SATAKUNTA LUKUINA Satakunnan toimintaympäristö -infograafeja väestöstä, aluetaloudesta, suhdannekehityksestä ja positiivisesta rakennemuutoksesta

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SATAKUNTA LUKUINA Satakunnan toimintaympäristö -infograafeja väestöstä, aluetaloudesta, suhdannekehityksestä ja positiivisesta rakennemuutoksesta"

Transkriptio

1 SATAKUNTA LUKUINA Satakunnan toimintaympäristö -infograafeja väestöstä, aluetaloudesta, suhdannekehityksestä ja positiivisesta rakennemuutoksesta maaliskuu 2019 Aluekehitysasiantuntija Saku Vähäsantanen, Satakuntaliitto , etunimi.sukunimi at satakunta.fi 1

2 Kansainvälistyminen Osaamisen kehittäminen Digitalisaatio Toimintalinjat Kehittämisteemat Läpileikkaavat sisällöt ja vaikuttavuustavoitteet TL 1 KANNUSTAVAA YHTEISÖLLISYYTTÄ toimintalinja tavoittelee mahdollisimman monelle satakuntalaiselle maakunnan kilpailukykyä ja elinvoimaa vahvistavaa, mielekästä tekemistä yhteisössämme, yrittäjinä, opiskelijoina tai työntekijöinä. Tavoitteena on saada kaikki työvoimapotentiaali käyttöön. Yrittäjyys Työllisyys ja sosiaalinen osallisuus Satakunnan maakuntaohjelma TL 2 PUHDASTA ELINVOIMAA toimintalinjalla tavoitellaan elinkeinoelämän menestystä vahvistamalla maakunnan tukijalkoja ja kasvua mahdollistavia aloja; uudistuvaa teollisuutta, energia-alaa ja elintarvikeketjua, bio- ja kiertotaloutta sekä sinistä kasvua. Uudistuva teollisuus Energia Biotalous Kiertotalous Sininen kasvu TL 3 IHMISLÄHTÖISIÄ RATKAISUJA toimintalinja tavoittelee ratkaisuja satakuntalaisten palvelujen turvaamiseksi, hyvinvoinnin edistämiseksi, turvallisuuden tunteen kasvattamiseksi sekä maakunnan vetovoiman ja saavutettavuuden parantamiseksi. Vetovoima Hyvinvointi Turvallisuus Saavutettavuus

3 Väestö, v ennakkotiedot 3

4 Väestö, v tiedot 4

5 Väestö, kehitys v asti 5

6 Väestö, kehitys v asti 6

7 Väestö vuotiaiden nettomuutto Satakunnassa , lähde: Tilastokeskus 7

8 Väestö 8

9 Työllisyys 9

10 Työllisyys 10

11 Koulutus Tutkinnon suorittaneiden osuus v. 2017, Satakunta ja koko maa 11

12 T&k-toiminta 12

13 Työpaikkarakenne 13

14

15 Työpaikkojen kehitys 15

16 Taloudellinen resilienssi eli muutosjoustavuus Satakunnan ja sen seutukuntien taloudellista resilienssiä eli muutosjoustavuutta on analysoitu teollisen rakenteen monipuolisuutta ja eri toimialojen työpaikkojen osuutta kuvaavilla indekseillä. Tilastot ovat ajankohdalta Satakunnan suurimmat toimialat ovat työpaikkamääriltään teollisuus (osuus 18,8 %), sosiaali- ja terveysalat (17,7 %) sekä tukku- ja vähittäiskauppa (10,6 %). Niiden yhteenlaskettu osuus maakunnan työpaikoista on 47,2 %. Teollisuus on riskialttein johtuen mm. suhdanneherkkyydestä maailmantaloudelle, mikä välittyy viennin kautta aluetalouteen. Teollisuuden osuus valtakunnalliseen keskiarvoon nähden (B-H) on yli 1,5, mikä tarkoittaa paitsi sen suurta osuutta, myös mahdollista aluetaloudellista riskiä. Sitä kuitenkin pienentää teollisuuden monipuolinen toimialarakenne. Satakunnan teollisuuden rakenne on monimuotoinen. Teknologiateollisuuden osuus (kulkuneuvojen, koneiden ja laitteiden sekä elektr.- ja sähkötuotteiden valmistus, metallituotteiden valmistus, metallien jalostus) on korkein, 47 % valmistavan teollisuuden työpaikoista, mutta sen rakenne on monipuolinen. Metallien jalostus, metallituotteiden sekä koneiden ja laitteiden valmistus ovat selvät tukipilarit, sillä niiden osuus on 89 % metallialojen työpaikoista. Etenkin koneiden ja laitteiden valmistuksessa on monimuotoista valmistustoimintaa. Elintarviketeollisuuden osuus on 15 %, metsäteollisuuden 12 %, ja kemianteollisuuden 9 % teollisuuden työpaikoista. ( ).

17 Vihreällä monipuolisimman teollisuuden rakenteen (TOL C) seutukunnat, punaisella heikoimmat (v. 2016), Porin seutukunta sijalla 9, Rauman seutukunta sijalla 26 ja Pohjois-Satakunta sijalla 24 (70 seutukunnan joukossa.) Maakunnittain Satakunta on sijalla 5 19 maakunnan joukossa. Satakunnan resilienssi on melko vahva!

18 Taloudellinen resilienssi Työpaikat KOKO MAA Osuus % SATAKUNTA Osuus % B-H Toimialat yhteensä C Teollisuus ,9 % ,6 % 1,52 10 Elintarvikkeiden valmistus ,4 % ,7 % 1,95 11 Juomien valmistus ,1 % 7 0,0 % 0,09 12 Tupakkatuotteiden valmistus 0 0,0 % 0 0,0 % 0,00 13 Tekstiilien valmistus ,1 % 265 0,3 % 2,20 14 Vaatteiden valmistus ,1 % 49 0,1 % 0,91 15 Nahan ja nahkatuotteiden valmistus ,1 % 69 0,1 % 1,34 16 Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmistus ,8 % 643 0,7 % 0,88 17 Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus ,8 % ,5 % 1,93 18 Painaminen ja tallenteiden jäljentäminen ,4 % 214 0,4 % 1,08 19 Koksin ja jalostettujen öljytuotteiden valmistus ,1 % 1 0,0 % 0,00 20 Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus ,5 % 716 1,0 % 1,90 21 Lääkeaineiden ja lääkkeiden valmistus ,2 % 0 0,0 % 0,00 22 Kumi- ja muovituotteiden valmistus ,5 % 745 0,9 % 1,76 23 Muiden ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus ,5 % 467 0,5 % 1,03 24 Metallien jalostus ,5 % ,0 % 3,65 25 Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) ,6 % ,7 % 1,72 26 Tietokoneiden sekä elektronisten ja optisten tuotteid ,0 % 55 0,1 % 0,06 27 Sähkölaitteiden valmistus ,7 % 390 0,4 % 0,58 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus ,8 % ,6 % 1,99 29 Moottoriajoneuvojen, perävaunujen ja puoliperävau ,3 % 40 0,0 % 0,17 30 Muiden kulkuneuvojen valmistus ,3 % 326 0,7 % 2, Teknologiateollisuus yhteensä ,0 % ,9 % 1,49 31 Huonekalujen valmistus ,3 % 433 0,5 % 1,68 32 Muu valmistus ,2 % 223 0,2 % 0,93 33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus ,7 % ,3 % 1,73 B-H (Balassa-Hoover) kertoo Satakunnan osuuden verrattuna koko maan lukuun, punaiset nuolet osoittavat Satakunnan tärkeät erikoistumisalat

19 B-H-analyysi: seutukuntien toimialat, joissa on suurimmat erot maan keskiarvoon (B-H > 1,1), ja jotka ovat samalla merkittäviä työllistäjiä (osuus yli 1 %), B-H (Balassa-Hoover) kertoo alueen työpaikkojen osuuden verrattuna maan keskiarvoon, esim. B-H 2,00 tarkoittaa kaksinkertaista osuutta. Analyysillä voidaan löytää myös tärkeät toimialat, joiden osuus ja työpaikkamäärä ovat korkeat, mutta toimipaikkojen määrä alhainen. Se heikentää mahdollisesti alan resilienssiä, esim. jos tärkeä toimija joutuu vaikeuksiin. Porin seutukunta Työpaikat T o imipaikat Osuus > 1 % B-H > 1,1 24 Metallien jalostus ,6 % 7,02 20 Kemikaalien ja kemiallisten tuotteiden valmistus ,2 % 2,30 87 Sosiaalihuollon laitospalvelut ,1 % 1,51 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus ,4 % 1,40 49 Maaliikenne ja putkijohtokuljetus ,0 % 1,31 86 Terveyspalvelut ,1 % 1,31 C Teollisuus ,3 % 1,29 33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus ,0 % 1,28 53 Posti- ja kuriiritoiminta ,1 % 1,27 45 Moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien tukku- ja ,2 % 1,27 25 Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet ,0 % 1,26 Q Terveys- ja sosiaalipalvelut ,9 % 1,23 43 Erikoistunut rakennustoiminta ,2 % 1,17 96 Muut henkilökohtaiset palvelut ,2 % 1,14 47 Vähittäiskauppa (pl. moottoriajoneuvojen ja moo ,2 % 1,14 Rauman seutukunta Työpaikat T o imipaikat Osuus > 1 % B-H > 1,1 35 Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoim ,0 % 5,89 17 Paperin, paperi- ja kartonkituotteiden valmistus ,0 % 5,42 10 Elintarvikkeiden valmistus ,0 % 3,60 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus ,6 % 2,62 33 Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja asennus ,8 % 2,40 22 Kumi- ja muovituotteiden valmistus ,1 % 2,28 25 Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet ,6 % 2,25 52 Varastointi ja liikennettä palveleva toiminta ,6 % 2,18 C Teollisuus ,8 % 1,88 01 Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihi ,0 % 1,28 78 Työllistämistoiminta ,3 % 1,22 84 Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sos ,7 % 1,14 81 Kiinteistön- ja maisemanhoito ,5 % 1,13 A Maatalous, metsätalous ja kalatalous ,4 % 1,13 43 Erikoistunut rakennustoiminta ,0 % 1,12 Pohjois-Satakunta Työpaikat T o imipaikat Osuus > 1 % B-H > 1,1 01 Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihi ,6 % 4,46 A Maatalous, metsätalous ja kalatalous ,3 % 3,76 27 Sähkölaitteiden valmistus ,0 % 3,05 25 Metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet ,6 % 2,87 22 Kumi- ja muovituotteiden valmistus ,3 % 2,58 10 Elintarvikkeiden valmistus ,1 % 2,24 35 Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, jäähdytysliiketoim ,1 % 2,05 97 Kotitalouksien toiminta kotitaloustyöntekijöiden 71 1,0 % 1,81 16 Sahatavaran sekä puu- ja korkkituotteiden valmist ,4 % 1,72 84 Julkinen hallinto ja maanpuolustus; pakollinen sos 546 7,5 % 1,51 C Teollisuus ,1 % 1,35 68 Kiinteistöalan toiminta ,2 % 1,32 43 Erikoistunut rakennustoiminta ,7 % 1,29 49 Maaliikenne ja putkijohtokuljetus ,8 % 1,26 47 Vähittäiskauppa (pl. moottoriajoneuvojen ja moo ,7 % 1,23

20 Aluetalous Vuoden 2017 ennakkotietojen mukaan ns. positiivinen rakennemuutos näkyy jo Satakunnan reaalisen arvonlisäyksen voimakkaana kasvuna, jota kertyi 5,6 %, kun maassa keskimäärin jäätiin 3,0 %:iin. Toimialoittain tarkasteltuna reaalinen arvonlisäys supistui vuoden 2017 aikana edellisvuoteen verrattuna aavistuksen alkutuotannossa (-1,7 %), mutta kohosi ripeästi jalostuksessa (13,3 %) ja palveluissakin vähän (1,3 %). Koko maassa vastaavat luvut ovat alkutuotannossa 0,6 %, jalostuksessa 6,1 % ja palveluissa 1,9 %. Vielä vuoden 2016 aikana Satakunnan BKT supistui -3,3 % prosenttia (käyvin hinnoin ilman inflaatiokorjausta), ja reaalisesti (edellisen vuoden 2015 hinnoin) -2,6 % vuoteen 2015 verrattaessa. Koko maassa BKT kasvoi vastaavasti 3,1 % käyvin hinnoin ja 2,5 % reaalisesti. Satakunnassa kehityksen taustalla piilee etenkin koneiden ja laitteiden valmistuksen (lähinnä meriteollisuuden), perusmetallien tuotannon, kemiallisen metsäteollisuuden sekä energiatuotannon arvonlisäyksen voimakas lasku. 20

21 Kansantalous, työn tuottavuus Lähde: Pohjola

22 Kansantalous, työn tuottavuus Talouden kasvu on keskeisin hyvinvoinnin kohenemisen lähde. Tuottavuus ei ole kaikki kaikessa, mutta pitkällä tähtäimellä kansantalouden kyky kohentaa elintasoa ja elämän laatua riippuu lähinnä vain työn tuottavuudesta, sillä työntekijöiden keskimääräinen työtuntimäärä ei voi olla miten suuri hyvänsä (Krugman, 1994) 22

23 Aluetalous, työn tuottavuus toimialoittain Satakunnassa Työn tuottavuus (arvonlisäys ( ) työtuntia kohden Satakunnassa v. 2016) 0 Toimialat yhteensä 40,3 01 Maatalous ja metsästys 10,7 02_03 Metsätalous ja kalatalous 71,2 05_09 Kaivostoiminta ja louhinta 49,3 10_12 Elintarviketeollisuus ym. 39,0 13_15 Tekstiili-, vaatetus- ja nahkateollisuus 26,3 16 Puuteollisuus 37,5 17_18 Paperiteollisuus ja painaminen 87,2 19_22 Kemianteollisuus 90,7 23 Rakennusaineteollisuus 42,6 24_25 Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus (pl. koneet ja laitteet) 56,7 26_27 Sähkö- ja elektroniikkateollisuus 39,8 28 Muiden koneiden ja laitteiden valmistus 48,3 29_30 Kulkuneuvojen valmistus 38,3 31_33 Huonekalujen valmistus: Muu teollinen valmistus: Koneiden ja laitteiden korjaus, huolto ja ase 37,6 35_39 Energiahuolto: Vesi- ja jätehuolto 102,2 41_43 Rakentaminen 27,8 45_47 Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus 29,3 49_53 Kuljetus ja varastointi 32,2 55_56 Majoitus- ja ravitsemistoiminta 19,8 58_63 Kustannustoiminta: Audiovisuaalinen toiminta: Televiestintä: Tietojenkäsittelypalvelu 53,3 64_66 Rahoitus- ja vakuutustoiminta 55, Muu kiinteistötoiminta 91, _68202 Asuntojen vuokraus ja hallinta 2731,1 Laskennallinen, ei reaalinen 69_75 Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 34,4 77_82 Hallinto- ja tukipalvelutoiminta 27,5 84 Julkinen hallinto ja sosiaalivakuutus 25,4 85 Koulutus 40,9 86_88 Terveys- ja sosiaalipalvelut 31,5 90_96 Taiteet, viihde ja virkistys: Muu palvelutoiminta 28,7 97_98 Kotitalouspalvelut 13,6 23

24 Tilastokeskus ja Tulli 2018 SATAKUNNAN VAHVUUKSIA Satakunnan teollinen rakenne on maan monipuolisimpia: Porin sk maan 9., Pohjois-Satakunta 24. ja Rauman sk 26. monipuolisin teollisuuden henkilöstössä Suomen 70 seutukunnan joukossa (kartassa vihreällä monipuolisimmat ja punaisella yksipuolisimmat teolliset rakenteet, v. 2016) Satakunnan avoimuusindeksi (koko teollisuuden vienti/bkt) maan korkeimpia: 50 % (koko maa 34 %, v. 2016) Satakunnan viennin arvo per capita maakunnista 5. korkein v. 2017; osuus Suomen viennistä 5,2 % (väestöosuus 4 %) Satakunnan osuus maan teollisuuden työpaikoista korkea: 5,6 % (2016), sen bruttoarvosta 5,9 % (2016) ja toimipaikoista 5,9 % (2018) Satakunnan kilpailukyky kohentunut vv selvästi: Kuuden osatekijän mittaristo, joka kuvaa seutukunnan kykyä tuottaa BKT:tä (lisätietoa: Rauman seutukunta sijalta 14 sijalle 9 (70 seutukunnan joukossa) Porin seutukunta sijalta 22 sijalle 14 Pohjois-Satakunta sijalla 50 (v. 2016, kokoluokassaan mainio sijoitus!) Rauman seutukunnan BKT/capita on Suomen 6. korkein v

25 Tilastokeskus 2018 SATAKUNNAN ALUETALOUS Investointien arvon kehitys Satakunta: 27 % (v. 16 vs ,5 %) Koko maa: 14 % (v. 16 vs. 15 9,7 %) Teollisuuden viennin arvon kasvu Satakunta: 31 % Koko maa: 18 % Teollisuuden vienti/capita 5. korkein maakunnista (2017)! Satakunnan BKT on v Suomen 19 maakunnasta 7. korkein BKT per capita Suomen 70 seutukunnassa Rauman seutukunta on sijalla 6, Porin seutukunta sijalla 30 ja Pohjois-Satakunta sijalla 31. BKT:n kasvu 2016 (reaal.) Rauman seutukunta Satakunta Porin seutukunta Pohjois-Satakunta Suomi keskimäärin ,0 % -2,6 % 0,1 % 0,1 % 2,5 % V ennakkotiedot, arvonlisäyksen reaalinen kasvu: Satakunta +5,6 %, Koko maa +3,0 % Oheinen kartogrammi kuvaa maakuntien kokoa suhteessa BKT per capitaan

26 SATAKUNNAN VAHVUUKSIA: BKT Satakunnan BKT henkeä kohden on 19 maakunnasta 8. korkein ( ) v. 2016, Sijaluku putosi edellisvuodesta kolmella lähinnä metallien jalostuksen sekä meriteollisuuden laskun vuoksi. BKT per capita Suomen 70 seutukunnassa Rauman seutukunta on sijalla 6, Porin seutukunta sijalla 30 ja Pohjois-Satakunta sijalla 31. Sinisellä mediaania korkeammat seutukunnat (sijat 1-35), punaisella matalammat (sijat 36-70) Sinisellä mediaania korkeammat seutukunnat (sijat 1-35), punaisella matalammat (sijat 36-70)

27 Sija KOKO MAA 39326,5 1 Mariehamns stad 74105,7 2 Helsinki 52904,2 3 Tunturi-Lappi 43638,9 4 Porvoo 43202,2 5 Vaasa 42081,2 6 Rauma 41744,4 7 Pohjois-Lappi 41199,8 8 Turku 39744,4 9 Kemi-Tornio 39528,1 10 Tampere 38614,0 11 Kokkola 38077,0 12 Lappeenranta 37248,0 13 Jakobstadsregionen 36957,4 14 Äänekoski 36733,0 15 Oulu 36542,4 16 Kuopio 35886,4 17 Jämsä 35386,8 18 Imatra 35026,9 19 Kotka-Hamina 34840,0 20 Hämeenlinna 34575,0 21 Rovaniemi 34505,9 22 Sydösterbotten 34249,0 23 Kouvola 34051,4 24 Jyväskylä 34039,6 25 Loviisa 33941,9 26 Vakka-Suomi 32957,8 27 Seinäjoki 32766,1 28 Mikkeli 32731,3 29 Joensuu 32437,8 30 Pori 32255,5 31 Pohjois-Satakunta 32073,1 32 Lahti 32008,2 33 Kajaani 30571,0 34 Forssa 30332,4 35 Raahe 30294,2 36 Åboland-Turunmaa 30125,5 37 Ylä-Pirkanmaa 29300,0 38 Luoteis-Pirkanmaa 29224,7 39 Ylä-Savo 29220,2 40 Ålands landsbygd 29061,6 41 Raasepori 28831,0 42 Varkaus 28714,7 43 Riihimäki 28690,1 44 Pieksämäki 28553,9 45 Ylivieska 28533,3 46 Savonlinna 28276,0 47 Koillismaa 27850,3 48 Keuruu 27443,3 49 Haapavesi-Siikalatva 27274,1 50 Suupohja 27228,8 51 Loimaa 27035,3 52 Kuusiokunnat 26419,0 53 Salo 26330,8 54 Lounais-Pirkanmaa 26247,4

28 SUOMEN SEUTUKUNTIEN KILPAILUKYKY vuonna 2016: kuuden tekijän mittaristo (seutukuntia 70 kpl). Muuttujat ovat työn tuottavuus, työllisyysaste, innovatiivisuus, koulutustaso, yritysdynamiikka ja teollisuusvaltaisuus. Ne kuvaavat alueen kykyä luoda arvonlisäystä eli BKT:tä. Satakunta menestyy mainiosti, suluissa sijoitus v. 2010: Rauman seutukunta on sijalla 9 (14), Porin seutukunta on sijalla 14 (22) ja Pohjois-Satakunta sijalla 47 (46), mikä on kokoluokassaan hyvä sijoitus.

29 Aluetalous, investoinnit V ennakkotiedot, investointien kasvu: Satakunta +17,5 %, teolliset investoinnit +88 % Pohjois-Satakunta +80,6 % Porin seutukunta +9,8 % Rauman seutukunta +15,7 % Koko maa +9,7 % 29

30 Seutukuntien kilpailukyky 2016 (Satamittari.fi) Satakunnan seutukuntien sijoittuminen osatekijöittäin Teollisuus ja tuottavuus vahvoja (sijalukuja 70 seutukunnan joukossa)

31 SATAKUNNAN VAHVUUKSIA: VIENTI Tilastokeskus ja Tulli 2018 Satakunnan avoimuusindeksi (teollisuuden vienti/bkt maan korkeimpia): 50 %, koko maa 34 % (2016) Satakunnan viennin arvo maakunnista neljänneksi korkein v. 2014; Osuus Suomen viennistä 6,9 % (väestöosuus 4 %), v hieman heikompi johtuen meriteollisuuden vaikeuksista; osuus 6,2 %, sija kuudes. v sija seitsemän, osuus silti 5,2 % (2017). Teollisuuden vienti/capita 5. korkein! (ks. oheinen kartogrammi). V kehitystä heikensi Venatorin tulipalo. Satakunnan satamien osuus Suomen viennistä on 10,6 % ja tuonnista 7,7 % (yht. 9,2 %), kun väestöosuus on 4 % (v. 2016). Esim. viennissä osuus on 2,6- kertainen väestöosuuteen nähden.

32 SATAKUNNAN VAHVUUKSIA: VIENTI Tilastokeskus 2018

33 Tilastokeskus 2019 SATAKUNNAN NOUSUTRENDEJÄ 2010-LUVULLA Liikevaihdon kasvu* Yksit. sosiaali- ja terveyspalvelut 96,8 % Toimialat keskimäärin 3,1 % Teollisuus keskimäärin -6,1 % Automaatio- ja robotiikka-klusteri 60,2 % *Kyseessä päätoimialat karkealla jaolla Elintarviketeollisuus 30,2 % Liike-elämän palvelut 25,2 % Sähkö- ja elektroniikkateollisuus 22,2 % Satakunnassa on runsaasti nousevia aloja ja rakenteellisia vahvuuksia, joilla on vaikutusta alueen talouskasvuun. Majoitus- ja ravitsemistoiminta 21,8 % Rakentaminen 19,3 % Tukku- ja vähittäiskauppa 11,1 %

34 Tilastokeskus 2019 SATAKUNNAN PÄÄTOIMIALOJEN TOIPUMINEN TAANTUMASTA Liikevaihdon kasvu aloilla*, joiden toipuminen ollut nopeinta Yksit. sosiaali- ja terveyspalvelut 119,0 % Metallien jalostus 70,5 % Majoitus- ja ravitsemistoiminta 28,2 % Toimialat keskimäärin 15,2 % Teollisuus keskimäärin 12,2 % Teknologiateoll. keskim. 17,8 % Teknologiateollisuuden viennin kasvu keskimäärin 57,6 %, (koko maa 13,9 %) Kyseessä päätoimialat karkealla jaolla, ei sis. automaatiota eikä matkailua aineiston puuttumisen vuoksi. Liike-elämän palvelut Elintarviketeollisuus 27,5 % 27,4 % Satakunnassa useat päätoimialat ovat kasvaneet nopeasti vuoden 2009 taantuman pohjan jälkeen. Teollisuus on palautunut valtakunnan tasoa ripeämmin. Sähkö- ja elektroniikkateollisuus 27,3 % Metallituotteiden valmistus Tukku- ja vähittäiskauppa ,4 % 17,3 %

35 TEOLLISUUDEN SUHDANNEKUVA SATAKUNNASSA Teknologiateollisuuden viennin arvon kasvu Satakunta: 58 % Teknologiateollisuuden Koko maa keskimäärin: 14 % vienti +9,3 % (1-6/2018 vs. 1-6/17) TEOLLISUUDEN KÄRKIALOJA TÄLLÄ HETKELLÄ Liikevaihdon kasvu tammi-kesäkuu 2018 Automaatio- ja robotiikkaklusteri (Robocoast) Sähkö- ja elektroniikkateollisuus Metallien jalostus 13,4 % 12,4 % 10,8 % Teollisuus tuotti Satakunnassa liikevaihtoa v ,4 miljardia ja vientiä 3,8 miljardia Satakunnan teollisuus maksoi palkkoja maakunnassa v miljoonaa Teollisuudessa tehtiin Satakunnassa v hlötyövuotta Teollisuuden (TOL 10-39) arvonlisäys/asukas Rauman seutu 7., Porin seutu 20., ja Pohjois-Satakunta seutukunnasta! Maakunnittain 3. sija (19:stä) v Teollisuus on tuottavaa: arvonlisäys/työtunti Satakunnassa, teollisuuden top 5 v. 2016: Energiatuotanto 102 /työtunti Kemianteollisuus 91 /työtunti Kemiall. metsäteollisuus 87 /työtunti Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus 56 /työtunti Koneiden ja laitteiden valmistus 48 /työtunti Toimialat keskimäärin 40 /työtunti

36 Tilastokeskus ja Satakuntaliitto 2018 TEOLLISUUDEN KÄRKIALOJA TÄLLÄ HETKELLÄ Liikevaihdon kasvu tammi-kesäkuu 2018 Automaatio- ja robotiikka Sähkö- ja elektroniikkateoll. Metallien jalostus TEOLLISUUDEN SUHDANNEKUVA SATAKUNNASSA Oheinen kartogrammi kuvaa maakuntien kokoa suhteessa teollisuuden tuottamaan arvonlisäykseen henkeä kohden. Satakunta on sijalla 3 (v. 2016)! Satakunnassa on myös toiseksi eniten teollisuuden toimipaikkoja väkilukuun nähden (7,1 per 1000 as., koko maa 4,9)! 13,4 % 12,4 % 10,8 % Teollisuus tuotti Satakunnassa liikevaihtoa v ,4 miljardia ja vientiä 3,8 miljardia Teollisuudessa tehtiin Satakunnassa v hlötyövuotta Teknologiateollisuuden viennin arvon kasvu Satakunta: 58 % Koko maa keskimäärin: 14 % Teknologiateollisuuden vienti +9,3 %! (1-6/2018 vs. 1-6/2017) Teollisuus on tuottavaa: arvonlisäys/työtunti Satakunnassa, teollisuuden top 5 v. 2016: Energiatuotanto 102 /työtunti Kemianteollisuus 91 /työtunti Kemiall. metsäteollisuus 87 /työtunti Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus 56 /työtunti Koneiden ja laitteiden valmistus 48 /työtunti Toimialat keskimäärin 40 /työtunti

37 Tilastokeskus ja Satakuntaliitto 2018 TEKNOLOGIATEOLLISUUS SATAKUNNASSA Teollisuuden arvonlisäys, yht. 1,6 mrd., 2016 Teknologiateollisuus 47 % (762 milj. ) osuus koko maasta 4,9 %, kun väestö-osuus 4 % Metallien jalostus ja metallituott. valm. Koneiden ja laitteiden valmistus Sähkö- ja elektroniikkateollisuus 421 milj. ; 55 % 276 milj. ; 36 % 32 milj. ; 4 % Teknologiateollisuus tuotti Satakunnassa liikevaihtoa v ,2 miljardia ja vientiä 1,9 miljardia (osuus 49 % teollisuuden viennistä) Teknologiateollisuus tarjosi Satakunnassa 7525 työpaikkaa v (osuus 47 % teollisuudesta ja 9 % kaikista työpaikoista, koko maa vastaavasti 47 % ja 6 %) Teknologiateollisuus on tuottavaa, arvonlisäys/työtunti Satakunnassa v. 2016: Metallien jalostus ja metallituotteiden valmistus 57 /työtunti Koneiden ja laitteiden valmistus 48 /työtunti (selvästi alle normaalin tason) Toimialat keskimäärin 40 /työtunti Kulkuneuvojen valmistus 32 milj. ; 4 %

38 AUTOMAATIO- JA ROBOTIIKKA-ALA (ROBOCOAST) SATAKUNNASSA Tilastokeskus ja Satakuntaliitto 2018 Satakunnassa toimii n. 52 puhtaasti automaatio- ja robotiikka-alaan keskittyvää yritystä Liikevaihdon kasvu ,2 % Toimialat keskimäärin 3,1 % Teollisuus keskimäärin -6,1 % Henkilöstön kasvu ,2 % Palkkasumman kasvu ,4 % Toimialat keskimäärin 0,4 % Teollisuus keskimäärin -9,1 % Toimialat keskimäärin 9,6 % Teollisuus keskimäärin 0,0 % HUOM! Luvut ovat minimiarvioita. Koko yli sadan organisaation klusterin liikevaihto ja työllistävyys ovat korkeampia. Klusteri sisältää myös tekoälyyn keskittyvät yritykset. Automaatio- ja robotiikka-alan ydinyritykset tuottivat liikevaihtoa v milj. Automaatio- ja robotiikka-alan ydinyritykset maksoivat palkkoja Satakunnassa v milj. Automaatio- ja robotiikka-alan ydinyrityksissä tehtiin Satakunnassa v henkilötyövuotta Robocoast 1-6/18 vs. 1-16/17: Liikevaihto +13,4 % Palkkasumma +8,0 % Henkilöstömäärä +7,7 % Automaatio- ja robotiikka-alan kasvu on ollut merkittävää ja sillä on potentiaalia alueen talouskasvuun.

39 AUTOMAATIO- JA ROBOTIIKKA-ALA (ROBOCOAST) SATAKUNNASSA Tilastokeskus ja Satakuntaliitto

40 Tilastokeskus ja Satakuntaliitto 2018 Knuuttila ja Vatanen (LUKE 2017): Selvitys ruokaketjun merkityksestä kansantaloudelle ja alueille RUOKA-ALA SATAKUNNASSA (MAATALOUS, ELINTARVIKETEOLLISUUS JA -KAUPPA SEKÄ RAVITSEMISPALVELUT) Elintarviketeollisuuden liikevaihdon kasvu Satakunta: 30 % (kaikki alueen yritykset keskim. 3 %) Koko maa keskimäärin: 8 % RUOKA-ALA TOIMIALOITTAIN Maatalous Elint.teollisuus Elint.tukkukauppa Elint.vähitt.kauppa Ravitsemispalvelut Välitön työllisyys, Arvonlisäys, työllistä milj Ruoka-ala tuotti Satakunnassa v välitöntä arvonlisäystä 405 milj. ja välillisesti 101 milj., osuus yht. 7,5 % alueen BKT:stä Satakunnan ruoka-ala maksoi veroluonteisia maksuja v yht. 119 milj. Ruoka-ala työllisti v välittömästi hlö, välillisesti hlö, Osuus työllisistä yht. 12,9 % (maan keskiarvo 11,7 %) Satakunnan osuus Suomen ruoka-alan työllisistä on 4,6 % ja arvonlisäyksestä 4,4 % (väestöosuus 4,1 %). (2014) Osuus elintarviketeollisuuden liikevaihdosta on 7 %, henkilöstöstä 8,2 % ja toimipaikoista 5,8 %. (2016) Ruoka-alan välittömät veroluonteiset maksut Palkansaajaverot maakuntaan 36 milj. Palkansaajaverot valtiolle 15 milj. Yritysverot maakuntaan 8 milj. Yritysverot valtiolle 14 milj. Työnantajan SOTU-maksut 46 milj. Kaikki yhteensä 119 milj.

41

42 Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen 2016 Tilastokeskus 2019 MATKAILUALA SATAKUNNASSA 2018 Satakunnan majoitusliikkeissä yöpyi matkailijaa (1,3 % enemmän kuin vuonna 2017 (koko maa 3,7 % ), kotimaisissa kasvua 6,6 % (koko maa 3,7 %)!) 86% 14% kotimaisia ulkomaisia Yöpymiset matkan tarkoituksen mukaan (v. 2018) Vapaa-aikaan liittyvät yöpymiset, 56,5 % Työhön liittyvät yöpymiset, 43,5 % Koko maa: työ 34,3 %, vapaa-aika: 65,7 % Matkailutulo Satakunnassa vuonna 2015 oli 337,9 milj. Tästä välitöntä matkailutuloa (yritysten liikevaihtoa) 246,9 milj ja kerroinvaikutusta 90,9 milj. Ari Karppinen & Saku Vähäsantanen 2016 Matkailu työllisti Satakunnan yrityksissä 2112 henkilöä Matkailutoiminnassa on merkittävä potentiaali työllistävään ja osallistavaan talouskasvuun. Välittömiä matkailualan työpaikkoja 1737 ja kerroinvaikutuksen kautta syntyneitä 375

43 Tilastokeskus 2019 Yöpymisten kehitys Yöpymiset Satakunnassa , kaikki maat sekä työ- ja vapaa-ajan matkat (lähde: Tilastokeskus), trendi katkoviivalla Ulkomaiset yöpymiset v Eurooppa 84,4 % Skandinavia 18,5 % Aasia 5,5 % Oseania 0,8 % Afrikka 0,6 % Amerikka 4,3 % Venäjä 4,9 % Saksa 20,3 % Ruotsi 13,3 % Britannia 5,8 % Ranska 5,7 % Yhdysvallat 2,8 %

44 Statistics Finland 2018 SATAKUNTA REGION WITH STRONG MANUFACTURING AND EXPORT Share of Employees of Manufacturing and Energy Industry 2016 Satakunta: 20 % (17400 employees) Finland on average: 13 % Share of Turnover of Manufacturing and Energy Industry 2016 Satakunta: 53 % (7,2 bn ) Finland on average: 34 % Satakunta s Share of Total Export of Finland 2016 Satakunta: 6 % (3 bn ), 3 rd highest per capita Share of Population: 4 % Export of Manufacturing Industry/GDP 2016 Satakunta: 50 % Finland on average: 33 % Growth of Export of Manufacturing Industry in Satakunta: +31 % Finland on average: +18 % Growth of Investments : Satakunta +27 % Finland on average +14 % GDP per capita 2016: Blue sub-regions are in positions 1-35, reds are in The bluer, the higher is the ratio. GDP (2016) is 7 th highest among Finland s 19 regions GDP per capita among Finland s 70 sub-regions in 2016: The Rauma Region is 6 th highest, The Pori Region 30 th and The Northern Satakunta Region 31 st. Value Added in Manufacturing, Total 1,6 bn Metals, Machinery and Offshore 47 % Forest Industry 17 % Chemicals 14 % Food Industry 10 %, others 11 %, 2016 This cartogram shows the size of regions based on the level of export

45 Satakunnan profiili 45

46 SATAKUNTA SUOMEN TALOUDEN VAHVA OSA Tilastokeskus 2019 Satamaliitto 2019 Satakunnan osuus Suomen viennistä on 5,2 % (vrt. väestöosuus 4 %, 2017). Aitoa tuottavuutta: viennin rakenne on erittäin hyödykepainotteinen. V lukua heikentää tosin Venatorin tulipalo. Ulkomaankaupan vahvuutta kuvaava avoimuusindeksi (teollisuuden vienti/bkt, 2015) on 49 %, n. 1,5- kertainen maan keskiarvoon (34 %) verrattuna. Teollisuuden vienti henkeä kohden on 19 maakunnasta 5. korkein (2017). Teollisuuden arvonlisäys henkeä kohden on maakunnista 3. korkein (2016). Satakunnan osuus Suomen teollisuuden työpaikoista on 5,6 %, eli vajaat 1,5 kertaa väestöosuus (2016). Satakunnan teollinen rakenne on maan monipuolisimpia. Satakunnan osuus Suomen perusmetallien, konepajojen ja kemiallisen metsäteollisuuden tuotoksesta on 9 %. Elintarvike- ja energiateollisuuden osuus on myös selvästi väestöosuutta suurempi (2016). Teollisuuden osuus BKT:stä on 24 %, mikä on selvästi maan keskiarvoa (17 %) korkeampi (2016). Satakunnan satamien osuus Suomen viennistä on 10,6 % ja tuonnista 7,7 % (yht. 9,2 %), kun väestöosuus on 4 % (2016). Esim. viennissä osuus on 2,6-kertainen väestöosuuteen nähden. Em. seikkojen ansiosta Satakuntaan sijoittaminen edesauttaa koko Suomen hyvinvointia Teollisuudella on merkittävä asema hyvinvoinnin luomisessa pienessä maassa Teollisuuden työn tuottavuus on keskimäärin palvelualoja huomattavasti korkeampi Satakunnan elinkeinoelämä rahoittaa oman maakunnan ohella koko Suomen hyvinvointia vahvan teollisen perustan ja sen kautta syntyvän vientiylijäämän ansiosta. Siten investoimalla Satakuntaan koko maa hyötyy!

47 SUOMEN TALOUDEN VAHVA OSA: SATAKUNNAN POSITIIVINEN RAKENNEMUUTOS Yritykset uskovat Satakuntaan: tulevat investoinnit ovat miljardiluokkaa, ja trendi on yhä nouseva: investoinneissa kasvua +27 %, kun koko maassa vastaavasti nousua +14 % Teollisuuden viennin arvon kasvu : Satakunta koko maa +31 % +18 % Automaatio- ja robotiikka-alan liikevaihto +60 %, henkilöstö +57 % ( ) Metallien jalostuksen liikevaihdon kasvu %, Teollisuuden liikevaihto Porissa ja sen lähikunnissa +36 %, Satakunnassa +12 %, koko maa vastaavasti ( ) +8 % Aloittaneiden yritysten määrä +2,6 %, vuosi 2017 vs. 2013, koko maa -0,1 %. Siten yrityskannan uusiutuminen on kiihtynyt! Satakunnassa avoimet työpaikat ovat kasvaneet v % (uudet avoimet 15 %) Koko maa vastaavasti +18 % (uudet avoimet 17 %) Satakunnassa työttömyys hellitti v keskimäärin 19,1 % edellisestä vuodesta (koko maassa 15,7 %). Laskua oli maakunnista kolmanneksi eniten. Satakunnassa useat päätoimialat ovat kasvaneet nopeasti vuoden 2009 taantuman pohjan jälkeen. Teollisuus on palautunut valtakunnan tasoa ripeämmin. Satakunnan ELY-keskus 2019 Tilastokeskus 2019

48 Työvoiman kysynnän ja osaamistarpeiden näkymät TE-toimistoon ilmoitettuja uusia avoimia työpaikkoja oli vuonna 2017 ja 2018 selvästi edellistä vuotta enemmän. Työnantajien rekrytointiongelmat ovat yleistyneet (IV/17-III/18 38 %, v. 2017: 44 %, v. 2016: 32 %, v. 2015: 23 %). Useissa ammateissa osaavan työvoiman saatavuudessa on ongelmia. Syyskuun ammattibarometrin mukaan työvoimapulaammatteja on etenkin teollisuudessa, rakentamisessa sekä terveydenhuollossa ja sosiaalialalla. Voimakkaassa kasvussa oleva automaatio- ja robotiikka-ala ei löydä tarvitsemaansa korkeakoulutettua työvoimaa, sähköja automaatioinsinööreistä on Satakunnassa pulaa Rauman seudulla pulaa on myös työntekijätason osaajista teollisuudessa, kuten hitsaajista ja kaasuleikkaajista. 48

49 Satakunta 2018 Väkiluku ( ) joista ulkomaan kansalaisia (2,6 %) Työllisiä (Työssäkäyntitilasto 2017*) Työllisyysaste 71,3 % (Työvoimatutkimus 2018) Koko Suomi 71,7 % Työttömiä työnhakijoita keskimäärin (1-12/2018) Palveluissa Pitkäaikaistyöttömiä Yritysten toimipaikkojen määrä (vuonna 2016) Työttömyysaste 9,7 % Keskim. v ,0 % koko Suomen väestöstä 3,8 % koko Suomen työttömistä 4,3 % koko Suomen toimipaikoista Lähteet: TEM Työnvälitystilasto; Tilastokeskus väestörakenne, työssäkäynti, työvoimatutkimus, alueellinen yritystoimintatilasto 49

50 50

51 Insinöörien työllisyys on parantunut vuoden takaisesta merkittävästi. Joulukuussa oli työttömänä 48 diplomi-insinööriä ja 92 AMK-insinööriä. Muun kuin em. insinööritutkinnon suorittaneista 54 % on yli 55-vuotiaita. 51

52 52

53 53

54 54

55 55

56 56

57 Tilastokeskus 2017 SATAKUNNAN SEUTUKUNTIEN VAHVUUKSIA Porin seutukunta Rauman seutukunta VAHVA RESILIENSSI (TEOLLISUUDEN MONIPUOLISUUS SUOMEN 8. PARAS 70 SEUTUKUNNASTA) METALLIEN JALOSTUS SEKÄ KONE- JA LAITEVALMISTUS VAHVOJA VIENTIALOJA TEOLLISTEN INVESTOINTIEN KASVU RIPEÄÄ KORKEAKOULUSEKTORIN HAKIJAMÄÄRÄ KASVUSSA METALLIEN JALOSTUS VAHVASSA VEDOSSA AUTOMAATIO- JA ROBOTIIKKA KOVASSA NOSTEESSA BKT PER CAPITA SUOMEN 6. KORKEIN, KILPAILUKYKY MAAN KÄRKEÄ PALJON TEOLLISIA INVESTOINTEJA RUNSAASTI MONIPUOLISTA JA TUOTTAVAA VIENTITEOLLISUUTTA ETENKIN METSÄ-, KONEPAJA- JA MERITEOLLISUUDESSA VAHVA ELINTARVIKEKETJU HYVIN MERKITTÄVÄ ENERGIAN TUOTTAJA LIIKE-ELÄMÄN PALVELUIDEN ARVONLISÄYS KASVUSSA Seutukuntien resilienssi, Sijaluvut (vihreä parempi, punainen heikompi) Pohjois-Satakunta Seutukuntien BKT/capita Sijaluvut (sininen parempi, punainen heikompi) ALUEEN KILPAILUKYKY KOKOON NÄHDEN MAINIO KORKEA BKT PER CAPITA SUHTEESSA ALUEEN KOKOON TEKNOLOGIATEOLLISUUDEN ARVONLISÄYS NOUSUSSA MONIPUOLINEN TEOLLINEN RAKENNE INVESTOINNIT SELVÄSSÄ KASVUSSA SUURIA JULKISIA LAITOKSIA (PUOLUSTUSVOIMAT JA KUNTOUTUSKESKUS)

58 Satakunnan suhdannekehitys LIIKEVAIHTO 58

59 Satakunnan talouskehitys PALKKASUMMA 59

60 Satakunnan talouskehitys tammi kesäkuu 2018 LIIKEVAIHTO Satakunnan talouden nousukiito jatkui vuoden 2018 tammi kesäkuussa. Teollisuus elää suhdannehuippua, ja lähes kaikki sen alatoimialat menestyivät erittäin hyvin. Sen tärkein haara, teknologiateollisuus kasvatti selvästi sekä liikevaihtoaan että vientiään. Metsäteollisuuden nousu ylsi lähes samaan luokkaan, mutta elintarviketeollisuuden kehitys sakkasi alkuvuonna poikkeuksellisen pahasti. Maakunnan kemianteollisuutta on heikentänyt ja tulee jatkossakin kurjistamaan Venatorin tulipalo ja sen myötä koko tehtaan alasajo vuoteen 2021 mennessä. Kemianteollisuuden liikevaihdon lasku kuitenkin pysähtyi alkuvuonna. Kemianteollisuuden tilanne on vakava huolenaihe, sillä sen tuottavuus (arvonlisäys työtuntia kohden) on Satakunnassa 86, eli siten yli kaksinkertainen toimialojen keskiarvoon, 41, verrattuna. Maakunnan kovin kasvaja oli alkuvuonna jälleen automaatio- ja robotiikkaklusteri. Meriteollisuuden kasvu käynnistyi talven pienen tauon jälkeen vilkkaana keväällä ja alalta on kantautunut hyviä uutisia, sillä maakunnan telakoiden tilanne on selvästi kohenemassa. 60

61 Satakunnan talouskehitys tammi kesäkuu 2018 Elintarviketeollisuuden liikevaihto sakkasi. Taustalla vaikuttanee merkittävän toimijan tuotannon ylösajon viivästyminen. Metsäteollisuuden liikevaihto kasvoi hyvin nopeasti. Kemianteollisuuden liikevaihdon lasku kuitenkin pysähtyi alkuvuonna, sillä todennäköisesti tuotannon pienimuotoinen käynnistäminen nosti keväällä selvästi liikevaihdon kasvua. 61

62 Satakunnan talouskehitys tammi kesäkuu 2018 Teknologiateollisuuden (TOL 24 30, ei sis. tietotekniikka-alaa) huippusuhdanne on käsillä. Satakunnassa kasvu oli alkuvuonna poikkeuksellisen nopeaa. Kaikkien alatoimialojen liikevaihto kasvoi ja myös teknologiateollisuuden yhteenlasketun viennin arvo ylsi huippulukemiin. Satakunnassa parhaiten menestyi elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus automaation ja robotiikan sekä metallien jalostus värimetallien hintojen nousun siivittäminä. Metallituotteiden valmistuksen alkuvuosi sujui sekin mainiosti. Sen sijaan tärkeän koneiden ja laitteiden valmistuksen liikevaihdon kehitys yski aivan alkuvuodesta, mutta ala pääsi keväällä jälleen kunnon kasvuun kiinni. Palkkasumma kohosi kuitenkin koko alkuvuoden ajan, joten tilauskantaa lienee riittänyt. Satakunnassa telakat ovat jälleen pääsemässä jaloilleen, sillä tilauskannat ovat vahvistumassa selvästi. 62

63 63 Satakunnan talouskehitys tammi kesäkuu 2018

64 Satakunnan talouskehitys tammi kesäkuu 2018 Satakunnan automaatio- ja robotiikkaklusteriin eli Robocoastiin luetaan kaiken kaikkiaan yli sata yritystä ja organisaatiota, joista tarkempaan tarkasteluun on valittu 52 yritystä, joiden toiminta liittyy alaan mahd. paljon. Liikevaihdon kasvu on ollut 2010-luvulla huomattavasti toimialojen sekä etenkin teollisuuden kehitystä myönteisempää. Vuoden 2018 tammi kesäkuu sujui erinomaisissa merkeissä ja sekä liikevaihto, palkkasumma että henkilöstömäärä kasvoivat kohisten. Liikevaihdon kasvu oli toimialojen nopeinta. 64

65 Satakunnan talouskehitys tammi kesäkuu 2018 Satakunnan meriteollisuuden klusteriin kuuluu vajaat 50 meriteollisuuden kone- ja laitevalmistajaa sekä telakkaa. Satakunnan meriteollisuuden alkuvuodesta muodostui vaihteleva. Myönteinen uutinen on Mäntyluodon telakan omistajan vaihdos Pori Offfshore Constructioniksi (POC), sillä telakka on pitkään viettänyt hiljaiseloa. Myös RMC on saanut edelleen hyviä uutisia, mm. Tallinkin matkustajalaivan rakentamisesta. Aivan vuoden alussa meriteollisuuden liikevaihto supistui selvästi vientiyritysten liikevaihdon laskun myötä, mutta keväällä kasvua kertyi jo roimasti ja vientikin on jo todennäköisesti vetänyt. 65 Sen sijaan palkkasumma kohosi tasaisen nopeasti, mikä viittaa tuotanto- ja henkilöstömäärien nousuun. Yli 60 % yritysryppäästä kykeni kohottamaan liikevaihtoaan ja reippaaseen, yli 15 %:n kasvuun nappasi kiinni keskimäärin suunnilleen puolet yrityksistä. Ylivoimaisesti merkittävin vaikutus kasvuun on ollut yli 20 työntekijän yrityksillä, joita toimii Satakunnassa 25 kappaletta.

66 Satakunnan talouskehitys tammi kesäkuu 2018 M20-teollisuuspuiston lasku jatkui, joskin POC:n telakan käynnistyminen antanee alueelle lisäpuhtia. Toisaalta liikevaihdon pitkäaikainen pudotus miltei pysähtyi. Pori Huittinen-teollisuusvyöhykkeen kasvu oli alkuvuonna hyvin ripeää Venatorista huolimatta. Metallien jalostuksen mainio vire ja vahva asema vaikuttaa taustalla. 66

67 Satakunnan talouskehitys tammi kesäkuu 2018 Satakunnan rakennusalan kirkkain nousu alkaa olla vähitellen ohi, sillä sen liikevaihto kääntyi vuoden 2018 toisella neljänneksellä laskuun. Henkilöstömäärä kasvoi silti yhä hieman. Satakunnan palvelusektorin veto pysyi edelleen maakunnassa hyvin vahvana, sillä liike-elämän palveluiden kasvu yltyi positiivisen rakennemuutoksen ansiosta ja tärkeän toimialan, kaupan, nousu pääsi jälleen käyntiin. Majoitus- ja ravitsemistoiminnan sekä luovien alojen kehitys oli myös suotuisaa. 67

68 68 Satakunnan talouskehitys tammi kesäkuu 2018

69 Satakunnan talouskehitys tammi kesäkuu 2018 LIIKEVAIHTO Venatorin tilanteesta huolimatta sekä teollisuuden että kaikkien yritysten keskimääräinen liikevaihdon nousu ylitti Satakunnassa hienoisesti maan keskitason. Tilastokeskuksen tuoreimpien suhdannetietojen mukaan Satakunnan yritysten yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi vuoden 2018 tammi kesäkuussa 5,8 % vuoden 2017 vastaavaan aikaan verrattuna. Tammi maaliskuussa liikevaihto kohosi 4,4 %, mutta huhti kesäkuussa jo 7,2 % metsä- ja teknologiateollisuuden nousun nopeutumisen myötä. Maakunnan yrityksistä 54 % pääsi alkuvuonna liikevaihdon kasvuun kiinni ja 35 % saavutti sitä vähintään 15 %:n verran. Kiivain kasvu kirjattiin suurissa, yli 20 työntekijän yrityksissä. Sen sijaan aivan pienimpien, alle viiden hengen yritysten liikevaihto laski talvella kääntyen kuitenkin keväällä jälleen hienoiseen nousuun. Satakunnan teollisuusyritysten yhteenlaskettu vienti kasvoi jopa liikevaihtoa reippaammin, mutta jäi kemianteollisuuden ja osin meriteollisuuden vaikeuksien vuoksi alle valtakunnallisen kehityksen. Koko maassa keskimäärin talous porskutti myös ja yritysten liikevaihto kasvoi tasaisesti tammi kesäkuun aikana 5,6 % vuodentakaista vastaavaa aikaa korkeammaksi. Teollisuuden viennin arvo kohosi vastaavasti yhdeksän prosenttia. Teollisuus oli kautta linjan kemianteollisuutta lukuun ottamatta vahvassa vedossa. Rakennustoiminta jatkui vauhdikkaana, joskin alan kovin nousu alkaa ilmeisesti olla vähitellen takanapäin. Palvelualojen kehitys oli yleisesti hyvin myönteistä. 69

70 Satakunnan talouskehitys tammi kesäkuu 2018 VIENTI Teollisuus elää parhaillaan huippusuhdannetta, sillä viennin kasvu oli vuoden 2018 tammi kesäkuussa poikkeuksellisen nopeaa sekä Satakunnassa että maassa keskimäärin. Sekä metsäettä teknologiateollisuuden vienti kohosi vauhdilla (vastaavasti 8,3 % ja 9,3 %). Ainoastaan kemianteollisuuden nykytila jättää parantamisen varaa, sillä Satakunnassa alan kehitystä synkentää Venatorin tilanne. Teollisuuden viennin nopea nousu on Satakunnassa hieno saavutus, sillä Venatorin suuresta painoarvosta huolimatta kasvu ylsi lähes koko maan luokkaan. Se on osoitus alueen vahvasta resilienssistä, sillä maakunnan teollinen rakenne on viidenneksi monipuolisin 19 maakunnan joukossa. Satakunnan teollisuuden viennin 3,8 mrd :n arvosta 49 % syntyy teknologiateollisuudesta ja 40 % metsäteollisuudesta (v. 2017). Muille aloille jää yhteensä kymmenisen prosenttia. Teknologiateollisuus menestyi alkuvuonna Satakunnassa maan keskiarvoa paremmin, mutta metsäteollisuudessa jäätiin hieman alle ja Venatorin vuoksi myös koko teollisuuden viennin arvo jäi vähän heikommaksi (Satakunta 7 % ja koko maa 9 %). 70

71 Satakunnan talouskehitys tammi kesäkuu 2018 PALKKASUMMA Satakunnan talouden palkkasumma (ml. julkinen sektori) kasvoi selvästi aiempaa ripeämmin. Maakunnan organisaatioiden maksama palkkojen summa kasvoi vuoden 2018 tammi kesäkuussa tasaisesti 4,1 % vuoden 2017 vastaavaa aikaa korkeammaksi. Koko maassa keskimäärin nousua kirjattiin vastaavasti 4,4 %. Palkkasumma kohosi maakunnan teollisuudessa yleisesti elintarviketeollisuutta ja kulkuneuvojen valmistusta lukuun ottamatta. Rakentamisessa ja palveluissa palkkasumma kasvoi kohtalaisesti merkkinä henkilöstön lisäyksestä. Liike-elämän palveluissa nousu oli poikkeuksellisen rivakkaa. Valtakunnallisesti kehitys oli hyvin samansuuntaista kuin Satakunnassa. 71

72 Satakunnan talouskehitys tammi kesäkuu 2018 TYÖLLISYYS Satakunnan päätoimialoilla henkilöstön kasvu jatkui aiempaa nopeampana vuoden 2018 tammi kesäkuussa. Teollisuudessa se nousi 3,1 %, rakentamisessa 2,5 % ja palveluissa 4,4 %. Automaatio- ja robotiikka-alalla työpaikkojen määrä kohosi 7,7 %. Kaiken kaikkiaan maakunnassa henkilöstömäärä kasvoi 3,2 % viime vuoden ensimmäisellä puoliskolla v vastaavaan aikaan verrattuna. Luku sisältää myös julkisen sektorin. Satakunnan työ ja elinkeinotoimistossa oli lokakuun lopussa työtöntä työnhakijaa, mikä on henkeä (16,7 %) vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Vaikka kaikkien työttömien työnhakijoiden määrä edelleen selvästi väheni, niin lomautettuja oli hieman vuoden takaista enemmän. Työttömien määrän nousu noin 90 hengellä syyskuusta selittyy myös lomautusten kasvulla lokakuun aikana. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli lokakuussa 8,8 %. Työ- ja elinkeinotoimistossa oli lokakuussa noin avointa työpaikkaa Satakunnassa. Näistä vajaat oli lokakuun aikana avautuneita uusia työpaikkoja. Uusia työpaikkoja avautui vuoden takaista enemmän. 72

73 Satakunnan talouskehitys tammi kesäkuu 2018 TYÖLLISYYS TE-toimistoon ilmoitettuja uusia avoimia työpaikkoja oli vuonna 2017 ja 1-10/2018 selvästi edellistä vuotta enemmän. Työnantajien rekrytointiongelmat ovat yleistyneet (III/17-II/18 42 %, v. 2017: 44 %, v. 2016: 32 %, v. 2015: 23 %). Useissa ammateissa osaavan työvoiman saatavuudessa on ongelmia. Syyskuun ammattibarometrin mukaan työvoimapula-ammatteja on etenkin teollisuudessa, rakentamisessa sekä terveydenhuollossa ja sosiaalialalla. Voimakkaassa kasvussa oleva automaatio- ja robotiikka-ala ei löydä tarvitsemaansa korkeakoulutettua työvoimaa, sähkö- ja automaatioinsinööreistä on Satakunnassa pulaa. Rauman seudulla pulaa on myös työntekijätason osaajista teollisuudessa, kuten hitsaajista ja kaasuleikkaajista. 73

74 Liikevaihdon toimialoittainen kehitys Satakunnassa KEHITYS SATAKUNTA VS. KOKO MAA KESKIMÄÄRIN TAMMI KESÄKUUSSA 2018 (SATAKUNTA ALLEVIIVATTU, JOS PAREMPI): Kaikki toimialat yhteensä (Satakunta 5,8 % / Koko maa 5,6 %) Koko teollisuus yhteensä (Satakunta 6,8 % / Koko maa 6,1 %) Elintarviketeollisuus (Satakunta -2,2 % / Koko maa 1,8 %) Metsäteollisuus (Satakunta 7,4 % / Koko maa 6,1 %) Kemikaalien sekä kumi- ja muovituotteiden valmistus (Satakunta -0,9 % / Koko maa 0,0 %) Teknologiateollisuus yhteensä sis. telakat (Satakunta 8,3 % / Koko maa 6,0 %) Metallien jalostus (Satakunta 10,8 % / Koko maa 6,1 %) Metallituotteiden valmistus (Satakunta 6,9 % / Koko maa 6,5 %) Koneiden ja laitteiden valmistus (Satakunta 4,1 % / Koko maa 8,4 %) Elektroniikka- ja sähkötuotteiden valmistus (Satakunta 12,4 % / Koko maa 3,2 %) Telakat/muu kulkuneuvojen valmistus (Satakunta -14,4 % / Koko maa -0,2 %, palkkasumman muutos) 74

75 Liikevaihdon toimialoittainen kehitys Satakunnassa KEHITYS SATAKUNTA VS. KOKO MAA KESKIMÄÄRIN TAMMI KESÄKUUSSA 2018: Rakentaminen (Satakunta -0,2 % / Koko maa 4,9 %) Tukku- ja vähittäiskauppa (Satakunta 3,3 % / Koko maa 4,6 %) Majoitus- ja ravitsemistoiminta (Satakunta 3,7 % / Koko maa 4,8 %) Liike-elämän palvelut (Satakunta 11,4 % / Koko maa 5,0 %) Luovat alat (kulttuuri- ja käsityöalat) (Satakunta 2,7 % / Koko maa 1,2 %) Yksityiset sosiaali- ja terveyspalvelut (Satakunta 4,4 % / Koko maa 4,7 %, palkkasumman kasvu) 75

76 76 SUMMA SUMMARUM, SATAKUNNAN SUHDANNEKEHITYS TAMMI-KESÄKUU 2018:

77 Talouden näkymät tasaantumassa Maailmantalouden kasvu vakiintumassa Maailmantalouden kasvu on vakiintumassa ja teollisuusmaissa nopeimman nousun vaihe alkaa olla vähitellen ohi. Tämä merkitsee Suomen ja Satakunnan kaltaisille avoimille talouksille tasaantuvia vientinäkymiä. Toisaalta mitään romahdustakaan tuskin on näköpiirissä. Kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ennakoi lokakuisessa katsauksessaan maailman kokonaistuotannon arvon kasvavan tänä vuonna 3,7 %. Viime vuonna talous kasvoi tuon verran ja myös ensi vuodelle ennustetaan samaa lukemaa. Vuodelle 2023 laitos odottaa 3,6 %:n nousua, joten näkymät ovat tällä perusteella varsin vakaat. Teollisuusmaissa talous kohentuu vuonna ,4 %:n verran, mutta ensi vuonna kasvu hiipuu 2,1 %:iin. Viime vuonna BKT kohosi 2,3 %. Yhdysvaltoihin osuu ripein kasvu, joka yltää tänä vuonna 2,9 %:iin tasaantuen ensi vuonna 2,5 %:iin. Euroalueen nousu jää vaisummaksi, sillä sekä tänä että ensi vuonna sen kansantalous kohentuu parin prosentin verran, mikä alittaa vuoden ,4 %:n kasvun. Jälleen kerran kovin kasvu kohdentuu kehittyviin talouksiin, joiden kokonaistuotanto kasvaa vuosina yhteensä 4,7 % vuodessa. Pitkän ajan näkymät lupaavat nousun jatkuvan, sillä vuodelle 2023 ennakoidaan käytännössä samaa kasvuvauhtia. Suomen talous elpyy tänä vuonna IMF:n mukaan 2,6 %. Ensi vuonna nousu hidastuu 1,9 %:iin ja vuodelle 2023 odotetaan enää 1,2 %:n kasvua. Päätoimialojen luottamus huomattavasti keskimääräistä vankempaa Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) lokakuiset luottamusindikaattorit luovat varsin myönteisen kuvan maamme talouskehityksestä, vaikka pientä hiipumista syyskuuhun verrattuna onkin havaittavissa. Kaikkien päätoimialojen teollisuuden, rakentamisen, kaupan ja muiden palveluiden suhdannekuva on tavallista vahvempi. Ainoastaan rakentamisen ja palveluiden näkymät heikkenivät selvästi edelliskuusta, mutta odotukset ylittivät silti pitkän ajan keskiarvon. 77

78 Talouden näkymät tasaantumassa Pk-yritysten odotukset vaimentuneet Satakunnassa valtakunnallisesti vähäisempi muutos Suomen Yrittäjien ja Finnveran syksyn 2018 pk-yritysbarometri enteilee vaimentuvia näkymiä koko maan tasolla. Muutokset pk-yritysten suhdanneodotuksissa ovat kevään 2018 barometriin verrattuna selvät. Suhdannenäkymien saldoluku laski kahdeksalla yksiköllä 27:een, sillä pk-yrityksistä 37 % odottaa suhdanteiden paranevan seuraavien 12 kuukauden aikana ja 10 prosenttia uskoo niiden heikkenevän. Pkyritysten suhdanneodotusten huippu on ohitettu, vaikka näkymät säilyivät melko suotuisina. Muutokseen vaikuttaa mahdollisesti yksityisen kulutuksen ja erityisesti rakennusinvestointien määrän odotetun vähenemisen. Lisäksi viennin voimakkain kasvu näyttäisi olevan vähitellen ohi. Suurin muutos tapahtui rakentamisessa. Myös muilla päätoimialoilla odotukset heikkenivät. Korkein saldoluku on teollisuudessa. Satakunnan pk-yritysten näkymät ovat heikentyneet valtakunnallista tasoa voimakkaammin, koska saldoluku putosi +22:een kevään +37:stä. Suhdanteiden paranemista arvioi nyt alueella selvästi harvempi, 33 %, ja ennallaan pysymistä useampi (57 %) kuin keväällä. Heikennystä odottaa 11 % vastaajista. Kasvu ennakoidaan silti mm. liikevaihtoon, tilausten määriin, kannattavuuteen, vakavaraisuuteen, investointeihin ja lopputuotteen hintoihin. Sen sijaan viennin ja tuonnin arvo tippunee. Teknologiateollisuuden tilauskannoissa kasvua, mutta näkymät ovat vaimenemassa vähitellen 78 Teknologiateollisuus ry:n mukaan alan yritysten saamien uusien tilausten arvo Suomessa keskimäärin pysyi ennallaan heinä syyskuussa edelliseen vuosineljännekseen verrattuna, mutta kasvoi 22 % vuoden 2017 vastaavaan aikaan verrattuna. Ilman merkittävää uutta laivatilausta tilausten arvo olisi taittunut laskuun. Tilauskannan arvo kohosi syyskuun loppuun mennessä kuusi prosenttia korkeammaksi kesäkuun loppuun verrattuna ja viidenneksen vuoden 2017 syyskuun loppua suuremmaksi. Teknologiateollisuuden yritysten saamien tarjouspyyntöjen nousu on pysähtynyt syksyn kuluessa. Muutos ennakoi kuluvalle syksylle viimeaikaista heikompaa tilauskehitystä, joten maailmantalouden haasteet alkavat näkyä markkinatilanteessa. Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella teknologiateollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan kohoavan talvella hieman. Liikevaihdon kasvusta huomattava osa johtuu tuottajahintojen noususta. Teknologiateollisuuden yritysten henkilöstö Suomessa kasvoi tammi syyskuussa vajaat viisi prosenttia verrattuna vuoden 2017 keskitasoon.

79 Lisätietoa: Satamittari ja tietopalvelut Satamittari-verkkosivusto osoitteessa tarjoaa Satakuntaa kuvaavia tilasto-, tutkimus- ja ennakointitietoja. Satamittari kuvaa ajankohtaisesti alueen elinkeinoelämän kehitystä ja tarjoaa monipuolisesti Satakunnan kehitystä koskevaa pitkän ajan analysoitua tietoa. Satakunnan talous -katsaus tarjoaa tuoreinta mahdollista toimialoittaista suhdannetietoa Satakunnasta. Katsaus on ladattavissa: katsaus Toimitamme pyynnöstä Satakuntaa, sen seutukuntia ja kuntia koskevaa (tilasto)tietoa. Satakuntaa koskeva tilastotuotanto ja tutkimustoiminta antavat erinomaiset lähtökohdat toteuttaa maakuntaa koskevia tietopalveluja ja analyysejä. Käytössämme ovat monipuoliset tietokannat, joista tarvittava tieto löytyy nopeasti. 79

Satakunnan resilienssi on vahva!

Satakunnan resilienssi on vahva! SATAKUNNAN VAHVUUKSIA Satakunnan teollinen rakenne on maan monipuolisimpia: Porin sk maan 7., Pohjois-Satakunta 22. ja Rauman sk 29. monipuolisin teollisuuden henkilöstössä Suomen 70 seutukunnan joukossa

Lisätiedot

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 29.11.2018 Aluekehitysasiantuntija Saku Vähäsantanen Satakuntaliitto Etunimi.sukunimi@satakunta.fi Puh. 044 711 4350 http://www.satamittari.fi/satakunnan_talous_-katsaus

Lisätiedot

KANKAANPÄÄ. äly taide hyvinvointi asuvat meillä / AA-H

KANKAANPÄÄ. äly taide hyvinvointi asuvat meillä / AA-H KANKAANPÄÄ äly taide hyvinvointi asuvat meillä 13.11.2017 / AA-H Saku Vähäsantanen 2017 Tilastokeskus 2017 SATAKUNTA ON KOMPAKTI KOKONAISUUS JA SUOMEN TALOUDEN VAHVA OSA Satakunnan osuus Suomen viennistä

Lisätiedot

EDUNVALVONNALLINEN VISIO SATAKUNNASTA AA-H

EDUNVALVONNALLINEN VISIO SATAKUNNASTA AA-H EDUNVALVONNALLINEN VISIO SATAKUNNASTA 30.11.2017 AA-H SATAKUNTA SUOMEN TALOUDEN VAHVA OSA Saku Vähäsantanen 2017 Tilastokeskus 2017 Satakunnan osuus Suomen viennistä on 6,2 % (vrt. väestöosuus 4,1 %, 2015).

Lisätiedot

Satakunnan kulttuurialojen tilastokatsaus

Satakunnan kulttuurialojen tilastokatsaus Satakunnan kulttuurialojen tilastokatsaus marraskuu 2018 Aluekehitysasiantuntija Saku Vähäsantanen, Satakuntaliitto 044 711 4350, etunimi.sukunimi at satakunta.fi 1 Kansainvälistyminen Osaamisen kehittäminen

Lisätiedot

SATAKUNTA LUKUINA Satakunnan toimintaympäristö -infograafeja väestöstä, aluetaloudesta, suhdannekehityksestä ja positiivisesta rakennemuutoksesta

SATAKUNTA LUKUINA Satakunnan toimintaympäristö -infograafeja väestöstä, aluetaloudesta, suhdannekehityksestä ja positiivisesta rakennemuutoksesta SATAKUNTA LUKUINA Satakunnan toimintaympäristö -infograafeja väestöstä, aluetaloudesta, suhdannekehityksestä ja positiivisesta rakennemuutoksesta tammikuu 2019 Aluekehitysasiantuntija Saku Vähäsantanen,

Lisätiedot

SATAKUNTA LUKUINA Satakunnan toimintaympäristö -infograafeja väestöstä, aluetaloudesta, suhdannekehityksestä ja positiivisesta rakennemuutoksesta

SATAKUNTA LUKUINA Satakunnan toimintaympäristö -infograafeja väestöstä, aluetaloudesta, suhdannekehityksestä ja positiivisesta rakennemuutoksesta SATAKUNTA LUKUINA Satakunnan toimintaympäristö -infograafeja väestöstä, aluetaloudesta, suhdannekehityksestä ja positiivisesta rakennemuutoksesta helmikuu 2019 Aluekehitysasiantuntija Saku Vähäsantanen,

Lisätiedot

SATAKUNTA LUKUINA Satakunnan toimintaympäristö -infograafeja väestöstä, aluetaloudesta, suhdannekehityksestä ja positiivisesta rakennemuutoksesta

SATAKUNTA LUKUINA Satakunnan toimintaympäristö -infograafeja väestöstä, aluetaloudesta, suhdannekehityksestä ja positiivisesta rakennemuutoksesta SATAKUNTA LUKUINA Satakunnan toimintaympäristö -infograafeja väestöstä, aluetaloudesta, suhdannekehityksestä ja positiivisesta rakennemuutoksesta huhtikuu 2019 Aluekehitysasiantuntija Saku Vähäsantanen,

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Aluetilinpito

Aluetilinpito Aluetilinpito 2000-2016 - työlliset - bruttokansantuote - arvonlisäys, brutto perushintaan - kiinteän pääoman bruttomuodostus (investoinnit) - tuotos perushintaan - kotitalouksien käytettävissä oleva tulo

Lisätiedot

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 31.5.2017 Aluekehitysasiantuntija Saku Vähäsantanen Satakuntaliitto Etunimi.sukunimi@satakunta.fi Puh. 044 711 4350 Saku Vähäsantanen 2017 Tilastokeskus ja

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet

Kymenlaakso ennusteet Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet ValokuvaT Mika Rokka 30.1.2018 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Väestön ikäjakauma Kymenlaaksossa (suunnite, Iitti mukana) 3 Väestön

Lisätiedot

SATAKUNTA LUKUINA Satakunnan toimintaympäristö -infograafeja väestöstä, aluetaloudesta, suhdannekehityksestä ja positiivisesta rakennemuutoksesta

SATAKUNTA LUKUINA Satakunnan toimintaympäristö -infograafeja väestöstä, aluetaloudesta, suhdannekehityksestä ja positiivisesta rakennemuutoksesta SATAKUNTA LUKUINA Satakunnan toimintaympäristö -infograafeja väestöstä, aluetaloudesta, suhdannekehityksestä ja positiivisesta rakennemuutoksesta kesäkuu 2019 Aluekehitysasiantuntija Saku Vähäsantanen,

Lisätiedot

SATAKUNTA LUKUINA Satakunnan toimintaympäristö -infograafeja väestöstä, aluetaloudesta, suhdannekehityksestä ja positiivisesta rakennemuutoksesta

SATAKUNTA LUKUINA Satakunnan toimintaympäristö -infograafeja väestöstä, aluetaloudesta, suhdannekehityksestä ja positiivisesta rakennemuutoksesta SATAKUNTA LUKUINA Satakunnan toimintaympäristö -infograafeja väestöstä, aluetaloudesta, suhdannekehityksestä ja positiivisesta rakennemuutoksesta toukokuu 2019 Aluekehitysasiantuntija Saku Vähäsantanen,

Lisätiedot

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste, työllisyys VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste, työllisyys VATT Toimiala Online syysseminaari 21.11. Kasvinviljely ja kotieläintalous, riistatalous ja niihin liittyvät palvelut 1, työllisyyden kumulatiivinen %-muutos -4-6 -8-1 -12-14 Metsätalous

Lisätiedot

SATAKUNTA LUKUINA Satakunnan toimintaympäristö -infograafeja väestöstä, aluetaloudesta, suhdannekehityksestä ja positiivisesta rakennemuutoksesta

SATAKUNTA LUKUINA Satakunnan toimintaympäristö -infograafeja väestöstä, aluetaloudesta, suhdannekehityksestä ja positiivisesta rakennemuutoksesta SATAKUNTA LUKUINA Satakunnan toimintaympäristö -infograafeja väestöstä, aluetaloudesta, suhdannekehityksestä ja positiivisesta rakennemuutoksesta syyskuu 2019 Aluekehitysasiantuntija Saku Vähäsantanen,

Lisätiedot

Kymenlaakso ennusteet päivitetty

Kymenlaakso ennusteet päivitetty Kymenlaakso 2010-2040 ennusteet 12.04.2016 päivitetty Kymenlaakson väkilukuennuste 2014-2040 2 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson väestöennuste 2014-2040 3 Lähde: Tilastokeskus Kymenlaakson ikärakenne-ennuste

Lisätiedot

SATAKUNTA LUKUINA Satakunnan toimintaympäristö -infograafeja väestöstä, aluetaloudesta, suhdannekehityksestä ja positiivisesta rakennemuutoksesta

SATAKUNTA LUKUINA Satakunnan toimintaympäristö -infograafeja väestöstä, aluetaloudesta, suhdannekehityksestä ja positiivisesta rakennemuutoksesta SATAKUNTA LUKUINA Satakunnan toimintaympäristö -infograafeja väestöstä, aluetaloudesta, suhdannekehityksestä ja positiivisesta rakennemuutoksesta lokakuu 2019 Aluekehitysasiantuntija Saku Vähäsantanen,

Lisätiedot

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 1.12.2017 Aluekehitysasiantuntija Saku Vähäsantanen Satakuntaliitto Etunimi.sukunimi@satakunta.fi Puh. 044 711 4350 Saku Vähäsantanen 2017 Tilastokeskus ja

Lisätiedot

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 31.5.2018 Aluekehitysasiantuntija Saku Vähäsantanen Satakuntaliitto Etunimi.sukunimi@satakunta.fi Puh. 044 711 4350 http://www.satamittari.fi/satakunnan_talous_-katsaus

Lisätiedot

Toukokuu SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät sekä rakennusalan katsaus

Toukokuu SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät sekä rakennusalan katsaus SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät sekä rakennusalan katsaus Toukokuu 2019 Aluekehitysasiantuntija Saku Vähäsantanen Satakuntaliitto Etunimi.sukunimi@satakunta.fi Puh. 044 711 4350 http://www.satamittari.fi/satakunnan_talous_-katsaus

Lisätiedot

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014

Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT. Toimiala Online syysseminaari 21.11.2014 Alue-ennuste Juha Honkatukia, VATT Toimiala Online syysseminaari.. Kotitalouksien reaalitulot (Household income, constant prices) 7 6 5 3 - - -3 Y Y5 3 Y6 PohjSavo Julkisen sektorin investoinnit, perushintaan

Lisätiedot

Vertailu III-IV nelj vs. III-IV nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti Henkilöstö %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna

Vertailu III-IV nelj vs. III-IV nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti Henkilöstö %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Vertailu III-IV nelj. 2010 vs. III-IV nelj. 2009 Liikevaihto Palkkasumma Vienti Henkilöstö %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Koko maa Koko maa Koko maa TOL BCD: Koko teollisuus III-IV

Lisätiedot

Vertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti

Vertailu I-II nelj vs. I-II nelj Liikevaihto Palkkasumma Vienti Vertailu I-II nelj. 2010 vs. I-II nelj. 2009 Liikevaihto Palkkasumma Vienti %-muutos edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna Koko maa Koko maa Koko maa TOL BCD: Koko teollisuus I-II nelj. yhteensä

Lisätiedot

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 7.12.2016 Aluekehitysasiantuntija Saku Vähäsantanen Satakuntaliitto Etunimi.sukunimi@satakunta.fi Puh. 044 711 4350 SATAKUNNAN VAHVUUKSIA 2010-LUVULLA Saku

Lisätiedot

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan

2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 5 % 4 % 1 % 2011 Pielisen Karjalan TOL osuudet liikevaihdon mukaan 1 % 2 % 1 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % 2 % C Teollisuus G Tukku- ja vähittäiskauppa; moottoriajoneuvojen ja moottoripyörien korjaus

Lisätiedot

Kuopion työpaikat 2017

Kuopion työpaikat 2017 Kuopion työpaikat 2017 Tilastokeskuksen julkistus 10/2019 Tilastotiedote 18/2019, 18.10.2019 Kuopion kaupunki, talous- ja omistajaohjaus KUOPION TYÖPAIKAT 2017 Kuopiossa oli vuoden 2017 lopussa noin 51

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 33

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 33 SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 33 Toukokuu 2019 Aluekehitysasiantuntija Saku Vähäsantanen Satakuntaliitto Etunimi.sukunimi@satakunta.fi Puh. 044 711 4350 http://www.satamittari.fi/satakunnan_talous_-katsaus

Lisätiedot

Lähtötilanne Missä mennään, näyttääkö hyvältä vai pahalta?

Lähtötilanne Missä mennään, näyttääkö hyvältä vai pahalta? Lähtötilanne Missä mennään, näyttääkö hyvältä vai pahalta? Tulevaisuuden Joensuun seutu Joustava, reagoiva ja ketterä -elinkeinoseminaari Hotelli Kimmel, Sirkkala-sali Varatoimitusjohtaja Jarmo Kauppinen

Lisätiedot

SATAKUNNAN TEOLLISUUDEN KEHITYS JA NÄKYMÄT

SATAKUNNAN TEOLLISUUDEN KEHITYS JA NÄKYMÄT SATAKUNNAN TEOLLISUUDEN KEHITYS JA NÄKYMÄT 22.1.2016 Aluekehitysasiantuntija Saku Vähäsantanen Satakuntaliitto Etunimi.sukunimi@satakunta.fi 044 711 4350 Satakunnan talouskehitys LIIKEVAIHTO 2 Satakunnan

Lisätiedot

Tulevaisuuden tuotanto ja valmistus data-analytiikalla -seminaari

Tulevaisuuden tuotanto ja valmistus data-analytiikalla -seminaari Tulevaisuuden tuotanto ja valmistus data-analytiikalla -seminaari 7.6.2018 Aluekehitysasiantuntija Saku Vähäsantanen Satakuntaliitto Etunimi.sukunimi@satakunta.fi Puh. 044 711 4350 http://www.satamittari.fi

Lisätiedot

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 26.11.2014 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö saku.vahasantanen@utu.fi 050 520 0780 LIIKEVAIHTO Satakunnan

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia. 2016, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia. 2016, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi Työmarkkinat 207 Työvoimatutkimus 206, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 206 joulukuussa 207 000,

Lisätiedot

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 16.9.2013 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö saku.vahasantanen@utu.fi 050 520 0780 LIIKEVAIHTO Satakunnan

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät Aluekehitysasiantuntija Saku Vähäsantanen Satakuntaliitto Etunimi.sukunimi@satakunta.fi Puh. 044 711 4350 SATAKUNNAN VAHVUUKSIA 2010-LUVULLA Saku Vähäsantanen

Lisätiedot

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 8,4 prosenttia. 2017, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi

Työvoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 8,4 prosenttia. 2017, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi Työmarkkinat 2018 Työvoimatutkimus 2017, joulukuu,. neljännes ja vuosi Joulukuun työttömyysaste 8, prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2017 joulukuussa 227 000,

Lisätiedot

Kuopion työpaikat 2016

Kuopion työpaikat 2016 Kuopion työpaikat 2016 Tilastokeskuksen julkistus 09/2018 Tilastotiedote 13/2018, 26.9.2018 Kuopion työpaikat vuonna 2016 - Kuopiossa oli vuoden 2016 lopussa noin 51 000 työpaikkaa. - Vuonna 2016 Kuopion

Lisätiedot

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117 73225 72000

Lisätiedot

Satakunnan työllisyyden ja talouden kehitys

Satakunnan työllisyyden ja talouden kehitys Satakunnan työllisyyden ja talouden kehitys Syksy 2017 Hannu Ahvenjärvi ja Marja Karvonen, Satakunnan ELY-keskus 29.9.2017 Työllisyyskehitys Satakunnassa Työttömyyden kasvu taittui v. 2016. Tänä vuonna

Lisätiedot

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2006-2016 76000 74000 73745 74117 73225 72000 70000 69655 70168 69752 68000

Lisätiedot

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 31.5.2016 Aluekehitysasiantuntija Saku Vähäsantanen Satakuntaliitto Etunimi.sukunimi@satakunta.fi Puh. 044 711 4350 LIIKEVAIHTO 2 LIIKEVAIHTO Satakunnan vuoden

Lisätiedot

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne

Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso 15.11.2017 päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 2/2019 Tilanne

Keski-Suomen Aikajana 2/2019 Tilanne Keski-Suomen Tilanne 31.12.2018 Kasvu jatkui hyvänä koko vuoden, tosin hieman koko maata pienempänä Kovin kasvu oli Äänekosken seudulla Teollisuuden investoinneilla on iso merkitys Henkilöstömäärä on lisääntynyt

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä

Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Etelä-Pohjanmaan elintarviketeollisuuden aluetaloudelliset vaikutukset - Case Altia Projektisuunnittelija Susanna Määttä Professori Hannu Törmä Ruralia-instituutti / RegFin-tiimi www.helsinki.fi/ruralia

Lisätiedot

Pirkanmaan yritysbarometri I/2019

Pirkanmaan yritysbarometri I/2019 Pirkanmaan yritysbarometri I/19 Toukokuu 19 Markus Sjölund Taustatiedot Kyselyajankohta: 3.5. -15.5.19 Vastanneita 364, vastausprosentti 19 % Vastaajat yrityskoon mukaan: 1-9 44.1% - 49 31.9% - 249 17.4%

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/217 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/217 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutoksia

Toimintaympäristön muutoksia Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013

Lisätiedot

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa TEM/Työnvälitystilastot

Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa TEM/Työnvälitystilastot Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa 2014 Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella vuosina 2009 2014 30 000 Työttömät työnhakijat (ml.

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 29.1.2016 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.2015) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 2015 Väkiluku

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 31.5.2016 Aluekehitysasiantuntija Saku Vähäsantanen Satakuntaliitto Etunimi.sukunimi@satakunta.fi 044 711 4350 Satakunnan talouskehitys heinä joulukuu 2015

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2015

Työpaikat ja työlliset 2015 Työpaikkoja Irja Henriksson 3.10.2017 Työpaikat ja työlliset 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten 0,4 %. Luvut

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 1/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/217 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 27 28 29 21 211 212 213 214 215 216

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 7/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 7/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 27.5.2015 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö saku.vahasantanen@utu.fi 050 520 0780 LIIKEVAIHTO Satakunnan

Lisätiedot

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista

LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Työpaikkoja Irja Henriksson 20.11.2017 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

KUOPION TYÖPAIKAT

KUOPION TYÖPAIKAT KUOPION TYÖPAIKAT 2011-2015 Muutokset 5 vuodessa: Työpaikkojen määrä kasvoi viidessä vuodessa noin 200 työpaikalla, 2,5 % - naisilla +600 työpaikkaa / miehillä -400 työpaikkaa Koulutuksen mukaan työpaikkamäärät

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

Etelä-karjala. tilastoina 01/2015. Valokuvat: Arto Hämäläinen

Etelä-karjala. tilastoina 01/2015. Valokuvat: Arto Hämäläinen Etelä-karjala tilastoina 01/2015 Valokuvat: Arto Hämäläinen Väestö Etelä-Karjala 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 2030 Väestönmuutos-% 0,00 % -0,45 % -0,17 % -0,14 % -0,24 % -0,21 % -0,13 % -0,10

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty

Työpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen

Lisätiedot

ETELÄ-SAVON ALUETALOUSKATSAUS 2016

ETELÄ-SAVON ALUETALOUSKATSAUS 2016 1 TRENDIKATSAUS 2/2016 (19.8.2016) TULEVAISUUSLOIKKA ETELÄ-SAVON ENNAKOINTIHANKE 2015-2017 ETELÄ-SAVON ALUETALOUSKATSAUS 2016 KATSAUS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN ALUETALOUDEN KEHITYKSEEN Etelä-Savon aluetalouskatsauksessa

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013

Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013 NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013 Julkaisuvapaa 26.4.2013 Aloittaneiden yritysten ja starttirahalla aloittaneiden määrä laskusuuntainen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus

Lisätiedot

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA

PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA PALVELUALA TYÖLLISTÄÄ SUHDANNEVAIHTELUISTA HUOLIMATTA Palvelusektori työllistää suhdannevaihteluista huolimatta. Vuosina 2008 2010 uusia työpaikkoja syntyi joka vuosi erityisesti ympäristönhuoltotehtäviin

Lisätiedot

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty

Tilastotietoja Kymenlaaksosta. 18.8.2015 päivitetty Tilastotietoja Kymenlaaksosta 18.8.215 päivitetty Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku yhteensä 179 861 ennakko (1.1.215) 2 Lähde: Tilastokeskus ennakko Kymenlaakson väkiluku kunnittain 215 Väkiluku

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Työpaikka- ja elinkeinorakenne

Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Huhtikuu 2017 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Pohjanmaan ELY-keskus Koko yritysliikevaihdon trendit Vuosi 2010=100 115,0 110,0 105,0 100,0 95,0 90,0 85,0 Q1

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kehitys alueittain

Teknologiateollisuuden kehitys alueittain Teknologiateollisuuden kehitys alueittain 26.10.2018 Vuoden 2018 ensimmäisellä puoliskolla liikevaihto kasvoi teknologiateollisuudessa kahta ELY-aluetta lukuun ottamatta koko maassa. Voimakkainta kasvu

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2017

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2017 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/217 16 14 12 1 8 6 4 2 27/1 28/1 29/1 21/1 211/1 212/1 213/1 214/1 215/1 216/1 217/1 C Tehdasteollisuus

Lisätiedot

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät

SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät SATAKUNNAN TALOUS Nykytila ja lähiajan näkymät 27.11.2013 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö LIIKEVAIHDON JAKAUMA Liike-elämän palvelut 6% Satakunnan liikevaihdon

Lisätiedot

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Lapissa

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Lapissa 1/6 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Lapissa 1993-2007 L A P P I Koodi Toimiala 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2 007 A,B ALKUTUOTANTO 7 506 6 926 5 978 5 449 5 346

Lisätiedot

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen

Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Satakunnan elinvoima ja kilpailukyky

Satakunnan elinvoima ja kilpailukyky Satakunnan elinvoima ja kilpailukyky 11.2.2014 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun yliopiston kauppakorkeakoulu, Porin yksikkö saku.vahasantanen@utu.fi 050 520 0780 2 Satakunnan väestökehitys 3 Satakunnan

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Lokakuu 2016 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Koko yritysliikevaihdon trendit Q1/15-Q1/16 Vuosi 2010=100 115 110 105 100 95 90 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2 Q3 Q4 Q1 Q2

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kehitys alueittain

Teknologiateollisuuden kehitys alueittain Teknologiateollisuuden kehitys alueittain 23.10.2019 Vuonna 2018 teknologiateollisuuden liikevaihto kasvoi a, a ja ttä lukuun ottamatta kaikilla ELY-alueilla. Voimakkainta kasvu oli viime vuonna ssa, 16

Lisätiedot

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Pohjois-Lapin seutukunnassa

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Pohjois-Lapin seutukunnassa 1 Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Pohjois-Lapin seutukunnassa - luokitus vuoden 1995 mukainen vuodet 1993-2000 ja luokitus vuoden 2002 mukainen vuodet 2001-2007 POHJOIS-LAPIN

Lisätiedot

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Tunturi-Lapin seutukunnassa

Lapin liitto Työpaikat (alueella työssäkäyvät) Tunturi-Lapin seutukunnassa 1 Lapin liitto 23.11.2009 Työpaikat (alueella työssäkäyvät) 1993-2007 Tunturi-Lapin seutukunnassa - luokitus vuoden 1995 mukainen vuodet 1993-2000 ja luokitus vuoden 2002 mukainen vuodet 2001-2007 TUNTURI-LAPIN

Lisätiedot

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010

TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010 3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,

Lisätiedot