoutus Maakunta on yksi nopeimmin ikääntyvistä Aikaisempi kotikuntoutustoiminta Tavoitteena
Lisätiedotx Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II
Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.
LisätiedotUusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö
Uusia eväitä metsämiehen reppuun Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Miehet huolehtivat itsestään ja terveydestään heikommin kuin naiset ja terveydenhuollon palveluihin hakeutumisen kynnys on korkeampi
LisätiedotPalveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa
Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson
LisätiedotKOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1
KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)
LisätiedotVastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen
Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015
LisätiedotIkäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen. Birgitta Bakker
Ikäihmisten parempi osallisuus, toiminnallisuus ja kotona selviytyminen Birgitta Bakker 19.11.2018 KANTO-hanke 2018-2021 Omakotisäätiö hallinnoi Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskuksen STEAN:n
LisätiedotKokemuksia perhehoidosta. Kuudes tapaaminen. Kouluttajakansio Ikäihmisten perhehoidon valmennus
Kokemuksia perhehoidosta Kuudes tapaaminen Kouluttajakansio Ikäihmisten perhehoidon valmennus Copyright Perhehoitoliitto ry Ilmarisenkatu 17 A 40100 Jyväskylä p. 040 310 1440 toimisto@perhehoitoliitto.fi
LisätiedotJyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen
Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston
LisätiedotPsykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla
Psykiatrisen potilaan fyysisen hyvinvoinnin edistäminen Kellokosken sairaalalla ja Hyvinkään sairaanhoitoalueenpoliklinikoilla liikunnanohjaaja, Miska Arminen lääkäri, Saana Eskelinen mielenterveyshoitaja,
LisätiedotSeniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa
1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa RAY rahoitus; Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa RAY rahoitus; Löytävä vanhustyö 2014-2017,
LisätiedotPerusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma
Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma KOULULAISTEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA POGOSTAN KOULU 1. TOIMINTA-AJATUS Aamu- ja iltapäivätoiminnalla tarkoitetaan perusopetuslain (19.12.2003/1136)
LisätiedotMALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY
MALMIN TERVEYDENHUOLTOALUE KY PSYKIATRIA: Mielenterveystoimisto; aikuistenlasten ja nuorten vastaanotto, syömishäiriöpoliklinikka, sivuvastaanotto Uudessakaarlepyyssä Päiväosasto ja yöpymismoduli Psykiatrinen
LisätiedotYhteisen arvioinnin loppuraportti. Ikäihmisten perhehoidon valmennus
Yhteisen arvioinnin loppuraportti Ikäihmisten perhehoidon valmennus Ikäihmisten perhehoidon valmennuksen seitsemän tapaamista 1. Tietoa perhehoidosta Mitä ikäihmisten perhehoidon valmennus on? Ikäihmisten
LisätiedotHoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET
PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä
LisätiedotOvet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi
Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,
LisätiedotEtäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa
Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet
LisätiedotOmaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja
Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja
LisätiedotMahdollisuuksien Matka. Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori
Mahdollisuuksien Matka Päätösseminaari 7.10.2010 Minna Laine ph, so, logoterapeutti (LTI) Oriveden hoivapalveluyhdistys ry projektikoordinaattori Logos-projekti 2008-2010 Ray:n tuella Päämääränä on muistisairaan
LisätiedotTyöllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia
Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan
LisätiedotSeniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa
1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa Löytävä vanhustyö 2014-2017, Turussa Palvelukatveet
LisätiedotISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009
ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin
LisätiedotLiikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti
Liikettä vanhusten palvelukodeissa - verkostotyön pilotti Tarve Suomi on Euroopan nopeimmin ikääntyviä maita. Esimerkiksi väestöennusteen mukaan yli 75-vuotiaiden määrä kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä.
LisätiedotEloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo
Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta
LisätiedotTAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN
TAKAISIN KOTIIN HUOSTASSAPIDON LOPETTAMINEN Työpaja 9, Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät 16. 17.9.2009 Tanja Vanttaja 0800270 Metropolia ammattikorkeakoulu Sofianlehdonkatu 5 Sosiaaliala Sosionomiopiskelijat
LisätiedotToimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012
Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen
LisätiedotKotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014. 1.4.2014 Heli Vesaranta
Kotikuntoutuksen kehittäminen 2013-2014 Kotikuntoutuksen taustaa Vanhuspalvelulaki ja sitä tukeva laatusuositus Tampereen kaupungin strategia ja hyvinvointisuunnitelma TampereSenior- hanke Ikäihmisten
LisätiedotKuntoutusfoorumi SEKS, toi Riitta Winter
Kuntoutusfoorumi 11.10.2011 SEKS, toi Riitta Winter Lapsen ja nuoren hyvä kuntoutus- koulutus Vajaaliikkeisten Kunto ry:n ja Metropolia Ammattikorkeakoulun järjestämä Alkoi syksyllä 2008 Tavoitteena etsiä
LisätiedotMUSIIKKI KUULUU KAIKILLE
MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE - musiikki työvälineenä vanhustyössä Sanna Lahtinen ja Liisa Äijö, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Sanna Lahtinen ja Liisa
LisätiedotYstäväpiiri-toimintaa yli 10 vuotta iäkkäiden ihmisten yksinäisyyden lievittämiseksi
Ystäväpiiri-toimintaa yli 10 vuotta iäkkäiden ihmisten yksinäisyyden lievittämiseksi Anu Jansson Vanhempi suunnittelija toimintaterapeutti, TtM (gerontologi), tohtoriopisk. Twitter: #Ystäväpiiri, @JanssonAnu
LisätiedotEspoon kaupunki Pöytäkirja 65
05.06.2013 Sivu 1 / 1 2572/02.07.02/2013 65 Espoon kaupungille testamentatun omaisuuden käyttäminen Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Norlamo, puh. (09) 816 23053 Maria Rysti, puh. (09) 816 23320 etunimi.sukunimi@espoo.fi
LisätiedotKykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä
Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmän hyödyntäminen asiakastyössä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille,
LisätiedotArvokas vanhuus on ihmisoikeus. Aina.
Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Aina. Vaikuttavaa vanhustyötä Vanhustyön keskusliitto ry, VTKL edistää ikääntyvien ihmisten ja vanhusten hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta vanhuuspoliittisella
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Verkoston työskentelystä 14.11.2017 klo 13-14.30 Fysioterapeutin ja toimintaterapeutin tehtävänkuvat kotikuntoutuksessa; mahdollisesti
LisätiedotIKIHYVÄN kehittämishanke 2008-2012
IKIHYVÄN kehittämishanke 2008-2012 Toimintakykyryhmän vaikutus ikääntyneen toimintakykyyn -ensituloksia vuoden seurannasta Anu Ritsilä Lahden tiedepäivä 29.11.2010 Esimerkki-Ellin (72 v.) toimintakykytalkoot
LisätiedotYstäväpiiri-toiminta Tutkimuksesta käytäntöön
Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Ystäväpiiri-toiminta Tutkimuksesta käytäntöön Heidi Rytky, projektityöntekijä, Vanhustyön keskusliitto Centralförbundet för de gamlas väl ry Yksinäisyys
LisätiedotAKTIIVISESTI KOTONA 2
AKTIIVISESTI KOTONA 2 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ! HANKE Vapaaehtoistoiminnan kehittämistyötä Vantaalla Maria Uitto 25.9.2014 Aktiivisesti kotona 2 Täyttä elämää! vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke Aktiivisesti kotona
LisätiedotKansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu
Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle
LisätiedotKuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?
Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015
LisätiedotYstäväpiiri-toiminta: koetusta yksinäisyydestä kohti yhteenkuuluvuutta
Ystäväpiiri-toiminta: koetusta yksinäisyydestä kohti yhteenkuuluvuutta 9.11.2017 Laura Rautiainen Alueohjaaja, Länsi-, ja Sisä-Suomi, Lounais-Suomi Twitter @RautiainenLaura sähköposti: laura.rautiainen@vtkl.fi
LisätiedotYhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen. Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015
Yhteisvoimin kotona ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden ja kuntoutuksen kehittäminen Satakunnan vanhusneuvosto 3.12.2015 Yhteisvoimin kotona - hanke Ikääntyneiden kotiin annettavien palveluiden
LisätiedotOpiskelijan taitojen ja työn vaativuuden yhteensovittaminen (Melba/Imbaarviointimenetelmä)
Mahis työhön projektiseminaarin työpaja Opiskelijan taitojen ja työn vaativuuden yhteensovittaminen (Melba/Imbaarviointimenetelmä) 1 Työpajan sisältö projektimme Melba/Imba kokeilun tavoitteista ja toteuttamisesta
LisätiedotTurun Kaupunkilähetys ry
Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja
LisätiedotOMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN PALVELUOHJAUKSEN JA PALVELUTARPEEN ARVIOINTI TYÖRYHMÄN V KOKOUS. Maanantaina Klo Äänekoskella
OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN PALVELUOHJAUKSEN JA PALVELUTARPEEN ARVIOINTI TYÖRYHMÄN V KOKOUS Maanantaina 10.2.2014 Klo 12-16 Äänekoskella Asialista: 1. Kokouksen avaus 2. Edellisen kokouksen muistio 3.
LisätiedotPoskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %
Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke Ajalla 1.10.13-31.5.2014 Inarin kunnan kehittäjätyöntekijänä terveydenhoitaja Anneli Pekkala Työaika 50 % Lähtökohta: Inarin kunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävät
LisätiedotTUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on vuonna 2008 perustettu
LisätiedotYhdessä koulumatkalle hanke Nakkilan kunnan sivistystoimiala
Yhdessä koulumatkalle hanke Nakkilan kunnan sivistystoimiala 4.10.2018 Hankkeen tausta Valtakunnallisissa perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa korostetaan oppilaan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin
LisätiedotMiten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?
TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta? Kokeilusta käytäntöön seminaari Holiday Club Saimaa, 19.4.2017 Hankkeen tavoitteet Alkavaa muistisairautta
LisätiedotSeinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke
10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki
LisätiedotKUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013
KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät
LisätiedotKykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn muutosta tukemassa
Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn muutosta tukemassa Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella oleville.
LisätiedotLöydettynä yksin asuvat ikäihmiset ja etsivä vanhustyö. Minna Pietilä
Löydettynä yksin asuvat ikäihmiset ja etsivä vanhustyö Minna Pietilä 8.11.18 MIKSI tehdä etsivää vanhustyötä?! Etsitään ja tuetaan vaikeissa elämäntilanteissa olevia ikäihmisiä, jotka ovat palvelujen
LisätiedotAikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön
Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.
LisätiedotHyvää palvelua arjessa tieto Ja viestintäteknologiaa hyödyntäen hanke 1.11. 2009 31.1.2013. www.arjessa.fi
Hyvää palvelua arjessa tieto Ja viestintäteknologiaa hyödyntäen hanke 1.11. 2009 31.1.2013 www.arjessa.fi Hankkeen tavoitteet Kehittää hankkeen toiminta-alueilla käyttäjälähtöisesti sellaisia uutta teknologiaa
LisätiedotOSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS
OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS OSALLISUUDEN JA YHTEISÖLLISYYDEN VAHVISTAMINEN JA TUKEMINEN RYHMÄMUOTOISILLA TOIMINNOILLA v AVOIMET RYHMÄTOIMINNOT Avoin päiväkoti ja alueelliset perheryhmät Isä lapsi toiminta
LisätiedotOHJAAVA TYÖHÖNVALMENNUSPALVELU
#ohjatentyöhön OHJAAVA TYÖHÖNVALMENNUSPALVELU Toteutus, tulokset ja tuotokset Tiina Myllymäki Projektivastaava / työhönvalmentaja 3kk -Ohjaava työhönvalmennuspalvelu -projekti Päätösseminaari 30.3.2017,
LisätiedotOppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten
Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä
LisätiedotLiikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus
Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen
LisätiedotTäyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille
Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke
LisätiedotArvokas vanhuus on ihmisoikeus. Aina.
Arvokas vanhuus on ihmisoikeus. Aina. Vaikuttavaa vanhustyötä Vanhustyön keskusliitto ry juhlii vuonna 2019 70. toimintavuottaan! VTKL edistää ikääntyvien ihmisten ja vanhusten hyvinvointia ja sosiaalista
LisätiedotLäheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005
Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA
LisätiedotTyöllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset
Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset 6.2.2015 Päätösseminaari Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos Tuloksekas työllistämien -hanke Tarve Tarve
LisätiedotSenioriKasteen väliarviointi 06/ koonti ja esittely Ohjausryhmä
Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen väliarviointi 06/2015 - koonti ja esittely Ohjausryhmä 4.11.2015 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät
LisätiedotAsiakasvalikointi. Tiedotuskanavien vahvistaminen
Tavoiteltu tulos: Lasten ja nuorten palveluneuvonta ja ohjausyksikkö on löytänyt sellaiset työmuodot, jotka vaikuttavat asiakkaiden elämään myönteisesti. Asiakasvalikointi Asiakasvalikoitumisesta seurantatietoa
LisätiedotYHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN
YHTEISTYÖLLÄ TUKEA KOTONA ASUMISEEN - kotihoidon asiakkaan aktivoinnin suunnitelma Susanna Sovio, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Susanna Sovio Tuula
LisätiedotYHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA
YHTEISTYÖLLÄ ENEMMÄN HYVINVOINTIA - ikääntyvien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Hattulassa ja Janakkalassa Minna Heikkilä, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja:
LisätiedotETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja
ETSIVÄ VANHUSTYÖ koulutuskokonaisuus Aika ja paikka Kouluttaja Sisältö 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostoyhteistyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Etsivä vanhustyö koulutuksen tavoite Laaditaan etsivän vanhustyön
LisätiedotKognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa
Kognitiivinen psykoterapia vanhuusiän depressioiden hoidossa Marja Saarenheimo FT, psykologi, psykoterapeutti Vanhustyön keskusliitto/ Terapiahuone MielenTila Kognitiivinen psykoterapia (CBT) Aaron Beck
LisätiedotMarttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016
Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille
LisätiedotVertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli
Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Asko Keski-Nisula Hyvä mehtäkaveri työryhmän jäsen Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja 22.1.2015 A s k o K e
LisätiedotSENJA-KORTTELIN TOIMINTAMALLI JA VIRTAA SENJAAN-PROJEKTI JYVÄSKYLÄN HOIVAPALVELUYHDISTYS RY
SENJA-KORTTELIN TOIMINTAMALLI JA VIRTAA SENJAAN-PROJEKTI JYVÄSKYLÄN HOIVAPALVELUYHDISTYS RY JYVÄSKYLÄN HOIVAPALVELUYHDISTYS RY Yhdistys syntyi vuonna1994 Ikääntyvien yliopistossa toteutetun asumispalveluista
LisätiedotToimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen
Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Ajankohtaiset asiat Kevään verkoston päivämäärät: 16.1. klo 13-14.30 Kotikuntoutus: tehtävänkuvat ym. 13.2. klo 13-15 Kotihoidon yhteinen
LisätiedotJärjestötapaaminen -toimintamalli
1 Järjestötapaaminen -toimintamalli Järjestötapaaminen kehitettiin Etsivä omaistyö -projektissa (2012-2015), joka toteutettiin Raha-automaattiyhdistyksen tuella osana Mielenterveysomaiset Pirkanmaa - FinFami
Lisätiedot