LOPPURAPORTTI. Vihreä sohva -projekti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LOPPURAPORTTI. Vihreä sohva -projekti 1.10.2008 31.12.2012"

Transkriptio

1

2 1 LOPPURAPORTTI Vihreä sohva -projekti

3 2 1. PROJEKTIN PERUSTIEDOT 2. PROJEKTIN LÄHTÖKOHTA, KOHDERYHMÄ JA TAVOITTEET 2.1 Projektin lähtökohta 2.2 Projektin kohderyhmä 2.3 Projektin tavoitteet 3. PROJEKTIN TOTEUTUS JA YHTEISTYÖ 3.1 Projektin toteutus Projektihenkilöstö Huonekalujen kierrättäminen ja materiaalien hyödyntäminen Uusiotuotteistus Kierrätys ja hyötykäyttö -koulutukset Projektiasiakkaat 3.2 Yhteistyö yritysten ja muiden tahojen kanssa 4. JULKISUUS JA TIEDOTTAMINEN 4.1 Tapahtumat 4.2 Tiedottaminen 4.3 Vierailut 5. ONGELMAT JA SUOSITUKSET 5.1 Huonekalujen käsittely Kierrätysmateriaalin hyödyntäminen 5.2 Huonekalujen verhoilu 5.3 Uusiotuotteistus 5.4 Työpajat 6. PROJEKTIN TULOKSET 6.1 Toimintamalli

4 3 6.2 Huonekalujen käsittely ja hyödyntäminen 6.3 Uusiotuotteistuksen, verhoilun ja purkuosaston taloudellinen kannattavuus 6.4 Projektiasiakkaat Toteutuneet henkilötyöpäivät Sijoittuminen projektin päättymisen jälkeen 7. PROJEKTIN INNOVATIIVISUUS 8. PROJEKTIN TASA-ARVOVAIKUTUKSET 9. HYVÄT KÄYTÄNNÖT 9.1 Huonekaluista saatavan materiaalin hyödyntäminen 9.2 Uusiotuotteistus 10. TOIMINNAN JATKUVUUS 11. PROJEKTIN RAHOITUS 12. YHTEENVETO PROJEKTIN TOTEUTUKSESTA JA TULOKSISTA

5 4 1. Projektin perustiedot Projektin nimi: Vihreä sohva Projektin kesto: Projektikoodi: Toimintalinja: Ohjelman osio: Projektityyppi: Projektin vastuuviranomainen: S : Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen Valtakunnallinen osio Projekti, jossa henkilöitä mukana Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Projektin hallinnoiva organisaatio: Päijät-Hämeen koulutuskonserni - kuntayhtymä / Tuoterengas Teinintie Lahti Projektin vastuuhenkilö: Projektin seurantayhdyshenkilö Pekka Kotiaho, johtaja Satu Liedes, projektipäällikkö

6 5 2 Projektin lähtökohta, kohderyhmä ja tavoitteet 2.1 projektin lähtökohta Vihreä sohva -projektin lähtökohtana oli keskittyä uusiotuotteistukseen sekä sohvien ja muiden huonekalujen kierrättämiseen kestävällä tavalla. Projektin tavoitteena oli myös tarjota työtä ja koulutusta heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille. Jätteenä sohva sisältää mm. puuta, uretaania, vaahtomuovia, vanua, verhoilukangasta, nahkaa ja metallia. Tästä johtuen käytöstä poistettua sohvaa ei voi sellaisenaan suoraan hyödyntää esimerkiksi materiaalina. Kokonsa takia sohva, kuten muutkin huonekalut, koetaan kotitalouksissa vaikeasti kierrätettäväksi, jolloin käytöstä poistettu huonekalu jää jopa jätelain vastaisesti luontoon tai kiinteistöjen pihoille. Kuluttajille huonekalun vieminen jätekeskukseen on kuljetuskaluston puuttuessa hankalaa ja on aiheuttanut jätemaksun lisäksi ylimääräisiä kuljetuskustannuksia. Huonekaluissa käytettävää materiaalia voidaan hyödyntää sellaisenaan esimerkiksi uusiotuotannossa. Vanua ja vaahtomuovia voidaan edelleen käyttää esimerkiksi koristetyynyissä. Puhtaasta ja ehjästä kankaasta sekä nahkasta voidaan valmistaa monenlaisia tuotteita. Kierrätyskeskuksiin tuodaan myös paljon muita tuotteita, kuten vaatteita ja kodinirtainta, jotka eivät sellaisenaan kelpaa kierrätykseen kuntonsa vuoksi. Näitä tuotteita tai tuotteiden osia voidaan myös hyödyntää uusiotuotteistuksessa. 2.2 Projektin kohderyhmä Projektin varsinaisena kohderyhmänä olivat heikossa työmarkkina-asemassa tai syrjäytymisvaarassa olevat, aiemman ammattitaidon omaavat vajaakuntoiset tai vammaiset, ikääntyvät pitkäaikaistyöttömät sekä nuoret ja maahanmuuttajat. Kestävän kehityksen ympäristöarvojen lisäksi hanke työllisti työpajatyöhön heikossa työmarkkina-asemassa olevia työttömiä, kuten pitkäaikaistyöttömiä, nuoria ja maahanmuuttajia. Välilliset kohderyhmät olivat huonekaluja valmistavat ja niitä myyvät yritykset, jätehuoltoala sekä kuluttajat, jotka olivat poistamassa käytöstään vanhoja huonekalujaan. Projektin asiakkaina olivat myös työharjoittelupaikkaa vailla olevat nuoret ja aikuisopiskelijat. 2.3 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteena oli antaa mielekästä työtä ja koulutusta heikossa työmarkkinaasemassa oleville henkilöille ja näin ehkäistä syrjäytymistä, edistää henkilöiden osaamista sekä työkykyä. Tavoitteena oli myös löytää kestävä toimintatapa erityisesti sohvien kierrättämiseen, uusiokäyttöön ja materiaalina hyödyntämiseen sekä kehittää jätemateriaalien ja kierrätykseen toimitettujen tuotteiden hyötykäyttöä uusiotuotannossa.

7 6 3 Projektin toteutus ja yhteistyö Vihreä sohva -projekti käynnistyi Alkuperäinen päättymispäivä projektille oli Projekti toteutui suunnitelman mukaisesti, mutta projektin aikana alueen jätehuolto kehittyi, jolloin projektin painopistettä ja tavoitteita oli tarpeen tarkastella uudelleen. Projektille myönnettiin jatkorahoitus väliseksi ajaksi, jotta toimintaa voitiin muuttaa vastaamaan tulevaisuuden tarpeita ja kehittää hyvin käynnistynyttä käytettyjen materiaalien hyödyntämistä uusissa tuotteissa. 3.1 Projektin toteutus Projektihenkilöstö Projektin toteuttamisesta vastasivat alkuvaiheessa projektipäällikkö Satu Liedes, logistiikkapuolen työnjohtaja Keijo Kumpulainen ja uusiopajan työnjohtaja Hely Korhonen sekä projektisihteeri Jenni Helin. Projektin muutoshakemuksen yhteydessä projektiin palkattiin verhoilijataitoinen työnjohtaja uuden työpajatoiminnon aloittamiseksi. Hely Korhosen ja Keijo Kumpulaisen siirryttyä muihin tehtäviin heidän tilalleen valittiin Sirpa Leppänen ja Tomi Sairomaa. Tällä kokoonpanolla henkilöstö jatkoi projektin päättymiseen saakka. Projektipäällikön tehtäviin kuului vastata projektin tavoitteiden toteutumisesta, taloudesta sekä toiminnan koordinoinnista. Projektipäällikkö vastasi tiedonkeruusta, arkistoinnista sekä dokumentoinnista. Lisäksi projektipäällikön tehtäviin kuului tiedottaminen ja tapahtumien järjestämisen koordinointi sekä yhteistyö niin rahoittajan kuin yhteistyökumppaneiden kanssa. Projektipäällikkö vastasi myös raportoinnista rahoittajataholle. Projektisihteeri huolehti projektiin liittyvistä yleisistä toimistotehtävistä, kuten laskujen tiliöinnistä, muistioiden laatimisesta sekä maksatushakemusten ja seurantaraporttien valmistelutyöstä. Lisäksi projektisihteeri oli mukana uusiotuotetiimissä, jonka tehtävänä oli yhteistyössä edistää kehitystyötä sekä tapahtumien suunnittelussa ja toteutuksessa. Työnjohtajien tehtävänä oli perehdyttää projektiasiakkaat työyhteisöön, ohjata työelämän pelisääntöjen noudattamiseen sekä opastaa, seurata, arvioida ja antaa palautetta työtehtävistä suoriutumisessa. Työnjohtajat osallistuivat aktiivisesti myös oman vastuualueensa päivittäisiin työtoimintoihin ohjaten samalla valmennettavia ja kehittäen toimintoja projektin tavoitteiden mukaisesti Huonekalujen kierrättäminen ja materiaalien hyödyntäminen Projekti käynnistyi Alkuvaiheessa keskityttiin projektisuunnitelman mukaisesti huonekalujen tehokkaampaan kierrätykseen ja niistä saatavien materiaalien hyödyntämiseen.

8 7 Projektin luomat työpajat olivat huonekalujen purku-, pesu ja korjauspiste. Toiminta keskittyi aluksi enimmäkseen purkutyöhön, jolloin jätejakeet voitiin hyödyntää pääasiassa lähialueella kaatopaikkasijoittamisen tai Lahden alueen ulkopuolelle toimittamisen sijaan. Huonekaluille tehtiin myös pienimuotoisia korjaustoimenpiteitä. Projektin uusiopajassa valmistui pääosin huonekalujen purkumateriaalista valmistettuja uusiotuotteita, kuten jalkaraheja ja erilaisia kodin käyttöesineitä. Tuotteita oli myynnissä Patinan kierrätysmyymälässä. Kuva 1. ja 2. kunnostettuja huonekaluja Projektin muutoshakemus hyväksyttiin , jolloin toimintaa laajennettiin verhoilupajan avulla. Projektille palkattiin verhoilutaitoinen työnjohtaja, jolloin oli mahdollista tarjota monipuolisempia työtehtäviä projektiasiakkaille sekä edistää huonekalujen tehokkaampaa kierrätystä. Projektin käyttöön hankittiin kuorma-auto huonekalujen noutoon ja vientiin sekä jätejakeiden toimittamiseen, jonka myötä projektin tarjoamat työtehtävät laajenivat, asiakkaita voitiin myös palvella paremmin ja jätejakeita voitiin kuljettaa itse hyötykäyttöön tai jätekeskukseen. Osa Lahden alueen huonekalumyymälöistä lähti projektin alkuvaiheessa mukaan projektiin toimittamalla asiakkaiden vanhoja huonekaluja kierrätettäväksi Vihreä sohva -projektille. Aikaisemmin huonekalut olivat päätyneet kunnosta riippumatta jätteeksi. Yhteistyö Vihreä sohva -projektin kanssa sai yhteistyökumppaneiden mukaan hyvää palautetta myymälöiden asiakkailta. Sekä yritykset ja ympäristö hyötyivät: yrityksien jätekustannukset saivat helpotusta ja monien huonekalujen elinkaarta voitiin pidentää kierrätysmyymälän välityksellä. Alueen kehittyvä jätehuolto toi projektille uudenlaisia haasteita vuoden 2011 aikana. Siihen saakka huonekalujen purkujäte oli voitu pääosin toimittaa energiahyötykäyttöön Lahti Energian Kymijärven voimalaitokseen, mutta sopimusta ei voitu jatkaa Kymijärvi II-voimalaitoksen valmistumisen myötä. Tämä vaikutti projektin jätekustannuksiin nousevasti. Uudessa voimalaitoksessa on mahdollista hyödyntää myös huonekalujätettä, sillä Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:lle oli valmistunut murskainlaitos MURRE, joka murskaa jätteen energiajätelaitoksessa hyödynnettävään muotoon. Näin ollen ei ollut enää tarvetta erottaa materiaaleja

9 8 täysin toisistaan, sillä huonekalut voidaan hyödyntää energiatuotannossa muutoinkin Lahden alueella. Kuva 3. ja 4. huonekalujen käsittelyä Projektin muutos- ja jatkohakemus saakka hyväksyttiin Vihreä sohva -projektin painopistettä muutettiin entistä enemmän uusiotuotteistuksen kehittämisen suuntaan. Huonekalujen vastaanotto-, käsittely- ja purkutoiminta jatkui edelleen, mutta purkamistyössä keskityttiin nyt enemmän uusiopajalla hyödynnettävien materiaalien talteenottoon. Sellaisenaan uusiotuotannossa hyödynnettäviä materiaaleja olivat esimerkiksi vanu ja sohvien taustanahkat sekä puhtaat kankaat. Lisäksi runko- ja joustinpatjat voitiin purkaa nopeasti ja erotella niistä metallit ja puut hyötykäyttöön Uusiotuotteistus Uusiotuotannossa keskityttiin projektin alkuvaiheessa hyödyntämään materiaaleja, jotka otettiin talteen huonekalujen sekä sähkö- ja elektroniikkalaitteiden purkuosastolta. Uusiopajan ja tuotevalikoiman laajentumisen yhteydessä uusiomateriaalin talteenottoa ja hankintaa laajennettiin. Patinan lajittelussa otettiin talteen yksityisten toimittajien lahjoittamia materiaaleja sekä noudettiin yritysten ylijäämämateriaalia. Esimerkiksi Isku-Yhtymä Oy lahjoitti kangas- ja nahkaleikkuujätettä projektin hyödynnettäväksi. Uusiotuotteistukset kehittämisen tueksi perustettiin uusiotuotetiimi, jonka tarkoituksena oli kehittää ja viedä eteenpäin uusiotuotantoa. Uusiotuotetiimin jäseninä toimivat projektipäällikkö Satu Liedes, työnjohtaja Sirpa Leppänen, projektisihteeri Jenni Helin, markkinointisuunnittelija Tuula Puustinen, yksikön esimies Katja Ålander sekä lehtori Liisi Aro. Tiimi kokoontui tarpeen mukaan noin kerran kuukaudessa. Tiimi ideoi uusia tuotteita ja selvitti yhteistyömahdollisuuksia eri tahojen kanssa. Uusiotuotetiimissä päätettiin yhteisesti tuotteiden kehittämisestä ja niiden viemisestä tuotantoon asti.

10 9 Uusiotuotteiden kehittelytyössä käytettiin apuna myös muotoilijoita. Muotoilija Vivi Koivisto suunnitteli projektille pääosin käytetystä messumatosta valmistettavia tuotteita. Tuotteet ensi esiteltiin Patinan kevättori -tapahtumassa Kuva 5. Messumatosta valmistettuja tuotteita Muotoilija Hanna van Ingen suunnitteli heijastavia tuotteita: lapsille, aikuisille, nuorisolle omat mallinsa. Tuotteiden valmistuksessa on hyödynnetty muun muassa käytettyjen nahkasohvien taustoja. Kuva 6. heijastavia tuotteita

11 Kierrätys ja hyötykäyttö -koulutukset Projektisuunnitelmassa oli yhtenä tavoitteena toteuttaa yksi kolme kierrätykseen ja jätehuoltoon keskittyvää koulutusta, joka olisi suunnattu kädentaitoisille heikossa työmarkkina-asemassa oleville henkilöille. Projektille ei ollut myönnetty rahoitusta koulutuksen järjestämiseen, vaan koulutukset toteuttivat ja rahoittivat TE-toimisto ja Työtä ja osaamista välityömarkkinoille -hanke. Koulutukset olivat kuitenkin osa Vihreä sohva -projektia ja ne toteutettiin Patinassa Vihreä sohva -projektin työpajoja hyödyntäen. Osa koulutukseen osallistujista myös suorittivat harjoittelujaksonsa Vihreä sohva -projektissa. Koulutuksista toteutui kaksi; ensimmäinen Kierrätys ja hyötykäyttö -koulutus toteutettiin ja toinen Koulutusten vastuukouluttajana ja yksilövalmentajana toimi lehtori Liisi Aro. Kouluttajina toimi pääasiassa Salpauksen opettajia sekä ulkopuolisia luennoitsijoita. Molempiin koulutuksiin valittiin viisitoista työtöntä työnhakijaa. Koulutukset olivat samansisältöisiä sisältäen 455 tuntia eli yhteensä 975 opiskelijatyöpäivää. OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ Oppimis- ja työnhakuvalmennus 14 tietoa työmarkkinoista ja niiden vaatimuksista työnhaku prosessina ammatilliset jatkosuunnitelmat työnhaku- ja oppimisvalmiuksien kehittäminen Henkilö- ja tuoteriskien hallinta 14 työsuojelu ergonomia työkyky mitä se on Kokonaisvaltainen hyvinvointi ja sen edistäminen Työturvallisuuskorttikoulutus + testi Ympäristöhuollon ammattitaidon perusteet 42 kiinteistöjen jätehuolto ja kierrätys ympäristösuojelun perusteet asiakaspalvelu ympäristöhuollon neuvonta Kierrätys ja uusiotuotevalmistus 35 huonekalujen kierrätys uusiotuotevalmistus se-laiteromun käsittely materiaalien talteenotto ja käsittely Työssäoppiminen 350 Oppimis- ja työnhakuvalmennus, henkilö- ja tuoteriskien hallinta sekä tietotekniikan opetus oli osin integroitu muihin oppiaineisiin. 455

12 Projektiasiakkaat Vihreä sohva -projektin asiakkaat tulivat projektiin useiden eri lähettävien tahojen kautta: Nuorten työpajan, Kuntouttavan työtoiminnan, Lahden kaupungin sekä Päijät-Hämeen työ- ja elinkeinotoimiston kautta. Lisäksi asiakkaita tuli projektiin oppilaitoksien ja Kierrätys ja hyötykäyttö-koulutuksien välityksellä. Suurin työllistäjä projektin alkuvaiheessa oli huonekalujen purkuosasto. Koska työt olivat fyysistä kuntoa vaativia, projektiasiakkaat purkuosastolla olivat pääosin miehiä. Uusiotuotepajalla, jossa työt keskittyivät ompeluun ja muihin kädentaitoja vaativiin tehtäviin, osallistujat olivat pääsääntöisesti naisia. Huonekalujen verhoiluja pesupisteellä henkilöt jakautuivat tasaisemmin miehiin ja naisiin. Projektissa aloittaneita henkilöitä oli yhteensä 163 henkilöä, joista 60 oli naisia. 60 Projektissa aloittaneiden henkilöiden määrät vuosittain Kaavio 1. Projektin kokonaishenkilötyöpäivät olivat yhteensä päivää. Alla olevassa kaaviossa henkilötyöpäivät on eritelty vuosittain. Kaavioista käy ilmi, että vuonna 2011 aloittaneita henkilöitä oli vähemmän kuin vuonna 2010, mutta henkilötyöpäiviä on enemmän. Projektissa aloittaneiden henkilöiden toimenpiteet ovat olleet siten pidempiä vuonna Vuoden 2012 määrä ei suoraan verrannollinen muihin vuosiin, sillä projektiasiakkuudet päättyivät ja näin ollen tarkastelujakso on kaksi kuukautta vuosia lyhyempi.

13 Koulutus- ja henkilötyöpäivät Kaavio Kaaviossa 3. on näkyvissä projektiasiakkaiden ikäjakauma; 75 % asiakkaista oli alle 45-vuotiaita ja hiukan yli puolet näistä henkilöistä oli alle 25-vuotiaita nuoria. Ikäjakauma 0 % 13 % 12 % 38 % yli % Kaavio 3.

14 13 Kaavio 4. kuvaa projektiasiakkaiden koulutustasoa. Yli puolella asiakkaista ei ollut peruskoulun jälkeistä koulutusta lainkaan tai se oli jäänyt kesken. 4 % 1 % Koulutustaso perusaste 40 % 55 % keskiaste keskiasteen jälkeinen koulutus (ei korkea-aste) korkea-asteen koulutus Kaavio Yhteistyö yritysten ja muiden tahojen kanssa Vihreä sohva -projektin yhteistyökumppaneina toimivat yritykset ja muut organisaatiot olivat: Isku-Yhtymä Oy Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy Päijät-Hämeen työ- ja elinkeinotoimisto Lahden kaupunki, työllisyysyksikkö Lahden seudun ympäristöpalvelut Indoor Group Oy: Sotka ja Asko, Lahti Maskun Kalustetalo, Lahti Vepsäläinen, Lahti Lahti Energia Oy Kuusakoski Oy Kamala Design Humbugi Asuste Yhteistyö yritysten ja muiden organisaatioiden kanssa sujui hyvin ja toimintaa kehitettiin aktiivisesti muun maussa ohjausryhmän kokouksissa. Huonekalualan yritysten kanssa yhteydenpitoa oli tarpeen mukaan ja yhteistyötä kehitettiin palvelemaan niin projektin kuin yhteistyöyritysten toimintaa palvelevaksi toiminnaksi. Osa yrityksistä osallistui aktiivisesti Vihreä sohva -projektin toimintaan toimittamalla huonekaluja käsiteltäväksi Patinaan. Kaikki yhteistyössä olevat yritykset ovat osaltaan edistäneet kierrätystä kertomalla asiakkailleen Vihreä sohva -projektin toiminnasta ja jakamalla projektiesitteitä.

15 14 Humbugi Asuste oli yksi projektin kanssa yhteistyötä tekevistä yrityksistä. Yrittäjä Anni Jokinen hyödynsi tuotteissaan projektin jätemateriaalia. Purettujen sohvien nahasta valmistui esimerkiksi laukkuja ja muita asusteita. Kuva 7. ja 8. Humbugi Asusteen valmistamia tuotteita Projektin kanssa yhteistyössä toimi myös verhoilupajassa työskennellyt projektiasiakas. Hän perusti Kamala Design yrityksen, jossa valmistettiin ja myytiin erilaisia uusiotuotteita. Vihreä sohva -projektin tuotteita oli myynnissä myös yrityksen myymälässä. Salpauksessa opettajana toimiva muotoilija Vivi Koivisto suunnitteli projektille useita erilaisia uusiotuotteita, joiden päämateriaalina oli käytetty messumatto. Kuva 9. Uusiotuotelaukku, jonka valmistamisessa on hyödynnetty myös messumattoa

16 15 Lahti Energialle projekti toimitti energiahyödynnettävää jätettä ja yhteistyötä tehtiin myös koulutuksen toteuttamisen aikana, jolloin Lahti Energian edustaja luennoi opiskelijoille voimalaitoksen toiminnasta. Kuusakoski Oy on toiminut Patinan yhteistyökumppanina pitkään. Projektin kanssa Kuusakoski Oy toimi yhteistyössä monissa projektin toteuttamissa tapahtumissa sekä toimittamalla hyödynnettävää käytettyä materiaalia uusiotuotantoon. Projektin ohjausryhmä perustettiin viranhaltijapäätöksellä ohjaamaan ja valvomaan projektin etenemistä. Mukana olevat organisaatiot pysyivät vakiona koko projektin ajan, mutta henkilöt vaihtuivat muutaman toimijan osalla. Ohjausryhmässä mukana ovat olleet seuraavat henkilöt ja organisaatiot: Ensio Sipilä, toimialapäällikkö, Tuoterengas, puheenjohtaja Pekka Kotiaho, johtaja, Tuoterengas Mika Kari, toimialapäällikkö, Tuoterengas Jorma Nikkari, Lahden kaupunki, työllisyysyksikkö Jasmina Lebnaoui, työllisyyssihteeri, Lahden kaupunki, työllisyysyksikkö Sami Kuikka, työllisyysasioiden päällikkö, Lahden kaupunki, työllisyysyksikkö, varajäsen Katariina Suikki, työllisyyssihteeri, Lahden kaupunki, työllisyysyksikkö Eila Hellman, ympäristöneuvoja, Lahden seudun ympäristöpalvelut Ilkka Forss, ympäristösuojelun tarkastaja, Lahden seudun ympäristöpalvelut Anitta Ronkainen, työvoimaneuvoja, Päijät-Hämeen työ- ja elinkeinotoimisto Tuula Honkanen, toimitusjohtaja, Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy Jarmo Ylivainio, kehityspäällikkö, Isku-Yhtymä Oy Satu Liedes, Vihreä sohva -projektipäällikkö, ohjausryhmän sihteeri Nea Leo, erikoissuunnittelija, Hämeen ELY-keskus Valtteri Karhu, ESR-koordinaattori, Hämeen ELY-keskus Teea Niemi, ESR-koordinaattori, Hämeen ELY-keskus Niina Lamberg, ESR-koordinaattori, Hämeen ELY-keskus Ohjausryhmä kokoontui säännöllisesti noin neljän kuukauden välein. Ohjausryhmän kokouksissa tuli runsaasti esiin kehitysideoita ja muita huomioita, joista oli apua projektin tavoitteiden saavuttamisessa ja toiminnan kehittämisessä. 4 Julkisuus ja tiedottaminen Projektia esiteltiin monille vierailijoille, niin oppilasryhmille kuin yritysvieraille. Tapahtumien sekä myös median kautta projekti sai runsaasti lisähuomiota. Lahden seudun ympäristöpalveluiden tiloissa oli uusiotuote- ja verhoilutuotenäyttely tammikuussa 2012 sekä kesä syyskuussa 2012.

17 16 Kuva 10. Uusiotuotenäyttely ympäristöneuvonnan tiloissa 4.1 Tapahtumat Projektin ensimmäinen tapahtuma järjestettiin Tapahtuman tarkoituksena oli levittää tietoa asiakkaille projektin toiminnasta ystävänpäiväkahvituksen merkeissä. Toukokuussa 2009 Tuoterengas järjesti yhteistyössä Kiveriön omakotiyhdistyksen kanssa Kiveriö-päivän, jossa projekti oli esillä yhdessä Patinan kanssa. Vihreä sohva -projekti järjesti ympäristöviikolla kaksipäiväisen tapahtuman, joka kulki nimellä Jätteestä Glamouria. Tapahtumaa markkinoitiin lehtiilmoitteluin. Radio Voima haastatteli projektipäällikköä tapahtumapäivän aamuna, mikä houkutteli paikalle monia projektin toiminnasta ja Patinasta kiinnostuneita asiakkaita. Paikalla oli muun muassa Humbugi Asusteen Anni Jokinen esittelemässä tuotteitaan, jotka olivat osin valmistettuja Vihreä sohva -projektin tuottamasta jätemateriaalista. Kuva 11. Anni Jokisen valmistamia uusiotuotteita

18 17 Huhtikuun hulinat -tapahtuma järjestettiin Tapahtuman tarkoituksena oli esitellä projektin tuloksia ja verhoiluosaston töitä. Kuva 12. Verhoilunäyttely Huhtikuun hulinat -tapahtumassa Lisäksi esillä oli muotoilijaopiskelija Sirpa Heponiemen lopputyönäyttely. Heponiemi oli käyttänyt lopputyössään kierrätysmateriaaleja, jotka Vihreä sohva -projekti oli lahjoittanut. Kuva 13. Sirpa Heponiemen lopputyönäyttely Ympäristöviikon Get the life! -tapahtumassa mukana olivat Kyllä huomiselle -luomukauppa ja Sirpa Heponiemi. Tapahtuma oli yhden päivän mittainen. Projekti osallistui ympäristöviikkoon myös vuonna 2011 ja 2012 omalla tapahtumallaan. Vuoden 2011 tapahtumapäivät järjestettiin , jolloin paikalla olivat KamalaDesign ja Kuusakoski Oy. Vihreä sohva -projekti esitteli uusiotuotteita ja purettuja sohvia purkuraportteineen.

19 18 Vihreä sohva -projekti osallistui lasten ympäristöpäivään 8-salilla uusiotuotenäyttelyin, jossa tuotteet saivat runsaasti kiinnostusta kävijöiden keskuudessa. Patinan kevättori oli , jossa järjestettiin uuden uusiotuoteperheen lanseeraus. Tapahtumassa vieraili runsaasti kuluttajia ja Etelä-Suomen sanomat teki tapahtumasta ja projektin toiminnasta jutun, joka julkaistiin Kuva 14. Patinan kevättori -tapahtuma Projektin loppusuoralla järjestettiin ympäristöviikon tapahtuma, joka oli koko viikon mittainen. Tapahtuma suunniteltiin yhteistyössä Koulutuskeskus Salpauksen kanssa. Lisäksi mukana olivat ympäristöneuvonta-auto Kaisla ja Kuusakoski Oy. Projekti oli mukana myös Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n järjestämässä tapahtumassa LAHTI - Reilu Ympäristökylä, joka järjestettiin Lahden torilla. Kuva 15. LAHTI - Reilu Ympäristökylä -tapahtuma

20 Tiedottaminen Projektin käynnistämisvaiheessa alueen huonekalumyymälöihin toimitettiin tiedote käynnistyvästä projektista ja sen sisällöstä. Samalla tiedusteltiin halukkuutta toimia yhteistyössä projektin kanssa. Myöhemmin myymälöissä kierrettiin kertomassa projektista tarkemmin ja myymälöille annettiin esitteitä asiakkaille jaettavaksi. Tuoterenkaan henkilöstön työyhteisövalmennuksessa projektia esiteltiin ja Patinan henkilökunnalle järjestettiin tiedotustilaisuus alkuvuonna 2009, jossa kerrottiin projektin tavoitteista ja toiminnan käynnistymisen vuoksi Patinan muuttuneista käytänteistä ja uusista toiminnoista. Tammikuussa 2009 toimitettiin lehdistötiedote eri medioihin, jonka perusteella Suomen tietotoimisto haastatteli projektipäällikköä ja julkaisi artikkelin, joka ilmestyi sanomalehdissä eri puolilla Suomea. Myös Lahden Radio kiinnostui Vihreästä sohvasta ja teki jutun projektista ja Patinasta. Helmikuussa 2009 Uusi Lahti -lehti haastatteli projektihenkilöstöä ja julkaisi artikkelin projektista. Kesäkuussa 2009 Kierrätyskeskusten yhdistys piti kokoustaan Patinassa, jolloin heille kerrottiin Vihreän sohva -projektin toiminnasta. Lisäksi tapahtumien yhteydessä projekti oli esillä eri medioissa. 4.3 Vierailut Projekti vieraili kotimaassa tutustuen muun muassa Jyväskylän katulähetyksen Eco Centerin toimintaan. Vierailun tarkoitus oli selvittää tehokkaampaa kankaiden kierrätystoimintaa. Eco Center valmistaa kierrätyskankaasta muun muassa altakastelumattoa, konepyyhkeitä sekä suojamattoa muovikalvolla. Investointikulut vastaavanlaiseen toimintaan ovat kuitenkin suuret, eivätkä kannattavia pienemmässä mittakaavassa. Kesäkuussa 2009 projektihenkilöstö vieraili Alankomaissa, Amsterdamissa tutustuen paikalliseen jätehuoltoon sekä osallistuen kierrätysalan messuille. Vihreä sohva -projekti vieraili lokakuussa 2011 Saksassa Berliinissä tutustumassa uusiotuotteistukseen ja erilaisiin työpajoihin. Vihreä sohva -projektia ja sen toimintaa tuotiin esille vierailukohteissa. Projekti oli myös mukana Kierrätys ja hyötykäyttö -koulutus opiskelijoiden opetussuunnitelmaan sisältyvissä vierailukohteissa, joita olivat Kuusakoski Oy:n Heinolan toimipiste ja Hämeenlinnassa sijaitsevaan Luotsi säätiö. Lisäksi toteutettiin pienempiä paikallisia vierailuja kierrätyksen ja sen kehittämisen kannalta hyödyllisiin kohteisiin. 5 Ongelmat ja suositukset Vihreä sohva -projektin toiminta-aikaan mahtui erilaisia ongelmakohtia, joihin haettiin ratkaisuja toimintaa muuttamalla, jotta voitiin palvella paremmin projektin tavoitteita ja jatkuvuutta. Useita onnistumisia ja hyväksi havaittuja toimintamalleja tuli projektin aikana vastaan, niin yrityksen ja erehdyksen kautta kuin kehittämisen tuloksena.

21 Huonekalujen käsittely Patinassa toimi ennen projektin käynnistymistä vastaanottopiste, jossa vastaanotettiin hyväkuntoisia huonekaluja, kodinirtaimistoa sekä sähkö- ja elektroniikkalaitteita. Projektin myötä vastaanotto laajeni koskemaan myös rikkonaisia huonekaluja. Projektin kunnianhimoisena tavoitteena oli projektin käynnistyessä niin vastaanottaa kuin noutaa kaikenkuntoiset huonekalut projektin käyttöön. Tämä käytäntö oli käytössä jonkin aikaa ja hyvin nopeasti tieto uudesta toimintamallista levisi vanhojen huonekalujen hävittämistarpeessa olevien kuluttajien keskuudessa. Palvelu oli positiivinen asia kuluttajille, joiden oli hankalaa itse toimittaa isoja huonekalujaan jätekeskukseen tai projektille, mutta samalla palvelu kuormitti projektin ja Patinan muuta toimintaa niin, että sitä oli tarpeen rajoittaa. Vastaanotto jatkui entiseen malliin, mutta noudoista luovuttiin. Näin voitiin keskittyä luomaan myös muita suunniteltuja toimintoja projektille. Yhteistyö huonekalualan yritysten kanssa oli erittäin positiivinen asia kestävän kehityksenkin näkökulmasta, sillä usein kuluttajien vanhat huonekalut päätyivät suoraan jätteeksi kunnosta riippumatta. Huonekaluliikkeiden huonekalujen vastaanottamisessa oli kuitenkin monia ongelmakohtia ja käytäntöjä muutettiin useaan kertaan. Alussa yrityksen toimittivat huonekalut yhtenä suurena kuormana, josta eroteltiin hyvät tai kunnostettavat tuotteet. Loppuosa tuotteista päätyi purkupisteelle. Kuormien koot olivat kuitenkin niin isoja, että työskentelytilat kävivät liian ahtaiksi. Käyttökuntoisilla huonekaluilla oli myös vaarana vahingoittua tämäntyyppisessä kuljetuksessa ja varastoinnissa ja näin ollen suurin osa huonekaluista oli hyvin likaisia tai rikkinäisiä. Jotta tavaran vastaanotto olisi ollut taloudellisesti kannattavaa, olisi myytävien huonekalujen osuus tulleista huonekaluista pitänyt olla suurempi kuin purettavien huonekalujen määrä, jo jätekustannustenkin vuoksi. Vastaanottoon ja käsittelyyn haettiin ratkaisua yhteisten palavereiden kautta ja tuloksena vakiintui käytäntö, jossa hyväkuntoiset tai pienin toimenpitein kunnostettavat tuotteet noudettiin suoraan yritysten varastosta projektin kuljetuskalustolla, jolloin voitiin käyttökuntoiset tuotteet erotella varhaisemmassa vaiheessa epäkuranteista. Projektille saapuvien huonekalujen määrä vaihteli suuresti kuten myös purkupisteessä työskennelleiden henkilöiden määrä ja työvalmiudet. Purkutyö oli fyysisesti raskasta eikä soveltunut kaikille. Suuri vaihtelevuus toi omat ongelmansa, kuten ylimääräisen varastointitilan järjestämisen. Tämä ongelma ratkaistiin siirrettävällä kontilla. Konttiin voitiin laittaa pahoin likaantuneet tai vaikeasti purettavat tuotteet ja purkupisteelle toimitettiin helposti purettavat huonekalut. Huonekalujen purkutyön koneellistamista harkittiin useaan otteeseen. Käytännössä kuitenkin huomattiin, että purkaminen onnistuu parhaiten käsityökaluilla, koska tuotteiden materiaalit ja koot vaihtelivat runsaasti ja siksi myös purkamismetodit olivat erilaisia Kierrätysmateriaalin hyödyntäminen Eri materiaalijaokkeita syntyi purkupisteellä runsaasti, mutta uusiotuotannossa käyttökelpoista materiaalia oli murto-osa materiaalijaokkeista. Eri kanavia materiaalien hyödyntämiselle etsittiin lähialueilta, jolloin kuljetukset eivät kuormittaisi ympäristöä ja toiminta olisi mahdollisimman kustannustehokasta. Huonekalujen purkumateriaali toimitettiin pääosin Lahti Energian Kymijärven voimalaitokseen energiahyötykäyttöön. Jätekustannuksia syntyi lähinnä kangas- ja

22 21 nahkajätteestä. Vuoden 2011 keväästä alkaen voimalaitos ei enää vastaanottanut jätejakeita tällöin alkaneen huoltokatkon vuoksi. Uuden Kymijärvi II -voimalaitoksen valmistumisen myötä vastaanottosopimus päättyi kokonaan. Tästä johtuen jätekustannukset nousivat ja uusia toimintamalleja etsittiin materiaalien kierrätykseen. Yhteistyön nimissä Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy myönsi projektille jätetoimitukset veloituksetta projektin päättymiseen saakka. Koska huonekalujen vastaanotto- ja käsittelytoiminnan oli tarkoitus jatkua myös projektin päättymisen jälkeen, tuli toimintaa ja sen kannattavuutta tarkistaa yksityiskohtaisesti. Likainen kangas osoittautui ongelmalliseksi jatkohyödynnettäväksi materiaaliksi ennen Kymijärvi II -voimalaitoksen valmistumista. Se ei soveltunut Lahti Energian ensimmäiseen voimalaitokseen sellaisenaan energiana hyödynnettäväksi ja Lahden alueen ulkopuolella sijaitsevassa kankaiden keräykseen ja hyödyntämiseen erikoistuneelle toimijalle oli muutoinkin kankaasta ylitarjontaa. Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy rakennutti murskainlaitos MURRE:n, joka otettiin käyttöön Murskaimessa oli mahdollista saada muiden jätteiden lisäksi huonekalujäte Kymijärvi II -voimalaitoksessa hyödynnettävään muotoon. Näin ollen toiminta Vihreä sohva -projektin purkupisteellä oli syytä ottaa tarkasteltavaksi. Materiaalien täydellinen erottelu toisistaan lähialueella hyödyntämistä ajatellen ei ollut enää mielekästä, vaan toiminnassa keskityttiin erottelemaan sellaisenaan hyödynnettävät materiaalit projektin käyttöön ja ohjaamaan edelleen murskattavaksi muut osat huonekaluista. Talteen otettavia materiaaleja olivat muun muassa puu, metalli sekä puhdas vaahtomuovi, vanu, nahka ja kangas. 5.2 Huonekalujen verhoilu Kuva 16. Verhoilupajassa verhoiltu nojatuoli

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Projektikoodi: S12538 Projektin nimi: TeiniMINNO -esiselvitys

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Projektikoodi: S12538 Projektin nimi: TeiniMINNO -esiselvitys ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Projektikoodi: S12538 Projektin nimi: TeiniMINNO -esiselvitys Tämä näyttö on tarkoitettu ainoastaan seurantalomakkeen sisällön katselua varten. Lomake täytetään ja tulostetaan

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2010 Diaarinumero EPOELY/336/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Tuija Nikkari Puhelinnumero 040-551 9844 Projektikoodi

Lisätiedot

POHJANMAAN ILMASTOSTRATEGIA 2040 Tropiclandia 29.10.2014

POHJANMAAN ILMASTOSTRATEGIA 2040 Tropiclandia 29.10.2014 POHJANMAAN ILMASTOSTRATEGIA 2040 Tropiclandia 29.10.2014 Voiko ilmastonmuutosta hillitä jätteenkäsittelyn avulla? Helka Linna, toimitusjohtaja Jupiter-säätiö 1 Jupiter-säätiön tarkoitus työllistää nuoria,

Lisätiedot

KIERRÄTYSPASSI- koulutus TOTEUTAMISSUUNNITELMA

KIERRÄTYSPASSI- koulutus TOTEUTAMISSUUNNITELMA KIERRÄTYSPASSI- koulutus TOTEUTAMISSUUNNITELMA 1 2 Koulutuksen osat Aikataulu Sisältö Toteutus Kierrätys- ja jäteneuvonta sekä alan lait ja määräykset 4 h 18.3.2015, riippuen sijainnista Yleisimmät kierrätys-

Lisätiedot

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179)

KAINUULAISET VÄLITYÖMARKKINAT MURROKSESSA. KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAINUULAISET VÄLITÖMARKKINAT MURROKSESSA KAIRA-hanke -Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen (S10179) KAIRA-HANKE Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen

Lisätiedot

Kierrätystä ja hyötykäyttöä

Kierrätystä ja hyötykäyttöä Kierrätystä ja hyötykäyttöä Oulun Jätehuolto Oulun Jätehuolto on Oulun kaupungin liikelaitos, joka vastaa toimialueellaan jätteenkäsittelystä, kuljetusten toimivuudesta ja jäteneuvonnasta. Oulun Jätehuollon

Lisätiedot

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku

Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Saada tietoa, kokeilla, osallistua, vaikuttaa ja valita. Löytää oma yksilöllinen työelämän polku Milla Ryynänen, projektipäällikkö, Työelämän päämies projekti, Savon Vammaisasuntosäätiö 17.11.2015 TYÖELÄMÄN

Lisätiedot

Työllistämispalvelut NASTOLAN KUNNAN TYÖPAJAT 2013

Työllistämispalvelut NASTOLAN KUNNAN TYÖPAJAT 2013 NASTOLAN KUNNAN TYÖPAJAT 2013 Organisaatiokaavio Kunnan työllistämispalvelut Työllisyyden kuntakokeilu Nastolan Kakstahti Nastolan Kierrätyskeskus Ympäristötiimi Lounaskahvila Tekninen työpaja Kiinteistöyksikkö

Lisätiedot

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito

Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Helsingin kaupungin työllisyydenhoito Eija Hanni 17.5.2011 Eija Hanani Työllisyydenhoidon linjaukset 1. Työttömyyden katkaisu mahdollisimman varhain 2. Painopisteryhmät: - nuoret - nuoret aikuiset - maahanmuuttajat

Lisätiedot

Kierrätetään. www.tramel.fi

Kierrätetään. www.tramel.fi Kierrätetään. www.tramel.fi Tramel Oy tarjoaa yrityksille ja kotitalouksille taloudellisesti kannustavan palvelun metallien ja metallipitoisten materiaalien kierrätykseen. Tramel Oy Prosessit Tuotteet

Lisätiedot

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle

Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle Tukea opiskelijan työllistymiseen tietoa opettajalle 2 Milloin opiskelija voi tarvita tukea työllistymiseen? Miten oppilaitoksessa voidaan ohjata työllistymisessä? Ammatillisen koulutuksen tavoitteena

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Hämeen ELY-keskus Pekka Mutanen 7.10.2014 Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 -ohjelma Sisaltää EAKR Euroopan aluekehitysrahaston ja ESR

Lisätiedot

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen

KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen KAIRA-HANKE 2008-2010 (2013) Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen HANKKEEN TOTEUTUS Hallinnoija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Kesto 2008 2010, optio vuoteen 2013 Budjetti 645 040 Rahoitus

Lisätiedot

CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari

CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari CP-vammaisen aikuisen elämänpolku seminaari Helsinki 27.5.2009 CP-vammaisten nuorten ammatillisten suunnitelmien haasteet ja mahdollisuudet projektityöntekijä, psykologi Aino Ahonen Invalidiliiton Jyväskylän

Lisätiedot

Loppuraportti. 1.7.2010 31.1.2011 4H-kotieläinpiha -hanke. Lahden 4H-yhdistys ry Neljänkaivonkatu 47 15100 LAHTI. Lahden 4H-yhdistys ry maaliskuu 2011

Loppuraportti. 1.7.2010 31.1.2011 4H-kotieläinpiha -hanke. Lahden 4H-yhdistys ry Neljänkaivonkatu 47 15100 LAHTI. Lahden 4H-yhdistys ry maaliskuu 2011 2010 Loppuraportti 1.7.2010 31.1.2011 4H-kotieläinpiha -hanke Neljänkaivonkatu 47 15100 LAHTI maaliskuu 2011 Raportointiajanjakso: 1.7.2010-31.1.2011 Hankkeen nimi: 4H-kotieläinpiha -hanke Päätösnumero:

Lisätiedot

Projektien laadullinen ja määrällinen seuranta

Projektien laadullinen ja määrällinen seuranta Projektien laadullinen ja määrällinen seuranta Mikko Hytönen ESR-hankkeiden käynnistysseminaari 15.3.2012 Helsinki Seuranta- ja raportointiaikataulut vuosittain Maksatushakemus 31.10. (ajalta 1.5.-31.8.)

Lisätiedot

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150

Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 Satakunnan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Välkky-projekti Yrjönkatu 6 (2. krs), PL 266, 28101 PORI Kutsunumero 020 63 60150 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ely-keskus.fi/satakunta, www.valkky.fi

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Tiimiopiskelu pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Tiimiopiskelu Tekniikka, ympäristö ja talous 20.12.2012 Tiedosto:

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma ESR Etelä-Pohjanmaa Aluekehittämispalaverit 14.-23.4.2015 www.rakennerahastot.fi sivustolta löytyy - Kestävää kasvua ja työtä - Suomen rakennerahasto-ohjelma

Lisätiedot

Työttömien määrä vakiintumassa viiden vuoden takaiselle tasolle

Työttömien määrä vakiintumassa viiden vuoden takaiselle tasolle Hämeen ELY-keskus tiedottaa SYYSKUUN TYÖLLISYYSKATSAUS Julkaistavissa 26.10.2010 klo 9.00 Työttömien määrä vakiintumassa viiden vuoden takaiselle tasolle Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen ELY-keskuksen

Lisätiedot

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri

Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri MEMO/11/292 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Bryssel 13. toukokuuta 2011 Nuoret liikkeellä -hanketta koskeva Flash-Eurobarometri Nuorista eurooppalaisista 53 prosenttia muuttaisi ulkomaille töihin Yli puolet

Lisätiedot

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa

Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa Henna Kaunismaa Hämeenlinnan ympäristöjulkaisuja 14 Lähdeviite: Kaunismaa Henna 2011: Selvitys paristojen ja akkujen keräyksestä vähittäiskaupoissa.

Lisätiedot

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015

Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Työllisyyspoliittinen avustus Hankkeiden julkinen haku 2015 Välityömarkkina- ja yritysyhteistyöseminaari 11.2.2015 Palveluesimies Virpi Niemi Työllisyyspoliittisen avustuksen tarkoitus Työttömien työnhakijoiden

Lisätiedot

Projektien määrällinen ja laadullinen seuranta

Projektien määrällinen ja laadullinen seuranta Projektien määrällinen ja laadullinen seuranta Osaajana työmarkkinoille -hankkeiden rinnakkaissessio Laura Jauhola ESR-hankkeiden käynnistysseminaari 26.10.2009 Helsinki Seuranta- ja raportointiaikataulut

Lisätiedot

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs.

Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille. Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Vantaan kaupunki työllistämisen tukena yrityksille Anu Tirkkonen työllisyyspalveluiden johtaja vs. Kauppakamarin Hankintainfo Vantaa 6.3.2015 Työttömyys Vantaalla tammikuussa 2015 1/2015 1/2014 Muutos

Lisätiedot

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp

Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Eduskunnan työelämä- ja tasaarvovaliokunnan kuuleminen 19.11.2015 klo 12.15 Tallamaria Maunu, erikoissuunnittelija työ- ja elinkeinoministeriö puh. 050 433 1011 Liittyy: HE 51/2015 vp Vuorotteluvapaasijaisena

Lisätiedot

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi

Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Työmarkkinakeskusjärjestöjen esitykset 18.10.2012 koulutuksen ja työelämän yhteistyön kehittämiseksi Ehdotukset valmisteltu työurasopimuksen pohjalta käynnistetyssä työryhmässä keskusjärjestötasolla. Neuvottelut

Lisätiedot

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa)

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Tiistai 23.8.2011, Rauma Rauman Merimuseo Oppilaitos-yhteistyöyritys -työmalli ja opinnollistaminen: käytännöllinen

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 03.02.2011 Diaarinumero UUDELY/1363/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Sanna Laiho Puhelinnumero 050 314 0060 Projektikoodi

Lisätiedot

Kummikouluohjelman kehittäminen koulujen ympäristötyön edistämiseksi - KUKKO 2012

Kummikouluohjelman kehittäminen koulujen ympäristötyön edistämiseksi - KUKKO 2012 Kummikouluohjelman kehittäminen koulujen ympäristötyön edistämiseksi - KUKKO 2012 Kestävä kehitys - Hyvä ympäristö ja hyvä elämä - seminaari 29.8.2012 Sari Kemppainen, HSY:n jätehuolto 30.8.2012 HSY Helsingin

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus

Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus Vapaa-ajan asuntojen jätehuolto Ekopassin kriteerit Anne Korhonen, TTS tutkimus TTS:N ORGANISAATIO TIIMIT KOULUTUSPÄÄLLIKÖT ESKO NOUSIAINEN rehtori/koulutusjohtaja TUKIPALVELUT HALLINTOPALVELUT (Talous

Lisätiedot

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa?

Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? Mihin Ylä-Savo panostaa tulevaisuudessa? 1. Jätehuolto, kierrätys ja ongelmajätteet 16.8.2007 16.8.2007 Page 1 of 13 Sisältö 1.1 REF... 3 1.2 Läheisyysperiaate... 4 1.3 Metalli+ympäristö... 5 1.4 kaikki

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm Diaarinumero POPELY/604/04.00.05.00/2011 Käsittelijä Puhelinnumero Projektikoodi S11800 Tila Jätetty viranomaiskäsittelyyn

Lisätiedot

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito

Karikoista kartalle. Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari. Kunnat ja työllisyyden hoito Karikoista kartalle Työllisyyden kuntakokeilu -hankkeen loppuseminaari Kunnat ja työllisyyden hoito Taustaa kuntakokeiluun mukaan lähtemiselle Haasteet pitkäaikaistyöttömyyden hoidossa Irralliset palveluprosessit

Lisätiedot

Oulun Aikuiskoulutuskeskus. www.oakk.fi. Tervetuloa!

Oulun Aikuiskoulutuskeskus. www.oakk.fi. Tervetuloa! Oulun Aikuiskoulutuskeskus www.oakk.fi Tervetuloa! 1 2 OAKK:n maahanmuuttajakoulutukseen on osallistunut vuodesta 1989 alkaen lähes 3500 opiskelijaa 113 eri maasta 2010 maahanmuuttajatiimissä 51 486 opiskelijatyöpäivää,

Lisätiedot

Savoset Luotsi-palvelut tuotteistamisen polku

Savoset Luotsi-palvelut tuotteistamisen polku Savoset Luotsi-palvelut tuotteistamisen polku Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hanke 1.1.2008-31.3.2012, Loppuseminaari 9.12.2011 Toimintaa ylläpitävä organisaatio Vaalijalan Kuntayhtymä -Kotipaikka Pieksämäki

Lisätiedot

KUUMA seutu liikelaitos (y tunnus 0127485-5) Kauppakaari 1-3 C 04200 Kerava

KUUMA seutu liikelaitos (y tunnus 0127485-5) Kauppakaari 1-3 C 04200 Kerava 1 SOPIMUS KUUMA -seutu liikelaitos tilaajana ja Oy toimittajana ovat tehneet seuraavan sopimuksen koskien Paikallisen kehittämisen ja lähidemokratian toimintamalli projektia. 1. SOPIJAPUOLET 1.1 Tilaaja:

Lisätiedot

Kansallinen Erasmus seminaari 2011 - Erasmus harjoittelu hyväksi yhteistyöllä

Kansallinen Erasmus seminaari 2011 - Erasmus harjoittelu hyväksi yhteistyöllä Kansallinen Erasmus seminaari 2011 - Erasmus harjoittelu hyväksi yhteistyöllä Katja Kurasto, Oulun seudun ammattikorkeakoulu - Konsortiokoordinaattori, Oulun Erasmus-konsortio - Kansainvälisten asioiden

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu?

Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Kierrätys ja materiaalitehokkuus: mistä kilpailuetu? Green Growth osaamisfoorumi 31.5.2012 Jaana Lehtovirta, viestintäjohtaja, Lahti Energia Oy Lahti Energia Oy Toimimme energia-alalla Hyödynnämme jätettä

Lisätiedot

1. Helpottamaan purkua ja romutusta. 2. Parantamaan materiaalien tunnistettavuutta. 3. Helpottamaan uudelleenkäyttöä. 4. Helpottamaan kierrätystä.

1. Helpottamaan purkua ja romutusta. 2. Parantamaan materiaalien tunnistettavuutta. 3. Helpottamaan uudelleenkäyttöä. 4. Helpottamaan kierrätystä. Hondan filosofia Honda on jo usean vuoden ajan ollut eturintamassa, kun on ollut kyse ympäristön huomioonottamisesta ja ottanut vakavasti vastuunsa maailmanlaajuisena ajoneuvojen valmistajana, sekä sitoutunut

Lisätiedot

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI

TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Liite G 28 Pohjanmaa TYÖLLISYYSPOLIITTISELLA AVUSTUKSELLA TUETUN HANKKEEN LOPPURAPORTTI Raporttiaika: 1.5.2007-31.12.2010 (Työttömille suunnatut hankkeet) 1. Taustatiedot 1.1 Hankkeen nimi ALMA (Alkava

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä Eko-Kymppi. KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä KAINUUN YMPÄRISTÖOHJELMA 2020 Ympäristöseminaari 9.11.20121 Jätehuollon tulevaisuus Kainuussa 2012 Jukka Oikarinen puh. 08 636 611 fax. 08 636 614 www.eko-kymppi.fi info@eko-kymppi.fi

Lisätiedot

Preventiimin arviointi ja johtamisen käytänteet

Preventiimin arviointi ja johtamisen käytänteet Preventiimin arviointi ja johtamisen käytänteet Sanna Pylkkänen Kehittämispedagogi Preventiimi HUMAK Sivu 1 Preventiimin henkilöstöhistoria 2002 Reijo Viitanen+Aseman Lapset ry 2003 Ilmo Jokinen 2004 Ilmo

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 I N N O L I N K R E S E A R C H O Y T A M P E L L A N E S P L A N A D I 2, 4. k r s, 3 3 1 0 0 T A M P E R E F

Lisätiedot

Kuva: Työttömät (ml. lomautetut) työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskusalueella vuosina 2000-2010

Kuva: Työttömät (ml. lomautetut) työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskusalueella vuosina 2000-2010 Hämeen ELY-keskus tiedottaa TOUKOKUUN TYÖLLISYYSKATSAUS Julkaistavissa 22.6.2010 klo 9.00 Hämeen työttömyyden kehitys vuoden 2005 tasolla Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen ELY-keskuksen toimialue)

Lisätiedot

Nuortenpaja Apaja Osavuosiraportti Touko-Elokuu 2014

Nuortenpaja Apaja Osavuosiraportti Touko-Elokuu 2014 Nuortenpaja Apaja Osavuosiraportti Touko-Elokuu 2014 Yleistä Nuortenpaja Apaja on Nurmeksessa ja Juuassa sijaitseva työhön, koulutukseen tai elämänhallintaan liittyvissä asioissa tukea tai ohjausta tarvitsevien

Lisätiedot

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011

Avustajatoiminnasta ammattiin. Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Avustajatoiminnasta ammattiin Sotainvalidien Veljesliitto projektijohtaja Eija Kilgast 17.5.2011 Valtakunnallinen avustajatoimintahanke Sotainvalidien Veljesliito käynnisti avustajatoimintahankkeen marraskuussa

Lisätiedot

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta

Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Miten siinä on onnistuttu Pohjois- Savossa? Tulevaisuusseminaari 11.11.2013 Kuopio Ylijohtaja Kari Virranta Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

SKKY Kevätseminaari 21.3.2013 SER -markkinat. Quide Lehtikuja

SKKY Kevätseminaari 21.3.2013 SER -markkinat. Quide Lehtikuja SKKY Kevätseminaari 21.3.2013 SER -markkinat Quide Lehtikuja Uusi SER -direktiivi (WEEE -direktiivi) julkaistiin Euroopan Unionin virallisessa lehdessä 24.7.2012 (2012/19/EU) Direktiivi tulee panna täytäntöön

Lisätiedot

Taustatietoa selvityksestä

Taustatietoa selvityksestä Taustatietoa selvityksestä TK-Eval yhteistyössä Kajaanin yliopistokeskuksen Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA:n kanssa Toteuttajina YTM Keimo Sillanpää, YTM Tommi Ålander, FM Sirpa Korhonen,

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

Hilla-Maaria Sipilä, projektisuunnittelija, KOPPI -hanke Hannele Liesmäki, työ- ja yksilövalmennus päällikkö, Espoon Diakoniasäätiö

Hilla-Maaria Sipilä, projektisuunnittelija, KOPPI -hanke Hannele Liesmäki, työ- ja yksilövalmennus päällikkö, Espoon Diakoniasäätiö Hilla-Maaria Sipilä, projektisuunnittelija, KOPPI -hanke Hannele Liesmäki, työ- ja yksilövalmennus päällikkö, Espoon Diakoniasäätiö KOPPI - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita Yhteistyössä: Terveyden

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Taustaa Kuopio Maaninka Rautalampi Siilinjärvi Suonenjoki Tuusniemi

Taustaa Kuopio Maaninka Rautalampi Siilinjärvi Suonenjoki Tuusniemi Taustaa Kuopio-pilotti on hallitusohjelmaan sisältyvä työllisyyden kuntakokeiluhanke pitkään työttömänä olleiden tukemiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi toiminta-alueenaan Kuopio, Siilinjärvi, Maaninka,

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus

Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Rakennerahasto-ohjelma Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 Toteutusta Päijät-Hämeessä Sinikka Kauranen Hämeen ELY-keskus Yksi ohjelma viisi toimintalinjaa toiminnalle 2.1 (TL 1) Pk-yritystoiminnan kilpailukyky

Lisätiedot

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle

Väyliä Työelämään. Tietoa työnantajalle Väyliä Työelämään Tietoa työnantajalle Sisällysluettelo Diili 4-5 Hankkeen tavoitteena on auttaa ammattikoulutettuja alle 29-vuotiaita työnhakijoita työllistymään hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

Valmistelut avajaisia varten

Valmistelut avajaisia varten POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua

Lisätiedot

Koululaisten oma yhteiskunta

Koululaisten oma yhteiskunta Koululaisten oma yhteiskunta Yrityskylä on peruskoulun kuudensille luokille suunnattu yhteiskunnan, työelämän ja yrittäjyyden opintokokonaisuus. Yrityskylä-opintokokonaisuus sisältää opettajien koulutuksen,

Lisätiedot

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin

Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin Onnistuneella työharjoittelulla kiinni osaamisen perusteisiin HENRY Foorumi 2012 Lisa Forss Liiketoimintajohtaja, Taitoprofiilit/StaffEdu Oy 1 Taitoprofiilit/StaffEdu Oy Koulutuspalveluita työhallinnolle

Lisätiedot

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt

Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Ammatillisen verkoston kehittämisen hyvät käytännöt Tuettu Oppisopimus Itä-Uudenmaan oppisopimuskeskus SISÄLLYS 1 AMMATILLISEN VERKOSTON KEHITTÄMISEN PROSESSI 1 2 HYVÄT KÄYTÄNNÖT 2 2.1 Yritysten kanssa

Lisätiedot

Esitutkimus. Asiakastyöpajat

Esitutkimus. Asiakastyöpajat Suomen käsityön museo selvitti syksyllä 2013 nuorten aikuisten museoissa käymättömyyden syitä ja kehitti palvelumuotoilukoulutuksen avulla omaa toimintaansa vastaamaan paremmin heidän tarpeitaan. Lopputuloksena

Lisätiedot

OPUS projektisuunnitelma

OPUS projektisuunnitelma OPUS projektisuunnitelma PROJEKTISUUNNITLEMA 1(5) Taustaa Sotek on ollut mukana vuosina 2012-2013 toteutettavassa, myös Euroopan sosiaalirahaston osittain rahoittamassa Tiet työhön 2 hankkeessa. Tiet työhön

Lisätiedot

Kaavoitus ja jätehuolto

Kaavoitus ja jätehuolto 1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien

Lisätiedot

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia

Autismisäätiö. - osallisuutta ja onnistumisia Autismisäätiö - osallisuutta ja onnistumisia Räätälöiden töihin 20.5.2015 Kaikille sopiva työ- seminaari Autismisäätiö Autismisäätiö on voittoa tavoittelematon säätiö, joka tuottaa asiantuntevia palveluja

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu

OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti. Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu OSALLISUUTTA OHJAUKSEN KEINOIN - projekti Kati Ojala Lahden ammattikorkeakoulu Miten ehkäisevää työtä kehitetään osana koulutusta? 4 Ammattikorkeakoulujen tehtävät harjoittaa työelämää ja aluekehitystä

Lisätiedot

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti

Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Etelä-Pirkanmaan välityömarkkinoiden kehittämisprojekti Tavoitteena kehittää työllisyyden hoitoa alueella Keskeisimpinä tehtävinä - Luoda työllistymisen polkuja pidempään työttömänä olleille henkilöille

Lisätiedot

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö

Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Etsivä ja ehkäisevä nuorisotyö Nuorisotoimen monet mahdollisuudet Johtaja Georg Henrik Wrede 1 Nuorisotyön mahdollisuudet - nuorelle Nuorisotyö on harrastamista ja omaa tekemistä lukuisissa järjestöissä.

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskus tiedottaa

Hämeen ELY-keskus tiedottaa HÄMEEN TYÖTTÖMYYDEN LASKU JATKUU HITAASTI Hämeen ELY-keskus tiedottaa Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien (Hämeen ELY-keskuksen toimialue) työ- ja elinkeinotoimistoissa oli helmikuun lopussa 22 436 työtöntä

Lisätiedot

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus

ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus ESR Uuden ohjelmakauden painotukset ja rahoitus Hämeen ELY-keskus Etelä-Suomen RR-ELY Sinikka Kauranen 4.4.2014 RR-ELY rakennerahastorahoittajana Hämeen ELY-keskus toimii Etelä-Suomen RR-ELYnä 1.1.214

Lisätiedot

SETLEMENTTIEN SOSIAALISET TULOKSET TEEMOITTAIN JULKINEN SEKTORI JA TOIMINNAN ASIAKKAAT VUODELTA 2012

SETLEMENTTIEN SOSIAALISET TULOKSET TEEMOITTAIN JULKINEN SEKTORI JA TOIMINNAN ASIAKKAAT VUODELTA 2012 SETLEMENTTIEN SOSIAALISET TULOKSET TEEMOITTAIN JULKINEN SEKTORI JA TOIMINNAN ASIAKKAAT VUODELTA 2012 JYVÄLÄN SETLEMENTTI RY - Jyvälä tuottaa hyötyä julkiselle sektorille Jyvälä tarjoaa työpaikkoja Jyväskylän

Lisätiedot

Uusix-verstaat Sosiaaliviraston ensivaiheen kuntouttavan työtoiminnan arviointityöpaikka

Uusix-verstaat Sosiaaliviraston ensivaiheen kuntouttavan työtoiminnan arviointityöpaikka Uusix-verstaat Sosiaaliviraston ensivaiheen kuntouttavan työtoiminnan arviointityöpaikka UUSIX-VERSTAAT ALOITTI TOIMINTANSA 9.12.1997 Kyläsaaressa, entisen jätteenpolttolaitoksen saneeratuissa tiloissa.

Lisätiedot

NUORISSA ON TULEVAISUUS!

NUORISSA ON TULEVAISUUS! NUORISSA ON TULEVAISUUS! TERVETULOA! 1 HUKASSA Keitä ovat syrjäytyneet nuoret? - Pekka Myrskylä, EVA-analyysi Syrjäytyneitä 15-29-vuotiaita nuoria oli vuonna 2010 yhteensä noin 51 300. Syrjäytymisen ytimessä

Lisätiedot

6.4.2010. Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio

6.4.2010. Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio LOPPURAPORTTI 1 / 5 MAHIS PROJEKTIN LOPPURAPORTTI AJALTA 1.4.2007 30.3.2010 Projektin nimi Projektipäällikkö Ohjausryhmä Mahis projekti Tornion Järjestöyhdistys ry Kemintie 53 95420 Tornio Sauli Hyöppinen

Lisätiedot

OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti

OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014. Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti OHJAUSRYHMÄN 11. KOKOUS MOREENIASSA 18.9.2014 Tampereen rakennuskulttuurin neuvonta- ja koulutuskeskus -projekti ESITYSLISTA Kokouksen avaus Läsnäolijoiden toteaminen Edellisen pöytäkirjan (kokous nro

Lisätiedot

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA!

NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! NUORISOTAKUU ON NUOREN PUOLELLA! Sisällys Mikä nuorisotakuu? Miksi nuorisotakuu? Nuorisotakuun tavoitteet ja viestit Ketkä toteuttavat nuorisotakuuta? Nuorisotakuun tuloksia Nuorisotakuun kehittämistarpeita

Lisätiedot

VAMMAISPALVELUIDEN APUVÄLINEPANKKI SONETTE -YHTEISÖVERKOSSA

VAMMAISPALVELUIDEN APUVÄLINEPANKKI SONETTE -YHTEISÖVERKOSSA VAMMAISPALVELUIDEN APUVÄLINEPANKKI SONETTE -YHTEISÖVERKOSSA Mirva Vesimäki 1 SISÄLLYS 1 Taustaa... 3 2 Apuvälineiden kierrätyksen tavoitteet ja keinot... 3 3 Apuvälinepankin toiminnan aloittamisen edellytykset...

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ. VALTUUSKUNTA 18 jäsentä. HALLITUS 7 jäsentä. TILITOIMISTO - palkanlaskenta - kirjanpito TOIMITUSJOHTAJA

TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ. VALTUUSKUNTA 18 jäsentä. HALLITUS 7 jäsentä. TILITOIMISTO - palkanlaskenta - kirjanpito TOIMITUSJOHTAJA TYÖVALMENNUSSÄÄTIÖ VALTUUSKUNTA 18 jäsentä HALLITUS 7 jäsentä TOIMITUSJOHTAJA JOHTORYHMÄ - toimipisteiden esimiehet - hankkeiden edustaja - toimitusjohtaja ja toimistosihteeri. TILITOIMISTO - palkanlaskenta

Lisätiedot

10.10.2013 RATKAISUJA LISÄÄNTYVÄN TEKSTIILIJÄTTEEN KIERRÄTYKSEEN

10.10.2013 RATKAISUJA LISÄÄNTYVÄN TEKSTIILIJÄTTEEN KIERRÄTYKSEEN 10.10.2013 RATKAISUJA LISÄÄNTYVÄN TEKSTIILIJÄTTEEN KIERRÄTYKSEEN Suomen poistotekstiilit ry Puheenjohtaja Helena Käppi 040-5899 300, kuisma72@gmail.com Yhdistys rekisteröity 4 / 2012 Kuluttajalähtöinen

Lisätiedot

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja

Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Anna osaajalle mahdollisuus -seminaari Helsinki 24.3.2015 Vammaiset ja osatyökykyiset työelämässä realismia ja ratkaisuja Petri Puroaho Taustaa Vates-säätiö: asiantuntijaorganisaatio, joka toimii (1993

Lisätiedot

Työvoimakoulutuksen suunnittelun lähtökohtia vuodelle 2015. Petri Järvinen Koulutusasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus

Työvoimakoulutuksen suunnittelun lähtökohtia vuodelle 2015. Petri Järvinen Koulutusasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus Työvoimakoulutuksen suunnittelun lähtökohtia vuodelle 2015 Petri Järvinen Koulutusasiantuntija Varsinais-Suomen ELY-keskus 1 Työmarkkinatilanne Varsinais-Suomessa Varsinais-Suomen työ- ja elinkeinotoimistossa

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015

Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015 NÄKYMIÄ LOKAKUU 2015 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen työllisyyskatsaus syyskuu 2015 Julkaisuvapaa 20.10.2015 kello 9.00 Työttömyys kasvoi Hämeessä, mutta maltillisemmin kuin maassa keskimäärin Kanta-

Lisätiedot

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä

Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuus kierrätysyrityksessä Materiaalitehokkuusseminaari, Lahti 11.4.2013 Hanna Pynnönen Kuusakoski Oy Title and content slide Level 1 bullet - Level 2 bullet Level 3 bullet 1 Title and content

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI ESR-PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Ohjelmakausi 2007-2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 16.06.2011 Diaarinumero SATELY/209/05.02.07/2010 Käsittelijä Maija Saari Puhelinnumero 044 712 4048 Projektikoodi

Lisätiedot

Nuorisotakuun määritelmä

Nuorisotakuun määritelmä Nuorisotakuun tilanne 14.5.2014 Ylijohtaja Tuija Oivo Nuorisotakuu työryhmän puheenjohtaja TEM/Työllisyys ja yrittäjyysosasto Nuorisotakuun määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle

Lisätiedot

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Nuorisotakuu. Timo Mulari timo.mulari@alli.fi Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke Suomen nuorisoyhteistyö Allianssi ry Hyvinkään kaupunki Lohjan kaupunki Porvoon kaupunki Nuorisotutkimusseura ry Nuorisotakuu Timo Mulari timo.mulari@alli.fi

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä

Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013. Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Ryhmätoiminnan menetelmäopas Aikuissosiaalityön päivä 21.5.2013 Minna Latonen Hilla-Maaria Sipilä Nuorten Kipinä -kehittämisryhmä Tausta Hankkeiden (Ester, Koppi, sähköinen asiointi) yhteiset tavoitteet

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

KAUSIVAIHTELU LISÄSI TYÖTTÖMIEN MÄÄRÄÄ KESÄKUUSSA - VUOSITASOLLA TYÖTTÖMYYS LASKEE EDELLEEN

KAUSIVAIHTELU LISÄSI TYÖTTÖMIEN MÄÄRÄÄ KESÄKUUSSA - VUOSITASOLLA TYÖTTÖMYYS LASKEE EDELLEEN KAUSIVAIHTELU LISÄSI TYÖTTÖMIEN MÄÄRÄÄ KESÄKUUSSA - VUOSITASOLLA TYÖTTÖMYYS LASKEE EDELLEEN Kanta- ja Päijät-Hämeen maakuntien työ- ja elinkeinotoimistoissa oli kesäkuun lopussa 18 781 työtöntä työnhakijaa,

Lisätiedot

www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi.

www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi. www.pori.fi/porinjatehuolto Yhteistyössä ympäristön ja asukkaiden eduksi. Porin kierrätyskeskus Savipajakatu 8, 860 Pori (Tiiliruukki) Asiakaspalvelu: puh. 0 6 56 Avoinna: maanantai tiistai, torstai 9

Lisätiedot

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija

Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa. Valtakunnallinen toimija Kumppanuutta Ammattitaitoa Käytännöllisyyttä Yksilöllisyyttä Arvontuotantoa Valtakunnallinen toimija Suomen Yrittäjäopisto yrittäjyyden osaaja ja uudistaja Valtakunnallinen liikealan erikoisoppilaitos

Lisätiedot

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE

ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE ESR-PROJEKTIN SEURANTALOMAKE Ohjelmakausi 2007 2013 Viranomaisen merkintöjä Saapumispvm 31.08.2011 Diaarinumero UUDELY/1363/04.00.05.00/2010 Käsittelijä Sanna Laiho Puhelinnumero 050 314 0060 Projektikoodi

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke

Yli Hyvä Juttu. Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Yli Hyvä Juttu Sisäisen turvallisuuden ohjelmaa tukeva - syrjäytymistä ehkäisevä hanke Valtakunnallinen tapaturmien ehkäisyn seminaari, Seinäjoki 13.9.2011 Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen palokuntanuorisotoimen

Lisätiedot