Sosiaalipedagogiikka-projekti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaalipedagogiikka-projekti"

Transkriptio

1 Mari Mehtonen Sosiaalipedagogiikka-projekti Kysely sosiaalialan ammattikorkeakouluille, vastausten yhteenveto Sosionomien (AMK) varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan osaaminen Sosiaalipedagogit Talentia ry Helsinki 2007

2 SISÄLLYS 1 PROJEKTIN TAUSTA SELVITYKSEN KOHDE 6 3 KYSELYN VASTAUKSET Sosionomi (AMK) varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tunteminen Varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan teoriaopinnot Sosiaalipedagogiikan määritelmiä Ammattikorkeakoulujen näkemykset sosiaalipedagogiikasta Harjoittelu Opinnäytetyö Sosionomi (AMK) lastensuojelu- ja perhetyössä JOHTOPÄÄTÖKSET JATKOTOIMENPITEET. 25 LÄHTEET. 26 LIITTEET Kyselykaavake koulutusalajohtajille Kirje koulutusalajohtajille

3 1 PROJEKTIN TAUSTA Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry:n valtakunnalliset ammatilliset yhdistykset Sosiaalialan Kasvattajat ja Ohjaajat ry sekä Päivähoidon johtajat ja opettajat yhdistyivät Yhdistyksen uusi yhteinen nimi on Sosiaalipedagogit Talentia ry. Yhdistys sai projektiavustusta Talentialta toteuttaakseen Sosiaalipedagogiikka-projektin, jonka tarkoituksena on tehdä sosiaalipedagogiikkaa tunnetuksi valtakunnallisesti. Sosiaalipedagogiikka- käsite on käytännön työelämässä vielä melko tuntematon. Projektin ensimmäisessä vaiheessa laadittiin sosiaalialan ammattikorkeakoulujen koulutusalajohtajille kysely, jonka tarkoituksena oli selvittää sosionomien (AMK) varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan osaamista. Tässä yhteydessä haluttiin myös kartoittaa lastensuojelun ja perhetyön osaamista sosionomikoulutuksessa, koska näillä opinnoilla on kiinteä yhteys varhaiskasvatuksen kenttään. Kyselyn tuloksilla on tarkoitus tehdä sosiaalipedagogista osaamista tunnetuksi, ja tällä tavalla lisätä ammattiarvostusta sekä sosionomien (AMK) monipuolista sijoittumista työmarkkinoille. Yhdistys palkkasi elokuussa 2006 osa-aikaisen projektityöntekijän, Mari Mehtosen, toteuttamaan projektia. Projektin ohjausryhmään kuuluivat yhdistyksen puheenjohtaja Anita Peltonen, varapuheenjohtaja Leena Heikkinen, hallituksen jäsenet Lea Kokkonen ja Minna Autere (Talentian hallituksen varapuheenjohtaja, Talentian hallituksen edustaja projektissa) sekä Talentian työelämäyksiköstä erityisasiantuntija Mervi Tolonen. Projektiryhmä konsultoi projektin aikana useaan otteeseen Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) varhaiskasvatuksen lehtori Juha Säkkistä, joka auttoi paljon projektin toteuttamisessa. Suomessa on tällä hetkellä 23 sosiaalialan opetusta antavaa ammattikorkeakoulua, joista kolme on ruotsinkielistä. Vuosittaisia aloituspaikkoja sosionomin (AMK) koulutukseen, aikuiskoulutus mukaan lukien, on yhteensä noin Näistä sosionomiopiskelijoista arviolta noin prosenttia suuntautuu varhaiskasvatukseen. Jokaisella ammattikorkeakoululla on omat itsenäiset opintosuunnitelmansa. Osassa ammattikorkeakouluja opintosuunnitelmat ovat ilmiöpohjaisia, joten yhtenäistä linjaa näistä on hankala löytää. Valtakunnallisia opintosuunnitelmia ammattikorkeakouluissa ei ole. Jokaisessa sosiaalialan ammattikorkeakoulussa on tällä hetkellä varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntaavia opintoja. Yhtenäistä valtakunnallista varhaiskasvatukseen suuntaavaa opetussuunnitelmaa ei kuitenkaan ole. Yhtenäisten 3

4 opetussuunnitelmien puute nähdäänkin sosiaalialan työkentällä hiukan ongelmallisena. Työnantajien on vaikea nähdä sosionomin (AMK) tutkintotodistuksesta, mitä hän konkreettisesti osaa ja mihin hän on pätevä voimaan astunut laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 272/2005 toi mukanaan helpotusta, sillä se määrittelee: 7 Lastentarhanopettaja Kelpoisuusvaatimuksena lastentarhanopettajan tehtäviin on vähintään kasvatustieteen kandidaatin tutkinto, johon sisältyy lastentarhanopettajan koulutus, taikka sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, johon sisältyvät varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet opinnot sen laajuisena kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään. Lakiin liittyvän asetuksen (608/2005) 1 määrittelee varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan suuntautuneet opinnot: Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005) 7 :n mukaiset varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet opinnot ovat yhteensä vähintään 60 opintopisteen laajuiset. Lastensuojelulaitosten ohjaajien sekä avohuollon ohjaajien ja perhetyöntekijöiden kelpoisuus määritellään myös kelpoisuuslaissa: 6 Sosiaaliohjaaja Kelpoisuusvaatimuksena sosiaaliohjaajan tehtäviin on tehtävään soveltuva sosiaalialalle suuntaava sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Lain tavoitteena on, että sosiaaliohjaajasta tulisi yleisnimike erilaisissa kelpoisuuden edellyttämissä sosiaalihuollon tehtävissä. Lastensuojelutyössä sosiaaliohjaajat tekevät perhetyötä yhteistyössä muiden ammattiryhmien kanssa. Tehtävät sijoittuvat sosiaalityön ja kotipalvelun välimaastoon. Olennaisena osana työtehtäviin kuuluu sosiaalisten ongelmatilanteiden arviointi lapsiperheen arjessa. 4

5 Työssä korostuu lasten kasvatukseen ja -hoitoon liittyvän tuen lisäksi myös perheen muun elämänhallinnan ja arkielämän ohjaus ja tukeminen. Perhetyötä käytetään usein lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteenä. (Hallituksen esitys eduskunnalle 226/2004 vp:34-35) Sosiaalipedagogisia opintoja ei sosiaaliohjaajan kelpoisuudessa määritellä. Koulutusalajohtajille suunnatun kyselyn tavoitteena oli selvittää, miten sosionomiopiskelija käytännössä saavuttaa lastentarhanopettajan kelpoisuuden. Samalla haluttiin selvittää, mitä kelpoisuuslaissa vaadittavat 60 opintopistettä varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan opintoja sisältävät. 5

6 2 SELVITYKSEN KOHDE Projektin ohjausryhmä laati ammattikorkeakoulujen sosiaalialan koulutusalajohtajille kyselyn Diak:n varhaiskasvatuksesta vastaavan lehtorin Juha Säkkisen avulla. Kysely Sosionomien (AMK) varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan osaamisesta (liite 1 & liite 2) lähetettiin 26 sähköpostiosoitteeseen lokakuun aikana. Osassa ammattikorkeakouluja on opetusta monessa yksikössä. Laurea ammattikorkeakoululla on neljä sosiaalialan opetusta antavaa erillistä yksikköä, joten jokaiselle neljälle koulutusalajohtajalle lähti oma kyselynsä. Diakonia ammattikorkeakoululla on kahdeksan yksikköä. Heidän osaltaan kysely lähetettiin Järvenpään yksikön varhaiskasvatuksen opetuksen vastuuhenkilölle. Aikaa kyselyn vastaamiseen annettiin koulutusalajohtajille 10 päivää. Määräaikaan mennessä saatiin 8 vastausta, joten vastausaikaa jatkettiin vielä. Lokakuun loppuun mennessä oli kasassa yhteensä 19 vastausta. Diak:sta ja Laurea amk:sta saatiin molemmista yhdet kootut vastaukset. Kyselyn vastausprosentiksi tuli 83 %, joka on hyvä ja antaa kattavan kokonaisnäkemyksen. 6

7 3 KYSELYN VASTAUKSET Kyselyssä selvitettiin ammattikorkeakoulujen varhaiskasvatuksen, sosiaalipedagogiikan sekä lastensuojelu- ja perhetyön opintojen sisältöä. Kaavake oli puolistrukturoitu, kysymykset olivat pääosin kyllä/ei muodossa. Osa tarkentavista kysymyksistä oli avokysymyksiä. Koulutusalajohtajia pyydettiin ilmoittamaan myös opintopistemääriä varhaiskasvatuksen, sosiaalipedagogiikan ja lastensuojelun teoriaopinnoista Sosionomi (AMK) varhaiskasvatuksessa Talentian jäsenrekisterin mukaan sosionomeista (AMK) noin 1800 työskentelee lastentarhanopettajan tehtävissä vuoden 2006 syksyllä. Talentian Urapolku-selvityksen (2005) mukaan 13 % vastavalmistuneista sosionomeista (AMK) työllistyy lastentarhanopettajan tehtäviin. Prosenttiluku on pudonnut 20 prosentista vuonna 2003 tehdystä Urapolku-selvityksestä. Sijoittuminen on vähentynyt edellisiin vuosiin verrattuna ja määräaikaiset työsuhteet ovat entistä yleisempiä. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että lastentarhanopettajan tehtäviin on yhdistetty esiopetuksen tehtävät. Tällöin kelpoisuusvaatimuksena on myös esiopettajan kelpoisuus. Vuoden 2003 jälkeen sosionomin (AMK) tutkinnon suorittaneet eivät saa kelpoisuutta esiopettajan tehtäviin, vaikka suorittaisivat erilliset esiopettajan opinnot. Ammattikorkeakoulujen koulutusalajohtajilta kysyttiin, miten oppilaitosten opetussuunnitelmissa on määritelty ja mistä lastentarhanopettajan kelpoisuuteen vaadittavat 60 op varhaiskasvatusta ja sosiaalipedagogiikkaa muodostuvat. Viidessätoista ammattikorkeakoulussa on määritelty oppiaineet, jotka johtavat lastentarhanopettajan kelpoisuuteen. Neljä ammattikorkeakoulua ei ole kelpoisuuteen vaadittavia opintoja määritellyt, vaikka vastauskaavakkeista ilmeni että se olisi sisällöllisesti mahdollista. Vastauksessa korostuukin opinto-ohjauksen tärkeys ja opiskelijan vastuu tehdä oikeita valintoja. Opiskelijan tulee olla jo ensimmäisenä opiskeluvuotenaan tietoinen siitä, pyrkiikö hän saavuttamaan opinnoissaan lastentarhanopettajan kelpoisuuden. Kelpoisuus ei tule automaattisesti, vaan opiskelijan täytyy osata valita oikeat opintojaksot. Kelpoisuuslaissa edellytetään opintopisteiden sisältyvän tutkintoon. Sosiaali- ja terveysministeriön soveltamisohjeiden puuttuessa tämä voidaan tulkita siten, ettei tutkintoa voi myöhemmin täydentää tarvittavilla opintopisteillä. 7

8 Mikäli opiskelijalta puuttuu valmistuttuaan esimerkiksi viisi opintopistettä vaaditusta 60 opintopisteestä ja hän haluaa lastentarhanopettajan tehtäviin, on se käytännössä mahdotonta. Ainoa tie olisi suorittaa uusi tutkinto. Tämä sama ongelma koskee myös aikaisemmin valmistuneita tai siirtymävaiheen sosionomiopiskelijoita. Ammattikorkeakouluilta kysyttiin myös, mistä kelpoisuuteen vaadittavat opintokokonaisuudet muodostuvat, jos ne on määritelty. Lastentarhanopettajan kelpoisuuden voi kyselyn vastausten perusteella määritellä muodostuvan pääosin kahdella eri tavalla. Ensimmäinen tapa on suunnata teoriaopinnot, harjoittelut ja opinnäytetyö varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan. Tällä tavalla tulevat kelpoisuuslaissa vaaditut 60 opintopistettä täyteen. Voi muodostua suorittamalla esimerkiksi ns. teoriaopintoja Lapsen ja perheen hyvinvoinnin vahvistaminen - syventävään teemaan liittyen (30 op), harjoittelua (15 op), opinnäytetyön (15 op). Sosiaalipedagogiikan teoriaopinnoista, varhaiskasvatuksen suuntautuneista (kuten varhaiskasvatustyö, varhaiskasvatuksen menetelmät, kasvatuskumppanuuden ja varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen (vv-opintoja) terapeuttinen leikki). Kolmesta harjoittelusta, joista yksi hyväksi luetaan, opinnäytetyöstä. Lapsuus nuoruus opintojakso on pakollinen, samoin kaksi harjoittelua, joista toinen ns. pedagoginen ohjaus harjoittelu, opinnäytetyön aiheen tulee liittyä varhaiskasvatukseen/sosiaalipedagogiikkaan. Myös opintokokonaisuudet: monikulttuurisuus ja työ, työyhteisöt ja johtaminen ovat pakollisia. Toinen tapa saada lastentarhanopettajan kelpoisuus (neljässä ammattikorkeakoulussa) on valita varhaiskasvatuksen tehtäviin suuntaava suuntautumisvaihtoehto. Valitsemalla esimerkiksi sosiaalipedagogiikan vaihtoehtoiset opinnot opiskelija saavuttaa lastentarhanopettajan kelpoisuuden. Kelpoisuuden saamisen edellytyksenä on, että opiskelija valitsee pääaineekseen SOSIAALIPEDAGOGISEN KASVATUKSEN 30 op ja suorittaa vähintään yhden 8

9 varhaispedagogisen harjoittelun 9-15 op opiskelijan aikaisemmasta varhaiskasvatuksen työkokemuksesta riippuen. Opiskelija saa puuttuvat opintopisteet sosiaalipedagogisesti orientoituvien pakollisten ammattiopintojen kautta sekä soveltuvilta osin sivuaineista ja vapaasti valittavista opinnoista Eräässä ammattikorkeakoulussa oli ihan omanlainen määritelmä kelpoisuuden saavuttamiseksi: Kaikki koulutusohjelman opintojaksot on pisteytetty sen mukaan, missä määrin tuottavat VASU-pisteitä. Osa on kaikille pakollisia opintojaksoja, osa opiskelijan valitsemia vaihtoehtoisia ammatillisia opintoja tai pakollisten opintojen suunnattavissa olevia sisältöjä. Opiskelija voi saavuttaa kelpoisuuteen vaadittavat pisteet vain omien valintojensa kautta. Ammatillisten opintojen valikko on kuitenkin 60 op:tä suurempi, joten kaikilla ne eivät muodostu samalla tavalla. Vastaajilta kysyttiin, tuleeko tämän kelpoisuuden saaneen opiskelijan todistukseen erillinen lauseke tai todistus lastentarhanopettajan kelpoisuudesta. Mikäli opiskelijan todistuksessa tai todistuksen liitteessä on maininta lastentarhanopettajan kelpoisuuden suorittamisesta ja siihen sisältyvistä opinnoista, on sosionomin (AMK) työnhakutilanteessa helpompi todistaa pätevyytensä. Seitsemässätoista ammattikorkeakoulussa tämä asia on jo järjestetty näin, mutta kaksi ammattikorkeakoulua ilmoitti, ettei erillistä lauseketta tai todistusta kelpoisuudesta automaattisesti opiskelijalle tule Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tunteminen Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen (Stakes) laatima varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2005) ohjaa valtakunnallisesti varhaiskasvatuksen sisällöllistä toteuttamista. Yhdessä esi- ja perusopetuksen suunnitelman perusteiden kanssa varhaiskasvatussuunnitelman perusteet muodostavat lapsen kasvua, hyvinvointia ja oppimista tukevan kokonaisuuden. Varhaiskasvatussuunnitelmat laaditaan kuntakohtaisesti, yksikkökohtaisesti sekä yhdessä vanhempien kanssa lapselle henkilökohtainen suunnitelma. Varhaiskasvatussuunnitelma on tärkeässä roolissa tämän päivän päivähoidossa. 9

10 Ammattikorkeakouluilta kysyttiin, onko oppilaitoksissa käsitelty varhaiskasvatustyötä ohjaavaa valtakunnallista varhaiskasvatussuunnitelmaa. Kaikissa ammattikorkeakouluissa, jotka vastasivat kyselyyn, on sitä käsitelty. Varhaiskasvatuksen opetus on siis ajan tasalla oppilaitoksissa. Oppilaitoksilta kysyttiin, sisältyykö lastentarhanopettajan kelpoisuutta tavoittelevan oppilaan teoriaopintoihin pakollisena seuraavia varhaiskasvatuksen osa-alueita: TAULUKKO 1: Varhaiskasvatukseen sisältyvät pakolliset teoriaopinnot Kyllä Ei Tyhjä Lapsen eri kehitysvaiheiden tunteminen Leikin ymmärrys ja tukeminen sekä leikin ohjaaminen Sisällöllisten orientaatioiden integrointi arjen toimintaan Lapsen oppimista tukevan oppimisympäristön rakentaminen Kasvatuskumppanuus Kysyttiin myös, sisältyykö seuraavia sosionomin (AMK) varhaiskasvatuksen teoriassa opiskeltuja osa-alueita käytännön harjoittelun arvioitaviin työtehtäviin: TAULUKKO 2: Varhaiskasvatukseen liittyvä käytännön harjoittelu Kyllä Ei Tyhjä Lapsen eri kehitysvaiheiden tunteminen Leikin ymmärrys ja tukeminen sekä leikin ohjaaminen Sisällöllisten orientaatioiden integrointi arjen toimintaan Lapsen oppimista tukevan oppimisympäristön rakentaminen Kasvatuskumppanuus Yllä olevat varhaiskasvatuksen osa-alueet nostettiin kyselyyn valtakunnallisesta varhaiskasvatussuunnitelmasta. Nämä valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman sisältöalueet tulivat varhaiskasvatuksen teoriaopinnoissa vastausten perusteella hyvin esille. Samat kysymykset 10

11 kysyttiin harjoittelun sisällöistä. Näissä vastauksissa on eroavaisuuksia. Tämä johtuu siitä, että jokaisella ammattikorkeakoululla on harjoitteluille omat ohjeistukset ja painopisteensä, joten varhaiskasvatussuunnitelman sisältöalueita ei sosionomiopiskelijan harjoittelun arvioitaviin tehtäviin kaikilla ammattikorkeakouluilla sisälly. Muutamalla ammattikorkeakoululla on omat ohjeistuksensa pedagogisille harjoittelujaksoille. Ideaalia olisi, että opiskelija saisi käytännön harjoittelussa testata teoriassa oppimaansa kokeneiden lastentarhanopettajien avustuksella. Esimerkiksi lapsen leikin ymmärrys ja tukeminen kasvattajan näkökulmasta on tänä päivänä ensiarvoisen tärkeää. Opiskelijan tulisi käytännössä saada nähdä erilaisia leikkiympäristöjä ja tilanteita, jotta osaisi ymmärtää paremmin lapsen toimintaa. Kasvattajan toiminnalla on suuri merkitys lapsen leikin onnistumiseen. 3.2 VARHAISKASVATUKSEN JA SOSIAALIPEDAGOGIIKAN TEORIAOPINNOT Ammattikorkeakouluilta kysyttiin, kuinka paljon varhaiskasvatuksen teoriaopintoja sisältyy lastantarhanopettajan kelpoisuuteen. Seuraava kuvio havainnollistaa vastauksia. KUVIO 1. Varhaiskasvatuksen teoriaopinnot Oppilaitokset/ Lkm Varhaiskasvatuksen teoriaopinnot 1-10 op op op op yli 40 op Opintopisteet 11

12 Varhaiskasvatuksen teoriaopintojen laajuudessa on ammattikorkeakoulujen kesken jonkin verran hajontaa. Yksi ammattikorkeakoulu ilmoitti tarjoavansa varhaiskasvatuksen teoriaopintoja 8 opintopisteen verran, kun taas toinen ammattikorkeakoulu ilmoitti tämän opintoviikkomäärän olevan opintopisteen välillä. Tässä määritelmässä on varmasti tulkintaeroja koulujen kesken. Suurin osa ammattikorkeakouluista (11) ilmoitti tarjoavansa oppilailleen varhaiskasvatuksen teoriaopintoja opintopisteen verran. KUVIO 2. Sosiaalipedagogiikan teoriaopinnot Oppilaitokset/ Lkm op Sosiaalipedagogiikan teoriaopinnot op op op op Opintopisteet yli 50 op Vastaajilta kysyttiin myös, kuinka paljon ammattikorkeakoulujen opintosuunnitelmissa on sosiaalipedagogiikan teoriaopintoja. Näissä vastauksissa esiintyi paljon hajontaa. Yksi ammattikorkeakoulu ilmoitti tarjoavansa sosiaalipedagogiikan teoriaopintoja viidestä opintoviikosta ylöspäin. Toinen ääripää oli yksi ammattikorkeakoulu, jonka sosiaalipedagogiikan teoriaopintojen laajuus on 165 opintopistettä. Tässä ammattikorkeakoulussa sosiaalipedagogiikka toimi koulutusta ohjaavana perustana. Keskiarvo sosiaalipedagogiikan teoriaopinnoissa asettui opintopisteen välille (5). 12

13 3.2.1 Sosiaalipedagogiikan määritelmiä Sosiaalipedagogiikan kehittäminen koulutus- ja oppialana käynnistyi Suomessa 1990-luvulla. Juha Hämäläisen ja Leena Kurjen sosiaalipedagogiset tutkimukset ja julkaisut ovat olleet merkityksellisiä suomalaisen sosiaalipedagogisen keskustelun avaajina. Sosiaalipedagogiikan määritteleminen on osoittautunut haastavaksi. Tästä ei ole yhtä, kaikkien hyväksymää tulkintaa, vaan monia toisistaan poikkeavia näkemyksiä. Juha Hämäläinen Kuopion yliopistosta on esittänyt näkemystään kirjassaan Johdatus sosiaalipedagogiikkaan. Hämäläisen kirjassa (1999) käsitellään sosiaalipedagogista ajattelua ja toimintaa ja niiden yhdistymistä. Hämäläinen pohjaa ajatuksensa saksalaisen sosiaalipedagogiikan historiaan. Sosiaalipedagogiikassa korostetaan yhteiskunnallisia ja yhteisöllisiä näkökohtia kasvatuksessa ja ihmisen kehityksessä. Painopiste on siinä, miten yksilö kiinnittyy yhteiskuntaan ja sen toimintajärjestelmiin ja yhteisöihin. Sosiaalipedagoginen teoria sisältää käytännöllisen, toiminnallisen lähtökohdan. Olennaista on aina kysyä, mitä ongelmille voidaan ja pitäisi tehdä, eikä vaan kuvata ongelman lähtökohtia ja vaikutuksia. (Hämäläinen 1999: 16-17) Keskeistä sosiaalipedagogisessa työssä on auttaa ihmisiä itseapuun, itsestä vastuun ottamiseen ja oman elämänkulun hallintaan. Tämä tapahtuu asiakkaan subjektiutta vahvistamalla. Tässä vuorovaikutuksella ja sen laadulla on tärkeä rooli. (Hämäläinen 1999:62) Sosiaalipedagogisessa työssä korostuvia elementtejä ovat toiminnallisuus, yhteisöllisyys ja elämyksellisyys (Hämäläinen 1999:67). Sosiaalipedagogiikasta voidaan ikään kuin puhua kasvatusoppina ja teoriana, jossa suuntaudutaan sosiaalisen hädän pedagogiseen lievittämiseen (Hämäläinen 1997:16). Kaarina Ranne Satakunnan ammattikorkeakoulusta on kirjoittanut kirjan Sosiaalipedagoginen ammatillisuus. Ranne (2005) peilaa sosiaalipedagogiikkaa arkeen, yhteisöllisyyteen ja dialogisuuteen. Hän kertoo sosiaalipedagogiikasta sosiaalialan ammattikorkeakoulututkinnossa. Hän näkee sosiaalipedagogisen toiminnan pitkälti samalla tavalla Hämäläisen kanssa, mutta korostaa erityisesti tanskalaisen Bent Madsenin luomaa ammatillisen pätevyyden mallia, Madsenin kukkaa. Mallissa osaaminen on jaettu pätevyysalueisiin, jotka sosionomi (AMK) koulutuksensa aikana saavuttaa. Madsenin kukan pätevyysalueet ovat tuottava pätevyys, ilmaisullinen pätevyys, kommunikatiivinen pätevyys sekä analyyttinen ja synteesiä luova reflektiivinen pätevyys. Nämä pätevyysalueet saavutettuaan muodostuu opiskelijalle toimintapätevyys, jossa toteutuu ammattihenkilön persoonallinen käyttöteoria. Näin yksittäiset pätevyysalueet eivät näyttäydy vain erilaisina menetelminä vaan niistä muodostuu toiminnallinen kokonaisuus. (Ranne 2005: 46-47) 13

14 Leena Kurki (2000) puhuu sosiaalipedagogisesta suuntauksesta, sosiaalisesta innostamisesta, joka on peräisin Ranskasta. Sosiaalikulttuurinen innostaminen on arkipäivän sosiaalisen toiminnan väline, jonka avulla motivoidaan ihmisiä osallistumaan Ammattikorkeakoulujen näkemykset sosiaalipedagogiikasta Ammattikorkeakouluilta kysyttiin avokysymyksellä, miten ja millä tavalla sosiaalipedagogiikka näkyy heidän oppilaitoksissaan. Vastaukset olivat kirjavia, joten niistä on nähtävissä sosiaalipedagogiikan tulkinnan haasteellisuus. Jokaisessa ammattikorkeakoulussa opetetaan sosiaalipedagogiikkaa, mutta näkökulma ja laajuus vaihtelevat. Yleisesti sosiaalipedagogiikka nähtiin kuuluvan vahvasti varhaiskasvatukseen, nuorisotyöhön sekä lastensuojelu- ja perhetyöhön. Sosiaalipedagoginen näkökulma korostui ensisijaisesti näissä opinnoissa. Sosiaalipedagogiikka näkyy opinnoissa sosiaalipedagogisena kasvatus- ja ohjaustyönä, lähinnä lastensuojeluun liittyvänä työnä ja perhetyönä. Ensisijaisesti sosiaalipedagoginen viitekehys ilmenee lastensuojelu- ja perhetyössä, mutta myös varhaiskasvatuksessa (esim. kasvatuskumppanuus, lapsilähtöinen varhaiskasvatus, erityinen tuki). Viisi ammattikorkeakoulua näki sosiaalipedagogiikan yleisesti sosionomin (AMK) koulutusta ohjaavana perustana. Sosiaalipedagogiikka on näissä ammattikorkeakouluissa tehty konkreettiseksi ja tuotu lähelle opiskelijan arkea. Sosiaalipedagogiikka on valittu tutkimukseen perustuen sosionomi (amk) koulutusta ohjaavaksi perustaksi---. Sosiaalipedagogiikan orientoiminen kaikkiin opintoihin. 14

15 ---ajatus, että sosiaalipedagogista ajatusta ja työtapaa voidaan käyttää työssä kaikilla sosiaalialan asiakasryhmillä. Saavuttaakseen sosiaalipedagogisen toimintapätevyyden näemme, että koulutuksen pitää sisältää oppimistuloksia, jotka käsittelevät kaikki pätevyydet Madsenin koulutuskukkasesta. --- sosionomikoulutuksen näkökulma sosiaalipedagogiikkaan on vahvasti yhteisöllinen siten, että yksilön tai yhteisön omien voimavarojen tukeminen ja löytäminen nähdään työn selkeänä maalina, teki sosionomi mitä tahansa. Ihmisen osallistaminen, ottamaan omaa elämäänsä hallintaan on yksi näkökulma asiaan. Kolmas on sosiokulttuurisen innostamisen näkökulma, joka korostuu ajatuksessa sosionomista asiakkaan rinnalla kulkijana ja tukijana. Kokonaisvaltainen kasvatusnäkemys, jossa lasta tarkastellaan aina osana omaa ympäristöään on se pohja, jolle myös sosiaalipedagoginen lähestymistapamme ilmiöpohjaisessa koulutuksessa perustuu. Kaksi ammattikorkeakoulua ilmoitti valinneensa sosiaalipedagogiikan suuntautumisopintojensa viitekehykseksi tai näkökulmaksi. Sosiaalikasvatuksen suuntaavien opintojen 63 op tarkastelunäkökulmana on sosiaalipedagoginen näkökulma. Sosiaalipedagogiikka on koko suuntautumisvaihtoehdon teoreettinen viitekehys. Vastauksissa oli myös ammattikorkeakouluja, jotka nimesivät sosiaalipedagogiikan opintojaksoja eli sosiaalipedagoginen näkemys ei korostunut opintosuunnitelmissa juurikaan. Näistä opinnoista osa oli pakollisia ja suuri osa vapaasti valittavia aineita. Etenkin luovan toiminnan kurssit korostuivat vastauksissa. Sosiaalipedagogiikan teoria ja toiminnalliset menetelmät. Sosiaalipedagoginen työote perhetyössä 7 op. Luovuus voimavarana 3 op. Opintokokonaisuuksissa: yksilölliset ja luovat sosiaalityön menetelmät 26 op---. Sosiaalipedagogiikka on työorientaatio, punainen lanka erityisesti vaihtoehtoisissa opinnoissa. 15

16 Eräs ammattikorkeakoulu sijoitti sosiaalipedagogiikan perusopintoihin muiden oppiaineiden joukkoon. Sosiaalipedagogiikka on osa sosionomin monitieteellistä tietoperustaa. Kaksi ammattikorkeakoulua vastasi, että sosiaalipedagogiikan määrittely on vaikeaa: Sosiaalipedagogiikan käsite on ongelmallinen, koska sitä määritellään niin monin eri tavoin. Sosiaalipedagoginen ote koulutuksessa on vahvasti mukana, mutta emme käytä opetussuunnitelmassa käsitettä sosiaalipedagogiikka. Tarkka määrittely vaikeaa, koska sos.pedan viitekehyksen mukaista ajattelutapaa sisältyy eri kokonaisuuksiin. Yksi vastaus oli tältä kohdin kokonaan tyhjä. Sekin kertoo määrittelemisen vaikeudesta. 3.3 HARJOITTELU Kokonaiskuvan rakentamiseksi ammattikorkeakouluja pyydettiin kyselyssä ilmoittamaan sosionomien (AMK) harjoittelujen opintopisteiden jakautumisesta. Yhtenä kiinnostuksen kohteena oli, kuinka paljon lastentarhanopettajan kelpoisuutta suorittavalla opiskelijalla on varhaiskasvatukseen suunnattua harjoittelua. Seuraavat kuviot havainnollistavat vastauksia. Ensimmäisessä kuviossa on esitetty kuinka paljon sosionomille (AMK), joka tähtää opiskelunsa lastentarhanopettajan kelpoisuuteen, kuuluu pakollista varhaiskasvatusharjoittelua. 16

17 KUVIO 3. Pakollinen varhaiskasvatusharjoittelu Pakollinen varhaiskasvatusharjoittelu Oppilaitokset/ Lkm op op op Opintopisteet Kaikki oppilaitokset ilmoittivat, että pakollista varhaiskasvatusharjoittelua on tutkintoon sisällyttävä, mikäli opiskelija haluaa lastentarhanopettajan kelpoisuuden. Tässä kohtaa hajonta oli aika vähäistä. Pienin opintopiste määrä oli 7 ja suurin 25. Keskiarvo pakolliseen varhaiskasvatusharjoitteluun sijoittui opintopisteen välille (12). Keskimäärin ammattikorkeakoulujen opintosuunnitelmissa on harjoittelua yhteensä 45 opintopisteen verran. Muutama ammattikorkeakoulu mainitsi erillisistä ohjeista lastentarhanopettajan kelpoisuutta tavoittelevan oppilaan harjoittelujaksoille. Eräässä ammattikorkeakoulussa varhaiskasvatukseen suunnattuja harjoitteluja tulee olla kaksi, joista toisen tulee olla pedagoginen harjoittelu. Pedagogisen harjoittelun määritelmässä opiskelijan tulee osallistua lapsiryhmän kokonaistoiminnan suunnitteluun, toteutukseen, arviointiin ja kehittämiseen sekä myös kotien kanssa tehtävään yhteistyöhön, kasvatuskumppanuuteen. Opiskelija toimii moniammattillisen tiimin jäsenenä sekä perehtyy päivähoidon ja varhaiskasvatuksen yhteistyötahoihin ja toimii yhteistyössä niiden kanssa. (Diakoniaammattikorkeakoulu opinto-opas : 257) 17

18 KUVIO 4. Valinnainen varhaiskasvatusharjoittelu Valinnainen varhaiskasvatusharjoittelu Oppilaitokset/ Lkm op op op yli 30 op Opintopisteet Opiskelijan omat valinnat määrittävät, kuinka paljon hän haluaa harjoitteluja suunnata varhaiskasvatukseen. Yksi ammattikorkeakoulu ilmoitti, että halutessaan opiskelija voi suunnata kaikki koulutusohjelman harjoittelut (45 op) varhaiskasvatukseen, mutta sitä ei suositella. Tässä vastauksessa oli kovasti hajontaa opintopiste määrien suhteen, keskiarvo asettui opintopisteen välimaastoon (8). KUVIO 5. Pakollista sosiaalipedagogisiin toimintaympäristöihin liittyvää harjoittelua Pakollista sosiaalipedagogisiin toimintaympäristöihin liittyvää harjoittelua Oppilaitokset/ Lkm op 1-10 op op op op yli 40 op Opintopisteet 18

19 Määritelmällä sosiaalipedagogisiin toimintaympäristöihin liittyvä harjoittelu tarkoitetaan perhetyön ja lastensuojelun työkenttää esimerkiksi erilaiset perhetyön projektit kaupungeissa ja järjestöissä, lastenkodit, ennaltaehkäisevä lastensuojelutyö. Tähän voi liittää periaatteessa kaiken muun kuin varhaiskasvatukseen liittyvän harjoittelun. Tämä määritelmä oli selvästi osalle vastaajista vieras. Se ilmenee tyhjien vastausten määrästä. Suurin osa ammattikorkeakouluista ilmoitti tämän pakollisen harjoittelun määräksi opintopistettä (8). KUVIO 6. Valinnaista sosiaalipedagogisiin toimintaympäristöihin liittyvää harjoittelua Valinnaista sosiaalipedagogisiin toimintaympäristöihin liittyvää harjoittelua Oppilaitokset/ Lkm op op op op yli 40 op Opintopisteet Keskiarvo vastauksessa asettui myös opintopisteen välille (4). Tässä näkyykin hyvin opiskelijan oman valinnan vapaus suunnata harjoittelunsa oman mielenkiinnon mukaan OPINNÄYTETYÖ Yleensä viimeisenä opiskeluvuotenaan sosionomiopiskelija tekee yksin tai parityönä opinnäytetyön, joka on viidentoista opintopisteen laajuinen lopputyö. Opinnäytetyö voi liittyä käytännön työelämästä nouseviin kehittämishankkeisiin tai erilaisiin yhteistyöprojekteihin. Opinnäytetyö toimii monesti käyntikorttina sosionomin (AMK) osaamisesta esimerkiksi työnhakutilanteissa. Koulutusalajohtajilta kysyttiin, mikäli opiskelija tavoittelee lastentarhanopettajan kelpoisuutta, tuleeko hänen opinnäytetyönsä liittyä varhaiskasvatukseen ja/tai sosiaalipedagogiikkaan. 19

20 Kuudessatoista ammattikorkeakoulussa toivotaan lastentarhanopettajan kelpoisuutta tavoittelevan opiskelijan suuntaavansa opinnäytetyönsä varhaiskasvatukseen tai sosiaalipedagogiikkaan. Kolmessa ammattikorkeakoulussa tätä ei erikseen opiskelijalta edellytetä. 3.5 SOSIONOMI (AMK) LASTENSUOJELU- JA PERHETYÖSSÄ Sosionomin (AMK) tutkinnon juuret ovat perinteisessä sosiaalikasvattajan koulutuksessa. Sosiaalikasvattajakoulutuksen historia on lähtöisin lastensuojelutyöstä. Kysymyksillä lastensuojelun teoriaopintojen sisällöstä haluttiin vahvistaa sosionomin (AMK) lastensuojelun osaamista. Tämä tuleekin vastauksista ilmi: sosionomilla (AMK) on tänä päivänä vankka lastensuojelun osaaminen. Nykyisin lastensuojelutyöhön on tullut uusina tehtäväalueina avohuollon perhetyö, johon sosionomit (AMK) saavat lastensuojelun opintojen yhteydessä vankan osaamispohjan. Enää ei hoideta vain lasta vaan koko perheen hyvinvoinnin tukemisen näkökulma korostuu. Lastensuojelun laitos- ja avohuollon tehtävissä työskentelee sosiaaliohjaajan, perhetyöntekijän, lastensuojelulaitoksen ohjaajan ja muun ohjaajan työtehtävissä Talentian jäsenrekisterin mukaan noin 2300 sosionomia (AMK) vuoden 2006 lopussa. Sosionomit (AMK) saavat lastensuojelusta vakituisia työpaikkoja. Talentian Urapolku-selvityksen (2005) mukaan ohjaajan ja vastaavan ohjaajan työtehtäviin työllistyi 28 % vastavalmistuneista sosionomeista (AMK). Määrä on kasvanut 23 prosentista vuoden 2003 Urapolku-selvityksestä. Kunnat ovat panostaneet avohuollon kehittämiseen, mikä näkyy vastavalmistuneiden sijoittumisessa perhetyöhön. Perhetyöntekijän tehtävät ovat selvityksen mukaan lisääntyneet 3.8 prosentista 4.7 prosenttiin. Vastaajilta kysyttiin, sisältyykö oppilaitoksen lastensuojelun ja perhetyön teoriaopintoihin pakollisena seuraavia osa-alueita: 20

LAUSUNTO Opetus- ja kulttuuriministeriö

LAUSUNTO Opetus- ja kulttuuriministeriö LAUSUNTO 7.10.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Viite: OKM lausuntopyyntö hallituksen esitysluonnoksesta laeiksi perusopetuslain, lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, oppilas- ja

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Humanistisen ja kasvatusalan tutkintojen perusteiden uudistamisen käynnistämistyöpaja Yhteydet sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon 8.11.

Humanistisen ja kasvatusalan tutkintojen perusteiden uudistamisen käynnistämistyöpaja Yhteydet sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon 8.11. Humanistisen ja kasvatusalan tutkintojen perusteiden uudistamisen käynnistämistyöpaja Yhteydet sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon 8.11.2016 Aira Rajamäki, opetusneuvos, Opetushallitus Sosiaali- ja

Lisätiedot

Siirtymäsäännökset Avoimen yliopiston sivuaineopiskelijoille

Siirtymäsäännökset Avoimen yliopiston sivuaineopiskelijoille Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2016 ja haluat jatkaa opintojasi 1.8.2016 jälkeen? Uudet tutkintovaatimukset tulevat voimaan 1.8.2016. Lue, miten

Lisätiedot

Infoa voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista

Infoa voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista Infoa 1.8.2015 voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista Kasvatustieteiden yksikkö 10.9.2015 Arja Tahvola PÄÄAINEPOHJAISTEN KOULUTUSTEN

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpaja III Opetushallitus 22.1.2016 TEEMATYÖPAJAN 22.1.2016 OHJELMA / PROGRAM 9.30 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi/ Anmälan och kaffe, Monitoimisalin aula

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

sosiaalialan menestystekijä

sosiaalialan menestystekijä sosiaalialan menestystekijä Osaaminen, vuorovaikutus, tahto. {Osaaminen on tietoa, taitoa ja oikeaa asennetta.} Ammattijärjestö Talentia edistää jäsentensä urakehitystä vaikuttamalla sosiaalialan lainsäädäntöön,

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus - työpaja 4.11.2016 Pro lukio -seminaarissa Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelman tehtävä LL 629 / 1998 11 Opetussuunnitelma: Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä opetussuunnitelma.

Lisätiedot

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Vasu2017 Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Mervi Tuominen 29.11.2016 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Yhdenmukaisuus esiopetussuunnitelman ja perusopetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

SOTE-ENNAKOINTI varhaiskasvatuksen tulevaisuuden

SOTE-ENNAKOINTI varhaiskasvatuksen tulevaisuuden SOTE-ENNAKOINTI varhaiskasvatuksen tulevaisuuden ennakointi Marja-Liisa Vesterinen, Ullamaija Kauppinen ja Maria Lankoski VARHAISKASVATUSHENKILÖSTÖN NYKYISET TEHTÄVÄT, TYÖNJAKO JA OSAAMINEN SOTE-ENNAKOINNIN

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

KELPOISUUSLUETTELO. Kaikilta esimiesasemassa olevilta edellytetään riittävää johtamistaitoa.

KELPOISUUSLUETTELO. Kaikilta esimiesasemassa olevilta edellytetään riittävää johtamistaitoa. 1 KELPOISUUSLUETTELO Hallintosäännön mukaan kunnanhallitus ja lautakunta päättävät henkilöstöltä vaadittavista kelpoisuusehdoista. Henkilöstöltä vaadittavasta kelpoisuudesta pidetään erillistä luetteloa.

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ke klo

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ke klo TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen koulutus HARJOITTELU VUONNA 2013 Tiedotustilaisuus ke 21.11.2012 klo 12.30-13.30 Harjoittelu osana opintoja KM-tutkintoon

Lisätiedot

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi 2.4.2014 Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto TYÖELÄMÄN JATKUVA MUUTOS HAASTAA KEHITTÄMÄÄN (Launis,

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA Määräys 90/011/2014 Muutos 15.6.2015 OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN 2015 SISÄLTÖ

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta, projektitutkija 2.11.2016 OPS2016 Muovaa käsitystä oppimisesta Oppimisen ilo Oppijan aktiivinen rooli, ongelmanratkaisutaidot Monipuoliset oppimisympäristöt

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12. Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.2016 Tausta Kansallinen metsästrategia 2025: uudet koulutuksen

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma 2014-2017 Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op I Kieli- ja viestintäopinnot sekä orientoivat opinnot, 20 op: KTKO101 Johdatus yliopisto-opiskeluun

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus

Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa Tiina Tähkä, Opetushallitus Matematiikan ja luonnontieteiden uudet opetussuunnitelmat tarkastelussa 2.6.2015 Tiina Tähkä, Opetushallitus MAHDOLLINEN KOULUKOHTAINEN OPS ja sen varaan rakentuva vuosisuunnitelma PAIKALLINEN OPETUSSUUNNITELMA

Lisätiedot

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella Esitys Anne Kerälä 15.11.2012 Opinnäytetyöni liittyy Lapsen hyvä arkihankkeeseen ja tarkemmin Koillismaan hankekuntien

Lisätiedot

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi

Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Työelämässä vaadittava osaaminen opetuksen, ohjauksen ja arvioinnin perustaksi Ammatillisen koulutuksen yhteistyöfoorumi 2015 M/S Viking Gabriella ke 25.3.2015 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017- UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-24.9.2015 Opetussuunnitelmatyön aikataulu Syyskuu 2015: Rehtorin päätös opetussuunnitelmatyön yhteisiksi tavoitteiksi / linjauksiksi 24.9.2015: opetussuunnitelmatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen Opetussuunnitelmat uudistuvat 2016 Tarja Ruohonen OPS-uudistuksen tavoitteita: Kasvun ja oppimisen jatkumon vahvistaminen Rakennetaan olemassaoleville vahvuuksille Määritellään kasvatustyötä ja toimintakulttuurin

Lisätiedot

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2

Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Sisällys Toimintasuunnitelman laatiminen... 2 Oppimisympäristön ja pedagogisen toiminnan kuvaus... 2 Laaja-alainen osaaminen... 2 Oppimiskokonaisuudet, teemat, projektit... 3 Toiminnan dokumentointi ja

Lisätiedot

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (5) Varhaiskasvatusvirasto

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (5) Varhaiskasvatusvirasto Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (5) 39 Päivähoitoyksikkö Franzenian päiväkodinjohtajan virkaan valinta HEL 2015-003621 T 01 01 01 01 Päätös Päätöksen perustelut päätti ottaa koulutuksen, kokemuksen

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

SOSNET: Muutosjohtaminen sosiaalityössä. Sanna Lähteinen Arja Kilpeläinen Tea Teppo

SOSNET: Muutosjohtaminen sosiaalityössä. Sanna Lähteinen Arja Kilpeläinen Tea Teppo SOSNET: Muutosjohtaminen sosiaalityössä Sanna Lähteinen Arja Kilpeläinen Tea Teppo Muutosjohtamisen ensimmäinen kurssi (2010) Tekijänä ja opettajana professori Marjaana Seppänen Lapin yliopistosta Osa

Lisätiedot

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa.

Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. Punaisella merkityt kohdat ovat koulutyöskentelyn kysymyksiä, joihin toivomme teidän ottavan kantaa. LUKU 4 YHTENÄISEN PERUSOPETUKSEN TOIMINTAKULTTUURI 4.5 Paikallisesti päätettävät asiat Toimintakulttuuri

Lisätiedot

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta

LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO. Kuopio Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta LIPERIN KUNNAN ESI- JA PERUSOPETUKSEN OPPILASHUOLTO Kuopio 26.3.2014 Tukipalvelujen koordinaattori Päivi Ikonen Liperin kunta Oppilashuollon kehittäminen Liperissä Lukuvuoden 2011-12 aikana yhteensä neljä

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013

1 Hyväksytty kauppatieteen akateemisen komitean kokouksessa 31.5.2013 1 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT AALTO-YLIOPISTON KAUPPAKORKEAKOULUN KTK- JA KTM-TUTKINTOJA SUORITTAVILLE Nämä siirtymäsäännöt sisältävät periaatteet, joita sovelletaan, kun ennen 1.8.2013 opintooikeuden saanut opiskelija

Lisätiedot

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Uudistuva esiopetus ja näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen Opetusneuvos Arja-Sisko Holappa OPETUSHALLITUS 25.9.2013 1 Kirjoittamaan voi oppia sitten kun hampaat putoaa Esiopetus uudistuu Esiopetuksen

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi 2.0. Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry

Ammattiosaajan työkykypassi 2.0. Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry Ammattiosaajan työkykypassi 2.0 Ville VeeVee Virtanen Verkostokoordinaattori SAKU ry L630/1998, Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 5 Ammatillisen peruskoulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijoille

Lisätiedot

Yleisten osien valmistelu

Yleisten osien valmistelu Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet Yleisten osien valmistelu Alustavien luonnosten tarkastelua Taiteen perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen 15.4.2016 Opetushallitus

Lisätiedot

Lähihoitajasta on moneksi

Lähihoitajasta on moneksi Lähihoitajasta on moneksi SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON AMMATTIHENKILÖ Lähihoitajalla on sosiaali- ja terveysalan perustutkinto. Lähihoitajaksi voi opiskella ammatillisessa peruskoulutuksessa koulumuotoisesti,

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Arviointi varhaiskasvatuksen koulutuksen tilasta ja kehittämistarpeista Suomessa

Espoon kaupunki Pöytäkirja Arviointi varhaiskasvatuksen koulutuksen tilasta ja kehittämistarpeista Suomessa 27.11.2013 Sivu 1 / 1 4960/00.01.02/2013 28 Arviointi varhaiskasvatuksen koulutuksen tilasta ja kehittämistarpeista Suomessa Valmistelijat / lisätiedot: Virpi Mattila, puh. (09) 816 23022 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen

Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta. Uudistuva esiopetus Helsinki Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Opetussuunnitelmauudistus opettajan näkökulmasta Uudistuva esiopetus Helsinki 4.12.2014 Lastentarhanopettajaliitto puheenjohtaja Anitta Pakanen Uudistus luo mahdollisuuksia Pohtia omaa opettajuutta Pohtia

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa

Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Päivitetty 30.6.2011 Portfoliotyöskentely sosiaali- ja terveydenhuollon johtajan pätevyys opinnoissa sekä erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkäritutkinnoissa Ohjeita tuutorille ja koulutettavalle Taustaa

Lisätiedot

VASU-TYÖSKENTELY KOKKOLASSA

VASU-TYÖSKENTELY KOKKOLASSA VASU-TYÖSKENTELY KOKKOLASSA 7.2.2017 VASU-PROSESSI Perusteluonnoksen kommentointi keväällä-16 Vasu-luonnostekstin käsittely yksiköissä Paikallisen vasun työstäminen, ryhmien muodostus (työryhmät, ydinryhmä)

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa

Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari Jyväskylä Marja-Liisa Vuorohoito varhaiskasvatuksessa lasten opetuksen, kasvun ja kehityksen sekä vanhemmuuden tukijana OHOI-seminaari 21.9.2016 Jyväskylä Marja-Liisa Keski-Rauska, KT ylitarkastaja (varhaiskasvatus) Länsi-

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka

Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa. MAOL OPS-koulutus Naantali Jukka Hatakka Opetussuunnitelman perusteiden yleinen osa MAOL OPS-koulutus Naantali 21.11.2015 Jukka Hatakka Opetussuunnitelman laatiminen Kaikki nuorten lukiokoulutuksen järjestäjät laativat lukion opetussuunnitelman

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan.

VALINTAKRITEERIT. Suomen Terveydenhoitajaliitto ylläpitää erityispätevyys-rekisteriä, johon hakijalle myönnetty erityispätevyys kirjataan. VALINTAKRITEERIT Terveydenhoitajan erityispätevyyttä hakevan henkilön tulee olla Suomen Terveydenhoitajaliiton jäsen. Hakijalla tulee olla suoritettuna terveydenhoitajan tutkinto (opistoaste tai amk) ja

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Ohjattavasta aktiiviseksi toimijaksi - miten osallistavalla valmentamisella voidaan herätellä aktiivisuutta ja vastuunottoa?

Ohjattavasta aktiiviseksi toimijaksi - miten osallistavalla valmentamisella voidaan herätellä aktiivisuutta ja vastuunottoa? Ohjattavasta aktiiviseksi toimijaksi - miten osallistavalla valmentamisella voidaan herätellä aktiivisuutta ja vastuunottoa? Webinaari 9.4.2014 klo 10-11 Opettajankouluttaja, KT Arja Pakkala Lehtori, KM

Lisätiedot

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen

Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen Johdatus akateemisiin opintoihin 1 op, kaikille yhteiset luennot Henkilökohtainen opintojen suunnittelu eli HOPS Urapalvelut opintojen alkuvaiheessa uraohjaaja Kirsi Vallius-Leinonen 4.9.2012 Yliopisto-opiskelun

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

10/10/2016. Monta tapaa parantaa maailmaa

10/10/2016. Monta tapaa parantaa maailmaa 10/10/2016 Monta tapaa parantaa maailmaa Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu Diakin toimipisteet ja opiskelijamäärät: Helsinki (1570) Oulu (315) Pieksämäki (402) Oulu Pori (307) Turku (170) Pieksämäki

Lisätiedot

Aluehallintovirasto/Selvityspyyntö Kemin kaupungin päiväkotien varhaiskasvatuksen ryhmien muodostamisesta

Aluehallintovirasto/Selvityspyyntö Kemin kaupungin päiväkotien varhaiskasvatuksen ryhmien muodostamisesta Koulutuslautakunta 12 25.02.2016 Aluehallintovirasto/Selvityspyyntö Kemin kaupungin päiväkotien varhaiskasvatuksen ryhmien muodostamisesta 81/12.06.01/2016 Koulutuslautakunta 25.02.2016 12 Valmistelu:

Lisätiedot

Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen,

Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen, Anu Hartikainen-Ahia Luonnontieteiden, erityisesti biologian ja maantieteen, pedagogiikan lehtori Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osasto Filosofinen tiedekunta Itä-Suomen yliopisto Anu.hartikainen@uef.fi

Lisätiedot

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE

Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen 5.2.2015 M. Lahdenkauppi Opetusneuvos, AM-PE Osaamisen tunnistaminen Aikaisemmin hankittua osaamista verrataan perustutkinnon perusteissa määriteltyihin ammattitaitovaatimuksiin

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005 KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005 HYVIÄ TÖITÄ! KIRKON UUSITTU REKRYTOINTIESITE ON ILMESTYNYT Kirkkohallitus on julkaissut Hyviä töitä maan ja taivaan väliltä! -rekrytointiesitteen uusittuna

Lisätiedot

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007

Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Kunnallinen työmarkkinalaitos Muistio 1 (5) Kunnallinen sosiaalihuollon täydennyskoulutus vuonna 2007 Lainsäädännön muutokset voimaan 1.8.2005 Vuoden 2005 elokuun alusta tuli voimaan sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015)

Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki (817/2015) Ammattihenkilölain aluekierros, Kuopio Neuvotteleva virkamies 2.3.2016 Sosiaalihuollon ammattihenkilölaki voimaan 1.3.2016 Lisäksi 1.3. voimaan asetukset:

Lisätiedot

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin.

OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Hyväksymismerkinnät 1 (6) OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINTIKOHTEET JA OSAAMISTAVOITTEET OSAAMISEN HANKKIMINEN Arvioidaan suhteutettuna opiskelijan yksilöllisiin tavoitteisiin. Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot