LÄNSI-POHJAN HYVINVOINTIJÄRJESTELMÄ JA -PALVELUT III -PROJEKTIN ARVIOINTI

Transkriptio

1 Erkki Saari LÄNSI-POHJAN HYVINVOINTIJÄRJESTELMÄ JA -PALVELUT III -PROJEKTIN ARVIOINTI LÄNSI-POHJAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun julkaisuja Sarja A: Raportteja ja tutkimuksia 4/2008

2 2 JULKAISIJA PUBLISHER Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu PL Kemi puh (0) Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu ja tekijä Taitto: Erkki Saari ISBN (pdf) ISSN

3 3 SISÄLLYS KUVALUETTELO 4 TAULUKKOLUETTELO 4 LIITELUETTELO 5 TEKIJÄN ALKUSANAT 6 1 LÄNSI-POHJAN HYVINVOINTIJÄRJESTELMÄ JA -PALVELUT III (HYVI III) -PROJEKTIN TAUSTA JA TAVOITTEET Projektin tausta HYVI-, PERES- ja HYVI II-projekteissa toteutettu kehittämistyö SOTEPI-projekti Projektin tavoitteet Kotihoidon, kotipalvelun ja avosairaanhoidon tukeminen seudullisena yhteistyönä tietoteknisiä ratkaisuja ja saumatonta hoitoketjua hyväksikäyttäen Sähköiset terveydenhuollon asiointipalvelut Projektin arviointi 20 2 ARVIOINNIN TOTEUTUS Arviointiasetelman täsmentämisen kiusallinen yksinkertaisuus HYVI III-projektin arvioinnissa sovelletun asetelman täsmentäminen Arvioinnin käytännön toteuttaminen Teoreettismetodologiset lähtökohdat Aineistojen keruu ja analysointi 36 3 ARVIOINNIN TULOKSET HYVI III-projektin ohjausryhmälle tehdyn kyselyn saldo KOHO-osaprojekti OTSA-osaprojekti 77 4 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JA SUOSITUKSIA 87 LÄHTEET 90 LIITTEET 93

4 4 KUVALUETTELO Kuva 1. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin aluetietojärjestelmän palvelut A. 13 Kuva 2. Sosiaali- ja terveyspiirin hallintomalli. 16 Kuva 3. Arvioinnin elementtejä. 23 Kuva 4. Arviointiasetelman viitekehys. 24 Kuva 5. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin aluetietojärjestelmän palvelut B. 26 Kuva 6. Triangulaation toteutuminen HYVI III-projektin arvioimisessa. 36 Kuva 7. Vastakohtien timantti. 38 TAULUKKOLUETTELO Taulukko 1. Monitahoarvioinnin prinsiipit. 32 Taulukko 2. Neljännen sukupolven arvioinnin keskeiset periaatteet ja seurausväitteet. 33 Taulukko 3. HYVI III-kyselyn saaneet ja siihen vastanneet sekä kyselyn vastausprosentti. 40 Taulukko 4. HYVI III-kyselyyn vastanneiden taustatiedot. 40 Taulukko 5. HYVI III-projekti tietohallinnon ja -tekniikan kehittäjänä. 42 Taulukko 6. HYVI III-projekti yhteistyön kehittäjänä. 43 Taulukko 7. HYVI III-projekti sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäjänä. 44 Taulukko 8. Käytetyn tietotekniikan soveltuvuus verkostotoimintaan ja saumattomiin palveluketjuihin. 45 Taulukko 9. Julkisia verkkoyhteyksiä hyödyntävän ja tietoturvallisuuden takaavan tietoverkon käyttäminen. 46 Taulukko 10. Asiakkaan tietosuojan takaavien tietojärjestelmien käyttäminen 47 Taulukko 11. Tietoverkon kapasiteetin ja nopeuden riittävyys tekstin siirtämiseen. 48 Taulukko 12. Tietoverkon kapasiteetin ja nopeuden riittävyys ei-liikkuvan kuvan siirtämiseen. 49 Taulukko 13. Tietoverkon kapasiteetin ja nopeuden riittävyys liikkuvan kuvan siirtämiseen. 50 Taulukko 14. Tietoverkon kapasiteetin ja nopeuden riittävyys äänen siirtämiseen. 51 Taulukko 15. HYVI III-kyselyssä tehdyt esitykset Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen kehittämisestä. 52 Taulukko 16. HYVI III-kyselyssä tehdyt esitykset Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palvelujen kehittämisestä. 53 Taulukko 17. KOHO-kyselyn saaneet ja siihen vastanneet sekä kyselyn vastausprosentti. 55 Taulukko 18. KOHO-kyselyyn vastanneiden taustatiedot. 56 Taulukko 19. Yhteistyöaukkojen ja tietojärjestelmien yhteensopivuuden täydentäminen. 58 Taulukko 20. Kemin avosairaalamallin hyödyntäminen. 59 Taulukko 21. Kotihoidon työmenetelmien yhdenmukaistaminen ja laadun parantaminen. 60 Taulukko 22. Kotihoidon tuottamisen helpottaminen. 61 Taulukko 23. Kotihoidon tuottamisen nopeuttaminen. 62 Taulukko 24. Kotihoidon perustumisen tietoon asiakkaan hoitotarpeesta lisääminen. 63

5 5 Taulukko 25. Kotipalvelun laadun parantaminen. 64 Taulukko 26. Kotipalvelun tuottamisen helpottaminen. 64 Taulukko 27. Kotipalvelun tuottamisen nopeuttaminen. 65 Taulukko 28. Kotipalvelun perustumisen tietoon asiakkaan palvelutarpeesta lisääminen. 66 Taulukko 29. Avosairaalan avosairaanhoidon tuottaman kotihoidon laadun parantaminen. 67 Taulukko 30. Avosairaalan tuottaman kotihoidon helpottaminen. 68 Taulukko 31. Avosairaalan tuottaman kotihoidon nopeuttaminen. 69 Taulukko 32. Avosairaalan tuottaman kotihoidon perustumisen tietoon asiakkaan hoitotarpeesta lisääminen. 70 Taulukko 33. Aluepegasoksen kotihoitosovellus projektille asetettujen kehittämistavoitteiden saavuttamisen edistäjänä. 71 Taulukko 34. Mobiilitekniikka projektille asetettujen kehittämistavoitteiden saavuttamisen edistäjänä. 72 Taulukko 35. KOHO-osaprojektin projektina toteuttaminen. 73 Taulukko 36. KOHO-kyselyssä tehdyt esitykset Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palvelujen kehittämisestä. 75 Taulukko 37. OTSA-kyselyn saaneet ja siihen vastanneet sekä kyselyn vastausprosentti. 77 Taulukko 38. OTSA-kyselyyn vastanneiden taustatiedot. 78 Taulukko 39. Sähköinen asiointipalvelu terveyspalvelujen saannin/käytön helpottajana. 80 Taulukko 40. Sähköinen asiointipalvelu terveyspalvelujen saannin/käytön mahdollistajana. 81 Taulukko 41. Sähköisen asiointipalvelun saavutettavuus ja helppokäyttöisyys. 83 Taulukko 42. OTSA-osaprojektin projektina toteuttaminen. 84 Taulukko 43. OTSA-kyselyssä tehdyt esitykset Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palvelujen kehittämisestä. 85 Taulukko 44. Kyselyjen saaneiden ja niihin vastanneiden määrät sekä kyselyjen vastausprosentit. 87 LIITELUETTELO Liite 1. Tiivistelmä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä 2000-luvulla tehdystä sosiaalija terveyspalvelujen kehittämisestä 93 Liite 2. Projektin ohjausryhmälle lähetty kyselylomake 94 Liite 3. KOHO-osaprojektin projektiryhmälle ja käyttäjille lähetty kyselylomake 97 Liite 4. OTSA-osaprojektin projektiryhmä ja -palvelun käyttäjille lähetty kyselylomake 101

6 6 TEKIJÄN ALKUSANAT Olen kokenut tämän HYVI III-projektin arvioinnin tekemisen varsin hektisenä ja mielenkiintoisena noin kolmen kuukauden aikana, jolloin olen saanut oppia taas kerran uudelleen sen, kuinka totta ovatkaan laulun Ihme ja kumma kertosäkeen sanat: Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa, se hämmästyttää, kummastuttaa pientä kulkijaa. 1 Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköiset palvelut ovat vielä tänään ainakin itselleni ja uskon niiden olevan myös monelle muulle pienelle kulkijalle ihmeellisiä, hämmästyttäviä ja kummastuttavia asioita, joihin ei tule kiinnittäneeksi huomiotaan ennen kuin joku tai jokin joko kehottaa tai pakottaa sen tekemään. Näin minulle kävi, kun aloin tätä arviointia tehdessäni miettiä, mitä ovat sähköiset palvelut ja olenko kenties itse käyttänyt niitä aikaisemmin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja tarvitessani. Tämän arvioinnin jälkeen sitten tiedän ainakin sen, että olen ehtinyt niitä jo käyttää, vaikka en ole sitä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja käyttäessäni joka kerta tiedostanutkaan. Tämä HYVI III-projektin arvioinnin päättävä arviointiraportti etenee siten, että kuvaan luvussa 1 arvioinnin kohteen eli HYVI III-projektin taustan ja tavoitteet. Luvussa 2 valotan arvioinnin lähtökohdan muodostaneita teoreettis-metodologisia ratkaisuja ja kuvaan, miten arviointi käytännössä toteutettiin. Luvussa 3 käyn läpi arviointia varten tehtyjen kyselyjen avulla kerätyn aineiston ja sen analysoinnin perusteella saadut tulokset. Viimeisessä luvussa esitän lyhyen kertauksen tämän arvioinnin tuottamien tulosten hyödyntämiseen liittyvistä keskeisimmistä reunaehdoista ja esitän suosituksia, miten Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri ja sen jäsenkunnat voisivat jatkossa kehittää sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisiä palveluja osana sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujensa kehittämistä. Kiitän Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan toimialajohtaja Leena Leväsvirtaa avarakatseisuudesta ja minua kohtaan osoittamasta luottamuksesta, kun tarjosit mahdollisuutta tehdä tämä arviointi. Kiitän Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiriä arvioinnin mahdollistamisesta, sillä ilman arviointipyyntöänne tämän arvioinnin tekeminen olisi jäänyt vain teoreettiseksi kysymykseksi. Erityisesti kiitän HYVI III-projektin väkeen kuuluneita Tellervo Alanärää, Kristiina Mattasta ja Janne Okkosta kärsivällisyydestä ja pitkämielisyydestä 1 Ks. Luettu

7 7 tämän arvioinnin toteuttamisen suhteen. Kanssanne on ollut helppoa ja hauskaa tehdä töitä jaksaessanne uskoa ja vakuuttaa, että kyllä tästä urakasta selvitään, jos niin halutaan, ja kun niin halutaan, niin kyllä tästä selvitään! Kiitän suuresti projektityöntekijänä ja tutkimusapulaisena toiminutta Jaana Ilmastia tärkeästä panoksesta arvioinnin valmistumisessa. Leena Viinamäkeä kiitän pyyteettömästä avusta, jota olen saanut koko arviointiurakan ja erityisesti tämän raportin kirjoittamisen aikana ja jota ilman urakasta selviämiseen eivät olisi riittäneet vain työn tekeminen ja tuskan sietäminen kuten nyt on riittänyt. Kiitän myös Voitto Kuosmasta elämänviisaudesta, joka on auttanut minua pitämään mielessä, mistä tämän arvioinnin tekemisessä on kyse. Olen arvioinnista vastaavana tutkijana vastuussa niin tässä raportissa esittämistäni tulkinnoista kuin ratkaisuista, joita arvioinnin osalta on tehty sen jälkeen, kun arvioinnin toimeksianto saatiin täsmennettyä. Niin näiden ratkaisujen kuin koko tämän arvioinnin tekemistä kuvaa varsin osuvasti seuraava Pelle Miljoona & Avoimet ovet -yhtyeen Rakkaudesta elämään - albumin Katsoin ajan peiliin -kappaleen 2 viimeinen säkeistö: Moni polttaa kynttilää suurimmalla liekillä molemmista päistä ja keskeltä ilman vihaa ilman sääliä vaikeneminen on maailman palkka puheita seuraa väkijoukon kivitys mutta oikea elämä vasta sitten alkaa mihin päättyy kylmä kyynisyys ja toivo on vain yksi kuollut sana ja voitto jotain jonka vain harva saavuttaa 3 Kemissä Viljon päivänä 2008 Erkki Saari 2 3 Ks. Luettu 21, Ks. Luettu

8 8 1 LÄNSI-POHJAN HYVINVOINTIJÄRJESTELMÄ JA -PALVELUT III (HYVI III) -PROJEKTIN TAUSTA JA TAVOITTEET Tarkastelen tässä luvussa ensin Länsi-Pohjan hyvinvointijärjestelmä ja -palvelut III -projektin (jatkossa HYVI III-projekti) taustaa ja tämän jälkeen projektin tavoitteita. Kuvaan näin tämän arvioinnin kohteen toivoen sen helpottavan raportin lukijaa ymmärtämään, mitä tässä arvioinnissa arvioidaan ja miksi se tehdään. Näiden kokonaisvaltaisen arviointiajattelun ns. peruskysymyksiin kuuluvien kysymysten selkiyttäminen edesauttaa arvioinnin kohteen ja lähtökohtien ymmärtämistä, mikä on edellytys myös sen ymmärtämiselle, miksi arviointi on tehty niin kuin se on tehty (ks. Seppänen-Järvelä 2004, 26 27). 1.1 Projektin tausta HYVI-, PERES- ja HYVI II-projekteissa toteutettu kehittämistyö Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri ja sen jäsenkunnat (Kemin ja Tornion kaupungit sekä Keminmaan, Simon, Tervolan ja Ylitornion kunnat) pyrkivät jatkamaan HYVI III-projektissa luvulla tekemäänsä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden kehittämistä (ks. liite 1.), jonka alun voi ajoittaa vuoteen 2001, jolloin sairaanhoitopiirissä virisi halu selvittää valtakunnallisessa ja alueellisessa keskustelussa esille noussutta kysymystä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon toiminnallisesta ja mahdollisesti myös hallinnollisesta yhteen liittämisestä. Niiden ottamiin kehittämisen ensiaskeleisiin kuului ensinnäkin sosiaali- ja terveysministeriön vt. ylijohtaja Jussi Huttusen johdolla keväällä 2001 järjestetty esitelmä- ja keskustelutilaisuus, jossa suositeltiin, että ne selvittäisivät, mitä mahdollisuuksia niillä olisi liittää näitä toimintoja yhteen. Sairaanhoitopiiri käynnistikin jo saman vuoden loppupuolella sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamana tämän suosituksen mukaisen selvitystyön, kuinka sen alueella tuotettavat erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja terveydenhuoltoon liittyvät sosiaalipalvelut integroituivat toisiinsa. Työ valmistui kesäkuussa 2002 ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallitus käsitteli sen tuloksia saman vuoden joulukuussa, jolloin se teki päätöksen Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon sekä terveydenhuoltoon liittyvien sosiaalipalveluiden integrointi - projektin (jatkossa PERES-projekti) toteuttamisesta. (Junnila & Nykänen & Ripatti & Teräväinen 2005, 1 2; Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin 2006.)

9 9 PERES-projektin, jonka ensimmäisen vaiheen oli määrä päättyä vuoden 2004 lopussa, käynnistämisestä päättäessään Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin hallitus päätyi asiaa valmistelleen projektiryhmän ehdotusten mukaisesti esittämään, että erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja kuntien sosiaalitoimen terveyttä ja toimintakykyä edistävien toimintojen integrointia lähdetään toteuttamaan toiminnallisen yhteistyön ja seudullisen verkostoitumisen pohjalta suunnittelematta tässä vaiheessa niiden hallinnollista yhdistämistä toiminnallinen verkostoituminen toteutetaan seitsemän kliinisen (päivystystoiminta, iäkkäät ihmiset, diabetespotilaat ja hammas-, äitiys-, kouluterveys- sekä työterveyshuolto) ja kahden tukipalveluihin (tietohallinto ja hankintapalvelut) liittyvän ns. palvelulinjan avulla niin, että niitä muodostetaan myöhemmin lisää laaditaan toimintamalli, jonka mukaisesti palvelulinjat organisoidaan suunnitellaan seuraavien sairaanhoidollisten ja huollon tukipalveluiden keskittämistä seudullisesti ja erikseen määriteltävällä tavalla yhden palvelutuottajan toiminnaksi: laboratorio-, kuvantamis-, apuväline-, lääkehuollon ja potilasasiamiespalvelu yhteistyön ja verkostoitumisen koordinoimiseksi perustetaan seudullinen terveydenhuollon neuvottelukunta ja palvelulinjojen organisoimiseksi niille jokaiselle muodostetaan johtoryhmä, jonka puheenjohtajalla on koordinointivastuu ja jossa on pääsääntöisesti yksi kunkin kunnan ja yksi järjestöjen edustaja. (Junnila & Nykänen & Ripatti & Teräväinen 2005, 2.) Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri ja sen jäsenkunnat ottivat erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon parempaan integrointiin pyrkivän kehittämisen ensiaskeleita myös jo ennen PERES-projektia toukokuussa 2001 käynnistämässään, STM:n ja tekemien päätösten mukaisesti vuosina toteuttamassaan Hyvinvointijärjestelmä ja - palvelut -projektissa (jatkossa HYVI-projekti), jota niiden lisäksi rahoittivat STM:n rahoituspäätöksellä EU ja valtio. Projektin tavoitteena oli luoda ja pilotoida käyttäjäystävällinen, käytössä oleviin potilastietojärjestelmiin liitettävä ja saumatonta palveluketjua tukeva kokonaisjärjestelmä, joka tehostaa ja nopeuttaa terveyskeskusten palveluja sekä takaa kaikille Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkunnille ja niiden asukkaille samanarvoiset terveydenhuoltopalvelut. Sen tavoitteena oli rakentaa sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien terveyskeskusten potilastietojärjestelmistä yksi toiminnallinen kokonaisuus ja liittää se Oulun yliopistollisen sairaalan ja Lapin keskussairaalan potilastietojärjestelmiin. Se pyrki edistämään tietotekniikkaa hyväksi käyttäen Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien siirtymistä organisaatiokeskeisistä terveyspalvelujen tuottamistavoista asiakkaan hoidon kokonaisvaltaiseen suunnitteluun, optimointiin ja hallintaan tehostamalla terveydenhuollon organisaatioiden ja yksiköiden yhteistyötä ja luomalla niiden välille ns. saumaton hoitoketju.

10 10 Projektin käytännön toteutus jaettiin ns. projektiryhmille, joita olivat diabetes-, tietohallinto-, hoito-ohjeisto- ja keskussairaalan sairauskertomus -ryhmät. (Junnila & Nykänen & Ripatti & Teräväinen 2005, 2; Länsi-Pohjan hyvinvointijärjestelmä ja 2006, 3.) Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin hallituksen maaliskuussa 2003 hyväksymä Sairaala palveluverkoston osaksi -strategiaohjelma nivoi PERES- ja HYVI-projekteissa tehdyn erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon integrointia parantavaksi tarkoitetut kehittämispyrkimykset yhdeksi kokonaisuudeksi. Ohjelman mukaan sairaanhoitopiirin pyrkimyksenä oli olla vuoteen 2010 mennessä tunnustettu verkostoituneiden ja laadukkaiden terveyspalveluiden osaaja, joka mittaa verkottumistaan ja siihen liittyvää osaamistaan sillä, miten ns. palvelulinjat toimivat potilaiden, toimintaprosessien, henkilöstön ja talouden näkökulmasta. Ohjelman sisältämässä seudullisen verkostoitumisen strategiassa erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon palvelut nähtiin kokonaisuutena, joka jäsentyi lähi-, seudullisiin ja alueellisesti keskitettyihin eli ns. yhteispalveluihin. Sekä potilashoitoa antaviin kliinisiin että niitä tukeviin tukipalveluihin muodostettavilla palvelulinjoilla tarkoitettiin organisaatiorajat ylittäviä, tietyn potilasryhmän hoito- tai tukitoimintojen koko logistiikkaketjun kattavia, yhteen sovitettuja, kunkin palvelulinjan koordinointiorganisaation ohjaamia toimintoja. Palvelulinjojen hallinnan katsottiin olevan toiminnallista, ei hallinnollista, minkä mukaisesti kunkin linjan johtoryhmän tuli sopia toiminnan seudullisista järjestelyistä organisaatioiden sitoutuessa omin päätöksin noudattamaan ryhmässä tehtyjä sopimuksia. Tarkoituksena oli, että vuoden 2003 alusta lukien oli muodostettu seuraavat kliiniset palvelulinjat: seudullinen päivystystoiminta, iäkkäät ihmiset, diabetespotilaat, hammas-, äitiys-, koulu- ja työterveydenhuolto sekä projektiin myöhemmin liitetty mielenterveystyön alueellinen strategia. Tavoitteena oli myös selvittää, mitä mahdollisuuksia oli siirtää sairaanhoitopiirin tuotettavaksi kaikki palvelut, jotka liittyivät sen tehtäviksi kokonaan jo siirtyneisiin tai siirtymässä olleisiin laboratoriotoimintaan, kuvantamiseen sekä apuväline- ja lääkehuoltoon. Ohjelman teknologian realisointistrategian mukaan terveydenhuollon teknologiaa ja tietotekniikkaa tuli suunnata aktiivisesti saumattoman hoitojärjestelmän tukemiseen ja käyttöönottohankkeiden aiheuttamien toimintatapoihin liittyvien muutosten tehokkaaseen toteuttamiseen. Tietoverkon ja -järjestelmien kehittämisen tavoitteeksi nähtiin sähköisen, koko seudun terveydenhuollon käsittävän, päivittäisessä potilastyössä hyödynnettävän potilaskertomuksen luominen. Saumatonta hoitoa tukevaan tietoteknologiaan tuli jatkossa sisällyttää myös ajanvaraustoimintaa, palvelujen tilauksia, konsultaatioita, hoito-ohjelmia ja - ohjeita, lähetteitä sekä palautetta koskevat osuudet. Lisäksi käyttöön tuli ottaa digitaalinen

11 11 kuvantaminen ja kuvien sähköinen siirto sekä arkistointi. Tarpeelliseksi nähtiin myös seudun terveydenhuollon hallintaa ja johtamista palvelevan tietojärjestelmän rakentaminen ja erityisen huomion kiinnittäminen tietotekniikan kehittämiseen liittyvien toiminnallisten ja taloudellisten rationalisointihyötyjen realisoimiseen. (Junnila & Nykänen & Ripatti & Teräväinen 2005, 2 3.) Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri ja PERES- sekä HYVI-projektien rahoittajat päättivät tammikuussa 2004 teettää arvioinnin, joka tuottaisi tietoa projektien tavoitteiden toteutumisesta ja ehdotuksia niiden tulosten juurruttamiseksi sekä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden tuottamistapojen kehittämisen jatkamiseksi Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella. Sen tehneet arvioijat katsoivat päivätyn raporttinsa suosituksissa, että kehittäminen oli edennyt yhteistyövaiheeseen, josta oli vielä pitkä matka aitoon verkostoitumiseen. Samoin he katsoivat, ettei verkostomainen toimintapa riitä takaamaan sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden tuottamisen tehokkuutta ja sujuvuutta, sillä se edellytti etenemistä kohti yhteistä organisaatiota, joka olisi joko terveys- tai sosiaali- ja terveyspiiri. Se, että kehittäminen etenisi sen lähtökohdaksi otetun mukaisesti palveluita tuottavien organisaatioiden verkostoitumisen pohjalta, olisi heidän mukaansa edellyttänyt kehittämiseen osallistuvilta sitä, että he sopisivat yhteisestä kehittämisstrategiasta ja kehittämisessä noudatettavista pelisäännöistä ja että kehittämisessä liittouduttaisiin järkevästi esimerkiksi lähisairaanhoitopiirin kanssa. Sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden tuottamista tukevan tietoteknologian hyödyntämisen osalta arvioijat suosittelivat ottaen huomioon potilastietojärjestelmien kansalliset kehittämistavoitteet, sosiaali- ja terveysministeriön näkemykset, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin väestöpohjan ja palveluketjujen toiveet, että siinä edetään Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin suunnitelman mukaisesti (HYVI ja PERES), otetaan periaatteeksi, että yhteen toimintoon on olemassa yksi perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja laboratoriot kattava järjestelmä, joka liitetään kansallisiin palveluihin ja aluearkistoihin ja jolla on ydintietomäärittelyjen mukainen sisältö ja huomioidaan Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin erityisvastuualueen ratkaisut. Tietoteknologian hyödyntämiselle ja siihen liittyvälle tietoturvan kehittämiselle asetettujen kansallisten tavoitteiden näkökulmasta arvioijat suosittelivat Länsi-Pohjan aluetietojärjestelmän kehittämistä niin, että sen puitteissa otetaan käyttöön ydintiedot rakenteistamalla järjestelmän sisältö tämän mukaisesti kehitetään asiakkaiden suostumusten hallintaa ja käyttäjien tunnistamista sekä alueellista käyttäjähakemistoa

12 12 tehdään työpöytäintegraatioita ns. miljoonapiirin (= sairaanhoitopiiriä laajemmalla) tasolla toimiviin järjestelmiin rakennetaan liittymät kansallisiin palveluihin kuten e-resepti Kansaneläkelaitoksen reseptitietokantaan ja apteekkeihin ja tuotetaan CDA R2-rakenteisia potilasasiakirjoja ulkoiseen (miljoonapiirin tai valtakunnan tason) arkistoon. (Junnila & Nykänen & Ripatti & Teräväinen 2005, 3, ) Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri ja sen jäsenkunnat jatkoivat PERES- ja HYVI-projekteja toteuttaen tekemäänsä saumattoman palveluketjun ja potilastietojärjestelmiensä yhdeksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi yhdistämiseen pyrkinyttä kehittämistään STM:n tekemän päätöksen mukaisesti vuosina toteuttamassaan Länsi-Pohjan hyvinvointijärjestelmä ja -palvelut II -projektissa (jatkossa HYVI II-projekti). Projektin tavoitteena oli sairaanhoitopiirin alueella asuvan väestön hyvinvointia edistävän saumattoman hoitoketjun rakentamisen jatkaminen saumattoman hoitoketjun toteuttaminen kuntien ja sairaanhoitopiirin sopimalla työnjaolla tietoteknisiä mahdollisuuksia hyväksikäyttäen sairaanhoitopiirin alueella virinneen palvelulinjoiksi koordinoidun organisaatiorajat ylittävän toiminnallisen yhteistyön tekeminen projektin jälkeisen ajan toimintaperiaatteista sopiminen vuonna 2005 uuden yhteispäivystyksen toimintamallin mahdollistaminen tietoteknisin ratkaisuin kansalaisen neuvontapalveluiden käynnistämisen mahdollistaminen seudullisen hoitoon pääsyn ja jonojen hallinnan seurantajärjestelmän mahdollistaminen tietojärjestelmien kytkeminen tietoteknisesti Oulun yliopistollisen sairaalan ja Lapin keskussairaalan potilastietojärjestelmiin mahdollistaen näin niiden kanssa tehtävä toiminnallinen yhteistyö, josta sairaanhoitopiirien hallitukset olivat sopineet vuonna 2003 käymissään neuvotteluissa. (Länsi-Pohjan hyvinvointijärjestelmä ja 2006, 4.) Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien sekä STM:n päätöksellä EU:n ja valtion rahoittama HYVI II-projekti käynnistyi sairaanhoitopiirin hallituksen päätöksellä ja päättyi projektin ohjausryhmän päätöksellä Sen aikana saatiin toteutettua kuvan 1. mukaiset aluetietojärjestelmän palvelut.

13 13 LKS LPKS Kemi Keminmaa Simo Tervola Aluetietojärjestelmän palvelut OYS kunta- ESKO Pegasos ProWellness Clinic Esko KuntoApu Effica ESH- POTILASTIETO- JÄRJESTELMÄ APUVÄ- LINELAINAUS SEUDULLISET HOITO-OHJEET ALUEELLINEN DIABETESPO- TILAIDEN HOITO SILMÄN- POHJIEN KUVAUS SÄHKÖINEN LÄHETEPA- LAUTE Tornio Ylitornio ALUEELLINEN KUVANTAMINEN SEUDULLINEN NEUVONTA- PALVELU e-home Mobile LABORATO- RIOTIETOJEN KATSELU YHTEISPÄIVYSTYS + AJANVARAUS Lähde: Länsi-Pohjan hyvinvointijärjestelmä ja 2006, 9. Kuva 1. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin aluetietojärjestelmän palvelut A. Kuvassa ilman väriä esitettyjen palvelujen tuotannollinen käyttöönotto oli saatettu projektin aikana päätökseen ja harmaalla esitettyjen käyttöönotto oli joko osittain toteutettu tai vireillä. Projektin ohjausryhmä arvioi kokouksessaan , että projekti oli saavuttanut merkittävimmän osan tavoitteistaan. Sen mukaan projekti oli saanut aikaan Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella asuvan väestön hyvinvointia edistävien saumattomien hoitoketjujen tietoteknisen alustan sekä nopeuttanut merkittävästi perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä tiedonvälitystä aikaisempaan toimintamalliin verrattuna. Toiminnallisuuden uudistamisessa ohjausryhmä arvioi projektin päässeen osin erittäin pitkälle, vaikka uudistaminen olikin jäänyt osittain kesken. Ohjausryhmä katsoi, että kuntien vaiheittain tapahtunut

14 14 projektin toimenpiteiden toteutukseen mukaan tuleminen oli johtanut siihen, että osa projektin tavoitteiden toteutumisesta oli viivästynyt. Projekti oli sen mukaan kuitenkin onnistunut täyttämään sitoumuksensa, koska sille asetettujen vielä saavuttamatta olevien tavoitteiden toteutus oli vireillä. (Länsi-Pohjan hyvinvointijärjestelmä ja 2006, 16.) HYVI III-projekti on pyrkinyt jatkamaan edellä mainituissa projekteissa tehtyä kehittämistä syventämällä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien välistä toiminnallista integraatiota tietoteknisiä ratkaisuja hyväksikäyttäen. Sen tuli noudattaa Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueelle (ERVA) hyväksyttyä tietohallintostrategiaa, jonka mukaan ERVA:n tietohallinnon perustehtävä on alueellisen tietohallinnon koordinointi- ja ohjaus. Kehittämistä ohjaavien strategisten toimenpiteiden nähtiin kytkeytyvän yhteisen tietoturvan, tietoverkon ja infrastruktuurin, kansallisten palveluiden keskitetyn välityksen, yhteisen aluetietojärjestelmän, tietojärjestelmien yhteensopivuuden edistämisen ja yhteisten tukipalvelumallien kehittämiseen. Tietohallinnon osalta projektin on tullut edistää sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien välistä yhteistyötä niin, että niiden tietojärjestelmien hankinta ja käyttötoiminta voitaisiin keskittää suurempiin yksiköihin kustannussäästöjen ja korkeamman laadun aikaansaamiseksi. Projektissa tehtävässä kehittämisessä on pitänyt ottaa huomioon myös Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin toteuttama muu sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden kehittäminen, mistä projektin hankesuunnitelma mainitsee erillisrahoituksella toteutettavan ja käyttöönotettavan Länsi-Pohjan alueen radiologian kuvausjärjestelmän, joka mahdollistaa sen, että sairaanhoitopiiri voi liittyä laajempaan RATU-lausuntokeskukseen, ja sairaanhoitopiirin osallistumisen sekä valtakunnallisiin klusterihankkeisiin (KAISA, STMPEGASOS) että Oulun yliopistollisen sairaalan Erva-Tieto- ja PERA-hankkeisiin. (Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2006.) SOTEPI-projekti HYVI III-projektissa samoin kuin sitä edeltäneissä HYVI-, PERES- ja HYVI II-projekteissa tehty kehittäminen on kietoutunut monin tavoin Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien välillä valmisteltuun uudistusmalliin, jonka toteuttamisen myötä suurin osa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon sekä sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoidon järjestämisvastuusta siirtyisi tätä varten perustettavalle sosiaali- ja terveyspiirille (ks. liite 1.). HYVI III-projektin käynnistyessä terveyspiirin, joka laajennettiin myöhemmin sosiaali- ja terveyspiiriksi, perustamisen valmistelu oli edennyt taloushallinnon ja henkilöstöhallinnon yhteistyötä

15 15 selvittäneeseen vaiheeseen. Tätä selvittelyä tehtiin osittain HYVI III-projektin kanssa päällekkäin toteutetussa Sosiaali- ja terveyspiirin perustaminen Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntien alueelle -hankkeessa (jatkossa SOTEPI-projekti), joka pyrki selvittämään, mitä edellytyksiä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella on perustaa sosiaali- ja terveyspiiri. SOTEPI-projektin ensimmäisestä vaiheesta (SOTEPI vaihe 1) julkaistussa raportissa todetaan, että vuonna 2005 käynnistyneen kunta- ja palvelurakennehankkeen myötä myös Länsi- Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkunnat päätyivät pohtimaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä seutukunnallisena yhteistyönä. Näiden pohdintojen perusteella Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskuksen seutuhallitus nimesi syksyllä 2005 asiaa valmistelleen työryhmän, joka esitti käynnistettäväksi sosiaali- ja terveyspiirin perustamisen yksityiskohtaisen suunnittelun linjaten selvityshankkeen rahoitushakemukseen sosiaali- ja terveyspiirin tavoitteiksi 1. kustannusten nousun hallitseminen, myöhemmässä vaiheessa myös kustannusten leikkaaminen 2. tarkoituksenmukaisen palveluvalikoiman turvaaminen alueelle tehokkaasti ja taloudellisesti 3. varautuminen henkilöstön ikääntymiseen ja henkilöstön saatavuuden ongelmiin 4. henkilöstön osaamisen turvaaminen 5. varautuminen lisääntyvän vanhusväestön palvelutarpeisiin 6. palveluprosessien ja palvelulinjojen toimintojen yhteensovittaminen, osaoptimointien välttäminen 7. sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen yhtenä kokonaisuutena mahdollistaa terveyden edistämisen tavoitteiden toteuttamisen nykyistä paremmin 8. resursseja voidaan kohdentaa kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaisemmin. (Okkonen & Honkanen n.d., 3.) Valmistetyöryhmän esitysten pohjalta käynnistynyt SOTEPI-projekti sai Sosiaali- ja terveysministeriön myöntämän valtionavustuksen ajalle ja jatkoaikaa saakka. Ministeriö on myöntänyt rahoituksen myös hankkeen 2-vaiheelle vuoden 2008 loppuun saakka asettaen rahoituksen saamisen ehdoksi kuitenkin, että Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkunnat tekevät ennen 2-vaiheen käynnistämistä päätöksensä sosiaalija terveyspiiriin liittymisestä. Varsinaisesti SOTEPI-projektin 1-vaihe käynnistyi ohjausryhmän kokouksella projektipäällikön ja -sihteerin aloittaessa työskentelynsä vuoden 2006 elokuun alussa. 1-vaiheesta julkaistussa loppuraportissa esitetään projektityöskentelyn pohjalta syntynyt näkemys siitä, millä tavoin Länsi-Pohjan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän (myöhemmin sosiaali- ja terveyspiiri) perustaminen, hallinto, omistajaohjaus, rahoitus, henkilöstön asema sekä eri palvelut olisi tarkoituksenmukaista toteuttaa. Kuvassa 2.

16 16 oleva sosiaali- ja terveyspiirin hallintomalli perustuu loppuraportissa esitettyyn sosiaali- ja terveyspiirin organisaatiorakennetta hahmottavaan kuvioon. Näiden organisatoristen asioiden lisäksi loppuraportissa tarkastellaan myös sitä, mitä keinoja käyttämällä sosiaali- ja terveyspiiri voisi hillitä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisesta aiheutuvaa kasvavaa menokehitystä. (Okkonen & Honkanen n.d., 3, 7.) Sotepi -hallintomalli Kuntien yhteistoimintaelin Valtuusto Hallitus Tarkastuslautakunta Sotepin johtaja Hallintopalvelut Perhepalvelut Yhteiset terveyspalvelut Vanhusten palvelut Hallintopalvelut: Perhepalvelut: Yhteiset terveyspalvelut: Vanhusten palvelut: Henkilöstö- ja taloushallinto, seuranta ja suunnittelu, terveyden edistäminen, tietohallinto, ravintohuolto, tekniset palvelut Äitiys-, lasten- ja perhesuunnitteluneuvolat, kouluterveydenhoito, perheneuvola, lastensuojelu, sosiaalityö, vammaispalvelut, päihdepalvelut Perusterveydenhoidon vastaanotot, työterveyshuolto, hammashuolto, lääketieteelliset tukipalvelut, kuntoutus Operatiivinen erikoissairaanhoito, konservatiivinen erikoissairaanhoito, mielenterveystyö, ensihoito ja päivystys Geriatrinen erikoissairaanhoito, tk-vuodeosastot, asumispalvelut, kotipalvelut Lähde: Ruotsalainen 2007, 7; ks. myös Okkonen & Honkanen n.d., 7; Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2007b. Kuva 2. Sosiaali- ja terveyspiirin hallintomalli. Tätä arviointiraporttia kirjoitettaessa SOTEPI-projektin 2-vaiheen käynnistyminen on vaakalaudalla, sillä sosiaali- ja terveysministeriö on jäädyttänyt sen toteuttamiseen myöntämänsä jatkorahoituksen ja pyytänyt Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskukselta lisäselvityksiä sekä tarkennettua sosiaali- ja terveyspiiriä koskevaa hankesuunnitelmaa helmikuun 2008 loppuun mennessä. Syynä sosiaali- ja terveysministeriön tekemälle päätökselle jäädyttää jatkorahoitus ja pyytää lisäselvityksiä sosiaali- ja terveyspiirin perustamisesta on Länsi-Pohjan sairaanhoi-

17 17 topiirin jäsenkuntien erilaiset kannanotot siihen, kuinka suuren osuuden nykyisin tuottamistaan sosiaali- ja terveyspalveluista ne ovat valmiita siirtämään perustettavan sosiaali- ja terveyspiirin vastuulle. Kemi, Keminmaa ja Simo ovat valmiita luovuttamaan käytännössä kaikki sosiaali- ja terveystoimen alaiset palvelut sosiaali- ja terveyspiirin hoidettavaksi. Sen sijaan Tornio ja Tervola haluavat pitää sosiaalipuolen palvelut pääosin omassa hoidossaan ollen valmiita itse asiassa vain terveyspiirin perustamiseen. Ylitornio on vielä niitäkin valikoivampi sen suhteen, mitä palveluita se on valmis siirtämään mahdollisesti perustettavan piirin hoidettavaksi. (Hallitus suosittaa laajaa ; Kunnat omalla tahdillaan 2008; Ministeriö jäädytti sosiaali- ja terveyspiirin 2008; Ministeriö patistaa Meri-Lappia 2008; Paras-hanke edennyt verkkaisesti 2008; Paras-hanke etenee kaksitahtisesti 20008; Sosiaali- ja terveyspiirin kohtalo 2008; Sosiaali- ja terveyspiiristä vaikka 2008; Tavoitteena edelleen laaja ) 1.2 Projektin tavoitteet HYVI III-projektin, jonka toteuttamista varten Lapin liitto myönsi Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusosuuden avustuksen käyttöajan ollessa (ks. Alanärä 2007a, 4; Alanärä 2007b, 3), hankesuunnitelman mukaan projekti käynnistettiin suoraksi jatkoksi Länsi-Pohjan hyvinvointijärjestelmä ja palvelut II -projektille. Projektin tavoitteiksi asetettiin Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien terveyskeskusten yhteistyön kehittäminen niin, että siinä noudatettava uusi toimintamalli syventäisi tietotekniikkaa hyödyntäen eri toimintayksiköiden välistä integraatiota. Projektin tuli parantaa sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluiden laatua ja poistaa eri toimintayksiköiden päällekkäisiä toimintoja tehostaen näin sairaanhoitopiirin alueella asuvan väestön terveyspalvelujen saatavuutta ja hoitohenkilökunnan potilaan luvalla työssään käyttämän tiedon käytettävyyttä. Hankesuunnitelmassa projektin tavoitteet on jaettu seuraaviin kolmeen päätavoitteeseen: 1. Kotihoidon, kotipalvelun ja avosairaanhoidon tukeminen seudullisena yhteistyönä tietoteknisiä ratkaisuja ja saumatonta hoitoketjua hyväksikäyttäen, 2. Sähköiset terveydenhuollon asiointipalvelut ja 3. Projektin arviointi. (Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2006.) Näitä päätavoitteita täsmentävien sovelluskohtaisten tavoitteiden mukaan HYVI III-projektin tuli täydentää kuntien ja sairaanhoitopiirin tietojärjestelmien integraatiota ja yhteistyön aukkoja, tukea hoitoprosessien sujuvuutta ja karsia toiminnallisia päällekkäisyyksiä. Kehittämisen keskeisiksi osa-alueiksi määriteltiin kotihoitopalveluiden ja sähköisten tervey-

18 18 denhuollon asiointipalveluiden kehittäminen tietoteknisiä ratkaisuja hyväksi käyttäen. Sen tuli myös valmistella sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon tukipalveluita terveyspiirin suuntaan. Näiden tavoitteiden toteuttamiseksi käytettävän tietotekniikan tuli täyttää seuraavat kansallisella tai erityisvastuualuetasolla sovittuja määrityksiä noudattavat vaatimukset: 1. Käytetään julkisia yhteyksiä hyödyntävää alueen suojattua terveydenhuollon tietoverkkoa, joka kapasiteetiltaan ja nopeudeltaan mahdollistaa tekstitiedon lisäksi myös kuvan, äänen ja liikkuvan kuvan siirron toimijoiden välillä ja jossa tietosuoja ja tietoturva on toteutettu (käyttäjien tunnistus, käyttöoikeudet, tietojen salaus). 2. Käytetään verkostotoimintaan ja saumattomiin palveluketjuihin soveltuvia tietojärjestelmiä (yhtenäiset toimintatavat, standardoidut sanomarajapinnat). 3. Käytetään tietotekniikkaa ja -järjestelmiä, jotka soveltavat standardoituja menettelytapoja hankkia asiakkaan suostumus ja sähköinen allekirjoitus sekä arkistoida tiedot. (Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2006.) Kotihoidon, kotipalvelun ja avosairaanhoidon tukeminen seudullisena yhteistyönä tietoteknisiä ratkaisuja ja saumatonta hoitoketjua hyväksikäyttäen Kotihoidon, kotipalvelun ja avosairaanhoidon tukemiseksi seudullisena yhteistyönä tietoteknisiä ratkaisuja ja saumatonta hoitoketjua hyväksikäyttäen tarkoitetun kehittämisen osalta HYVI III-projektin tuli tukea tietoteknisiä ratkaisuja ja saumatonta hoitoketjua hyväksikäyttäen kotihoidon, kotipalvelun ja avosairaanhoidon järjestämistä seudullisena yhteistyönä parantaa kotihoidon laatua helpottaa ja nopeuttaa hoitohenkilökunnan päätöksen tekoa ja hoidon antamisen perusteita (pitäisi olla kaiketi perusteltavuutta, ES) kotona ja hoitoyksiköissä yhdenmukaistaa alueellisesti kotihoidon työmenetelmät tukea tietoteknisin menetelmin avosairaanhoidon ja kotihoidon työtä laajentaa tietotekniikan käyttöä kotihoidon tuottamisessa sairaanhoitopiirin jäsenkunnissa siitä toteutetussa kokeilussa saatujen kokemusten mukaisesti palkata yhteinen asiantuntija koordinoimaan alueella tehtävää kotihoitotyötä ja takaamaan kotihoitojärjestelmän joustava toiminnallinen käyttöönotto jokaisessa sairaanhoitopiirin alueella toimivassa hoitoyksikössä huomioida kehitystyössä myös kotihoitopalveluiden ja mahdollisuuksien mukaan muiden sosiaalipalveluiden tukeminen mahdollistaa sekä vanhustyönä että sairaalasta kotiutettavien potilaiden kanssa tehtävä kotihoito koko sairaanhoitopiirin alueella aluepegasos-tietojärjestelmää ja mobiilitekniikkaa hyödyntäen mahdollistaa kotihoitopalveluiden antamisessa tarvittavan tiedon saatavuus ja organisaatiorajojen yli välittyminen. (Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2006; Alanärä 2007a, 4.)

19 19 Käytännössä HYVI III-projektin tuli kehittää Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella tapahtuvaa kotihoitopalveluiden tuottamista laajentamalla Pegasos-potilastietojärjelmän mahdollistamaa aluejärjestelmäkäyttöä eli aluepegasosta hyödyntävän kotihoitosovelluksen (Pegasos. Kotihoito n.d.; Pegasos. Sosiaali- ja terveystietojärjestelmä n.d.; Potilastietojärjestelmä PEGASOS n.d.; ks. myös Walldén & Peltomäki & Martikainen 2007, 12 14) käyttöä niin, että sitä käytettäisiin jokaisessa sairaanhoitopiirin jäsenkunnassa. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin aluepegasokseen asennetun kotihoitosovelluksen käyttöä oli kokeiltu ennen HYVI III-projektia Keminmaassa, Simossa ja Torniossa, jotka olivat osallistuneet yhdessä Kemi- Tornion ammattikorkeakoulun ja sairaanhoitopiirin kanssa ammattikorkeakoulun koordinoimaan kotihoitohankkeeseen. Hankkeen rahoittamana hankitut ja sen aikana testatut sovellus ja mobiililaitteet (gprs-yhteydellä varustetut kannettavat tietokoneet) mahdollistivat sen, että sairaanhoitopiirin alueella toimivat kotisairaanhoitajat ja kodinhoitajat pystyivät hakemaan järjestelmästä potilasta koskevia ja kirjaamaan siihen potilaan hoitoa koskevia tietoja myös kotikäyntien yhteydessä. Järjestelmään rakennettujen laajennettujen tietosuojamääritysten ansiosta siihen tallennetut tiedot ovat käytettävissä jokaisessa sairaanhoitopiirin alueella toimivassa kotihoitopalveluiden antamiseen osallistuvassa toimipisteessä niin, että tietojen käyttö on turvallista. Kotihoitosovelluksen käytön laajentamisen nähtiin mahdollistavan myös sen, että Kemin avosairaalamallin mukaista toimintaa alettaisiin hyödyntää koko sairaanhoitopiirin alueella. Projektin tavoitteiden toteuttamiseksi siihen tuli palkata sekä kotihoitopalveluiden toimialan että aluepegasos-järjestelmän sisäistänyt koordinaattori, jonka tuli vastata järjestelmäparametrien avaamisesta, tietosuojan luomisesta ja sairaanhoitopiirin jäsenkuntien henkilökunnan avustamisesta kotihoitosovelluksen käyttöönotossa. (Länsi- Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2006; Alanärä 2007a, 3 5.) Sähköiset terveydenhuollon asiointipalvelut Sähköisten terveydenhuollon asiointipalveluiden, joiden tarkoituksena on helpottaa terveyspalveluiden saatavuutta asuinpaikasta tai ajasta riippumatta, kehittämiseksi HYVI IIIprojektin tuli luoda ja kehittää alueelle sähköinen portaali, jonka avulla kansalainen voi asioida sähköisesti terveydenhuollossa, pilotoida kehitetyn sähköisen asiointipalvelun toimivuutta alueen opiskelijaterveydenhuollon kanssa, testata omahoitoa luomalla ammattikorkeakoulun opiskelijoille portaali, mistä he voivat

20 20 o varata aikoja terveydenhoitajille tai lääkärille, o hakea laboratoriotuloksia omaan puhelimeensa, o tehdä kysymyksiä omasta terveydentilastaan opiskelijaterveydenhuollon henkilöstölle ja o etsiä tietoa omaan terveyteensä liittyvistä asioista, saada käyttäjätuloksia sähköisen asiointipalvelun saavuttavuudesta ja käytettävyydestä alueen väestön omahoitoon, huomioida ja soveltaa mahdollisuuksien mukaan muissa vastaavissa hankkeissa saatuja kokemuksia ja kokeilla eri vaihtoehtoja, kuinka opiskelijat voivat kirjautua terveydenhuoltopalveluun. (Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2006; Alanärä 2007b, 4.) Terveydenhuollon sähköisiä asiointipalveluita yhdessä opiskelijaterveydenhuollon kanssa kehittääkseen projektissa oli tarkoitus käyttää pilottiryhmänä Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun opiskelijoita, joita oli alueella kaikkiaan noin Koska he opiskelivat useassa ammattikorkeakoulun Kemissä ja Torniossa sijaitsevassa yksikössä ja heille suunnattuja opiskelijaterveydenhuollon palveluita antaneet opiskelijaterveydenhoitajat pitivät vastaanottojaan useassa Kemissä ja Torniossa sijaitsevassa toimipaikassa, uskottiin projektissa siihen, että sähköisen asiointipalvelun kehittäminen parantaa huomattavasti opiskelijoiden yhteydenottoa opiskelijaterveydenhuoltoon ja siten myös heidän sen kautta hankkimien palvelujen saatavuutta. Käytännössä projektissa mukana olleeseen pilottiryhmään kuuluneet opiskelijaterveydenhuollon palveluita käyttäneet opiskelijat olivat joko ammattikorkeakoulun tekniikan tai kaupan ja kulttuurin toimialan opiskelijoita. Kuten kotihoitopalveluiden kehittämisessä hyödynsi projekti myös tässä terveydenhuollon sähköisten asiointipalveluiden kehittämisessä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin aluepegasosjärjestelmää, sillä kehittämisessä pilottina ollut opiskelijaterveydenhuolto käytti potilastietojen kirjaamiseen perusterveydenhuollon aluepegasosjärjestelmää (Pegasos. Kotihoito n.d.; Pegasos. Sosiaali- ja terveystietojärjestelmä n.d.; Potilastietojärjestelmä PEGASOS n.d.; ks. myös Walldén & Peltomäki & Martikainen 2007, 12 14). (Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2006; Alanärä 2007b, 3 5.) Projektin arviointi Arvioinnin osalta HYVI III-projektin tuli teetättää projektin sisäistä eli ohjausryhmän ja toteuttajien tekemää itsearviointia tukevaksi ja täydentäväksi tarkoitettu ulkoinen arviointi, joka selkeyttäisi projektissa saavutettuja tuloksia ja niiden käytettävyyttä. Tämän projektin tuloksia ja toimenpiteiden vaikutuksia arvioivaksi tarkoitetussa ulkoisen arvioinnin lähtökohtana tuli

21 21 olla käyttäjätutkimus. Sen tuli selvittää, miten projekti oli saavuttanut asettamansa tulokset ja miten siinä tehtyä kehittämistä olisi syytä jatkaa. Ajallisesti se tuli toteuttaa syksyllä 2007 niin, että sen tulokset olisivat projektin käytettävissä joulukuussa 2007, kun koko projektin oli tarkoitus päättyä helmikuussa (Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2006; Alanärä 2007a, 15; Alanärä 2007b, ) 2 ARVIOINNIN TOTEUTUS Käsittelen tässä luvussa ensin yleisellä tasolla projektin kuten muunkin arvioinnin kannalta keskeistä kysymystä, millaista arviointiasetelmaa soveltaen arviointi on syytä toteuttaa. Tämän jälkeen tarkastelen, miten ja millaista arviointiasetelmaa päädyimme soveltamaan HYVI III-projektin arvioinnissa. 2.1 Arviointiasetelman täsmentämisen kiusallinen yksinkertaisuus Pidän vastaamista kysymykseen, millaista arviointiasetelmaa projektin arvioinnissa on syytä soveltaa, yhtä kiusallisen yksinkertaisena tehtävänä kuin vastaamista kysymykseen, miksi julkista toimintaa pitää arvioida. Aivan kuten Evert Vedung (2003, 3) toteaa arvioinnin ja sen tekemisen vaatimisen historiaa käsittelevässä Stakesin Työpapereita -sarjassa julkaistussa kirjoituksessaan vaatimuksen julkisen toiminnan arvioimisesta perustuvan kiusallisen yksinkertaiseen ajatukseen, jonka mukaan sille ei voi hankkia hyväksyntää vain vetoamalla siihen käytettäviin huomattaviin taloudellisiin panostuksiin sekä jaloja periaatteita, hyviä tarkoitusperiä ja korkeita tavoitteita julistaviin puheisiin, on projektia arvioitaessa syytä huomata, ettei sen tekemistä ja siinä sovellettavan arviointiasetelman valintaa voi perustella vain esimerkiksi toteamalla, että projektin arviointi tehdään, koska sille myönnetty rahoitus edellyttää arvioinnin tekemistä. Projektia arvioitaessa on sen sijaan syytä miettiä ensin tarkasti, miksi arviointi tehdään, ja siirtyä vasta sen selkiytymisen jälkeen pohtimaan, mitä arviointiasetelmaa soveltaen arviointi pitäisi tehdä. Siitä riippumatta, tekeekö projektin arviointia ulkopuoliset arvioijat vai projektin toteuttajat, on arvioinnin toteuttamista varten tärkeää tehdä arviointi-/evaluaatiosuunnnitelma, joka voi olla myös osa projektisuunnitelmaa. Tämä johtuu siitä, että se, mitä arvioinnilta odotetaan, vaikuttaa siihen, miten arviointi suoritetaan ja millaista tietoa sitä tehtäessä kerätään. Koska

22 22 erilaisiin arviointitarpeisiin on syytä vastata eri tavoin, on tärkeää, että projektin arviointia suunnitellaan vastaamalla joko jo projektin tai ainakin sen arvioinnin toteuttamisen alkuvaiheessa seuraaviin kysymyksiin: Mihin arviointia käytetään? Miksi arviointia tehdään? Kuka tai ketkä sitä käyttävät? Mitä arvioinnilta odotetaan? Tällöin on hyödyllistä pohtia myös itse projektin lähtökohtia kuten sitä, mistä aloite projektin käynnistämiseen on tullut, minkä vuoksi projektia toteutetaan, millaisia intressitahoja projektissa on mukana ja millaisessa toimintaympäristössä eli kontekstissa projektin toteuttaminen tapahtuu. Näiden ja muiden samankaltaisten ns. peruskysymysten selkiyttäminen on osa kokonaisvaltaista arviointiajattelua ja se edesauttaa samalla myös projektissa tehtävän kehittämisen tehokasta realisointia. (Seppänen-Järvelä 2004, ) Projektin arviointia suunniteltaessa on tarpeen, että arviointi nähdään kokonaisuutena, eikä tarkastelua rajata vain yhteen tai osaan projektin monista ulottuvuuksista tulkiten arviointi esimerkiksi pelkästään projektin tuloksellisuuden, vaikuttavuuden tai toteuttamisprosessin sujuvuuden arvioimisena. Parhaimmillaan projektin arviointi sisältää sekä projektin saavuttamia tuloksia ja vaikutuksia koskevan ns. summatiivisen arvioinnin että projektin toteuttamisen ja etenemisen sujuvuutta koskevan ns. formatiivisen arvioinnin. Vasta projektin kokonaisvaltaisen tarkastelun pohjalta tehdyn projektin perustilanteen selkiyttämisen jälkeen voidaan sen arvioinnin suunnittelemisessa edetä vaiheeseen, jossa tarkennetaan arvioinnin toteuttamisstrategian lähtökohdan muodostavat peruskysymykset, joihin arvioinnin halutaan vastaavan. Tällaisia arvioinnin peruskysymyksiä ovat: Mitkä ovat kehittämistoimenpiteen vaikutukset? Saavuttiko toimenpide päämääränsä tai tavoitteensa? Kuinka kustannukset ja hyödyt suhtautuvat toisiinsa? Kuinka toimintatapaa voidaan parantaa? Voidaanko toimenpiteillä vastata tarpeisiin? Osaan näistä peruskysymyksistä voidaan vastata prosessiarvioinnilla ja osaan esimerkiksi projektin tuloksellisuus-, vaikuttavuus- tai tehokkuusarvioinnilla. Projektin arviointi pelkästään sen tulosten arviointiin keskittyen ilman jonkinlaista prosessiarviointia ei ole suositeltava vaihtoehto, sillä projektin tulosten ymmärtämiseksi tarvitaan tietoa myös siitä, miten tulokset on saavutettu. (Seppänen-Järvelä 2004, 27.)

23 23 Niitä monia ja moninaisia kysymyksiä, joihin projektin arviointia suunnittelevien on mietittävä vastauksia, voidaan hahmottaa kuvan 1. avulla. Arvioinnin tekijä (kuka?) Kuka kerää tietoa? Kuka antaa tietoa? Toimivuus Kuka tekee arvion? Sisäinen/ulkoinen Arvioitava kohde (mitä?) Esim. interventiot Projektiorganisaation toimivuus Kehittämisprosessin toteuttaminen Yhteistyö, kommunikaatio Arviointiprosessi (miten?) Suunnittelu, sopimusten neuvottelu Kohteiden ja kriteerien määrittelyt Tiedon keruu Ennakoiva/jälkikäteis/seuraava Menetelmät Käytännöt Johtopäätökset Raportointi Tiedon hyödyntäminen Lähde: Seppänen-Järvelä 2004, 28. Kuva 3. Arvioinnin elementtejä. Projektin arviointia suunnittelevien vastattavaksi asettuvat kysymykset liittyvät ensinnäkin arvioinnin tekijään kuten siihen, kuka kerää arvioinnissa tarvittavaa tietoa ja tekee sen pohjalta varsinaisen arvioinnin. Lisäksi heidän on löydettävä vastaus siihen, kuinka arviointi tehdään vastaamalla esimerkiksi kysymyksiin, miten arviointikohde määritellään, mitä mittapuita eli kriteereitä ja mitä tiedonkeruutapoja arvioinnin teossa käytetään, miten ja keille

24 24 arvioinnista ja sen tuloksista raportoidaan ja miten arvioinnin tuottamaa tietoa hyödynnetään. (Seppänen-Järvelä 2004, 27.) Kuvan 3. mukaisiin kysymyksiin vastaamalla voidaan projektin arviointia suunniteltaessa täsmentää se, millaista arviointiasetelmaa soveltaen arviointi suoritetaan. Arviointiasetelmaan kuuluvia elementtejä ja suhdetta toisiinsa voidaan hahmottaa seuraavalla Riitta Seppänen- Järvelän (2004, 29) esittämällä alkujaan Colin Robsonin (2001, 123) laatimasta kuviosta muokkaamalla kuvalla. aineiston keruustrategia tarkoitus arviointikysymykset projektin logiikka menetelmät Lähde: vrt. Seppänen-Järvelä 2004, 29. Kuva 4. Arviointiasetelman viitekehys. Kuvan 4. esittämän arviointiasetelman viitekehyksen mukaan arvioinnin lähtökohtana ovat arviointikysymykset siitä huolimatta, etteivät ne aina valkene täysin jo suunnitelmavaiheessa. Osa niistä voi nousta esiin tai täsmentyä projektin toteuttamisen aikana ja jotkin niistä voidaan joutua myös hylkäämään, koska niihin ei pystytäkään vastaamaan. Viitekehyksen sisältämä tarkoitus viittaa arvioinnin peruskysymyksiin kuten siihen, miksi arviointia tehdään. Tämä tarkoitus määrittää pääasiassa sen, millaisiin arviointikysymyksiin arvioinnissa tullaan

25 25 vastamaan. Viitekehyksen sisältämä projektin logiikka viittaa projektissa tehtävän kehittämisen taustalla oleviin olettamuksiin, miten eri asiat vaikuttavat toisiinsa. Arviointikysymykset puolestaan vaikuttavat siihen, millaisia menetelmiä ja aineiston keruustrategiaa arvioinnissa käytetään, mikä ratkaisee esimerkiksi sen, suoritetaanko aineiston/tiedon keruu systemaattiseen havainnointi-, kysely-, fokus-ryhmähaastatteluun tai joihinkin muihin aineistonkeruutapoihin tai niiden yhdistelemiseen turvautuen. (Seppänen-Järvelä 2004, 29). 2.2 HYVI III-projektin arvioinnissa sovelletun asetelman täsmentäminen Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan neuvottelut HYVI III-projektin arvioinnin lähtökodan muodostavista arvioinnin elementeistä 4 (ks. kuva 3.) ja arvioinnissa sovellettavan arviointiasetelman viitekehyksen osista (ks. kuva 4.) 5 käynnistyivät alkusyksyllä Perustan näille neuvotteluille ja niissä tehdylle arvioinnissa sovellettavan arviointiasetelman täsmentämiselle loivat luvussa 1. tarkastelemani projektin tausta ja tavoitteet. Neuvottelujen pohjan loi Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin tekemä, päiväämä tarjouspyyntö, johon sisältyi varsinaisen tarjouspyynnön lisäksi tiivis kuvaus projektin taustasta ja tavoitteista. Tarjouspyynnössä HYVI III-projekti todettiin käynnistetyn suoraksi jatkoksi Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien toteuttamalle HYVI II-projektille, joka oli puolestaan jatkanut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien jo vuona 2001 aloittamaa kehitystyötä, jonka tavoitteena oli koko Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueen kattavan saumattoman hoitoketjun rakentaminen ja pilotointi. HYVI II-projekti oli omalta osaltaan kannustanut myös sitä työtä, jota sairaanhoitopiiri ja sen jäsenkunnat olivat tehneet valmistellessaan uudistusmallia, jonka toteutuminen siirtäisi niiden terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon järjestämisvastuuta sosiaali- ja terveyspiirille. Tarjouspyynnön mukaan Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri ja sen jäsenkunnat olivat ottaneet vuonna 2001 aloittamansa kehittämistyön aikana käyttöön kuvan 5. mukaiset alueelliset toiminnot eli Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin aluetietojärjestelmän palvelut (Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin 2007a). 4 5 Näitä kysymyksiä ovat: 1) kuka arvioi? 2) mitä arvioi? ja 3) miten arvio? Näitä osia ovat: 1) arvioinnin tarkoitus ja sen mukaiset peruskysymykset, 2) projektissa tehdyn kehittämisen taustalla olevien asioiden vuorovaikutusolettamusten mukainen projektin logiikka, varsinaiset vastattaviksi asetettavat 3) arviointikysymykset sekä niihin vastaamiseksi soveltuva 4) aineiston keruustrategia ja sen kanssa linjassa olevat 5) aineiston keruu- ja analysointimenetelmät.

26 26 LKS LPKS Kemi Keminmaa Simo Tervola Tornio Aluetietojärjestelmän palvelut OYS kunta- ESKO Pegasos Esko ProWellness KuntoApu Clinic Effica WM-DATA KLUSTERI CDAR2 ESH- POTILASTIETO- JÄRJESTELMÄ APUVÄ- LINELAINAUS SEUDULLISET HOITO-OHJEET ALUEELLI- NEN DIABETESPO- TILAIDEN HOITO SILMÄN- POHJIEN KUVAUS SÄHKÖINEN LÄHETEPA- LAUTE Ylitornio ALUEELLINEN KUVANTAMINEN ALUEEN SÄH- KÖISET PALVELU e-home Mobile LABORATO- RIOTIETOJEN KATSELU YHTEISPÄIVYSTYS + AJANVARAUS Lähde: Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin 2007a Kuva 5. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin aluetietojärjestelmän palvelut B. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin tekemän päivätyn tarjouspyynnön mukaan HYVI III-projektin arvioinnin tuli täyttää tiivistetysti seuraavat vaatimukset: Projektin arviointi selkeyttää projektissa saavutettuja tuloksia ja niiden käytettävyyttä. Projektin tuloksia ja toimenpiteiden vaikutuksia arvioidaan käyttäjätutkimuksella. Arvioinnin perusteella arvioinnin toimittaja antaa jatkotoimenpide-ehdotuksen sekä Kotihoidon, kotipalvelun ja avosairaanhoidon tukeminen seudullisena yhteistyönä tietoteknisiä ratkaisuja ja saumatonta hoitoketjua hyväksi käyttäen -osion että Sähköiset terveydenhuollon asiointipalvelut -osion osalta siten, että se kehittäisi alueen terveyspalveluja asiakaslähtöisesti.

27 27 Arviointi pitää suorittaa välisenä aikana ja arvioinnin loppuraportin tulee olla sairaanhoitopiirin käytettävissä mennessä. (Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin 2007a.) Vastauksena Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiriltä saamaansa päivättyyn tarjouspyyntöön Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysala tarjoutui päivätyssä tarjouksessaan toteuttamaan HYVI III-projektin ulkoisen arvioinnin sekä tarjouspyynnössä että Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin projektin rahoittajana toimivalta Lapin liitolta saamat ohjeet täyttävällä tavalla. Tarjouksessa arviointi esitettiin suoritettavaksi siten, että projektin tuloksia ja toimenpiteiden vaikutuksia arvioitaisiin toteuttamalla käyttäjätutkimus, jossa tehtäisiin kotihoidon ja avosairaalan palvelujen käyttäjien haastatteluja, opiskelijaterveydenhuollon palvelujen käyttäjille suunnattava sähköposti- tai Webropolkysely ja projektissa mukana olevien hoitohenkilökuntaan kuuluvien, arvioinnin tilaajan nimeämien avainhenkilöiden ryhmähaastatteluja, joissa voidaan hyödyntää kehittävän työntutkimuksen ideoita ja jotka toteutetaan joko arvioinnin tilaajan osoittamissa tai vaihtoehtoisesti arvioinnin toimittajan tiloissa. (Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu 2007.) Arvioinnista maksettava korvaussummaa piennettiin Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja Kemi- Tornion ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan välisissä neuvotteluissa projektin rahoittajana toimivalta Lapin liitolta saatujen ohjeiden mukaisesti, jotta ulkopuolisesta arvioinnista maksettavan korvauksen osuus projektin koko rahoituksesta ei ylittäisi ns. pienhankinnalle asetettua kynnysrajaa. Näin menetellen Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin oli mahdollista hankkia arviointi ilman kilpailutusmenettelyä (Tellervo Alanärä, suullinen tiedonanto ; Alanärä 2008). Tämän vuoksi Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri ja Kemi- Tornion ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysala sopivat, että arvioinnista maksettava korvaus on hieman yli puolet (noin 54 %) summasta, jolla Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysala oli neuvottelujen aikaisemmissa vaiheissa esittänyt arvioinnin toteutettavansa (Leena Leväsvirta , suullinen tiedonanto; Heli Arola , suullinen tiedonanto). Tarjouksen hyväksymis- ja sen arvioinnista tehdyn sopimuksen muuttamispäiväksi voidaan tulkita , jolloin Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän talousjohtaja hyväksyi HYVI III ulkoinen arviointi -nimistä tavaraa koskevan tilauksen tekemisen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalalta (Länsi- Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2007c).

28 28 Kun HYVI III-projektin arvioinnissa oli määrä siirtyä käytännön toteuttamisen vaiheeseen lokakuussa 2007, jolloin aloitin työni siinä projektityöntekijä Jaana Ilmastin tavoin muiden Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalalla vastuullamme olleiden töiden ohessa, oli Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan elokuussa 2008 tekemään sopimukseen sisältyneitä arvioinnin toimeksiantoa ja toteuttamissuunnitelmaa tarpeen täsmentää varsin oleellisella tavalla. Tämä johtui ensinnäkin siitä jo luvussa ilmi tulleesta syystä, että HYVI III-projektin hankesuunnitelmassa oli arvioinnista vain kaksi mainintaa. Toinen niistä toteaa, että arviointi selkeyttää projektissa saavutettuja tuloksia ja niiden käytettävyyttä, ja toinen, että projektin tuloksia ja toimenpiteiden vaikutuksia arvioidaan käyttäjätutkimuksella (ks. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2006). Toiseksi arvioinnin toimeksiannon ja toteuttamissuunnitelman täsmentämisen tarve johtui siitä, etteivät Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysala olleet sopineet arvioinnista käymissään neuvotteluissa riittävän tarkasti sitä, miten arviointi toteutetaan. Kuten edellisestä luvusta käy ilmi eivät ne olleet sopineet mitään esimerkiksi siitä, kuinka monta kotihoidon ja avosairaalan palvelujen käyttäjää sekä projektissa mukana olevaa hoitohenkilökunnan avainhenkilöä arviointia tehtäessä haastatellaan tai kuinka monelle opiskelijaterveydenhuollon palvelujen käyttäjälle arviointia varten tehtävä sähköposti- tai Webropol-kysely lähetetään. Kolmanneksi arvioinnin toimeksiannon ja toteuttamissuunnitelman täsmentämisen tarve johtui siitä, että arviointia koskevan tarjouksen mukaan arvioinnin kohteena olivat Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien tuottamat sosiaali- ja terveyspalvelut, eivät Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisen kehittämiseksi käyttöön ottamat sähköiset palvelut kuten arvioinnin toimeksiantaja oli tarkoittanut. Neljänneksi arvioinnin toimeksiannon ja toteuttamissuunnitelman täsmentämisen tarve johtui siitä, että Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri ei voinut maksaa arvioinnista enempää kuin hieman yli puolet summasta, jolla Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysala oli esittänyt arvioinnin toteutettavansa. Näin ollen arvioinnin toteuttamiseksi oli käytettävissä vain tutkijan kuuden viikon ja tutkimusapulaisen kahden viikon työpanoksen mahdollistava resurssi (Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu 2007), mikä johti edellä mainittuun arvioinnin käytännön toteuttamisen alkamiseen lokakuussa 2007.

29 29 HYVI III-projektin arvioinnin toimeksiannon ja toteuttamissuunnitelman täsmentäminen jatkui , jolloin arvioinnin työrukkanen 6 piti arvioinnin toteuttamista käsitelleen palaverin. Palaverissa kerrattiin arvioinnin tarjouspyynnön ja tarjouksen tekemiseen liittyneet aikataulut ja arvioinnista tehdyn sopimuksen sisältö todeten, että Länsi-Pohja sairaanhoitopiirin arvioinnista Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalalle maksama korvaus tarkoitti sitä, että arvioinnin tekemiseen oli käytettävissä 240 tunnin työpanoksen mahdollistavat resurssit. Palaverissa tarkennettiin myös arvioinnin kohteena olevan sen, miten KOHO- ja OTSA-osaprojektit olivat saavuttaneet niille asetetut tavoitteet ja mitä ongelmia/kriittisiä pisteitä osaprojekteissa kokeiltavia sovelluksia käyttäneet näkevät niissä olevan ja miten niitä voisi heidän mukaansa jatkossa poistaa. Palaverissa sovittiin arviointiaineiston keräämisestä internetpohjaista kyselyä ja ryhmähaastattelua käyttäen osaprojektien koordinaattoreiden lupautuessa toimittamaan kyselyä varten tarvittavat sähköpostiosoitteet ja ryhmähaastatteluihin osallistuvien nimet. Palaverissa sovittiin myös arvioinnin toteuttamisen alustava aikataulu, jonka mukaisesti arvioinnin alustavat tulokset olisivat käytettävissä HYVI III-projektin ohjausryhmän joulukuun 2007 puolessa välissä pidettävässä kokouksessa ja arvioinnin loppuraportti valmistuisi tammikuun 2008 loppuun mennessä. Palaverissa tehtyjen sopimusten lähtökohtana oli pyrkimys toteuttaa arviointi niin pitkälle kuin mahdollista käyttäjätutkimuksena kuten Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysala olivat aikaisemmin sen toteuttamisesta sopineet. (Saari 2007a; Yhteenvetomuistio 2007.) Arvioinnin toimeksiannon ja toteuttamissuunnitelman täsmentämiseen jouduttiin kuitenkin palaamaan arvioinnin työrukkasen pitämän palaverin jälkeen käydyssä sähköpostikeskustelussa, jossa myös yksi työrukkaseen kuulumaton Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin edustaja esitti näkemyksensä siitä, miksi arviointi tehdään ja millaista palautetta sen pitäisi projektin toteuttajille tuottaa. Keskustelussa päädyttiin lopulta siihen, että arvioinnin painopistettä muutetaan niin, että se ei olisi yksinomaan käyttäjänäkökulmaan painottuva käyttäjätutkimukseen perustuva arviointi projektissa käytettyjen, kokeiltujen ja 6 Työrukkaseen kuuluivat Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan palveluksessa olleet arvioinnista vastaava tutkija Erkki Saari ja tutkimusapulaisena toiminut projektityöntekijä Jaana Ilmasti sekä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin palveluksessa olleet HYVI III -projektin projektipäällikkö Tellervo Alanärä ja sen Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja alueen kuntien kotihoidon, kotipalvelun ja avosairaanhoidon seudullinen yhteistyö (jatkossa KOHO) -osaprojektin koordinaattori Kristiina Mattanen sekä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja alueen kuntien opiskelijaterveydenhuollon sähköinen asiointi (jatkossa OTSA) -osaprojektin koordinaattori Janne Okkonen.

30 30 pilotoitujen sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palvelusovellusten käytettävyydestä vaan myös ns. päätöksentekonäkökulman huomioiva HYVI III-projektin tavoitteista liikkeelle lähtevä arviointi, miten projekti on saavuttanut tavoitteet, joita sille on asetettu. Tällainen painopisteen muuttaminen perustui ensinnäkin Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin puolelta esitettyyn toiveeseen, että arvioinnissa saatavat tulokset antaisivat Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisestä päättäville tahoille kuvan, kuinka hyvin projekti on saavuttanut sille asetetut tavoitteet. Toiseksi painopisteen muuttaminen perustui Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin puolelta esitettyihin näkemyksiin, että arviointi tehdään projektin rahoittajien vaatimuksesta ja näiden luulisi olevan kiinnostuneita ulkopuolisen arvioijan näkemyksistä, mitä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämiseen liittyviä tuloksia projekti on tuottanut. (Saari 2007b.) Näin HYVI III-projektin arvioinnin toimeksiannon osalta päädyttiin lopulta siihen, että sen tulee tuottaa ulkopuolisen arvioijan keräämään ja analysoimaan aineistoon perustuva arvio, miten projekti on onnistunut saavuttamaan sille asetetut tavoitteet, ja antaa suosituksia, miten projektissa jatkettua sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palvelujen kehittämistä on ylipäätään syytä jatkaa. Arviointiin käytettävissä olevien resurssien rajallisuuden vuoksi sitä ei voinut toteuttaa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin puolelta esitetyn toiveen mukaisesti varsinaisena projektin prosesseja tarkastelevana (ks. Saari 2007b.) prosessiarviointina, sillä tämä olisi edellyttänyt, että projektin arvioija olisi voinut olla sekä pidempään kuin arviointiin oli käytettävissä aikaa että intensiivisemmin kuin se oli mahdollista mukana projektin arjessa. Arvioinnin tuottaman tiedon avulla projekti voi kuitenkin tehdä omia kehittämisprosessejaan tarkastelevaa itsearviointia monipuolisemman tiedon varassa kuin tilanteessa, jossa sillä olisi käytettävissään vain projektissa mukana olleiden arkitieto (Järvelä-Seppänen 2004). Arvioinnin toteuttamissuunnitelman osalta päädyttiin edellä olevan pohjalta puolestaan siihen, että arvioinnissa tarvittava aineisto kerätään ensinnäkin kolme erillistä Webropol-kyselyä tekemällä. Yksi niistä sovittiin lähetettäväksi HYVI III-projektin ohjausryhmän jäsenille, toinen KOHO-osaprojektissa kokeilukäytössä ollutta sähköistä palvelusovellusta käyttäneille ja osaprojektin toteuttamista ohjanneen projektiryhmän jäsenille sekä kolmas OTSA-osaprojektissa kokeilukäytössä ollutta sähköistä palvelusovellusta käyttäneille ja osaprojektin toteuttamista ohjanneen projektiryhmän jäsenille. Toisena aineistokokonaisuutena sovittiin käytettävän sekä HYVI III-projektin toteuttamisen aikana tuotettua seurantamateriaalia kuten projektisuunnitelmia ja seurantaraportteja että muuta relevanttia projektin valmistelua ja to-

31 31 teuttamista kontekstoivaa kirjallista materiaalia. Kolmanneksi aineistokokonaisuutena sovittiin käytettävän arvioinnista vastaavan tutkijan projektista ja sen toteuttamisesta arvioinnin aikana tekemiin havaintoihin perustuvaa ja muistiinpanoihinsa tallentamaa havaintoaineistoa (ks. Alasuutari 2001, 65 86; Silverman 2001, 43 82; Puuronen 2007, ). 2.3 Arvioinnin käytännön toteuttaminen Kuten edellisestä luvusta on käynyt ilmi, käynnistyi HYVI III-projektin arvioinnin ns. käytännön toteuttaminen varsinaisesti lokakuun 2007 puolessa välissä päättyen tämän raportin valmistumiseen tammikuun 2008 puolessa välissä. Arvioinnista vastaavana tutkijana olen voinut käyttää arvioinnin käytännön toteuttamiseen lopulta noin kahdeksan viikon työpanoksen, minkä on mahdollistanut se, että Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysala jatkoi työsuhdettani tammikuun alussa lähes kolmella viikolla. Arvioinnin käytännön toteuttaminen eteni seuraavassa esitetyllä tavalla Teoreettismetodologiset lähtökohdat HYVI III-projektin arvioinnin käytännön toteuttamisen teoreettismetodologisina lähtökohtina ovat olleet monitahoarviointi (Vartiainen 1994) ja neljännen sukupolven arviointi (Guba & Lincoln 1989) sekä niiden kanssa yhteensopiva triangulaation (Denzin 1978) soveltamiseen perustuva aineistonkeruustrategia. Monitahoarvioinnin perusperiaatteet (prinsiipit) ja tutkimukselliset lähtökohdat käyvät ilmi taulukosta 1. Niiden mukaisesti monitahoarviointi on ns. middle range -arviointia. Tämä mikä tarkoittaa sitä, että sen mukaisesti tehtävässä arvioinnissa voidaan sitoutua moniin erilaisiin tieteenfilosofisiin lähtökohtiin ja soveltaa kullekin arvioinnille spesifejä teorioita ja tutkimustekniikoita. Monitahoarviointia luonnehtii kohdespesifisyys, jonka mukaisesti sen tulokset ovat sovellettuun teoreettiseen näkökulmaan perustuvia verraten rajatusti vain kulloinkin arvioitavaan kohteeseen päteviä arviointeja. Tulosten yleistämisessä on näin ollen oltava varovainen tarkistaen, että niitä ei hyödynnetä mekaanisesti vain pinnalta katsoen samankaltaiselta näyttävän kohteen arvioinnissa. Monitahoarviointia soveltavissa arvioinneissa korostuu myös teoreettisuuden ja praktisuuden ymmärtäminen tilannesidonnaisina ja laaja-alaisina termeinä, joiden sisällöt määritellään arvioinnissa sovellettavaksi valitun spesifin, ei yhden ns. yleisen monitahoarvioinnissa sovellettavan arviointiasetelman mukaisesti. (Vartiainen 2007, ; ks. myös Saari 2007c, )

32 32 Taulukko 1. Monitahoarvioinnin prinsiipit. Prinsiippi Ominaisuus Tarkoitus Keskeinen sisältö 1. Kontekstisidonnai suus 2. Avainryhmien rooli 3. Menetelmien monipuolisuus 4. Aineiston keruun monipuolisuus 5. Arviointikriteeristön muo- Arviointikohdetta analysoidaan osana laajempaa kokonaisuutta. Avainryhmiä pidetään arviointiprosessin keskeisenä tekijänä. Avainryhmien priorisointi ja potentiaalisten intressiristiriitojen ratkaiseminen on oleellista. Käytetään sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Kerätään monipuolista ja syvällistä arviointi-informaatiota sovellettavan arviointiasetelman osoittamalla tavalla. Avainryhmien nähdään voivan osallistua arvioin- Kuvata arviointikohdetta ja sen tilaa arviointiprosessin alkaessa ja ymmärtää (yhteiskunta)järjestel män sen toiminnalle asettamat reunaehdot. Kerätä ja analysoida relevanttia informaatiota toiminnan toteuttajina tai kohteena olevilta yksilöiltä ja ryhmiltä. Soveltaa arviointiasetelman ja - kohteen kannalta tarkoituksenmukaisimpia menetelmiä ilman, että avainryhmäkeskeisyys muodostaa estettä joidenkin menetelmien soveltamiselle. Tuottaa pluralistinen käsitys arvioitavasta kohteesta ja välttää liiallisia yksinkertaistuksia. Toimia julkituotuna arviointikehikko- Prinsiippi korostaa arvioinnin kontekstisidonnaisuutta, mikä tarkoittaa, että arvioinnissa suhteutetaan generaali ja spesifi toisiinsa. Generaali viittaa yleisiin tieteellisiin ja teoreettisiin tutkimusperiaatteisiin, spesifi ilmiön yksilöllisiin ja paikallisiin ominaisuuksiin. Tavoitteena on, että arvioinnissa sovelletaan yleisiä tutkimusperiaatteita spesifin ilmiön arvioimiseen niin, että ilmiön analysoinnin voi sanoa olevan kontekstisidonnaista. Prinsiippi korostaa avainryhmien roolia arvioinnissa. Prinsiipin metodisen toteutumisen kannalta on tärkeätä, että arvioinnissa pohditaan avainryhmien motiiveja ja tarkoitusperiä sekä heidän välittämänsä tiedon luonnetta. Käytännöllisessä mielessä on tärkeää myös, että arvioinnissa kyetään identifioimaan sekä merkittävät avainryhmät että se informaatio, mitä eri avainryhmiltä on mahdollista kerätä. Prinsiippi painottaa kykyä soveltaa sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä. Oletuksena on, että tutkimuksen luotettavuus ja sen tulosten hyödynnettävyys paranevat, kun siinä sovelletaan sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia tutkimusmenetelmiä sen mukaan kuin se osoittautuu olevan tarpeen ilmiön tutkimisessa. Tämä pätee myös kvalitatiivisen datan kvantifioimiseen niin, että osa kvalitatiivisesta aineistosta voidaan esittää myös kvantifioidussa muodossa, mikäli tutkimusasetelma ja tulosten raportointi edellyttävät näin tekemään. Tämä kiinteästi edelliseen liittyvä prinsiippi korostaa arvioinnissa käytettävien aineiston keruuja analysointimenetelmien monipuolisuutta. Menetelmien monipuolisuus on arvioinnin kannalta oleellista, vaikka monitahoarvioinnissa korostetaankin avainryhmien informaation roolia. Tutkimusasetelmasta riippuen aineistoa on syytä kerätä esimerkiksi erilaisista dokumenttija tilastolähteistä, sillä vasta eri lähteistä kootun informaation analyyttinen yhdistäminen tekee arvioinnista monitahoisen ja tuottaa pluralistisen käsityksen arvioitavasta ilmiöstä. Tämä prinsiippi liittyy monitahoarvioinnin keskeiseen lähtökohta-ajatukseen, jonka mukaan avainryhmät tuntevat arvioitavan ilmiön arvioi-

33 33 dostaminen 6. Arvolausekkeet tikriteeristön muotoilemiseen. Korostetaan, että kriteeristön tulee soveltua sekä teoreettispainotteisee n että praktiseen analyysiin. Konkretisoivat ja yksilöivät tutkimustulokset selkeään muotoon sekä arvottavat toimintaa arviointiprosessin näkökulmasta. na, jonka avulla arviointiprosessissa voidaan esittää mahdollisimman relevantteja arviointituloksia. Parantaa tulosten omaksumista ja hyödynnettävyyttä. jaa paremmin. Siksi heidän pitää voida osallistua, tutkimusprosessista riippuen, myös arviointikriteereiden muotoilemiseen. Vielä tärkeämpää on kuitenkin, että arviointikriteeristöä käyttämällä päästään luotettavaan analyysiin arvioitavan kohteen toiminnasta. Siksi monitahoarvioinnin keskeisenä piirteenä pidetään sitä, että siinä voidaan käyttää sekä teoreettisesti että praktisesti analysoivia kriteereitä. Prinsiippi painottaa arviointiprosessin tuloksia konkretisoivien arvolausekkeiden merkitystä. Niiden avulla laajakin analyysi pitää kyetä kiteyttämään sopivaan määrään informatiivisia kannanottoja. Samalla arvolausekkeet toimivat palautemekanismina, joka voi parhaimmillaan parantaa mahdollisuuksia hyödyntää arviointituloksia esimerkiksi silloin, kun arvioitavaa kohdetta pyritään kehittämään. Lähde: Vartiainen 2007, ; Saari 2007c Neljännen sukupolven arvioinnin keskeiset periaatteet käyvät puolestaan ilmi taulukosta 2. Taulukon esittämien periaatteiden mukaista arviointia luonnehtivaksi pääpiirteeksi voi kiteyttää sen, että arviointi pyrkii tukemaan arvioitavan kohteen (toiminta, ohjelma, hanke jne.) kehittämistä, eikä esittämään sen tarkkailemiseen rajoittuvaa lausuntoa, onko sen toteuttamisessa onnistuttu vai epäonnistuttu. Tähän arvioinnin tekijä pyrkii osallistumalla kohdetta kehittävien toimijoiden kanssa jo kehittämisen aikana saavutettavissa olevan, arvioijan ja toimijoiden yhteisesti hyväksymän ja aina muutoksen alaisen tulkinnan luomiseen arvioitavasta kohteesta (Guba & Lincoln 1989). Taulukko 2. Neljännen sukupolven arvioinnin keskeiset periaatteet ja seurausväitteet. Periaate 1. Arviointi on prosessi, jossa arvioijat ja osanottajat (stakeholders) yhdessä ja yhteistyötä tehden muodostavat (tai liikkuvat kohti) yksimielisesti hyväksymänsä arvioivan käsityksen arvioitavana olevasta kohteesta. Se ei välttämättä johda kumoamattomaan (ts. empiirisesti todistettavissa olevaan) tietoon (vaikka tätä voi tulla sivutuotteena) 2. Arviointi on prosessi, jossa tiedon keruuta ja arviointia (tulkintaa) tehdään toisistaan erottamattomasti ja samanaikaisesti. Seurausväite A. Arviointi muokkaa todellisuutta. B. Arvioinnin tuloksena muodostunut yksimielisesti hyväksytty arvioiva käsitys on jatkuvan muokkauksen (muutoksen) kohteena, jolloin sitä hiotaan, tarkennetaan ja tarvittaessa se korvataan toisella. A. Mitään arvioinnin prosessin osaa ei voi toteuttaa arvovapaasti. 3. Arviointi on paikallinen prosessi. Sen tulokset A. Toisenlaisista tilanteista saatavia arviointitie-

34 34 riippuvat paikallisista olosuhteista, paikallisista osanottajista ja paikallisista arvoista, eikä niitä voi yleistää toisenlaisiin tilanteisiin. toja ei voi sellaisenaan soveltaa paikallisiin olosuhteisiin, vaikka ns. sijaiskokemuksina niitä voi soveltaa tai niistä voi ottaa oppia. 4. Arviointi on sosiopoliittinen prosessi. Sosiaalisten, kulttuuristen ja poliittisten tekijöiden huomioiminen on prosessin kannalta ensiarvoista sen sijaan, että niitä pidettäisiin arviointia häiritsevinä ja vääristävinä kiusankappaleina, ainakin niiden huomioiminen on yhtä tärkeää kuin arvioinnin teknisestä moitteettomuudesta huolehtiminen. 5. Arviointi on opettamis-/oppimisprosessi. Arvioijat, asiakkaat, sponsoroijat ja muut osanottajat kukin sekä opettaa toisia että oppii toisilta; jotta kunkin olisi todella mahdollista muokata omia näkemyksiään (emic views) on kaikilla oltava valmius tällaiseen opettamiseen/oppimiseen. 6. Arviointi on jatkuva, toistuva, suuntaansa hakeva prosessi, koska sen löydöt ovat muodostettuja sosiaalisia käsityksiä, jotka ovat uudelleenmuokkaamisen kohteena. Arviointeja täytyy kaiken aikaa tehdä uudelleen ja ajanmukaistaa. 7. Arviointi on kehittyvä prosessi. Sen yksityiskohtaista toteuttamistapaa ei voi suunnitella etukäteen, sillä sen tarkentaminen (tai tarkentamiset) riippuu osanottajilta tulevista syötteistä (vaatimuksista, toivomuksista jne.) ja sen osana toteutettavat toimenpiteet ovat toisiinsa kytkeytyviä. 8. Arviointi on pikemmin vastuuta jakava kuin sitä jollekin osoittava prosessi. 9. Arviointi on prosessi, joka kietoo arvioijat ja osanottajat hermeneuttis-dialektiseen suhteeseen. A. Hyvä arviointi esittää enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia. B. Hyvällä arvioinnilla ei ole luonnollista päätepistettä. A. Arviointi on prosessi, jonka tulokset ovat periaatteessa ennustamattomia A. Arviointi on yhteinen prosessi siten, että osanottajaryhmillä olevat emickäsitykset ja arvioijan arviointiin mukanaan tuomat etickäsitykset liittyvät siinä yhteen muodostaen alati kehittymässä olevan emic/etic - käsitysten sekoituksen. Se pyrkii kohti yksimielisyyttä, mutta edellyttää vähintäänkin kilpailevien käsitysten selventämistä. Näin toteutettu arviointi on toimintaa, jossa kaikki siihen osallistuvat oppivat. B. Arviointi on yhteistyössä tehtävä prosessi siten, että useat osanottajaryhmät kontrolloivat yhdessä arvioijan kanssa metodologiaan ja tulkintaan liittyvien päätöksien tekoa. Näin toteutettu arviointi on toimintaa, joka lisää kaikkien siihen osallistuvien mahdollisuuksia vaikuttaa. C. Arviointi on prosessi, jossa ei tehdä erottelua

35 35 perus- ja soveltavan tutkimuksen välillä. Näin tehtävä arviointi samanaikaisesti sekä auttaa ymmärtämään että selvittää, millaista toimintaa tarvitaan. D. Kunnolla suoritettava arviointi on prosessi, joka edellyttää arvioijan olevan suorissa (fadeto-face) vuorovaikutustilanteissa yksittäisten osanottajien kanssa; tehokasta arviointia ei voi toteuttaa arvioitavista kaukana pysytellen. 10. Suorittaessaan neljännen sukupolven arviointia arvioijat toimivat monissa perinteisissä (mutta uudella tavalla ymmärretyissä) ja eiperinteisissä arvioijan rooleissa. A. Arvioija pysyy teknikkona, mutta on nyt inhimillinen väline ja tiedon analysoija; kuvaajana, mutta on nyt historioitsija ja valaisija; ja tuomarina, mutta on nyt oikeutta jakavan prosessin kapellimestari. B. Arvioijasta tulee poliittinen työtoveri, näyttämömestari, todellisuuden muovaaja ja muutosagentti, joka ottaa näille kaikille kuuluvaa vastuuta neljännen sukupolven arviointiprosessin tuloksista. 11. Arvioijalta edellytetään teknisen pätevyytensä lisäksi myös tiettyjä ihmissuhteisiin liittyviä ominaisuuksia. Ehkä tärkeimmät näistä ovat kärsivällisyys, nöyryys, avoimuus, joustavuus ja huumorintaju. Lähde: Guba & Lincoln 1989, Kuva 6. hahmottaa HYVI III-projektin arvioinnissa suoritettua aineiston keruuta ja analysointia ohjannutta triangulaation soveltamiseen perustuvaa aineistonkeruustrategiaa. Sen mukaisesti aineistojen keruussa ja analysoinnissa on pyritty siihen, että arviointia varten saadaan kerättyä projektin toteuttamisessa eri rooleissa mukana olleiden toimijoiden (HYVI IIIprojektin ohjausryhmän jäsenet, KOHO-osaprojektin projektiryhmän jäsenet ja sovelluksen käyttäjät sekä OTSA-osaprojektin projektiryhmän jäsenet ja sovelluksen käyttäjät) näkemyksiä, miten projekti on saavuttanut sille asetetut tavoitteet. Näiden näkemysten pohjalta olen pyrkinyt arvioinnista vastaavana tutkijana muodostamaan kokonaisarvion, joka huomioisi monipuolisemmin kuin vain jossain tietyssä roolissa projektin toteuttamisessa mukana olleiden toimijoiden näkemysten pohjalta tehty osa-arvio projektin ja sen toteuttamisen muodostaman kokonaisuuden (ks. Saari 2007c, 26 27; Viinamäki 2007, ).

36 36 HYVI III -projektin ohjausryhmä HYVI III-projekti KOHO -osaprojekti OTSA -osaprojektit KOHO-osaprojektin projektiryhmä ja sovelluksen käyttäjät OTSA-osaprojektin projektiryhmä ja sovelluksen käyttäjät Kuva 6. Triangulaation toteutuminen HYVI III-projektin arvioimisessa. Jotta tässä raportissa esittämäni arviointi perustuisi monipuoliseen, mahdollisimman kokonaisvaltaiseen näkemykseen HYVI III-projektista ja sen toteuttamisesta, on arviointia varten tarvitun aineiston keruussa ja analysoinnissa sovellettu etupäässä aineisto- ja menetelmätriangulaation, mutta osin myös teoriatriangulaation piiriin kuuluvia ideoita (Viinamäki 2007, ; ks. myös Denzin 1978). Niiden mukaisesti tehty aineistojen keruu ja analysointi on edennyt seuraavassa luvussa esittämälläni tavalla Aineistojen keruu ja analysointi Aineistotriangulaation ideoita noudattaen on arvioinnissa käytetty luvussa 2.2 käsittelemieni sopimusten mukaisesti Webropol-kyselyillä kerättyä kyselyaineistoa, HYVI III-projektin toteuttamisen aikana tuotettua seuranta- ja muuta relevanttia projektin valmistelua ja toteuttamista kontekstoivaa materiaalia sekä arvioinnista vastaavana tutkijana projektista ja sen toteuttamisesta keräämääni havaintoaineistoa. Kyselyaineiston keräämisessä käytettiin liitteiden 1 3 mukaisia lomakkeita, jotka arvioinnissa tutkimusapulaisena toiminut projektityöntekijä muokkasi Webropol-ohjelmalla arvioinnista vastaavan tutkijan antamien ohjeiden ja muiden arvioinnin työrukkaseen kuuluneiden lomakkeiden väliversioista antamien kommenttien pohjalta. Projektityöntekijä lähetti lomakkeet sähköpostiosoitteisiin, jotka HYVI III-projektin projektipäällikkö sekä KOHO- ja OTSA-osaprojektien koordinaatto-

37 37 rit olivat toimittaneet minulle ja joiden oikeellisuuden olin tarkistanut heidän kanssaan ennen kyselylomakkeiden lähettämistä. Koska arvioinnin aikataulu oli sen toteuttamiseen käytettävissä olevan ajan vähäisyyden vuoksi todella (oikeammin liian) tiukka, oli kyselyjen vastausaika rajattava kahteen viikkoon sen päättyessä jo , eikä kyselyn varsinainen toistaminen ollut mahdollista tutkimusapulaisen lähettäessä kuitenkin muistutussähköpostiviestin kyselyn saaneille noin viikon päästä kyselyjen lähettämisestä. HYVI III-projektin toteuttamisen aikana tuotetun seuranta- ja muun relevantin projektin valmistelua ja toteuttamista kontekstoivan materiaalin sekä projektista ja sen toteuttamisesta keräämäni havaintoaineiston keruun aloitin arvioinnin alkaessa jatkaen sitä koko arvioinnin ajan. Näihin aineistoihin kuuluvat: 1. HYVI III-projektin viralliset asiakirjat eli projektin rahoitushakemuksen liitteenä ollut hankesuunnitelma ja KOHO- ja OTSA-osaprojektien projektisuunnitelmat 2. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien alueella PERES-, HYVI-, HYVI IIja SOTEPI-projekteissa vuodesta 2001 eteenpäin tehtyä kehittämistä kuvaavat raportit 3. arvioinnista pidetyistä palavereista laaditut muistiot ja tutkijan näissä palavereissa tekemät muistiinpanot 4. tutkijan arvioinnista etupäässä arvioinnin työrukkasen muiden jäsenten, mutta myös arvioinnin toimeksiantajan (Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri) ja arvioinnin toteuttajan (Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysala) edustajien kanssa käymä sähköpostikeskustelu ja 5. tutkijan keräämät HYVI III- ja SOTEPI-projekteja sekä niihin liittyviä aiheita käsittelevät sanomalehtiartikkelit. Arviointia varten kerättyjen aineistojen trianguloimiseen perustuvassa analysoinnissa olen soveltanut kuvan 7. mukaista ihmisten suhtautumista johonkin asiaan kartoitettaessa käytettäväksi tarkoitettua vastakohtien timanttia. Vaikka vastakohtien timantin käyttöä esittelevän Seppänen-Järvelän (2006, 61) mukaan sitä käytetään ihmisten välitöntä (face-to-face) vuorovaikutusta sisältävissä tilanteissa esimerkiksi siten, että timantti piirretään fläppitaululle ja henkilöt sijoittavat itsensä johonkin sen ruutuun kertoen muille valintansa perusteet, voi sitä soveltaa myös kyselyssä saatuja vastausten tai erilaisten tekstien analysoimisessa. Tällöin tutkija voi sijoittaa kyselyn vastukset tai teksteissä ilmi tulevat ihmisten mielipiteet jotakin asiaa kohtaan vastakohtien timantin eri ruutuihin. Näin tutkija saa käsityksen siitä, kuinka moni kyselyyn vastaaja sijoittaisi vastauksensa perusteella itsensä timantin eri ruutuihin ja mitkä tekstit tai tekstien osat osoittavat tekstin kirjoittajan sijoittavan itsensä mihinkin timantin ruutuun. Tällainen aineiston analysointi tuo tarkastelun yleisemmälle tasolle kuin kyselyn vastausten tai tekstin/tekstien osien toisistaan irrallisina aineiston osina tarkasteleminen.

38 38 Vastakohtien timantti Toisaalta/toisaalta Ambivalenssi: paljon myönteistä ja paljon kielteistä Näkee asiassa kielteisiä puolia ja uhkia Näkee asiassa myönteisiä puolia ja mahdollisuuksia + Ei vahvoja mielipiteitä Neutraali suhtautuminen + 0 Lähde: Seppänen-Järvelä 2004, 61. Kuva 7. Vastakohtien timantti. HYVI III-projektin arviointia varten kerätyn kyselyaineiston analysointi vastakohtien timantin avulla edellytti, että tallensin kyselyjen vastausajan päättymiseen eli mennessä saadut vastaukset kolmeksi SPSS-tiedostoiksi. Tein tällöin myös tallentamieni tietojen tarkistukset korjaten niistä löytämäni virheet, jotta kyselyaineistoihin jäisi mahdollisimman vähän vastausten huolimattomasta tallentamisesta aiheutuvia virheitä, ja muuttujamuunnokset, jotka olivat kyselyaineistojen analysoimisen kannalta tarpeen (ks. Alkula & Pöntinen & Ylöstalo 1994, ). Käsittelin vaihtoehtokysymyksiin annetut vastaukset kuvailevan tilastotieteen menetelmin tekemällä kuhunkin kysymykseen annettujen vastausten suorat jakaumat osoittavat frekvenssiajot (ks. Ahola 2007, 68 70; ks. myös MOTV n.d.). Niiden tulokset siirsin Excel-ohjelmaan, jolla laadin kuhunkin kysymykseen annettujen vastausten suorat jakautumat esittävät taulukot , ja Näissä taulukoissa olevat vastausten suorat jakaumat analysoin kyselyaineiston lopullisessa analyysissa vastakohtien

39 39 timantin (ks. kuva 7.) avulla sijoittaen kuhunkin kysymykseen eri vastausvaihtoehtojen mukaisesti vastanneet timantin ruutuihin kunkin kyselyn tuloksia käsittelevässä luvussa kuvaamallani tavalla. Avokysymyksiin annetuista vastauksista muodostin teorialähtöistä sisällönanalyysiä (Sarajärvi & Tuomi 2002, ) ja laadullisen aineiston kvantifiointia sekä teemoittelua (Eskola & Suoranta 1998, ) soveltaen teemat, joiden mukaisiin luokkiin vastaukset tai niiden osat sijoittuivat. Teemoittelun ja niiden luokittelun perustana käytin projektimuotoisesta kehittämisestä ja työskentelystä esitettyjä teoreettisia ja käsitteellisiä viitekehyksiä (ks. Silfverberg 1996; Arnkil & Erikson & Arnkil 2000; Rissanen 2002). Nämä teemat ja niiden mukaisiin luokkiin sijoittuvat vastaukset tai niiden osat kokosin taulukoiksi , 36. ja 43., joihin tiivistämäni tulokset esittelen kunkin kyselyn tuloksia käsittelevässä luvussa. Sekä vaihtoehto- että avokysymysten analysoinnissa hyödynsin myös HYVI IIIprojektia kontekstoidessani käyttämääni etnografisen ja tapaustutkimuksen ideoiden mukaisesti keräämääni ja analysoimaani projektin tuottamaa ja muuta sen toteuttamisesta kertovaa materiaalia, jota hankin silmät ja korvat auki sekä mieli avoinna kulkevana tutkijana tilanteissa, joissa projektia arvioidessani olen tehnyt yhteistyötä muiden projektia ja sen arviointia toteuttaneiden kanssa (Alasuutari 2001, 65 86; Silverman 2001, 43 82; Puuronen 2007; ; ks. myös Hammersley 1992; Stake 1995). 3 ARVIOINNIN TULOKSET Esitän tässä luvussa HYVI III-projektin arviointia varten toteutettuun kolmeen kyselyyn (ks. liitteet 1. 3.) saatujen vastausten analyysit tarkastellen kunkin kyselyn vastauksia omassa alaluvussaan. Esitän aluksi kyselyjen ns. perustiedot (kyselyn saaneiden ja siihen vastanneiden määrä ja kyselyn vastausprosentti) ja niihin vastanneiden taustatiedot. Tämän jälkeen käsittelen kyselyissä esitettyihin HYVI III-projektin toteuttamista arvioiviin sekä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen jatkokehittämistä koskeneisiin kysymyksiin saatujen vastausten analyysit. 3.1 HYVI III-projektin ohjausryhmälle tehdyn kyselyn saldo Ohjausryhmälle tehdyn kyselyn (ks. liite 2.) ns. perustiedot käyvät ilmi taulukosta 3.

40 40 Taulukko 3. HYVI III-kyselyn saaneet ja siihen vastanneet sekä kyselyn vastausprosentti. Kyselyn saaneet (N) 15 Kyselyyn vastanneet (N) 9 Kyselyn vastausprosentti (%) 60,0 Kysely lähettiin 15:lle ohjausryhmän jäsenelle, joista siihen vastasi 9 kyselyn vastausprosentin ollessa 60,0. Ohjausryhmälle tehtyyn kyselyyn vastanneiden taustatiedot käyvät ilmi taulukosta 4. Taulukko 4. HYVI III-kyselyyn vastanneiden taustatiedot. Taustatieto N % Sukupuoli Ikä Korkein ammatillinen koulutus Organisaatio, jossa on työssä Ammatti- tai tehtävänimike Nainen 4 44,4 Mies 4 44,4 Ei vastausta 1 11, vuotta 1 11, vuotta 2 22, vuotta 5 55,6 Ei vastausta 1 11,1 Opistoasteen tutkinto 3 33,3 Ammattikorkeakoulu 1 11,1 Yliopisto 4 44,4 Ei vastausta 1 11,1 LPSHP 3 33,3 LPSHP:n jäsenkunta 3 33,3 Lapin TE-keskus, teknologian kehittämisosasto 1 11,1 Ei vastausta 2 22,2 Johtotason tehtävä 3 33,3 Projektihenkilöstön tehtävä 2 22,2 Asiantuntijatehtävä 2 22,2 Ei vastausta 2 22,2 YHTEENSÄ 9 Kyselyyn vastasi yhtä monta naista ja miestä yhden vastaajan sukupuolen jäädessä epäselväksi. Iältään vastaajissa oli eniten ikäryhmään vuotiaat, toiseksi eniten ikäryhmään 40

41 41 49-vuotiaat ja vähiten ikäryhmään vuotiaat kuuluvia yhden vastaajan iän jäädessä epäselväksi. Vastaajissa oli eniten yliopistotutkinnon, toiseksi eniten opistoasteen tutkinnon ja vähiten ammattikorkeakoulututkinnon korkeimpana ammatillisena koulutuksenaan suorittaneita yhden vastaajan suorittaman korkeimman ammatillisen koulutuksen jäädessä epäselväksi. Vastaajien työssäolo-organisaatiota kokevaan kysymykseen antamien vastausten luokittelun perusteella heissä oli eniten Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä tai jossakin sen jäsenkunnassa työssä olevia yhden vastaajan ollessa töissä Lapin TE-keskuksessa ja kahden vastaajan työssäolo-organisaation jäädessä epäselväksi. Vastaajien ammatti- tai tehtävänimikkeiden luokittelun perusteella heissä oli eniten johtotason ja toiseksi eniten sekä projektihenkilöstön että asiantuntijatehtävissä työskenteleviä kahden ammatti- tai tehtävänimikkeen jäädessä epäselväksi. Ohjausryhmälle tehdyn kyselyn ensimmäisen kysymyspatteriston kysymyksiin, joissa vastaajia pyydettiin arvioimaan, miten HYVI III-projekti oli saavuttanut sille asetetut ns. yleiset sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistavoitteet, annettujen vastausvaihtoehtojen mukaisesti jakautuneiden vastausten suorat jakaumat käyvät ilmi taulukoista Jatkan näihin kysymyksiin saatujen vastausten analysointia tulkitsemalla, että kysymyspatteristossa annettujen vastausvaihtoehtojen mukaisesti vastanneet voi sijoittaa vastakohtien timantin (ks. kuva 7.) mukaisiin ruutuihin seuraavalla tavalla: täysin samaa vastanneet näkivät, että projekti oli onnistunut hyvin kysytyn asian toteuttamisessa samaa tai eri vastanneet suhtautuivat ambivalentisti (toisaalta/toisaalta) tavalla siihen, oliko projekti onnistunut hyvin vai huonosti kysytyn asian toteuttamisessa, koska he eivät vastanneet selkeämmin kantaansa osoittavasti olevansa joko täysin samaa tai täysin eri asun suhteen täysin eri vastanneet näkivät, että projekti oli onnistunut huonosti kysytyn asian toteuttamisessa en osaa sanoa vastanneilla tai vastaamatta jättäneillä ( ei vastausta ) ei ollut vahvaa mielipidettä tai he suhtautuivat neutraalisti siihen, oliko projekti onnistunut hyvin vai huonosti kysytyn asian toteuttamisessa.

42 42 Taulukko 5. HYVI III-projekti tietohallinnon ja -tekniikan kehittäjänä. HYVI III-projekti on Täysin samaa Samaa Eri Täysin eri En osaa sanoa Ei vastausta Yhteensä vienyt Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon N tukipalveluita terveyspiirin suuntaan % 33,3 44,4 11,1 0,0 0,0 11,1 100,0 vienyt Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien sosiaali- ja terveydenhuollon N tietohallinnon tukipalveluita terveyspiirin suuntaan % 22,2 55,6 11,1 0,0 0,0 11,1 100,0 parantanut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä N ja sen jäsenkuntien terveyskeskuksissa käytössä olevan tietotekniikan yhteensopivuutta toisiinsa % 33,3 55,6 0,0 0,0 0,0 11,1 100,0 Edellä kuvaamaani vastausten tulkintakaavaa soveltaen taulukon 5. suorien jakaumien voi tulkita kertovan ensinnäkin, että kolmasosa kyselyyn vastanneista katsoi projektin onnistuneen hyvin tavoitteessaan viedä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon tukipalveluita terveyspiirin suuntaan. Yli puolet heistä suhtautui tämän tavoitteen saavuttamista arvioivaan väitteeseen ambivalentisti katsoen projektin kyllä vieneen Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon tukipalveluita terveyspiirin suuntaan pääsemättä tässä asiassa kuitenkaan riittävän pitkälle. Reilulla kymmenesosalla heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä. Toiseksi taulukon jakaumien voi tulkita kertovan, että reilu viidesosa kyselyyn vastanneista katsoi projektin onnistuneen hyvin tavoitteessaan viedä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien tietohallinnon tukipalveluita terveyspiirin suuntaan. Kaksi kolmasosaa heistä suhtautui tämän tavoitteen saavuttamista arvioivaan väitteeseen ambivalentisti katsoen projektin kyllä vieneen Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien tietohallinnon tukipalveluita terveyspiirin suuntaan pääsemättä tässä asiassa kuitenkaan riittävän pitkälle. Reilulla kymmenesosalla heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä. Kolmanneksi taulukon jakaumien voi tulkita kertovan, että kolmasosa kyselyyn vastanneista katsoi projektin onnistuneen hyvin tavoitteessaan parantaa Länsi- Pohjan sairaanhoitopiirissä ja sen jäsenkuntien terveyskeskuksissa käytössä olevan tietotekniikan yhteensopivuutta. Yli puolet heistä suhtautui tämän tavoitteen saavuttamista arvioivaan

43 43 väitteeseen ambivalentisti katsoen projektin kyllä parantaneen Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä ja sen jäsenkuntien terveyskeskuksissa käytössä olevan tietotekniikan yhteensopivuutta pääsemättä tässä asiassa kuitenkaan riittävän pitkälle. Reilulla kymmenesosalla heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä. Taulukko 6. HYVI III-projekti yhteistyön kehittäjänä. HYVI III-projekti on Täysin samaa Samaa Eri Täysin eri En osaa sanoa Ei vastausta Yhteensä parantanut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin N jäsenkuntien terveyskeskusten välistä yhteistyötä % 11,1 55,6 0,0 0,0 22,2 11,1 100,0 poistanut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien alueella tuotettavien sosiaali- ja N terveyspalvelujen tuottamiseen liittyviä päällekkäisiä toimintoja % 0,0 44,4 11,1 0,0 33,3 11,1 100,0 Taulukon 6. suorien jakaumien voi tulkita kertovan ensinnäkin, että reilu kymmenesosa kyselyyn vastanneista katsoi projektin onnistuneen hyvin tavoitteessaan parantaa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien terveyskeskusten välistä yhteistyötä. Yli puolet heistä suhtautui tämän tavoitteen saavuttamista arvioivaan väitteeseen ambivalentisti katsoen projektin kyllä parantaneen Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien terveyskeskusten välistä yhteistyötä pääsemättä tässä asiassa kuitenkaan riittävän pitkälle. Kolmasosalla heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä. Toiseksi taulukon jakaumien voi tulkita kertovan, että yli puolet kyselyyn vastanneista suhtautui ambivalentisti väitteeseen, että projekti on poistanut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien alueella tuotettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen liittyviä päällekkäisiä toimintoja, katsoen projektin kyllä tehneen sitä pääsemättä tässä asiassa kuitenkaan riittävän pitkälle. Reilulla kahdella viidesosalla heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä.

44 44 Taulukko 7. HYVI III-projekti sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäjänä. HYVI III-projekti on Täysin samaa Samaa Eri Täysin eri En osaa sanoa Ei vastausta Yhteensä parantanut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin N jäsenkuntien alueella asuvan väestön terveyspalvelujen saatavuutta % 22,2 33,3 0,0 0,0 33,3 11,1 100,0 parantanut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin N jäsenkuntien alueella tuotettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen laatua % 33,3 44,4 0,0 0,0 11,1 11,1 100,0 parantanut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin N jäsenkuntien alueella tuotettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen liittyvien hoitoprosessien sujuvuutta % 33,3 44,4 0,0 0,0 11,1 11,1 100,0 parantanut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin N jäsenkuntien eri hoitoyksiköissä toimivan hoitohenkilökunnan työssään tarvitseman tiedon käytettävyyttä potilaan luvalla % 33,3 44,4 0,0 0,0 11,1 11,1 100,0 Taulukon 7. suorien jakaumien voi tulkita kertovan ensinnäkin, että reilu viidesosa kyselyyn vastanneista katsoi projektin onnistuneen hyvin tavoitteessaan parantaa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien alueella asuvan väestön terveyspalvelujen saatavuutta. Kolmasosa heistä suhtautui tämän tavoitteen saavuttamista arvioivaan väitteeseen ambivalentisti katsoen projektin kyllä parantaneen alueella asuvan väestön terveyspalvelujen saatavuutta pääsemättä tässä asiassa kuitenkaan riittävän pitkälle. Reilulla kahdella viidesosalla heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä. Toiseksi taulukon jakaumien voi tulkita kertovan, että kolmasosa kyselyyn vastanneista katsoi projektin onnistuneen hyvin Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien alueella tuotettavien sosiaalija terveyspalvelujen laadun ja niiden tuottamiseen liittyvien hoitoprosessien sujuvuuden sekä eri hoitoyksiköissä toimivan hoitohenkilökunnan työssään tarvitseman ja potilaan luvalla käyttämän tiedon käytettävyyden parantamisessa. Reilu kaksi viidesosaa heistä suhtautui näihin väitteisiin ambivalentisti katsoen projektin kyllä parantaneen Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien alueella tuotettavien sosiaali- ja terveyspalvelujen laatua ja niiden tuottamiseen liittyvien hoitoprosessien sujuvuutta sekä eri hoitoyksiköissä toimivan hoitohenkilökunnan työssään tarvitseman potilaan luvalla käyttämän tiedon käytettävyyttä

45 45 pääsemättä näissä asioissa kuitenkaan riittävän pitkälle. Reilulla kymmenesosalla heistä ei ollut näiden tavoitteiden saavuttamista arvioivien väitteiden suhteen vahvoja mielipiteitä. Ohjausryhmälle tehdyn kyselyn toisen kysymyspatteriston kysymyksiin, joissa vastaajia pyydettiin arvioimaan, miten HYVI III-projektissa hyödynnetty tietotekniikka oli täyttänyt sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palvelujen kehittämisessä käytettävälle tietotekniikalle asetetut vaatimukset, annettujen vastausvaihtoehtojen mukaisten vastausten suorat jakaumat käyvät ilmi taulukoista Jatkan tässä näihin kysymyksiin saatujen vastausten analysointia tulkitsemalla, että kysymyspatteristossa annettujen vastausvaihtoehtojen mukaisesti vastanneet voi sijoittaa vastakohtien timantin mukaisiin ruutuihin samalla tavalla kuin edellisen kysymyspatteriston kysymyksiin vastanneet. Taulukko 8. Käytetyn tietotekniikan soveltuvuus verkostotoimintaan ja saumattomiin palveluketjuihin. HYVI III-projektissa hyödynnetty tietotekniikka on täyttänyt vaatimuksen, jonka mukaan käytössä on Täysin samaa Samaa Eri Täysin eri En osaa sanoa Ei vastausta Yhteensä terveydenhuollon tietoverkko, joka soveltuu N verkostotoimintaan ja saumattomiin palveluketjuihin (yhtenäiset toimintatavat ja standardoidut sanomarajapinnat) % 44,4 44,4 0,0 0,0 0,0 11,1 100,0 tietojärjestelmät, jotka soveltuvat verkostotoimintaan ja saumattomiin palveluketjuihin N (yhtenäiset toimintatavat ja standardoidut sanomarajapinnat) % 33,3 22,2 22,2 0,0 11,1 11,1 100,0 Taulukon 8. suorien jakaumien voi tulkita kertovan ensinnäkin, että reilu kaksi viidesosaa kyselyyn vastanneista katsoi projektin onnistuneen hyvin tavoitteessaan, että sen hyödyntämä terveydenhuollon tietoverkko on verkostotoimintaan ja saumattomiin palveluketjuihin soveltuva. Samoin reilu kaksi viidesosaa heistä suhtautui tämän tavoitteen saavuttamista arvioivaan väitteeseen ambivalentisti katsoen tietoverkon olevan joltain osin verkostotoimintaan ja saumattomiin palveluketjuihin soveltuva ja joltain osin niihin soveltumaton. Reilulla kymmenesosalla heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä. Toiseksi taulukon suorien jakaumien voi tulkita kertovan, että kolmasosa kyselyyn vastanneista katsoi projektin onnistuneen hyvin tavoitteessaan, että sen hyödyntämät

46 46 tietojärjestelmät ovat verkostotoimintaan ja saumattomiin palveluketjuihin soveltuvia. Reilu kaksi viidesosaa heistä suhtautui väitteeseen ambivalentisti katsoen tietojärjestelmien olevan joltain osin verkostotoimintaan ja saumattomiin palveluketjuihin soveltuvia ja joltain osin niihin soveltumattomia. Reilulla viidesosalla heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä. Taulukko 9. Julkisia verkkoyhteyksiä hyödyntävän ja tietoturvallisuuden takaavan tietoverkon käyttäminen. HYVI III-projektissa hyödynnetty tietotekniikka on täyttänyt vaatimuksen, jonka mukaan käytössä on julkisia verkkoyhteyksiä hyödyntävä terveydenhuollon tietoverkko tietoturvallisuuden takaava terveydenhuollon tietoverkko terveydenhuollon tietoverkko, jonka tietoturvallisuus on taattu terveydenhuollon tietoverkko, joka takaa asiakkaan tietosuojan säilymisen Täysin samaa Samaa Eri Täysin eri En osaa sanoa Ei vastausta Yhteensä N % 33,3 44,4 11,1 0,0 0,0 11,1 100,0 N % 55,6 33,3 0,0 0,0 0,0 11,1 100,0 N % 33,3 44,4 0,0 0,0 11,1 11,1 100,0 N % 44,4 33,3 0,0 0,0 11,1 11,1 100,0 Taulukon 9. suorien jakaumien voi tulkita kertovan ensinnäkin, että kolmasosa kyselyyn vastanneista katsoi projektin onnistuneen hyvin tavoitteessaan, että sen käytössä on julkisia verkkoyhteyksiä hyödyntävä terveydenhuollon tietoverkko. Yli puolet heistä suhtautui tämän tavoitteen saavuttamista arvioivaan väitteeseen ambivalentisti katsoen projektissa kaiketi käytetyn julkisia verkkoyhteyksiä hyödyntävää terveydenhuollon tietoverkkoa. Reilulla kymmenesosalla heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä. Toiseksi taulukon suorien jakaumien voi tulkita kertovan, että kyselyyn vastanneiden suhtautumisesta projektin onnistumiseen tavoitteessaan, että sen käytössä on tietoturvallinen terveydenhuollon tietoverkko, on vaikea tehdä yksiselitteistä päätelmää. Tämä johtuu heidän tietoverkon tietoturvallisuutta arvioivaan kahteen väitteeseen antamista ristiriitaisista vastauksista. Ensimmäiseen niistä saatujen vastausten mukaan yli puolet kyselyyn vastanneista katsoi projektin onnistuneen hyvin tavoitteessaan, että sen käytössä on tietoturvan takaavaa tietoverkko, kolmasosan heistä suhtautuessa tämän tavoitteen saavuttamista arvioivaan väitteeseen ambivalentisti ja reilulla viidesosalla ei ollut vahvaa mielipidettä tämän

47 47 tavoitteen saavuttamista arvioivan väitteen suhteen. Toiseen edellä mainituista kahdesta kysymyksestä saatujen vastausten mukaan kolmasosa kyselyyn vastanneista katsoi projektin onnistuneen hyvin tavoitteessaan, että sen käytössä on tietoturvan takaava tietoverkko, reilun kahden viidesosan suhtautuessa tämän tavoitteen saavuttamista arvioivaan väitteeseen ambivalentisti ja reilulla viidesosalla ei ollut vahvaa mielipidettä tämän tavoitteen saavuttamista arvioivan väitteen suhteen. Kolmanneksi taulukon suorien jakaumien voi tulkita kertovan, että reilu kaksi viidesosaa kyselyyn vastanneista katsoi projektin onnistuneen hyvin tavoitteessaan, että sen käytössä on asiakkaan tietosuojan säilymisen takaava terveydenhuollon tietoverkko. Kolmasosa heistä suhtautui tämän tavoitteen saavuttamista arvioivaan väitteeseen ambivalentisti katsoen projektissa käytetyn terveydenhuollon tietoverkon kaiketi takaavan asiakkaan tietosuojan säilymisen. Reilulla kymmenesosalla heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä. Taulukko 10. Asiakkaan tietosuojan takaavien tietojärjestelmien käyttäminen HYVI III-projektissa hyödynnetty tietotekniikka on täyttänyt vaatimuksen, jonka mukaan käytössä on tietojärjestelmät, joiden käytön perustana on standardoitu menettelytapa asiakkaan suostumuksen hankkimisesta siihen, että hänen tietojaan saa välittää Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin eri jäsenkuntien eri hoitoyksiköiden kesken Täysin samaa Samaa Eri Täysin eri En osaa sanoa Ei vastausta Yhteensä N % 33,3 33,3 0,0 11,1 11,1 11,1 100,0 tietojärjestelmät, joiden käytön perustana N ovat standardoidut menettelytavat asiakasta koskevien tietojen arkistoinnissa % 22,2 44,4 0,0 11,1 11,1 11,1 100,0 Taulukon 10. suorien jakaumien voi tulkita kertovan ensinnäkin, että kolmasosa kyselyyn vastanneista katsoi projektin onnistuneen hyvin tavoitteessaan, että sen hyödyntämän tietojärjestelmien käytön perustana on standardoitu menettelytapa hankkia asiakkaan suostumus siihen, että hänen tietojaan saa välittää Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin eri jäsenkuntien eri hoitoyksiköiden kesken. Kolmasosa heistä suhtautui tämän tavoitteen saavuttamista arvioivaan väitteeseen ambivalentisti katsoen projektissa hyödynnetyn tietojärjestelmien käytön perustana kaiketi olevan standardoitu menettelytapa hankkia asiakkaan suostumus siihen, että hänen tietojaan saa välittää Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin eri jäsenkuntien eri hoitoyksiköiden kesken. Reilu viidesosa heistä katsoi, että projekti oli onnistunut huonosti tavoitteessaan,

48 48 että sen hyödyntämän tietojärjestelmien käytön perustana on standardoitu menettelytapa hankkia asiakkaan suostumus siihen, että hänen tietojaan saa välittää Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin eri jäsenkuntien eri hoitoyksiköiden kesken. Reilulla viidesosalla heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä. Toiseksi taulukon suorien jakaumien voi tulkita kertovan, että reilu viidesosa kyselyyn vastanneista katsoi projektin onnistuneen hyvin tavoitteessaan, että sen hyödyntämien tietojärjestelmien käytön perustana ovat standardoidut asiakasta koskevien tietojen arkistoinnissa noudatettavat menettelytavat. Reilu kaksi viidesosaa heistä suhtautui tämän tavoitteen saavuttamista arvioivaan väitteeseen ambivalentisti katsoen projektissa hyödynnettyjen tietojärjestelmien käytön perustana kaiketi olevan standardoidut asiakasta koskevien tietojen arkistoinnissa noudatettavat menettelytavat. Reilu viidesosa heistä katsoi projektin onnistuneen huonosti tavoitteessaan, että sen hyödyntämien tietojärjestelmien käytön perustana ovat standardoidut asiakasta koskevien tietojen arkistoinnissa noudatettavat menettelytavat. Reilulla viidesosalla heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä. Taulukko 11. Tietoverkon kapasiteetin ja nopeuden riittävyys tekstin siirtämiseen. HYVI III-projektissa hyödynnetty tietotekniikka on täyttänyt vaatimuksen, jonka mukaan käytössä on Täysin samaa Samaa Eri Täysin eri En osaa sanoa Ei vastausta Yhteensä terveydenhuollon tietoverkko, joka kapasiteetiltaan mahdollistaa tekstitiedon siirtämisen N toimijoiden välillä % 44,4 33,3 0,0 0,0 11,1 11,1 100,0 terveydenhuollon tietoverkko, joka nopeudeltaan mahdollistaa tekstitiedon siirtämisen N toimijoiden välillä % 44,4 33,3 0,0 0,0 11,1 11,1 100,0 Taulukon 11. suorien jakaumien voi tulkita kertovan, että reilu kaksi viidesosaa kyselyyn vastanneista katsoi projektin onnistuneen hyvin tavoitteissaan, että sen hyödyntämän terveydenhuollon tietoverkon kapasiteetti ja nopeus mahdollistavat tekstitiedon siirtämiseen toimijoiden (eli Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella toimivien sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluita tuottavien eri yksiköiden) välillä. Kolmasosa heistä suhtautui ambivalentisti näiden tavoitteiden saavuttamista arvioiviin väitteisiin katsoen projektissa hyödynnetyn terveydenhuollon tietoverkon kapasiteetin ja nopeuden kyllä mahdollistaneen tekstitiedon siirtämisen toimijoiden (eli Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella toimivien sosiaali- ja ter-

49 49 veydenhuoltopalveluita tuottavien eri yksiköiden), mutta ei riittävän hyvin. Reilulla viidesosalla heistä ei ollut näiden tavoitteiden saavuttamista arvioivien väitteiden suhteen vahvoja mielipiteitä. Taulukko 12. Tietoverkon kapasiteetin ja nopeuden riittävyys ei-liikkuvan kuvan siirtämiseen. HYVI III-projektissa hyödynnetty tietotekniikka on täyttänyt vaatimuksen, jonka mukaan käytössä on Täysin samaa Samaa Eri Täysin eri En osaa sanoa Ei vastausta Yhteensä terveydenhuollon tietoverkko, joka kapasiteetiltaan mahdollistaa ei-liikkuvan kuvan N siirtämisen toimijoiden välillä % 33,3 33,3 0,0 0,0 22,2 11,1 100,0 terveydenhuollon tietoverkko, joka nopeudeltaan mahdollistaa ei-liikkuvan kuvan N siirtämisen toimijoiden välillä % 22,2 44,4 0,0 0,0 22,2 11,1 100,0 Taulukon 12. suorien jakaumien voi tulkita kertovan ensinnäkin, että kolmasosa kyselyyn vastanneista katsoi projektin onnistuneen hyvin tavoitteessaan, että sen hyödyntämän terveydenhuollon tietoverkon kapasiteetti mahdollistaa ei-liikkuvan kuvan siirtämiseen toimijoiden (eli Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella toimivien sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluita tuottavien eri yksiköiden) välillä. Kolmasosa heistä suhtautui ambivalentisti tämän tavoitteen saavuttamista arvioivaan väitteeseen katsoen projektissa hyödynnetyn terveydenhuollon tietoverkon kapasiteetin kyllä mahdollistaneen ei-liikkuvan kuvan siirtämisen toimijoiden (eli Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella toimivien sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluita tuottavien eri yksiköiden), mutta ei riittävän hyvin. Reilulla kolmasosalla heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä. Toiseksi taulukon suorien jakaumien voi tulkita kertovan, että reilu viidesosa kyselyyn vastanneista katsoi projektin onnistuneen hyvin tavoitteessaan, että sen hyödyntämän terveydenhuollon tietoverkon nopeus mahdollistaa ei-liikkuvan kuvan siirtämisen toimijoiden (eli Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella toimivien sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluita tuottavien eri yksiköiden) välillä. Reilu kaksi viidesosaa heistä suhtautui ambivalentisti tämän tavoitteen saavuttamista arvioivaan väitteeseen katsoen projektissa hyödynnetyn terveydenhuollon tietoverkon nopeuden kyllä mahdollistaneen ei-liikkuvan kuvan siirtämisen toimijoiden (eli Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella toimivien sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluita tuottavien eri yksi-

50 50 köiden), mutta ei riittävän hyvin. Kolmasosalla heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä. Taulukko 13. Tietoverkon kapasiteetin ja nopeuden riittävyys liikkuvan kuvan siirtämiseen. HYVI III-projektissa hyödynnetty tietotekniikka on täyttänyt vaatimuksen, jonka mukaan käytössä on Täysin samaa Samaa Eri Täysin eri En osaa sanoa Ei vastausta Yhteensä terveydenhuollon tietoverkko, joka kapasiteetiltaan mahdollistaa liikkuvan kuvan N siirtämisen toimijoiden välillä % 11,1 33,3 22,2 0,0 22,2 11,1 100,0 terveydenhuollon tietoverkko, joka nopeudeltaan mahdollistaa liikkuvan kuvan N siirtämisen toimijoiden välillä % 11,1 33,3 22,2 0,0 22,2 11,1 100,0 Taulukon 13. suorien jakaumien voi tulkita kertovan, että reilu kymmenesosa kyselyyn vastanneista katsoi projektin onnistuneen hyvin tavoitteissaan, että sen hyödyntämän terveydenhuollon tietoverkon kapasiteetti ja nopeus mahdollistavat liikkuvan kuvan siirtämisen toimijoiden (eli Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella toimivien sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluita tuottavien yksiköiden) välillä. Yli puolet heistä suhtautui ambivalentisti näiden tavoitteiden saavuttamista arvioiviin väitteisiin katsoen projektissa hyödynnetyn terveydenhuollon tietoverkon kapasiteetin ja nopeuden kyllä mahdollistaneen liikkuvan kuvan siirtämisen toimijoiden (eli Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella toimivien sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluita tuottavien yksiköiden) välillä, mutta ei riittävän hyvin. Kolmasosalla heistä ei ollut näiden tavoitteiden saavuttamista arvioivien väitteiden suhteen vahvoja mielipiteitä.

51 51 Taulukko 14. Tietoverkon kapasiteetin ja nopeuden riittävyys äänen siirtämiseen. HYVI III-projektissa hyödynnetty tietotekniikka on täyttänyt vaatimuksen, jonka mukaan käytössä on Täysin samaa Samaa Eri Täysin eri En osaa sanoa Ei vastausta Yhteensä terveydenhuollon tietoverkko, joka kapasiteetiltaan mahdollistaa äänen siirtämisen N toimijoiden välillä % 22,2 22,2 22,2 0,0 22,2 11,1 100,0 terveydenhuollon tietoverkko, joka nopeudeltaan mahdollistaa äänen siirtämisen N toimijoiden välillä % 22,2 22,2 22,2 0,0 22,2 11,1 100,0 Taulukon 14. suorien jakaumien voi tulkita kertovan, että reilu viidesosa kyselyyn vastanneista katsoi projektin onnistuneen hyvin tavoitteessaan, että sen hyödyntämän terveydenhuollon tietoverkon kapasiteetti ja nopeus mahdollistavat äänen siirtämiseen toimijoiden (eli Länsi- Pohjan sairaanhoitopiirin alueella toimivien sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluita tuottavien yksiköiden) välillä. Reilu kaksi viidesosaa heistä suhtautui ambivalentisti näiden tavoitteiden saavuttamista arvioiviin väitteisiin katsoen projektissa hyödynnetyn terveydenhuollon tietoverkon kapasiteetin ja nopeuden riittävän kyllä mahdollistaneen äänen siirtämisen toimijoiden (eli Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella toimivien sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluita tuottavien yksiköiden) välillä, mutta ei riittävän hyvin. Kolmasosalla heistä ei ollut näiden tavoitteiden saavuttamista arvioivien väitteiden suhteen vahvoja mielipiteitä. Ohjausryhmälle tehdyn kyselyn kahtena viimeisenä kysymyksenä esitettyihin avokysymyksiin, joilla selvitettiin vastaajien käsityksiä, miten Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja tulisi jatkossa kehittää, annetut vastaukset käyvät ilmi taulukoista Esitän niissä kuten teen myöhemmin alaluvuissa 3.1 ja 3.2 KOHO- ja OTSA-osaprojektien toteuttamiseen osallistuneille sovelluksen käyttäjille ja niiden projektiryhmien jäsenille tehdyissä kyselyissä viimeisenä olleisiin avokysymyksiin annettuja vastauksia tarkastellessani esittämissäni taulukoissa teorialähtöisen sisällönanalyysin sekä aineiston teemoittelun ja kvantifioinnin mukaisesti luokittelemani vastaukset niin, että kaikki taulukon pohjana olevaan kysymykseen annetut vastaukset ovat mukana taulukossa esiintyen

52 52 joko yhden teeman alla tai usean teeman alle jaettuna. 7 Aineiston kvantifioinnin idean mukaisesti voidaan taulukoiden teemoja vastaavien asioiden huomioimista pitää Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen jatkokehittämisen kannalta sitä tärkeämpänä mitä useammassa vastauksessa kyseiseen teemaan/asiaan on viitattu. Tämä viittausten määrä käy ilmi taulukoissa olevista Yhteensä -laatikoista. Taulukko 15. HYVI III-kyselyssä tehdyt esitykset Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen kehittämisestä. Teema Vastaukset (tai niiden osat) ja niiden määrä yhteensä 1. Perusinfra Palvelu tulisi olla tasa-arvoista koko shp:n alueella Palvelujen tarjonnasta tulee karsia tarpeettomat ja tarkoituksenmukaisettomat päällekkäisyydet pois. Yhteensä: 2 2. Yhteistyö Jatkaa projektien jälkeenkin säännöllisiä tapaamisia ja yhdenmukaistaa käytäntöjä ja ylläpitää hyvää yhteistyötä Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon yhteistyön lisääminen... Sosiaali- ja terveyspiirin perustaminen mahdollisimman nopeasti ja mahdollisimman laajana Perustetaan sosiaali- ja terveyspiiri. Perustaa mahdollisimman nopeasti sosiaali- ja terveyspiiri, jolloin sama toimija olisi rekisterinpitäjänä ja tiedon siirto mahdollistuisi... Yhteensä: 5 3. Kustannus/ hyöty-arviointi Toimintaa tulee tehostaa siten, että alueella voidaan tulevaisuudessakin tuottaa ja taata palvelujen saatavuus sekä käytettävyys, alueellisesta maksukyvyn alentumisesta huolimatta (tulevaisuudessa työssäkäyvän väestön määrä on alhaisempi, kuin sairastavien ja eläkkeellä olevien). Tästä johtuen palvelujen tarve lisääntyy ja maksajien määrä puolestaan laskee. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon prosessit yhdenmukaistetaan mahdollisuuksien mukaan ja päällekkäisyydet poistetaan. Siten voimavaroja vapautuu varsinaiseen hoitotyöhön. Kuntien sosiaalihuollon prosessit yhdenmukaistetaan ja päällekkäisyydet poistetaan Puhumattakaan järkevästä hoidonporrastuksesta ja sujuvista hoitoketjuista! Yhteensä: 3 4. Koulutuksen järjestäminen Henkilökuntaa tulisi jatkuvasti kouluttaa myös atk-ohjelmien käyttöön ja muutoksiin. 7 Näissä ja vastaavissa alaluvuissa 3.2 ja 3.3 avokysymysten analysoinnin tulokset esittävissä taulukoissa esiintyviä tekstiosuuksia ennen ja jälkeen olevat kolme pistettä ( ) ilmaisevat, että kyseinen tekstiosuus on kyselyssä annetun vastauksen osa. Kolme pistettä ennen tekstiosuutta ilmaisee, että vastaus alkaa ennen tekstiosuutta, ja kolme pistettä tekstiosuuden jälkeen, että vastaus jatkuu tekstiosuuden jälkeen.

53 53 (ml. ATK:n käyttö) Yhteensä: 1 Taulukon 15. mukaisiin teemoihin jakamani vastaukset tai niiden osat olen poiminut kuudesta kysymykseen Miten Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja tulisi mielestänne jatkossa kehittää? saadusta vastauksesta kolmen vastaajan (N = 9) jättäessä vastaamatta tähän kysymykseen. Saatujen vastausten perusteella tärkeimmiksi Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen jatkokehittämisessä huomioitaviksi asioiksi/teemoiksi nousevat yhteistyö ja kustannus/hyöty -arviointi. Näitä teemoja esille ottaneet vastaajat korostivat, että Länsi- Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen kehittämisen kannalta on tärkeää kyetä lisäämään sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavien organisaatioiden ja niiden tuottamisesta päättävien tahojen välistä yhteistyötä, mihin voitaisiin päästä esimerkiksi sosiaali- ja terveyspiirin perustamisella, ja poistaa sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjonnassa olevat päällekkäisyydet, jotta niiden tuottaminen olisi mahdollisimman tehokasta. Taulukko 16. HYVI III-kyselyssä tehdyt esitykset Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palvelujen kehittämisestä. Teema Vastaukset (tai niiden osat) ja niiden määrä yhteensä 1. Perusinfra Nopeat yhteydet kaikkiin kuntiin ja ky:n niin, että kansallisen arkiston käyttö on mahdollista, nopeaa ja sujuvaa. Mobiilit palvelut eivät vielä ole mahdollisia koko alueella. Tietoliikenneongelmat vaivaavat vielä, jotta mobiilit laitteet toimivat moitteettomasti ja henkilökunta niitä "jaksaa" käyttää (hitaus). Yhteensä: 2 2. Kustannus-/ hyötyarviointi Palvelut rakennetaan Länsi-Pohjaan seudullisina tai mieluiten kansallisena, eikä kuntien omintakeisina ratkaisuina. Tämä mahdollistaa palvelujen markkinoinnin ja kustannustehokkuuden. Otetaan käyttöön niitä palveluja, jotka erilaisissa piloteissa hyväksi todetaan. Niiltä osin, missä voidaan työkaluksi ottaa sähköinen asiointi, koskeepa tämä sitten sisäisiä tai ulkoisia asiakkuuksia, tulee se toteuttaa mahdollisimman pian ja turhia "pähkäilemättä". Tämä on välttämätöntä, huomioiden tuleville vuosille ajoittuvat tehokkuusvaatimustavoitteet. joiden (palvelukokonaisuuksien, ES) tarkoituksena tulisi olla toiminnan tehostaminen, jolloin saavutettaisiin säästöjä, tehokas resurssien käyttö ja käytönsuunnittelu, lyhyemmät hoitojonot, hoitotakuun varmempi toteutuminen, joustavat toimintaympäristöt ja prosessinohjauksen helpottuminen. Edellinen kokonaisuus edellyttää kokonaisvaltaista suunnittelua, koskien koko

54 54 palveluntuotannon prosessia ja siihen käytettäviä resursseja. Yksittäisten osaalueiden "viilaaminen" ei tuota kokonaistaloudellista ratkaisua, vaan kaikkien prosessin vaiheiden mahdollinen uudelleen tarkastelu on tarpeen.... Yhteensä: 3 3. Palvelun/sovelluksen käytön laajentaminen Sähköinen asiointi tulisi olla mahdollista yhtenä palvelukanavana kaikilla sektoreilla! Ylläpitokoulutuksia käyttäjille, tiedotteita suurelle yleisölle ja sähköistä asiointia monipuolistaa. Yhteensä: 2 4. Rajapinnat Asiakasrajapinnassa olisi paljon mahdollisuuksia, joita on jo aloitettukin kehittämään. Asiakkaiden/potilaiden sähköiset palvelut ovat tulevaisuutta... Palvelujen tasoja on kaksi: sisäiset toiminnot eli organisaation sisäisiin asiakkuuksiin perustuvat. Toisen tason muodostaa organisaation ja asiakkaiden (potilaiden) välinen asiointi. Molemmissa tapauksissa puhutaan rajapinnoille muodostettavista palvelukokonaisuuksista, Yhteensä: 2 Taulukon 16. mukaisiin teemoihin jakamani vastaukset tai niiden osat olen poiminut kuudesta kysymykseen Miten Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisiä palveluja tulisi mielestänne jatkossa kehittää? saadusta vastauksesta kolmen vastaajan (N = 9) jättäessä vastaamatta tähän kysymykseen. Saatujen vastausten perusteella tärkeimmäksi Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien sähköisten sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen jatkokehittämisessä huomioitavaksi asiaksi/teemaksi nousee kustannus/hyöty -arviointi. Tämän teeman esille ottaneet vastaajat korostivat, että Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien sähköisten sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen kehittämisessä on tärkeää tiedostaa niihin liittyvät mahdollisuudet lisätä palvelujen tuottamisen kustannustehokkuutta, mikä helpottaisi muun muassa säästöjen saavuttamista hoitotakuun toteutumista. Myös vastauksista löytyneet perusinfraan liittyneet viittaukset on syytä mainita tässä yhteydessä, sillä vastaajat viittasivat siihen jo edelliseen kysymykseen vastatessaan. Tämän teeman esille ottaneet vastaajat korostivat, että sähköisten sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen kehittämisen kannalta on tärkeää se, että sairaanhoitopiirin kaikkiin jäsenkuntiin saadaan nopeat tietoliikenneyhteydet.

55 KOHO-osaprojekti KOHO-osaprojektin toteuttamiseen osallistuneille sovelluksen käyttäjille ja projektiryhmän jäsenille tehdyn kyselyn (ks. liite 3.) ns. perustiedot käyvät ilmi taulukosta 17. Taulukko 17. KOHO-kyselyn saaneet ja siihen vastanneet sekä kyselyn vastausprosentti. Sovelluksen käyttäjät Projektiryhmän jäsenet Yhteensä Kyselyn saaneet (N) 93/ /107 Kyselyyn vastanneet (N) Kyselyn vastausprosentti (%) 21,5/20, ,2/24,3 Kysely lähetettiin 93 osaprojektissa käytettyä KOHO-sovellusta käyttäneelle ja 10 projektiryhmän jäsenelle henkilökohtaisiin työ- tai yksityiskäytössä oleviin sähköpostiosoitteisiin. Sen lisäksi kysely lähetettiin henkilökohtaisen työ- tai yksityiskäytössä olevien sähköpostiosoitteiden, joihin kysely olisi voitu lähettää, puuttumisen vuoksi kahteen Tornion kaupungin kotisairaanhoidon ja kotipalvelun työntekijöiden käytössä olevaan ns. yhteissähköpostiosoitteeseen, jotta myös heidän oli mahdollista vastata kyselyyn. Näin ollen kysely lähetettiin yhteensä 107 sähköpostiosoitteeseen. Kyselyyn vastaisi vain 20 sovelluksen käyttäjää ja 6 projektiryhmän jäsentä eli yhteensä 26 henkilöä. Koska siitä, kuinka monelle vastaajalle edellä mainitut yhteissähköpostiosoitteet antoivat mahdollisuuden vastata kyselyyn, ei ollut tietoa, oli kyselyn vastausprosentin laskeminen niin sovelluksen käyttäjien kuin kaikkien osaprojektin toteuttamiseen osallistuneiden osalta käytännössä mahdotonta. Taulukossa 17. olevista vastausprosenteista on siten todellinen (eli kyselyyn vastanneiden osuuteen sen saajista perustuva) vain projektiryhmän jäsenten osalta ilmoitettu 60,0 %. Sovelluksen käyttäjien osalta taulukkoon laskettu suurempi vastausprosentti (21,5 %) on saatu jakamalla kyselyyn vastanneiden sovelluksen käyttäjien määrä niiden kyselyn saaneiden sovelluksen käyttäjien määrällä, joiden henkilökohtainen työ- tai yksityiskäytössä ollut sähköpostiosoite oli tiedossa. Vastaava pienempi vastausprosentti (20,6 %) on saatu jakamalla kyselyyn vastanneiden sovelluksen käyttäjien määrä niiden sähköpostiosoitteiden määrällä, joka on saatu vähentämällä kaikkien niiden sähköpostiosoitteiden määrästä, joihin kysely lähetettiin, kyselyn saaneiden projektiryhmäläisten määrä. Kaikkien osaprojektin toteuttamiseen osallistuneiden osalta taulukkoon laskettu suurempi vastausprosentti (25,2 %) on saatu jakamalla kyselyyn vastanneiden määrä niiden kyselyn saaneiden määrällä, joiden henkilökohtainen työ- tai yksityiskäytössä oleva sähköpostiosoite oli tiedossa. Vastaava pie-

56 56 nempi vastausprosentti (24,3 %) on saatu jakamalla kyselyyn vastanneiden määrä niiden sähköpostiosoitteiden määrällä, joihin kysely lähetettiin. KOHO-osaprojektin toteuttamiseen osallistuneille sovelluksen käyttäjille ja projektiryhmän jäsenille tehtyyn kyselyyn vastanneiden taustatiedot käyvät ilmi taulukosta 18. Taulukko 18. KOHO-kyselyyn vastanneiden taustatiedot. Taustatieto N % Sukupuoli Ikä Korkein ammatillinen koulutus Organisaatio, jossa on työssä Ammatti- tai tehtävänimike Rooli, jossa ollut mukana projektissa Nainen 22 84,6 Mies 0 0,0 Ei vastausta 4 15, vuotta 2 7, vuotta 10 38, vuotta 11 42,3 Ei vastausta 3 11,5 Ammatillinen kurssi 1 3,8 Ammattikoulututkinto 10 38,5 Opistoasteen tutkinto 8 30,8 Ammattikorkeakoulututkinto 4 15,4 Ei vastausta 3 11,5 Kunta 10 38,5 Kunnan sosiaalipalvelut 7 26,9 Kunnan terveyspalvelut 5 19,2 Ei vastausta 4 15,4 Toimistohenkilöstön tehtävä 2 7,7 ATK-henkilöstön tehtävä 1 3,8 Sosiaalialan suoritustason tehtävä 7 26,9 Sosiaalialan johtotason tehtävä 6 23,1 Terveysalan suoritustason tehtävä 2 7,7 Terveysalan johtotason tehtävä 3 11,5 Ei vastausta 5 19,2 Kotihoidon työntekijä 8 30,8 Kotipalvelun työntekijä 8 30,8 Avosairaanhoidon työntekijä 1 3,8 Projektiryhmän jäsen 6 23,1 Ei vastausta 3 11,5 YHTEENSÄ 26

57 57 Kaikki sukupuolensa ilmoittaneet kyselyyn vastanneet olivat naisia neljän vastaajan sukupuolen jäädessä epäselväksi. Iältään vastaajissa oli eniten ikäryhmään vuotiaat, toiseksi eniten ikäryhmään vuotiaat ja vähiten ikäryhmään vuotiaat kuuluvia kolmen vastaajan iän jäädessä epäselväksi. Vastaajissa oli eniten ammattikoulututkinnon, toiseksi eniten opistoasteen, kolmanneksi eniten ammattikorkeakoulututkinnon ja vähiten ammatillisen kurssin korkeimpana ammatillisena koulutuksenaan suorittaneita kolmen vastaajan suorittaman korkeimman ammatillisen koulutuksen jäädessä epäselväksi. Vastaajien työssäoloorganisaatiota koskevaan kysymykseen antamien vastausten luokittelun perusteella heissä oli eniten kunnan muissa kuin sosiaali- tai terveyspalveluissa, toiseksi eniten kunnan sosiaalipalveluissa ja vähiten kunnan terveyspalveluissa työssä olevia neljän vastaajan työssäoloorganisaation jäädessä epäselväksi. Vastaajien ammatti- tai tehtävänimikkeiden luokittelun perusteella heissä oli eniten sosiaalialan suoritustason, toiseksi eniten sosiaalialan johtotason, kolmanneksi eniten terveysalan johtotason, neljänneksi eniten joko terveysalan suorittavan tason tai toimistohenkilöstön ja vähiten ATK-henkilöstön tehtävissä työskenteleviä viiden ammatti- tai tehtävänimikkeen jäädessä epäselväksi. Vastaajissa oli eniten kotihoidon työntekijän tai kotipalvelun työntekijän, toiseksi eniten projektiryhmän jäsenen ja vähiten avosairaalan työntekijän roolissa osaprojektissa mukana olleita kolmen vastaajan roolin jäädessä epäselväksi. KOHO-osaprojektin toteuttamiseen osallistuneille sovelluksen käyttäjille ja projektiryhmän jäsenille tehdyn kyselyn ensimmäisen kysymyspatteriston kysymyksiin, joissa vastaajia pyydettiin arvioimaan, miten osaprojekti oli saavuttanut sille asetetut ns. yleiset sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistavoitteet, annettujen vastausvaihtoehtojen mukaisesti jakautuneiden vastausten suorat jakaumat käyvät ilmi taulukoista Jatkan näihin kysymyksiin saatujen vastausten analysointia samoin kuin edellisessä alaluvussa tulkitsemalla, että kysymyspatteristossa annettujen vastausvaihtoehtojen mukaisesti vastanneet voi sijoittaa vastakohtien timantin (ks. kuva 7.) mukaisiin ruutuihin seuraavalla tavalla: erittäin hyvin vastanneet näkivät, että projekti oli onnistunut hyvin kysytyn asian toteuttamisessa hyvin tai huonosti vastanneet suhtautuivat ambivalentisti (toisaalta/toisaalta) tavalla siihen, oliko projekti onnistunut hyvin vai huonosti kysytyn asian toteuttamisessa, koska he eivät vastanneet selkeämmin kantaansa osoittavasti joko erittäin hyvin tai erittäin huonosti erittäin huonosti vastanneet näkivät, että projekti oli onnistunut huonosti kysytyn asian toteuttamisessa

58 58 en osaa sanoa vastanneilla tai vastaamatta jättäneillä ( ei vastausta ) ei ollut vahvaa mielipidettä tai he suhtautuivat neutraalisti siihen, oliko projekti onnistunut hyvin vai huonosti kysytyn asian toteuttamisessa. Taulukko 19. Yhteistyöaukkojen ja tietojärjestelmien yhteensopivuuden täydentäminen. KOHO-osaprojekti on Erittäin hyvin Hyvin Huonosti Eritäin huonosti En osaa sanoa Ei vastausta Yhteensä täydentänyt Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin N ja sen jäsenkuntien sosiaali- ja terveyshuollon välisessä yhteistyössä olevia aukkoja % 0,0 42,3 0,0 3,8 42,3 11,5 100,0 täydentänyt Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä N ja sen jäsenkunnissa käytettävien sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien yhteensopivuutta toisiinsa % 7,7 50,0 3,8 0,0 26,9 11,5 100,0 Taulukon 19. suorien jakaumien voi tulkita kertovan ensinnäkin, että yli kaksi viidesosaa kyselyyn vastanneista suhtautui ambivalentisti väitteeseen, että osaprojekti on täydentänyt Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien sosiaali- ja terveyshuollon välisessä yhteistyössä olevia aukkoja katsoen sen kyllä niitä täydentäneen pääsemättä tässä asiassa kuitenkaan riittävän pitkälle. Kahdeskymmeneskuudesosa heistä katsoi osaprojektin onnistuneen huonosti tässä tavoitteessaan. Yli puolella heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä. Toiseksi taulukon suorien jakaumien voi tulkita kertovan, että kolmastoistaosa kyselyyn vastanneista katsoi projektin onnistuneen hyvin tavoitteessaan täydentää Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien käyttämien sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmien yhteensopivuutta. Yli puolet heistä suhtautui tämän tavoitteen saavuttamista arvioivaan väitteeseen ambivalentisti katsoen projektin kyllä täydentäneen näiden tietojärjestelmien yhteensopivuutta pääsemättä tässä asiassa kuitenkaan riittävän pitkälle. Lähes neljällä viidesosalla heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä.

59 59 Taulukko 20. Kemin avosairaalamallin hyödyntäminen. KOHO-osaprojekti on hyödyntänyt Kemin avosairaalamallia Erittäin hyvin Hyvin Huonosti Eritäin huonosti En osaa sanoa Ei vastausta Yhteensä N % 3,8 3,8 0,0 0,0 80,8 11,5 100,0 laajentanut Kemin avosairaalamallin Länsi- N Pohjan sairaanhoitopiirin kattavaksi toimintamalliksi % 3,8 3,8 0,0 3,8 76,9 11,5 100,0 Taulukon 20. suorien jakaumien voi tulkita kertovan ensinnäkin, että kahdeskymmeneskuudesosa kyselyyn vastanneista katsoi osaprojektin onnistuneen hyvin tavoitteessaan hyödyntää Kemin avosairaalamallia. Sama määrä heistä suhtautui tämän tavoitteen saavuttamista arvioivaan väitteeseen ambivalentisti katsoen osaprojektin kyllä hyödyntäneen Kemin avosairaalamallia pääsemättä tässä asiassa kuitenkin riittävän pitkälle. Reilulla yhdeksällä kymmenesosalla heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä. Toiseksi taulukon suorien jakaumien voi tulkita kertovan, että kahdeskymmeneskuudesosa kyselyyn vastanneista katsoi osaprojektin onnistuneen hyvin tavoitteessaan laajentaa Kemin avosairaalamalli Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kattavaksi toimintamalliksi. Sama määrä heistä suhtautui tämän tavoitteen saavuttamista arvioivaan väitteeseen ambivalentisti katsoen osaprojektin kyllä laajentaneen Kemin avosairaalamallin soveltamista pääsemättä tässä asiassa kuitenkaan riittävän pitkälle. Sama määrä heistä katsoi myös, että osaprojekti oli onnistunut huonosti tässä tavoitteessaan. Lähes yhdeksällä kymmenesosalla heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä. KOHO-osaprojektin toteuttamiseen osallistuneille sovelluksen käyttäjille ja projektiryhmän jäsenille tehdyn kyselyn toisen kysymyspatteriston kysymyksiin, joissa vastaajia pyydettiin arvioimaan, miten osaprojekti oli saavuttanut sille kotihoidon osalta asetetut kehittämistavoitteet, annettujen vastausvaihtoehtojen mukaisesti jakautuneiden vastausten suorat jakaumat käyvät ilmi taulukoista Jatkan näihin kysymyksiin saatujen vastausten analysointia samoin kuin edellä tulkitsemalla, että kysymyspatteristossa annettujen vastausvaihtoehtojen mukaisesti vastanneet voi sijoittaa vastakohtien timantin (ks. kuva 7.)

60 60 mukaisiin ruutuihin ohjausryhmälle tehdyn kyselyn ensimmäisen kysymyspatteriston kysymyksiä analysoidessani esittämälläni tavalla (katso sivu 40). Taulukko 21. Kotihoidon työmenetelmien yhdenmukaistaminen ja laadun parantaminen. KOHO-osaprojekti on kotihoidon osalta Täysin samaa Samaa Eri Täysin eri En osaa sanoa Ei vastausta Yhteensä yhdenmukaistanut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkunnissa käytössä olevia N kotihoidon työmenetelmiä % 7,7 42,3 0,0 0,0 34,6 15,4 100,0 edistänyt sitä, että kaikissa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkunnissa on otettu N käyttöön yhteinen ja yhdenmukainen aluepegasoksen kotihoitosovellus % 26,9 46,2 0,0 0,0 15,4 11,5 100,0 parantanut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien tuottaman kotihoidon laatua N % 38,5 7,7 0,0 7,7 34,6 11,5 100,0 Taulukon 21. suorien jakaumien voi tulkita kertovan ensinnäkin, että kolmastoistaosa kyselyyn vastanneista katsoi osaprojektin onnistuneen hyvin tavoitteessaan yhdenmukaistaa Länsi- Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkunnissa käytössä olevia kotihoidon työmenetelmiä. Reilu kaksi viidesosaa heistä suhtautui tämän tavoitteen saavuttamista arvioivaan väitteeseen ambivalentisti katsoen osaprojektin kyllä yhdenmukaistaneen niiden käytössä olevia kotihoidon työmenetelmiä pääsemättä tässä asiassa kuitenkaan riittävän pitkälle. Puolella heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista arvioivaan väitteeseen vahvaa mielipidettä. Toiseksi taulukon suorien jakaumien voi tulkita kertovan, että reilu neljäsosa kyselyyn vastanneista katsoi osaprojektin onnistuneen hyvin tavoitteessaan edistää sitä, että Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jokaisessa jäsenkunnissa on otettu käyttöön yhteinen ja yhdenmukainen aluepegasoksen kotihoitosovellus. Vajaa puolet heistä suhtautui tämän tavoitteen saavuttamista arvioivaan väitteeseen ambivalentisti katsoen osaprojektin kyllä edistäneen kotihoitosovelluksen käyttöön ottamista jokaisessa sairaanhoitopiirin jäsenkunnassa pääsemättä tässä asiassa kuitenkaan riittävän pitkälle. Vajaa kuudesosalla heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä. Kolmanneksi taulukon suorien jakaumien voi tulkita kertovan, että lähes kaksi viidesosaa kyselyyn vastanneista katsoi osaprojektin onnistuneen hyvin tavoitteessaan parantaa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien tuottaman kotihoidon laatua. Kolmastoistaosa heistä suhtautui tämän tavoitteen saavuttamista arvioivaan

61 61 Taulukko 22. Kotihoidon tuottamisen helpottaminen. KOHO-osaprojekti on kotihoidon osalta väitteeseen ambivalentisti katsoen osaprojektin kyllä parantaneen sairaanhoitopiirin jäsenkuntien tuottaman kotihoidon laatua pääsemättä tässä asiassa kuitenkaan riittävän pitkälle. Sama määrä heistä katsoi myös osaprojektin onnistuneen huonosti tässä tavoitteessaan. Vajaalla puolella heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista koskevan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä. Täysin samaa Samaa Eri Täysin eri En osaa sanoa Ei vastausta Yhteensä helpottanut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin N jäsenkunnissa kotihoitoa tuottavan hoitohenkilökunnan asiakkaan kotona tuottamaa kotihoitoa % 0,0 38,5 11,5 3,8 34,6 11,5 100,0 helpottanut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin N jäsenkunnissa kotihoitoa tuottavan hoitohenkilökunnan hoitoyksiköissä tuottamaa kotihoitoa % 0,0 38,5 3,8 3,8 42,3 11,5 100,0 Taulukon 22. suorien jakaumien voi tulkita kertovan ensinnäkin, että puolet kyselyyn vastanneista suhtautui ambivalentisti väitteeseen, että osaprojekti on helpottanut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkunnissa kotihoitoa tuottavan hoitohenkilökunnan asiakkaan kotona tuottamaa kotihoitoa katsoen osaprojektin kyllä helpottaneen sen tuottamista pääsemättä tässä asiassa kuitenkaan riittävän pitkälle. Kahdeskymmeneskuudesosa heistä katsoi osaprojektin onnistuneen huonosti tässä tavoitteessaan. Lähes puolella heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä. Toiseksi taulukon suorien jakaumien voi tulkita kertovan, että reilu kaksi viidesosaa kyselyyn vastanneista suhtautui ambivalentisti väitteeseen, että osaprojekti on helpottanut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkunnissa kotihoitoa tuottavan hoitohenkilökunnan hoitoyksiköissä tuottamaa kotihoitoa katsoen osaprojektin kyllä helpottaneen sen tuottamista pääsemättä tässä asiassa kuitenkaan riittävän pitkälle. Kahdeskymmeneskuudesosa heistä katsoi osaprojektin onnistuneen huonosti tässä tavoitteessaan. Reilulla puolella heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä.

62 62 Taulukko 23. Kotihoidon tuottamisen nopeuttaminen. KOHO-osaprojekti on kotihoidon osalta Täysin samaa Samaa Eri Täysin eri En osaa sanoa Ei vastausta Yhteensä nopeuttanut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin N jäsenkunnissa kotihoitoa tuottavan hoitohenkilökunnan asiakkaan kotona tuottamaa kotihoitoa % 0,0 19,2 19,2 11,5 38,5 11,5 100,0 nopeuttanut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin N jäsenkunnissa kotihoitoa tuottavan hoitohenkilökunnan hoitoyksiköissä tapahtuvaa kotihoitoa % 0,0 23,1 11,5 7,7 38,5 19,2 100,0 Taulukon 23. suorien jakaumien voi tulkita kertovan ensinnäkin, että lähes kaksi viidesosaa kyselyyn vastanneista suhtautui ambivalentisti väitteeseen, että osaprojekti on nopeuttanut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkunnissa kotihoitoa tuottavan hoitohenkilökunnan asiakkaan kotona tuottamaa kotihoitoa, katsoen osaprojektin kyllä nopeuttaneen sen tuottamista pääsemättä tässä asiassa kuitenkaan riittävän pitkälle. Reilu kymmenesosa heistä katsoi osaprojektin onnistuneen huonosti tässä tavoitteessaan. Puolella heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä. Toiseksi taulukon suorien jakaumien voi tulkita kertovan, että reilu kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista suhtautui ambivalentisti väitteeseen, että osaprojekti on nopeuttanut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkunnissa kotihoitoa tuottavan hoitohenkilökunnan hoitoyksiköissä tuottamaa kotihoitoa, katsoen osaprojektin kyllä nopeuttaneen sen tuottamista pääsemättä tässä asiassa kuitenkaan riittävän pitkälle. Kolmastoistaosa heistä katsoi osaprojektin onnistuneen huonosti tässä tavoitteessaan. Reilulla puolella heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä.

63 63 Taulukko 24. Kotihoidon perustumisen tietoon asiakkaan hoitotarpeesta lisääminen. KOHO-osaprojekti on kotihoidon osalta lisännyt Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkunnissa kotihoitoa tuottavan hoitohenkilökunnan asiakkaan kotona tuottaman kotihoidon perustumista tietoon asiakkaan hoitotarpeesta lisännyt Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkunnissa kotihoitoa tuottavan hoitohenkilökunnan hoitoyksiköissä tuottaman kotihoidon perustumista tietoon asiakkaan hoitotarpeesta Täysin samaa Samaa Eri Täysin eri En osaa sanoa Ei vastausta Yhteensä N % 0,0 46,2 0,0 7,7 34,6 11,5 100,0 N % 0,0 46,2 0,0 7,7 34,6 11,5 100,0 Taulukon 24. suorien jakaumien voi tulkita kertovan, että lähes puolet kyselyyn vastanneista suhtautui ambivalentisti niin väitteeseen, että osaprojekti on lisännyt Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkunnissa kotihoitoa tuottavan hoitohenkilökunnan asiakkaan kotona tuottaman kotihoidon perustumista tietoon asiakkaan hoitotarpeesta, kuin väitteeseen, että osaprojekti on lisännyt Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkunnissa kotihoitoa tuottavan hoitohenkilökunnan hoitoyksiköissä tuottaman kotihoidon perustumista tietoon asiakkaan hoitotarpeesta, katsoen osaprojektin kyllä lisänneen niin kotona kuin hoitoyksiköissä tapahtuvan kotihoidon tuottamisen perustumista tietoon asiakkaan hoitotarpeeseen pääsemättä näissä asioissa kuitenkaan riittävän pitkälle. Kolmastoistaosa heistä katsoi osaprojektin onnistuneen huonosti näissä tavoitteissaan. Miltei puolella heistä ei ollut näiden tavoitteiden saavuttamista arvioiviin väitteisiin vahvoja mielipiteitä. KOHO-osaprojektin toteuttamiseen osallistuneille sovelluksen käyttäjille ja projektiryhmän jäsenille tehdyn kyselyn kolmannen kysymyspatteriston kysymyksiin, joissa vastaajia pyydettiin arvioimaan, miten osaprojekti oli saavuttanut sille kotipalvelun osalta asetetut kehittämistavoitteet, annettujen vastausvaihtoehtojen mukaisesti jakautuneiden vastausten suorat jakaumat käyvät ilmi taulukoista Jatkan näihin kysymyksiin saatujen vastausten analysointia samoin kuin edellä tulkitsemalla, että kysymyspatteristossa annettujen vastausvaihtoehtojen mukaisesti vastanneet voi sijoittaa vastakohtien timantin (ks.

64 64 kuva 7.) mukaisiin ruutuihin ohjausryhmälle tehdyn kyselyn ensimmäisen kysymyspatteriston kysymyksiä analysoidessani esittämälläni tavalla (katso sivu 40). Taulukko 25. Kotipalvelun laadun parantaminen. KOHO-osaprojekti on kotipalvelun osalta Täysin samaa Samaa Eri Täysin eri En osaa sanoa Ei vastaust a Yhteensä parantanut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin N jäsenkuntien tuottaman kotipalvelun laatua % 0,0 30,8 0,0 7,7 46,2 15,4 100,0 Taulukon 25. suoran jakauman voi tulkita kertovan, että lähes kolmasosa kyselyyn vastanneista suhtautui ambivalentisti väitteeseen, että osaprojekti on parantanut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien tuottaman kotipalvelun laatua, katsoen osaprojektin kyllä parantaneen sairaanhoitopiirin jäsenkuntien tuottaman kotipalvelun laatua pääsemättä tässä asiassa kuitenkaan riittävän pitkälle. Kolmastoistaosa heistä katsoi osaprojektin onnistuneen huonosti tässä tavoitteessaan. Reilulla kolmella viidesosalla heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä. Taulukko 26. Kotipalvelun tuottamisen helpottaminen. KOHO-osaprojekti on kotipalvelun osalta Täysin samaa Samaa Eri Täysin eri En osaa sanoa Ei vastausta Yhteensä helpottanut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin N jäsenkunnissa kotipalvelua tuottavan henkilökunnan asiakkaan kotona tapahtuvaa kotipalvelua % 0,0 23,1 7,7 7,7 46,2 15,4 100,0 helpottanut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin N jäsenkunnissa kotipalvelua tuottavan henkilökunnan toimipisteissä tapahtuvaa kotipalvelua % 7,7 26,9 7,7 3,8 38,5 15,4 100,0 Taulukon 26. suorien jakaumien voi tulkita kertovan ensinnäkin, että lähes kaksi viidesosaa kyselyyn vastanneista suhtautui ambivalentisti väitteeseen, että osaprojekti on helpottanut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkunnissa kotipalvelua tuottavan hoitohenkilökunnan asiakkaan kotona tuottamaa kotipalvelua, katsoen osaprojektin kyllä helpottaneen sen

65 65 tuottamista pääsemättä tässä asiassa kuitenkaan riittävän pitkälle. Kolmastoistaosa heistä katsoi osaprojektin onnistuneen huonosti tässä tavoitteessaan. Reilulla kolmella viidesosalla heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä. Toiseksi taulukon suorien jakaumien voi tulkita kertovan, että kolmastoistaosa kyselyyn vastanneista katsoi osaprojektin onnistuneen hyvin tavoitteessaan helpottaa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkunnissa kotipalvelua tuottavan henkilökunnan toimipisteissä tapahtuvaa kotipalvelua. Reilu kolmasosa heistä suhtautui ambivalentisti tämän tavoitteen saavuttamista arvioivaan väitteeseen katsoen osaprojektin kyllä helpottaneen kotipalvelua tuottavan henkilökunnan toimipisteissä tapahtuvaa kotipalvelun tuottamista pääsemättä tässä asiassa kuitenkaan riittävän pitkälle. Kahdeskymmeneskuudesosa heistä katsoi osaprojektin onnistuneen huonosti tässä tavoitteessaan. Reilulla puolella heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä. Taulukko 27. Kotipalvelun tuottamisen nopeuttaminen. KOHO-osaprojekti on kotipalvelun osalta Täysin samaa Samaa Eri Täysin eri En osaa sanoa Ei vastausta Yhteensä nopeuttanut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin N jäsenkunnissa kotipalvelua tuottavan henkilökunnan asiakkaan kotona tuottamaa kotipalvelua % 0,0 19,2 11,5 3,8 46,2 19,2 100,0 nopeuttanut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin N jäsenkunnissa kotipalvelua tuottavan henkilökunnan toimipisteissä tuottamaa kotipalvelua % 0,0 26,9 7,7 3,8 46,2 15,4 100,0 Taulukon 27. suorien jakaumien voi tulkita kertovan ensinnäkin, että lähes kolmasosa kyselyyn vastanneista suhtautui ambivalentisti väitteeseen, että osaprojekti on nopeuttanut Länsi- Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkunnissa kotipalvelua tuottavan hoitohenkilökunnan asiakkaan kotona tuottamaa kotipalvelua, katsoen osaprojektin kyllä nopeuttaneen sen tuottamista pääsemättä tässä asiassa kuitenkaan riittävän pitkälle. Kahdeskymmeneskuudesosa heistä katsoi osaprojektin onnistuneen huonosti tässä tavoitteessaan. Lähes kahdella kolmasosalla heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista arvioivaan väitteeseen vahvaa mielipidettä. Toiseksi taulukon suorien jakaumien voi tulkita kertovan, että reilu kolmasosa kyselyyn vastanneista suhtautui ambivalentisti väitteeseen, että osaprojekti on nopeuttanut Länsi-Pohjan sairaanhoi-

66 66 topiirin jäsenkunnissa kotipalvelua tuottavan hoitohenkilökunnan toimipisteissä tuottamaa kotipalvelua, katsoen osaprojektin kyllä nopeuttaneen sen tuottamista pääsemättä tässä asiassa kuitenkaan riittävän pitkälle. Kahdeskymmeneskuudesosa heistä katsoi osaprojektin onnistuneen huonosti tässä tavoitteessaan. Reilulla puolella heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista arvioivaan väitteeseen vahvaa mielipidettä. Taulukko 28. Kotipalvelun perustumisen tietoon asiakkaan palvelutarpeesta lisääminen. KOHO-osaprojekti on kotipalvelun osalta lisännyt Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkunnissa kotipalvelua tuottavan henkilökunnan asiakkaan kotona tuottaman kotipalvelun perustumista tietoon asiakkaan palvelutarpeesta lisännyt Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkunnissa kotipalvelua tuottavan henkilökunnan toimipisteissä tuottaman kotipalvelun perustumista tietoon asiakkaan palvelutarpeesta Täysin samaa Samaa Eri Täysin eri En osaa sanoa Ei vastausta Yhteensä N % 3,8 38,5 0,0 3,8 38,5 15,4 100,0 N % 3,8 34,6 0,0 3,8 42,3 15,4 100,0 Taulukon 28. suorien jakaumien voi tulkita kertovan ensinnäkin, että kahdeskymmeneskuudesosa kyselyyn vastanneista katsoi osaprojektin onnistuneen hyvin tavoitteessaan lisätä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkunnissa kotipalvelua tuottavan henkilökunnan asiakkaan kotona tuottaman kotipalvelun perustumista tietoon asiakkaan palvelutarpeesta. Lähes kaksi viidesosaa heistä suhtautui väitteeseen ambivalentisti katsoen osaprojektin lisänneen kotipalvelua tuottavan henkilökunnan asiakkaan kotona tuottaman kotipalvelun perustumista tietoon asiakkaan palvelutarpeesta pääsemättä tässä asiassa kuitenkaan riittävän pitkälle. Kahdeskymmeneskuudesosa heistä katsoi osaprojektin onnistuneen huonosti tässä tavoitteessaan. Reilulla puolella heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä. Toiseksi taulukon suorien jakaumien voi tulkita kertovan, että kahdeskymmeneskuudesosa kyselyyn vastanneista katsoi osaprojektin onnistuneen hyvin tavoitteessaan lisätä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkunnissa kotipalvelua tuottavan henkilökunnan toimipisteissä tuottaman kotipalvelun perustumista tietoon asiakkaan palvelutarpeesta. Reilu kolmasosa heistä suhtautui väitteeseen ambivalentisti katsoen osaprojektin kyllä lisänneen kotipalvelua tuottavan henkilökunnan toimipisteissä tuottaman kotipalvelun

67 67 perustumista tietoon asiakkaan palvelutarpeesta pääsemättä tässä asiassa kuitenkaan riittävän pitkälle. Kahdeskymmeneskuudesosa heistä katsoi osaprojektin onnistuneen huonosti tässä tavoitteessaan. Lähes kolmella viidesosalla heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä. KOHO-osaprojektin toteuttamiseen osallistuneille sovelluksen käyttäjille ja projektiryhmän jäsenille tehdyn kyselyn neljännen kysymyspatteriston kysymyksiin, joissa vastaajia pyydettiin arvioimaan, miten osaprojekti oli saavuttanut sille avosairaalan avosairaanhoidon tuottaman kotihoidon osalta asetetut kehittämistavoitteet, annettujen vastausvaihtoehtojen mukaisesti jakautuneiden vastausten suorat jakaumat käyvät ilmi taulukoista Jatkan näihin kysymyksiin saatujen vastausten analysointia samoin kuin edellä tulkitsemalla, että kysymyspatteristossa annettujen vastausvaihtoehtojen mukaisesti vastanneet voi sijoittaa vastakohtien timantin (ks. kuva 7.) mukaisiin ruutuihin ohjausryhmälle tehdyn kyselyn ensimmäisen kysymyspatteriston kysymyksiä analysoidessani esittämälläni tavalla (katso sivu 40). Taulukko 29. Avosairaalan avosairaanhoidon tuottaman kotihoidon laadun parantaminen. KOHO-osaprojekti on avosairaalan osalta Täysin samaa Samaa Eri Täysin eri En osaa sanoa Ei vastausta Yhteensä parantanut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin N jäsenkuntien avosairaanhoidon tuottaman kotihoidon laatua % 0,0 11,5 0,0 0,0 73,1 15,4 100,0 Taulukon 29. suoran jakauman voi tulkita kertovan, että reilu kymmenesosa kyselyyn vastanneista suhtautui ambivalentisti väitteeseen, että osaprojekti on parantanut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien avosairaalan avosairaanhoidon tuottaman kotihoidon laatua, katsoen osaprojektin kyllä parantaneen sairaanhoitopiirin jäsenkuntien avosairaalan avosairaanhoidon tuottaman kotihoidon laatua pääsemättä tässä asiassa kuitenkaan riittävän pitkälle. Lähes yhdeksällä kymmenesosalla heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä.

68 68 Taulukko 30. Avosairaalan tuottaman kotihoidon helpottaminen. KOHO-osaprojekti on avosairaalan osalta Täysin samaa Samaa Eri Täysin eri En osaa sanoa Ei vastausta Yhteensä helpottanut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin N jäsenkuntien avosairaanhoidon kotihoitohenkilökunnan asiakkaan kotona tuottamaa kotihoitoa % 0,0 3,8 0,0 3,8 76,9 15,4 100,0 helpottanut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin N jäsenkuntien avosairaanhoidon kotihoitohenkilökunnan hoitoyksiköissä tuottamaa kotihoitoa % 0,0 7,7 0,0 3,8 73,1 15,4 100,0 Taulukon 30. suorien jakaumien voi tulkita kertovan ensinnäkin, että kahdeskymmeneskuudesosa kyselyyn vastanneista suhtautui ambivalentisti väitteeseen, että osaprojekti on helpottanut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien avosairaalan avosairaanhoidon kotihoitohenkilökunnan asiakkaan kotona tuottamaa kotihoitoa, katsoen osaprojektin kyllä helpottaneen sen tuottamista pääsemättä tässä asiassa kuitenkaan riittävän pitkälle. Kahdeskymmeneskuudesosa heistä katsoi osaprojektin onnistuneen huonosti tässä tavoitteessaan. Reilulla yhdeksällä kymmenesosalla heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä. Toiseksi taulukon suorien jakaumien voi tulkita kertovan, että kolmastoistaosa kyselyyn vastanneista suhtautui ambivalentisti väitteeseen, että osaprojekti on helpottanut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien avosairaalan avosairaanhoidon kotihoitohenkilökunnan hoitoyksiköissä tuottamaa kotihoitoa, katsoen osaprojektin kyllä helpottaneen sen tuottamista pääsemättä tässä kuitenkaan riittävän pitkälle. Kahdeskymmeneskuudesosa heistä katsoi osaprojektin onnistuneen huonosti tavoitteessaan helpottaa avosairaalan avosairaanhoidon kotihoitohenkilökunnan hoitoyksiköissä tapahtuvaa kotihoidon tuottamista. Lähes yhdeksällä kymmenesosalla heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä.

69 69 Taulukko 31. Avosairaalan tuottaman kotihoidon nopeuttaminen. KOHO-osaprojekti on avosairaalan osalta Täysin samaa Samaa Eri Täysin eri En osaa sanoa Ei vastausta Yhteensä nopeuttanut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin N jäsenkuntien avosairaanhoidon kotihoitohenkilökunnan asiakkaan kotona tuottamaa kotihoitoa % 0,0 7,7 0,0 3,8 73,1 15,4 100,0 nopeuttanut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin N jäsenkuntien avosairaanhoidon hoitohenkilökunnan hoitoyksiköissä tuottamaa kotihoitoa % 0,0 3,8 0,0 3,8 76,9 15,4 100,0 Taulukon 31. suorien jakaumien voi tulkita kertovan ensinnäkin, että kolmastoistaosa kyselyyn vastanneista suhtautui ambivalentisti väitteeseen, että osaprojekti on nopeuttanut Länsi- Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien avosairaalan avosairaanhoidon kotihoitohenkilökunnan asiakkaan kotona tuottamaa kotihoitoa, katsoen osaprojektin helpottaneen sen tuottamista pääsemättä tässä asiassa kuitenkaan riittävän pitkälle. Kahdeskymmeneskuudesosa heistä katsoi osaprojektin onnistuneen huonosti tässä tavoitteessaan. Lähes yhdeksällä kymmenesosalla heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä. Toiseksi taulukon suorien jakaumien voi tulkita kertovan, että kahdeskymmeneskuudesosa kyselyyn vastanneista suhtautui ambivalentisti väitteeseen, että osaprojekti on nopeuttanut Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien avosairaalan avosairaanhoidon kotihoitohenkilökunnan hoitoyksiköissä tuottamaa kotihoitoa, katsoen osaprojektin kyllä nopeuttaneen sen tuottamista pääsemättä tässä asiassa kuitenkaan riittävän pitkälle. Kahdeskymmeneskuudesosa heistä katsoi osaprojektin onnistuneen huonosti tässä tavoitteessaan. Reilulla yhdeksällä kymmenesosalla heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä.

70 70 Taulukko 32. Avosairaalan tuottaman kotihoidon perustumisen tietoon asiakkaan hoitotarpeesta lisääminen. KOHO-osaprojekti on avosairaalan osalta lisännyt Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien avosairaanhoidon kotihoitohenkilökunnan asiakkaan kotona tuottaman kotihoidon perustumista tietoon asiakkaan hoitotarpeesta lisännyt Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien avosairaanhoidon kotihoitohenkilökunnan hoitoyksiköissä tuottaman kotihoidon perustumista tietoon asiakkaan hoitotarpeesta Täysin samaa Samaa Eri Täysin eri En osaa sanoa Ei vastausta Yhteensä N % 0,0 11,5 0,0 0,0 73,1 15,4 100,0 N % 0,0 7,7 0,0 0,0 76,9 15,4 100,0 Taulukon 32. suorien jakaumien voi tulkita kertovan ensinnäkin, että reilu kymmenesosa kyselyyn vastanneista suhtautui ambivalentisti väitteeseen, että osaprojekti on lisännyt Länsi- Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien avosairaalan avosairaanhoidon kotihoitohenkilökunnan asiakkaan kotona tuottaman kotihoidon perustumista tietoon asiakkaan hoitotarpeesta, katsoen osaprojektin kyllä lisänneen sen perustumista tietoon asiakkaan hoitotarpeesta pääsemättä tässä asiassa kuitenkaan riittävän pitkälle. Lähes yhdeksällä kymmenesosalla heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä. Toiseksi taulukon suorien jakaumien voi tulkita kertovan, että kolmastoistaosa kyselyyn vastanneista suhtautui ambivalentisti väitteeseen, että osaprojekti on lisännyt Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien avosairaalan avosairaanhoidon kotihoitohenkilökunnan hoitoyksiköissä tuottaman kotihoidon perustumista tietoon asiakkaan hoitotarpeesta. Reilulla yhdeksällä kymmenesosalla heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä. KOHO-osaprojektin toteuttamiseen osallistuneille sovelluksen käyttäjille ja projektiryhmän jäsenille tehdyn kyselyn viidennen kysymyspatteriston kysymyksiin, joissa vastaajia pyydettiin arvioimaan, miten osaprojektissa hyödynnetty aluepegasoksen kotihoitosovellus ja mobiilitekniikka ovat edistäneet projektille asetettujen kehittämistavoitteiden saavuttamista, annettujen vastausvaihtoehtojen mukaisesti jakautuneiden vastausten suorat ja-

71 71 kaumat käyvät ilmi taulukoista Jatkan näihin kysymyksiin saatujen vastausten analysointia samoin kuin edellä tulkitsemalla, että kysymyspatteristossa annettujen vastausvaihtoehtojen mukaisesti vastanneet voi sijoittaa vastakohtien timantin (ks. kuva 7.) mukaisiin ruutuihin tämän kyselyn ensimmäisen kysymyspatteriston kysymyksiä analysoidessani esittämälläni tavalla (katso sivu 55). Taulukko 33. Aluepegasoksen kotihoitosovellus projektille asetettujen kehittämistavoitteiden saavuttamisen edistäjänä. KOHO-osaprojektissa hyödynnetty Erittäin hyvin Hyvin Huonosti Erittäin huonosti En osaa sanoa Ei vastausta Yhteensä aluepegasoksen kotihoitosovellus on mahdollistanut vanhustyön potilaiden kotihoidon N koko Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella % 0,0 30,8 7,7 0,0 46,2 15,4 100,0 aluepegasoksen kotihoitosovellus on mahdollistanut sairaalasta kotiutettavien potilaiden N kotihoidon koko Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella % 0,0 23,1 3,8 3,8 53,8 15,4 100,0 aluepegasoksen kotihoitosovellus on mahdollistanut tiedon saatavuuden yli Länsi-Pohjan N sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien organisaatiorajojen % 0,0 7,7 11,5 7,7 57,7 15,4 100,0 Taulukon 33. suorien jakaumien voi tulkita kertovan ensinnäkin, että lähes kaksi viidesosaa kyselyyn vastanneista suhtautui ambivalentisti väitteeseen, että osaprojektissa hyödynnetty aluepegasoksen kotihoitosovellus on mahdollistanut vanhustyön potilaiden kotihoidon koko Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella, katsoen sen kyllä tuoneen lisää mahdollisuuksia vanhustyön potilaiden kotihoitoon, mutta ei mahdollistaneen sitä koko Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella. Reilulla kolmella viidesosalla heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä. Toiseksi taulukon suorien jakaumien voi tulkita kertovan, että reilu neljäsosa kyselyyn vastanneista suhtautui ambivalentisti väitteeseen, että osaprojektissa hyödynnetty aluepegasoksen kotihoitosovellus on mahdollistanut sairaalasta kotiutettavien potilaiden kotihoidon koko Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella, katsoen sen kyllä tuoneen lisää mahdollisuuksia sairaalasta kotiutettavien potilaiden kotihoitoon, mutta ei mahdollistaneen sitä koko Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella. Kahdeskymmeneskuudesosa heistä katsoi, että osaprojektissa hyödynnetty aluepegasoksen kotihoitosovellus on mahdollistanut sairaalasta kotiutettavien potilaiden kotihoidon

72 72 koko Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella erittäin huonosti. Reilulla kolmella viidesosalla heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä. Kolmanneksi taulukon suorien jakaumien voi tulkita kertovan, että lähes viidesosa kyselyyn vastanneista suhtautui ambivalentisti väitteeseen, että osaprojektissa hyödynnetty aluepegasoksen kotihoitosovellus on mahdollistanut tiedon saatavuuden yli Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien organisaatiorajojen, katsoen sen kyllä lisänneen mahdollisuuksia tiedon saamiseen yli organisaatiorajojen, mutta ei mahdollistaneen sitä täydellisesti. Kolmastoistaosa heistä katsoi, että osaprojektissa hyödynnetty aluepegasoksen kotihoitosovellus on mahdollistanut tiedon saatavuuden yli Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien organisaatiorajojen erittäin huonosti. Lähes kolmella neljäsosalla heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä. Taulukko 34. Mobiilitekniikka projektille asetettujen kehittämistavoitteiden saavuttamisen edistäjänä. KOHO-osaprojektissa hyödynnetty Erittäin hyvin Hyvin Huonosti Erittäin huonosti En osaa sanoa Ei vastausta Yhteensä mobiilitekniikka on mahdollistanut sairaalasta kotiutettavien potilaiden kotihoidon koko N Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella % 0, mobiilitekniikka on mahdollistanut tiedon N saatavuuden yli Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien organisaatiorajojen % 0,0 3,8 11,5 7,7 61,5 15,4 100,0 Taulukon 34. suorien jakaumien voi tulkita kertovan ensinnäkin, että kolmastoistaosa kyselyyn vastanneista suhtautui ambivalentisti väitteeseen, että osaprojektissa hyödynnetty mobiilitekniikka on mahdollistanut sairaalasta kotiutettavien potilaiden kotihoidon koko Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella, katsoen sen kyllä tuoneen lisää mahdollisuuksia sairaalasta kotiutettavien potilaiden kotihoitoon, mutta ei mahdollistaneen sitä koko Länsi- Pohjan sairaanhoitopiirin alueella. Kahdeskymmeneskuudesosa heistä katsoi, että osaprojektissa hyödynnetty mobiilitekniikka on mahdollistanut sairaalasta kotiutettavien potilaiden kotihoidon koko Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella erittäin huonosti. Yhdellätoista kolmastoistaosalla heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä. Toiseksi taulukon suorien jakaumien voi tulkita kertovan, että kaksi kolmastoistaosaa kyselyyn vastanneista suhtautui ambivalentisti väitteeseen, että osaprojektissa hyödynnetty mobiilitekniikka on mahdollistanut tiedon saatavuuden yli Länsi-Pohjan

73 73 sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien organisaatiorajojen, katsoen sen kyllä lisänneen mahdollisuuksia tiedon saamiseen yli organisaatiorajojen, mutta ei mahdollistaneen sitä täydellisesti. Kahdeskymmeneskuudesosa heistä katsoi, että osaprojektissa hyödynnetty mobiilitekniikka on mahdollistanut tiedon saatavuuden yli Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien organisaatiorajojen erittäin huonosti. Reilulla kolmella neljäsosalla heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä. KOHO-osaprojektin toteuttamiseen osallistuneille sovelluksen käyttäjille ja projektiryhmän jäsenille tehdyn kyselyn kuudennen kysymyspatteriston kysymyksiin, joissa vastaajia pyydettiin arvioimaan, miten osaprojektin projektina toteuttaminen on tukenut sille asetettujen kehittämistavoitteiden saavuttamista, annettujen vastausvaihtoehtojen mukaisesti jakautuneiden vastausten suorat jakaumat käyvät ilmi taulukosta 35. Jatkan näihin kysymyksiin saatujen vastausten analysointia samoin kuin edellä tulkitsemalla, että kysymyspatteristossa annettujen vastausvaihtoehtojen mukaisesti vastanneet voi sijoittaa vastakohtien timantin (ks. kuva 7.) mukaisiin ruutuihin tämän kyselyn ensimmäisen kysymyspatteriston kysymyksiä analysoidessani esittämälläni tavalla (katso sivu 55). Taulukko 35. KOHO-osaprojektin projektina toteuttaminen. KOHO-osaprojektissa Erittäin hyvin Hyvin Huonosti Erittäin huonosti En osaa sanoa Ei vastausta Yhteensä on pyritty tukemaan Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien avosairaanhoidon ja N kotihoidon välistä yhteistyötä yhdessä SO- TEPI-vanhuspalvelut työryhmän kanssa % 0,0 34,6 3,8 0,0 42,3 19,2 100,0 on annettu riittävästi koulutusta aluepegasoksen kotihoitosovelluksen käyttämiseen toiminut yhteinen asiantuntija (koordinaattori) on taannut aluepegasoksen kotihoitosovelluksen joustavan toiminnallisen käyttöönoton jokaisessa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien toimipisteissä N % 3,8 42,3 19,2 7,7 15,4 11,5 100,0 N % 11,5 30,8 19,2 0,0 23,1 15,4 100,0 Taulukon 35. suorien jakaumien voi tulkita kertovan ensinnäkin, että lähes kaksi viidesosaa kyselyyn vastanneista suhtautui ambivalentisti väitteeseen, että osaprojektissa on pyritty tukemaan Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien avosairaanhoidon ja kotihoidon välistä

74 74 yhteistyötä yhdessä SOTEPI-vanhuspalvelut työryhmän kanssa, katsoen siinä kyllä osittain näin tehdyn, mutta ei riittävässä määrin. Reilulla kolmella viidesosalla heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä. Toiseksi taulukon suorien jakaumien voi tulkita kertovan, että kahdeskymmeneskuudesosa kyselyyn vastanneista oli sitä, että osaprojektissa on annettu riittävästi koulutusta aluepegasoksen kotihoitosovelluksen käyttämiseen. Lähes kaksi viidesosaa heistä suhtautui tähän väitteeseen ambivalentisti katsoen osaprojektissa kyllä annetun koulutusta aluepegasoksen kotihoitosovelluksen käyttämiseen, mutta ei riittävästi. Kolmastoistaosa heistä katsoi, että aluepegasoksen kotihoitosovelluksen käyttämiseen osaprojektissa annettu koulutus on riittänyt erittäin huonosti. Reilulla neljäsosalla heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä. Kolmanneksi taulukon suorien jakaumien voi tulkita kertovan, että reilu kymmenesosa kyselyyn vastanneista oli sitä, että osaprojektissa toiminut yhteinen asiantuntija (koordinaattori) on taannut aluepegasoksen kotihoitosovelluksen joustavan toiminnallisen käyttöönoton jokaisessa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien toimipisteessä. Lähes puolet heistä suhtautui tähän väitteeseen ambivalentisti katsoen osaprojektissa toimineen koordinaattorin kyllä olleen takaamassa aluepegasoksen kotihoitosovelluksen joustavaa toiminnallista käyttöönottoa jokaisessa Länsi- Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien toimipisteessä, mutta ei riittävästi. Lähes kahdella viidesosalla heistä ei ollut tämän tavoitteen saavuttamista arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä. KOHO-osaprojektin toteuttamiseen osallistuneille sovelluksen käyttäjille ja projektiryhmän jäsenille tehdyn kyselyn viimeisenä kysymyksenä esitettyyn avokysymykseen, jolla selvitettiin vastaajien käsityksiä, miten Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien sähköisiä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja tulisi jatkossa kehittää, annetut vastaukset käyvät ilmi taulukosta 36. Esitän taulukossa teorialähtöisen sisällönanalyysin sekä aineiston teemoittelun ja kvantifioinnin mukaisesti luokittelemani vastaukset samalla tavalla kuin tein alaluvussa 3.1 olevissa taulukoissa HYVI III -projektin ohjausryhmälle tehdyn kyselyn kahteen viimeiseen kysymykseen saatuja vastauksia käsitellessäni (katso sivut 49 50). Aineiston kvantifioinnin idean mukaisesti voidaan taulukon teemoja vastaavien asioiden huomioimista pitää Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin sähköisten sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen jatkokehittämisen kannalta sitä tärkeämpänä mitä useammassa vastauksessa kyseiseen teemaan/asiaan on viitattu. Tämä viittausten määrä käy ilmi taulukoissa olevasta yhteensä lokerosta.

75 75 Taulukko 36. KOHO-kyselyssä tehdyt esitykset Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palvelujen kehittämisestä. Teema Vastaukset (tai niiden osat) ja niiden määrä yhteensä 1. Perusinfra Toimipisteissä ei koneita. Henkilökunta ei päässyt harjoittelemaan ohjelmaa... ja nopeampia mobiiliyhteyksiä. Lisää mobiililaitteita. laitteita ei ole saatu käyttöön ja mitään ei voi tässä arvioida. Pegasoksessa olisi vielä paljon kehitettävää ennen kuin se tuo sen helpotuksen työntekijälle mihin sillä on pyritty, esim. itse pegasokseen pääseminen on turhan monimutkaisen tien takana. Jos virheitä sattuu, ei välttämättä osata korjata niitä. Pegasoksesta olisi hyvä olla olemassa selkeä ohjevihko, missä neuvotaan kaikista tarvittavista asioista. Se olisi hyvänä tukena tilastoimisen aikana. Pegasos-koho -ohjelma on kehitetty terveyden/sairaanhoidon kautta, ohjelma ei oikein ole toimiva sosiaalipuolella (vrt. esim. ProConsona HOX! saman ohjelmistotalon ohjelma). Kehitettävää on vielä paljon, jotta koho on palvelee todella myös kotipalvelua. Mobiililaitteiden käyttö vähäistä, koska hitaus estää ohjelman hyödynnettävyyden kentällä. Kotihoito ohjelma on helpottanut asiakkaiden palveluiden seurantaa, kaikki toimijat kotihoidossa näkee asiakkaan saamat palvelut. Hyvä ohjelma kun kaikki oppivat käyttämään, kehitettävää on vielä!!! Yhteisen ohjelman käyttö LPKS:n kaikilla osastoilla, jotta asiakkaan tieto saadaan heti käyttöön... Yhteensä: 7 2. Yhteistyö Ohjausryhmän kokouksiin ei ole tullut tai kutsuttu lpks:n osastolta yhtään kertaa ketään - mikä on yhteistyö tässä osin. Emme ole saaneet tietoa projektista etukäteen ollenkaan. Todella surullista. Olisin ottanut kiinnostuneena vastaan tietoa. Tiedonkulkua parantaa. lisää vielä tiedon kulkua erihoitoyksiköiden välillä! Länsi-Pohjan keskussairaalan kanssa yhteistyötä kotihoito-ohjelman puitteissa niin, että esim. kotiutuvan potilaan lääkitykset ja hoito-ohjeet saataisiin reaaliajassa kotihoidon työntekijöiden tietoon ja hyödynnettäväksi. Yhteensä: 5 3. Koulutuksen järjestäminen palveluja käyttäville työntekijöille Koulutusta lisää. Tarvittaessa lisää koulutusta Kotipalvelu tarvitsee joko alueelle tai kuntiin oman pääkäyttäjän, koska ohjelma on laaja ja varsinkin käyttöönoton jälkeen tuki/lisäkoulutusta tarvitaan erittäin paljon Lisää koulutusta Koulutusta enemmän, jotta koko kotihoito-ohjelman hyöty voitaisiin ottaa käyttöön Kotihoidon henkilöstön koulutus alkoi liian myöhään, lomakausi vielä lisäsi hitautta Koulutukset vieläkin kesken. Kotihoidon koulutuksia alettiin järjestämään loma-aikana, jolloin väkeä ei ollut sinne laittaa, joten koulutukset venyy edelleenkin...

76 76, siitä koulutus oli hyvä. Yhteensä: 8 4. Projekti (tavoitteet, ajoitus, tiedotus yms. projektin toteuttamiseen liittyneet asiat) Projekti alkoi liian myöhään / vain 1 vuosi aikaa Projekti liian lyhyt ja takapainotteinen. Meillä pegasos tulee käyttöön vasta Olemme vasta "sisäänajovaiheessa" aluepegasoksen käytössä. Kehittäminen ja ohjelman tuomat edut selviävät vasta, kun ohjelmaa on käytetty jonkin aikaa. Jos jatkossa sähköinen viestintä on tämän kyselyn tasoista, se on parempi jättää tekemättä. Kyselyssä käsitteet ja ohjeet sekavat, kuka on vanhustyön potilas kotihoidossa (meillä ei ainakaan sellaisia ole!), ja ovatko kaikki meidän asiakkaat ennen jääneet sairaalaan kun ei ole tätä projektia ollut kotiuttamisen tukena? Haluaisin kysyä, onko tämän kyselyn kysymykset suhteessa projektin tavoitteisiin?, Mikä on avosairaalamalli: ambulanssi antaa iv:t ja ottaa labrat kotona? - Pitääkö hyödyntää laajasti jos ksh muuten toimii... Kyselyssä käytetty lisäksi KOHO-sanaa - ymmärtääkö kaikki mitä se tarkoittaa Yhteensä: 5 5. Ei osaa sanoa En osaa sanoa, ensimmäisen kerran luin tämän tyylistä tekstiä. Tuttua oli pegasos. Yhteensä: 1 Taulukon 36. mukaisiin teemoihin jakamani vastaukset tai niiden osat olen poiminut 12:sta kysymykseen Miten Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien tulisi jatkossa kehittää sähköisiä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujaan? saadusta vastauksesta 14 vastaajan (N = 26) jättäessä vastaamatta tähän kysymykseen. Saatujen vastausten perusteella tärkeimmiksi Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien sähköisten sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen jatkokehittämisessä huomioitaviksi asioiksi/teemoiksi nousevat perusinfra ja koulutuksen järjestäminen sähköisiä palveluja käyttäville työntekijöille. Näistä teemoista ensimmäisen esille ottaneet vastaajat korostivat, että Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien sähköisten sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen kehittämisen kannalta on tärkeää, että kaikkiin sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja tuottaviin toimipisteisiin hankitaan riittävä määrä riittävän tehokkaita ja nopeita sähköisten palvelujen tuottamiseen tarvittavia koneita, laitteita ja mobiiliyhteyksiä ja että sähköisten palvelujen tuottamiseen tarvittavia ohjelmia/sovelluksia kehitetään helppokäyttöisemmiksi, varmatoimisemmiksi ja paremmin myös sosiaalipalvelujen tuottamiseen soveltuviksi niiden ollessa nyt terveyden- /sairaanhoidon näkökulmasta kehitettyjä. Toisen teeman esille ottaneet vastaajat korostivat

77 77 sähköisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisen edellyttävän riittävän koulutuksen järjestämistä niin uusia palveluja/sovelluksia käyttöönotettaessa kuin niiden jo käytössä ollessa painottaen samalla tarvetta räätälöidä koulutus koulutettavien työtehtävien mukaan ja järjestää se kouluttaviksi tuleville työntekijöille sopivina ajankohtina huomioiden esimerkiksi heidän loma-aikansa. 3.3 OTSA-osaprojekti OTSA-osaprojektin toteuttamiseen osallistuneille sovelluksen käyttäjille sovelluksen käyttäjille ja projektiryhmän jäsenille tehdyn kyselyn (ks. liite 4.) ns. perustiedot käyvät ilmi taulukosta 37. Taulukko 37. OTSA-kyselyn saaneet ja siihen vastanneet sekä kyselyn vastausprosentti. Sovelluksen käyttäjät Projektiryhmän jäsenet Yhteensä Kyselyn saaneet (N) Kyselyyn vastanneet (N) Kyselyn vastausprosentti (%) 16,9 66,7 24,7 Kysely lähetettiin 71 osaprojektissa pilotoitua sovellusta käyttäneelle ja 12 projektiryhmän jäsenelle eli yhteensä 81 osaprojektin toteuttamiseen osallistuneelle henkilölle. Heistä vastasi siihen vain 12 sovelluksen käyttäjää ja 8 projektiryhmän jäsentä eli yhteensä 20 henkilöä. Kyselyn vastausprosenteiksi muodostui näin ollen sovelluksen käyttäjien osalta 16,9 %, projektiryhmän jäsenten osalta 66,7 % ja kaikkien osaprojektin toteuttamiseen osallistuneiden osalta 24,7 %. OTSA-osaprojektin toteuttamiseen osallistuneille sovelluksen käyttäjille ja projektiryhmän jäsenille tehtyyn kyselyyn vastanneiden taustatiedot käyvät ilmi taulukosta 38.

78 78 Taulukko 38. OTSA-kyselyyn vastanneiden taustatiedot. Taustatieto N % Sukupuoli Ikä Korkein ammatillinen koulutus Organisaatio, jossa on työssä Ammatti- tai tehtävänimike Rooli, jossa käyttänyt sähköistä asiointipalvelua Toimiala, jonka opiskelijana käyttänyt sähköistä asiointipalvelua Nainen 14 70,0 Mies 5 25,0 Ei vastausta 1 5, vuotta 7 35, vuotta 4 20, vuotta 6 30, vuotta 2 10,0 Ei vastausta 1 5,0 Ammattikoulututkinto 3 15,0 Opistoasteen tutkinto 7 35,0 Ammattikorkeakoulututkinto 2 10,0 Yliopistotutkinto 4 20,0 Ei ammatillista koulutusta 4 20,0 K-TAMK/henkilöstö 5 25,0 K-TAMK/opiskelija 7 35,0 LPSHP 2 10,0 Kunnan terveyspalvelut 2 10,0 Ei vastausta 4 20,0 Opiskelija 7 35,0 Opettaja 2 10,0 Opetusta tukeva henkilö 2 10,0 Opiskelijaterveydenhuollon henkilö 2 10,0 Projektin henkilöstöä 3 15,0 Ei vastausta 4 20,0 Opiskelija, joka on toiminut pilottiryhmän jäsenenä Opiskelija, joka on toiminut asiantuntijana pilotissa Opiskelijaterveydenhuollon työntekijä, joka on toiminut asiantuntijana pilotissa 5 25,0 3 15,0 3 15,0 Projektiryhmän jäsen 8 40,0 Ei vastausta 1 5,0 Kauppa ja kulttuuri 2 10,0 Tekniikka 3 15,0 Sosiaali- ja terveys 4 20,0 Ei vastausta 11 55,0 YHTEENSÄ 20

79 79 Kyselyyn vastanneissa oli selvästi enemmän naisia kuin miehiä yhden vastaajan sukupuolen jäädessä epäselväksi. Iältään vastaajissa oli eniten ikäryhmään vuotiaat, toiseksi eniten ikäryhmään vuotiaat, kolmanneksi eniten ikäryhmään vuotiaat ja vähiten ikäryhmään vuotiaat kuuluvia yhden vastaajan iän jäädessä epäselväksi. Vastaajissa oli eniten ammattikorkeakoulututkinnon, toiseksi eniten yliopistotutkinnon ja vähiten opistoasteen tutkinnon korkeimpana ammatillisena koulutuksenaan suorittaneita neljän vastaajan ollessa ammatillista koulutusta suorittamattomia. Vastaajien työssäolo-organisaatiota koskevaan kysymykseen antamien vastausten luokittelun perusteella heissä oli eniten Kemi- Tornion ammattikorkeakoulun opiskelijoina olevia, toiseksi eniten Kemi-Tornion ammattikorkeakoulussa ja kolmanneksi eniten niin Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä kuin sen jossakin jäsenkunnassa työssä olevia kahden vastaajan työssäolo-organisaation jäädessä epäselväksi. Vastaajien ammatti- tai tehtävänimikkeiden luokittelun perusteella heissä oli eniten opiskelijoiksi itsensä ilmoittaneita, toiseksi eniten osaprojektin henkilöstöön kuuluvia ja kolmanneksi eniten joko opettajan, opetusta tukevan henkilöstön tai opiskelijaterveydenhuollon tehtävissä työskenteleviä neljän ammatti- tai tehtävänimikkeen jäädessä epäselväksi. Vastaajissa oli eniten projektiryhmän jäsenenä, toiseksi eniten pilottiryhmän opiskelijajäsenenä ja kolmanneksi eniten joko opiskelijaterveydenhuollon työntekijänä tai opiskelijana pilotissa asiantuntijana osaprojektissa kehitettyä sähköistä palvelua käyttänyttä tai siinä mukana ollutta yhden vastaajan roolin jäädessä epäselväksi. Osaprojektissa kehitettyä sähköistä asiointipalvelua Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun opiskelijana käyttäneistä neljä oli sosiaali- ja terveysalan, kolme tekniikan ja kaksi kaupan ja kulttuurin toimialan opiskelijaa. OTSA-osaprojektin toteuttamiseen osallistuneille sovelluksen käyttäjille ja projektiryhmän jäsenille tehdyn kyselyn ensimmäisen kysymyspatteriston kysymyksiin, joissa vastaajia pyydettiin arvioimaan siinä kehitetyn opiskelijaterveydenhuollossa pilotoidun sähköisen asiointipalvelusovelluksen toimintaa, annettujen vastausvaihtoehtojen mukaisesti jakautuneiden vastausten suorat jakaumat käyvät ilmi taulukoista Jatkan näihin kysymyksiin saatujen vastausten analysointia samoin kuin edellä tulkitsemalla, että kysymyspatteristossa annettujen vastausvaihtoehtojen mukaisesti vastanneet voi sijoittaa vastakohtien timantin (ks. kuva 7.) mukaisiin ruutuihin KOHO-kyselyn ensimmäisen kysymyspatteriston kysymyksiä analysoidessani esittämälläni tavalla (katso sivu 55).

80 80 Taulukko 39. Sähköinen asiointipalvelu terveyspalvelujen saannin/käytön helpottajana. OTSA-osaprojektissa kehitetty sähköinen terveydenhuollon asiakaspalvelu Erittäin hyvin Hyvin Huonosti Erittäin huonosti En osaa sanoa Ei vastausta Yhteensä on helpottanut opiskelijoita saamaan tarvitsemiaan terveyspalveluita asuinpaikasta N riippumatta % 15,0 55,0 5,0 0,0 20,0 5,0 100,0 on helpottanut opiskelijoita saamaan tarvitsemiaan terveyspalveluita vuorokauden ajasta N riippumatta % 5,0 60,0 5,0 0,0 20,0 10,0 100,0 on helpottanut opiskelijoita saamaan tarvitsemiaan terveyspalveluita viikonpäivästä N riippumatta % 5,0 60,0 5,0 0,0 25,0 5,0 100,0 Taulukon 39. suorien jakaumien voi tulkita kertovan ensinnäkin, että reilu seitsemäsosa kyselyyn vastanneista katsoi, että osaprojektissa pilotoitu sähköinen asiointipalvelu on helpottanut opiskelijoita saamaan tarvitsemiaan terveyspalveluita asuinpaikasta riippumatta. Kolme viidesosaa heistä suhtautui ambivalentisti tähän palvelua arvioivaan väitteeseen katsoen sen kyllä helpottaneen opiskelijoita saamaan tarvitsemiaan terveyspalveluita, mutta ei täysin asuinpaikasta riippumatta. Neljäsosalla heistä ei ollut tämän palvelua arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä. Toiseksi taulukon suorien jakaumien voi tulkita kertovan, että kahdeskymmenesosa kyselyyn vastanneista katsoi, että osaprojektissa pilotoitu sähköinen asiointipalvelu on helpottanut opiskelijoita saamaan tarvitsemiaan terveyspalveluita vuorokauden ajasta riippumatta. Lähes kolmasosaa heistä suhtautui ambivalentisti tähän palvelua arvioivaan väitteeseen katsoen sen kyllä helpottaneen opiskelijoita saamaan tarvitsemiaan terveyspalveluita, mutta ei täysin vuorokaudenajasta riippumatta. Kolmasosalla heistä ei ollut tämän palvelua arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä. Kolmanneksi taulukon suorien jakaumien voi tulkita kertovan, että kahdeskymmenesosa kyselyyn vastanneista katsoi, että osaprojektissa pilotoitu sähköinen asiointipalvelu on helpottanut opiskelijoita saamaan tarvitsemiaan terveyspalveluita viikonpäivästä riippumatta. Lähes kolmasosa heistä suhtautui ambivalentisti tähän palvelua arvioivaan väitteeseen katsoen sen kyllä helpottaneen opiskelijoita saamaan tarvitsemiaan terveyspalveluita, mutta ei täysin viikonpäivästä riippumatta. Neljäsosalla heistä ei ollut tämän palvelua arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä.

81 81 Taulukko 40. Sähköinen asiointipalvelu terveyspalvelujen saannin/käytön mahdollistajana. OTSA-osaprojektissa kehitetty sähköinen terveydenhuollon asiakaspalvelu on mahdollistanut sen, että opiskelija on voinut asioida sähköisesti terveydenhuollossa on mahdollistanut sen, että opiskelija on voinut varata aikoja terveydenhoitajille on mahdollistanut sen, että opiskelija on voinut varata aikoja lääkärille Erittäin hyvin Hyvin Huonosti Erittäin huonosti En osaa sanoa Ei vastausta Yhteensä N % 30,0 60,0 0,0 0,0 5,0 5,0 100,0 N % 30,0 40,0 0,0 0,0 25,0 5,0 100,0 N % 25,0 45,0 0,0 0,0 25,0 5,0 100,0 on mahdollistanut sen, että opiskelija on voinut etsiä tietoa omaan terveyteensä liittyvistä N asioista % 20,0 40,0 0,0 0,0 35,0 5,0 100,0 on mahdollistanut sen, että opiskelija on voinut hakea laboratoriotuloksia omaan N puhelimeensa % 5,0 15,0 10,0 5,0 60,0 5,0 100,0 on mahdollistanut sen, että opiskelija on voinut tehdä kysymyksiä omasta N terveydentilastaan opiskelijaterveydenhuollon henkilöstölle % 30,0 60,0 0,0 0,0 5,0 5,0 100,0 Taulukon 40. suorien jakaumien voi tulkita kertovan ensinnäkin, että vajaa kolmasosa kyselyyn vastanneista katsoi, että osaprojektissa pilotoitu sähköinen asiointipalvelu on mahdollistanut sen, että opiskelija on voinut asioida sähköisesti terveydenhuollossa. Kolme viidesosaa heistä suhtautui ambivalentisti tähän palvelua arvioivaan väitteeseen katsoen sen kyllä mahdollistaneen opiskelijalle sen, että hän asioi sähköisesti terveydenhuollossa, tekemättä sitä kuitenkaan täysin mahdolliseksi. Kymmenesosalla heistä ei ollut tämän palvelua arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä. Toiseksi taulukon suorien jakaumien voi tulkita kertovan, että lähes kolmasosa kyselyyn vastanneista katsoi, että osaprojektissa pilotoitu sähköinen asiointipalvelu on mahdollistanut sen, että opiskelija on voinut varata aikoja terveydenhoitajille. Kaksi viidesosaa heistä suhtautui ambivalentisti tähän palvelua arvioivaan väitteeseen katsoen sen kyllä mahdollistaneen opiskelijalle se, että hän varaa sähköisesti ajan terveydenhoitajille, tekemättä sitä kuitenkaan täysin mahdolliseksi. Lähes kolmasosalla heistä ei ollut tämän palvelua arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä. Kolmanneksi taulukon suorien jakaumien voi tulkita kertovan, että neljäsosa kyselyyn vastanneista katsoi, että osaprojektissa pilotoitu sähköinen asiointipalvelu on mahdollistanut sen, että opiskelija on voinut

82 82 varata aikoja lääkärille. Vajaa puolet heistä suhtautui ambivalentisti tähän palvelua arvioivaan väitteeseen katsoen sen kyllä mahdollistaneen opiskelijalle sen, että hän varaa sähköisesti ajan lääkärille, tekemättä sitä kuitenkaan täysin mahdolliseksi. Lähes kolmasosalla heistä ei ollut tämän palvelua arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä. Neljänneksi taulukon suorien jakaumien voi tulkita kertovan, että viidesosa kyselyyn vastanneista katsoi, että osaprojektissa pilotoitu sähköinen asiointipalvelu on mahdollistanut sen, että opiskelija on voinut etsiä tietoa omaan terveyteensä liittyvistä asioista. Kaksi viidesosaa heistä suhtautui ambivalentisti tähän palvelua arvioivaan väitteeseen katsoen sen kyllä mahdollistaneen opiskelijalle sen, että hän etsii tietoa omaan terveyteensä liittyvistä asioista, tekemättä sitä kuitenkaan täysin mahdolliseksi. Samalla määrällä heistä ei ollut tämän palvelua arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä. Viidenneksi taulukon suorien jakaumien voi tulkita kertovan, että kahdeskymmenesosa kyselyyn vastanneista katsoi, että osaprojektissa pilotoitu sähköinen asiointipalvelu on mahdollistanut sen, että opiskelija on voinut hakea laboratoriotuloksia omaan kännykkäänsä. Neljäsosa heistä suhtautui ambivalentisti tähän palvelua arvioivaan väitteeseen katsoen sen kyllä mahdollistaneen opiskelijalle sen, että hän hakee laboratoriotuloksia omaan kännykkäänsä, tekemättä sitä kuitenkaan täysin mahdolliseksi. Kymmenesosa heistä katsoi, että palvelu ei ole mahdollistanut opiskelijoille laboratoriotulosten hakemista omaan kännykkäänsä. Lähes kahdella kolmasosalla heistä ei ollut tämän palvelua arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä. Kuudenneksi taulukon suorien jakaumien voi tulkita kertovan, että vajaa kolmasosa kyselyyn vastanneista katsoi, että osaprojektissa pilotoitu sähköinen asiointipalvelu on mahdollistanut sen, että opiskelija on voinut tehdä kysymyksiä omasta terveydentilastaan opiskelijaterveydenhuollon henkilöstölle. Kolme viidesosaa heistä suhtautui ambivalentisti tähän palvelua koskevaan väitteeseen katsomalla palvelun mahdollistaneen sen, että opiskelija tekee kysymyksiä omasta terveydentilastaan opiskelijaterveydenhuollon henkilöstölle, tekemättä sitä kuitenkaan täysin mahdolliseksi. Kymmenesosalla heistä ei ollut tämän palvelua arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä.

83 83 Taulukko 41. Sähköisen asiointipalvelun saavutettavuus ja helppokäyttöisyys. OTSA-osaprojektissa kehitetty sähköinen terveydenhuollon asiakaspalvelu on helppo saavuttaa on helppokäyttöinen Erittäin hyvin Hyvin Huonosti Erittäin huonosti En osaa sanoa Ei vastausta Yhteensä N % 35,0 35,0 5,0 0,0 20,0 5,0 100,0 N % 15,0 55,0 15,0 0,0 5,0 10,0 100,0 Taulukon 41. suorien jakaumien voi tulkita kertovan ensinnäkin, että reilu kolmasosa kyselyyn vastanneista katsoi, että osaprojektissa pilotoitu sähköinen asiointipalvelu on helppo saavuttaa. Kaksi viidesosaa heistä suhtautui ambivalentisti tähän palvelua arvioivaan väitteeseen katsoen sen kyllä olevan helppo saavuttaa, mutta ei täysin ilman rajoituksia. Neljäsosalla heistä ei ollut tämän palvelua arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä. Toiseksi taulukon suorien jakaumien voi tulkita kertovan, että reilu seitsemäsosa kyselyyn vastanneista katsoi, että osaprojektissa pilotoitu sähköinen asiointipalvelu on helppokäyttöinen. Seitsemän kymmenesosaa heistä suhtautui ambivalentisti tähän palvelua arvioivaan väitteeseen katsoen sen kyllä olevan helppokäyttöinen, mutta ei täysin ongelmaton käyttää. Seitsemäsosalla heistä ei ollut tämän palvelua arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä. OTSA-osaprojektin toteuttamiseen osallistuneille sovelluksen käyttäjille ja projektiryhmän jäsenille tehdyn kyselyn toisen kysymyspatteriston kysymyksiin, joissa vastaajia pyydettiin arvioimaan, miten osaprojektin projektina toteuttaminen on tukenut sille asetettujen kehittämistavoitteiden saavuttamista, annettujen vastausvaihtoehtojen mukaisesti jakautuneiden vastausten suorat jakaumat käyvät ilmi taulukosta 42. Jatkan näihin kysymyksiin saatujen vastausten analysointia samoin kuin edellä tulkitsemalla, että kysymyspatteristossa annettujen vastausvaihtoehtojen mukaisesti vastanneet voi sijoittaa vastakohtien timantin (ks. kuva 7.) mukaisiin ruutuihin KOHO-kyselyn ensimmäisen kysymyspatteriston kysymyksiä analysoidessani esittämälläni tavalla (katso sivu 55).

84 84 Taulukko 42. OTSA-osaprojektin projektina toteuttaminen. OTSA-osaprojektissa Erittäin hyvin Hyvin Huonosti Erittäin huonosti En osaa sanoa Ei vastausta Yhteensä on kokeiltu erilaisia opiskelijoiden kirjautumisvaihtoehtoja tarjolla olevien palveluiden N välillä % 10,0 40,0 10,0 5,0 25,0 10,0 100,0 on annettu riittävästi koulutusta sähköisen N terveydenhuollon asiointipalvelun pilottiryhmään kuuluneille % 25,0 45,0 5,0 5,0 10,0 10,0 100,0 toiminut yhteinen asiantuntija (koordinaattori) on edistänyt sähköisen terveydenhuollon N asiointipalvelun joustavaa toiminnallista käyttöönottoa % 30,0 25,0 10,0 0,0 25,0 10,0 100,0 Taulukon 42. suorien jakaumien voi tulkita kertovan ensinnäkin, että kymmenesosa kyselyyn vastanneista katsoi, että osaprojektissa on kokeiltu erilaisia opiskelijoiden kirjautumisvaihtoehtoja tarjolla olevien palveluiden välillä. Puolet heistä suhtautui ambivalentisti tähän projektin toteuttamista arvioivaan väitteeseen katsoen ja samalla epäröiden, että siinä on kokeiltu näitä kirjautumisvaihtoehtoja. Kahdeskymmenesosa heistä katsoi, että osaprojektissa ei ole kokeiltu erilaisia opiskelijoiden kirjautumisvaihtoehtoja tarjolla olevien palveluiden välillä. Reilulla kolmasosalla heistä ei ollut tämän projektin toteuttamista arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä. Toiseksi taulukon suorien jakaumien voi tulkita kertovan, että neljäsosa kyselyyn vastanneista katsoi, että osaprojektissa on annettu riittävästi koulutusta sähköisen terveydenhuollon asiointipalvelun pilottiryhmään kuuluneille. Puolet heistä suhtautui ambivalentisti tähän projektin toteuttamista arvioivaan väitteeseen katsoen ja samalla epäröiden, että siinä on annettu riittävästi koulutusta pilottiryhmään kuuluneille. Kahdeskymmenesosa heistä katsoi, että osaprojektissa ei annettu riittävästi koulutusta pilottiryhmään kuuluneille. Viidesosalla heistä ei ollut tämän projektin toteuttamista arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä. Kolmanneksi taulukon suorien jakaumien voi tulkita kertovan, että vajaa kolmasosa kyselyyn vastanneista katsoi, että osaprojektissa toiminut yhteinen asiantuntija (koordinaattori) on edistänyt sähköisen terveydenhuollon asiointipalvelun joustavaa toiminnallista käyttöönottoa. Reilu kolmasosa heistä suhtautui ambivalentisti tähän projektin toteuttamista arvioivaan väitteeseen katsoen ja samalla epäröiden, että siinä toiminut koordinaattori on edistänyt sähköisen terveydenhuollon asiointipalvelun joustavaa toiminnallista

85 85 käyttöönottoa. Samoin reilulla kolmasosalla heistä ei ollut tämän projektin toteuttamista arvioivan väitteen suhteen vahvaa mielipidettä. OTSA-osaprojektin toteuttamiseen osallistuneille sovelluksen käyttäjille ja projektiryhmän jäsenille tehdyn kyselyn viimeisenä kysymyksenä esitettyyn avokysymykseen, jolla selvitettiin vastaajien käsityksiä, miten Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien sähköisiä sosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja tulisi jatkossa kehittää, annetut vastaukset käyvät ilmi taulukosta 43. Esitän taulukossa teorialähtöisen sisällönanalyysin sekä aineiston teemoittelun ja kvantifioinnin mukaisesti luokittelemani vastaukset samalla tavalla kuin tein alaluvussa 3.1 olevissa taulukoissa HYVI III-projektin ohjausryhmälle tehdyn kyselyn kahteen viimeiseen kysymykseen saatuja vastauksia käsitellessäni (katso sivut 44 50). Aineiston kvantifioinnin idean mukaisesti voidaan taulukon teemoja vastaavien asioiden huomioimista pitää Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin sähköisten sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen jatkokehittämisen kannalta sitä tärkeämpänä mitä useammassa vastauksessa kyseiseen teemaan/asiaan on viitattu. Tämä viittausten määrä käy ilmi taulukoissa olevasta yhteensä lokerosta. Taulukko 43. OTSA-kyselyssä tehdyt esitykset Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palvelujen kehittämisestä. Teema Vastaukset (tai niiden osat) ja niiden määrä yhteensä 1. Perusinfra Haluaisin, että sivuston kaikki ominaisuudet toimisivat kaikilla selaimilla. Esim. Internet Explorerilla toimii kyllä kaikki ominaisuudet, mutta Mozilla Firefoxilla taas eivät. Mozilla Firefoxia kuitenkin uusin osa nuorisosta käyttää nykyään ja yhä useampi vanhempikin tietokoneen käyttäjä. Muuten hyvä terveydenhuoltopalvelujärjestelmä, siltä osin mitä ehdin olla mukana. Yhteensä: 2 2. Yhteistyö Tiedottamisessa kehittämistä sekä asiakas- että vastaajapuolelle. Yhteensä: 1 3. Koulutuksen järjestäminen (ohjelman käyttäjät) Enemmän koulutusta, opastusta ja aikaa, että kaikkia toimii moitteettomasti. Koulutukset olleet hyviä kun ne saatiin alkuvaikeuksien jälkeen toimimaan Yhteensä: 2 4. Palvelun/sovelluksen Sähköinen asiointi tulisi ottaa käyttöön palvelukanavana terveyspalveluihin kaikilla sektoreilla

86 86 käytön laajentaminen Jotain tämän tyyppistä asiointia sähköisesti voisi olla ainakin kirjallisesti suojatussa ympäristössä. Tällä hetkellä opiskelijat käyttävät paljon sähköpostia tähän tarkoitukseen. Pilotoitua palvelukanavaa tulisi kehittää edelleen, koskemaan työterveyshuoltoa, hammashuoltoa ja näiden palvelujen saatavuutta. Lisäksi tulee kiinnittää huomiota ajanvarauksen ja ajan peruuttamiseen sekä samalla jonojen "tiivistämiseen ja pakkaamiseen" seudullisesti tuotettavien palvelujen tuottamisessa. Virtuaalista asiakaspalvelua ja vastaanottotoimintaa tulee kehittää edelleen ja sen saatavuutta tulee lisätä sekä kohderyhmää laajentaa pilotoidusta. Sopia yhteinen palvelu jäsenkuntien kesken, joka mahdollistaisi opiskeluterveydenhuollon kehittämisen ja kehittymisen nykyisestä ahdingosta. Sähköisen asioinnin avulla opiskelijoilla olisi mahdollisuus saada palvelua. Tämä edellyttää kuitenkin henkilöitä hoitaman tätäkin asiaa. Kone ei yksinään korvaa inhimillistä kontaktia. Tarvitaan kuntien yhteistä panostusta ja he voisivat palkata yhdessä 3 4 terveydenhoitajaa hoitamaan opiskeluterveydenhoitoa Länsipohjan alueella. Sama kehittämistyö voisi koskea kaikkea muutakin terveydenhoitoa, erityisesti kuitenkin ennaltaehkäisevää työtä. Idea hyvä, vaatii varmaan kehittelyä. Ei saa olla liian monimutkainen, jotta käyttäminen helppoa, varsinkin jos systeemiä halutaan laajentaa muille ryhmille. Itse hoitaisin kyllä kaiken mahdollisen näin. Säästyy omaa ja hoitohenkilökunnan aikaa. Ei voi kuitenkaan olla itsetarkoitus, joskus on käytävä vastaanotollakin. Yhteensä: 5 5. Projekti (tavoitteet, ajoitus, tiedotus yms. projektin toteuttamiseen liittyneet asiat) Pilottiaikaa tulisi jatkaa, tähän asti saatu vielä vähän kokemusta palvelusta Kilpailutus ja sen kautta tuotantoympäristöön siirtyminen. kuitenkin olisi hyvä säilyttää olemassa oleva dynaaminen kehittämisote: asioita ei aina kannata ottaa valmiina vaan rohkeasti lähteä kokeilemaan niin kuin nyt on tehty. Yhteensä: 2 Taulukon 43. mukaisiin teemoihin jakamani vastaukset tai niiden osat olen poiminut yhdeksästä kysymykseen Miten Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien tulisi jatkossa kehittää sähköisiä terveydenhuoltopalvelujaan? saadusta vastauksesta 11 vastaajan (N = 20) jättäessä vastaamatta tähän kysymykseen. Saatujen vastausten perusteella selvästi tärkeimmäksi Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien sähköisten sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen jatkokehittämisessä huomioitavaksi asiaksi/teemaksi nousee palvelun/sovelluksen käytön laajentaminen opiskelijaterveydenhuollon lisäksi myös muille sosiaali- ja terveydenhuollon sektoreille. Tätä teemaa esille ottaneet vastaajat korostivat, että sähköinen asiointi olisi syytä ottaa käyttöön kaikilla terveyspalvelujen sektoreilla sen sekä asiakkaille että työntekijöille tuoman ajansäästön vuoksi ottaen samalla kuitenkin huomioon, etteivät koneet hoida ilman ihmistä ketään, minkä vuoksi myös sähköiset palvelut toimivat vain riittävän ihmistyövoiman ollessa niitä käyttämässä.

87 87 4 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JA SUOSITUKSIA Tässä luvussa esittämieni johtopäätöksien ja suositusten taustalla on luvussa 2.2 käsittelemäni HYVI III-projektin arvioinnin lopullinen toimeksianto, joksi muodostui Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan alun perin tekemistä sopimuksista hieman poiketen se, että arvioinnin tulee 1. tuottaa ulkopuolisen arvioijan keräämään ja analysoimaan aineistoon perustuva arvio, miten projekti on onnistunut saavuttamaan sille asetetut tavoitteet ja 2. antaa suosituksia, miten projektissa jatkettua sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palvelujen kehittämistä on ylipäätään syytä jatkaa. Toimeksiannon kohtaan 1. olen vastannut niin kuin se on arviointiin käytettävissä olevien resurssien rajallisuus huomioiden ollut mahdollista luvussa 3 käsitellessäni HYVI III-projektin ohjausryhmälle sekä KOHO- ja OTSA-osaprojektien toteuttamiseen osallistuneille tehtyjen kyselyjen tuloksia vastuun näistä tuloksista tehtävistä johtopäätöksistä kuuluessa HYVI IIIprojektille ja sen toteuttajille. Arvioinnin tuottamaa tietoa HYVI III-projekti ja sen toteuttajat voivat hyödyntää esimerkiksi omia kehittämisprosessejaan tarkastelevassa itsearvioinnissa monipuolistamaan siinä tarvittavaa tietoa niin, ettei sen tekeminen tapahdu liian kapeaksi jäävän tietopohjan varassa. Arvioinnin tuottaman tiedon hyödyntämisen suhteen on tarpeen korostaa tässä vielä kerran edellä mainittujen kyselyjen avulla saadun tiedon reunaehdoista, joista keskeisin on kyselyjen matalat vastausprosentit. KYSELYT HYVI III KOHO OTSA Taulukko 44. Kyselyjen saaneiden ja niihin vastanneiden määrät sekä kyselyjen vastausprosentit. Sovelluksen käyttäjät Projektiryhmän jäsenet Yhteensä Sovelluksen käyttäjät Projektiryhmän jäsenet Yhteensä Kyselyn saaneet (N) 15 93/ / Kyselyyn vastanneet (N) Kyselyn vastausprosentti 60,0 21,5/20, ,2/24,3 16,9 66,7 24,7 Varsinkin sähköisten sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen tuottamisessa projektissa hyödynnettyjä sovelluksia käyttäneiden osalta jäivät vastausprosentit niin mataliksi, että KOHO-

88 88 ja OTSA-kyselyjen tuloksia voi pitää vain hyvin suuntaa-antavina. Myös HYVI III-kyselyn vastausprosentti on varsin matala, kun huomioidaan kyselyn kohdejoukko ja sen rooli koko projektin ohjausryhmänä. (Taulukko 44.) Mataliksi jääneiden vastausprosenttien ohella tekee kyselyjen avulla saadut tulokset vain suuntaa-antaviksi se, että ne jouduttiin toteuttamaan arviointiin käytettävissä olevan ajan niukkuuden vuoksi aivan liian nopealla aikataululla. Tämä näkyy niin kyselyjen vastausajan (kaksi viikkoa) kuin niissä käytettyjen lomakkeen laatimisajan lyhyytenä. Esimerkiksi lomakkeiden laatiminen jouduttiin tekemään niin kiireellä, ettei niitä laadittaessa voitu juurikaan noudattaa ohjeita, joita sähköpostia ja internetiä hyödyntäen toteutettavien kyselyjen teosta on annettu (esim. Dillman 2000). Tämän vuoksi lomakkeisiin jäi jopa selviä kirjoitus- ja kysymysten toistamiseen liittyneitä virheitä puhumattakaan muista selkeän kyselylomakkeen laatimisesta annettujen ohjeiden vastaisista ratkaisuista, joihin ei olisi tarvinnut syyllistyä, jos lomakkeiden laatimiseen olisi ollut mahdollista käyttää enemmän aikaa kuin siihen oli tällä kertaa. HYVI III-projektin arvioinnin lopullisen toimeksiannon kohdan 2. mukaisina Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja sen jäsenkuntien sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palvelujen kehittämistä koskevina suosituksina voi tämän arvioinnin nojalla esittää: 1. Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palvelujen kehittämiseen tulee varata riittävästi aikaa, jotta kehittämisen pohjana oleva hyvä idea ei vesittyisi käytettävissä olevan ajan vähäisyyden aiheuttaman kiireen vuoksi. Vuodessa ei kehitetä juuri mitään, kahdessa ehkä jo jotain, mutta kolmessa päästään alkuun, josta on hyvä jatkaa eteenpäin. 2. Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palvelujen kehittäminen edellyttää sekä määrältään että teholtaan riittäviä laitteita ja nopeudeltaan riittäviä tietoliikenneyhteyksiä. Ilman riittävää määrää riittävän hyvin toimivia laitteita ja riittävän nopeita tietoliikenneyhteyksiä sähköiset palvelut eivät toimi niin kuin niiden pitäisi. Jos sähköiset palvelu eivät toimi joko edellä mainituista tai jostain muista syistä johtuen niin kuin niiden pitäisi, ei niitä käytetä, ellei siihen ole olemassa ulkoista pakkoa. Ulkoisen pakon vuoksi tapahtuva sähköisten palvelujen käyttäminen ei kuitenkaan ole niiden kehittämisen kannalta suotava vaihtoehto, koska pakko lisää sitä muutosvastarintaa, jota sähköisten palvelujen kehittäminen jo muutenkin kohtaa samaan tapaan kuin, minkä tahansa muun asian kehittäminen. 3. Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palvelujen kehittäminen edellyttää koulutusta, jota järjestettäessä tulee muistaa, että koulutuksen pitää kyetä perehdyttämään sähköisiä palveluita käyttävät työntekijät palvelujen käyttämiseen työntekijöinä ja että koulutusta järjestetään työntekijöille, joiden osallistuminen koulutukseen edellyttää muun muassa sijaisjärjestelyitä, jotta työntekijöillä olisi todellinen mahdollisuus osallistua koulutukseen (ks. Veikkolalainen & Hämäläinen 2006). Ilman osaavaa työntekijää ja hänen jatkuvaa

89 89 lisäkoulutustaan toimivatkaan laitteet ja tietoliikenneyhteydet eivät kykene auttamaan yhtään asiakasta silloin, kun hän tarvitsee muutakin apua kuin vain tietoa omaan elämänlaatuunsa vaikuttavista yleisistä asioista. 4. Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palvelujen kehittäminen edellyttää sekä sen tiedostamista että siitä tiedottamista, mitä ja miksi kehitetään, koska näistä asioista tietämättömien kehittämisen käytännössä toimeenpanevien työntekijöiden sitoutuminen kehittämiseen on vaikeaa, ellei mahdotonta. Siksi HYVI III-projektissa tehdyn kehittämisen kannalta olisi ollut tarpeen tiedostaa ja tiedottaa enemmän kuin siinä näytettiin tehdyn esimerkiksi kotipalvelun, kotisairaanhoidon ja niiden yhdistämiseen perustuvan kotihoidon (esim. Perälä & Grönroos & Sarvi 2006; Ikonen & Julkunen 2007) sähköisen asioinnin ja palvelujen tuottamisen (esim. Pajukoski 2004; Ruotsalainen 2006; Tammisalo 2007) ja alueellisten sosiaali- ja terveyspalvelujen (esim. Pekurinen & Junnila & Idänpää-Heikkilä & Wahlbeck 2006) kehittämisen suhteen menossa olevista hankkeista ja niissä tehtävästä kehitystyöstä. Kehittäminen, jossa ei tiedetä ja tiedoteta, mitä ja miksi kehitetään, on joko mihinkään tähtäämätöntä ja johtamatonta tai johonkin muuhun kuin haluttuun suuntaan tähtäävää ja johtavaa puuhastelua, johon todellista kehittämistä tekemään sitoutuvat kyllästyvät ja vain kehittävinään olevat ovat tyytyväisiä saadessaan jopa jonkun maksamaan näennäisistä innovaatioistaan, joita he keksivät milloin yhdestä milloin toisesta asiasta palaten uudestaan ja uudestaan entisiin innovaatioihin, koska heille liike on kaikki kaikessa, liikkeen päämäärä ei mitään. 5. Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palvelujen kehittäminen edellyttää, että kehittäminen juurrutetaan siihen ajallis-paikalliseen kontekstiin, jossa kehittämistä tehdään. Sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palvelujen kehittäminen on ensisijaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämistä ja sitä määrittää näin ollen se, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kehittämisessä edetään (ks. liite 1.). Esimerkiksi Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien väliset näkemyserot sosiaali- ja terveyspiirin perustamisen tarpeesta, aikatauluista ja laajuudesta ovat asioita, joiden ratkeamatta oleminen vaikuttaa siihen, mitä sähköisten palvelujen kehittämisen suhteen ollaan todella valmiita tekemään. Siksi tämän sähköisten palvelujen kehittämisen ajallis-paikalliseen kontekstiin vaikuttavan asian joko tahaton tai tarkoituksellinen taka-alalle jääminen HYVI III-projektissa tehdyssä kehittämistyössä tuntuukin oudolta. 6. Edelliseen läheisesti liittyvä sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palvelujen kehittämisen edellytys on sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon sähköisten palvelujen kehittäminen, eikä sosiaalihuollon ja terveydenhuollon sähköisten palvelujen toisistaan erillään tehtävä tai vain toisten kehittämiseen keskittyvä kehittäminen riitä. Nyt kehittämistä leimaa liiallinen painottuminen terveydenhuollon sähköisten palvelujen kehittämiseen, jotta voitaisiin puhua aidosti sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten palvelujen kehittämisestä. Tilanteen korjaaminen edellyttää sen selvittämistä, mitä palveluja eri organisaatioiden halutaan kehittävän.

90 90 LÄHTEET Alkula, Tapani & Pöntinen, Seppo & Ylöstalo, Pekka Sosiaalitutkimuksen kvantitatiiviset menetelmät. WSOY, Porvoo & Helsinki & Juva. Ahola, Anja Lomaketutkimusprosessi. Teoksessa Viinamäki, Leena & Saari, Erkki (toim.) Polkuja soveltavaan yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki, Alanärä, Tellervo 2007a. Projektisuunnitelma. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja alueen kuntien kotihoidon, kotipalvelun ja avosairaanhoidon seudullinen yhteistyö. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ky. Projektisuunnitelma. Lpshp ja kunnat kotihoito /Versio1.0. Alanärä, Tellervo 2007b. Projektisuunnitelma. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ja alueen kuntien opiskelijaterveydenhuollon sähköinen asiointi. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin ky. Projektisuunnitelma. Lpshp ja kunnat opiskelijath /Versio1.0. Alanärä, Tellervo Tellervo Alanärän klo Erkki Saarelle lähettämä sähköpostiviesti. Tulostettu Saatavilla tutkijalta. Alasuutari, Pertti Johdatus yhteiskuntatutkimukseen. Gaudeamus Kirja, Helsinki. Arnkil, Tom Erik & Erikson, Esa & Arnkil, Robert Palveluiden dialoginen kehittäminen kunnissa: sektorikeskeisyydestä ja projektien kaaoksesta joustavaan verkostointiin. Stakes, Raportteja 253. Helsinki. Denzin, Norman K The Research Act. A Theoretical Introduction to Sociological Methods. Second Edition. McGraw-Hill Inc., New York. Dillman, Don A Mail and Internet Surveys. The Tailored Design Method. Second Edition. John Wiley & Sons, Inc., New York et. al. Guba, Egon G. & Lincoln, Yvonna S Fourth Generation Evaluation. SAGE Publications, Newbury Park & London & New Delhi. Hallitus suosittaa laajaa sosiaali- ja terveyspiiriä Pohjolan Sanomat , 3. Hammersley, Martyn What`s Wrong With Ethnography? Methodological Explorations. Routledge, London. Okkonen, Tiina & Honkanen, Pekka n.d. SOTEPI LOPPURAPORTTI ( ). Esitys Länsi-Pohjan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymän toimintojen järjestämisestä. Tulostettu Ikonen, Eija-Riitta & Julkunen, Seija Kehittyvä kotihoito. Edita, Helsinki. Junnila, Marjaliisa & Nykänen, Pirkko & Ripatti, Sinikka & Teräväinen, Ritva Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri. PERES- ja HYVI-projektien tulosten arviointi. STAKES. Alue- ja kuntapalvelut. Kehittämisselvityksiä 15/2005. Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Tarjous Hyvinvointijärjestelmä ja -palvelut III hankkeen arvioinnista, Kunnat omalla tahdillaan sosiaali- ja terveyspiiriin? Pohjolan Sanomat , 1. Länsi-Pohjan hyvinvointijärjestelmä ja palvelut II. Loppuraportti Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä, Kemi. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Hankesuunnitelma. Länsi-Pohjan hyvinvointijärjestelmä ja -palvelut III.

91 91 Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2007a. Tarjouspyyntö. Hyvinvointijärjestelmä ja -palvelut hankkeen arviointi, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2007b. Viitattu Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä 2007c. Tilaus Nro Ministeriö jäädytti sosiaali- ja terveyspiirin jatkorahat Pohjolan Sanomat , 1. Ministeriö patistaa Meri-Lappia laajaan sosiaali- ja terveyspiiriin Pohjolan Sanomat , 5. MOTV n.d. Menetelmäopetuksen valtakunnallinen tietovaranto. Viitattu Pajukoski, Marja Sähköinen asiointi sosiaali- ja terveydenhuollossa. Lainsäädännön rajat ja mahdollisuudet. Stakes, Raportteja 283. Helsinki. Paras-hanke edennyt verkkaisesti Pohjolan Sanomat , 6. Paras-hanke etenee kaksitahtisesti Pohjolan Sanomat , 4. Pegasos. Kotihoito n.d. Tulostettu Pegasos. Sosiaali- ja terveystietojärjestelmä n.d. Tulostettu %C3%A4rjestelm%C3%A4.pdf Pekurinen, Markku & Junnila, Marjaliisa & Idänpää-Heikkilä, Ulla & Wahlbeck, Kristian Terveyspiiri. Eräs alueellisten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen malli. Stakes, Helsinki. Perälä, Marja-Leena & Grönroos, Eija & Sarvi, Anu Kotihoidon henkilöstön työ ja hyvinvointi. Stakes, Raportteja 8/2006. Helsinki. Potilastietojärjestelmä PEGASOS n.d. Tulostettu Puuronen, Jorma Etnografinen tutkimus. Teoksessa Viinamäki, Leena & Saari, Erkki (toim.) Polkuja soveltavaan yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki, Rissanen, Tapio Projektilla tulokseen projektin suunnittelu, toteutus, motivointi ja seuranta. Kustannusosakeyhtiö Pohjantähti, Jyväskylä. Robson, Colin Käytännön arvioinnin perusteet. Opas evaluaation tekijöille ja tilaajille. Tammi, Helsinki. Ruotsalainen, Pekka Suositukset terveydenhuollon asiakastietojen tietoturvalliselle sähköiselle arkistoinnille. Usean toimintayksikön yhteinen käyttäjän ja käyttöoikeuksien hallinta periaatteet ja suositukset. Stakes, Raportteja 4/2006. Helsinki. Ruotsalainen, Martti SOTEPI. Sosiaali- ja terveyspiiri Martti Ruotsalainen. Kemi-Tornio alueen kehittämiskeskus ry. Martti Ruotsalaisen sähköpostin liitetiedostona lähettämä PowerPoint -esitys. Saari, Erkki 2007a. Erkki Saaren klo 9.36 Jaana Ilmastille, Kristiina Mattaselle, Tellervo Alanärälle ja Janne Okkoselle lähettämä sähköpostiviesti. Tulostettu Saatavilla tutkijalta. Saari, Erkki 2007b. Erkki Saaren klo Tellervo Alanärälle, Jaana Ilmastille, Kristiina Mattaselle ja Janne Okkoselle lähettämä sähköpostiviesti. Tulostettu Saatavilla tutkijalta.

92 92 Saari, Erkki 2007c. Kokonaisarvioinnin tavoitteet, lähtökohdat ja toteuttaminen, Teoksessa Rautiainen, Tanja, & Saari, Erkki & Pruikkonen, Anu & Tompuri, Helena & Keskitalo, Tuulikki & Mölläri, Anne-Maria: Laadukkaita sisältöjä ja oppimisen tukea. Lapin korkeakoulujen etä- ja virtuaaliopetuksen kehittämishankkeen kokonaisarviointi. Rovaniemen ammattikorkeakoulun julkaisusarja C 16. Rovaniemi. Saatavissa sähköisenä 1, Silfverberg, Paul Ideasta projektiksi projektisuunnittelun käsikirja. Edita, Helsinki. Tammisalo, Tero Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden tietoturvan hallinnointi. Periaatteet ja menetelmät. Stakes, Raportteja 5/2007. Helsinki. Tuomi, Jouni & Sarajärvi, Anneli Laadullinen tutkimus ja sisällönanalyysi. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki. Seppänen-Järvelä, Riitta Prosessiarviointi kehittämisprojektissa. Opas käytäntöihin. FinSoc Arviointiraportteja 4/2004. Stakes, Helsinki. Tulostettu CD906C3B33/0/Arviointiraportteja4_04.pdf Silverman, David Interpreting Qualitative Data. Methods for Analysing Talk, Text and Interaction. Second Edition. SAGE Publications, London & Thousand Oaks & New Delhi. Sosiaali- ja terveyspiirin kohtalo vaakalaudalla Pohjolan Sanomat , 6. Sosiaali- ja terveyspiiristä vaikka maan mallikappale Pohjolan Sanomat , 1. Stake, Robert E The Art of Case Study Research. Sage Publications, Thousand Oaks & London & New Delhi. Tavoitteena edelleen laaja sosiaali- ja terveyspiiri Pohjolan Sanomat , 3. Vartiainen, Pirkko Palveluorganisaatioiden tuloksellisuusarviointi, teoriat ja käytäntö. Päivähoitoon, erityisesti päiväkoteihin kohdistuva monitahoarviointi. Acta Wasaensia N:o 40. Hallintotiede 2. Vaasan ylipisto, Vaasa. Vartiainen, Pirkko Monitahoarvioinnin periaatteet ja prosessit. Teoksessa Viinamäki, Leena & Saari, Erkki (toim.) Polkuja soveltavaan yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki, Vedung, Evert Arviointiaalto ja sen liikkeelle panevat voimat. FinSoc Työpapereita 2/2003. Stakes, Helsinki. Tulostettu Veikkolainen, Marja & Hämäläinen, Päivi Sosiaali- ja terveyshuollon henkilöstön tieto- ja viestintätekniikan koulutus- ja oppimateriaalitarve ja koulutuksen kehittämisen haasteet. Stakes, Raportteja 9/2006. Helsinki. Viinamäki, Leena Triangulatiivisen tutkimusasetelman soveltamismahdollisuudet. Teoksessa Viinamäki, Leena & Saari, Erkki (toim.) Polkuja soveltavaan yhteiskuntatieteelliseen tutkimukseen. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki, Walldén, Sari & Peltomäki, Suvi & Martikainen, Susanna Tampereen kaupungin Pegasosjärjestelmän käytettävyystutkimus murtumapotilaan hoitoketjussa. Tietojenkäsittelytieteiden laitos. Tampereen yliopisto. B Tampere. Tulostettu Yhteenvetomuistio Jaana Ilmastin arvioinnin työrukkasen pitämästä palaverista laatima muistio. Saatavilla tutkijalta.

93 93 LIITTEET Liite 1. Tiivistelmä Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä 2000-luvulla tehdystä sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämisestä Kevät 2001 STM:n vt. ylijohtajan johdolla järjestetty esitelmä- ja keskustelutilaisuus, jossa suositeltiin, että Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri ja sen jäsenkunnat selvittävät mahdollisuuksia liittää erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon toimintoja yhteen HYVI-projekti (käynnistyi toukokuussa 2001). Vuoden 2001 loppu kesäkuu 2002 Selvitys Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella tuotettavien erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja terveydenhuoltoon liittyvien sosiaalipalvelujen integroitumisesta toisiinsa. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallitus käsitteli selvitystä joulukuussa 2002 tehden päätöksen PERES-projektin toteuttamisesta. Vuoden 2002 loppu vuoden 2004 loppu PERES-projekti. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallitus päätti projektin toteuttamisesta joulukuussa Projektin ensimmäisen vaiheen suunniteltiin päättyvän vuoden 2004 lopussa. Maaliskuu 2003 Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin hallitus hyväksyi Sairaala palveluverkoston osaksi -strategiaohjelma, joka nivoi PERES- ja HYVI-projekteissa tehdyt kehittämispyrkimykset yhdeksi kokonaisuudeksi. Tammikuu 2004 maaliskuu 2005 PERES- ja HYVI-projektien arviointi. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri ja projektien rahoittajat päättivät arvioinnin teettämisestä tammikuussa 2004 ja arviointiraportti valmistui maaliskuussa Syyskuu 2004 helmikuu 2006 HYVI II-projekti PARAS-hanke käynnistyi. Tammikuu 2006 elokuu 2007 SOTEPI-projektin 1-vaihe. Kesäkuu 2006 joulukuu 2007 HYVI III-projekti SOTEPI-projektin 2-vaihe. STM on myöntänyt rahoituksen vaiheen toteuttamiseen vuoden 2008 loppuun saakka, mutta vaiheen toteuttaminen ei ole käynnistynyt.

94 94 Liite 2. Projektin ohjausryhmälle lähetty kyselylomake

95 95

96 96

97 97 Liite 3. KOHO-osaprojektin projektiryhmälle ja käyttäjille lähetty kyselylomake

98 98

99 99

100 100

101 101 Liite 4. OTSA-osaprojektin projektiryhmä ja -palvelun käyttäjille lähetty kyselylomake