Liikettä. koulupihoille. Keravan lähiliikuntapaikkaprojektin loppuraportti. Mikael Fogelholm (toim.)
|
|
- Asta Hakala
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Liikettä koulupihoille Keravan lähiliikuntapaikkaprojektin loppuraportti Mikael Fogelholm (toim.)
2 Keravan lähiliikuntapaikkaprojektin loppuraportti toim. Mikael Fogelholm
3 Kustantaja UKK-instituutti ja Nuori Suomi Toimittaja Mikael Fogelholm Valokuvat Seija Tulonen ja Keravan liikuntapalvelu Taitto Tuula Äyräväinen / UKK-instituutti ISBN (nidottu) ISBN (PDF) PK-Paino Oy, Tampere 2008
4 Sisällys Esipuhe 1. Lasten liikunta ja terveys Lähiliikuntapaikka mistä on kysymys Keravan lähiliikunta paikka projektin tausta, tavoitteet ja toteuttaminen Uutta osallistuvaa suunnit telua Keravan projektissa Keravalaisten lähiliikunta paikkojen suunnittelu ja rakentaminen Miten prosessi sujui? Innostavatko lähiliikunta paikat liikkumaan projektin vaikuttavuuden arviointi Virikkeitä Keravan liikuntatoimelle Miksi yritys tukee lähiliikunta paikka rakentamista Mitä opimme?... 68
5 Kirjoittajat Mikael Fogelholm Yksikönjohtaja Suomen Akatemia, terveyden tutkimus (UKK-instituutin johtaja ) Jan Norra Kehityspäällikkö Nuori Suomi ry. Hannu Nurmi McDonald s-yrittäjä Heli Ryhänen Viestintäpäällikkö McDonald s Oy Kimmo Suomi Professori, laitoksen johtaja Jyväskylän yliopisto, Liikuntatieteen laitos Seija Tulonen Suunnittelija Keravan kaupunki, kaupunkitekniikka Jarmo Vakkila Liikuntasihteeri Keravan kaupunki, liikuntapalvelu
6 Esipuhe Keravan lähiliikuntapaikkaprojekti käynnistyi vuonna Tavoitteena oli ensisijaisesti kohentaa kaupungin ala-asteiden pihoja sellaisiksi, että ne innostaisivat lapsia lisäämään liikuntaa sekä välitunneilla että koulun jälkeen. Lähiliikuntapaikkojen rakentamisessa ei sinänsä ole mitään ihmeellistä, sillä ne ovat jo joidenkin vuosien aikana kuuluneet opetusministeriön liikuntapaikkarakentamistuen painopisteisiin. Toinen toistaan hienompia lähiliikuntapaikkoja onkin rakennettu eri puolille Suomea. Keravan projektissa on kuitenkin eräitä piirteitä, jotka tekevät siitä ainutlaatuisen sekä kotimaisesta että kansainvälisestä näkökulmasta. Ensinnäkin suunnittelussa haluttiin vapaamuotoiseen liikuntaan soveltuvien koulupihojen sijoittuvan mahdollisimman hyvin ja tasaisesti koko kaupungin alueelle. Puhuimme hankkeen ohjausryhmässä lähiliikuntapaikkojen verkostosta ja samalla myös siitä, että Keravasta tulee tämän tyyppisen rakentamisen mallikaupunki. Toinen tärkeä asia oli projektihallinnon yhteistyö. Koko projektin ajan ohjausryhmässä oli mukana liikunnan edistämisestä innostuneita tutkijoita sekä lasten ja nuorten liikunnan edistämisen erityisjärjestön asiantuntija. Yhteistyöhön liittyy olennaisesti myös maamme mittakaavassa ainutlaatuinen yritystuki, joka kohdistui Keravan kaupungin kautta suoraan lähiliikuntapaikkojen rakentamiseen. Kolmas ainutlaatuinen asia projektissa oli tutkimus. On hyvin harvinaista, että puhdas kunnallinen kehittämishanke arvioidaan niin perusteellisesti kuin mitä Keravan tapauksessa on tehty. Arvioinnissa yhdistettiin sekä määrällisiä että laadullisia tapoja kerättäessä tietoa projektin onnistumisesta prosessina ja saavutetuista tuotoksista. Tämä loppuraportti esittelee projektin toteuttamisen ja kokoaa yhteen projektin arvioinnin päätulokset. Raportin ovat kirjoittaneet lähiliikuntapaikkaprojektin ohjausryhmän jäsenet. Meitä voidaan tietysti syyttää kotiinpäin vetämisestä ja liiallisesta subjektiivisuudesta. Olemme kuitenkin pyrkineet olemaan kriittisiä, sillä tutkimus kertoo, että lasten liikuntatottumusten muuttaminen on monimutkaisempaa kuin mitä uskoisi ja toivoisi. Toivomme siitä huolimatta tai ehkä juuri siksi, että raportti innostaa ja auttaa muita kuntia suunnittelemaan lapsille ja nuorille parempaa liikuntaympäristöä. Lopuksi haluan projektin ohjausryhmän puheenjohtajana kiittää Keravan kaupunkia ennakkoluulottomuudesta ja loistavasta yhteistyöstä, opetusministeriötä ja McDonald sia taloudellisesta tuesta, ohjausryhmää rakentavasta ja innostuneesta ilmapiiristä sekä keravalaisten koulujen oppilaita, rehtoreita, opettajia ja kouluyhdistyksiä avusta suunnittelussa ja tutkimusaineiston keräämisessä. Keravalla Mikael Fogelholm 5
7 1 Lasten liikunta ja terveys Mikael Fogelholm Liikunta ja terveys Useimmat päiväkoti-ikäiset lapset tuntuvat olevan koko ajan liikkeessä. On aivan luontevaa juosta isää tai äitiä vastaan, keinuissa ja pulkkamäessä voidaan olla monta tuntia eikä temppuradoilta pikkulapsia saa pois millään. Omaehtoinen liikkuminen vähenee, mutta ei onneksi lopu kokonaan koulun alkaessa. Toisaalta ala-asteikäisillä alkaa tulla tilalle ohjattua liikuntaa yhä enemmän ja enemmän. Lapsuudessa kaikkein eniten liikutaan juuri murrosiän kynnyksellä. Silloin lapsi on jo niin iso, että hän voi kävellen ja pyöräillen mennä kouluun, kavereille tai kentille vähän pidemmänkin matkan päähän. Tämän ikäiset lapset ovat myös innokkaasti mukana ohjatussa liikunnassa, jota on myös enemmän ja useammin tarjolla kuin pienemmille lapsille. Murrosikä muuttaa monta asiaa. Myös liikunnan määrä muuttuu ja ikävä kyllä useammalla murrosikäisellä liikuntaa on yhä vähemmän ja vähemmän. Urheiluseuroihin mukaan jäävät nuoret liikkuvat runsaasti, mutta muilla fyysinen aktiivisuus saattaa vähentyä roimasti. Huolta lasten riittävästä liikunnasta voidaan perustella monella tavalla, mutta useimmiten puhutaan fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta terveydestä. Liikkuva lapsi onkin vähän liikkuvaa terveempi. Tutkimusten mukaan liikkuvalla lapsella on mm. vähemmän sydän- ja verisuonisairauksien vaaratekijöitä, parempi painonhallinta ja nuoruudessa vahvemmat luut. Myös psyykkiseen kehitykseen liittyvät asiat, kuten fyysinen minäkuva, näyttäisivät kehittyvän paremmin liikunnallisilla lapsilla. Hyvä terveys lapsuudessa ja nuoruudessa ei kuitenkaan varastoidu. Esimerkiksi lihavista aikuisista useimmat eivät ole olleet lihavia lapsia tai nuoria. Toisaalta juuri lihavuus on esimerkki käänteisestä varastoitumisesta : jos terveys on nuorena huono eli ollaan jo nuorena lihavia, tästä terveyden vaaratekijästä on silloin vaikea aikuisena päästä eroon. Toinen vastaava esimerkki on luusto: jos luusto on murrosiässä kehittynyt huonosti vähäisen liikunnan ja huonon ruokavalion takia, on tilannetta vaikea korjata enää aikuisena. Koska fyysinen aktiivisuus vielä aikuisenakin on tärkeää aikuisuuden terveydelle, voidaan lapsuuden liikunnan hyötyjä tarkastella myös tätä kautta: liikunta lapsuudessa ja nuoruudessa on hyödyllistä, koska se lisää todennäköisyyttä fyysisesti aktiiviselle aikuisuudelle. Tässä lapsuuden ja aikuisuuden liikunnan yhteydessä tärkeitä asioita ovat motoristen perustaitojen kehittyminen varhaiseen kouluikään mennessä, liikunnan lajitaitojen kehittyminen peruskouluiässä sekä liikuntamyönteisyyden kehittyminen koko lapsuuden ja nuoruuden ajan. 7
8 Lasten liikunta, kunto ja terveys ovat muuttumassa Suomalaisten nuorten terveyttä ja terveyskäyttäytymistä on voitu seurata säännöllisesti 1970-luvun lopusta saakka Nuorten terveystapatutkimuksen aineistolla. Joka toinen vuosi toteutettavassa tutkimuksessa ovat mukana 12-, 14-, 16- ja 18-vuotiaat nuoret. Vastaavaa säännöllistä lasten väestöseurantaa ei ole. Nuorten terveystapatutkimuksen mukaan nuorten liikapainoisuus (paino ylittää vähintään 20 % iän ja pituuden mukaisen arvioidun keskipainon) on 30 vuodessa kolminkertaistunut luvun alussa nuorista n. 20 % oli liikapainoisia. Hoikkien osuus on pysynyt suunnilleen ennallaan, mutta toisaalta lihavat ovat entistä lihavampia. 1 Liikapaino vaikuttaa etenkin kestävyyskuntoon. Tämä yhteys näkyy selkeimmin Puolustusvoimien alokkaiden Cooper-testin seurantatuloksista. Kun 1970-luvun lopussa noin 5 % alokkaista sai testissä huonon tuloksen (alle 2200 m), oli tällaisen tuloksen osuus 2000-luvun alussa noin 20 %. 2 Samanaikaisesti erinomaisen tuloksen (yli 3000 m) osuudet ovat muuttuneet aivan päinvastoin, n. 20 %:sta 5 %:iin. Tulos on kansanterveyden kannalta huolestuttava, sillä huono kestävyyskunto on merkittävä huonon terveyden ennuste. Nuorempien kuntomuutoksista ei ole samanlaista pitkittäisseurantaa. Opetushallitus testasi edustavan otoksen fyysistä kuntoa vuoden 2003 peruskoulun liikunnan arvioinnin yhteydessä. 3 Kun näitä tuloksia verrattiin Jyväskylän yliopiston tekemään tutkimukseen viisi vuotta aikaisemmin, olivat etenkin kestävyystulokset huonontuneet selvästi. Tulokset tulkinta on tosin tehtävä varovaisesti, sillä vaikka käytetty kestävyystesti oli sama, otokset eivät olleet vertailukelpoisia. Tulos on kuitenkin johdonmukainen puolustusvoimien Cooper-testin muutoksen kanssa. Lihavuuden yleistymisen ohella nuorten kestävyyskunnon heikkeneminen voi johtua liikuntatottumusten ja liikunnan määrän muutoksista. Ymmärryksemme lasten ja nuorten kokonaisliikunnasta ja sen muutoksista on valitettavan vajavainen, sillä suurin osa väestötutkimuksista ja seurannoista on ainoastaan seurannut ohjattua ja omaehtoista urheilemista. Esimerkiksi tieto leikkityyppisen fyysisen aktiivisuuden tai koulumatkaliikunnan muutoksista on todella huono. Nuorten terveystapatutkimuksen mukaan nuorten ohjattu, urheiluseuroissa tapahtuva liikunta on 30 vuoden aikana yleistynyt. Samansuuntainen muutos on havaittu myös mm. Ruotsissa, Norjassa ja Hollannissa. Kansallinen liikuntatutkimus tosin viittaa siihen, että liikuntalajeissa tapahtuu muutoksia kestävyyslajeista pallolajeihin. Yhdysvalloissa ja Englannissa tehdyissä tutkimuksissa on osoitettu lasten koulumatkojen muuttuneen aikaisempaa enemmän autoilla tehdyiksi. Suomessa ei ole vastaavia tuloksia. Meillä on vain epäsuoria havaintoja mm. autojen lukumäärän voimakkaasta kasvusta. Lisäksi Henkilöliikennetutkimuksen mukaan jopa hyvin lyhyillä matkoilla suomalaiset ovat lisänneet auton käyttöä ja vähentäneet pyöräilyä ja kävelyä. Aikuisten työmatkaliikunta on koko ajan vähentymässä. Vaikka tutkimustulokset ovat erittäin puutteellisia, on lasten ja nuorten arkiliikunnan vähentyminen ns. valistunut arvaus. 8
9 Koulumatkat, välitunnit ja fyysinen aktiivisuus Keravan lähiliikuntapaikkaprojektin erityinen kiinnostuksen kohde liittyi välituntien ja koulupihan tarjoamiin omaehtoisen, leikkimielisen fyysisen aktiivisuuden mahdollisuuksiin. Kiinnostuksen kohteena olivat myös etäisyydet kunnassa ja niiden merkitys liikkumisen kannalta. Englantilaisten tutkimuksen mukaan koulumatkojen fyysisellä aktiivisuudella on merkitystä kokonaisaktiivisuuden kannalta. 4 Eniten liikkuivat ne, jotka kävelivät koulumatkansa edestakaisin. Toiseksi eniten liikkuivat yhteen suuntaan kävelleet ja vähin ne, jotka liikkuivat koulumatkansa vain autolla. Kiinnostavaa tässä tutkimuksessa oli se, että koulumatkansa molempaan suuntaan kävelleillä myös muu fyysinen aktiivisuus oli runsainta. Toisessa melko uudessa tutkimuksessa todettiin viikon kävelyn kodin ja koulun välillä kuluttavan enemmän energiaa kuin kahden tunnin viikoittainen koululiikunta. 5 Linja-autolla ja pyörällä koulumatkansa liikkuneilla taas kului suunnilleen yhtä paljon energiaa viikossa kuin mitä kahden tunnin koululiikunnassa. Vähiten energiaa kului autolla koulun ja kodin väliä liikkuneilla. Amerikkalaisten 6.-luokkalaisten päivän fyysisen aktiivisuuden jakautumista on tutkittu askelmittarin avulla. 6 Pojat liikkuivat enemmän kuin tytöt ja suurin osa päivän liikunnasta tuli koulupäivän jälkeen. Askelten määrä välitunneilla oli pojilla 11 % ja tytöillä 8 % päivän kokonaisaskelista. Vaikka välitunnin merkitys ei tässä tutkimuksessa näyttänyt olevan kovin merkittävä, havainto voi johtua siitä, että ainakin amerikkalaiset lapset ovat välitunneilla varsin passiivisia: liikkeenilmaisimia käyttäneessä tutkimuksessa 5 10-vuotiaat lapset käyttivät 2/3 välituntiajasta korkeintaan hyvin kevyeen fyysiseen aktiivisuuteen. 7 Suomessa lapset saattavat kuitenkin olla välitunneilla amerikkalaisia aktiivisempia. Omaehtoiseen fyysiseen aktiivisuuteen vaikuttavat tekijät Tutkimukset koulumatkoista ja välituntiliikunnasta kertovat siis sen, että näillä fyysisen aktiivisuuden muodoilla on mahdollisuus lisätä myös lapsen ja nuoren kokonaisaktiivisuutta. Tutkimuksissa on myös yritetty ymmärtää sitä, mitkä tekijät vaikuttavat lasten koulumatka- ja välituntiliikuntaan ja miten tällaista fyysistä aktiivisuutta voitaisiin lisätä. Yleisesti terveyskäyttäytymiseen vaikuttaa kolme tekijää: 1) Yksilö itse eli hänen tietonsa, taitonsa, perimänsä jne.; 2) Fyysinen ympäristö, joka mahdollistaa tai rajoittaa fyysistä aktiivisuutta; 3) Sosiaalinen ympäristö, joka voi kannustaa tai vähentää intoa olla fyysisesti aktiivinen. 9
10 Ympäristöpsykologi Marketta Kyttä on väitöskirjassaan tutkinut erityisesti fyysisen ympäristön suunnittelua lapsen liikkumisen kannalta. 8 Hänen mukaansa hyvässä liikkumisympäristössä on kolme tunnusmerkkiä: Ympäristön ns. tarjoumat eli ne fyysiset ominaisuudet, jotka houkuttelevat liikkumaan tavalla tai toisella. Tarjoumien ei tarvitse olla varta vasten rakennettu aktiivisuutta ajatellen, sillä esimerkiksi kiipeilyyn soveltuva puu voi tarjota runsaasti aktiivista tekemistä lapsille. Lapsi pystyy liikkumaan ympäristössään turvallisesti ja hyvin. Lapsella on kavereita siellä, missä hän liikkuu ja missä on tarjoumia. Fyysistä ympäristöä lapsen liikkumista selittävänä tekijänä on tutkittu erityisesti Yhdysvalloissa. Keskeinen selittäjä koulumatkojen fyysiselle aktiivisuudelle on etäisyys kodin ja koulun välillä, joka joissakin tutkimuksissa on myös selittänyt lasten kokonaisliikuntaa. 9 Muita fyysistä aktiivisuutta lisääviä ympäristön tunnusmerkkejä ovat mm. maankäytön sekakäyttö (asunnot, kaupat ym. ovat samoilla alueilla), katujen liittyminen toisiinsa ja asukastiheyden suureneminen. 10 Autojen lukumäärä perheessä taas on käänteisesti yhteydessä lasten fyysiseen aktiivisuuteen. 10 Lasten koulumatkojen kävelyn lisäämiseksi tarkoitettuja interventiotutkimuksia on vähän. Hyvin tuoreessa systemoidussa katsauksessa tunnistettiin vain kolme tutkimusta, joista jokaisen pääasiallinen interventiomuoto oli viestintä (vanhempainillat, esitteet, julisteet, päiväkirja, matkakoordinaattori kouluissa, jne.). 11 Ympäristön muutosten vaikutusta koulumatkoihin ei ole tutkittu. 11,12 Amerikkalainen ryhmä on tutkinut koulupihalle laitettujen peli- ja leikkialueita kuvaavien maalausten vaikutusta lasten välituntiliikuntaan. Tutkimussarjan alussa maalaukset lisäsivät liikuntaa kuuden viikon tutkimuksessa 5 7-vuotiailla. 13 Kuitenkin samojen tutkijoiden myöhemmät ja suuremmalla tutkittavien määrällä toteutetut interventiot eivät enää yksiselitteisesti osoittaneet pihamerkintöjen lisäävän välituntiliikuntaa. 14 Tutkimuksia ympäristön muutosten merkityksestä mm. välituntiliikkumiseen ja koulumatkoihin on kuitenkin niin vähän, että uusia tutkimuksia tarvitaan. 10
11 Viitteet 1* 1. Kautiainen S, Rimpelä A, Vikat A, Virtanen SM. Secular trends in overweight and obesity among Finnish adolescents in Int J Obes Relat Metab Disord 2002 Apr;26(4): Santtila M, Kyrolainen H, Vasankari T, Tiainen S, Palvalin K, Hakkinen A, Hakkinen K. Physical fitness profiles in young Finnish men during the years Med Sci Sports Exerc 2006 Nov;38(11): Huisman T. Liikunnan arviointi peruskoulussa Yhdeksäsluokkalaisten kunto, liikuntaaktiivisuus ja koululiikuntaan asennoituminen. Oppimistulosten arviointi 1/2004. Helsinki: Opetushallitus, Alexander LM, Inchley J, Todd J, Currie D, Cooper AR, Currie C. The broader impact of walking to school among adolescents: seven day accelerometry based study. BMJ 2005 Nov 5;331(7524): Mackett RL, Lucas L, Paskins J, Turbin J. The therapeutic value of children s everyday travel. Tranportation Research Part A 39, 2005: Tudor-Locke C, Lee SM, Morgan CF, Beighle A, Pangrazi RP. Children s pedometer-determined physical activity during the segmented school day. Med Sci Sports Exerc 2006;38(10): Ridgers ND, Stratton G, Fairclough SJ. Assessing physical activity during recess using accelerometry. Prev Med 2005;41(1): Kyttä M. Children in outdoor contexts. Affordances and independent mobility in the assessment of environmental child friendliness. Teknilli nen korkea koulu. Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskus. Jul kaisu A 28, isbn /. 9. Cohen DA, Ashwood S, Scott M, Overton A, Evenson KR, Voorhees CC, Bedimo-Rung A, McKenzie TL. Proximity to school and physical activity among middle school girls: the trial of activity for adolescent girls study. J Phys Act Health 2006;3(Suppl. 1):S129 S Frank L, Kerr J, Chapman J, Sallis J. Urban form relationships with walk trip frequency and distance among youth. Am J Health Promot 2007;21(4 Suppl): Ogilvie D, Foster CE, Rothnie H, Cavill N, Hamilton V, Fitzsimons CF, Mutrie N; Scottish Physical Activity Research Collaboration. Interventions to promote walking: systematic review. BMJ 2007 Jun 9;334(7605): Burton G, Thomas J, Harden A, Rees R, Kavanagh J, Oliver S, Shepherd J, Oakley A. Promoting physical activity amongst children outside of physical education classes: a systematic review integrating intervention studies and qualitative studies. Health Educ J 2005;64(4): Stratton G. Promoting children s physical activity in primary school: an intervention study using playground markings. Ergonomics Oct;43(10): Ridgers ND, Stratton G, Fairclough SJ, Twisk JWR. Children s physical activity levels during school recess: a quasi-experimental intervention study. Int J Behav Nutr Phys Act 2007 May 21; 4:19 (open access) * Tässä raportissa käytetyt viitteet on tekstissä merkitty yläindeksillä esiintymis järjestyksensä mukaan. Numerointi ja viitteiden esittäminen on lukukohtainen. 11
12 2 Lähiliikuntapaikka mistä on kysymys Jan Norra Valtionhallinnon toimenpitein lasten (arki)liikuntaan liittyviin haasteisiin on pyritty viime vuosina vastaamaan erityisesti ns. lähiliikuntapaikkarakentamisen edistämisen kautta. Vuonna 2000 valmistuneessa, valtion liikuntapaikkarakentamista suuntaavassa strategia-asiakirjassa valittiin lasten ja nuorten liikuntaolosuhteiden kehittäminen terveysliikunnan olosuhteiden ohella käynnistyvän nelivuotisen strategiakauden painopistealueeksi. Tavoitetta strategia-asiakirjassa tarkennettiin seuraavalla tavalla: Tavoitteena on vaikuttaa lasten ja nuorten liikuntaolosuhteiden kohentumiseen erityisesti heidän välittömässä asuin- ja elinympäristössään lisäämällä kuntien ja paikallisten toimijoiden osaamis- ja toimintavalmiutta sekä taloudellisia edellytyksiä. 1 Keskeisin konkreettinen toimenpide-ehdotus, johon strategia-asiakirjassa haluttiin edellä kuvatuista lähtökohdista kiinnittää huomiota, oli lähiliikuntapaikkarakentamisen kehittäminen ja edistäminen Suomessa. Mallia ja pontta tälle strategiavalinnalle antoivat Norjassa asiasta saadut kokemukset, jotka rantautuivat Suomeen ministeriöiden välisen tiedonvaihdon kautta. Norjassa toteutettiin 1990-luvun aikana voimakasta lähiliikuntapaikkojen rakentamisohjelmaa ( närmiljöanleggsordning ), jossa valtionavustusten vauhdittamana syntyi vuosien välisenä aikana yli 2000 lähiliikuntapaikkaa. 2 Lähiliikuntapaikkarakentamisen vuosina Suomessa saama strateginen painopiste asema merkitsi käynnistyville lähiliikuntapaikkahankkeille sekä ensisijaisuutta valtionavustuksella tuettavien liikuntapaikkahankkeiden välisissä valintatilanteissa että mahdollisuutta korotettuun valtionavustusosuuteen. Vuonna 2005 valmistuneessa strategian päivityksessä lähiliikuntapaikat säilyttivät edelleen em. korostetun asemansa. 3 Lähiliikuntapaikan määrittely ja valtionavustusten hakeminen lähiliikuntapaikkahankkeille Lähiliikuntapaikkarakentamisen toteutusmalleja ei ole Suomessa valtionhallinnon toimenpitein tiukasti säädelty. Tältä osin toimintamalli Suomessa on ollut toisenlainen kuin Norjassa, jossa lähiliikuntapaikkoihin liittyi varsin tarkkaakin sisällöllistä normittamista. Valtionavustuskelpoisen lähiliikuntapaikan ominaisuuksien tarkkaa määrittelyä on näin haluttu välttää ja jättää tilaa luovuudelle sekä paikallislähtöisille ratkaisumalleille. Yleisellä tasolla lähiliikuntapaikat on Suomessa määritelty seuraavasti: Lähiliikuntapaikat ovat lasten ja nuorten liikuntaan sekä yleiseen kunto- ja 12
13 terveysliikuntaan tarkoitettuja liikuntapaikkoja tai -alueita, jotka sijaitsevat asuinalueilla tai niiden välittömässä läheisyydessä. 1 Lisäksi lähiliikuntapaikkoihin on tehdyissä määritelmissä liitetty erityisesti seuraavia tavoiteltavia ominaisuuksia: liikunnallinen monikäyttöisyys, ympärivuotisuus, vapaa käytettävyys, soveltuvuus kaikille ikäryhmille, käyttömaksuttomuus sekä rakentamis- ja käyttökustannusten edullisuus. Lähiliikuntapaikkarakentamisen keskeisten tavoitteiden ja kriteereiden määrittelyyn on useassa yhteydessä käytetty myös oheisen kaltaista taulukkoa, jossa ominaisuuksia on kuvattu ulottuvuuksina. 4 Taulukko 1. Lähiliikuntapaikan määrittely ominaisuusulottuvuuksilla Lähiliikuntapaikka on enemmän.. Monikäyttöinen Vapaasti käytettävissä Ympärivuotinen Pienimuotoinen Mitoitukseltaan vapaa Rakennusteknisesti helppo Huoltovapaa Luovasti toteutettu Osallistuvaan suunnitteluun perustuva Saavutettavissa kotiovelta Puku- ja pesutiloja ei tarvita Käyttäjille maksuton Ympäristöön sulautuva Kaikille ikäryhmille sopiva..kuin - Lajikohtainen - Käyttövuoroihin perustuva - Käytössä vain osan vuotta - Laitostyyppinen - Sääntöjen mukaan mitoitettu - Rakennusteknisesti vaativa - Henkilöstöä sitova - Perinteinen - Määräyksiin perustuva - Liikenneyhteyden takana - Puku- ja pesutiloja tarvitaan - Maksullinen - Ympäristöstä erottuva - Ikäryhmittäin rajaava Valtionhallinnossa lähiliikuntapaikkarakentamisen valtionapuviranomaisina toimivat läänien liikuntatoimet. Ko. tahoilta voi valtionavustusta hakea lähiliikuntapaikkahankkeille mikä tahansa rekisteröity oikeustoimikelpoinen yhteisö, mutta erityisesti avustusmahdollisuus on suunnattu kuntatoimijoille. Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustukset ovat haettavissa kerran vuodessa, kalenterivuoden loppuun mennessä. Valtionavustuskelpoisen hankkeen kustannusalarajaksi on asetettu Enimmillään valtionavustuksen osuus voi olla lähiliikuntapaikkahankkeissa 50 % hankkeen kokonaiskustannuksista. 13
14 Lähiliikuntapaikkarakentamisen nykytilanne Suomessa Läänien liikuntatoimista saatavien tietojen perusteella on Suomessa käynnistynyt vuoden 2007 loppuun mennessä 328 valtionavustusta saanutta lähiliikuntapaikkahanketta. Viime vuosina valtionavustusta saaneiden lähiliikuntapaikkahankkeiden määrät ovat olleet hienoisessa kasvussa, kuten oheinen taulukko osoittaa. Pääsääntöisesti kaikki avustusta hakeneet ja hankekriteerit sekä myöntämisperusteet täyttäneet hankkeet ovat avustuksen saaneet, joten taulukko kuvastaa varsin hyvin myös tilannetta avustusta hakeneiden hankkeiden määrän osalta. Taulukko 2. Valtionavustuksilla tuettujen lähiliikuntapaikkahankkeiden määrä Suomessa Vuodet Etelä-Suomi Länsi-Suomi Itä-Suomi Oulu Lappi Yhteensä Yhteensä 328 (Lähde: Läänien peruspalveluiden arvioinnin tilastot sekä Nuoren Suomen sähköpostikysely läänien liikuntatoimille) Myönnettyjen valtionavustuksen tasosta suhteessa hankkeen kokonaiskustannuksiin ei ole tehty valtakunnallisia yhteenvetoja. Pääsääntöisesti valtionavustusosuudet ovat kuitenkin olleet kaikissa lääneissä n % hankkeen kokonaiskustannuksista, joten lähiliikuntapaikka-rakentamisessa on avustusosuus onnistuttu nostamaan hieman muuta liikuntapaikkarakentamista korkeammalla tasolle, kuten valtakunnallisessa strategialinjauksissa on ollut tavoitteena. Lähelle avustuksen maksimimäärää (50 % kokonaiskustannuksista) yltäneitä hankkeita on ollut erityisten pilotti- ja kokeiluhankkeiden joukossa joitakin kappaleita. 5 Hanketyypeittäin lähiliikuntapaikkarakentamisen valtakunnallista tilannetta tarkasteltaessa voi todeta alakoulupihojen yhteyteen toteutettujen lähiliikuntapaikkojen olevan selvästi yleisimpiä. Jonkin verran lähiliikuntapaikkoja on lisäksi toteutettu mm. puistojen ja olemassa olevien urheilukenttien tms. lajiliikuntapaikkojen yhteyteen. Lähtökohtaisesti, esimerkiksi saavutettavuuden näkökulmasta, koulupihat ovatkin erityisen hyvin lähiliikuntapaikoiksi soveltuvia kohteita. Lisäksi voidaan arvioida, että myös Nuori Suomi ry:n tutkimustulokset koulupihojen liikuntaolosuhteiden heikosta tilasta ovat vauhdittaneet viime vuosina koulupihojen kunnostamishankkeita. Nuoren Suomen vuonna 2004 julkaiseman tutkimuksen mukaan vain noin kolmasosa kaikista Suomen alakoulujen pihoista ovat lasten päivittäisen liikunnan tarpeet huomioiden kunnossa. 6 Suurin ongelma tutkimuksen mukaan on liikuntamahdollisuuksien vähäisyys koulupihoilla. 14
15 Ongelma korostui tutkimuksen mukaan erityisesti oppilasmäärältään suurissa lähiö/taajama- sekä kaupunkikouluissa. Tarkasteltaessa lähiliikuntapaikkarakentamisen nykytilannetta Suomessa yksittäisiä hanketoteutuksia laajemmasta perspektiivistä, vaikuttaa kuitenkin siltä, että vain harvat kunnat ovat vielä saaneet asiaan kokonaisvaltaista otetta. Tässä raportissa tarkastellaan Keravan lähiliikuntapaikkaprojektia ja sen tuloksia. Ko. projekti on Nuoren Suomen käytössä olevien tietojen perusteella toistaiseksi ainoa päätökseen saatettu prosessi, jossa on suunnitelmallisesti edeten toteutettu koko kunnan kattava lähiliikuntapaikkaverkosto. Vastaavan tyyppisiä, kuntakohtaisia kokonaishankkeita on lisäksi käynnissä mm. Turussa, Porissa, Kuopiossa ja Kajaanissa. Lähiliikuntapaikkarakentamisen jalkauttaminen pysyväksi osaksi suomalaista yhdyskuntarakentamista ja -suunnittelua edellyttää kuitenkin juuri esimerkkejä, malleja ja dokumentoituja kokemuksia kuntakohtaisista kokonaisprosesseista. Tästä näkökulmasta Keravan projektin ja muiden em. käynnissä olevien projektien merkitys on erittäin tärkeä. Varsin hyvä tilanne sen sijaan on lähiliikuntapaikkarakentamisessa sen osalta, kuinka hanketta käynnisteleville toimijoille on tarjolla lähiliikuntapaikkojen suunnittelua tukevaa tietoa. Vuonna 2002 avattu Lähiliikuntapaikkojen www-tietopankki ( tarjoaa tällä hetkellä hanketoteuttajille esimerkkejä lähes 40:stä lähiliikuntapaikkatoteutuksesta eri puolilla Suomea (kuva 1), mm. Keravan lähiliikuntapaikkakohteista (ohessa www-tietopankin esimerkkihankekartta). Lisäksi vuonna 2002 julkaistusta Lasten liikuntapaikkojen suunnittelu -opaskirjasta 7 sekä vuonna 2006 julkaistuista Koulupihat lähiliikuntapaikkoina Idea- sekä Suunnitteluoppaasta löytyy runsaasti tietoa erilaisista lähiliikuntapaikkojen toteutusmalleista. 15
16 Kuva 1. Lähiliikuntapaikkojen esimerkkihankkeet tietopankista. 16
17 Viitteet 1. Liikuntapaikkarakentamisen suunta Helsinki: Valtion liikuntaneuvosto, ( 2. Jones K, Stokke KD, Halvorsen Thoren A, Stigen IM. Fysisk aktivitet I närmiljöet evaluering av kulturdepartementets närmiljöanleggordning. NIBR projektsraport 2000: Liikuntapaikkarakentamisen suunta Helsinki, Valtion liikuntaneuvosto. ( minedu.fi/export/sites/default/opm/liikunta/valtion_liikuntaneuvosto/liikuntapaikkarakentamisen_suunta/liitteet/lpraksuunta04-07.doc) 4. Länsi-Suomen läänin lähiliikuntapaikkojen kokeiluhankkeet loppuraportti. Länsi-Suomen läänin julkaisusarja nro 19/ Lähiliikuntapaikkojen arviointitutkimus Helsinki: Nuori Suomi ry., Koulupihojen liikuntaolosuhteet valtakunnallinen tutkimus Helsinki: Nuori Suomi ry., Lasten liikuntapaikkojen suunnittelu. Opetusministeriön liikuntapaikkajulkaisu 83. Helsinki: Rakennustieto Oy,
18 3 Keravan lähiliikunta paikka projektin tausta, tavoitteet ja toteuttaminen Mikael Fogelholm Tausta Liikkumista suosivat ympäristöt ja erityisesti lähiliikuntapaikat lasten ja nuorten liikuntaa edistävinä tekijöinä korostuvat niin Terveysliikunnan paikallisissa suosituksissa (2000) kuin Terveyttä edistävän liikunnan kehittämistoimikunnan mietinnössä (2001). Lähiliikuntapaikat on nostettu myös opetusministeriön toimintasuunnitelmassa yhdeksi liikuntarakentamisen painopistealueeksi. Niiden rakentamiseen on voinut saada valtionapua, jota läänihallitukset ovat koordinoineet. Vuoden 2002 loppuun mennessä hieman yli 20 lähiliikuntapaikkaa on rakennettu tai on rakenteilla valtionavun turvin. 1 Poikkeuksetta kaikki rakentamiset ovat tapahtuneet eri kunnissa. Pinta-alaltaan pienessä kunnassa yksi ainoa lähiliikuntapaikka voi palvella kunnan lapsia ja nuoria ainoana lähiliikuntapaikkana, mutta suuremmissa kunnissa pitäisi pyrkiä kunnan kannalta kokonaisvaltaisempaan suunnitteluun ja lähiliikuntapaikkojen verkostoon. Tällaiseen suunnitteluun perustuvaa lähiliikuntapaikkahanketta ei vielä ole toteutettu. Yksi kiinnostava näkökohta liittyy liikuntapaikkarakentamisen rahoitukseen. Tähän mennessä yritysrahoituksen osuus on ollut vähäinen ja se on koskenut pääasiassa erityisiä, lähinnä kilpaurheiluun soveltuvia kohteita (esim. jäähallit, jalkapallohallit, suuret sisähallit). 2 Nyt kun terveysliikunnan positiivinen yhteiskunnallinen merkitys on nostettu esille, olisi tärkeä alkaa ymmärtää niitä edellytyksiä, joiden avulla yritykset kiinnostuisivat myös lasten ja nuorten liikuntaa sekä terveysliikuntaa palvelevien rakennushankkeiden rahoittamisesta. Keravalla päätettiin vuonna 2002 nuorten skateboard-harrastajien aloitteesta alkaa rakentaa Lapilan ala-asteen viereen lähiliikuntapaikkaa, johon tulisi usean skeittirampin lisäksi mm. monitoimipallokenttä. Samana vuonna Mikael Fogelholm ehdotti Keravan kaupungille lähiliikuntapaikkarakentamisen laajentamista. Kun tähän hankkeeseen saatiin mukaan yrityssponsori ja kun kävi ilmi, että läänin hallituksen kautta myös jatkossa oli mahdollista saada tukea lähiliikuntapaikkojen rakentamiseen, teki Keravan kaupunki päätökset 6 8 paikan rakentamisesta seuraavan neljän vuoden aikana. Lähiliikuntapaikkaprojektia varten perustettiin kaupungin ja yrityssponsorin edustajista, tutkijoista ja nuorten liikunnan asiantuntijoista koostuva ohjausryhmä, jonka tehtäväksi tuli hankkeen suunnittelu, ohjaus ja seuranta. 18
19 Tavoitteet Keravan lähiliikuntapaikkaprojektin tavoitteiksi asetettiin seuraavat: Keravasta tulee ensimmäinen kunta (kaupunki) Suomessa, jossa koko kunnan alueelle rakennetaan lähiliikuntapaikkojen verkosto. Omaehtoinen, välituntien aikainen ja koulun jälkeinen fyysinen aktiivisuus suurenee erityisesti ala-asteikäisillä. Kvantitatiivisten (määrällisten) tutkimusmenetelmien avulla arvioidaan niitä tuloksia ja vaikutuksia, joita liikuntapaikkarakentaminen saa aikaan. Kuvailevin (laadullisin) menetelmin tutkitaan prosessia, jossa lähiliikuntapaikkoja suunnitellaan yhteissuunnittelun avulla ja jossa kunnallisen rahoituksen ja valtionavun lisäksi rakentamiseen käytetään yrityksiltä saatua tukea. Toteuttaminen Keravan lähiliikuntapaikkaprojekti (LLPP) toteutettiin yhteissuunnittelun periaatteita noudattaen. 3,4 LLPP:n organisaation muodostivat ohjausryhmä, yhteissuunnitteluryhmät, käyttäjäsuunnitteluryhmät ja tutkijaryhmä. Ohjausryhmän tehtävänä oli luoda edellytykset projektin toteutumiselle. Se kokosi yhteen tärkeimpien osapuolten edustajat ja teki suuret linjaratkaisut. Seurantaryhmässä olivat edustettuina seuraavat tahot: UKK-instituutti (Mikael Fogelholm, pj.) Jyväskylän yliopisto (Kimmo Suomi) Keravan kaupunki (liikuntapalvelu ja kaupunkitekniikka) Nuori Suomi ry (Jan Norra) Yritysrahoittaja (McDonald s). Käyttäjäsuunnitteluryhmät muodostettiin lähiliikuntapaikkoja lähinnä olevien koulujen koti- ja kouluyhdistyksistä (tai muusta vastaavasta vanhempia, lapsia ja opettajia yhdistävästä yhteenliittymästä). Periaatteena oli, että yhden paikan ensimmäinen suunnittelu ja ideoiden tuotto tapahtuu lapsia, vanhempia ja opettajia kuunnellen. Mukana osallistuvassa suunnittelussa oli Keravan kaupungin tekninen toimi ja toteutuksesta vastannut professori Kimmo Suomi. Osallistuvan suunnittelun periaatteet ja toteuttaminen on tarkemmin kuvattu tämän raportin luvussa 4 ja suunnittelun ja rakentamisen muu toteuttaminen luvussa 5. Tutkijaryhmä vastasi LLPP:n arvioinnista. Ryhmään kuuluvat UKK-instituutin (Fogelholm, Olavi Paronen), Jyväskylän yliopiston (Suomi, Anu Orjala) ja Nuoren Suomen (Norra) edustajat. Hankkeessa pyrittiin moniulotteiseen arviointiin, joka käsittää teknis-analyyttisen arvioinnin lisäksi kontekstuaalisen arvioinnin 19
20 korostamalla eri osapuolten osallisuutta. Tutkimuksessa selvitettiin intervention toimintaympäristön, mekanismien ja toteutuksen sekä tulosten yhteyksiä. Tutkimus arvioi Keravan lähiliikuntapaikkaprojektia Stufflebeamin CIPP-evaluaatiomallin (Context, Input, Process, Product) pohjalta. 5,6 Mallin lähtökohtia käyttäen tutkimus pyrki vastaamaan seuraaviin kysymyksiin: 1) 2) 3) 4) Taustan (kontekstin) arviointi: Selvitetään hankkeen ulkoisia toteutusehtoja ja eri toimijoiden toimintaa koskevia oletuksia a) Miksi projekti käynnistettiin? b) Oliko eri toimijoilla hankkeen suhteen erilaisia perusteluja tai tausta-ajatuksia? c) Mitä projektilla haluttiin saada aikaan? Panosten arviointi: Arvioidaan taloudellisten ja muiden voimavarojen määrää ja tarkoituksenmukaista kohdentamista a) Mitä aineellisia ja henkisiä resursseja oli käytössä suunnitteluun, toteutukseen ja käyttöönottoon? b) Käytettiinkö panokset oikein ja tehokkaasti? c) Olisiko tarvittu muuta panostusta? Prosessin arviointi: Arvioidaan toiminnan sisältöä ja vaikutusmekanismeja, mitä toiminnassa tapahtui suhteessa tavoitteisiin ja taustaoletuksiin a) Miten prosessi sujui? Mitä puutteita on ollut, mikä meni hyvin? b) Mitkä ovat olleet hankkeen erilaisia mekanismeja, liikkeellepanevia voimia ja mahdollisia vastavoimia? c) Miten tiedottaminen onnistui? d) Miten yritysyhteistyö onnistui? Tulosten arviointi: Määritellään lopputuloksia ja arvioidaan niiden yhteyttä toimintamalliin a) Lisääkö lähiliikuntapaikkojen rakentaminen lasten fyysistä aktiivisuutta (määrällinen tulosnäkökulma)? b) Miten lähiliikuntapaikkojen rakentaminen ja/tai kehittäminen muuttaa koulujen pihan ja lähiympäristön käyttöä fyysisen aktiivisuuden kannalta (toiminnallinen ja sosiaalinen näkökulma)? c) Ketkä käyttävät uusia lähiliikuntapaikkoja (sosiaalinen näkökulma)? d) Aktivoiko lähiliikuntapaikkaverkoston rakentaminen paikallisia urheiluseuroja tai muita järjestöjä (sosiaalinen ja toiminnallinen näkökulma)? Tutkimuksessa yhdistellään kvalitatiivisia ja kvantitatiivisia aineistoja ja analyysitapoja. Koko CIPP-evaluaatiomallin lähtökohtana on, että siinä ei pelkästään arvioida määrällisiä tuloksia, vaan huomio kiinnittyy yhtä paljon myös toiminnan ulkoisiin edellytyksiin, panostuksiin ja prosessin sujuvuuteen. 4 Näin saadaan tär- 20
Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä
Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,
LisätiedotLähiliikuntapaikkojen kuntakohtainen kartoitus ja kehittämissuunnitelma - Koulupäivän liikunnallistaminen seminaari 20.9. 2013, Lappeenranta
Lähiliikuntapaikkojen kuntakohtainen kartoitus ja kehittämissuunnitelma - Koulupäivän liikunnallistaminen seminaari 20.9. 2013, Lappeenranta Miksi lähiliikuntapaikkoja Riittämätön (päivittäinen) liikunta-aktiivisuus
LisätiedotSivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Sivistystoimentarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
LisätiedotLIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT
LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9
LisätiedotLiikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
LisätiedotLIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT
LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9
LisätiedotMuuttuiko koulujen toimintakulttuuri?
Muuttuiko koulujen toimintakulttuuri? Liikkuva koulu -ohjelman kärkihankekauden tulokset Ohjelmajohtaja Antti Blom, opetushallitus Tutkimusjohtaja Tuija Tammelin, LIKES-tutkimuskeskus Lapset ja nuoret
Lisätiedotsuhteessa suosituksiin?
Nuori Suomi liikunnasta syrjäytyneet asiantuntijaryhmä tij - työkokous k 1.12.200912 2009 Vantaa Miten lapset ja nuoret liikkuvat suhteessa suosituksiin? Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus
LisätiedotTutkimustulokset luokat Vuokatti Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria Oy, Jyväskylä
LIIKKUMISESTA KANSALAISTAITO Sotkamon, Kajaanin ja Kuhmon koululaisten fyysinen aktiivisuus ja liikuntakäyttäytyminen Tutkimustulokset 2014 5 9 luokat Vuokatti 20.5.2014 Arto Gråstén toimitusjohtaja Evimeria
LisätiedotLiikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä
Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on
LisätiedotLasten ja nuorten liikunnan kehittäminen
Lasten ja nuorten liikunnan kehittäminen Liikunta oppimisen tukena seminaari Virpiniemen liikuntaopisto 30.1.2013 31.1.2013 Pohjois-Pohjanmaan ELY -keskus Vastuualueet: Liikenne Ympäristö Elinkeinot Toimipaikka:
LisätiedotLiikkuva koulu nykytilan arviointi
Liikkuva koulu nykytilan arviointi.. LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet koulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 107 koulua * 1 kunnasta (.. mennessä) 800 700 7 00 00 400 0 0 100 1 0 Alakoulut
LisätiedotLiikkuva koulu tilannekatsaus sekä oppilaan osallisuus. Janne Kulmala, Mittauskoordinaattori
Liikkuva koulu tilannekatsaus sekä oppilaan osallisuus Janne Kulmala, Mittauskoordinaattori Sisällys 1. Liikkuva koulu -ohjelman laajeneminen valtakunnalliseksi 2. Oppilaiden fyysinen aktiivisuus 3. Aktiivisempia
LisätiedotLiikkuva koulu nykytilan arviointi
Liikkuva koulu nykytilan arviointi Alakoulut 0..0 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet alakoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt 7 alakoulua (0.. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä Opettajainkokouksessa
LisätiedotLiikkuva koulu nykytilan arviointi
Liikkuva koulu nykytilan arviointi Yhtenäiskoulut.9.1 LIKES-tutkimuskeskus Arvioinnin täyttäneet yhtenäiskoulut Nykytilan arvioinnin on täyttänyt yhtenäiskoulua (.9. mennessä) Liikkuva koulu -tiimissä
LisätiedotMitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?
Liikuntatutkimuksen suuntaviivat 27.5.2009 Helsinki Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Esityksen sisältöä Mitä lasten ja nuorten
LisätiedotLapsia liikuttava kaupunki
Lapsia liikuttava kaupunki Lapsia liikuttava kaupunki Ari Hynynen, professori, Tampereen teknillinen yliopisto Ari Hynynen, professori, Tampereen teknillinen yliopisto Anna Broberg, tohtorikoulutettava,
LisätiedotLAPSET JA LIIKUNTA. Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari Teemu Japisson
LAPSET JA LIIKUNTA Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelman avausseminaari 20.11.2007 Teemu Japisson Lasten ja nuorten osalta terveyttä edistävä liikunta kiteytyy päivittäisen liikunnan
LisätiedotKoulupihat kuntoon. Imatra Kristian Åbacka, ylitarkastaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto
Koulupihat kuntoon Imatra 15.4.2016 Kristian Åbacka, ylitarkastaja Etelä-Suomen aluehallintovirasto 1 Lähiliikuntapaikka Liikuntapaikkarakentamisen painopisteenä vuodesta 2000 Korotettu valtionavustusmahdollisuus
LisätiedotVähintään 2 tuntia liikuntaa. joka päivä
Vähintään 2 tuntia liikuntaa joka päivä Kouluikäisten liikuntasuositukset käytäntöön Totta! Liikunta tukee lapsen kasvua, kehitystä ja hyvinvointia Kouluikäisten liikuntasuositusten mukaan kaikkien 7 18-vuotiaiden
LisätiedotMonialainen yhteistyö
Monialainen yhteistyö - miten toimialat voivat hyötyä toisistaan yhteisten ja toimialakohtaisten tavoitteiden saavuttamisessa Alueelliset nuorisotyöpäivät 18.2.2016 Liikuntatoimen ylitarkastaja Ulla Silventoinen
LisätiedotLiikkuva koulu hanke. Seminaari Helsinki Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus
Liikkuva koulu hanke Ttki Tutkimustuloksia tlki Seminaari Helsinki 5.10.2011 Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Pilottihankkeiden tutkimus ja seuranta Tavoitteena on selvittää miten hanke
LisätiedotLiikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa
Liikkuva koulu - nykytilan arviointi Lappeenrannassa LIKES-tutkimuskeskus 5.11.2015 Arvioinnin täyttäneet koulut, yhteensä 18 Myllymäen koulu Kesämäenrinteen koulu Joutsenon koulu Voisalmen koulu Ravattilan
LisätiedotHallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä
Hallinnonalojen (eri palvelujen) välinen yhteistyö koulujen liikunnallistamisen edistämisessä Lisää oppitunteja opetussuunnitelmaan Lisää kerhotunteja Lisää valinnaisuutta Painotteisuutta ( palvelee vain
LisätiedotHyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen
Hyvinvointikoordinaattori Antti Anttonen Työn sisältö Kuntastrategia ja kunnan hyvinvointiohjelma liikuntaa edistämässä Miten eri väestöryhmät liikkuvat ja Hollolan kunta liikunnan edistäjänä Kuvaus Hollolan
LisätiedotLäheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen
Läheltä liikkeelle arjen olosuhteet Virkistys, vapa-aika ja kaupunkikulttuuri 25.2.2013 Reijo Ruokonen 1. Pieni muistutus liikunnan merkityksestä ja nykytilanteesta 2. Arkiympäristö ratkaisee 1. Lapsille
LisätiedotAluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset
Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset Ulla Silventoinen, Liikuntatoimen ylitarkastaja, PSAVI 28.9.2017 1 Valtionavustukset liikunnan tukemiseen Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustukset Kehittämisavustukset:
LisätiedotPaljonko liikkuvissa kouluissa liikuttiin pilottivaiheessa? Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus
Paljonko liikkuvissa kouluissa liikuttiin pilottivaiheessa? Tuija Tammelin, tutkimusjohtaja LIKES tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari, Mikkeli 17.4.2013 Työryhmä Annaleena Aira Henna Haapala Harto
LisätiedotTerveyskunnon testaus liikuntaa aloittaville
Terveyskunnon testaus liikuntaa aloittaville Pauliina Husu TtT, erikoistutkija UKK-instituutti Kuntotestauspäivät, 21.3.2019 Terveyskunto fyysistä kuntoa määrittävät kehon rakenteet ja toiminnot, joilla
LisätiedotLiikkuva koulu etenee koulujen toimintakulttuurissa
liikkuvakoulu.fi Liikkuva koulu etenee koulujen toimintakulttuurissa Liikkuvan koulun eteneminen Rekisteröityminen Liikkuva koulu -ohjelman eri vaiheissa Pilottivaihe 2010 2012 21 kuntaa Ohjelmavaihe 2012
LisätiedotMIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8.
MIKÄ SAA NUORET LIIKKUMAAN? LIIKUNTAMOTIVAATION YHTEYS LIIKUNNAN HARRASTAMISEEN KUUDEN LIIKKUVA KOULU -HANKKEEN KOULUN 7. JA 8. LUOKKALAISILLA Anna Rautarae ja Jenni Salo Jyväskylän Yliopisto, Lauri Laakso
LisätiedotLiikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?
Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa
LisätiedotOnko 20 m viivajuoksu turvallinen? Tommi Vasankari UKK-instituutti
Onko 20 m viivajuoksu turvallinen? Tommi Vasankari UKK-instituutti Miksi UKK-instituutti? UKK-instituutille pyyntö arvioida onko Move!- mittauksien 20 m viivajuoksu turvallinen. Suhtaudutaan pyyntöön vakavasti.
LisätiedotLiikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto
Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus
LisätiedotTunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi
Tunti liikuntaa päivässä. Liikkuva koulu -ohjelma valtakunnalliseksi Liikkuva koulu -ohjelma Valtakunnallinen ohjelma, hallitusohjelman kärkihanke: VN: Tunti liikuntaa jokaisen peruskoululaisen päivään.
LisätiedotUimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen
Uimaseurasta terveyttä ja elinvoimaa Taustatietoa harrasteliikunnan kehittämiseen Miksi vesiliikuntaa? Monipuolista uimaseuratoimintaa! Esimerkki Tampereelta https://youtu.be/nk2u0b6_2gs https://youtu.be/8ji4lkvdqcg
LisätiedotVertaisryhmän merkitys lasten liikuttajana päivähoidossa. Satu Lehto Helsingin Yliopisto Järvenpäätalo
Vertaisryhmän merkitys lasten liikuttajana päivähoidossa Satu Lehto Helsingin Yliopisto 23.5.2012 Järvenpäätalo Aikaisempia tutkimuksia Ystävyyssuhteet (Efrat, 2009; Fitzerald, Fitzgerald and Aherne, 2012)
LisätiedotAluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset
Aluehallintoviraston myöntämät valtionavustukset Ulla Silventoinen, Liikuntatoimen ylitarkastaja, PSAVI 7.12.2016 1 Valtionavustukset liikunnan tukemiseen Liikuntapaikkarakentamisen valtionavustukset Kehittämisavustukset:
LisätiedotOhjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto
4.11.2015 Liikkuva koulu seminaari Hämeenlinna Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto Vähän liikkuville liikuntatunnit merkityksellisiä: Vapaa-ajallaan fyysisesti
LisätiedotValtion rooli liikunnan pelikentällä. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri
Valtion rooli liikunnan pelikentällä Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri OKM Opetus- ja kulttuuriministeriö vastaa: liikuntapolitiikan yleisestä johdosta, yhteensovittamisesta ja kehittämisestä
LisätiedotNational Links. Name of tool or initiative Source Short description Link. Hankkeessa mukana ovat:
National Links Name of Country FINLAND Name of tool or initiative Source Short description Link ecap ehealth Services for Child and Adolescent Psychiatry hoitotieteen laitos Kuopion yliopistollinen sairaala
LisätiedotLiikunnan merkitys oppimiselle? Heidi Syväoja, tutkija LIKES tutkimuskeskus, Jyväskylä
Liikunnan merkitys oppimiselle? Heidi Syväoja, tutkija LIKES tutkimuskeskus, Jyväskylä Elämäntapa on viime vuosikymmenten aikana muuttunut yhä enemmän istuvaksi. Kuva: Josh Schreiber Shalem 2012: www.discover-yourself.com
LisätiedotLIIKKUVA KOULU JA OPS 2016
Raahe 3.3.2016 Laura Rahikkala liikunnanopettaja OPS 2016 HAASTE MAHDOLLISUUS HYPPY JOHONKIN UUTEEN OPS UUDISTUKSEN KESKEISIÄ LÄHTÖKOHTIA PEDAGOGINEN UUDISTUS -> Siirtyminen kysymyksestä MITÄ opitaan,
LisätiedotKOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013
KOLIKO Koulun liikuntakoordinaattorit liikettä lisäämässä 1.8.2011 31.12.2013 lisää liikettä koulupäivän aikana rakenteilla, asenteilla, yhteistyöllä! FAKTAA HANKKEESTA - Hallinnoija Hämeen Liikunta ja
LisätiedotLiikkuva koulu hanke. Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina koulupäivän liikunnallistamiseksi
Liikkuva koulu hanke Kaksivuotinen kokeilutoiminta valituilla pilottikouluilla vuosina 2010-2012 koulupäivän liikunnallistamiseksi Liikunnan ja liikkumattomuuden merkitykset laajasti esillä myös mediassa
LisätiedotLiikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi. Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta
Liikkuva työyhteisö kuinka voimme lisätä liikettä varhaiskasvattajan työhyvinvoinnin tueksi Matleena Livson, asiantuntija, työyhteisöliikunta Millaisia ovat / voisivat olla juuri teidän työyhteisöllenne
LisätiedotLisää liikkumista. Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012
Lisää liikkumista ja vähemmän istumista Tutkimustuloksia Liikkuva koulu ohjelman pilottivaiheesta 2010-2012 Matti Hakamäki Henna Haapala Kaarlo Laine Katja Rajala Tuija Tammelin SallaTurpeinen Liikkuva
LisätiedotTurun Liikkuva koulu. Oppilaiden hyvinvointia ja liikunnallista harrastetoimintaa yli 200 tuntia viikossa
Turun Liikkuva koulu Oppilaiden hyvinvointia ja liikunnallista harrastetoimintaa yli 200 tuntia viikossa Liikuntapalvelujohtaja Markus Kalmari 1.11.2018 Turun Liikkuva koulu Tavoite: jokainen peruskouluikäinen
LisätiedotIKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä
IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin
LisätiedotVasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen
Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016
LisätiedotNappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti
Nappulat kaakkoon mitä tutkimukset kertovat lasten ja nuorten liikkumisesta? Tommi Vasankari, Dos., LT; UKK-instituutti Sisältö Faktaa lasten/nuorten liikkumisesta? Liikunta Entä liikkumattomuus Ylipaino
LisätiedotKOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari
ONKO KOKO KOULUYHTEISÖ MUKANA HANKKEESSA? Liikkuva koulu seminaari 5. 6.10.2011 KT Riitta Asanti, Turun yliopisto/ Rauma LitT Anneli Pönkkö, Oulun yliopisto/kajaani KOULUYHTEISÖ/TYÖYHTEISÖ Rehtori Oppilaat
LisätiedotTurvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011
Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten
LisätiedotLIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN
LIIKUNTA KUNNAN VETOVOIMATEKIJÄNÄ TERVEYSLIIKUNTA ASIKKALAN MALLIIN 23.9.2016 Matti Kettunen Vapaa-aikajohtaja Asikkalan kunnan toimenpiteet terveysliikuntaprosessissa 2005 2006 2008 2009 2011 Liikuntastrategian
LisätiedotLasten ja nuorten liikunnan paikallisten kehittämishankkeiden avustukset 2015
TAVOITTEENA terveyden kannalta liian vähän liikkuvien lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuden lisääminen suositusten mukaiselle tasolle Hankkeiden tulee olla selkeitä kokeilu- ja kehittämishankkeita,
LisätiedotLUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua. Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020
LUPA LIIKKUA JA URHEILLA KOULUSSA - koulupäivään lisää liikettä ja urheilua Liikuntajärjestöjen yhteiset valinnat 2015-2020 VISIO 1 + 2 Jokaisella koululaisella on mahdollisuus liikkua monipuolisesti koulupäivän
LisätiedotLIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN ROOLI KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISESSA
LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖN ROOLI KOULUPÄIVÄN LIIKUNNALLISTAMISESSA Lounais-Suomen Liikunta ja Urheilu Ry Juha Virtanen Koululiikunnan kehittäjä Juha.virtanen@liiku.fi 0440-595204 LIIKUNTA ON ENEMMÄN KUIN
LisätiedotKulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen Liikunnan vastuualue, Nuoriso- ja liikuntapolitiikan osasto
Avustusmahdollisuuksia soveltavaan luontoliikuntaan OKM:n liikuntatoimen hallinnonalalla Soveltavan luontoliikunnan verkostotilaisuus 28.9.2018, Tarvaspää Kulttuuriasiainneuvos Päivi Aalto-Nevalainen Liikunnan
LisätiedotTerveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset
Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin
LisätiedotValtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta
Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka
LisätiedotMitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?
Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt
LisätiedotFSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat
KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2536 Lähiliikuntapaikkojen arviointi 2005: vanhemmat Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata
LisätiedotLiikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus
Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari Helsinki 11.-12.9.2012 Alustuksen sisältö
LisätiedotHARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)
1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa
LisätiedotKouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri
Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Esityksen sisältö Tuorein tieto lasten ja nuorten liikunnan tilasta Havaintoja lasten ja nuorten liikunnan
LisätiedotNuorten fyysinen aktiivisuus Kasit liikkeelle! -hankkeessa. Minna Aittasalo, TtT, ft Kuntotestauspäivät 21.3.2013 UKK-instituutti
Nuorten fyysinen aktiivisuus Kasit liikkeelle! -hankkeessa Minna Aittasalo, TtT, ft Kuntotestauspäivät 21.3.2013 UKK-instituutti Ø Kouluterveyskysely (THL, parilliset ja parittomat vuodet vuodesta 1996,
LisätiedotViestintä vaikuttamisen välineenä Liikkuva koulu -edistämistyössä. Noora Moilanen, viestintäkoordinaattori
Viestintä vaikuttamisen välineenä Liikkuva koulu -edistämistyössä Noora Moilanen, viestintäkoordinaattori Kenelle Liikkuvasta koulusta pitäisi viestiä? Oppilaat Opettajat Rehtori Muu henkilökunta Vanhemmat
LisätiedotJYRÄNGÖN KOULU HEINOLA
JYRÄNGÖN KOULU HEINOLA -LIIKUTTAVAN HYVÄ KOULU- www.liikkuvakoulu.fi JYRÄNGÖN KOULU 1,5 sarjainen alakoulu Oppilaita noin 200 Opettajia ja avustajia n. 15 henkilöä Koulussa panostettu koululiikunnan kehittämistoimintaan
LisätiedotLiikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa
Liikkuva koulu Kohti pysyvää muutosta? Tekemällä oppii! seminaari 11.2.2014 Vantaa Mikä Liikkuva koulu? Valtakunnallinen ohjelma, osa hallitusohjelmaa Tavoitteena aktiivisempi ja viihtyisämpi koulupäivä
LisätiedotLiikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys
Liikunta ja lapsen kokonaisvaltainen kehitys Lassi-Pekka Risteelä & Virpi Louhela on PoP Liikkua POHJOIS-POHJANMAAN LIIKUNTA RY yksi Suomen 15:sta liikunnan aluejärjestöstä kouluttaa liikuttaa palvelee
LisätiedotLasten fyysinen aktiivisuus ja varhaiskasvatuksen oppimisympäristöt
4.6.0 Lasten fyysinen aktiivisuus ja varhaiskasvatuksen oppimisympäristöt Anna-Liisa Kyhälä, Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos www.helsinki.fi/yliopisto 4.6.0 Tutkimusaineisto 009: Projektissa
LisätiedotWork Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa
Julkinen loppuraportti 20.2.2019 Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma I, syyslukukausi 2018 Kokeilun tavoitteet Kokeilun tavoitteena oli toimivan
LisätiedotHanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso
Hanketoiminnan kansalliset rahoituslähteet: Kirjastot, liikunta ja nuoriso Kirsi Kohonen Suunnittelija Itä-Suomen aluehallintovirasto Itä-Suomen aluehallintovirasto, Kirsi Kohonen, OKT-vastuualue 5.9.2014
LisätiedotOppilaiden luontainen energisyys halutaan nähdä voimavarana, joka oikein kanavoituna tuottaa sekä hyviä oppimistuloksia että koulussa viihtymistä.
Siilinjärvi Hankkeessa mukana alakoulu Siilinlahti ja yläkoulu Ahmo Haasteena kehittää kahden ison koulun (n. 1200 oppilasta) liikunnallista toimintakulttuuria ja yhteistyötä Liikuntamyönteisen kasvun
LisätiedotLiikunta lapsena ja nuorena avain koulutus- ja työurilla menestymiseen? Jaana Kari Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu & LIKES-tutkimuskeskus
Liikunta lapsena ja nuorena avain koulutus- ja työurilla menestymiseen? Jaana Kari Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu & LIKES-tutkimuskeskus Miksi tarkastelussa koulutus- ja työurat? 1. Onko liikunnalla
LisätiedotKuka koulun liikunnallistaa ja miten? Näkemys koululiikunnan ajankohtaisiin kysymyksiin Liikkuva koulu -ohjelman näkökulmasta
Kuka koulun liikunnallistaa ja miten? Näkemys koululiikunnan ajankohtaisiin kysymyksiin Liikkuva koulu -ohjelman näkökulmasta Liikkuva koulu -ohjelman strateginen tavoite Tavoite luoda rakenteelliset edellytykset
LisätiedotWork Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa
Julkinen loppuraportti 20.2.2019 Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma I, syyslukukausi 2018 Kokeilun tavoitteet Kokeilun tavoitteena oli toimivan
LisätiedotErkki Vartiainen, ylijohtaja, professori
Lihavuus Suomessa Erkki Vartiainen, ylijohtaja, professori 28.12.2011 Esityksen nimi / Tekijä 1 Lihavuus 70-80 % ylimääräisestä energiasta varastoituu rasvana. Loput varastoituu proteiineina ja niihin
Lisätiedot007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset
007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset Siltamäki Suutarila-Töyrynummi-alueella toteutettiin loka-marraskuussa 2007 kysely pohjaksi alueen lapsille ja nuorille laadittaville yhteisille pelisäännöille.
LisätiedotLASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS
LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS TAVOITE Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008 KOHTUULLISTA LIIKUNTAA REIPPAASTI LIIKKUVAT OPPILAAT RUUTUAIKAA? URHEILEVIEN NUORTEN RUUTUAIKA SUOMESSA
LisätiedotNuorten liikunta ja liikkumattomuus -tietovisa
Nuorten liikunta ja liikkumattomuus -tietovisa Tavoite Tämän tehtävän tavoitteena on tuoda esille liikkumiseen ja liikkumattomuuteen liittyviä perustietoja suomalaisten nuorten näkökulmasta. Tehtävän tavoitteena
LisätiedotTällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta liikunnan edistämiseksi ja terveyttä edistävän liikunnan kehittämiseksi.
Terveyttä edistävä liikunta kunnan toiminnassa 2012 Tällä lomakkeella kerätään tietoja kunnan toiminnasta edistämiseksi ja terveyttä edistävän kehittämiseksi. Ohjeita vastaamiseen Suosittelemme täyttämistä
LisätiedotFyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille
Liikkuva koulu seminaari 5.-6.10.2011 Helsinki Liian istumisen vaarat Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus Fyysisen aktiivisuuden perussuositus kouluikäisille Kaikkien 7 18 vuotiaiden tulee
LisätiedotVirtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI
Virtaa verkostoihin liikunnasta VIRVELI Malleja paikalliseen, toimivaan, terveyttä edistävään sovellettuun liikuntatoimintaan Lounais-Suomessa Konsultointi- ja kehittämishanke 2006 2009 Soveli-järjestöjen
LisätiedotLiikkuva koulu. Hankkeesta ohjelmaksi 2012-2015
Liikkuva koulu Hankkeesta ohjelmaksi 2012-2015 11.9.2012 Mikä on Liikkuva koulu? YLE Keski-Pohjanmaa: http://yle.fi/uutiset/valitunneilla_peuhaus_kasvatt aa_lapsen_liikuntakakkua/6283397 Koulun liikuntaolosuhteiden
LisätiedotAjan trendit suomalaisessa liikuntapolitiikassa jatkuuko Liikkuvan koulun menestystarina?
Ajan trendit suomalaisessa liikuntapolitiikassa jatkuuko Liikkuvan koulun menestystarina? Tiina Kivisaari, johtaja Yhdessä innostuen liikkuva koulu verkostotapaaminen 6.10.2017 2 Ajankohtaista Valtionavustusuudistus-
LisätiedotKohti Liikkuvaa koulua. Tutkimusmatkalla varhaiskasvatuksen uusiin liikkumiskäytäntöihin 7.2.2014 Jukka Karvinen
Kohti Liikkuvaa koulua Tutkimusmatkalla varhaiskasvatuksen uusiin liikkumiskäytäntöihin 7.2.2014 Jukka Karvinen Mihin Liikkuva koulu on menossa? Tahtoisitko kertoa minulle, mitä tietä minun pitää kulkea?
LisätiedotLiikkuva koulu nykytilan arviointi Oulu
Liikkuva koulu nykytilan arviointi Oulu.8.1 LIKES-tutkimuskeskus 0 35 30 5 15 10 5 0 35 Arvioinnin täyttäneet koulut 1 Alakoulut Yläkoulut Yhtenäiskoulut (Tilastokeskuksen (1) mukaan kouluja yhteensä 5)
LisätiedotEspoo Active City Liikuntapalvelut
E A ti Cit Espoo Active City Liikuntapalvelut Espoo-strategia 2010 2013 (Kv 7.9.2009 /elinvoimainen ja kilpailukykyinen kaupunki) Tieteen, taiteen ja talouden sekä liikunnan yhdistämisen vetovoima Liikuntavisiosta
LisätiedotLapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä?
Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Aika kultainen -seminaari 24.4.2014 Minna Aittasalo Dos., TtT, ft, erikoistutkija UKK-instituutti minna.aittasalo@uta.fi BHF 2013, suomennettu Owen 2012 Miksi pienten
LisätiedotKaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan
1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,
LisätiedotLIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi
LIIKKUVA KOULU -OHJELMAN KEHITTÄMISAVUSTUKSET LUKUVUODELLE 2016-2017 Liikutaan tunti päivässä laajentamalla Liikkuva Koulu -hanke valtakunnalliseksi 1 Liikkuvan koulun tavoitteena on aktiivisempi ja viihtyisämpi
LisätiedotALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness
ALPHA-PROJEKTI Instruments for Assessing Levels of Physical Activity and fitness Lähiympäristö ja siinä liikkuminen (pitkä kyselylomake) Tässä lomakkeessa kysytään käsityksiänne asuntonne lähiympäristöstä
LisätiedotPerusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi
Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien
LisätiedotLiikkuvan koulun johtaminen -rehtorin näkökulma. Antti Blom, Varkaus,
Liikkuvan koulun johtaminen -rehtorin näkökulma Antti Blom, Varkaus, 11.04.17 Rehtorin rooli opettajien Liikkuva koulu toiminnan mahdollistajana Keskustelua väittämistä Rehtorin tehtävä on luoda edellytyksiä
LisätiedotKOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä
KOULULAISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Koululaiset saivat vastata sähköiseen kyselyyn vapaa-ajallaan tai tiettyjen luokkaasteiden kohdalla kouluajalla.
LisätiedotJÄRJESTÖPÄIVÄT LIIKUNTAA EDISTÄVIEN JÄRJESTÖJEN AVUSTAMINEN
JÄRJESTÖPÄIVÄT LIIKUNTAA EDISTÄVIEN JÄRJESTÖJEN AVUSTAMINEN Valtionavustukseen oikeutetut uudet liikuntaa edistävät järjestöt. Liikuntalain 10 :ssä säädetään, että liikuntaa edistävän järjestön valtionavustuksen
LisätiedotSosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi
Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt
LisätiedotMOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa. 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM
MOVE! työkaluna kouluterveydenhuollossa 24.3.2015 Anne Ylönen, kehittämispäällikkö, TtM SUOMEN TERVEYDENHOITAJALIITTO RY Suomen Terveydenhoitajaliitto STHL ry, Finlands Hälsovårdarförbund FHVF rf on terveydenhoitajien
LisätiedotJ.Kinnunen / Kuntavaalit 17
J.Kinnunen / 3.2.2017 Kuntavaalit 17 Kuntavaalit 9.4.2017 Nyt on erityinen syy olla paikallisesti aktiivinen: Sote- & aluehallintouudistus Lajin positiivinen alueellinen noste ja seurojen kehitysnäkymät
Lisätiedot