Sosiaalipedagogiikka-projekti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaalipedagogiikka-projekti"

Transkriptio

1 Mari Mehtonen Sosiaalipedagogiikka-projekti Kysely sosiaalialan ammattikorkeakouluille, vastausten yhteenveto Sosionomien (AMK) varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan osaaminen Sosiaalipedagogit Talentia ry Helsinki 2007

2 SISÄLLYS 1 PROJEKTIN TAUSTA SELVITYKSEN KOHDE 6 3 KYSELYN VASTAUKSET Sosionomi (AMK) varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tunteminen Varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan teoriaopinnot Sosiaalipedagogiikan määritelmiä Ammattikorkeakoulujen näkemykset sosiaalipedagogiikasta Harjoittelu Opinnäytetyö Sosionomi (AMK) lastensuojelu- ja perhetyössä JOHTOPÄÄTÖKSET JATKOTOIMENPITEET. 25 LÄHTEET. 26 LIITTEET Kyselykaavake koulutusalajohtajille Kirje koulutusalajohtajille

3 1 PROJEKTIN TAUSTA Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry:n valtakunnalliset ammatilliset yhdistykset Sosiaalialan Kasvattajat ja Ohjaajat ry sekä Päivähoidon johtajat ja opettajat yhdistyivät Yhdistyksen uusi yhteinen nimi on Sosiaalipedagogit Talentia ry. Yhdistys sai projektiavustusta Talentialta toteuttaakseen Sosiaalipedagogiikka-projektin, jonka tarkoituksena on tehdä sosiaalipedagogiikkaa tunnetuksi valtakunnallisesti. Sosiaalipedagogiikka- käsite on käytännön työelämässä vielä melko tuntematon. Projektin ensimmäisessä vaiheessa laadittiin sosiaalialan ammattikorkeakoulujen koulutusalajohtajille kysely, jonka tarkoituksena oli selvittää sosionomien (AMK) varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan osaamista. Tässä yhteydessä haluttiin myös kartoittaa lastensuojelun ja perhetyön osaamista sosionomikoulutuksessa, koska näillä opinnoilla on kiinteä yhteys varhaiskasvatuksen kenttään. Kyselyn tuloksilla on tarkoitus tehdä sosiaalipedagogista osaamista tunnetuksi, ja tällä tavalla lisätä ammattiarvostusta sekä sosionomien (AMK) monipuolista sijoittumista työmarkkinoille. Yhdistys palkkasi elokuussa 2006 osa-aikaisen projektityöntekijän, Mari Mehtosen, toteuttamaan projektia. Projektin ohjausryhmään kuuluivat yhdistyksen puheenjohtaja Anita Peltonen, varapuheenjohtaja Leena Heikkinen, hallituksen jäsenet Lea Kokkonen ja Minna Autere (Talentian hallituksen varapuheenjohtaja, Talentian hallituksen edustaja projektissa) sekä Talentian työelämäyksiköstä erityisasiantuntija Mervi Tolonen. Projektiryhmä konsultoi projektin aikana useaan otteeseen Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) varhaiskasvatuksen lehtori Juha Säkkistä, joka auttoi paljon projektin toteuttamisessa. Suomessa on tällä hetkellä 23 sosiaalialan opetusta antavaa ammattikorkeakoulua, joista kolme on ruotsinkielistä. Vuosittaisia aloituspaikkoja sosionomin (AMK) koulutukseen, aikuiskoulutus mukaan lukien, on yhteensä noin Näistä sosionomiopiskelijoista arviolta noin prosenttia suuntautuu varhaiskasvatukseen. Jokaisella ammattikorkeakoululla on omat itsenäiset opintosuunnitelmansa. Osassa ammattikorkeakouluja opintosuunnitelmat ovat ilmiöpohjaisia, joten yhtenäistä linjaa näistä on hankala löytää. Valtakunnallisia opintosuunnitelmia ammattikorkeakouluissa ei ole. Jokaisessa sosiaalialan ammattikorkeakoulussa on tällä hetkellä varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntaavia opintoja. Yhtenäistä valtakunnallista varhaiskasvatukseen suuntaavaa opetussuunnitelmaa ei kuitenkaan ole. Yhtenäisten 3

4 opetussuunnitelmien puute nähdäänkin sosiaalialan työkentällä hiukan ongelmallisena. Työnantajien on vaikea nähdä sosionomin (AMK) tutkintotodistuksesta, mitä hän konkreettisesti osaa ja mihin hän on pätevä voimaan astunut laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 272/2005 toi mukanaan helpotusta, sillä se määrittelee: 7 Lastentarhanopettaja Kelpoisuusvaatimuksena lastentarhanopettajan tehtäviin on vähintään kasvatustieteen kandidaatin tutkinto, johon sisältyy lastentarhanopettajan koulutus, taikka sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, johon sisältyvät varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet opinnot sen laajuisena kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään. Lakiin liittyvän asetuksen (608/2005) 1 määrittelee varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan suuntautuneet opinnot: Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005) 7 :n mukaiset varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet opinnot ovat yhteensä vähintään 60 opintopisteen laajuiset. Lastensuojelulaitosten ohjaajien sekä avohuollon ohjaajien ja perhetyöntekijöiden kelpoisuus määritellään myös kelpoisuuslaissa: 6 Sosiaaliohjaaja Kelpoisuusvaatimuksena sosiaaliohjaajan tehtäviin on tehtävään soveltuva sosiaalialalle suuntaava sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Lain tavoitteena on, että sosiaaliohjaajasta tulisi yleisnimike erilaisissa kelpoisuuden edellyttämissä sosiaalihuollon tehtävissä. Lastensuojelutyössä sosiaaliohjaajat tekevät perhetyötä yhteistyössä muiden ammattiryhmien kanssa. Tehtävät sijoittuvat sosiaalityön ja kotipalvelun välimaastoon. Olennaisena osana työtehtäviin kuuluu sosiaalisten ongelmatilanteiden arviointi lapsiperheen arjessa. 4

5 Työssä korostuu lasten kasvatukseen ja -hoitoon liittyvän tuen lisäksi myös perheen muun elämänhallinnan ja arkielämän ohjaus ja tukeminen. Perhetyötä käytetään usein lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteenä. (Hallituksen esitys eduskunnalle 226/2004 vp:34-35) Sosiaalipedagogisia opintoja ei sosiaaliohjaajan kelpoisuudessa määritellä. Koulutusalajohtajille suunnatun kyselyn tavoitteena oli selvittää, miten sosionomiopiskelija käytännössä saavuttaa lastentarhanopettajan kelpoisuuden. Samalla haluttiin selvittää, mitä kelpoisuuslaissa vaadittavat 60 opintopistettä varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan opintoja sisältävät. 5

6 2 SELVITYKSEN KOHDE Projektin ohjausryhmä laati ammattikorkeakoulujen sosiaalialan koulutusalajohtajille kyselyn Diak:n varhaiskasvatuksesta vastaavan lehtorin Juha Säkkisen avulla. Kysely Sosionomien (AMK) varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan osaamisesta (liite 1 & liite 2) lähetettiin 26 sähköpostiosoitteeseen lokakuun aikana. Osassa ammattikorkeakouluja on opetusta monessa yksikössä. Laurea ammattikorkeakoululla on neljä sosiaalialan opetusta antavaa erillistä yksikköä, joten jokaiselle neljälle koulutusalajohtajalle lähti oma kyselynsä. Diakonia ammattikorkeakoululla on kahdeksan yksikköä. Heidän osaltaan kysely lähetettiin Järvenpään yksikön varhaiskasvatuksen opetuksen vastuuhenkilölle. Aikaa kyselyn vastaamiseen annettiin koulutusalajohtajille 10 päivää. Määräaikaan mennessä saatiin 8 vastausta, joten vastausaikaa jatkettiin vielä. Lokakuun loppuun mennessä oli kasassa yhteensä 19 vastausta. Diak:sta ja Laurea amk:sta saatiin molemmista yhdet kootut vastaukset. Kyselyn vastausprosentiksi tuli 83 %, joka on hyvä ja antaa kattavan kokonaisnäkemyksen. 6

7 3 KYSELYN VASTAUKSET Kyselyssä selvitettiin ammattikorkeakoulujen varhaiskasvatuksen, sosiaalipedagogiikan sekä lastensuojelu- ja perhetyön opintojen sisältöä. Kaavake oli puolistrukturoitu, kysymykset olivat pääosin kyllä/ei muodossa. Osa tarkentavista kysymyksistä oli avokysymyksiä. Koulutusalajohtajia pyydettiin ilmoittamaan myös opintopistemääriä varhaiskasvatuksen, sosiaalipedagogiikan ja lastensuojelun teoriaopinnoista Sosionomi (AMK) varhaiskasvatuksessa Talentian jäsenrekisterin mukaan sosionomeista (AMK) noin 1800 työskentelee lastentarhanopettajan tehtävissä vuoden 2006 syksyllä. Talentian Urapolku-selvityksen (2005) mukaan 13 % vastavalmistuneista sosionomeista (AMK) työllistyy lastentarhanopettajan tehtäviin. Prosenttiluku on pudonnut 20 prosentista vuonna 2003 tehdystä Urapolku-selvityksestä. Sijoittuminen on vähentynyt edellisiin vuosiin verrattuna ja määräaikaiset työsuhteet ovat entistä yleisempiä. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että lastentarhanopettajan tehtäviin on yhdistetty esiopetuksen tehtävät. Tällöin kelpoisuusvaatimuksena on myös esiopettajan kelpoisuus. Vuoden 2003 jälkeen sosionomin (AMK) tutkinnon suorittaneet eivät saa kelpoisuutta esiopettajan tehtäviin, vaikka suorittaisivat erilliset esiopettajan opinnot. Ammattikorkeakoulujen koulutusalajohtajilta kysyttiin, miten oppilaitosten opetussuunnitelmissa on määritelty ja mistä lastentarhanopettajan kelpoisuuteen vaadittavat 60 op varhaiskasvatusta ja sosiaalipedagogiikkaa muodostuvat. Viidessätoista ammattikorkeakoulussa on määritelty oppiaineet, jotka johtavat lastentarhanopettajan kelpoisuuteen. Neljä ammattikorkeakoulua ei ole kelpoisuuteen vaadittavia opintoja määritellyt, vaikka vastauskaavakkeista ilmeni että se olisi sisällöllisesti mahdollista. Vastauksessa korostuukin opinto-ohjauksen tärkeys ja opiskelijan vastuu tehdä oikeita valintoja. Opiskelijan tulee olla jo ensimmäisenä opiskeluvuotenaan tietoinen siitä, pyrkiikö hän saavuttamaan opinnoissaan lastentarhanopettajan kelpoisuuden. Kelpoisuus ei tule automaattisesti, vaan opiskelijan täytyy osata valita oikeat opintojaksot. Kelpoisuuslaissa edellytetään opintopisteiden sisältyvän tutkintoon. Sosiaali- ja terveysministeriön soveltamisohjeiden puuttuessa tämä voidaan tulkita siten, ettei tutkintoa voi myöhemmin täydentää tarvittavilla opintopisteillä. 7

8 Mikäli opiskelijalta puuttuu valmistuttuaan esimerkiksi viisi opintopistettä vaaditusta 60 opintopisteestä ja hän haluaa lastentarhanopettajan tehtäviin, on se käytännössä mahdotonta. Ainoa tie olisi suorittaa uusi tutkinto. Tämä sama ongelma koskee myös aikaisemmin valmistuneita tai siirtymävaiheen sosionomiopiskelijoita. Ammattikorkeakouluilta kysyttiin myös, mistä kelpoisuuteen vaadittavat opintokokonaisuudet muodostuvat, jos ne on määritelty. Lastentarhanopettajan kelpoisuuden voi kyselyn vastausten perusteella määritellä muodostuvan pääosin kahdella eri tavalla. Ensimmäinen tapa on suunnata teoriaopinnot, harjoittelut ja opinnäytetyö varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan. Tällä tavalla tulevat kelpoisuuslaissa vaaditut 60 opintopistettä täyteen. Voi muodostua suorittamalla esimerkiksi ns. teoriaopintoja Lapsen ja perheen hyvinvoinnin vahvistaminen - syventävään teemaan liittyen (30 op), harjoittelua (15 op), opinnäytetyön (15 op). Sosiaalipedagogiikan teoriaopinnoista, varhaiskasvatuksen suuntautuneista (kuten varhaiskasvatustyö, varhaiskasvatuksen menetelmät, kasvatuskumppanuuden ja varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen (vv-opintoja) terapeuttinen leikki). Kolmesta harjoittelusta, joista yksi hyväksi luetaan, opinnäytetyöstä. Lapsuus nuoruus opintojakso on pakollinen, samoin kaksi harjoittelua, joista toinen ns. pedagoginen ohjaus harjoittelu, opinnäytetyön aiheen tulee liittyä varhaiskasvatukseen/sosiaalipedagogiikkaan. Myös opintokokonaisuudet: monikulttuurisuus ja työ, työyhteisöt ja johtaminen ovat pakollisia. Toinen tapa saada lastentarhanopettajan kelpoisuus (neljässä ammattikorkeakoulussa) on valita varhaiskasvatuksen tehtäviin suuntaava suuntautumisvaihtoehto. Valitsemalla esimerkiksi sosiaalipedagogiikan vaihtoehtoiset opinnot opiskelija saavuttaa lastentarhanopettajan kelpoisuuden. Kelpoisuuden saamisen edellytyksenä on, että opiskelija valitsee pääaineekseen SOSIAALIPEDAGOGISEN KASVATUKSEN 30 op ja suorittaa vähintään yhden 8

9 varhaispedagogisen harjoittelun 9-15 op opiskelijan aikaisemmasta varhaiskasvatuksen työkokemuksesta riippuen. Opiskelija saa puuttuvat opintopisteet sosiaalipedagogisesti orientoituvien pakollisten ammattiopintojen kautta sekä soveltuvilta osin sivuaineista ja vapaasti valittavista opinnoista Eräässä ammattikorkeakoulussa oli ihan omanlainen määritelmä kelpoisuuden saavuttamiseksi: Kaikki koulutusohjelman opintojaksot on pisteytetty sen mukaan, missä määrin tuottavat VASU-pisteitä. Osa on kaikille pakollisia opintojaksoja, osa opiskelijan valitsemia vaihtoehtoisia ammatillisia opintoja tai pakollisten opintojen suunnattavissa olevia sisältöjä. Opiskelija voi saavuttaa kelpoisuuteen vaadittavat pisteet vain omien valintojensa kautta. Ammatillisten opintojen valikko on kuitenkin 60 op:tä suurempi, joten kaikilla ne eivät muodostu samalla tavalla. Vastaajilta kysyttiin, tuleeko tämän kelpoisuuden saaneen opiskelijan todistukseen erillinen lauseke tai todistus lastentarhanopettajan kelpoisuudesta. Mikäli opiskelijan todistuksessa tai todistuksen liitteessä on maininta lastentarhanopettajan kelpoisuuden suorittamisesta ja siihen sisältyvistä opinnoista, on sosionomin (AMK) työnhakutilanteessa helpompi todistaa pätevyytensä. Seitsemässätoista ammattikorkeakoulussa tämä asia on jo järjestetty näin, mutta kaksi ammattikorkeakoulua ilmoitti, ettei erillistä lauseketta tai todistusta kelpoisuudesta automaattisesti opiskelijalle tule Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tunteminen Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen (Stakes) laatima varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2005) ohjaa valtakunnallisesti varhaiskasvatuksen sisällöllistä toteuttamista. Yhdessä esi- ja perusopetuksen suunnitelman perusteiden kanssa varhaiskasvatussuunnitelman perusteet muodostavat lapsen kasvua, hyvinvointia ja oppimista tukevan kokonaisuuden. Varhaiskasvatussuunnitelmat laaditaan kuntakohtaisesti, yksikkökohtaisesti sekä yhdessä vanhempien kanssa lapselle henkilökohtainen suunnitelma. Varhaiskasvatussuunnitelma on tärkeässä roolissa tämän päivän päivähoidossa. 9

10 Ammattikorkeakouluilta kysyttiin, onko oppilaitoksissa käsitelty varhaiskasvatustyötä ohjaavaa valtakunnallista varhaiskasvatussuunnitelmaa. Kaikissa ammattikorkeakouluissa, jotka vastasivat kyselyyn, on sitä käsitelty. Varhaiskasvatuksen opetus on siis ajan tasalla oppilaitoksissa. Oppilaitoksilta kysyttiin, sisältyykö lastentarhanopettajan kelpoisuutta tavoittelevan oppilaan teoriaopintoihin pakollisena seuraavia varhaiskasvatuksen osa-alueita: TAULUKKO 1: Varhaiskasvatukseen sisältyvät pakolliset teoriaopinnot Kyllä Ei Tyhjä Lapsen eri kehitysvaiheiden tunteminen Leikin ymmärrys ja tukeminen sekä leikin ohjaaminen Sisällöllisten orientaatioiden integrointi arjen toimintaan Lapsen oppimista tukevan oppimisympäristön rakentaminen Kasvatuskumppanuus Kysyttiin myös, sisältyykö seuraavia sosionomin (AMK) varhaiskasvatuksen teoriassa opiskeltuja osa-alueita käytännön harjoittelun arvioitaviin työtehtäviin: TAULUKKO 2: Varhaiskasvatukseen liittyvä käytännön harjoittelu Kyllä Ei Tyhjä Lapsen eri kehitysvaiheiden tunteminen Leikin ymmärrys ja tukeminen sekä leikin ohjaaminen Sisällöllisten orientaatioiden integrointi arjen toimintaan Lapsen oppimista tukevan oppimisympäristön rakentaminen Kasvatuskumppanuus Yllä olevat varhaiskasvatuksen osa-alueet nostettiin kyselyyn valtakunnallisesta varhaiskasvatussuunnitelmasta. Nämä valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman sisältöalueet tulivat varhaiskasvatuksen teoriaopinnoissa vastausten perusteella hyvin esille. Samat kysymykset 10

11 kysyttiin harjoittelun sisällöistä. Näissä vastauksissa on eroavaisuuksia. Tämä johtuu siitä, että jokaisella ammattikorkeakoululla on harjoitteluille omat ohjeistukset ja painopisteensä, joten varhaiskasvatussuunnitelman sisältöalueita ei sosionomiopiskelijan harjoittelun arvioitaviin tehtäviin kaikilla ammattikorkeakouluilla sisälly. Muutamalla ammattikorkeakoululla on omat ohjeistuksensa pedagogisille harjoittelujaksoille. Ideaalia olisi, että opiskelija saisi käytännön harjoittelussa testata teoriassa oppimaansa kokeneiden lastentarhanopettajien avustuksella. Esimerkiksi lapsen leikin ymmärrys ja tukeminen kasvattajan näkökulmasta on tänä päivänä ensiarvoisen tärkeää. Opiskelijan tulisi käytännössä saada nähdä erilaisia leikkiympäristöjä ja tilanteita, jotta osaisi ymmärtää paremmin lapsen toimintaa. Kasvattajan toiminnalla on suuri merkitys lapsen leikin onnistumiseen. 3.2 VARHAISKASVATUKSEN JA SOSIAALIPEDAGOGIIKAN TEORIAOPINNOT Ammattikorkeakouluilta kysyttiin, kuinka paljon varhaiskasvatuksen teoriaopintoja sisältyy lastantarhanopettajan kelpoisuuteen. Seuraava kuvio havainnollistaa vastauksia. KUVIO 1. Varhaiskasvatuksen teoriaopinnot Oppilaitokset/ Lkm Varhaiskasvatuksen teoriaopinnot 1-10 op op op op yli 40 op Opintopisteet 11

12 Varhaiskasvatuksen teoriaopintojen laajuudessa on ammattikorkeakoulujen kesken jonkin verran hajontaa. Yksi ammattikorkeakoulu ilmoitti tarjoavansa varhaiskasvatuksen teoriaopintoja 8 opintopisteen verran, kun taas toinen ammattikorkeakoulu ilmoitti tämän opintoviikkomäärän olevan opintopisteen välillä. Tässä määritelmässä on varmasti tulkintaeroja koulujen kesken. Suurin osa ammattikorkeakouluista (11) ilmoitti tarjoavansa oppilailleen varhaiskasvatuksen teoriaopintoja opintopisteen verran. KUVIO 2. Sosiaalipedagogiikan teoriaopinnot Oppilaitokset/ Lkm op Sosiaalipedagogiikan teoriaopinnot op op op op Opintopisteet yli 50 op Vastaajilta kysyttiin myös, kuinka paljon ammattikorkeakoulujen opintosuunnitelmissa on sosiaalipedagogiikan teoriaopintoja. Näissä vastauksissa esiintyi paljon hajontaa. Yksi ammattikorkeakoulu ilmoitti tarjoavansa sosiaalipedagogiikan teoriaopintoja viidestä opintoviikosta ylöspäin. Toinen ääripää oli yksi ammattikorkeakoulu, jonka sosiaalipedagogiikan teoriaopintojen laajuus on 165 opintopistettä. Tässä ammattikorkeakoulussa sosiaalipedagogiikka toimi koulutusta ohjaavana perustana. Keskiarvo sosiaalipedagogiikan teoriaopinnoissa asettui opintopisteen välille (5). 12

13 3.2.1 Sosiaalipedagogiikan määritelmiä Sosiaalipedagogiikan kehittäminen koulutus- ja oppialana käynnistyi Suomessa 1990-luvulla. Juha Hämäläisen ja Leena Kurjen sosiaalipedagogiset tutkimukset ja julkaisut ovat olleet merkityksellisiä suomalaisen sosiaalipedagogisen keskustelun avaajina. Sosiaalipedagogiikan määritteleminen on osoittautunut haastavaksi. Tästä ei ole yhtä, kaikkien hyväksymää tulkintaa, vaan monia toisistaan poikkeavia näkemyksiä. Juha Hämäläinen Kuopion yliopistosta on esittänyt näkemystään kirjassaan Johdatus sosiaalipedagogiikkaan. Hämäläisen kirjassa (1999) käsitellään sosiaalipedagogista ajattelua ja toimintaa ja niiden yhdistymistä. Hämäläinen pohjaa ajatuksensa saksalaisen sosiaalipedagogiikan historiaan. Sosiaalipedagogiikassa korostetaan yhteiskunnallisia ja yhteisöllisiä näkökohtia kasvatuksessa ja ihmisen kehityksessä. Painopiste on siinä, miten yksilö kiinnittyy yhteiskuntaan ja sen toimintajärjestelmiin ja yhteisöihin. Sosiaalipedagoginen teoria sisältää käytännöllisen, toiminnallisen lähtökohdan. Olennaista on aina kysyä, mitä ongelmille voidaan ja pitäisi tehdä, eikä vaan kuvata ongelman lähtökohtia ja vaikutuksia. (Hämäläinen 1999: 16-17) Keskeistä sosiaalipedagogisessa työssä on auttaa ihmisiä itseapuun, itsestä vastuun ottamiseen ja oman elämänkulun hallintaan. Tämä tapahtuu asiakkaan subjektiutta vahvistamalla. Tässä vuorovaikutuksella ja sen laadulla on tärkeä rooli. (Hämäläinen 1999:62) Sosiaalipedagogisessa työssä korostuvia elementtejä ovat toiminnallisuus, yhteisöllisyys ja elämyksellisyys (Hämäläinen 1999:67). Sosiaalipedagogiikasta voidaan ikään kuin puhua kasvatusoppina ja teoriana, jossa suuntaudutaan sosiaalisen hädän pedagogiseen lievittämiseen (Hämäläinen 1997:16). Kaarina Ranne Satakunnan ammattikorkeakoulusta on kirjoittanut kirjan Sosiaalipedagoginen ammatillisuus. Ranne (2005) peilaa sosiaalipedagogiikkaa arkeen, yhteisöllisyyteen ja dialogisuuteen. Hän kertoo sosiaalipedagogiikasta sosiaalialan ammattikorkeakoulututkinnossa. Hän näkee sosiaalipedagogisen toiminnan pitkälti samalla tavalla Hämäläisen kanssa, mutta korostaa erityisesti tanskalaisen Bent Madsenin luomaa ammatillisen pätevyyden mallia, Madsenin kukkaa. Mallissa osaaminen on jaettu pätevyysalueisiin, jotka sosionomi (AMK) koulutuksensa aikana saavuttaa. Madsenin kukan pätevyysalueet ovat tuottava pätevyys, ilmaisullinen pätevyys, kommunikatiivinen pätevyys sekä analyyttinen ja synteesiä luova reflektiivinen pätevyys. Nämä pätevyysalueet saavutettuaan muodostuu opiskelijalle toimintapätevyys, jossa toteutuu ammattihenkilön persoonallinen käyttöteoria. Näin yksittäiset pätevyysalueet eivät näyttäydy vain erilaisina menetelminä vaan niistä muodostuu toiminnallinen kokonaisuus. (Ranne 2005: 46-47) 13

14 Leena Kurki (2000) puhuu sosiaalipedagogisesta suuntauksesta, sosiaalisesta innostamisesta, joka on peräisin Ranskasta. Sosiaalikulttuurinen innostaminen on arkipäivän sosiaalisen toiminnan väline, jonka avulla motivoidaan ihmisiä osallistumaan Ammattikorkeakoulujen näkemykset sosiaalipedagogiikasta Ammattikorkeakouluilta kysyttiin avokysymyksellä, miten ja millä tavalla sosiaalipedagogiikka näkyy heidän oppilaitoksissaan. Vastaukset olivat kirjavia, joten niistä on nähtävissä sosiaalipedagogiikan tulkinnan haasteellisuus. Jokaisessa ammattikorkeakoulussa opetetaan sosiaalipedagogiikkaa, mutta näkökulma ja laajuus vaihtelevat. Yleisesti sosiaalipedagogiikka nähtiin kuuluvan vahvasti varhaiskasvatukseen, nuorisotyöhön sekä lastensuojelu- ja perhetyöhön. Sosiaalipedagoginen näkökulma korostui ensisijaisesti näissä opinnoissa. Sosiaalipedagogiikka näkyy opinnoissa sosiaalipedagogisena kasvatus- ja ohjaustyönä, lähinnä lastensuojeluun liittyvänä työnä ja perhetyönä. Ensisijaisesti sosiaalipedagoginen viitekehys ilmenee lastensuojelu- ja perhetyössä, mutta myös varhaiskasvatuksessa (esim. kasvatuskumppanuus, lapsilähtöinen varhaiskasvatus, erityinen tuki). Viisi ammattikorkeakoulua näki sosiaalipedagogiikan yleisesti sosionomin (AMK) koulutusta ohjaavana perustana. Sosiaalipedagogiikka on näissä ammattikorkeakouluissa tehty konkreettiseksi ja tuotu lähelle opiskelijan arkea. Sosiaalipedagogiikka on valittu tutkimukseen perustuen sosionomi (amk) koulutusta ohjaavaksi perustaksi---. Sosiaalipedagogiikan orientoiminen kaikkiin opintoihin. 14

15 ---ajatus, että sosiaalipedagogista ajatusta ja työtapaa voidaan käyttää työssä kaikilla sosiaalialan asiakasryhmillä. Saavuttaakseen sosiaalipedagogisen toimintapätevyyden näemme, että koulutuksen pitää sisältää oppimistuloksia, jotka käsittelevät kaikki pätevyydet Madsenin koulutuskukkasesta. --- sosionomikoulutuksen näkökulma sosiaalipedagogiikkaan on vahvasti yhteisöllinen siten, että yksilön tai yhteisön omien voimavarojen tukeminen ja löytäminen nähdään työn selkeänä maalina, teki sosionomi mitä tahansa. Ihmisen osallistaminen, ottamaan omaa elämäänsä hallintaan on yksi näkökulma asiaan. Kolmas on sosiokulttuurisen innostamisen näkökulma, joka korostuu ajatuksessa sosionomista asiakkaan rinnalla kulkijana ja tukijana. Kokonaisvaltainen kasvatusnäkemys, jossa lasta tarkastellaan aina osana omaa ympäristöään on se pohja, jolle myös sosiaalipedagoginen lähestymistapamme ilmiöpohjaisessa koulutuksessa perustuu. Kaksi ammattikorkeakoulua ilmoitti valinneensa sosiaalipedagogiikan suuntautumisopintojensa viitekehykseksi tai näkökulmaksi. Sosiaalikasvatuksen suuntaavien opintojen 63 op tarkastelunäkökulmana on sosiaalipedagoginen näkökulma. Sosiaalipedagogiikka on koko suuntautumisvaihtoehdon teoreettinen viitekehys. Vastauksissa oli myös ammattikorkeakouluja, jotka nimesivät sosiaalipedagogiikan opintojaksoja eli sosiaalipedagoginen näkemys ei korostunut opintosuunnitelmissa juurikaan. Näistä opinnoista osa oli pakollisia ja suuri osa vapaasti valittavia aineita. Etenkin luovan toiminnan kurssit korostuivat vastauksissa. Sosiaalipedagogiikan teoria ja toiminnalliset menetelmät. Sosiaalipedagoginen työote perhetyössä 7 op. Luovuus voimavarana 3 op. Opintokokonaisuuksissa: yksilölliset ja luovat sosiaalityön menetelmät 26 op---. Sosiaalipedagogiikka on työorientaatio, punainen lanka erityisesti vaihtoehtoisissa opinnoissa. 15

16 Eräs ammattikorkeakoulu sijoitti sosiaalipedagogiikan perusopintoihin muiden oppiaineiden joukkoon. Sosiaalipedagogiikka on osa sosionomin monitieteellistä tietoperustaa. Kaksi ammattikorkeakoulua vastasi, että sosiaalipedagogiikan määrittely on vaikeaa: Sosiaalipedagogiikan käsite on ongelmallinen, koska sitä määritellään niin monin eri tavoin. Sosiaalipedagoginen ote koulutuksessa on vahvasti mukana, mutta emme käytä opetussuunnitelmassa käsitettä sosiaalipedagogiikka. Tarkka määrittely vaikeaa, koska sos.pedan viitekehyksen mukaista ajattelutapaa sisältyy eri kokonaisuuksiin. Yksi vastaus oli tältä kohdin kokonaan tyhjä. Sekin kertoo määrittelemisen vaikeudesta. 3.3 HARJOITTELU Kokonaiskuvan rakentamiseksi ammattikorkeakouluja pyydettiin kyselyssä ilmoittamaan sosionomien (AMK) harjoittelujen opintopisteiden jakautumisesta. Yhtenä kiinnostuksen kohteena oli, kuinka paljon lastentarhanopettajan kelpoisuutta suorittavalla opiskelijalla on varhaiskasvatukseen suunnattua harjoittelua. Seuraavat kuviot havainnollistavat vastauksia. Ensimmäisessä kuviossa on esitetty kuinka paljon sosionomille (AMK), joka tähtää opiskelunsa lastentarhanopettajan kelpoisuuteen, kuuluu pakollista varhaiskasvatusharjoittelua. 16

17 KUVIO 3. Pakollinen varhaiskasvatusharjoittelu Pakollinen varhaiskasvatusharjoittelu Oppilaitokset/ Lkm op op op Opintopisteet Kaikki oppilaitokset ilmoittivat, että pakollista varhaiskasvatusharjoittelua on tutkintoon sisällyttävä, mikäli opiskelija haluaa lastentarhanopettajan kelpoisuuden. Tässä kohtaa hajonta oli aika vähäistä. Pienin opintopiste määrä oli 7 ja suurin 25. Keskiarvo pakolliseen varhaiskasvatusharjoitteluun sijoittui opintopisteen välille (12). Keskimäärin ammattikorkeakoulujen opintosuunnitelmissa on harjoittelua yhteensä 45 opintopisteen verran. Muutama ammattikorkeakoulu mainitsi erillisistä ohjeista lastentarhanopettajan kelpoisuutta tavoittelevan oppilaan harjoittelujaksoille. Eräässä ammattikorkeakoulussa varhaiskasvatukseen suunnattuja harjoitteluja tulee olla kaksi, joista toisen tulee olla pedagoginen harjoittelu. Pedagogisen harjoittelun määritelmässä opiskelijan tulee osallistua lapsiryhmän kokonaistoiminnan suunnitteluun, toteutukseen, arviointiin ja kehittämiseen sekä myös kotien kanssa tehtävään yhteistyöhön, kasvatuskumppanuuteen. Opiskelija toimii moniammattillisen tiimin jäsenenä sekä perehtyy päivähoidon ja varhaiskasvatuksen yhteistyötahoihin ja toimii yhteistyössä niiden kanssa. (Diakoniaammattikorkeakoulu opinto-opas : 257) 17

18 KUVIO 4. Valinnainen varhaiskasvatusharjoittelu Valinnainen varhaiskasvatusharjoittelu Oppilaitokset/ Lkm op op op yli 30 op Opintopisteet Opiskelijan omat valinnat määrittävät, kuinka paljon hän haluaa harjoitteluja suunnata varhaiskasvatukseen. Yksi ammattikorkeakoulu ilmoitti, että halutessaan opiskelija voi suunnata kaikki koulutusohjelman harjoittelut (45 op) varhaiskasvatukseen, mutta sitä ei suositella. Tässä vastauksessa oli kovasti hajontaa opintopiste määrien suhteen, keskiarvo asettui opintopisteen välimaastoon (8). KUVIO 5. Pakollista sosiaalipedagogisiin toimintaympäristöihin liittyvää harjoittelua Pakollista sosiaalipedagogisiin toimintaympäristöihin liittyvää harjoittelua Oppilaitokset/ Lkm op 1-10 op op op op yli 40 op Opintopisteet 18

