Sosiaalipedagogiikka-projekti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaalipedagogiikka-projekti"

Transkriptio

1 Mari Mehtonen Sosiaalipedagogiikka-projekti Kysely sosiaalialan ammattikorkeakouluille, vastausten yhteenveto Sosionomien (AMK) varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan osaaminen Sosiaalipedagogit Talentia ry Helsinki 2007

2 SISÄLLYS 1 PROJEKTIN TAUSTA SELVITYKSEN KOHDE 6 3 KYSELYN VASTAUKSET Sosionomi (AMK) varhaiskasvatuksessa Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tunteminen Varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan teoriaopinnot Sosiaalipedagogiikan määritelmiä Ammattikorkeakoulujen näkemykset sosiaalipedagogiikasta Harjoittelu Opinnäytetyö Sosionomi (AMK) lastensuojelu- ja perhetyössä JOHTOPÄÄTÖKSET JATKOTOIMENPITEET. 25 LÄHTEET. 26 LIITTEET Kyselykaavake koulutusalajohtajille Kirje koulutusalajohtajille

3 1 PROJEKTIN TAUSTA Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry:n valtakunnalliset ammatilliset yhdistykset Sosiaalialan Kasvattajat ja Ohjaajat ry sekä Päivähoidon johtajat ja opettajat yhdistyivät Yhdistyksen uusi yhteinen nimi on Sosiaalipedagogit Talentia ry. Yhdistys sai projektiavustusta Talentialta toteuttaakseen Sosiaalipedagogiikka-projektin, jonka tarkoituksena on tehdä sosiaalipedagogiikkaa tunnetuksi valtakunnallisesti. Sosiaalipedagogiikka- käsite on käytännön työelämässä vielä melko tuntematon. Projektin ensimmäisessä vaiheessa laadittiin sosiaalialan ammattikorkeakoulujen koulutusalajohtajille kysely, jonka tarkoituksena oli selvittää sosionomien (AMK) varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan osaamista. Tässä yhteydessä haluttiin myös kartoittaa lastensuojelun ja perhetyön osaamista sosionomikoulutuksessa, koska näillä opinnoilla on kiinteä yhteys varhaiskasvatuksen kenttään. Kyselyn tuloksilla on tarkoitus tehdä sosiaalipedagogista osaamista tunnetuksi, ja tällä tavalla lisätä ammattiarvostusta sekä sosionomien (AMK) monipuolista sijoittumista työmarkkinoille. Yhdistys palkkasi elokuussa 2006 osa-aikaisen projektityöntekijän, Mari Mehtosen, toteuttamaan projektia. Projektin ohjausryhmään kuuluivat yhdistyksen puheenjohtaja Anita Peltonen, varapuheenjohtaja Leena Heikkinen, hallituksen jäsenet Lea Kokkonen ja Minna Autere (Talentian hallituksen varapuheenjohtaja, Talentian hallituksen edustaja projektissa) sekä Talentian työelämäyksiköstä erityisasiantuntija Mervi Tolonen. Projektiryhmä konsultoi projektin aikana useaan otteeseen Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) varhaiskasvatuksen lehtori Juha Säkkistä, joka auttoi paljon projektin toteuttamisessa. Suomessa on tällä hetkellä 23 sosiaalialan opetusta antavaa ammattikorkeakoulua, joista kolme on ruotsinkielistä. Vuosittaisia aloituspaikkoja sosionomin (AMK) koulutukseen, aikuiskoulutus mukaan lukien, on yhteensä noin Näistä sosionomiopiskelijoista arviolta noin prosenttia suuntautuu varhaiskasvatukseen. Jokaisella ammattikorkeakoululla on omat itsenäiset opintosuunnitelmansa. Osassa ammattikorkeakouluja opintosuunnitelmat ovat ilmiöpohjaisia, joten yhtenäistä linjaa näistä on hankala löytää. Valtakunnallisia opintosuunnitelmia ammattikorkeakouluissa ei ole. Jokaisessa sosiaalialan ammattikorkeakoulussa on tällä hetkellä varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntaavia opintoja. Yhtenäistä valtakunnallista varhaiskasvatukseen suuntaavaa opetussuunnitelmaa ei kuitenkaan ole. Yhtenäisten 3

4 opetussuunnitelmien puute nähdäänkin sosiaalialan työkentällä hiukan ongelmallisena. Työnantajien on vaikea nähdä sosionomin (AMK) tutkintotodistuksesta, mitä hän konkreettisesti osaa ja mihin hän on pätevä voimaan astunut laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 272/2005 toi mukanaan helpotusta, sillä se määrittelee: 7 Lastentarhanopettaja Kelpoisuusvaatimuksena lastentarhanopettajan tehtäviin on vähintään kasvatustieteen kandidaatin tutkinto, johon sisältyy lastentarhanopettajan koulutus, taikka sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, johon sisältyvät varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet opinnot sen laajuisena kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään. Lakiin liittyvän asetuksen (608/2005) 1 määrittelee varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan suuntautuneet opinnot: Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun lain (272/2005) 7 :n mukaiset varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan suuntautuneet opinnot ovat yhteensä vähintään 60 opintopisteen laajuiset. Lastensuojelulaitosten ohjaajien sekä avohuollon ohjaajien ja perhetyöntekijöiden kelpoisuus määritellään myös kelpoisuuslaissa: 6 Sosiaaliohjaaja Kelpoisuusvaatimuksena sosiaaliohjaajan tehtäviin on tehtävään soveltuva sosiaalialalle suuntaava sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto. Lain tavoitteena on, että sosiaaliohjaajasta tulisi yleisnimike erilaisissa kelpoisuuden edellyttämissä sosiaalihuollon tehtävissä. Lastensuojelutyössä sosiaaliohjaajat tekevät perhetyötä yhteistyössä muiden ammattiryhmien kanssa. Tehtävät sijoittuvat sosiaalityön ja kotipalvelun välimaastoon. Olennaisena osana työtehtäviin kuuluu sosiaalisten ongelmatilanteiden arviointi lapsiperheen arjessa. 4

5 Työssä korostuu lasten kasvatukseen ja -hoitoon liittyvän tuen lisäksi myös perheen muun elämänhallinnan ja arkielämän ohjaus ja tukeminen. Perhetyötä käytetään usein lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteenä. (Hallituksen esitys eduskunnalle 226/2004 vp:34-35) Sosiaalipedagogisia opintoja ei sosiaaliohjaajan kelpoisuudessa määritellä. Koulutusalajohtajille suunnatun kyselyn tavoitteena oli selvittää, miten sosionomiopiskelija käytännössä saavuttaa lastentarhanopettajan kelpoisuuden. Samalla haluttiin selvittää, mitä kelpoisuuslaissa vaadittavat 60 opintopistettä varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan opintoja sisältävät. 5

6 2 SELVITYKSEN KOHDE Projektin ohjausryhmä laati ammattikorkeakoulujen sosiaalialan koulutusalajohtajille kyselyn Diak:n varhaiskasvatuksesta vastaavan lehtorin Juha Säkkisen avulla. Kysely Sosionomien (AMK) varhaiskasvatuksen ja sosiaalipedagogiikan osaamisesta (liite 1 & liite 2) lähetettiin 26 sähköpostiosoitteeseen lokakuun aikana. Osassa ammattikorkeakouluja on opetusta monessa yksikössä. Laurea ammattikorkeakoululla on neljä sosiaalialan opetusta antavaa erillistä yksikköä, joten jokaiselle neljälle koulutusalajohtajalle lähti oma kyselynsä. Diakonia ammattikorkeakoululla on kahdeksan yksikköä. Heidän osaltaan kysely lähetettiin Järvenpään yksikön varhaiskasvatuksen opetuksen vastuuhenkilölle. Aikaa kyselyn vastaamiseen annettiin koulutusalajohtajille 10 päivää. Määräaikaan mennessä saatiin 8 vastausta, joten vastausaikaa jatkettiin vielä. Lokakuun loppuun mennessä oli kasassa yhteensä 19 vastausta. Diak:sta ja Laurea amk:sta saatiin molemmista yhdet kootut vastaukset. Kyselyn vastausprosentiksi tuli 83 %, joka on hyvä ja antaa kattavan kokonaisnäkemyksen. 6

7 3 KYSELYN VASTAUKSET Kyselyssä selvitettiin ammattikorkeakoulujen varhaiskasvatuksen, sosiaalipedagogiikan sekä lastensuojelu- ja perhetyön opintojen sisältöä. Kaavake oli puolistrukturoitu, kysymykset olivat pääosin kyllä/ei muodossa. Osa tarkentavista kysymyksistä oli avokysymyksiä. Koulutusalajohtajia pyydettiin ilmoittamaan myös opintopistemääriä varhaiskasvatuksen, sosiaalipedagogiikan ja lastensuojelun teoriaopinnoista Sosionomi (AMK) varhaiskasvatuksessa Talentian jäsenrekisterin mukaan sosionomeista (AMK) noin 1800 työskentelee lastentarhanopettajan tehtävissä vuoden 2006 syksyllä. Talentian Urapolku-selvityksen (2005) mukaan 13 % vastavalmistuneista sosionomeista (AMK) työllistyy lastentarhanopettajan tehtäviin. Prosenttiluku on pudonnut 20 prosentista vuonna 2003 tehdystä Urapolku-selvityksestä. Sijoittuminen on vähentynyt edellisiin vuosiin verrattuna ja määräaikaiset työsuhteet ovat entistä yleisempiä. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että lastentarhanopettajan tehtäviin on yhdistetty esiopetuksen tehtävät. Tällöin kelpoisuusvaatimuksena on myös esiopettajan kelpoisuus. Vuoden 2003 jälkeen sosionomin (AMK) tutkinnon suorittaneet eivät saa kelpoisuutta esiopettajan tehtäviin, vaikka suorittaisivat erilliset esiopettajan opinnot. Ammattikorkeakoulujen koulutusalajohtajilta kysyttiin, miten oppilaitosten opetussuunnitelmissa on määritelty ja mistä lastentarhanopettajan kelpoisuuteen vaadittavat 60 op varhaiskasvatusta ja sosiaalipedagogiikkaa muodostuvat. Viidessätoista ammattikorkeakoulussa on määritelty oppiaineet, jotka johtavat lastentarhanopettajan kelpoisuuteen. Neljä ammattikorkeakoulua ei ole kelpoisuuteen vaadittavia opintoja määritellyt, vaikka vastauskaavakkeista ilmeni että se olisi sisällöllisesti mahdollista. Vastauksessa korostuukin opinto-ohjauksen tärkeys ja opiskelijan vastuu tehdä oikeita valintoja. Opiskelijan tulee olla jo ensimmäisenä opiskeluvuotenaan tietoinen siitä, pyrkiikö hän saavuttamaan opinnoissaan lastentarhanopettajan kelpoisuuden. Kelpoisuus ei tule automaattisesti, vaan opiskelijan täytyy osata valita oikeat opintojaksot. Kelpoisuuslaissa edellytetään opintopisteiden sisältyvän tutkintoon. Sosiaali- ja terveysministeriön soveltamisohjeiden puuttuessa tämä voidaan tulkita siten, ettei tutkintoa voi myöhemmin täydentää tarvittavilla opintopisteillä. 7

8 Mikäli opiskelijalta puuttuu valmistuttuaan esimerkiksi viisi opintopistettä vaaditusta 60 opintopisteestä ja hän haluaa lastentarhanopettajan tehtäviin, on se käytännössä mahdotonta. Ainoa tie olisi suorittaa uusi tutkinto. Tämä sama ongelma koskee myös aikaisemmin valmistuneita tai siirtymävaiheen sosionomiopiskelijoita. Ammattikorkeakouluilta kysyttiin myös, mistä kelpoisuuteen vaadittavat opintokokonaisuudet muodostuvat, jos ne on määritelty. Lastentarhanopettajan kelpoisuuden voi kyselyn vastausten perusteella määritellä muodostuvan pääosin kahdella eri tavalla. Ensimmäinen tapa on suunnata teoriaopinnot, harjoittelut ja opinnäytetyö varhaiskasvatukseen ja sosiaalipedagogiikkaan. Tällä tavalla tulevat kelpoisuuslaissa vaaditut 60 opintopistettä täyteen. Voi muodostua suorittamalla esimerkiksi ns. teoriaopintoja Lapsen ja perheen hyvinvoinnin vahvistaminen - syventävään teemaan liittyen (30 op), harjoittelua (15 op), opinnäytetyön (15 op). Sosiaalipedagogiikan teoriaopinnoista, varhaiskasvatuksen suuntautuneista (kuten varhaiskasvatustyö, varhaiskasvatuksen menetelmät, kasvatuskumppanuuden ja varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen (vv-opintoja) terapeuttinen leikki). Kolmesta harjoittelusta, joista yksi hyväksi luetaan, opinnäytetyöstä. Lapsuus nuoruus opintojakso on pakollinen, samoin kaksi harjoittelua, joista toinen ns. pedagoginen ohjaus harjoittelu, opinnäytetyön aiheen tulee liittyä varhaiskasvatukseen/sosiaalipedagogiikkaan. Myös opintokokonaisuudet: monikulttuurisuus ja työ, työyhteisöt ja johtaminen ovat pakollisia. Toinen tapa saada lastentarhanopettajan kelpoisuus (neljässä ammattikorkeakoulussa) on valita varhaiskasvatuksen tehtäviin suuntaava suuntautumisvaihtoehto. Valitsemalla esimerkiksi sosiaalipedagogiikan vaihtoehtoiset opinnot opiskelija saavuttaa lastentarhanopettajan kelpoisuuden. Kelpoisuuden saamisen edellytyksenä on, että opiskelija valitsee pääaineekseen SOSIAALIPEDAGOGISEN KASVATUKSEN 30 op ja suorittaa vähintään yhden 8

9 varhaispedagogisen harjoittelun 9-15 op opiskelijan aikaisemmasta varhaiskasvatuksen työkokemuksesta riippuen. Opiskelija saa puuttuvat opintopisteet sosiaalipedagogisesti orientoituvien pakollisten ammattiopintojen kautta sekä soveltuvilta osin sivuaineista ja vapaasti valittavista opinnoista Eräässä ammattikorkeakoulussa oli ihan omanlainen määritelmä kelpoisuuden saavuttamiseksi: Kaikki koulutusohjelman opintojaksot on pisteytetty sen mukaan, missä määrin tuottavat VASU-pisteitä. Osa on kaikille pakollisia opintojaksoja, osa opiskelijan valitsemia vaihtoehtoisia ammatillisia opintoja tai pakollisten opintojen suunnattavissa olevia sisältöjä. Opiskelija voi saavuttaa kelpoisuuteen vaadittavat pisteet vain omien valintojensa kautta. Ammatillisten opintojen valikko on kuitenkin 60 op:tä suurempi, joten kaikilla ne eivät muodostu samalla tavalla. Vastaajilta kysyttiin, tuleeko tämän kelpoisuuden saaneen opiskelijan todistukseen erillinen lauseke tai todistus lastentarhanopettajan kelpoisuudesta. Mikäli opiskelijan todistuksessa tai todistuksen liitteessä on maininta lastentarhanopettajan kelpoisuuden suorittamisesta ja siihen sisältyvistä opinnoista, on sosionomin (AMK) työnhakutilanteessa helpompi todistaa pätevyytensä. Seitsemässätoista ammattikorkeakoulussa tämä asia on jo järjestetty näin, mutta kaksi ammattikorkeakoulua ilmoitti, ettei erillistä lauseketta tai todistusta kelpoisuudesta automaattisesti opiskelijalle tule Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden tunteminen Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskuksen (Stakes) laatima varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (2005) ohjaa valtakunnallisesti varhaiskasvatuksen sisällöllistä toteuttamista. Yhdessä esi- ja perusopetuksen suunnitelman perusteiden kanssa varhaiskasvatussuunnitelman perusteet muodostavat lapsen kasvua, hyvinvointia ja oppimista tukevan kokonaisuuden. Varhaiskasvatussuunnitelmat laaditaan kuntakohtaisesti, yksikkökohtaisesti sekä yhdessä vanhempien kanssa lapselle henkilökohtainen suunnitelma. Varhaiskasvatussuunnitelma on tärkeässä roolissa tämän päivän päivähoidossa. 9

10 Ammattikorkeakouluilta kysyttiin, onko oppilaitoksissa käsitelty varhaiskasvatustyötä ohjaavaa valtakunnallista varhaiskasvatussuunnitelmaa. Kaikissa ammattikorkeakouluissa, jotka vastasivat kyselyyn, on sitä käsitelty. Varhaiskasvatuksen opetus on siis ajan tasalla oppilaitoksissa. Oppilaitoksilta kysyttiin, sisältyykö lastentarhanopettajan kelpoisuutta tavoittelevan oppilaan teoriaopintoihin pakollisena seuraavia varhaiskasvatuksen osa-alueita: TAULUKKO 1: Varhaiskasvatukseen sisältyvät pakolliset teoriaopinnot Kyllä Ei Tyhjä Lapsen eri kehitysvaiheiden tunteminen Leikin ymmärrys ja tukeminen sekä leikin ohjaaminen Sisällöllisten orientaatioiden integrointi arjen toimintaan Lapsen oppimista tukevan oppimisympäristön rakentaminen Kasvatuskumppanuus Kysyttiin myös, sisältyykö seuraavia sosionomin (AMK) varhaiskasvatuksen teoriassa opiskeltuja osa-alueita käytännön harjoittelun arvioitaviin työtehtäviin: TAULUKKO 2: Varhaiskasvatukseen liittyvä käytännön harjoittelu Kyllä Ei Tyhjä Lapsen eri kehitysvaiheiden tunteminen Leikin ymmärrys ja tukeminen sekä leikin ohjaaminen Sisällöllisten orientaatioiden integrointi arjen toimintaan Lapsen oppimista tukevan oppimisympäristön rakentaminen Kasvatuskumppanuus Yllä olevat varhaiskasvatuksen osa-alueet nostettiin kyselyyn valtakunnallisesta varhaiskasvatussuunnitelmasta. Nämä valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman sisältöalueet tulivat varhaiskasvatuksen teoriaopinnoissa vastausten perusteella hyvin esille. Samat kysymykset 10

11 kysyttiin harjoittelun sisällöistä. Näissä vastauksissa on eroavaisuuksia. Tämä johtuu siitä, että jokaisella ammattikorkeakoululla on harjoitteluille omat ohjeistukset ja painopisteensä, joten varhaiskasvatussuunnitelman sisältöalueita ei sosionomiopiskelijan harjoittelun arvioitaviin tehtäviin kaikilla ammattikorkeakouluilla sisälly. Muutamalla ammattikorkeakoululla on omat ohjeistuksensa pedagogisille harjoittelujaksoille. Ideaalia olisi, että opiskelija saisi käytännön harjoittelussa testata teoriassa oppimaansa kokeneiden lastentarhanopettajien avustuksella. Esimerkiksi lapsen leikin ymmärrys ja tukeminen kasvattajan näkökulmasta on tänä päivänä ensiarvoisen tärkeää. Opiskelijan tulisi käytännössä saada nähdä erilaisia leikkiympäristöjä ja tilanteita, jotta osaisi ymmärtää paremmin lapsen toimintaa. Kasvattajan toiminnalla on suuri merkitys lapsen leikin onnistumiseen. 3.2 VARHAISKASVATUKSEN JA SOSIAALIPEDAGOGIIKAN TEORIAOPINNOT Ammattikorkeakouluilta kysyttiin, kuinka paljon varhaiskasvatuksen teoriaopintoja sisältyy lastantarhanopettajan kelpoisuuteen. Seuraava kuvio havainnollistaa vastauksia. KUVIO 1. Varhaiskasvatuksen teoriaopinnot Oppilaitokset/ Lkm Varhaiskasvatuksen teoriaopinnot 1-10 op op op op yli 40 op Opintopisteet 11

12 Varhaiskasvatuksen teoriaopintojen laajuudessa on ammattikorkeakoulujen kesken jonkin verran hajontaa. Yksi ammattikorkeakoulu ilmoitti tarjoavansa varhaiskasvatuksen teoriaopintoja 8 opintopisteen verran, kun taas toinen ammattikorkeakoulu ilmoitti tämän opintoviikkomäärän olevan opintopisteen välillä. Tässä määritelmässä on varmasti tulkintaeroja koulujen kesken. Suurin osa ammattikorkeakouluista (11) ilmoitti tarjoavansa oppilailleen varhaiskasvatuksen teoriaopintoja opintopisteen verran. KUVIO 2. Sosiaalipedagogiikan teoriaopinnot Oppilaitokset/ Lkm op Sosiaalipedagogiikan teoriaopinnot op op op op Opintopisteet yli 50 op Vastaajilta kysyttiin myös, kuinka paljon ammattikorkeakoulujen opintosuunnitelmissa on sosiaalipedagogiikan teoriaopintoja. Näissä vastauksissa esiintyi paljon hajontaa. Yksi ammattikorkeakoulu ilmoitti tarjoavansa sosiaalipedagogiikan teoriaopintoja viidestä opintoviikosta ylöspäin. Toinen ääripää oli yksi ammattikorkeakoulu, jonka sosiaalipedagogiikan teoriaopintojen laajuus on 165 opintopistettä. Tässä ammattikorkeakoulussa sosiaalipedagogiikka toimi koulutusta ohjaavana perustana. Keskiarvo sosiaalipedagogiikan teoriaopinnoissa asettui opintopisteen välille (5). 12

13 3.2.1 Sosiaalipedagogiikan määritelmiä Sosiaalipedagogiikan kehittäminen koulutus- ja oppialana käynnistyi Suomessa 1990-luvulla. Juha Hämäläisen ja Leena Kurjen sosiaalipedagogiset tutkimukset ja julkaisut ovat olleet merkityksellisiä suomalaisen sosiaalipedagogisen keskustelun avaajina. Sosiaalipedagogiikan määritteleminen on osoittautunut haastavaksi. Tästä ei ole yhtä, kaikkien hyväksymää tulkintaa, vaan monia toisistaan poikkeavia näkemyksiä. Juha Hämäläinen Kuopion yliopistosta on esittänyt näkemystään kirjassaan Johdatus sosiaalipedagogiikkaan. Hämäläisen kirjassa (1999) käsitellään sosiaalipedagogista ajattelua ja toimintaa ja niiden yhdistymistä. Hämäläinen pohjaa ajatuksensa saksalaisen sosiaalipedagogiikan historiaan. Sosiaalipedagogiikassa korostetaan yhteiskunnallisia ja yhteisöllisiä näkökohtia kasvatuksessa ja ihmisen kehityksessä. Painopiste on siinä, miten yksilö kiinnittyy yhteiskuntaan ja sen toimintajärjestelmiin ja yhteisöihin. Sosiaalipedagoginen teoria sisältää käytännöllisen, toiminnallisen lähtökohdan. Olennaista on aina kysyä, mitä ongelmille voidaan ja pitäisi tehdä, eikä vaan kuvata ongelman lähtökohtia ja vaikutuksia. (Hämäläinen 1999: 16-17) Keskeistä sosiaalipedagogisessa työssä on auttaa ihmisiä itseapuun, itsestä vastuun ottamiseen ja oman elämänkulun hallintaan. Tämä tapahtuu asiakkaan subjektiutta vahvistamalla. Tässä vuorovaikutuksella ja sen laadulla on tärkeä rooli. (Hämäläinen 1999:62) Sosiaalipedagogisessa työssä korostuvia elementtejä ovat toiminnallisuus, yhteisöllisyys ja elämyksellisyys (Hämäläinen 1999:67). Sosiaalipedagogiikasta voidaan ikään kuin puhua kasvatusoppina ja teoriana, jossa suuntaudutaan sosiaalisen hädän pedagogiseen lievittämiseen (Hämäläinen 1997:16). Kaarina Ranne Satakunnan ammattikorkeakoulusta on kirjoittanut kirjan Sosiaalipedagoginen ammatillisuus. Ranne (2005) peilaa sosiaalipedagogiikkaa arkeen, yhteisöllisyyteen ja dialogisuuteen. Hän kertoo sosiaalipedagogiikasta sosiaalialan ammattikorkeakoulututkinnossa. Hän näkee sosiaalipedagogisen toiminnan pitkälti samalla tavalla Hämäläisen kanssa, mutta korostaa erityisesti tanskalaisen Bent Madsenin luomaa ammatillisen pätevyyden mallia, Madsenin kukkaa. Mallissa osaaminen on jaettu pätevyysalueisiin, jotka sosionomi (AMK) koulutuksensa aikana saavuttaa. Madsenin kukan pätevyysalueet ovat tuottava pätevyys, ilmaisullinen pätevyys, kommunikatiivinen pätevyys sekä analyyttinen ja synteesiä luova reflektiivinen pätevyys. Nämä pätevyysalueet saavutettuaan muodostuu opiskelijalle toimintapätevyys, jossa toteutuu ammattihenkilön persoonallinen käyttöteoria. Näin yksittäiset pätevyysalueet eivät näyttäydy vain erilaisina menetelminä vaan niistä muodostuu toiminnallinen kokonaisuus. (Ranne 2005: 46-47) 13

14 Leena Kurki (2000) puhuu sosiaalipedagogisesta suuntauksesta, sosiaalisesta innostamisesta, joka on peräisin Ranskasta. Sosiaalikulttuurinen innostaminen on arkipäivän sosiaalisen toiminnan väline, jonka avulla motivoidaan ihmisiä osallistumaan Ammattikorkeakoulujen näkemykset sosiaalipedagogiikasta Ammattikorkeakouluilta kysyttiin avokysymyksellä, miten ja millä tavalla sosiaalipedagogiikka näkyy heidän oppilaitoksissaan. Vastaukset olivat kirjavia, joten niistä on nähtävissä sosiaalipedagogiikan tulkinnan haasteellisuus. Jokaisessa ammattikorkeakoulussa opetetaan sosiaalipedagogiikkaa, mutta näkökulma ja laajuus vaihtelevat. Yleisesti sosiaalipedagogiikka nähtiin kuuluvan vahvasti varhaiskasvatukseen, nuorisotyöhön sekä lastensuojelu- ja perhetyöhön. Sosiaalipedagoginen näkökulma korostui ensisijaisesti näissä opinnoissa. Sosiaalipedagogiikka näkyy opinnoissa sosiaalipedagogisena kasvatus- ja ohjaustyönä, lähinnä lastensuojeluun liittyvänä työnä ja perhetyönä. Ensisijaisesti sosiaalipedagoginen viitekehys ilmenee lastensuojelu- ja perhetyössä, mutta myös varhaiskasvatuksessa (esim. kasvatuskumppanuus, lapsilähtöinen varhaiskasvatus, erityinen tuki). Viisi ammattikorkeakoulua näki sosiaalipedagogiikan yleisesti sosionomin (AMK) koulutusta ohjaavana perustana. Sosiaalipedagogiikka on näissä ammattikorkeakouluissa tehty konkreettiseksi ja tuotu lähelle opiskelijan arkea. Sosiaalipedagogiikka on valittu tutkimukseen perustuen sosionomi (amk) koulutusta ohjaavaksi perustaksi---. Sosiaalipedagogiikan orientoiminen kaikkiin opintoihin. 14

15 ---ajatus, että sosiaalipedagogista ajatusta ja työtapaa voidaan käyttää työssä kaikilla sosiaalialan asiakasryhmillä. Saavuttaakseen sosiaalipedagogisen toimintapätevyyden näemme, että koulutuksen pitää sisältää oppimistuloksia, jotka käsittelevät kaikki pätevyydet Madsenin koulutuskukkasesta. --- sosionomikoulutuksen näkökulma sosiaalipedagogiikkaan on vahvasti yhteisöllinen siten, että yksilön tai yhteisön omien voimavarojen tukeminen ja löytäminen nähdään työn selkeänä maalina, teki sosionomi mitä tahansa. Ihmisen osallistaminen, ottamaan omaa elämäänsä hallintaan on yksi näkökulma asiaan. Kolmas on sosiokulttuurisen innostamisen näkökulma, joka korostuu ajatuksessa sosionomista asiakkaan rinnalla kulkijana ja tukijana. Kokonaisvaltainen kasvatusnäkemys, jossa lasta tarkastellaan aina osana omaa ympäristöään on se pohja, jolle myös sosiaalipedagoginen lähestymistapamme ilmiöpohjaisessa koulutuksessa perustuu. Kaksi ammattikorkeakoulua ilmoitti valinneensa sosiaalipedagogiikan suuntautumisopintojensa viitekehykseksi tai näkökulmaksi. Sosiaalikasvatuksen suuntaavien opintojen 63 op tarkastelunäkökulmana on sosiaalipedagoginen näkökulma. Sosiaalipedagogiikka on koko suuntautumisvaihtoehdon teoreettinen viitekehys. Vastauksissa oli myös ammattikorkeakouluja, jotka nimesivät sosiaalipedagogiikan opintojaksoja eli sosiaalipedagoginen näkemys ei korostunut opintosuunnitelmissa juurikaan. Näistä opinnoista osa oli pakollisia ja suuri osa vapaasti valittavia aineita. Etenkin luovan toiminnan kurssit korostuivat vastauksissa. Sosiaalipedagogiikan teoria ja toiminnalliset menetelmät. Sosiaalipedagoginen työote perhetyössä 7 op. Luovuus voimavarana 3 op. Opintokokonaisuuksissa: yksilölliset ja luovat sosiaalityön menetelmät 26 op---. Sosiaalipedagogiikka on työorientaatio, punainen lanka erityisesti vaihtoehtoisissa opinnoissa. 15

16 Eräs ammattikorkeakoulu sijoitti sosiaalipedagogiikan perusopintoihin muiden oppiaineiden joukkoon. Sosiaalipedagogiikka on osa sosionomin monitieteellistä tietoperustaa. Kaksi ammattikorkeakoulua vastasi, että sosiaalipedagogiikan määrittely on vaikeaa: Sosiaalipedagogiikan käsite on ongelmallinen, koska sitä määritellään niin monin eri tavoin. Sosiaalipedagoginen ote koulutuksessa on vahvasti mukana, mutta emme käytä opetussuunnitelmassa käsitettä sosiaalipedagogiikka. Tarkka määrittely vaikeaa, koska sos.pedan viitekehyksen mukaista ajattelutapaa sisältyy eri kokonaisuuksiin. Yksi vastaus oli tältä kohdin kokonaan tyhjä. Sekin kertoo määrittelemisen vaikeudesta. 3.3 HARJOITTELU Kokonaiskuvan rakentamiseksi ammattikorkeakouluja pyydettiin kyselyssä ilmoittamaan sosionomien (AMK) harjoittelujen opintopisteiden jakautumisesta. Yhtenä kiinnostuksen kohteena oli, kuinka paljon lastentarhanopettajan kelpoisuutta suorittavalla opiskelijalla on varhaiskasvatukseen suunnattua harjoittelua. Seuraavat kuviot havainnollistavat vastauksia. Ensimmäisessä kuviossa on esitetty kuinka paljon sosionomille (AMK), joka tähtää opiskelunsa lastentarhanopettajan kelpoisuuteen, kuuluu pakollista varhaiskasvatusharjoittelua. 16

17 KUVIO 3. Pakollinen varhaiskasvatusharjoittelu Pakollinen varhaiskasvatusharjoittelu Oppilaitokset/ Lkm op op op Opintopisteet Kaikki oppilaitokset ilmoittivat, että pakollista varhaiskasvatusharjoittelua on tutkintoon sisällyttävä, mikäli opiskelija haluaa lastentarhanopettajan kelpoisuuden. Tässä kohtaa hajonta oli aika vähäistä. Pienin opintopiste määrä oli 7 ja suurin 25. Keskiarvo pakolliseen varhaiskasvatusharjoitteluun sijoittui opintopisteen välille (12). Keskimäärin ammattikorkeakoulujen opintosuunnitelmissa on harjoittelua yhteensä 45 opintopisteen verran. Muutama ammattikorkeakoulu mainitsi erillisistä ohjeista lastentarhanopettajan kelpoisuutta tavoittelevan oppilaan harjoittelujaksoille. Eräässä ammattikorkeakoulussa varhaiskasvatukseen suunnattuja harjoitteluja tulee olla kaksi, joista toisen tulee olla pedagoginen harjoittelu. Pedagogisen harjoittelun määritelmässä opiskelijan tulee osallistua lapsiryhmän kokonaistoiminnan suunnitteluun, toteutukseen, arviointiin ja kehittämiseen sekä myös kotien kanssa tehtävään yhteistyöhön, kasvatuskumppanuuteen. Opiskelija toimii moniammattillisen tiimin jäsenenä sekä perehtyy päivähoidon ja varhaiskasvatuksen yhteistyötahoihin ja toimii yhteistyössä niiden kanssa. (Diakoniaammattikorkeakoulu opinto-opas : 257) 17

18 KUVIO 4. Valinnainen varhaiskasvatusharjoittelu Valinnainen varhaiskasvatusharjoittelu Oppilaitokset/ Lkm op op op yli 30 op Opintopisteet Opiskelijan omat valinnat määrittävät, kuinka paljon hän haluaa harjoitteluja suunnata varhaiskasvatukseen. Yksi ammattikorkeakoulu ilmoitti, että halutessaan opiskelija voi suunnata kaikki koulutusohjelman harjoittelut (45 op) varhaiskasvatukseen, mutta sitä ei suositella. Tässä vastauksessa oli kovasti hajontaa opintopiste määrien suhteen, keskiarvo asettui opintopisteen välimaastoon (8). KUVIO 5. Pakollista sosiaalipedagogisiin toimintaympäristöihin liittyvää harjoittelua Pakollista sosiaalipedagogisiin toimintaympäristöihin liittyvää harjoittelua Oppilaitokset/ Lkm op 1-10 op op op op yli 40 op Opintopisteet 18

19 Määritelmällä sosiaalipedagogisiin toimintaympäristöihin liittyvä harjoittelu tarkoitetaan perhetyön ja lastensuojelun työkenttää esimerkiksi erilaiset perhetyön projektit kaupungeissa ja järjestöissä, lastenkodit, ennaltaehkäisevä lastensuojelutyö. Tähän voi liittää periaatteessa kaiken muun kuin varhaiskasvatukseen liittyvän harjoittelun. Tämä määritelmä oli selvästi osalle vastaajista vieras. Se ilmenee tyhjien vastausten määrästä. Suurin osa ammattikorkeakouluista ilmoitti tämän pakollisen harjoittelun määräksi opintopistettä (8). KUVIO 6. Valinnaista sosiaalipedagogisiin toimintaympäristöihin liittyvää harjoittelua Valinnaista sosiaalipedagogisiin toimintaympäristöihin liittyvää harjoittelua Oppilaitokset/ Lkm op op op op yli 40 op Opintopisteet Keskiarvo vastauksessa asettui myös opintopisteen välille (4). Tässä näkyykin hyvin opiskelijan oman valinnan vapaus suunnata harjoittelunsa oman mielenkiinnon mukaan OPINNÄYTETYÖ Yleensä viimeisenä opiskeluvuotenaan sosionomiopiskelija tekee yksin tai parityönä opinnäytetyön, joka on viidentoista opintopisteen laajuinen lopputyö. Opinnäytetyö voi liittyä käytännön työelämästä nouseviin kehittämishankkeisiin tai erilaisiin yhteistyöprojekteihin. Opinnäytetyö toimii monesti käyntikorttina sosionomin (AMK) osaamisesta esimerkiksi työnhakutilanteissa. Koulutusalajohtajilta kysyttiin, mikäli opiskelija tavoittelee lastentarhanopettajan kelpoisuutta, tuleeko hänen opinnäytetyönsä liittyä varhaiskasvatukseen ja/tai sosiaalipedagogiikkaan. 19

20 Kuudessatoista ammattikorkeakoulussa toivotaan lastentarhanopettajan kelpoisuutta tavoittelevan opiskelijan suuntaavansa opinnäytetyönsä varhaiskasvatukseen tai sosiaalipedagogiikkaan. Kolmessa ammattikorkeakoulussa tätä ei erikseen opiskelijalta edellytetä. 3.5 SOSIONOMI (AMK) LASTENSUOJELU- JA PERHETYÖSSÄ Sosionomin (AMK) tutkinnon juuret ovat perinteisessä sosiaalikasvattajan koulutuksessa. Sosiaalikasvattajakoulutuksen historia on lähtöisin lastensuojelutyöstä. Kysymyksillä lastensuojelun teoriaopintojen sisällöstä haluttiin vahvistaa sosionomin (AMK) lastensuojelun osaamista. Tämä tuleekin vastauksista ilmi: sosionomilla (AMK) on tänä päivänä vankka lastensuojelun osaaminen. Nykyisin lastensuojelutyöhön on tullut uusina tehtäväalueina avohuollon perhetyö, johon sosionomit (AMK) saavat lastensuojelun opintojen yhteydessä vankan osaamispohjan. Enää ei hoideta vain lasta vaan koko perheen hyvinvoinnin tukemisen näkökulma korostuu. Lastensuojelun laitos- ja avohuollon tehtävissä työskentelee sosiaaliohjaajan, perhetyöntekijän, lastensuojelulaitoksen ohjaajan ja muun ohjaajan työtehtävissä Talentian jäsenrekisterin mukaan noin 2300 sosionomia (AMK) vuoden 2006 lopussa. Sosionomit (AMK) saavat lastensuojelusta vakituisia työpaikkoja. Talentian Urapolku-selvityksen (2005) mukaan ohjaajan ja vastaavan ohjaajan työtehtäviin työllistyi 28 % vastavalmistuneista sosionomeista (AMK). Määrä on kasvanut 23 prosentista vuoden 2003 Urapolku-selvityksestä. Kunnat ovat panostaneet avohuollon kehittämiseen, mikä näkyy vastavalmistuneiden sijoittumisessa perhetyöhön. Perhetyöntekijän tehtävät ovat selvityksen mukaan lisääntyneet 3.8 prosentista 4.7 prosenttiin. Vastaajilta kysyttiin, sisältyykö oppilaitoksen lastensuojelun ja perhetyön teoriaopintoihin pakollisena seuraavia osa-alueita: 20

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA

LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ SOSIAALIPALVELUISSA PALVELULAITOSTEN TYÖNANTAJAYHDISTYS RY JÄSENKIRJE 11/2005 Tast 20.5.2005 Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry:n jäsenyhteisöille LAKI SOSIAALITYÖN AMMATILLISEN HENKILÖSTÖN KELPOISUUDESTA YKSITYISISSÄ

Lisätiedot

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikka on tieteenala, joka yhdistää kasvatustieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen näkökulman. Se tarkastelee kasvun

Lisätiedot

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus

OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus OPINTO-OPAS 2013 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysala Aikuiskoulutus Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot 30 op Sosiaalialan erikoistumisopinnot/ Erityiskasvatuksen erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUS

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ

KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ KOLMANNEN SEKTORIN TOIMINTAKENTÄT SOSIONOMIEN AMK AMMATILLISEN KASVUN OPPIMISYMPÄRISTÖINÄ Sosiaalipedagoginen työote tarkastelussa 1 Johdanto 1.1 Tutkimuksen tarkoitus, kohteet ja tehtävät 1.2 Tutkimusongelmat

Lisätiedot

Opettajankoulutus Suomessa

Opettajankoulutus Suomessa Opettajankoulutus Suomessa Opettajan työ rakentaa tulevaisuuden perustaa Yleistä opettajankoulutuksesta Opettajankoulutus yliopistoissa Opettajankoulutus ammatillisissa opettajakorkeakouluissa 4 Varhaiskasvatus

Lisätiedot

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian keskeiset linjaukset Varhaiskasvatuslainsäädännön uudistamiseen

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian keskeiset linjaukset Varhaiskasvatuslainsäädännön uudistamiseen Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentian keskeiset linjaukset Varhaiskasvatuslainsäädännön uudistamiseen Tausta Varhaiskasvatuspalvelut tarvitsevat selkeän lainsäädännön vastatakseen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot

Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot OPINTO-OPAS 2007 2008 Lahden ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan laitos Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot ERITYISKASVATUKSEN ERIKOISTUMISOPINNOT, TUKEA LAPSELLE KUMPPANUUTTA KASVATTAJALLE

Lisätiedot

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset

Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Yliopistotason opetussuunnitelmalinjaukset Aalto-yliopiston akateemisten asiain komitea 30.8.2011 Alkaneen lukuvuoden aikana suunnitellaan yliopiston perustutkintojen opetussuunnitelmat ja tutkintovaatimukset

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

SOSIONOMIN (AMK) TUTKINTOON SISÄLTYVÄT VARHAISKASVATUKSEN JA SOSIAALIPEDAGOGIIKAN OPINNOT DIA- KONIA-AMMATTIKORKEAKOULUSSA

SOSIONOMIN (AMK) TUTKINTOON SISÄLTYVÄT VARHAISKASVATUKSEN JA SOSIAALIPEDAGOGIIKAN OPINNOT DIA- KONIA-AMMATTIKORKEAKOULUSSA 1 15.3.2010/EN/MM 17.3.2011 EK/PK SOSIONOMIN (AMK) TUTKINTOON SISÄLTYVÄT VARHAISKASVATUKSEN JA SOSIAALIPEDAGOGIIKAN OPINNOT DIA- KONIA-AMMATTIKORKEAKOULUSSA Hyväksytty Diakonia-ammattikorkeakoulun hallituksen

Lisätiedot

KELPOISUUSLUETTELO. Kaikilta esimiesasemassa olevilta edellytetään riittävää johtamistaitoa.

KELPOISUUSLUETTELO. Kaikilta esimiesasemassa olevilta edellytetään riittävää johtamistaitoa. 1 KELPOISUUSLUETTELO Hallintosäännön mukaan kunnanhallitus ja lautakunta päättävät henkilöstöltä vaadittavista kelpoisuusehdoista. Henkilöstöltä vaadittavasta kelpoisuudesta pidetään erillistä luetteloa.

Lisätiedot

PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT

PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT 1 PIISPAINKOKOUKSEN PÄÄTÖSTEN 13. 14.9.2005 JA 5.12.2011 MUKAISET KIRKON VIRKAAN VAADITTAVAT OPINNOT Diakonian / kirkon nuorisotyönohjaajaan / kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajan virkoihin kelpoisuuden

Lisätiedot

Muutokset 1.8.2015 alkaen

Muutokset 1.8.2015 alkaen Muutokset 1.8.2015 alkaen Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (L630/1998, muutos L787/2014) tuli voimaan 1.8.2015 Koulutuksen järjestäjä: laatii ja hyväksyy opetussuunnitelman (14 ), joka antaa opiskelijalle

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015

Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 1 ( 5) Sosiaalialan AMK verkosto 11.2.2015 Eduskunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkoston lausunto hallituksen esitykseen (HE 354/2014 vp) laiksi sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO

LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN KAUPUNKI PÄIVÄHOITO LAPUAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMAN SISÄLLYSLUETTELO 1. Yleistietoa varhaiskasvatussuunnitelmasta 2. Taustaa varhaiskasvatussuunnitelmalle 2.1 Varhaiskasvatuksen sisältöä ohjaavat

Lisätiedot

SOTE-ENNAKOINTI varhaiskasvatuksen tulevaisuuden

SOTE-ENNAKOINTI varhaiskasvatuksen tulevaisuuden SOTE-ENNAKOINTI varhaiskasvatuksen tulevaisuuden ennakointi Marja-Liisa Vesterinen, Ullamaija Kauppinen ja Maria Lankoski VARHAISKASVATUSHENKILÖSTÖN NYKYISET TEHTÄVÄT, TYÖNJAKO JA OSAAMINEN SOTE-ENNAKOINNIN

Lisätiedot

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM)

Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III. OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010. Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Martti Raevaara 24.5.2007 Virta III OPETUSSUUNNITELMA lukuvuosille 2007-2010 Kuvataidekasvatuksen koulutusohjelma Virta@ -koulutus (TaM) Virt@ -koulutuksen opinnot johtavat taiteen maisterin tutkintoon

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena

Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Opiskelijaelämän kuopat ja henkilökohtainen opinto-ohjaus tukitoimena Katja Munter Kehittäjä, lehtori HUMAK / Preventiimi Sivu 1 1. Opiskelijan terveys & voimavarat 2. Opiskelutaidot OPISKELUKYKY 4. Opiskeluympäristö

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1

Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011. paula.kukkonen@bovallius.fi 1 Paula Kukkonen erityisasiantuntija Bovallius ammattiopisto 14.10.2011 paula.kukkonen@bovallius.fi 1 1) Bovallius - ammattiopiston ja Kuntoutus ORTON in esitys työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen

Lisätiedot

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ

TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT. Lastentarhanopettaja II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Lastentarhanopettaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Lastentarhanopettajalla

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan asiantuntijakutsu / lausuntopyyntö HE107/2015 vp 20.11.2015 klo 9.00.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan asiantuntijakutsu / lausuntopyyntö HE107/2015 vp 20.11.2015 klo 9.00. Sosiaali- ja terveysvaliokunta 19.11.2015 00102 EDUSKUNTA puh. 09 4321 stv@eduskunta.fi Sosiaali- ja terveysvaliokunnan asiantuntijakutsu / lausuntopyyntö HE107/2015 vp 20.11.2015 klo 9.00. Asia Tehy ry:n

Lisätiedot

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi

LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI. oppisopimustyyppinen koulutus. Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) www.luc.fi LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI oppisopimustyyppinen koulutus Ikääntyvien mielenterveys- ja päihdetyön osaaja (30 op) DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU KEMI-TORNION AMMATTIKORKEAKOULU ROVANIEMEN AMMATTIKORKEAKOULU

Lisätiedot

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä

ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä ECVET osana ammatillisen koulutuksen tutkintojärjestelmän kehittämistä Opintoviikoista osaamispisteisiin, ECVET Round Table - keskustelutilaisuus Helsinki ma 9.12.2013 opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.fi

Lisätiedot

PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.

PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA. Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu. PSYKOTERAPEUTTI- KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTOSSA Jaakko Seikkula, jaakko.seikkula@jyu.fi Jarl Wahlström, jarl.wahlstrom@jyu.fi Säädökset ja päätökset Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Puutarhaterapia ja Coach koulutus 30 op

Puutarhaterapia ja Coach koulutus 30 op VALKOINEN TALO PARTNER GREEN DESIGN - PALVELUT Puutarhaterapia ja Coach koulutus 30 op Lataa esite (pdf) Aika ja paikka 5.6. 6.6.2014 Jyväskylä Tule ja ihastu vihreään Koulutuksen tavoitteet ja lähtökohdat

Lisätiedot

Lastenhoitaja vastaa omalta osaltaan lapsen ja lapsiryhmän hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta lapsen ikätason mukaan yhdessä perheiden kanssa.

