Psykososiaalisen tuen ja terapian palvelukokonaisuuden kehittämishanke Väliraportti vuoden 2008 toiminnasta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Psykososiaalisen tuen ja terapian palvelukokonaisuuden kehittämishanke 2008 2011. Väliraportti vuoden 2008 toiminnasta"

Transkriptio

1 Psykososiaalisen tuen ja terapian palvelukokonaisuuden kehittämishanke Väliraportti vuoden 2008 toiminnasta

2 SISÄLLYS 1 Projektin päämäärä, tavoitteet ja tuotokset Tavoitteet vuodelle Projektin toteutuminen Projektin organisaatio Tiedottaminen ja yhteistyö Uudenlaisen senioriajattelun vahvistaminen Toimintamallin rakentaminen Yksilötyö Ryhmätoiminta Kulttuurivoimala palvelutalossa Kulttuurivoimala kotona asuvien tukena Tasapainoisen elämän ohjelma Projektin keskeiset tulokset Jatkosuunnitelmat ja kehittämishaasteet

3 1. Projektin päämäärä, tavoitteet ja tuotokset Projektin päämääränä ja päätavoitteena on luoda uusi, monitoimijainen psykososiaalisen tuen ja terapian palvelukokonaisuus seniori- ja vanhustyöhön osaksi ennaltaehkäisevää vanhustyötä. Osatavoitteina ovat 1. tuottaa uusi konkreettinen ennaltaehkäisevä seniori- ja vanhustyön palvelutuote osaksi Jyväskylän kaupungin ennaltaehkäisevää palvelukokonaisuutta ja 2. tuottaa tutkittua tietoa senioreille kohdennetuista psykososiaalisen tuen ja terapian toteuttamistavoista sekä käytettyjen interventioiden vaikuttavuudesta ja soveltuvuudesta seniorityössä. Raha-automaattiyhdistyksen myöntämä projektiavustus oli haettua avustusta pienempi, ja näin projektin alkaessa maaliskuussa 2008 projektin menetelmiä tarkistettiin suhteessa käytettäviin resursseihin seuraavanlaisesti: 1. Uusi palvelutuote osaksi ennaltaehkäisevää seniori- ja vanhustyötä, mikä mahdollistaa ikäihmisille kokonaisvaltaisen, laadukkaan ja turvallisen palvelun Jyväskylässä. Osatavoitteet: Palvelukokonaisuuden innovointi, pilotointi (asiakastyö) sekä arviointi Menetelmät: Tuki ja terapiapalvelutuoteen rakentaminen ja konkreettinen kokeilu asiakastyöstä nousevan palautteen avulla. Vertailuapuna Vanhustyön keskusliiton kokemukset (benchmarking). Toimijaverkoston kokoaminen yhteistyössä Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen ja tutkimus- ja kehittämissäätiö Gerocenterin kanssa. Tuotokset: Uusi toimiva palvelutuote ennaltaehkäisevään seniori- ja vanhustyöhön Jyväskylässä: Palvelutuote pilotoitu ja valmis joulukuussa Psykososiaalisen seniori- ja vanhustyön toimijaverkosto: Ammattitaitoinen verkosto valmiina joulukuussa Sopeuttamissuunnitelmaehdotus: Asiakasvirran ohjauksessa tukeudutaan Jyväskylän kaupungin ennaltaehkäisevien kotikäyntien asiakasvirtaan sekä Kuokkalan terveysaseman kautta tuleviin asiakkaisiin. Toimijaverkosto on osin jo tehty: osa verkostosta tarvitsee perehdytystä ja mahdollista lisäkoulutusta. 2. Tutkitun tiedon tuottaminen psykososiaalisen tuen ja terapian soveltuvuudesta ja vaikuttavuudesta. Osatavoitteet: Käytettyjen interventioiden vaikuttavuustutkimus. Seurantatutkimus asiakkailla. Menetelmät: Seurantatutkimus, mikä koskee palvelumallin rakentamista ja monitoimijuutta sekä kustannustehokkuutta seniorityössä. Palvelukokonaisuuden innovointi ja pilotointi (asiakastyö) sekä arviointi. Vaikuttavuustutkimus. Tuotokset: Tutkimuksia 4 kpl. Opaskirja: Voimavaraistava arki seniorityössä, työvälineitä. Opaskirja: Parisuhdeongelmat ja seksuaalisuuden kohtaaminen seniorityössä. Tämä teema liitetään osaksi voimavaraistava arki- työkirjaa. Sopeuttamissuunnitelmaehdotus: Tätä osiota supistetaan ja tutkimus tuotetaan pääosin Jyväskylän yliopiston sekä Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijoiden opiskelijatyönä. Seurantatutkimus keskittyy 2 ryhmätoimintaan ja 10 asiakaspariskunnan terapiaprosessin seurantaan. Lisäksi kaikille asiakkaille tehdään asiakaspalautekysely. Etsitään vaihtoehtoja vaikuttavuustutkimusosion toteuttamiseen. 2

4 2. Tavoitteet vuodelle 2008 Kevään osalta tavoitteena oli tehdä tarkennettu toimintasuunnitelma ja käynnistää projekti. Projektin alkuvaiheen tehtäviä olivat projektin henkilöstön ja ohjausryhmän sekä yhteistyöverkoston kokoaminen, projektin tiedotusmateriaalin tuottaminen, tiedottamisen käynnistäminen, ohjausryhmän toiminnan aloittaminen ja asiakastyön aloittaminen sekä yksilö- että ryhmätoiminnan osalta. Alkuvaiheen riskeiksi arvioitiin, että aikataulut eivät pidä, markkinointi ei onnistu tai että yhteistyöverkosto ei synny. Syksyn tavoitteiksi asetettiin asiakastyön vakiintuminen ja tutkimustoiminnan käynnistyminen. Syksyn aikana oli tavoitteena sopia tutkimus- ja opiskelijayhteistyötä koskevat periaatteet ja aloittaa ensimmäiset tutkimuskonstruktiot. Tavoitteeksi asetettiin myös ensimmäisen artikkelin tuottaminen ammattilehtiin. Riskeiksi arvioitiin, että aikataulut eivät pidä, henkilöstö voi muuttua ja asiakaskunta ei muodostu. 3. Projektin toteutuminen Projekti käynnistyi hyvin. Yhteydenottoja sekä asiakkaiden että ammattihenkilöiden osalta tuli ensimmäisen vuoden aikana runsaasti. Projektia esiteltiin monissa eri yhteyksissä, pidettiin yhteistyöpalavereita mahdollisten tulevien yhteistyökumppaneiden kanssa ja asiakastyö sekä yksilö- ja pariterapian että ryhmätoiminnan osalta päästiin aloittamaan huhtikuussa. Projektin ohjausryhmä koottiin keskeisten yhteistyö- ja asiantuntijatahojen edustajista maaliskuussa. Ohjausryhmään kutsuttiin edustajat hallinnoivan yhdistyksen lisäksi Jyväskylän kaupungista ja maalaiskunnasta, Jyväskylän ammattikorkeakoulusta, Jyväskylän yliopistosta, Stakesin Jyväskylän alueyksiköstä, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksesta, Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä. Huhtikuun aikana järjestettiin projektin tiedotustilaisuus ja ohjausryhmän ensimmäinen kokous. Syksy kului aktiivisen asiakastyön sekä tiedottamisen ja vaikuttamistyön puitteissa. Suur-Jyväskylän lehti julkaisi projektin toiminnoista ja asiakkaan kokemuksista kertovan jutun kesäkuussa ja Keskisuomalainen heinäkuussa 3

5 3.1. Projektin organisaatio ja resurssit Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys ry:n hallitus vastaa projektin etenemisen seuraamisesta. Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys ry:n hallituksen puheenjohtaja ja toiminnanjohtaja vastaavat projektin hallinnoinnista ja taloudesta. Projektin ohjausryhmä seuraa, arvioi ja ohjaa projektin toimintoja. Projektin ohjausryhmä kokoontui ensimmäisen vuoden aikana 2 kertaa, huhtikuussa ja marraskuussa. Ohjausryhmän jäseniä informoitiin projektin suunnitelmista ja toteutumisesta projektikirjeellä 3 kertaa. Projektin johtajaksi valittiin YTT, työnohjaaja, psykoterapeutti, ratkaisu- ja voimavarakeskeisen työn kouluttaja Asta Suomi. Hänen työpanoksensa, 550 h ostettiin asiantuntijapalveluna Jyväskylän ammattikorkeakoululta. Projektin johtajan tehtäväksi määriteltiin projektin etenemisestä ja koordinoinnista vastaaminen sekä yksilö- ja parityön kehittäminen ja toteuttaminen. Lisäksi projektityöntekijänä yksilö- ja pariterapian kehittämisessä ja toteuttamisessa toimi THM, psykoterapeutti, kliininen seksologi (NACS), työnohjaaja Maija Sironen, jonka työpanos 240 h ostettiin asiantuntijapalveluna Terapia-, työnohjaus- ja koulutuspalvelu VetaApu Instituutti Oy:ltä. Projektisihteerinä toimi TtM, toimintaterapeutti Maaret Rutanen, joka siirtyi projektin tehtäviin Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys ry:n sisältä kokoaikaisesti ja 70 % työpanoksella 1.10 alkaen Projektisihteerin tehtäväksi muodostui huolehtia toimintojen käytännön organisoinnista ryhmätoiminnan kehittämisen ja toteuttamisen ohella. Projektisihteerin työpanosta täydennettiin 1.8. alkaen projktityöntekijänä toimivan toimintaterapeutti, psykiatrinen sairaanhoitaja Piia Altin 40 % työpanoksella. Suunnitelmissa oli toteuttaa myös voimavarojen etsimiseen kohdentuva psykodraamaryhmä, johon liittyen Jyväskylän ammattikorkeakoululta ostettiin asiantuntijapalveluna 50 h työpanos. Ryhmäkokonaisuuden toteutus siiryti kuitenkin seuraavaan toimintavuoteen Tiedottaminen ja yhteistyö Projektille laadittiin esite sekä ammattilaisille ja asiakkaille tarkoitetut esittelyjulisteet. WWW-sivut valmistuivat toukokuussa. Projektista tiedotettiin vuoden aikana useissa eri tilaisuuksissa paikallistasolla: - Kuokkalan alueen yhteistyötahojen tapaaminen (lääkärit, hoitajat, sosiaalityöntekijät, kotisairaanhoito, kotipalvelu, diakoniatyö) - Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys ry:n palvelutalojen omaisten päivät (Palvelutalo Kotikaari, Lutakon lähipalvelutalo, Vuoroparin palvelutalo) - Kotikaaren ja Lutakon päiväkeskusten asiakkaat - Jyväskylän alueen vanhustyön toimintaterapeuttien yhteistyöryhmä - Jyväskylän kaupungin päiväkeskusohjaajat - Jyväskylän kaupunkiseurakunta - valtakunnan tasolla: Terve-Sos messut, Jyväskylä 4

6 Lisäksi erillisten pyyntöjen perusteella projektista on informoitu seuraavissa tilaisuuksissa: - Jyväskylän kaupungin eläkeläisneuvoston kokous - Jyväskylän yliopiston toimintaterapian X tutkimussymposium - Jyväskylän seudun dementiahoitoyhdistys ry:n kuukausitapaaminen - Esittely Kuopion kaupungin sosiaali- ja terveystoimen edustajille - Esittely Jyväskylän ammattikorkeakoulun toimintaterapeuttiopiskelijoille - Esittelyt Pohjois-Päijänteen omaishoitajat ry:n, Kuurojen palvelusäätiön, Kuurojen liiton ja Näkövammaisten keskusliitto ry:n edustajille. - Mielenterveyden keskusliiton Jyväskylän turvasen työntekijöiden tapaaminen - Virma-projektin (maahanmuuttajavanhustyön toimijat) työntekijöiden ja asiakkaiden tapaaminen - Jyväskylän kaupungin kotihoidon järjestämä katutapahtuma - Vanhusten viikon seniorimessut Tiedottamisen ohella tilaisuuksissa on pohdittu yhteistyömahdollisuuksia ja mallin juurruttamisen edellytyksiä. Konkreettista yhteistyötä on aloitettu erityisesti Jyväskylän kaupungin toimijoiden (Kuokkalan terveysasema ja ennaltaehkäisevät kotikäynnit) ja Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys ry:n toimintayksiköiden kanssa, joiden kautta projektiin on ohjautunut asiakkaita yksilö- ja pariterapiaan. Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja Jyväskylän yliopiston terveystieteen laitoksen työntekijöiden kanssa on aloitettu yhteistyö ryhmätoimintamallien kehittämiseen liittyen. Toukokuussa julkaistiin mainos projektin alkavista ryhmistä Suur-Jyväskylän lehdessä. Kesäkuussa samassa lehdessä julkaistiin projektia esittelevä kirjoitus, jossa oli mukana asiakkaan haastattelu. Projektin toiminnasta ja alkavista ryhmistä julkaistiin mainos toukokuussa myös Jyväskylä tiedotuslehdessä sekä Kuokkalan alueen tiedotuslehti Kuokkasessa. Sanomalehti Keskisuomalainen esitteli heinäkuussa projektia haastatellen ryhmätoimintaan osallistunutta asiakasta. Projektin työntekijät vierailivat elokuun lopussa Helsingissä tutustuen HelsinkiMission Senioripysäkkitoimintaan ja Vanhustyön keskusliiton Mieli maasta hankkeeseen. Vanhustyön keskusliiton tutkijoiden kanssa ideoitiin tulevia yhteistyön muotoja, ja heidät kutsuttiin vastavierailulle Jyväskylään Uudenlaisen senioriajattelun vahvistaminen Projektin tavoitteiden suuntaisesti tiedottaminen on rakentunut positiivisen ikäkäsityksen periaatteisiin. Tätä linjaa on toteutettu seuraavasti: 1. Vanhustenviikolla lokakuussa projektin työntekijät olivat esittelemässä projektia kaupungin järjestämillä Seniorimessuilla. Messujen yhteyteen otettiin yhteistyökumppaneiksi Jyväskylän ammattiopiston lähihoitajaopiskelijoita, jotka tekivät Seniorinuotan tarjoamina messuvieraille käsihoitoja ja niskahartiahierontaa kertoen samalla projektin toiminnoista. Vanhustenviikolla projektin päätapahtuma oli ilon ja voimavarojen teemapäivä, Seniorivoimaa, joka järjestettiin yhteistyössä Jyväskylän Sokoksen kanssa Sokoksen tiloissa. Tapahtuman järjestelyissä oli mukana yli 60 Jyväskylän ammattikorkeakoulun toimintaterapeuttiopiskelijaa opettajansa kanssa. Opiskelijat toivottivat 5

7 tervetulleiksi Sokokselle tulevia senioreita, kertoivat mitä sieltä löytyy päivän aikana, haastattelivat senioreita ilon ja voimavarojen lähteisiin liittyen (140 kpl) sekä tekivät loppukyselyitä (80 kpl) ja huolehtivat kahvituksesta yhdessä projektin työntekijöiden kanssa. Päivän aikana kerrottiin projektin toiminnoista ja mukana oli myös kaupungin palveluohjaaja sekä Näkövammaisten keskusliitto ry:n ja Kuurojen palvelusäätiön työntekijät kertomassa omista palveluistaan. Sokos oli laittanut esille senioreille soveltuvia tuotteita ja tarjosi kahvit. Työntekijöiden ja opiskelijoiden kokemukset päivästä olivat positiivisia, ja kannustavat jatkossakin tapahtumien järjestämiseen. Tulevia tapahtumia varten opittiin paljon. Lisäksi vanhusten viikolla pidettiin alustus henkiseen hyvinvointiin liittyen Kotikaaren päiväkeskuksen avoimissa ovissa. Projekti tavoitti kokonaisuudessaan vanhusten viikon aikana satoja ikääntyneitä ja myös useita ammattihenkilöitä. Toiminnoista tiedotettiin Jyväskylä-tiedotuslehdessä, Jyväskylän kaupungin julkaisemassa vanhusten viikon tiedotteessa sekä sähköpostijakeluna yhteistyökumppaneille. Seniorivoimaa-tapahtumassa kävi ilmi, että ilmoitus olisi kannattanut julkaista myös lehdessä ja esimerkiksi tavaratalon ulkopuolella. 2. Projekti juhlisti mielenterveysviikkoa marraskuussa Tanssin voimaa tapahtumalla. Tapahtuman järjestelyissä oli mukana 40 Jyväskylän ammattikorkeakoulun toimintaterapeuttiopiskelijaa opettajansa kanssa toimien tapahtuma-avustajina ja tanssittajina. Opiskelijoilla tapahtuma liittyi myös asiakkaan kohtaamisen opintojaksoon, ja siihen liittyen opiskelijat tapasivat ennen tapahtumaa, tapahtumassa ja sen jälkeen palvelutaloissa asuvia ikääntyneitä. Tapahtumassa osallistui lisäksi 20 sosionomiopiskelijaa tanssittajina. Päivän aikana tanssittiin yhdessä ohjattuna seniorilattareita ja tansseja ja päivän päätteeksi oli tanssit Joke Lukkosen orkesterin johdolla. Orkesteri esiintyi ilman korvausta, ja kahvituksen järjestämiseen saatiin lahjoitus Fazer-leipomolta. Päivän aikana tiedotettiin projektin toiminnoista. Tapahtuma saavutti n. 100 eläkeikäistä henkilöä. Osa oli projektin ryhmiin osallistuneita henkilöitä, mutta suurin osa oli tullut saatuaan tiedon tapahtumasta Keskisuomalaisen ilmoituksesta. Tapahtumasta tiedotettiin myös Jyväskylän kaupungin päiväkeskuksia, mutta yhdistyksen omien toimipisteiden lisäksi osallistujia muista päiväkeskuksista ei ollut tapahtumassa. Tapahtuman aika saattoi olla epäedullinen, sillä tapahtuma järjestettiin klo Myöhäisempi iltapäivä olisi saattanut tavoittaa useampia päiväkeskuksia. 6

8 Projektin työntekijöiden ja asiakkaiden yhteisessä joulujuhlassa vierailivat Jyväskylän maaseurakunnan tiernapojat ja lisäksi nautittiin yhteinen jouluateria. Asiakkaat antoivat hyvää palautetta vuoden yhteisestä päätöksestä Toimintamallin rakentaminen Työskentely on jakaantunut yksilötyöhön, joka pitää sisällään sekä yksilö- että pariterapian sekä ryhmätoimintaan Yksilötyö Projektin tavoitteiden mukaisesti senioreille kohdennettua terapiaa on toteutettu ja samalla kehitetty terapiatyön erityispiirteitä. Varsinaisia terapiaprosesseja on käynnistetty seuraavasti: Yksilö- ja pariterapia yhteensä 50 asiakasta. Terapiakäyntejä toteutui yhteensä 292 kertaa. Lisäksi terapioihin liittyen toteutettiin 24 konsultaatiota asiakkaita hoitavien tahojen tukemiseksi. Asiakkaat ovat tulleet pääosin ennaltaehkäisevien kotikäyntien ohjaamina (20 kpl) ja palvelutalojen työntekijöiden ohjaamina (19 kpl). Lisäsi jotkut asiakkaat ovat ottaneet itse yhteyttä (2 kpl ). Loput asiakkaista ( 9 kpl) ovat tulleet joko terveyskeskuksen tai ryhmätoiminnan kautta. Terapiakäyntejä on toteutettu joustavasti, joko vastaanottoina tai kotikäynteinä. Kotikäynnit ovat havaittu toimiviksi tavoiksi madaltaa terapiaprosessin aloitusta, kotikäyntiasiakkaita on ollut 11. Terapia-asiakkaat ovat pääosin naisia, miehiä on ollut 10. Terapiaa tarvitsevien asiakkaiden kriteerit ovat tarkentuneet. Kaikki yhteydenotot eivät ole johtaneet terapiasuhteen alkamiseen vaan asiakkaita on ohjattu joko ryhmätoimintoihin tai vertaistukipalveluihin. Terapiakontaktin alkuvaiheeseen on yleensä liittynyt kotikäynti, tutkimusvaihe sekä yksilöterapiassa myös mahdollisen puolison tai lasten tapaamiset. Terapia on ollut luonteeltaan pääosin ratkaisu- ja voimavarakeskeistä. Keskeisimmät asiakkaan pulmat ovat liittyneet seuraaviin teemoihin: - masentuneisuus ja alavireisyys: elämänilon ja tarmon katoaminen - parisuhdepulmat: akuutit tai pitkittyneet kriisit - yksinäisyys - omaishoitajaproblematiikka: vihan ja katkeruuden kokemukset - päihdeongelmat - akuutit kriisit: puolison vakava sairastuminen ja kuolema - seksuaalisuus Ikäihmiset tarvitsevat kovasti motivaatioita tehdäkseen muutoksia elämäänsä, vaikka elämä näyttäytyy väliin hyvin epätoivoisena esim. kumppanin liiallisena päihteidenkäyttönä tai väkivaltaisuutena. Miten selvitä arjesta ja pitää elämä siedettävänä, siinä kysymyksiä, joita on pohdittu. Kumppanin huononeminen ja kuolema ovat olleet monen asiakkaan nykypäivää,ja yksin jääminen pitkän liiton jälkeen on 7

9 ajoittain ylivoimaista. Myös kotoa lähteminen esim. ryhmään vaatii pitkää työstämistä. Myös ikäihmisillä on tarve tulla kohdelluksi naisena / miehenä eikä vain ikääntyneenä. Asiakkaat ovat kokeneet huolta omasta viehättävyydestä, kelpaavuudesta, erektion riittävyydestä jne. Terapiassa on koettu hyvänä seksuaalikysymysten esille ottaminen ja niistä puhuminen, ja on pystytty purkamaan puhumattomuuden taakkaa. Terapiamallin rakentaminen on ollut haasteellista. Asiakkaat eivät useinkaan ole tottuneita terapiakulttuuriin, omien asioiden puhumiseen ja läpityöskentelyyn. Toisaalta on ollut ilo havaita se helpotus, mikä on näkyvissä, kun asiakas on pystynyt purkamaan mielen taakkaa ja näin saanut lisää energiaa uusien ratkaisujen löytämiseksi ja arjen helpottamiseksi. Monen asiakkaan kohdalla keskeinen teema on arjen ilon palautuminen. Olennaista on tunne siitä, että elämä on merkityksellistä. Monen asiakkaan arki on erilaista odottamista: odotetaan arkisia asioita, kuten tuttavien tapaamista, seuraavaa aktiviteettia tai lääkärikäyntiä jopa. Asenteisiin kohdistuvat interventiot ovat haasteellisia: on vaikea asettua löytämään iloa nykyhetkestä, jos joko oma terveys tai puolison/kumppanin terveys on vaakalaudalla. Toisaalta elämän korjaava voima yllättää: tässä vaiheessa projektia on asiakaspalautteiden pohjalta havaittavissa, että asiakkaat selviävät vaikeista elämäntilanteista. ja terapiatyöllä on paitsi korjaavaa niin myös ennaltaehkäisevää merkitystä Ryhmätoiminta Kevään aikana on suunniteltiin ja valmisteltiin ensimmäisiksi ryhmätoiminnoiksi Kulttuurivoimalaryhmää ja Tasapainoinen elämän ohjelmaa Ryhmät täyttyivät nopeasti lehti-ilmoitusten ja tiedottamisen perusteella. Molemmat ryhmät ovat perustuneet terapeuttisen ryhmätoiminnan periaatteisiin, ne ovat suljettuja ja ryhmään otettiin maksimissaan 10 asiakasta. Apuohjaajina toimivat Jyväskylän ammattikorkeakoulun toimintaterapeuttiopiskelijat. Keskeisenä asiana suunnitteluvaiheessa nähtiin asiakkaan oma halu tai tarve muutokseen. Ryhmätoimintaan ohjautui ensimmäisen vuoden aikana yhteensä 49 henkilöä, joista naisia oli 41, miehiä 8. Heistä 24 oli omasta kodissa asuvia naisia, 5 miehiä ja 17 palvelutalossa asuvia naisia ja 3 miehiä. Asiakkaista suurin osa tuli ammattihenkilöiden ohjaamana (palvelutalojen hoitohenkilökunta 20, psykoterapeutit 6, kaupungin toimintaterapeutit 2, päiväkeskukset 2, kotisairaanhoito 1, psykologi1). 13 asiakasta otti itse yhteyttä lehti-ilmoituksen perusteella ja 4 tuli puolison suosittelemana lehti-ilmoituksen perusteella. Ryhmätoimintaan osallistui vuoden aikana aktiivisesti 22 henkilöä. Kahdelle asiakkaalle tarjottiin yksilöllisiä tukikäyntejä, koska heillä ei ollut mahdollisuutta osallistua ryhmiin. 6 asiakasta kieltäytyi tarjotusta ryhmästä esimerkiksi kunnon huononemisen vuoksi. Osa asiakkaista halusi alkuarvioinnin jälkeen jäädä odottamaan seuraavia alkavia ryhmiä. Vuoden lopussa 19 asiakasta 8

10 odotti keväällä alkavia ryhmiä. Kaikkiin asiakkaisiin on oltu vähintäänkin puhelinyhteydessä ja suurimmalle osalle tehtiin arviointikäynti ennen ryhmätoiminnan aloittamisesta asiakkaan yksilöllisen tilanteen selvittämiseksi ja ryhmätoiminnan sopivuuden arvioimiseksi. Lisäksi ryhmätoiminnassa aloittaville on tehty erillinen tutkimuskäynti ennen ryhmätoiminnan alkamista ja ryhmän päätyttyä ryhmätoiminnan vaikuttavuuden arvioimiseksi. Seuraavana vuonna osallistujille tehdään myös seuranta-arvioinnit, kun ryhmän aloittamisesta on kulunut vuosi. Arviointimenetelminä ensimmäisessä Kulttuurivoimala-ryhmässä käytettiin elämänlaatua arvioivaa Rand 36-kyselyä ja mielialaa arvioivaa CES-D menetelmää. Ne koettiin osin vaikeaselkoisiksi ja käytettävät menetelmät vaihdettiin toisiin. Asiakkaan arjen kuvaamiseen käytettiin asiakaslähtöistä toiminnan ongelmien itsearviointimenetelmää, COPM (Canadian occupational performance measurement) haastattelua, joka on toiminnoista suoriutumisen yksilöllinen mittari. Se on suunniteltu toimintaterapeuttien käyttöön saamaan selville asiakkaan itsensä arvioimana toiminnoista suoriutumisessa tapahtuvaa muutosta. Mielialan arvioinnissa käytettiin herkäksi todettua BDI-II arviointimenetelmää ja elämänlaatua arvioitiin maailman terveysjärjestön WHOQOL-BREF elämänlaatumittarin avulla, jonka suomennettu versio saatiin Jyväskylän yliopiston kautta käytettäväksi Lapin yliopistosta. Kaikkiaan ryhmäkontakteja asiakkaisiin toteutui 249. Ryhmätyöskentelyyn liittyviä yksilökäyntejä toteutui 122 (alkuarvioinnit 37, tutkimuskäynnit 52, tukikäynnit 33). Tutkimusarviointeja toteuttivat projektiavustajina toimineet 4 toimintaterapeuttiopiskelijaa ja Jyväskylän yliopiston toimintaterapian lehtori Kristiina Juntunen. Arvioinneissa toimittiin siten, että vaikuttavuuden tarkasteluun tarkoitetut arvioinnit teki eri henkilö kuin ryhmän ohjaaja. Ennen arviointeja järjestettiin avustajille koulutuspäivä, jossa perehdyttiin Canadian Occupational Performance Measurement menetelmän käyttämiseen. Kouluttajana toimi TtM, toimintaterapeutti Mari Kantanen. Lisäksi projektisihteeri perehdytti tutkimusavustajat muiden arviointimenetelmien, Beckin masennustestin ja WHOQOLmittarin käyttämiseen. Vuoden aikana aloitettiin 3 ryhmäkokonaisuutta. Keväällä toteutui 2 kuukauden pilottikokeilu Kulttuurivoimala-ryhmänä palvelutalon asukkaille. Syksyllä toteutettiin 3 kuukauden Kulttuurivoimala-ryhmä kotona asuville ikääntyneille asiakkaille ja aloitettiin 5 kuukautta kestävä Tasapainoisen elämän ohjelma. Ryhmille on haettu verrokeita päiväkeskuksessa aloittavista uusista asiakkaista, mutta heitä ei ole ohjautunut projektiin kuin muutama henkilö Kulttuurivoimala palvelutalossa Kulttuurivoimala-ryhmä suunnattiin alakuloisuutta ja depressiivisyyttä kokeville palvelutalon asukkaille. Asiakkaat ohjautuivat ryhmään hoitohenkilökunnan suosittelemana. Tavoitteena oli ryhmän tuella helpottaa osallistujien alavireisyyttä, auttaa heitä tunnistamaan omia mielenkiintoja ja mahdollistaa kulttuuritoimintaan osallistuminen sekä tekemällä että kokemalla. Asiakkaiden mielialaa ja elämänlaatua seurattiin Rand 36- ja CES-D menetelmien avulla. Kulttuurivoimala-ryhmään suositeltiin 10 henkilöä. Yksi henkilö kieltäytyi alkuarvioinnissa ja 9 henkilön elämänlaatua ja mielialaa arvioitiin ennen ryhmän alkua. Arvioiduista henkilöistä 2 ei kuitenkaan kokenut pystyvänsä osallistumaan ryhmään lainkaan terveydellisten ongelmien vuoksi ja yksi osallistui vain kerran. Ryhmä kokoontui yhteensä 8 kertaa ja 6 henkilöä osallistui siihen keskimäärin 6 kertaa käyntimäärien vaihdellessa 4-7. Loppuarviointi saatiin tehtyä 4 ryhmäläiselle. Yksi ryhmäläinen ei halunnut osallistua loppuarviointiin, yhdelle 9

11 arviointia ei tehty yleiskunnon huononemisen ja sekavuuden vuoksi. Lisäksi yhden ryhmäläisen arviointia ei voitu katsoa luotettavaksi sekavuuden ja haastattelemisen vaikeuden vuoksi. Tulosten vertailemiseksi Jyväskylän Hoivapalveluyhdistys ry:n toimintaterapeutti toisessa palvelutalossa arvioi asiakkaitaan samoilla menetelmillä. Näinkin lyhyessä interventiossa kahden asiakkaan mieliala helpottui merkittävästi, yhden kohtalaisesti. Vaikka kahden asiakkaan arviointi ei ollut luotettavaa alentuneen kognitiivisen kyvykkyyden vuoksi, heidän toiminnassaan oli havaittavissa positiivisia muutoksia: Toiselle asiakkaalle ryhmään lähteminen oli aluksi hyvin hankalaa, ja lopussa hän tuli mukaan mielellään. Toinen asiakas taas aktivoitui muutoin arjen toiminnoissaan. Ryhmässä toimiminen oli osin haastavaa ryhmäläisten erilaisten kognitiivisten taitojen osalta, ja pilottiryhmän aikana vahvistui käsitys, että aluksi kannattaa kiinnittää huomiota ryhmäläisten samankaltaisiin valmiuksiin, jotta toiminnoista saadaan kaikille riittävän haasteellisia ja myös ryhmäläisten keskinäinen toimiminen mahdollistuu. 8 kerran ryhmäkokonaisuus oli ryhmäprosessin hyödyntämistä ajatellen liian lyhyt. RAND-36 menetelmällä arvioituna Kulttuurivoimalaan osallistuneiden elämänlaadun kaikilla osa-alueilla tapahtui muutos positiiviseen suuntaan ja mieliala kohentui keskimäärin 11 pisteellä. Verrokeilla muutokset olivat vähäisempiä, osin elämänlaadun osatekijöissä ei tapahtunut muutosta ja osin muutokset muuttuivat negatiiviseen suuntaan. Verrokeilla mieliala pysyi CES-D menetelmällä arvioituna lähes ennallaan muutoksen ollessa keskimäärin 1 pisteen. Kulttuurivoimalaan osallistuneiden ja verrokeiden muutosten suurin ero ilmeni tarmokkuudessa (35 pistettä), fyysisessä roolitoiminnassa (29 pistettä) ja kivuttomuudessa (26 pistettä). Pilottiryhmän perusteella tehtiin muutoksia suunniteltuihin elämänlaatua ja mielialaa arvioiviin menetelmiin. Rand 36 ja CES-D olivat osin vaikeaselkoisia. Niiden sijaan seuraavissa ryhmissä päätettiin kokeilla WHOQOL-mittaria ja Beckin masennustestiä Kulttuurivoimala kotona asuvien ikääntyvien tukena Toinen kulttuurivoimala ryhmä suunnattiin alavireisyyttä kokeville ikääntyville, joilla on kiinnostusta kulttuuriin sekä tekemisen että kokemisen kautta. Ryhmän tavoitteena oli etsiä iloa elämään kulttuurin avulla. Ryhmään ohjautui 12 henkilöä. Heistä 5 otti yhteyttä itse lehti-ilmoituksen perusteella ja 7 ohjautui ammattihenkilön suosittelemana (toimintaterapeutti, psykoterapeutti, sairaanhoitaja). Alkuarvioinnin jälkeen ammattihenkilöiden suosittelemista asiakkaista1 ei halunnut aloittaa ryhmässä, 1 jäi odottamaan seuraavaa ryhmää, jotta ehtisi saada kuljetuspalvelupäätöksen ja kulkeminen mahdollistuisi ja 1 ei päässyt aloittamaan terveysongelmien vuoksi. Ryhmän aloitti 9 henkilöä. Ensimmäisen kerran yksi henkilö halusi vaihtaa samaan aikaan alkaneeseen Tasapainoisen elämän ohjelmaan ja kyseisestä ryhmästä yksi henkilö halusi siirtyä Kulttuurivoimalaan. Ryhmä kokoontui suljettuna ryhmänä 3 kuukauden ajan yhteensä 12 kertaa. Ryhmän ohjaamisesta vastasi projektisihteerinä toimiva toimintaterapeutti yhdessä 2 toimintaterapeuttiopiskelijan kanssa. Ryhmäläiset osallistuivat ryhmään aktiivisesti, keskimäärin 10 kertaa osallistumisen vaihdellessa 5-12 kertaan. Lisäksi ryhmäläisille tarjottiin mahdollisuutta osallistua projektin yhteisiin tapahtumiin 10

12 (Seniorivoimaa, tanssitapahtuma, pikkujoulut). Ryhmäkertojen sisältö suunniteltiin asiakkaiden mielenkiintojen mukaisesti: teemoiksi nousivat kirjallisuus, runot, käden taidot, taidenäyttelyihin tutustuminen, maalaaminen, musiikki ja aivojumppa. COPM-menetelmän avulla tehtyjä alku- ja loppuarviointeja vertailemalla on huomattavissa, että yksilöllisesti tarkasteltuna muutosta parempaan on tapahtunut seitsemällä yhdeksästä osallistujasta. Ryhmätasolla tarkasteltuna on näkyvissä positiivinen muutos sekä toiminnoista suoriutumiseen että niihin tyytyväisyyteen. Depressiivisyyttä mittaavan BDI-II arvioinnin pisteet alenivat seitsemällä yhdeksästä ryhmäläisestä muutoksen ollessa keskimäärin 3 pistettä. Osallistujat antoivat positiivista palautetta erityisesti ryhmässä vallinneesta positiivisesta ilmapiiristä, uusien ystävien löytämisestä, hyvästä seurasta ja retkien tekemisestä. Kahdeksan ryhmäläistä palautti palautelomakkeen. Palautteessa ryhmäläiset arvioivat ryhmän vastanneen odotuksiaan hyvin. Hyväksi oli koettu yhdessä oleminen ja uudet ihmissuhteet (n=6) ja ryhmän oli koettu antaneen voimavaroja arkeen (n=3). Myös ilmapiiri oli koettu hyvänä (n=3) ja kiitosta saivat valitut toiminnot. Muutosehdotuksia ei tullut paljoa. Yksittäisinä kokemuksina tuotiin esille, että kulttuuriretkiä olisi voinut olla enemmän, keskustelua olisi voinut olla enemmän ja ryhmä olisi saanut olla pidempi (n=2). Muutama toi esille toiveen toiminnan jatkumisesta (n=2). Ohjaajien toiminnassa iloisuus ja myönteisyys sai kiitosta (n=5) samoin kuin kannustaminen (n=3) ja yksilöllinen huomiointi (n=2) Tasapainoisen elämän ohjelma kotona asuvien ikääntyvien tukena Tasapainoisen elämän ohjelma perustuu amerikkalaiseen Lifestyle Redesign ennaltaehkäisevään toimintaterapiaohjelmaan, joka on osoitettu vaikuttavaksi tavaksi parantaa ja ylläpitää yli 60-vuotiaiden terveyttä, toimintakykyä ja elämänlaatua (Clark ym. 1997). Alkuperäisohjelma on kestoltaan 9 kk ja viikoittaisten ryhmätapaamisten lisäksi ohjelmaan sisältyy kuukausittainen kotikäynti, jonka avulla voidaan tarkentaa ryhmäläisten henkilökohtaisia tavoitteita ja niiden toteutumista ohjelman aikana. Ohjelmaa on kokeiltu eri puolilla eurooppaa 2 8 kk pituisena, ja projektissa päätettiin toteuttaa pilottiryhmä 5 kk pituisena. Ohjelman teemat liittyvät liikkumiseen, raha-asioiden hoitamiseen, terveyden ylläpitämiseen toimimalla, ruokailuun, ajankäyttöön, turvallisuuteen, sosiaalisiin suhteisiin ja kulttuuriin. Ohjelmaa muokataan henkilökohtaisten tarpeiden perusteella. Ryhmän alussa kullekin ryhmäläiselle laaditaan henkilökohtaiset tavoitteet COPM menetelmän avulla. Tasapainoisen elämän ohjelman toteuttamista suunniteltiin viikoittain opintopiirityyppisesti Jyväskylän ammattikorkeakoulun opiskelijoiden ja Jyväskylän yliopiston työntekijöiden kanssa. Jyväskylän ammattikorkakoulun opiskelijat tekevät ohjelman sovelluksesta ja kokemuksista 2 opinnäytetyötä toimintatutkimustyyppisesti. Opinnäytteet valmistuvat vuoden 2009 aikana. Pilottiryhmän vaikuttavuutta tarkastellaan yhteistyössä Jyväskylän yliopiston terveystieteen laitoksen toimintaterapian työntekijöiden kanssa. Työskentelyä ohjaa erikoistutkija, PhD, toimintaterapeutti Greta Häggblom Kronlöf. 11

13 Ohjelmaa muokataan ja suunnitellaan koko ajan osallistujien tarpeiden mukaisesti. Alkaneen ryhmän pääasiallisiksi mielenkiinnon kohteiksi nousivat alussa henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin ylläpitäminen, turvallisuus ja ympäristössä liikkuminen sekä itsestä ja toisista huolehtiminen. Osallistujilta on kerätty kirjallista palautetta jokaisen ryhmäkerran jälkeen, ja he ovat olleet pääsääntöisesti tyytyväisiä / erittäin tyytyväisiä käsiteltyihin teemoihin. Käydyt keskustelut on koettu erityisen hyviksi. Ryhmälle asetettuja tavoitteita on tarkennettu yksilöllisillä käynneillä. Muutamien kohdalla positiivisia muutoksia oli havaittavissa jo ryhmän alkuvaiheessa: eräs asiakas oppi ja rohkaistui käyttämään linja-autoa, kolme asiakasta tiedosti tarkemmin pulmansa ja lähti hakemaan aktiivisesti lisää apua omaan tilanteeseen. Ryhmää ovat ohjanneet projektisihteerinä ja projektissa ohjatussa harjoittelussa oleva toimintaterapeuttiopiskelija. Ensimmäinen ohjelma saadaan päätökseen helmikuussa 2009 ja tuloksia analysoidaan tämän jälkeen tarkemmin. 4. Projektin keskeiset tulokset Projektin avulla on saatu nostettua ikääntyvien psykososiaalisen tuen ja terapian tärkeys esille sekä ammattihenkilöiden että ikääntyvien keskuudessa. Projektin on myös edesauttanut myönteisen ja voimavarakeskeisen vanhus- ja seniorityön leviämistä järjestettyjen tapahtumien myötä. Ensimmäisen vuoden aikana on saatu kokemuksia yksilö- ja pariterapioiden toteuttamisesta. Samoin ryhmämallien toteuttamisesta on saatu kokemuksia ja on pystytty todentamaan asiakkaiden hyötyneen toiminnoista. Näiden kokemusten avulla on mahdollista lähteä pilotoimaan palvelutuotteita seuraavana vuonna. Ohjausryhmän ja yhteistyökumppaneiden avulla on saatu luotua lähtökohdat verkoston toiminnalle. Verkosto on muodostunut. Konkreettinen yhteistyö on aloitettu koulutusten ja konsultaatioiden toteuttamisella. 12

14 5. Jatkosuunnitelmat ja kehittämishaasteet Jatkotavoitteina vuodelle 2009 psykoterapian osalta on parisuhdetyön kehittäminen ja terapiatyön vaikuttavuuden arviointi. Terapiatyön vaikuttavuutta koskeva Jyväskylän ammattikorkeakoulun opinnäyte käynnistyy keväällä 2009 ja se valmistuu joulukuussa Ensimmäisen artikkelin kirjoittaminen oli suunnitelmissa ensimmäiselle syksylle, mutta se siirtyy seuraavaan vuoteen. Asiakkaiden yksilölliseen tukemiseen kaivataan lisää menetelmiä. Projektissa on pohdittu mahdollisuuksia virittää opiskelijayhteistyötä sekä ammattikorkeakoulun että opiston opiskelijoiden kanssa siten, että saataisiin opiskelijoita tukihenkilöiksi esimerkiksi masentuneille, yksinäisille vanhuksille koko lukuvuodeksi kerrallaan. Samoin opiskelijoiden roolia voisi kehittää myös ryhmätoimintojen laajentamiseen liittyen. Keväällä 2009 järjestetään yhteistyökokous koulutuksen edustajien kanssa ja suunnitellaan yhteistyömuotoja tulevaksi lukuvuodeksi. Asiakas- ja ammattihenkilöyhteydenottojen perusteella näyttäisi olevan tarpeen jatkossa suunnata ja kokeilla ryhmämalleja myös kohdennetuille ryhmille ainakin palveluasumiseen, omaishoitajille, leskille ja aistirajoitteisille. Lisäksi tarpeen voisi olla kehittää ohjattujen ryhmien odottajien ryhmä, jotta ei tulisi liian pitkiä odotusaikoja. Tässä yhteydessä on virinnyt ajatus myös kohdennetun erityistä psykososiaalista tukea tarjoavan päiväkeskustoiminnan tarpeesta, joka voisi tukea kuntoutusjaksotyyppisesti vaikeissa elämäntilanteissa, ja josta voitaisiin saattaen vaihtaa asiakkaita pysyvämpien palveluiden piiriin. Samoin yhtenä kehittämiskohteena on interventioryhmien jatkotoiminnan kokeilu kevyemmillä resursseilla opiskelijatyönä siten, että tavoitteena voisi osin olla ikääntyvien itseohjautuvasti jatkuvat ryhmätapaamiset. Tasapainoisen elämän ohjelmaa tarkastelevat opinnäytetyöt valmistuvat ensi vuoden aikana. Ryhmätoimintojen toteuttamisessa jatketaan toimintakyvyn ja elämänlaadun kehittymisen seurantaa vaikuttavuuden arvioimiseksi. Seuraavan vuoden aikana on mietittävä, miten saataisiin vertailuryhmiä projektin ryhmille. On oleellista lähteä arvioimaan toteutuneita asiakkuuksia ja aloittaa onnistuneiden prosessien mallintaminen. Tärkeimpänä kysymyksenä tulevana vuonna noussee juurruttamisen aloittaminen ja yhteistyöverkostojen konkreettinen muodostaminen. Kesäkuun alussa projekti järjestää ensimmäisen asiantuntijapäivän yhteistyössä Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa. Päivän aikana esitellään aihealuetta, kokemuksia tähänastisesta työskentelystä ja aloitetaan. yhteistyöverkoston ja päättäjien sitouttaminen. 13

OSALLISUUS JA MIELEKÄS TEKEMINEN HYVINVOINNIN TUKEMISESSA. Maaret Rutanen & Piia Altti Ikäihmisten voimavarat käyttöön -teemapäivä 19.11.

OSALLISUUS JA MIELEKÄS TEKEMINEN HYVINVOINNIN TUKEMISESSA. Maaret Rutanen & Piia Altti Ikäihmisten voimavarat käyttöön -teemapäivä 19.11. OSALLISUUS JA MIELEKÄS TEKEMINEN HYVINVOINNIN TUKEMISESSA Maaret Rutanen & Piia Altti Ikäihmisten voimavarat käyttöön -teemapäivä 19.11.2009 ESITYKSEN TEEMAT 1.Ryhmien lähtökohdat 2.Asiakkaiden alkutilanteita

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö

Uusia eväitä metsämiehen reppuun. Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Uusia eväitä metsämiehen reppuun Esa Nordling, PsT Kehittämispäällikkö Miehet huolehtivat itsestään ja terveydestään heikommin kuin naiset ja terveydenhuollon palveluihin hakeutumisen kynnys on korkeampi

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN PALVELUOHJAUKSEN JA PALVELUTARPEEN ARVIOINTI TYÖRYHMÄN V KOKOUS. Maanantaina Klo Äänekoskella

OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN PALVELUOHJAUKSEN JA PALVELUTARPEEN ARVIOINTI TYÖRYHMÄN V KOKOUS. Maanantaina Klo Äänekoskella OMA TUPA, OMA LUPA HANKKEEN PALVELUOHJAUKSEN JA PALVELUTARPEEN ARVIOINTI TYÖRYHMÄN V KOKOUS Maanantaina 10.2.2014 Klo 12-16 Äänekoskella Asialista: 1. Kokouksen avaus 2. Edellisen kokouksen muistio 3.

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa RAY rahoitus; Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa RAY rahoitus; Löytävä vanhustyö 2014-2017,

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012

Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 Toimintakykyisenä ikääntyminen KASTEhanke, Salon kuntapilotti 2010 2012 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA -seminaari, projektikoordinaattori, th TtM Salon kaupungin vanhuspalvelut Vanhuspalveluiden palvelurakenteen

Lisätiedot

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa.

Ryhmän perustamisen taustalla on perhepalveluiden työntekijöiden kokema palveluaukko isän kohtaamisessa. Isän paikka -vertaisryhmä (Päivitetty: 26.1.2009 14:18) Aihealue: lapset, nuoret, perheet varhaiskasvatus Tyyppi: ehkäisevä toiminta varhainen tuki ja puuttuminen Syntynyt osana: kehittämishanketta Hyvä

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Asiakasvalikointi. Tiedotuskanavien vahvistaminen

Asiakasvalikointi. Tiedotuskanavien vahvistaminen Tavoiteltu tulos: Lasten ja nuorten palveluneuvonta ja ohjausyksikkö on löytänyt sellaiset työmuodot, jotka vaikuttavat asiakkaiden elämään myönteisesti. Asiakasvalikointi Asiakasvalikoitumisesta seurantatietoa

Lisätiedot

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja ETSIVÄ VANHUSTYÖ koulutuskokonaisuus Aika ja paikka Kouluttaja Sisältö 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostoyhteistyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Etsivä vanhustyö koulutuksen tavoite Laaditaan etsivän vanhustyön

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa Löytävä vanhustyö 2014-2017, Turussa Palvelukatveet

Lisätiedot

Ystäväpiiri-toiminta Tutkimuksesta käytäntöön

Ystäväpiiri-toiminta Tutkimuksesta käytäntöön Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Ystäväpiiri-toiminta Tutkimuksesta käytäntöön Heidi Rytky, projektityöntekijä, Vanhustyön keskusliitto Centralförbundet för de gamlas väl ry Yksinäisyys

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 49 vastaanottokeskuksessa

Lisätiedot

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi -seminaari Helsinki 17.11.2016 Johanna Moilanen & Taina Era SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 % Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke Ajalla 1.10.13-31.5.2014 Inarin kunnan kehittäjätyöntekijänä terveydenhoitaja Anneli Pekkala Työaika 50 % Lähtökohta: Inarin kunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävät

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilu ja tulokset 6.2.2015 Päätösseminaari Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Itä-Suomen yliopisto Karjalan tutkimuslaitos Tuloksekas työllistämien -hanke Tarve Tarve

Lisätiedot

VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN Sivu 1/6 KOKEMUKSIA- KOHTAAMISIA JA KONKRETIAA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 22.2.2013 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala

Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Miten huomioida asiakaskunnan lisääntyvä monikulttuurisuus työterveyshuollossa? Perjantai-meeting 5.9.2014 Kirsi Yli-Kaitala Maahanmuuttajien määrä kasvaa 2 Maahanmuuttajien terveys ja työkyky tutkimustietoa

Lisätiedot

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu. JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus

VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA. erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus VOIMAPERHEET - HAASTEELLISEN LAPSEN VANHEMPIEN TUKEMINEN ARJESSA erikoistutkija, TtT Marjo Kurki TY Lastenpsykiatrian tutkimuskeskus TARVE AIKAISELLE INTERVENTIOLLE LAPSUUDEN MIELENTERVEYS- ONGELMAT YHTEYDESSÄ

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

SENJA-KORTTELIN TOIMINTAMALLI JA VIRTAA SENJAAN-PROJEKTI JYVÄSKYLÄN HOIVAPALVELUYHDISTYS RY

SENJA-KORTTELIN TOIMINTAMALLI JA VIRTAA SENJAAN-PROJEKTI JYVÄSKYLÄN HOIVAPALVELUYHDISTYS RY SENJA-KORTTELIN TOIMINTAMALLI JA VIRTAA SENJAAN-PROJEKTI JYVÄSKYLÄN HOIVAPALVELUYHDISTYS RY JYVÄSKYLÄN HOIVAPALVELUYHDISTYS RY Yhdistys syntyi vuonna1994 Ikääntyvien yliopistossa toteutetun asumispalveluista

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014

Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 Työpajojen esittely ja kokemukset: Tampere 25.9.2014, Vaasa 2.12.2014 MOSAIC-ohjausryhmä, 15.1.2015 Janne Laine, Johanna Leväsluoto, Jouko Heikkilä, Joona Tuovinen ja kumpp. Teknologian tutkimuskeskus

Lisätiedot

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen.

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. JOHDANTO Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. Mallin tarkoituksena on antaa seuraaville toimintapäivän tekijöille ideoita

Lisätiedot

Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillinen avokuntoutuksen kehittämishanke arviointitutkimus KYSELYLOMAKE KUNTOUTUJILLE

Vaikeavammaisten MS-kuntoutujien moniammatillinen avokuntoutuksen kehittämishanke arviointitutkimus KYSELYLOMAKE KUNTOUTUJILLE 1 Vastaajan nimi: Tutkimusnumero (tutkimussihteeri täyttää): TÄYTTÖOHJE Tällä kyselylomakkeella kerätään tietoa elokuussa 2010 alkaneen moniammatillisen avokuntoutusmallin kuntoutuspalveluista kuntoutujan

Lisätiedot

Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset. Semppi-piste

Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset. Semppi-piste Helsinki 21.-22.4.2015 Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset Semppi-piste - Liikuntaneuvonta Terveysliikunta Ikääntyminen ja tasapaino

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS

VALMENNUSOHJELMAN / INTERVENTION KUVAUS Myötätunto itseä kohtaan - ohjelman tutkiminen ja kehittäminen suomalaisen työelämän tarpeisiin TSR hankenumero 115274 MYÖTÄTUNNON MULLISTAVA VOIMA HELSINGIN YLIOPISTON TUTKIMUSHANKE VALMENNUSOHJELMAN

Lisätiedot

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.

Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007. Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade. Valtakunnallinen vuokratyöntekijätutkimus 2007 Promenade Research Oy Pekka Harjunkoski Tutkimuspäällikkö 050-599 0079 pekka.harjunkoski@promenade.fi Esityksen sisältö: Toteutus ja menetelmä 3 Tutkimuksen

Lisätiedot

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN

SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja TAINA ERA JOHANNA MOILANEN SUUNTA-MITTARI NUORILLE VANHEMMILLE Muutoksen arviointi yhdessä Kykyviisari Abilitator työpaja 17.5.2016 TAINA ERA JOHANNA MOILANEN 1 Nuorten vanhempien suunta työuralle-hanke Manner-Suomen ESR-ohjelma,

Lisätiedot

VANH 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 25 VANH 25 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 25

VANH 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 25 VANH 25 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 25 4/2014 2.12.2014 Asiat VANH 24 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 25 VANH 25 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 25 VANH 26 TUTUSTUMINEN MAIJALAN LAAJENNUSOSAAN MATTILAAN 26 VANH 27 TIETOA KANGASALAN

Lisätiedot

VETURI V. Ryhmätöiden tuotokset

VETURI V. Ryhmätöiden tuotokset VETURI V Ryhmätöiden tuotokset Tuotettu Kurussa 7.-8.4.2006 Teema 1: Callidus-tuutorointi Vetäjät: tutorsihteeri Heidi Kerbs, HAMOK ja tutorvastaava Jari Nurmi, RANKA 1.1 AMK:N ROOLI (rahoitus? yhteistyökumppanit?

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

Länsi-Pohjan Ikäihminen toimijana-hankkeen aikataulu

Länsi-Pohjan Ikäihminen toimijana-hankkeen aikataulu Länsi-Pohjan Ikäihminen toimijana-hankkeen aikataulu (Alustava aikataulu, täydentyy sitä mukaa kun kuntien kanssa saadaan sovittua asioista) Hankeaika: 1.10.2013-31.10.2014 (+ 30.9.2013) Syyskuu Länsi-Pohjan

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO

Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Suurkäyttäjien hoito- ja palveluketjujen rakentaminen Oulunkaarella HUCCO Heavy Users Care Chains in OuluArc Tiedotussuunnitelma OULUNKAAREN SEUTUKUNTA Ii Pudasjärvi Utajärvi Vaala Yli-Ii Piisilta 1, 91100

Lisätiedot

Asukkaat mukana SiunSotessa Pohjois-Karjalassa. Kantu päivät Helsinki toiminnanjohtaja Elina Pajula

Asukkaat mukana SiunSotessa Pohjois-Karjalassa. Kantu päivät Helsinki toiminnanjohtaja Elina Pajula Asukkaat mukana SiunSotessa Pohjois-Karjalassa Kantu päivät 12.2.2015 Helsinki toiminnanjohtaja Elina Pajula SOTE -tuotantoalue Pohjois-Karjalan kunnat ja Heinävesi, PKSSK SiunSotessa 5 valmistelutyöryhmää

Lisätiedot

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Elämä turvalliseksi seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Innovaatioprojektin toteuttajina toimivat jouluna 2014 valmistuvat Metropolia Ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijat.

Lisätiedot

Liikkumisen tuki. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 18.-19.2.2016 Riitta Hakoma

Liikkumisen tuki. Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 18.-19.2.2016 Riitta Hakoma Liikkumisen tuki Vammaispalvelujen neuvottelupäivät 18.-19.2.2016 Liikkumisen tuki pilotti, miksi? Asiakkaiden tarve joustavampaan ja yksilöllisempään liikkumisen tukeen Liikkumisen tuen /kuljetuspalveluiden

Lisätiedot

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt LIITE 6. VIRTA OULUN VIESTINTÄSUUNNITELMA Virta Oulu alahankkeessa noudatetaan Oulun kaupungin viestintäohjetta: http://www.ouka.fi/viestinta/pdf/viestintaohje.pdf Taulukko 1. Sisäinen viestintä. Kohderyhmä

Lisätiedot

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä

Kykyviisari. Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari Työ- ja toimintakyvyn itsearviointimenetelmä Kykyviisari sopii kaikille työikäisille Kykyviisari on työ- ja toimintakyvyn arviointimenetelmä kaikille työikäisille, myös työelämän ulkopuolella

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Perusopetuksen laatukriteerityö Jyväskylässä. Perusopetuksen laatukriteerityö-seminaari Jyväskylä 9.5.2011 Tarja Tuomainen

Perusopetuksen laatukriteerityö Jyväskylässä. Perusopetuksen laatukriteerityö-seminaari Jyväskylä 9.5.2011 Tarja Tuomainen Perusopetuksen laatukriteerityö Jyväskylässä Perusopetuksen laatukriteerityö-seminaari Jyväskylä 9.5.2011 Tarja Tuomainen Perusopetuksen tulosalueen taustatietoja Perustehtävä: perusopetuslain mukaisen

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan)

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( alkaen asteittain voimaan) Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (1.7.2013 alkaen asteittain voimaan) Vanhuslain toimeenpano Espoossa Story 16.9.2014 5 Kunnan tulee laatia

Lisätiedot

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa

Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Tutkimusperusteinen käytännönopetus Lapissa Sosnetin kevätseminaari, Jyväskylä 2014 Marjo Romakkaniemi, yliopistonlehtori Sanna Väyrynen, professori (ma.) Alustuksen rakenne Tarkastelemme tutkimusperusteista

Lisätiedot

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Ohjausryhmä 20.9.2016 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät Toiminnalliset

Lisätiedot

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1)

Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) 5% valmiina Alkukartoitus vuodelta 2011: Yleisosio (lomake 1) Tervetuloa täyttämään Voimaa vanhuuteen -ohjelman alkukartoituskyselyn yleisosiota. Tämä lomake koostuu seuraavista osioista: 1. Taustatiedot

Lisätiedot

NEro-hankkeen arviointi

NEro-hankkeen arviointi NEro-hankkeen arviointi Marja Kiijärvi-Pihkala MKP Aikamatka www.mkp-aikamatka.fi marja@mkp-aikamatka.fi NEro-hankkeen arviointi Tilli Toukka -vertaisryhmämallin arviointi Vastauksia kysymyksiin 1. Minkälainen

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikot 16.6.2015 2 Varikon tavoitteet Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen ja tukeminen Köyhyyden torjuminen

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä

Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Moniammatillinen tiimityön valmennus, Mikkelin ammattikorkeakoulun oppimisympäristössä Etelä-Savon RAMPE osahankkeessa toteutettiin moniammatillisen tiimityön valmennusta simulaatio oppimisympäristössä

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

KÄYNNISTYSVAIHE. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu

KÄYNNISTYSVAIHE. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu 1. Aiheen valmistelu Ajankohta: syys-lokakuu/helmi-maaliskuu valmistelee toimeksiannon. määrittää seuraavan kauden tarjonnan. Valitaan kehitysaiheet lle työstettäväksi. Yhteys n yhteyshenkilöön. Ollaan

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 2.2.2016 Setlementti Louhela ry Oikeus hyvään elämään iästä ja toimintakyvystä riippumatta Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA Kehittämisprojekti Logoterapeuttisen ajattelun hyödyntämisestä muistisairaiden hoidossa Kaija Ketonen & Kirsi Salmi 10.2.2015

Lisätiedot

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta

Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyskatsaus ja työllisyyspalveluiden tilannetta Työllisyyspalveluiden tekemää arviota VAHVUUDET: -vahvaa metsä ja palveluteollisuutta -suurimat työnantajat Lieksan kaupunki, Pankaboard, toimialana

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat

Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ikääntyneiden kuntoutus, selvitystyön näkökulmat Ennaltaehkäisevä kuntoutus toimintakyvyn hiipuessa Akuuttiin sairastumiseen liittyvä kuntoutus OSAAMISEN KEHITTÄMINEN TIEDONKULKU RAKENTEET Riskitekijöiden

Lisätiedot

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen

Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Työttömien työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Kemin toimintamalli Annika Vaaramaa 13.4.2016 Työ- ja toimintakyvyn selvittäminen Aloitettiin keväällä 2014 KunnonSyyni-toimintamallia soveltaen Asiakkaat

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

7.5.2012 VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9

7.5.2012 VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9 2/2012 7.5.2012 Asiat VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9 VANH 10 KUULTO -KUNTIEN KULTTUURITOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE 10 VANH 11 VUODEN 2012 TOIMINTASUUNNITELMAN

Lisätiedot

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa

Terveys- ja hyvinvointivaikutukset. seurantatutkimuksen (2009 2012) valossa Terveys- ja hyvinvointivaikutukset seurantatutkimuksen (29 212) valossa -kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.213 Seurantatutkimus 29 212: Tavoite: kokeilun vaikutukset terveyteen ja hyvinvointiin

Lisätiedot

KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ (11 )

KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/ (11 ) KEMIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2016 1 (11 ) Vanhusneuvosto 23.09.2016 AIKA 23.09.2016 klo 10:00-11:30 PAIKKA Keskustan palvelutalo KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 31 Kokouksen avaus 3 32 Laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE Etelä-Suomi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma KASTE 2013 2015 Etelä-Suomi Kotona kokonainen elämä / Etelä- Kymenlaakson osakokonaisuus Sara Haimi-Liikkanen, kehittämiskoordinaattori 14.10.2013

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016

TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 Liite 2. TUUSULAN LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTISUUNNITELMA VUOSILLE 2013-2016 2015 SEURANTA, Ohjausryhmä käsitellyt 15.3.2016 HYVINVOINTISUUNNITELMAN TAVOITTEET, TOIMENPITEET JA SEURANTA Lasten ja nuorten

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

LOIMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS. RAVATAR poikkileikkaustutkimus ikäihmisten palveluyksiköissä keväällä 2016

LOIMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS. RAVATAR poikkileikkaustutkimus ikäihmisten palveluyksiköissä keväällä 2016 1 LOIMAAN SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUKESKUS RAVATAR poikkileikkaustutkimus ikäihmisten palveluyksiköissä keväällä 2016 Kaija Muhonen Sari Koistinen 3.5.2016 2 SISÄLLYS 1. Ravatar mittarin esittely 3 2.

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät

Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät Lastensuojelun moniammatillinen asiantuntijatyöryhmä Keski- Suomessa Toimintakertomus 2008 Lastensuojelun moniammatillisen asiantuntijatyöryhmän tarkoitus ja tehtävät 1.1.2008 voimaan tulleen Lastensuojelulain

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot