Tukea ja toimintakykyä arkeen -projekti ikääntyvän maahanmuuttajan tueksi. Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tukea ja toimintakykyä arkeen -projekti ikääntyvän maahanmuuttajan tueksi. Loppuraportti"

Transkriptio

1 Tukea ja toimintakykyä arkeen -projekti ikääntyvän maahanmuuttajan tueksi Loppuraportti 1

2 Sisältö Johdanto..3 Tukea ja toimintakykyä arkeen -projektin tavoitteet ja perustiedot.3 Kotoutumisen edistäminen projektin toiminnassa...4 Muistikuntoutustoiminta..5 Musiikkiterapia osana muistikuntoutusta 7 Palveluohjaus Tukea ja toimintakykyä arkeen -projektissa...8 Kulttuuri- ja taideryhmätoiminta osana päivätoimintaa.11 Liikunta osana päivätoimintaa 13 Palveluohjausta, muistikuntoutusta ja päivätoimintaa teknologian avulla.15 Projektin muu toiminta 15 Projektin yhteistyökumppanit ja kuvaus yhteistyöstä.17 Projektin arviointi 18 Oppilaitosyhteistyö / opinnäytetyöt.18 Kulttuurien koti -projektissa kehitetyn välineistön hyödyntäminen 19 Projektin toteuttajatahojen näkemyksiä projektin toteuttamisesta..19 Projektin ohjausryhmän palaute projektiyhteistyöstä.20 Projektissa käytetty materiaali 22 Liitteet.23 2

3 Johdanto Tukea ja toimintakykyä arkeen -projekti perustuu Kulttuurien Koti -hankkeessa vuosina kehitettyihin välineisiin ja saatuihin kokemuksiin. Aikaisemmassa hankkeessa kokeiltiin ikääntyville maahanmuuttajille muistikuntoutuksen järjestämistä suomen kielellä. Kokeilusta nousi esiin monia huomioitavia asioita, joista tärkeimpänä muistikuntoutuksessa käytettävä kieli. Ennaltaehkäisevällä muistikuntoutuksella huomioidaan maahanmuuttajuuteen liittyviä näkökulmia, kuten muutosta aiheutuvat muistia heikentävät stressitekijät sekä myöhemmin opitun kielen katoaminen muistisairauksien yhteydessä. Projektin aikana ikääntyville maahanmuuttajille on viety tietoa heidän omalla äidinkielellään muistin harjoittamisesta ja muistihäiriöistä. Projektin käytännön kokemukset ovat osoittaneet ikääntyvien maahanmuuttajien ja heidän perheidensä tiedon puutteen muistihäiriöiden tunnistamisessa. Lisäksi muistihäiriöitä ei mielletä dementoituviin sairauksiin kuuluviksi. Myös muistin harjoittaminen, niin ryhmässä kuin yksilökuntoutuksessakin, koetaan usein vieraaksi. Palveluohjauksen avulla on lisätty ikääntyvän maahanmuuttajan toimintakykyä ja itsenäisen elämän hallintaa tarjoamalla tietoa ja tukea arjessa selviytymiseen sekä ohjaamalla ikääntyviä maahanmuuttajia palvelujen oikea-aikaiseen käyttöön. Kulttuurien koti -hankkeessa kehitettyä asiakastietokansiota on hyödynnetty myös Tukea ja toimintakykyä arkeen -projektin kehittämässä palveluohjauksessa. Projektissa on havaittu yhä lisääntyvää ja vaativampaa palveluohjauksen tarvetta asiakkaiden kotoutumisen ja osallisuuden tukemisessa. Ryhmätoiminnan ja toiminnallisten ryhmien käyttäminen on tähdännyt ikääntyvän maahanmuuttajan toimintakyvyn ylläpitämiseen, voimaantumiseen sekä tukemaan ikääntyvän maahanmuuttajan kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Tukea ja toimintakykyä arkeen -projektin tavoitteet ja perustiedot Tukea ja toimintakykyä arkeen -projektin tavoitteena oli kehittää ikääntyvän maahanmuuttajan muistikuntoutusta ja yksilö- ja ryhmämuotoista palveluohjausta sekä tarjota ikääntyville maahanmuuttajille toimintakykyä tukevaa monikulttuurista päivätoimintaa. Tukea ja toimintakykyä arkeen -projektin kohderyhmänä olivat ikääntyvien maahanmuuttajien lisäksi heidän perheensä. Muistikuntoutuksen kehittämisellä pyrittiin vastaamaan ikääntyvien maahanmuuttajien tarpeisiin tarjoamalla heille omankielistä ryhmä- ja yksilökohtaista muistikuntoutusta. Lisäksi tavoitteena oli lisätä tietoutta muistihäiriöistä ja muistin kuntouttamisen mahdollisuuksista maahanmuuttajien keskuudessa yleensä. Projektin pilottiryhmänä toimivat venäjänkieliset ikääntyvät maahanmuuttajat. Palveluohjauksen tavoitteena oli kehittää sekä yksilö - että ryhmämuotoista palveluohjausta ikääntyvien maahanmuuttajien elämänhallinnan tueksi. Tukea ja toimintakykyä arkeen -projektissa annettiin palveluohjausta ikääntyville maahanmuuttajille venäjän kielellä. Projektissa hyödynnettiin Kulttuurien koti -hankkeessa yksilö- ja ryhmäpalveluohjauksen tueksi kehitettyjä välineitä, kuten asiakastietokansiota ja asiointimateriaalia. Asiakastietokansioon kootaan olennaista tietoa asiakkaalle esimerkiksi käytettävissä olevista lääkkeistä, kotihoidon palveluista sekä harrastuksista. Se toimii sekä työvälineenä palveluohjausta antavalle henkilölle että asiakkaan tukena hänen käyttäessään itsenäisesti sosiaali- ja terveyspalveluja. Henkilökohtaisen asioinnin helpottamiseksi kehitetty asioinnin tukimateriaali puolestaan helpottaa selviytymistä erilaisista arjen tilanteista, kuten ajan varaamisesta lääkärille, huoltomiehen kutsumista ja palvelubussin tilaamista. 3

4 Projektin tavoitteena oli edellä mainitun lisäksi kehittää toimintakykyä tukevaa monikulttuurista päivätoimintaa sekä monipuolistaa ikääntyvien maahanmuuttajien sosiaalisia verkostoja. Toiminnalla pyrittiin edistämään ja ylläpitämään ikääntyvän maahanmuuttajan fyysistä ja psyykkistä kuntoa. Lisäksi päivätoiminnan tavoitteena oli mahdollistaa kontakteja maahanmuuttajien ja valtaväestön kesken maahanmuuttajien omien etnisten ryhmien ohella. Projektia toteuttivat Tampereen Vanhuspalveluyhdistys ry ja Setlementtiyhdistys Naapuri ry. Molemmat yhteisöt ovat tuoneet taustallaan ja toiminnallaan tarvittavaa erityisosaamista ikääntyvien maahanmuuttajien palvelujen kehittämiseen. Toimijoilla on käytössään laaja alueellinen ja valtakunnallinen yhteistyö mm. Vanhustyön keskusliiton IkäMamu -verkostossa ja Suomen Setlementtiliiton verkostoissa. Tampereen Vanhuspalveluyhdistys ry on kokenut ikääntyvien asumispalvelujen, palvelukeskuspalvelujen sekä kotihoidon tukipalvelujen tuottaja. Yhdistys toimii aktiivisesti vanhusten ja ikääntyvien palvelujen kehittäjänä mm. palvelu- ja muistikuntoutustoiminnassa. Tampereen Vanhuspalveluyhdistys tekee kehittämisyhteistyötä kolmannen sektorin, julkisen sektorin sekä yritysten kanssa. Setlementtiyhdistys Naapurin työaloja ovat yhteisötyö, maahanmuuttajatyö, nuorten erityispalvelut ja kriisityö. Setlementti Naapurin ylläpitämä Kansainvälinen naisten tapaamispaikka, eli Naistari, toimii Tampereen Hervannan kaupunginosassa erilaisista kulttuureista saapuvien naisten kohtaamispaikkana. Naistarin toiminta ehkäisee sosiaalisten ongelmien syntymistä yksilö- ja yhteisötasolla. Tukea ja toimintakykyä arkeen -projektissa on työskennellyt kolme työntekijää. Projektin vastaava ohjaaja, Marja Pelto-Pihko, kouluttautui projektin aikana muistihoitajaksi Kankaanpään opiston järjestämässä koulutuksessa Tampereella. Muistikuntouttaja Inna Seppä suoritti TunteVA-hoitaja ja ryhmänohjaajan koulutukset. Koulutuksen järjesti Tampereen Kaupunkilähetys ry. Projektin palveluohjauksesta vastasi Hilma Tukmatsova. Työntekijät työskentelivät Hervannassa Tampereen Vanhuspalveluyhdistyksen Keinupuiston palvelukeskuksessa sekä Setlementti Naapurin Naistarin tiloissa. Projektin toimintaa edistämään perustettiin projektitiimi, joka koostui projektin työntekijöistä sekä kolmesta projektin johtoryhmän edustajasta. Tiimin tehtävänä oli valmistella ja edesauttaa johtoryhmän työskentelyä sekä olla tukena projektin tavoitteiden toteuttamisessa. Projektitiimi kokoontui joka toinen kuukausi tai tarvittaessa useamminkin (liite 1). Projektissa toimi lisäksi kaksi työelämävalmennettavaa sekä kaksi opiskelijaa, jotka suorittivat opintoihinsa kuuluvaa harjoittelujaksoa. Kotoutumisen edistäminen projektin toiminnalla Sari Heikkinen Ikääntyvien maahanmuuttajien määrä on yhä varsin vähäinen. Vähäiseksi määrän tekee eritoten se, että osa paluumuuttajista on selvittänyt kielitestin ja saanut kansalaisuuden. Kansalaisuus ei kuitenkaan takaa pärjäämistä uudenlaisessa yhteiskunnassa. Tukea ja toimintakykyä arkeen - projektissa onkin havaittu kuinka yhtä lailla kansalaisuuden saaneita ikääntyviä maahanmuuttajia, kuin sitä vailla olevia ikääntyviä maahanmuuttajia, tulee monissa asioissa tukea, neuvoa ja opastaa. Kotoutumislaki muuttui Uuden lain tarkoituksena on kiinnittää entistä enemmän huomiota maahanmuuttajien sopeutumiseen yhteiskunnassamme. Uusi laki huomioi myös erityisryhmiä, kuten ikääntyvät maahanmuuttajat. Ikääntyvät maahanmuuttajat, jotka ovat muuttaneet maahan ikääntyneinä, eivät ole kotoutettavissa työn tai koulutuksen avulla, vaan heitä varten tarvitaan erilaisia toimia. Kotoutuminen on yhteiskunnallisesti kannattavaa, sillä sen avulla voidaan edistää toimintakykyä ja saada ns. aktiivisia vuosia lisää ikääntyvän maahanmuuttajan elämään. Yksi kotoutumisen kannalta merkittävä asia on kielen oppiminen. Ikääntyville maahanmuuttajille on kehitetty erilaista kielen oppimista helpottavaa materiaalia, mutta itse 4

5 prosessina uuden kielen oppiminen on ikääntyneenä hyvin vaikeaa. Erityisen hankalaksi oppimisen tekee lukutaidottomuus ja kirjainmerkistön vieraus pakolaistaustaisilla henkilöillä. Kotoutumista tukee parhaiten erilaisten ryhmäaktiviteettien tarjoaminen. Ryhmässä olo vahvistaa kuuluvuuden tunnetta ja sosiaalisia suhteita. Yhdessä ollessa on myös mahdollista oppia lisää uudesta yhteiskunnasta kuuntelemalla ja kyselemällä muiden kokemuksista. Palvelujärjestelmän selvittäminen ikääntyvälle maahanmuuttajalle ja avustaminen sen käytössä tukevat myös kotoutumista merkittävällä tavalla. Muistikuntoutustoiminta Inna Seppä Muistin avulla selvitään arkipäivistä, pystytään oppimaan uutta ja käyttämään hyväksi aikaisemmin muistiin taltioitua tietoa ja taitoja. Korkea ikä, stressi sekä elämänmuutokset lisäävät riskiä sairastua muistisairauksiin. Muutto vieraaseen maahan aiheuttaa erityisen paljon jännitystä ja stressiä. Lisäksi yksinäisyys, kielen ymmärtämättömyys, negatiivinen mieliala, masennus ja unihäiriöt huonontavat vointia ja heikentävät muistia. Muistitietouden lisääminen, muistin toimintahäiriöistä kertominen sekä opastaminen muistin hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja parantamiseen olivat tärkeä osa projektin aikana kehitettyä muistikuntoutusta. Tavoitteena oli kehittää muistin virkistämiseen ja ylläpitämiseen liittyviä harjoituksia. Projektin aikana käynnistettiin ikääntyville maahanmuuttajille ennaltaehkäiseviä ja toiminnallisia, venäjänkielisiä muistikuntoutusryhmiä. Muistiryhmien tarkoituksena oli edesauttaa osallistujan positiivista minäkuvaa, onnistumisen tunnetta, itsevarmuutta, tyytyväisyyttä sekä auttaa jaksamaan ja tuoda iloa ja merkitystä elämään. Yhteinen kulttuuri, historia, kieli sekä vapaa ja rento tunnelma ovat tärkeä edellytys ryhmäntoiminnan onnistumisessa. Tutussa ja turvallisessa ympäristössä on helppo olla. Keskustelu omalla kielellä voi voimaannuttaa ikäihmiset pitkäksi aikaa ja edistää heidän psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyään. Sosiaalinen toimintakyky vaikuttaa myös fyysisen toimintakyvyn. Venäjänkieliselle ikäihmiselle ryhmään osallistumisen merkitys on kenties vielä suurempi, kuin kantaväestön ikäihmisille. Ryhmiin tullaan hakemaan seuraa, tutustumaan muihin ihmisiin, saamaan tietoa, keskustelemaan, muistelemaan sekä hakemaan hyvää mieltä ja muistia virkistävää toimintaa. Esimerkkejä: Eräs 87-vuotias venäläinen rouva oli säännöllisesti käynyt ryhmässä, vaikka huonon olon vuoksi hän olisi voinut jäädä kotiin. Ajattelin, että menen tänään ryhmään tai jään kotiin, mutta ymmärsin, että haluan mennä, koska olen yksinäinen kotona ja tarvitsen seuran. Muiden kanssa oleminen virkistää! Toinen, melkein 80-vuotias rouva, oli itse huomannut kuinka erilaiset harjoitukset olivat vahvistaneet hänen muistiaan ja antaneet hänelle itsevarmuutta ja halua osallistua muistikuntoutukseen. Kivaa, kun pitää miettiä ja lähettää aivot liikkeelle! Muistiryhmän ohjelman rakentamisessa ja onnistumisessa on tärkeä huomioida osallistujan ikä, toimintakyvyn mahdollisuudet, koulutus sekä kyky toimia ryhmässä. Kaikista tärkein edellytys toiminnan onnistumisen kannalta on kuitenkin toiminnan positiivinen vaikutus sekä ihmisten ymmärrys ja innostus toimintaa kohtaan. Mielekäs seura on parasta voimistelua aivoille ja varsinkin silloin, kun se tapahtuu omalla äidinkielellä! Ryhmissä levitettiin tietoutta muistihäiriöistä ja muistin kuntouttamisen mahdollisuuksista. Tampereen alueella toimi kolme 5

6 muistikuntoutusryhmää, jotka kokoontuivat kerran viikossa. Yhteistyössä Hervannan seurakunnan kanssa Pelipuiston tilassa kokoontui joka toinen viikko inkerinsuomalaisten muistiryhmä, joka järjestiin yhteensä viisi kertaa. Kotiin annettavan yksilöllisen muistikuntoutuksen piirissä oli projektin aikana kaksi asiakasta. Sisältö Muistiryhmätoiminta Tavoitteet Tuolijumppa Aivojumppa Tietokilpailu Puumaalaus sormiväreillä Pelit(muistikortit, Nelja värikästä riviä, Bingo, Mölkky) Levyraati Retki Sanojen arviointi, arvoitukset Keskustelu, muistelu Jatkaa sananlaskuja, Vastakohdat Sano väri, ei sanaa Syksy yhteismaalaus Kysymykset, sanatehtävät, lasku Runon oppiminen Sisä ja ulkoolympialaiset Tieto muistista, sen toimintahäiriöistä ylläpitämisesta ja hyvinvoinnista Laulaminen Fyysisen toimintakyvyn tukeminen Aivojen aktivointi Muistin virkistys Eri aistien aktivointi, visuaalisen hahmottamisen tukeminen Muistikyvyn ylläpitäminen, motoriikkaharjoittelu Mielihyvän kokemukset Sosiaalisen vuorovaikutuksen tukeminen Loogisen ajattelun pito, mielihyvän kokemukset Muistin virkistys, hyvä olo Ajattelu, keskittymiskyvyn ylläpitäminen Kongnitiivisen taitojen tukeminen(huomion, muisti, hahmottaminen) Sosiaalisten taitojen ja yhteistyötaitojen tukeminen, yhdessä mukava olo Muistin virkistys, onnistumisen kokemukset Muistiharjoittelu Hyvinvointia tukeminen, vuorovaikutusta paraneminen ryhmäläisten keskenään, hauska ja rentoutuva olo Tietojen saaminen muistista ja sen ylläpitämisestä, ymmärtäminen muistin tärkeän roolin arkielämässä Hyvinvoinnin lisääminen, mielihyvän kokemukset Kirjallisuutta: Leskinen, E Ryhmä toimimaan. PS-kustannus. Pelto-Pihko M Ikääntyvien maahanmuuttajien ryhmänohjausopas. Vanhus ja lähimmäispalvelun liitto ry. Katoavatko sanat? Opas muistista huolestuneille Vanhustyön keskusliitto, IkäMamutoiminta. Muistiryhmä Naistarilla Muistiryhmä Annalassa 6

7 Musiikkiterapia osana muistikuntoutusta Viime vuosina on kiinnitetty suurta huomiota musiikin ja musiikkiterapian merkitykseen osana ikääntyneiden ihmisten muistikuntoutustyötä. On havaittu musiikin aktivoiva, virkistävä, piristävä ja rentouttava itseilmaisuun rohkaiseva vaikutus, joka tukee ihmisen muistelua. Tukea ja toimintakykyä arkeen -projektin yhtenä tavoitteena oli kehittää muistikuntoutusta musiikkiterapian muodossa vastaamaan ikääntyvien maahanmuuttajien tarpeita. Musiikkiryhmä Tesomalla Tesoman kaupunginosassa, Setlementti Naapurin ylläpitämän Wihreän puun tiloissa, kokoontui ikääntyneiden maahanmuuttajien muistikuntoutusryhmä, jonka sisältöön liitettiin musiikkiterapeuttisin menetelmin toteutuvaa ryhmätoimintaa yhteensä 12 kertaa. Tavoitteet laadittiin kuhunkin ryhmään kuuluvan osallistujan elämäntilanne yksilöllisesti huomioiden. Ryhmään osallistui viisi inkerinsuomalaista ikääntynyttä maahanmuuttajaa. Musiikkituokioita ohjasi musiikkiterapeutti Marjatta Aarne. Ohjaaja kertoi ryhmäläisille musiikin tärkeydestä ja vaikutuksesta aivotoimintaan. Ryhmäläiset alkoivat myös itse kertoa omasta suhteestaan musiikkiin, kuka oli harrastanut yksinlaulua, tai laulanut kuorossa, kuka käynyt oopperassa, kuka konserteissa. Ohjaaja painotti säännöllisen musiikinkuuntelun toimivan terveyden edistäjänä ja muistin tukena ja opasti ryhmäläisiä kotona säännöllisesti tapahtuvaan musiikin kuunteluun. Ryhmäläiset halusivat viikoittain kertoa kotona tapahtuneen oman lempimusiikin kuuntelun onnistumisesta. Hyväksi havaittuja toimintamalleja vuosien varrelta: Rentoutuminen: Rentoutusmusiikki toiminnan alussa ja lopussa. Olen käyttänyt Solitude rentoutusmusiikkia ja myös klassista musiikkia. Musiikin kuuntelu: Musiikin säännöllisen kuuntelun merkityksestä muistiin myös ennaltaehkäisevässä muistikuntoutustyössä. Musiikkimaalaus: Musiikki ja värit ovat yhdessä ainutlaatuisen toimiva yhdistelmä. Musiikin ja värien avulla syntyy luontevasti oman elämän tarinoita. Draaman käyttö musiikkiterapian ryhmätoiminnoissa: Draaman avulla voi luonnehtia helpommin omia kokemuksiaan tai elämäntapahtumia kuin verbaalisesti. Lauletaan yhdessä venäläisiä ja suomalaisia lauluja. Laulu virkistää ja hoitaa, luo yhteenkuuluvuutta. Harmoninen laulu rentouttaa ja rauhoittaa. Kuunnellaan valmiiksi nauhoitettua harmonista laulua tai itse laulaen tuttuja harmonisia säveliä. Rytmisoittimet: Hedelmämarakassit, gabasa, puupalikat, rummut. Rytmin käyttö todetaan neurologiseksi kuntoutukseksi. Improvisaatio: Improvisoidaan vuorosoitolla spontaanisti käyttäen rytmisoittimia. Yksinsoittoon kannattaa myös rohkaista. Kuvakortit: Käytän kuvakortteja ja musiikkia muistiharjoituksiin. Kutakin korttia vastaa sille valittu musiikkikappale.muistiharjoitus aloitetaan katselemalla kuvakortit ja kuuntelemalla niille kuuluva musiikkikappale. Sen jälkeen kuvakortit asetetaan pöydälle. Kuunnellaan jollekin korteista kuuluva musiikkikappale. Muistellaan mille kortille kappale kuuluu. Harjoitusta voi varioida ryhmä huomioiden. Vuorovaikutusharjoituksia: Esim. vastakkain istuen taputetaan Säkkijärven polkkaa parin kanssa. 7

8 Palveluohjaus Tukea ja toimintakykyä arkeen -projektissa Kirsti Viljanen ja Hilma Tukmatsova Tukea ja toimintakykyä arkeen -projektissa on mielletty palveluohjaus asiakaslähtöisenä ja asiakkaan etua korostavana työtapana, mikä sisältää sekä asiakastyötä että palveluiden yhteensovittamista organisaatioiden tasolla. Palveluohjausmallissa kehitettiin niitä toimintoja, joita asiakas tai hänen perheensä ovat tarvinneet nykyisessä elämänvaiheessaan elämänhallintansa tueksi. Olennaista palveluohjauksessa on ollut asiakkaan ja työntekijän luottamussuhde. Palveluohjauksen tavoitteena on ollut tunnistaa asiakkaan yksilölliset tarpeet ja järjestää hänelle tarvittavat palvelut ja tuki. Yksilökohtaisen palveluohjauksen keskeisin sisältö muodostuu neuvonnasta, ohjauksesta ja edunvalvonnasta. Yksilökohtaisessa palveluohjauksessa ikääntyneet maahanmuuttajat ovat lisäksi saanet omankielistä neuvontaa ja ohjausta sosiaali- ja terveyspalvelujen käytössä. Projektin aikana asiakastietokansioita (kuvattu edellä) on muokattu ja valmistettu 21 asiakkaalle. Pirkanmaan tulkkikeskus on kääntänyt asiakastietokansion arabiaksi ja persiaksi. Palveluohjaajan asiakaskunta koostui pääosin iältään vuotiaista paluumuuttajista. Jotkut heistä ovat puhuneet inkerin kieltä kotimaassaan ja pärjäävät Suomessa kielitaidollaan helpohkoissa asioiden hoitoon liittyvissä tilanteissa, kuten kaupassa asioimisessa. Osalla ikääntyvistä maahanmuuttajista ei ole suomenkielen taitoa. Nämä vanhukset ovat kielitaidottomina eriarvoisessa asemassa muihin nähden. Heille ei riitä pelkkä tieto palveluiden saatavuudesta. Ikääntyvät kielitaidottomat maahanmuuttajat tarvitsevat ehdottomasti avustusta asioidensa hoitamiseen omalla kielellä. Kielen ymmärtämiseen tuovat hankaluutta erilaiset kirjeet, hakemusten täyttäminen sekä ajanvaraukset esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluihin, joihin palveluohjaajan avustusta erityisesti tarvitaan. Lisäksi asiakkaan on yhteisen kielen puuttuessa vaikea tulla ymmärretyksi mm. kotihoidon työntekijöiden keskuudessa. Yhdenvertaisuuslain mukaan asiakkaan on saatava samankaltaisia palveluja kuin muut palvelujen piirissä olevat. Ikääntyvien maahanmuuttajien asemaa uudessa maassa voi ymmärtää vasta silloin, kun muuttaa iäkkäänä toiseen maahan ilman kielitaitoa. Ikääntyvät tarvitsevat omankielistä henkilöä, johon he saavat yhteyden ongelmallisissa tilanteissa. Tämä luo turvallisuutta ja vakautta heidän arkeensa. Tukea ja toimintakykyä arkeen -projektissa on vahvasti noussut esiin ikääntyvien maahanmuuttajien tarvitsema ohjaus ja neuvonta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Projektissa on havaittu yhä lisääntyvää ja vaativampaa syvennetyn palveluohjauksen tarvetta, joka liittyy asiakkaiden kotoutumisen ja osallisuuden tukemiseen. Palveluohjaajan neuvontaa ja ohjausta käyttivät säännöllisesti Hervannan alueella 18, Kaukajärvellä 8, Annalassa 11 ja Tesomalla 6 asiakasta. Yhteensä palveluohjauksen piirissä oli 42 asiakasta. Palveluohjaajan tehtävän kuvausta: Kotihoito: tulkkausapua, asiakastietokansion päivitystä Kela: maahanmuuttajan erityistukiasiat, takuueläkkeet, asumistuki, hoitotuki Migri: lupa-asiat Lääkärit: ajanvaraukset, saatot lääkäreille, tulkkaus Laboratoriot: saatot, testitulosten tiedottaminen asiakkaille (lääkärit soittavat ohjaajalle tuloksista) Sairaanhoitajat: ajanvaraukset, saatot vastaanotolle, tulkkaus Aikuisneuvola: ajanvaraukset, saatot vastaanotolle, tulkkaus Apteekki: asiointiapu Sosiaalitoimi: asiointiapu, tulkkaus Tays, Acuta: ajanvaraukset, varattujen aikojen vaihtaminen, saatot taksilla, palvelubussilla ja ambulanssilla, tulkkaus Poliisi: asiointiapu, tulkkaus Te- toimisto: asiointiapu, tulkkaus 8

9 Palveluohjaaja teki useita kotikäyntejä viikossa. Lisäksi Naistarilla kävi lukuisia asiakkaita tapaamassa ohjaajaa. Ohjaaja on tulkannut kirjeitä, neuvonut hautajaisjärjestelyissä ja perunkirjoitusasioissa, avustanut asunnonvaihtoasioissa, sähkösopimuksen tekemissä ym. Ohjaaja on ollut myös usein yhteydessä Venäjälle ja Balttiaan selvitellessään eläkeasioita. Tyypillisimmillään asiakaskäynti on kestänyt tunnista kahteen tuntiin varsinkin puhelin- ja viranomaiskontaktien pitkien jonotusaikojen vuoksi. Myös poliisin ja sairaaloiden odotusajat ovat pitkiä. Saattomatkoilla aikaa kului useampi tunti. Ikääntyvillä maahanmuuttajilla on oikeus samoihin palveluihin kuin kantaväestölläkin. He eivät tarvitse eri palveluita, mutta ne on räätälöitävä heille sopiviksi. Palveluista on kerrottava heille ymmärrettävästi. Puutteellisen kielitaidon huomioiminen asiakastilanteissa pitäisi olla palveluista vastaavan tehtävän edellytys. Ikääntyvien maahanmuuttajien syrjäytymisen estämisen lähtökohtana tulee olla omakielisen selviytymisen tukeminen. Ilman riittävää, omalla kielellä annettua apua, osa ikääntyvistä maahanmuuttajista saattaa jäädä yhteiskunnan ja muiden toimijoiden tarjoamien palvelujen tai tukitoimien ulkopuolelle. Läheiset eivät aina välttämättä kykene tai ehdi auttamaan omaisiaan. Läheiset voivat myös ajatella, että vastuu huolehtimisesta kuuluu Suomessa yhteiskunnalle. Erityiseen riskiryhmään kuuluvat huonokuntoiset, dementoituneet, yksinäiset, vähävaraiset ja kielitaidottomat maahanmuuttajat, jotka eivät kykene pitämään itsestään huolta ja hoitamaan asioitaan. Lisäksi kieliongelmat kärjistyvät kunnon heiketessä ja muistihäiriöiden ilmaantuessa. Vertaisryhmät ovat tärkeitä avun ja tiedon lähteitä maahanmuuttajille. Kolmannen sektorin toiminnalla on osaltaan tärkeä merkitys ikääntyvien maahanmuuttajien kielitaidon ja sosiaalisen verkoston ylläpitämisessä. Toiminnalla voisi olla merkittävä rooli ikääntyvien maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisessä. Järjestöjen kautta maahanmuuttajat voisivat saada omakielistä neuvontaa ja tietoa yhteiskunnasta. Heille voisi lisäksi tarjota mahdollisuuksia oppia suomen kieltä sekä osallistumismahdollisuuksia harrastustoimintaan. Järjestöjen ylläpitämät palvelut tulisikin nähdä julkisia palveluita täydentävänä toimintana. Palveluohjaajan tehtävät tilastollisesti Puhelinsoitot mm. ajanvaraus, neuvonta, palvelubussi, asiakkaat Terveydenhuolto mm. terveyskeskus, sairaala, aikuisneuvola, labra, kotikäynnit Virastot mm. Kela, asuntotsto, verotsto,ulto, 9

10 Palveluohjauksen esimerkkikuvauksia Esimerkki yksi: Rouva on asunut Suomessa noin 12 vuotta. Hän ei osaa suomea ja saa kotihoidon palvelua, johon tarvitsee aina tulkkausapua. Usein hän ottaa yhteyttä palveluohjaajaan halutessaan välittää tietoa hoitajalle tai sairaanhoitajalle. Myös kotihoidosta soitetaan palveluohjaajalle. Rouva soitti palveluohjaajalle kertoen kovista kivuistaan ja että särkylääkkeet ovat loppuneet. Palveluohjaaja välitti tiedon sairaanhoitajalle. Rouva soitti jälleen kerran palveluohjaajalle ja valitti kivuistaan, jonka jälkeen palveluohjaaja kertoi kotihoitajalle. Hoitaja lupasi välittää viestin sairaanhoitajalle ja lääkärille kysyen miten kipua hoidetaan. Palveluohjaaja soitti sairaanhoitajalle. Sairaanhoitaja kertoi asiakkaan tutkimuksesta tulleet tulokset, joiden mukaan asiakkaalle oli määrätty uusi lääkitys. Palveluohjaaja soitti asiasta rouvalle. Rouvalla oli edelleen kipuja ja hän oksensi. Palveluohjaaja soitti sairaanhoitajalle, jolta tuli hoito-ohjeita mahataudin hoitoon. Palveluohjaaja nouti reseptin apteekista. Lääkehoito jatkui. Palveluohjaaja välitti tiedon rouvalle. Rouva soitti palveluohjaajalle kertoakseen, että hoitaja on paikalla ja puhuu jotakin hänelle mutta hän ei ymmärrä. Palveluohjaaja keskusteli hoitajan kanssa, joka kertoi, että oli kysynyt lupaa laittaa lääkkeet järjestykseen. Hoitaja soitti palveluohjaajalle, kun ei löytänyt sokeritautireseptiä. Palveluohjaaja tiedusteli asiaa rouvalta, joka kertoi, että omainen ei anna lupaa antaa reseptiä, koska hän ei löydä niitä hoitajien jäljiltä silloin, kun hänen täytyy lähettää reseptit toimentulotuen yksikköön. Asia selvitettiin palveluohjaajan avustuksella, ja yhdessä sovittiin, että jatkossa reseptit löytyvät asiakkaan lääkelaatikosta. Hoitaja soitti palveluohjaajalle ja kertoi, että asiakas tarvitsisi enemmän palvelua, kuten siivousta. Palveluohjaaja antoi omaisen puhelinnumeron ja pyysi, että kertovat omaiselle asiakkaan palvelutarpeesta. Esimerkki kaksi: Pariskunta, jossa rouva kielitaidottomana hoitaa kaikki pariskunnan asiat palveluohjaajan kautta. Rouvan eläkkeellä oleva puoliso puhuu jonkin verran suomea, mutta ymmärtäminen on huonoa. Rouvan tulojen takia mies ei saanut maahanmuuttajan erityistukea. Maaliskuusta 2011 maahanmuuttajien erityistuen korvasi takuueläke. Takuueläkkeeseen ei vaikuttaa puolison tulot. Palveluohjaaja kävi monta kertaa asiakkaan kanssa Kelassa. Kelassa pyydettiin toimittamaan liitteenä todistus asiakkaan venäjän eläkkeestä. Mies matkusti Venäjälle sitä noutamaan, mutta matkalla hän sairastui ja sai päätöksen vasta toukokuussa. Rouva jäi ilman tuloja ja taisteli sosiaalitoimiston kanssa toimeentulotuesta. Rouva täytti 65 vuotta heinäkuussa 2011, jolloin hänelle tuli oikeus eläkkeeseen. Takuueläkehakemus jätettiin Kelaan. Esimerkki kolme: Rouva kävi apteekissa ja hänen reseptinsä oli vanhentunut. Apteekkari yritti selittää rouvalle, että hänen täytyy uusia resepti lääkärillä. Rouva ei ymmärtänyt, ja luuli, että apteekki olisi uusinut reseptin. Kun hän tuli toisen kerran, hän ei saanut lääkettä, koska reseptiä ei oltu uusittu. Hän soitti palveluohjaajalle ja kertoi tilanteen. Palveluohjaaja neuvoi häntä menemään terveysasemalle ja jättää sinne reseptin uusittavaksi. 10

11 Edellä kuvatuista esimerkeistä voidaan havaita, kuinka tulkin käytöllä on merkittävä vaikutus asioiden sujuvaan hoitamiseen. Jos lääkereseptiä ei voi ajoissa uusia, ja jää vaille tarvitsemiaan lääkkeitä, voi tilanne olla hengenvaarallinen. Asioimiset virastoissa mutkistuvat entisestään kun yhteistä kieltä ei ole. Esimerkin yksi rouva tarvitsi hyvin paljon tukea jokapäiväiseen elämäänsä ja monissa kotihoidon tilanteissa asiat hankaloituivat ilman yhteistä kieltä ja muuta tukea. Rouva tarvitsi niin sanottua syvennettyä palveluohjausta. Kirjallisuutta: Kolehmainen, L.- Liikanen, T Palveluohjaus ikääntyvän venäjänkielisen maahanmuuttajan tukena. Opinnäytetyö, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, vanhustyön koulutuslinja. Kulttuuri- ja taideryhmätoiminta osana päivätoimintaa Marja Pelto-Pihko Kulttuurin ja taiteen synnyttämät arjen elämykset ovat useille ihmisille hyvän elämän edellytys. Toisille taide merkitsee mahdollisuutta irrottautua arjesta, kokea elämyksiä ja taidenautintoja, toisille taide on rakas harrastus. Elämyksellisyys syntyy taiteen synnyttämästä esteettisestä kokemuksesta. Taiteen avulla yksilö pohtii, mitä ihmisenä oleminen on ja mitä se voisi olla. Taiteen kautta ihminen voi vahvistaa omaa identiteettiään. Kulttuuritoiminnan myötä syntyvät yhteisöllisyys ja sosiaaliset verkostot, jotka auttavat hallitsemaan elämää paremmin. Yksi ryhmän osallistujista totesi omien huoltensa unohtuvan kun katselee taidetta. Taide-elämysten voima perustuu siihen että ne käynnistävät meissä positiivisia ajatuksia sekä kohentavat mielialaa ja elämänhalua. Kun ihminen kokee itsensä yksinäiseksi, eristäytyneeksi tai kokee surua, taide voi toimia tunteiden tulkkina ja lohduttajana. Taide-elämykset voivat siis lohduttaa, lievittää kärsimystä ja edistää terveyttä. Hyvään vanhuuteen kuuluu mahdollisuus ja oikeus taide- ja kulttuurielämysten saatavuuteen, oli sitten kyse kotona tai hoitolaitoksessa asuvasta vanhuksesta. Taide- ja kulttuuritoiminta eri muodoissaan ovat ennaltaehkäisevää toimintaa hyvinvointityön kentällä. Kulttuuri- ja taideryhmätoiminnan tavoitteet Toiminnan yhtenä tavoitteena oli tutustuttaa ryhmäläiset suomalaiseen yhteiskuntaan. Jokaiseen kokoontumiseen liittyi jokin teema, jota käsiteltiin toiminnan ohessa. Aiheina olivat mm. vuodenajat ja niihin liittyvät tavat ja perinteet sekä museo- ja taidenäyttelyvierailut. Lisäksi ryhmäläiset itse toivat esille arjessa esiin nousseita asioita. Tavoitteena oli vahvistaa ryhmäläisten keskinäistä vuorovaikutusta ja tuoda iloa ja virkistystä arkeen sekä vahvistaa heidän identiteettiään yksilönä ja ryhmän jäsenenä. Ryhmätoiminnan tavoitteina oli lisäksi ryhmäläisten yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden vahvistaminen, yksinäisyyden lievittäminen ja vertaisuuden kokeminen. Ikääntyville maahanmuuttajille suunnattu Taide- ja kulttuuriryhmä kokoontui joka toinen viikko Naistarin tiloissa Hervannassa. 11

12 Kulttuuri- ja taideryhmien toiminta Valokuvat Musiikki Näyttelyt Museot Kulttuuri- ja taideryhmätoiminta Menetelmä Tavoitteet Kommentteja / havaintoja Vanhojen valokuvien katselu a) Musiikin kuuntelu b) Yhteislaulu c) Levyraati Viron viikon näyttely, Agitaatioposliinia Eremitaasista- näyttely Aistit auki toiminnallinen museovierailu, Sara Hildenin museo, Kustaa Hiekan museo, Vapriikki, Amurin työläiskortteli Yhtäläisyyksien löytäminen eri kulttuuritaustan omaavien ryhmäläisten kanssa, vuorovaikutus, muistelu Tutustuminen suomalaisiin ja venäläisiin säveltäjiin, muistelu, mielihyvän kokeminen Tutustuminen Viron nuoriin taiteilijoihin sekä venäläiseen posliini tuotantoon. Muistelu, keskustelu, mielihyvän kokeminen Kuvien katselu, keskustelu, vuorovaikutus, muistelu, mielihyvän kokeminen Outojen esineiden tunnistaminen ja niiden käyttötarkoitus. Muistan 30-luvulta naisten vaatetuksen ja hiusten mallin, teilläkin on ollut samanlaista Ihasteltiin menneiden sukupolvien kuvia. Ei ole säästynyt valokuvia Ryhmäläisten toiveesta kuunneltiin lisää suomalaisten säveltäjien tuotoksia. Ryhmäläiset halusivat istua taulujen eteen ja tutkailla mitä tunteita teokset nostavat esille. Posliininäyttely aiheutti ihmetystä ryhmäläisissä. Ryhmäläiset olivat iloisia siitä että, heidät oli tuotu tutustumaan kyseisiin paikkoihin. Osa vieraili kohteessa ensimmäistä kertaa. Omat huolet unohtuu kun katselee taidetta Käden taidot Huovuttaminen: Omena Patalappu Seinävaate Huopahelminauha Maalaaminen: vesivärit, silkkivärit, kangasvärit Vuodenaika kuvakollaasit, Silkkihuivi, Tyynyliina Ruukkuaskartelu Tutustuminen huovutuksen kuiva ja märkätekniikalla toteutettaviin koruihin, seinävaatteisiin ja koristeesineisiin. Visuaalisen hahmottamisen tukeminen. Oman tuotoksen toteuttaminen, onnistumisen kokemukset. Tunne: osaan ja kykenen Tutustuminen väreihin, materiaaleihin ja eri tekniikoihin. Visuaalisen hahmottamisen tukeminen. Oman tuotoksen toteuttaminen, luovuus, onnistumisen kokemukset. Tunne: osaan ja kykenen. Innostus valtasi ryhmän, nauttivat värien runsaudesta. Pallojen pyöritys onnistuu vanhemmillakin sormilla, aivoja stimuloivaa ja muistia ylläpitävää toimintaa Ryhmäläiset pitävät käsillä tekemisestä. Murheet unohtuu kun on muuta ajateltavaa 12

13 Toiminnan alussa huomattiin että ikääntyneillä maahanmuuttajilla oli korkea kynnys lähteä toteuttamaan itseään. En minä mitään osaa. Minulla on kaksi vasenta kättä. Ohjaajan tärkein tehtävä toiminnan alussa on aktivoida ja kannustaa ryhmäläisiä rohkeasti tekemään ja kokeilemaan esimerkiksi vesivärimaalausta. Ohjaajan on kohdattava ikäihmisiä kunnioittaen, uskoa heihin ja tiedostaa, että ikä ei ole este itseilmaisuun. Ryhmäläisten halu syntyy kannustuksesta, huumorista, iloisesta mielestä sekä ohjaajan kyvystä olla aidosti läsnä. Koen tärkeäksi myös sen, että työt laitetaan esille kaikkien ihailtavaksi, tämä osoittaa ryhmäläisille että heidän töitään arvostetaan ja toiminta on tavoitteellista. Kirjallisuutta: Pitkälä, K., Routasalo, P. & Blomqvist, L Ikääntyneiden yksinäisyys. Taide- ja virikeryhmät psykososiaalisena kuntoutuksena. Geriatrisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke. Hohenthal-Antin, L Kutkuttavaa taidetta. Taidetoiminta seniori- ja vanhustyössä. Venäläinen tapakulttuuri. Perinteitä ja nykypäivää. Suomi-Venäjä seura Hohenthal-Antin, L Muistot näkyviksi. Muistelutyön menetelmiä ja merkityksiä. Pelto-Pihko, M Ikääntyvien maahanmuuttajien ryhmänohjausopas. Vanhus ja lähimmäispalvelun liitto ry. Lasilyhdyn valmistusta Sirkku Lukkarisen opastuksessa Seinävaate huovutustekniikalla Liikunta osana päivätoimintaa Marja Pelto-Pihko Terveydentilan ja toimintakyvyn erot ikääntyneiden kesken ovat suuret silloinkin, kun on kyse samanikäisistä ihmisistä. Toimintakyvyn säilyminen vanhuudessa on tärkeää, sillä se mahdollistaa jaksamisen ja itsenäisen selviytymisen arkielämässä. Toimintakyvyn heikkeneminen ei ole seurausta pelkästään vanhenemisesta, vaan osa johtuu toimintojen käytön puutteesta. Ikääntyvän maahanmuuttajan liikuntaohjauksen suunnittelussa tärkeimpiä asioita on huomioida ihmisten tottumukset ja tavat harjoittaa liikuntaa. Yksilöiden välillä on suuria terveydellisiä, toimintakykyyn, ikään, arvoihin ja kulttuuritaustaan liittyviä eroja. Tämä tekee kovin haasteelliseksi liikuntatuokioiden sisällön suunnittelun. Jos ryhmäläisillä on vähän kokemusta liikunnasta, heidän on vaikeaa esittää toiveitaan ja ne selkiytyvät usein vasta monien kokeilujen avulla. Olennaista on, että ryhmän on mahdollisimman helppo löytää yhteiset tavoitteet ja sisällöt toimintaansa. 13

14 Ikääntyvän liikunnan ohjauksen tavoitteita olivat: Fyysisen suorituskyvyn osatekijöiden edistäminen lisäämällä ikääntyvän itsensä ymmärrystä hengitys-verenkierto elimistön, lihasvoiman, nivel-liikkuvuuden, tasapainon ja koordinaation toiminnasta. Psyykkisen toimintakyvyn edistäminen luomalla onnistumisen kokemuksia, iloa ja virkistystä arkeen. Onnistuneiden kokemusten kautta ikääntyvän itsetunto vahvistuu. Liikunnan avulla voidaan harjoittaa luovuutta, muistia ja päättelykykyä sekä tukea myönteisen fyysisen minäkuvan kokemista. Toisten kanssa toimiminen lievittää yksinäisyyttä ja vahvistaa sosiaalista vuorovaikutusta sekä luo yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden kokemuksia. Ikääntyvien maahanmuuttajien toimintakykyä sekä sosiaalisia verkostoja ja yhdessäoloa tukevaa toimintaa on toteutettu järjestämällä liikuntatuokioita. Ryhmät ovat kokoontuneet Annalassa, Hervannassa Naistarin tiloissa sekä Hervannan seurakunnan Pelipuiston tiloissa. Annalan liikuntatuokioissa keskityttiin lihaskunnon vahvistamiseen mm. Kaukajärven ulkoliikuntapaikalla, jossa käytettävissä olivat kuntosalilaitteet. Ulkoliikuntapelejä kuten Petangueta pelattiin harjoittaen koordinaatiota, motoriikkaa ja tasapainoa. Tuolijumpassa huomioitiin eri lihasryhmien harjoittaminen. Syksyllä 2009 Annalan ryhmä osallistui ikääntyvien urheilu- ja liikuntapäivä - tapahtumaan -Elo-olympialaisiin- Kaukaharjun palvelukeskuksessa. Tuolijumpparyhmä kokoontui Naistarilla. Ryhmän tavoitteena oli lisätä ikääntyvien maahanmuuttajien toimintakykyä, antaa tietoa liikunnan harjoittamisen perusteista sekä tuoda iloa ja virkistymisen kokemuksia. Lihaskuntoa harjoitettiin liikunta-apuvälineitä hyödyntäen. Jumpparyhmä kokoontui hankkeen aikana kerran viikossa. Kirjallisuutta: Karvinen, E Iloisesti ikääntyen. Ikääntyvien liikunnalliset harjoitteet Routasalo, P., Pitkälä, K. & Karvinen, E Ryhmäliikunta ja keskustelut psykososiaalisena kuntoutuksena. Geriatrisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke. Pallojumppaa Tuolijumppa Naistarilla 14

15 Palveluohjausta, muistikuntoutusta ja päivätoimintaa teknologian avulla Tukea ja toimintakykyä arkeen -projekti osallistui Tampereen kaupungin T-SENIORIT -projektin Ikälinjan laitteiston kautta annettavien palveluiden kehittämiseen. Hankkeen venäjänkieliset maahanmuuttajat olivat pilottiryhmänä yhteistyöprojektissa. Syyskuussa 2009 aloitettiin palveluohjaajan kerran viikossa toteutettu neuvontapäivä, jossa palvelua ja neuvontaa annettiin omankielisenä teknologiaa hyödyntäen. Kuva ja kosketusnäytöllä toimiva laitteisto oli asennettu kuudelle palveluohjaajan asiakkaalle sekä Naistarille että Annalan yhteistoimintapisteeseen. Projektin muistikuntoutusohjaaja kertoi asiakkaille muistihäiriöistä ja muistin harjoittamisesta sekä järjesti muistijumppatuokioita Ikälinjan laitteiden välityksellä. Naistarista lähetettiin neljä Makujen matkassa maailmalla -ruokaohjelmaa, jossa maahanmuuttajat ja kantaväestö yhdessä tutustuivat eri maiden ruokakulttuureihin. Lisäksi Ikälinjan laitteiston kautta välitettiin maaliskuussa 2010 Naistarin kansainvälinen naistenpäiväjuhla. T-SENIORIT-hanke päättyi Projektin muu toiminta Leirit Aitoon koulutuskeskuksessa Pälkäneellä järjestettiin 2009 kesäleiri ikääntyville maahanmuuttajille. Leirin tarkoituksena oli sosiaalisen, fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn sekä hyvinvoinnin edistäminen ikääntyvien maahanmuuttajien arjessa. Päivien ohjelma sisälsi fyysisen toimintakyvyn ylläpitoa ulkoliikunnan ja tuolijumpan muodossa käyttäen apuna välineistöä, kuten sauvoja ja palloja. Musiikkiterapiassa työskentely tapahtui yksilö ja ryhmätuokioissa. Menetelminä käytettiin musiikin kuuntelua, improvisaatiota, musiikkimaalausta ja laulamista. Muistikuntoutuksessa tuokiot koostuivat ennaltaehkäisevistä muistijumppaharjoitteista sekä tasapainoa kehittävästä harjoittelusta. Omankielinen palveluohjaaja opasti ja neuvoi osallistujia KELA:n hakemuksissa. Kesäleirille osallistui 11 henkilöä, joilta kerättiin kirjallinen palaute leirin toiminnasta sekä sen sisällöstä. Vuonna 2010 Päiväkummun kurssikeskuksessa Orivedellä järjestettiin venäjänkielisille maahanmuuttajille leiri, jossa testattiin välineitä ja menetelmiä muistimateriaalia varten. Menetelminä leirillä käytettiin musiikin kuuntelua ja laulamista, liikuntaa eri muodoissaan, muistijumppaa sekä taidetoimintaa. Lisäksi Diakonia ammattikorkeakoulun opiskelijat olivat järjestäneet leirikeskuksen maastoon luontopolkukierroksen liittyen opinnäytetyöhön. Luontokierroksella he keräsivät maahanmuuttajien luontokokemuksia. Yhteistyössä Helsingin Diakonia ammattikorkeakoulun ja Eläkeläiset ry:n kanssa järjestetylle leirille osallistui sekä miehiä että naisia yhteensä 16 henkeä. Päiväkummun leirille osallistuneet 15

16 Retket Tukea ja toimintakykyä arkeen -projekti järjesti yhteistyössä Hervannan seurakunnan kanssa Teiskon kesäretken Aluksi ryhmä tutustui Teiskon viinitilan toimintaan, jonka jälkeen pihamaalla musisoitiin ja laulettiin yhdessä. Retki jatkui tutustumalla vanhaan maalaismiljööseen taiteilija Lulu Tanhuanpään johdolla. Taiteilija kierrätti ryhmäläiset pihapiirin rakennuksissa kertoen suvun historiasta. Hän myös soitti ja lauloi suomen- ja venäjänkielisiä lauluja. Teiskon retkeen osallistui 36 henkilöä. Jouluinen kulttuuriretki 2010 tehtiin Kangasalalle, jossa ryhmäläiset tutustuivat 1700-luvun kivikirkkoon sekä Kulttuurikeskus Äijälään, jossa on esillä laajasti karjalaisten ja erityisesti siirtokarjalaisten kulttuuria ja perintöä. Marjamäen pajutilalla tutustuttiin käsitöihin ja estetiikkaan. Retkelle osallistui 24 henkilöä. Syksyllä 2011 tehtiin retki Gustaf ja Gösta Serlachius-museoihin. Opastetulle taidemuseokierrokselle osallistui 40 henkilöä. Seminaarit Projekti järjesti yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa Ikääntyvä maahanmuuttaja ja muisti -seminaarin Yhteistyössä Helsingin Diakonia ammattikorkeakoulun kanssa toteutettiin Aistit, muisti ja musiikki-ikääntyvä maahanmuuttaja -seminaari Koulutus Sofian päivä kielenoppimismateriaalin käytöstä Sofian päivä-materiaalista järjestettiin koulutustilaisuus ikääntyvien maahanmuuttajien suomen kielen oppimisesta ja opettamisesta suomenkielen opettajille. Tilaisuuteen osallistui 12 opettajaa. Materiaalin käytön koulutusta järjestettiin maahanmuuttajien suomenkielen opiskelijaryhmälle viisi kertaa. Opetukseen osallistui 15 opiskelijaa. Kouluttajana toimi suomenkielen opettaja FM Eeva- Maria Rantala. Osallistujilta kerättiin palautetta tilaisuuksista. Sofian päivän tilaisuudesta saadussa palautteessa osanottajat arvioivat oppimateriaaliesittelyn täyttäneen heidän odotuksensa hyvin: Kyllä sain. Itse en varsinaisesti opeta ikääntyviä maahanmuuttajia, mutta sain paljon ajateltavaa ikääntyvien maahanmuuttajien kotouttamista ajatellen. Sofian päivän materiaalia voisi käyttää kotouttamisen tukena, kun eri asioita opetellaan ja tilanteita käydään läpi. Kyllä, sain tietoa myös nuorten maahanmuuttajien oppimiseen. Projektin keräämää palautetta hyödynnettiin seuraavassa koulutustilaisuudessa keväällä Ikääntyneiden maahanmuuttajien suomen kielen oppimisesta ja opettamisesta järjestetyssä esittelytilaisuudessa osallistujilla oli mahdollisuus jäädä seuraamaan oppituntia, jossa käytettiin Sofian päivä -oppimateriaalia. Näin osallistujat näkivät käytännössä miten opetusta järjestetään. Lisäksi heillä oli mahdollisuus kuulla maahanmuuttajien omakohtaisia kokemuksia kielen opettelusta ja oppimisesta. Tilaisuuteen osallistui 10 opettajaa. 16

17 Juhlat Projekti järjesti yhteistyössä Hervannan seurakunnan kanssa joulujuhlan Pelipuiston seurakuntakodilla MedOne Hoiva oy:n kanssa projekti järjesti ohjelmallisen joulujuhlan Keinupuistokeskuksen asukkaille sekä alueen maahanmuuttajille joulukuussa Joulujuhlaan osallistui 80 henkilöä. Opintomatkat Tukea ja toimintakykyä arkeen -projektin johtoryhmä teki opinto- ja koulutusmatkan Brysseliin (liite 4). Kuvassa projektin johtoryhmä De Thuishavenin palvelutalon henkilökunnan kanssa Projektin yhteistyökumppanit ja yhteistyön toteuttaminen Tampereen kaupunkilähetys: Koulutuksellinen yhteistyö, TunteVA -hoitaja ja ryhmänohjaaja sekä dementoituva ihminen ja seksuaalisuus koulutukset. Kankaanpään opisto: muistihoitajakoulutus Nääsville ry ja alueellinen dementiaverkosto: Muistikuntoutustoiminnan aloittaminen, asiakkaiden tavoittaminen sekä sopeutumisvalmennus koulutus. ALMA (alueellisen maahanmuuton kehittämishanke): Palveluohjauksen kehittämisen tuki sekä asiakkaiden tavoittaminen ja ohjaus oikea aikaisen palvelun piiriin. Tampereen kaupungin ulkomaalaistoimisto ja ikäihmisten palvelut: Asiakasohjaus, päivätoiminta yhteistyö Tampereen kaupungin kotihoito: Asiakasohjaus EU-hankkeen T-SENIORIT -projekti, IkäLinja (Tampereen kaupunki, MediNeuvo oy): Yhteistyöhanke jossa kokeiltiin teknologian hyödyntämistä kotiin annettavalla palveluohjauksella. Työ- ja elinkeinotoimisto ja Ely-keskus: Työharjoittelu- ja työelämävalmennus yhteistyö Tampereen yliopisto:tutkimus ja arviointi. Asiantuntijajäsen johtoryhmässä Tampereen ev.lut seurakunnat: Monikulttuurisen päivätoiminnan toteuttaminen. Ahjolan kansanopisto: Suomenkielen opetus Naistarissa, musiikkiryhmätoimintaa Annalassa. Vanhustyön keskusliitto, IkäMamu toiminta ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry: Ohjauksellinen tuki ja valtakunnallinen tiedotus Vastaava ohjaaja on osallistunut hankkeen aikana Tampereen kaupungin Elonpolkuja verkoston työryhmän työskentelyyn. Lisäksi hän on osallistunut Tampereen kaupungin ALMA -hankkeen koordinoimaan Expertus- työryhmään. 17

18 Projektin arviointi Tukea ja toimintakykyä arkeen -projektin toiminnasta tehtiin kokoaikaista ja kertaluonteista arviointia koko projektin ajan. Projektissa seurattiin palveluohjaajan ohjaus- ja neuvontatoiminnan asiakasmääriä sekä käyttötarkoituksia. Lisäksi seurattiin ryhmätoimintojen asiakasmääriä ja kirjattiin ylös toiminnan sisältöjä. Muistikuntoutuksen ryhmätoiminnoista seurattiin ja kirjattiin asiakasmääriä ja toiminnan sisältöjä. Muistikuntoutusohjaaja teki ryhmän toiminnasta erillistä havainnointiin perustuvaa arviointia. Järjestetystä päivätoiminnasta seurattiin sekä kirjattiin ylös asiakasmäärät ja toiminnan sisältö. Setlementti Naapurissa hyödynnettävää Sosiaalisen tilinpidon menetelmää käytettiin apuna toiminnan arvioinnissa. Tilaisuuksista, järjestetyistä seminaareista sekä leireistä kerättiin osallistujilta kirjallista palautetta. Sidosryhmiltä, kuten projektin ohjausryhmältä, kerättiin palautetta projektin toiminnasta ja tavoitteiden toteutumisesta. Oppilaitosyhteistyöllä ja opinnäytetöiden avulla arvioitiin toiminnan ja palveluohjauksen vaikutuksia. Oppilaitosyhteistyö ja opinnäytetyöt Vuonna 2010 valmistui T-SENIORIT -hankkeen Tampereen ammattikorkeakoulusta Sina Huotarin ja Suvi Lahden opinnäytetyö: Ikälinja ikääntyvän maahanmuuttajan arjessa. Opinnäytetyön tuloksena nousi esiin mm. se johtopäätös, että Ikälinja sellaisenaan ei tue ikääntyvää maahanmuuttajaa arjessa. Laitteen pitäisi olla käyttäjäystävällisempi niin ohjelman kuin käytettävyydenkin suhteen. Opinnäytteessä todettiin, että teknologia itsessään on monille ikääntyvälle maahanmuuttajalle pelottava asia. Moni oli kertonut pelkäävänsä laitteen menevän rikki. Haastatellut kertoivat katsovansa venäjänkielisiä ohjelmalähetyksiä, kun sellaisia tuli. Lisäksi he kertoivat osallistuvansa projektin järjestämään venäjänkieliseen keskusteluryhmään laitteen avulla. Ikälinjan käyttöä kuvailtaessa edellä mainittujen asioiden lisäksi nousivat esiin terveysteemoihin liittyvät asiat. Kuvayhteys toi lisäarvoa palveluohjaukseen, koska palveluohjaajan ei tarvinnut tulla käymään asiakkaan luona, vaan yksinkertaiset asiat saattoi hoitaa Ikälinjan kautta. Hämeenlinnan ammattikorkeakoulussa tehty Sirkku Lukkarisen sosiokulttuurinen opintotyö, Ikääntyvien maahanmuuttajanaisten kulttuuri- ja taideryhmä osana Tukea ja toimintakykyä arkeen -projektia -raportin kohteena oli ikääntyvien maahanmuuttajien arjen tukemiseksi perustettu kulttuuri- ja taideryhmä. Tarkoituksena oli tuottaa kokemuksellista tietoa toiminnan merkityksestä osallistujille. Raportti sisältää keväällä 2011 toteutetun viiden ryhmäkokoontumisen suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin sekä johtopäätöksiä ja teoriataustaa toiminnalle. Tampereen Yliopistossa, terveystieteiden yksikössä on tekeillä opinnäytetyö liittyen ikääntyvien venäjänkielisten maahanmuuttajien muistikuntoutuksen arviointiin. Satakunnan ammattikorkeakoulun geronomi-opiskelija suoritti projektissa johtamis- ja kehittämistyön harjoittelun Tampereen ammattikorkeakoulun sosionomiopintoihin liittyvässä rinnakkain -harjoittelussa oli projektissa yhteensä seitsemän opiskelijaa vuosina He vierailivat kerran viikossa 10 viikon ajan ikääntyvän maahanmuuttajan luona. Jaksolla kiinnitettiin erityishuomiota vuorovaikutustaitojen harjoitteluun. 18

19 Kulttuurien koti -projektissa kehitetyn välineistön hyödyntäminen hankkeessa Ikääntyvien maahanmuuttajien ryhmänohjausopas Hankkeen aikana ryhmänohjausopas käännettiin ruotsinkielelle. Oppaan painatuksesta vastasi Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry. Ruotsinkielistä ryhmänohjausopasta on painettu kaikkiaan 300 kappaletta, ja ne ovat käytössä eri yhteisöissä. Fiksuna kaupassa tuotekokonaisuus Fiksuna kaupassa materiaalikokonaisuutta on esitelty Setlementtipäivillä Turussa (200 hlöä) ja Tapakulttuuri tapahtumassa Kinaporin palvelutalossa Helsingissä (100 hlöä). Maahanmuuttajille ja suomenkielen opiskeluryhmille projekti järjesti yhteistyössä ALMA:n ja Nutrinet Oy:n kanssa Tampereella näyttelyn ja luennon Miten ravinto vaikuttaa terveyteen. Näyttelyyn tutustui kolmen päivän aikana 180 vierailijaa. Leena Putkosen luento terveellisestä ravinnosta keräsi 25 kuulijaa. Jyväskylän ammattikorkeakoulun restronomi-opiskelijat ja Palapeli-projektin jäsenet kävivät tutustumassa materiaalikokonaisuuteen. Tapaamisessa pohdiskeltiin miten ravintoneuvontaa voi järjestää maahanmuuttajataustaisille henkilöille. Syksyllä 2010 hanke järjesti kaksi neuvontatilaisuutta Fiksuna kaupassa -materiaalikokonaisuudesta Kansalaistalo Mansikkapaikkaan Tampereella. Neuvontatilaisuuksiin osallistui yhteensä 22 maahanmuuttajataustaista henkilöä. Projektin toteuttajatahojen näkemyksiä projektin toteuttamisesta Tukea ja toimintakykyä arkeen -projektin toteuttajatahoina ovat toimineet Tampereen Vanhuspalveluyhdistys ry ja Setlementtiyhdistys Naapuri ry. Kolmivuotinen hanke on oiva esimerkki hyvinvointipalveluja tuottavien yhdistysten onnistuneesta kumppanuudesta siitä, kuinka tuloksia saadaan aikaiseksi yhteen hiileen puhaltamalla sekä yhdistämällä eri toimijoiden tiedot ja taidot laajemmaksi kokonaisuudeksi. Projektin aikana yhdistysten edustajat ovat istuneet säännöllisesti yhteisen pöydän ääreen pohtiakseen toiminnan tavoitteita, hankkeen etenemistä, uusia ajatuksia sekä tietysti projektin pyörittämiseen liittyviä arjen kysymyksiä. Yhteistyö on ollut antoisaa, sillä keskustelu toimintakulttuureiltaan erilaisten yhdistysten välillä on avartanut molempien osapuolten näkemyksiä. Samoin projektin ohjausryhmään kuuluneet asiantuntijat ovat ystävällisesti tarjonneet kokemuksensa hankkeen käytettäväksi sekä ideoineet uusia avauksia. Moneen suuntaan laajeneva, avoin keskustelu onkin ollut ensiarvoisen tärkeää hankkeen onnistumisen kannalta. Sanotaan, että kukaan ei ole korvaamaton. Me olemme eri mieltä. Tukea ja toimintakykyä arkeen - projektin ja erityisesti sen kautta tukea saaneiden asiakkaiden näkökulmasta katsottuna hankkeen työntekijät Marja, Hilma ja Inna ovat olleet korvaamattomia, ja kiitämme heitä lämpimästi heidän työpanoksestaan. Kumarramme syvään myös muille hankkeen toiminnassa mukana olleille henkilöille ja organisaatioille. Kiitokset kuuluvat lisäksi Raha-automaattiyhdistykselle, jonka tuella olemme saaneet tilaisuuden kehittää hyvinvointipalveluita sekä kansalaisyhteiskuntaa vanhukset entistä paremmin huomioon ottavaan suuntaan. Toivomme, että projektin aikana hankitut tiedot sekä siinä kehitetyt työvälineet otetaan kiinnostuksella vastaan mahdollisimman monessa vanhusten hyväksi työtään tekevässä organisaatiossa. Kokemustemme pohjalta kannustamme kaikkia Tutoprojektin kaltaisiin kumppanuuksiin, joissa yhdistyvät osaaminen, tekemisen meininki sekä miellyttävä yhdessä toimiminen! Johannes Tossavainen toiminnanjohtaja Tampereen vanhuspalveluyhdistys ry Sami Wirkkula toiminnanjohtaja Setlementtiyhdistys Naapuri ry 19

20 Projektin ohjausryhmän palaute projektiyhteistyöstä Kysymys: Mistä Tukea ja toimintakykyä arkeen -projektin tunnistaa Vastaukset (mm.): Ikääntyvien maahanmuuttajien tukeminen muistiasioissa; muistikuntoutus venäjänkielellä Asiakaslähtöisestä palveluohjauksesta ja neuvonnasta sekä päivätoiminnan järjestämisestä maahanmuuttajavanhuksille. Kulttuurien koti -hankkeessa kehitettyjen välineiden hyödyntäminen hankkeen toiminnassa, mm. asiakastietokansiot, Fiksuna kaupassa materiaalikokonaisuus ja ryhmänohjausopas. Uutta maahanamuuttajavanhustyötä kehittävä hanke jossa tehdään verkostomaista yhteistyöstä ja nostaa esille palveluohjaustarpeen. Kysymys: Osallistuminen projektin ohjausryhmän työskentelyyn on vaikuttanut, näkynyt omassa työssä tai työyhteisössä mm. seuraavalla tavalla Vastaukset (mm.): Ikääntyvien maahanmuuttajien erityisongelmista on keskusteltu enemmän On osattu ohjata omassa palveluneuvonnassa asiakkaita Tukea ja toimintakykyä arkeen - projektiin. Omakielisen neuvonnan ja palveluohjauksen toimintatapoja on pystytty vertailemaan. On saatu tietoa Tampereen alueen maahanmuuttotyöstä, toiminnasta ja tilanteesta. Projekti on kannustanut erilaisia opetukseen liittyviä yhteistyömuotoja, harjoitteluita ja opinnäytetöitä. Kysymys: Tuottiko projekti jotakin uutta ajateltavaa ikääntyvän maahanmuuttajan asemaan Vastaukset (mm.): Hanke on lisännyt venäjänkielisten ikäihmisten tietämystä muistista ja sen toimintahäiriöistä. Hanke on lisännyt tietoisuutta siitä, että maahanmuuttajat tarvitsevat olemassa olevien palveluiden lisäksi heille räätälöityjä erityispalveluja, päivätoimintaa, vertaistukea ja - toimintaa. Kohderyhmällä on samantyyppisiä ongelmia kuin valtaväestöllä esim. palveluverkoston monimutkaisuuden ymmärtämisessä, mutta suuremmassa mittakaavassa. Kotoutumista ja integroitumista auttaisi myös yhteistoiminta yli kulttuurirajojen. Tehtävää on paljon, jotta maahanmuuttajavanhukset voivat käyttää olemassa olevia palveluita. Yleiset maahanmuuton aiheuttamat asiat: Tuntuu että ikääntyvät maahanmuuttajat ovat suuressa syrjäytymisvaarassa, mikäli eivät saa palveluja/neuvontaa omalla äidinkielellään. Maahanmuutto jo pelkästään on usein niin traumaattinen kokemus. Toivoisin, että voisimme jatkossakin kehittää ja huomioida myös muualta Suomeen tulevien ihmisten ikääntymiseen liittyviä asioita, kuten juuri muistiasiat. 20

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain Monikulttuurinen työ Naistari Naistari

Setlementtien sosiaaliset tulokset Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain teemoittain Monikulttuurinen työ Naistari Naistari Setlementtien sosiaaliset tulokset teemoittain 200 Monikulttuurinen työ Naistari Tililuok 200 00 Tililuok muodostuu 5 tavoitteesta NAISTARI ON HYVINVOINNIN LISÄÄJÄ 200 Kaikki tililuon kyselyt on toteutettu

Lisätiedot

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa

Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Palveluohjaus tuottamassa tarvelähtöisyyttä ja osallisuutta tukemassa Sara Haimi-Liikkanen /Kehittämiskoordinaattori Tarja Viitikko / Projektikoordinaattori KASTE / Kotona kokonainen elämä / Etelä-Kymenlaakson

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 2.2.2016 Setlementti Louhela ry Oikeus hyvään elämään iästä ja toimintakyvystä riippumatta Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ

ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ RIIHIMÄELLÄ Saara Bitter 9.4.2015 Ennaltaehkäisevät kotikäynnit 75-vuotiaille. Asiakkaalle lähetettiin kirje, jossa oli ilmoitettu aika palveluneuvojan kotikäynnistä. Tämä malli ei

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

Asiakaslähtöiset, yhdenvertaiset ja ajantasaiset palvelut kaikille

Asiakaslähtöiset, yhdenvertaiset ja ajantasaiset palvelut kaikille Asiakaslähtöiset, yhdenvertaiset ja ajantasaiset palvelut kaikille Asiakaslähtöinen palvelumuotoilu -koulutus Tampere 26.11.2015 Erityispalvelujen tiimi Tiimin tehtävänä on suunnitella ja toteuttaa palveluja,

Lisätiedot

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa

#Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa #Noste sosiaalista kuntoutusta Lahdessa Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät 25.-26.1.2017 Lahti Sibeliustalo Kaisa Hujanen Johtava sosiaalityöntekijä Lahden aikuissosiaalityö 23.1.2017 Kaisa Hujanen

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja

ETSIVÄ VANHUSTYÖ. koulutuskokonaisuus. Aika ja paikka Kouluttaja ETSIVÄ VANHUSTYÖ koulutuskokonaisuus Aika ja paikka Kouluttaja Sisältö 1. Etsivä vanhustyö 2. Verkostoyhteistyö 3. Osallisuuden vahvistaminen Etsivä vanhustyö koulutuksen tavoite Laaditaan etsivän vanhustyön

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3

Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Opiskelijan nimi: Ryhmä: 1. Työprosessin hallinta Arvioinnin kohteet Toimintakokonaisuuksien suunnittelu Arviointikriteerit Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 suunnittelee toimintaa yhdessä ohjattavien

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA

IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA IKÄIHMISTEN KESKITETTY PALVELUNEUVONTA Omenamäen palvelukeskus Tulliportinkatu 4 06100 Porvoo Puh 040 676 1414 www.porvoo.fi/ruori Ikäihmisten palveluohjaus yhdessä paikassa! Tervetuloa! TAUSTALLA VANHUSPALVELULAKI

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa RAY rahoitus; Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa RAY rahoitus; Löytävä vanhustyö 2014-2017,

Lisätiedot

7.5.2012 VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9

7.5.2012 VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9 2/2012 7.5.2012 Asiat VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9 VANH 10 KUULTO -KUNTIEN KULTTUURITOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE 10 VANH 11 VUODEN 2012 TOIMINTASUUNNITELMAN

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle.

Helsingin kaupunki Esityslista 17/ (5) Kaupunginhallitus Kj/ Päätös Kaupunginhallitus päätti panna asian pöydälle. Helsingin kaupunki Esityslista 17/2012 1 (5) historia 23.04.2012 423 Pöydälle 23.04.2012 päätti panna asian pöydälle. kaupunginjohtaja Jussi Pajunen Marja-Liisa Rautanen, kaupunginsihteeri, puhelin: 310

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p

Muistipalvelut. Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu Hämeenlinna p Muistipalvelut Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu 12 13100 Hämeenlinna p. 044 726 7400 info@muistiaina.fi Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry tarjoaa Muistipalveluita Hämeenlinnan alueella asuville

Lisätiedot

Voimaa vanhuuteen - iäkkäiden terveysliikuntaohjelma Liikuntaryhmän laatukriteerit

Voimaa vanhuuteen - iäkkäiden terveysliikuntaohjelma Liikuntaryhmän laatukriteerit Voimaa vanhuuteen - iäkkäiden terveysliikuntaohjelma Liikuntaryhmän laatukriteerit Voimaa vanhuuteen -ohjelma 2012: Liikuntaryhmän laatukriteerit Liikuntaryhmän laatukriteerit Laatukriteerit on tarkoitettu

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 % Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke Ajalla 1.10.13-31.5.2014 Inarin kunnan kehittäjätyöntekijänä terveydenhoitaja Anneli Pekkala Työaika 50 % Lähtökohta: Inarin kunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävät

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa

Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa Monikulttuurisuus näyttötutkinnoissa KT 1.9.2016 Taustaa Valtioneuvoston asetus ammatilliseen aikuiskoulutukseen liittyvästä henkilökohtaistamisesta 1.8.2015 Näyttötutkinto-opas 2015 Näyttötutkinto-oppaan

Lisätiedot

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa

Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Järvenpäässä meitä kuullaan ja meillä on mahdollisuus vaikuttaa Iltapäiväseminaari 5.4.2016 Johanna Sinkkonen koti- ja erityisasumisen johtaja Esimerkkejä lainsäädännöstä tulevasta kuulemisen ja vaikuttamismahdollisuuksien

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa Löytävä vanhustyö 2014-2017, Turussa Palvelukatveet

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa Sn Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa 1 18.1.2017 Tavoitteet Asiakas keskiössä Vaikuttavat ja toimintakykyä ylläpitävät toimintatavat ovat käytössä ja asiakkaiden

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016

SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Keski-Pohjanmaa / Kainuu / Oulunkaari / Lappi SenioriKasteen loppuarviointi 08/2016 Ohjausryhmä 20.9.2016 Liisa Ahonen Arviointiprosessi arviointisuunnitelma 12.1.2015 Hankkeen työntekijät Toiminnalliset

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011. 28.1.2011 Ohjelmajohtaja Maija Perho Tekryn seminaari

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011. 28.1.2011 Ohjelmajohtaja Maija Perho Tekryn seminaari Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011 Tekryn seminaari Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Istuvan hallituksen ohjelmaan sisällytettiin mm. Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset. Semppi-piste

Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset. Semppi-piste Helsinki 21.-22.4.2015 Terveydenhoitaja Raija Rantala Liikuntasuositukset ja liikuntaneuvonta Kuulotutkimukset Verenpaineen mittaukset Semppi-piste - Liikuntaneuvonta Terveysliikunta Ikääntyminen ja tasapaino

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Liite 1 Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma HENKILÖSTÖN JA HUOLTAJAN YHDESSÄ LAATIMA ESIOPETUKSEN OPPIMISSUUNNITELMA Perustiedot Lapsen nimi: Syntymäaika: Osoite: Huoltajien yhteystiedot: Päiväkoti

Lisätiedot

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen

Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen Saamelaisten toimintamallien juurruttaminen ja levittäminen palveluissa Edellytykset yy ja haasteet Inari 20.9.2013 Mirja Laiti Työkalupakin arviointia Kokonaisuudessaan erinomainen työväline henkilöstön

Lisätiedot

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LUONTO- JA ELÄMYSTOIMINTA TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

Tervetuloa. päivätoimintaan. Päiväkeskus Päivänkaari

Tervetuloa. päivätoimintaan. Päiväkeskus Päivänkaari Tervetuloa päivätoimintaan Päiväkeskus Päivänkaari Kohtaamisen iloa suurella sydämellä! Toiminta-ajatus ja arvot Päiväkeskus Päivänkaari tarjoaa hämeenlinnalaisille kotihoidossa oleville ikäihmisille ja

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Turvallisuus osana ikäihmisten palveluiden kehittämistä Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa - kärkihankkeen tavoitteet Kärkihanke

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla

GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla GeroMetro Vanhustyön kehittämisverkosto pääkaupunkiseudulla Ensimmäisen kehittämiskauden tuloksia 2014-2016 1 Unelma hyvinvoivasta ikäihmisestä 2 Yhdessä jakaen ikäihmisen hyväksi! 3 Mikä on GeroMetro?

Lisätiedot

Kumppanuushanke Verso

Kumppanuushanke Verso Kumppanuushanke Verso Rovaniemen kaupunki Rovalan Setlementti ry Euroopan Sosiaalirahasto, Suomen valtio, Rovaniemen kaupunki, Rovalan Setlementti ry Resurssit Manner-Suomen ESR ohjelman toimintalinja

Lisätiedot

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen

Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen Virkeyttä ja Voimaa vanhuuteen 26.8.2013 ft Kirsi Pölönen Esityksen rakenne VoiTas - kunnonhoitaja koulutus Voima- ja tasapainoharjoittelu-ryhmät VoiTas- ryhmien vaikuttavuus Muu virkistyminen Toimintakyky

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi

Iisalmen kaupunki Sivistyspalvelukeskus Varhaiskasvatus ESIOPETUKSEN LUKUVUOSISUUNNITELMA. Lukuvuosi - Yksikkö. Esiopetusryhmän nimi Lukuvuosi - Yksikkö Esiopetusryhmän nimi Esiopetusryhmän henkilöstö Lukuvuoden painotusalueet Esioppilaiden määrä Tyttöjä Poikia LUKUVUODEN TYÖAJAT Syyslukukausi / 20 - / 20 Syysloma / 20 - / 20 Joululoma

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti.

Liikuntaluokkien liikunnan arviointi suoritetaan yleisten liikunnan arviointiohjeiden mukaisesti. 1 Lisäys Luostarivuoren koulun opetussuunnitelmaan lukuun 1.4 LIIKUNTA Painotettu opetus Painotetussa liikunnanopetuksessa tuetaan oppilaiden kehittymistä omassa lajissaan sekä kokonaisvaltaista kasvua

Lisätiedot

Yhdistyksen tuki omaishoitajille

Yhdistyksen tuki omaishoitajille Salon seudun omaiset ja läheiset ry Yhdistyksen tuki omaishoitajille Omaishoitajien laki-ilta 26.2.2013 Kaupungintalo, Valtuustosali Seija Hyvärinen Toiminnan tavoitteet 1 Toiminnalla edistetään kotona

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Pelkistetty ilmaus Alakategoria Yläkategoria Potilaille suunnattuja taidekokemuksia. potilaiden hyvinvointia lisääviä kokemuksia

Pelkistetty ilmaus Alakategoria Yläkategoria Potilaille suunnattuja taidekokemuksia. potilaiden hyvinvointia lisääviä kokemuksia LIITE 3 1(5) Odotuksia taidehankkeesta Potilaille suunnattuja taide potilaiden lisääviä odotuksia Potilaille sopivaa kattogalleriaa Uutta sisältöä potilaiden elämään Virkistystä potilaille Taide-elämyksiä

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Eliksiiriä elämään. seniorikurssit Peräpohjolan Opistolla

Eliksiiriä elämään. seniorikurssit Peräpohjolan Opistolla Eliksiiriä elämään seniorikurssit Peräpohjolan Opistolla Eliksiiriä ja osallisuutta elämään Yksin, kaksin ja toisten kanssa opiskellen ja osallistuen kurssilla tai täysihoidossa. Peräpohjolan Opistolla

Lisätiedot

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta

Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta Ikäihmisten arjen ja palvelujen parantamiseksi 2014-2016 Webropol -kysely kotihoidon henkilöstölle kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta ja toteutuksesta WEBROPOL -KYSELY Kuntoutumissuunnitelmien laadinnasta

Lisätiedot

VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN Sivu 1/6 KOKEMUKSIA- KOHTAAMISIA JA KONKRETIAA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 22.2.2013 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

Liikkuva koulu Paasitorni Palvelujohtaja Mika Mäkelä

Liikkuva koulu Paasitorni Palvelujohtaja Mika Mäkelä Liikkuva koulu Paasitorni 1.12.2016 Palvelujohtaja Mika Mäkelä Aika ennen https://www.youtube.com/watch?v=gsaalcjnns Liikkuva koulu laajenee kohti aktiivisia opiskeluyhteisöjä HENKILÖSTÖ TAITOJEN KEHITTÄMINEN

Lisätiedot

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä

yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä yksilökeskeisen suunnittelun työvälineitä Tämä kirjanen yksilökeskeisen ajattelun työvälineistä tarjoaa lukijalle tilaisuuden tukea ihmisiä tavoilla, joilla on heille todellista merkitystä. Opas tarjoaa

Lisätiedot

Kaikille avoin hiihtokoulu

Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoin hiihtokoulu Kaikille avoimessa hiihtokoulussa kaikki oppilaat ovat yhtä arvokkaita ja tervetulleita, hiihtokoulu ei rajaa ketään pois vamman tai toimintakyvyn vuoksi. Kaikilla on oikeus

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste

Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Asiakasohjaus Siiri -yhden luukun palvelupiste Sosiaalityö Lähtötilanne Omaishoidon tuki T3 Veteraanipalvelut PTH Sairaala Klinikat Kotihoidon alue 1 SKY Kotihoidon alue 3 SAS Kotihoidon alue 4 Vammaispalvelut

Lisätiedot

Kulttuurit kuuluviin! Monikulttuurinen kirjastotyö Turun kaupunginkirjastossa

Kulttuurit kuuluviin! Monikulttuurinen kirjastotyö Turun kaupunginkirjastossa Kulttuurit kuuluviin! Monikulttuurinen kirjastotyö Turun kaupunginkirjastossa Kirjaston monikulttuurinen palvelukonsepti Open Zone -hankkeen aikana 2008-2011 syntyneet hyvät käytännöt, joista on tullut

Lisätiedot

Tervehdys Kainuusta!

Tervehdys Kainuusta! Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke

MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke MONIKULTTUURISUUS TAITO- JA TAIDEAINEISSA KIELEN OPPIMISEN APUVÄLINEENÄ -hanke LOPPURAPORTTI Heli Karppinen Kaukametsän opisto PL 251, 87101 Kajaani SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO..2 2 HANKKEEN TAUSTA JA

Lisätiedot

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE

VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE LIITE 3 1(7) VASTUUHOITAJAN TOIMINTAOHJE Kanta-Kauhavan kotihoito K u n t a y h t y m ä K a k s i n e u v o i n e n I k ä i h m i s t e n p a l v e l u t K o t i h o i t o K a n t a - K a u h a v a 3 /

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA

IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA IKÄIHMISTEN TARKOITUKSELLINEN ARKI KIVELÄN MONIPUOLISESSA PALVELUKESKUKSESSA Kehittämisprojekti Logoterapeuttisen ajattelun hyödyntämisestä muistisairaiden hoidossa Kaija Ketonen & Kirsi Salmi 10.2.2015

Lisätiedot

Seuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke

Seuraneuvottelukunta. I Love Sport Oulu hanke 12.12.2011 Seuraneuvottelukunta I Love Sport Oulu hanke Taustaa Suomen ulkomaalaisväestö on viimeisten vuosikymmenien aikana moninkertaistunut. Myös Oulussa maahanmuuttajien määrä on tasaisesti kasvanut.

Lisätiedot

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto

Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä. Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto Monialaiset verkostot - käytännön kokemuksia yhteistyöstä Suvi Nuppola kuraattori TREDU Tampereen seudun ammattiopisto TREDU lukuina Yksi Suomen suurimpia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä Opiskelijoita

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI. DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke

LOPPURAPORTTI. DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke 1 2016 LOPPURAPORTTI DNA Kaupan henkilöstön kehittämishanke DNA Kauppa järjesti yhdessä valmennusyritys Kaswun kanssa henkilöstön kehittämishankkeen. Tästä syntyi oppimisen iloa, sitoutumista ja tuloksia.

Lisätiedot

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.

Sirkka Jakonen Johtaja. Itä-Suomen aluehallintovirasto. Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue. Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3. Vanhuspalvelulain valvonta Sirkka Jakonen Johtaja Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat vastuualue Vanhuspalvelulaki seminaari 27.3.2014 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi! Vanhuspalvelulailla pyritään turvaamaan

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Ohjaus ja monikulttuurisuus

Ohjaus ja monikulttuurisuus Ohjaus ja monikulttuurisuus ELO-foorumi 25.9.2014 Ohjaus Ohjaus on ihmisen normaaleissa elämäntilanteissa kohtaamien vaikeuksien käsittelyä, jossa yksilöä ei patologisoida eikä tukeuduta autoritaariseen

Lisätiedot

Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto.

Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto. Womento Työuramentoroinnilla tuloksiin! Kieli ja kulttuuri ohjauksessa seminaari 18.11.2014 Gunta Ahlfors ja Inka Saarela www.vaestoliitto.fi/womento Kehi5ämishanke Womento Womento- hanke+a on rahoi+anut

Lisätiedot

Hyvinvointi ja liikkuminen

Hyvinvointi ja liikkuminen Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä

Lisätiedot

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma

Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Kämmenniemen päivähoitoyksikön varhaiskasvatussuunnitelma Toiminta-ajatus Lasten osallisuus Vanhempien osallisuus Varhaiskasvatuksen suunnittelu Leikki Liikunta Luonto Ilmaisu Mediakasvatus Kieli ja kulttuuri

Lisätiedot