Lastenhoitaja vastaa omalta osaltaan lapsen ja lapsiryhmän hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta lapsen ikätason mukaan yhdessä perheiden kanssa. TEHTÄVÄNKUVAUS 1/5 I TAUSTATIEDOT Tehtävän nimike Lastenhoitaja Henkilön nimi Koulutus Työpaikka Fyysisen työympäristön kuvaus II YLEISKUVAUS TEHTÄVÄSTÄ Tehtävän tarkoitus Lastenhoitaja vastaa omalta osaltaan

Lisätiedot

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK

Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Millaista osaamista opiskelijalla tulisi olla harjoittelun jälkeen? Teemu Rantanen yliopettaja Laurea AMK Aluksi Pääkaupunkiseudulla useita sosiaalialalle kouluttavia ammattikorkeakouluja Diak, Laurea,

Lisätiedot

SISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI

SISÄLLYS. N:o 864. Laki. Annettu Helsingissä 13 päivänä marraskuuta 1998. Tasavallan Presidentti MARTTI AHTISAARI SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA 2005 Julkaistu Helsingissä 11 päivänä marraskuuta 2005 N:o 864 865 SISÄLLYS N:o Sivu 864 Laki sellaisen lahjonnan torjumisesta, jossa on osallisina Euroopan yhteisöjen virkamiehiä

Lisätiedot

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena

Axxell Utbildning Ab. Opiskelu aikuisena Axxell Utbildning Ab Opiskelu aikuisena 1. YLEISTÄ VALMISTAVASTA KOULUTUKSESTA JA NÄYTTÖTUTKINNOISTA Näyttötutkintojärjestelmä perustuu läheiseen yhteistyöhön työelämän kanssa ja tarjoaa etenkin aikuisille

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun!

Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Ota suunta Lahden ammattikorkeakouluun! Lahden ammattikorkeakoulu Muotoiluinstituutti Uusi valokuva -erikoistumisopinnot Opinto-opas 2006-2007 UUSI VALOKUVA -ERIKOISTUMISOPINNOT 30 OP Erikoistumisopinnot

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista

Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista Sosionomikoulutus ja sosiaalityön koulutus suhteessa toisiinsa Kahden sosiaalialan korkeakoulututkinnon suorittaneiden kokemuksia alan koulutuksista YTM, suunnittelija Sanna Lähteinen Sosnet, Valtakunnallinen

Lisätiedot

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011

Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 Minna Koskinen Yanzu-seminaari 12.11.2011 } Pedagogiset näkökulmat taito opettaa, koulutuspolitiikan ymmärrys, itsevarmuuden kasvu opettajana } Palkkaan liittyvät näkökulmat Pätevä opettaja saa yleensä

Lisätiedot

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Tutkintojärjestelmän/perusteiden kehittämisen tahtotila

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA

TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA TIEDOTE 1(5) TUTKINNON PERUSTEET MUUTTUVAT KAIKILLA OPISKELIJOILLA 1.8.2015 Tutkinnon perusteet muuttuvat valtakunnallisesti syksyllä 2015, ja kaikki oppilaitoksen opiskelijat siirtyvät suorittamaan tutkintonsa

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Huhtikuu 2013 2/12 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 KYSYMYKSIÄ OPINNOISTA... 3 TYÖMARKKINATILANNE...

Lisätiedot

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU

Monta tapaa. parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Monta tapaa parantaa maailmaa KEVÄÄN 2013 YHTEISHAKU KOULUTUSOHJELMAT DIAKONIA-AMMATTIKORKEAKOULU Hae opiskelupaikka, jolla on merkitystä Diak on valtakunnallinen ammattikorkeakoulu, joka koulut taa auttamisen

Lisätiedot

27.1.2009 / Liite 19. vähintään opistoasteinen tutkinto Koulu- tai opistoasteen tutkinto. tai terveydenhuoltoalan opistoasteinen tutkinto

27.1.2009 / Liite 19. vähintään opistoasteinen tutkinto Koulu- tai opistoasteen tutkinto. tai terveydenhuoltoalan opistoasteinen tutkinto Perusturvapalvelut KELPOISUUSEHDOT 2009 Perusturvalautakunta 27.1.2009 / Liite 19 Nimike Atk-suunnittelija Mikrotukihenkilö Avohuollon ohjaaja Erikoishammaslääkäri Farmaseutti Fysioterapeutti Hallintopäällikkö

Lisätiedot

Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015

Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015 LAUSUNTO 2.4.2015 Opetus- ja kulttuuriministeriö Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi OKM 15/010/2015 Erityisalojen Toimihenkilöliitto ERTO ry lausuu hallituksen esitysluonnoksesta

Lisätiedot

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO

TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO TIEDOKSI PERHEPÄIVÄHOITO Perhepäivähoito on hoitajan kodissa, pienessä ryhmässä tapahtuvaa päivähoitoa. Perhepäivähoito tarjoaa lapselle kodinomaisen ja yksilöllisen kasvuympäristön, jossa lapsella on

Lisätiedot

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa

Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa Osaamispisteet ja opintosuoritusten eurooppalainen siirtojärjestelmä (ECVET) ammatillisessa koulutuksessa ECVET tulee, oletko valmis! seminaarisarja 13.9.2013 Opetusneuvos Hanna Autere 29.8.2013 Mikä on

Lisätiedot

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015. Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015. Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015 Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus Lait ja asetukset, tutkintojen perusteet ja muut määräykset voimaan 1.8.2015

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Ensi vuonna monta uudistusta! Sen lisäksi, että järjestämislupia haettava ja laatua arvioitava

Ensi vuonna monta uudistusta! Sen lisäksi, että järjestämislupia haettava ja laatua arvioitava Ensi vuonna monta uudistusta! Sen lisäksi, että järjestämislupia haettava ja laatua arvioitava Lait ja asetukset ammatillisesta peruskoulutuksesta hyväksytty 3.10.2014 OPH:n määräykset julkistetaan 18.11.2014

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2012 ja haluat jatkaa opintojasi?

Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2012 ja haluat jatkaa opintojasi? Oletko aloittanut kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) opinnot ennen 1.8.2012 ja haluat jatkaa opintojasi? Uudet tutkintovaatimukset tulevat voimaan 1.8.12. Lue, miten jatkat opintojasi.

Lisätiedot

Kandidaattivaiheen työelämäopinnot ja maisterivaiheen harjoittelu/ pääaineena kasvatustiede tai kasvatuspsykologia, 18 op

Kandidaattivaiheen työelämäopinnot ja maisterivaiheen harjoittelu/ pääaineena kasvatustiede tai kasvatuspsykologia, 18 op Kandidaattivaiheen työelämäopinnot ja maisterivaiheen harjoittelu/ pääaineena kasvatustiede tai kasvatuspsykologia, 18 op Harjoittelun koordinaattori: Tiina Kemppainen Opintojakso Kuvaus Toteutus Kandidaatin

Lisätiedot

MATKAILUALAN KOULUTUS

MATKAILUALAN KOULUTUS Master s Degree Programme in Tourism MATKAILUALAN KOULUTUS 90 op OPINTOSUUNNITELMA 2014 2016 Opintojen lähtökohdat Työelämän toimintaympäristön nopeat muutokset, toimintojen kansainvälistyminen sekä taloutemme

Lisätiedot

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Sosionomi (AMK)

Suoritettava tutkinto. Valmistuvan työtehtäviä. Opintojen toteutus. OPETUSSUUNNITELMA Sosionomi (AMK) OPETUSSUUNNITELMA Sosionomi (AMK) Sosionomiopinnoissamme painottuvat erityisesti sosiaalipedagogiikka ja luovat menetelmät. Osana opintoja sinulla on myös mahdollisuus suorittaa lastentarhanopettajan pätevyys.

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammattiosaamisen näytöt / tutkintotilaisuudet ammattillisessa koulutuksessa osa 2. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu Ammatilliset tutkinnot Yhteensä yli 350 kpl erilaisia tutkintoja

Lisätiedot

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE

KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE KÄSITYÖN TAITEEN PERUSOPETUKSEN YLEISEN OPPIMÄÄRÄN OPETUSSUUNNITELMA LAPSILLE JA NUORILLE Hiiden Opisto 2006 Perustuu lakiin taiteen perusopetuksesta 633/1998, 5 sekä sitä täydentävään asetukseen 813/1998,

Lisätiedot

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo 1 Edistää lapsen kasvu-, kehitys ja oppimisedellytyksiä Vahvistaa lapsen

Lisätiedot

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus OPISKELIJAN ITSEARVIOINTI Itsearviointi liittyy kiinteästi elinikäisen oppimisen ajatteluun sekä opiskelijan

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen

Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS LUMA-seminaari 15.1.2013 1 Opetussuunnitelmatyön kokonaisuus 2 Yleissivistävän koulutuksen uudistaminen

Lisätiedot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta Marjut Nyström, lehtori Keskuspuiston ammattiopisto 23.9.2015 Erityisesti Sinulle Opinnollistamisen määritelmä Opinnollistamisella tarkoitetaan ammatillisen

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto

Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn. Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Ammattiliiton näkökulmia ammatillisen ja vapaaehtoisen työn rajapintojen määrittelyyn Yhdessä enemmän yli rajojen 4.3.2010 Marjo Katajisto Missä JHL:n jäsen kohtaa vapaaehtoisen? Kotityöpalvelu Kiinteistönhoito

Lisätiedot

Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille

Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Snellman-korkeakoutun lausunto hallituksen esityksen luonnoksesta varhaiskasvatuslaiksi

Snellman-korkeakoutun lausunto hallituksen esityksen luonnoksesta varhaiskasvatuslaiksi LAUSUNTO 30.3.2015 1(1) Opetus-ja kulttuuriministeriö Asia: Lausuntopyyntö OKM 15/010/2015 Snellman-korkeakoutun lausunto hallituksen esityksen luonnoksesta varhaiskasvatuslaiksi Lausunnon keskeinen sisältö

Lisätiedot

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma

ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma ERITYISPEDAGOGIIKAN KOULUTUS (EP), opetussuunnitelma 2014-2017 Kasvatustieteen kandidaatin tutkinto 180 op I Kieli- ja viestintäopinnot sekä orientoivat opinnot, 20 op: KTKO101 Johdatus yliopisto-opiskeluun

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja

ARVIOIJAKOULUTUS. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja ARVIOIJAKOULUTUS Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto, lähihoitaja SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ NÄYTTÖTUTKINNOISTA 2. TUTKINTORAKENNE 3. AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN 1. Tutkintotilaisuuden suorittamissuunnitelma

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13. 13 Osaamisen kehittäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa henkilöstön koulutustasoa nostamalla

Espoon kaupunki Pöytäkirja 13. 13 Osaamisen kehittäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa henkilöstön koulutustasoa nostamalla 06.06.2013 Sivu 1 / 1 2608/01.03.00/2013 13 Osaamisen kehittäminen suomenkielisessä varhaiskasvatuksessa henkilöstön koulutustasoa nostamalla Valmistelijat / lisätiedot: Titta Tossavainen, puh. (09) 816

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005

KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005 KIRKKOHALLITUKSEN YLEISKIRJE Nro 32/2005 24.10.2005 HYVIÄ TÖITÄ! KIRKON UUSITTU REKRYTOINTIESITE ON ILMESTYNYT Kirkkohallitus on julkaissut Hyviä töitä maan ja taivaan väliltä! -rekrytointiesitteen uusittuna

Lisätiedot

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON

TIE NÄYTTÖTUTKINTOON TIE NÄYTTÖTUTKINTOON Käytännönläheinen opiskelijan opas Porvoon Kauppaoppilaitos Yrityspalvelu Företagsservice Opistokuja 1, 06100 Porvoo www.pkol.fi 019-5740700 yp@ pkol.fi 1 Opas on tarkoitettu opiskelemaan

Lisätiedot

Tero Ristimäki Talentian kuntapalkkatutkimus huhtikuu 2007 Talentian kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelevien jäsenten palkkaus huhtikuussa 2007

Tero Ristimäki Talentian kuntapalkkatutkimus huhtikuu 2007 Talentian kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelevien jäsenten palkkaus huhtikuussa 2007 Tero Ristimäki Talentian kuntapalkkatutkimus huhtikuu 2007 Talentian kunnissa ja kuntayhtymissä työskentelevien jäsenten palkkaus huhtikuussa 2007 Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia

Lisätiedot

Sosiaalityö ammattina. Mikko Mäntysaari 6.2.2011

Sosiaalityö ammattina. Mikko Mäntysaari 6.2.2011 Sosiaalityö ammattina Mikko Mäntysaari 6.2.2011 Sosiaalityö tarkoittaa monia asioita: Sosiaalityö -käsitteellä viitataan ammattiin, oppialaan ja tutkimukseen. Eri maissa sosiaalityön koulutusratkaisut

Lisätiedot

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29)

Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelu 11 op (1P00BA27) Oppilaitoksen turvallisuus 2 op (1P00BA29) Opetusharjoittelun aikana opettajaopiskelija osoittaa ammattipedagogisissa opinnoissa hankkimaansa osaamista. Tavoitteena on,

Lisätiedot

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään

Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään Vammaisen ja erityistä tukea tarvitsevan tie ammatilliseen koulutukseen ja työelämään KUNTOUTUSPÄIVÄT 19.3.2010 Juhani Pirttiniemi opetusneuvos, KT Opetushallitus Säädöstaustaa: L 631/1998 8 : Ammatillista

Lisätiedot

Lapin sosiaalityön ja sosiaalialan opetus- ja tutkimuskeskus (ESR -hanke)

Lapin sosiaalityön ja sosiaalialan opetus- ja tutkimuskeskus (ESR -hanke) Lapin sosiaalityön ja sosiaalialan opetus- ja tutkimuskeskus (ESR -hanke) Opetuksen toteutus työelämäyhteydessä II (11/2012 12/2014) Sosiaalialan koulutusohjelma (Kemi-Tornion AMK) Ryhmä: YPT/SOK21 Sisältö

Lisätiedot

7.4.2015. Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi

7.4.2015. Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi Lausunto 1 (6) Opetus-ja kulttuuriministeriö Kirjaamo@minedu.fi Varhaiskasvatuslaki@minedu.fi Asia: Lausuntopyyntö hallituksen esitykseksi varhaiskasvatuslaiksi Viite: Lausuntopyyntö OKM 15 / 010 / 2015

Lisätiedot

Aluehallintovirasto/Selvityspyyntö Kemin kaupungin päiväkotien varhaiskasvatuksen ryhmien muodostamisesta

Aluehallintovirasto/Selvityspyyntö Kemin kaupungin päiväkotien varhaiskasvatuksen ryhmien muodostamisesta Koulutuslautakunta 12 25.02.2016 Aluehallintovirasto/Selvityspyyntö Kemin kaupungin päiväkotien varhaiskasvatuksen ryhmien muodostamisesta 81/12.06.01/2016 Koulutuslautakunta 25.02.2016 12 Valmistelu:

Lisätiedot

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin

Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Kerhotoiminta mahdollistaa lahjakkuuden ja erityisvahvuuden tukemisen Leo Pahkin Täällä saa tehdä niitä asioita, joista on kiinnostunut Kerhojen tarjoamista eri lahjakkuuden alueiden tukemiseen Kerhoissa

Lisätiedot

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta

Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Palvelutyönantajien koulutustarveselvityksen tulokset ammattikorkeakoulujen jatkotutkintojen tarpeesta Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneiden määrä Tilastokeskuksen mukaan ammattikorkeakoulututkinnon

Lisätiedot

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu:

Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: Kone- ja metallialan työnjohtokoulutuskokeilu: AMK-yhteistyö; rakennusmestarikoulutus; miten tästä eteenpäin Johtaja Mervi Karikorpi, 18.2.2011 Tarve Teknologiateollisuuden yritykset arvioivat työnjohdon

Lisätiedot

Varhaiskasvatuksessa työskentelevien Talentian jäsenten kiinnostus toimia esiopetusta antavana lastentarhanopettajana Marjo Varsa 19.9.

Varhaiskasvatuksessa työskentelevien Talentian jäsenten kiinnostus toimia esiopetusta antavana lastentarhanopettajana Marjo Varsa 19.9. Esiopetuskelpoisuus ja sosionomit Varhaiskasvatuksessa työskentelevien Talentian jäsenten kiinnostus toimia esiopetusta antavana lastentarhanopettajana Marjo Varsa 19.9.2014 Sisällysluettelo 1 Johdanto...

Lisätiedot

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Erityisen eetos..ja mitä sille tapahtui 28.1.2010 Liisa Heinämäki 2 Erityisen eetos Eri järjestelmissä

Lisätiedot