19 Määritelmällä sosiaalipedagogisiin toimintaympäristöihin liittyvä harjoittelu tarkoitetaan perhetyön ja lastensuojelun työkenttää esimerkiksi erilaiset perhetyön projektit kaupungeissa ja järjestöissä, lastenkodit, ennaltaehkäisevä lastensuojelutyö. Tähän voi liittää periaatteessa kaiken muun kuin varhaiskasvatukseen liittyvän harjoittelun. Tämä määritelmä oli selvästi osalle vastaajista vieras. Se ilmenee tyhjien vastausten määrästä. Suurin osa ammattikorkeakouluista ilmoitti tämän pakollisen harjoittelun määräksi opintopistettä (8). KUVIO 6. Valinnaista sosiaalipedagogisiin toimintaympäristöihin liittyvää harjoittelua Valinnaista sosiaalipedagogisiin toimintaympäristöihin liittyvää harjoittelua Oppilaitokset/ Lkm op op op op yli 40 op Opintopisteet Keskiarvo vastauksessa asettui myös opintopisteen välille (4). Tässä näkyykin hyvin opiskelijan oman valinnan vapaus suunnata harjoittelunsa oman mielenkiinnon mukaan OPINNÄYTETYÖ Yleensä viimeisenä opiskeluvuotenaan sosionomiopiskelija tekee yksin tai parityönä opinnäytetyön, joka on viidentoista opintopisteen laajuinen lopputyö. Opinnäytetyö voi liittyä käytännön työelämästä nouseviin kehittämishankkeisiin tai erilaisiin yhteistyöprojekteihin. Opinnäytetyö toimii monesti käyntikorttina sosionomin (AMK) osaamisesta esimerkiksi työnhakutilanteissa. Koulutusalajohtajilta kysyttiin, mikäli opiskelija tavoittelee lastentarhanopettajan kelpoisuutta, tuleeko hänen opinnäytetyönsä liittyä varhaiskasvatukseen ja/tai sosiaalipedagogiikkaan. 19

20 Kuudessatoista ammattikorkeakoulussa toivotaan lastentarhanopettajan kelpoisuutta tavoittelevan opiskelijan suuntaavansa opinnäytetyönsä varhaiskasvatukseen tai sosiaalipedagogiikkaan. Kolmessa ammattikorkeakoulussa tätä ei erikseen opiskelijalta edellytetä. 3.5 SOSIONOMI (AMK) LASTENSUOJELU- JA PERHETYÖSSÄ Sosionomin (AMK) tutkinnon juuret ovat perinteisessä sosiaalikasvattajan koulutuksessa. Sosiaalikasvattajakoulutuksen historia on lähtöisin lastensuojelutyöstä. Kysymyksillä lastensuojelun teoriaopintojen sisällöstä haluttiin vahvistaa sosionomin (AMK) lastensuojelun osaamista. Tämä tuleekin vastauksista ilmi: sosionomilla (AMK) on tänä päivänä vankka lastensuojelun osaaminen. Nykyisin lastensuojelutyöhön on tullut uusina tehtäväalueina avohuollon perhetyö, johon sosionomit (AMK) saavat lastensuojelun opintojen yhteydessä vankan osaamispohjan. Enää ei hoideta vain lasta vaan koko perheen hyvinvoinnin tukemisen näkökulma korostuu. Lastensuojelun laitos- ja avohuollon tehtävissä työskentelee sosiaaliohjaajan, perhetyöntekijän, lastensuojelulaitoksen ohjaajan ja muun ohjaajan työtehtävissä Talentian jäsenrekisterin mukaan noin 2300 sosionomia (AMK) vuoden 2006 lopussa. Sosionomit (AMK) saavat lastensuojelusta vakituisia työpaikkoja. Talentian Urapolku-selvityksen (2005) mukaan ohjaajan ja vastaavan ohjaajan työtehtäviin työllistyi 28 % vastavalmistuneista sosionomeista (AMK). Määrä on kasvanut 23 prosentista vuoden 2003 Urapolku-selvityksestä. Kunnat ovat panostaneet avohuollon kehittämiseen, mikä näkyy vastavalmistuneiden sijoittumisessa perhetyöhön. Perhetyöntekijän tehtävät ovat selvityksen mukaan lisääntyneet 3.8 prosentista 4.7 prosenttiin. Vastaajilta kysyttiin, sisältyykö oppilaitoksen lastensuojelun ja perhetyön teoriaopintoihin pakollisena seuraavia osa-alueita: 20

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ

Lisätiedot

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikka on tieteenala, joka yhdistää kasvatustieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen näkökulman. Se tarkastelee kasvun

Lisätiedot

LAUSUNTO Opetus- ja kulttuuriministeriö

LAUSUNTO Opetus- ja kulttuuriministeriö LAUSUNTO 7.10.2016 Opetus- ja kulttuuriministeriö Viite: OKM lausuntopyyntö hallituksen esitysluonnoksesta laeiksi perusopetuslain, lukiolain, ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain, oppilas- ja

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian keskeiset linjaukset Varhaiskasvatuslainsäädännön uudistamiseen

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian keskeiset linjaukset Varhaiskasvatuslainsäädännön uudistamiseen Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian keskeiset linjaukset Varhaiskasvatuslainsäädännön uudistamiseen Tausta Varhaiskasvatuspalvelut tarvitsevat selkeän lainsäädännön vastatakseen

Lisätiedot

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano 3. 4.12.2009, Helsinki Liisa Metsola Ammattikoulutuksen kehittäminen-yksikkö Liiisa.metsola@oph.fi Opetussuunnitelman

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

SOSIONOMIN (AMK) TUTKINTOON SISÄLTYVÄT VARHAISKASVATUKSEN JA SOSIAALIPEDAGOGIIKAN OPINNOT DIA- KONIA-AMMATTIKORKEAKOULUSSA

SOSIONOMIN (AMK) TUTKINTOON SISÄLTYVÄT VARHAISKASVATUKSEN JA SOSIAALIPEDAGOGIIKAN OPINNOT DIA- KONIA-AMMATTIKORKEAKOULUSSA 1 15.3.2010/EN/MM 17.3.2011 EK/PK SOSIONOMIN (AMK) TUTKINTOON SISÄLTYVÄT VARHAISKASVATUKSEN JA SOSIAALIPEDAGOGIIKAN OPINNOT DIA- KONIA-AMMATTIKORKEAKOULUSSA Hyväksytty Diakonia-ammattikorkeakoulun hallituksen

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA Sirkka-Liisa Kärki Ammatillinen peruskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos Tutkintojärjestelmän kehittämisen

Lisätiedot

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration

Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration 1 of 5 8.6.2010 12:39 Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Lisätiedot

Humanistisen ja kasvatusalan tutkintojen perusteiden uudistamisen käynnistämistyöpaja Yhteydet sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon 8.11.

Humanistisen ja kasvatusalan tutkintojen perusteiden uudistamisen käynnistämistyöpaja Yhteydet sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon 8.11. Humanistisen ja kasvatusalan tutkintojen perusteiden uudistamisen käynnistämistyöpaja Yhteydet sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon 8.11.2016 Aira Rajamäki, opetusneuvos, Opetushallitus Sosiaali- ja

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Työssäoppiminen laissa (630/1998)ja asetuksessa (811/1998) koulutuksesta

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

sosiaalialan menestystekijä

sosiaalialan menestystekijä sosiaalialan menestystekijä Osaaminen, vuorovaikutus, tahto. {Osaaminen on tietoa, taitoa ja oikeaa asennetta.} Ammattijärjestö Talentia edistää jäsentensä urakehitystä vaikuttamalla sosiaalialan lainsäädäntöön,

Lisätiedot

Siirtymäsäännökset Avoimen yliopiston sivuaineopiskelijoille

Siirtymäsäännökset Avoimen yliopiston sivuaineopiskelijoille Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2016 ja haluat jatkaa opintojasi 1.8.2016 jälkeen? Uudet tutkintovaatimukset tulevat voimaan 1.8.2016. Lue, miten

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

SOTE-ENNAKOINTI varhaiskasvatuksen tulevaisuuden

SOTE-ENNAKOINTI varhaiskasvatuksen tulevaisuuden SOTE-ENNAKOINTI varhaiskasvatuksen tulevaisuuden ennakointi Marja-Liisa Vesterinen, Ullamaija Kauppinen ja Maria Lankoski VARHAISKASVATUSHENKILÖSTÖN NYKYISET TEHTÄVÄT, TYÖNJAKO JA OSAAMINEN SOTE-ENNAKOINNIN

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma

Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma Tutkinto: Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto Tutkintonimike: Tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration Yrittäjyyden ja

Lisätiedot

Infoa voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista

Infoa voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista Infoa 1.8.2015 voimaan astuneesta uudesta opetussuunnitelmasta, uudistetuista säädöksistä ja opintoja koskevista ohjeista Kasvatustieteiden yksikkö 10.9.2015 Arja Tahvola PÄÄAINEPOHJAISTEN KOULUTUSTEN

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT

PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT 1 PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT Diakonian / kirkon nuorisotyönohjaajaan / kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajan virkoihin kelpoisuuden

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista

Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Ajankohtaista tutkintojärjestelmästä ja tutkinnoista Työvalmennuksen tutkintotoimikunnan yhteistyöpäivä 30.1.2014 EK Anne Mårtensson Opetushallitus Sisältö Ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän

Lisätiedot

KELPOISUUSLUETTELO. Kaikilta esimiesasemassa olevilta edellytetään riittävää johtamistaitoa.

KELPOISUUSLUETTELO. Kaikilta esimiesasemassa olevilta edellytetään riittävää johtamistaitoa. 1 KELPOISUUSLUETTELO Hallintosäännön mukaan kunnanhallitus ja lautakunta päättävät henkilöstöltä vaadittavista kelpoisuusehdoista. Henkilöstöltä vaadittavasta kelpoisuudesta pidetään erillistä luetteloa.

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Teematyöpaja III. Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2017 Teematyöpaja III Opetushallitus 22.1.2016 TEEMATYÖPAJAN 22.1.2016 OHJELMA / PROGRAM 9.30 10.00 Ilmoittautuminen ja kahvi/ Anmälan och kaffe, Monitoimisalin aula

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017

Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017 Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017 Esityksen sisältö Osaamisperusteisuus ammatillisessa koulutuksessa Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä Opintoviikoista osaamispisteisiin, ECVET Round Table - keskustelutilaisuus Helsinki ma 9.12.2013 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

Puutarhaterapia ja Coach koulutus 30 op

Puutarhaterapia ja Coach koulutus 30 op VALKOINEN TALO PARTNER GREEN DESIGN - PALVELUT Puutarhaterapia ja Coach koulutus 30 op Lataa esite (pdf) Aika ja paikka 5.6. 6.6.2014 Jyväskylä Tule ja ihastu vihreään Koulutuksen tavoitteet ja lähtökohdat

Lisätiedot

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa:

Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Lukion opetussuunnitelman perusteiden (määräys 60/011/2015) muutoksista johtuvat korjaukset (punaisella uudet tekstit) (07/2016) oppaassa: Arvioinnin opas 2015 (Oppaat ja käsikirjat 2015:11) - s. 18 viimeinen

Lisätiedot

Opetussuunnitelma alkaen

Opetussuunnitelma alkaen Opetussuunnitelma 1.8.2015 alkaen Ennen 1.8.2015 aloittaneet siirtyvät opiskelemaan 1.8.2015 jälkeen uusien tutkinnon perusteiden mukaan. Muutosta ohjaavat lainsäädäntö ja asetusmuutokset sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan asiantuntijakutsu / lausuntopyyntö HE107/2015 vp 20.11.2015 klo 9.00.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan asiantuntijakutsu / lausuntopyyntö HE107/2015 vp 20.11.2015 klo 9.00. Sosiaali- ja terveysvaliokunta 19.11.2015 00102 EDUSKUNTA puh. 09 4321 stv@eduskunta.fi Sosiaali- ja terveysvaliokunnan asiantuntijakutsu / lausuntopyyntö HE107/2015 vp 20.11.2015 klo 9.00. Asia Tehy ry:n

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI

SISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2005 N:o 864 865 SISÄLLYS N:o Sivu 864 Laki sellaisen lahjonnan torjumisesta, jossa on osallisina Euroopan yhteisöjen virkamiehiä

Lisätiedot

Lastenhoitaja vastaa omalta osaltaan lapsen ja lapsiryhmän hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta lapsen ikätason mukaan yhdessä perheiden kanssa.

Lastenhoitaja vastaa omalta osaltaan lapsen ja lapsiryhmän hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta lapsen ikätason mukaan yhdessä perheiden kanssa. TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Lastenhoitaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Lastenhoitaja vastaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Lastentarhanopettaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Lastentarhanopettajalla

Lisätiedot

Horisontti

Horisontti Horisontti 19.11.2015 Vuosiluokkaistaminen. Mitä tehdään ennen sitä? Oppimiskäsitys Eriyttäminen ja oppimisen tuki Oppiaine Laaja-alainen osaaminen Oppimisen arvioinnin periaatteet Oppimisympäristöt Tärkeää

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.

PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu. PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.fi Säädökset ja päätökset Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti

Vasu2017. Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Vasu2017 Järvenpään kaupungin varhaiskasvatussuunnitelmaprojekti Mervi Tuominen 29.11.2016 Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet Yhdenmukaisuus esiopetussuunnitelman ja perusopetussuunnitelman perusteiden

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Monta tapaa parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hae opiskelupaikka, jolla on merkitystä Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu, joka koulut taa auttamisen

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Tutkintojärjestelmän/perusteiden kehittämisen tahtotila

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015

Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015 LAUSUNTO 2.4.2015 Opetus- ja kulttuuriministeriö Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015 Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry lausuu hallituksen esitysluonnoksesta

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kati Costiander Opetushallitus Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat 20.9.2016 Kati Costiander Opetushallitus Yleissivistävä koulutus ja varhaiskasvatus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö 2012-2017 2012 2013

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2. Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.2014 Suunnittelun lähtökohdat Suunnittelun pohjana aina voimassa oleva

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat (1)

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat (1) AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN MUODOSTUMINEN JA OPINTOJEN VALINNAISUUS 29.9.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat Kumppanuusfoorumi Tampere 25.8.2016 Pia Kola-Torvinen Opetushallitus Suomessa varhaiskasvatuksella on pitkä ja vahva historia Pojat leikkimässä

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Ensi vuonna monta uudistusta! Sen lisäksi, että järjestämislupia haettava ja laatua arvioitava

Ensi vuonna monta uudistusta! Sen lisäksi, että järjestämislupia haettava ja laatua arvioitava Ensi vuonna monta uudistusta! Sen lisäksi, että järjestämislupia haettava ja laatua arvioitava Lait ja asetukset ammatillisesta peruskoulutuksesta hyväksytty 3.10.2014 OPH:n määräykset julkistetaan 18.11.2014

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa

Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa Ulkomailla hankitun sosiaaliohjaajakelpoisuuden tunnustaminen Suomessa 18.1.2012 Yleistä tutkintojen tunnustamisesta Koulutus, tutkinnot ja ammattien sääntely vahvasti kansallisia Tunnustaminen jaetaan

Lisätiedot

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ke klo

HARJOITTELU VUONNA Tiedotustilaisuus ke klo TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö Elinikäisen oppimisen ja kasvatuksen koulutus HARJOITTELU VUONNA 2013 Tiedotustilaisuus ke 21.11.2012 klo 12.30-13.30 Harjoittelu osana opintoja KM-tutkintoon

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

Kandidaattivaiheen työelämäopinnot ja maisterivaiheen harjoittelu/ pääaineena kasvatustiede tai kasvatuspsykologia, 18 op

Kandidaattivaiheen työelämäopinnot ja maisterivaiheen harjoittelu/ pääaineena kasvatustiede tai kasvatuspsykologia, 18 op Kandidaattivaiheen työelämäopinnot ja maisterivaiheen harjoittelu/ pääaineena kasvatustiede tai kasvatuspsykologia, 18 op Harjoittelun koordinaattori: Tiina Kemppainen Opintojakso Kuvaus Toteutus Kandidaatin

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA

KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA KANSALLISEN OPPIMISTULOSTIEDON TUOTTAMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTÖISTÄ JA KANSALLINEN SEURANTA Kansallisen seuranta-arvioinnin tavoitteet ja periaatteet Oppimistulosten seuranta-arvioinnit 2008 2009 Tiedotustilaisuus

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (5) Varhaiskasvatusvirasto

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/ (5) Varhaiskasvatusvirasto Helsingin kaupunki Pöytäkirja 5/2015 1 (5) 39 Päivähoitoyksikkö Franzenian päiväkodinjohtajan virkaan valinta HEL 2015-003621 T 01 01 01 01 Päätös Päätöksen perustelut päätti ottaa koulutuksen, kokemuksen

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Huhtikuu 2013 2/12 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 KYSYMYKSIÄ OPINNOISTA... 3 TYÖMARKKINATILANNE...

Lisätiedot

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus

Opetussuunnitelmauudistus - työpaja Pro lukio -seminaarissa. Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelmauudistus - työpaja 4.11.2016 Pro lukio -seminaarissa Anu Halvari Opetushallitus Opetussuunnitelman tehtävä LL 629 / 1998 11 Opetussuunnitelma: Koulutuksen järjestäjän tulee hyväksyä opetussuunnitelma.

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Sosionomi (AMK)

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Sosionomi (AMK) OPETUSSUUNNITELMA Sosionomi (AMK) Sosionomiopinnoissamme painottuvat erityisesti sosiaalipedagogiikka ja luovat menetelmät. Osana opintoja sinulla on myös mahdollisuus suorittaa lastentarhanopettajan pätevyys.

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella Esitys Anne Kerälä 15.11.2012 Opinnäytetyöni liittyy Lapsen hyvä arkihankkeeseen ja tarkemmin Koillismaan hankekuntien

Lisätiedot

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi OPAS- TUSTA Työpaikoille Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi MITÄ OVAT AMMATTI- OSAAMISEN NÄYTÖT koulutuksen järjestäjän ja työelämän yhdessä suunnittelemia, toteuttamia ja arvioimia työtehtäviä työssäoppimispaikassa

Lisätiedot

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA

OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA OSAAMISEN TUNNISTAMINEN JA TUNNUSTAMINEN AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen tunnustamisen taustaa Oppimisympäristöjen monipuolistuminen Koulutuksen taloudellisuuden, tehokkuuden

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Tero Ristimäki Talentian kuntapalkkatutkimus huhtikuu 2007 Talentian kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelevien jäsenten palkkaus huhtikuussa 2007

Tero Ristimäki Talentian kuntapalkkatutkimus huhtikuu 2007 Talentian kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelevien jäsenten palkkaus huhtikuussa 2007 Tero Ristimäki Talentian kuntapalkkatutkimus huhtikuu 2007 Talentian kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelevien jäsenten palkkaus huhtikuussa 2007 Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Sosiaalityö ammattina. Mikko Mäntysaari 6.2.2011

Sosiaalityö ammattina. Mikko Mäntysaari 6.2.2011 Sosiaalityö ammattina Mikko Mäntysaari 6.2.2011 Sosiaalityö tarkoittaa monia asioita: Sosiaalityö -käsitteellä viitataan ammattiin, oppialaan ja tutkimukseen. Eri maissa sosiaalityön koulutusratkaisut

Lisätiedot

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.

Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen. Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12. Metsäalan korkea-asteen opetushenkilöstön näkökulma koulutuksen kehittämiseen Tutkija Riitta Kilpeläinen TTS Ihminen ja metsä seminaari 7.12.2016 Tausta Kansallinen metsästrategia 2025: uudet koulutuksen

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma 2014-2017 Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op I Kieli- ja viestintäopinnot sekä orientoivat opinnot, 20 op: KTKO101 Johdatus yliopisto-opiskeluun

Lisätiedot

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto

Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto Millaiset rakenteet pitävät pedagogiikan kunnossa? Varhaiskasvatuksen VIII Johtajuusfoorumi 2.4.2014 Piia Roos & Janniina Elo, Tampereen yliopisto TYÖELÄMÄN JATKUVA MUUTOS HAASTAA KEHITTÄMÄÄN (Launis,

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-

UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017- UUDET OPETUSSUUNNITELMAT 2017-24.9.2015 Opetussuunnitelmatyön aikataulu Syyskuu 2015: Rehtorin päätös opetussuunnitelmatyön yhteisiksi tavoitteiksi / linjauksiksi 24.9.2015: opetussuunnitelmatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

27.1.2009 / Liite 19. vähintään opistoasteinen tutkinto Koulu- tai opistoasteen tutkinto. tai terveydenhuoltoalan opistoasteinen tutkinto

27.1.2009 / Liite 19. vähintään opistoasteinen tutkinto Koulu- tai opistoasteen tutkinto. tai terveydenhuoltoalan opistoasteinen tutkinto Perusturvapalvelut KELPOISUUSEHDOT 2009 Perusturvalautakunta 27.1.2009 / Liite 19 Nimike Atk-suunnittelija Mikrotukihenkilö Avohuollon ohjaaja Erikoishammaslääkäri Farmaseutti Fysioterapeutti Hallintopäällikkö

Lisätiedot