Liikettä. koulupihoille. Keravan lähiliikuntapaikkaprojektin loppuraportti. Mikael Fogelholm (toim.)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liikettä. koulupihoille. Keravan lähiliikuntapaikkaprojektin loppuraportti. Mikael Fogelholm (toim.)"

Transkriptio

1 Liikettä koulupihoille Keravan lähiliikuntapaikkaprojektin loppuraportti Mikael Fogelholm (toim.)

2 Keravan lähiliikuntapaikkaprojektin loppuraportti toim. Mikael Fogelholm

3 Kustantaja UKK-instituutti ja Nuori Suomi Toimittaja Mikael Fogelholm Valokuvat Seija Tulonen ja Keravan liikuntapalvelu Taitto Tuula Äyräväinen / UKK-instituutti ISBN (nidottu) ISBN (PDF) PK-Paino Oy, Tampere 2008

4 Sisällys Esipuhe 1. Lasten liikunta ja terveys Lähiliikuntapaikka mistä on kysymys Keravan lähiliikunta paikka projektin tausta, tavoitteet ja toteuttaminen Uutta osallistuvaa suunnit telua Keravan projektissa Keravalaisten lähiliikunta paikkojen suunnittelu ja rakentaminen Miten prosessi sujui? Innostavatko lähiliikunta paikat liikkumaan projektin vaikuttavuuden arviointi Virikkeitä Keravan liikuntatoimelle Miksi yritys tukee lähiliikunta paikka rakentamista Mitä opimme?... 68

5 Kirjoittajat Mikael Fogelholm Yksikönjohtaja Suomen Akatemia, terveyden tutkimus (UKK-instituutin johtaja ) Jan Norra Kehityspäällikkö Nuori Suomi ry. Hannu Nurmi McDonald s-yrittäjä Heli Ryhänen Viestintäpäällikkö McDonald s Oy Kimmo Suomi Professori, laitoksen johtaja Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteen laitos Seija Tulonen Suunnittelija Keravan kaupunki, kaupunkitekniikka Jarmo Vakkila Liikuntasihteeri Keravan kaupunki, liikuntapalvelu

6 Esipuhe Keravan lähiliikuntapaikkaprojekti käynnistyi vuonna Tavoitteena oli ensisijaisesti kohentaa kaupungin ala-asteiden pihoja sellaisiksi, että ne innostaisivat lapsia lisäämään liikuntaa sekä välitunneilla että koulun jälkeen. Lähiliikuntapaikkojen rakentamisessa ei sinänsä ole mitään ihmeellistä, sillä ne ovat jo joidenkin vuosien aikana kuuluneet opetusministeriön liikuntapaikkarakentamistuen painopisteisiin. Toinen toistaan hienompia lähiliikuntapaikkoja onkin rakennettu eri puolille Suomea. Keravan projektissa on kuitenkin eräitä piirteitä, jotka tekevät siitä ainutlaatuisen sekä kotimaisesta että kansainvälisestä näkökulmasta. Ensinnäkin suunnittelussa haluttiin vapaamuotoiseen liikuntaan soveltuvien koulupihojen sijoittuvan mahdollisimman hyvin ja tasaisesti koko kaupungin alueelle. Puhuimme hankkeen ohjausryhmässä lähiliikuntapaikkojen verkostosta ja samalla myös siitä, että Keravasta tulee tämän tyyppisen rakentamisen mallikaupunki. Toinen tärkeä asia oli projektihallinnon yhteistyö. Koko projektin ajan ohjausryhmässä oli mukana liikunnan edistämisestä innostuneita tutkijoita sekä lasten ja nuorten liikunnan edistämisen erityisjärjestön asiantuntija. Yhteistyöhön liittyy olennaisesti myös maamme mittakaavassa ainutlaatuinen yritystuki, joka kohdistui Keravan kaupungin kautta suoraan lähiliikuntapaikkojen rakentamiseen. Kolmas ainutlaatuinen asia projektissa oli tutkimus. On hyvin harvinaista, että puhdas kunnallinen kehittämishanke arvioidaan niin perusteellisesti kuin mitä Keravan tapauksessa on tehty. Arvioinnissa yhdistettiin sekä määrällisiä että laadullisia tapoja kerättäessä tietoa projektin onnistumisesta prosessina ja saavutetuista tuotoksista. Tämä loppuraportti esittelee projektin toteuttamisen ja kokoaa yhteen projektin arvioinnin päätulokset. Raportin ovat kirjoittaneet lähiliikuntapaikkaprojektin ohjausryhmän jäsenet. Meitä voidaan tietysti syyttää kotiinpäin vetämisestä ja liiallisesta subjektiivisuudesta. Olemme kuitenkin pyrkineet olemaan kriittisiä, sillä tutkimus kertoo, että lasten liikuntatottumusten muuttaminen on monimutkaisempaa kuin mitä uskoisi ja toivoisi. Toivomme siitä huolimatta tai ehkä juuri siksi, että raportti innostaa ja auttaa muita kuntia suunnittelemaan lapsille ja nuorille parempaa liikuntaympäristöä. Lopuksi haluan projektin ohjausryhmän puheenjohtajana kiittää Keravan kaupunkia ennakkoluulottomuudesta ja loistavasta yhteistyöstä, opetusministeriötä ja McDonald sia taloudellisesta tuesta, ohjausryhmää rakentavasta ja innostuneesta ilmapiiristä sekä keravalaisten koulujen oppilaita, rehtoreita, opettajia ja kouluyhdistyksiä avusta suunnittelussa ja tutkimusaineiston keräämisessä. Keravalla Mikael Fogelholm 5

7 1 Lasten liikunta ja terveys Mikael Fogelholm Liikunta ja terveys Useimmat päiväkoti-ikäiset lapset tuntuvat olevan koko ajan liikkeessä. On aivan luontevaa juosta isää tai äitiä vastaan, keinuissa ja pulkkamäessä voidaan olla monta tuntia eikä temppuradoilta pikkulapsia saa pois millään. Omaehtoinen liikkuminen vähenee, mutta ei onneksi lopu kokonaan koulun alkaessa. Toisaalta ala-asteikäisillä alkaa tulla tilalle ohjattua liikuntaa yhä enemmän ja enemmän. Lapsuudessa kaikkein eniten liikutaan juuri murrosiän kynnyksellä. Silloin lapsi on jo niin iso, että hän voi kävellen ja pyöräillen mennä kouluun, kavereille tai kentille vähän pidemmänkin matkan päähän. Tämän ikäiset lapset ovat myös innokkaasti mukana ohjatussa liikunnassa, jota on myös enemmän ja useammin tarjolla kuin pienemmille lapsille. Murrosikä muuttaa monta asiaa. Myös liikunnan määrä muuttuu ja ikävä kyllä useammalla murrosikäisellä liikuntaa on yhä vähemmän ja vähemmän. Urheiluseuroihin mukaan jäävät nuoret liikkuvat runsaasti, mutta muilla fyysinen aktiivisuus saattaa vähentyä roimasti. Huolta lasten riittävästä liikunnasta voidaan perustella monella tavalla, mutta useimmiten puhutaan fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta terveydestä. Liikkuva lapsi onkin vähän liikkuvaa terveempi. Tutkimusten mukaan liikkuvalla lapsella on mm. vähemmän sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöitä, parempi painonhallinta ja nuoruudessa vahvemmat luut. Myös psyykkiseen kehitykseen liittyvät asiat, kuten fyysinen minäkuva, näyttäisivät kehittyvän paremmin liikunnallisilla lapsilla. Hyvä terveys lapsuudessa ja nuoruudessa ei kuitenkaan varastoidu. Esimerkiksi lihavista aikuisista useimmat eivät ole olleet lihavia lapsia tai nuoria. Toisaalta juuri lihavuus on esimerkki käänteisestä varastoitumisesta : jos terveys on nuorena huono eli ollaan jo nuorena lihavia, tästä terveyden vaaratekijästä on silloin vaikea aikuisena päästä eroon. Toinen vastaava esimerkki on luusto: jos luusto on murrosiässä kehittynyt huonosti vähäisen liikunnan ja huonon ruokavalion takia, on tilannetta vaikea korjata enää aikuisena. Koska fyysinen aktiivisuus vielä aikuisenakin on tärkeää aikuisuuden terveydelle, voidaan lapsuuden liikunnan hyötyjä tarkastella myös tätä kautta: liikunta lapsuudessa ja nuoruudessa on hyödyllistä, koska se lisää todennäköisyyttä fyysisesti aktiiviselle aikuisuudelle. Tässä lapsuuden ja aikuisuuden liikunnan yhteydessä tärkeitä asioita ovat motoristen perustaitojen kehittyminen varhaiseen kouluikään mennessä, liikunnan lajitaitojen kehittyminen peruskouluiässä sekä liikuntamyönteisyyden kehittyminen koko lapsuuden ja nuoruuden ajan. 7

8 Lasten liikunta, kunto ja terveys ovat muuttumassa Suomalaisten nuorten terveyttä ja terveyskäyttäytymistä on voitu seurata säännöllisesti 1970-luvun lopusta saakka Nuorten terveystapatutkimuksen aineistolla. Joka toinen vuosi toteutettavassa tutkimuksessa ovat mukana 12-, 14-, 16- ja 18-vuotiaat nuoret. Vastaavaa säännöllistä lasten väestöseurantaa ei ole. Nuorten terveystapatutkimuksen mukaan nuorten liikapainoisuus (paino ylittää vähintään 20 % iän ja pituuden mukaisen arvioidun keskipainon) on 30 vuodessa kolminkertaistunut luvun alussa nuorista n. 20 % oli liikapainoisia. Hoikkien osuus on pysynyt suunnilleen ennallaan, mutta toisaalta lihavat ovat entistä lihavampia. 1 Liikapaino vaikuttaa etenkin kestävyyskuntoon. Tämä yhteys näkyy selkeimmin Puolustusvoimien alokkaiden Cooper-testin seurantatuloksista. Kun 1970-luvun lopussa noin 5 % alokkaista sai testissä huonon tuloksen (alle 2200 m), oli tällaisen tuloksen osuus 2000-luvun alussa noin 20 %. 2 Samanaikaisesti erinomaisen tuloksen (yli 3000 m) osuudet ovat muuttuneet aivan päinvastoin, n. 20 %:sta 5 %:iin. Tulos on kansanterveyden kannalta huolestuttava, sillä huono kestävyyskunto on merkittävä huonon terveyden ennuste. Nuorempien kuntomuutoksista ei ole samanlaista pitkittäisseurantaa. Opetushallitus testasi edustavan otoksen fyysistä kuntoa vuoden 2003 peruskoulun liikunnan arvioinnin yhteydessä. 3 Kun näitä tuloksia verrattiin Jyväskylän yliopiston tekemään tutkimukseen viisi vuotta aikaisemmin, olivat etenkin kestävyystulokset huonontuneet selvästi. Tulokset tulkinta on tosin tehtävä varovaisesti, sillä vaikka käytetty kestävyystesti oli sama, otokset eivät olleet vertailukelpoisia. Tulos on kuitenkin johdonmukainen puolustusvoimien Cooper-testin muutoksen kanssa. Lihavuuden yleistymisen ohella nuorten kestävyyskunnon heikkeneminen voi johtua liikuntatottumusten ja liikunnan määrän muutoksista. Ymmärryksemme lasten ja nuorten kokonaisliikunnasta ja sen muutoksista on valitettavan vajavainen, sillä suurin osa väestötutkimuksista ja seurannoista on ainoastaan seurannut ohjattua ja omaehtoista urheilemista. Esimerkiksi tieto leikkityyppisen fyysisen aktiivisuuden tai koulumatkaliikunnan muutoksista on todella huono. Nuorten terveystapatutkimuksen mukaan nuorten ohjattu, urheiluseuroissa tapahtuva liikunta on 30 vuoden aikana yleistynyt. Samansuuntainen muutos on havaittu myös mm. Ruotsissa, Norjassa ja Hollannissa. Kansallinen liikuntatutkimus tosin viittaa siihen, että liikuntalajeissa tapahtuu muutoksia kestävyyslajeista pallolajeihin. Yhdysvalloissa ja Englannissa tehdyissä tutkimuksissa on osoitettu lasten koulumatkojen muuttuneen aikaisempaa enemmän autoilla tehdyiksi. Suomessa ei ole vastaavia tuloksia. Meillä on vain epäsuoria havaintoja mm. autojen lukumäärän voimakkaasta kasvusta. Lisäksi Henkilöliikennetutkimuksen mukaan jopa hyvin lyhyillä matkoilla suomalaiset ovat lisänneet auton käyttöä ja vähentäneet pyöräilyä ja kävelyä. Aikuisten työmatkaliikunta on koko ajan vähentymässä. Vaikka tutkimustulokset ovat erittäin puutteellisia, on lasten ja nuorten arkiliikunnan vähentyminen ns. valistunut arvaus. 8

9 Koulumatkat, välitunnit ja fyysinen aktiivisuus Keravan lähiliikuntapaikkaprojektin erityinen kiinnostuksen kohde liittyi välituntien ja koulupihan tarjoamiin omaehtoisen, leikkimielisen fyysisen aktiivisuuden mahdollisuuksiin. Kiinnostuksen kohteena olivat myös etäisyydet kunnassa ja niiden merkitys liikkumisen kannalta. Englantilaisten tutkimuksen mukaan koulumatkojen fyysisellä aktiivisuudella on merkitystä kokonaisaktiivisuuden kannalta. 4 Eniten liikkuivat ne, jotka kävelivät koulumatkansa edestakaisin. Toiseksi eniten liikkuivat yhteen suuntaan kävelleet ja vähin ne, jotka liikkuivat koulumatkansa vain autolla. Kiinnostavaa tässä tutkimuksessa oli se, että koulumatkansa molempaan suuntaan kävelleillä myös muu fyysinen aktiivisuus oli runsainta. Toisessa melko uudessa tutkimuksessa todettiin viikon kävelyn kodin ja koulun välillä kuluttavan enemmän energiaa kuin kahden tunnin viikoittainen koululiikunta. 5 Linja-autolla ja pyörällä koulumatkansa liikkuneilla taas kului suunnilleen yhtä paljon energiaa viikossa kuin mitä kahden tunnin koululiikunnassa. Vähiten energiaa kului autolla koulun ja kodin väliä liikkuneilla. Amerikkalaisten 6.-luokkalaisten päivän fyysisen aktiivisuuden jakautumista on tutkittu askelmittarin avulla. 6 Pojat liikkuivat enemmän kuin tytöt ja suurin osa päivän liikunnasta tuli koulupäivän jälkeen. Askelten määrä välitunneilla oli pojilla 11 % ja tytöillä 8 % päivän kokonaisaskelista. Vaikka välitunnin merkitys ei tässä tutkimuksessa näyttänyt olevan kovin merkittävä, havainto voi johtua siitä, että ainakin amerikkalaiset lapset ovat välitunneilla varsin passiivisia: liikkeenilmaisimia käyttäneessä tutkimuksessa 5 10-vuotiaat lapset käyttivät 2/3 välituntiajasta korkeintaan hyvin kevyeen fyysiseen aktiivisuuteen. 7 Suomessa lapset saattavat kuitenkin olla välitunneilla amerikkalaisia aktiivisempia. Omaehtoiseen fyysiseen aktiivisuuteen vaikuttavat tekijät Tutkimukset koulumatkoista ja välituntiliikunnasta kertovat siis sen, että näillä fyysisen aktiivisuuden muodoilla on mahdollisuus lisätä myös lapsen ja nuoren kokonaisaktiivisuutta. Tutkimuksissa on myös yritetty ymmärtää sitä, mitkä tekijät vaikuttavat lasten koulumatka- ja välituntiliikuntaan ja miten tällaista fyysistä aktiivisuutta voitaisiin lisätä. Yleisesti terveyskäyttäytymiseen vaikuttaa kolme tekijää: 1) Yksilö itse eli hänen tietonsa, taitonsa, perimänsä jne.; 2) Fyysinen ympäristö, joka mahdollistaa tai rajoittaa fyysistä aktiivisuutta; 3) Sosiaalinen ympäristö, joka voi kannustaa tai vähentää intoa olla fyysisesti aktiivinen. 9

10 Ympäristöpsykologi Marketta Kyttä on väitöskirjassaan tutkinut erityisesti fyysisen ympäristön suunnittelua lapsen liikkumisen kannalta. 8 Hänen mukaansa hyvässä liikkumisympäristössä on kolme tunnusmerkkiä: Ympäristön ns. tarjoumat eli ne fyysiset ominaisuudet, jotka houkuttelevat liikkumaan tavalla tai toisella. Tarjoumien ei tarvitse olla varta vasten rakennettu aktiivisuutta ajatellen, sillä esimerkiksi kiipeilyyn soveltuva puu voi tarjota runsaasti aktiivista tekemistä lapsille. Lapsi pystyy liikkumaan ympäristössään turvallisesti ja hyvin. Lapsella on kavereita siellä, missä hän liikkuu ja missä on tarjoumia. Fyysistä ympäristöä lapsen liikkumista selittävänä tekijänä on tutkittu erityisesti Yhdysvalloissa. Keskeinen selittäjä koulumatkojen fyysiselle aktiivisuudelle on etäisyys kodin ja koulun välillä, joka joissakin tutkimuksissa on myös selittänyt lasten kokonaisliikuntaa. 9 Muita fyysistä aktiivisuutta lisääviä ympäristön tunnusmerkkejä ovat mm. maankäytön sekakäyttö (asunnot, kaupat ym. ovat samoilla alueilla), katujen liittyminen toisiinsa ja asukastiheyden suureneminen. 10 Autojen lukumäärä perheessä taas on käänteisesti yhteydessä lasten fyysiseen aktiivisuuteen. 10 Lasten koulumatkojen kävelyn lisäämiseksi tarkoitettuja interventiotutkimuksia on vähän. Hyvin tuoreessa systemoidussa katsauksessa tunnistettiin vain kolme tutkimusta, joista jokaisen pääasiallinen interventiomuoto oli viestintä (vanhempainillat, esitteet, julisteet, päiväkirja, matkakoordinaattori kouluissa, jne.). 11 Ympäristön muutosten vaikutusta koulumatkoihin ei ole tutkittu. 11,12 Amerikkalainen ryhmä on tutkinut koulupihalle laitettujen peli- ja leikkialueita kuvaavien maalausten vaikutusta lasten välituntiliikuntaan. Tutkimussarjan alussa maalaukset lisäsivät liikuntaa kuuden viikon tutkimuksessa 5 7-vuotiailla. 13 Kuitenkin samojen tutkijoiden myöhemmät ja suuremmalla tutkittavien määrällä toteutetut interventiot eivät enää yksiselitteisesti osoittaneet pihamerkintöjen lisäävän välituntiliikuntaa. 14 Tutkimuksia ympäristön muutosten merkityksestä mm. välituntiliikkumiseen ja koulumatkoihin on kuitenkin niin vähän, että uusia tutkimuksia tarvitaan. 10

11 Viitteet 1* 1. Kautiainen S, Rimpelä A, Vikat A, Virtanen SM. Secular trends in overweight and obesity among Finnish adolescents in Int J Obes Relat Metab Disord 2002 Apr;26(4): Santtila M, Kyrolainen H, Vasankari T, Tiainen S, Palvalin K, Hakkinen A, Hakkinen K. Physical fitness profiles in young Finnish men during the years Med Sci Sports Exerc 2006 Nov;38(11): Huisman T. Liikunnan arviointi peruskoulussa Yhdeksäsluokkalaisten kunto, liikuntaaktiivisuus ja koululiikuntaan asennoituminen. Oppimistulosten arviointi 1/2004. Helsinki: Opetushallitus, Alexander LM, Inchley J, Todd J, Currie D, Cooper AR, Currie C. The broader impact of walking to school among adolescents: seven day accelerometry based study. BMJ 2005 Nov 5;331(7524): Mackett RL, Lucas L, Paskins J, Turbin J. The therapeutic value of children s everyday travel. Tranportation Research Part A 39, 2005: Tudor-Locke C, Lee SM, Morgan CF, Beighle A, Pangrazi RP. Children s pedometer-determined physical activity during the segmented school day. Med Sci Sports Exerc 2006;38(10): Ridgers ND, Stratton G, Fairclough SJ. Assessing physical activity during recess using accelerometry. Prev Med 2005;41(1): Kyttä M. Children in outdoor contexts. Affordances and independent mobility in the assessment of environmental child friendliness. Teknilli nen korkea koulu. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus. Jul kaisu A 28, isbn /. 9. Cohen DA, Ashwood S, Scott M, Overton A, Evenson KR, Voorhees CC, Bedimo-Rung A, McKenzie TL. Proximity to school and physical activity among middle school girls: the trial of activity for adolescent girls study. J Phys Act Health 2006;3(Suppl. 1):S129 S Frank L, Kerr J, Chapman J, Sallis J. Urban form relationships with walk trip frequency and distance among youth. Am J Health Promot 2007;21(4 Suppl): Ogilvie D, Foster CE, Rothnie H, Cavill N, Hamilton V, Fitzsimons CF, Mutrie N; Scottish Physical Activity Research Collaboration. Interventions to promote walking: systematic review. BMJ 2007 Jun 9;334(7605): Burton G, Thomas J, Harden A, Rees R, Kavanagh J, Oliver S, Shepherd J, Oakley A. Promoting physical activity amongst children outside of physical education classes: a systematic review integrating intervention studies and qualitative studies. Health Educ J 2005;64(4): Stratton G. Promoting children s physical activity in primary school: an intervention study using playground markings. Ergonomics Oct;43(10): Ridgers ND, Stratton G, Fairclough SJ, Twisk JWR. Children s physical activity levels during school recess: a quasi-experimental intervention study. Int J Behav Nutr Phys Act 2007 May 21; 4:19 (open access) * Tässä raportissa käytetyt viitteet on tekstissä merkitty yläindeksillä esiintymis järjestyksensä mukaan. Numerointi ja viitteiden esittäminen on lukukohtainen. 11

12 2 Lähiliikuntapaikka mistä on kysymys Jan Norra Valtionhallinnon toimenpitein lasten (arki)liikuntaan liittyviin haasteisiin on pyritty viime vuosina vastaamaan erityisesti ns. lähiliikuntapaikkarakentamisen edistämisen kautta. Vuonna 2000 valmistuneessa, valtion liikuntapaikkarakentamista suuntaavassa strategia-asiakirjassa valittiin lasten ja nuorten liikuntaolosuhteiden kehittäminen terveysliikunnan olosuhteiden ohella käynnistyvän nelivuotisen strategiakauden painopistealueeksi. Tavoitetta strategia-asiakirjassa tarkennettiin seuraavalla tavalla: Tavoitteena on vaikuttaa lasten ja nuorten liikuntaolosuhteiden kohentumiseen erityisesti heidän välittömässä asuin- ja elinympäristössään lisäämällä kuntien ja paikallisten toimijoiden osaamis- ja toimintavalmiutta sekä taloudellisia edellytyksiä. 1 Keskeisin konkreettinen toimenpide-ehdotus, johon strategia-asiakirjassa haluttiin edellä kuvatuista lähtökohdista kiinnittää huomiota, oli lähiliikuntapaikkarakentamisen kehittäminen ja edistäminen Suomessa. Mallia ja pontta tälle strategiavalinnalle antoivat Norjassa asiasta saadut kokemukset, jotka rantautuivat Suomeen ministeriöiden välisen tiedonvaihdon kautta. Norjassa toteutettiin 1990-luvun aikana voimakasta lähiliikuntapaikkojen rakentamisohjelmaa ( närmiljöanleggsordning ), jossa valtionavustusten vauhdittamana syntyi vuosien välisenä aikana yli 2000 lähiliikuntapaikkaa. 2 Lähiliikuntapaikkarakentamisen vuosina Suomessa saama strateginen painopiste asema merkitsi käynnistyville lähiliikuntapaikkahankkeille sekä ensisijaisuutta valtionavustuksella tuettavien liikuntapaikkahankkeiden välisissä valintatilanteissa että mahdollisuutta korotettuun valtionavustusosuuteen. Vuonna 2005 valmistuneessa strategian päivityksessä lähiliikuntapaikat säilyttivät edelleen em. korostetun asemansa. 3 Lähiliikuntapaikan määrittely ja valtionavustusten hakeminen lähiliikuntapaikkahankkeille Lähiliikuntapaikkarakentamisen toteutusmalleja ei ole Suomessa valtionhallinnon toimenpitein tiukasti säädelty. Tältä osin toimintamalli Suomessa on ollut toisenlainen kuin Norjassa, jossa lähiliikuntapaikkoihin liittyi varsin tarkkaakin sisällöllistä normittamista. Valtionavustuskelpoisen lähiliikuntapaikan ominaisuuksien tarkkaa määrittelyä on näin haluttu välttää ja jättää tilaa luovuudelle sekä paikallislähtöisille ratkaisumalleille. Yleisellä tasolla lähiliikuntapaikat on Suomessa määritelty seuraavasti: Lähiliikuntapaikat ovat lasten ja nuorten liikuntaan sekä yleiseen kunto- ja 12

13 terveysliikuntaan tarkoitettuja liikuntapaikkoja tai -alueita, jotka sijaitsevat asuinalueilla tai niiden välittömässä läheisyydessä. 1 Lisäksi lähiliikuntapaikkoihin on tehdyissä määritelmissä liitetty erityisesti seuraavia tavoiteltavia ominaisuuksia: liikunnallinen monikäyttöisyys, ympärivuotisuus, vapaa käytettävyys, soveltuvuus kaikille ikäryhmille, käyttömaksuttomuus sekä rakentamis- ja käyttökustannusten edullisuus. Lähiliikuntapaikkarakentamisen keskeisten tavoitteiden ja kriteereiden määrittelyyn on useassa yhteydessä käytetty myös oheisen kaltaista taulukkoa, jossa ominaisuuksia on kuvattu ulottuvuuksina. 4 Taulukko 1. Lähiliikuntapaikan määrittely ominaisuusulottuvuuksilla Lähiliikuntapaikka on enemmän.. Monikäyttöinen Vapaasti käytettävissä Ympärivuotinen Pienimuotoinen Mitoitukseltaan vapaa Rakennusteknisesti helppo Huoltovapaa Luovasti toteutettu Osallistuvaan suunnitteluun perustuva Saavutettavissa kotiovelta Puku- ja pesutiloja ei tarvita Käyttäjille maksuton Ympäristöön sulautuva Kaikille ikäryhmille sopiva..kuin - Lajikohtainen - Käyttövuoroihin perustuva - Käytössä vain osan vuotta - Laitostyyppinen - Sääntöjen mukaan mitoitettu - Rakennusteknisesti vaativa - Henkilöstöä sitova - Perinteinen - Määräyksiin perustuva - Liikenneyhteyden takana - Puku- ja pesutiloja tarvitaan - Maksullinen - Ympäristöstä erottuva - Ikäryhmittäin rajaava Valtionhallinnossa lähiliikuntapaikkarakentamisen valtionapuviranomaisina toimivat läänien liikuntatoimet. Ko. tahoilta voi valtionavustusta hakea lähiliikuntapaikkahankkeille mikä tahansa rekisteröity oikeustoimikelpoinen yhteisö, mutta erityisesti avustusmahdollisuus on suunnattu kuntatoimijoille. Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustukset ovat haettavissa kerran vuodessa, kalenterivuoden loppuun mennessä. Valtionavustuskelpoisen hankkeen kustannusalarajaksi on asetettu Enimmillään valtionavustuksen osuus voi olla lähiliikuntapaikkahankkeissa 50 % hankkeen kokonaiskustannuksista. 13

14 Lähiliikuntapaikkarakentamisen nykytilanne Suomessa Läänien liikuntatoimista saatavien tietojen perusteella on Suomessa käynnistynyt vuoden 2007 loppuun mennessä 328 valtionavustusta saanutta lähiliikuntapaikkahanketta. Viime vuosina valtionavustusta saaneiden lähiliikuntapaikkahankkeiden määrät ovat olleet hienoisessa kasvussa, kuten oheinen taulukko osoittaa. Pääsääntöisesti kaikki avustusta hakeneet ja hankekriteerit sekä myöntämisperusteet täyttäneet hankkeet ovat avustuksen saaneet, joten taulukko kuvastaa varsin hyvin myös tilannetta avustusta hakeneiden hankkeiden määrän osalta. Taulukko 2. Valtionavustuksilla tuettujen lähiliikuntapaikkahankkeiden määrä Suomessa Vuodet Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Yhteensä Yhteensä 328 (Lähde: Läänien peruspalveluiden arvioinnin tilastot sekä Nuoren Suomen sähköpostikysely läänien liikuntatoimille) Myönnettyjen valtionavustuksen tasosta suhteessa hankkeen kokonaiskustannuksiin ei ole tehty valtakunnallisia yhteenvetoja. Pääsääntöisesti valtionavustusosuudet ovat kuitenkin olleet kaikissa lääneissä n % hankkeen kokonaiskustannuksista, joten lähiliikuntapaikka-rakentamisessa on avustusosuus onnistuttu nostamaan hieman muuta liikuntapaikkarakentamista korkeammalla tasolle, kuten valtakunnallisessa strategialinjauksissa on ollut tavoitteena. Lähelle avustuksen maksimimäärää (50 % kokonaiskustannuksista) yltäneitä hankkeita on ollut erityisten pilotti- ja kokeiluhankkeiden joukossa joitakin kappaleita. 5 Hanketyypeittäin lähiliikuntapaikkarakentamisen valtakunnallista tilannetta tarkasteltaessa voi todeta alakoulupihojen yhteyteen toteutettujen lähiliikuntapaikkojen olevan selvästi yleisimpiä. Jonkin verran lähiliikuntapaikkoja on lisäksi toteutettu mm. puistojen ja olemassa olevien urheilukenttien tms. lajiliikuntapaikkojen yhteyteen. Lähtökohtaisesti, esimerkiksi saavutettavuuden näkökulmasta, koulupihat ovatkin erityisen hyvin lähiliikuntapaikoiksi soveltuvia kohteita. Lisäksi voidaan arvioida, että myös Nuori Suomi ry:n tutkimustulokset koulupihojen liikuntaolosuhteiden heikosta tilasta ovat vauhdittaneet viime vuosina koulupihojen kunnostamishankkeita. Nuoren Suomen vuonna 2004 julkaiseman tutkimuksen mukaan vain noin kolmasosa kaikista Suomen alakoulujen pihoista ovat lasten päivittäisen liikunnan tarpeet huomioiden kunnossa. 6 Suurin ongelma tutkimuksen mukaan on liikuntamahdollisuuksien vähäisyys koulupihoilla. 14

15 Ongelma korostui tutkimuksen mukaan erityisesti oppilasmäärältään suurissa lähiö/taajama- sekä kaupunkikouluissa. Tarkasteltaessa lähiliikuntapaikkarakentamisen nykytilannetta Suomessa yksittäisiä hanketoteutuksia laajemmasta perspektiivistä, vaikuttaa kuitenkin siltä, että vain harvat kunnat ovat vielä saaneet asiaan kokonaisvaltaista otetta. Tässä raportissa tarkastellaan Keravan lähiliikuntapaikkaprojektia ja sen tuloksia. Ko. projekti on Nuoren Suomen käytössä olevien tietojen perusteella toistaiseksi ainoa päätökseen saatettu prosessi, jossa on suunnitelmallisesti edeten toteutettu koko kunnan kattava lähiliikuntapaikkaverkosto. Vastaavan tyyppisiä, kuntakohtaisia kokonaishankkeita on lisäksi käynnissä mm. Turussa, Porissa, Kuopiossa ja Kajaanissa. Lähiliikuntapaikkarakentamisen jalkauttaminen pysyväksi osaksi suomalaista yhdyskuntarakentamista ja -suunnittelua edellyttää kuitenkin juuri esimerkkejä, malleja ja dokumentoituja kokemuksia kuntakohtaisista kokonaisprosesseista. Tästä näkökulmasta Keravan projektin ja muiden em. käynnissä olevien projektien merkitys on erittäin tärkeä. Varsin hyvä tilanne sen sijaan on lähiliikuntapaikkarakentamisessa sen osalta, kuinka hanketta käynnisteleville toimijoille on tarjolla lähiliikuntapaikkojen suunnittelua tukevaa tietoa. Vuonna 2002 avattu Lähiliikuntapaikkojen www-tietopankki (www.lahiliikuntapaikat.fi) tarjoaa tällä hetkellä hanketoteuttajille esimerkkejä lähes 40:stä lähiliikuntapaikkatoteutuksesta eri puolilla Suomea (kuva 1), mm. Keravan lähiliikuntapaikkakohteista (ohessa www-tietopankin esimerkkihankekartta). Lisäksi vuonna 2002 julkaistusta Lasten liikuntapaikkojen suunnittelu -opaskirjasta 7 sekä vuonna 2006 julkaistuista Koulupihat lähiliikuntapaikkoina Idea- sekä Suunnitteluoppaasta löytyy runsaasti tietoa erilaisista lähiliikuntapaikkojen toteutusmalleista. 15

16 Kuva 1. Lähiliikuntapaikkojen esimerkkihankkeet tietopankista. 16

17 Viitteet 1. Liikuntapaikkarakentamisen suunta Helsinki: Valtion liikuntaneuvosto, (www.minedu.fi/julkaisut) 2. Jones K, Stokke KD, Halvorsen Thoren A, Stigen IM. Fysisk aktivitet I närmiljöet evaluering av kulturdepartementets närmiljöanleggordning. NIBR projektsraport 2000: Liikuntapaikkarakentamisen suunta Helsinki, Valtion liikuntaneuvosto. (http://www. minedu.fi/export/sites/default/opm/liikunta/valtion_liikuntaneuvosto/liikuntapaikkarakentamisen_suunta/liitteet/lpraksuunta04-07.doc) 4. Länsi-Suomen läänin lähiliikuntapaikkojen kokeiluhankkeet loppuraportti. Länsi-Suomen läänin julkaisusarja nro 19/ Lähiliikuntapaikkojen arviointitutkimus Helsinki: Nuori Suomi ry., Koulupihojen liikuntaolosuhteet valtakunnallinen tutkimus Helsinki: Nuori Suomi ry., Lasten liikuntapaikkojen suunnittelu. Opetusministeriön liikuntapaikkajulkaisu 83. Helsinki: Rakennustieto Oy,

18 3 Keravan lähiliikunta paikka projektin tausta, tavoitteet ja toteuttaminen Mikael Fogelholm Tausta Liikkumista suosivat ympäristöt ja erityisesti lähiliikuntapaikat lasten ja nuorten liikuntaa edistävinä tekijöinä korostuvat niin Terveysliikunnan paikallisissa suosituksissa (2000) kuin Terveyttä edistävän liikunnan kehittämistoimikunnan mietinnössä (2001). Lähiliikuntapaikat on nostettu myös opetusministeriön toimintasuunnitelmassa yhdeksi liikuntarakentamisen painopistealueeksi. Niiden rakentamiseen on voinut saada valtionapua, jota läänihallitukset ovat koordinoineet. Vuoden 2002 loppuun mennessä hieman yli 20 lähiliikuntapaikkaa on rakennettu tai on rakenteilla valtionavun turvin. 1 Poikkeuksetta kaikki rakentamiset ovat tapahtuneet eri kunnissa. Pinta-alaltaan pienessä kunnassa yksi ainoa lähiliikuntapaikka voi palvella kunnan lapsia ja nuoria ainoana lähiliikuntapaikkana, mutta suuremmissa kunnissa pitäisi pyrkiä kunnan kannalta kokonaisvaltaisempaan suunnitteluun ja lähiliikuntapaikkojen verkostoon. Tällaiseen suunnitteluun perustuvaa lähiliikuntapaikkahanketta ei vielä ole toteutettu. Yksi kiinnostava näkökohta liittyy liikuntapaikkarakentamisen rahoitukseen. Tähän mennessä yritysrahoituksen osuus on ollut vähäinen ja se on koskenut pääasiassa erityisiä, lähinnä kilpaurheiluun soveltuvia kohteita (esim. jäähallit, jalkapallohallit, suuret sisähallit). 2 Nyt kun terveysliikunnan positiivinen yhteiskunnallinen merkitys on nostettu esille, olisi tärkeä alkaa ymmärtää niitä edellytyksiä, joiden avulla yritykset kiinnostuisivat myös lasten ja nuorten liikuntaa sekä terveysliikuntaa palvelevien rakennushankkeiden rahoittamisesta. Keravalla päätettiin vuonna 2002 nuorten skateboard-harrastajien aloitteesta alkaa rakentaa Lapilan ala-asteen viereen lähiliikuntapaikkaa, johon tulisi usean skeittirampin lisäksi mm. monitoimipallokenttä. Samana vuonna Mikael Fogelholm ehdotti Keravan kaupungille lähiliikuntapaikkarakentamisen laajentamista. Kun tähän hankkeeseen saatiin mukaan yrityssponsori ja kun kävi ilmi, että läänin hallituksen kautta myös jatkossa oli mahdollista saada tukea lähiliikuntapaikkojen rakentamiseen, teki Keravan kaupunki päätökset 6 8 paikan rakentamisesta seuraavan neljän vuoden aikana. Lähiliikuntapaikkaprojektia varten perustettiin kaupungin ja yrityssponsorin edustajista, tutkijoista ja nuorten liikunnan asiantuntijoista koostuva ohjausryhmä, jonka tehtäväksi tuli hankkeen suunnittelu, ohjaus ja seuranta. 18

19 Tavoitteet Keravan lähiliikuntapaikkaprojektin tavoitteiksi asetettiin seuraavat: Keravasta tulee ensimmäinen kunta (kaupunki) Suomessa, jossa koko kunnan alueelle rakennetaan lähiliikuntapaikkojen verkosto. Omaehtoinen, välituntien aikainen ja koulun jälkeinen fyysinen aktiivisuus suurenee erityisesti ala-asteikäisillä. Kvantitatiivisten (määrällisten) tutkimusmenetelmien avulla arvioidaan niitä tuloksia ja vaikutuksia, joita liikuntapaikkarakentaminen saa aikaan. Kuvailevin (laadullisin) menetelmin tutkitaan prosessia, jossa lähiliikuntapaikkoja suunnitellaan yhteissuunnittelun avulla ja jossa kunnallisen rahoituksen ja valtionavun lisäksi rakentamiseen käytetään yrityksiltä saatua tukea. Toteuttaminen Keravan lähiliikuntapaikkaprojekti (LLPP) toteutettiin yhteissuunnittelun periaatteita noudattaen. 3,4 LLPP:n organisaation muodostivat ohjausryhmä, yhteissuunnitteluryhmät, käyttäjäsuunnitteluryhmät ja tutkijaryhmä. Ohjausryhmän tehtävänä oli luoda edellytykset projektin toteutumiselle. Se kokosi yhteen tärkeimpien osapuolten edustajat ja teki suuret linjaratkaisut. Seurantaryhmässä olivat edustettuina seuraavat tahot: UKK-instituutti (Mikael Fogelholm, pj.) Jyväskylän yliopisto (Kimmo Suomi) Keravan kaupunki (liikuntapalvelu ja kaupunkitekniikka) Nuori Suomi ry (Jan Norra) Yritysrahoittaja (McDonald s). Käyttäjäsuunnitteluryhmät muodostettiin lähiliikuntapaikkoja lähinnä olevien koulujen koti- ja kouluyhdistyksistä (tai muusta vastaavasta vanhempia, lapsia ja opettajia yhdistävästä yhteenliittymästä). Periaatteena oli, että yhden paikan ensimmäinen suunnittelu ja ideoiden tuotto tapahtuu lapsia, vanhempia ja opettajia kuunnellen. Mukana osallistuvassa suunnittelussa oli Keravan kaupungin tekninen toimi ja toteutuksesta vastannut professori Kimmo Suomi. Osallistuvan suunnittelun periaatteet ja toteuttaminen on tarkemmin kuvattu tämän raportin luvussa 4 ja suunnittelun ja rakentamisen muu toteuttaminen luvussa 5. Tutkijaryhmä vastasi LLPP:n arvioinnista. Ryhmään kuuluvat UKK-instituutin (Fogelholm, Olavi Paronen), Jyväskylän yliopiston (Suomi, Anu Orjala) ja Nuoren Suomen (Norra) edustajat. Hankkeessa pyrittiin moniulotteiseen arviointiin, joka käsittää teknis-analyyttisen arvioinnin lisäksi kontekstuaalisen arvioinnin 19

20 korostamalla eri osapuolten osallisuutta. Tutkimuksessa selvitettiin intervention toimintaympäristön, mekanismien ja toteutuksen sekä tulosten yhteyksiä. Tutkimus arvioi Keravan lähiliikuntapaikkaprojektia Stufflebeamin CIPP-evaluaatiomallin (Context, Input, Process, Product) pohjalta. 5,6 Mallin lähtökohtia käyttäen tutkimus pyrki vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: 1) 2) 3) 4) Taustan (kontekstin) arviointi: Selvitetään hankkeen ulkoisia toteutusehtoja ja eri toimijoiden toimintaa koskevia oletuksia a) Miksi projekti käynnistettiin? b) Oliko eri toimijoilla hankkeen suhteen erilaisia perusteluja tai tausta-ajatuksia? c) Mitä projektilla haluttiin saada aikaan? Panosten arviointi: Arvioidaan taloudellisten ja muiden voimavarojen määrää ja tarkoituksenmukaista kohdentamista a) Mitä aineellisia ja henkisiä resursseja oli käytössä suunnitteluun, toteutukseen ja käyttöönottoon? b) Käytettiinkö panokset oikein ja tehokkaasti? c) Olisiko tarvittu muuta panostusta? Prosessin arviointi: Arvioidaan toiminnan sisältöä ja vaikutusmekanismeja, mitä toiminnassa tapahtui suhteessa tavoitteisiin ja taustaoletuksiin a) Miten prosessi sujui? Mitä puutteita on ollut, mikä meni hyvin? b) Mitkä ovat olleet hankkeen erilaisia mekanismeja, liikkeellepanevia voimia ja mahdollisia vastavoimia? c) Miten tiedottaminen onnistui? d) Miten yritysyhteistyö onnistui? Tulosten arviointi: Määritellään lopputuloksia ja arvioidaan niiden yhteyttä toimintamalliin a) Lisääkö lähiliikuntapaikkojen rakentaminen lasten fyysistä aktiivisuutta (määrällinen tulosnäkökulma)? b) Miten lähiliikuntapaikkojen rakentaminen ja/tai kehittäminen muuttaa koulujen pihan ja lähiympäristön käyttöä fyysisen aktiivisuuden kannalta (toiminnallinen ja sosiaalinen näkökulma)? c) Ketkä käyttävät uusia lähiliikuntapaikkoja (sosiaalinen näkökulma)? d) Aktivoiko lähiliikuntapaikkaverkoston rakentaminen paikallisia urheiluseuroja tai muita järjestöjä (sosiaalinen ja toiminnallinen näkökulma)? Tutkimuksessa yhdistellään kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia aineistoja ja analyysitapoja. Koko CIPP-evaluaatiomallin lähtökohtana on, että siinä ei pelkästään arvioida määrällisiä tuloksia, vaan huomio kiinnittyy yhtä paljon myös toiminnan ulkoisiin edellytyksiin, panostuksiin ja prosessin sujuvuuteen. 4 Näin saadaan tär- 20

Lähiliikuntapaikkojen kuntakohtainen kartoitus ja kehittämissuunnitelma - Koulupäivän liikunnallistaminen seminaari 20.9. 2013, Lappeenranta

Lähiliikuntapaikkojen kuntakohtainen kartoitus ja kehittämissuunnitelma - Koulupäivän liikunnallistaminen seminaari 20.9. 2013, Lappeenranta Lähiliikuntapaikkojen kuntakohtainen kartoitus ja kehittämissuunnitelma - Koulupäivän liikunnallistaminen seminaari 20.9. 2013, Lappeenranta Miksi lähiliikuntapaikkoja Riittämätön (päivittäinen) liikunta-aktiivisuus

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

suhteessa suosituksiin?

suhteessa suosituksiin? Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus

Lisätiedot

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen

Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Liikunta oppimisen tukena seminaari Virpiniemen liikuntaopisto 30.1.2013 31.1.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus Vastuualueet: Liikenne Ympäristö Elinkeinot Toimipaikka:

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa

Lisätiedot

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Liikuntatutkimuksen suuntaviivat 27.5.2009 Helsinki Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Esityksen sisältöä Mitä lasten ja nuorten

Lisätiedot

Koulupihat kuntoon. Imatra Kristian Åbacka, ylitarkastaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Koulupihat kuntoon. Imatra Kristian Åbacka, ylitarkastaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Koulupihat kuntoon Imatra 15.4.2016 Kristian Åbacka, ylitarkastaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Lähiliikuntapaikka Liikuntapaikkarakentamisen painopisteenä vuodesta 2000 Korotettu valtionavustusmahdollisuus

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä

Vähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä Vähintään 2 tuntia liikuntaa joka päivä Kouluikäisten liikuntasuositukset käytäntöön Totta! Liikunta tukee lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden

Lisätiedot

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen

Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen 1. Pieni muistutus liikunnan merkityksestä ja nykytilanteesta 2. Arkiympäristö ratkaisee 1. Lapsille

Lisätiedot

Lapsia liikuttava kaupunki

Lapsia liikuttava kaupunki Lapsia liikuttava kaupunki Lapsia liikuttava kaupunki Ari Hynynen, professori, Tampereen teknillinen yliopisto Ari Hynynen, professori, Tampereen teknillinen yliopisto Anna Broberg, tohtorikoulutettava,

Lisätiedot

MIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8.

MIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8. MIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8. LUOKKALAISILLA Anna Rautarae ja Jenni Salo Jyväskylän Yliopisto, Lauri Laakso

Lisätiedot

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Valtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Valtion rooli liikunnan pelikentällä Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012

Lisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Lisää liikkumista ja vähemmän istumista Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Matti Hakamäki Henna Haapala Kaarlo Laine Katja Rajala Tuija Tammelin SallaTurpeinen Liikkuva

Lisätiedot

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka

Lisätiedot

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015

Lasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015 TAVOITTEENA terveyden kannalta liian vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden lisääminen suositusten mukaiselle tasolle Hankkeiden tulee olla selkeitä kokeilu- ja kehittämishankkeita,

Lisätiedot

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Liikkuva koulu -ohjelma Valtakunnallinen ohjelma, hallitusohjelman kärkihanke: VN: Tunti liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään.

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta

Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne

Lisätiedot

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto 4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti

Lisätiedot

KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari

KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari ONKO KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari 5. 6.10.2011 KT Riitta Asanti, Turun yliopisto/ Rauma LitT Anneli Pönkkö, Oulun yliopisto/kajaani KOULUYHTEISÖ/TYÖYHTEISÖ Rehtori Oppilaat

Lisätiedot

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti

Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Sisältö Faktaa lasten/nuorten liikkumisesta? Liikunta Entä liikkumattomuus Ylipaino

Lisätiedot

LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN

LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN 23.9.2016 Matti Kettunen Vapaa-aikajohtaja Asikkalan kunnan toimenpiteet terveysliikuntaprosessissa 2005 2006 2008 2009 2011 Liikuntastrategian

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari Helsinki 11.-12.9.2012 Alustuksen sisältö

Lisätiedot

Nuorten fyysinen aktiivisuus Kasit liikkeelle! -hankkeessa. Minna Aittasalo, TtT, ft Kuntotestauspäivät 21.3.2013 UKK-instituutti

Nuorten fyysinen aktiivisuus Kasit liikkeelle! -hankkeessa. Minna Aittasalo, TtT, ft Kuntotestauspäivät 21.3.2013 UKK-instituutti Nuorten fyysinen aktiivisuus Kasit liikkeelle! -hankkeessa Minna Aittasalo, TtT, ft Kuntotestauspäivät 21.3.2013 UKK-instituutti Ø Kouluterveyskysely (THL, parilliset ja parittomat vuodet vuodesta 1996,

Lisätiedot

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020

LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän

Lisätiedot

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA -LIIKUTTAVAN HYVÄ KOULU- www.liikkuvakoulu.fi JYRÄNGÖN KOULU 1,5 sarjainen alakoulu Oppilaita noin 200 Opettajia ja avustajia n. 15 henkilöä Koulussa panostettu koululiikunnan kehittämistoimintaan

Lisätiedot

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys

Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee

Lisätiedot

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 lisää liikettä koulupäivän aikana rakenteilla, asenteilla, yhteistyöllä! FAKTAA HANKKEESTA - Hallinnoija Hämeen Liikunta ja

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE 2016-2017 Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi 1 Liikkuvan koulun tavoitteena on aktiivisempi ja viihtyisämpi

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi.

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi. Terveyttä edistävä liikunta kunnan toiminnassa 2012 Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta edistämiseksi ja terveyttä edistävän kehittämiseksi. Ohjeita vastaamiseen Suosittelemme täyttämistä

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS TAVOITE Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008 KOHTUULLISTA LIIKUNTAA REIPPAASTI LIIKKUVAT OPPILAAT RUUTUAIKAA? URHEILEVIEN NUORTEN RUUTUAIKA SUOMESSA

Lisätiedot

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa

Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Mikä Liikkuva koulu? Valtakunnallinen ohjelma, osa hallitusohjelmaa Tavoitteena aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI

Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen

Lisätiedot

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma

Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Janakkalan varhaiskasvatuksen liikuntasuunnitelma Johanna Jalli-Huhtala, päiväkodin johtaja Teemu Heikkilä, lastentarhanopettaja, liikunnanohjaaja, kouluttaja 24.04.2014, Tampere, UKK-instituutti Aika

Lisätiedot

Espoo Active City Liikuntapalvelut

Espoo Active City Liikuntapalvelut E A ti Cit Espoo Active City Liikuntapalvelut Espoo-strategia 2010 2013 (Kv 7.9.2009 /elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki) Tieteen, taiteen ja talouden sekä liikunnan yhdistämisen vetovoima Liikuntavisiosta

Lisätiedot

Kohti Liikkuvaa koulua. Tutkimusmatkalla varhaiskasvatuksen uusiin liikkumiskäytäntöihin 7.2.2014 Jukka Karvinen

Kohti Liikkuvaa koulua. Tutkimusmatkalla varhaiskasvatuksen uusiin liikkumiskäytäntöihin 7.2.2014 Jukka Karvinen Kohti Liikkuvaa koulua Tutkimusmatkalla varhaiskasvatuksen uusiin liikkumiskäytäntöihin 7.2.2014 Jukka Karvinen Mihin Liikkuva koulu on menossa? Tahtoisitko kertoa minulle, mitä tietä minun pitää kulkea?

Lisätiedot

Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille

Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille Liikkuva koulu seminaari 5.-6.10.2011 Helsinki Liian istumisen vaarat Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille Kaikkien 7 18 vuotiaiden tulee

Lisätiedot

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä?

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Aika kultainen -seminaari 24.4.2014 Minna Aittasalo Dos., TtT, ft, erikoistutkija UKK-instituutti minna.aittasalo@uta.fi BHF 2013, suomennettu Owen 2012 Miksi pienten

Lisätiedot

JÄRJESTÖPÄIVÄT LIIKUNTAA EDISTÄVIEN JÄRJESTÖJEN AVUSTAMINEN

JÄRJESTÖPÄIVÄT LIIKUNTAA EDISTÄVIEN JÄRJESTÖJEN AVUSTAMINEN JÄRJESTÖPÄIVÄT LIIKUNTAA EDISTÄVIEN JÄRJESTÖJEN AVUSTAMINEN Valtionavustukseen oikeutetut uudet liikuntaa edistävät järjestöt. Liikuntalain 10 :ssä säädetään, että liikuntaa edistävän järjestön valtionavustuksen

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013

Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020. Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan uusi strategia 2020 Kari Sjöholm erityisasiantuntija Suomen Kuntaliitto 11.09.2013 Terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan linjaukset/visio 2020 VISIO

Lisätiedot

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori

Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori Lihavuus Suomessa Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori 28.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lihavuus 70-80 % ylimääräisestä energiasta varastoituu rasvana. Loput varastoituu proteiineina ja niihin

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä KOULULAISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Koululaiset saivat vastata sähköiseen kyselyyn vapaa-ajallaan tai tiettyjen luokkaasteiden kohdalla kouluajalla.

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos

HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA. Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos HYVINVOINTI JA TOIMINTAKYKY OSANA UUTTA OPETUSSUUNNITELMAA Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos TOIMINTAKYVYN MERKITYS IHMISEN ELÄMÄNKULUSSA Aikuisuuden toimintakyvyn ja työkyvyn tulevaisuuden

Lisätiedot

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry

Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä. Mikko Ikävalko Etelä-Karjalan Liikunta ja Urheilu ry Liikuntajärjestö työhyvinvointipalveluiden keskiössä Mikko Ikävalko EteläKarjalan Liikunta ja Urheilu ry 15 64vuotiaiden suomalaisten fyysisen aktiivisuuden toteutuminen suhteessa suosituksiiin (%) Vain

Lisätiedot

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Liikunta -oppiaineen päämäärä peruskoulussa Vaikuttaa myönteisesti oppilaan Fyysiseen Psyykkiseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät

Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 2009 2010 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Suosituimmat liikuntalajit Suomessa vuosina 9 1 3 18-vuotiaiden harrastajien lukumäärät Jalkapallo Pyöräily Uinti Juoksulenkkeily Hiihto 217 18 166 149 147 Muutoksia eri lajien harrastajien lukumäärissä

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille. Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014

Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma. Niina Epäilys 18.9.2014 Terveysliikunnan vaikutusten arviointi suunnitelma Niina Epäilys 18.9.2014 Tausta ja työryhmän kokoonpano Oulun kaupungin Palvelujen järjestämisohjelman 2013 mukaisesti kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa

Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa KOKKOLA KARLEBY Kokkolan liikuntapoliittinen ohjelma vuosille 2003-2013 tiivistelmä Kokkolassa Parasta aikaa Kokkola Kaupunki luonnossa Sisällys 1 Liikuntapoliittisen ohjelman tarkoitus...2 2 Liikuntapoliittisen

Lisätiedot

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Katse kolme -vuotiaisiin

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

MAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ 15.9.2011. Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen

MAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ 15.9.2011. Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen MAAKUNNALLISEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIAN TOTEUTUS KUNTATASOLLA ERI TOIMIALOJEN YHTEISTYÖNÄ 15.9.2011 Asikkalan liikuntapalvelut Matti Kettunen PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA 2009-2020 Terveysliikunnan

Lisätiedot

Olosuhteet aktivoivaa koulupäivää tukeviksi

Olosuhteet aktivoivaa koulupäivää tukeviksi Olosuhteet aktivoivaa koulupäivää tukeviksi Liikkuva koulu seminaari 9.10.2013 Lassi-Pekka Risteelä KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISEN VALIKKO Liikuntatunnit Muut oppiaineet - toiminnallisuus Lasten vanhemmat

Lisätiedot

Liikkuva koulu. Hankkeesta ohjelmaksi 2012-2015

Liikkuva koulu. Hankkeesta ohjelmaksi 2012-2015 Liikkuva koulu Hankkeesta ohjelmaksi 2012-2015 11.9.2012 Mikä on Liikkuva koulu? YLE Keski-Pohjanmaa: http://yle.fi/uutiset/valitunneilla_peuhaus_kasvatt aa_lapsen_liikuntakakkua/6283397 Koulun liikuntaolosuhteiden

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan

Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Uusi liikuntalaki ja sen merkitys vantaalaiseen liikuntaan Vantaan Liikuntayhdistys ry juhlaseminaari 21.10.2014 ylitarkastaja Sari Virta Lähtökohdat Yhteiskunnan muutos: kansalaisten vähentynyt päivittäinen

Lisätiedot

Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi

Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikunnan määrän vähentymisen seuraukset lapsilla ja nuorilla Suomessa Fyysinen toimintakyky

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007

Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Valtion liikuntaneuvoston toimikausi 2003-2007 Liikuntakulttuurin kokonaisarviointi: valtionhallinnon toimenpiteiden vaikutusten arviointi liikunnan alueella (Liikuntal. 4, 2 mom.) arvioitu muutamia keskeisiä

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin!

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! Miksi olemme koonneet verkoston? Olemme yhteisellä tutkimusmatkalla

Lisätiedot

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä Ritva Hautala Outi Ahonen Miksi? Terveelliset elämäntavat opitaan nuorena 11-vuotiaat vielä hyvin terveitä Lapsiin ja nuoriin kohdennetulla terveyden

Lisätiedot

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013

LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA. Liikunnallinen elämäntapa Valossa. Matleena Livson 17.9.2013 LIIKU TERVEEMMÄKSI NEUVOTTELUKUNTA Liikunnallinen elämäntapa Valossa Matleena Livson 17.9.2013 Olemme maailman liikkuvin urheilukansa 2020 VALON PELIAJATUS MAALIT Jokaiselle lapselle mahdollisuus innostua

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013 Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin

Lisätiedot

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN Lisää liikettä! Perusopetuksen opetussuunnitelma ja varhaiskasvatuslaki edellyttävät lasten ja nuorten aktiivisuuden

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015

Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistämisen ohjelma 2013-2015 Terveyden edistäminen on strateginen valinta Terveyden edistäminen on Seinäjoen kaupungin strateginen valinta, jossa terveysnäkökohdat otetaan huomioon kaikissa

Lisätiedot

ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness

ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness Lähiympäristö ja siinä liikkuminen (pitkä kyselylomake) Tässä lomakkeessa kysytään käsityksiänne asuntonne lähiympäristöstä

Lisätiedot

Meidän koulumme on Liikkuva koulu

Meidän koulumme on Liikkuva koulu Meidän koulumme on Liikkuva koulu Opettajista liikuntatiimi Liikkuva koulu -ohjelman toteutus Liikuntatapahtumien suunnittelu mm. koululaisten liikuntapäivä seuraesittelyrastien merkeissä perheliikuntapäivät

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

LIIKUNNALLISEN TOIMINTA- KULTTUURIN KEHITTÄMINEN

LIIKUNNALLISEN TOIMINTA- KULTTUURIN KEHITTÄMINEN LIIKUNNALLISEN TOIMINTA- KULTTUURIN KEHITTÄMINEN Kokemuksia onnistumisista, haasteista ja rehtorin roolista Lappeenranta 9.6.2015 JYRÄNGÖN KOULU LUKUVUOSI 2003-2004 Liikuntaa ei opeteta ops:n edellyttämää

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Riittäkö opiskelijoiden työkunto?

Riittäkö opiskelijoiden työkunto? Riittäkö opiskelijoiden työkunto? Tuloksia ja ennusteita Stadin AO:n Kehon kuntoindeksi - testeistä vuosilta 2014 ja 2015 LIIKKUVA KOULU LAAJENEE KOHTI AKTIIVISIA OPISKELUYHTEISÖJÄ torstai 1.12.2016 Paasitorni,

Lisätiedot

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI 2013 LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI RAUTALAMMIN KUNTA LIIKUNTATOIMI Liikuntakysely Rautalammin kunnan työikäisille (16-64v.) toteutettiin tammi-helmikuussa 2013. Liikuntakyselyn tavoitteena oli kartoittaa työikäisten

Lisätiedot

Kuudesluokkalaisten ja aikuisten uimataito Suomessa

Kuudesluokkalaisten ja aikuisten uimataito Suomessa Kuudesluokkalaisten ja aikuisten uimataito Suomessa Uimataitotutkimus 2011 Tutkimus laadittiin yhteistyössä LIKESin ja Opetushallituksen kanssa. Kysely lähetettiin sekä suomen- että ruotsinkielisiin kouluihin.

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelma, nuoret ja nuoret urheilijat

Liikkuva koulu -ohjelma, nuoret ja nuoret urheilijat Liikkuva koulu -ohjelma, nuoret ja nuoret urheilijat Liikkuvan koulun tavoitteet Aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä hyvinvoiva koululainen Lisää liikettä vähemmän istumista Oppimisen edistäminen Osallisuuden

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 27.9.2016 1 LIIKUNNALLISEN ELÄMÄNTAVAN PAIKALLISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN AVUSTUKSET VUONNA 2017 2 AVUSTUKSEN TARKOITUS JA PERIAATTEET Liikunnallisen elämäntavan o Liikunnallisen

Lisätiedot

VERKOSTOISSA ON VOIMAA. Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen

VERKOSTOISSA ON VOIMAA. Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen VERKOSTOISSA ON VOIMAA Ilo kasvaa liikkuen seminaari 17.9.2015, Päivi Virtanen LIIKKUVA LAPSUUS VARHAISKASVATUKSEN HANKE LASTEN ARKILIIKKUMISEN LISÄÄMISEKSI 2 LIIKKUVA LAPSUUS HANKKEEN TAUSTATIETOJA Hanke

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä!

Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä! Tervetuloa yhteiselle tutkimusmatkalle pohtimaan päivähoidon uusia liikuntakäytäntöjä! Helsinki 27.1.2012 Millainen joukko koolla? Päiväkotien varhaiskasvattajia Kuntien varhaiskasvatuksesta vastaavia

Lisätiedot

HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET

HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET Järvenpään liikkumisen ohjauksen valtionapuhanke Tulosten esittely 15.5.2014 Marja-Terttu Sikiö / Destia Oy HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET Järvenpään kaupunki haki valtionavustusta liikkumisen ohjauksen

Lisätiedot

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM

MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien

Lisätiedot

Lähiliikunta kaavoituksessa Timo Saarinen, ympäristöministeriö

Lähiliikunta kaavoituksessa Timo Saarinen, ympäristöministeriö Lähiliikunta kaavoituksessa 28.5.2015 Timo Saarinen, ympäristöministeriö Taustaa: lähiliikuntaa on monenlaista Lähiliikuntaa kävely- ja pyöräteillä kuntopoluilla, ulkoilupaikoilla pelikentillä, puistoissa,

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot