Tukea ja toimintakykyä arkeen -projekti ikääntyvän maahanmuuttajan tueksi. Loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tukea ja toimintakykyä arkeen -projekti ikääntyvän maahanmuuttajan tueksi. Loppuraportti"

Transkriptio

1 Tukea ja toimintakykyä arkeen -projekti ikääntyvän maahanmuuttajan tueksi Loppuraportti 1

2 Sisältö Johdanto..3 Tukea ja toimintakykyä arkeen -projektin tavoitteet ja perustiedot.3 Kotoutumisen edistäminen projektin toiminnassa...4 Muistikuntoutustoiminta..5 Musiikkiterapia osana muistikuntoutusta 7 Palveluohjaus Tukea ja toimintakykyä arkeen -projektissa...8 Kulttuuri- ja taideryhmätoiminta osana päivätoimintaa.11 Liikunta osana päivätoimintaa 13 Palveluohjausta, muistikuntoutusta ja päivätoimintaa teknologian avulla.15 Projektin muu toiminta 15 Projektin yhteistyökumppanit ja kuvaus yhteistyöstä.17 Projektin arviointi 18 Oppilaitosyhteistyö / opinnäytetyöt.18 Kulttuurien koti -projektissa kehitetyn välineistön hyödyntäminen 19 Projektin toteuttajatahojen näkemyksiä projektin toteuttamisesta..19 Projektin ohjausryhmän palaute projektiyhteistyöstä.20 Projektissa käytetty materiaali 22 Liitteet.23 2

3 Johdanto Tukea ja toimintakykyä arkeen -projekti perustuu Kulttuurien Koti -hankkeessa vuosina kehitettyihin välineisiin ja saatuihin kokemuksiin. Aikaisemmassa hankkeessa kokeiltiin ikääntyville maahanmuuttajille muistikuntoutuksen järjestämistä suomen kielellä. Kokeilusta nousi esiin monia huomioitavia asioita, joista tärkeimpänä muistikuntoutuksessa käytettävä kieli. Ennaltaehkäisevällä muistikuntoutuksella huomioidaan maahanmuuttajuuteen liittyviä näkökulmia, kuten muutosta aiheutuvat muistia heikentävät stressitekijät sekä myöhemmin opitun kielen katoaminen muistisairauksien yhteydessä. Projektin aikana ikääntyville maahanmuuttajille on viety tietoa heidän omalla äidinkielellään muistin harjoittamisesta ja muistihäiriöistä. Projektin käytännön kokemukset ovat osoittaneet ikääntyvien maahanmuuttajien ja heidän perheidensä tiedon puutteen muistihäiriöiden tunnistamisessa. Lisäksi muistihäiriöitä ei mielletä dementoituviin sairauksiin kuuluviksi. Myös muistin harjoittaminen, niin ryhmässä kuin yksilökuntoutuksessakin, koetaan usein vieraaksi. Palveluohjauksen avulla on lisätty ikääntyvän maahanmuuttajan toimintakykyä ja itsenäisen elämän hallintaa tarjoamalla tietoa ja tukea arjessa selviytymiseen sekä ohjaamalla ikääntyviä maahanmuuttajia palvelujen oikea-aikaiseen käyttöön. Kulttuurien koti -hankkeessa kehitettyä asiakastietokansiota on hyödynnetty myös Tukea ja toimintakykyä arkeen -projektin kehittämässä palveluohjauksessa. Projektissa on havaittu yhä lisääntyvää ja vaativampaa palveluohjauksen tarvetta asiakkaiden kotoutumisen ja osallisuuden tukemisessa. Ryhmätoiminnan ja toiminnallisten ryhmien käyttäminen on tähdännyt ikääntyvän maahanmuuttajan toimintakyvyn ylläpitämiseen, voimaantumiseen sekä tukemaan ikääntyvän maahanmuuttajan kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Tukea ja toimintakykyä arkeen -projektin tavoitteet ja perustiedot Tukea ja toimintakykyä arkeen -projektin tavoitteena oli kehittää ikääntyvän maahanmuuttajan muistikuntoutusta ja yksilö- ja ryhmämuotoista palveluohjausta sekä tarjota ikääntyville maahanmuuttajille toimintakykyä tukevaa monikulttuurista päivätoimintaa. Tukea ja toimintakykyä arkeen -projektin kohderyhmänä olivat ikääntyvien maahanmuuttajien lisäksi heidän perheensä. Muistikuntoutuksen kehittämisellä pyrittiin vastaamaan ikääntyvien maahanmuuttajien tarpeisiin tarjoamalla heille omankielistä ryhmä- ja yksilökohtaista muistikuntoutusta. Lisäksi tavoitteena oli lisätä tietoutta muistihäiriöistä ja muistin kuntouttamisen mahdollisuuksista maahanmuuttajien keskuudessa yleensä. Projektin pilottiryhmänä toimivat venäjänkieliset ikääntyvät maahanmuuttajat. Palveluohjauksen tavoitteena oli kehittää sekä yksilö - että ryhmämuotoista palveluohjausta ikääntyvien maahanmuuttajien elämänhallinnan tueksi. Tukea ja toimintakykyä arkeen -projektissa annettiin palveluohjausta ikääntyville maahanmuuttajille venäjän kielellä. Projektissa hyödynnettiin Kulttuurien koti -hankkeessa yksilö- ja ryhmäpalveluohjauksen tueksi kehitettyjä välineitä, kuten asiakastietokansiota ja asiointimateriaalia. Asiakastietokansioon kootaan olennaista tietoa asiakkaalle esimerkiksi käytettävissä olevista lääkkeistä, kotihoidon palveluista sekä harrastuksista. Se toimii sekä työvälineenä palveluohjausta antavalle henkilölle että asiakkaan tukena hänen käyttäessään itsenäisesti sosiaali- ja terveyspalveluja. Henkilökohtaisen asioinnin helpottamiseksi kehitetty asioinnin tukimateriaali puolestaan helpottaa selviytymistä erilaisista arjen tilanteista, kuten ajan varaamisesta lääkärille, huoltomiehen kutsumista ja palvelubussin tilaamista. 3

4 Projektin tavoitteena oli edellä mainitun lisäksi kehittää toimintakykyä tukevaa monikulttuurista päivätoimintaa sekä monipuolistaa ikääntyvien maahanmuuttajien sosiaalisia verkostoja. Toiminnalla pyrittiin edistämään ja ylläpitämään ikääntyvän maahanmuuttajan fyysistä ja psyykkistä kuntoa. Lisäksi päivätoiminnan tavoitteena oli mahdollistaa kontakteja maahanmuuttajien ja valtaväestön kesken maahanmuuttajien omien etnisten ryhmien ohella. Projektia toteuttivat Tampereen Vanhuspalveluyhdistys ry ja Setlementtiyhdistys Naapuri ry. Molemmat yhteisöt ovat tuoneet taustallaan ja toiminnallaan tarvittavaa erityisosaamista ikääntyvien maahanmuuttajien palvelujen kehittämiseen. Toimijoilla on käytössään laaja alueellinen ja valtakunnallinen yhteistyö mm. Vanhustyön keskusliiton IkäMamu -verkostossa ja Suomen Setlementtiliiton verkostoissa. Tampereen Vanhuspalveluyhdistys ry on kokenut ikääntyvien asumispalvelujen, palvelukeskuspalvelujen sekä kotihoidon tukipalvelujen tuottaja. Yhdistys toimii aktiivisesti vanhusten ja ikääntyvien palvelujen kehittäjänä mm. palvelu- ja muistikuntoutustoiminnassa. Tampereen Vanhuspalveluyhdistys tekee kehittämisyhteistyötä kolmannen sektorin, julkisen sektorin sekä yritysten kanssa. Setlementtiyhdistys Naapurin työaloja ovat yhteisötyö, maahanmuuttajatyö, nuorten erityispalvelut ja kriisityö. Setlementti Naapurin ylläpitämä Kansainvälinen naisten tapaamispaikka, eli Naistari, toimii Tampereen Hervannan kaupunginosassa erilaisista kulttuureista saapuvien naisten kohtaamispaikkana. Naistarin toiminta ehkäisee sosiaalisten ongelmien syntymistä yksilö- ja yhteisötasolla. Tukea ja toimintakykyä arkeen -projektissa on työskennellyt kolme työntekijää. Projektin vastaava ohjaaja, Marja Pelto-Pihko, kouluttautui projektin aikana muistihoitajaksi Kankaanpään opiston järjestämässä koulutuksessa Tampereella. Muistikuntouttaja Inna Seppä suoritti TunteVA-hoitaja ja ryhmänohjaajan koulutukset. Koulutuksen järjesti Tampereen Kaupunkilähetys ry. Projektin palveluohjauksesta vastasi Hilma Tukmatsova. Työntekijät työskentelivät Hervannassa Tampereen Vanhuspalveluyhdistyksen Keinupuiston palvelukeskuksessa sekä Setlementti Naapurin Naistarin tiloissa. Projektin toimintaa edistämään perustettiin projektitiimi, joka koostui projektin työntekijöistä sekä kolmesta projektin johtoryhmän edustajasta. Tiimin tehtävänä oli valmistella ja edesauttaa johtoryhmän työskentelyä sekä olla tukena projektin tavoitteiden toteuttamisessa. Projektitiimi kokoontui joka toinen kuukausi tai tarvittaessa useamminkin (liite 1). Projektissa toimi lisäksi kaksi työelämävalmennettavaa sekä kaksi opiskelijaa, jotka suorittivat opintoihinsa kuuluvaa harjoittelujaksoa. Kotoutumisen edistäminen projektin toiminnalla Sari Heikkinen Ikääntyvien maahanmuuttajien määrä on yhä varsin vähäinen. Vähäiseksi määrän tekee eritoten se, että osa paluumuuttajista on selvittänyt kielitestin ja saanut kansalaisuuden. Kansalaisuus ei kuitenkaan takaa pärjäämistä uudenlaisessa yhteiskunnassa. Tukea ja toimintakykyä arkeen - projektissa onkin havaittu kuinka yhtä lailla kansalaisuuden saaneita ikääntyviä maahanmuuttajia, kuin sitä vailla olevia ikääntyviä maahanmuuttajia, tulee monissa asioissa tukea, neuvoa ja opastaa. Kotoutumislaki muuttui Uuden lain tarkoituksena on kiinnittää entistä enemmän huomiota maahanmuuttajien sopeutumiseen yhteiskunnassamme. Uusi laki huomioi myös erityisryhmiä, kuten ikääntyvät maahanmuuttajat. Ikääntyvät maahanmuuttajat, jotka ovat muuttaneet maahan ikääntyneinä, eivät ole kotoutettavissa työn tai koulutuksen avulla, vaan heitä varten tarvitaan erilaisia toimia. Kotoutuminen on yhteiskunnallisesti kannattavaa, sillä sen avulla voidaan edistää toimintakykyä ja saada ns. aktiivisia vuosia lisää ikääntyvän maahanmuuttajan elämään. Yksi kotoutumisen kannalta merkittävä asia on kielen oppiminen. Ikääntyville maahanmuuttajille on kehitetty erilaista kielen oppimista helpottavaa materiaalia, mutta itse 4

5 prosessina uuden kielen oppiminen on ikääntyneenä hyvin vaikeaa. Erityisen hankalaksi oppimisen tekee lukutaidottomuus ja kirjainmerkistön vieraus pakolaistaustaisilla henkilöillä. Kotoutumista tukee parhaiten erilaisten ryhmäaktiviteettien tarjoaminen. Ryhmässä olo vahvistaa kuuluvuuden tunnetta ja sosiaalisia suhteita. Yhdessä ollessa on myös mahdollista oppia lisää uudesta yhteiskunnasta kuuntelemalla ja kyselemällä muiden kokemuksista. Palvelujärjestelmän selvittäminen ikääntyvälle maahanmuuttajalle ja avustaminen sen käytössä tukevat myös kotoutumista merkittävällä tavalla. Muistikuntoutustoiminta Inna Seppä Muistin avulla selvitään arkipäivistä, pystytään oppimaan uutta ja käyttämään hyväksi aikaisemmin muistiin taltioitua tietoa ja taitoja. Korkea ikä, stressi sekä elämänmuutokset lisäävät riskiä sairastua muistisairauksiin. Muutto vieraaseen maahan aiheuttaa erityisen paljon jännitystä ja stressiä. Lisäksi yksinäisyys, kielen ymmärtämättömyys, negatiivinen mieliala, masennus ja unihäiriöt huonontavat vointia ja heikentävät muistia. Muistitietouden lisääminen, muistin toimintahäiriöistä kertominen sekä opastaminen muistin hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja parantamiseen olivat tärkeä osa projektin aikana kehitettyä muistikuntoutusta. Tavoitteena oli kehittää muistin virkistämiseen ja ylläpitämiseen liittyviä harjoituksia. Projektin aikana käynnistettiin ikääntyville maahanmuuttajille ennaltaehkäiseviä ja toiminnallisia, venäjänkielisiä muistikuntoutusryhmiä. Muistiryhmien tarkoituksena oli edesauttaa osallistujan positiivista minäkuvaa, onnistumisen tunnetta, itsevarmuutta, tyytyväisyyttä sekä auttaa jaksamaan ja tuoda iloa ja merkitystä elämään. Yhteinen kulttuuri, historia, kieli sekä vapaa ja rento tunnelma ovat tärkeä edellytys ryhmäntoiminnan onnistumisessa. Tutussa ja turvallisessa ympäristössä on helppo olla. Keskustelu omalla kielellä voi voimaannuttaa ikäihmiset pitkäksi aikaa ja edistää heidän psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyään. Sosiaalinen toimintakyky vaikuttaa myös fyysisen toimintakyvyn. Venäjänkieliselle ikäihmiselle ryhmään osallistumisen merkitys on kenties vielä suurempi, kuin kantaväestön ikäihmisille. Ryhmiin tullaan hakemaan seuraa, tutustumaan muihin ihmisiin, saamaan tietoa, keskustelemaan, muistelemaan sekä hakemaan hyvää mieltä ja muistia virkistävää toimintaa. Esimerkkejä: Eräs 87-vuotias venäläinen rouva oli säännöllisesti käynyt ryhmässä, vaikka huonon olon vuoksi hän olisi voinut jäädä kotiin. Ajattelin, että menen tänään ryhmään tai jään kotiin, mutta ymmärsin, että haluan mennä, koska olen yksinäinen kotona ja tarvitsen seuran. Muiden kanssa oleminen virkistää! Toinen, melkein 80-vuotias rouva, oli itse huomannut kuinka erilaiset harjoitukset olivat vahvistaneet hänen muistiaan ja antaneet hänelle itsevarmuutta ja halua osallistua muistikuntoutukseen. Kivaa, kun pitää miettiä ja lähettää aivot liikkeelle! Muistiryhmän ohjelman rakentamisessa ja onnistumisessa on tärkeä huomioida osallistujan ikä, toimintakyvyn mahdollisuudet, koulutus sekä kyky toimia ryhmässä. Kaikista tärkein edellytys toiminnan onnistumisen kannalta on kuitenkin toiminnan positiivinen vaikutus sekä ihmisten ymmärrys ja innostus toimintaa kohtaan. Mielekäs seura on parasta voimistelua aivoille ja varsinkin silloin, kun se tapahtuu omalla äidinkielellä! Ryhmissä levitettiin tietoutta muistihäiriöistä ja muistin kuntouttamisen mahdollisuuksista. Tampereen alueella toimi kolme 5

6 muistikuntoutusryhmää, jotka kokoontuivat kerran viikossa. Yhteistyössä Hervannan seurakunnan kanssa Pelipuiston tilassa kokoontui joka toinen viikko inkerinsuomalaisten muistiryhmä, joka järjestiin yhteensä viisi kertaa. Kotiin annettavan yksilöllisen muistikuntoutuksen piirissä oli projektin aikana kaksi asiakasta. Sisältö Muistiryhmätoiminta Tavoitteet Tuolijumppa Aivojumppa Tietokilpailu Puumaalaus sormiväreillä Pelit(muistikortit, Nelja värikästä riviä, Bingo, Mölkky) Levyraati Retki Sanojen arviointi, arvoitukset Keskustelu, muistelu Jatkaa sananlaskuja, Vastakohdat Sano väri, ei sanaa Syksy yhteismaalaus Kysymykset, sanatehtävät, lasku Runon oppiminen Sisä ja ulkoolympialaiset Tieto muistista, sen toimintahäiriöistä ylläpitämisesta ja hyvinvoinnista Laulaminen Fyysisen toimintakyvyn tukeminen Aivojen aktivointi Muistin virkistys Eri aistien aktivointi, visuaalisen hahmottamisen tukeminen Muistikyvyn ylläpitäminen, motoriikkaharjoittelu Mielihyvän kokemukset Sosiaalisen vuorovaikutuksen tukeminen Loogisen ajattelun pito, mielihyvän kokemukset Muistin virkistys, hyvä olo Ajattelu, keskittymiskyvyn ylläpitäminen Kongnitiivisen taitojen tukeminen(huomion, muisti, hahmottaminen) Sosiaalisten taitojen ja yhteistyötaitojen tukeminen, yhdessä mukava olo Muistin virkistys, onnistumisen kokemukset Muistiharjoittelu Hyvinvointia tukeminen, vuorovaikutusta paraneminen ryhmäläisten keskenään, hauska ja rentoutuva olo Tietojen saaminen muistista ja sen ylläpitämisestä, ymmärtäminen muistin tärkeän roolin arkielämässä Hyvinvoinnin lisääminen, mielihyvän kokemukset Kirjallisuutta: Leskinen, E Ryhmä toimimaan. PS-kustannus. Pelto-Pihko M Ikääntyvien maahanmuuttajien ryhmänohjausopas. Vanhus ja lähimmäispalvelun liitto ry. Katoavatko sanat? Opas muistista huolestuneille Vanhustyön keskusliitto, IkäMamutoiminta. Muistiryhmä Naistarilla Muistiryhmä Annalassa 6

7 Musiikkiterapia osana muistikuntoutusta Viime vuosina on kiinnitetty suurta huomiota musiikin ja musiikkiterapian merkitykseen osana ikääntyneiden ihmisten muistikuntoutustyötä. On havaittu musiikin aktivoiva, virkistävä, piristävä ja rentouttava itseilmaisuun rohkaiseva vaikutus, joka tukee ihmisen muistelua. Tukea ja toimintakykyä arkeen -projektin yhtenä tavoitteena oli kehittää muistikuntoutusta musiikkiterapian muodossa vastaamaan ikääntyvien maahanmuuttajien tarpeita. Musiikkiryhmä Tesomalla Tesoman kaupunginosassa, Setlementti Naapurin ylläpitämän Wihreän puun tiloissa, kokoontui ikääntyneiden maahanmuuttajien muistikuntoutusryhmä, jonka sisältöön liitettiin musiikkiterapeuttisin menetelmin toteutuvaa ryhmätoimintaa yhteensä 12 kertaa. Tavoitteet laadittiin kuhunkin ryhmään kuuluvan osallistujan elämäntilanne yksilöllisesti huomioiden. Ryhmään osallistui viisi inkerinsuomalaista ikääntynyttä maahanmuuttajaa. Musiikkituokioita ohjasi musiikkiterapeutti Marjatta Aarne. Ohjaaja kertoi ryhmäläisille musiikin tärkeydestä ja vaikutuksesta aivotoimintaan. Ryhmäläiset alkoivat myös itse kertoa omasta suhteestaan musiikkiin, kuka oli harrastanut yksinlaulua, tai laulanut kuorossa, kuka käynyt oopperassa, kuka konserteissa. Ohjaaja painotti säännöllisen musiikinkuuntelun toimivan terveyden edistäjänä ja muistin tukena ja opasti ryhmäläisiä kotona säännöllisesti tapahtuvaan musiikin kuunteluun. Ryhmäläiset halusivat viikoittain kertoa kotona tapahtuneen oman lempimusiikin kuuntelun onnistumisesta. Hyväksi havaittuja toimintamalleja vuosien varrelta: Rentoutuminen: Rentoutusmusiikki toiminnan alussa ja lopussa. Olen käyttänyt Solitude rentoutusmusiikkia ja myös klassista musiikkia. Musiikin kuuntelu: Musiikin säännöllisen kuuntelun merkityksestä muistiin myös ennaltaehkäisevässä muistikuntoutustyössä. Musiikkimaalaus: Musiikki ja värit ovat yhdessä ainutlaatuisen toimiva yhdistelmä. Musiikin ja värien avulla syntyy luontevasti oman elämän tarinoita. Draaman käyttö musiikkiterapian ryhmätoiminnoissa: Draaman avulla voi luonnehtia helpommin omia kokemuksiaan tai elämäntapahtumia kuin verbaalisesti. Lauletaan yhdessä venäläisiä ja suomalaisia lauluja. Laulu virkistää ja hoitaa, luo yhteenkuuluvuutta. Harmoninen laulu rentouttaa ja rauhoittaa. Kuunnellaan valmiiksi nauhoitettua harmonista laulua tai itse laulaen tuttuja harmonisia säveliä. Rytmisoittimet: Hedelmämarakassit, gabasa, puupalikat, rummut. Rytmin käyttö todetaan neurologiseksi kuntoutukseksi. Improvisaatio: Improvisoidaan vuorosoitolla spontaanisti käyttäen rytmisoittimia. Yksinsoittoon kannattaa myös rohkaista. Kuvakortit: Käytän kuvakortteja ja musiikkia muistiharjoituksiin. Kutakin korttia vastaa sille valittu musiikkikappale.muistiharjoitus aloitetaan katselemalla kuvakortit ja kuuntelemalla niille kuuluva musiikkikappale. Sen jälkeen kuvakortit asetetaan pöydälle. Kuunnellaan jollekin korteista kuuluva musiikkikappale. Muistellaan mille kortille kappale kuuluu. Harjoitusta voi varioida ryhmä huomioiden. Vuorovaikutusharjoituksia: Esim. vastakkain istuen taputetaan Säkkijärven polkkaa parin kanssa. 7

8 Palveluohjaus Tukea ja toimintakykyä arkeen -projektissa Kirsti Viljanen ja Hilma Tukmatsova Tukea ja toimintakykyä arkeen -projektissa on mielletty palveluohjaus asiakaslähtöisenä ja asiakkaan etua korostavana työtapana, mikä sisältää sekä asiakastyötä että palveluiden yhteensovittamista organisaatioiden tasolla. Palveluohjausmallissa kehitettiin niitä toimintoja, joita asiakas tai hänen perheensä ovat tarvinneet nykyisessä elämänvaiheessaan elämänhallintansa tueksi. Olennaista palveluohjauksessa on ollut asiakkaan ja työntekijän luottamussuhde. Palveluohjauksen tavoitteena on ollut tunnistaa asiakkaan yksilölliset tarpeet ja järjestää hänelle tarvittavat palvelut ja tuki. Yksilökohtaisen palveluohjauksen keskeisin sisältö muodostuu neuvonnasta, ohjauksesta ja edunvalvonnasta. Yksilökohtaisessa palveluohjauksessa ikääntyneet maahanmuuttajat ovat lisäksi saanet omankielistä neuvontaa ja ohjausta sosiaali- ja terveyspalvelujen käytössä. Projektin aikana asiakastietokansioita (kuvattu edellä) on muokattu ja valmistettu 21 asiakkaalle. Pirkanmaan tulkkikeskus on kääntänyt asiakastietokansion arabiaksi ja persiaksi. Palveluohjaajan asiakaskunta koostui pääosin iältään vuotiaista paluumuuttajista. Jotkut heistä ovat puhuneet inkerin kieltä kotimaassaan ja pärjäävät Suomessa kielitaidollaan helpohkoissa asioiden hoitoon liittyvissä tilanteissa, kuten kaupassa asioimisessa. Osalla ikääntyvistä maahanmuuttajista ei ole suomenkielen taitoa. Nämä vanhukset ovat kielitaidottomina eriarvoisessa asemassa muihin nähden. Heille ei riitä pelkkä tieto palveluiden saatavuudesta. Ikääntyvät kielitaidottomat maahanmuuttajat tarvitsevat ehdottomasti avustusta asioidensa hoitamiseen omalla kielellä. Kielen ymmärtämiseen tuovat hankaluutta erilaiset kirjeet, hakemusten täyttäminen sekä ajanvaraukset esimerkiksi sosiaali- ja terveyspalveluihin, joihin palveluohjaajan avustusta erityisesti tarvitaan. Lisäksi asiakkaan on yhteisen kielen puuttuessa vaikea tulla ymmärretyksi mm. kotihoidon työntekijöiden keskuudessa. Yhdenvertaisuuslain mukaan asiakkaan on saatava samankaltaisia palveluja kuin muut palvelujen piirissä olevat. Ikääntyvien maahanmuuttajien asemaa uudessa maassa voi ymmärtää vasta silloin, kun muuttaa iäkkäänä toiseen maahan ilman kielitaitoa. Ikääntyvät tarvitsevat omankielistä henkilöä, johon he saavat yhteyden ongelmallisissa tilanteissa. Tämä luo turvallisuutta ja vakautta heidän arkeensa. Tukea ja toimintakykyä arkeen -projektissa on vahvasti noussut esiin ikääntyvien maahanmuuttajien tarvitsema ohjaus ja neuvonta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Projektissa on havaittu yhä lisääntyvää ja vaativampaa syvennetyn palveluohjauksen tarvetta, joka liittyy asiakkaiden kotoutumisen ja osallisuuden tukemiseen. Palveluohjaajan neuvontaa ja ohjausta käyttivät säännöllisesti Hervannan alueella 18, Kaukajärvellä 8, Annalassa 11 ja Tesomalla 6 asiakasta. Yhteensä palveluohjauksen piirissä oli 42 asiakasta. Palveluohjaajan tehtävän kuvausta: Kotihoito: tulkkausapua, asiakastietokansion päivitystä Kela: maahanmuuttajan erityistukiasiat, takuueläkkeet, asumistuki, hoitotuki Migri: lupa-asiat Lääkärit: ajanvaraukset, saatot lääkäreille, tulkkaus Laboratoriot: saatot, testitulosten tiedottaminen asiakkaille (lääkärit soittavat ohjaajalle tuloksista) Sairaanhoitajat: ajanvaraukset, saatot vastaanotolle, tulkkaus Aikuisneuvola: ajanvaraukset, saatot vastaanotolle, tulkkaus Apteekki: asiointiapu Sosiaalitoimi: asiointiapu, tulkkaus Tays, Acuta: ajanvaraukset, varattujen aikojen vaihtaminen, saatot taksilla, palvelubussilla ja ambulanssilla, tulkkaus Poliisi: asiointiapu, tulkkaus Te- toimisto: asiointiapu, tulkkaus 8

9 Palveluohjaaja teki useita kotikäyntejä viikossa. Lisäksi Naistarilla kävi lukuisia asiakkaita tapaamassa ohjaajaa. Ohjaaja on tulkannut kirjeitä, neuvonut hautajaisjärjestelyissä ja perunkirjoitusasioissa, avustanut asunnonvaihtoasioissa, sähkösopimuksen tekemissä ym. Ohjaaja on ollut myös usein yhteydessä Venäjälle ja Balttiaan selvitellessään eläkeasioita. Tyypillisimmillään asiakaskäynti on kestänyt tunnista kahteen tuntiin varsinkin puhelin- ja viranomaiskontaktien pitkien jonotusaikojen vuoksi. Myös poliisin ja sairaaloiden odotusajat ovat pitkiä. Saattomatkoilla aikaa kului useampi tunti. Ikääntyvillä maahanmuuttajilla on oikeus samoihin palveluihin kuin kantaväestölläkin. He eivät tarvitse eri palveluita, mutta ne on räätälöitävä heille sopiviksi. Palveluista on kerrottava heille ymmärrettävästi. Puutteellisen kielitaidon huomioiminen asiakastilanteissa pitäisi olla palveluista vastaavan tehtävän edellytys. Ikääntyvien maahanmuuttajien syrjäytymisen estämisen lähtökohtana tulee olla omakielisen selviytymisen tukeminen. Ilman riittävää, omalla kielellä annettua apua, osa ikääntyvistä maahanmuuttajista saattaa jäädä yhteiskunnan ja muiden toimijoiden tarjoamien palvelujen tai tukitoimien ulkopuolelle. Läheiset eivät aina välttämättä kykene tai ehdi auttamaan omaisiaan. Läheiset voivat myös ajatella, että vastuu huolehtimisesta kuuluu Suomessa yhteiskunnalle. Erityiseen riskiryhmään kuuluvat huonokuntoiset, dementoituneet, yksinäiset, vähävaraiset ja kielitaidottomat maahanmuuttajat, jotka eivät kykene pitämään itsestään huolta ja hoitamaan asioitaan. Lisäksi kieliongelmat kärjistyvät kunnon heiketessä ja muistihäiriöiden ilmaantuessa. Vertaisryhmät ovat tärkeitä avun ja tiedon lähteitä maahanmuuttajille. Kolmannen sektorin toiminnalla on osaltaan tärkeä merkitys ikääntyvien maahanmuuttajien kielitaidon ja sosiaalisen verkoston ylläpitämisessä. Toiminnalla voisi olla merkittävä rooli ikääntyvien maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisessä. Järjestöjen kautta maahanmuuttajat voisivat saada omakielistä neuvontaa ja tietoa yhteiskunnasta. Heille voisi lisäksi tarjota mahdollisuuksia oppia suomen kieltä sekä osallistumismahdollisuuksia harrastustoimintaan. Järjestöjen ylläpitämät palvelut tulisikin nähdä julkisia palveluita täydentävänä toimintana. Palveluohjaajan tehtävät tilastollisesti Puhelinsoitot mm. ajanvaraus, neuvonta, palvelubussi, asiakkaat Terveydenhuolto mm. terveyskeskus, sairaala, aikuisneuvola, labra, kotikäynnit Virastot mm. Kela, asuntotsto, verotsto,ulto, 9

10 Palveluohjauksen esimerkkikuvauksia Esimerkki yksi: Rouva on asunut Suomessa noin 12 vuotta. Hän ei osaa suomea ja saa kotihoidon palvelua, johon tarvitsee aina tulkkausapua. Usein hän ottaa yhteyttä palveluohjaajaan halutessaan välittää tietoa hoitajalle tai sairaanhoitajalle. Myös kotihoidosta soitetaan palveluohjaajalle. Rouva soitti palveluohjaajalle kertoen kovista kivuistaan ja että särkylääkkeet ovat loppuneet. Palveluohjaaja välitti tiedon sairaanhoitajalle. Rouva soitti jälleen kerran palveluohjaajalle ja valitti kivuistaan, jonka jälkeen palveluohjaaja kertoi kotihoitajalle. Hoitaja lupasi välittää viestin sairaanhoitajalle ja lääkärille kysyen miten kipua hoidetaan. Palveluohjaaja soitti sairaanhoitajalle. Sairaanhoitaja kertoi asiakkaan tutkimuksesta tulleet tulokset, joiden mukaan asiakkaalle oli määrätty uusi lääkitys. Palveluohjaaja soitti asiasta rouvalle. Rouvalla oli edelleen kipuja ja hän oksensi. Palveluohjaaja soitti sairaanhoitajalle, jolta tuli hoito-ohjeita mahataudin hoitoon. Palveluohjaaja nouti reseptin apteekista. Lääkehoito jatkui. Palveluohjaaja välitti tiedon rouvalle. Rouva soitti palveluohjaajalle kertoakseen, että hoitaja on paikalla ja puhuu jotakin hänelle mutta hän ei ymmärrä. Palveluohjaaja keskusteli hoitajan kanssa, joka kertoi, että oli kysynyt lupaa laittaa lääkkeet järjestykseen. Hoitaja soitti palveluohjaajalle, kun ei löytänyt sokeritautireseptiä. Palveluohjaaja tiedusteli asiaa rouvalta, joka kertoi, että omainen ei anna lupaa antaa reseptiä, koska hän ei löydä niitä hoitajien jäljiltä silloin, kun hänen täytyy lähettää reseptit toimentulotuen yksikköön. Asia selvitettiin palveluohjaajan avustuksella, ja yhdessä sovittiin, että jatkossa reseptit löytyvät asiakkaan lääkelaatikosta. Hoitaja soitti palveluohjaajalle ja kertoi, että asiakas tarvitsisi enemmän palvelua, kuten siivousta. Palveluohjaaja antoi omaisen puhelinnumeron ja pyysi, että kertovat omaiselle asiakkaan palvelutarpeesta. Esimerkki kaksi: Pariskunta, jossa rouva kielitaidottomana hoitaa kaikki pariskunnan asiat palveluohjaajan kautta. Rouvan eläkkeellä oleva puoliso puhuu jonkin verran suomea, mutta ymmärtäminen on huonoa. Rouvan tulojen takia mies ei saanut maahanmuuttajan erityistukea. Maaliskuusta 2011 maahanmuuttajien erityistuen korvasi takuueläke. Takuueläkkeeseen ei vaikuttaa puolison tulot. Palveluohjaaja kävi monta kertaa asiakkaan kanssa Kelassa. Kelassa pyydettiin toimittamaan liitteenä todistus asiakkaan venäjän eläkkeestä. Mies matkusti Venäjälle sitä noutamaan, mutta matkalla hän sairastui ja sai päätöksen vasta toukokuussa. Rouva jäi ilman tuloja ja taisteli sosiaalitoimiston kanssa toimeentulotuesta. Rouva täytti 65 vuotta heinäkuussa 2011, jolloin hänelle tuli oikeus eläkkeeseen. Takuueläkehakemus jätettiin Kelaan. Esimerkki kolme: Rouva kävi apteekissa ja hänen reseptinsä oli vanhentunut. Apteekkari yritti selittää rouvalle, että hänen täytyy uusia resepti lääkärillä. Rouva ei ymmärtänyt, ja luuli, että apteekki olisi uusinut reseptin. Kun hän tuli toisen kerran, hän ei saanut lääkettä, koska reseptiä ei oltu uusittu. Hän soitti palveluohjaajalle ja kertoi tilanteen. Palveluohjaaja neuvoi häntä menemään terveysasemalle ja jättää sinne reseptin uusittavaksi. 10

11 Edellä kuvatuista esimerkeistä voidaan havaita, kuinka tulkin käytöllä on merkittävä vaikutus asioiden sujuvaan hoitamiseen. Jos lääkereseptiä ei voi ajoissa uusia, ja jää vaille tarvitsemiaan lääkkeitä, voi tilanne olla hengenvaarallinen. Asioimiset virastoissa mutkistuvat entisestään kun yhteistä kieltä ei ole. Esimerkin yksi rouva tarvitsi hyvin paljon tukea jokapäiväiseen elämäänsä ja monissa kotihoidon tilanteissa asiat hankaloituivat ilman yhteistä kieltä ja muuta tukea. Rouva tarvitsi niin sanottua syvennettyä palveluohjausta. Kirjallisuutta: Kolehmainen, L.- Liikanen, T Palveluohjaus ikääntyvän venäjänkielisen maahanmuuttajan tukena. Opinnäytetyö, Kymenlaakson ammattikorkeakoulu, vanhustyön koulutuslinja. Kulttuuri- ja taideryhmätoiminta osana päivätoimintaa Marja Pelto-Pihko Kulttuurin ja taiteen synnyttämät arjen elämykset ovat useille ihmisille hyvän elämän edellytys. Toisille taide merkitsee mahdollisuutta irrottautua arjesta, kokea elämyksiä ja taidenautintoja, toisille taide on rakas harrastus. Elämyksellisyys syntyy taiteen synnyttämästä esteettisestä kokemuksesta. Taiteen avulla yksilö pohtii, mitä ihmisenä oleminen on ja mitä se voisi olla. Taiteen kautta ihminen voi vahvistaa omaa identiteettiään. Kulttuuritoiminnan myötä syntyvät yhteisöllisyys ja sosiaaliset verkostot, jotka auttavat hallitsemaan elämää paremmin. Yksi ryhmän osallistujista totesi omien huoltensa unohtuvan kun katselee taidetta. Taide-elämysten voima perustuu siihen että ne käynnistävät meissä positiivisia ajatuksia sekä kohentavat mielialaa ja elämänhalua. Kun ihminen kokee itsensä yksinäiseksi, eristäytyneeksi tai kokee surua, taide voi toimia tunteiden tulkkina ja lohduttajana. Taide-elämykset voivat siis lohduttaa, lievittää kärsimystä ja edistää terveyttä. Hyvään vanhuuteen kuuluu mahdollisuus ja oikeus taide- ja kulttuurielämysten saatavuuteen, oli sitten kyse kotona tai hoitolaitoksessa asuvasta vanhuksesta. Taide- ja kulttuuritoiminta eri muodoissaan ovat ennaltaehkäisevää toimintaa hyvinvointityön kentällä. Kulttuuri- ja taideryhmätoiminnan tavoitteet Toiminnan yhtenä tavoitteena oli tutustuttaa ryhmäläiset suomalaiseen yhteiskuntaan. Jokaiseen kokoontumiseen liittyi jokin teema, jota käsiteltiin toiminnan ohessa. Aiheina olivat mm. vuodenajat ja niihin liittyvät tavat ja perinteet sekä museo- ja taidenäyttelyvierailut. Lisäksi ryhmäläiset itse toivat esille arjessa esiin nousseita asioita. Tavoitteena oli vahvistaa ryhmäläisten keskinäistä vuorovaikutusta ja tuoda iloa ja virkistystä arkeen sekä vahvistaa heidän identiteettiään yksilönä ja ryhmän jäsenenä. Ryhmätoiminnan tavoitteina oli lisäksi ryhmäläisten yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden vahvistaminen, yksinäisyyden lievittäminen ja vertaisuuden kokeminen. Ikääntyville maahanmuuttajille suunnattu Taide- ja kulttuuriryhmä kokoontui joka toinen viikko Naistarin tiloissa Hervannassa. 11

12 Kulttuuri- ja taideryhmien toiminta Valokuvat Musiikki Näyttelyt Museot Kulttuuri- ja taideryhmätoiminta Menetelmä Tavoitteet Kommentteja / havaintoja Vanhojen valokuvien katselu a) Musiikin kuuntelu b) Yhteislaulu c) Levyraati Viron viikon näyttely, Agitaatioposliinia Eremitaasista- näyttely Aistit auki toiminnallinen museovierailu, Sara Hildenin museo, Kustaa Hiekan museo, Vapriikki, Amurin työläiskortteli Yhtäläisyyksien löytäminen eri kulttuuritaustan omaavien ryhmäläisten kanssa, vuorovaikutus, muistelu Tutustuminen suomalaisiin ja venäläisiin säveltäjiin, muistelu, mielihyvän kokeminen Tutustuminen Viron nuoriin taiteilijoihin sekä venäläiseen posliini tuotantoon. Muistelu, keskustelu, mielihyvän kokeminen Kuvien katselu, keskustelu, vuorovaikutus, muistelu, mielihyvän kokeminen Outojen esineiden tunnistaminen ja niiden käyttötarkoitus. Muistan 30-luvulta naisten vaatetuksen ja hiusten mallin, teilläkin on ollut samanlaista Ihasteltiin menneiden sukupolvien kuvia. Ei ole säästynyt valokuvia Ryhmäläisten toiveesta kuunneltiin lisää suomalaisten säveltäjien tuotoksia. Ryhmäläiset halusivat istua taulujen eteen ja tutkailla mitä tunteita teokset nostavat esille. Posliininäyttely aiheutti ihmetystä ryhmäläisissä. Ryhmäläiset olivat iloisia siitä että, heidät oli tuotu tutustumaan kyseisiin paikkoihin. Osa vieraili kohteessa ensimmäistä kertaa. Omat huolet unohtuu kun katselee taidetta Käden taidot Huovuttaminen: Omena Patalappu Seinävaate Huopahelminauha Maalaaminen: vesivärit, silkkivärit, kangasvärit Vuodenaika kuvakollaasit, Silkkihuivi, Tyynyliina Ruukkuaskartelu Tutustuminen huovutuksen kuiva ja märkätekniikalla toteutettaviin koruihin, seinävaatteisiin ja koristeesineisiin. Visuaalisen hahmottamisen tukeminen. Oman tuotoksen toteuttaminen, onnistumisen kokemukset. Tunne: osaan ja kykenen Tutustuminen väreihin, materiaaleihin ja eri tekniikoihin. Visuaalisen hahmottamisen tukeminen. Oman tuotoksen toteuttaminen, luovuus, onnistumisen kokemukset. Tunne: osaan ja kykenen. Innostus valtasi ryhmän, nauttivat värien runsaudesta. Pallojen pyöritys onnistuu vanhemmillakin sormilla, aivoja stimuloivaa ja muistia ylläpitävää toimintaa Ryhmäläiset pitävät käsillä tekemisestä. Murheet unohtuu kun on muuta ajateltavaa 12

13 Toiminnan alussa huomattiin että ikääntyneillä maahanmuuttajilla oli korkea kynnys lähteä toteuttamaan itseään. En minä mitään osaa. Minulla on kaksi vasenta kättä. Ohjaajan tärkein tehtävä toiminnan alussa on aktivoida ja kannustaa ryhmäläisiä rohkeasti tekemään ja kokeilemaan esimerkiksi vesivärimaalausta. Ohjaajan on kohdattava ikäihmisiä kunnioittaen, uskoa heihin ja tiedostaa, että ikä ei ole este itseilmaisuun. Ryhmäläisten halu syntyy kannustuksesta, huumorista, iloisesta mielestä sekä ohjaajan kyvystä olla aidosti läsnä. Koen tärkeäksi myös sen, että työt laitetaan esille kaikkien ihailtavaksi, tämä osoittaa ryhmäläisille että heidän töitään arvostetaan ja toiminta on tavoitteellista. Kirjallisuutta: Pitkälä, K., Routasalo, P. & Blomqvist, L Ikääntyneiden yksinäisyys. Taide- ja virikeryhmät psykososiaalisena kuntoutuksena. Geriatrisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke. Hohenthal-Antin, L Kutkuttavaa taidetta. Taidetoiminta seniori- ja vanhustyössä. Venäläinen tapakulttuuri. Perinteitä ja nykypäivää. Suomi-Venäjä seura Hohenthal-Antin, L Muistot näkyviksi. Muistelutyön menetelmiä ja merkityksiä. Pelto-Pihko, M Ikääntyvien maahanmuuttajien ryhmänohjausopas. Vanhus ja lähimmäispalvelun liitto ry. Lasilyhdyn valmistusta Sirkku Lukkarisen opastuksessa Seinävaate huovutustekniikalla Liikunta osana päivätoimintaa Marja Pelto-Pihko Terveydentilan ja toimintakyvyn erot ikääntyneiden kesken ovat suuret silloinkin, kun on kyse samanikäisistä ihmisistä. Toimintakyvyn säilyminen vanhuudessa on tärkeää, sillä se mahdollistaa jaksamisen ja itsenäisen selviytymisen arkielämässä. Toimintakyvyn heikkeneminen ei ole seurausta pelkästään vanhenemisesta, vaan osa johtuu toimintojen käytön puutteesta. Ikääntyvän maahanmuuttajan liikuntaohjauksen suunnittelussa tärkeimpiä asioita on huomioida ihmisten tottumukset ja tavat harjoittaa liikuntaa. Yksilöiden välillä on suuria terveydellisiä, toimintakykyyn, ikään, arvoihin ja kulttuuritaustaan liittyviä eroja. Tämä tekee kovin haasteelliseksi liikuntatuokioiden sisällön suunnittelun. Jos ryhmäläisillä on vähän kokemusta liikunnasta, heidän on vaikeaa esittää toiveitaan ja ne selkiytyvät usein vasta monien kokeilujen avulla. Olennaista on, että ryhmän on mahdollisimman helppo löytää yhteiset tavoitteet ja sisällöt toimintaansa. 13

14 Ikääntyvän liikunnan ohjauksen tavoitteita olivat: Fyysisen suorituskyvyn osatekijöiden edistäminen lisäämällä ikääntyvän itsensä ymmärrystä hengitys-verenkierto elimistön, lihasvoiman, nivel-liikkuvuuden, tasapainon ja koordinaation toiminnasta. Psyykkisen toimintakyvyn edistäminen luomalla onnistumisen kokemuksia, iloa ja virkistystä arkeen. Onnistuneiden kokemusten kautta ikääntyvän itsetunto vahvistuu. Liikunnan avulla voidaan harjoittaa luovuutta, muistia ja päättelykykyä sekä tukea myönteisen fyysisen minäkuvan kokemista. Toisten kanssa toimiminen lievittää yksinäisyyttä ja vahvistaa sosiaalista vuorovaikutusta sekä luo yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden kokemuksia. Ikääntyvien maahanmuuttajien toimintakykyä sekä sosiaalisia verkostoja ja yhdessäoloa tukevaa toimintaa on toteutettu järjestämällä liikuntatuokioita. Ryhmät ovat kokoontuneet Annalassa, Hervannassa Naistarin tiloissa sekä Hervannan seurakunnan Pelipuiston tiloissa. Annalan liikuntatuokioissa keskityttiin lihaskunnon vahvistamiseen mm. Kaukajärven ulkoliikuntapaikalla, jossa käytettävissä olivat kuntosalilaitteet. Ulkoliikuntapelejä kuten Petangueta pelattiin harjoittaen koordinaatiota, motoriikkaa ja tasapainoa. Tuolijumpassa huomioitiin eri lihasryhmien harjoittaminen. Syksyllä 2009 Annalan ryhmä osallistui ikääntyvien urheilu- ja liikuntapäivä - tapahtumaan -Elo-olympialaisiin- Kaukaharjun palvelukeskuksessa. Tuolijumpparyhmä kokoontui Naistarilla. Ryhmän tavoitteena oli lisätä ikääntyvien maahanmuuttajien toimintakykyä, antaa tietoa liikunnan harjoittamisen perusteista sekä tuoda iloa ja virkistymisen kokemuksia. Lihaskuntoa harjoitettiin liikunta-apuvälineitä hyödyntäen. Jumpparyhmä kokoontui hankkeen aikana kerran viikossa. Kirjallisuutta: Karvinen, E Iloisesti ikääntyen. Ikääntyvien liikunnalliset harjoitteet Routasalo, P., Pitkälä, K. & Karvinen, E Ryhmäliikunta ja keskustelut psykososiaalisena kuntoutuksena. Geriatrisen kuntoutuksen tutkimus- ja kehittämishanke. Pallojumppaa Tuolijumppa Naistarilla 14

15 Palveluohjausta, muistikuntoutusta ja päivätoimintaa teknologian avulla Tukea ja toimintakykyä arkeen -projekti osallistui Tampereen kaupungin T-SENIORIT -projektin Ikälinjan laitteiston kautta annettavien palveluiden kehittämiseen. Hankkeen venäjänkieliset maahanmuuttajat olivat pilottiryhmänä yhteistyöprojektissa. Syyskuussa 2009 aloitettiin palveluohjaajan kerran viikossa toteutettu neuvontapäivä, jossa palvelua ja neuvontaa annettiin omankielisenä teknologiaa hyödyntäen. Kuva ja kosketusnäytöllä toimiva laitteisto oli asennettu kuudelle palveluohjaajan asiakkaalle sekä Naistarille että Annalan yhteistoimintapisteeseen. Projektin muistikuntoutusohjaaja kertoi asiakkaille muistihäiriöistä ja muistin harjoittamisesta sekä järjesti muistijumppatuokioita Ikälinjan laitteiden välityksellä. Naistarista lähetettiin neljä Makujen matkassa maailmalla -ruokaohjelmaa, jossa maahanmuuttajat ja kantaväestö yhdessä tutustuivat eri maiden ruokakulttuureihin. Lisäksi Ikälinjan laitteiston kautta välitettiin maaliskuussa 2010 Naistarin kansainvälinen naistenpäiväjuhla. T-SENIORIT-hanke päättyi Projektin muu toiminta Leirit Aitoon koulutuskeskuksessa Pälkäneellä järjestettiin 2009 kesäleiri ikääntyville maahanmuuttajille. Leirin tarkoituksena oli sosiaalisen, fyysisen ja psyykkisen toimintakyvyn sekä hyvinvoinnin edistäminen ikääntyvien maahanmuuttajien arjessa. Päivien ohjelma sisälsi fyysisen toimintakyvyn ylläpitoa ulkoliikunnan ja tuolijumpan muodossa käyttäen apuna välineistöä, kuten sauvoja ja palloja. Musiikkiterapiassa työskentely tapahtui yksilö ja ryhmätuokioissa. Menetelminä käytettiin musiikin kuuntelua, improvisaatiota, musiikkimaalausta ja laulamista. Muistikuntoutuksessa tuokiot koostuivat ennaltaehkäisevistä muistijumppaharjoitteista sekä tasapainoa kehittävästä harjoittelusta. Omankielinen palveluohjaaja opasti ja neuvoi osallistujia KELA:n hakemuksissa. Kesäleirille osallistui 11 henkilöä, joilta kerättiin kirjallinen palaute leirin toiminnasta sekä sen sisällöstä. Vuonna 2010 Päiväkummun kurssikeskuksessa Orivedellä järjestettiin venäjänkielisille maahanmuuttajille leiri, jossa testattiin välineitä ja menetelmiä muistimateriaalia varten. Menetelminä leirillä käytettiin musiikin kuuntelua ja laulamista, liikuntaa eri muodoissaan, muistijumppaa sekä taidetoimintaa. Lisäksi Diakonia ammattikorkeakoulun opiskelijat olivat järjestäneet leirikeskuksen maastoon luontopolkukierroksen liittyen opinnäytetyöhön. Luontokierroksella he keräsivät maahanmuuttajien luontokokemuksia. Yhteistyössä Helsingin Diakonia ammattikorkeakoulun ja Eläkeläiset ry:n kanssa järjestetylle leirille osallistui sekä miehiä että naisia yhteensä 16 henkeä. Päiväkummun leirille osallistuneet 15

16 Retket Tukea ja toimintakykyä arkeen -projekti järjesti yhteistyössä Hervannan seurakunnan kanssa Teiskon kesäretken Aluksi ryhmä tutustui Teiskon viinitilan toimintaan, jonka jälkeen pihamaalla musisoitiin ja laulettiin yhdessä. Retki jatkui tutustumalla vanhaan maalaismiljööseen taiteilija Lulu Tanhuanpään johdolla. Taiteilija kierrätti ryhmäläiset pihapiirin rakennuksissa kertoen suvun historiasta. Hän myös soitti ja lauloi suomen- ja venäjänkielisiä lauluja. Teiskon retkeen osallistui 36 henkilöä. Jouluinen kulttuuriretki 2010 tehtiin Kangasalalle, jossa ryhmäläiset tutustuivat 1700-luvun kivikirkkoon sekä Kulttuurikeskus Äijälään, jossa on esillä laajasti karjalaisten ja erityisesti siirtokarjalaisten kulttuuria ja perintöä. Marjamäen pajutilalla tutustuttiin käsitöihin ja estetiikkaan. Retkelle osallistui 24 henkilöä. Syksyllä 2011 tehtiin retki Gustaf ja Gösta Serlachius-museoihin. Opastetulle taidemuseokierrokselle osallistui 40 henkilöä. Seminaarit Projekti järjesti yhteistyössä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa Ikääntyvä maahanmuuttaja ja muisti -seminaarin Yhteistyössä Helsingin Diakonia ammattikorkeakoulun kanssa toteutettiin Aistit, muisti ja musiikki-ikääntyvä maahanmuuttaja -seminaari Koulutus Sofian päivä kielenoppimismateriaalin käytöstä Sofian päivä-materiaalista järjestettiin koulutustilaisuus ikääntyvien maahanmuuttajien suomen kielen oppimisesta ja opettamisesta suomenkielen opettajille. Tilaisuuteen osallistui 12 opettajaa. Materiaalin käytön koulutusta järjestettiin maahanmuuttajien suomenkielen opiskelijaryhmälle viisi kertaa. Opetukseen osallistui 15 opiskelijaa. Kouluttajana toimi suomenkielen opettaja FM Eeva- Maria Rantala. Osallistujilta kerättiin palautetta tilaisuuksista. Sofian päivän tilaisuudesta saadussa palautteessa osanottajat arvioivat oppimateriaaliesittelyn täyttäneen heidän odotuksensa hyvin: Kyllä sain. Itse en varsinaisesti opeta ikääntyviä maahanmuuttajia, mutta sain paljon ajateltavaa ikääntyvien maahanmuuttajien kotouttamista ajatellen. Sofian päivän materiaalia voisi käyttää kotouttamisen tukena, kun eri asioita opetellaan ja tilanteita käydään läpi. Kyllä, sain tietoa myös nuorten maahanmuuttajien oppimiseen. Projektin keräämää palautetta hyödynnettiin seuraavassa koulutustilaisuudessa keväällä Ikääntyneiden maahanmuuttajien suomen kielen oppimisesta ja opettamisesta järjestetyssä esittelytilaisuudessa osallistujilla oli mahdollisuus jäädä seuraamaan oppituntia, jossa käytettiin Sofian päivä -oppimateriaalia. Näin osallistujat näkivät käytännössä miten opetusta järjestetään. Lisäksi heillä oli mahdollisuus kuulla maahanmuuttajien omakohtaisia kokemuksia kielen opettelusta ja oppimisesta. Tilaisuuteen osallistui 10 opettajaa. 16

17 Juhlat Projekti järjesti yhteistyössä Hervannan seurakunnan kanssa joulujuhlan Pelipuiston seurakuntakodilla MedOne Hoiva oy:n kanssa projekti järjesti ohjelmallisen joulujuhlan Keinupuistokeskuksen asukkaille sekä alueen maahanmuuttajille joulukuussa Joulujuhlaan osallistui 80 henkilöä. Opintomatkat Tukea ja toimintakykyä arkeen -projektin johtoryhmä teki opinto- ja koulutusmatkan Brysseliin (liite 4). Kuvassa projektin johtoryhmä De Thuishavenin palvelutalon henkilökunnan kanssa Projektin yhteistyökumppanit ja yhteistyön toteuttaminen Tampereen kaupunkilähetys: Koulutuksellinen yhteistyö, TunteVA -hoitaja ja ryhmänohjaaja sekä dementoituva ihminen ja seksuaalisuus koulutukset. Kankaanpään opisto: muistihoitajakoulutus Nääsville ry ja alueellinen dementiaverkosto: Muistikuntoutustoiminnan aloittaminen, asiakkaiden tavoittaminen sekä sopeutumisvalmennus koulutus. ALMA (alueellisen maahanmuuton kehittämishanke): Palveluohjauksen kehittämisen tuki sekä asiakkaiden tavoittaminen ja ohjaus oikea aikaisen palvelun piiriin. Tampereen kaupungin ulkomaalaistoimisto ja ikäihmisten palvelut: Asiakasohjaus, päivätoiminta yhteistyö Tampereen kaupungin kotihoito: Asiakasohjaus EU-hankkeen T-SENIORIT -projekti, IkäLinja (Tampereen kaupunki, MediNeuvo oy): Yhteistyöhanke jossa kokeiltiin teknologian hyödyntämistä kotiin annettavalla palveluohjauksella. Työ- ja elinkeinotoimisto ja Ely-keskus: Työharjoittelu- ja työelämävalmennus yhteistyö Tampereen yliopisto:tutkimus ja arviointi. Asiantuntijajäsen johtoryhmässä Tampereen ev.lut seurakunnat: Monikulttuurisen päivätoiminnan toteuttaminen. Ahjolan kansanopisto: Suomenkielen opetus Naistarissa, musiikkiryhmätoimintaa Annalassa. Vanhustyön keskusliitto, IkäMamu toiminta ja Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry: Ohjauksellinen tuki ja valtakunnallinen tiedotus Vastaava ohjaaja on osallistunut hankkeen aikana Tampereen kaupungin Elonpolkuja verkoston työryhmän työskentelyyn. Lisäksi hän on osallistunut Tampereen kaupungin ALMA -hankkeen koordinoimaan Expertus- työryhmään. 17

18 Projektin arviointi Tukea ja toimintakykyä arkeen -projektin toiminnasta tehtiin kokoaikaista ja kertaluonteista arviointia koko projektin ajan. Projektissa seurattiin palveluohjaajan ohjaus- ja neuvontatoiminnan asiakasmääriä sekä käyttötarkoituksia. Lisäksi seurattiin ryhmätoimintojen asiakasmääriä ja kirjattiin ylös toiminnan sisältöjä. Muistikuntoutuksen ryhmätoiminnoista seurattiin ja kirjattiin asiakasmääriä ja toiminnan sisältöjä. Muistikuntoutusohjaaja teki ryhmän toiminnasta erillistä havainnointiin perustuvaa arviointia. Järjestetystä päivätoiminnasta seurattiin sekä kirjattiin ylös asiakasmäärät ja toiminnan sisältö. Setlementti Naapurissa hyödynnettävää Sosiaalisen tilinpidon menetelmää käytettiin apuna toiminnan arvioinnissa. Tilaisuuksista, järjestetyistä seminaareista sekä leireistä kerättiin osallistujilta kirjallista palautetta. Sidosryhmiltä, kuten projektin ohjausryhmältä, kerättiin palautetta projektin toiminnasta ja tavoitteiden toteutumisesta. Oppilaitosyhteistyöllä ja opinnäytetöiden avulla arvioitiin toiminnan ja palveluohjauksen vaikutuksia. Oppilaitosyhteistyö ja opinnäytetyöt Vuonna 2010 valmistui T-SENIORIT -hankkeen Tampereen ammattikorkeakoulusta Sina Huotarin ja Suvi Lahden opinnäytetyö: Ikälinja ikääntyvän maahanmuuttajan arjessa. Opinnäytetyön tuloksena nousi esiin mm. se johtopäätös, että Ikälinja sellaisenaan ei tue ikääntyvää maahanmuuttajaa arjessa. Laitteen pitäisi olla käyttäjäystävällisempi niin ohjelman kuin käytettävyydenkin suhteen. Opinnäytteessä todettiin, että teknologia itsessään on monille ikääntyvälle maahanmuuttajalle pelottava asia. Moni oli kertonut pelkäävänsä laitteen menevän rikki. Haastatellut kertoivat katsovansa venäjänkielisiä ohjelmalähetyksiä, kun sellaisia tuli. Lisäksi he kertoivat osallistuvansa projektin järjestämään venäjänkieliseen keskusteluryhmään laitteen avulla. Ikälinjan käyttöä kuvailtaessa edellä mainittujen asioiden lisäksi nousivat esiin terveysteemoihin liittyvät asiat. Kuvayhteys toi lisäarvoa palveluohjaukseen, koska palveluohjaajan ei tarvinnut tulla käymään asiakkaan luona, vaan yksinkertaiset asiat saattoi hoitaa Ikälinjan kautta. Hämeenlinnan ammattikorkeakoulussa tehty Sirkku Lukkarisen sosiokulttuurinen opintotyö, Ikääntyvien maahanmuuttajanaisten kulttuuri- ja taideryhmä osana Tukea ja toimintakykyä arkeen -projektia -raportin kohteena oli ikääntyvien maahanmuuttajien arjen tukemiseksi perustettu kulttuuri- ja taideryhmä. Tarkoituksena oli tuottaa kokemuksellista tietoa toiminnan merkityksestä osallistujille. Raportti sisältää keväällä 2011 toteutetun viiden ryhmäkokoontumisen suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin sekä johtopäätöksiä ja teoriataustaa toiminnalle. Tampereen Yliopistossa, terveystieteiden yksikössä on tekeillä opinnäytetyö liittyen ikääntyvien venäjänkielisten maahanmuuttajien muistikuntoutuksen arviointiin. Satakunnan ammattikorkeakoulun geronomi-opiskelija suoritti projektissa johtamis- ja kehittämistyön harjoittelun Tampereen ammattikorkeakoulun sosionomiopintoihin liittyvässä rinnakkain -harjoittelussa oli projektissa yhteensä seitsemän opiskelijaa vuosina He vierailivat kerran viikossa 10 viikon ajan ikääntyvän maahanmuuttajan luona. Jaksolla kiinnitettiin erityishuomiota vuorovaikutustaitojen harjoitteluun. 18

19 Kulttuurien koti -projektissa kehitetyn välineistön hyödyntäminen hankkeessa Ikääntyvien maahanmuuttajien ryhmänohjausopas Hankkeen aikana ryhmänohjausopas käännettiin ruotsinkielelle. Oppaan painatuksesta vastasi Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry. Ruotsinkielistä ryhmänohjausopasta on painettu kaikkiaan 300 kappaletta, ja ne ovat käytössä eri yhteisöissä. Fiksuna kaupassa tuotekokonaisuus Fiksuna kaupassa materiaalikokonaisuutta on esitelty Setlementtipäivillä Turussa (200 hlöä) ja Tapakulttuuri tapahtumassa Kinaporin palvelutalossa Helsingissä (100 hlöä). Maahanmuuttajille ja suomenkielen opiskeluryhmille projekti järjesti yhteistyössä ALMA:n ja Nutrinet Oy:n kanssa Tampereella näyttelyn ja luennon Miten ravinto vaikuttaa terveyteen. Näyttelyyn tutustui kolmen päivän aikana 180 vierailijaa. Leena Putkosen luento terveellisestä ravinnosta keräsi 25 kuulijaa. Jyväskylän ammattikorkeakoulun restronomi-opiskelijat ja Palapeli-projektin jäsenet kävivät tutustumassa materiaalikokonaisuuteen. Tapaamisessa pohdiskeltiin miten ravintoneuvontaa voi järjestää maahanmuuttajataustaisille henkilöille. Syksyllä 2010 hanke järjesti kaksi neuvontatilaisuutta Fiksuna kaupassa -materiaalikokonaisuudesta Kansalaistalo Mansikkapaikkaan Tampereella. Neuvontatilaisuuksiin osallistui yhteensä 22 maahanmuuttajataustaista henkilöä. Projektin toteuttajatahojen näkemyksiä projektin toteuttamisesta Tukea ja toimintakykyä arkeen -projektin toteuttajatahoina ovat toimineet Tampereen Vanhuspalveluyhdistys ry ja Setlementtiyhdistys Naapuri ry. Kolmivuotinen hanke on oiva esimerkki hyvinvointipalveluja tuottavien yhdistysten onnistuneesta kumppanuudesta siitä, kuinka tuloksia saadaan aikaiseksi yhteen hiileen puhaltamalla sekä yhdistämällä eri toimijoiden tiedot ja taidot laajemmaksi kokonaisuudeksi. Projektin aikana yhdistysten edustajat ovat istuneet säännöllisesti yhteisen pöydän ääreen pohtiakseen toiminnan tavoitteita, hankkeen etenemistä, uusia ajatuksia sekä tietysti projektin pyörittämiseen liittyviä arjen kysymyksiä. Yhteistyö on ollut antoisaa, sillä keskustelu toimintakulttuureiltaan erilaisten yhdistysten välillä on avartanut molempien osapuolten näkemyksiä. Samoin projektin ohjausryhmään kuuluneet asiantuntijat ovat ystävällisesti tarjonneet kokemuksensa hankkeen käytettäväksi sekä ideoineet uusia avauksia. Moneen suuntaan laajeneva, avoin keskustelu onkin ollut ensiarvoisen tärkeää hankkeen onnistumisen kannalta. Sanotaan, että kukaan ei ole korvaamaton. Me olemme eri mieltä. Tukea ja toimintakykyä arkeen - projektin ja erityisesti sen kautta tukea saaneiden asiakkaiden näkökulmasta katsottuna hankkeen työntekijät Marja, Hilma ja Inna ovat olleet korvaamattomia, ja kiitämme heitä lämpimästi heidän työpanoksestaan. Kumarramme syvään myös muille hankkeen toiminnassa mukana olleille henkilöille ja organisaatioille. Kiitokset kuuluvat lisäksi Raha-automaattiyhdistykselle, jonka tuella olemme saaneet tilaisuuden kehittää hyvinvointipalveluita sekä kansalaisyhteiskuntaa vanhukset entistä paremmin huomioon ottavaan suuntaan. Toivomme, että projektin aikana hankitut tiedot sekä siinä kehitetyt työvälineet otetaan kiinnostuksella vastaan mahdollisimman monessa vanhusten hyväksi työtään tekevässä organisaatiossa. Kokemustemme pohjalta kannustamme kaikkia Tutoprojektin kaltaisiin kumppanuuksiin, joissa yhdistyvät osaaminen, tekemisen meininki sekä miellyttävä yhdessä toimiminen! Johannes Tossavainen toiminnanjohtaja Tampereen vanhuspalveluyhdistys ry Sami Wirkkula toiminnanjohtaja Setlementtiyhdistys Naapuri ry 19

20 Projektin ohjausryhmän palaute projektiyhteistyöstä Kysymys: Mistä Tukea ja toimintakykyä arkeen -projektin tunnistaa Vastaukset (mm.): Ikääntyvien maahanmuuttajien tukeminen muistiasioissa; muistikuntoutus venäjänkielellä Asiakaslähtöisestä palveluohjauksesta ja neuvonnasta sekä päivätoiminnan järjestämisestä maahanmuuttajavanhuksille. Kulttuurien koti -hankkeessa kehitettyjen välineiden hyödyntäminen hankkeen toiminnassa, mm. asiakastietokansiot, Fiksuna kaupassa materiaalikokonaisuus ja ryhmänohjausopas. Uutta maahanamuuttajavanhustyötä kehittävä hanke jossa tehdään verkostomaista yhteistyöstä ja nostaa esille palveluohjaustarpeen. Kysymys: Osallistuminen projektin ohjausryhmän työskentelyyn on vaikuttanut, näkynyt omassa työssä tai työyhteisössä mm. seuraavalla tavalla Vastaukset (mm.): Ikääntyvien maahanmuuttajien erityisongelmista on keskusteltu enemmän On osattu ohjata omassa palveluneuvonnassa asiakkaita Tukea ja toimintakykyä arkeen - projektiin. Omakielisen neuvonnan ja palveluohjauksen toimintatapoja on pystytty vertailemaan. On saatu tietoa Tampereen alueen maahanmuuttotyöstä, toiminnasta ja tilanteesta. Projekti on kannustanut erilaisia opetukseen liittyviä yhteistyömuotoja, harjoitteluita ja opinnäytetöitä. Kysymys: Tuottiko projekti jotakin uutta ajateltavaa ikääntyvän maahanmuuttajan asemaan Vastaukset (mm.): Hanke on lisännyt venäjänkielisten ikäihmisten tietämystä muistista ja sen toimintahäiriöistä. Hanke on lisännyt tietoisuutta siitä, että maahanmuuttajat tarvitsevat olemassa olevien palveluiden lisäksi heille räätälöityjä erityispalveluja, päivätoimintaa, vertaistukea ja - toimintaa. Kohderyhmällä on samantyyppisiä ongelmia kuin valtaväestöllä esim. palveluverkoston monimutkaisuuden ymmärtämisessä, mutta suuremmassa mittakaavassa. Kotoutumista ja integroitumista auttaisi myös yhteistoiminta yli kulttuurirajojen. Tehtävää on paljon, jotta maahanmuuttajavanhukset voivat käyttää olemassa olevia palveluita. Yleiset maahanmuuton aiheuttamat asiat: Tuntuu että ikääntyvät maahanmuuttajat ovat suuressa syrjäytymisvaarassa, mikäli eivät saa palveluja/neuvontaa omalla äidinkielellään. Maahanmuutto jo pelkästään on usein niin traumaattinen kokemus. Toivoisin, että voisimme jatkossakin kehittää ja huomioida myös muualta Suomeen tulevien ihmisten ikääntymiseen liittyviä asioita, kuten juuri muistiasiat. 20

PALOMA- projekti 2013-2015

PALOMA- projekti 2013-2015 Toimintamalli ikääntyvien maahanmuuttajien hyvinvoinnin lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi Jyvässeudulla asuinalueittain PALOMA- projekti 2013-2015 PÄÄTAVOITE Pysyvän asuinalueittaisen toimintamallin

Lisätiedot

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013

KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA. Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 KUNTOUTTAVA LÄHIHOITAJA KOTIHOIDOSSA Riitta Sipola-Kellokumpu Inarin kunta Kotihoito 28.1.2013 Lähihoitajan tutkinto, suuntautuminen kuntoutukseen Kyky itsenäiseen ja aktiiviseen työskentelyyn Omaa hyvät

Lisätiedot

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016

MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MONIKULTTUURISET PIRKANMAAN OMAISHOITAJAT MoPO 2013-2016 MIKSI TÄLLAINEN HANKE TAMPEREELLE JA PIRKANMAALLE? Tampereen suurimmat ulkomaalaistaustaiset ryhmät ovat venäläiset (1052) ja virolaiset (820).

Lisätiedot

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ

ASIAKASOHJAUS PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ ASIAKASOHJAUS PROSESSI PALVELUOHJAUSPROSESSIN ERI VAIHEET TYÖMENETELMÄT VERKOSTOT JA YHTEISTYÖ 16.4.2014 PALVELUOHJAUS - MITÄ, KENELLE, MITEN? 16.4.2014 2 Palveluohjaus perustuu Asiakkaan ja hänen palveluohjaajansa

Lisätiedot

YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT

YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT YHDESSÄ MUKANA OSAPROJEKTIT Helsinki, Lahti Parkano, Rovaniemi Savonlinna ja Hämeenlinna 1 Helsingin osaprojekti 1/2 Toiminnan tarve: Kansalaistoiminnan kehittäminen Lisää yhteisöllistä toimintaa, toiminta-

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan?

Liikkuva Tuki. Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Liikkuva Tuki Miksi jotkut ihmiset asuvat tehostetussa palveluasumisessa ja samassa tilanteessa olevat toiset ihmiset asuvat ja pärjäävät kotonaan? Matti Järvinen Porin perusturva Psykososiaalisten palvelujen

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke

Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Kuva- ja äänivälitteinen palvelu ikääntyneiden kotona asumisen tukena Helsingin sosiaali- ja terveysvirastossa - Pieni piiri-hanke Anna-Liisa Niemelä Erityissuunnittelija, FT Kehittämisen ja toiminnan

Lisätiedot

Ikäihminen toimijana hanke

Ikäihminen toimijana hanke Ikäihminen toimijana hanke Väliarviointi 4/2014 Johtoryhmä 28.4.2014 LAPPI: väliarviointi 4/2014 Hanketyönä on kunnissa kirjattu vanhussuunnitelma (5 ) ikääntyneen väestön tukemiseksi. Vanhusneuvoston

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS

AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS AINEOPETUSSUUNNITELMA VARHAISIÄN MUSIIKKIKASVATUS Hyväksytty sivistyslautakunnassa ( 71/2011) 01.08.2015 OPETUKSEN PAINOPISTEALUEET (HTM)... 2 SUORITETTAVAT KURSSIT (MUSIIKKILEIKKIKOULUN RYHMÄT), NIIDEN

Lisätiedot

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma

Järjestöhautomo. Sosiaalipedagoginen näkökulma Järjestöhautomo Sosiaalipedagoginen näkökulma Marjo Raivio, 1100247 Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi ja toimintakyky Sosiaaliala Suullinen, kirjallinen ja verkkoviestintä XXXAC03-2284 Laaja kirjallinen

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry. Yhdistyksen hallitus. Toiminnanjohtaja Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Ry Aluetoiminta: Pohjois- ja Keski-Pohjanmaa sekä Kainuu Kokkolanseudun Omaishoitajat ja Läheiset Ry Yhdistyksen hallitus OMA Hoivapalvelu Oy:n hallitus Toiminnanjohtaja

Lisätiedot

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016

Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Marttilan kunnan suunnitelma ikääntyneen väestön tueksi vuosille 2013-2016 Ikäihmisten palveluiden tulevaisuuden visio Osallistava ja turvallinen Osallistava ja turvallinen kunta, joka tarjoaa ikäihmisille

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015

KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 KASTE / Kotona kokonainen elämä Tulokset 2015 Sara Haimi-Liikkanen Kehittämiskoordinaattori Etelä-Kymenlaakson toiminnallinen osakokonaisuus Asiakaspalaute osallistava haastattelu Vanhuspalvelulaissa (2013)

Lisätiedot

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen.

Myllärin Paja. Tavoitteena on asiakkaan toimintakyvyn sekä oman elämänhallinnan parantaminen. MYLLÄRIN PAJA Myllärin Paja Myllärin paja tarjoaa laadukasta, monipuolista ja kuntoutuksellista ryhmämuotoista päivätoimintaa erityistä tukea tarvitseville kehitysvammaisille erityishuoltolain tai vammaispalvelulain

Lisätiedot

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015

ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Epäily muisti-ongelmasta ALUEKOORDINAATIORYHMÄ 25.5.2015 Muistiasiakkaan (+65) palvelupolku Keski-Pohjanmaalla LUONNOS 13.3.2015 Asiakas ja läheiset Ennakoiva työ Daalia/Ikäneuvola/palveluohjaus/infot

Lisätiedot

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen

Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen (Versio 1) - Oulun kaupunki Sote tuotanto 24.1.2014 Muistisairauksien hoito ja päivittäisissä toiminnoissa tukeminen Luokka Tarkoitus Prosessin

Lisätiedot

äänivitamiinia mielelle ja keholle 2009 AiP seminaari 8.9.2009 Eija Lämsä Eija Lämsä

äänivitamiinia mielelle ja keholle 2009 AiP seminaari 8.9.2009 Eija Lämsä Eija Lämsä äänivitamiinia mielelle ja keholle 2009 AiP seminaari 8.9.2009 Eija Lämsä Eija Lämsä Palveluinnovaatio virikkeelliseen ja kuntouttavaan vanhustyöhön. Kehitetty Tekesin iwell hankkeessa vanhustyön toimijoiden

Lisätiedot

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: NUORTEN TIETO- JA NEUVONTAPALVELU TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee

Lisätiedot

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011

MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 MINFO - Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen 1.4.2010 31.12.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Toimiva alkuvaiheen neuvonta- ja ohjauspiste Kotkassa Maahanmuuttajien

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,

Lisätiedot

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän

Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013. Järjestön logo tähän Ikäihminen kehittäjänä Aijjoos-kumppanuushanke II RISTO-kehittämishankkeen työpaja 5.12.2013 1 Yhteistyökumppanit Hallinnoijana Kauhavan Seudun Vanhustenkotiyhdistys ry Rahoittajana Raha-automaattiyhdistys

Lisätiedot

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura

Myönteisen muistelun kortit. Suomen Mielenterveysseura Myönteisen muistelun kortit Muistelulla voidaan vahvistaa ja lisätä ikäihmisten mielen hyvinvointia. Myönteisen muistelun korteilla vahvistetaan hyvää oloa tarinoimalla mukavista muistoista, selviytymistaidoista,

Lisätiedot

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE

MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE MUSIIKKI KUULUU KAIKILLE - musiikki työvälineenä vanhustyössä Sanna Lahtinen ja Liisa Äijö, Kanta-Hämeen POLKKA -hanke 2009 2011 Oppaan kirjoittaja: Kuvittaja: Tekstintoimittaja: Sanna Lahtinen ja Liisa

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön

MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön MOMENTTI - Maahanmuuttajaresurssit käyttöön Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Ratkaisujen löytäminen maahanmuuttajien työllistymiseen Maahanmuuttajien työllistymisen tehostuminen Projektilla pyritään

Lisätiedot

Slow-go ja Helsingin kotihoito

Slow-go ja Helsingin kotihoito Slow-go ja Helsingin kotihoito Anna-Liisa Niemelä projektipäällikkö, Lupaava-hanke Helsingin terveyskeskus Strategiayksikkö Esityksen rakenne Helsingin kotihoidon esittely Lupaava-hanke kotihoidossa Kotona

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja

Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Yksin tullut aikuinen maahanmuuttaja Tässä prosessissa kuvataan maahanmuuttoyksikön moniammatillista työskentelyä ja resurssien tarkoituksenmukaista käyttöä. Prosessi on kuvattu Helsingin kaupungin maahanmuuttoyksikössä

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin

Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Lauttasaari hankkeesta KÄPI projektiin Helsingin kaupungin kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin pilotoinnista omaishoitajille ja jatkokehittäminen Sari Luostarinen, projektipäällikkö Käyttäjälähtöiset

Lisätiedot

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita

Vanhuksia on moneksi. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat. Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Vanhuksia on moneksi Ympärivuorokautisessa hoidossa olevat Henkilöt, joilla on useita sairauksia ja toiminnanvajeita Itsenäisesti kotona asuvat, mutta jotka ovat haurastumisen riskissä Hyväkuntoiset eläkeläiset

Lisätiedot

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14

Optimimalli. Viitasaari 06.03.14 Optimimalli Viitasaari 06.03.14 TYÖRYHMÄ 1 PREVENTIO / X Seniorikeskus / pysäkki X Vertaisryhmät - päivärytmi TYÖIKÄISET SAIRASTUNEET: työn jatkajan harkinta, omat ryhmät / vertaistuki X Erityisesti yksin

Lisätiedot

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki

IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki IKÄPALO- hanke Lahden kaupunki Heinolan kaupunki Hämeenlinnan kaupunki Vantaan kaupunki Jäbät creaa huikeit idiksii NHG ja PALMU Hankkeen tavoite Ikäpalo- hankkeessa vastataan vanhuspalvelulain tavoitteisiin

Lisätiedot

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kukkapellon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Kukkapellon päiväkoti sijaitsee Tampereen eteläisellä alueella kauniin Arboretumin puutarhan välittömässä läheisyydessä. Päiväkoti on perustettu

Lisätiedot

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: LIIKUNNANOHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013

SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 SILMU - Maahanmuuttajien kotoutumisprojekti 1.10.2009 31.12.2013 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Vasta kuntaan tulleiden maahanmuuttajien ohjauksen ja kotouttamisen järjestäminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea

Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Yhdistyksen toiminnasta vireyttä, virtaa ja vertaistukea Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset Maarit Väisänen OMAISHOITO MIKKELISSÄ Valtakunnallisiin arvioihin perustuen Mikkelissä on n. 3000 omaishoitajaa,

Lisätiedot

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa

Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Yhteistyöllä hyvinvointia ja terveyttä - yhteisöllisyydestä Voimaa Terveydenhuoltoneuvos Annikki Lämsä Terveyspointin toiminnan perusta Oulunsalon kunnan hyvinvointi ja terveyden edistämisstrategiat Seurakunnan

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä

JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S. Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä ROVANIEMEN SEUDUN MIELENTERVEYSSEURA RY JÄRJESTÖJEN VAPAAEHTOISTYÖN KOORDINOINTI JA KEHITTÄMINEN N E U V O K A S Yli 18 vuotta järjestö- ja vapaaehtoistyötä Rovaniemellä HANKETREFFIT 27.5.2014 KULTTUURI

Lisätiedot

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR)

HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) HEA Hyvinvointia ja energiatehokkuutta asumiseen (Etelä-Suomen EAKR) Metropolia, Hyto Tuula Mikkola Projektipäällikkö 28.2..2013 1 HEA pähkinän kuoressa Kesto 2.5 vuotta: 9/11 2/14 hankekokonaisuus, jossa

Lisätiedot

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008

VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 1 KYSELY VANHUSTYÖN HARJOITTELUN KEHITTÄMINEN Helmikuu 2007 Yhteenveto kyselystä 02/2007 Anita Sipilä 17.2.2008 KYSELYN 2/2007 YHTEENVETO Kyselyn kohdejoukko Kysely kohdistettiin II-asteen vanhustyön opettajille

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille

Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille Täyttä elämää eläkkeellä -valmennuksella hyvinvointia ikääntyville ja eläkeikää lähestyville työntekijöille TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Täyttä elämää eläkkeellä -hanke

Lisätiedot

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja. Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Kansainvälisen opinnäytetyöryhmän ohjaus kokemuksia ja havaintoja Outi Kivirinta Rovaniemen ammattikorkeakoulu Thesis Support Group for RAMK s EDP students Taustaa: Opinnäytetyö oli havaittu tulpaksi valmistumiselle

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ 24.5.2013 Maahanmuuttotoimisto 1 Maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä Maahanmuuttaja - Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö Turvakotityö: Kriisityö Avotyö: Kriisityö ja selviytymisen tukeminen Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään Verkko- ja puhelinauttaminen Etsivä ja jalkautuva väkivaltatyö

Lisätiedot

Pirkanmaan Muistiyhdistys ry:n alaosasto

Pirkanmaan Muistiyhdistys ry:n alaosasto Pirkanmaan Muistiyhdistys ry:n alaosasto Perustettu 10.12.1996 Huittisissa Huittinen Vammala Äetsä alaosasto 1996-2008 Huittinen Sastamala alaosasto 2009 Huittisten Muistiyhdistyksenä 1.1.2010 Käytetään

Lisätiedot

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Lääkärin rooli toimintakykyä tukevan ja edistävän työn korostamisessa Kunnon Hoitaja koulutus kaipaa tuekseen laajan organisaation tuen

Lisätiedot

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi VAHVAT VANHUSNEUVOSTO ääni kuuluviin ja osaaminen näkyväksi Tampere projektijohtaja Mari Patronen Tampereen hankkeet 1. Asiakas- ja palveluohjaus 2. Henkilökohtainen

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011. 28.1.2011 Ohjelmajohtaja Maija Perho Tekryn seminaari

Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011. 28.1.2011 Ohjelmajohtaja Maija Perho Tekryn seminaari Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -toimintaohjelma ja toteutuksen vaiheet 2011 Tekryn seminaari Terveyden edistämisen politiikkaohjelma Istuvan hallituksen ohjelmaan sisällytettiin mm. Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009

Kotouttamisrahasto. Vuosiohjelma 2009 Kotouttamisrahasto Vuosiohjelma 2009 TOIMILINJA A1. Haavoittuvassa asemassa olevien kolmansien maiden kansalaisten tukeminen TOIMILINJA A2. Innovatiiviset neuvonnan ja kotoutumisen mallit TOIMILINJA B3

Lisätiedot

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: MEDIA- JA VERKKO-OHJAUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Toimintakokonaisuuksien suunnittelu suunnittelee toimintaa

Lisätiedot

Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan

Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan Kaikki mukaan Ikäihmisten liikunnan toimenpideohjelmaan Opetus- ja kulttuuriministeriö Sosiaali- ja terveysministeriö Liikkeellä voimaa vuosiin -seminaari Tampere 17.3.2014 ohjelmajohtaja Elina Karvinen,

Lisätiedot

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo

Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Suomen Pakolaisapu Järjestöhautomo Hankkeen taustaa Suomessa on arviolta tuhatkunta toimivaa maahanmuuttajayhdistystä Yhdistyksiä alettiin perustaa erityisesti 1990 luvun puolivälin jälkeen Reilu kolmannes

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA

PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA PERHEEN MERKITYS KOTOUTUMISESSA MONIKULTTUURISET PERHEET - 50.000 perhettä, joissa vähintään toinen puolisoista tai ainoa vanhempi puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea (v.2005) -

Lisätiedot

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011

MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 MUUTOKSESSA MUKANA - Maahanmuuttajien ja valtaväestön aikuiskoulutus- ja työharjoitteluhanke 8.9.2008 31.1.2011 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Maahanmuuton ja monikulttuurisuuden nostaminen

Lisätiedot

Hoitokoti Sateenkaari

Hoitokoti Sateenkaari Hoitokoti Sateenkaari Järvi-Pohjanmaan perusturva ALAJÄRVI Hoitokoti Sateenkaari sijaitsee Alajärvellä ja on Järvi-Pohjanmaan yhteistoiminta-alueen (Alajärvi, Soini ja Vimpeli) perusturvalautakunnan alainen

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.

Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke. Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10. Kajaanin ja Kuhmon Kuntakokeilu-hanke Henkilöstösihteeri Paula Tokkonen Kainuun työllisyysfoorumi Solidarcity konferenssi 9.10.2012 Yleistä kuntakokeilusta Kokeilun tavoitteena on lisätä pitkään työttömänä

Lisätiedot

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT MEMO OHJELMA MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ 2015 Inkeri Vyyryläinen (toim.) SELKOESITE MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT SELKOKIELELLÄ Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muistiliiton esite Selkokielimukautus:

Lisätiedot

Helsingin kotihoidon teknologia- avusteisten palvelujen kehitys. Vanhusneuvosto 7.10.2015. Anna-Liisa Lyytinen Pohjoisen palvelualueen johtaja

Helsingin kotihoidon teknologia- avusteisten palvelujen kehitys. Vanhusneuvosto 7.10.2015. Anna-Liisa Lyytinen Pohjoisen palvelualueen johtaja Helsingin kotihoidon teknologia- avusteisten palvelujen kehitys Vanhusneuvosto 7.10.2015 Anna-Liisa Lyytinen Pohjoisen palvelualueen johtaja Teknologia-avusteisten palvelujen haasteet ikääntyneillä Teknologian

Lisätiedot

7.5.2012 VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9

7.5.2012 VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9 2/2012 7.5.2012 Asiat VANH 8 KOKOUKSEN LAILLISUUS JA PÄÄTÖSVALTAISUUS 9 VANH 9 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAJIEN VAALI 9 VANH 10 KUULTO -KUNTIEN KULTTUURITOIMINNAN KEHITTÄMISHANKE 10 VANH 11 VUODEN 2012 TOIMINTASUUNNITELMAN

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 3.2.2015. Setlementti Louhela ry

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 3.2.2015. Setlementti Louhela ry Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 3.2.2015 Setlementti Louhela ry Ikääntyvä Suomi Suomen väestöstä yli miljoona on 63 vuotta täyttäneitä Heistä suurin osa elää arkeaan

Lisätiedot

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen

Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Jyväskylän seudun Perhe -hanke Perheen parhaaksi 6.11.2008 Projektipäällikkö KT, LTO Jaana Kemppainen Neuvolan perhetyön asiakkaan ääni: Positiivinen raskaustesti 2.10.2003 Miten tähän on tultu? Valtioneuvoston

Lisätiedot

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi OSALLISUUS OMAN ARJEN SUUNNITTELUUN Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen?, miksi Onko hoito- ja palvelusuunnitelmanne tavoitteet määritelty yhdessä teidän kanssanne? lainkaan

Lisätiedot

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki 24.5.2012 Elina Mäntylä ja Riina Humalajoki 1 Yhteishankinta (kaupunki + ELY) Osallisena

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu

Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Taiteen perusopetuksen valmentavia opintoja antava musiikkileikkikoulu Pähkinätie 6 01710 Vantaa Puh. (09) 530 1100 muskari.musike@kolumbus.fi www.kolumbus.fi/muskari.musike Hämeenkylän musiikkileikkikoulun

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot