LOPPURAPORTTI. Vihreä sohva -projekti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LOPPURAPORTTI. Vihreä sohva -projekti 1.10.2008 31.12.2012"

Transkriptio

1

2 1 LOPPURAPORTTI Vihreä sohva -projekti

3 2 1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT 2. PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, KOHDERYHMÄ JA TAVOITTEET 2.1 Projektin lähtökohta 2.2 Projektin kohderyhmä 2.3 Projektin tavoitteet 3. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ 3.1 Projektin toteutus Projektihenkilöstö Huonekalujen kierrättäminen ja materiaalien hyödyntäminen Uusiotuotteistus Kierrätys ja hyötykäyttö -koulutukset Projektiasiakkaat 3.2 Yhteistyö yritysten ja muiden tahojen kanssa 4. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN 4.1 Tapahtumat 4.2 Tiedottaminen 4.3 Vierailut 5. ONGELMAT JA SUOSITUKSET 5.1 Huonekalujen käsittely Kierrätysmateriaalin hyödyntäminen 5.2 Huonekalujen verhoilu 5.3 Uusiotuotteistus 5.4 Työpajat 6. PROJEKTIN TULOKSET 6.1 Toimintamalli

4 3 6.2 Huonekalujen käsittely ja hyödyntäminen 6.3 Uusiotuotteistuksen, verhoilun ja purkuosaston taloudellinen kannattavuus 6.4 Projektiasiakkaat Toteutuneet henkilötyöpäivät Sijoittuminen projektin päättymisen jälkeen 7. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS 8. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET 9. HYVÄT KÄYTÄNNÖT 9.1 Huonekaluista saatavan materiaalin hyödyntäminen 9.2 Uusiotuotteistus 10. TOIMINNAN JATKUVUUS 11. PROJEKTIN RAHOITUS 12. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA

5 4 1. Projektin perustiedot Projektin nimi: Vihreä sohva Projektin kesto: Projektikoodi: Toimintalinja: Ohjelman osio: Projektityyppi: Projektin vastuuviranomainen: S : Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Valtakunnallinen osio Projekti, jossa henkilöitä mukana Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Projektin hallinnoiva organisaatio: Päijät-Hämeen koulutuskonserni - kuntayhtymä / Tuoterengas Teinintie Lahti Projektin vastuuhenkilö: Projektin seurantayhdyshenkilö Pekka Kotiaho, johtaja Satu Liedes, projektipäällikkö

6 5 2 Projektin lähtökohta, kohderyhmä ja tavoitteet 2.1 projektin lähtökohta Vihreä sohva -projektin lähtökohtana oli keskittyä uusiotuotteistukseen sekä sohvien ja muiden huonekalujen kierrättämiseen kestävällä tavalla. Projektin tavoitteena oli myös tarjota työtä ja koulutusta heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille. Jätteenä sohva sisältää mm. puuta, uretaania, vaahtomuovia, vanua, verhoilukangasta, nahkaa ja metallia. Tästä johtuen käytöstä poistettua sohvaa ei voi sellaisenaan suoraan hyödyntää esimerkiksi materiaalina. Kokonsa takia sohva, kuten muutkin huonekalut, koetaan kotitalouksissa vaikeasti kierrätettäväksi, jolloin käytöstä poistettu huonekalu jää jopa jätelain vastaisesti luontoon tai kiinteistöjen pihoille. Kuluttajille huonekalun vieminen jätekeskukseen on kuljetuskaluston puuttuessa hankalaa ja on aiheuttanut jätemaksun lisäksi ylimääräisiä kuljetuskustannuksia. Huonekaluissa käytettävää materiaalia voidaan hyödyntää sellaisenaan esimerkiksi uusiotuotannossa. Vanua ja vaahtomuovia voidaan edelleen käyttää esimerkiksi koristetyynyissä. Puhtaasta ja ehjästä kankaasta sekä nahkasta voidaan valmistaa monenlaisia tuotteita. Kierrätyskeskuksiin tuodaan myös paljon muita tuotteita, kuten vaatteita ja kodinirtainta, jotka eivät sellaisenaan kelpaa kierrätykseen kuntonsa vuoksi. Näitä tuotteita tai tuotteiden osia voidaan myös hyödyntää uusiotuotteistuksessa. 2.2 Projektin kohderyhmä Projektin varsinaisena kohderyhmänä olivat heikossa työmarkkina-asemassa tai syrjäytymisvaarassa olevat, aiemman ammattitaidon omaavat vajaakuntoiset tai vammaiset, ikääntyvät pitkäaikaistyöttömät sekä nuoret ja maahanmuuttajat. Kestävän kehityksen ympäristöarvojen lisäksi hanke työllisti työpajatyöhön heikossa työmarkkina-asemassa olevia työttömiä, kuten pitkäaikaistyöttömiä, nuoria ja maahanmuuttajia. Välilliset kohderyhmät olivat huonekaluja valmistavat ja niitä myyvät yritykset, jätehuoltoala sekä kuluttajat, jotka olivat poistamassa käytöstään vanhoja huonekalujaan. Projektin asiakkaina olivat myös työharjoittelupaikkaa vailla olevat nuoret ja aikuisopiskelijat. 2.3 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteena oli antaa mielekästä työtä ja koulutusta heikossa työmarkkinaasemassa oleville henkilöille ja näin ehkäistä syrjäytymistä, edistää henkilöiden osaamista sekä työkykyä. Tavoitteena oli myös löytää kestävä toimintatapa erityisesti sohvien kierrättämiseen, uusiokäyttöön ja materiaalina hyödyntämiseen sekä kehittää jätemateriaalien ja kierrätykseen toimitettujen tuotteiden hyötykäyttöä uusiotuotannossa.

7 6 3 Projektin toteutus ja yhteistyö Vihreä sohva -projekti käynnistyi Alkuperäinen päättymispäivä projektille oli Projekti toteutui suunnitelman mukaisesti, mutta projektin aikana alueen jätehuolto kehittyi, jolloin projektin painopistettä ja tavoitteita oli tarpeen tarkastella uudelleen. Projektille myönnettiin jatkorahoitus väliseksi ajaksi, jotta toimintaa voitiin muuttaa vastaamaan tulevaisuuden tarpeita ja kehittää hyvin käynnistynyttä käytettyjen materiaalien hyödyntämistä uusissa tuotteissa. 3.1 Projektin toteutus Projektihenkilöstö Projektin toteuttamisesta vastasivat alkuvaiheessa projektipäällikkö Satu Liedes, logistiikkapuolen työnjohtaja Keijo Kumpulainen ja uusiopajan työnjohtaja Hely Korhonen sekä projektisihteeri Jenni Helin. Projektin muutoshakemuksen yhteydessä projektiin palkattiin verhoilijataitoinen työnjohtaja uuden työpajatoiminnon aloittamiseksi. Hely Korhosen ja Keijo Kumpulaisen siirryttyä muihin tehtäviin heidän tilalleen valittiin Sirpa Leppänen ja Tomi Sairomaa. Tällä kokoonpanolla henkilöstö jatkoi projektin päättymiseen saakka. Projektipäällikön tehtäviin kuului vastata projektin tavoitteiden toteutumisesta, taloudesta sekä toiminnan koordinoinnista. Projektipäällikkö vastasi tiedonkeruusta, arkistoinnista sekä dokumentoinnista. Lisäksi projektipäällikön tehtäviin kuului tiedottaminen ja tapahtumien järjestämisen koordinointi sekä yhteistyö niin rahoittajan kuin yhteistyökumppaneiden kanssa. Projektipäällikkö vastasi myös raportoinnista rahoittajataholle. Projektisihteeri huolehti projektiin liittyvistä yleisistä toimistotehtävistä, kuten laskujen tiliöinnistä, muistioiden laatimisesta sekä maksatushakemusten ja seurantaraporttien valmistelutyöstä. Lisäksi projektisihteeri oli mukana uusiotuotetiimissä, jonka tehtävänä oli yhteistyössä edistää kehitystyötä sekä tapahtumien suunnittelussa ja toteutuksessa. Työnjohtajien tehtävänä oli perehdyttää projektiasiakkaat työyhteisöön, ohjata työelämän pelisääntöjen noudattamiseen sekä opastaa, seurata, arvioida ja antaa palautetta työtehtävistä suoriutumisessa. Työnjohtajat osallistuivat aktiivisesti myös oman vastuualueensa päivittäisiin työtoimintoihin ohjaten samalla valmennettavia ja kehittäen toimintoja projektin tavoitteiden mukaisesti Huonekalujen kierrättäminen ja materiaalien hyödyntäminen Projekti käynnistyi Alkuvaiheessa keskityttiin projektisuunnitelman mukaisesti huonekalujen tehokkaampaan kierrätykseen ja niistä saatavien materiaalien hyödyntämiseen.

8 7 Projektin luomat työpajat olivat huonekalujen purku-, pesu ja korjauspiste. Toiminta keskittyi aluksi enimmäkseen purkutyöhön, jolloin jätejakeet voitiin hyödyntää pääasiassa lähialueella kaatopaikkasijoittamisen tai Lahden alueen ulkopuolelle toimittamisen sijaan. Huonekaluille tehtiin myös pienimuotoisia korjaustoimenpiteitä. Projektin uusiopajassa valmistui pääosin huonekalujen purkumateriaalista valmistettuja uusiotuotteita, kuten jalkaraheja ja erilaisia kodin käyttöesineitä. Tuotteita oli myynnissä Patinan kierrätysmyymälässä. Kuva 1. ja 2. kunnostettuja huonekaluja Projektin muutoshakemus hyväksyttiin , jolloin toimintaa laajennettiin verhoilupajan avulla. Projektille palkattiin verhoilutaitoinen työnjohtaja, jolloin oli mahdollista tarjota monipuolisempia työtehtäviä projektiasiakkaille sekä edistää huonekalujen tehokkaampaa kierrätystä. Projektin käyttöön hankittiin kuorma-auto huonekalujen noutoon ja vientiin sekä jätejakeiden toimittamiseen, jonka myötä projektin tarjoamat työtehtävät laajenivat, asiakkaita voitiin myös palvella paremmin ja jätejakeita voitiin kuljettaa itse hyötykäyttöön tai jätekeskukseen. Osa Lahden alueen huonekalumyymälöistä lähti projektin alkuvaiheessa mukaan projektiin toimittamalla asiakkaiden vanhoja huonekaluja kierrätettäväksi Vihreä sohva -projektille. Aikaisemmin huonekalut olivat päätyneet kunnosta riippumatta jätteeksi. Yhteistyö Vihreä sohva -projektin kanssa sai yhteistyökumppaneiden mukaan hyvää palautetta myymälöiden asiakkailta. Sekä yritykset ja ympäristö hyötyivät: yrityksien jätekustannukset saivat helpotusta ja monien huonekalujen elinkaarta voitiin pidentää kierrätysmyymälän välityksellä. Alueen kehittyvä jätehuolto toi projektille uudenlaisia haasteita vuoden 2011 aikana. Siihen saakka huonekalujen purkujäte oli voitu pääosin toimittaa energiahyötykäyttöön Lahti Energian Kymijärven voimalaitokseen, mutta sopimusta ei voitu jatkaa Kymijärvi II-voimalaitoksen valmistumisen myötä. Tämä vaikutti projektin jätekustannuksiin nousevasti. Uudessa voimalaitoksessa on mahdollista hyödyntää myös huonekalujätettä, sillä Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:lle oli valmistunut murskainlaitos MURRE, joka murskaa jätteen energiajätelaitoksessa hyödynnettävään muotoon. Näin ollen ei ollut enää tarvetta erottaa materiaaleja

9 8 täysin toisistaan, sillä huonekalut voidaan hyödyntää energiatuotannossa muutoinkin Lahden alueella. Kuva 3. ja 4. huonekalujen käsittelyä Projektin muutos- ja jatkohakemus saakka hyväksyttiin Vihreä sohva -projektin painopistettä muutettiin entistä enemmän uusiotuotteistuksen kehittämisen suuntaan. Huonekalujen vastaanotto-, käsittely- ja purkutoiminta jatkui edelleen, mutta purkamistyössä keskityttiin nyt enemmän uusiopajalla hyödynnettävien materiaalien talteenottoon. Sellaisenaan uusiotuotannossa hyödynnettäviä materiaaleja olivat esimerkiksi vanu ja sohvien taustanahkat sekä puhtaat kankaat. Lisäksi runko- ja joustinpatjat voitiin purkaa nopeasti ja erotella niistä metallit ja puut hyötykäyttöön Uusiotuotteistus Uusiotuotannossa keskityttiin projektin alkuvaiheessa hyödyntämään materiaaleja, jotka otettiin talteen huonekalujen sekä sähkö- ja elektroniikkalaitteiden purkuosastolta. Uusiopajan ja tuotevalikoiman laajentumisen yhteydessä uusiomateriaalin talteenottoa ja hankintaa laajennettiin. Patinan lajittelussa otettiin talteen yksityisten toimittajien lahjoittamia materiaaleja sekä noudettiin yritysten ylijäämämateriaalia. Esimerkiksi Isku-Yhtymä Oy lahjoitti kangas- ja nahkaleikkuujätettä projektin hyödynnettäväksi. Uusiotuotteistukset kehittämisen tueksi perustettiin uusiotuotetiimi, jonka tarkoituksena oli kehittää ja viedä eteenpäin uusiotuotantoa. Uusiotuotetiimin jäseninä toimivat projektipäällikkö Satu Liedes, työnjohtaja Sirpa Leppänen, projektisihteeri Jenni Helin, markkinointisuunnittelija Tuula Puustinen, yksikön esimies Katja Ålander sekä lehtori Liisi Aro. Tiimi kokoontui tarpeen mukaan noin kerran kuukaudessa. Tiimi ideoi uusia tuotteita ja selvitti yhteistyömahdollisuuksia eri tahojen kanssa. Uusiotuotetiimissä päätettiin yhteisesti tuotteiden kehittämisestä ja niiden viemisestä tuotantoon asti.

10 9 Uusiotuotteiden kehittelytyössä käytettiin apuna myös muotoilijoita. Muotoilija Vivi Koivisto suunnitteli projektille pääosin käytetystä messumatosta valmistettavia tuotteita. Tuotteet ensi esiteltiin Patinan kevättori -tapahtumassa Kuva 5. Messumatosta valmistettuja tuotteita Muotoilija Hanna van Ingen suunnitteli heijastavia tuotteita: lapsille, aikuisille, nuorisolle omat mallinsa. Tuotteiden valmistuksessa on hyödynnetty muun muassa käytettyjen nahkasohvien taustoja. Kuva 6. heijastavia tuotteita

11 Kierrätys ja hyötykäyttö -koulutukset Projektisuunnitelmassa oli yhtenä tavoitteena toteuttaa yksi kolme kierrätykseen ja jätehuoltoon keskittyvää koulutusta, joka olisi suunnattu kädentaitoisille heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille. Projektille ei ollut myönnetty rahoitusta koulutuksen järjestämiseen, vaan koulutukset toteuttivat ja rahoittivat TE-toimisto ja Työtä ja osaamista välityömarkkinoille -hanke. Koulutukset olivat kuitenkin osa Vihreä sohva -projektia ja ne toteutettiin Patinassa Vihreä sohva -projektin työpajoja hyödyntäen. Osa koulutukseen osallistujista myös suorittivat harjoittelujaksonsa Vihreä sohva -projektissa. Koulutuksista toteutui kaksi; ensimmäinen Kierrätys ja hyötykäyttö -koulutus toteutettiin ja toinen Koulutusten vastuukouluttajana ja yksilövalmentajana toimi lehtori Liisi Aro. Kouluttajina toimi pääasiassa Salpauksen opettajia sekä ulkopuolisia luennoitsijoita. Molempiin koulutuksiin valittiin viisitoista työtöntä työnhakijaa. Koulutukset olivat samansisältöisiä sisältäen 455 tuntia eli yhteensä 975 opiskelijatyöpäivää. OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ Oppimis- ja työnhakuvalmennus 14 tietoa työmarkkinoista ja niiden vaatimuksista työnhaku prosessina ammatilliset jatkosuunnitelmat työnhaku- ja oppimisvalmiuksien kehittäminen Henkilö- ja tuoteriskien hallinta 14 työsuojelu ergonomia työkyky mitä se on Kokonaisvaltainen hyvinvointi ja sen edistäminen Työturvallisuuskorttikoulutus + testi Ympäristöhuollon ammattitaidon perusteet 42 kiinteistöjen jätehuolto ja kierrätys ympäristösuojelun perusteet asiakaspalvelu ympäristöhuollon neuvonta Kierrätys ja uusiotuotevalmistus 35 huonekalujen kierrätys uusiotuotevalmistus se-laiteromun käsittely materiaalien talteenotto ja käsittely Työssäoppiminen 350 Oppimis- ja työnhakuvalmennus, henkilö- ja tuoteriskien hallinta sekä tietotekniikan opetus oli osin integroitu muihin oppiaineisiin. 455

12 Projektiasiakkaat Vihreä sohva -projektin asiakkaat tulivat projektiin useiden eri lähettävien tahojen kautta: Nuorten työpajan, Kuntouttavan työtoiminnan, Lahden kaupungin sekä Päijät-Hämeen työ- ja elinkeinotoimiston kautta. Lisäksi asiakkaita tuli projektiin oppilaitoksien ja Kierrätys ja hyötykäyttö-koulutuksien välityksellä. Suurin työllistäjä projektin alkuvaiheessa oli huonekalujen purkuosasto. Koska työt olivat fyysistä kuntoa vaativia, projektiasiakkaat purkuosastolla olivat pääosin miehiä. Uusiotuotepajalla, jossa työt keskittyivät ompeluun ja muihin kädentaitoja vaativiin tehtäviin, osallistujat olivat pääsääntöisesti naisia. Huonekalujen verhoiluja pesupisteellä henkilöt jakautuivat tasaisemmin miehiin ja naisiin. Projektissa aloittaneita henkilöitä oli yhteensä 163 henkilöä, joista 60 oli naisia. 60 Projektissa aloittaneiden henkilöiden määrät vuosittain Kaavio 1. Projektin kokonaishenkilötyöpäivät olivat yhteensä päivää. Alla olevassa kaaviossa henkilötyöpäivät on eritelty vuosittain. Kaavioista käy ilmi, että vuonna 2011 aloittaneita henkilöitä oli vähemmän kuin vuonna 2010, mutta henkilötyöpäiviä on enemmän. Projektissa aloittaneiden henkilöiden toimenpiteet ovat olleet siten pidempiä vuonna Vuoden 2012 määrä ei suoraan verrannollinen muihin vuosiin, sillä projektiasiakkuudet päättyivät ja näin ollen tarkastelujakso on kaksi kuukautta vuosia lyhyempi.

13 Koulutus- ja henkilötyöpäivät Kaavio Kaaviossa 3. on näkyvissä projektiasiakkaiden ikäjakauma; 75 % asiakkaista oli alle 45-vuotiaita ja hiukan yli puolet näistä henkilöistä oli alle 25-vuotiaita nuoria. Ikäjakauma 0 % 13 % 12 % 38 % yli % Kaavio 3.

14 13 Kaavio 4. kuvaa projektiasiakkaiden koulutustasoa. Yli puolella asiakkaista ei ollut peruskoulun jälkeistä koulutusta lainkaan tai se oli jäänyt kesken. 4 % 1 % Koulutustaso perusaste 40 % 55 % keskiaste keskiasteen jälkeinen koulutus (ei korkea-aste) korkea-asteen koulutus Kaavio Yhteistyö yritysten ja muiden tahojen kanssa Vihreä sohva -projektin yhteistyökumppaneina toimivat yritykset ja muut organisaatiot olivat: Isku-Yhtymä Oy Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy Päijät-Hämeen työ- ja elinkeinotoimisto Lahden kaupunki, työllisyysyksikkö Lahden seudun ympäristöpalvelut Indoor Group Oy: Sotka ja Asko, Lahti Maskun Kalustetalo, Lahti Vepsäläinen, Lahti Lahti Energia Oy Kuusakoski Oy Kamala Design Humbugi Asuste Yhteistyö yritysten ja muiden organisaatioiden kanssa sujui hyvin ja toimintaa kehitettiin aktiivisesti muun maussa ohjausryhmän kokouksissa. Huonekalualan yritysten kanssa yhteydenpitoa oli tarpeen mukaan ja yhteistyötä kehitettiin palvelemaan niin projektin kuin yhteistyöyritysten toimintaa palvelevaksi toiminnaksi. Osa yrityksistä osallistui aktiivisesti Vihreä sohva -projektin toimintaan toimittamalla huonekaluja käsiteltäväksi Patinaan. Kaikki yhteistyössä olevat yritykset ovat osaltaan edistäneet kierrätystä kertomalla asiakkailleen Vihreä sohva -projektin toiminnasta ja jakamalla projektiesitteitä.

15 14 Humbugi Asuste oli yksi projektin kanssa yhteistyötä tekevistä yrityksistä. Yrittäjä Anni Jokinen hyödynsi tuotteissaan projektin jätemateriaalia. Purettujen sohvien nahasta valmistui esimerkiksi laukkuja ja muita asusteita. Kuva 7. ja 8. Humbugi Asusteen valmistamia tuotteita Projektin kanssa yhteistyössä toimi myös verhoilupajassa työskennellyt projektiasiakas. Hän perusti Kamala Design yrityksen, jossa valmistettiin ja myytiin erilaisia uusiotuotteita. Vihreä sohva -projektin tuotteita oli myynnissä myös yrityksen myymälässä. Salpauksessa opettajana toimiva muotoilija Vivi Koivisto suunnitteli projektille useita erilaisia uusiotuotteita, joiden päämateriaalina oli käytetty messumatto. Kuva 9. Uusiotuotelaukku, jonka valmistamisessa on hyödynnetty myös messumattoa

16 15 Lahti Energialle projekti toimitti energiahyödynnettävää jätettä ja yhteistyötä tehtiin myös koulutuksen toteuttamisen aikana, jolloin Lahti Energian edustaja luennoi opiskelijoille voimalaitoksen toiminnasta. Kuusakoski Oy on toiminut Patinan yhteistyökumppanina pitkään. Projektin kanssa Kuusakoski Oy toimi yhteistyössä monissa projektin toteuttamissa tapahtumissa sekä toimittamalla hyödynnettävää käytettyä materiaalia uusiotuotantoon. Projektin ohjausryhmä perustettiin viranhaltijapäätöksellä ohjaamaan ja valvomaan projektin etenemistä. Mukana olevat organisaatiot pysyivät vakiona koko projektin ajan, mutta henkilöt vaihtuivat muutaman toimijan osalla. Ohjausryhmässä mukana ovat olleet seuraavat henkilöt ja organisaatiot: Ensio Sipilä, toimialapäällikkö, Tuoterengas, puheenjohtaja Pekka Kotiaho, johtaja, Tuoterengas Mika Kari, toimialapäällikkö, Tuoterengas Jorma Nikkari, Lahden kaupunki, työllisyysyksikkö Jasmina Lebnaoui, työllisyyssihteeri, Lahden kaupunki, työllisyysyksikkö Sami Kuikka, työllisyysasioiden päällikkö, Lahden kaupunki, työllisyysyksikkö, varajäsen Katariina Suikki, työllisyyssihteeri, Lahden kaupunki, työllisyysyksikkö Eila Hellman, ympäristöneuvoja, Lahden seudun ympäristöpalvelut Ilkka Forss, ympäristösuojelun tarkastaja, Lahden seudun ympäristöpalvelut Anitta Ronkainen, työvoimaneuvoja, Päijät-Hämeen työ- ja elinkeinotoimisto Tuula Honkanen, toimitusjohtaja, Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy Jarmo Ylivainio, kehityspäällikkö, Isku-Yhtymä Oy Satu Liedes, Vihreä sohva -projektipäällikkö, ohjausryhmän sihteeri Nea Leo, erikoissuunnittelija, Hämeen ELY-keskus Valtteri Karhu, ESR-koordinaattori, Hämeen ELY-keskus Teea Niemi, ESR-koordinaattori, Hämeen ELY-keskus Niina Lamberg, ESR-koordinaattori, Hämeen ELY-keskus Ohjausryhmä kokoontui säännöllisesti noin neljän kuukauden välein. Ohjausryhmän kokouksissa tuli runsaasti esiin kehitysideoita ja muita huomioita, joista oli apua projektin tavoitteiden saavuttamisessa ja toiminnan kehittämisessä. 4 Julkisuus ja tiedottaminen Projektia esiteltiin monille vierailijoille, niin oppilasryhmille kuin yritysvieraille. Tapahtumien sekä myös median kautta projekti sai runsaasti lisähuomiota. Lahden seudun ympäristöpalveluiden tiloissa oli uusiotuote- ja verhoilutuotenäyttely tammikuussa 2012 sekä kesä syyskuussa 2012.

17 16 Kuva 10. Uusiotuotenäyttely ympäristöneuvonnan tiloissa 4.1 Tapahtumat Projektin ensimmäinen tapahtuma järjestettiin Tapahtuman tarkoituksena oli levittää tietoa asiakkaille projektin toiminnasta ystävänpäiväkahvituksen merkeissä. Toukokuussa 2009 Tuoterengas järjesti yhteistyössä Kiveriön omakotiyhdistyksen kanssa Kiveriö-päivän, jossa projekti oli esillä yhdessä Patinan kanssa. Vihreä sohva -projekti järjesti ympäristöviikolla kaksipäiväisen tapahtuman, joka kulki nimellä Jätteestä Glamouria. Tapahtumaa markkinoitiin lehtiilmoitteluin. Radio Voima haastatteli projektipäällikköä tapahtumapäivän aamuna, mikä houkutteli paikalle monia projektin toiminnasta ja Patinasta kiinnostuneita asiakkaita. Paikalla oli muun muassa Humbugi Asusteen Anni Jokinen esittelemässä tuotteitaan, jotka olivat osin valmistettuja Vihreä sohva -projektin tuottamasta jätemateriaalista. Kuva 11. Anni Jokisen valmistamia uusiotuotteita

18 17 Huhtikuun hulinat -tapahtuma järjestettiin Tapahtuman tarkoituksena oli esitellä projektin tuloksia ja verhoiluosaston töitä. Kuva 12. Verhoilunäyttely Huhtikuun hulinat -tapahtumassa Lisäksi esillä oli muotoilijaopiskelija Sirpa Heponiemen lopputyönäyttely. Heponiemi oli käyttänyt lopputyössään kierrätysmateriaaleja, jotka Vihreä sohva -projekti oli lahjoittanut. Kuva 13. Sirpa Heponiemen lopputyönäyttely Ympäristöviikon Get the life! -tapahtumassa mukana olivat Kyllä huomiselle -luomukauppa ja Sirpa Heponiemi. Tapahtuma oli yhden päivän mittainen. Projekti osallistui ympäristöviikkoon myös vuonna 2011 ja 2012 omalla tapahtumallaan. Vuoden 2011 tapahtumapäivät järjestettiin , jolloin paikalla olivat KamalaDesign ja Kuusakoski Oy. Vihreä sohva -projekti esitteli uusiotuotteita ja purettuja sohvia purkuraportteineen.

19 18 Vihreä sohva -projekti osallistui lasten ympäristöpäivään 8-salilla uusiotuotenäyttelyin, jossa tuotteet saivat runsaasti kiinnostusta kävijöiden keskuudessa. Patinan kevättori oli , jossa järjestettiin uuden uusiotuoteperheen lanseeraus. Tapahtumassa vieraili runsaasti kuluttajia ja Etelä-Suomen sanomat teki tapahtumasta ja projektin toiminnasta jutun, joka julkaistiin Kuva 14. Patinan kevättori -tapahtuma Projektin loppusuoralla järjestettiin ympäristöviikon tapahtuma, joka oli koko viikon mittainen. Tapahtuma suunniteltiin yhteistyössä Koulutuskeskus Salpauksen kanssa. Lisäksi mukana olivat ympäristöneuvonta-auto Kaisla ja Kuusakoski Oy. Projekti oli mukana myös Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n järjestämässä tapahtumassa LAHTI - Reilu Ympäristökylä, joka järjestettiin Lahden torilla. Kuva 15. LAHTI - Reilu Ympäristökylä -tapahtuma

20 Tiedottaminen Projektin käynnistämisvaiheessa alueen huonekalumyymälöihin toimitettiin tiedote käynnistyvästä projektista ja sen sisällöstä. Samalla tiedusteltiin halukkuutta toimia yhteistyössä projektin kanssa. Myöhemmin myymälöissä kierrettiin kertomassa projektista tarkemmin ja myymälöille annettiin esitteitä asiakkaille jaettavaksi. Tuoterenkaan henkilöstön työyhteisövalmennuksessa projektia esiteltiin ja Patinan henkilökunnalle järjestettiin tiedotustilaisuus alkuvuonna 2009, jossa kerrottiin projektin tavoitteista ja toiminnan käynnistymisen vuoksi Patinan muuttuneista käytänteistä ja uusista toiminnoista. Tammikuussa 2009 toimitettiin lehdistötiedote eri medioihin, jonka perusteella Suomen tietotoimisto haastatteli projektipäällikköä ja julkaisi artikkelin, joka ilmestyi sanomalehdissä eri puolilla Suomea. Myös Lahden Radio kiinnostui Vihreästä sohvasta ja teki jutun projektista ja Patinasta. Helmikuussa 2009 Uusi Lahti -lehti haastatteli projektihenkilöstöä ja julkaisi artikkelin projektista. Kesäkuussa 2009 Kierrätyskeskusten yhdistys piti kokoustaan Patinassa, jolloin heille kerrottiin Vihreän sohva -projektin toiminnasta. Lisäksi tapahtumien yhteydessä projekti oli esillä eri medioissa. 4.3 Vierailut Projekti vieraili kotimaassa tutustuen muun muassa Jyväskylän katulähetyksen Eco Centerin toimintaan. Vierailun tarkoitus oli selvittää tehokkaampaa kankaiden kierrätystoimintaa. Eco Center valmistaa kierrätyskankaasta muun muassa altakastelumattoa, konepyyhkeitä sekä suojamattoa muovikalvolla. Investointikulut vastaavanlaiseen toimintaan ovat kuitenkin suuret, eivätkä kannattavia pienemmässä mittakaavassa. Kesäkuussa 2009 projektihenkilöstö vieraili Alankomaissa, Amsterdamissa tutustuen paikalliseen jätehuoltoon sekä osallistuen kierrätysalan messuille. Vihreä sohva -projekti vieraili lokakuussa 2011 Saksassa Berliinissä tutustumassa uusiotuotteistukseen ja erilaisiin työpajoihin. Vihreä sohva -projektia ja sen toimintaa tuotiin esille vierailukohteissa. Projekti oli myös mukana Kierrätys ja hyötykäyttö -koulutus opiskelijoiden opetussuunnitelmaan sisältyvissä vierailukohteissa, joita olivat Kuusakoski Oy:n Heinolan toimipiste ja Hämeenlinnassa sijaitsevaan Luotsi säätiö. Lisäksi toteutettiin pienempiä paikallisia vierailuja kierrätyksen ja sen kehittämisen kannalta hyödyllisiin kohteisiin. 5 Ongelmat ja suositukset Vihreä sohva -projektin toiminta-aikaan mahtui erilaisia ongelmakohtia, joihin haettiin ratkaisuja toimintaa muuttamalla, jotta voitiin palvella paremmin projektin tavoitteita ja jatkuvuutta. Useita onnistumisia ja hyväksi havaittuja toimintamalleja tuli projektin aikana vastaan, niin yrityksen ja erehdyksen kautta kuin kehittämisen tuloksena.

21 Huonekalujen käsittely Patinassa toimi ennen projektin käynnistymistä vastaanottopiste, jossa vastaanotettiin hyväkuntoisia huonekaluja, kodinirtaimistoa sekä sähkö- ja elektroniikkalaitteita. Projektin myötä vastaanotto laajeni koskemaan myös rikkonaisia huonekaluja. Projektin kunnianhimoisena tavoitteena oli projektin käynnistyessä niin vastaanottaa kuin noutaa kaikenkuntoiset huonekalut projektin käyttöön. Tämä käytäntö oli käytössä jonkin aikaa ja hyvin nopeasti tieto uudesta toimintamallista levisi vanhojen huonekalujen hävittämistarpeessa olevien kuluttajien keskuudessa. Palvelu oli positiivinen asia kuluttajille, joiden oli hankalaa itse toimittaa isoja huonekalujaan jätekeskukseen tai projektille, mutta samalla palvelu kuormitti projektin ja Patinan muuta toimintaa niin, että sitä oli tarpeen rajoittaa. Vastaanotto jatkui entiseen malliin, mutta noudoista luovuttiin. Näin voitiin keskittyä luomaan myös muita suunniteltuja toimintoja projektille. Yhteistyö huonekalualan yritysten kanssa oli erittäin positiivinen asia kestävän kehityksenkin näkökulmasta, sillä usein kuluttajien vanhat huonekalut päätyivät suoraan jätteeksi kunnosta riippumatta. Huonekaluliikkeiden huonekalujen vastaanottamisessa oli kuitenkin monia ongelmakohtia ja käytäntöjä muutettiin useaan kertaan. Alussa yrityksen toimittivat huonekalut yhtenä suurena kuormana, josta eroteltiin hyvät tai kunnostettavat tuotteet. Loppuosa tuotteista päätyi purkupisteelle. Kuormien koot olivat kuitenkin niin isoja, että työskentelytilat kävivät liian ahtaiksi. Käyttökuntoisilla huonekaluilla oli myös vaarana vahingoittua tämäntyyppisessä kuljetuksessa ja varastoinnissa ja näin ollen suurin osa huonekaluista oli hyvin likaisia tai rikkinäisiä. Jotta tavaran vastaanotto olisi ollut taloudellisesti kannattavaa, olisi myytävien huonekalujen osuus tulleista huonekaluista pitänyt olla suurempi kuin purettavien huonekalujen määrä, jo jätekustannustenkin vuoksi. Vastaanottoon ja käsittelyyn haettiin ratkaisua yhteisten palavereiden kautta ja tuloksena vakiintui käytäntö, jossa hyväkuntoiset tai pienin toimenpitein kunnostettavat tuotteet noudettiin suoraan yritysten varastosta projektin kuljetuskalustolla, jolloin voitiin käyttökuntoiset tuotteet erotella varhaisemmassa vaiheessa epäkuranteista. Projektille saapuvien huonekalujen määrä vaihteli suuresti kuten myös purkupisteessä työskennelleiden henkilöiden määrä ja työvalmiudet. Purkutyö oli fyysisesti raskasta eikä soveltunut kaikille. Suuri vaihtelevuus toi omat ongelmansa, kuten ylimääräisen varastointitilan järjestämisen. Tämä ongelma ratkaistiin siirrettävällä kontilla. Konttiin voitiin laittaa pahoin likaantuneet tai vaikeasti purettavat tuotteet ja purkupisteelle toimitettiin helposti purettavat huonekalut. Huonekalujen purkutyön koneellistamista harkittiin useaan otteeseen. Käytännössä kuitenkin huomattiin, että purkaminen onnistuu parhaiten käsityökaluilla, koska tuotteiden materiaalit ja koot vaihtelivat runsaasti ja siksi myös purkamismetodit olivat erilaisia Kierrätysmateriaalin hyödyntäminen Eri materiaalijaokkeita syntyi purkupisteellä runsaasti, mutta uusiotuotannossa käyttökelpoista materiaalia oli murto-osa materiaalijaokkeista. Eri kanavia materiaalien hyödyntämiselle etsittiin lähialueilta, jolloin kuljetukset eivät kuormittaisi ympäristöä ja toiminta olisi mahdollisimman kustannustehokasta. Huonekalujen purkumateriaali toimitettiin pääosin Lahti Energian Kymijärven voimalaitokseen energiahyötykäyttöön. Jätekustannuksia syntyi lähinnä kangas- ja

22 21 nahkajätteestä. Vuoden 2011 keväästä alkaen voimalaitos ei enää vastaanottanut jätejakeita tällöin alkaneen huoltokatkon vuoksi. Uuden Kymijärvi II -voimalaitoksen valmistumisen myötä vastaanottosopimus päättyi kokonaan. Tästä johtuen jätekustannukset nousivat ja uusia toimintamalleja etsittiin materiaalien kierrätykseen. Yhteistyön nimissä Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy myönsi projektille jätetoimitukset veloituksetta projektin päättymiseen saakka. Koska huonekalujen vastaanotto- ja käsittelytoiminnan oli tarkoitus jatkua myös projektin päättymisen jälkeen, tuli toimintaa ja sen kannattavuutta tarkistaa yksityiskohtaisesti. Likainen kangas osoittautui ongelmalliseksi jatkohyödynnettäväksi materiaaliksi ennen Kymijärvi II -voimalaitoksen valmistumista. Se ei soveltunut Lahti Energian ensimmäiseen voimalaitokseen sellaisenaan energiana hyödynnettäväksi ja Lahden alueen ulkopuolella sijaitsevassa kankaiden keräykseen ja hyödyntämiseen erikoistuneelle toimijalle oli muutoinkin kankaasta ylitarjontaa. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy rakennutti murskainlaitos MURRE:n, joka otettiin käyttöön Murskaimessa oli mahdollista saada muiden jätteiden lisäksi huonekalujäte Kymijärvi II -voimalaitoksessa hyödynnettävään muotoon. Näin ollen toiminta Vihreä sohva -projektin purkupisteellä oli syytä ottaa tarkasteltavaksi. Materiaalien täydellinen erottelu toisistaan lähialueella hyödyntämistä ajatellen ei ollut enää mielekästä, vaan toiminnassa keskityttiin erottelemaan sellaisenaan hyödynnettävät materiaalit projektin käyttöön ja ohjaamaan edelleen murskattavaksi muut osat huonekaluista. Talteen otettavia materiaaleja olivat muun muassa puu, metalli sekä puhdas vaahtomuovi, vanu, nahka ja kangas. 5.2 Huonekalujen verhoilu Kuva 16. Verhoilupajassa verhoiltu nojatuoli

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero POPELY/1270/04.00.05.00/2011 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11979 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

PROJEKTIN SEURANTARAPORTTI ESR tavoite 3-ohjelmat ( )

PROJEKTIN SEURANTARAPORTTI ESR tavoite 3-ohjelmat ( ) Lomakkeen tila: Palautettu PROJEKTIN SEURANTARAPORTTI ESR tavoite 3-ohjelmat (2000-2006) 1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT 1.1 n nimi PEDAGOGIK OCH LÄRENDE PÅ INTERNET 1.2 koodi S81818 1.4 Toimenpidekokonaisuus

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

Materiaalitehokkuuden edistäminen Lahden kaupungissa Saara Vauramo, Lahden kaupunki ja Sirpa Rivinoja, Risain Oy

Materiaalitehokkuuden edistäminen Lahden kaupungissa Saara Vauramo, Lahden kaupunki ja Sirpa Rivinoja, Risain Oy Materiaalitehokkuuden edistäminen Lahden kaupungissa Saara Vauramo, Lahden kaupunki ja Sirpa Rivinoja, Risain Oy Kuntien materiaalitehokkuus seminaari 7.5.2013 Sibeliustalo Mistä kaupungin materiaalitehokkuus

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen

Nuorisotakuu Te-hallinnossa. Anna-Kaisa Räsänen Nuorisotakuu Te-hallinnossa Anna-Kaisa Räsänen 15.11.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto

Työllisyyspoliittinen avustus Lapin TE-toimisto Työllisyyspoliittinen avustus 1 Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden työllistymisen edistäminen * parannetaan yleisiä työmarkkinavalmiuksia ja ammatillista osaamista Erityisesti

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke

Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke Maahanmuuttajista elinvoimaa Koillismaalle - hanke 1.8.2016-28.2.2019 10.10.2016 Perustietoa hankkeesta Päärahoittajat: Euroopan sosiaalirahasto, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Lisätiedot

SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA

SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA 31.8.2012 SISÄÄN - JA ULOS OPIN OVESTA Hankkeen hallittu päättäminen Rahoituskoordinaattori Merja Rossi Kaakkois-Suomen ELY-keskus HANKKEEN PÄÄTTÄMINEN Päättäminen on osa hankkeen suunnitelmaa ja toteuttamista

Lisätiedot

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Liite G 28 Pohjanmaa TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Raporttiaika: 1.5.2007-31.12.2010 (Työttömille suunnatut hankkeet) 1. Taustatiedot 1.1 Hankkeen nimi ALMA (Alkava

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 03.02.2011 Diaarinumero UUDELY/1363/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Sanna Laiho Puhelinnumero 050 314 0060 Projektikoodi

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus kesäkuu 2012

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus kesäkuu 2012 NÄKYMIÄ HEINÄKUU 2012 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus kesäkuu 2012 Julkaisuvapaa 24.7.2012 klo 9.00 Kesäkaudelle ominainen työttömyyden kasvu näkyi kesäkuussa Kanta- ja Päijät-Hämeen

Lisätiedot

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017

Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Askolan kunnan henkilöstö-ja koulutussuunnitelma 2017 Yhteistyötoimikunta 30.1.2017 Kunnanhallitus1.2.2017 Sisällysluettelo 1 Yleistä 2 Perusteet henkilöstö- ja koulutussuunnitelman laatimiseen 3 Koulutuskorvauksen

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero POPELY/604/04.00.05.00/2011 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11800 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn

Lisätiedot

6.4.2010. Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio

6.4.2010. Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio LOPPURAPORTTI 1 / 5 MAHIS PROJEKTIN LOPPURAPORTTI AJALTA 1.4.2007 30.3.2010 Projektin nimi Projektipäällikkö Ohjausryhmä Mahis projekti Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio Sauli Hyöppinen

Lisätiedot

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA Hankkeen esittely ja alkukyselyn tulokset Yhteistyö tuo aina mahdollisuuden uusille "ikkunoille" tulevaan. Osaaminen vahvistuu ja näkökulmat

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa elokuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Teimola Sari

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa elokuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Teimola Sari Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa elokuu Päivitetty 20.09./Teimola Sari Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015

Tampereen yliopistosta vuonna 2009 valmistuneiden uraseurannan tuloksia. Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 2015 Tampereen yliopistosta vuonna 29 valmistuneiden uraseurannan tuloksia Tampereen yliopisto Työelämäpalvelut Tammikuu 21 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 214 uraseurantakysely toteutettiin vuonna 29

Lisätiedot

Ekovilla Oy 2010 multimediaesittely

Ekovilla Oy 2010 multimediaesittely Puukuitupohjaisia lämmöneristeitä valmistava Ekovilla Oy on 30-vuotias rakennusteollisuusyritys, joka toimii Kuusan-koskella. Yhtiöllä on tehtaat myös Kiimingissä ja Ylistarossa. Ekovilla on orgaanisten

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli

Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli 2009-2011 Iina Peltomaa Toukokuu 2009 Nuorten matalan kynnyksen ohjausmalli: toimijatahot Rahoitus ja hallinnointi Osatoteuttajat Pilotit ja toimintaympäristö Nuorten

Lisätiedot

Loppuraportti OPE-OKA

Loppuraportti OPE-OKA Projektin nimi: Pohjalaisten kouluttaminen hyödyntämään osaamisen arvointimenetelmää (OPE-OK) Yhteystiedot: Seppo Tuominen, Nelikon Oy, Hovioikeudenpuistikko 16, 65100 Vaasa email:stuomine@walli.uwasa.fi

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa kesäkuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa kesäkuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa kesäkuu Päivitetty 26.07./Sanna Paakkunainen Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi

Lisätiedot

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016

Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunnan työpaja ZUUMI-PAJA Toimintasuunnitelma 2016 Kempeleen kunta Nuorisopalvelut xx.xx.2015 Johdanto Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat kunnan tehtäviin (Nuorisolaki, Kuntien nuorisotyö ja

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Projektioppiminen. Materiaalitekniikan sohvaprojekti

Projektioppiminen. Materiaalitekniikan sohvaprojekti Projektioppiminen Materiaalitekniikan sohvaprojekti Lea Heikinheimo, yliopettaja, LAMK Pirkko Järvelä, yliopettaja, LAMK Ilkka Tarvainen, lehtori, LAMK Materiaalitekniikan koulutusohjelma Lahden ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR

Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Etelä-Pohjanmaan hakuinfo EAKR Päivi Mäntymäki Aamupäivän ohjelmasta Klo 9.00 Klo 10.00 Klo 10.30 Klo 12.00 EAKR Kahvitauko ESR Tilaisuus päättyy 2 EAKR-haku Hakemuksia vain toimintalinjaan 2 Uuden tiedon

Lisätiedot

JÄTTEENKÄSITTELYTOIMINTAA KOSKEVAT KILPAILUNEUTRALITEETTISELVITYKSET (PÖYDÄLLÄ)

JÄTTEENKÄSITTELYTOIMINTAA KOSKEVAT KILPAILUNEUTRALITEETTISELVITYKSET (PÖYDÄLLÄ) OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Hallitus 90 21.08.2015 Hallitus 102 25.09.2015 JÄTTEENKÄSITTELYTOIMINTAA KOSKEVAT KILPAILUNEUTRALITEETTISELVITYKSET (PÖYDÄLLÄ) 1646/00.01.013.0132/2015 Hallitus 90 Esittelijä Toimitusjohtaja

Lisätiedot

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014

Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Tekniikan alan yliopistoopiskelijoiden työssäkäynti 2014 Esittäjän nimi 24.11.2014 1 Sisältö: Keskeisiä tuloksia Aineiston kuvailu Taustatiedot (Sp, ikä, yliopisto, tutkinnot, vuosikurssi, opintopisteet)

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2014 Kaupunginkanslia Työllistämistoimikunta pk Heikki Vento. Aulakabinetti 4 Pohjoisesplanadi 11 13

HELSINGIN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2014 Kaupunginkanslia Työllistämistoimikunta pk Heikki Vento. Aulakabinetti 4 Pohjoisesplanadi 11 13 1(6) TYÖLLISTÄMISTOIMIKUNNAN KOKOUS Aika Tiistai 19.8.2014 klo 16.35 17.55 Paikka Läsnä Kaupungintalo Aulakabinetti 4 Pohjoisesplanadi 11 13 Ville Väärälä, puheenjohtaja Halme Pyhtilä Piilola Lindman Salin

Lisätiedot

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen

Jätekeskuksella vastaanotetun yhdyskuntajätteen hyödyntäminen 24.5.216 Yhdyskuntajätteisiin liittyvät tilastot vuodelta 215 Savo-Pielisen jätelautakunnan toimialueella Kerätyn yhdyskuntajätteen määrä ja yhdyskuntajätteen hyödyntäminen Kuopion jätekeskus on kunnallisen

Lisätiedot

Yhteishankintakoulutukset/ monialat rekrytoinnin muotona

Yhteishankintakoulutukset/ monialat rekrytoinnin muotona Yhteishankintakoulutukset/ monialat rekrytoinnin muotona Työllistämisen tuet yrittäjälle 14.1.2016 Sirpa Kursula 1 Yhteishankintakoulutuksen muodot RekryKoulutus Tuki 70 % TäsmäKoulutus Tuki 50-70 % MuutosKoulutus

Lisätiedot

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa

Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Kuntien, oppilaitosten ja työpajojen merkitys nuorisotakuun toteuttamisessa Seinäjoki, 13.3.2013 Nuorisotakuun taustoja Perusasteen varassa olevat nuoret Työttömät alle 30-vuotiaat nuoret Työn ja koulutuksen

Lisätiedot

Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman tilanne OPH:n näkökulmia

Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman tilanne OPH:n näkökulmia Vapaan sivistystyön kehittämisohjelman tilanne OPH:n näkökulmia Pertti Pitkänen 30.3.2011 Osaamisen ja sivistyksen asialla KEHO: Toteutuneet muutokset - Lain tarkoitus ja tavoitteet sekä lain piiriin kuuluva

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2011 Diaarinumero UUDELY/1363/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Sanna Laiho Puhelinnumero 050 314 0060 Projektikoodi

Lisätiedot

Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010

Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010 Aikuiskoulutuksen määrälliset mittarit Varsinais-Suomessa 2010 Varsinais-Suomessa on ensimmäistä kertaa kerätty tietoa alueella aikuiskoulutukseen osallistuneiden määristä ja taustoista. Aikuiskoulutusmittareiden

Lisätiedot

RATKAISUJA HAASTEISIIN

RATKAISUJA HAASTEISIIN RATKAISUJA HAASTEISIIN EduFuturan Nopeat startit 2017 Aiheet Haku Rahoitus Johtoryhmän linjaus 18.1.2017 EduFutura Jyväskylä muodostaa tunnustetuilla kärkialoilla Suomeen merkittävän oppimisen, tutkimuksen,

Lisätiedot

Tässä ilmoitetaan sen henkilön yhteystiedot, jolta voidaan kysyä lisäselvitystä lomakkeen tiedoista.

Tässä ilmoitetaan sen henkilön yhteystiedot, jolta voidaan kysyä lisäselvitystä lomakkeen tiedoista. TÄYTTÖOHJE 1 Perustiedot 20.9.2016 KANSANOPISTOT Yhteystiedot (1*) Lomakkeella kerätään vapaasta sivistystyöstä annetun lain (632/1998) piiriin kuuluvan koulutuksen valtionosuusrahoituksen perusteena olevat

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa helmikuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa helmikuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa helmikuu Päivitetty 22.03./Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Miten saada yritykset kiinnostumaan? Yritysyhteistyön muodot hankkeessa ja koulutuksessa

Miten saada yritykset kiinnostumaan? Yritysyhteistyön muodot hankkeessa ja koulutuksessa Miten saada yritykset kiinnostumaan? Yritysyhteistyön muodot hankkeessa ja koulutuksessa KotoTyö 2009-2011 Pohjois-Pohjanmaan ELY- keskus ja Euroopan pakolaisrahasto Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

Adi Kalusteet Oy. Tutustu laadukkaaseen mallistoomme

Adi Kalusteet Oy. Tutustu laadukkaaseen mallistoomme Adi Kalusteet Oy Adi Kalusteet Oy on 1979 perustettu suomalainen toimisto-, julkitila- ja myymäläkalusteita suunnitteleva ja valmistava yritys. Adi tunnetaan arkkitehtien, muotoilijoiden ja suunnittelijoiden

Lisätiedot

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri

Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä Vintola Mauri Linjaukset välityömarkkinatoimijoiden ja TE-toimiston välisestä yhteistyöstä 1 Linjaukset Palkkatuettu työ vähenee välityömarkkinoilla Tarkoituksena on tarjota työvälineitä paikallisen yhteistyön kehittämiselle

Lisätiedot

KUMPPANUUSSOPIMUS. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen

KUMPPANUUSSOPIMUS. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen KUMPPANUUSSOPIMUS Rantasalmen kunnassa Rapiapajalla ja Remmituvassa tapahtuvaa työllistämistä ja kuntouttavaa työtoimintaa sekä nuoren työelämään valmentautumisjaksoa varten. Sopimuksen osapuolet ja soveltaminen

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Nuorisotakuun ensimmäiset kuukaudet ja jatkoaskelet 21.5.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-,

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla

Sijoittumisseuranta 2013 Vuonna 2012 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 2013 lopulla Sijoittumisseuranta 13 Vuonna 12 maisteriksi valmistuneiden tilanne ja mielipiteet vuoden 13 lopulla Jyväskylän yliopisto - koko aineisto (kyselyn vastausprosentti 4 %) Jari Penttilä Jyväskylän yliopisto/työelämäpalvelut

Lisätiedot

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto

Kyselyn tarkoitus. Rita Koivisto Kyselyn tarkoitus Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa Lapin ammattiopiston aikuiskoulutuksen opettajien näkemyksiä Työräätäli -toimintamallin kehittämiseksi opettajien ja opiskelijoiden hyödyksi. Työräätäli

Lisätiedot

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa

Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa HAKUINFO Hämeen ELY-keskuksen alueellinen ESR-haku 13.2.2015 Etelä-Suomi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso, Päijät-Häme ja Uusimaa Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 - rakennerahasto-ohjelma Ohjelma-asiakirja:

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

Miltä sosiaalitoimistojen työ näyttää tiedonkeruun valossa?

Miltä sosiaalitoimistojen työ näyttää tiedonkeruun valossa? Miltä sosiaalitoimistojen työ näyttää tiedonkeruun valossa? Dokumentoinnin kehittäminen Työkokouspäivä Rovaniemi.9.0.9.0 Pekka Ojaniemi Yleistä Koko aineistossa palautuneita lomakkeita toukokuun 0 loppuun

Lisätiedot

KAIKU. Sanna Saastamoinen

KAIKU. Sanna Saastamoinen KAIKU Sanna Saastamoinen 22.9.2016 KAIKU pähkinänkuoressa Työhönvalmennusta 100 kuntouttavan työtoiminnan asiakkaalle Turvapaikanhakijoiden ja oleskeluluvan saaneiden työllistymisen tukemista Yhdistyksille

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa Kesäkuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa Kesäkuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa Päivitetty 21.07./Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Poistotekstiilien hyötykäyttömallit Varpaisjärvellä. Työllistävä tekstiilikierrätys -hanke, Tekstiilikierrättäjät ry,

Poistotekstiilien hyötykäyttömallit Varpaisjärvellä. Työllistävä tekstiilikierrätys -hanke, Tekstiilikierrättäjät ry, Poistotekstiilien hyötykäyttömallit Varpaisjärvellä Työllistävä tekstiilikierrätys -hanke, Tekstiilikierrättäjät ry, 1.5.2013 30.6.2014 Tekstiilikierrättäjät ry on yleishyödyllinen yhdistys, joka pyrkii

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma

Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma Uudenmaan ELY-keskuksen Etevästi ELYssä -ohjelma Julkisen sektorin energiatehokkuusseminaari 25.4.2013 Satu Pääkkönen Mikä on Etevästi ELYssä -ohjelma? Uudenmaan ELYn ympäristöohjelma, johon on integroitu

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 1 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet 3

Lisätiedot

VHte: LAPE -Laatua perinnerakentamiseen ja ympäristönhoitoon, 510449

VHte: LAPE -Laatua perinnerakentamiseen ja ympäristönhoitoon, 510449 j ~~ir4~ Elinkeino, liikenne ja Viptohii~a 1 ii~ I~IY ympäristökeskus FU:lta r s~ VHte: LAPE -Laatua perinnerakentamiseen ja ympäristönhoitoon, 510449 Asia: ohjausryhmän 25. kokouksen pöytäkirja Aika:

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta

Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Työllisyyspoliittinen avustus -tarkoitus ja tuettava toiminta Toimijalle, joka järjestää ja kehittää työttömille työnhakijoille työmahdollisuuksia tai työkokeiluja sekä niihin liittyviä palveluja ja toimintamalleja

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta

Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta kansalaisten määrä Lapissa 2001-2015 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 1863 2033 2361 2629 2900 3153 3359 3827 3794 3642 Ulkomaalaisten määrä Lapissa

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa heinäkuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa heinäkuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa heinäkuu Päivitetty 25.08./Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU

KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU KESTÄVÄ SEINÄJOEN SEUTU - SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA - hankkeen toimenpiteiden toteuttaminen (kunnat, yritykset, kuluttajat) Mika Yli-Petäys projektipäällikkö, Lapuan kaupunki Toimitusjohtaja, Thermopolis

Lisätiedot

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa

Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa Lähilämpöverkoista ja uusista energiaratkaisuista liiketoimintaa matalaenergiarakentamisessa matalaenergiarakentamisessa 26.3.2009 matalaenergiarakentamisessa 1 Kestävä Yhdyskunta 2007-2012ohjelma Lähtökohtia

Lisätiedot

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA

YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA 1 YRITTÄJÄ HYVÄ TYÖNANTAJA Työmarkkinat ovat murroksessa. Suomea varjostanut taantuma on jatkunut ennätyksellisen pitkään. Pk-yritysten merkitystä ei tule aliarvioida taantumasta

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I

Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari H A U K I P U D A S, K I I M I N K I, O U L U, O U L U N S A L O, Y L I HAUKIPUDAS, KIIMINKI, OULU, OULUNSALO, YLI-II Kuusikkokuntien kuntouttavan työtoiminnan ja tuetun työllistämisen seminaari Work shop 1: Kuntien ja valtion välisen työjaon kokeilun mahdollisuudet (hallitusohjelma)

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa joulukuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa joulukuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa joulukuu Päivitetty 26.1.2017/Sanna Paakkunainen Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa Huhtikuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa Huhtikuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa Päivitetty 27.05./Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä

Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Selvitys biojätteen ja muiden hyötyjätteiden keräyksestä ravintoloissa sekä laitos- ja keskuskeittiöissä Päivi Urrila Hämeenlinnan seudullisen ympäristötoimen monisteita 14 2008 Hämeenlinnan kaupunki Urrila,

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa marraskuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa marraskuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa marraskuu Päivitetty 22.12./Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa joulukuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa joulukuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa joulukuu Päivitetty 27.01.2016/Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa Helmikuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa Helmikuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sari Teimola Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa Päivitetty 24.03./Sari Teimola Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden henkilöiden

Lisätiedot

Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala. Työ- ja keskustelupisteet 4.3.

Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala. Työ- ja keskustelupisteet 4.3. Pirkanmaan työllisyydenhoidon seminaari/ kuntaesimerkit/ kolme pajaa/ Pälkäne, Orivesi ja Pirkkala Työ- ja keskustelupisteet 4.3.2013 7.3.2013 Parasta aikaa Pälkäneen paja 2012-2015 Parasta aikaa Pälkäneen

Lisätiedot

OMPELUSEURAT KOULUISSA

OMPELUSEURAT KOULUISSA OMPELUSEURAT KOULUISSA HETKI ON KÄSILLÄ MARTTOJEN OMPELUSEURAT KOULUISSA 2017 Kohderyhmä: Alakoulut 7-11 vuotiaat, tai 7 8 vuotiaat, joiden opetussuunnitelmaan napin ompelu kuuluu Toteutus: Kädentaitotunnilla

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI

ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI ESR-PROJEKTIN VÄLIRAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 29.01.2014 Diaarinumero POPELY/164/2014 Käsittelijä Verna Mustonen Puhelinnumero 0295 023 573 Projektikoodi S12432

Lisätiedot

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa marraskuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen

Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa marraskuu Lähde: TEM/Työnvälitystilastot Päivitetty /Sanna Paakkunainen Nuorisotakuun seuranta Hämeen ELY-keskuksessa marraskuu Päivitetty 20.12./Sanna Paakkunainen Seurantaan liittyvä käsitteistö Virta yli 3 kk työttömyyteen % = Kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan

Lisätiedot

Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle

Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle Sisä-Savon Seutuyhtymä Tuoreen mansikan kokeiluvienti Venäjälle Alexandra Bogolyubova Suonenjoki 11.12.2014 Heinäkuussa 2014 tuoreen mansikan vienti Pietariin Kolme erää = noin 1 000 kiloa Tavarantoimittaja

Lisätiedot

Päivi Kipinoinen

Päivi Kipinoinen YRITYKSEN OMISTAJANVAIHDOSKOULUTUS 8.2.2016 Päivi Kipinoinen YRITYKSEN OMISTAJANVAIHDOSKOULUTUS Työvoimakoulutuksena toteutettava mestari-kisälli toimintamalliin perustuva koulutuskokeilu Toteutusaika

Lisätiedot

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz

Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot. II Ohjaamo-päivät , Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) ja Ohjaamot II Ohjaamo-päivät 24.3.2015, Helsinki Ylitarkastaja Hanna Liski-Wallentowitz Työllisyydenhoidon kokonaisuus ELINKEINO- POLITIIKKA TYÖPOLITIIKKA

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: SUUNTA Laajasalon tiimi (Itäinen perhekeskus, Helsinki) pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI 1) Asiakassuunnitelman

Lisätiedot

Kokemus esiin 50+ -projekti. Taina Paananen

Kokemus esiin 50+ -projekti. Taina Paananen Kokemus esiin 50+ -projekti Taina Paananen 24.4.2015 Perustiedot hankkeesta ESR rahoitus 2/2013-6/2015 lisäksi rahoittajina Vantaan ja Espoon kaupungit ja Edupoli Toiminta-alue Vantaa vuosina 2013-2014,

Lisätiedot

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä

Digitarinat. Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: Oppiminen on yhteispeliä Digitarinat Oppiminen on yhteispeliä Qr-koodi Youtube soittolistaan: Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamat Nopso-hankkeet 2014 2015 Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa: TYÖPAIKKAOHJAAJIEN KOULUTUS

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

Supply Chain Module 1

Supply Chain Module 1 2.5.2016 Supply Chain Module 1 1. Määritelmä 2. Kuinka vähittäiskaupan ketju toimii? 3. Mitä toimenpiteitä teet kaupassa? 3.1. Perusvarastonvalvonta/ Check-in ja Check-out toiminnot (Vastaanotto ja Palautukset)

Lisätiedot

Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Heureka

Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä Heureka Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä 15.11.2016 Heureka Nuorten ohjautuminen nuorten työpajatoimintaan ja muuta ajankohtaista työja elinkeinoministeriöstä Ari-Pekka Leminen, TEM Sisältöä

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan maakunnan ESRprojektirahoituksen

Keski-Pohjanmaan maakunnan ESRprojektirahoituksen Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Keski-Pohjanmaan maakunnan ESRprojektirahoituksen hakuohje Hakuaika päättyy 16.2.2015 I Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 ohjelmakauden ESR-projektirahoitushaku

Lisätiedot

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus

Työpaja Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus Työpaja 4 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen (8 osp) Alkuinfo työpajalle 15.4.2015 Aira Rajamäki Ammatillinen peruskoulutus 3.3 Yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittava osaaminen Tutkinnon

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 12.3.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

Hankekahvit Sotkamo Verna Mustonen

Hankekahvit Sotkamo Verna Mustonen Ajankohtaista ESR-rahoituksessa Hankekahvit Sotkamo Verna Mustonen 19.1.2017 ESR:n toimintalinjat ja erityistavoitteet TL 3 Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus (47 %) ET 6.1 Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA

TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA TERVEYSPALVELUJEN MERKITYS TYÖLLISTYMISEN KANNALTA Päivi Ahola-Anttonen KAIRA-hanke (S10179) Kajaani 8.12.2010 KAIRA-HANKE Tavoite Keinot Kainuun rakennetyöttömyyden purkaminen 1) toimijat yhteistyöhön

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi

Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi Maahanmuuttajataustaisten työllistymisen tueksi OSSI - osaaminen esiin hanke 1.8.2015-31.1.2018 Projektipäällikkö Siru Kilpilampi 2.10.2015 Ossi -hankkeessa tuotetaan ohjaus- ja koulutusmalli, joka edistää

Lisätiedot

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin

RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin RAPORTTI TUUTOROINNIN PALAUTEKYSELYSTÄ 2010 Helena Collin Sisältö 1. Johdanto... 2 2. Miksi tuutoriksi hakeuduttiin?... 4 3. Tuutorin tehtävien arvioiminen... 5 4. Väittämien toteutuminen... 7 5. Miten

Lisätiedot

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa

Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Sosiaalisen ja yhteisöllisen median hyödyntäminen ja käyttäminen marata-alan koulutuksessa Myötätuulessa toimintaa ja tuloksia ammatilliseen koulutukseen 19-21.3.2012 OPH seminaari Riitta Karusaari Koulutuspäällikkö

Lisätiedot

OHJAAMO: NUOREN MUKANA MUUTTUVASSA MAAILMASSA. Teija Felt Työmarkkinaneuvos

OHJAAMO: NUOREN MUKANA MUUTTUVASSA MAAILMASSA. Teija Felt Työmarkkinaneuvos OHJAAMO: NUOREN MUKANA MUUTTUVASSA MAAILMASSA Teija Felt Työmarkkinaneuvos 15.4.2016 Yhteiskunta muuttuu, Ohjaamo tukee Työelämä ja työurat pirstaloituvat, statukset vaihtelevat: työntekijä -> opiskelija

Lisätiedot