Liikettä. koulupihoille. Keravan lähiliikuntapaikkaprojektin loppuraportti. Mikael Fogelholm (toim.)

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Liikettä. koulupihoille. Keravan lähiliikuntapaikkaprojektin loppuraportti. Mikael Fogelholm (toim.)"

Transkriptio

1 Liikettä koulupihoille Keravan lähiliikuntapaikkaprojektin loppuraportti Mikael Fogelholm (toim.)

2 Keravan lähiliikuntapaikkaprojektin loppuraportti toim. Mikael Fogelholm

3 Kustantaja UKK-instituutti ja Nuori Suomi Toimittaja Mikael Fogelholm Valokuvat Seija Tulonen ja Keravan liikuntapalvelu Taitto Tuula Äyräväinen / UKK-instituutti ISBN (nidottu) ISBN (PDF) PK-Paino Oy, Tampere 2008

4 Sisällys Esipuhe 1. Lasten liikunta ja terveys Lähiliikuntapaikka mistä on kysymys Keravan lähiliikunta paikka projektin tausta, tavoitteet ja toteuttaminen Uutta osallistuvaa suunnit telua Keravan projektissa Keravalaisten lähiliikunta paikkojen suunnittelu ja rakentaminen Miten prosessi sujui? Innostavatko lähiliikunta paikat liikkumaan projektin vaikuttavuuden arviointi Virikkeitä Keravan liikuntatoimelle Miksi yritys tukee lähiliikunta paikka rakentamista Mitä opimme?... 68

5 Kirjoittajat Mikael Fogelholm Yksikönjohtaja Suomen Akatemia, terveyden tutkimus (UKK-instituutin johtaja ) Jan Norra Kehityspäällikkö Nuori Suomi ry. Hannu Nurmi McDonald s-yrittäjä Heli Ryhänen Viestintäpäällikkö McDonald s Oy Kimmo Suomi Professori, laitoksen johtaja Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteen laitos Seija Tulonen Suunnittelija Keravan kaupunki, kaupunkitekniikka Jarmo Vakkila Liikuntasihteeri Keravan kaupunki, liikuntapalvelu

6 Esipuhe Keravan lähiliikuntapaikkaprojekti käynnistyi vuonna Tavoitteena oli ensisijaisesti kohentaa kaupungin ala-asteiden pihoja sellaisiksi, että ne innostaisivat lapsia lisäämään liikuntaa sekä välitunneilla että koulun jälkeen. Lähiliikuntapaikkojen rakentamisessa ei sinänsä ole mitään ihmeellistä, sillä ne ovat jo joidenkin vuosien aikana kuuluneet opetusministeriön liikuntapaikkarakentamistuen painopisteisiin. Toinen toistaan hienompia lähiliikuntapaikkoja onkin rakennettu eri puolille Suomea. Keravan projektissa on kuitenkin eräitä piirteitä, jotka tekevät siitä ainutlaatuisen sekä kotimaisesta että kansainvälisestä näkökulmasta. Ensinnäkin suunnittelussa haluttiin vapaamuotoiseen liikuntaan soveltuvien koulupihojen sijoittuvan mahdollisimman hyvin ja tasaisesti koko kaupungin alueelle. Puhuimme hankkeen ohjausryhmässä lähiliikuntapaikkojen verkostosta ja samalla myös siitä, että Keravasta tulee tämän tyyppisen rakentamisen mallikaupunki. Toinen tärkeä asia oli projektihallinnon yhteistyö. Koko projektin ajan ohjausryhmässä oli mukana liikunnan edistämisestä innostuneita tutkijoita sekä lasten ja nuorten liikunnan edistämisen erityisjärjestön asiantuntija. Yhteistyöhön liittyy olennaisesti myös maamme mittakaavassa ainutlaatuinen yritystuki, joka kohdistui Keravan kaupungin kautta suoraan lähiliikuntapaikkojen rakentamiseen. Kolmas ainutlaatuinen asia projektissa oli tutkimus. On hyvin harvinaista, että puhdas kunnallinen kehittämishanke arvioidaan niin perusteellisesti kuin mitä Keravan tapauksessa on tehty. Arvioinnissa yhdistettiin sekä määrällisiä että laadullisia tapoja kerättäessä tietoa projektin onnistumisesta prosessina ja saavutetuista tuotoksista. Tämä loppuraportti esittelee projektin toteuttamisen ja kokoaa yhteen projektin arvioinnin päätulokset. Raportin ovat kirjoittaneet lähiliikuntapaikkaprojektin ohjausryhmän jäsenet. Meitä voidaan tietysti syyttää kotiinpäin vetämisestä ja liiallisesta subjektiivisuudesta. Olemme kuitenkin pyrkineet olemaan kriittisiä, sillä tutkimus kertoo, että lasten liikuntatottumusten muuttaminen on monimutkaisempaa kuin mitä uskoisi ja toivoisi. Toivomme siitä huolimatta tai ehkä juuri siksi, että raportti innostaa ja auttaa muita kuntia suunnittelemaan lapsille ja nuorille parempaa liikuntaympäristöä. Lopuksi haluan projektin ohjausryhmän puheenjohtajana kiittää Keravan kaupunkia ennakkoluulottomuudesta ja loistavasta yhteistyöstä, opetusministeriötä ja McDonald sia taloudellisesta tuesta, ohjausryhmää rakentavasta ja innostuneesta ilmapiiristä sekä keravalaisten koulujen oppilaita, rehtoreita, opettajia ja kouluyhdistyksiä avusta suunnittelussa ja tutkimusaineiston keräämisessä. Keravalla Mikael Fogelholm 5

7 1 Lasten liikunta ja terveys Mikael Fogelholm Liikunta ja terveys Useimmat päiväkoti-ikäiset lapset tuntuvat olevan koko ajan liikkeessä. On aivan luontevaa juosta isää tai äitiä vastaan, keinuissa ja pulkkamäessä voidaan olla monta tuntia eikä temppuradoilta pikkulapsia saa pois millään. Omaehtoinen liikkuminen vähenee, mutta ei onneksi lopu kokonaan koulun alkaessa. Toisaalta ala-asteikäisillä alkaa tulla tilalle ohjattua liikuntaa yhä enemmän ja enemmän. Lapsuudessa kaikkein eniten liikutaan juuri murrosiän kynnyksellä. Silloin lapsi on jo niin iso, että hän voi kävellen ja pyöräillen mennä kouluun, kavereille tai kentille vähän pidemmänkin matkan päähän. Tämän ikäiset lapset ovat myös innokkaasti mukana ohjatussa liikunnassa, jota on myös enemmän ja useammin tarjolla kuin pienemmille lapsille. Murrosikä muuttaa monta asiaa. Myös liikunnan määrä muuttuu ja ikävä kyllä useammalla murrosikäisellä liikuntaa on yhä vähemmän ja vähemmän. Urheiluseuroihin mukaan jäävät nuoret liikkuvat runsaasti, mutta muilla fyysinen aktiivisuus saattaa vähentyä roimasti. Huolta lasten riittävästä liikunnasta voidaan perustella monella tavalla, mutta useimmiten puhutaan fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta terveydestä. Liikkuva lapsi onkin vähän liikkuvaa terveempi. Tutkimusten mukaan liikkuvalla lapsella on mm. vähemmän sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöitä, parempi painonhallinta ja nuoruudessa vahvemmat luut. Myös psyykkiseen kehitykseen liittyvät asiat, kuten fyysinen minäkuva, näyttäisivät kehittyvän paremmin liikunnallisilla lapsilla. Hyvä terveys lapsuudessa ja nuoruudessa ei kuitenkaan varastoidu. Esimerkiksi lihavista aikuisista useimmat eivät ole olleet lihavia lapsia tai nuoria. Toisaalta juuri lihavuus on esimerkki käänteisestä varastoitumisesta : jos terveys on nuorena huono eli ollaan jo nuorena lihavia, tästä terveyden vaaratekijästä on silloin vaikea aikuisena päästä eroon. Toinen vastaava esimerkki on luusto: jos luusto on murrosiässä kehittynyt huonosti vähäisen liikunnan ja huonon ruokavalion takia, on tilannetta vaikea korjata enää aikuisena. Koska fyysinen aktiivisuus vielä aikuisenakin on tärkeää aikuisuuden terveydelle, voidaan lapsuuden liikunnan hyötyjä tarkastella myös tätä kautta: liikunta lapsuudessa ja nuoruudessa on hyödyllistä, koska se lisää todennäköisyyttä fyysisesti aktiiviselle aikuisuudelle. Tässä lapsuuden ja aikuisuuden liikunnan yhteydessä tärkeitä asioita ovat motoristen perustaitojen kehittyminen varhaiseen kouluikään mennessä, liikunnan lajitaitojen kehittyminen peruskouluiässä sekä liikuntamyönteisyyden kehittyminen koko lapsuuden ja nuoruuden ajan. 7

8 Lasten liikunta, kunto ja terveys ovat muuttumassa Suomalaisten nuorten terveyttä ja terveyskäyttäytymistä on voitu seurata säännöllisesti 1970-luvun lopusta saakka Nuorten terveystapatutkimuksen aineistolla. Joka toinen vuosi toteutettavassa tutkimuksessa ovat mukana 12-, 14-, 16- ja 18-vuotiaat nuoret. Vastaavaa säännöllistä lasten väestöseurantaa ei ole. Nuorten terveystapatutkimuksen mukaan nuorten liikapainoisuus (paino ylittää vähintään 20 % iän ja pituuden mukaisen arvioidun keskipainon) on 30 vuodessa kolminkertaistunut luvun alussa nuorista n. 20 % oli liikapainoisia. Hoikkien osuus on pysynyt suunnilleen ennallaan, mutta toisaalta lihavat ovat entistä lihavampia. 1 Liikapaino vaikuttaa etenkin kestävyyskuntoon. Tämä yhteys näkyy selkeimmin Puolustusvoimien alokkaiden Cooper-testin seurantatuloksista. Kun 1970-luvun lopussa noin 5 % alokkaista sai testissä huonon tuloksen (alle 2200 m), oli tällaisen tuloksen osuus 2000-luvun alussa noin 20 %. 2 Samanaikaisesti erinomaisen tuloksen (yli 3000 m) osuudet ovat muuttuneet aivan päinvastoin, n. 20 %:sta 5 %:iin. Tulos on kansanterveyden kannalta huolestuttava, sillä huono kestävyyskunto on merkittävä huonon terveyden ennuste. Nuorempien kuntomuutoksista ei ole samanlaista pitkittäisseurantaa. Opetushallitus testasi edustavan otoksen fyysistä kuntoa vuoden 2003 peruskoulun liikunnan arvioinnin yhteydessä. 3 Kun näitä tuloksia verrattiin Jyväskylän yliopiston tekemään tutkimukseen viisi vuotta aikaisemmin, olivat etenkin kestävyystulokset huonontuneet selvästi. Tulokset tulkinta on tosin tehtävä varovaisesti, sillä vaikka käytetty kestävyystesti oli sama, otokset eivät olleet vertailukelpoisia. Tulos on kuitenkin johdonmukainen puolustusvoimien Cooper-testin muutoksen kanssa. Lihavuuden yleistymisen ohella nuorten kestävyyskunnon heikkeneminen voi johtua liikuntatottumusten ja liikunnan määrän muutoksista. Ymmärryksemme lasten ja nuorten kokonaisliikunnasta ja sen muutoksista on valitettavan vajavainen, sillä suurin osa väestötutkimuksista ja seurannoista on ainoastaan seurannut ohjattua ja omaehtoista urheilemista. Esimerkiksi tieto leikkityyppisen fyysisen aktiivisuuden tai koulumatkaliikunnan muutoksista on todella huono. Nuorten terveystapatutkimuksen mukaan nuorten ohjattu, urheiluseuroissa tapahtuva liikunta on 30 vuoden aikana yleistynyt. Samansuuntainen muutos on havaittu myös mm. Ruotsissa, Norjassa ja Hollannissa. Kansallinen liikuntatutkimus tosin viittaa siihen, että liikuntalajeissa tapahtuu muutoksia kestävyyslajeista pallolajeihin. Yhdysvalloissa ja Englannissa tehdyissä tutkimuksissa on osoitettu lasten koulumatkojen muuttuneen aikaisempaa enemmän autoilla tehdyiksi. Suomessa ei ole vastaavia tuloksia. Meillä on vain epäsuoria havaintoja mm. autojen lukumäärän voimakkaasta kasvusta. Lisäksi Henkilöliikennetutkimuksen mukaan jopa hyvin lyhyillä matkoilla suomalaiset ovat lisänneet auton käyttöä ja vähentäneet pyöräilyä ja kävelyä. Aikuisten työmatkaliikunta on koko ajan vähentymässä. Vaikka tutkimustulokset ovat erittäin puutteellisia, on lasten ja nuorten arkiliikunnan vähentyminen ns. valistunut arvaus. 8

9 Koulumatkat, välitunnit ja fyysinen aktiivisuus Keravan lähiliikuntapaikkaprojektin erityinen kiinnostuksen kohde liittyi välituntien ja koulupihan tarjoamiin omaehtoisen, leikkimielisen fyysisen aktiivisuuden mahdollisuuksiin. Kiinnostuksen kohteena olivat myös etäisyydet kunnassa ja niiden merkitys liikkumisen kannalta. Englantilaisten tutkimuksen mukaan koulumatkojen fyysisellä aktiivisuudella on merkitystä kokonaisaktiivisuuden kannalta. 4 Eniten liikkuivat ne, jotka kävelivät koulumatkansa edestakaisin. Toiseksi eniten liikkuivat yhteen suuntaan kävelleet ja vähin ne, jotka liikkuivat koulumatkansa vain autolla. Kiinnostavaa tässä tutkimuksessa oli se, että koulumatkansa molempaan suuntaan kävelleillä myös muu fyysinen aktiivisuus oli runsainta. Toisessa melko uudessa tutkimuksessa todettiin viikon kävelyn kodin ja koulun välillä kuluttavan enemmän energiaa kuin kahden tunnin viikoittainen koululiikunta. 5 Linja-autolla ja pyörällä koulumatkansa liikkuneilla taas kului suunnilleen yhtä paljon energiaa viikossa kuin mitä kahden tunnin koululiikunnassa. Vähiten energiaa kului autolla koulun ja kodin väliä liikkuneilla. Amerikkalaisten 6.-luokkalaisten päivän fyysisen aktiivisuuden jakautumista on tutkittu askelmittarin avulla. 6 Pojat liikkuivat enemmän kuin tytöt ja suurin osa päivän liikunnasta tuli koulupäivän jälkeen. Askelten määrä välitunneilla oli pojilla 11 % ja tytöillä 8 % päivän kokonaisaskelista. Vaikka välitunnin merkitys ei tässä tutkimuksessa näyttänyt olevan kovin merkittävä, havainto voi johtua siitä, että ainakin amerikkalaiset lapset ovat välitunneilla varsin passiivisia: liikkeenilmaisimia käyttäneessä tutkimuksessa 5 10-vuotiaat lapset käyttivät 2/3 välituntiajasta korkeintaan hyvin kevyeen fyysiseen aktiivisuuteen. 7 Suomessa lapset saattavat kuitenkin olla välitunneilla amerikkalaisia aktiivisempia. Omaehtoiseen fyysiseen aktiivisuuteen vaikuttavat tekijät Tutkimukset koulumatkoista ja välituntiliikunnasta kertovat siis sen, että näillä fyysisen aktiivisuuden muodoilla on mahdollisuus lisätä myös lapsen ja nuoren kokonaisaktiivisuutta. Tutkimuksissa on myös yritetty ymmärtää sitä, mitkä tekijät vaikuttavat lasten koulumatka- ja välituntiliikuntaan ja miten tällaista fyysistä aktiivisuutta voitaisiin lisätä. Yleisesti terveyskäyttäytymiseen vaikuttaa kolme tekijää: 1) Yksilö itse eli hänen tietonsa, taitonsa, perimänsä jne.; 2) Fyysinen ympäristö, joka mahdollistaa tai rajoittaa fyysistä aktiivisuutta; 3) Sosiaalinen ympäristö, joka voi kannustaa tai vähentää intoa olla fyysisesti aktiivinen. 9

10 Ympäristöpsykologi Marketta Kyttä on väitöskirjassaan tutkinut erityisesti fyysisen ympäristön suunnittelua lapsen liikkumisen kannalta. 8 Hänen mukaansa hyvässä liikkumisympäristössä on kolme tunnusmerkkiä: Ympäristön ns. tarjoumat eli ne fyysiset ominaisuudet, jotka houkuttelevat liikkumaan tavalla tai toisella. Tarjoumien ei tarvitse olla varta vasten rakennettu aktiivisuutta ajatellen, sillä esimerkiksi kiipeilyyn soveltuva puu voi tarjota runsaasti aktiivista tekemistä lapsille. Lapsi pystyy liikkumaan ympäristössään turvallisesti ja hyvin. Lapsella on kavereita siellä, missä hän liikkuu ja missä on tarjoumia. Fyysistä ympäristöä lapsen liikkumista selittävänä tekijänä on tutkittu erityisesti Yhdysvalloissa. Keskeinen selittäjä koulumatkojen fyysiselle aktiivisuudelle on etäisyys kodin ja koulun välillä, joka joissakin tutkimuksissa on myös selittänyt lasten kokonaisliikuntaa. 9 Muita fyysistä aktiivisuutta lisääviä ympäristön tunnusmerkkejä ovat mm. maankäytön sekakäyttö (asunnot, kaupat ym. ovat samoilla alueilla), katujen liittyminen toisiinsa ja asukastiheyden suureneminen. 10 Autojen lukumäärä perheessä taas on käänteisesti yhteydessä lasten fyysiseen aktiivisuuteen. 10 Lasten koulumatkojen kävelyn lisäämiseksi tarkoitettuja interventiotutkimuksia on vähän. Hyvin tuoreessa systemoidussa katsauksessa tunnistettiin vain kolme tutkimusta, joista jokaisen pääasiallinen interventiomuoto oli viestintä (vanhempainillat, esitteet, julisteet, päiväkirja, matkakoordinaattori kouluissa, jne.). 11 Ympäristön muutosten vaikutusta koulumatkoihin ei ole tutkittu. 11,12 Amerikkalainen ryhmä on tutkinut koulupihalle laitettujen peli- ja leikkialueita kuvaavien maalausten vaikutusta lasten välituntiliikuntaan. Tutkimussarjan alussa maalaukset lisäsivät liikuntaa kuuden viikon tutkimuksessa 5 7-vuotiailla. 13 Kuitenkin samojen tutkijoiden myöhemmät ja suuremmalla tutkittavien määrällä toteutetut interventiot eivät enää yksiselitteisesti osoittaneet pihamerkintöjen lisäävän välituntiliikuntaa. 14 Tutkimuksia ympäristön muutosten merkityksestä mm. välituntiliikkumiseen ja koulumatkoihin on kuitenkin niin vähän, että uusia tutkimuksia tarvitaan. 10

11 Viitteet 1* 1. Kautiainen S, Rimpelä A, Vikat A, Virtanen SM. Secular trends in overweight and obesity among Finnish adolescents in Int J Obes Relat Metab Disord 2002 Apr;26(4): Santtila M, Kyrolainen H, Vasankari T, Tiainen S, Palvalin K, Hakkinen A, Hakkinen K. Physical fitness profiles in young Finnish men during the years Med Sci Sports Exerc 2006 Nov;38(11): Huisman T. Liikunnan arviointi peruskoulussa Yhdeksäsluokkalaisten kunto, liikuntaaktiivisuus ja koululiikuntaan asennoituminen. Oppimistulosten arviointi 1/2004. Helsinki: Opetushallitus, Alexander LM, Inchley J, Todd J, Currie D, Cooper AR, Currie C. The broader impact of walking to school among adolescents: seven day accelerometry based study. BMJ 2005 Nov 5;331(7524): Mackett RL, Lucas L, Paskins J, Turbin J. The therapeutic value of children s everyday travel. Tranportation Research Part A 39, 2005: Tudor-Locke C, Lee SM, Morgan CF, Beighle A, Pangrazi RP. Children s pedometer-determined physical activity during the segmented school day. Med Sci Sports Exerc 2006;38(10): Ridgers ND, Stratton G, Fairclough SJ. Assessing physical activity during recess using accelerometry. Prev Med 2005;41(1): Kyttä M. Children in outdoor contexts. Affordances and independent mobility in the assessment of environmental child friendliness. Teknilli nen korkea koulu. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus. Jul kaisu A 28, isbn /. 9. Cohen DA, Ashwood S, Scott M, Overton A, Evenson KR, Voorhees CC, Bedimo-Rung A, McKenzie TL. Proximity to school and physical activity among middle school girls: the trial of activity for adolescent girls study. J Phys Act Health 2006;3(Suppl. 1):S129 S Frank L, Kerr J, Chapman J, Sallis J. Urban form relationships with walk trip frequency and distance among youth. Am J Health Promot 2007;21(4 Suppl): Ogilvie D, Foster CE, Rothnie H, Cavill N, Hamilton V, Fitzsimons CF, Mutrie N; Scottish Physical Activity Research Collaboration. Interventions to promote walking: systematic review. BMJ 2007 Jun 9;334(7605): Burton G, Thomas J, Harden A, Rees R, Kavanagh J, Oliver S, Shepherd J, Oakley A. Promoting physical activity amongst children outside of physical education classes: a systematic review integrating intervention studies and qualitative studies. Health Educ J 2005;64(4): Stratton G. Promoting children s physical activity in primary school: an intervention study using playground markings. Ergonomics Oct;43(10): Ridgers ND, Stratton G, Fairclough SJ, Twisk JWR. Children s physical activity levels during school recess: a quasi-experimental intervention study. Int J Behav Nutr Phys Act 2007 May 21; 4:19 (open access) * Tässä raportissa käytetyt viitteet on tekstissä merkitty yläindeksillä esiintymis järjestyksensä mukaan. Numerointi ja viitteiden esittäminen on lukukohtainen. 11

12 2 Lähiliikuntapaikka mistä on kysymys Jan Norra Valtionhallinnon toimenpitein lasten (arki)liikuntaan liittyviin haasteisiin on pyritty viime vuosina vastaamaan erityisesti ns. lähiliikuntapaikkarakentamisen edistämisen kautta. Vuonna 2000 valmistuneessa, valtion liikuntapaikkarakentamista suuntaavassa strategia-asiakirjassa valittiin lasten ja nuorten liikuntaolosuhteiden kehittäminen terveysliikunnan olosuhteiden ohella käynnistyvän nelivuotisen strategiakauden painopistealueeksi. Tavoitetta strategia-asiakirjassa tarkennettiin seuraavalla tavalla: Tavoitteena on vaikuttaa lasten ja nuorten liikuntaolosuhteiden kohentumiseen erityisesti heidän välittömässä asuin- ja elinympäristössään lisäämällä kuntien ja paikallisten toimijoiden osaamis- ja toimintavalmiutta sekä taloudellisia edellytyksiä. 1 Keskeisin konkreettinen toimenpide-ehdotus, johon strategia-asiakirjassa haluttiin edellä kuvatuista lähtökohdista kiinnittää huomiota, oli lähiliikuntapaikkarakentamisen kehittäminen ja edistäminen Suomessa. Mallia ja pontta tälle strategiavalinnalle antoivat Norjassa asiasta saadut kokemukset, jotka rantautuivat Suomeen ministeriöiden välisen tiedonvaihdon kautta. Norjassa toteutettiin 1990-luvun aikana voimakasta lähiliikuntapaikkojen rakentamisohjelmaa ( närmiljöanleggsordning ), jossa valtionavustusten vauhdittamana syntyi vuosien välisenä aikana yli 2000 lähiliikuntapaikkaa. 2 Lähiliikuntapaikkarakentamisen vuosina Suomessa saama strateginen painopiste asema merkitsi käynnistyville lähiliikuntapaikkahankkeille sekä ensisijaisuutta valtionavustuksella tuettavien liikuntapaikkahankkeiden välisissä valintatilanteissa että mahdollisuutta korotettuun valtionavustusosuuteen. Vuonna 2005 valmistuneessa strategian päivityksessä lähiliikuntapaikat säilyttivät edelleen em. korostetun asemansa. 3 Lähiliikuntapaikan määrittely ja valtionavustusten hakeminen lähiliikuntapaikkahankkeille Lähiliikuntapaikkarakentamisen toteutusmalleja ei ole Suomessa valtionhallinnon toimenpitein tiukasti säädelty. Tältä osin toimintamalli Suomessa on ollut toisenlainen kuin Norjassa, jossa lähiliikuntapaikkoihin liittyi varsin tarkkaakin sisällöllistä normittamista. Valtionavustuskelpoisen lähiliikuntapaikan ominaisuuksien tarkkaa määrittelyä on näin haluttu välttää ja jättää tilaa luovuudelle sekä paikallislähtöisille ratkaisumalleille. Yleisellä tasolla lähiliikuntapaikat on Suomessa määritelty seuraavasti: Lähiliikuntapaikat ovat lasten ja nuorten liikuntaan sekä yleiseen kunto- ja 12

13 terveysliikuntaan tarkoitettuja liikuntapaikkoja tai -alueita, jotka sijaitsevat asuinalueilla tai niiden välittömässä läheisyydessä. 1 Lisäksi lähiliikuntapaikkoihin on tehdyissä määritelmissä liitetty erityisesti seuraavia tavoiteltavia ominaisuuksia: liikunnallinen monikäyttöisyys, ympärivuotisuus, vapaa käytettävyys, soveltuvuus kaikille ikäryhmille, käyttömaksuttomuus sekä rakentamis- ja käyttökustannusten edullisuus. Lähiliikuntapaikkarakentamisen keskeisten tavoitteiden ja kriteereiden määrittelyyn on useassa yhteydessä käytetty myös oheisen kaltaista taulukkoa, jossa ominaisuuksia on kuvattu ulottuvuuksina. 4 Taulukko 1. Lähiliikuntapaikan määrittely ominaisuusulottuvuuksilla Lähiliikuntapaikka on enemmän.. Monikäyttöinen Vapaasti käytettävissä Ympärivuotinen Pienimuotoinen Mitoitukseltaan vapaa Rakennusteknisesti helppo Huoltovapaa Luovasti toteutettu Osallistuvaan suunnitteluun perustuva Saavutettavissa kotiovelta Puku- ja pesutiloja ei tarvita Käyttäjille maksuton Ympäristöön sulautuva Kaikille ikäryhmille sopiva..kuin - Lajikohtainen - Käyttövuoroihin perustuva - Käytössä vain osan vuotta - Laitostyyppinen - Sääntöjen mukaan mitoitettu - Rakennusteknisesti vaativa - Henkilöstöä sitova - Perinteinen - Määräyksiin perustuva - Liikenneyhteyden takana - Puku- ja pesutiloja tarvitaan - Maksullinen - Ympäristöstä erottuva - Ikäryhmittäin rajaava Valtionhallinnossa lähiliikuntapaikkarakentamisen valtionapuviranomaisina toimivat läänien liikuntatoimet. Ko. tahoilta voi valtionavustusta hakea lähiliikuntapaikkahankkeille mikä tahansa rekisteröity oikeustoimikelpoinen yhteisö, mutta erityisesti avustusmahdollisuus on suunnattu kuntatoimijoille. Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustukset ovat haettavissa kerran vuodessa, kalenterivuoden loppuun mennessä. Valtionavustuskelpoisen hankkeen kustannusalarajaksi on asetettu Enimmillään valtionavustuksen osuus voi olla lähiliikuntapaikkahankkeissa 50 % hankkeen kokonaiskustannuksista. 13

14 Lähiliikuntapaikkarakentamisen nykytilanne Suomessa Läänien liikuntatoimista saatavien tietojen perusteella on Suomessa käynnistynyt vuoden 2007 loppuun mennessä 328 valtionavustusta saanutta lähiliikuntapaikkahanketta. Viime vuosina valtionavustusta saaneiden lähiliikuntapaikkahankkeiden määrät ovat olleet hienoisessa kasvussa, kuten oheinen taulukko osoittaa. Pääsääntöisesti kaikki avustusta hakeneet ja hankekriteerit sekä myöntämisperusteet täyttäneet hankkeet ovat avustuksen saaneet, joten taulukko kuvastaa varsin hyvin myös tilannetta avustusta hakeneiden hankkeiden määrän osalta. Taulukko 2. Valtionavustuksilla tuettujen lähiliikuntapaikkahankkeiden määrä Suomessa Vuodet Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Yhteensä Yhteensä 328 (Lähde: Läänien peruspalveluiden arvioinnin tilastot sekä Nuoren Suomen sähköpostikysely läänien liikuntatoimille) Myönnettyjen valtionavustuksen tasosta suhteessa hankkeen kokonaiskustannuksiin ei ole tehty valtakunnallisia yhteenvetoja. Pääsääntöisesti valtionavustusosuudet ovat kuitenkin olleet kaikissa lääneissä n % hankkeen kokonaiskustannuksista, joten lähiliikuntapaikka-rakentamisessa on avustusosuus onnistuttu nostamaan hieman muuta liikuntapaikkarakentamista korkeammalla tasolle, kuten valtakunnallisessa strategialinjauksissa on ollut tavoitteena. Lähelle avustuksen maksimimäärää (50 % kokonaiskustannuksista) yltäneitä hankkeita on ollut erityisten pilotti- ja kokeiluhankkeiden joukossa joitakin kappaleita. 5 Hanketyypeittäin lähiliikuntapaikkarakentamisen valtakunnallista tilannetta tarkasteltaessa voi todeta alakoulupihojen yhteyteen toteutettujen lähiliikuntapaikkojen olevan selvästi yleisimpiä. Jonkin verran lähiliikuntapaikkoja on lisäksi toteutettu mm. puistojen ja olemassa olevien urheilukenttien tms. lajiliikuntapaikkojen yhteyteen. Lähtökohtaisesti, esimerkiksi saavutettavuuden näkökulmasta, koulupihat ovatkin erityisen hyvin lähiliikuntapaikoiksi soveltuvia kohteita. Lisäksi voidaan arvioida, että myös Nuori Suomi ry:n tutkimustulokset koulupihojen liikuntaolosuhteiden heikosta tilasta ovat vauhdittaneet viime vuosina koulupihojen kunnostamishankkeita. Nuoren Suomen vuonna 2004 julkaiseman tutkimuksen mukaan vain noin kolmasosa kaikista Suomen alakoulujen pihoista ovat lasten päivittäisen liikunnan tarpeet huomioiden kunnossa. 6 Suurin ongelma tutkimuksen mukaan on liikuntamahdollisuuksien vähäisyys koulupihoilla. 14

15 Ongelma korostui tutkimuksen mukaan erityisesti oppilasmäärältään suurissa lähiö/taajama- sekä kaupunkikouluissa. Tarkasteltaessa lähiliikuntapaikkarakentamisen nykytilannetta Suomessa yksittäisiä hanketoteutuksia laajemmasta perspektiivistä, vaikuttaa kuitenkin siltä, että vain harvat kunnat ovat vielä saaneet asiaan kokonaisvaltaista otetta. Tässä raportissa tarkastellaan Keravan lähiliikuntapaikkaprojektia ja sen tuloksia. Ko. projekti on Nuoren Suomen käytössä olevien tietojen perusteella toistaiseksi ainoa päätökseen saatettu prosessi, jossa on suunnitelmallisesti edeten toteutettu koko kunnan kattava lähiliikuntapaikkaverkosto. Vastaavan tyyppisiä, kuntakohtaisia kokonaishankkeita on lisäksi käynnissä mm. Turussa, Porissa, Kuopiossa ja Kajaanissa. Lähiliikuntapaikkarakentamisen jalkauttaminen pysyväksi osaksi suomalaista yhdyskuntarakentamista ja -suunnittelua edellyttää kuitenkin juuri esimerkkejä, malleja ja dokumentoituja kokemuksia kuntakohtaisista kokonaisprosesseista. Tästä näkökulmasta Keravan projektin ja muiden em. käynnissä olevien projektien merkitys on erittäin tärkeä. Varsin hyvä tilanne sen sijaan on lähiliikuntapaikkarakentamisessa sen osalta, kuinka hanketta käynnisteleville toimijoille on tarjolla lähiliikuntapaikkojen suunnittelua tukevaa tietoa. Vuonna 2002 avattu Lähiliikuntapaikkojen www-tietopankki (www.lahiliikuntapaikat.fi) tarjoaa tällä hetkellä hanketoteuttajille esimerkkejä lähes 40:stä lähiliikuntapaikkatoteutuksesta eri puolilla Suomea (kuva 1), mm. Keravan lähiliikuntapaikkakohteista (ohessa www-tietopankin esimerkkihankekartta). Lisäksi vuonna 2002 julkaistusta Lasten liikuntapaikkojen suunnittelu -opaskirjasta 7 sekä vuonna 2006 julkaistuista Koulupihat lähiliikuntapaikkoina Idea- sekä Suunnitteluoppaasta löytyy runsaasti tietoa erilaisista lähiliikuntapaikkojen toteutusmalleista. 15

16 Kuva 1. Lähiliikuntapaikkojen esimerkkihankkeet tietopankista. 16

17 Viitteet 1. Liikuntapaikkarakentamisen suunta Helsinki: Valtion liikuntaneuvosto, (www.minedu.fi/julkaisut) 2. Jones K, Stokke KD, Halvorsen Thoren A, Stigen IM. Fysisk aktivitet I närmiljöet evaluering av kulturdepartementets närmiljöanleggordning. NIBR projektsraport 2000: Liikuntapaikkarakentamisen suunta Helsinki, Valtion liikuntaneuvosto. (http://www. minedu.fi/export/sites/default/opm/liikunta/valtion_liikuntaneuvosto/liikuntapaikkarakentamisen_suunta/liitteet/lpraksuunta04-07.doc) 4. Länsi-Suomen läänin lähiliikuntapaikkojen kokeiluhankkeet loppuraportti. Länsi-Suomen läänin julkaisusarja nro 19/ Lähiliikuntapaikkojen arviointitutkimus Helsinki: Nuori Suomi ry., Koulupihojen liikuntaolosuhteet valtakunnallinen tutkimus Helsinki: Nuori Suomi ry., Lasten liikuntapaikkojen suunnittelu. Opetusministeriön liikuntapaikkajulkaisu 83. Helsinki: Rakennustieto Oy,

18 3 Keravan lähiliikunta paikka projektin tausta, tavoitteet ja toteuttaminen Mikael Fogelholm Tausta Liikkumista suosivat ympäristöt ja erityisesti lähiliikuntapaikat lasten ja nuorten liikuntaa edistävinä tekijöinä korostuvat niin Terveysliikunnan paikallisissa suosituksissa (2000) kuin Terveyttä edistävän liikunnan kehittämistoimikunnan mietinnössä (2001). Lähiliikuntapaikat on nostettu myös opetusministeriön toimintasuunnitelmassa yhdeksi liikuntarakentamisen painopistealueeksi. Niiden rakentamiseen on voinut saada valtionapua, jota läänihallitukset ovat koordinoineet. Vuoden 2002 loppuun mennessä hieman yli 20 lähiliikuntapaikkaa on rakennettu tai on rakenteilla valtionavun turvin. 1 Poikkeuksetta kaikki rakentamiset ovat tapahtuneet eri kunnissa. Pinta-alaltaan pienessä kunnassa yksi ainoa lähiliikuntapaikka voi palvella kunnan lapsia ja nuoria ainoana lähiliikuntapaikkana, mutta suuremmissa kunnissa pitäisi pyrkiä kunnan kannalta kokonaisvaltaisempaan suunnitteluun ja lähiliikuntapaikkojen verkostoon. Tällaiseen suunnitteluun perustuvaa lähiliikuntapaikkahanketta ei vielä ole toteutettu. Yksi kiinnostava näkökohta liittyy liikuntapaikkarakentamisen rahoitukseen. Tähän mennessä yritysrahoituksen osuus on ollut vähäinen ja se on koskenut pääasiassa erityisiä, lähinnä kilpaurheiluun soveltuvia kohteita (esim. jäähallit, jalkapallohallit, suuret sisähallit). 2 Nyt kun terveysliikunnan positiivinen yhteiskunnallinen merkitys on nostettu esille, olisi tärkeä alkaa ymmärtää niitä edellytyksiä, joiden avulla yritykset kiinnostuisivat myös lasten ja nuorten liikuntaa sekä terveysliikuntaa palvelevien rakennushankkeiden rahoittamisesta. Keravalla päätettiin vuonna 2002 nuorten skateboard-harrastajien aloitteesta alkaa rakentaa Lapilan ala-asteen viereen lähiliikuntapaikkaa, johon tulisi usean skeittirampin lisäksi mm. monitoimipallokenttä. Samana vuonna Mikael Fogelholm ehdotti Keravan kaupungille lähiliikuntapaikkarakentamisen laajentamista. Kun tähän hankkeeseen saatiin mukaan yrityssponsori ja kun kävi ilmi, että läänin hallituksen kautta myös jatkossa oli mahdollista saada tukea lähiliikuntapaikkojen rakentamiseen, teki Keravan kaupunki päätökset 6 8 paikan rakentamisesta seuraavan neljän vuoden aikana. Lähiliikuntapaikkaprojektia varten perustettiin kaupungin ja yrityssponsorin edustajista, tutkijoista ja nuorten liikunnan asiantuntijoista koostuva ohjausryhmä, jonka tehtäväksi tuli hankkeen suunnittelu, ohjaus ja seuranta. 18

19 Tavoitteet Keravan lähiliikuntapaikkaprojektin tavoitteiksi asetettiin seuraavat: Keravasta tulee ensimmäinen kunta (kaupunki) Suomessa, jossa koko kunnan alueelle rakennetaan lähiliikuntapaikkojen verkosto. Omaehtoinen, välituntien aikainen ja koulun jälkeinen fyysinen aktiivisuus suurenee erityisesti ala-asteikäisillä. Kvantitatiivisten (määrällisten) tutkimusmenetelmien avulla arvioidaan niitä tuloksia ja vaikutuksia, joita liikuntapaikkarakentaminen saa aikaan. Kuvailevin (laadullisin) menetelmin tutkitaan prosessia, jossa lähiliikuntapaikkoja suunnitellaan yhteissuunnittelun avulla ja jossa kunnallisen rahoituksen ja valtionavun lisäksi rakentamiseen käytetään yrityksiltä saatua tukea. Toteuttaminen Keravan lähiliikuntapaikkaprojekti (LLPP) toteutettiin yhteissuunnittelun periaatteita noudattaen. 3,4 LLPP:n organisaation muodostivat ohjausryhmä, yhteissuunnitteluryhmät, käyttäjäsuunnitteluryhmät ja tutkijaryhmä. Ohjausryhmän tehtävänä oli luoda edellytykset projektin toteutumiselle. Se kokosi yhteen tärkeimpien osapuolten edustajat ja teki suuret linjaratkaisut. Seurantaryhmässä olivat edustettuina seuraavat tahot: UKK-instituutti (Mikael Fogelholm, pj.) Jyväskylän yliopisto (Kimmo Suomi) Keravan kaupunki (liikuntapalvelu ja kaupunkitekniikka) Nuori Suomi ry (Jan Norra) Yritysrahoittaja (McDonald s). Käyttäjäsuunnitteluryhmät muodostettiin lähiliikuntapaikkoja lähinnä olevien koulujen koti- ja kouluyhdistyksistä (tai muusta vastaavasta vanhempia, lapsia ja opettajia yhdistävästä yhteenliittymästä). Periaatteena oli, että yhden paikan ensimmäinen suunnittelu ja ideoiden tuotto tapahtuu lapsia, vanhempia ja opettajia kuunnellen. Mukana osallistuvassa suunnittelussa oli Keravan kaupungin tekninen toimi ja toteutuksesta vastannut professori Kimmo Suomi. Osallistuvan suunnittelun periaatteet ja toteuttaminen on tarkemmin kuvattu tämän raportin luvussa 4 ja suunnittelun ja rakentamisen muu toteuttaminen luvussa 5. Tutkijaryhmä vastasi LLPP:n arvioinnista. Ryhmään kuuluvat UKK-instituutin (Fogelholm, Olavi Paronen), Jyväskylän yliopiston (Suomi, Anu Orjala) ja Nuoren Suomen (Norra) edustajat. Hankkeessa pyrittiin moniulotteiseen arviointiin, joka käsittää teknis-analyyttisen arvioinnin lisäksi kontekstuaalisen arvioinnin 19

20 korostamalla eri osapuolten osallisuutta. Tutkimuksessa selvitettiin intervention toimintaympäristön, mekanismien ja toteutuksen sekä tulosten yhteyksiä. Tutkimus arvioi Keravan lähiliikuntapaikkaprojektia Stufflebeamin CIPP-evaluaatiomallin (Context, Input, Process, Product) pohjalta. 5,6 Mallin lähtökohtia käyttäen tutkimus pyrki vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: 1) 2) 3) 4) Taustan (kontekstin) arviointi: Selvitetään hankkeen ulkoisia toteutusehtoja ja eri toimijoiden toimintaa koskevia oletuksia a) Miksi projekti käynnistettiin? b) Oliko eri toimijoilla hankkeen suhteen erilaisia perusteluja tai tausta-ajatuksia? c) Mitä projektilla haluttiin saada aikaan? Panosten arviointi: Arvioidaan taloudellisten ja muiden voimavarojen määrää ja tarkoituksenmukaista kohdentamista a) Mitä aineellisia ja henkisiä resursseja oli käytössä suunnitteluun, toteutukseen ja käyttöönottoon? b) Käytettiinkö panokset oikein ja tehokkaasti? c) Olisiko tarvittu muuta panostusta? Prosessin arviointi: Arvioidaan toiminnan sisältöä ja vaikutusmekanismeja, mitä toiminnassa tapahtui suhteessa tavoitteisiin ja taustaoletuksiin a) Miten prosessi sujui? Mitä puutteita on ollut, mikä meni hyvin? b) Mitkä ovat olleet hankkeen erilaisia mekanismeja, liikkeellepanevia voimia ja mahdollisia vastavoimia? c) Miten tiedottaminen onnistui? d) Miten yritysyhteistyö onnistui? Tulosten arviointi: Määritellään lopputuloksia ja arvioidaan niiden yhteyttä toimintamalliin a) Lisääkö lähiliikuntapaikkojen rakentaminen lasten fyysistä aktiivisuutta (määrällinen tulosnäkökulma)? b) Miten lähiliikuntapaikkojen rakentaminen ja/tai kehittäminen muuttaa koulujen pihan ja lähiympäristön käyttöä fyysisen aktiivisuuden kannalta (toiminnallinen ja sosiaalinen näkökulma)? c) Ketkä käyttävät uusia lähiliikuntapaikkoja (sosiaalinen näkökulma)? d) Aktivoiko lähiliikuntapaikkaverkoston rakentaminen paikallisia urheiluseuroja tai muita järjestöjä (sosiaalinen ja toiminnallinen näkökulma)? Tutkimuksessa yhdistellään kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia aineistoja ja analyysitapoja. Koko CIPP-evaluaatiomallin lähtökohtana on, että siinä ei pelkästään arvioida määrällisiä tuloksia, vaan huomio kiinnittyy yhtä paljon myös toiminnan ulkoisiin edellytyksiin, panostuksiin ja prosessin sujuvuuteen. 4 Näin saadaan tär- 20

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä

Tutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut

Lisätiedot

Liikkuva koulu nykytilan arviointi

Liikkuva koulu nykytilan arviointi Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa

Lisätiedot

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson

LAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan

Lisätiedot

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä

Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Lisää oppitunteja opetussuunnitelmaan Lisää kerhotunteja Lisää valinnaisuutta Painotteisuutta ( palvelee vain

Lisätiedot

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa

Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa LIKES-tutkimuskeskus 5.11.2015 Arvioinnin täyttäneet koulut, yhteensä 18 Myllymäen koulu Kesämäenrinteen koulu Joutsenon koulu Voisalmen koulu Ravattilan

Lisätiedot

Koulupihat kuntoon. Imatra Kristian Åbacka, ylitarkastaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Koulupihat kuntoon. Imatra Kristian Åbacka, ylitarkastaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto Koulupihat kuntoon Imatra 15.4.2016 Kristian Åbacka, ylitarkastaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Lähiliikuntapaikka Liikuntapaikkarakentamisen painopisteenä vuodesta 2000 Korotettu valtionavustusmahdollisuus

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. Seminaari Helsinki Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Liikkuva koulu hanke. Seminaari Helsinki Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Liikkuva koulu hanke Ttki Tutkimustuloksia tlki Seminaari Helsinki 5.10.2011 Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Pilottihankkeiden tutkimus ja seuranta Tavoitteena on selvittää miten hanke

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Liikkuva koulu -ohjelma Valtakunnallinen ohjelma, hallitusohjelman kärkihanke: VN: Tunti liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään.

Lisätiedot

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013

KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 lisää liikettä koulupäivän aikana rakenteilla, asenteilla, yhteistyöllä! FAKTAA HANKKEESTA - Hallinnoija Hämeen Liikunta ja

Lisätiedot

KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari

KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari ONKO KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari 5. 6.10.2011 KT Riitta Asanti, Turun yliopisto/ Rauma LitT Anneli Pönkkö, Oulun yliopisto/kajaani KOULUYHTEISÖ/TYÖYHTEISÖ Rehtori Oppilaat

Lisätiedot

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka

Lisätiedot

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Esityksen sisältö Tuorein tieto lasten ja nuorten liikunnan tilasta Havaintoja lasten ja nuorten liikunnan

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikkuva koulu hanke Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikunnan ja liikkumattomuuden merkitykset laajasti esillä myös mediassa

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Edistääkö hyvinvointi oppimista? Kuntamarkkinat Pirjo Pennanen Ylilääkäri Vantaan kaupunki Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto

Edistääkö hyvinvointi oppimista? Kuntamarkkinat Pirjo Pennanen Ylilääkäri Vantaan kaupunki Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto Edistääkö hyvinvointi oppimista? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Pirjo Pennanen Ylilääkäri Vantaan kaupunki Ennaltaehkäisevä terveydenhuolto Huostassa olleiden, sisarusten ja koko väestön osallistuminen toisen

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA

JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA -LIIKUTTAVAN HYVÄ KOULU- www.liikkuvakoulu.fi JYRÄNGÖN KOULU 1,5 sarjainen alakoulu Oppilaita noin 200 Opettajia ja avustajia n. 15 henkilöä Koulussa panostettu koululiikunnan kehittämistoimintaan

Lisätiedot

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi.

Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi. Terveyttä edistävä liikunta kunnan toiminnassa 2012 Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta edistämiseksi ja terveyttä edistävän kehittämiseksi. Ohjeita vastaamiseen Suosittelemme täyttämistä

Lisätiedot

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat

FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä?

Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Miksi vaikuttavuuden mittaaminen on tärkeää ja miten sitä voi tehdä? Esimerkkinä realistinen arviointi Vaikuttavuuden määritelmä Vaikuttavuus on saanut merkillisen paljon sananvaltaa yhteiskunnassa ottaen

Lisätiedot

Matti Pietillä Opetushallitus Liikkuva koulu_turku ja sisäinen liikuntamotivaatio

Matti Pietillä Opetushallitus Liikkuva koulu_turku ja sisäinen liikuntamotivaatio Matti Pietillä Opetushallitus Liikkuva koulu_turku 12.4.2016 ja sisäinen liikuntamotivaatio Työikäisten määrä vähenee Suomessa 2050: 27,9 % 2014: 42,9 % Lähde: Valtiovarainministeriö Haasteenamme ISTUVA

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso

Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014

Lisätiedot

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17

J.Kinnunen / Kuntavaalit 17 J.Kinnunen / 3.2.2017 Kuntavaalit 17 Kuntavaalit 9.4.2017 Nyt on erityinen syy olla paikallisesti aktiivinen: Sote- & aluehallintouudistus Lajin positiivinen alueellinen noste ja seurojen kehitysnäkymät

Lisätiedot

JÄRJESTÖPÄIVÄT LIIKUNTAA EDISTÄVIEN JÄRJESTÖJEN AVUSTAMINEN

JÄRJESTÖPÄIVÄT LIIKUNTAA EDISTÄVIEN JÄRJESTÖJEN AVUSTAMINEN JÄRJESTÖPÄIVÄT LIIKUNTAA EDISTÄVIEN JÄRJESTÖJEN AVUSTAMINEN Valtionavustukseen oikeutetut uudet liikuntaa edistävät järjestöt. Liikuntalain 10 :ssä säädetään, että liikuntaa edistävän järjestön valtionavustuksen

Lisätiedot

Oppilaiden luontainen energisyys halutaan nähdä voimavarana, joka oikein kanavoituna tuottaa sekä hyviä oppimistuloksia että koulussa viihtymistä.

Oppilaiden luontainen energisyys halutaan nähdä voimavarana, joka oikein kanavoituna tuottaa sekä hyviä oppimistuloksia että koulussa viihtymistä. Siilinjärvi Hankkeessa mukana alakoulu Siilinlahti ja yläkoulu Ahmo Haasteena kehittää kahden ison koulun (n. 1200 oppilasta) liikunnallista toimintakulttuuria ja yhteistyötä Liikuntamyönteisen kasvun

Lisätiedot

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä KOULULAISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Koululaiset saivat vastata sähköiseen kyselyyn vapaa-ajallaan tai tiettyjen luokkaasteiden kohdalla kouluajalla.

Lisätiedot

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011

Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi. Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Peruskoululaisten toimintakyky ja hyvinvointi Pääjohtaja Timo Lankinen 17.3.2011 Liikunta -oppiaineen päämäärä peruskoulussa Vaikuttaa myönteisesti oppilaan Fyysiseen Psyykkiseen toimintakykyyn ja hyvinvointiin

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi

LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE 2016-2017 Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi 1 Liikkuvan koulun tavoitteena on aktiivisempi ja viihtyisämpi

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

Lasten fyysinen aktiivisuus

Lasten fyysinen aktiivisuus Lasten fyysinen aktiivisuus - tutkimustaustoja kehittämistyölle Arto Laukkanen Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET

HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET Järvenpään liikkumisen ohjauksen valtionapuhanke Tulosten esittely 15.5.2014 Marja-Terttu Sikiö / Destia Oy HANKKEEN TAUSTA JA TAVOITTEET Järvenpään kaupunki haki valtionavustusta liikkumisen ohjauksen

Lisätiedot

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella

Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Varhaiskasvatusikäisten lasten liikunta suomalaisten tutkimusten perusteella Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Katse kolme -vuotiaisiin

Lisätiedot

Liikkuva koulu. Hankkeesta ohjelmaksi 2012-2015

Liikkuva koulu. Hankkeesta ohjelmaksi 2012-2015 Liikkuva koulu Hankkeesta ohjelmaksi 2012-2015 11.9.2012 Mikä on Liikkuva koulu? YLE Keski-Pohjanmaa: http://yle.fi/uutiset/valitunneilla_peuhaus_kasvatt aa_lapsen_liikuntakakkua/6283397 Koulun liikuntaolosuhteiden

Lisätiedot

Innovatiivinen, kehittyvä koulu: Tutkimuksen viitekehys, tutkimusmenetelmät ja alustavia tuloksia

Innovatiivinen, kehittyvä koulu: Tutkimuksen viitekehys, tutkimusmenetelmät ja alustavia tuloksia Innovatiivinen, kehittyvä koulu: Tutkimuksen viitekehys, tutkimusmenetelmät ja alustavia tuloksia 21.4.2010 Liisa Ilomäki & Minna Lakkala minna.lakkala@helsinki.fi; liisa.ilomaki@helsinki.fi Technology

Lisätiedot

LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE

LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS (25 op) TUTKINTOVAATIMUKSET VUOSILLE 2012 2015 LIIKUNNAN DIDAKTIIKAN PERUSOPINTOKOKONAISUUS 25 OP (TUNNISTE 61640) Biämnesstudier i fysisk fostrans didaktik

Lisätiedot

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja

LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja LiikuTe kysely neuvottelukunnalle ja yhteistyökumppaneille 2009 Webropol sähköpostikysely tehtiin kesä- ja elokuussa 2009 NK vastaukset 53 % (N=38, n=20) YTK vastaukset 30 % (N=57, n=17) Asiaa kannatetaan

Lisätiedot

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat

Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Kirjasto-, liikunta- ja nuorisotoimien ajankohtaiset asiat Eeva Hiltunen Sivistystoimentarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto Mikkeli 5.3.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Eeva Hiltunen, OKT-vastuualue

Lisätiedot

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä

Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Liikkuva koulu laajenee - yhdessä kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä Kärkihankkeen avustusresurssi 21miljoona kolmen vuoden ajan (7 miljoonaa/vuosi) Seuraava haku aukeaa kunnille 23.1-10.3.2017 Antti Blom

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 25.2.2016 1 LIIKKUVA KOULU OHJELMAN KÄRKIHANKE: LIIKKUVA KOULU OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE 2016-2017 Lapin aluehallintovirasto 25.2.2016 2 o OKM toimeenpanee Sipilän

Lisätiedot

Oppilaiden turvallisuuskävelyt valtakunnallisena pilottihankkeena Vaasassa Matti Tervasmäki

Oppilaiden turvallisuuskävelyt valtakunnallisena pilottihankkeena Vaasassa Matti Tervasmäki Oppilaiden turvallisuuskävelyt valtakunnallisena pilottihankkeena Vaasassa Oppilaiden turvallisuuskävelyt Esityksen sisältö: 1. Hankkeen lähtökohdat 2. Hankkeen eteneminen 3. Kävelyjen toteuttaminen 4.

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Yleistä kanditutkielmista

Yleistä kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 21.1.2009 Yleistä kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle aiheelle Pääsääntöisesti

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos

Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Suomalaisnuorten elämäntaidot ja terveystottumukset Lasse Kannas Terveyskasvatuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteen laitos Educa 2015, Helsinki Perusopetuksen opetussuunnitelman

Lisätiedot

Lapsen oman orientaation merkitys liikunnallisen elämäntavan rakentumisessa

Lapsen oman orientaation merkitys liikunnallisen elämäntavan rakentumisessa Lapsen oman orientaation merkitys liikunnallisen elämäntavan rakentumisessa Jyrki Reunamo, Helsingin yliopisto, Opettajankoulutuslaitos Nuori Suomi, 5.10.12. klo 11 www.helsinki.fi/yliopisto 3.10.2012

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI. DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke

LOPPURAPORTTI. DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke 1 2016 LOPPURAPORTTI DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke DNA Kauppa järjesti yhdessä valmennusyritys Kaswun kanssa henkilöstön kehittämishankkeen. Tästä syntyi oppimisen iloa, sitoutumista ja tuloksia.

Lisätiedot

Lähiliikunta kaavoituksessa Timo Saarinen, ympäristöministeriö

Lähiliikunta kaavoituksessa Timo Saarinen, ympäristöministeriö Lähiliikunta kaavoituksessa 28.5.2015 Timo Saarinen, ympäristöministeriö Taustaa: lähiliikuntaa on monenlaista Lähiliikuntaa kävely- ja pyöräteillä kuntopoluilla, ulkoilupaikoilla pelikentillä, puistoissa,

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( )

Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein ( ) Taulukko 1. Hankkeen yleiset tiedot. I Hanke: Hankkeen nimi ja kuvaus (mm. kesto ja tyyppi) Kävelyn ja pyöräilyn edistäminen Joensuun seudulla liikkumisen ohjauksen toimenpitein (2012-2013) Hanke on toiminnallinen:

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/

Helsingin kaupunki Esityslista 7/ (5) Kaupunginvaltuusto Kj/ Helsingin kaupunki Esityslista 7/2016 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 29.03.2016 268 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa: päättää merkitä kunnan asukkaan aloitteen

Lisätiedot

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma

Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja. hyvinvointiohjelma Ilo kasvaa liikkuen - varhaiskasvatuksen liikkumis- ja hyvinvointiohjelma Lasten liikuntapiirakka päiväkodissa klo 8.00-12.00 10,00% 1. Matala istuminen, kynän käyttö, syöminen jne.) 33,80% 56,10% 2. Kohtuullinen

Lisätiedot

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT

1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Terve Elämä! -kampanjan toimintasuunnitelma 2009-2010 Projektikoordinaattori Tanja Ali-Yrkkö 1.6.2009 1 TERVEELLISEN ELÄMÄN TOIMINTAMALLI -HANKKEEN TAVOITTEET JA ARVI- OINTIKRITEERIT Sivistystoimen johtaman

Lisätiedot

Liikuntaluokka. Käppärän koulu

Liikuntaluokka. Käppärän koulu Liikuntaluokka Käppärän koulu Tilat Peruskorjattu koulu Ajantasaiset: Opetustilat ja kalusto (esim. liikuntavälineet) Toimiva piha-alue Liikuntapaikkojen läheisyys (monipuolisuus - vuodenaikaisuus) Käppärän

Lisätiedot

Lapin aluehallintovirasto

Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto 27.9.2016 1 LIIKUNNALLISEN ELÄMÄNTAVAN PAIKALLISTEN KEHITTÄMISHANKKEIDEN AVUSTUKSET VUONNA 2017 2 AVUSTUKSEN TARKOITUS JA PERIAATTEET Liikunnallisen elämäntavan o Liikunnallisen

Lisätiedot

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta

Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmä peruskoululaisille (FTS) Jyväskylän yliopisto Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta Työskentelyn käynnistyminen - Opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Opetushallituksen

Lisätiedot

Riittäkö opiskelijoiden työkunto?

Riittäkö opiskelijoiden työkunto? Riittäkö opiskelijoiden työkunto? Tuloksia ja ennusteita Stadin AO:n Kehon kuntoindeksi - testeistä vuosilta 2014 ja 2015 LIIKKUVA KOULU LAAJENEE KOHTI AKTIIVISIA OPISKELUYHTEISÖJÄ torstai 1.12.2016 Paasitorni,

Lisätiedot

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi

Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Liikkuva koulu -ohjelma Valtakunnallinen ohjelma, hallitusohjelman kärkihanke: VN: Tunti liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään.

Lisätiedot

Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena 2010 2015 Tampere 17.3.2015. Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus

Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena 2010 2015 Tampere 17.3.2015. Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Tutkimus ja seuranta Liikkuva koulu ohjelman kehittämisen tukena 2010 2015 Tampere 17.3.2015 Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Sisältö Tausta ja tavoitteet Tuloksia Mitä nyt tiedetään

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI

LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI 2013 LIIKUNTAKYSELY RAPORTTI RAUTALAMMIN KUNTA LIIKUNTATOIMI Liikuntakysely Rautalammin kunnan työikäisille (16-64v.) toteutettiin tammi-helmikuussa 2013. Liikuntakyselyn tavoitteena oli kartoittaa työikäisten

Lisätiedot

TerveysInfo. Lasten ja nuorten omaehtoinen liikunta Vinkkejä ja ajatuksia lasten omaehtoisesta liikunnasta.

TerveysInfo. Lasten ja nuorten omaehtoinen liikunta Vinkkejä ja ajatuksia lasten omaehtoisesta liikunnasta. TerveysInfo Innosta urheilemaan : viesti 7 12 vuotiaiden urheilevien lasten vanhemmille maksuton, kuv. : vär. http:///files/ns2/urheiluseurat_pdf/ Innosta_urheilemaan_200612_www.pdf Kohderyhmät: vanhemmat

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA

PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA PÄIJÄT-HÄMEEN TERVEYSLIIKUNTASTRATEGIA Aluejärjestöt Päijät-Hämeen Liikunta ja Urheilu ry (PHLU) Alueellinen liikunnan ja urheilun järjestö, toimimme 16 kunnan alueella Päijät-Hämeessä Olemme yksi 15 aluejärjestöstä

Lisätiedot

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE

KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE KIJANA! TAKSVÄRKKI-OPAS OPPILASKUNNILLE Taksvärkki-kampanja on paljon enemmän kuin rahankeruupäivä. Se on nuorten omaa yhteisvastuuta, jossa opiskelijat keräävät varoja kehitysyhteistyöhankkeeseen. Taksvärkki-kampanjaan

Lisätiedot

LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry

LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa. Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry LUPA LIIKKUA! suositukset fyysisen aktiivisuuden lisäämiseksi oppilaitosten arjessa Toiminnanjohtaja Saija Sippola SAKU ry 10.11.2016 MIKSI TARVITAAN LUPA LIIKKEELLE? Lisää liikettä ja terveystiedon lukutaitoa

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

"Voiko olla elämää ilman metsiä?" Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015

Voiko olla elämää ilman metsiä? Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015 "Voiko olla elämää ilman metsiä?" Vuorenmäen koulun 1a luokan ja 1-2 d luokkien ilmiöpohjainen oppimiskokonaisuus Kevät 2015 Laaja-alainen oppimiskokonaisuus Laaja-alainen osaaminen vuosiluokilla 1-2 korostaa:

Lisätiedot

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

Liikkuva koulu hankkeen ensimmäinen toimintavuosi. 12.6.2011 Ketolanperän koululla, Ala-Rautalahti Tapio

Liikkuva koulu hankkeen ensimmäinen toimintavuosi. 12.6.2011 Ketolanperän koululla, Ala-Rautalahti Tapio Liikkuva koulu hankkeen ensimmäinen toimintavuosi 12.6.2011 Ketolanperän koululla, Ala-Rautalahti Tapio Hankkeen tavoite Lv 2010-2011: Liikkuva koulu hankkeen päätavoitteena on toimintakulttuurin kehittäminen

Lisätiedot

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta

Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Helsingin kaupunginhallitus Esitys InnoSchool-hankkeen rahoittamisesta innovaatiorahastosta Esitämme, että Helsingin kaupunki myöntäisi Teknilliselle korkeakoululle innovaatiorahastosta rahoitusta InnoSchool-hanketta

Lisätiedot

Henkilökunnan osallistaminen ja koulupäivän rakenne. Rovaniemi

Henkilökunnan osallistaminen ja koulupäivän rakenne. Rovaniemi Henkilökunnan osallistaminen ja koulupäivän rakenne Rovaniemi 10.2.2014 Työntekijä haluaa onnistua ja kehittyä työssään hyödyntää omia vahvuuksiaan saada kannustavaa palautetta Meidän koulu haluaa olla

Lisätiedot

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena

Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Terveydenhoitajat opettajien työn tukena Turun Yliopisto, Hoitotieteen laitos Pihla Markkanen, TtM, TtT-opiskelija Terveydenhoitajapäivät 6.2.2015 Esityksen sisältö Taustaa Tutkimuksen (pro gradu työn)

Lisätiedot

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL

Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen. Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Kodin, koulun ja kouluterveydenhuollon yhteistyömallin kehittäminen Marjaana Soininen Didaktiikan professori Turun yliopisto, Rauman OKL Hankkeen lähtökohtia Aiemmin tutkimus on painottunut vanhempiin

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE

TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE TYÖHYVINVOINNIN JA TUOTANTOTYÖN KEHITTÄMISEN FOORUMI -HANKE Loppuraportti 10.6.2014 Tommi Autio ja Janne Sinisammal 1. Hankkeen tavoitteet Työhyvinvoinnin ja tuotantotyön kehittämisen foorumi -hankkeen

Lisätiedot

Oulujoen koulu Tulevaisuuden koulu -projekti

Oulujoen koulu Tulevaisuuden koulu -projekti Oulujoen koulu Tulevaisuuden koulu -projekti Miksi lähdettiin l mukaan Tulevaisuuden koulu projektiin? Ritaharjuun valmistuva monitoimitalo 2010 (School of the Future-hanke) Oulun opetustoimi julisti haun

Lisätiedot

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä 2015 - talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia 1 2 3 4 5 Eniten henkilökunta koki ongelmaksi lasten liiallisen ruutuajan. Lisäksi

Lisätiedot

Monialainen yhteistyö Liikkuvassa koulussa MOVE-kiertue 2015 Vantaa Kirsi Räty, Liikkuva koulu-ohjelma, Opetushallitus

Monialainen yhteistyö Liikkuvassa koulussa MOVE-kiertue 2015 Vantaa Kirsi Räty, Liikkuva koulu-ohjelma, Opetushallitus Monialainen yhteistyö Liikkuvassa koulussa MOVE-kiertue 2015 Vantaa 5.5.2015 Kirsi Räty, Liikkuva koulu-ohjelma, Opetushallitus MONIALAINEN YHTEISTYÖ LIIKKUVASSA KOULUSSA Matkalla Liikkuvaksi kouluksi

Lisätiedot

Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne

Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne 11.11.2014 Ikäihmisen elinympäristö, osallistuminen ja autonomian tunne Merja Rantakokko, TtT Gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Osallisuus Mukanaoloa, vaikuttamista sekä huolenpitoa ja

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu

Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu Asuntopolitiikan tutkimus ja julkinen keskustelu ASU-vuosiseminaari, Lahti 23.-24.10.2014 Asuntopolitiikka muutoksessa konsortio Hanna Kettunen (sekä Tuula Laukkanen ja Christer Bengs) Konsortion hankkeiden

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö 2018 Tieto- ja viestintäteknologia sekä monilukutaito ovat merkittävässä asemassa opiskelussa, työelämässä kuin

Lisätiedot

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi

Liikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikkuva koulu hanke Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Havaintoja ja uutisia ympäröivästä maailmasta Liikkumattomuus vie hyödyn

Lisätiedot

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen

LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2013 5 9 luokat Vuokatti 30.5.2013 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan Rovaniemi

LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan Rovaniemi LIIKKUVA KOULU TUTKIMUSTEN JA SEURANNAN VALOSSA Koulut Liikkumaan 23.2.2016 Rovaniemi Koulu liikuttaa ja istuttaa Liikkuva koulu -tutkimuksen tuloksia 2010 2015 Tuija Tammelin, Janne Kulmala, Harto Hakonen

Lisätiedot

Kokonaisuus. 15 vuotta kestävä interventio- ja seurantaohjelma

Kokonaisuus. 15 vuotta kestävä interventio- ja seurantaohjelma Kokonaisuus 15 vuotta kestävä interventio- ja seurantaohjelma ü Esiselvitys 10/2009-3/2010 (OKM) ü Liikkumisesta kansalaistaito hanke 2010-2011 (ESR) ü Liikkumisesta kansalaistaito II hanke 2012-6/2014

Lisätiedot

SYL:n toiminnan suunnittelun ja kuvaamisen uudistaminen

SYL:n toiminnan suunnittelun ja kuvaamisen uudistaminen Hyvä ylioppilaskuntatoimija, Liittokokousmateriaaleista järjestettiin lausuntokierros 21.9. 12.10. Lausunnot liittokokousmateriaaleista saatiin 15 jäsenyhteisöltä. Lausuntojen pohjalta liiton hallitus

Lisätiedot