Selvitys- ja strategiahanke. Klaara. Projektin loppuraportti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Selvitys- ja strategiahanke. Klaara. Projektin loppuraportti"

Transkriptio

1 Selvitys- ja strategiahanke Klaara Projektin loppuraportti

2 Sisällysluettelo 1 TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT PROJEKTILLE PROJEKTIN SYNTY LAINSÄÄDÄNTÖ JA SEN VAIKUTUKSET VAIKEAVAMMAISTEN ASEMAAN HENKILÖKOHTAISEN AVUN LAAJUUS PONNISTELUJA HENKILÖKOHTAISEN AVUN KEHITTÄMISEKSI HENKILÖKOHTAISEN AVUN NYKYISISTÄ KEHITTÄMISTARPEISTA KLAARA-PROJEKTI PROJEKTIN TAVOITTEET PROJEKTIN VAIHEISTUS JA AIKATAULU PROJEKTIORGANISAATIO PROJEKTIRAPORTIN ANALYYSIRAKENNE JA PROJEKTIN LOPPUTULOS HENKILÖKOHTAINEN APU ON ERITTÄIN TÄRKEÄ PALVELU SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN NÄKEMYS TYÖNANTAJIEN NÄKEMYS KIELTEISEN PÄÄTÖKSEN SAANEET NEUVONTAA ANTAVIEN NÄKEMYS HENKILÖKOHTAISEN AVUN KESKUSTEN NÄKEMYS JOHTOPÄÄTÖKSET HENKILÖKOHTAISEN AVUN MERKITYKSESTÄ JÄRJESTÄMISTAPA JÄRJESTÄMISTAVAN YLEISYYS OIKEUDELLISTEN SUHTEIDEN JA VASTUUKYSYMYSTEN SELKIYTTÄMINEN ERI JÄRJESTÄMISTAVOISSA KLAARA-PROJEKTIN KYSELYJEN TULOKSET JÄRJESTÄMISTAVASTA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ JÄRJESTÄMISTAVASTA JÄRJESTÄMISTAVAN KEHITTÄMINEN PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSI KUNTIEN JA KUNTAYHTYMIEN SOVELLUTUSOHJEIDEN ROOLI SOSIAALITYÖ JA PALVELUSUUNNITELMAN PROSESSI KLAARA-HANKKEEN KYSELYIDEN TULOKSET PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSISTA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSISTA PÄÄTÖKSENTEKOPROSESSIN KEHITTÄMINEN TYÖNANTAJUUS KRITEERIT TYÖNANTAJANA TOIMIMISELLE KLAARA-PROJEKTIN KYSELYJEN TULOKSET TYÖNANTAJUUDESTA Työnantajana toimiminen ja työvoiman saatavuus Työnjohtajuuteen liittyvä päätöksenteko ja yhteistoiminta avustajan kanssa Hallintoon liittyvät haasteet Palkanlaskenta Työterveys... 60

3 6.3 JOHTOPÄÄTÖKSIÄ TYÖNANTAJUUDESTA TYÖNANTAJUUTEEN PERUSTUVAN JÄRJESTÄMISTAVAN KEHITTÄMINEN HENKILÖKOHTAISEN AVUN KESKUSTEN TOIMINTA JOHTOPÄÄTÖKSIÄ HENKILÖKOHTAISEN AVUN KESKUSTEN OSALTA LAUSUNNOT VAMMAISJÄRJESTÖILTÄ YKSILÖLLISET TARPEET JA PALVELUSUUNNITTELU HENKILÖKOHTAISEN AVUN SAAMISEDELLYTYKSET JA VOIMAVARAKYSYMYS LISÄTUNTIEN SAAMINEN ERI JÄRJESTÄMISTAVAT KÄYTTÖÖN TYÖNANTAJUUDEN TUKEMINEN JA SIJAISTARPEET HENKILÖKOHTAISEN AVUSTAJAN KALTAISET AMMATIT JA PALKAN LISÄT KIELIKYSYMYS AVUN JA HOIVAN VÄLINEN SUHDE LOPUKSI LÄHTEET TAULUKOT JA KUVIOT... 75

4 1 TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT PROJEKTILLE 1.1 PROJEKTIN SYNTY Toukokuussa 2012 Heta Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry:n esitti Vammaisfoorumi ry:n vammaisjärjestöille idean henkilökohtaisen avun kehittämishankkeesta. Hetan piirissä oli havaittu, että henkilökohtaisen avun alueesta oli monenlaista mielipidettä ja näkemyksiä sen kehittämiseksi. Siksi alan kehittämiseen olisi saatava vammaisjärjestöjen kesken yhteinen strategia ja toimintasuunnitelma. Kehittäminen olisi vastaus alan haasteisiin vastaamisessa. Kehittämisen yhteydessä voitaisiin valmistautua henkilökohtaisen avun kehitykseen myös tulevien lakihankkeiden näkökulmasta, joista merkittävin on hallitusohjelmaan kirjattu vammaislakien yhdistäminen. Kutsuun vastasivat seuraavat järjestöt: Heta Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry Invalidiliitto ry Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Kynnys ry Me Itse ry Suomen MS-liitto Näkövammaisten Keskusliitto ry Suomen CP-liitto ry Järjestöt edustavat henkilökohtaisen avun käyttäjiä. Kustakin järjestöstä kuului projektin ohjausryhmään yksi henkilö. 1.2 LAINSÄÄDÄNTÖ JA SEN VAIKUTUKSET VAIKEAVAMMAISTEN ASEMAAN Vammaispalvelulain 1 muutos vuonna oli kotimaisen lainsäädännön osalta vaikeavammaisten henkilöiden kannalta merkittävin yhteiskunnallinen uudistus vuosikymmeniin. Sen merkitystä vaikeavammaisille henkilöille on vaikea yliarvioida. Uudistus toi vammaisille henkilöille ensisijaisen tärkeän subjektiivisen oikeuden henkilökohtaiseen apuun. Ennen lakiuudistusta vammaispalvelulain muutosta eri kunnissa oli erilaisia käytäntöjä henkilökohtaisen avustajan myöntämiselle, ehdoille ja toimintamalleille. Vammaispalvelulain muutos selkeytti henkilökohtaisen avun saamisen ehtoja: vaikeavammaiselle henkilölle syntyi myös subjektiivinen oikeus henkilökohtaiseen apuun. VPL:n muutoksen jälkeenkin kun- 1 Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista. Myöhemmin käytetään lyhennettä VPL 2 HE 166/2008, voimaan pääosin

5 nalle jäi harkintavaltaa henkilökohtaisen avun toteutustapaan. Vammaispalvelulakiin tuli kolme erilaista järjestämistapaa: 1) työnantajuuteen perustuva järjestämistapa 2) palvelusetelin käyttöön perustuva järjestämistapa 3) ostopalveluun tai kunnan omaan järjestämiseen perustuva järjestämistapa. 3 Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan VPL:ssa vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella: 1) päivittäisissä toimissa; 2) työssä ja opiskelussa; 3) harrastuksissa; 4) yhteiskunnallisessa osallistumisessa; tai 5) sosiaalisen vuorovaikutuksen ylläpitämisessä. VPL:n 8 c määrittää henkilökohtaisen avun saamisedellytyksiä. Henkilökohtaista apua järjestettäessä vaikeavammaisena pidetään henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti toisen henkilön apua suoriutuakseen edellä mainituista toiminnoista eikä avun tarve johdu pääasiassa ikääntymiseen liittyvistä sairauksista ja toimintarajoitteista. Lisäksi määritellään, että Henkilökohtaista apua on järjestettävä päivittäisiä toimia, työtä ja opiskelua varten siinä laajuudessa kuin vaikeavammainen henkilö sitä välttämättä tarvitsee. Henkilökohtaisen avun järjestäminen edellyttää, että vaikeavammaisella henkilöllä on voimavaroja määritellä avun sisältö ja toteutustapa. Lakiuudistuksella oli suuri periaatteellinen ja käytännöllinen merkitys sellaisille henkilöille, joiden selviytyminen ja osallistuminen kodin ulkopuoliseen toimintaan on ollut ennen määrärahasidonnaisten tukitoimien varassa. Henkilökohtaisella avulla myös yhä useampi kehitysvammainen henkilö voi asua itsenäisesti omassa asunnossaan. Uudistus toi myös enemmän mahdollisuuksia vapaa-ajan toteuttamiseen ja omien mieleisten asioiden harrastamiseen itsenäisesti asuville, lapsuudenkodissa ja asumisyksikössä asuville kehitysvammaisille henkilöille. Henkilökohtainen apu tuo mahdollisuuden toteuttaa elämässä omia valintoja. (Haavisto 2011, 3.) Henkilökohtaisen avun järjestelmä on kaiken kaikkiaan tuonut mukanaan tasa-arvoa sekä vahvistanut vammaisten henkilöiden yhteiskunnallista ja sosiaalista osallisuutta. Järjestelmä toimii sujuvasti ja toivotusti monen henkilön kohdalla. 1.3 HENKILÖKOHTAISEN AVUN LAAJUUS Henkilökohtainen apu on kasvava tuki- ja palvelujärjestelmä. Kasvu on ollut voimakasta vammaispalvelulain uudistuksen jälkeen. Vuonna 2009 henkilökohtaisia avustajia oli henkilöllä, kun vuonna 2010 avustajapäätösten määrä oli jo 8 985, kasvua ollen edelliseen 3 Ks. HE 166/

6 vuoteen 36 %. Vuonna 2011 määrä lisääntyi jälleen, päätöksiä ollen jo ja kasvun ollen edelliseen vuoteen verrattuna 25 %. Henkilökohtaisen avun eri järjestämistapojen kesken lukumäärää ei ole tilastoissa eritelty, eikä myöskään myönnettyjä tuntimääriä. Kuitenkin ehdottomasti suurin osa henkilökohtaisesta avusta on järjestetty henkilökohtaiseen työnantajuuteen perustuvalla tavalla 5. Henkilökohtainen apu on ollut vammaispalvelulain muutoksen jälkeen kasvussa. Kasvun voidaan olettaa lähiaikoina taittuvan. Vaikeavammaisten määrä yhteiskunnassa ei lisäänny. Vähitellen vaikeavammaiset ovat päässeet palvelun piiriin ja uusien päätösten määrä vähentyy. Pitkällä aikajänteellä on odotettavissa, että painopiste siirtyy jonkin verran edelleen palveluasumisesta henkilökohtaisen avun palveluiden piiriin. Osinhan näiden palveluiden käyttäjät ovat myös samoja henkilöitä, jolloin henkilökohtaisen avun palvelut täydentävät palveluasumisen palveluita erityisesti kodin ulkopuolisissa toimissa. 1.4 PONNISTELUJA HENKILÖKOHTAISEN AVUN KEHITTÄMISEKSI Henkilökohtaisen avun kehittämisessä on ollut vammaisjärjestöissä useitakin hankkeita. Vuosien aikana toimineen Henkilökohtainen avustaja -järjestelmän kehittämisprojektin HAJ (Kynnyksen, Lihastautiliiton, Näkövammaisten Keskusliiton ja Suomen MSliiton toteuttama yhteistyöprojekti) 6. Hankkeessa tunnistettiin hajanaisen toimintatavan vaikeudet. Henkilökohtaisen avustajajärjestelmän kehittämisprojektin selvitystyön myötä tuli esille, että lähes joka kunnassa toimitaan henkilökohtaisen avun suhteen eri tavoin. Ainakin joitakin asioita hoidetaan ja sovellettiin kunnan oman päätöksenteon ja toimintakäytännön mukaisesti. Avustajajärjestelmä ei ollut yhtenäinen vaan joukko kirjavia käytäntöjä ja paljon kehittämistarpeita. Projekti nosti esille tarpeen kehittää vammaisten henkilöiden työnantajuutta ja siihen liittyvää koulutusta ja tukea. Lisäksi avustajan saamisen helpottuminen, työn ja roolin selkiyttäminen, työssä jaksaminen, ammatin arvostus ja palkkauksen parantaminen olivat työntekijän asemaan liittyvät keskeiset kehittämistarpeet. Esille tulivat myös vammaispalvelulain soveltamisvaikeudet ja kuntien määrärahojen niukkuus. Epäyhtenäisen avustajajärjestelmän tilalle toivottiin selkeitä toimintamalleja ja ohjeita päätöksentekoon. Uudistetun vammaispalvelulain voimaantulo vuonna 2009 selkiytti osin sekavaa tilannetta. Selkiytyminen tapahtui ennen kaikkea subjektiivisen oikeuden myötä sekä saamisperustei- 4 Katso Sotkanet: 5 Heta-Liiton arvio: jopa yli 90 % 6 Ks. 3

7 den selkiytymisen osalta. Myös uuden lain sisältämät aiempaa selkeämmät normit avun määrästä selkiyttivät osin avun määrää koskenutta hyvinkin sekavaa päätöskäytäntöä. Vuonna 2008 Heta-Liitolla ja Assistentti.infolla oli yhteinen Sentteri-hanke, jonka tehtävänä oli tuottaa toimintamalli valtakunnalliselle henkilökohtaisen avun keskuksille. Toimintamallin keskeinen ajatus oli jälleen yhtenäistää käytäntöjä ja helpottaa työnantajuutta ja luoda osaltaan tehokkuutta alan hallinnollisiin toimintoihin. Hankkeen suunnitelman mukainen toteutus tyrehtyi alkurahoituksen puutteeseen. Heta Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto solmi Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n kanssa henkilökohtaisille avustajille ensimmäisen valtakunnallisen työehtosopimuksen. Se tuli voimaan joulukuussa Normaalisitovana työehtosopimuksena se standardoi Heta Liittoon kuuluvien työnantajien työsuhteiden ehtoja ja hallintokäytäntöjä. Se tasasi eri kuntien välillä olleita suuriakin palkkaeroja ja poisti järjestäytyneiden työnantajien osalta suuret palkan erot. Se toi mukanaan myös avustajille tavallisiin työsuhteisiin vakiintuneet edut kuten lomarahan ja työaikakorvaukset (lisät). Sen jälkeen monissa kunnissa on toteutettu alan työehtosopimuksen mukaisia korvauksia. Työehtosopimus toi mukanaan juuri tällä toimialalla tarvittavia erityispiirteitä, joista lain mukaan voidaankin sopia vain valtakunnallisella työehtosopimuksella. Keskeisin näistä erityisehdoista on työaikasäännökset, jotka antavat Hetaan järjestäytyneille työnantajille työaikalakia huomattavasti joustavammat ehdot järjestää avustajan työaika siihen aikaan jolloin apua tarvitaan ja mahdollistaa esim. matkustaminen. 1.5 HENKILÖKOHTAISEN AVUN NYKYISISTÄ KEHITTÄMISTARPEISTA Vaikka henkilökohtainen apu on ollut viimeisten vuosikymmenten merkittävin vammaispoliittinen uudistus, henkilökohtaisen avun järjestelmä on kohdannut myös erilaisia haasteita. Henkilökohtaiseen työnantajuuteen perustuvassa mallissa on koettu olevan kehittämisen tarvetta. Työnantajuuden hallinnan vaikeudet sekavassa toimintaympäristössä ovat heijastuneet laajana neuvontapalveluiden kysyntänä. Myös alan heikko vetovoima työmarkkinoilla voi osin olla seurausta tästä tilanteesta. Joidenkin työnantajien osalta voidaan nähdä myös oikeudellisten riskien syntymistä työnantajuuden hallinnan vaikeuksien vuoksi. Assistentti.infon lakijaosto on todennut, että ongelma on vammaispalvelulain toimeenpanon toteutumattomuus lainhengen mukaisesti: Kunnat eivät toteuta lakisääteistä velvoitettaan henkilökohtaisen avun lakiuudistuksen mukaisesti. Henkilökohtaista apua ei järjestetä riittävissä määrin hyödyntäen eri järjestämistapoja. Järjestämistapoja päätettäessä kunnat eivät ota huomioon vaikeavammaisen henkilön omaa mielipidettä ja toivomuksia sekä palvelusuunnitelmassa määriteltyä yksilöllistä avuntarvetta ja elämäntilannetta kokonaisuudessaan siten kuin VPL 8 d 1 mom. edellyttää. 4

8 Kunnan kilpailuttamat henkilökohtaisen avun palveluntuottajat eivät vastaa palveluillaan henkilökohtaisen avun perusedellytystä, vaikeavammaisen mahdollisuutta vahvistaa ja toteuttaa itsemääräämisoikeuttaan (avustusaika, paikka, sisältö, laatu jne.) Kunnat eivät vammaispalvelulain edellytysten mukaisesti tarjoa vaikeavammaisille työnantajille ohjausta ja apua avustajan palkkaukseen liittyvissä asioissa siten kuin VPL 8 d 3 mom. edellyttää. Näistä syistä johtuen lakijaoston mukaan työnantajaksi on joutunut henkilöitä, joiden avuntarpeeseen olisi mahdollista vastata jo nyt vammaispalvelulain henkilökohtaisen avun eri järjestämistavoilla. Toisaalta moni vaikeavammainen työnantaja kykenisi toimimaan menestyksekkäästi työnantajana, jos kunnat toteuttaisivat lainmukaista velvoitettaan riittävissä määrin asiakkaan tarpeen mukaisesti tarjoamalla työnantajuuteen liittyvää ohjausta ja apua palkkaukseen liittyvissä asioissa. Henkilökohtaisen avun järjestelmän toimivuuden kehittäminen on tärkeää, jotta hyvä järjestelmä säilyy ja se pystyy jatkossakin takaamaan vaikeavammaisten henkilöiden itsemääräämisoikeuden ja osallisuuden. Jos henkilökohtaisen avun haastealueita ei kyetä ratkaisemaan, alan ongelmat syvenevät. Vaikeudet saattavat muuttaa eri järjestämistapojen painotuksia ja ratkaisemattomat haasteet työnantajamallin alueella voivat lisätä halua järjestää henkilökohtainen apu entistä kaupallisemmin keinoin. Kriisiytyneen alueen ratkaisuissa vaikeavammaisten oma tahto ja etu jäävät helposti muiden intressien varjoon. Asiakaskeskeisyys on vaarassa, jos osa vammaisista ei pysty vastaanottamaan vaikeasti toimivaa järjestelmää. Siksi vaikeavammaisten etuna on, että alan haasteita selvitetäään ja ratkaistaan, jotta itsenäisyydessä päästäisiin eteenpäin, eikä taaksepäin. 2 KLAARA-PROJEKTI 2.1 PROJEKTIN TAVOITTEET Projektin tavoitteena oli löytää vammaisjärjestökentälle yhteinen tavoite ja strategia henkilökohtaisen avun kehittämiseksi. Tavoitteen määritteeksi asetettiin toteutuskelpoisuus, eli hankkeelle annettiin realistisuuden vaatimus. Ratkaisuehdotuksiksi otettaisiin siis vain sellaisia malleja, jotka voitaisiin toteuttaa nykyisissä olosuhteissa. Yhteisten tavoitteiden ja kehitysstrategian tehtävänä on varmistaa henkilökohtaisen avun säilyminen ja kehittyminen. Tavoitteena oli antaa myös vastauksia tulossa olevaan vammaislakien yhdistämishankkeeseen. Kysymyksenä taustalla oli se, millä tavalla henkilökohtaisen avun pitäisi vastata lakien yhdistymisen myötä laajenevan käyttäjäkunnan tarpeisiin? 2.2 PROJEKTIN VAIHEISTUS JA AIKATAULU Projektin toteutus jaettiin kolmeen vaiheeseen: 5

9 1. Nykytila-analyysin tuottaminen 2. Ratkaisuehdotusten tekeminen 3. Roadmapin tekemiseen, eli yhteisen toimintasuunnitelman laatiminen ratkaisuehdotuksista Nykytila-analyysissä analysoitiin henkilökohtaisen avun merkitystä, vaikutusta ja toimivuutta. Vaiheen tavoitteena oli erilaisten haastealueiden tunnistaminen ja analysointi. Ensimmäisen vaiheen pohjalta lähdettiin kehittämään toimintakelpoisia ratkaisumalleja, joilla henkilökohtaisen avun ongelmat voitaisiin ratkaista. Lopulta järjestöt laativat projektin seurauksena yhteiset toteutuskelpoiset toimintaehdotukset tavoitteeksi asetettujen muutosten läpiviemiseksi. Vaiheen kaksi yhteydessä Klaara-hanke järjesti Avusta hoivaan seminaarin, johon osallistui lähes 70 alan asiantuntijaa. Seminaarissa käsiteltiin eri näkökulmista avun ja hoivan eroja ja rajanvetoa. Projektin aikataulu oli 6 kk, elokuusta 2012 tammikuuhun PROJEKTIORGANISAATIO Projekti toteutettiin Heta-Liiton hallinnon sisällä. Niin projektiorganisaatioon kuuluivat Hetan hallitus, jolla oli yleinen lakisääteinen hallinnointivastuu. Projektin toteutuksesta solmittiin Heta-Liiton ja mukana toimineiden liittojen kesken sopimus. Projektin suunnittelusta ja sisällön ohjaamisesta vastasi projektin ohjausryhmä. Projektin eri vaiheiden valmistelusta ja operatiivisesta toteutuksesta, raportoinnista ja dokumentoinnista vastasivat projektipäällikkö Annina Heini sekä hänen esimiehenään Heta-Liiton ja projektin ohjausryhmän puheenjohtaja Jarmo Tiri. 6

10 Kuvio 1. Klaara projektiorganisaatio. Taulukko 1. Ohjausryhmän kokoonpano. Liitto Heta Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry Invalidiliitto ry Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Kynnys ry Me Itse ry Suomen MS-liitto ry Näkövammaisten Keskusliitto ry Suomen CP-liitto ry Ohjausryhmän jäsen Jarmo Tiri, puheenjohtaja Elina Akaan-Penttilä, lakimies Maritta Ekman, lakineuvoja Terhi Toikkanen, lakimies Ulla Topi, hallituksen jäsen Anu Aalto, lakimies Merja Heikkonen, järjestöpäällikkö Ilona Toljamo, palvelupäällikkö 7

11 2.4 PROJEKTIRAPORTIN ANALYYSIRAKENNE JA PROJEKTIN LOPPUTULOS Projektissa tuotettiin materiaalianalyysia jo olemassa olevien materiaalien pohjalta (ks. lähdeluettelo). Tämän lisäksi analyysien keskeisimpänä osana ovat projektissa toteutettujen kyselyiden analyysit, jotka täydentävät olennaisesti aiempaa tietoa. Kyselyitä toteutettiin seuraaviin kohderyhmiin: Taulukko 2. Kyselyiden kohderyhmät ja vastausten lukumäärät. Kyselyn kohderyhmä Henkilökohtaisten avustajien työnantajille 504 Kielteisen avustajapäätöksen saaneille 29 Kuntien sosiaalityöntekijät 91 Järjestöjen neuvontahenkilöstö 16 Henkilökohtaisen avun keskukset 6 Vastausten lkm Kyselyillä saatiin tietoa samoista ilmiöistä eri näkökulmista. Kyselyiden sisältö pohjasi projektin ohjausryhmän näkemykseen keskeisistä selvitettävistä ilmiöistä liittyen henkilökohtaiseen apuun. Projektin kokonaistavoitteiden kannalta olisi ollut tarpeen selvittää kyselyllä myös palvelumuotoisen henkilökohtaisen avun käyttäjien kokemuksia, mutta hankkeessa ei ollut suoria kontakteja mahdollisiin vastaajiin. Projektin aikataulun puitteissa ei ollut mahdollista toteuttaa sellaista osuutta, jossa olisi voitu selvittää suoraan tämän ryhmän tilannetta. Ohjausryhmän jäsenet toivat projektiin kuitenkin oman asiantuntemuksensa ja kokemuksensa palvelumuotoisesta henkilökohtaisesta avusta. Kyselyiden pohjalta tehtyjen analyysien lisäksi analysoitiin Vammaisfoorumin jäsenjärjestöjen lähettämät kannanotot henkilökohtaisen avun haastealueista ja kehitysideoista, joita käsitellään luvussa 8. Lisäksi projektissa haastateltiin kahta sosiaalityöntekijää, joista toinen työskenteli suuressa ja toinen pienessä kunnassa. Materiaalin pohjalta projektissa lähdettiin hiomaan ratkaisumalleja henkilökohtaisen avun järjestelmän kehittämiseksi. Ratkaisumallien laadintaa ja vammaisjärjestöjen yhteisiä kehitysehdotuksia käsitellään kunkin haastealueen kohdalla luvun lopuksi. 8

12 3 HENKILÖKOHTAINEN APU ON ERITTÄIN TÄRKEÄ PALVELU 3.1 SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN NÄKEMYS Vastanneista sosiaalityöntekijöistä 7 67,4 % pitää henkilökohtaista apua erittäin tärkeänä asiakkailleen. Melko tärkeänä sitä pitää 28,1 %. Lähes kaikki sosisaalityöntekijät pitävät henkilökohtaista apua erittäin tai melko tärkeänä. Vain muutama katsoi henkilökohtaisen avun olevan jonkin verran tärkeä, hieman tärkeä tai oli jättänyt vastaamatta kysymykseen. Taulukosta 1 näkyy tarkemmin sosiaalityöntekijöiden näkemyksiä henkilökohtaisen avun merkityksestä elämän eri osa-alueilla. Taulukko 3. Sosiaalityöntekijöiden näkemys henkilökohtaisen avun merkityksestä elämän eri osaalueilla. itsenäinen asuminen fyysinen selviytyminen suuri % melko suuri % jonkin verran % hieman % ei ollenkaan % 61,8 28,1 7,9 1,1 1,1 53,9 25,8 12,4 7,9 0 perhesuhteet 19,1 37,1 34,8 9,0 0 työ ja opiskelu 36,4 20,5 29,5 9,1 4,5 harrastaminen 39,1 43,7 13,8 3,4 0 muu osallisuus 27,0 37,1 27,0 9,0 0 Taulukosta voidaan huomata, että sosiaalityöntekijät pitävät henkilökohtaista apua kaikkein tärkeimpänä itsenäisen asumisen (mean=1,52 8 ), fyysisen selviytymisen (mean=1,74) ja harrastamisen kannalta (mean=1,82). Kaikkein vähiten henkilökohtaista 7 Raportissa käytetään luettavuuden vuoksi nimitystä sosiaalityöntekijä. Vastaajista 67,3 % edusti sosiaalityöntekijöitä, 5,6 % vammaispalvelun esimiehiä ja 11,2 % vammaispalvelun johtajia. Annettuihin nimikkeisiin kuulumattomia oli 15,9 % vastaajista, joiden joukossa todennäköisesti oli esimerkiksi vammaispalveluissa työskenteleviä palveluneuvojia. 8 Mean=keskiarvo. Asteikko määräytyy tässä yhteydessä ja myöhemmin tekstissä siten, että arvo 1 vastaa asteikon ensimmäistä vaihtoehtoa (tässä kohtaa suuri ) ja arvo 2 asteikon seuraavaa vaihtoehtoa (tässä kohtaa melko suuri ) ja niin edelleen. Arvon ollessa näiden välistä, voi tarkastella sitä, kuinka lähellä se on seuraavaa tai edellistä raja-arvoa. 9

13 apua pidetään tärkeänä perhesuhteiden ylläpidon kannalta (mean=2,34). Tämä voi johtua siitä, että vaikeavammaisista henkilöistä valtaväestöä pienempi osa on perheellisiä. Merkille pantavaa on se, että mielipiteet jakautuvat voimakkaastikin. Vastauksissa oli myös näkemyksiä, joiden mukaan henkilökohtaisella avulla ei ole lainkaan merkitystä työn ja opiskelun tai itsenäisen asumisen kannalta. Tässäkin taustatietona on hyvä tiedostaa, että vaikeavammaisten osallisuus työelämässä ja opiskelussa poikkeaa merkittävästi valtaväestöstä. Selvästi suurin osa sosiaalityöntekijöistä oli sitä mieltä, että henkilökohtaisella avulla on suuri merkitys vammaisen henkilön itsemääräämiselle. Vastanneista 3,4 % katsoi itsemääräämisen mahdollistuvan täysin henkilökohtaisella avulla. Vastanneista 66,3 % katsoi sen mahdollistuvan huomattavasti. Sen sijaan 29,2 % vastaajista näki henkilökohtaisen avun jonkin verran mahdollistavan itsemääräämisen toteutumista ja 1,1 % vastaajista näki sen mahdollistavan sitä hieman. 3.2 TYÖNANTAJIEN NÄKEMYS Vastanneet työnantajat pitivät henkilökohtaista apua erittäin tärkeänä (89,6 %). Melko tärkeänä apua piti 9,4 % vastaajista. Muutama vastaaja piti apua jonkin verran tai hieman tärkeänä. Henkilökohtaisen avun tärkeydellä ei ollut yhteyttä siihen, asuiko vastaaja yksin, puolison tai perheen kanssa tai asuiko vastaaja palveluasumisen piirissä tai sen ulkopuolella (p=0,280 9 ). Taulukosta 4 voidaan huomata, että merkityksen nähtiin olevan kaikkein suurin itsenäisen asumisen kannalta (mean=1,68). Seuraavaksi eniten vaikutusta nähtiin olevan muun osallisuuden (mean=1,89), harrastamisen (mean=1,98) ja fyysisen selviytymisen (mean=2,00) kannalta. Vähäisempi merkitys oli työn ja opiskelun sekä perhesuhteiden kannalta (mean=3,30 ja 2,45). Tämä voi johtua siitä, että vaikeavammaisten työssäkäynti on vähäistä ja ammattiin pätevöidytään valtaväestöä harvemmin. Lisäksi perheellisyys on vaikeavammaisilla valtaväestöä harvinaisempaa. Tulee huomata, että vastaajat vastasivat oman elämänsä pohjalta. Tämä ei siis tarkoita sitä, etteikö henkilökohtainen apu olisi yleisesti erittäin tärkeä kyseisten asioiden mahdollistamisessa, vaan kyselyyn vastanneiden elämässä merkitys sattui olemaan vähäisempi. 9 p=tilastollinen merkitsevyystaso. p 0,05=heikko merkitsevyys, p 0,01=kohtalainen merkitsevyys, p 0,001=suuri merkitsevyys. 10

14 Taulukko 4. Työnantajien näkemys henkilökohtaisen avun merkityksestä elämän eri osa-alueilla. itsenäinen asuminen fyysinen selviytyminen suuri % melko suuri % jonkin verran % hieman % 68,5 9,1 2,2 1,9 4,9 53,2 17,7 13,0 7,7 8,4 perhesuhteet 29,5 26,1 23,7 11,8 8,9 ei ollenkaan % työ ja opiskelu 25,8 12,4 10,2 9,6 42,0 harrastaminen 47,2 26,2 13,3 8,0 5,3 muu osallisuus 46,8 29,0 16,0 4,6 3,6 Lähes kaikki työnantajat olivat sitä mieltä, että henkilökohtaisella avulla on suuri merkitys vammaisen henkilön itsemääräämiselle. Vastanneista 33,7 % katsoi itsemääräämisen mahdollistuvan täysin henkilökohtaisella avulla. Vastaajista 48,0 % katsoi sen mahdollistuvan huomattavasti. Tämä on erittäin positiivinen tulos, sillä projektissa lähtötilanteen arveltiin olevan matalammalla tasolla tiedossa olevien ongelmien johdosta. Vastanneista kuitenkin vain 13,7 % näki henkilökohtaisen avun jonkin verran mahdollistavan itsemääräämisen toteutumista ja 4,6 % vastaajista näki avun mahdollistavan hieman tai ei ollenkaan itsemääräämisen toteutumista. Työnantajat siis katsoivat sosiaalityöntekijöitä useammin henkilökohtaisella avulla olevan suurempi merkitys itsemääräämisen toteutumiselle. Itsemääräämisen toteutumisella ei ole tilastollisesti merkitsevää yhteyttä 10 henkilökohtaisen avun tuntimääriin (p=0,128). Taulukkoon 5 on koottu tuntimäärien mukaan koettu itsemääräämisoikeuden toteutuminen. 10 Analyyseissa on käytetty khiin neliö-testiä riippuvuuden tilastollisen merkitsevyyden tarkasteluun. 11

15 Taulukko 5. Merkitys itsemääräämiselle avustajatuntien mukaan. h/vko max yli 80 täysin % 15,2 17,0 12,7 13,9 7,3 6,7 4,2 5,5 17,6 huomattavasti % 13,2 15,7 14,0 19,6 9,4 8,5 4,3 2,6 12,8 jonkin verran % 28,4 17,9 9,0 22,4 4,5 6,0 4,5 3,0 4,5 hieman % 50,0 7,1 21,4 7,1 0,0 7,1 0,0 0,0 7,1 ei ollenkaan % 22,2 11,1 22,2 33,3 0,0 11,1 0,0 0,0 0,0 Taulukosta voidaan huomata, että itsemääräämisen mahdollistumista täysin kokevilla avustustuntimäärät vaihtelevat ja suurimmat arvot löytyvät asteikon molemmista päistä. Suurimmat prosenttiosuudet ovat kuitenkin korkeintaan 40 viikkotuntiin asti, minkä jälkeen osuudet pienenevät. Sama pätee kuitenkin myös muihin itsemääräämisen kokemisen ryhmiin. Pienemmät prosenttiosuudet selittyvät myös sillä, että suurempia tuntimääriä myönnetään huomattavasti vähemmän. On kuitenkin huomattava, että hieman ja ei ollenkaan kokevien ryhmissä suurempien tuntimäärien osalta esiintyy 0 %, kun vastaavaa prosenttiosuutta ei esiinny enemmän itsemääräämistä kokevilla. Tilastollinen yhteys vahvistui, kun tuntimäärät yhdistettiin kaksiluokkaisiksi: korkeintaan 40 avustajatuntia viikossa ja yli 40 avustajatuntia viikossa (p=0,012). Taulukosta 6 voidaan huomata, että itsemääräämisoikeutta koetaan pienempien tuntimäärien kohdalla enemmän. Taulukko 6. Yhdistettyjen avustajatuntien yhteys itsemääräämisoikeuden kokemiseen. korkeintaan 40 h/viikko täysin % 58,8 41,2 huomattavasti % 62,6 37,4 jonkin verran % 77,6 22,4 hieman % 85,7 14,3 ei ollenkaan % 88,9 11,1 yli 40 h/viikko 12

16 Tulos voi johtua siitä, että suurempia avustajatuntimääriä tarvitsevat henkilöt ovat enemmän avustajan varassa, joten tällöin itsemääräämisoikeuden tunnetta saatetaan kokea siksi vähemmän ja kokemuksesta tulee sensitiivisempi sekä kritiikki-alttiimpi. Tämän lisäksi itsenäisyys rajoittuu luonnollisestikin jonkin verran avustajasta huolimatta. Avustajaresurssin käyttöä rajoittavat lainsäädäntö, työehtosopimus, työsopimus sekä avustajaresurssin määrällinen, laadullinen tai ajallinen saatavuus. Vaikka vaikeavammaisella henkilöllä onkin käytössään avustajaresurssi, jää avustajaresurssin käytettävyyden ja vapaan itsemääräämisoikeuden välille tilanteita, joissa vammaisen työnantajan on luovuttava osasta omasta tahtotilastaan ja sopeuduttava käytettävissä olevaan avustajaresurssiin. 3.3 KIELTEISEN PÄÄTÖKSEN SAANEET Kielteisen avustajapäätöksen saaneista vastaajista 75,9 %:lle (N=22) avustaja olisi erittäin tärkeä. Melko tärkeä se olisi kuudelle vastaajalle ja vain yhdelle hieman tärkeä. Asumismuodolla tai -kumppaneilla ei ollut tilastollista merkitsevyyttä henkilökohtaisen avun merkityksen kokemiseen (p=0,266). Taulukossa 7 on eritelty osa-alueittain henkilökohtaisen avun merkitystä vastaajille. Taulukko 7. Henkilökohtaisen avun merkitys kielteisen avustajapäätöksen saaneilla. itsenäinen asuminen fyysinen selviytyminen suuri (N) melko suuri (N) jonkin verran (N) hieman (N) perhesuhteet työ ja opiskelu harrastaminen muu osallisuus ei ollenkaan (N) Voidaan huomata, että merkitys olisi suurin harrastamiselle (mean=1,42) ja muulle osallisuudelle (mean=1,48). Vähiten merkitystä olisi työn ja opiskelun kannalta (mean=2,60), mikä johtuu luultavasti jo edellä mainituista syistä. 13

17 3.4 NEUVONTAA ANTAVIEN NÄKEMYS Järjestöjen neuvontaa antaville tarkoitettuun kyselyyn vastanneista 75 % (N=12) piti henkilökohtaista apua erittäin tärkeänä asiakkailleen ja 25 % (N=4) vastaajista piti sitä melko tärkeänä (taulukko 8). Taulukko 8. Henkilökohtaisen avun merkitys järjestöjen neuvontaa antavien mielestä. itsenäinen asuminen fyysinen selviytyminen suuri (N) melko suuri (N) jonkin verran (N) hieman (N) perhesuhteet työ ja opiskelu harrastaminen muu osallisuus ei ollenkaan (N) Voidaan huomata, että neuvontaa antavat katsovat henkilökohtaisen avun olevan tärkeintä itsenäisen asumisen kannalta. Harrastaminen ja muu osallisuus tulevat seuraavaksi. Eräs tarina kertoo hyvin avun merkityksestä: Yli kolmekymppinen keskivaikeasti kehitysvammainen nuorimies, joka asuu ryhmäkodissa, on innokas liikunnan harrastaja. Liikunnan lisäksi hän harrastaa musiikkia ja keilausta. Nuorimies ei pysty liikkumaan vieraissa paikoissa itsenäisesti, vaan tarvitsee toisen ihmisen tukea mm. hahmottamisen vaikeuden takia. Ryhmäkodin ohjaajilla ei ole ollut aikaa avustaa asukkaita yksilöllisissä harrastuksissa. Jotta nuorimies pystyi harrastamaan hänelle tärkeitä ja merkityksellisiä asioita, oli ainut mahdollisuus että vanhemmat auttoivat häntä useasti viikossa. Kenenkään nuorenmiehen harrastuksiin pääsyn ei pitäisi olla sidottuna vanhempiin, eikä vanhempien pitäisi olla sidottuna aikuisen lapsen harrastuksiin. Vammaispalvelulain muutoksen tullessa voimaan hänelle haettiin ja saatiin henkilökohtainen avustaja. Henkilökohtaisen avustajan avulla nuorimies käy nyt harrastuksissa ja siellä missä muutkin aikuiset nuoret miehet. Vähiten merkitystä avulla on neuvontaa antavien mielestä perhesuhteiden ja sosiaalisten suhteiden ylläpidolle. On kuitenkin huomattava, että kaikkien vastausten keskiarvot asettuvat merkitysten suuri ja melko suuri välille, lukuun ottamatta perhesuh- 14

18 teita ja sosiaalisten suhteiden ylläpitoa, jonka keskiarvo oli hieman vastausvaihtoehdon jonkin verran suuntaan (mean=2,06). Suurimman osan järjestöjen neuvontaa antavien mielestä henkilökohtainen avustaja mahdollistaa itsemääräämisen huomattavan toteutumisen vaikeavammaiselle henkilölle. Neljä vastaajaa katsoi sen mahdollistavan jonkin verran. Vain kaksi vastaajaa katsoi sen mahdollistavan täysin itsemääräämisen. 3.5 HENKILÖKOHTAISEN AVUN KESKUSTEN NÄKEMYS Henkilökohtaisen avun keskusten näkemys henkilökohtaisen avun tärkeydestä oli yksimielinen: apua pidettiin erittäin tärkeänä. Silti vastauksissa oli suurta hajontaa tarkasteltaessa merkitystä osa-alueittain (taulukko 9). Taulukko 9. Henkilökohtaisen avun merkitys henkilökohtaisen avun keskusten mielestä. itsenäinen asuminen fyysinen selviytyminen suuri (N) melko suuri (N) jonkin verran (N) hieman (N) perhesuhteet työ ja opiskelu harrastaminen muu osallisuus ei ollenkaan (N) Henkilökohtaisella avulla nähtiin olevan myös huomattava merkitys asiakkaan itsemääräämisen toteutumisen kannalta (N=5). Yksi keskus näki sillä olevan merkitystä vain jonkin verran itsemääräämisen toteutumiselle. 3.6 JOHTOPÄÄTÖKSET HENKILÖKOHTAISEN AVUN MERKITYKSESTÄ Koko selvityksen tärkein johtopäätös on, että henkilökohtaisen avun merkitys vaikeavammaisille henkilöille osoittautuu myös selvityksessä kiistattomaksi. Vaikka vammaispalvelulain vaiheittaisesta muutoksesta (voimaan tulemiset 2009 ja 2011) on vain kahdesta neljään vuotta, muutos on erittäin merkittävä. Selvityksessä ei ole käytettävissä vammaisten elinolojen tai osallisuuden muutosta käsittelevää laajaa tutkimustietoa, 15

19 mutta avun merkitys vastaanottajan kannalta kertoo selkeästi ja kiistattomasti henkilökohtaisen avun merkityksestä vaikeavammaisten itsemääräämisoikeuden kannalta. Vammaispalvelulain muutoksen yhteydessä subjektiiviseksi oikeudeksi tullut henkilökohtainen apu mahdollistaa vaikeavammaisten osallistumien normaalin elämänmenoon ja yhteiskuntaan. Muutos osallistumisessa tapahtuu hitaasti. Vammaiset henkilöt ovat eläneet pitkään niin, että heidän osallistumisensa esim. työhön, opiskeluun tai perhe-elämään ovat olleet valtaväestöön nähden merkittävästi vähäisempää. Jo tämän selvityksen nojalla voidaan kuitenkin sanoa, että merkittävälle osalle vaikeavammaisista henkilökohtainen apu mahdollistaa osallisuuden niin työ-, opiskelu- ja perhe-elämään. Henkilökohtainen apu on avannut vaikeavammaisille tien parempaan itsemääräämisoikeuteen ja oman elämän toteuttamiseen. Koska henkilökohtaisen avun merkitys on niin ratkaisevan tärkeä vaikeavammaisten oikeuksien ja elämän laadun kannalta, sen turvaamiseen ja kehittämiseen on tärkeä panostaa. Paineita kehittämiselle on niin julkiselle vallalle kuin vammaisjärjestökentällekin. Klaara-hanke antaa osaltaan tulevalle kehitystyölle selkeät suuntaviivat. 4 JÄRJESTÄMISTAPA Henkilökohtaisen avun järjestämistavan valintaan vaikuttaa moni yksittäinen seikka. Mitä järjestämistapoja kunnassa on käytössä, mikä on vammaisen henkilön oma tahtotila ja millainen tieto- ja suunnitteluympäristö on käytettävissä palvelusuunnitelmaa tehtäessä, valitaanko palvelusuunnitelmatilanteessa henkilölle oikea järjestämistapa. Assistentti.infon lakijaosto on esittänyt, että palvelusuunnitelmaan tulee kirjata henkilökohtaisen avun järjestämistapa. Valinta järjestämistapojen välillä tehdään siten kuin henkilökohtaisen avun myöntämisperusteiden osalta on edellytetty. Palvelusuunnitelman laadinnan yhteydessä huomioidaan myös hakemuksen sisältö. Kirjaaminen tulee tapahtua siten kuin asiakaslaki ja lakiuudistuksen perustelut asiakkaan edun ja yksilöllisen avuntarpeen, osallisuuden, yhdenvertaisuuden sekä perusoikeuksien toteuttamisen osalta parhaiten edellyttävät itsemääräämisoikeuden turvaamiseksi. Sosiaalitoimi ei siis ole oikeutettu rajoittamaan vaikeavammaisen henkilön oikeustoimikelpoisuutta. Järjestämistapojen valinnassa voidaan ensisijaisesti valita vaikeavammaiselle yksilöllisin ja itsemääräämisoikeutta parhaiten turvaava järjestämistapa. Vaikeavammaisen henkilön oma mielipide ja toivomukset tulee ottaa huomioon. Samalla voidaan minimoida järjestämistapojen sopimattomuudesta vaikeavammaiselle henkilölle mahdollisesti aiheutuvat oikeudenmenetykset ja avun sopimattomuudesta syntyvät riskit. Sosiaali- ja terveysministeriön Kuntainfossa (4/2009) mainitaan, että henkilökohtaisen avun eri järjestämistapoja voidaan yhdistää toisiinsa sekä muihin VPL:n ja muun sosiaalihuollon lainsäädännön mukaisiin palveluihin ja tukitoimiin. Henkilökohtaisen avun järjestämistavoista päätettäessä sekä henkilökohtaista apua järjestettäessä kunnan on kiinnitettävä huomiota vaikeavammaisen henkilön omaan mielipiteeseen ja toivomuksiin henkilökohtaisen avun järjestämistavasta (VPL 8 d ). Kunta ei voi pakottaa ketään 16

20 toimimaan työnantajana, vaan kunnan on tarvittaessa autettava ja ohjattava vaikeavammaista henkilöä työnantajana toimimisessa tai järjestettävä henkilökohtaista apua muulla tavalla. (Räty 2010, ) Jäljempänä olevasta aineistosta voidaan kuitenkin todeta, että eri järjestämistavat ovat levinneet käytettäväksi varsin eri tahdilla. Osa toimii työnantajana, vaikkei se vastaa henkilön tahtoa tai edellytyksiä. Palvelusetelilainsäädäntö tuli voimaan vuonna 2004 ja uudistettuna vuonna Sosiaali- ja terveysministeriön teettämän selvityksen (Volk & Laukkanen 2007, 3) mukaan palvelusetelin käyttöönottaminen on edennyt hitaasti, eikä sillä vielä viime vuosikymmenellä ollut merkittävää vaikutusta kuntien palvelustrategioihin ja -rakenteisiin. Vuosien vaihteessa 126 kuntaa järjesti jotakin palvelua asiakkaalle tarjoamalla palvelusetelin. Vain neljännes kunnista järjesti tuolloin palvelusetelin avulla sosiaalipalveluja. Silti kunnat olivat pääosin tyytyväisiä käyttökokemuksiinsa ja ilmaisivat kiinnostuksensa lisätä palvelusetelin käyttöä. Selvityksessä nähtiin jo tuolloin, että alan yrittäjyyden ja työllisyyden lisäämiseksi kuntia suositellaan tekemään sektorit ylittävää elinkeinotoimen ja sosiaali- ja terveystoimen yhteistyötä sekä kuntien välistä yhteistyötä. Kuntaliiton vuoden 2012 selvityksen (Kuntaliitto & Sitra 2012) mukaan 93 kunnassa ja 11 kuntayhtymässä käytettiin palveluseteliä. Nykyään ylivoimaisesti eniten palveluseteliä käytetään sosiaalipalveluissa. Palvelusetelimalli soveltuu hyvin yhdeksi henkilökohtaisen avun järjestämistavaksi. Lisäksi sen avulla voidaan parantaa henkilökohtaiseen työnantajuuteen perustuvan järjestämistavan toimivuutta ja turvallisuutta. Palvelusetelin käyttäjiltä edellytetään kykyä tehdä valintoja palveluntuottajien välillä ja valvoa palvelun toteutumista ja laatua. Siksi ei välttämättä sovellu kaikille asiakkaille. Palvelusetelistä on asiakkailla aina mahdollisuus kieltäytyä. Kaikkien järjestämistapojen kohdalla on muistettava, että jos ulkopuolinen taho määrittelee palvelun sisällön, ei kysymys enää ole henkilökohtaisesta avusta (ks. esim. Mansikkamäki, luento henkilökohtaisen avun päivillä 2010). Työnjohtajuus on kaikissa henkilökohtaisen avun malleissa vaikeavammaisella henkilöllä itsellä. 4.1 JÄRJESTÄMISTAVAN YLEISYYS Kuntakyselyyn (Väyrynen 2011) vastanneista kunnista 25 kunnassa omainen toimii vaikeavammaisen henkilön henkilökohtaisena avustajana. Vammaispalvelulain mukaan omainen voi toimia henkilökohtaisena avustajana, jos henkilökohtaista apua saavan henkilön edun katsotaan sitä vaativan. Omainen voidaan hyväksyä avustajaksi esimerkiksi siinä tapauksessa, jos avuntarve on äkillinen tai jos sopivaa avustajaa on muuten vaikea saada. Myös henkilön vamma tai sairaus voi olla sellainen, että on henkilön edun mukaista, että avustaja on läheinen henkilö. Näin voi olla esimerkiksi silloin, jos 17

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Sosiaalipalvelut -tulosalue 1 Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Päivi Nurmi-Koikkalainen 21.10.2008 Rovaniemi Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö H.T. Klami 1990

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009

Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toimintasuunnitelma 1.9.2009 Vammaispalvelulakiin tulee muutoksia 1.9.2009. Lakiin on lisätty säädökset vaikeavammaisille henkilöille järjestettävästä

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Miksi puheenvuoro henkilökohtaisesta avusta? Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu voi olla

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu Heli Kulmala 1

Henkilökohtainen apu Heli Kulmala 1 Henkilökohtainen apu Heli Kulmala 1 Vammaispalvelulaki Henkilökohtainen apu on subjektiivinen oikeus vaikeavammaisille henkilöille Henkilö, joka tarvitsee pitkäaikaisen tai etenevän vamman tai sairauden

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl

Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun , Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Ajankohtaiskatsaus henkilökohtaiseen apuun 23.9.2014, Seinäjoki Salla Pyykkönen, Kvtl Palvelusuunnitelman merkitys korostuu! Palvelusuunnitelma Yhteistyössä ja yhteisymmärryksessä asiakkaan ja hänen läheistensä

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa. Katriina Kunttu

Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa. Katriina Kunttu Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa Katriina Kunttu 2.11.2016 Henkilökohtaisen avun järjestämistavat Eksotessa käytössä kaikki 4 vaihtoehtoa: Työnantajamalli Ostopalvelu Palveluseteli Henkilökohtainen

Lisätiedot

Työ kuuluu kaikille!

Työ kuuluu kaikille! Esteetön ja yhdenvertainen työelämä Työ kuuluu kaikille! Uudenmaan TE-toimisto, Pasila 9.3.2016 Anne Mäki, ry 1 Esteettömyys Esteetön työympäristö on kaikkien etu Laaja kokonaisuus, joka mahdollistaa ihmisten

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Pirjo Poikonen

Henkilökohtainen apu. Pirjo Poikonen Henkilökohtainen apu Pirjo Poikonen Henkilökohtaisen avun tarkoitus Vammaispalvelulain 8 c» Henkilökohtaisella avulla tarkoitetaan vaikeavammaisen henkilön välttämätöntä avustamista kotona ja kodin ulkopuolella:

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013

Henkilökohtainen apu. Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 Henkilökohtainen apu Maritta Ekmark Kvtl 10.10.2013 VpL muutos 2009 Henkilökohtaisesta avusta subjektiivinen oikeus Vaikeavammaisen henkilön oikeus määrärahoista riippumatta Kolme järjestämistapaa Työnantajamalli

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu. Seinäjoki, Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry.

Henkilökohtainen apu. Seinäjoki, Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. Henkilökohtainen apu Seinäjoki, 8.11. 2011 Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. lakineuvonta@kvtl.fi Henkilökohtaisen avun muutokset VPL:ssa 1.9.2009 Henkilökohtainen apu kunnan

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012

Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua. KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Henkilökohtainen apu ja erityishuolto osana palvelusuunnittelua KVTL Salla Pyykkönen 9.11.2012 Palvelujen suunnittelun olemassa oleva säädöspohja Perustuslaki yhdenvertaisuus, sosiaaliturva, oikeusturva

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi

Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Vammaispalvelulain mukainen Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2014 Mitä tarkoittaa henkilökohtainen apu? Henkilökohtainen apu tarkoittaa vaikeavammaisen

Lisätiedot

Päätöksiä henkilökohtaisesta avusta

Päätöksiä henkilökohtaisesta avusta Päätöksiä henkilökohtaisesta avusta Kehitysvammahuollon yhteistyökokous Helsinki, 12.12. 2011 Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. lakineuvonta@kvtl.fi Henkilökohtainen apu Vammaispalvelulaki

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015

Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi. Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Henkilökohtainen apu omannäköisen elämän tueksi Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Petra Tiihonen 2015 Juhon tarina Henkilökohtaisella avulla voi olla merkittävä rooli vammaisen lapsen ja nuoren itsenäistymisessä

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

Henkilökohtainen apu kuka sitä saa?

Henkilökohtainen apu kuka sitä saa? Henkilökohtainen apu kuka sitä saa? Kehitysvammahuollon yhteistyökokous Jyväskylä, 23.2. 2012 Lakimies Sampo Löf-Rezessy, Kehitysvammaisten Tukiliitto ry. lakineuvonta@kvtl.fi Henkilökohtainen apu Vammaispalvelulaki

Lisätiedot

Ohje vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toteuttamisesta Keski-Karjalan yhteistoiminta-alueella

Ohje vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toteuttamisesta Keski-Karjalan yhteistoiminta-alueella Keski-Karjalan sosiaali- ja terveyslautakunta 20.9.2011 98 Ohje vammaispalvelulain mukaisen henkilökohtaisen avun toteuttamisesta Keski-Karjalan yhteistoiminta-alueella 1 Sisällysluettelo 1. Järjestämisvelvollisuus

Lisätiedot

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos

Sosiaalihuoltolai 23 :n. tukevat palvelut alkaen. Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sosiaalihuoltolai n 23 :n l i i k k u m i s t a tukevat palvelut S o v e l t a m i s o h j e e t 1.1.2017 alkaen Limingan kunta perusturvapalvelut Luonnos Sisällys Sosiaalihuoltolain 23.n mukaisten liikkumista

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

HENKILÖKOHTAISEN AVUN MYÖNTÄMINEN VAMMAISPALVELULAIN NOJALLA LUKIEN - Uudenkaupungin toimintaohje

HENKILÖKOHTAISEN AVUN MYÖNTÄMINEN VAMMAISPALVELULAIN NOJALLA LUKIEN - Uudenkaupungin toimintaohje 1 HENKILÖKOHTAISEN AVUN MYÖNTÄMINEN VAMMAISPALVELULAIN NOJALLA 1.9.2016 LUKIEN - Uudenkaupungin toimintaohje 1 MITÄ HENKILÖKOHTAINEN APU ON Henkilökohtainen apu on välttämätöntä toisen ihmisen antamaa

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä

Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Ajankohtaista vammaislainsäädännössä Kuinka lakia luetaan, Omaishoitajat ja läheiset -liitto ry, 6.10.2015 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, lakimies, Invalidiliitto. 1 Vammaisia henkilöitä koskevan sosiaalihuollon

Lisätiedot

Vammaispalvelun palveluseteliprojekti henkilökohtaista apua palvelusetelillä

Vammaispalvelun palveluseteliprojekti henkilökohtaista apua palvelusetelillä Vammaispalvelun palveluseteliprojekti henkilökohtaista apua palvelusetelillä Henkilökohtaisen avun päivät 21.-22.9.2010 Projektin puitteet Osana Sitran valtakunnallista palvelusetelihanketta Kesto 02/10-12/10

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin?

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto Kuntaseminaari Eskoossa 28.10.2016 1 11/8/2016 YK-sopimus ja asuminen 9 art. Varmistetaan vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu. Soveltamisohje

Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu. Soveltamisohje Vammaispalvelulain mukainen henkilökohtainen apu Soveltamisohje Sisällysluettelo Lainsäädäntö ja järjestämisvelvollisuus... 3 Henkilökohtaisen avun sisältö ja määrä... 3 Menettely henkilökohtaista apua

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun merkitys asumispalveluissa. Mitä on henkilökohtainen apu? Lainsäädäntö ja sen tulkinta. Avun käyttötarkoitus ja tuntimäärät

Henkilökohtaisen avun merkitys asumispalveluissa. Mitä on henkilökohtainen apu? Lainsäädäntö ja sen tulkinta. Avun käyttötarkoitus ja tuntimäärät Henkilökohtaisen avun merkitys asumispalveluissa Mitä on henkilökohtainen apu? Lainsäädäntö ja sen tulkinta Avun käyttötarkoitus ja tuntimäärät Omien valintojen toteutus ja voimavarat Vammaisuuden määritelmä

Lisätiedot

Selvitys vammaispalveluiden (palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun) hankinnoista kunnissa.

Selvitys vammaispalveluiden (palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun) hankinnoista kunnissa. Selvitys vammaispalveluiden (palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun) hankinnoista kunnissa. Kenelle: Kysely kunnan vammaispalveluista vastaavalle viranhaltijalle. Kyselyn tarkoitus: Kyselyn avulla selvitetään

Lisätiedot

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Vammaispalvelulaista. Vammaispalveluraadille Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Vammaispalvelulaista Vammaispalveluraadille 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Vammaispalvelulaki Ketä laki koskee? Vammaisuus (VpL 2 ) vamma tai sairaus pitkäaikaisuus eli

Lisätiedot

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA

HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA HAKEMUS VAMMAISPALVELULAIN MUKAISESTA PALVELUSTA Hakemus saapui: Viranomainen /toimintayksikkö Vaasan kaupunki Vammaispalvelu PL 241, Vöyrinkatu 46 65100 VAASA P. 06 325 1111/ vaihde Henkilötiedot Sukunimi

Lisätiedot

Kelhänkatu 3, Jämsä Saapunut:

Kelhänkatu 3, Jämsä Saapunut: Saapunut: Palvelua tarvitsevan henkilötiedot Sukunimi ja etunimet Henkilötunnus Osoite, katu, paikkakunta, postinumero Puhelinnumero Sähköpostiosoite Perhesuhteet naimaton naimisissa avoliitossa eronnut

Lisätiedot

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille

Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Heta - Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry 1 Invalidiliitto ry Kantelu valtioneuvoston oikeuskanslerille Kantelun alainen asia Matti Vanhasen hallituksen (aloittanut toimikautensa 24.6.2003)

Lisätiedot

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1. Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.2012 Kelahalli Suhde muuhun lainsäädäntöön Suhde erityislakeihin oltava selkeä Lakien

Lisätiedot

Vammaispalvelun palveluseteliprojekti

Vammaispalvelun palveluseteliprojekti Vammaispalvelun palveluseteliprojekti Hinnoittelu- ja sopimusprojekti 28.10.2010 Projektijohtaja Vammaispalvelujen palveluseteliprojekti Yhteistyössä: Asiakasedustajia Kuntia, erityisesti Helsinki ja Vantaa

Lisätiedot

Tulevaisuuden vammaispalvelut

Tulevaisuuden vammaispalvelut Tulevaisuuden vammaispalvelut Anu Autio, Juha-Pekka Konttinen ja Stina Sjöblom 13.3.2014 Tulevaisuuden vammaispalvelut 1 Vammaislainsäädännön uudistamistyöryhmän tehtävät 1. Sovittaa yhteen nykyinen vammaispalvelulaki

Lisätiedot

Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä. Aarne Rajalahti,

Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä. Aarne Rajalahti, Henkilökohtainen budjetointi kokemuksia kehittämistyöstä Aarne Rajalahti, 24.2.2016 Vammaispalvelut suunniteltava yksilöllisesti Vammaisella ihmisellä ja hänen läheisillään pitää olla todellinen mahdollisuus

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen. Soveltamisohje

Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen. Soveltamisohje Vaikeavammaisten henkilöiden palveluasuminen Soveltamisohje Sisällysluettelo Lainsäädäntö ja järjestämisvelvollisuus... 3 Menettely palveluasumista haettaessa... 3 Myöntämisen perusteet... 4 Palveluasumisen

Lisätiedot

Valmennus ja tuki. Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan?

Valmennus ja tuki. Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Valmennus ja tuki Millaista valmennusta ja tukea uudessa laissa tarvitaan? Vammaislainsäädännön uudistamiseen liittyvä työkokous itsenäisen suoriutumisen tuesta Säätytalo 13.10.2016 Sirkka Sivula johtava

Lisätiedot

Käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan

Käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Käyttäjäkokemuksen asiantuntemusta vammaispalveluiden hankintaan Vammaispalvelut 2013 13.-14.2.2013 Messukeskus, Helsinki Tiina Lappalainen, projektipäällikkö, YTM, ry Rotia palveluihin, kutia kumppanuuteen

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa. Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke

Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa. Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke Dokumentoinnin käytännön haasteet tvammaispalvelussa l Inari Mikko Keränen, kehittäjä-sosiaalityöntekijä Poske/PaKaste-hanke Taustaa Vammaispalvelulain l l i ja sosiaalihuoltolain l l i velvoitteet: Kunnan

Lisätiedot

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014

Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 2014 Kaupunki- ja kuntapalvelut Espoossa 0 Valtuustoseminaari..0 Kaupunkikehitysyksikkö Tuula Miettinen/Teuvo Savikko Lähde: FCG Kaupunkilaisten tyytyväisyys palveluihin kasvussa Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin

Lisätiedot

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT

1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sosiaali- ja terveysvirasto Vammaispalvelu Metsolantie 2, 04200 Kerava KULJETUSPALVELUHAKEMUS JA -ARVIOINTI 1 (8) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Ammatti: Osoite: Postinumero:

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

HE 85/2016 VP. Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Erkki Papunen Anne-Mari Raassina

HE 85/2016 VP. Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Erkki Papunen Anne-Mari Raassina HE 85/2016 VP Omaishoidon kehittäminen - kuuleminen sosiaali- ja terveysvaliokunnassa Erkki Papunen Anne-Mari Raassina 25.5.2016 Tausta ja tavoite Taustalla hallitusohjelman kirjaukset omaishoitajien ja

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 27.9.2016 Taltionumero 4075 Diaarinumero 1045/3/15 1 (6) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus ja hallintoriita-asia A Päätös, jota valitus koskee

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun päivät. Lappeenranta

Henkilökohtaisen avun päivät. Lappeenranta Henkilökohtaisen avun päivät Lappeenranta 2.11.2016 Kehittäminen Jotta voimme kehittää henkilökohtaista apua ja avustajan työtä on keskusteltava avoimesti ongelmakohdista Tahtotila! Yhdessä kehittäminen,

Lisätiedot

Osallisuussuunnitelma

Osallisuussuunnitelma Osallisuussuunnitelma Lastensuojelun järjestäminen ja kehittäminen Tukea suunnitelmatyöhön - työkokous Kolpeneen palvelukeskus Kerttu Vesterinen Osallisuus Osallisuus on kokemus mahdollisuudesta päättää

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Kuljetuspalvelun tarve Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18/ yhdensuuntaista

Lisätiedot

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen

Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Sosiaalihuollon asiakkaan oikeuksien toteutuminen Lohjan kaupunginkirjaston Järnefeltinsali 5.5.2011 klo 12.00 16.00 Sosiaaliasiamies Hilkka Kärkkäinen Sosiaalihuollon palvelujen asiakkaalla on: Oikeus

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

SENSO PROJEKTI. Taustaa

SENSO PROJEKTI. Taustaa SENSO PROJEKTI Taustaa Mistä tarve muutokseen? 1. asukas/asiakas tulee tietoiseksi oikeuksistaan (seksuaalioikeudet) ja kokee, että hänen oikeutensa eivät toteudu ja vaatii muutosta. 2. henkilökunnassa

Lisätiedot

Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa?

Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa? Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa? Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park 29.1.2015 Jaana Huhta, neuvotteleva virkamies STM Tavoitteita

Lisätiedot

Heta-Liitto Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry

Heta-Liitto Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry Heta-Liitto Henkilökohtaisten Avustajien Työnantajien Liitto ry Henkilökohtaisen avun päivä Merikeskus Vellamo 13.5.2016 Jan Hänninen janhanni@janhanni.org puh. 0400 710 516 Kuka minä olen? Toimin toista

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Omaishoidon tuen kuntakysely 2012

Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 - Alustavia tuloksia ja havaintoja. 18.1.2013 EERO SILJANDER, CHESS/THL. 1 Omaishoidon tuen kuntakysely 2012 taustat ja aineisto. STM:n toimeksiantona THL:lle 2012 toteuttaa

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

Ammattina avustaminen

Ammattina avustaminen Ammattina avustaminen Henkilökohtaisen avustajan työ työelämän tutkimuksen näkökulmasta Milja Mäkinen, YTK Henkilökohtainen avustaja Tampereen yliopiston Porin yksikkö Ammattina avustaminen 2010 - tutkimus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely. Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely 220104274

Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely. Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely 220104274 Sosiaali- ja terveysvirasto omaishoitokysely Vastaajien prosenttiosuudet palvelualueittain Etelän palvelualue 23 Lännen palvelualue 15 Pohjoisen palvelualue 26 Idän palvelualue 29 Sve (ruotsinkieliset)

Lisätiedot

Lastensuojelun edunvalvontatyö ja toimivaltuudet

Lastensuojelun edunvalvontatyö ja toimivaltuudet Lastensuojelun edunvalvontatyö ja toimivaltuudet Turvaa, hoivaa, kasvatusta seminaari Keminmaa 29.03.2011 Kaisi Peltoniemi Lastensuojelun edunvalvojahanke Lapsen osallisuus lastensuojeluprosessissa Kaikissa

Lisätiedot

Postinumero ja paikka:

Postinumero ja paikka: Nurmijärven kunta Vammaispalvelut Keskustie 2 A, 01900 Nurmijärvi VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN KULJETUSPALVELU- HAKEMUS 1 (6) 1. HAKIJAN HENKILÖTIEDOT Sukunimi ja etunimet: Henkilötunnus: Osoite: Puhelin

Lisätiedot

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu

Sote-yrittäjyyden asialla. Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu Sote-yrittäjyyden asialla Susanna Kallama elinkeinoasioiden päällikkö Joensuu 26.1.2017 Pk-yritykset pyörittävät yhteiskuntaa Yritysrakenne Suomessa 2014 0,2% Keskisuuret yritykset 0,2% Suuryritykset (250

Lisätiedot

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016

Toimintaympäristön tila Espoossa 2016. Palvelut. Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 15.4.2016 Palvelut Konserniesikunta, Strategia ja kehittäminen 1..01 Tyytyväisyys palveluihin lisääntynyt Espoolaisten tyytyväisyys kaupungin palveluihin on lisääntynyt viime vuosina. Koko Espoossa ja etenkin Matinkylä-Olarin

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta yksityisellä sektorilla. Martti Kairinen Turun yliopisto

Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta yksityisellä sektorilla. Martti Kairinen Turun yliopisto Keskeiset tulokset paikallisesta sopimisesta yksityisellä sektorilla Martti Kairinen Turun yliopisto Tutkimus paikallisesta sopimisesta Turun yliopiston työoikeuden oppiaineessa on tehty useita selvityksiä

Lisätiedot

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan

Omaishoidon tuen yleiset myöntämisedellytykset omaishoitolain 937/2005 mukaan OMAISHOIDON TUEN MYÖNTÄMISPERUSTEET 1.1.2015 Mitä omaishoidon tuki on? Omaishoidon tuki on lakisääteinen sosiaalipalvelu, jonka järjestämisestä kunnan tulee huolehtia määrärahojensa puitteissa. Omaishoidon

Lisätiedot

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä

Palveluseteli. tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin. Tietoa palvelusetelin käytöstä Palveluseteli tuo uusia vaihtoehtoja sosiaalipalveluihin Tietoa palvelusetelin käytöstä 1 Palveluseteli Palvelusetelin käyttö merkitsee uutta tapaa järjestää ja saada kaupungin palveluja. Helsingissä sosiaalivirastossa

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta

Vammaistyö. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT. 3 Asumispalvelut. 4 Ryhmäkotien yhteystiedot. 5 Työ- ja päivätoiminta 1 2 Vammaistyö Salon kaupungin vammaistyöhön kuuluvat kehitysvammaisten palvelut, vammaispalvelulain mukaiset palvelut sekä alle 65 -vuotiaiden omaishoidon tuki. Sisällys 3 1. KEHITYSVAMMAISTEN PALVELUT

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite-

PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite- PoSan vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto -viranomaisesite- Tavoitteenamme on edistää vammaisen henkilön itsenäistä selviytymistä ja vähentää vamman aiheuttamia rajoitteita tai esteitä asiakkaidemme

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Eeva Päivärinta, johtava asiantuntija, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Vanhusneuvosto mahdollisuutena Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara mahdollisuus > asenteista on aloitettava! - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja

Lisätiedot

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi

Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä. Petteri Kukkaniemi Kokemuksia henkilökohtaisen budjetoinnin kehittämisestä Petteri Kukkaniemi Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palveluiden kehittäjä ja tuottaja. Tavoitteemme on löytää yksilöllisiä ratkaisuja ja

Lisätiedot

Perheasiain sovittelua koskeva kartoitus Etelä-Suomen aluehallintoviraston kunnat / syksy 2014/ Mauri Ylinentalo, korkeakouluharjoittelija

Perheasiain sovittelua koskeva kartoitus Etelä-Suomen aluehallintoviraston kunnat / syksy 2014/ Mauri Ylinentalo, korkeakouluharjoittelija Perheasiain sovittelua koskeva kartoitus Etelä-Suomen aluehallintoviraston kunnat / syksy 2014/ Mauri Ylinentalo, korkeakouluharjoittelija Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 18.12.2014

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013

ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 ESPOON KAUPUNGIN VAMMAISPALVELUJEN YKSITYISTEN YMPÄRIVUO- ROKAUTISTEN ASUMISPALVELUJEN VALVONTARAPORTTI vuodelta 2013 Sosiaali- ja terveystoimi Perhe- ja sosiaalipalvelut Vammaispalvelut 2 (8) Johdanto

Lisätiedot

OSTAJAN OPAS Henkilökohtaista apua palvelusetelillä

OSTAJAN OPAS Henkilökohtaista apua palvelusetelillä Assistentti.info OSTAJAN OPAS Henkilökohtaista apua palvelusetelillä - opas palvelusetelin käyttäjälle Sanna Ahola 2011 Tässä oppaassa käsitellään henkilökohtaisen avun järjestämistä palvelusetelin avulla

Lisätiedot

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Eskoon alueellinen vammaissosiaalityöntekijöiden tapaaminen 6.9.2016 13.9.16 Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa / Stina Sjöblom 1 THL:n

Lisätiedot

Palvelusuunnitelma vammaisen apuna

Palvelusuunnitelma vammaisen apuna Palvelusuunnitelma vammaisen apuna TERVE-SOS 2009, 14.5.2009 Helsinki. Elina Akaan-Penttilä, vammaisasiamies/lakimies, Invalidiliitto ry. 1 Miten MEITÄ määritellään vammaisuuden kautta Historia, kulttuuriperinne

Lisätiedot

Opas omaishoidontuesta

Opas omaishoidontuesta Opas omaishoidontuesta 1 2 Omaishoito Omaishoito on hoidettavan kotona tapahtuvaa hänen henkilökohtaista hoitoa. Omaishoitajana voi toimia hoidettavan avo- tai aviopuoliso, vanhempi, lapsi tai muu hoidettavalle

Lisätiedot

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö

Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Miten Kehas-ohjelma vaikutti ja miten tästä eteenpäin? Anne-Mari Raassina Neuvotteleva virkamies Sosiaali- ja terveysministeriö Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki 19.2.2016 VN:n periaatepäätös

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä

Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Vanhojen ihmisten asuminen yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä Teppo Kröger Ikäasumisen valinnat ja mahdollisuudet -seminaari Helsinki 17.8.2015 Ikäasumisen suuret kysymykset Yksin vai yhdessä? Eläkejärjestelmän

Lisätiedot

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue

Ajankohtaista Georg Henrik Wrede. Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue Ajankohtaista Georg Henrik Wrede Johtaja, nuorisotyön ja politiikanvastuualue 02953 30345 georghenrik.wrede@minedu.fi Uudistuksesta kysytty ja ehdotettu 1. Tavoitteet (2 ) 2. Nuorten määritelmä (3 ) 3.

Lisätiedot

TARJOUSPYYNTÖ/ Palvelukuvaus. Kilpailutuksen kohteena on puitesopimus aikaperusteisesta ostopalvelusta

TARJOUSPYYNTÖ/ Palvelukuvaus. Kilpailutuksen kohteena on puitesopimus aikaperusteisesta ostopalvelusta A. Kotihoitopalvelut 1. Toimintaympäristö 1.1 Kotihoidon palvelut 1/7 Kotihoito kuuluu perusturvan toimialan, ikäihmisten hyvinvointipalveluiden tulosalueen kotona selviytymistä tukevien palveluiden tulosyksikköön.

Lisätiedot

Tuen yleiset myöntämisperusteet

Tuen yleiset myöntämisperusteet Yleistä Omaishoidontukea koskeva laki (937/2005) tuli voimaan 1.1.2006. Laki korvasi sosiaalihuoltolaissa olleet omaishoidontukea koskevat säännökset sekä asetuksen omaishoidontuesta. Samaan aikaan myös

Lisätiedot

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011

Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Li 2 Ikla 15.12.2010 3 Omaishoidontuen toimintaohje, kriteerit ja palkkiot 1.1.2011 Yleiset perusteet Omaishoidon tuella tarkoitetaan vanhuksen, vammaisen tai sairaan henkilön kotona tapahtuvaa säännöllisen

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia

Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia Kehitysvammaisten ihmisten asuminen- ajankohtaista ja yksilöllisen asumisen mahdollisuuksia Kehitysvammaisten ihmisten asuminen. Seminaari 30.8.2013 Kuopio / Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja,kehitysvammaisten

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelujen tuottaminen Pekka Järvinen STM Keskeiset asiat Lakisääteinen julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto toteutetaan jatkossakin kunnallisena toimintana

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS

KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS KORKEIMMAN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS Antopäivä 12.8.2011 Taltionumero 2125 Diaarinumero 3267/3/10 1 (15) Asia Valittaja Vammaispalvelua koskeva valitus A Päätös, jota valitus koskee Asian aikaisempi käsittely

Lisätiedot

TAUSTATIEDOT. 1. Minä olen asiakas omainen/läheinen

TAUSTATIEDOT. 1. Minä olen asiakas omainen/läheinen Sivu 1 / 9 TAUSTATIEDOT 1. Minä olen asiakas omainen/lähnen Seuraavat kysymykset koskevat itse asiakasta. Mikäli olet omainen/lähnen, vastaa kysymyksiin asiakkaan näkökulmasta. 2. Ikä 0-17 vuotta 18 64

Lisätiedot

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla

Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Taulukkoraportti Työn voimavarat ja vaatimukset kaupan alalla Tässä taulukkoraportissa verrataan kaupan esimiesten ja myymälätyöntekijöiden työn voimavaroja, vaatimuksia ja hyvinvointia. Kysely toteutettiin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot